Edunvalvontavaltakirja ja

testamentti Polvelta toiselle - Metsätilan sukupolvenvaihdosmessut

30.9.2017

Pankkilakimies, VT Johanna Heikkinen, OP KAINUU

Edunvalvontavaltakirja

Miten varaudun oman

toimintakykyni heikkenemiseen ?

Mikä on edunvalvontavaltuutus?

Laki edunvalvontavaltuutuksesta ollut voimassa 1.11.2007 lähtien

Valtuutuksen avulla henkilö voi etukäteen järjestää asioidensa hoidon siltä varalta, että hän myöhemmin sairauden, heikentyneen terveydentilan tms. syyn vuoksi tulee kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan

Henkilö itse ennakoi mahdollista toimintakyvyttömyyttään ja valtuuttaa valitsemansa henkilön huolehtimaan asioistaan silloin, jos hänen oma toimintakykynsä ei enää riitä

Ei poista valtuuttajan omaa oikeustoimikelpoisuutta

Mitä asioita valtuutus koskee ?

Valtuuttaja itse määrittelee valtuutuksen sisällön

Valtuutus voi koskea taloudellisia asioita (ml. pankkiasioiden hoitamisen) ja/tai henkilöä koskevia asioita (esim. terveydenhoitoon liittyvät asiat)

Voidaan antaa yleisluontoinen valtakirja tai yksilöity, vain tiettyyn oikeustoimeen oikeuttava valtakirja (esim. tietyn kiinteistön myynti)

Valtuutus ei voi antaa oikeutta tehdä korostetun henkilökohtaisia oikeustoimia valtuutettu ei voi esim. tehdä valtuuttajan puolesta testamenttia, avioehtoa ym.

Mitä valtuutettu saa tehdä?

Yleinen valtuutus antaa oikeuden hoitaa lähtökohtaisesti kaikkia valtuuttajan asioita, mutta ei kuitenkaan

myydä tai pantata kiinteistöjä

lahjoittaa omaisuutta

ellei valtakirjassa ole erillistä määräystä näistä toimenpiteistä

Asunto-osakkeen saa kuitenkin myydä yleisen valtuutuksen perusteella

Jos valtuutus koskee valtuuttajan edustamista tämän taloudellisissa asioissa, valtuutettu on velvollinen pitämään kirjaa valtuuttajan varoista ja veloista sekä tilikauden tapahtumista.

Kuka voi toimia valtuutettuna ?

Valtuuttaja itse valitsee valtuutetun (esim. sukulainen, ystävä jne.)

kannattaa varmistaa ennen valtakirjan laatimista, että valtuutettu suostuu tehtävään

Valtakirjassa voidaan ilmoittaa myös

varavaltuutettu (jos valtuutettu olisi tilapäisesti estynyt)

toissijainen valtuutettu (jos valtuutettu ei pystyisikään hoitamaan tehtävää)

Suositeltavaa miettiä myös ns. esteetön varavaltuutettu mahdollisia eturistiriitatilanteita varten

Kuka voi tehdä valtakirjan ja miten?

Valtuuttajan tulee (edunvalvontavaltuutusta laadittaessa) olla

oikeustoimikelpoinen (18 vuotta täyttänyt) ja pystyä ymmärtämään valtakirjan merkitys

Valtakirjan tiukat muotovaatimukset

kirjallinen, tulee sisältää laissa esitetyt vähimmäismääräykset

valtuuttajan omakätinen allekirjoitus

kahden esteettömän henkilön oikeaksi todistama

valtakirjan laatimisessa kannattaa käyttää asiantuntijaa

Valtakirjan voi antaa valtuutetulla säilytettäväksi tai säilyttää muutoin sellaisessa paikassa, että valtuutettu saa sen tarvittaessa haltuunsa

Milloin valtuutus tulee voimaan?

Valtuutus tulee voimaan, kun maistraatti vahvistaa sen

valtakirja voidaan vahvistaa, kun valtuuttaja on esim. sairauden vuoksi tullut kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan

Maistraatissa tarkistetaan valtakirjan pätevyys ja myös se, onko valtuuttaja tullut kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan

voidaan osoittaa esim. lääkärintodistuksella

Valtakirjaa ei voida käyttää ennen vahvistamista

valtakirjalla ei myöskään ole mitään välittömiä oikeusvaikutuksia, eikä vähennä valtuuttajan omia oikeuksia

Milloin valtuutus päättyy?

Vahvistettu valtuutus päättyy, kun

valtuuttaja kuolee

valtuuttaja peruuttaa valtuutuksen

valtuutettu luopuu tehtävästään

valtuuttajalle määrätään virallinen maistraatin tai käräjäoikeuden määräämä edunvalvoja

Jos valtuutusta ei ole vielä vahvistettu maistraatissa, valtakirjan voimassaolo lakkaa

kun tehdään uusi valtakirja

otetaan valtakirja pois valtuutetulta

ilmoitetaan valtuutetulle peruutuksesta

Miten eroaa edunvalvojasta ?

Edunvalvontavaltuutuksessa henkilö itse voi etukäteen määritellä ne asiat, joita valtuutus koskee ja valita itse sen henkilön, jolle valtuutus annetaan

Edunvalvojan määräämiseen verrattuna joustavampi ja kevyempi vaihtoehto

Lähtökohtaisesti ei viranomaislupien tarvetta tai tilien viranomaistarkastusta (ellei valtuuttaja niin määrännyt)

Holhousviranomainen (maistraatti) valvoo kuitenkin myös valtuutetun toimintaa

valtuutetun tulee antaa tehtävän alkaessa omaisuusluettelo maistraatille

maistraatti voi tarvittaessa pyytää valtuutettua antamaan tilin toimistaan

Mitä hyötyä valtakirjasta metsänomistajalle?

Valtuuttaja voi valtuuttaa valitsemansa henkilön huolehtimaan muiden asioiden ohella myös:

metsien hoidosta ja puukaupoista

omistajanvaihdoksista (määräalakaupat, sukupolvenvaihdoksen loppuun saattaminen, yksilöidyt lahjat / lahjanluonteiset kaupat)

Valtuuttaja voi itse valita valtuutetuksi henkilön, jonka katsoo sopivimmaksi tehtävään (esim. metsätalouden osalta henkilö, jolla kokemusta metsätalouden harjoittamisesta) ja antaa toimintaohjeita valtakirjassa

Valtuutetun ei tarvitse hakea puukauppoihin erikseen maistraatilta lupaa

Myöskään määräalakaupat ja muut kiinteistöjen myynnit eivät vaadi maistraatin lupaa, jos valtakirja sisältää valtuutuksen niihin

Testamentti kuoleman varalta

annettuna määräyksenä

Testamentti

Testamentin tekemisen lähtökohta on testamentintekijän tahto

Testamentilla voi olla erilaisia tarkoituksia ja tavoitteita:

Esimerkkejä testamentintekijöiden tavoitteista:

Lesken tai avopuolison aseman turvaaminen

Omistuksen pirstoutumisen estäminen (esim. tilakokonaisuuden säilyttäminen)

Omistus- ja hallintaoikeuksien erottaminen toisistaan

Omaisuusesineiden omistuksen määrittäminen yksityiskohtaisesti

Testamentinsaajan aviopuolison avio-oikeuden poissuljenta

Hyväntekeväisyys

Perintöverosuunnittelu

Testamentti

Asiakirja, jolla voi määrätä omaisuuden siirtymisestä kuoleman varalta ja jolla voi vaikuttaa lakimääräiseen perimysjärjestykseen

Lain mukaan pitää tehdä määrämuodossa Kirjallinen, päivätty, 2 esteetöntä todistajaa

Laatimisessa kannattaa käyttää asiantuntijaa

Tulee voimaan vasta testamentintekijän kuoleman jälkeen

Testamenttia voidaan muuttaa milloin tahansa selvintä laatia uusi testamentti

Testamentin säilyttäminen ei erillistä rekisteröintiä, alkuperäinen asiakirja tärkeä

Testamentti metsätilan omistajan näkökulmasta

Testamentin avulla voidaan poiketa lakimääräisestä perimysjärjestyksestä

Voidaan siirtää koko tila tai osa siitä testamentissa määrätylle taholle

Varmistaa tilan toiminnan jatkumisen

Keskeinen riskienhallinnan keino erityisesti, jos

Yrittäjä toimii yhdessä puolison kanssa tilan toiminnassa ja lapset tai jotkut heistä ovat alaikäisiä

Halutaan siirtää tila toiminnan jatkajalle (sukupolvenvaihdos)

Halutaan yleisesti turvata leskeksi jäävän puolison asemaa

Halutaan poissulkea testamentinsaajan aviopuolison avio-oikeus perintönä tulevasta tilasta

Testamentti metsätilan omistajan näkökulmasta

Jos testamentin tekijällä on lapsia, määräysvalta omaisuudesta testamentilla ei ole täysin vapaa

Rintaperillisellä oikeus aina lakiosaan, joka on puolet perintöosasta

ESIMERKKI: Perintöomaisuus yhteensä 100.000 euroa

kahden lapsen perintöosuus / 50.000 euroa kummallekin

lakiosa on 25.000 euroa, johon kummallakin rintaperillisellä on vähintään oikeus, jos haluavat sitä vaatia testamentinsaajalta

Hallintaoikeus vai omistusoikeus?

Hallintaoikeustestamentti :

Testamentilla voidaan antaa hallintaoikeus (esimerkiksi leskelle)

Oikeus käyttää, hallita ja saada tuotto (esim. säännönmukainen puun myyntitulo)

Oikeudenhaltijalle ei määrätä perintöveroa oikeudesta

Perillisten perintöverosta tehdään hallintaoikeuden perusteella vähennys

Testamentista huolimatta perilliset joutuvat maksamaan perintöverot heti

Omistusoikeustestamentti:

Saajalle omistajan asema ja omistajan oikeudet

Saaja voi myös ottaa sen vastaan pelkkänä hallintaoikeustestamenttina

Omistusoikeuden saaja maksaa perintöveron (huom. aviopuolisolle puolisovähennys)

Kiitos!

OP Kainuu Lakipalvelut