Post on 16-Oct-2020
Ammatillinen opettajakorkeakoulu
Kestävän kehityksen opiskeluaikuisena
Muuttuvatko asenteet?
Tekijä Mervi Makkula
KehittämishankeraporttiSyyskuu 2007
2
Tekijä(t)Makkula, Mervi
Julkaisun lajiKehittämishankeraportti
Sivumäärä30
Julkaisun kieliSuomi
Luottamuksellisuus
Salainen _____________saakkaTyön nimiKestävän kehityksen opiskelu aikuisena. Muuttuvatko asenteet?
KoulutusohjelmaJyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu, opettajan pedagogiset opinnot
Työn ohjaaja(t)KUUKASJÄRVI, Markku
Toimeksiantaja(t)
Tiivistelmä
Kestävän kehityksen opiskelu sisältyy nykyään jo lähes kaikkeen ammatilliseen opetukseen ja koulutukseen. Tiettyjäammattialoja kestävän kehityksen opiskelu koskettaa konkreettisemmin kuin toisia. Puhdistuspalveluala onammattiala, jossa siivoustyötä ei pysty ammattimaisesti tekemään, jollei hallitse kestävän kehityksen periaatteita.
Laitoshuoltajan ammattitutkinnossa opiskellaan kestävän kehityksen opintoja. Nämä opinnot käsittävät yleistä tietoakestävästä kehityksestä ja yksityiskohtaisempaa tietoa työvälineistä ja -menetelmistä, jotka edistävät kestävääkehitystä. Ammattitutkinnon opiskelun aikana pyritään vaikuttamaan myönteisesti myös opiskelijoiden asenteisiin.Uuden tiedon omaksumisen toivotaan edesauttavan myös asennemuutosta
Kehittämishanke selvittää yhden aikuisopiskelijaryhmän aikaisempia ja opiskelun aikana muuttuneita asenteitakestävään kehitykseen. Ryhmälle tehdyn kyselyn ja haastattelun avulla kehittämishanke selvittää, onko opiskelutuonut uutta tietoa kestävästä kehityksestä ja miten opittuja asioita aiotaan tulevassa työelämässä toteuttaa. Kyselynja haastattelun avulla on pohdittu kestävään kehitykseen liittyvien asenteiden muutosta. Kehittämishankkeessa aihettaon käsitelty lainsäädännön ja määritelmien kautta.
Kehittämishankkeen tulokseksi on saatu, että tietyllä tasolla aikuisopiskelijat ovat toteuttaneet tai ainakin pohtineetkestävän kehityksen periaatteita jo ennen opiskelua. Koulutuksen aikana lähes kaikki ovat saaneet uutta tietoaaiheesta ja noudattavat siivoustyötä tehdessään kestävän kehityksen periaatteita.
Asenteiden muuttumisen vaikutusta käytännön siivoustyöhön ei tällä tutkimuksella voida kiistatta todistaa.Yksi jatkotutkimuksen aihe voisi olla kestävän kehityksen asenteiden pysyvyyttä koskevan kestävän kehityksenedistämis- ja seuraamismittarin kehittäminen erilaisissa työyhteisöissä käytettäväksi.
Avainsanat (asiasanat)
aikuiskoulutus, asenteet, kestävä kehitys, laitoshuoltajan ammattitutkinto, oppiminen, puhdistuspalveluala, siivous,siivousala
Muut tiedot
3
Author(s)
Makkula, Mervi
Type of PublicationDevelopment project report
Pages
30
Language
FinnishConfidential
Until_____________Title
Studying of Sustainable Development in the adulthood. Do the attitudes change?
Degree Programme
Jyväskylä University of Applied Sciences, Teacher Education College
Tutor(s)KUUKASJÄRVI, Markku
Assigned by
Abstract
Education for Sustainable Development includes these days almost all professional education. In certain tradesstudying of Sustainable Development is more relevant than other trades. Cleaningservice is trade, wherecleaningwork cannot be done, if you can`t have command of principals of the Sustainable Development.
In Further Qualification in Institutional Cleaning belongs to a subject of Sustainable Development. The subjectcontains general knowledge of Sustainable Development and detailed knowledge of implements and workingmethods, which advanses of Sustainable Development. During of studying tends to impres also attitudes of students.Apperception of new knowledge aspires be instrumental of changing of attitudes.
Development Project Report solves previous and changes of attitudes of one group of adult students.With Survey research and interviews, Development Project Report solves, has studying bring with a new knowledgeof the Sustainable Development and how they are propose to use new knowledge in working life. With Surveyresearch and interviews has been discussed a change of attitudes of the Sustainable Development. In DevelopmentProject Report the aim has been to agitate with legislation and definitions.
Result of Development Project Report is a conslusion, that in specific level adult students has been executedprincipals of the Sustainable Development already before studying. During studies almost everyone has got newknowledge about the subject and they obey some principals of the Sustainable Development in the working life.
Changes of attitudes and influence in practical working life are things that can´t indisputably certify in thisDevelopment Project Report.
Keywords
Adult education, attitudes, cleaning, cleaningservicetrade, cleaningtrade, Further Qualification in InstitutionalCleaning, learning, Sustainable DevelopmentMiscellaneous
4
SISÄLTÖ
1 JOHDANTO......................................................................................................................4
2 TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA TUTKIMUSONGELMAT.......................................6
3 KESTÄVÄ KEHITYS .......................................................................................................73.1 Kestävän kehityksen määritelmä...............................................................................83.2 Kestävän kehityksen keinot.......................................................................................83.3 Elinkaariajattelu......................................................................................................103.4 Kestävän kehityksen periaatteiden toteuttaminen puhdistuspalvelualalla................103.4 Kestävän kehityksen opetus laitoshuoltajan ammattitutkinnossa.............................113.5 Lainsäädäntö...........................................................................................................12
3.5.1 Ympäristönsuojelulaki......................................................................................123.5.2 Jätelaki.............................................................................................................13
3.6 Aiemmat tutkimukset..............................................................................................14
4 ASENTEIDEN MUOKKAAMINEN KOULUTUKSEN AVULLA.................................144.1 Määritelmä asenteelle ............................................................................................154.2 Asenteiden merkitys ja niiden muokkaaminen........................................................154.3 Kokoava viitekehys.................................................................................................164.4 Luotettavuus...........................................................................................................17
5 TULOKSET......................................................................................................................175.1 Lomakekyselyn tulokset..............................................................................................175.2 Haastattelutulokset.......................................................................................................19
6 TULOSTEN TARKASTELU ...........................................................................................20
7 POHDINTAA...................................................................................................................22
LÄHTEET.............................................................................................................................24
LIITTEET
Liite 1. Kyselykaavake………………………………………………………………….27
Liite 2. Haastattelukysymykset…………………………………………………………30
KUVIO 1. Kehittämishankkeen viitekehys. Miten oppiminen vaikuttaa asenteisiin?……….16
KUVIO 2. Taulukko kyselyn tuloksista………………………………………………………19
5
1 JOHDANTO
Kestävä kehitys on ”tämän päivän” sana. Jokainen ihminen on vastuussa ympäristön
tulevaisuudesta ja maapallon luonnonvarojen säilymisestä seuraavillekin sukupolville.
Kestävä kehitys liittyy jokaiseen ammattialaan, ja sen opiskelu on sisällytetty lähes kaikkeen
ammatilliseen koulutukseen. Tietyillä ammattialoilla on itse työn suorittamisessa tavallista
enemmän mahdollisuuksia ja keinoja edistää kestävää kehitystä. Yksi tällainen ammattiala on
puhdistuspalveluala. Siivooja pystyy omassa työssään valinnoillaan vaikuttamaan omalla
osuudellaan ympäristön tulevaisuuteen. Nykyään suurella osalla siivoojan työtä ammatikseen
tekevällä on laitoshuoltajan ammattitutkinto. Laitoshuoltajan ammattitutkintoon kuuluu
pakollisina opintoina kestävän kehityksen opintoja. Lisäksi on mahdollisuus valita
valinnaisina lisäopintoja aiheesta.
Ihmisen asenteiden muuttaminen ei ole helppoa eikä käy nopeasti. Kouluttautuminen
aikuisopiskelijana on hyvin useasti kyseessä suhteellisen lyhyistä koulutuksista, noin vuoden
tai allekin. Tässä työssä käsittelemäni laitoshuoltajan ammattitutkinto on kestoltaan noin 10
kuukautta. Tässä ajassa asenteiden muuttaminen tai muokkaaminen luo koulutukselle ja
kouluttajalle melkoisia haasteita. Kiinnostuinkin tutkimaan, miten opitut asiat muuttavat
ihmisten asenteita ja miten nämä asiat näkyvät käytännön siivoustyössä.
Aihe kiinnosti minua henkilökohtaisesti, koska olen toiminut kouluttajana laitoshuoltajan
ammattitutkintoa opiskeleville ja opettanut kestävän kehityksen opintoja. Tuntimäärä
kestävän kehityksen opinnoille ei ole mielestäni kovin suuri, ja juuri siksi monesti pohdinkin
opiskelijoiden jo olemassa olevia asenteita ja miten niitä saisi näin lyhyessä ajassa
muuttumaan. Toinen monesti pohdintaa herättävä asia on, miten nämä opitut asiat näkyvät
varsinaisessa työssä eli miten niitä sovelletaan ja noudatetaan. Olen toiminut pitkään
työelämässä siivoojien esimiehenä, jolloin olen ollut mukana käytännön siivoustyössä ja
kehittämässä toimintatapoja, joita noudattamalla ympäristöä säästävä siivous toteutuisi.
Rehellisesti sanottuna moni laitoshuoltajan ammattitutkinnon suorittanutkin siivousalan
ammattilainen valitsee vieläkin työmenetelmän, joka sotii kestävän kehityksen periaatteita
vastaan. Siivoustyössä jokapäiväisillä toiminnoilla voi olla suuria vaikutuksia, koska
6
työtehtävät tehdään monia kertoja päivässä. Puhdistusaineiden annostelu, veden kulutus,
sähkön kulutus ja siivouksessa tarvittavien välineiden, aineiden ja koneiden hankinta ja
valinta ovat asioita, joilla siivoustyötä tekevä pystyy noudattamaan kestävän kehityksen
periaatteita. Nämä kaikki asiat on opittu ammattitutkintoa opiskeltaessa. Mutta mikä on se
”voima”, mikä estää noudattamasta oikeita oppeja päivittäisessä työn tekemisessä?
Käytännön kokemuksesta voi sanoa, että siivousaineiden annostelu on asia, mihin asenne
eniten vaikuttaa. Monesti olen kuullut perustelun, että ”ei ehdi annostelemaan
puhdistusainetta, kun on niin kiire” ja ”ei niin vähällä annostuksella tule puhdasta”. Tällaiset
asenteeseen pohjautuvat perustelut kiinnostavat minua kovasti, joten halusin tutkia asiaa
tarkemmin, ja sain siitä aiheen kehittämishankkeeseeni. Koska suoritin opettajaopintoihin
kuuluvan opetusharjoitteluni laitoshuoltajan ammattitutkintoa opiskeleville, sain heiltä hyvää
pohjatietoa tutkimukseen, ja tein heille myös kyselyn ja haastattelut.
Kehittämishankkeeni aiheeksi olen siis valinnut ”Kestävän kehityksen opiskelu
laitoshuoltajan ammattitutkinnossa” ja näkökulmaksi, miten opiskelijat itse sen mieltävät ja
miten tutkintoon sisältyvä aiheen opiskelu muuttaa heidän asenteitaan opiskelun aikana.
2 TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA TUTKIMUSONGELMAT
Pyrin kehittämishankkeessani selvittämään laitoshuoltajan ammattitutkinnossa kestävän
kehityksen opetuksen vaikutuksia opiskelijoiden asenteisiin. Opiskelijoille tekemälläni
kyselyllä ja haastattelulla aion kartoittaa heidän aiempia asenteitaan kestävään kehitykseen ja
saada selville, muuttaako opiskelu asenteita, ja jos muuttaa, millä tavalla. Samalla sain jossain
määrin tietoa siitä, miten asenteet ja niiden muutos vaikuttavat tulevaan työn tekemiseen.
Etsin kehittämishankkeen avulla vastauksia seuraaviin kysymyksiin:
1. Millä tavalla kohderyhmä on tähän asti noudattanut elämässään kestävää kehitystä?
2. Miten kestävän kehityksen opinnot ovat muuttaneet opiskelijoiden asenteita?
3. Ovatko opiskelijat saneet uutta tietoa kestävästä kehityksestä opintojen välityksellä?
7
4. Millä tavalla opiskelijat aikovat toteuttaa kestävän kehityksen periaatteita opiskelun
jälkeen?
Saadakseni tietoa tutkimukseeni tein laitoshuoltajan ammattitutkintoa opiskeleville kyselyn
(liite 1), jossa opiskelijat arvioivat omia asenteitaan ja mielipiteitään kestävän kehitykseen
liittyvistä asioista. Ryhmän koko oli 16 henkeä. Tavoitteena kyselyssä oli kartoittaa
opiskelijan aiempia asenteita, opiskeltavan aiheen mielekkyyttä ja asenteiden muuttumista
opiskelun aikana.
Kehittämishanke on toteutettu perehtymällä aiheesta jo aiemmin tehtyihin tutkimuksiin,
kirjatietoon ja hyödyntämällä omaan kokemusta kestävän kehityksen opintojen
kouluttamisesta. Tein lomakekyselyn Jyväskylän aikuisopiston laitoshuoltajan
ammattitutkintoa suorittaville opiskelijoille. Kehittämishankkeen teoriaosassa on avattu
käsitteitä kestävästä kehityksestä ja sen edistämisestä. Ympäristölain tuomia vaatimuksia on
otettu teoriaosuuteen mukaan.
3 KESTÄVÄ KEHITYS
”Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta
sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. Sen kolmeksi peruselementiksi ovat
muotoutuneet ekologinen, taloudellinen sekä sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys. Kestävän
kehityksen tavoitteet tähtäävät siihen, että ihmiset oppivat elämään sopusoinnussa luonnon ja
toistensa kanssa.” (YK:n Ympäristön ja kehityksen maailmankomissio 1987.)
Kestävän kehityksen tavoitteet on opetussuunnitelmien perusteissa kuvattu seuraavasti:
"Kestävän kehityksen edistämisen tavoitteena tulee olla, että opiskelija tuntee kestävän
kehityksen periaatteet ja motivoituu toimimaan niiden puolesta opiskelussa, työssä ja
8
kansalaisena. Hän tuntee ympäristömyönteiset työ- ja toimintatavat ja toimii niiden
mukaisesti sekä erityisesti tunnistaa tavanomaiset ongelmajätteet ja hallitsee niiden käsittelyn.
Hän arvostaa luonnon monimuotoisuutta ja ymmärtää kestävän kehityksen taloudellisia,
sosiaalisia ja kulttuuria ulottuvuuksia sekä osaa toimia niiden puolesta." (Kestävän kehityksen
edistäminen koulutuksessa 2006.)
Ammatillisessa koulutuksessa syvennetään kestävyyden periaatteiden tuntemusta. Tavoitteena
on, että opiskelija motivoituu toimimaan niiden puolesta opiskelussa, työssä ja kansalaisena.
Hän tuntee ympäristömyönteiset työ- ja toimintatavat ja toimii niiden mukaisesti.
Ammattiosaamiseen kuuluu alakohtainen ympäristöosaaminen. (Kestävä kehitys 2007.)
3.1 Kestävän kehityksen määritelmä
Kestävälle kehitykselle on olemassa lukuisia määritelmiä. Mm. Åhlberg 2005 määrittelee
kestävän kehityksen seuraavasti: ”Kestävä kehitys on paikallisesti, alueellisesti ja
maailmanlaajuisesti tapahtuvaa ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti eheyttävää
muutosta, jonka tavoitteena on nykyisten ja tulevien sukupolvien todellisten tarpeiden
optimaalinen tyydyttäminen ja siinä mielessä hyvä elämä.” (Åhlberg 2005, 160.)
Toinen osuva määritelmä aiheelle on Allardtin 1991 mukaan seuraava: Pyrkimys kestävään
kehitykseen on keskeisiltä osiltaan taistelua luontoon kohdistunutta ja kohdistuvaa liiallista
kuormitusta vastaan. Yhteistä kestävän kehityksen lukuisille määritelmille on luonnonvarojen
ja niiden riittävyyden keskeinen sija. Toinen ulottuvuus on ihmisten väliset suhteet ja ihmisen
roolin korostaminen. Kestävässä kehityksessä haetaan tasapainopistettä ihmisen ja muun
luonnon välille. (Willberg 1993, 100.)
3.2 Kestävän kehityksen keinot
Ympäristöministeriö on asettanut Ympäristön ja kehityksen Suomen toimikunnan, joka esittää
kestävän kehityksen keinoina seuraavien periaatteiden noudattamista:
9
Kriittisen kuormituksen määrittely
Tätä periaatetta noudattaessa arvioidaan alueittain, minkä suuruiset päästövähennykset ovat
tarpeen, jotta luonnon herkimmät osat voidaan pelastaa. Uutta ympäristöä kuormittavaa
toimintaa suunniteltaessa on alueen kriittisen kuormituksen taso otettava huomioon. (Willberg
1993, 108.)
Aiheuttamisperiaatteen noudattaminen
Sekä likaaja että käyttäjä maksavat ympäristökuormituksen kustannukset (Willberg 1993,
108).
.
Tuottajan vastuu
Kulutuksen ja tuotteiden ympäristövaikutukset on arvioitava elinkaariajattelua soveltaen.
Tuotteiden suunnitellussa tulee ottaa huomioon niiden valmistamiseen käytettävä
energiamäärä ja luonnonvarat. Tuotteiden varsinainen käyttö ei saa aiheuttaa haittaa ihmisten
terveydelle tai ympäristölle. Tuotteiden kerääminen ja käsittely niiden käytöstä poistamisen
jälkeen on voitava hoitaa vaarattomasti ja taloudellisesti. (Willberg 1993,108.)
Paras käyttökelpoinen tekniikka
On käytettävä ympäristön kannalta parhaita valmistusprosesseja ja tehokkainta, teknisten ja
taloudellisten mahdollisuuksien rajoissa olevaa puhdistustekniikkaa. (Willberg 1993,109.)
Ympäristövaikutusten arviointi ja ympäristön tilan seuranta
Kaikkien suunnitelmien lyhyt- ja pitkäaikaiset vaikutukset luonnon- ja energiavaroihin sekä
ympäristön tilaan on arvioitava (Willberg 1993, 109).
Ympäristöpolitiikan sisäinen ja ulkoinen tilan seuranta
10
Ympäristöviranomaisten lisäksi kaikkien hallinnonalojen ja elinkeinoharjoittajien tulee ottaa
vastuu suunnitelmiensa ja toimintansa ympäristövaikutuksista (Willberg 1993, 109).
Edellä mainittujen lisäksi voidaan pohtia myös seuraavien keinojen noudattamista kestävän
kehityksen edistämiseksi (Willberg 1993, 109):
varovaisuusperiaatteen soveltaminen
luonnonvaratilinpidon kehittäminen
kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien laajentaminen.
3.3 Elinkaariajattelu
Tuotteen elinkaarella tarkoitetaan tuotteen tietä raaka-aineen hankkimisesta sen
hävittämiseen. Elinkaariajattelussa tarkastellaan tuotteen eri vaiheita raaka-ainelähteeltä
valmistuksen ja jalostuksen kautta kulutukseen sekä käytön jälkeen tapahtuvaan
hyötykäyttöön, joko kierrätykseen, energialähteeksi tai uusiokäyttöön raaka-aineena tai
tuotteena tai loppusijoitukseen kaatopaikalle. (Elinkaariajattelu ja -arviointi 2007.)
3.4 Kestävän kehityksen periaatteiden toteuttaminen puhdistuspalvelualalla
Puhdistuspalvelualalla löytyy monia tapoja ja keinoja noudattaa kestävän kehityksen
periaatteita. Ympäristöä säästävät ratkaisut on tehtävä kuitenkin niin, etteivät ne vaikuta
siivouksen kokonaislaatuun. Taloudellisuus ja ekologisuus eivät välttämättä ole ristiriidassa
keskenään. (Siivoustyön käsikirja 2000, 194.)
Siivouksella voidaan vaikuttaa energiansäästöön. Sähkönkulutukseen voidaan vaikuttaa
esimerkiksi seuraamalla kiinteistöjen sisätilojen lämpötiloja sekä huolehtimalla valaistuksen
tarpeenmukaisuudesta ja sähkölaitteiden asianmukaisesta puhdistuksesta.
11
Ilmanvaihtoon voidaan vaikuttaa järkeistämällä tuuletus. Valitsemalla oikeat
siivousmenetelmät pystytään säästämään vedenkulutuksessa. Siivouksessa tarvittavien
aineiden, välineiden ja koneiden hankinnassa pystytään arvioimaan tuotteen ekologisuutta
tuotteen koko elinkaaren kannalta. Siivousaineiden annostelu on tärkeä tekijä, jolla voidaan
vähentää aineiden ympäristövaikutuksia. (Siivoustyön käsikirja 2000, 194-197.)
3.4 Kestävän kehityksen opetus laitoshuoltajan ammattitutkinnossa
Laitoshuoltajan ammattitutkinnon suorittaneet työskentelevät siivoustyössä eri
ammattinimikkein. Yleisin ammattinimike on siivooja. Siivoojan työssä kestävän kehityksen
periaatteiden noudattaminen ja niiden tunteminen on työn merkittävä osa.
Laitoshuoltajan ammattitutkintokoulutus muodostuu kahdesta pakollisesta ja kolmesta
valinnaisesta osasta. Tutkinnon kaikille yhteiset osat ovat siivouspalvelujen tuottaminen ja
perussiivouspalvelut. Lisäksi on valittava kolme seuraavista osista: ateriapalvelut, aula- ja
kokouspalvelut, erityiskohteiden siivouspalvelut, huolenpitopalvelut, kielitaito
palvelutilanteissa, kiinteistönhuoltopalvelut, tekstiilien huoltopalvelut, tuhoeläinten
torjuntapalvelut, viherkasvien huolto ja asiakastilojen viihtyisyydestä huolehtiminen,
välinehuoltopalvelut, ympäristönhuoltopalvelut ja yrittäjyys puhdistuspalvelualalla. Yhtenä
valinnaisena osana voi olla työtehtäviin läheisesti liittyvän muun ammattitutkinnon osa.
(Laitoshuoltajan ammattitutkinto 2005.)
Ammattitutkinnon ammattitaitovaatimukset ympäristölähtöiselle työskentelylle ovat seuraavat
Tutkinnon suorittaja tietää oman toimintansa ja valintojensa vaikutukset ympäristön ja
asiakaskohteen ympäristönhuollon kannalta. Hän tuntee ammatillista vastuuta oman
toimintansa ympäristövaikutuksista.
Tutkinnon suorittaja tuntee keskeiset jätehuoltoon liittyvät lait, säädökset ja ohjeet.
Hän arvioi asiakaskohteen jätehuoltoon liittyviä asioita niiden pohjalta. Hän toteuttaa
jätteiden keräyksen, lajittelun ja kierrätyksen omalla vastuualueellaan. Hän toteuttaa
käytännön järjestelyt taloudellisesti ja kestävän kehityksen periaatetta noudattaen.
12
Tutkinnon suorittaja luo omalla toiminnallaan myönteistä asennoitumista
ympäristöhuoltoa kohtaan.
Hän pystyy neuvomaan ja ohjaamaan asiakasta jätteiden lajittelussa ja kierrätyksessä.
Tutkinnon suorittaja noudattaa työssään työturvallisuusohjeita.
Tutkinnon suorittaja arvioi työtään ja tuottamansa ympäristönhuoltopalvelun
laatua (Laitoshuoltajan ammattitutkinto 2005).
Laitoshuoltajan ammattitutkintoon sisältyy pakollisina opintoina yhden opintoviikon
laajuinen jakso Ympäristömyönteisyys siivoustyössä, joka koostuu ympäristötiedosta (0,5 ov)
ja siivoustyön ympäristövaikutuksista (0,5 ov). Valinnaisena osana opiskelija voi valita
kolmen opintoviikon laajuisen Ympäristönhuoltopalvelut -kurssin. Kaikilla ammatillisen
koulutuksen aloilla 2000-luvulla hyväksytyissä opetussuunnitelmien perusteissa oman alan
ympäristöosaaminen kuuluu ammattitaitoon.
3.5 Lainsäädäntö
Suomessa kestävän kehityksen periaatteiden noudattamista säätelee lähinnä 4.2.2000 voimaan
tullut ympäristönsuojelulaki (86/2000) ja 3.12.1993 voimaan tullut jätelaki (1072/93).
Myös Suomen perustuslaissa mainitaan perusoikeuksissa, että vastuu luonnosta ja sen
monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Lisäksi julkisen
vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön ja mahdollisuus
vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. (L 11.6.1999/731.)
3.5.1 Ympäristönsuojelulaki
Ympäristönsuojelulaki (n:o 86/2000) tuli voimaan 4.2.2000.Tämän lain tavoitteena on:
1) ehkäistä ympäristön pilaantumista sekä poistaa ja vähentää pilaantumisesta aiheutuviavahinkoja;
13
2) turvata terveellinen ja viihtyisä sekä luonnontaloudellisesti kestävä ja monimuotoinenympäristö;
3) ehkäistä jätteiden syntyä ja haitallisia vaikutuksia;
4) tehostaa ympäristöä pilaavan toiminnan vaikutusten arviointia ja huomioon ottamistakokonaisuutena;
5) parantaa kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa ympäristöä koskevaan päätöksentekoon;
6) edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä
7) torjua ilmastonmuutosta ja tukea muuten kestävää kehitystä.
Ympäristönsuojelulakia sovelletaan toimintaan, josta aiheutuu tai saattaa aiheutua ympäristön
pilaantumista. Lisäksi tätä lakia sovelletaan toimintaan, jossa syntyy jätettä, ja jätteen
hyödyntämiseen tai käsittelyyn. (L 4.2.2000/86.)
3.5.2 Jätelaki
Jätelain (L 3.12.1993/1072) tavoitteena on tukea kestävää kehitystä edistämällä
luonnonvarojen järkevää käyttöä sekä ehkäisemällä ja torjumalla jätteistä aiheutuvaa vaaraa ja
haittaa terveydelle ja ympäristölle.
Jätelainsäädännön keskeinen tavoite on ehkäistä jätteen syntymistä, edistää jätteen
hyödyntämistä ja vähentää sen jätehuollosta aiheutuvia haittoja. Tällä tavoin edistetään
luonnonvarojen kestävää käyttöä ja torjutaan ympäristöongelmia.
Jätelain mukaan jäte on ensisijaisesti pyrittävä hyödyntämään aineena ja toissijaisesti
energiana. Kaatopaikoille jäte voidaan sijoittaa vain, jos sen hyödyntäminen ei ole teknisesti
tai taloudellisesti mahdollista. Jätteestä aiheutuvat vaarat ja haitat ympäristölle ja terveydelle
on ehkäistävä ja aiheutuneet haitat korjattava.
14
Suomessa tavoitteet jätteen synnyn ehkäisylle ja hyödyntämiselle on asetettu jätelajeittain tai
toimialoittain tarkistetussa valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa vuoteen 2005.
Jätehuollon järjestämisestä vastaa ensisijaisesti jätteen haltija. Myös kunnilla ja eräiden
tuotteiden tuottajilla on velvollisuuksia jätehuollon järjestämisessä. (Jätteet ja jätehuolto
2007.)
3.6 Aiemmat tutkimukset
Kestävän kehityksen opetusta ja sen toteutumista on selvitetty aiemmin monissa eri
tutkimuksissa. Monia opinnäytetöitä on tehty kestävän kehityksen opettamisesta opettajan
näkökulmasta katsoen. Monet aiemmista tutkimuksista ovat käsitelleet nuorten koulutukseen
sisältyvää ympäristökasvatusta. Halusin tuoda omassa kehittämishankkeessani esille
opiskelijan näkökulman ja erityisesti asenteiden muuttumisen koulutuksen aikana.
Ongelmaksi aiemmissa tutkimuksissa on löydetty omalle ammattialalle kohdistuvan
opetusmateriaalin puuttuminen tai vähyys. Yleistä opetusmateriaalia kestävästä kehityksestä
löytyy kyllä todella runsaasti, mutta kun halutaan opettaa oppilaille käytännön toimenpiteitä
omalta ammattialalta ja kertoa oman alan työtehtävien eri vaikutuksista ympäristöön,
opetusmateriaalin löytäminen voi vaikeutua. Puhdistuspalvelualalla löytyy nykyään runsaasti
opetusmateriaalia kestävästä kehityksestä. Ongelmaksi voi muodostua aihetta opettavan
opettajan asenne - onko se kunnossa.
4 ASENTEIDEN MUOKKAAMINEN KOULUTUKSEN AVULLA
Asenteita kestävän kehityksen aatemaailmasta löytyy varmaan paljon, eikä yhtä absoluuttisen
oikeaa asennetta ja totuutta ole olemassakaan. Asenteet muodostuvat ihmisellä omien
kokemuksien ja elinympäristön vaikutuksesta. Myös omakohtaisella tekemisellä ja sen
seurauksilla on vaikutus asenteen muodostumiseen. Kasvatuksen ja koulutuksen avulla
pystytään muokkaamaan ihmisen asenteita ja arvoja jossain määrin. Aikuisopiskelijoilla,
joilla on elämänkokemusta takana melko paljon, on muodostunut jo asenteet eri kohteisiin.
15
Monella nämä asenteet ovat muodostuneet perhe- ja kulttuuritaustan ja kokemuksen myötä.
Tietyt asenteet ovat hyvinkin syvälle juurtuneet ja niitä on vaikea toisen ihmisen muuttaa.
Arvot ja asenteet ovat kuitenkin osa ihmisen omaa persoonallisuutta, eikä niiden muuttaminen
ole helppo tehtävä.
4.1 Määritelmä asenteelle
Asenne on opittu, melko pysyvä käyttäytymistaipumus, suhtautuminen, ympäristön
arvioimistapa. Asenne voi olla tunteenomainen, tiedon osuus siinä voi korostua tai asenne voi
olla toiminnan ilmaus. (Bergström, Kalliopuska & Vilkko 1985,154.)
4.2 Asenteiden merkitys ja niiden muokkaaminen
Arvot ovat elämänorientaatiomme perusta, ja ne ilmenevät asenteissamme. Asenteemme
paljastavat, ovatko arvomme eläviä vai "kaappiarvoja". Asenne on arvorefleksi, sillä asenne
ehtii aina ajattelun edelle. Siksi asenteitaan ei pysty muuttamaan vain päätöksellä, muutos
vaatii aina pitkäaikaista harjoittamista, koska asennemuutos edellyttää myös arvomuutosta.
Asenteitaan ei ole helppo tunnistaa ja huomata, koska ne nousevat opittujen arvostustemme
pohjalta. Ne ovat arvorefleksejä, syntyvät nopeasti ja huomaamatta, usein jostakin ulkoisesta
ärsykkeestä, ja siksi niihin on vaikea vaikuttaa. Jos halutaan muuttaa asennetta
positiivisemmaksi, se on kytkettävä tiiviisti omiin arvostuksiin. Moralisointi ei muuta
asennetta, sillä asenne ehtii aina ennen ajattelua. (Opi harjoittamaan arvojasi 2003.)
16
4.3 Kokoava viitekehys
Oppiminen on ”ulkomaailmaa ja omaa toimintaa koskevien kokonaisvaltaisten ja aktiivisten
sisäisten mallien muodostamista”. Oppija rakentaa kuvaa maailmasta muodostaen sen eri
ilmiöille selitysmalleja. Hän valikoi ja tulkitsee opittavaa ainesta. Hän suhteuttaa ja sulauttaa
uutta ainesta toimintaansa ja aiempaan tietorakenteeseensa. Oppivan yksilön tietorakenne ja
toiminta suuntaavat ja ohjaavat hänen tarkkaavaisuuttaan, valikointiaan ja tulkintojaan. Uusi
aines taas muuntaa ja muokkaa aiempaa tietorakennetta ja toimintaa. Suhteuttamisen ja
tulkinnan pohjalta syntyy mielekästä oppimista. (Engeström 1991, 19.) Alla olevassa kuviossa
on esitetty kokoava viitekehys oppimisen yhteydestä asenteisiin sovellettuna tämän
kehittämishankkeen tutkimusongelmiin.
Kuvio 1. Kehittämishankkeen viitekehys oppimisen yhteydestä asenteisiin.
Yllä olevan viitekehyksen avulla pyrin havainnollistamaan tutkimuksen tarkoitusta ja aihetta
- minkälaisia aiempia asenteita opiskelijoilta löytyy kestävään kehitykseen ja miten niitä on
toteutettu käytännössä. Tutkimuksen avulla etsin vastauksia siihen, muuttaako koulutuksen
aikana saatu opetus aiempia asenteita, ja jos muuttaa, millä tavalla. Tämä kehittämishanke
keskittyy lähinnä aiempien asenteiden ja oppimisen väliseen yhteyteen ja siinä tapahtuvan
AIEMMATASENTEETKESTÄVÄÄNKEHITYKSEEN
OPISKELURYH-MÄNASENTEET
OMIENASENTEIDENVAIKUTUSKÄYTÄNNÖNTYÖHÖN
TYÖYHTEISÖNASENTEET
OPPIMINEN
17
asennemuutoksen vaikutuksiin tulevaan työelämään. Opiskeluryhmän ja työyhteisön
asenteiden vaikutus on taustalla mukana, mutta niissä ilmeneviä asenteita ja niiden
vaikutuksia ei kehittämishankkeessa tutkittu. Yhteydet ovat vuorovaikutuksellisia, joten
prosessi voi periaatteessa alkaa mistä tahansa kuvion muuttujasta. Oppiminen on kuviossa
keskeisessä roolissa.
4.4 Luotettavuus
Tutkin kehittämishankkeessani laitoshuoltajaopiskelijoiden aiempia asenteita ja asenteiden
muuttumista koulutuksen aikana lomakekyselyn (liite 1) avulla. Lisäluotettavuutta
tutkimukseeni pyrin löytämään haastattelemalla kolmea juuri valmistunutta opiskelijaa
samasta aiheesta. Suoritin haastattelun henkilökohtaisella haastattelulla kolmelle vapaasti
valitsemalleni opiskelijalle. Haastattelukysymykset (liite 2) olivat samansuuntaisia kuin
lomakekyselyllä, ja hainkin haastattelemalla lisää luotettavuutta tuloksiin, jotka sain
kyselystä. Henkilökohtaisella haastattelulla pyrin saamaan tarkempaa tietoa asenteiden
muuttumisesta opiskelun aikana ja kartoittamaan keinoja, millä tulevat siivousalan
ammattilaiset toteuttavat kestävän kehityksen periaatteita työssään.
5 TULOKSET
Tein lomakekyselyn laitoshuoltajan ammattitutkintoa opiskelevalle 16 aikuisopiskelijalle, ja
sain 15:ltä vastaukset. Saadakseni tuloksille lisää luotettavuutta haastattelin kolmea juuri
valmistunutta laitoshuoltajan ammattitutkinnon suorittanutta opiskelijaa. Kysyin
haastattelussa paljolti samoja kysymyksiä kuin lomakekyselyssä, mutta vastaukseksi sain
enemmän tietoa keinoista ja tavoista, jotka osoittavat, miten kestävää kehitystä on pohdittu ja
noudatettu ennen koulutusta. Sain tietoa, miten opiskelu on muuttanut ajattelu- ja
toimintatapoja. Haastattelussa kysyin myös, millä tavoin haastateltavat noudattivat kestävän
kehityksen periaatteita.
5.1 Lomakekyselyn tulokset
18
Ensimmäiseksi kysyin, olivatko opiskelijat pohtineet kestävän kehityksen asioita ennen
nykyistä opiskelua. Täysin samaa mieltä oli 20 prosenttia vastaajista, melko samaa mieltä 27
prosenttia vastaajista, ei samaa eikä eri mieltä 13 prosenttia, melko eri mieltä 13 prosenttia ja
täysin eri mieltä 27 prosenttia vastaajista.
Kysyin myös, olivatko vastaajat noudattaneet kestävän kehityksen periaatteita ennen
koulutusta. Täysin samaa mieltä oli 33 prosenttia vastaajista, melko samaa mieltä 20
prosenttia, ei samaa eikä eri mieltä 33 prosenttia, melko eri mieltä 0 prosenttia ja täysin eri
mieltä 13 prosenttia vastaajista.
Seuraavaksi kysyin: ”Oletko saanut opiskelun myötä uutta tietoa, joka on muuttanut
toimintatapojasi?” Vastaajista 53 prosenttia oli täysin samaa mieltä, melko samaa mieltä oli
33 prosenttia, ei samaa eikä eri mieltä 0 prosenttia, melko eri mieltä oli 13 prosenttia ja täysin
eri mieltä 0 prosenttia. Vastaajista 7 prosenttia oli täysin tai melko samaa mieltä, että kestävän
kehityksen periaatteiden noudattaminen siivoustyössä lisää työmäärää, 27 prosenttia ei ollut
samaa eikä eri mieltä. Melko eri mieltä oli 40 prosenttia ja täysin eri mieltä 20 prosenttia
vastaajista.
Kysyin vastaajilta, olivatko he saaneet uutta tieto kestävästä kehityksestä opiskelun aikana.
Täysin samaa mieltä oli 80 prosenttia vastaajista, melko samaa mieltä oli 13 prosenttia, ei
samaa eikä eri mieltä 7 prosenttia, melko tai täysin eri mieltä 0 prosenttia. Vastaajista
53 prosenttia oli täysin samaa mieltä, että he aikovat toteuttaa kestävän kehityksen periaatteita
tulevassa siivoojantyössään. Melko samaa mieltä oli 47 prosenttia vastaajista. Ei samaa eikä
eri mieltä, melko eri mieltä ja täysin eri mieltä oli 0 prosenttia vastaajista.
Lopuksi kysyin, otetaanko opiskelijoiden mielestä ympäristöasioita tarpeeksi huomioon
siivoustyön suunnittelussa. Täysin samaa mieltä oli 13 prosenttia vastaajista ja melko samaa
mieltä 53 prosenttia. Ei samaa eikä eri mieltä oli 13 prosenttia vastaajista. Melko eri mieltä oli
13 prosenttia ja täysin eri mieltä 7 prosenttia vastaajista. Kyselyn tulokset on tiivistetty
taulukkoon 1.
19
TAULUKKO 1. Kyselyn tulokset (N = 15).
Kysymys Täysinsamaa
mieltä %
Melkosamaamieltä
%
Eisamaaeikäeri
mieltä%
Melko erimieltä
%
Täysinerimieltä
%
Yhteensä %
Olen pohtinut siivoustyönvaikutuksia ympäristöönennen nykyistä koulutusta.
20 27 13 13 27 100
Olen noudattanut kestävänkehityksen periaatteitaelämässäni ennen aiheenopiskelua.
33 20 34 0 13 100
Sain opiskelun myötäuutta tietoa, joka muuttaatoimintatapojani.
53 34 0 13 0 100
Kestävän kehityksenperiaatteidennoudattaminensiivoustyössä lisäätyömäärää.
7 7 26 40 20 100
Olen saanut uutta tietoakestävästä kehityksestäopiskelun myötä.
80 13 7 0 0 100
Aion toteuttaa työssänikestävän kehityksenperiaatteita.
53 47 0 0 0 100
Ympäristöasioita eihuomioida tarpeeksisiivoustyön suunnittelussa.
13 53 14 13 7 100
5.2 Haastattelutulokset
Kaikki haastatellut kertoivat, etteivät he juuri olleet miettineet kestävän kehityksen
periaatteita ennen nykyistä koulutustaan. Haastateltavat olivat kuitenkin tiedostamattaan jo
edistäneet kestävää kehitystä omilla elintavoillaan, esimerkiksi roskien lajittelulla ja energian-
säästöllä käyttäessään energiansäästölamppuja. Paperit on viety paperinkeräykseen ja
20
lasitavara lasinkeräyspisteisiin. Yksi haastatelluista oli edellisessä työpaikassaan käyttänyt
ympäristöystävällisiä siivousaineita ja saanut opastusta ympäristöasioista.
Jokainen haastatelluista oli sitä mieltä, että laitoshuoltajan ammattitutkintokoulutus on
muuttanut heidän ajattelutapaansa ja tulee vaikuttamaan työskentelytapoihin myös siivoojan
työssä. Tuotteen elinkaarta on silloin tällöin pohdittu ja jätteiden määrää mietitty.
Kysyin myös, millä perusteella kukin vastaaja valitsi siivousaineet ja -välineet. Kaikilla
vastanneilla oli ensimmäisenä valintakriteerinä hinta, ja muita kriteerejä olivat aineiden
koostumus, tarkoitus ja aineen ympäristömerkinnät. Työpaikalla valintaan vaikuttavat
luonnollisesti työnantajan osoittamat aineet ja välineet. Osa haastatelluista toivoi, että pystyisi
itse vaikuttamaan siivousaineiden ja -välineiden valintaan. Tällä hetkellä se ei joka
työpaikassa välttämättä ole mahdollista.
Tapoja ja keinoja, millä kestävän kehityksen periaatteita noudatetaan, oli seuraavia:
jätteiden lajittelu
energiansäästölamppujen käyttö
veden säästäminen
ympäristöystävällisten tuotteiden käyttäminen.
6 TULOSTEN TARKASTELU
Kyselyyn vastanneista lähes puolet oli ennen koulutusta pohtinut siivoustyön vaikutuksia
ympäristöön, ja hieman alle puolet vastanneista ei ollut pohtinut asiaa. Vastanneista 52
prosenttia oli noudattanut kestävän kehityksen periaatteita elämässään jo ennen opiskelua.
Kolmasosa ei osannut sanoa, onko noudattanut vai ei. Yli puolet vastanneista kuitenkin oli
sitä mieltä, että oli saanut sellaista uutta tietoa kestävästä kehityksestä, mikä muuttaisi omia
21
toimintatapoja. Uutta tietoa olivat saaneet lähes kaikki vastanneista (80 prosenttia). Kaikki
kyselyyn vastanneet aikoivat työssään toteuttaa kestävän kehityksen periaatteita.
Haastatteluista saamani vastaukset olivat pitkälti samoja kuin lomakekyselystä saadut. Näin
haastattelut vahvistivat kyselyn tuloksia. Haastattelemalla sain esiin konkreettisia keinoja,
mitä opiskelijat ovat toteuttaneet ennen opiskelua ja mitä keinoja aikovat käyttää
tulevaisuudessa.
Aiemmissa tutkimuksissa, joissa oli tutkittu opettajien näkökulmasta kestävää kehitystä, oli
saatu tulokseksi, että ammatillisen oppilaitoksien opettajilla on melko vähän alakohtaista
opetusmateriaalia kestävästä kehityksestä. Tekemäni kyselyn mukaan 80 prosenttia
vastanneista oli saanut uutta tietoa kestävästä kehityksestä, eli ainakin kyseisten vastaajien
kouluttajilla on löytynyt opetettavaa. Luulen, että tässä asiassa on isojakin
ammattialakohtaisia eroja eli materiaalin saannissa sovellettuna omaan alaan.
Puhdistuspalvelualalla löytyy nykyisin melko runsaasti opetusmateriaalia ko. aiheesta.
Ajatuksia herättivät vastaukset kysymykseen, lisääkö kestävän kehityksen periaatteiden
noudattaminen työmäärää. Vain puolet vastaajista oli sitä mieltä, että kestävän kehityksen
periaatteiden noudattaminen siivoustyössä ei lisäisi työmäärää. Tämä sotii mielestäni sitä
vastaan, että kaikki vastaajat ovat saaneet uutta tietoa opiskelun aikana.
Yllättävää minulle oli, että lähes puolet vastaajista, jotka olivat aikuisopiskelijoita, eivät olleet
ennen opiskelua pohtineet siivoustyön vaikutuksia ympäristöön. Osa opiskelijoista on
kuitenkin tehnyt siivoustyötä työkseen ennen opiskelua. Varmaankin jokainen on asioita
pohtinut, jokainen ihminenhän pohtii asioita omalla tavallaan. Joillekin ihmisille esim.
ympäristöä säästävät toimintatavat elämässä ja työssä ovat ns. sisäsyntyisiä ja jo
kasvatuksessa saatuja itsestäänselvyyksiä. On ihmisiä, jotka eivät aina pohdi asioita, vaikka
tekevätkin ns. oikeita asioita.
22
7 POHDINTAA
Halusin vastauksia kysymykseen, muuttuvatko opiskelijoiden asenteet kestävään kehitykseen
opiskelun aikana ja jos muuttuvat, millä tavalla se näkyy. Samalla sain tietoa, ovatko
puhdistuspalvelualan aikuisopiskelijat pohtineet ja toteuttaneet kestävän kehityksen
periaatteita ennen koulutusta. Samalla toivoin saavani tietoa, antaako laitoshuoltajan
ammattitutkinto uutta tietoa kestävän kehityksen periaatteista.
Tulokseksi sain, että aikuisopiskelijoiden asenteet muuttuvat opiskelun aikana ja että jokainen
aikoo tulevassa työssään noudattaa kestävän kehityksen periaatteita. Tutkimuksen mukaan
opiskelijat saivat uutta tietoa kestävästä kehityksestä. Se, miten näitä asioita saisi mitattua ja
seurattua, jäi hieman tuloksettomaksi, eli kestävän kehityksen periaatteiden noudattamisen
seurantajärjestelmä olisi hyvä kehittää.
Kehittämishankkeen viitekehykseen viitaten opiskelijoiden aiemmista asenteista sain tietoa
niiden vaikutuksesta opiskeluun ja opiskelun aikana tapahtuneeseen asenteen muutokseen.
Tutkimatta ja vastausta vaille jäi aiempien asenteiden vaikutus opiskeluryhmään ja tulevaan
työyhteisöön. Siinä voisi ollakin jatkotutkimuksen aihe. Mielenkiintoista olisi tutkia pysyykö
opiskeluaikana tapahtunut asennemuutos yllä, jos muu työyhteisö ei noudata kestävän
kehityksen periaatteita. Mitkä ovat ne keinot, joilla yksittäinen työntekijä pitää olla
periaatteiden noudattamista ja on sillä seurauksia työyhteisön ilmapiiriin. Tässä
kehittämishankkeessa tuli myös tulokseksi että opiskelulla ei välttämättä ole vaikutusta
aiempaan asenteeseen, vaikka uutta tietoa kestävästä kehityksestä tuli. Eli viitekehyksen
mukaan voi myös aiemmat asenteet siirtyä työelämään uudesta tiedosta huolimatta.
Nykyaikana, jolloin tiedonlähteitä löytyy ja kaikki mediat tuottavat tietoa ja informaatiota
kestävästä kehityksestä ja ympäristönsuojelusta, on mielestäni hieman yllättävää, että vain
noin puolet vastaajista on aiemmin pohtinut tai noudattanut kestävän kehityksen periaatteita.
23
Tosin on otettava huomioon, että otosryhmäni oli erittäin pieni, minkä vuoksi tulos ole
mielestäni yleistettävissä.
Positiivista oli huomata, että suurin osa vastanneista oli saanut uutta tietoa aiheesta ja aikoo
tulevaisuudessa noudattaa saamiaan oppeja. Oikeasta asenteen muutoksesta mielestäni kertoo,
että jo puolet vastaajista oli sitä mieltä, ettei kestävän kehityksen periaatteiden noudattaminen
siivoustyössä lisää työmäärää. Tämä osuus olisi saanut olla kuitenkin mielestäni suurempi,
kun kaikki vastaajat kuitenkin olivat saaneet opiskelun myötä uutta tietoa kestävästä
kehityksestä. Tämä asennemuutos on hitaasti tapahtuvaa muutosta. Uskon, että kehitys etenee
siihen suuntaan, että katsotaan kestävän kehityksen periaatteiden noudattamisen voivan jopa
vähentää työn kuormittavuutta siivoustyössä. Siivoustyön suunnittelussa on tuloksien mukaan
otettu ympäristönsuojelu melko hyvin huomioon muttei tarpeeksi. Suuri merkitys kestävän
kehityksen periaatteiden huomioon ottamisessa on siivoustyön suunnittelussa ja työnjohdossa.
Jos asenteet kestävään kehitykseen eivät ole kunnossa johtotasolla, on siivoustyötä tekevän
vaikeaa toteuttaa periaatteita käytännössä. Olen kyllä sitä mieltä, että nykyään johto- ja
suunnittelutasolla ollaan valveutuneita tässä asiassa, ja jo ympäristölakikin edellyttää, että
tietyt asiat ovat kunnossa. Monesti puhdistuspalvelualalla ympäristöasioiden huomioon
ottaminen on kilpailuetu.
Sain vastaukset asettamiini kysymyksiin, eli työlle asetetut tavoitteet saavutettiin.
Ammattimaisen siivouksen kannalta on tärkeää, että sata prosenttia vastaajista aikoo toteuttaa
kestävän kehityksen periaatteita työelämässä. Tämän toteutuminen on tosin jokaisen
työntekijän omantunnon varassa: kestävän kehityksen periaatteiden noudattamisen seurantaa
on nykyajan tehokasta ajankäyttöä vaativassa työelämässä mahdotonta toteuttaa.
Kestävän kehityksen opiskelu on tärkeä osa puhdistuspalvelualan opintoja, ja voin kuvitella,
että tulevaisuudessa ympäristötietouden osuus opetussuunnitelmassa lisääntyy. Tämän alan
opiskelijat ovat ymmärtäneet aiheen tärkeyden ja merkityksen omassa opiskelussaan ja
siivoojan työssä. Opiskelun myötä saadun ja omaksutun tiedon avulla ihmisten asenteet
kestävään kehitykseen muuttuvat - tosin hitaasti, mutta varmasti.
24
Tämän kehittämishankkeen tekeminen antoi minulle mielenkiintoisen tilaisuuden tällä tasolla
tutkia laitoshuoltajan ammattitutkintoa opiskelevien aikuisopiskelijoiden asenteita ja niiden
mahdollisia muutoksia ja vaikutuksia tulevan työelämään. Kyselyt ja haastattelut toivat
varsinaisen kysymäni asian lisäksi myös paljon muutakin hyödyllistä tietoa opetuksen
suunnitteluun. Merkityksellisimmät asiat jotka opin kehittämishankkeen tekemisessä olivat
kyselyn ja haastattelun suunnitteleminen ja niiden vastausten tulkinta. Haasteellisinta oli
itselleni saada tutkimuksen tulokset ja niiden pohdinta vaadittavaan muotoon.
Kehittämishankkeen työstämisen edetessä tuli montakin uutta ajatusta ja ideaa tutkittaviksi.
Jatkotutkimuksien aiheena voisivatkin olla opiskeluryhmän ja työyhteisön asenteiden
(kestävän kehityksen periaatteiden noudattamisen) vaikutukset käytännön siivoustyöhön.
25
LÄHTEET
Aaltonen, J. 1995. Kestävän kehityksen periaatteiden sisällyttäminen elintarvikealanammatilliseen opetukseen. Opinnäytetyö. Jyväskylä.
Allardt, E. 1991. kestävän kehityksen yhteiskunnallisista edellytyksistä. Teoksessa Massa, I.& Sairinen, R. (toim.): Ympäristökysymys. Gaudeamus. Helsinki, 119.
Bergström, M., Kalliopuska, M. & Vilkko, A. 1985. Uuden lukion psykologia 3. WSOY.
Porvoo,154.
Cajanus, M. & Holappa, M. 2001.Kestävä kehitys puhdistuspalvelualan opetuksessa.Opinnäytetyö. Jyväskylä.
Elinkaariajattelu ja –arviointi 2007. Viitattu 9.5.2007.http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=1883&lan=FI.
Engeström, Y. 1991. Perustietoa opetuksesta. Valtiovarainministeriö ja valtionpainatuskeskus. Helsinki.
Haapaniemi, R. & Poutanen, K. 1999. Arvot ja arvostaminen : Opetussuunnitelmat arvojenvälittäjinä kotitalousalalla. Opinnäytetyö. Jyväskylä.
Houtsonen, L. & Åhlberg, M. (toim.) 2005. Kestävän kehityksen edistäminen oppilaitoksissa.Helsinki. Opetushallitus.
Heinilä, V. & Salmi, P. 2006. Kestävän kehityksen toteutuminen ammatillisissaoppilaitoksissa ja opettajien täydennyskoulutustarpeet. Opetushallitus.
Jätteet ja jätehuolto 2007. Viitattu 26.4.2007.http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=170117&lan=fi.
Laitoshuoltajan ammattitutkinto 2005. Näyttötutkinnon perusteet. Helsinki. Opetushallitus.
L 3.12.1993/1072. Jätelaki 1993. Viitattu 10.5.2007.http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19931072
L 11.6.1999/731. Suomen perustuslaki 1999. Viitattu 11.5.2007.http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731. 20 §
L 4.2.2000/86. Ympäristönsuojelulaki 2000. Viitattu 8.5.2007.http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000086.
26
Kestävän kehityksen edistäminen koulutuksessa 2006. Viitattu 10.5.2007.http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2006/liitteet/opm_9_tr06.pdf?lang=fi.
Kestävän kehityksen edistäminen oppilaitoksissa. Hakapaino Oy, Helsinki. Opetushallitus,160.
Kestävä kehitys 2007. Viitattu 10.5.2007. http://www.edu.fi/teemat/keke/
Opi harjoittamaan arvojasi 2003.Viitattu 26.4.2007.http://www.edu.kuopio.fi/Tiimit/PeTi/kirjavinkit.htm (Riitta Suurlan artikkelista "Opiharjoittamaan arvojasi" referoinut Kari Raninen ja osittain lisännyt lihavoinnit ja otsikoinnit20.1.2003).
Siivoustyön käsikirja 2000. Suomen Siivousteknisen liiton julkaisuja 1:7.SuomenSiivoustekninen liitto. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä.
Tauriainen, S.2006. Kestävä kehitys ammatillisessa koulutuksessa. Opetushallitus.
Willberg, H. 1993.Kestävän kehityksen teoriaa ja käytäntöä. Teoksessa Bardy M. (toim.)Kestävää kehitystä etsimässä. Gummeruksen kirjapaino Oy, Jyväskylä. Stakes, 100,108,109.
Åhlberg, M.2005. Eheyttävän ympäristökasvatuksen teoriasta (1997-2004) kestävää kehitystäedistävän kasvatuksen teoriaan (2005-2014). Teoksessa Houtsonen, L. & Åhlberg, M. (toim.)
YK:n Ympäristön ja kehityksen maailmankomissio 1987. Kestävä kehitys ja ammatillinenkoulutus. Viitattu 9.5.2007.http://www.edu.fi/attachment.asp?path=498,529,51475,26516,44865,44868
27
Liite 1 Kyselykaavake
Hei!
Olen Mervi Makkula ja opiskelen Jyväskylän ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.
Opintoihin kuuluu kehittämishankkeen tekeminen. Aihe, jota käsittelen työssäni, on
”Kestävän kehityksen opiskelu laitoshuoltajan ammattitutkinnossa” ja tarkasteltavaksi
näkökulmaksi otan opiskelijoiden asenteiden muuttumisen.
Laitoshuoltajan ammattitutkintoon kuuluu 1 opintoviikon laajuinen opintokokonaisuus
kestävästä kehityksestä. Opintokokonaisuus on nimeltään ympäristömyönteisyys
siivoustyössä ja se koostuu ympäristötiedosta ja siivoustyön ympäristövaikutuksista.
Toivon että vastaisit seuraavaan kyselyyn.
Yhteistyöterveisin
Mervi Makkula, opiskelija (AOKK, Jyväskylä)
KIITOS VASTAUKSISTA! (palauta kysely vastattuasi Tuula Pekkariselle)
Vastaa seuraaviin kysymyksiin ympyröimällä numero mitä mieltä olet.
1= Täysin samaa mieltä
2= Melko samaa mieltä
3= En samaa enkä eri mieltä
4= Melko eri mieltä
5= Täysin eri mieltä
28
1. Olen pohtinut siivoustyön vaikutuksia ympäristöön ennen nykyistä koulutusta.
1 2 3 4 5
2. Olen noudattanut kestävän kehityksen periaatteita elämässäni ennen aiheen opiskelua.
1 2 3 4 5
3. Sain opiskelun myötä uutta tietoa joka muuttaa toimintatapojani.
1 2 3 4 5
4. Kestävän kehityksen noudattaminen siivoustyössä lisää työmäärää.
1 2 3 4 5
5. Ympäristölainsäädännön (esim. jätelaki ) noudattaminen siivoustyössä vähentää
ympäristöriskejä.
1 2 3 4 5
6. Valitsen käyttämäni siivousaineet tuotteen ympäristövaikutuksien perusteella.
1 2 3 4 5
29
7. Olen saanut uutta tietoa kestävästä kehityksestä opiskelun myötä.
1 2 3 4 5
8. Aion toteuttaa työssäni kestävän kehityksen periaatteita.
1 2 3 4 5
9. Ympäristöasioita ei huomioida tarpeeksi siivoustyön suunnittelussa.
1 2 3 4 5
30
Liite 2 Haastattelukysymykset
Haastattelu kysymykset Haastateltava ___XXXX_____
1. Miten olet miettinyt ja noudattanut kestävän kehityksen periaatteita ennenlaitoshuoltajan ammattitutkinto-koulutusta?
2. Miten kestävän kehityksen opiskelu on muuttanut ajatteluasi ja työskentelytapojasi?
3. Millä perusteella valitset käyttämäsi siivousaineet ja –välineet?
4. Millä tavoin noudatat kestävän kehityksen periaatteita?