Post on 10-Jan-2017
13.4.2016
PERUSTULO JA
LIIKKUVUUS Perustulo globaalissa maailmassa seminaari
13.4.2016 Kela
Essi Rentola
13.4.2016 Etunimi Sukunimi 2
Maksettaisiinko perustuloa kaikille
Suomeen muuttaville?
Saisiko Suomesta ulkomaille muuttava
viedä perustulon mukanaan?
3
Kelan etuudet
työskentelyn
ajan (työttömäksi
jäädessä jatkuu
tietyissä
tilanteissa)
1 173 e/kk (v. 2016)
4
Työelämän muutokset
13.4.2016 Etunimi Sukunimi 5
Ei - aktiivi
Vähäistä tai satunnaista työtä tekevä
Työntekijä
Pätkätyö
Etätyö
0-työsopimukset
Työvoiman
vuokraus
Yritysten
globalisaatio
EU-maiden välillä liikkuvien henkilöiden
sosiaaliturvan kannalta relevantti EU-lainsäädäntö
13.4.2016 Etunimi Sukunimi 6
• Asialliseen soveltamisalaan kuuluvan sosiaaliturvan yhteensovittaminen silloin kun henkilö käyttää liikkumisvapauttaan EU-alueella
• SEUT 48
Asetus 883/2004
• Työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta
• EU-kansalaisella on työntekijänä samat sosiaaliset ja verotukselliset edut kuin kotimaisilla työntekijöillä
• SEUT 45 ja 46
Asetus
492/2011
• Unionin kansalaisen oikeudesta liikkua ja oleskella jäsenvaltion alueella
• Yli 3 kk oleskelu edellyttää riittäviä varoja itsensä ja perheenjäsentensä elämiseen
• SEUT 21
Direktiivi
2004/38/EY
EU:n sosiaaliturvan koordinaatioasetukset
883/2004 ja 987/2009
13.4.2016 Etunimi Sukunimi 7
Yhden valtion lain-säädäntö
Oikeudenmukainen
kustannusten jako
Yhden vertainen kohtelu
Periaatteet
Henkilöiden vapaa
liikkuvuus
Vakuutus-
kausien
yhteen-
laskeminen
Etuuksien
eksportoiminen
Koordinointia
Ei harmonisointia
Hyvä hallinnollinen
yhteistyö
EU:n sosiaaliturvan koordinaation piiriin
kuuluvat etuudet
13.4.2016 Etunimi Sukunimi 8
Perhe-etuudet
Asetus työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta 492/2011 kattaa laajasti muut sosiaaliset ja verotukselliset edut
Sairaus-
etuudet
883/2004
&
987/2009
Raha- ja luontoisetuudet
Työttömyys-
turva
Eläkkeet Sosiaalihuolto- ja sosiaalipalvelut ulkopuolella
Ammatti-
taudit &
työtapatur-
mat
EU:n sosiaaliturvan koordinaatioasetuksen 883/2004
soveltamisala suhteessa 2004/38/EY ja 492/2011
13.4.2016 Etunimi Sukunimi 9
EU:n sosiaaliturvan koordinaatioon kuuluvat
sosiaaliturvan alat
•Yleiset ja erityiset sosiaaliturvajärjestelmät
•Maksuihin perustuvat tai perustumattomat
•Työnantajan tai laivanvarustajan velvoitteita koskeviin järjestelmiin
•Vireillä C-308/14 Komissio v. UK, jossa kyse direktiivin 2004/38/EY soveltumisesta 883/2004 piiriin kuuluvaan etuuteen
Maksuihin perustumattomat
erityisetuudet
• Rajoitetusti koordinaation piirissä
• Ei eksportointia
• Voivat olla direktiivin 2004/38/EY soveltamisalassa
Sosiaalihuolto
• Sosiaaliturvan koordinaation ulkopuolella
• Ovat asetuksen 492/2011 soveltamisalassa
• Asetus 492/2011 on toissijainen 883/2004 nähden
EU-tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan
883/2004 sosiaaliturvaetuus on etuus, jonka
13.4.2016 Etunimi Sukunimi 10
Myöntäminen etuudensaajalle
Perustuu laissa
määriteltyyn tilanteeseen
Ilman yksilöllistä
tarveharkintaa
Liittyy johonkin
asetuksen 3 art. mainittuun
vakuutus-
tapahtumaan
13.4.2016 Etunimi Sukunimi 11
Oikeuskäytäntöä unionin kansalaisten oikeutta liikkua
ja oleskella jäsenvaltion alueella koskevan direktiivin
2004/38/EY ja asetuksen 883/2004 välisestä suhteesta
C-140/12 Brey
13.4.2016 Etunimi Sukunimi 12
Itävallan lainsäädäntö
•Itävallan sosiaaliturvalainsäädännön mukaan eläkkeensaajalla on oikeus korvauslisään, jos hänen tulonsa ovat alle tietyn viitemäärän, joka vastaa hänen henkilökohtaisten tulojensa ja viitemäärän välistä erotusta.
Tosiseikat
•Saksan kansalaiset Peter Brey ja hänen puolisonsa muuttivat Saksasta Itävaltaan vuoden 2011 maaliskuussa. Brey sai Saksasta työkyvyttömyyseläkettä 862,74 e/kk ja hoitoavustusta 225 e/kk. Avioparilla ei ollut muita tuloja tai muuta omaisuutta. Breyn puoliso oli saanut Saksasta perusturvaa, jota hänelle ei kuitenkaan maksettu enää 1.4.2011 jälkeen Itävaltaan muuton johdosta. Pariskunta maksoi vuokraa asunnostaan Itävallassa 532,29 e/kk. Brey haki Itävallasta korvauslisää.
Käsittely Itävallassa
•Itävallan eläkelaitos hylkäsi hakemuksen 2.3.2011 sillä perusteella, ettei Breyllä ollut eläkkeen vähäisyyden vuoksi riittäviä varoja, joiden perusteella hän voisi oleskella Itävallassa laillisesti.
C-140/12 Brey
13.4.2016 Etunimi Sukunimi 13
Ratkaisu
• Jäsenvaltiot eivät saa vahvistaa määrää, jonka ne katsovat riittäviksi varoiksi, vaan niiden on otettava huomioon kyseessä olevan henkilön henkilökohtainen tilanne.
Ratkaisu
• Direktiivin 8 artiklan 4 kohdan mukaan riittävien varojen määrä ei saa olla suurempi kuin se, jonka alittuessa vastaanottavan jäsenvaltion kansalaisille voidaan myöntää sosiaaliavustusta tai, jos tätä perustetta ei voida soveltaa suurempi kuin vastaanottavan jäsenvaltion sosiaaliturvajärjestelmän mukainen vähimmäiseläke.
Ratkaisu
• Sen arvioimiseksi aiheuttaako sosiaaliavustuksen saaja kohtuuttoman rasituksen vastaanottavan jäsenvaltion sosiaalihuoltojärjestelmälle, on tämän jäsenvaltion ennen karkottamistoimenpiteen toteuttamista tarkasteltava, ovatko asianomaisella olevat vaikeudet väliaikaisia ja otettava huomioon hänen oleskelunsa pituus, henkilökohtaiset olosuhteet ja hänelle myönnetyn avustuksen määrä.
C-333/13 Dano
13.4.2016 Etunimi Sukunimi 14
Saksan lainsäädäntö
• Etuudella pyritään varmistamaan ihmisarvoinen elämä, ja etuuden oletetaan kattavan perustarpeet, lisätarpeet ja asumisesta ja lämmityksestä johtuvat tarpeet.
Saksan lainsäädäntö
• Saksan lainsäädännön mukaan kuitenkaan henkilöt, jotka hakeutuvat Saksaan pelkästään saadakseen tukia tai hakeakseen työtä, eivät ole oikeutettuja saamaan tällaisia etuuksia.
Tosiseikat
• Kaksi Romanian kansalaista, jotka ovat hakeneet Saksasta varattomille työnhakijoille tarkoitettua perusturvaetuutta.
C-333/13 Dano
13.4.2016 Etunimi Sukunimi 15
Ratkaisu
• Vastaanottava jäsenvaltio ei ole velvollinen myöntämään sosiaaliavustusta oleskelun ensimmäisten kolmen kuukauden aikana.
Ratkaisu
• Jos oleskelu on kestänyt yli kolme kuukautta mutta alle viisi vuotta (tässä asiassa on kyse tällaisesta ajanjaksosta), direktiivin mukaan oleskeluoikeuden edellytyksenä on muun muassa se, että henkilöillä, jotka eivät ole taloudellisesti aktiivisia, on riittävät omat varat.
Ratkaisu
• Direktiivin tarkoituksena on siten estää, että unionin kansalaiset, jotka eivät ole taloudellisesti aktiivisia, käyttävät vastaanottavan jäsenvaltion sosiaaliturvajärjestelmää toimeentulonsa rahoittamiseen.
C-333/13 Dano
13.4.2016 Etunimi Sukunimi 16
Ratkaisu
• Danosta ja hänen pojastaan unionin tuomioistuin toteaa, ettei heillä ole riittäviä varoja, joten he eivät voi vaatia oleskeluoikeutta Saksassa unionin kansalaisia koskevan direktiivin nojalla. Niinpä he eivät voi vedota direktiivissä ja sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetussa asetuksessa vahvistettuun syrjintäkiellon periaatteeseen.
Ratkaisu
• Dano tuomiossa vahvistettiin, että jäsenvaltio voi edellyttää laillista oleskelua maksuihin perustumattomien erityisetuuksien myöntämiseksi .
Ratkaisu
• Tuomiossa vahvistettiin myös, että jokaisen kansalaisen taloudellinen tilanne on arvioitava yksilöllisesti riittävien varojen arvioimiseksi. Tuomio myös vahvisti, että ei-aktiivien henkilöiden oikeus tiettyihin asetuksen 883/2004 mukaisiin etuuksiin on direktiivin 2004/38 rajoitusten alainen.
C-67/14 Alimanovic
13.4.2016 Etunimi Sukunimi 17
Tosiseikat
• Nazifa Alimanovic ja hänen lapsensa Sonita, Valentina ja Valentino ovat kaikki Ruotsin kansalaisia. Alimanovic on syntynyt Bosniassa, hänen lapsensa puolestaan ovat kaikki syntyneet Saksassa.
Tosiseikat
• Alimanovicit lähtivät Saksasta vuonna 1999 Ruotsiin
Tosiseikat
• Palattuaan Saksaan Alimanovic ja hänen tyttärensä Sonita työskentelivät kesäkuusta 2010 toukokuuhun 2011 lyhytaikaisissa työsuhteissa tai saivat työtilaisuuksia alle vuoden ajaksi.
C-67/14 Alimanovic
13.4.2016 Etunimi Sukunimi 18
Saksan lainsäädäntö
• Työmarkkinatukityyppinen etuus myönnetään vakinaisesti Saksan liittotasavallan alueella oleskeleville (työkykyiset edunsaajat).
Saksan lainsäädäntö
• Etuuksia ei myönnetä:
• 1. ulkomaalaisille, jotka eivät ole työntekijöitä tai itsenäisiä ammatinharjoittajia Saksan liittotasavallassa ja joilla ei ole oikeutta vapaaseen liikkuvuuteen unionin kansalaisten yleisestä liikkumisvapaudesta annetun lain, eikä heidän perheenjäsenilleen heidän oleskelunsa kolmen ensimmäisen kuukauden aikana
Saksan lainsäädäntö
• Etuuksia ei myönnetä
• ulkomaalaisille, joiden oleskeluoikeus perustuu ainoastaan työnhakuun, eikä heidän perheenjäsenilleen
C-67/14 Alimanovic
13.4.2016 Etunimi Sukunimi 19
Ratkaisu
•Etuuksien ensisijaisena tehtävänä on nimenomaisesti ihmisarvoisen elämän mahdollistavan toimeentulon takaaminen. Tästä johtuu, ettei kyseessä olevia etuuksia voida katsoa luonteeltaan rahana myönnettäviksi etuuksiksi, jotka on tarkoitettu helpottamaan pääsyä jäsenvaltion työmarkkinoille
Ratkaisu
•Työntekijä asema säilyy vähintään kuuden kuukauden ajan. Tällä ajanjaksolla unionin kansalainen säilyttää oleskeluoikeutensa vastaanottavassa jäsenvaltiossa direktiivin 2004/38 7 artiklan nojalla ja voi näin ollen vedota direktiivin 24 artiklan 1 kohdassa vahvistettuun yhdenvertaisen kohtelun periaatteeseen.
Ratkaisu
•Direktiiviä 2004/38 ja asetusta 883/2004 on tulkittava siten, etteivät ne ole esteenä jäsenvaltion lainsäädännölle, jonka mukaan oikeutta tiettyihin asetuksen 883/2004 mukaisiin erityisiin maksuihin perustumattomiin rahaetuuksiin, jotka on lisäksi katsottava direktiivin 2004/38 24 tarkoittamiksi sosiaaliavustuksiksi, ei ole sellaisilla muiden jäsenvaltioiden kansalaisilla, jotka ovat työnhakijoita, vaikka tällaiset etuudet taataan samassa tilanteessa oleville vastaanottavan jäsenvaltion kansalaisille.
C-299/14 Garcia-Nieto
13.4.2016 Etunimi Sukunimi 20
Tosiseikat
•García-Nieto saapui huhtikuussa 2012 Saksan liittotasavallan alueelle tyttärensä Jovanlis Peña Garcían kanssa ja ilmoittautui työnhakijaksi 1.6.2012. Hän aloitti 12.6.2012 keittiöapulaisen työn, jota varten hän liittyi 1.7.2012 lukien Saksan pakolliseen sosiaaliturvajärjestelmään. Hän sai työstä 600 euron suuruista nettokuukausipalkkaa.
Tosiseikat
•Peña Cuevas seurasi poikansa Joel Luis Peña Cruzin kanssa García-Nietoa ja Jovanlisia 23.6.2012. Peña-Garcían perhe asui 1.11.2012 saakka García-Nieton äidin luona ja sai toimeentulonsa García-Nieton tuloista. Peña Cuevas ja García-Nieto ovat saaneet Jovanlisista ja Joel Luisista lapsilisiä heinäkuusta 2012 lähtien, ja lapset ovat käyneet koulua 22.8.2012 lähtien.
Tosiseikat
•Peña-Garcían perhe teki 30.7.2012 Jobcenteriin hakemuksen toimeentuloetuuksista sosiaaliturvalain II osan nojalla (jäljempänä kyseessä olevat etuudet). Jobcenter epäsi kuitenkin nämä etuudet Peña Cuevasilta ja hänen pojaltaan elo- ja syyskuun 2012 osalta mutta myönsi ne lokakuusta 2012 lukien.
• Hylättiin, koska Peña Cuevas ja hänen poikansa eivät olleet vielä oleskelleet kolmea kuukautta Saksassa eikä Peña Cuevas ollut myöskään työntekijä eikä itsenäinen ammatinharjoittaja.
C-299/14 Garcia-Nieto
13.4.2016 Etunimi Sukunimi 21
Ratkaisu
• vastaanottavan jäsenvaltion ei tarvitse myöntää oikeutta sosiaaliavustukseen kolmen ensimmäisen oleskelukuukauden aikana muille kuin työntekijöille tai itsenäisille ammatinharjoittajille taikka henkilöille, joilla säilyy tällainen asema.
Ratkaisu
• Koska jäsenvaltiot eivät voi vaatia unionin kansalaisilta sitä, että heillä on käytettävissään riittävät varat toimeentuloaan varten ja henkilökohtainen sairausvakuutusturva enintään kolmen kuukauden oleskelua varten, on legitiimiä olla pakottamatta jäsenvaltioita huolehtimaan heistä tämän ajanjakson aikana.
Ratkaisu
• Yksilöllistä tarkastelua, jossa vastaanottava jäsenvaltio ottaa huomioon asianomaisen henkilön henkilökohtaisen tilanteen tehdessään päätöstä henkilön karkottamisesta tai siitä, että henkilöstä aiheutuu oleskelunsa aikana kohtuuton rasitus sosiaalihuoltojärjestelmälle, ei tarvitse suorittaa pääasiassa kyseessä olevan kaltaisessa tapauksessa.
Asumisperusteista sosiaaliturvaa koskeva
kärkihanke
13.4.2016 Etunimi Sukunimi 22
Arvioidaan Suomen asumisperusteisen sosiaaliturvalainsäädännön ei- tulosidonnaisten etuuksien ja muiden ulkomaille maksettavien etuuksien perusteet, niiden kohdentuminen ja tarkoituksenmukaisuus
Valmistellaan sosiaaliturvalainsäädännön selkiyttämisen uudistustarpeet huomion ottaen EU:n sosiaaliturvan koordinaatiolainsäädäntö.
Tavoitteena on, että EU-lainsäädännön vaikutukset ovat sopusoinnussa kansallisen lainsäädäntömme tavoitteiden kanssa ja että Suomella on työkalut ja tavoitteet aktiiviselle vaikuttamiselle EU:ssa.
Asumisperusteista sosiaaliturvaa koskeva
kärkihanke
• Selvitetään Suomeen tulevien ja Suomesta lähtevien
henkilöiden asumisperusteisen sosiaaliturvan
alkamisen ja päättymisen kriteerit.
• Selvitetään mahdollisuus sosiaaliturvan
määräaikaiseen porrastamiseen.
Kartoitetaan ja analysoidaan Suomen kansallisen
lainsäädännön muutostarpeet ja tehdään ehdotukset
muutoksista.
Selvitetään myös maahantulolainsäädännön ja
sosiaaliturvalainsäädännön yhtymäkohtia.
Asumisperusteista sosiaaliturvaa koskeva
kärkihanke
Analysoidaan EU-lainsäädännön ja muun
kansainvälisen lainsäädännön vaikutuksia Suomen
kansalliseen lainsäädäntöön.
EU-lainsäädännön osalta selvitetään perusteita
Suomen strategisille ja yksityiskohtaisille tavoitteille
sosiaaliturvaa koskevan EU-lainsäädännön
kehittämiseksi.
– Mobility package
– EU:n sosiaaliturvan koordinaatioasetuksen muutosprosessi
2020
– Brexit
13.4.2016 Etunimi Sukunimi 25
Suomeen
- Suomen lainkäyttöpiirissä olevien yhdenvertainen kohtelu
- Kotimaisen ja EU-lainsäädännön reunaehdot
Suomesta
- Eksportointi riippuu määrittelystä suhteessa 883/2004
- Kotimainen lainsäädäntö (tilapäinen oleskelu ulkomailla, maksaminen vain
tosiasiassa maassa oleskeleville ?)
- Haasteena tiedonsaanti ulkomailla oleskelusta
13.4.2016 Etunimi Sukunimi 26
Kiitos mielenkiinnosta!