”Hyvän vanhuuden puolesta” Lahden diakonialaitos 26.8.2013 Antti Karisto

Hyvä elämä vanhuudessa

Det första är att vi äter alldeles för mycket. Vi borde äta mindre och bättre. Det andra är att röra på oss mera, inte nödvändigtis hårdträning, utan mera vardagsmotion under en längre tid. En tredje sak är det sociala, att vi till exempel har ett bra förhållande till våra barn och ett socialt aktivt liv.

Matts Lundqvist: Du kan bli hur gammal som helst, Hufvudstadsbladet 5.2.2013 (Esittely Henrik Ennartin kirjasta Åldrandets gåta. Vetenskapen som förlänger ditt liv)

Määrän muuttuminen laaduksi

Määrän muuttuminen laaduksi on yksi ”dialektiikan peruslaki”, joka on pantu Josif Stalinin nimiin. Vuonna 1935 Stalin julisti: ”Elämästä on tullut parempaa, elämästä on tullut iloisempaa”

Määrän muuttuminen laaduksi

Määrän muuttuminen laaduksi on yksi ”dialektiikan peruslaki”, joka on pantu Josif Stalinin nimiin. Vuonna 1935 Stalin julisti: ”Elämästä on tullut parempaa, elämästä on tullut iloisempaa”

Bruttokansantuotteen kasvu osoituksena hyvinvoinnin lisääntymisestä

Määrän muuttuminen laaduksi

Määrän muuttuminen laaduksi on yksi ”dialektiikan peruslaki”, joka on pantu Josif Stalinin nimiin. Vuonna 1935 Stalin julisti: ”Elämästä on tullut parempaa, elämästä on tullut iloisempaa”

Bruttokansantuotteen kasvu osoituksena hyvinvoinnin lisääntymisestä

Elämän pituus: mitä pitempi, sen parempi

Vanhenemisessa ei ole mitään hyvää

-Onko vanhenemisessa mitään hyvää?

-Ei mitään. En suosittele vanhenemista kenellekään… Reaktiokyky heikkenee, joutuu pelkäämään, että kaatuu tuolla kadulla. Nuoret naiset katsoo sua niin kuin sä olisit joku saatanan kummitus.

Jörn Donner Juha Itkosen haastattelussa Lajinsa viimeinen, Image, helmikuu 2013

On vanhenemisessa sentään jotakin hyvää

”Olen samaa mieltä kuin Lasse Pöysti: oli helvetin kivaa olla nuori ja vituttaa olla vanha. Koko ajan pystyy tekemään vähemmän eikä viisauttakaan tule lisää. Positiivista on se, että pääsee eläkkeelle ja voi tehdä mitä tahtoo.”

(Neil Hardwick, ET 2/2013).

Olipa kerran hemuli, joka oli töissä huvipuistossa, mutta sehän ei aina merkitse, että elämä olisi hirveän hauskaa. Hän nipsasi reikiä pääsylippuihin, ettei kukaan saisi pitää hauskaa enempää kuin yhden kerran, ja tuollainen puuha saattaa tehdä mielen alakuloiseksi, jos sitä joutuu tekemään koko elämänsä ajan. Hemuli nipsutti ja nipsutti, ja nipsuttaessaan hän haaveili, mitä tekisi päästyään lopulta eläkkeelle. Ellei joku satu tietämään mitä eläkkeelle pääseminen merkitsee, niin kerrotaan asia: kun ihminen tulee tarpeeksi vanhaksi, hän saa kaikessa rauhassa tehdä juuri mitä haluaa. Ainakin hemulin omaiset olivat selittäneet niin. (Tove Jansson: Hemuli joka rakasti hiljaisuutta. Kokoelmassa Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia)

Poimintoja ”viime vuoden kohokohdista” * aitan korjaus hauskassa

porukassa * ensimmäinen konsertti

Sibeliustalossa * ensimmäinen yhteinen

golfkierros lasten perheiden kanssa

* 110 asteen pakkasessa Reumalla * ennätyshauki uistimella * huvipuistossa käynti

lastenlasten kanssa * hyvän marjapaikan löytäminen * Imatran kosken kuohut

musiikin soidessa * kultahäät * kumppanilta päättyi

vaihdevuodet (äkäily loppui) * kun tuli parvekkeelle lasit

* lasten elämän järjestyminen * luokkakokous, vuoden 1942

luokka * miehen raittius * miniän tohtorinväitös * oma ylioppilastutkinto * pojan kihlaus hienon ihmisen

kanssa * savusaunan valmistuminen * tieto lapsen ja isänsä tekemästä

sovinnosta * tietokoneen @-ajokortin

suorittaminen * uusi hevonen * uusi ihmissuhde * ystävän halaus (Karisto & Konttinen 2004, 88)

Ajatus ikääntymisestä alamäkenä (ageing as decline) on modernille yhteiskunnalle tyypillinen ”suuri kertomus”.

antti karisto

Aalvik, I. et al.: Forebyggende helsearbeid i 1980-åra. Muligheter og begrensninger. Universitetsforlaget, Oslo 1983.

Cit. Karisto, Antti & Nyman, Kauko: Työterveyshuollon arviointitutkimuksen lähtökohtia. Sosiaalivakuutus 9-10, 1985, 218–224

meneillään on diskursiivinen kamppailu hyvinvoinnista

Terveyden edistäjille hyvinvointi on terveyttä.

Kulttuuri-ihmisille hyvinvointi on esteettisiä elämyksiä ja älyperäistä nautintoa.

Sosiaalipoliitikoille hyvinvointi tarkoittaa köyhyyden ja sosiaalisten ongelmien onnistunutta sääntelyä, pohjimmiltaan turvallisuutta.

Talousnäkökulmasta katsottuna ihmisten hyvinvointi on peräisin hyvin voivasta taloudesta.

Ekologisessa ajattelussa elämänmuotomme kestävyys on hyvän elämän ehdoton edellytys.

”Hyvinvointiteollisuuden” näkemys: hyvinvointi on hemmottelua, ihon iloja.

Vanhenemista vastustava teollisuus (anti-ageing industry) näkee vanhenemisen jonakin, jolle on pantava kampoihin.

Hanna Leipämaa-Leskinen: Kuluttajat ristiriitojen maailmassa. Esseitä ruoan kuluttamisen haasteista. Acta Wasaensia No 203, 2009

Alan Warde: maun antinomiat

Hanna Leipämaa-Leskinen: Kuluttajat ristiriitojen maailmassa. Esseitä ruoan kuluttamisen haasteista. Acta Wasaensia No 203, 2009

Alan Warde: maun antinomiat

Samanlaisia antinomioita liittyy hyvän vanhenemisen tavoitteluun; hyvän elämän etsintä on tasapainottelua.

”Jos puhtaiden toivomusvaltaisten periaatteiden seuraaminen johtaa sietämättömään konservatiivisuuteen, niin vastaavasti yksilöiden toivomusten huomioonottamisen laiminlyönti johtaa sietämättömään dogmaattisuuteen.”

(Erik Allardt: Hyvinvoinnin ulottuvuuksia. WSOY, 1976, 20)

Suhteet puolisoon ja/tai muihin perheenjäseniin Suhteet sukulaisiin Suhteet naapureihin Luottamukselliset ihmissuhteet Fyysinen kunto Ulkonäkö Terveys Sukupuolielämä Taloudellinen tilanne Kulutusmahdollisuudet Työsuhteen pysyvyys Työn mielekkyys Itsensä tunteminen rakastetuksi Henkilökohtaisen uskon tai vakaumuksen antama elämänsisältö Mahdollisuus matkustella Mahdollisuus harrastaa liikuntaa Mahdollisuus opiskella ja oppia uusia asioita

Kulttuuriharrastukset Kuuluminen johonkin itselle tärkeään ryhmään tai yhteisöön Osallistuminen järjestö- ja asukastoimintaan Muiden osoittama arvostus Mahdollisuus vaikuttaa asuinalueen tai asuinseudun asioihin Mahdollisuus tehdä itse omaa elämää koskevia valintoja Asunnon sijainti Asunnon koko, laatu ja varustustaso Asuinympäristön kauneus Luonto ja mahdollisuus liikkua luonnossa Viihde ja hauskanpito Elinympäristön puhtaus Palvelujen läheisyys Mielihyvää tuottavat arkiset asiat Mahdollisuus elää ympäristössä, jossa tuntee olevansa kotonaan

Elämänalueille annettu hyvinvointimerkitys (1=ei lainkaan merkitystä; 5= erittäin suuri merkitys)

3,4 3,6 3,8

4,5

4,0

3,2

4,0 3,2

3,8

2,6

3,0

2,8

3,3

3,8

4,1

1

2

3

4

5

Taloudelliset resurssit

Asunto

Palvelujen läheisyys

Terveys

Perhe ja suku

Naapurit

Luottamuksellisetihmissuhteet

Uuden kokeminenLiikunta

Vaikuttaminen jaosallistuminen

Uskonnollisuus

Viihde ja hauskanpito

Sukupuolielämä

"Pieni hyvinvointi"

Ympäristö

Having – aineellinen elintaso

Loving - ihmissuhteet

Being – itsensä toteuttaminen

(Erik Allardt: Hyvinvoinnin ulottuuvuksia, 1976)

Miten merkityksellisinä miehet ja naiset pitävät

eri elämänalueita (0 = ei lainkaan merkitystä, 1 = pieni merkitys, 2 = kohtalainen merkitys, 3 = suuri merkitys,

4 = erittäin suuri merkitys)

BAROMETRIKUVA

0

1

2

3

4

pe

rhe

su

ku

na

ap

uri

t

luo

tt.ih

yh

teis

ö

fyysin

en

ulk

on

äkö

terv

eys

se

ksie

lä

va

rakku

u

tulo

t

työ

su

h.p

työ

nm

iel

raka

ste

t

usko

nto

ma

tku

ste

liik

un

ta

op

iske

lu

ku

lttu

ur

järj

estö

arv

ostu

s

asu

ina

lu

va

lin

na

t

sija

int

ko

ko

laa

tu

ka

un

eu

s

luo

nto

viih

de

pu

hta

us

pa

lve

lut

ark

iasia

ko

tois

uu

merkitys (miehet) merkitys (naiset)

Elämänalueille annettu hyvinvointimerkitys eri ikäryhmissä

(1=ei lainkaan merkitystä; 5= erittäin suuri merkitys)

Hyvinvointi ja hyvä elämä ovat hienoja sanoja, joihin vetoamalla oikeutetaan omaa asiaa ja tukitaan toisten suut. Hyvinvointia koskevat puhetavat havittelevat hegemonista asemaa.

Hyvinvointi ja hyvä elämä ovat hienoja sanoja, joihin vetoamalla oikeutetaan omaa asiaa ja tukitaan toisten suut. Hyvinvointia koskevat puhetavat havittelevat hegemonista asemaa.

Parhaiten hegemoniatavoitteessa on onnistunut talouspainotteinen hyvän elämän diskurssi.

Sen gerontologinen vastine on ajatus ”tuottavasta ikääntymisestä” (productive ageing)

”tuottava ikääntyminen” (productive ageing)

Vanhoistakin on epäilemättä hyötyä, mutta jos hyödystä tehdään hyvän elämän mitta, miten käy niiden, joista ei enää ole näkyvää hyötyä?

Edmund Sherman (2010): Contemplative Aging. A Way of Being in Later Life. New York: Gordian Knot Books.

Aktiivinen ikääntyminen viittaa joskus työnteon jatkamiseen ja työn kaltaiseen toimintaan, jolloin lähellä tuottavan ikääntymisen käsitettä ymmärretään usein väljemmin, viittaa silloin myös yhteisölliseen osallistumiseen, vapaa-ajan aktiviteetteihin

Aktiivinen ikääntyminen viittaa joskus työnteon jatkamiseen ja työn kaltaiseen toimintaan, jolloin lähellä tuottavan ikääntymisen käsitettä ymmärretään usein väljemmin, viittaa silloin myös yhteisölliseen osallistumiseen, vapaa-ajan aktiviteetteihin kolmas ikä: varhaisvanhuus on elämänvaihe, jossa tehdään kaikkea mielekästä ja mielihyvää tuottavaa

Uuden harrastuksen viime vuosina löytäneiden ja vanhasta harrastuksesta luopuneiden prosentti-osuudet, vasemmalla miehet ja oikealla naiset (Ikihyvä Päijät-Häme)

Kolmannen iän käsite on tervetullutta vastapainoa väestön vanhenemisen ”taakkatulkinnalle”.

Kolmannen iän käsite on tervetullutta vastapainoa väestön vanhenemisen ”taakkatulkinnalle”.

Mutta senkin lupaus hyvästä vanhenemisesta on paradoksaalinen. Se koskee vain varhaisvanhuutta ja saa varsinaisen vanhuuden näyttäytymään entistäkin selvemmin omana käänteiskuvanaan.

[R]akenteista masentavan suuri osa on määritelty ulkoapäin... Mutta jäljelle jääneeseen pienenpieneen rakoseen on kätketty dynamiittia.

(Imre Kertész 2008, 41–42.)

Pieni toimijuus

Vapauden rakoset (Imre Kertész)

Pieni toimijuus (Marja-Liisa Honkasalo)

Taktikointi (Michel de Certeau)

Pieni hyvinvointi

Amartya Sen: Hyvinvoinnissa ei ole kyse vain erilaisten resurssien määrästä, vaan myös siitä, mitä resursseilla saadaan aikaiseksi ja miten kyetään toimimaan omien arvopäämäärien mukaisesti.

Toimintakyky ”use it or lose it”

Paljon tutkimusnäyttöä siitä, että mielekäs tekeminen, toiminta, kulttuurinen osallistuminen tukee hyvinvointia.

Se antaa välittömiä palkintoja, iloa elämään, mutta myös tukee pitemmän päälle terveyttä ja toimintakykyä.

Adams, KB. et al. (2011) A critical review of the literature on social and leisure activity and wellbeing in later life. Ageing and Society, 31, 683–712.

Markku T. Hyyppä: Kulttuuri pidentää ikää. Duodecim, Helsinki 2013.

Kaisu Pitkälä ym.: Psykososiaalisen ryhmäkuntoutuksen vaikuttavuus. Vanhustyön keskusliitto, Helsinki 2005.

Sirkka-Liisa Palomäki & Timo Toikko: Tekemisen ja kohtaamisen ristiriita vanhustyössä

Frank Martela (2012): Caring Connections - Compassionate Mutuality in the Organizational Life of a Nursing Home. Aalto-yliopisto.

Vanhusten hyvinvointiin vaikuttaa eniten inhimillinen kohtaaminen hoitajan kanssa, se onko hoitajalla aikaa katsoa silmiin. (HS)

Ossi Naukkarinen: Tahdikkuus esteettis-eettisenä toimintaperiaatteena. Tiede & edistys 2/2011.

Tahdikkuus on toisten ihmisten huomioon ottamista, tilannetajuista taitavuutta, sovittautumista erilaisiin ”tahteihin”.

Runous synnyttää pahimman vihollisensa: runollisuuden (Paul Eluard)

Runous synnyttää pahimman vihollisensa: runollisuuden (Paul Eluard)

Teknisellä kirjoitustaidolla luotu runollinen kieli (runollisuus) vs. hitaasti ajan kanssa tehdyt havainnot (runous) (Kristian Blomberg, Parnasso x/2013)

Runous synnyttää pahimman vihollisensa: runollisuuden (Paul Eluard)

Teknisellä kirjoitustaidolla luotu runollinen kieli (runollisuus) vs. hitaasti ajan kanssa tehdyt havainnot (runous) (Kristian Blomberg, Parnasso x/2013)

runous ja ”runollisuus”

tiede ja ”tieteellisyys” (”tieteily”)

Hyvää vanhuutta ovat toiset ihmiset, sukupolvien välinen kanssakäyminen, käveleminen, pari tuntia työntekoa päivässä, asioiden pohtiminen ja iltakonjakki.

Hyvä elämä on perspektiivikäsite, josta on keskusteltava loputtomiin.

Käsitteen sisällä ovat arvomme ja ihmiskuvamme, kulttuurinen suhtautumisemme vanhenemiseen. Hyvän elämän käsite on siis poliittinenkin.

Riittääkö ”itsenäinen selviytyminen” käytännön vanhustyön tavoitteeksi?

”survivalism”

Kiitos!