Lapsiperheiden, lasten ja nuorten hyvinvoinnin haasteet 2020-luvulla:Millaista tukea tarvitaan ja...
-
Upload
satakunnan-sairaanhoitopiiri -
Category
Documents
-
view
884 -
download
2
description
Transcript of Lapsiperheiden, lasten ja nuorten hyvinvoinnin haasteet 2020-luvulla:Millaista tukea tarvitaan ja...
Lapsiperheiden, lasten ja nuorten hyvinvoinnin haasteet 2020-
luvulla:Millaista tukea tarvitaan ja miten
se tulisi järjestää?Harjavallan sairaalan 110-
vuotisjuhlaseminaari Pori 15.5.2013
Matti Rimpelä, dosenttiTampereen yliopisto
Ensin käsitteistä ja rajauksistaLapsiperheet
– Alle 18-vuotiaita lapsia– Vanhemmat
Lapsiperheiden tuet ja palvelut– Suoraan lapsille tarkoitetut– Isän/äidin/puolisoiden tulonsiirrot ja palvelut– Lapsiperheiden tulonsiirrot ja palvelut
Kunnan lapsi- ja nuorisopolitiikka– Kaikki kunnan järjestämisvastuun tehtävät– Yhdyskuntasuunnittelusta erikoissairaanhoitoon– Sisältää myös ”lapsiperhepolitiikan”
• esim. työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen
Esimerkkinä Imatra
Lasten häiriöpalvelujen menot 2000-2011Lastensuojelu, erityisopetus, lastenpsykiatria, kasvatus- ja perheneuvola, yms.
2026
2822
3769
43134585
5578
6123
6722
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
7000
8000
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
x 1000€
Muutos ed.
vuodesta % % 39 % 34 % 14 % 6 % 22 % 10 % 10 % 39 % 34 % 14 % 6 % 22 % 10 % 10 %
Valtuuston päätös 2008Kuuden neuvolaterveydenhoitajan työpareiksi 1.4.2009 alkaen •6 perhetyöntekijää:
– 1 sosionomi, 2 sosiaalikasvattajaa ja 3 psykiatriaan suuntautunutta sairaanhoitajaa
– Huomaa: Ei ”kodinhoitajia”– Heti vakituisiksi, yli 60 hakijaa – Ei vastaanottohuoneita!!!
•Säännöllisesti kokoontuva terveydenhoidon, sosiaalityön ja psykologityön asiantuntijatiimi.
Laajempaa uudistamistaLasten ja perheiden palveluja uudistettu laajemmin•Hallinnollisia järjestelyjä: Lapsiperhepalveluja yhdeksi kokonaisuudeksi•Myönteinen ”noidankehä”
– Hakijoiden määrä lisääntynyt, päteviä ammattihenkilöitä
Imatra
Lasten häiriösuuntautuneiden palvelujen menot 2000-2011 yhteensä
Lasten ja nuorten häiriöpalvelumenot
2026
2822
3769
43134585
5578
6123
67227090
7473 7 3817 650
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
7000
8000
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
x 1000€
Muutos ed. vuodesta % 39 % 34 % 14 % 6 % 22 % 10 % 10 % 5 % 5 % -1 % 4 %
Sijaishuollosta perhetyöhön 2012
• Lastensuojelun kuormitus vähentyi– Voitiin lopettaa yksi sijaishuoltoyksikkö– Henkilöstö 12 perhetyöntekijöiksi
• Perhetyöntekijät 2008 ->20132-4 -> 14 -16
Perhetyön vahvistaminen Perhetyön vahvistaminen tuottanut Imatralla selviä hyvinvointi- ja selviä hyvinvointi- ja
taloushyötyjä taloushyötyjä 2-3 vuoden kuluessa10.04.23 7
Muutamia tutkimustuloksia
Oireisuus energiajuomien käytön mukaanPääkaupunkiseudun 7-luokat, syksy 2011
(Metrop -tutkimus)
MetrOP 2013
Päivittäisiä oireita
Koulumenestys (14-vuotiaat)
8
9
6
19
8
8
8
20
8
8
14
22
11
13
24
36
0 5 10 15 20 25 30 35 40
Haittaavapitkäaikaissairaus
Jatkuvastireseptilääkkeitä
Kokee terveytensähuonoksi tai
keskinkertaiseksi
Väh. 3stressioiretta
viikossa
Erittäin hyvä
Hyvä
Keskin-kertainenHuono
%
Nuorten terveystapatutkimus
Koulumenestys (14-vuotiaat)
2
2
19
7
4
2
18
11
9
6
26
18
27
17
33
27
0 5 10 15 20 25 30 35 40
Tupakoipäivittäin
Tosihumalakuukausittain
Liikuntaa < 2krt/vko
Aamiainen < 3krt/vko
Erittäin hyvä
Hyvä
Keskin-kertainenHuono
%
Nuorten terveystapatutkimus
Tupakoivien osuus pääkaupunkiseudun yläkouluissa (Kouluterveyskysely)
Rimpelä, Karvonen 2010
Miten olemme onnistuneet?
• 1900 –luvulla erittäin hyvin!• 1980-luku ->
– syntynyt yli miljoona syntyessään maailman terveimpiin lukeutuvaa lasta
– kaikki edellytykset varttua maailman terveimmiksi aikuisiksi
• Viime vuosisadan tuloksellisen toiminnan vaikutukset näkyvät pitkään kaikissa kaikissa kohorteissa,– jopa 2030-40 –luvuille saakka
10.04.23 Matti Rimpelä 14
Lapset ja nuoret herkin indikaattori yhteiskunnan kehitykselle
• Viime vuosisadan perintö vs. 2000-luvun toimintaa?– Tärkeätä erottaa toisistaan
• Enemmistön hyvinvointi lisääntyy!– Kasvamassa ainutlaatuisen upeita ikäluokkia
10.04.23 Matti Rimpelä 15
Mutta samanaikaisesti
Kasvava vähemmistö voi huonostiNoin 5-10 % riittää kuormittamaan ongelmasuuntautuneet palvelut
– Yhden prosenttiyksikön kasvu osuudessa kasvattaa kuormitusta jopa viidenneksellä
10.04.23 Matti Rimpelä 16
Miksi enemmän ”takuukorjausta vaativia maanantaikappaleita”?
• Uusien ongelmien ilmaantuvuus ei ole merkittävästi kasvanut, mutta–ennuste on heikentynyt!
Uutta myös pahoinvoinnin • yhä vahvempi perheittäinen kasautuminen• ketjuuntuminen vanhemmilta lapsille
10.04.23 Matti Rimpelä 17
Väitän, että suurin haaste on kuntien palvelujärjestelmän toiminta-
ajatuksen muutos 1980-luvulla alkaen
Terveyspolitiikan kolme intressiä• häiriö/ongelmasuuntautuneisuus
– ydinosaaminen keskittyy ongelmiin
• ihminen/kansalais/asiakassuuntautuneisuus– yksilön tarpeiden tunnistaminen ja niihin
vastaaminen
• yhteisö/väestösuuntautuneisuus– yhteisöosaamisen, yhteisöjen tarpeiden
tunnistaminen ja niihin vastaaminen väestötasolla
Strategisia valintojaAsiakas Ongelma
Yhteisö/väestö
1.Asiakas+ongelmasuuntautunut: Kallis ja osaoptimoiva2.Asiakas+yhteisösuuntautunut: Tehoton3.Yhteisö+ongelma: Unohtaa ihmisen4.Yhteisö+asiakas+yhteisö: Kustannusvaikuttavin
Matti Rimpelä 21
Edistäminen
Korjaaminen
Häiriö/tauti Yhteisö
Hyvinvointipolitiikan kenttä
SDP-kuntakoulu, Porvoo 27.2.2013
Matti Rimpelä 22
Edistäminen
Korjaaminen
Häiriö/tauti Yhteisö
Kriittinen polku
Luonnonvoimainen suunta vie erikoistuviin häiriöpalveluihin.
Hyvinvoinnin edistäminen vaatii suunnitelmallista
investointia tulevaisuuteen
Kasvatuksen tuki Varhaiskasvatus
PerusopetusPerhetyö
Nuorisotyö
LastensuojeluErityisopetus
Lastenpsykiatria
SDP-kuntakoulu, Porvoo 27.2.2013
Mitä kertovat lastensuojelutilastot?Lastensuojelun asiakkuudet
1996-2011: Koko maaKiireelliset sijoitukset1991-2011: Koko maa
Uusi lastensuojelulakiUusi
lastensuojelulakiLastensuojelun kehittämis-ohjelma 2004-2007
Lastensuojelun kehittämis-ohjelma 2004-2007
10.04.23
Olemme siirtyneet perheiden tukemisesta häiriömetsästykseen
1970-luku•Kaikille yhteiset palvelut•Perheiden ja kotikasvatuksen tukeminen
– Perhevalmennus/neuvonta yhteinen tehtävä– Kasvatus- ja perheneuvolat– Oppilashuolto..
1980-luku•Vanhemmat hakivat kasvatuksen tukea•Ammattihenkilöstö keskittyi hoitoon/terapiaan1990 – luku ->•ongelmien varhainen toteaminen, ehkäisy ja hoito•lastensuojelu, lastenpsykiatria, erityisopetus•ongelma-asiantuntijat johtavat kehittämistä •tuki ”ansaitaan ongelmilla”10.04.23 Matti Rimpelä 24
Puhevalta yhteiskunnassa siirtynyt ongelmaosaajille ja -organisaatioille
Ovat vahvistuneet nopeasti– ja vahvistuvat edelleen
Ihmisen, yhteisöjen ja väestöjen näkökulmasta kokonaisuuksia rakentava osaaminen ja organisoituminen heikkoa
– ja heikentyvät edelleen
Johtamisen voimatasapaino siirtynyt valtiolla ja kunnissa kokonaisuuksista ongelmiin
Kunta- ja palvelurakenneuudistus
uhkaa epäonnistua, koska•ongelmasuuntautuneisuus näyttää hallitsevan vahvojakin peruskuntia•valtio voisi valvoa kokonaisuuksien intressiä, mutta valtionhallintokin hajoa ongelmasuuntautuneisuuteen•esimerkkinä Helsinki:
– Neljä suurta terveysasemaa– Sovellutuksia sairaalapoliklinikasta– Seurustelee asuinalueiden/yhteisöjen kanssa vain
asiakkuuksien välityksellä
Palataan takaisiin lapsiin ja nuoriin
• Millaisilla voimavaroilla lapsia ja nuoria tuetaan?
• Kukaan ei tiedä?• Olemme laskeneet Oulun seudun
kymmenessä kunnassa
0
2 000
4 000
6 000
8 000
10 000
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
Lapsiperheiden indeksikorjatut palvelukustannukset €/alle 18-vuotias
Oulun seutu
”7920 –> 9308 €/alle 18 v”
+ noin 1400 € + 17- 18 %
Koko maahan yleistettynä:
2013Noin 10 miljardia euroa!
Reaalikasvua 2005-2011 noin 1,5 miljardia euroa
10.04.23 Matti Rimpelä 29
Miten jakautuu?• Varhaiskasvatus ja koulutus yhteensä 70-75 %• Sosiaali- ja terveyspalvelut 15-20 %• Muut yhteensä 5-10 %
– Perusopetus n. 4 300 milj.€– Varhaiskasvatus n. 2 400 milj. €– Lastensuojelu n. 900 milj. €– Neuvola ja kouluterveydenhuolto n. 200 milj. €
Mitä muuta?• Ammatillinen koulutus ja korkeakoulut ja niiden
erityispalvelut– Opintotuet alle 30-vuotiaille
• 18-30 -vuotiaiden– Toimeentulotuet– Työllistämispalvelut, työttömyyspäivärahat– Kelan palvelut, eläkkeet
• Lapsilisät• Vanhempain vapaat• Muut lapsiperheiden tulonsiirrot• ……….
Karkea arvio
Valtio, kunnat ja kela käyttävät lapsiperheiden, lasten ja nuorten tukeen ja palveluihin 2013 noin 25 miljardia euroa
Miten nämä investoinnit lapsiperheisiin, lapsiin ja nuoriin ovat
tuottaneet?
• Millaisilla tuotto-odotuksilla valtio/kunnat ovat tehneet investointejaan?– Millaisia vaikutuksia ennakoitiin päätettäessä?
• Miten on seurattu tuloksia/vaikutuksia?• Tehokkuus?• Vaikuttavuus?
• Kustannusvaikuttavuus?
10.04.23 34
0-6/8 V. 6/8-15/16 V. 15/16-21+ V.
Tampere: LANUN PALVELUKARTTA, nykytila (oma tuotanto ja ostopalvelut)
Alle 3-v. kokopäivähoito
Hyvinvoivat lapset, lapsiperheet ja nuoret
Lapset, lapsiperheet ja nuoret, joilla hyvinvointi uhattuna (väliaikainen tuki)
Lapset, lapsiperheet ja nuoret, joilla pidempi-kestoisen tuen tarve
Yli 3-v. kokopäivähoito
Yli 3-v. osapäivä-hoito (ml. eo)
Esiopetus
Joustava esi- ja alkuopetus
Iltahoito
Vuorohoito
Perhepäivähoito
Teemallinen varhaiskasvatus-kerho (avk)
Teemapäivä (avk)
Perhekerho(avk)
Tuettu esiopetus Tuettu päivähoito (pienryhmä, integroitu)
Tuettu päivähoito ja esiopetus (esim. Hippos)
ERHO
Yleisopetus 1-6
Varhaiskasvatus, esiopetus - sopimus
Perusopetus, apip -sopimus
Neuvola- ja terveydenhuolto-sopimus
Psykososiaalisen tuen sopimus
Lanun kulttuuri- ja vapaa-aikasopimus
Yleisopetus 7-9
Koululaisten apip-toiminta
LisäopetusMamujen valmistava opetus
Oppilashuolto
Tuettu lisäopetus
Vahvasti tuettu opetus (1-9)
Muu vammaisopetus (1-9)
Luokka-muotoinen erityisopetus
Erityisen tuen päätöksen perusteella järjestettävä apip -toiminta Sairaalaopetus
Hyvinvointi-neuvola
Kouluterveyden-huolto
Opiskelu-terveydenhuolto Nuorisoneuvola
NuorisoneuvolaOpiskelu-terveydenhuolto
Nuorten psykologipalvelut
Kouluterveyden-huolto
0-17v. suun terveydenhuolto0-17v. suun
terveydenhuolto0-17v. suun terveydenhuolto
0-17v. suun terveydenhuolto
0-17v. suun terveydenhuolto
0-17v. suun terveydenhuolto
Hyvinvointi-neuvola
Neuvola-psykologipalvelut
Lasten ja nuorten ravitsemusterapia
Lasten ja nuorten puheterapia
Ohjattu näyttelytoiminta perheille
Muut tapahtumat (työpajat, konsertit…)
Yleisen tuen taidekaari
Muut ryhmille ohjatut näyttely-kierrokset
Tehostetun tuen taidekaari
Isyyden selvittäminen
Ehkäisevän päihdetyön palvelut (1/2)
Ehkäisevän päihdetyön palvelut (2/2)
Huolto- ja elatussopimukset (1/3)
Huolto- ja elatussopimukset (2/3)
Huolto- ja elatussopimukset (3/3)
Perheryhmätyö
Olosuhde-selvitykset (1/2)
Olosuhde-selvitykset (2/2)
Pikkunopea (1/2) Pikkunopea (2/2)
Perhetyön palvelut
Valvotut tapaamiset (1/2) Valvotut
tapaamiset (2/2)
Lapsiperheiden perheneuvonta ja perheasioiden sovittelu (1/2)
Ls-tarpeen selvitys (1/3)
Ls-tarpeen selvitys (2/3)
Ls-tarpeen selvitys (3/3)
Lapsiperheiden perheneuvonta ja perheasioiden sovittelu (2/2)
Avohuollon sosiaalityö (1/3)
Avohuollon sosiaalityö (2/3)
Avohuollon sosiaalityö (3/3)
Ohjaustyön palvelu (1/3)
Ohjaustyön palvelu (2/3)
Ohjaustyön palvelu (3/3)
Lapsiperheiden aik.sos.työ (1/3)
Lapsiperheiden aik.sos.työ (2/3)
Lapsiperheiden aik.sos.työ (3/3)
Perhepiste Nopea
Ehkäisevä tukihenkilö-toiminta ja taloudellinen tuki
Tukihenkilö-toiminta (ls)
Jälkihuollon sosiaalityö
Huostaanotto- ja sijoituspalvelut (1/3) Huostaanotto- ja
sijoituspalvelut (2/3)
Huostaanotto- ja sijoituspalvelut (3/3)
Sijaisperhe-hoidon sos.työ (1/3)
Sijaisperhe-hoidon sos.työ (2/3)
Sijaisperhe-hoidon sos.työ (3/3)Ls:n
avohuollon tukipalvelut (Pp, K) (1/3)
Ls:n avohuollon tukipalvelut (Pp, K) (2/3) ERHOERHO
Ls:n avohuollon tukipalvelut (Pp, K) (2/3)
Nuoriso-psykiatria (1/2)
Nuoriso-psykiatria (2/2)
Laitoshoito-sijoitusten sos.työ (1/2)
Laitoshoito-sijoitusten sos.työ (2/2)
Ls:n kuntoutus ja hoito (1/2)
Etsivän työn työparitoiminta
Perhesuunnittelu-neuvola
Perhesuunnittelu-neuvola
Perhesuunnittelu-neuvola
Keskuslasten-neuvola
Keskuslasten-neuvola
Keskuslasten-neuvola
Perhe-oikeudel-liset palvelut (2/3)
Perhe-oikeudel-liset palvelut (1/3)
Perhe-oikeudel-liset palvelut (3/3)
Sos.päi-vystys (1/3)
Sos.päi-vystys (2/3)
Sos.päi-vystys (3/3)
Sijais- ja jälki-huollon sos.asema (1/3)
Sijais- ja jälki-huollon sos.asema (2/3)
Sijais- ja jälki-huollon sos.asema (3/3)
Ls:n avohuollon tukipalvelut (1/3)
Ls:n avohuollon tukipalvelut (2/3)
Ls:n avohuollon tukipalvelut (3/3)
Ls:n kuntoutus ja hoito (1/3)
Ls:n kuntoutus ja hoito (2/3)
Ls:n kuntoutus ja hoito (3/3)
Nuorten harrastus ja vapaa-aika, osallisuus
Ennakoiva nuorisotyö
Uniikki-nuorisokahvila
Olemme ajautuneet kasvatuksen ja palvelujen kaaokseen!• Ajattelu ja toiminta historian tuotetta
• Tutkimustieto lasten kehityksestä, vanhemmuudesta ja kasvatuksesta uutta
• Palvelujen toiminta-ajatus ja rakenne 1950-70-luvuilta
• Hyvinvointipalveluja rakennettu pala palalta• Ministeriöitä, hallintokuntia, ammattikuntia,
tietojärjestelmiä, lakeja, virkaehtosopimuksia…• Perheet, lapset ja nuoret hajotetaan • Mikä toimi 1900-luvulla, ei toimi tänään?
• Uusia haasteita• Psykososiaalinen hyvinvointi
• Missään ei rakennu yhteistä ymmärrystä!10.04.23 Matti Rimpelä 35
Miksi?• Onko vanhemmuus hukassa?
– Ei, vanhemmuus on keskimäärin vahvistunut– Tullut vaikeammaksi– Kun vanhemmat eivät osaa/jaksa, lapsen mahdollisuus joutua
harhapoluille kasvanut
• Lapsiperheiden toimeentulo, ”lapsiköyhyys”– Yksinhuoltajaperheet
• 1990-luvun lama?• ”Kompleksisuus” (”Complexity theory”)
– Yhteiskunnan monimutkaistuminen– Palvelujen ”saturoituminen” – monimutkaistuminen– Johtamista ”kaaoksen reunalla”
Mikä mättää palveluissa?
”Säätyrakenne”•Terveydenhuolto -> aatelisto•Sivistystoimi -> papisto•Sosiaalitoimi -> talonpojat•Nuorisotoimi -> loisia
”Samanmuotoiset” päät johtavat
”samanmuotoisia” päitä
10.04.23 Matti Rimpelä 37
Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?
Keskivaikea/vaikea masentuneisuuslukuaineiden ka:n mukaan
8.-9.luokat, 14-16-vuotiaat
10.04.23 Matti Rimpelä 39
Keskiarvo alle 7Joka toisella masentuneisuutta
Oppimaan oppiminen rakentaa hyvinvointia
Lapsen sisään on syntymästä alkaen rakennettu•oppimisen himo ja•oppimisen ilo.Aikuisten tehtävänä on varmistaa kummankin säilyttäminen ja vahvistaminen aikuisuuteen saakka,•riippumatta (biologinen + sosiaalinen) syntymäpääomasta
10.04.23 Matti Rimpelä 40
Muutoksen tekemisen ydinkysymysyhteisen
ymmärryksen rakentaminen•nykytilasta,
– miten tähän on tultu– millaiseen tulkintaan haasteista rakenteet/toiminta
perustuvat– miten olemme onnistuneet
•tulevaisuudesta– miten haasteet muuttuvat esimerkiksi vuoteen 2025
mennessä?– miten vastataan 2020-luvun haasteisiin?
10.04.23 Matti Rimpelä 41
Huomisen ydinkysymys
Lasten, nuorten ja perheiden•hyvinvoinnin arviointi•kohtaaminen•johtaminen kokonaisuutenaMitä voisi tarkoittaa käytännössä?
Kaksi näkökulmaa kohtaamisiin
1. Yksittäinen tapahtuma– Vuorovaikutus, ammattihenkilön osaaminen
2. Kohtaamisista kasautuva polku elämänkulun myötä– Millainen kokonaisuus kohtaamisista
palvelujen/ammattihenkilöstön kanssa rakentuu?
Mitä tarkoittaa ”asiakkuus”?Asiakkuutta tarkastellaan
– lapsen, nuoren ja perheen ja – kunnan välisenä vuorovaikutuksena
Kolme rinnakkaista asiakkuustyyppiä1.yhteisiin (universaali)palveluihin ja niihin sisältyvään yleiseen tukeen
• alkaa syntymästä, kuntaan muutosta• päättyy kuolemaan, poismuuttoon• tukea ilman ongelmamääritystä
2.tehostettuun tukeen• tarvitsee lyhytaikaisesti erityisen asiantuntijuuden
konsultaatiotukea
3.erityiseen tukeen• tarvitsee melko pitkäaikaisesti erityistukea• esim. sijaishuolto, eriytetty opetus, lastenpsykiatria
Lasten jakautuminen tasoille tuentarpeen mukaan: ”hyvinvoinnin varastokirjanpito” (kustannusprofiili)
Erityinen tuki
- 7kk 0 6 7 15 1811
NeuvolaVarhaiskasvatus
16
Oppivelvollisuus
€ /lapsi/perhe
€ /lapsi/perhe
€ /lapsi/perhe
Kaikille yhteisetpalvelutNiihin sisältyvä yleinen tuki
Tehostettu tuki
Nuorten yksilölliset polut kehitysyhtei: Kriittiset kokemukset, tapahtumat ja
valinnat?
- 7kk 0 6 7 15 1811
NeuvolaVarhaiskasvatus
16
Oppivelvollisuus
10.04.23 46
Ainutkertaisia polkuja, monimutkainen polkujen ja tapahtumien verkosto
Tunnistammeko kriittiset kokemukset, tapahtumat ja polut?
Lapsiperheen/kehitysyhteisön hyvinvoinnin ulottuvuudet ja tuen tarve
Asuminen
Parisuhde
Isän/puolison hyvinvointi
Äidin hyvinvointi
Toimeentulo
Lapsen/lasten hyvinvointi
Vanhemmuus/kotikasvatus
Läheisten aikuisten tuki
Yleinen tuki ilman
ongelma-määrittelyä
Tehostettu tukiErityinen tuki
Perhetyö, kodinhoitoapu ja nuorisotyö integroituina universaalipalveluihin
Yleinen tuki– Välitön arkinen tuki ilman ongelmamääritystä– Yhtenäinen kokonaisuus raskauden alusta -> 29. v.
1.perhetyö (ks. ”Imatran malli”)– yhdistettynä neuvolaan, päivähoitoon ja alakouluun
2.kodinhoitoapu (vanhempien jaksaminen), ja– yhdistettynä neuvolaan, päivähoitoon ja peruskouluun
3.nuorisotyö (noin 13 -29 v)– yhdistettynä peruskouluun, toisen asteen koulutukseen…
Perhetyöstä nuorisotyöhön lapsen varttuessaYhdistettynä neuvolaan, varhaiskasvatukseen ja
perusopetukseen: Perheiden ja ”sote-palveluiden” väliin
Kotikasvatu-7 kk 3v 8v 14v 19v 29v
Perhe ---------------------------------------------------------------------------------------->
Media --->
Päivähoito
Harrastukset --->
Toinen aste
Katu---->
YläkouluAlakoulu Opiskelu / työ
SA int
Kehitysyhteisöjen monipuolistuminen lapsen ja nuoren elämänkaaressa
Vanhempien arjen tukeminen
universaalipalveluissa= perhetyö
(Vanhemmat lapsen/nuoren
tukena, voi jatkua 29. ikävuoteen
saakka)
Lapsen/nuoren arjen tukeminen
universaalipalveluissa= nuorisotyö
(10-13 vuoden iästä 29. ikävuoteen)
VaVa -arviointi
13 v
Kasvatus ja sen tukeminen• Kasvatuksen kolme ulottuvuutta
– Välittäminen, osaaminen ja jaksaminen– Miten tuemme osaamista ja jaksamista?
• Kotikasvatus– Perheen sisäinen kasvatuksellinen vuorovaikutus
• Ammatillinen kasvatusosaaminen• Neuvolassa, varhaiskasvatuksessa, peruskoulussa,
oppilashuollossa
• Yhteinen kasvatuskäytäntö, kun tuen tarvetta havaitaan
Hyvät käytännöt kunnassa toimivaksi kokonaisuudeksi
• Selvitetään yhdessä tehostetun ja erityisen tuen ”hyvät käytännöt”, joiden kustannusvaikuttavuudesta– tutkimusnäyttöä (vrt. Käypä hoito/Duodecim), tai– käytännön näyttöä kolmella kriteerillä:
• 1) Rajoitettu kohderyhmä, • 2) tutkimukseen sidottu teoria, ja • 3) Tarkasti määritelty koulutus ja toteutus (ks. www.nordicwelfare.org/
”Varhainen tuki perheille” hankkeen –tulokset, sivut 18-19)
• Rakennetaan kuntakohtainen kokonaisuus näistä hyvistä käytännöistä
Tiedon hallinnan tavoitteita1. Joustava asiointi
– Vanhemmat, lapsi ja nuori asiakkaina• Asiakkuus kuntaan, ei yksittäisiin organisaatioihin• Kolme asiakkuutta: universaalipalvelut; tehostettu tuki; erityinen
tuki– Perhetyöntekijöillä ja nuorisotyöntekijällä
• palveluohjaus– Tehostetun ja erityisen tuen ammattihenkilöstöllä
• yhteistyö perheen, lapsen ja nuoren tukemisessa
2. Mahdollistettava kustannusvaikuttavuuden seuranta– Hyvinvoinnin ”varastokirjanpito” kolmella tasolla
• universaali/tehostettu tuki/erityinen tuki– Kohtaamiset– Kustannukset
Tehostetun tuen ja erityisen tuen syyluokitus
• Yhteinen syyluokitus tehostetulle ja erityiselle tuelle– Molemmille sama– Kaikissa toiminnoissa perusopetuksesta
erikoissairaanhoitoon sama• Ensimmäisenä tasona perheen ja
lapsen/nuoren hyvinvoinnin ulottuvuudet• Seuraavaksi niiden syventäminen
ongelmamääritelyillä
Mitä Mitä kuntienkuntien pitäisi tehdä???pitäisi tehdä???
Ovatko eurot viisaassa käytössä?Miten kunnat valmistautuvat kohtaamaan
2020-luvun haasteet?Ensiksi kokonaisuus hallintaan:
Suomen/Kunnan lapsi- ja nuorisopolitiikka vuoteen
2025 - kehittämisohjelma
Mikä olisi kunnan ”Visio 2020?
• Kaiken toiminnan ytimessä lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja osaamisen edistäminen
• Kunnan lapsi- ja nuorisopolitiikka 2020 –kokonaissuunnitelmaa ja sen toimeenpanomalleja on toteutettu ja päivitetty vuodesta 2013 alkaen
• Kohtaamisissa ja johtamisessa tarvittavat tiedot tallentuvat vertailukelpoisina päivittäisessä toiminnassa ja raportoidaan ajantasaisesti johtamiseen
• Kunnan vastuulla olevan toiminnan vaikuttavuutta on seurattu ja arvioitu– lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja osaamisen, sekä– koko kunnan ja sen asuinalueiden näkökulmista
• Tiedolla johtaminen tukee valmistautumista vastaamaan 2030-luvun haasteisiin10.04.23
Palvelurakenneuudistuksen toinen vaihe
• Palvelurakenneuudistus unohtanut lapsiperheet, lapset ja nuoret– Keskittynyt auringonlaskuun
• Kuntien käyttömenoista jopa 50 % lapsiperheiden, lasten ja nuorten palveluihin– kun vanhemmat mukaan kustannuslaskelmaan
• Kuntien rajat eivät yksinään ratkaise, tarvitaan sisäistä uudistumista
Palvelurakenneuudistuksen toinen vaihe ensimmäistä tärkeämpi
10.04.23
Ehdotuksia”Kokonaisarkitehtuuri” on välttämätön edellytys lapsiperheiden, lasten ja nuorten tuen ja palvelujen kehittämisessä1.Lapsi-, nuorisopoliittinen kehittämisohjelma2.Lapsiperheiden, lasten ja nuorten tehostetun ja erityisen tuen kehittämisohjelma
– Julkisen vallan kaikilla tasoilla– Valtio: Eduskunnalle vaalikauden ekavuotena, päivitetään
vuosittain– Kunnat: Valtuustolle ekavuotena, päivittäminen vuosittain
3.Laki lapsiperheiden, lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisestä
– Puitelaki kuntalain väliin (vrt. vanhuspalvelulaki)