Post on 09-Jul-2020
Edunvalvontavaltakirja ja
testamentti Polvelta toiselle - Metsätilan sukupolvenvaihdosmessut
30.9.2017
Pankkilakimies, VT Johanna Heikkinen, OP KAINUU
Edunvalvontavaltakirja
Miten varaudun oman
toimintakykyni heikkenemiseen ?
Mikä on edunvalvontavaltuutus?
Laki edunvalvontavaltuutuksesta ollut voimassa 1.11.2007 lähtien
Valtuutuksen avulla henkilö voi etukäteen järjestää asioidensa hoidon siltä varalta, että hän myöhemmin sairauden, heikentyneen terveydentilan tms. syyn vuoksi tulee kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan
Henkilö itse ennakoi mahdollista toimintakyvyttömyyttään ja valtuuttaa valitsemansa henkilön huolehtimaan asioistaan silloin, jos hänen oma toimintakykynsä ei enää riitä
Ei poista valtuuttajan omaa oikeustoimikelpoisuutta
Mitä asioita valtuutus koskee ?
Valtuuttaja itse määrittelee valtuutuksen sisällön
Valtuutus voi koskea taloudellisia asioita (ml. pankkiasioiden hoitamisen) ja/tai henkilöä koskevia asioita (esim. terveydenhoitoon liittyvät asiat)
Voidaan antaa yleisluontoinen valtakirja tai yksilöity, vain tiettyyn oikeustoimeen oikeuttava valtakirja (esim. tietyn kiinteistön myynti)
Valtuutus ei voi antaa oikeutta tehdä korostetun henkilökohtaisia oikeustoimia valtuutettu ei voi esim. tehdä valtuuttajan puolesta testamenttia, avioehtoa ym.
Mitä valtuutettu saa tehdä?
Yleinen valtuutus antaa oikeuden hoitaa lähtökohtaisesti kaikkia valtuuttajan asioita, mutta ei kuitenkaan
myydä tai pantata kiinteistöjä
lahjoittaa omaisuutta
ellei valtakirjassa ole erillistä määräystä näistä toimenpiteistä
Asunto-osakkeen saa kuitenkin myydä yleisen valtuutuksen perusteella
Jos valtuutus koskee valtuuttajan edustamista tämän taloudellisissa asioissa, valtuutettu on velvollinen pitämään kirjaa valtuuttajan varoista ja veloista sekä tilikauden tapahtumista.
Kuka voi toimia valtuutettuna ?
Valtuuttaja itse valitsee valtuutetun (esim. sukulainen, ystävä jne.)
kannattaa varmistaa ennen valtakirjan laatimista, että valtuutettu suostuu tehtävään
Valtakirjassa voidaan ilmoittaa myös
varavaltuutettu (jos valtuutettu olisi tilapäisesti estynyt)
toissijainen valtuutettu (jos valtuutettu ei pystyisikään hoitamaan tehtävää)
Suositeltavaa miettiä myös ns. esteetön varavaltuutettu mahdollisia eturistiriitatilanteita varten
Kuka voi tehdä valtakirjan ja miten?
Valtuuttajan tulee (edunvalvontavaltuutusta laadittaessa) olla
oikeustoimikelpoinen (18 vuotta täyttänyt) ja pystyä ymmärtämään valtakirjan merkitys
Valtakirjan tiukat muotovaatimukset
kirjallinen, tulee sisältää laissa esitetyt vähimmäismääräykset
valtuuttajan omakätinen allekirjoitus
kahden esteettömän henkilön oikeaksi todistama
valtakirjan laatimisessa kannattaa käyttää asiantuntijaa
Valtakirjan voi antaa valtuutetulla säilytettäväksi tai säilyttää muutoin sellaisessa paikassa, että valtuutettu saa sen tarvittaessa haltuunsa
Milloin valtuutus tulee voimaan?
Valtuutus tulee voimaan, kun maistraatti vahvistaa sen
valtakirja voidaan vahvistaa, kun valtuuttaja on esim. sairauden vuoksi tullut kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan
Maistraatissa tarkistetaan valtakirjan pätevyys ja myös se, onko valtuuttaja tullut kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan
voidaan osoittaa esim. lääkärintodistuksella
Valtakirjaa ei voida käyttää ennen vahvistamista
valtakirjalla ei myöskään ole mitään välittömiä oikeusvaikutuksia, eikä vähennä valtuuttajan omia oikeuksia
Milloin valtuutus päättyy?
Vahvistettu valtuutus päättyy, kun
valtuuttaja kuolee
valtuuttaja peruuttaa valtuutuksen
valtuutettu luopuu tehtävästään
valtuuttajalle määrätään virallinen maistraatin tai käräjäoikeuden määräämä edunvalvoja
Jos valtuutusta ei ole vielä vahvistettu maistraatissa, valtakirjan voimassaolo lakkaa
kun tehdään uusi valtakirja
otetaan valtakirja pois valtuutetulta
ilmoitetaan valtuutetulle peruutuksesta
Miten eroaa edunvalvojasta ?
Edunvalvontavaltuutuksessa henkilö itse voi etukäteen määritellä ne asiat, joita valtuutus koskee ja valita itse sen henkilön, jolle valtuutus annetaan
Edunvalvojan määräämiseen verrattuna joustavampi ja kevyempi vaihtoehto
Lähtökohtaisesti ei viranomaislupien tarvetta tai tilien viranomaistarkastusta (ellei valtuuttaja niin määrännyt)
Holhousviranomainen (maistraatti) valvoo kuitenkin myös valtuutetun toimintaa
valtuutetun tulee antaa tehtävän alkaessa omaisuusluettelo maistraatille
maistraatti voi tarvittaessa pyytää valtuutettua antamaan tilin toimistaan
Mitä hyötyä valtakirjasta metsänomistajalle?
Valtuuttaja voi valtuuttaa valitsemansa henkilön huolehtimaan muiden asioiden ohella myös:
metsien hoidosta ja puukaupoista
omistajanvaihdoksista (määräalakaupat, sukupolvenvaihdoksen loppuun saattaminen, yksilöidyt lahjat / lahjanluonteiset kaupat)
Valtuuttaja voi itse valita valtuutetuksi henkilön, jonka katsoo sopivimmaksi tehtävään (esim. metsätalouden osalta henkilö, jolla kokemusta metsätalouden harjoittamisesta) ja antaa toimintaohjeita valtakirjassa
Valtuutetun ei tarvitse hakea puukauppoihin erikseen maistraatilta lupaa
Myöskään määräalakaupat ja muut kiinteistöjen myynnit eivät vaadi maistraatin lupaa, jos valtakirja sisältää valtuutuksen niihin
Testamentti kuoleman varalta
annettuna määräyksenä
Testamentti
Testamentin tekemisen lähtökohta on testamentintekijän tahto
Testamentilla voi olla erilaisia tarkoituksia ja tavoitteita:
Esimerkkejä testamentintekijöiden tavoitteista:
Lesken tai avopuolison aseman turvaaminen
Omistuksen pirstoutumisen estäminen (esim. tilakokonaisuuden säilyttäminen)
Omistus- ja hallintaoikeuksien erottaminen toisistaan
Omaisuusesineiden omistuksen määrittäminen yksityiskohtaisesti
Testamentinsaajan aviopuolison avio-oikeuden poissuljenta
Hyväntekeväisyys
Perintöverosuunnittelu
Testamentti
Asiakirja, jolla voi määrätä omaisuuden siirtymisestä kuoleman varalta ja jolla voi vaikuttaa lakimääräiseen perimysjärjestykseen
Lain mukaan pitää tehdä määrämuodossa Kirjallinen, päivätty, 2 esteetöntä todistajaa
Laatimisessa kannattaa käyttää asiantuntijaa
Tulee voimaan vasta testamentintekijän kuoleman jälkeen
Testamenttia voidaan muuttaa milloin tahansa selvintä laatia uusi testamentti
Testamentin säilyttäminen ei erillistä rekisteröintiä, alkuperäinen asiakirja tärkeä
Testamentti metsätilan omistajan näkökulmasta
Testamentin avulla voidaan poiketa lakimääräisestä perimysjärjestyksestä
Voidaan siirtää koko tila tai osa siitä testamentissa määrätylle taholle
Varmistaa tilan toiminnan jatkumisen
Keskeinen riskienhallinnan keino erityisesti, jos
Yrittäjä toimii yhdessä puolison kanssa tilan toiminnassa ja lapset tai jotkut heistä ovat alaikäisiä
Halutaan siirtää tila toiminnan jatkajalle (sukupolvenvaihdos)
Halutaan yleisesti turvata leskeksi jäävän puolison asemaa
Halutaan poissulkea testamentinsaajan aviopuolison avio-oikeus perintönä tulevasta tilasta
Testamentti metsätilan omistajan näkökulmasta
Jos testamentin tekijällä on lapsia, määräysvalta omaisuudesta testamentilla ei ole täysin vapaa
Rintaperillisellä oikeus aina lakiosaan, joka on puolet perintöosasta
ESIMERKKI: Perintöomaisuus yhteensä 100.000 euroa
kahden lapsen perintöosuus / 50.000 euroa kummallekin
lakiosa on 25.000 euroa, johon kummallakin rintaperillisellä on vähintään oikeus, jos haluavat sitä vaatia testamentinsaajalta
Hallintaoikeus vai omistusoikeus?
Hallintaoikeustestamentti :
Testamentilla voidaan antaa hallintaoikeus (esimerkiksi leskelle)
Oikeus käyttää, hallita ja saada tuotto (esim. säännönmukainen puun myyntitulo)
Oikeudenhaltijalle ei määrätä perintöveroa oikeudesta
Perillisten perintöverosta tehdään hallintaoikeuden perusteella vähennys
Testamentista huolimatta perilliset joutuvat maksamaan perintöverot heti
Omistusoikeustestamentti:
Saajalle omistajan asema ja omistajan oikeudet
Saaja voi myös ottaa sen vastaan pelkkänä hallintaoikeustestamenttina
Omistusoikeuden saaja maksaa perintöveron (huom. aviopuolisolle puolisovähennys)
Kiitos!
OP Kainuu Lakipalvelut