Töölö

Kallio

Vallila

Pasila

Ruskeasuo

KulosaariSörnäinen

Länsisatama

Rautatien-tori

Hernesaari

Munkkiniemi

Munkkivuori

Lauttasaari

Pakila

Maunula

Ruskeasuo

Oulunkylä

Pukinmäki

Kannelmäki

Pihlajamäki

Munkkivuori

Malmi

Haaga

1.6 2.4 3.2Kilometers

HELSINKI

Esimerkkejäjulkisivuväreistäeri aikoina

2000-lukuKalasatama

1970-lukuPuu-Käpylä

1870–1900Liisankatu

Valtaosa Liisankadun nykyisistä rakennuksista on 1880–1910-luvuilta.

Kerrostalot muistuttivat mittasuhteiltaan ja koristeluiltaan italialaisia 1400-luvun renes-sanssipalatseja. Rakennusten koristeellisuu-den vastapainoksi värisävyt olivat kuitenkin hillittyjä.

Väritysperiaatteita oli aitojen materiaa-lien väritysten jäljittely maalaamalla.

Suosittuja olivat hiekkakiveä ja marmo-ria imitoivat vaaleat punertavat, okrat, ruskeat, umbra ja keltamulta.

1930-lukuOlympiakylä

Vuoden 1940 suunniteltuihin olympia-laisiin valmistunut Olympiakylä onsuomalaisen funktionalismin merkit-tävimpiä kohteita. Funktionalisminideana oli rakentaa toimintaa jatehokkuutta palvelevia rakennuksia.

Talojen julkisivu on kaavamää-räyksen mukaan tiiltä, mutta värityksessä arkkitehtejä ei ole tarkemmin ohjeistettu. Ensim-mäisiin kortteleihin on valittu tummaa tiiltä, myöhemmin valmistuvat korttelit ja tornit ovat vaaleampia. Lime vaikut-taa ajan muotiväriltä.

1920-luvun alun talot maalattiin aluksi puna- ja keltamullalla. Vuonna 1926 tilattuun Kansan-asuntojen värisuunnitelmaan kuului mm. sinisiä taloja. Moni yksityistalo kuitenkin maalattiin silti valkeaksi, koska maavärit olivat ”liian maalaisia”.

Thorvald Lindquistin laatimavärikaava voitti alaa 1970-luvulla.

Suoraviivaisuus ja koruttomuusleimasi julkisivujen ilmettä.

Värimaailma heijasti valoa. Väreinä olivat valkoinen eri tavoin taitettuna,

perinteiset vaaleat keltaiset, toisaalta kylmät harmaan sävyt. Myös vaalea

roosa, keltainen ja vihreä olivatkäytössä.

1990-lukuPikku Huopalahti

Alueella on paljon matalia kolmikerroksisia taloja, intiimejä

sisäpihoja, vinoja rakenteita, pyöreitä ikkunoita

sekä torneja.

Ankeaksi ja yksitoikkoiseksi koetun 1970-luvun elementtirakentamisen jälkeenkaivattiin muutosta kohti monimuotoi-sempaa ja värikkäämpää ilmaisua.

Vuosina 1986–2000 rakennettu alue on Suomen mittakaavassa pisimmälle vietyä postmodernismia, jossa pastellisävyiset värit kirkuvat vaaleanpunaista, keltaistaja turkoosia.

Koskelantie

Mäk

elän

katu

Junatie

Hakamäentie

Teksti: ANNA-RIITTA SIPPOLA, gra�ikka: LOTTA HAGLUND HS, Karttakeskus, lähteet: Rakennusvalvontavirasto, Tikkurila Oyj, Anna Heikinheimo, Hannu Tomminen; Helsingin värikaava – Helsingin julkisivuvärityksen historiaa, Panu Kaila; Maalari maalasi taloa, Wikipedia, www.rakennusperinto.�, Piritta Hannula, Marja Salonen; Rakennukset kertovat – perustietoa asukkaille, Pentti Pietarila; Rakennusten värit ja koristetyylit.