Johdatus viestintään, 3. teema:viestintä on merkityksenantoa

ja tulkintaa

Leif Åberg

syksy 2004

Luentojen jaksotus

1 peruskäsitteet 15. 09. 2 viestintä on prosessi 22.09.3 viestintä on merkityksen-

antoa ja tulkintaa 29.09.4 viestintä on yhteisyyttä

06.10.5 edelliset teemat jatkuvat

13.10.6 keskinäisviestintä 20.10.

välitentti 27.10. 7 organisaatioviestintä 03.11.8 joukkoviestintä 10.11.9 verkkoviestintä 17.11.10 viestinnän tulevaisuus ja

kooste 24.11.ei luentoa 01.12.lopputentti 08.12.rästitentti 13.01.2005 (ja 23.05.)

Semiotiikka

• tutkii symboleja ja merkityksiä

• useita koulukuntia, kaksi pääjuurta– (eurooppalainen) strukturalismi

• korostaa merkkijärjestelmän rakennetta

• deSaussure

• Tarto, mm Lotman

• Pariisin strukturalistinen koulukunta

– (amerikkalainen) pragmatismi• korostaa myös merkkien vaikutusta

• Peirce

Eräitä peruskäsitteitä

• semioosi eli merkityksenanto

• polyseemisyys eli monitulkintaisuus

• kanoninen kertomus

• syntagma ja paradigma

• metafora ja metonyymi

Semioosi eli merkityksen antaminen

• Merkki (sign) viittaa itsensä ulkopuolella olevaan kohteeseen (object)

• Merkin ymmärtää joku, merkki puhuttelee käyttäjänsä mieltä, tulkitsinta (interpretant)

• Tulkitsin on merkitystä luova vaikutus, 'subjektiivinen sanakirja'

Merkityksenannon osat (Charles S. Peirce)

MERKKI

TULKITSINKOHDE

Merkityksenannon osat (Peirce)

MERKKI

TULKITSINKOHDE

"koira, dog, hund"

ikoninen,indeksinen tai

symbolinen suhde

reema, lause tai argumentti

Barthes: denotatiivinen,konnotatiivinen tai myyttinen(symbolinen) tulkinta

Merkityksenannon osat (Peirce)

MERKKI

TULKITSINKOHDE

"koira, dog, hund"

ikoninen,indeksinen tai

symbolinen suhde

reema, lause tai argumentti

Barthes: denotatiivinen,konnotatiivinen tai myyttinen(symbolinen) tulkinta

Ikoni, indeksi ja symboli

• ikoni: merkki ja kohde samankaltaisia: mutkan merkki, wc-opasteet

• indeksi: merkin ja kohteen suhde perustuu jatkuvuuteen: savu, tuuliviiri, kuumemittari

• symboli: suhde sopimuksenvarainen, kuten aakkoset, punainen puolikuu

Merkityksenannon osat (Peirce)

MERKKI

TULKITSINKOHDE

"koira, dog, hund"

ikoninen,indeksinen tai

symbolinen suhde

reema, lause tai argumentti

Barthes: denotatiivinen,konnotatiivinen tai myyttinen(symbolinen) tulkinta

Reema, lause ja argumentti

• reema: yksittäinen merkki, joka toimii tulkitsimena, esimerkiksi liikennemerkki

• lause: kahden merkin tai lauseen yhdistelmä tulkitsimena, esimerkiksi määritelmä

• argumentti: loogisten lauseiden ketju, esimerkiksi logiikan päättelysäännöt

Merkityksenannon osat (Peirce)

MERKKI

TULKITSINKOHDE

"koira, dog, hund"

ikoninen,indeksinen tai

symbolinen suhde

reema, lause tai argumentti

Barthes: denotatiivinen,konnotatiivinen tai myyttinen(symbolinen) tulkinta

Tulkinta: merkityksenannon tasot (Roland Barthes)

• Denotaatiotaso: varsinainen (sanakirja)merkitys: koiran määritelmä

• Konnotaatiotaso: yksilöllinen sivumerkitys: omat kokemukseni koirista

• Symbolitaso: yhteisöllinen sivumerkitys: koiruus

Merkityksenanto on äärimmäisen yksilöllinen prosessi

• Umberto Econ rhizome- eli juurakkomalli

• ärsyke laukaisee assosiaatioketjuja, joita voi jatkaa loputtomiin

• assosiaatioketjut ovat yksilöllisiä

• jokainen viestintätilanne on polyseeeminen eli monitulkintainen

Juri Lotmanin (1973) autokommunikaatiomalli

• Kaksi kommunikaatiotapaa:– klassinen lähettäjä-vastaanottaja -malli– autokommunikaatiomalli, jossa lähettäjä lähettää

tietoa itselleen• tämä tuottaa myyttistä informaatiota

• esimerkkejä: omaelämäkerran tai päiväkirjan lukeminen, sisäinen monologi, meditaatiokaavat, mantrat

• myös strategiset suunnitelmat ja perusviestit !(Henri Broms ja Henrik Gahmberg 1987)

Autokommunikaatio prosessina

Minä,lähettäjä

Minä,vastaan-

ottaja

Sanoman 1tuottaminen

Paluu sanomaan 1

uudessa kontekstissa

Sanoma 2 Sanoman 1

koodi muuttuu

Esimerkki autokommunikaatiosta: työyhteisön strategia

• Lineaarisessa mielessä:– strategia lähetetään,

”valutetaan” organisaation ala-tasoille

– tavoitteena suunnitel-man toimeenpano

• Autokommunika-tiivisessa mielessä:– laatijat osoittavat

itselleen, että ollaan oikealla asialla, kontrolloidusti

– tavoitteena päämäärä-tietoisuus, oikean imagon viestiminen, uskon valaminen

Kanoninen kertomus

• Fisher– narratiivinen semiotiikka

• Greimas– kanoninen kielioppi

• Propp– aktanttiteoria

tarkemmin katso http://www.valt.helsinki.fi/STAFF/ABERG/LSEM004/

Walter Fisher: narratiivinen paradigma

• ihmiset ovat tarinankertojia ja tarinan kuulijoita

• ihmisten toimien takana ovat hyvät syyt (good reasons)

• nämä hyvät syyt ovat kontekstisidonnaisia

• ihmiset tunnistavat narraation logiikan: pysyykö tarina koossa ja onko tarina uskottava

• maailma on kertomusten sarja

• Tarinan koherenssi, koossapysyminen:– argumentatiivinen:

rakenteellisesti ehyt

– sisällöllinen: miten on muihin tarinoihin verraten

– karaktäärinen: miten istuu esittäjän suuhun

• Tarinan uskottavuus:– tarinaan liittyvät syyt

– tarinan arvot

Greimas’in generatiivisen kulun mallin ulottuvuudet

I Tekstien kolme rakennetasoa:– syvärakenteet

ankkuroivat merkityksenannon hahmotusprosesseihin

– kerronnalliset raken-teet: mistä puhutaan

– diskursiiviset raken-teet: miten puhutaan

II Tekstien tutkimuksen fokus:– syntaktinen:

merkkien väliset suhteet

– semanttinen:merkitykset

Syvärakenteet

Kerronnallisetrakenteet

Diskursiiviset rakenteet

Semantii-kan taso:merkityk-

set

Syntaksin taso:

merkkien väliset suhteet

Greimas’in generatiivisen kulun mallin ulottuvuudet

kolme rakennetasoa:syvärakenteet ankkuroivat merkityksenannon hahmotusprosesseihinkerronnalliset rakenteet: mistä puhutaandiskursiiviset rakenteet: miten puhutaan

Tekstien tutkimuksen fokus:syntaktinen: merkkien väliset suhteet semanttinen: merkitykset

Syvärakenteet PerussemantiikkaPerussyntaksi

Kerronnallinensemantiikka

Kerronnallinen syntaksi

Tematisaatio jakuvallistaminen

Diskursiivinen syntaksi

Kerronnallisetrakenteet

Diskursiiviset rakenteet

Semantiikan taso:merkitykset

Syntaksin taso: merkkien väliset

suhteet

Perussyntaksi

logiikan keinoin kuvattavissa oleva merkityksenannon prosessi

- polarisaatio ja binaarioppositiot

- semioottinen neliö

Semioottinen neliö (Greimas)

käsite

vastakäsitteenpuuttuminen

ei-käsite

vastakäsiteS 1

- S 1- S 2

S 2vastakkaissuhde

vastakkaissuhde

ristiriitasuhteettäydentyväsuhde

täydentyväsuhde

Kerronnallinen syntaksi

- kerronnallinen kielioppi

- aktanttimalli

- kerronnallisen kulun teoria

Greimas’in aktanttimalli

lähettäjälähettäjä

subjektisubjekti

objektiobjektivastaan-

ottajavastaan-

ottaja

auttajaauttaja vastustajavastustaja

Proppin aktanttiteoria

• tehtävän antaja

• etsitty

• sankari

• valesankari

• roisto

• auttaja

• ylempi voima

Kerronnallisen kulun teoria

• Kanonisen kertomuksen skeemat:– sopimusosa

– asettamisosa

– toimintaosa

– tunnustusosa

• Juoni testien sarjana:– kvalifioiva testi

– ratkaiseva testi

– glorifioiva testi

Diskurssiinpano

- toimijan asettaminen: kuka

- tilan asettaminen: missä

- ajan asettaminen: milloin

- aspektin eli näkökulman asettaminen

Perussemantiikka

- yksilölliset ja sosiaaliset semanttiset perusarvot,

”universaaliarvot”

- esimerkiksi aina läsnäolevat elämä ja kuolema,luonto ja kulttuuri

Kerronnallinen semantiikka

- ideologisointi

- yksilölliset ja sosiaaliset arvot, jotka liittyvät tähän tarinaan

Tematisaatio

- kertomuksen teemat: mistä kyse

Kuvallistaminen

- valitut kielikuvat ja metaforat- referentiaalinen ikonointi

Miten merkityksen-antoa hahmotetaan

Taustalla olevatuniversaalit arvot

Binaarioppositiotja semioottinen neliö

Ideologisointi,tämän tarinan arvot

Aktantit, kerronnan kulku

Teemat,metaforat javiittaukset

Kuka, missä, milloinNäkökulma

Mistä puhutaan

Miten puhutaan

MerkityksetMerkkien väliset

suhteet

Sovellus: Kehyskertomuksen rakentaminenKun kehyskertomusta suunnitellaan, pohditaan seuraavia asioita:

Lopuksi Fisherin testi: 1) pysyykö tarina koossa: a) onko se rakenteellisesti ehyt, b) miten se istuu muihin tarinoihin ja c) esittäjänsä suuhun; 2) onko tarina uskottava: a) syyt ja b) arvot

Syntagma (MITÄ) ja paradigma (MITEN)

Paradigmaattiset valinnattavanomainen

yllätyksellinen

Syntagmaattiset valinnat

Metaforat ja metonyymit

• metaforinen ilmaisu – siirtää yhden paradigman merkityksiä toiseen

paradigmaan– uutta ja outoa ilmaistaan tutun avulla– uusi yhdistelmä tuottaa uuden merkityksen– esimerkkejä:

• Marlboro-mies

• Benetton

• puhunnassa vaikkapa ”kolmekymmentä kiloa sitten”

Metaforat ja metonyymit

• metonyyminen ilmaisu– syntagman osa tuottaa koko syntagman– osa edustaa kokonaisuutta– esimerkkejä

• savukemainoksessa tupakoijan käsi

• viljatähkä muropaketin kyljessä

• McDonald’sin kaaret