Post on 30-May-2020
uutiskirje 2 2018
LAPE-KYMENLAAKSO
Yhdessä kohti lapsi– ja perhelähtöisiä palveluita
Maahanmuuttajaperheiden kanssa työskentelevien yhteiskehittämispäivä Inkeroisissa
Maahanmuuttajalapsi näkyväksi
Maahanmuuttajalapsella on oikeus olla lapsi. Lapsi voi osata suomea paremmin kuin muut perheenjäsenet, mutta hän ei voi olla perheen tulkki. Lapsen ei kuulu olla perheen sovittelija.
Muun muassa tällaisia asioita nousi esiin Kymenlaakson opistossa huhtikuussa pi-detyssä yhteiskehittämispäivässä, jonne kokoontui viitisenkymmentä maahan-muuttajalasten ja -perheiden kanssa työskentelevää ammattilaista.
Aamupäivän teemana oli vanhemmuuden tuki ja lapsen näkyväksi tekeminen. Kouluttajana oli Tiuku Pennola En-si- ja turvakotien liiton Lapsiperhe turvapaikanhakijana -projektista.
Kaikessa työssä on tärkeää arvostava kohtaaminen ja lapsen edun muistaminen, Pennola tiivisti.
>>>
Uutiskirjeessä 2/2018
esitellään erityisesti sitä,
miten eri ryhmissä ja miten
monin tavoin on jälleen
tehty töitä osaamisen ja yh-
teistyön vahvistamiseksi.
LAPE Kymenlaaksossa on
mukana noin 200 ammatti-
laista kehittämässä lapsi-
ja perhelähtöistä toimintaa.
Tiuku Pennola luennoi innostavasti ja käytännönläheisesti. Hän ker-toi esimerkkejä erilaisista kohtaamisista lasten ja perheiden kanssa sekä olosuhteista vastaanottokeskuksissa, jossa toiminnan järjestä-misen miettiminen voi alkaa jo siitä, miten saa ihmiset oikeaan ai-kaan paikalle. Luottamus ja kunnioitus nousivat moneen kertaan esiin.
- Asiakkaalle ei saa tulla tunnetta, että hänen selkänsä takana suun-nitellaan jotain, vaikka kuinka olisi hyvä tarkoitus auttaa”, Pennola toteaa. Esimerkiksi avoimuudesta viestii se, että kaikki lähtevät pa-laverista yhdessä pois - ei niin, että ammattilaiset jäävät lopuksi suljetun oven taakse vielä puhumaan perheen asioista.
Pennola innosti yleisön jakamaan kokemuksiaan. Mukana oli väkeä varhaiskasvatuksesta, neuvolasta, koulu- ja opiskeluhuollosta, lapsi-perheiden sosiaalityöstä, maahanmuuttopalveluista, vastaanottokes-kuksista ja kolmannelta sektorilta.
Kokemusasiantuntijoita ja
case-työskentelyä
Iltapäivällä kuultiin kokemusasiantuntijoiden puheenvuoroja. Nelli Martikainen ja Lorenza Vasquez ovat molemmat aikoinaan tulleet muualta Suomeen ja he auttavat nyt muita maahanmuuttajia Monikulttuurisessa toimintakeskus Myllyssä, Kotkassa. Kokemuksis-ta nousivat esiin erityisesti yksinäisyyden tunne ja byrokratian vai-keus.
Iltapäivän työpajoissa pohdittiin viidessä ryhmässä, kuinka erilaisis-sa caseissa eri alojen ammattilaiset tukevat yhdessä lasta ja koko perhettä. Moniammatillisuudessa nousi eteen paljon pohdittavaa: niin yhteistoiminnan esteitä kuin auttamisen mahdollisuuksiakin. Ryhmät listasivat muun muassa tällaisia työn esteitä: perheelle ei ole omaa vastuutyöntekijää, ammattilainen näkee vain oman sekto-rinsa, resurssit ovat vähäiset, aikataulut liian nopeita ja on epäsel-vyyttä siitä, kuka kokoaa moniammatillisen verkoston ja miten.
Useammassa ryhmässä nousi esiin, että toisten ammattilaisten - ja myös kolmannen sektorin - työn tunteminen auttaa työn tekemistä ja verkostoitumista. On myös tärkeä tietää, mikä on oman työn rooli verkostossa ja mitkä ovat omat mahdollisuudet itse toimia. Moniam-matillisessa verkostossa olisi myös hyvä ottaa huomioon, jos jolla-kulla sujuu hyvin asiakkaan kanssa. Ryhmätyönä nousi ehdotus, et-tä jokaisella perheellä on sovittu omatyöntekijä, joka toimii koordi-noijana toimijoiden välillä.
Ryhmät kirjasivat nostoina myös sen, kuinka asiakas on aina keski-össä. Häntä kuunnellaan, kysellään ja kunnioitetaan eikä mitään tehdä ilman asiakkaan lupaan. Ollaan aidosti kiinnostuneita lapses-ta, nuoresta ja koko maahanmuuttajaperheestä. Tiivistetysti päiväs-tä nousi periaatteeksi: jokaisella työntekijällä on vastuu kuunnella, ottaa puheeksi ja tarvittaessa koota ja kutsua verkosto koolle maa-hanmuuttaja-asiakkaan tueksi.
UUTISKIRJE 2/2018
LAPE Kymenlaakso
Tukea seksuaalisuuden
puheeksi ottamiseen
Seksuaalinen hyvinvointi on tärkeä osa ihmisen yleistä hyvinvointia. Mutta kuinka ottaa seksuaa-lisuus puheeksi ja miten tukea perheitä?
Asiantuntija Katriina Bildjuschkin Terveyden ja hyvin-voinnin laitoksesta vieraili Kotkassa luennoimassa ai-heesta ”Parisuhde ja seksuaalisuus - puheeksi ottami-nen ja tukeminen perheiden palveluissa”. Maaliskuussa Kotkan Höyrypanimossa pidettyyn koulutuspäivään osallistui yli neljäkymmentä ammattilaista. Koulutus oli kohdennettu niille, jotka peruspalveluissa kohtaavat lasten ja nuorten perheitä ja tarvitsevat vahvistusta seksuaalisuuden puheeksi ottamiseen ja tukemiseen.
Monesti ammattilainen esimerkiksi neuvolassa on val-mis puhumaan seksuaalisuudesta, jos siitä kysytään. Neuvolaan saapuva äiti tai isä taas on valmis puhu-maan seksuaalisuudesta, jos asia otetaan puheeksi. Onko lopputulos käytännössä sitten sitä, että lopulta ollaan hiljaa koko aiheesta?
Tämän vuoksi ammattilaisen on aktiivisesti otettava parisuhde- ja seksuaaliasiat puheeksi. Tätä auttamaan on olemassa erilaisia malleja, joita Bildjuschkin esitteli innostavalla, käytännön tilanteisiin pureutuvalla ja keskustelua herättävällä luennollaan. Työryhmissä luo-tiin lisäksi juuri omaan työhön sopivia malleja helpot-tamaan puheeksiottoa.
Eroauttaminen kuuluu jokaiselle
Haminan, Miehikkälän ja Virolahden eroauttami-sen palvelut esittäytyvät Haminassa. Erotilan-teessa olevan perheen tukeminen kuuluu meille kaikille.
Lämminhenkisessä tilaisuudessa Haminan seurakun-
nan Simeon-salissa kuultiin ja keskusteltiin toukokuun
alussa siitä, kuinka voi tukea erotilanteessa olevia
perheitä ja tarvittaessa ohjata palveluiden pariin.
Tilaisuus alkoi kanttori Kai Huopalaisen koskettavilla
musiikkiesityksillä, jotka johdattivat ensimmäiseen
aiheeseen ”Parisuhteen päättymisen kipu”, josta puhui
Johanna Tanska Etelä-Kymenlaakson perheasiain
neuvottelukeskuksesta.
Tilaisuudessa esittäytyivät alueen eri toimijat, jotka
auttavat perheiden erotilanteissa. Niin perheneuvolan,
lastenvalvojien, Eroneuvon kuin Kymenlaakson Ensi-
ja turvakotiyhdistyksenkin puheenvuoroissa painotet-
tiin lapsen näkökulmaa vanhempien erotilanteessa. Tilaisuus oli suunnattu ammattilaisille, jotka työssään
kohtaavat erotilanteessa olevia aikuisia tai lapsia. Mu-
kana oli terveydenhuollon, varhaiskasvatuksen, koulu-
toimen, nuorisotoimen, oppilashuollon ja sosiaalitoi-
men ammattilaisia, järjestötoimijoita sekä seurakunta,
työterveyshuolto ja Ohjaamo.
Samankaltaiset paikallisten eroverkostojen tilaisuudet
pidettiin helmikuussa Kouvolassa ja huhtikuussa Kot-
kassa.
UUTISKIRJE 2/2018
LAPE Kymenlaakso
Ihmissuhteet ja kohtaaminen lastensuojelun ytimeen
Lastensuojelua uudistetaan kovaa vauhtia lähes koko maassa. Kymenlaaksossa kehittämisen kohteina ovat
lastensuojelun systeeminen toimintamalli, perhetyö ja perhekuntoutus, perhehoito ja laitoshoito. Perhetyön
osalta on määritelty maakunnallisia perhetyön sisältöjä ja ideoidaan uudenlaista mallia avokuntoutukseen.
Perhehoidossa kehittämiskohteena on perhehoidon alkuvaiheen tuki, johon on tarkoitus sisällyttää Perhehoi-
toliiton suosittelema Keinu-malli. Laitoshoidon kehittämisessä hiotaan lastensuojelulaitosten ja lasten– ja
nuorisopsykiatrian välistä yhteistyötä.
Lastensuojelun kehittämisessä on mukana laaja joukko kuntien, Sippolan koulukodin, lasten– ja nuorisopsy-
kiatrian, MLL Kymen piirin ja Kymenlaakson ensi– ja turvakotiyhdistyksen ammattilaisia sekä kokemusasian-
tuntijoita.
Lastensuojelun systeeemistä toimintamallia pilotoidaan parhaillaan 14 maakunnassa, myös Kymenlaaksossa.
Systeemistä mallia pilotoidaan tällä hetkellä Kouvolassa (avohuollon tiimi), Kotkassa (palvelutarpeen arvioin-
ti) ja Haminassa (2 lastensuojelun tiimiä). Kehittämisellä tavoitellaan uudenlaista, vaikuttavampaa tapaa
tehdä lastensuojelutyötä. Systeemiseen malliin kuuluu tiimimalli, jossa on lastensuojelun ammattilaisten li-
säksi myös perheterapeuttista osaamista. Systeemisen mallin tiimiin kuuluu pääsääntöisesti konsultoiva sosi-
aalityöntekijä, perheterapeutti, lapsen sosiaalityöntekijä, vanhemman työntekijä ja koordinaattori.
Mallin pilotoinnissa tehdään yhteistyötä perheneuvoloiden ja Carean kanssa, joista tiimeihin on saatu perhe-
terapeutit. Mallin ajatuksena on tuoda ihmissuhteet lastensuojelun ytimeen. Tavoitteena on saada enemmän
aikaa asiakkaiden kohtaamisille. Pilotoinnin avulla tuodaan uutta osaamista lastensuojeluun ja välineitä koh-
taavaan vuorovaikutustyöhön. Mallin avulla vastuu jakaantuu tiimiin kesken ja tämä takaa, että asiakastyö ei
keskeydy esim. yhden työntekijän poissaolon aikana.
Systeemisen mallin juuret ovat Lontoon Hackneyn kaupunginosassa, jossa sosiaalityön kehittämisen alkoi v.
2008 (Reclaiming Social Work). Ns. Hackneyn mallilla ratkaistiin samantyyppisiä ongelmia, joiden kanssa
myös suomalainen lastensuojelu kipuilee (kiire, aikaa ei riitä tarpeeksi asiakkaiden kohtaamiseen, byrokra-
tiatyö vie paljon aikaa, sosiaalityöntekijöiden kuormitus ja rekrytointiongelmat). Hackneyn malli kulkee Suo-
messa nimellä lastensuojelun systeeminen toimintamalli. Pilotoinnin avulla kokeillaan mallin sopivuutta suo-
malaiseen lastensuojeluun.
THL:n kouluttajakoulutuksen käyneet työparit (Kouvola, Kotka, Hamina) ovat parhaillaan kouluttamassa ja
ohjaamassa kymenlaaksolaisia lastensuojelun tiimejä työskentelemään systeemisen mallin mukaisesti.
Lue lisää systeemisestä
mallista ja RSW-
mallista:
THL
Reclaiming Social
Work
Kuva: Päivi Petrelius, THL
Yhteiskehittämisestä voimaa lastensuojelun
laitoshoidon uudistamiseen
Lastensuojelun laitoshoidon yhteiskehittämispäivää vie-
tettiin aurinkoisessa Lappeenrannassa 27.3. Päivässä
käsiteltiin lastensuojelun terapeuttisen laitoskasvatuksen
valtakunnallista LAPE-mallinnusta ja kuultiin laitoshoidon
kehittämisestä täällä Kaakon kulmalla. Alun kommentti-
puheenvuoroissa laitoshoitoa tarkasteltiin koulutuksen,
psykiatrian, lastensuojelun ja kokemusasiantuntijoiden
näkökulmista.
Osallistujat pääsivät testaamaan laitoshoitoon kehitettyä
Yhteisön kokemuspeliä päivän päätteeksi. Pelin äärellä
käytiin intensiivisiä keskusteluja kokemusasiantuntijoi-
den ja ammattilaisten välillä. Mielenkiintoisia keskustelu-
ja, tärkeitä näkökulmia.
Aito vuorovaikutus ammattilaisten ja kokemusasiantun-
tijoiden välillä tuo tärkeän ulottuvuuden palveluiden ke-
hittämiseen. Palveluita tulee kehittää asiakkaiden tarpei-
den pohjalta ja sen vuoksi tämä vuoropuhelu tulisi olla
palveluiden kehittämisen keskiössä. Päivä järjestettiin
THL:n, Socomin ja LAPE:n (Eksote ja Kymenlaakso) yh-
teistyönä.
Lisätietoja yhteiskehittämispäivistä
Tutustu Yhteisön kokemuspeliin (Socca)
Lastensuojelun verkostoja punottiin
yhteen Nuorisokeskus Anjalassa
Ihka ensimmäistä Kymenlaakson lastensuojelun verkos-
toiltapäivää vietettiin Nuorisokeskus Anjalassa 19.4. Ilta-
päivässä oli mukana lastensuojelun yhteistyökumppaneita
(mm. neuvola, päiväkodit, koulut), lastensuojelun am-
mattilaisia ja kehittäjäasiakkaita eri puolilta maakuntaa.
Toinen vastaavanlainen iltapäivä järjestettiin 26.4. lasten-
suojelun yksityisille palveluntuottajille.
Tavoitteena oli luoda tilaa yhteiselle keskustelulle ja kehit-
tämiselle. Miten voitaisiin tehdä vaikuttavampaa yhteis-
työtä lastensuojelun asiakkaina olevien lasten ja nuorten
asioissa? Iltapäivien avulla oli mahdollisuus saada yhteis-
työkumppaneiden tärkeitä näkökulmia lastensuojelun ke-
hittämiseen.
Osallistujat pääsivät tutustumaan lastensuojeluun ja sen
kehittämiseen seuraavilla pisteillä: systeeminen malli,
perhetyö, perhehoito ja laitoshoito.
Kiitokset kaikille osallistujille ja pisteiden vetäjille. Kehit-
täjäasiakkaille erityiskiitokset, että olitte mukana. Käy
kurkkaamassa iltapäivien tunnelmia LAPE-Kymenlaakson
(yhteisö) Facebook-sivuilla.
Ninni Taavitsainen Tarja Tammekas Tanja Mäkelä
muutosagentti projektipäällikkö projektisuunnittelija
ninni.taavitsainen@kotka.fi tarja.tammekas@kotka.fi tanja.makela@kotka.fi
p. 040 146 9323 p. 040 703 7633 p. 040 631 7175
Kotkan kaupunki / LAPE-Kymenlaakso
Kauppakatu 3 A 3, PL 205, 48100 Kotka
LAPE-Kymenlaakson tiimi
Kysyttävää?
Otathan yhteyttä.
Poimi
tapahtumat
talteen! LAPE Kymenlaakson tulevia tapahtumia 2018
* Valtakunnalliset LAPE-päivät 30.-31.8.2018
* Valtakunnalliset LAPE-päivät 8.-9.10.2018 Tampere-talolla
* LAPE-muutosohjelman IV konferenssi -
Miten tästä eteenpäin? 26.-27.11.2018
UUTISKIRJE
2/2018
LAPE Kymenlaakso
LAPE Kymenlaakso
Facebookissa
Käy kurkkaamassa.
LAPE Kymenlaakso mukana
Huhtihulinoissa Haminassa
Uusi projektisuunnittelija esittäytyy
Olen uusi projektisuunnittelija Stiina Kiiveri ja aloitin LAPE Kymenlaakson toi-mistossa 1. maaliskuuta. Olen koulutukseltani yhteiskuntatieteiden maisteri ja hankkeessa vastuullani ovat erityisesti viestintäasiat ja sähköisen perhekeskuk-sen luominen. Ottakaa rohkeasti yhteyttä, jos on ajatuksia ja toiveita liittyen viestintään tai sähköisen perhekeskuksen sisältöihin.
Stiina Kiiveri, stiina.kiiveri@kotka.fi, P. 040 663 7670
Lapsiperheille suunnattu Huhtihulinat-tapahtuma järjes-tettiin huhtikuun lopussa Linnoituksen päiväkodilla Ha-minassa. Tapahtuma oli kaikille avoin ja kokosi paikalle 400-500 lasta ja aikuista.
Tapahtumassa oli tarjolla mukavaa puuhaa sisällä ja ulkona kuten liikuntaratoja, pomppimista, askartelua, kasvomaalausta ja pihasuunnistusta. Tapahtuman jär-jestivät Haminan avoin varhaiskasvatus ja liikuntapalve-lut. Haminan perhekeskustoiminnan koordinaattorin Sanna Silvon johdolla tapahtumassa oli mukana laaja verkosto muitakin toimijoita: Haminan varhaiskas-vatus, iltapäivätoiminta, perhekeskus, neuvola ja neu-volan perhetyö, Haminan seurakunta, Haminan Pelasta-kaa Lapset, MLL, Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdis-tys, Kaverikoirat ja LAPE Kymenlaakso.
LAPE Kymenlaakso oli mukana tapahtumassa esittele-mässä uutta perhekeskus- ja kohtaamispaikkamallia. Teimme asiakaskyselyä: millainen kaupunki Hamina on lapsiperheille sekä millaisia palveluita toivotaan.
Perheiltä kyseltiin myös, millaista toimintaa kohtaamis-paikoille halutaan. Lapsivastaajilta saatiin hienoja toivei-ta: eläintarha, huvipuisto, pikkuautoja, esterata ja se, että paikassa pääsee äidin syliin.
Samalla saatiin muutamia ihmisiä ilmoittautumaan mu-kaan alueen asiakasraatiin.