Lapsiperheiden, lasten ja nuorten hyvinvoinnin haasteet 2020-

luvulla:Millaista tukea tarvitaan ja miten

se tulisi järjestää?Harjavallan sairaalan 110-

vuotisjuhlaseminaari Pori 15.5.2013

Matti Rimpelä, dosenttiTampereen yliopisto

Ensin käsitteistä ja rajauksistaLapsiperheet

– Alle 18-vuotiaita lapsia– Vanhemmat

Lapsiperheiden tuet ja palvelut– Suoraan lapsille tarkoitetut– Isän/äidin/puolisoiden tulonsiirrot ja palvelut– Lapsiperheiden tulonsiirrot ja palvelut

Kunnan lapsi- ja nuorisopolitiikka– Kaikki kunnan järjestämisvastuun tehtävät– Yhdyskuntasuunnittelusta erikoissairaanhoitoon– Sisältää myös ”lapsiperhepolitiikan”

• esim. työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen

Esimerkkinä Imatra

Lasten häiriöpalvelujen menot 2000-2011Lastensuojelu, erityisopetus, lastenpsykiatria, kasvatus- ja perheneuvola, yms.

2026

2822

3769

43134585

5578

6123

6722

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

x 1000€

Muutos ed.

vuodesta % % 39 % 34 % 14 % 6 % 22 % 10 % 10 % 39 % 34 % 14 % 6 % 22 % 10 % 10 %

Valtuuston päätös 2008Kuuden neuvolaterveydenhoitajan työpareiksi 1.4.2009 alkaen •6 perhetyöntekijää:

– 1 sosionomi, 2 sosiaalikasvattajaa ja 3 psykiatriaan suuntautunutta sairaanhoitajaa

– Huomaa: Ei ”kodinhoitajia”– Heti vakituisiksi, yli 60 hakijaa – Ei vastaanottohuoneita!!!

•Säännöllisesti kokoontuva terveydenhoidon, sosiaalityön ja psykologityön asiantuntijatiimi.

Laajempaa uudistamistaLasten ja perheiden palveluja uudistettu laajemmin•Hallinnollisia järjestelyjä: Lapsiperhepalveluja yhdeksi kokonaisuudeksi•Myönteinen ”noidankehä”

– Hakijoiden määrä lisääntynyt, päteviä ammattihenkilöitä

Imatra

Lasten häiriösuuntautuneiden palvelujen menot 2000-2011 yhteensä

Lasten ja nuorten häiriöpalvelumenot

2026

2822

3769

43134585

5578

6123

67227090

7473 7 3817 650

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

x 1000€

Muutos ed. vuodesta % 39 % 34 % 14 % 6 % 22 % 10 % 10 % 5 % 5 % -1 % 4 %

Sijaishuollosta perhetyöhön 2012

• Lastensuojelun kuormitus vähentyi– Voitiin lopettaa yksi sijaishuoltoyksikkö– Henkilöstö 12 perhetyöntekijöiksi

• Perhetyöntekijät 2008 ->20132-4 -> 14 -16

Perhetyön vahvistaminen Perhetyön vahvistaminen tuottanut Imatralla selviä hyvinvointi- ja selviä hyvinvointi- ja

taloushyötyjä taloushyötyjä 2-3 vuoden kuluessa10.04.23 7

Muutamia tutkimustuloksia

Oireisuus energiajuomien käytön mukaanPääkaupunkiseudun 7-luokat, syksy 2011

(Metrop -tutkimus)

MetrOP 2013

Päivittäisiä oireita

Koulumenestys (14-vuotiaat)

8

9

6

19

8

8

8

20

8

8

14

22

11

13

24

36

0 5 10 15 20 25 30 35 40

Haittaavapitkäaikaissairaus

Jatkuvastireseptilääkkeitä

Kokee terveytensähuonoksi tai

keskinkertaiseksi

Väh. 3stressioiretta

viikossa

Erittäin hyvä

Hyvä

Keskin-kertainenHuono

%

Nuorten terveystapatutkimus

Koulumenestys (14-vuotiaat)

2

2

19

7

4

2

18

11

9

6

26

18

27

17

33

27

0 5 10 15 20 25 30 35 40

Tupakoipäivittäin

Tosihumalakuukausittain

Liikuntaa < 2krt/vko

Aamiainen < 3krt/vko

Erittäin hyvä

Hyvä

Keskin-kertainenHuono

%

Nuorten terveystapatutkimus

Tupakoivien osuus pääkaupunkiseudun yläkouluissa (Kouluterveyskysely)

Rimpelä, Karvonen 2010

Miten olemme onnistuneet?

• 1900 –luvulla erittäin hyvin!• 1980-luku ->

– syntynyt yli miljoona syntyessään maailman terveimpiin lukeutuvaa lasta

– kaikki edellytykset varttua maailman terveimmiksi aikuisiksi

• Viime vuosisadan tuloksellisen toiminnan vaikutukset näkyvät pitkään kaikissa kaikissa kohorteissa,– jopa 2030-40 –luvuille saakka

10.04.23 Matti Rimpelä 14

Lapset ja nuoret herkin indikaattori yhteiskunnan kehitykselle

• Viime vuosisadan perintö vs. 2000-luvun toimintaa?– Tärkeätä erottaa toisistaan

• Enemmistön hyvinvointi lisääntyy!– Kasvamassa ainutlaatuisen upeita ikäluokkia

10.04.23 Matti Rimpelä 15

Mutta samanaikaisesti

Kasvava vähemmistö voi huonostiNoin 5-10 % riittää kuormittamaan ongelmasuuntautuneet palvelut

– Yhden prosenttiyksikön kasvu osuudessa kasvattaa kuormitusta jopa viidenneksellä

10.04.23 Matti Rimpelä 16

Miksi enemmän ”takuukorjausta vaativia maanantaikappaleita”?

• Uusien ongelmien ilmaantuvuus ei ole merkittävästi kasvanut, mutta–ennuste on heikentynyt!

Uutta myös pahoinvoinnin • yhä vahvempi perheittäinen kasautuminen• ketjuuntuminen vanhemmilta lapsille

10.04.23 Matti Rimpelä 17

Väitän, että suurin haaste on kuntien palvelujärjestelmän toiminta-

ajatuksen muutos 1980-luvulla alkaen

Terveyspolitiikan kolme intressiä• häiriö/ongelmasuuntautuneisuus

– ydinosaaminen keskittyy ongelmiin

• ihminen/kansalais/asiakassuuntautuneisuus– yksilön tarpeiden tunnistaminen ja niihin

vastaaminen

• yhteisö/väestösuuntautuneisuus– yhteisöosaamisen, yhteisöjen tarpeiden

tunnistaminen ja niihin vastaaminen väestötasolla

Strategisia valintojaAsiakas Ongelma

Yhteisö/väestö

1.Asiakas+ongelmasuuntautunut: Kallis ja osaoptimoiva2.Asiakas+yhteisösuuntautunut: Tehoton3.Yhteisö+ongelma: Unohtaa ihmisen4.Yhteisö+asiakas+yhteisö: Kustannusvaikuttavin

Matti Rimpelä 21

Edistäminen

Korjaaminen

Häiriö/tauti Yhteisö

Hyvinvointipolitiikan kenttä

SDP-kuntakoulu, Porvoo 27.2.2013

Matti Rimpelä 22

Edistäminen

Korjaaminen

Häiriö/tauti Yhteisö

Kriittinen polku

Luonnonvoimainen suunta vie erikoistuviin häiriöpalveluihin.

Hyvinvoinnin edistäminen vaatii suunnitelmallista

investointia tulevaisuuteen

Kasvatuksen tuki Varhaiskasvatus

PerusopetusPerhetyö

Nuorisotyö

LastensuojeluErityisopetus

Lastenpsykiatria

SDP-kuntakoulu, Porvoo 27.2.2013

Mitä kertovat lastensuojelutilastot?Lastensuojelun asiakkuudet

1996-2011: Koko maaKiireelliset sijoitukset1991-2011: Koko maa

Uusi lastensuojelulakiUusi

lastensuojelulakiLastensuojelun kehittämis-ohjelma 2004-2007

Lastensuojelun kehittämis-ohjelma 2004-2007

10.04.23

Olemme siirtyneet perheiden tukemisesta häiriömetsästykseen

1970-luku•Kaikille yhteiset palvelut•Perheiden ja kotikasvatuksen tukeminen

– Perhevalmennus/neuvonta yhteinen tehtävä– Kasvatus- ja perheneuvolat– Oppilashuolto..

1980-luku•Vanhemmat hakivat kasvatuksen tukea•Ammattihenkilöstö keskittyi hoitoon/terapiaan1990 – luku ->•ongelmien varhainen toteaminen, ehkäisy ja hoito•lastensuojelu, lastenpsykiatria, erityisopetus•ongelma-asiantuntijat johtavat kehittämistä •tuki ”ansaitaan ongelmilla”10.04.23 Matti Rimpelä 24

Puhevalta yhteiskunnassa siirtynyt ongelmaosaajille ja -organisaatioille

Ovat vahvistuneet nopeasti– ja vahvistuvat edelleen

Ihmisen, yhteisöjen ja väestöjen näkökulmasta kokonaisuuksia rakentava osaaminen ja organisoituminen heikkoa

– ja heikentyvät edelleen

Johtamisen voimatasapaino siirtynyt valtiolla ja kunnissa kokonaisuuksista ongelmiin

Kunta- ja palvelurakenneuudistus

uhkaa epäonnistua, koska•ongelmasuuntautuneisuus näyttää hallitsevan vahvojakin peruskuntia•valtio voisi valvoa kokonaisuuksien intressiä, mutta valtionhallintokin hajoa ongelmasuuntautuneisuuteen•esimerkkinä Helsinki:

– Neljä suurta terveysasemaa– Sovellutuksia sairaalapoliklinikasta– Seurustelee asuinalueiden/yhteisöjen kanssa vain

asiakkuuksien välityksellä

Palataan takaisiin lapsiin ja nuoriin

• Millaisilla voimavaroilla lapsia ja nuoria tuetaan?

• Kukaan ei tiedä?• Olemme laskeneet Oulun seudun

kymmenessä kunnassa

0

2 000

4 000

6 000

8 000

10 000

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Lapsiperheiden indeksikorjatut palvelukustannukset €/alle 18-vuotias

Oulun seutu

”7920 –> 9308 €/alle 18 v”

+ noin 1400 € + 17- 18 %

Koko maahan yleistettynä:

2013Noin 10 miljardia euroa!

Reaalikasvua 2005-2011 noin 1,5 miljardia euroa

10.04.23 Matti Rimpelä 29

Miten jakautuu?• Varhaiskasvatus ja koulutus yhteensä 70-75 %• Sosiaali- ja terveyspalvelut 15-20 %• Muut yhteensä 5-10 %

– Perusopetus n. 4 300 milj.€– Varhaiskasvatus n. 2 400 milj. €– Lastensuojelu n. 900 milj. €– Neuvola ja kouluterveydenhuolto n. 200 milj. €

Mitä muuta?• Ammatillinen koulutus ja korkeakoulut ja niiden

erityispalvelut– Opintotuet alle 30-vuotiaille

• 18-30 -vuotiaiden– Toimeentulotuet– Työllistämispalvelut, työttömyyspäivärahat– Kelan palvelut, eläkkeet

• Lapsilisät• Vanhempain vapaat• Muut lapsiperheiden tulonsiirrot• ……….

Karkea arvio

Valtio, kunnat ja kela käyttävät lapsiperheiden, lasten ja nuorten tukeen ja palveluihin 2013 noin 25 miljardia euroa

Miten nämä investoinnit lapsiperheisiin, lapsiin ja nuoriin ovat

tuottaneet?

• Millaisilla tuotto-odotuksilla valtio/kunnat ovat tehneet investointejaan?– Millaisia vaikutuksia ennakoitiin päätettäessä?

• Miten on seurattu tuloksia/vaikutuksia?• Tehokkuus?• Vaikuttavuus?

• Kustannusvaikuttavuus?

10.04.23 34

0-6/8 V. 6/8-15/16 V. 15/16-21+ V.

Tampere: LANUN PALVELUKARTTA, nykytila (oma tuotanto ja ostopalvelut)

Alle 3-v. kokopäivähoito

Hyvinvoivat lapset, lapsiperheet ja nuoret

Lapset, lapsiperheet ja nuoret, joilla hyvinvointi uhattuna (väliaikainen tuki)

Lapset, lapsiperheet ja nuoret, joilla pidempi-kestoisen tuen tarve

Yli 3-v. kokopäivähoito

Yli 3-v. osapäivä-hoito (ml. eo)

Esiopetus

Joustava esi- ja alkuopetus

Iltahoito

Vuorohoito

Perhepäivähoito

Teemallinen varhaiskasvatus-kerho (avk)

Teemapäivä (avk)

Perhekerho(avk)

Tuettu esiopetus Tuettu päivähoito (pienryhmä, integroitu)

Tuettu päivähoito ja esiopetus (esim. Hippos)

ERHO

Yleisopetus 1-6

Varhaiskasvatus, esiopetus - sopimus

Perusopetus, apip -sopimus

Neuvola- ja terveydenhuolto-sopimus

Psykososiaalisen tuen sopimus

Lanun kulttuuri- ja vapaa-aikasopimus

Yleisopetus 7-9

Koululaisten apip-toiminta

LisäopetusMamujen valmistava opetus

Oppilashuolto

Tuettu lisäopetus

Vahvasti tuettu opetus (1-9)

Muu vammaisopetus (1-9)

Luokka-muotoinen erityisopetus

Erityisen tuen päätöksen perusteella järjestettävä apip -toiminta Sairaalaopetus

Hyvinvointi-neuvola

Kouluterveyden-huolto

Opiskelu-terveydenhuolto Nuorisoneuvola

NuorisoneuvolaOpiskelu-terveydenhuolto

Nuorten psykologipalvelut

Kouluterveyden-huolto

0-17v. suun terveydenhuolto0-17v. suun

terveydenhuolto0-17v. suun terveydenhuolto

0-17v. suun terveydenhuolto

0-17v. suun terveydenhuolto

0-17v. suun terveydenhuolto

Hyvinvointi-neuvola

Neuvola-psykologipalvelut

Lasten ja nuorten ravitsemusterapia

Lasten ja nuorten puheterapia

Ohjattu näyttelytoiminta perheille

Muut tapahtumat (työpajat, konsertit…)

Yleisen tuen taidekaari

Muut ryhmille ohjatut näyttely-kierrokset

Tehostetun tuen taidekaari

Isyyden selvittäminen

Ehkäisevän päihdetyön palvelut (1/2)

Ehkäisevän päihdetyön palvelut (2/2)

Huolto- ja elatussopimukset (1/3)

Huolto- ja elatussopimukset (2/3)

Huolto- ja elatussopimukset (3/3)

Perheryhmätyö

Olosuhde-selvitykset (1/2)

Olosuhde-selvitykset (2/2)

Pikkunopea (1/2) Pikkunopea (2/2)

Perhetyön palvelut

Valvotut tapaamiset (1/2) Valvotut

tapaamiset (2/2)

Lapsiperheiden perheneuvonta ja perheasioiden sovittelu (1/2)

Ls-tarpeen selvitys (1/3)

Ls-tarpeen selvitys (2/3)

Ls-tarpeen selvitys (3/3)

Lapsiperheiden perheneuvonta ja perheasioiden sovittelu (2/2)

Avohuollon sosiaalityö (1/3)

Avohuollon sosiaalityö (2/3)

Avohuollon sosiaalityö (3/3)

Ohjaustyön palvelu (1/3)

Ohjaustyön palvelu (2/3)

Ohjaustyön palvelu (3/3)

Lapsiperheiden aik.sos.työ (1/3)

Lapsiperheiden aik.sos.työ (2/3)

Lapsiperheiden aik.sos.työ (3/3)

Perhepiste Nopea

Ehkäisevä tukihenkilö-toiminta ja taloudellinen tuki

Tukihenkilö-toiminta (ls)

Jälkihuollon sosiaalityö

Huostaanotto- ja sijoituspalvelut (1/3) Huostaanotto- ja

sijoituspalvelut (2/3)

Huostaanotto- ja sijoituspalvelut (3/3)

Sijaisperhe-hoidon sos.työ (1/3)

Sijaisperhe-hoidon sos.työ (2/3)

Sijaisperhe-hoidon sos.työ (3/3)Ls:n

avohuollon tukipalvelut (Pp, K) (1/3)

Ls:n avohuollon tukipalvelut (Pp, K) (2/3) ERHOERHO

Ls:n avohuollon tukipalvelut (Pp, K) (2/3)

Nuoriso-psykiatria (1/2)

Nuoriso-psykiatria (2/2)

Laitoshoito-sijoitusten sos.työ (1/2)

Laitoshoito-sijoitusten sos.työ (2/2)

Ls:n kuntoutus ja hoito (1/2)

Etsivän työn työparitoiminta

Perhesuunnittelu-neuvola

Perhesuunnittelu-neuvola

Perhesuunnittelu-neuvola

Keskuslasten-neuvola

Keskuslasten-neuvola

Keskuslasten-neuvola

Perhe-oikeudel-liset palvelut (2/3)

Perhe-oikeudel-liset palvelut (1/3)

Perhe-oikeudel-liset palvelut (3/3)

Sos.päi-vystys (1/3)

Sos.päi-vystys (2/3)

Sos.päi-vystys (3/3)

Sijais- ja jälki-huollon sos.asema (1/3)

Sijais- ja jälki-huollon sos.asema (2/3)

Sijais- ja jälki-huollon sos.asema (3/3)

Ls:n avohuollon tukipalvelut (1/3)

Ls:n avohuollon tukipalvelut (2/3)

Ls:n avohuollon tukipalvelut (3/3)

Ls:n kuntoutus ja hoito (1/3)

Ls:n kuntoutus ja hoito (2/3)

Ls:n kuntoutus ja hoito (3/3)

Nuorten harrastus ja vapaa-aika, osallisuus

Ennakoiva nuorisotyö

Uniikki-nuorisokahvila

Olemme ajautuneet kasvatuksen ja palvelujen kaaokseen!• Ajattelu ja toiminta historian tuotetta

• Tutkimustieto lasten kehityksestä, vanhemmuudesta ja kasvatuksesta uutta

• Palvelujen toiminta-ajatus ja rakenne 1950-70-luvuilta

• Hyvinvointipalveluja rakennettu pala palalta• Ministeriöitä, hallintokuntia, ammattikuntia,

tietojärjestelmiä, lakeja, virkaehtosopimuksia…• Perheet, lapset ja nuoret hajotetaan • Mikä toimi 1900-luvulla, ei toimi tänään?

• Uusia haasteita• Psykososiaalinen hyvinvointi

• Missään ei rakennu yhteistä ymmärrystä!10.04.23 Matti Rimpelä 35

Miksi?• Onko vanhemmuus hukassa?

– Ei, vanhemmuus on keskimäärin vahvistunut– Tullut vaikeammaksi– Kun vanhemmat eivät osaa/jaksa, lapsen mahdollisuus joutua

harhapoluille kasvanut

• Lapsiperheiden toimeentulo, ”lapsiköyhyys”– Yksinhuoltajaperheet

• 1990-luvun lama?• ”Kompleksisuus” (”Complexity theory”)

– Yhteiskunnan monimutkaistuminen– Palvelujen ”saturoituminen” – monimutkaistuminen– Johtamista ”kaaoksen reunalla”

Mikä mättää palveluissa?

”Säätyrakenne”•Terveydenhuolto -> aatelisto•Sivistystoimi -> papisto•Sosiaalitoimi -> talonpojat•Nuorisotoimi -> loisia

”Samanmuotoiset” päät johtavat

”samanmuotoisia” päitä

10.04.23 Matti Rimpelä 37

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

Keskivaikea/vaikea masentuneisuuslukuaineiden ka:n mukaan

8.-9.luokat, 14-16-vuotiaat

10.04.23 Matti Rimpelä 39

Keskiarvo alle 7Joka toisella masentuneisuutta

Oppimaan oppiminen rakentaa hyvinvointia

Lapsen sisään on syntymästä alkaen rakennettu•oppimisen himo ja•oppimisen ilo.Aikuisten tehtävänä on varmistaa kummankin säilyttäminen ja vahvistaminen aikuisuuteen saakka,•riippumatta (biologinen + sosiaalinen) syntymäpääomasta

10.04.23 Matti Rimpelä 40

Muutoksen tekemisen ydinkysymysyhteisen

ymmärryksen rakentaminen•nykytilasta,

– miten tähän on tultu– millaiseen tulkintaan haasteista rakenteet/toiminta

perustuvat– miten olemme onnistuneet

•tulevaisuudesta– miten haasteet muuttuvat esimerkiksi vuoteen 2025

mennessä?– miten vastataan 2020-luvun haasteisiin?

10.04.23 Matti Rimpelä 41

Huomisen ydinkysymys

Lasten, nuorten ja perheiden•hyvinvoinnin arviointi•kohtaaminen•johtaminen kokonaisuutenaMitä voisi tarkoittaa käytännössä?

Kaksi näkökulmaa kohtaamisiin

1. Yksittäinen tapahtuma– Vuorovaikutus, ammattihenkilön osaaminen

2. Kohtaamisista kasautuva polku elämänkulun myötä– Millainen kokonaisuus kohtaamisista

palvelujen/ammattihenkilöstön kanssa rakentuu?

Mitä tarkoittaa ”asiakkuus”?Asiakkuutta tarkastellaan

– lapsen, nuoren ja perheen ja – kunnan välisenä vuorovaikutuksena

Kolme rinnakkaista asiakkuustyyppiä1.yhteisiin (universaali)palveluihin ja niihin sisältyvään yleiseen tukeen

• alkaa syntymästä, kuntaan muutosta• päättyy kuolemaan, poismuuttoon• tukea ilman ongelmamääritystä

2.tehostettuun tukeen• tarvitsee lyhytaikaisesti erityisen asiantuntijuuden

konsultaatiotukea

3.erityiseen tukeen• tarvitsee melko pitkäaikaisesti erityistukea• esim. sijaishuolto, eriytetty opetus, lastenpsykiatria

Lasten jakautuminen tasoille tuentarpeen mukaan: ”hyvinvoinnin varastokirjanpito” (kustannusprofiili)

Erityinen tuki

- 7kk 0 6 7 15 1811

NeuvolaVarhaiskasvatus

16

Oppivelvollisuus

€ /lapsi/perhe

€ /lapsi/perhe

€ /lapsi/perhe

Kaikille yhteisetpalvelutNiihin sisältyvä yleinen tuki

Tehostettu tuki

Nuorten yksilölliset polut kehitysyhtei: Kriittiset kokemukset, tapahtumat ja

valinnat?

- 7kk 0 6 7 15 1811

NeuvolaVarhaiskasvatus

16

Oppivelvollisuus

10.04.23 46

Ainutkertaisia polkuja, monimutkainen polkujen ja tapahtumien verkosto

Tunnistammeko kriittiset kokemukset, tapahtumat ja polut?

Lapsiperheen/kehitysyhteisön hyvinvoinnin ulottuvuudet ja tuen tarve

Asuminen

Parisuhde

Isän/puolison hyvinvointi

Äidin hyvinvointi

Toimeentulo

Lapsen/lasten hyvinvointi

Vanhemmuus/kotikasvatus

Läheisten aikuisten tuki

Yleinen tuki ilman

ongelma-määrittelyä

Tehostettu tukiErityinen tuki

Perhetyö, kodinhoitoapu ja nuorisotyö integroituina universaalipalveluihin

Yleinen tuki– Välitön arkinen tuki ilman ongelmamääritystä– Yhtenäinen kokonaisuus raskauden alusta -> 29. v.

1.perhetyö (ks. ”Imatran malli”)– yhdistettynä neuvolaan, päivähoitoon ja alakouluun

2.kodinhoitoapu (vanhempien jaksaminen), ja– yhdistettynä neuvolaan, päivähoitoon ja peruskouluun

3.nuorisotyö (noin 13 -29 v)– yhdistettynä peruskouluun, toisen asteen koulutukseen…

Perhetyöstä nuorisotyöhön lapsen varttuessaYhdistettynä neuvolaan, varhaiskasvatukseen ja

perusopetukseen: Perheiden ja ”sote-palveluiden” väliin

Kotikasvatu-7 kk 3v 8v 14v 19v 29v

Perhe ---------------------------------------------------------------------------------------->

Media --->

Päivähoito

Harrastukset --->

Toinen aste

Katu---->

YläkouluAlakoulu Opiskelu / työ

SA int

Kehitysyhteisöjen monipuolistuminen lapsen ja nuoren elämänkaaressa

Vanhempien arjen tukeminen

universaalipalveluissa= perhetyö

(Vanhemmat lapsen/nuoren

tukena, voi jatkua 29. ikävuoteen

saakka)

Lapsen/nuoren arjen tukeminen

universaalipalveluissa= nuorisotyö

(10-13 vuoden iästä 29. ikävuoteen)

VaVa -arviointi

13 v

Kasvatus ja sen tukeminen• Kasvatuksen kolme ulottuvuutta

– Välittäminen, osaaminen ja jaksaminen– Miten tuemme osaamista ja jaksamista?

• Kotikasvatus– Perheen sisäinen kasvatuksellinen vuorovaikutus

• Ammatillinen kasvatusosaaminen• Neuvolassa, varhaiskasvatuksessa, peruskoulussa,

oppilashuollossa

• Yhteinen kasvatuskäytäntö, kun tuen tarvetta havaitaan

Hyvät käytännöt kunnassa toimivaksi kokonaisuudeksi

• Selvitetään yhdessä tehostetun ja erityisen tuen ”hyvät käytännöt”, joiden kustannusvaikuttavuudesta– tutkimusnäyttöä (vrt. Käypä hoito/Duodecim), tai– käytännön näyttöä kolmella kriteerillä:

• 1) Rajoitettu kohderyhmä, • 2) tutkimukseen sidottu teoria, ja • 3) Tarkasti määritelty koulutus ja toteutus (ks. www.nordicwelfare.org/

”Varhainen tuki perheille” hankkeen –tulokset, sivut 18-19)

• Rakennetaan kuntakohtainen kokonaisuus näistä hyvistä käytännöistä

Tiedon hallinnan tavoitteita1. Joustava asiointi

– Vanhemmat, lapsi ja nuori asiakkaina• Asiakkuus kuntaan, ei yksittäisiin organisaatioihin• Kolme asiakkuutta: universaalipalvelut; tehostettu tuki; erityinen

tuki– Perhetyöntekijöillä ja nuorisotyöntekijällä

• palveluohjaus– Tehostetun ja erityisen tuen ammattihenkilöstöllä

• yhteistyö perheen, lapsen ja nuoren tukemisessa

2. Mahdollistettava kustannusvaikuttavuuden seuranta– Hyvinvoinnin ”varastokirjanpito” kolmella tasolla

• universaali/tehostettu tuki/erityinen tuki– Kohtaamiset– Kustannukset

Tehostetun tuen ja erityisen tuen syyluokitus

• Yhteinen syyluokitus tehostetulle ja erityiselle tuelle– Molemmille sama– Kaikissa toiminnoissa perusopetuksesta

erikoissairaanhoitoon sama• Ensimmäisenä tasona perheen ja

lapsen/nuoren hyvinvoinnin ulottuvuudet• Seuraavaksi niiden syventäminen

ongelmamääritelyillä

Mitä Mitä kuntienkuntien pitäisi tehdä???pitäisi tehdä???

Ovatko eurot viisaassa käytössä?Miten kunnat valmistautuvat kohtaamaan

2020-luvun haasteet?Ensiksi kokonaisuus hallintaan:

Suomen/Kunnan lapsi- ja nuorisopolitiikka vuoteen

2025 - kehittämisohjelma

Mikä olisi kunnan ”Visio 2020?

• Kaiken toiminnan ytimessä lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja osaamisen edistäminen

• Kunnan lapsi- ja nuorisopolitiikka 2020 –kokonaissuunnitelmaa ja sen toimeenpanomalleja on toteutettu ja päivitetty vuodesta 2013 alkaen

• Kohtaamisissa ja johtamisessa tarvittavat tiedot tallentuvat vertailukelpoisina päivittäisessä toiminnassa ja raportoidaan ajantasaisesti johtamiseen

• Kunnan vastuulla olevan toiminnan vaikuttavuutta on seurattu ja arvioitu– lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja osaamisen, sekä– koko kunnan ja sen asuinalueiden näkökulmista

• Tiedolla johtaminen tukee valmistautumista vastaamaan 2030-luvun haasteisiin10.04.23

Palvelurakenneuudistuksen toinen vaihe

• Palvelurakenneuudistus unohtanut lapsiperheet, lapset ja nuoret– Keskittynyt auringonlaskuun

• Kuntien käyttömenoista jopa 50 % lapsiperheiden, lasten ja nuorten palveluihin– kun vanhemmat mukaan kustannuslaskelmaan

• Kuntien rajat eivät yksinään ratkaise, tarvitaan sisäistä uudistumista

Palvelurakenneuudistuksen toinen vaihe ensimmäistä tärkeämpi

10.04.23

Ehdotuksia”Kokonaisarkitehtuuri” on välttämätön edellytys lapsiperheiden, lasten ja nuorten tuen ja palvelujen kehittämisessä1.Lapsi-, nuorisopoliittinen kehittämisohjelma2.Lapsiperheiden, lasten ja nuorten tehostetun ja erityisen tuen kehittämisohjelma

– Julkisen vallan kaikilla tasoilla– Valtio: Eduskunnalle vaalikauden ekavuotena, päivitetään

vuosittain– Kunnat: Valtuustolle ekavuotena, päivittäminen vuosittain

3.Laki lapsiperheiden, lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisestä

– Puitelaki kuntalain väliin (vrt. vanhuspalvelulaki)