Esteettömyys / saavutettavuus 16.2.2011

Näkövammaiset ja viestintäteknologia

Sisältö

Esityksessä käydään läpi näkövammaisten kannalta esteettömyyteen liittyviä ongelmakohtia

Lisäksi havainnollistetaan esimerkkien avulla perusapuvälineiden kehittämisen haasteita ja verrataan niitä viestintäteknologian tuomiin haasteisiin näkövammaisille

Näkövammaisten apuvälineet yleisestiApuvälineille olemassa ISO-luokitus, SFS-EN ISO 9999

Valmistus ja kehitys maailmanlaajuista, mukana myös pääomasijoittajia

Apuvälineitä jokapäiväisen elämän hallinnasta atk-apuvälineisiin ja suurennuslaitteisiin

Apuvälineiden saanti: omakustannus, yhteiskunta, avustukset

Apuvälineiden myöntämisperusteet ja saanti vaihtelee laajalti: Suomessa eri alueilla, eri maissa

Apuvälineitä ei myydä kaikkialle: ohjelmistopiratismi, tuoteväärennökset

Apuvälineitä käytetään kompensoimaan aistivajauksen aiheuttamaa toiminnallista haittaa

Näkövammaisten apuvälineiden kehityssuunnat

Perusapuvälineissä (päivittäisapuvälineet) hyvin vähän kehitystä: pistekellot, valkoiset kepit: materiaalikehitystä Atk- ja viestintälaitteiden apuvälineet suurin haaste, nopea uusiutumistahti: käyttöjärjestelmät, ohjelmistotSulautettu tietotekniikka tulee apuvälineisiin: elektroniset pienet suurennuslaitteet, puhuvat kellot, automaattinen ajan päivitysPistekirjoituksen käyttö vähenee puhuvien apuvälineiden myötä Haasteena tuoda entistä visuaalisempi maailma näkövammaisten käytettäväksi

Näkökulmia apuvälineiden kehittämiseen

Suomessa sokeita arviolta 10000, eriasteisesti heikkonäköisiä 70000

Suurin osa näkövammaisista yli 65-vuotiaita, mediaani-ikä 75 vuotta

Näkövammaistaitojen oppiminen myöhemmällä iällä haastavaa

Näkövammaiselle suurin haaste kodin ulkopuolinen maailma: liikkumistaito

Use case: Sokea kepin käyttäjä eri vuodenaikoina

Sokea opaskoiran käyttäjä talvella

Sokea kepin käyttäjä kaupungissa talvella

Vaikeasti heikkonäköinen nainen tulossa bussipysäkiltä

Näkövammainen tietoyhteiskunnassaParhaassa asemassa opiskelijat ja työssä käyvät henkilöt

Haasteena turvata apuvälineiden saanti ja käyttökoulutus myös ikääntyneille

Apuvälineitäkin tulee huoltaa ja päivittää, unohtamatta uusiutuvien ohjelmistojen tuomaa koulutustarvetta

Arkipäivän apuvälineiden tietoteknistyminen: laserkepit + gps-paikannus, elektroniset suurennuslasit

Elektroniset julkaisut / sähkökirjat (Daisy, Epub, PDF)

Tiedonsaanti tietoyhteiskunnassa (1)Käyttäjän voitava valita kanava ja käyttöympäristö:

Mobiili, tietokone, digitv,

Paikka kotona vs. julkiset palvelupisteet

Kehitys keskittynyt viime vuosina tiedonsaannin esteettömyyteen:

Käyttöjärjestelmät, laitteet, sisältö (web, softa pilvessä)

Ongelmana ohjelmistoalustojen moninaisuus ja ohjelmistojen tiheä uusiutuminen: PC: Windows 95 -> Windows 7, linux (yli 1200 eri distribuutiota)

Mobiili: Symbian, IOS, Windows mobile/phone 7, linux (Android, Maemo ...)

Tiedonsaanti tietoyhteiskunnassa (2)

Apuvälineiden toiminnan lähtökohtana on toimiva standardi, jos siitä poiketaan (tai sitä ei ole), positiivinen käyttäjäkokemus vaarantuu (apuväline ei ehkä toimi halutusti)

Apuvälinekehityksen tärkein tehtävä (nykytila) pysyä kehityksen tahdissa uusien innovaatioiden kustannuksella.

Yleissääntö: apuvälineteknologia tulee 5 vuotta kehityksen perässä.

Case: atk-apuvälineiden kehittäminen

Heikkonäköisen atk-työasema

Tempus 20” HD -lukutelevisio

Focus-pistenäyttö

Elektroninen suurennuslasi Ruby

Harmaantunut vanhempi herra käyttää ruudunsuurennusohjelmaa kuulokkeet päässään

Sokean työasema

Sokean työasema, jossa ruudunlukuohjelma Jaws for Windows sekä pistenäyttö.

Mobiililaitteiden esteettömyys

Applen tuotteissa ilmainen ruudunluku- ja suurennusohjelma Voice overAndroid, mukana accessibility api, (ei toimiva)Symbian, S60 (myös ^3) ei geneeristä rajapintaa. Talks ja MobileSpeak kaupallisia ruudunlukuohjelmiaWindows phone 7, täysin esteellinen, ei juuri toivoa kehityksestäBlackBerry, sisältää accessibility apin, myös kaupallinen ruudunlukuohjelma saatavillaTärkeää: fyysiset näppäimet ja taktuaalinen tuntuma

Doro-seniorikännykkä

Suositus (1)

Suositaan kansainvälisten standardien kehittämistä ja hyödyntämistä: apuvälineteknologia globaalia

Tarvitaan standardit käyttöjärjestelmien apuvälineohjelmistoille sekä syntetisaattoreille

Nokia, Microsoft, … tehtävä mahdollistaa innovaatiot (open source yms)

Luodaan standardi sulautettujen avusteisten teknologioiden käyttöön:

esim. standardoitu piirilevy jossa mukana puhesyntetisaattori ja ruudunlukuohjelma sekä väri- ja taustamalleja heikkonäköisille

Suositus (2)

Design for all EU:ssa myytävien tuotteiden pakolliseksi vaatimukseksi

(Out of the box esteettömyys)Pois erillisistä apuvälineistä, kohti käytettäviä, käyttäjät huomioon ottavia vakiotuotteita Riittävä siirtymäaika tuotteiden standardoinnin ja kehityksen mahdollistamiseksi

USA:ssa lainsäädännön ja siirtymäajan avulla mahdollistettiin bussien muuttuminen esteettömiksi, nyt olemassa laki koskien viestintälaitteita ja kodinkoneita

Porkkana: muutosvaihe, tutkimus ja kehittäminen luo liiketoimintaa Julkishallinto ensimmäinen DFA-standardin vaatija, niin viestintälaitteissa kuin digitaalisessa sisällöntuotannossa ja -palveluissa Sanktiointi?

Linkkejä

Microsoft accessibility: www.microsoft.com/enableW3C: www.w3.org/wai/ Freedom Scientific: www.freedomscientific.comDolphin: www.yourdolphin.com

Radio Energy-etusivu

Etusivu siten, kuin se on suunniteltu nähtäväksi.

Radio Energy-etusivu2

Etusivuilman lisäosia ja kuvia.

Naamakirja

Facebook ilman kuvia ja lisäosia – eli vain ”sisältö” näkyy.

Naamakirja 2

Kiitos

Reijo Juntunen

Aviriksen johtaja

Näkövammaisten Keskusliitto ry

p. (09) 3960 4300

m: 050 3701102

reijo.juntunen@nkl.fi

http://fi.linkedin.com/in/reijojuntunen

www.aviris.fi

www.nkl.fi