Luonnon virkistyskäytön merkitys ihmisten hyvinvoinnille

Marjo Neuvonen

Metsäntutkimuslaitos

Jyväskylän seudun viherseminaari 31.10.2013 Liekkilä, Vaajakoski

marjo.neuvonen@metla.fi

Kuvitus: Niko Neuvonen, KuM yo

Esityksen sisältö

• Ulkoilun teema (LVVI)

– suomalaisten ulkoilu

– helsinkiläisten lähiulkoilu

• Hyvinvointi ja terveys teema

– Mikä on viheralueiden rooli terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä?

– Tutkimuksia Suomessa

– Yhteenveto ja lisätutkimustarpeet

Elintapoihin ja kaupunkiympäristöön liittyvät terveysongelmat

• Kehittyneissä maissa yhä enemmän stressiä, masennusta, liikkumattomuutta, ylipainoa, diabetesta

• Kaupunkiympäristössä terveyshaittoja ovat mm. ilmansaasteet, melu ja liialliset visuaaliset ärsykkeet

Voimavaroja

• Luonto on lähellä: Puolet suomalaisista asuu korkeintaan 200 metrin päässä metsästä (LVVI-tutkimus), runsaasti retkeilyalueita ja kansallispuistoja, ulkoilureittejä, lähes 500 000 vapaa-ajan asuntoa

• Jokamiehenoikeudet: perusta suomalaisten mahdollisuudelle liikkua luonnossa

• Luontosuhde: Suomalaisilla hyvä luontosuhde tänä päivänä? Miten suhde luontosuhde rakentuu eri ikäkausina? Miten tuetaan lasten ja nuorten luonto-suhteen muodostumista?

Luonnon virkistyskäytön valtakunnallinen inventointi LVVI

• Tuottaa perustietoa väestötasolla

– luonnon virkistyskäytön kysynnästä

– suomalaisten ulkoilukäyttäytymisestä; tietoa ulkoiluharrastuksiin osallistumisesta, harrastuskerroista, harrastuskerran ominaisuuksista, luontomatkoista, jne.

– tuottaa tietoa virkistyskäytön muutoksista

• valtakunnalliset ulkoilutilastot 2001, 2011

• alueelliset ulkoilutilastot 2002, 2013

Yhteistyössä: Metla, MTT, TaY, THL, UKK-instituutti, Tilastokeskus

Metla/Erkki Oksanen

Miten suomalaiset ulkoilevat? LVVI-tutkimuksen tuloksia

80 85 90 95 100

65−74 vuotta

45−64 vuotta

25−44 vuotta

15−24 vuotta

Kaikkiikäryhmät

Osallistumisosuus, % väestöstä

Ulkoiluun osallistuminen

2010

2000

• Suomalaisilla ulkoilijoilla keskimäärin 170 ulkoilukertaa vuodessa

• Noin 2 - 3 kertaa viikossa

• Puolet suomalaisista ulkoilee vähintään 122 kertaa vuodessa

1.11.2013 6

Ulkoilukerrat

LVVI-tutkimuksen tuloksia

1.11.2013 7

0 50 100 150 200

Nainen 15−24 vuotta

Mies 15−24 vuotta

Nainen 25−44 vuotta

Mies 25−44 vuotta

Nainen 45−64 vuotta

Mies 45−64 vuotta

Nainen 65−74 vuotta

Mies 65−74 vuotta

Lähiulkoilukerrat kaupungissa ja maaseudulla sukupuolen ja iän mukaan

Lähiulkoilukerrat kaupungissa

Lähiulkoilukerrat maaseudulla

Lähiulkoilukertoja vuodessa, keskiarvo

Ulkoilu kodin läheisyydessä

1.11.2013 8

0 20 40 60 80

Valtion alueet

Yksityiset alueet jaoma

vapaa-ajan asunto

Kuntien alueet

% ulkoilukerroista

Lähiulkoilun kohdistuminen eri omistajaryhmien alueille

kaupungissa asuvat taajamassa asuvatmaaseudulla asuvat

63 %

6 %

22 %

9 %

Lähiulkoilukertojen jakautuminen eri

omistajaryhmien alueille

Kunnan alueet

Valtion alueet

Yksityiset alueet

Oma vapaa-ajanasunto

% ulkoilukerroista

Suomalaisten arkiulkoilu

Lähde: METLA, LVVI 2 -tutkimus 9

0 100 200 300

Koiran ulkoiluttaminen

Juoksulenkkeily

Lasten kanssa ulkoilu

Pyörälenkkeily

Sauvakävely

Kuntokävely

harrastuskertoja vuodessa, keskiarvo

Arkiulkoilun harrastuskerrat

2010

2000

0 20 40 60 80

Koiran ulkoiluttaminen

Juoksulenkkeily

Lasten kanssa ulkoilu

Pyörälenkkeily

Sauvakävely

Kuntokävely

osallistumisosuus, % väestöstä

Arkiulkoiluun osallistuminen

2010

2000

Ulkoilun voimavarat ja esteet

• Ulkoilutaidot

• Vapaa-aika

• Ulkoiluvarusteet

1.11.2013 10

0 20 40 60 80 100

Ulkoilu ei ole turvallista

Lähellä ei ole sopivia ulkoilualueita

Huono sää tai pimeys rajoittaa ulkoilua

Ylipaino vaikeuttaa ulkoilua

Ei ole sopivaa seuraa ulkoiluun

Ulkoilualue on vaikea kulkea

Väsymys estää ulkoilemasta

Huono terveys tai kunto ei salli ulkoilua

% Ulkoiluun osallistumattomista*

Tärkeimmät esteet sille, ettei voi ulkoilla lainkaan

* Väestöstä n. 4% ei ole ulkoillut viimeksi kuluneen 12 kk:n aikana

n = 367

Helsinkiläisten lähiulkoilu Keskusta Esikaupunki Kaikki

helsinkiläiset

ulkoilijat

Lähiulkoilukertoja /

vuodessa

137 169 160

matkaa puistoon, km 0,8 0,5 0,6

viheralueprosentti < 32 31-59 37

metsää, % pinta-

alasta (vaihteluväli)

6-13 19-46 25

puistoja, % pinta-

alasta (vaihteluväli)

8-11 3-7 6

Helsinkiläisten lähiulkoilu 12

Viheralueiden määrän ja etäisyyden vaikutus

lähivirkistyskertoihin

0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0

viheralue 25%,

etäisyys 2km

viheralue 30%,

etäisyys 1km

viheralue 60%,

etäisyys 0.5km

viheralue 60%,

etäisyys 0km

Lähivirkistyskertoja viikossa

Lähde: Neuvonen, M., Sievänen, T., Tönnes, S. & Koskela, T. 2007. Access to green areas- a case study in Helsinki. Urban

Forestry and Urban Greening 6(4): 235-247

Luonto-ihminen-hyvinvointi Miten?

Kenelle?

Millaiset ympäristöt?

Missä olosuhteissa?

Hyvinvointiin liittyviä ympäristöpsykologisia taustateorioita

• Psykofysiologisen stressin väheneminen (Ulrich, 1984)

– Ihminen on evolutiivisesti sopeutunut luontoympäristöön. – Luonnon katseleminen vähentää stressiä; prosessi on

automaattinen ja tunnepohjainen.

Hyvinvointiin liittyviä ympäristöpsykologisia taustateorioita

• Tarkkavaisuuden elpymisen teoria (Kaplan & Kaplan, 1989) – Ihminen on tiedonkäsittelijä,

mutta tämä ominaisuus on rajallinen.

– Miellyttävä ympäristö mahdollistaa tarkkaavaisuuden elpymistä.

Viherympäristöillä on myönteisiä vaikutuksia kaupunkien asukkaisiin

• Tutkimukset viittaavat siihen, että viherympäristöt

- korreloivat positiivisesti koetun terveyden kanssa

- vähentävät terveyteen liittyvää epätasa-arvoa

- auttavat tarkkaavaisuutta palautumaan, edistävät suoriutumista keskittymistä vaativista tehtävistä, kohentavat mielialaa

- vähentävät stressiä (alentavat verenpainetta, sydämen sykettä, lihasjännitystä ja stressihormonin tasoa)

Tutkimusta Suomessa

Luonto ja ihmisen hyvinvointi -projekti (Helsinki ja Tampere) (2005-2007)

Projektin johtajat: Liisa Tyrväinen (METLA) ja Kalevi Korpela (Tampereen yliopisto)

• Kyselytutkimus, n. 1270 15–75-vuotiasta vastaajaa molemmista kaupungeista

• Asukkaiden myönteiset tuntemukset lisääntyivät viheraltistuksen kasvaessa. Selvä vaikutus saatiin kun lähiviheralueita käytettiin vuositasolla yli 5 h/kk tai kun kaupungin ulkopuolisilla luontokohteilla vierailtiin keskimäärin 2-3 krt/kk.

• Elpymiskokemukset luontoympäristöissä, erityisesti kaupunkimetsissä ja vesistöjen äärellä, olivat voimakkaampia kuin rakennetuissa puistoissa tai rakennetussa kaupunkiympäristössä

• Mielipaikat sijaitsivat useimmiten luontokohteella

• Valtaosalle (yli 80%) vastaajista luontoympäristöt olivat tärkeitä asumisviihtyvyyden kannalta

• Luontoa pidettiin erityisen tärkeänä ulkoilun ja liikkumisen, kauneuden ja esteettisyyden sekä rauhan ja hiljaisuuden kannalta.

Meneillään olevat tutkimukset

Viheralueiden stressiä vähentävät ominaisuudet, 2011-2012 (johtaja prof. Liisa Tyrväinen)

Yhteistyökumppanit: METLA, THL, Tampereen yliopisto yhteistyössä Japanin metsäntutkimuslaitoksen, Nippon Medical Schoolin ja Chiban yliopiston kanssa.

Tutkimustavoitteet:

• Lisätä tietoa erityyppisten viheralueiden hyvinvointivaikutuksista (stressin väheneminen).

• Integroida fysiologisia ja psykologisia tutkimusmenetelmiä.

Terveyttä edistävät luontoympäristöt tulevaisuuden asuinympäristöissä (GreenHealth, 2011-2015), johtaja prof. Liisa Tyrväinen

Yhteistyökumppanit: METLA, THL ja Tampereen yliopisto

Tutkimustavoitteet:

• Selvittää viherympäristöjen tarjonnan (määrä, laatu, sijainti) kytköksiä ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen eri mittakaavatasoilla.

Lisätään tietoa suunnitteluun ja päätöksentekoon ja kehitetään

sovellusmahdollisuuksia yhdessä eri sidosryhmien kanssa.

Tuloksista

Helsingissä:

• Psykologiset mittaukset osoittivat, että viheralueet (suurempi metsäalue, hoidettu puistoalue) vaikuttivat stressiä vähentävästi keskusta alueeseen verrattuna.

• Fysiologisia mittauksia analysoidaan vielä

Tutkimus Japanissa: Tsunetsugu,Y., Lee, J., Park, B-J., Tyrväinen, L., Kagawa, T., Miyazaki, Y.

Physiological and psychological effects of viewing urban forest landscapes assessed by multiple

measurements Landscape and Urban Planning 113 (2013) 90– 93.

Meneillään olevat tutkimukset

LVVI-kyselytutkimus: Terveys, hyvinvointi ja liikunta luonnossa

Tutkimustavoitteet: Mitä lisäarvoa luonnossa liikkuminen tuo hyvinvoinnille?

Mittareita: Koettu terveys, fyysinen aktiivisuus, liikunnan jakautuminen eri ympäristöihin, viimeisimmän neljän viikon ajan tuntemukset, viimeisimpään liikuntakertaan liittyvät tuntemukset

Emotionaalinen hyvinvointi & Ulkoilu

Ulkoiluun käytetty aika

Viimeisimmän ulkoilukerran

elvyttävyyskokemukset

Ulkoiluseura

Ulkoilukerran kesto

Emotionaalinen hyvinvointi

Korpela, K., Borodulin, K., Neuvonen, M., Tyrväinen, L., Paronen, O. Analysing the mediators between nature-

based recreation and emotional well-being. Accepted to the Journal of Environmental Psychology.

Multiple mediator model, LVVI 2, n=485

Vastaajan taustatekijöitä

Asuinympäristön vihreys

Sisäliikunnan osuus

Ulkoilukerrat

Ulkoilu työ-, koulu- ja asiointimatkoilla

Koettu terveys

Viheraltistus

Koettu terveys, vihreä ympäristö ja ulkoilu

Päätulokset esikaupunkialueella asuvat

• Lyhyt etäisyys metsään vaikutti lisäsi ulkoilukertoja

• Ulkoilukerrat luonnossa ja ulkoilu työ- ja asiointimatkoilla olivat yhteydessä koettuun terveyteen (terveys koettiin paremmaksi)

Vihreän ympäristön vaikutus koettuun terveyteen tuli esille ulkoiluaktiivisuuden kautta, suora yhteys ei tilastollisesti merkitsevä

Päätukset kaupungin keskustassa asuvilla

• Lyhyt etäisyys metsään lisäsi ulkoilukertoja, mutta tulos ei ollut tilastollisesti merkitsevä

• Ulkoilukertojen määrällä ei ollut vaikutusta koettuun terveyteen, työ- ja asiointimatkoilla tapahtuvalla

ulkoilulla yhteys löytyi Vihreällä ympäristöllä ei ollut suoraa vaikutusta koettuun

terveyteen kaupunkien keskustassa asuvilla

Keskustassa asuvat ovat keskimäärin parempituloisia ja kokevat terveytensä paremmaksi kuin esikaupunkialueella asuvat, sisäliikunnan osuus myös suurempi

Yhteenveto ja lisätutkimustarpeet

• Ei ole riittävästi tietoa a) mekanismeista, joiden kautta luontoympäristöt lisäävät terveyttä ja hyvinvointia, b) millaiset ympäristöt ovat erityisesti hyvinvointia lisääviä

• Myönteisistä psyykkisistä vaikutuksista on näyttöä, mutta vaikutukset fyysiseen terveyteen ja liikkumiseen ovat epäselviä (tutkittu vähän)

• Kuitenkin suomalaiset ovat mieltyneitä luontoympäristöön ja pitävät sen tarjoamia mahdollisuuksia ulkoiluun ja liikkumiseen tärkeinä.

• Lähiluonto tarjoa mahdollisuuden liikkumiseen ja virkistäytymiseen tulotasosta riippumatta.

• Hyvinvointikokemuksiin vaikuttavat viherympäristön määrä ja laatu

• Alueet lähellä

– Alle 0.5 km päässä

• Alueen yhtenäisyys tärkeää

– Kokemukset ”Metsän tuntu”

– Ympäristöaltisteet kuten melu ja ilmansaasteet, ekologia

Lähivirkistystä lisääviä tekijöitä 28

• Lähellä sijaitseva

– metsä

– ulkoilupuisto

– pyöräilyreitti

• Vastaajan

– naissukupuoli

– 65+ ikä

– korkea koulutustaso

© Tuija Sievänen

Lähiulkoilun erityisryhmät

lapset ja lapsiperheet

ikääntyvä väestö

liikuntarajoitteiset

muualta suomeen muuttaneet

autoton väki esim. hiihtopalvelut

! Heidän ulkoilutarpeensa tulisi tuntea nykyistä paremmin riittävien ja houkuttelevien ulkoilupalvelujen tarjoamiseksi !

Kiitos

MIELIPAIKKARESEPTI: •Etsi itsellesi mieleinen luontokohde ja käy siellä kävellen, pyöräillen tai muuten mieleisellä tavalla liikkuen säännöllisesti. •Hyvä vaikutus näkyy sekä psyykkisessä että fyysisessä terveydessä.

Lisätietoja

• “Metsästä hyvinvointia”

http://www.metla.fi/ohjelma/hyv/index.htm

• Luonnon virkistyskäyttö 2010 (Sievänen ja Neuvonen, toim.), Metlan työraportteja.

• Forests, Trees and Human Health, 2011 (Nilsson et al. Eds.), Springer.