Post on 15-Jan-2016
description
Ainedidaktiikan perusteet
Eero SalmenkiviOpettajankoulutuslaitos
Sisällys
Johdattelua Didaktiikka ja tavoitteet
Ainedidaktiikan perusteet -kurssi osana opettajan pedagogisia opintoja, kurssin
tavoitteet ydinsisältö toteutus ja työtavat kirjallisuus suoritus arviointi
Johdattelua
Metafysiikan alussa (1, 980b22-25) Aristoteles
määrittelee, että sellaisia eläimiä voidaan opettaa, joilla
on muistin lisäksi kuuloaisti (esim. mehiläisiä ei voi). Vaikuttaa siltä, että tässä ajatellaan muistitiedon
siirtämistä puheen avulla. Olkoon tämä A:n näkemys tai ei, se ei pidä paikkaansa. Oppiminen ja opettaminen voi olla hyvin monimuotoista. Olennaista opettamisessa on, että se tähtää johonkin
tiettyyn oppimiseen (vaikka voi olla mukana
aiheuttamassa muunlaistakin oppimista). Opetuksen tavoitteellisuuden pitää näkyä opetuksessa →
aina ensiksi pitää kysyä, mitkä ovat kunkin opetuksen
tavoitteet.
Tavoitteellisuus et:ssä ja filosofiassa
Reaaliaineiden opetuksessa opettajan esityksen
(kalvosulkeiset) ja oppikirjan informaation
mielenpainamisella on vahva ote. ET:n ja filosofian didaktiikan kannalta tuosta on päästävä
eroon, jotta voidaan määritellä niitä taitoja, joita näisää
oppiaineissa opitaan.
Ainedidaktiikan perusteet -kurssi (68251)
Tavoitteet
Opiskelija ymmärtää didaktiikan perusteet
yleisdidaktiikka on (kai) ohi, mitä tämä tarkoittaa (eli
puuttuuko vielä jotain, jos niin mitä)? ainedidaktiikan opetettavan oppiaineensa opetusta, opiskelua
ja oppimista sekä niihin liittyvää suunnittelua, toteutusta ja
arviointia tutkivana ja kehittävänä tieteenalana didaktinen ajatte kurssia leimaavana piirteenä määritellään lisää, jos asia ei ole selvää yleisdidaktiikan
pohjalta. lapsille -liikkeeseen liittyvää
Tavoitteet (jatkuu)
Opiskelija ymmärtää (jatkuu) oppiaineen tietoteoreettisen perustan opetuksen kannalta.
Filosofiassa tietoteoria on osa aineen substanssia,
ET:ssä kysymys oppiaineen tietoteoreettisesta
oikeutuksesta on haastavampi (”mistä opettaja tietää, että
rasistinen oppilas on väärässä?”) Didaktiikan kannalta tässä on kysymys myös siitä,
millaisena tiedon muotona oppiaine esiintyy, ennen
kaikkea: mikä on sen suhde akateemiseen kaimaansa. reflektion merkityksen opettajaksi kehittymisen kannalta sekä
teorian ja käytännön integroimisessa. Filosofisen ja kasvatustieteellisen reflektion suhde on
kiinnostava kysymys!
Tavoitteet (jatkoa)
Opiskelija osaa suunnitella opetusta ja opiskelun ohjausta
ottamalla huomioonopetussuunnitelman
OPS määrää opetuksen tavoitteet ja sisällöt, suomalaisessa
mallissa menetelmien valinta on opettajan asia ET: oletuksena LO ET-peruskurssin tiedot eli opiskelija tietää
ET:n luonteen opiaineena ja perehtynyt perusopetuksen
OPSiin (neljä teema-aluetta, lainsäädännön perusteet,
ihmisoikeudet, keke jne.; kurssin suorittaminen yhtä aikaa
AD:n kanssa on kuitenkin mahdollista) Filosofia: lukiofilosofian, 'harrastefilosofoinnin' ja
akateemisen filosofian ero
Tavoitteet (jatkoa)
Opiskelija osaa suunnitella opetusta ja opiskelun
ohjausta ottamalla huomioon (jatkoa)oppiaineen opetukseen, opiskeluun ja oppimiseen liittyvän
tutkimuksen sekä opetuksesta on olemassa paljon tutkimusperustaista
tietoa, haasteena on tämän 'uuttaminen' opettajan
käytännön tietotaidoksi filosofiassa ja ET:ssä tuore tutkimustieto on paljolti
filosofiaa lapsille -liikkeeseen liittyvää
oppiaineen tietoteoreettiset kysymykset ks. edellä.
Tavoitteet (jatkoa)
Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on valmiuksiatarkastella koulua toimintaympäristönä sekä ymmärtää
opetuksen ja kasvatuksen arvoperustaa Vaikka informaali oppiminen ja avoimet
oppimisympäristöt ovat erittäin muodikkaita ilmiöitä,
kurssi pysyttelee OPS-perustaisessa
kouluopetuksessa.käyttää monipuolisia työtapoja ja tieto- ja
viestintätekniikkaahallita vuorovaikutustilanteitatarkastella opettajuutensa kehittymistä
toivottavasti näihin saa jotain valmiuksia?
Ainedidaktiikan perusteet, tavoitteiden karvalakkikoonti
Kurssi kattaa syksyn ainedidaktiikan opinnot ennen
perusharjoittelua
→ sen on tarkoitus antaa valmiudet harjoittelutuntien
pitoon ja silloittaa tie 1. periodissa opiskellusta
kasvatustieteen teoriasta 2. periodin käytännön
opetukseen. Opettaja ei ole koskaan valmis ja muodolliseenkin
kelpoisuuteen tarvitaan myös maisterivaiheen opinnot
→ kyse on ensimmäisestä askeleesta ja
selviämispaketista.
Ainedidaktiikan perusteet, rakenne
Opintojakso sisältää seuraavat osat:
1. Yleisdidaktiikka 1 op (68137)
2. Kouluun tutustuminen 1 op (681364)
3. Ainedidaktiikka 6 op
3A) Ainedidaktiikan luennot 2 op (68149)
3B) Ainedidaktiikan ryhmäopetus 4 op (68153)
4. Reflektio 1 op (68325)
Tämä jako käsitelty tarkemmin AD-infossa. Jatkossa keskitytään osioon Ainedidaktiikka 6 op. Muut osiot opiskelija suorittaa vain ns. ensimmäisessä
(ainoassa) opetettavassa aineessa.
Ainedidaktiikan perusteet sisältää erilaisia osia:
1. Yleisdidaktiikka: luennot, kirja Didaktiikan perusteet ja
tentti. (2 op)
2. Kouluun tutustumisen jakso, joka toteutetaan
harjoittelukouluissa + essee 1. aineen ryhmään. (1 op)
3. Ainedidaktiikan luento- ja ryhmäopetus sekä näihin
liittyvä kirjallisuus, joista tentti. (2+2 +1+1 op)
4. Ainedidaktiikan osioon sisältyy myös opettajaksi kasvun
reflektiota ja sen ohjausta (1 aineessa). (1 op)
Toteutus, työtavat ja opetus
ETn ja filosofian didaktiikassa olennainen ero
opetuksessa ei ole luentojen ja ryhmäopetuksen välissä
vaan eri didaktiikkoja opiskelevien erilaisten kurssi
sisältöjen välillä. Tähän liittyvä erillinen aikataulu käsitellään
ryhmäopetuksessa (ke 28.8.).
Kirjallisuus (filosofia)
Brenifier, O. 2007. Keskusteleva opetus. Tampere: niin&näin. Juuso, H. & Tomperi, T. (toim.) 2008. Sokrates koulussa.
Tampere: niin&näin. niin & näin -lehden filosofian opettamisen teema-numero
2/2000, s. 28 – 62. Saatavilla verkosta:
http://netn.fi/sites/netn.fi/files/netn200.pdf Kallioniemi A. 2008 (toim.). Uudistuva ja kehittyvä
ainedidaktiikka: Ainedidaktinen symposiumi 8.2.2008
Helsingissä. Osa 1. Helsinki: Helsingin yliopiston soveltavan
kasvatustieteen laitos. Tutkimuksia 298, s. 93–127. Kotkavirta, J. (toim.) 1995. Filosofia koulunpenkillä.
Kirjoituksia oppiaineen didaktiikasta. Helsinki:
Painatuskeskus.
Kirjallisuus (ET)
Brenifier, O. 2007. Keskusteleva opetus. Tampere: niin&näin. Elo, P. & Heinlahti, K. & Kabata, M. (toim.) 2003. Hyvän elämän
katsomustieto – Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat (FETO) ry:n vuosikirja 2003. Helsinki: Feto.
Elo, P. & Honkala, S. & Salmenkivi, E. (toim.) 2004. Hyvän osaamisen katsomustieto – Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat (FETO) ry:n 2004. Helsinki: Feto.
Kallioniemi A. & Salmenkivi, E. (toim.) 2007. Katsomusopetuksen kehittämishaasteita – Opettajankoulutuksen tutkinnonuudistuksen virittämää keskustelua. Helsingin yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitos. Tutkimuksia 279, 125–162. Helsinki: Helsingin yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitos.
Seppo, J. 2003. Uskonnonvapaus 2000-luvun Suomessa. Helsinki. Edita.
Oheiskirjallisuus (pääosin yhteinen)
Freese, H.-L. 1992. Lapset ovat filosofeja. Ajatusmatkoja kasvaville ja kasvattajille. Jyväskylä: Mannerheimin Lastensuojeluliitto.
Gregory M. 2009. Filosofiaa lapsille & nuorille. Suom. J. S. Tuusvuori. Tampere: niin&näin.
Matthews, G. B. 2003. Filosofisia keskusteluja lasten kanssa. Suom. A. Mattila. Helsinki: WSOY.
Lipman, M. 1997. Harri – Päättelyn taitoja. Filosofiaa lapsille ja nuorille: opettajan opas. Kääntänyt ja toimittanut S. Honkala.
Lipman M. Liisa – Eettisiä kysymyksiä. Filosofiaa lapsille ja nuorille: opettajan opas. Kääntäneet ja toimittaneet P. Elo, O. Hakala & R. Korhonen. Helsinki: Edita.
Lukion opetussuunnitelman perusteet 2003. Helsinki: Opetushallitus. Saatavilla verkosta: http://www.oph.fi/download/47345_lukion_ opetussuunnitelman _perusteet_2003.pdf
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004. Helsinki: Opetushallitus. Saatavilla verkosta: http://www02.oph.fi/ops/perusopetus/pops_web.pdf
verkkoaineistoja http://www.helsinki.fi/et
Ainedidaktiikan perusteet kurssin suoritus
Luennot ja niihin liittyvä kirjallisuus suoritetaan
ainedidaktiikan tentissä 23.10. klo 16.00─19.00, (tentissä voi olla eri laajuuksia suorituksen op:ista
riippuen, sovitaan myöhemmin
yksityiskohtaisemmin) Fi ja ET:n kohdalta tentti maininta puuttuu
”historiallisista” syistä.
Ainedidaktiikan perusteet kurssin suoritus
Ryhmäopetus, siihen liittyvä kirjallisuuden sekä
oheiskirjallisuus suoritetaan aktiivisella osallistumisella +
opetus- , suunnittelu- ja muilla suullisilla ja kirjallisilal
tehtävillä. Erityisesti ns. FILA-seminaarit
HUOM: lisäksi yleisdidaktiikka sekä (1. aineessa) kouluun tutustumiseen osallistuminen ja essee reflektio tehtävineen
Ainedidaktiikan perusteet kurssin arviointi
Kouluun tutustuminen (1 op) ja reflektio (1 op)
arvostellaan asteikolla hyväksytty – hylätty. Ne saattavat
vaikuttaa ryhmätyöskentelyn arvosanaan. Yleisdidaktiikasta tulee erillinen arvosana. Ryhmätyöskentelyssä arvioidaan läsnäoloa, aktiivisuutta
oheisen ohjeen pohjalta. Luentojen ja kirjallisuuden suoritus tentillä (tai esseillä)
arvioidaan asteikolla 0 – 5. Kurssista kootaan periaatteessa kokonaisarvosana
hallinnollisesti. Opettajan pedagogisten opintojen kokonaisarvosana
kootaan opintopistein painotetusta keskiarvosta.
Raportti (esim. ouluun tutustuminen)
Työskentelyn täsmällisyys ja osallistumisaktiivisuus
Ryhmätyön prosessi Esitys (simulaatio/ demonstraatio/ opetustuokio)
5 erinomainen Havaintoja, aineistoa ja omia kokemuksia (1) on hyödynnetty monipuolisesti. Asioita tarkastellaan systemaattisesti, johdonm:sti ja monista näkökulmista. Tehtävään/kys:een annetaan hyvin perusteltu vastaus.
Opiskelija saapuu paikalle täsmällisesti ja palauttaa kotitehtävät ajoissa. Opiskelija osallistuu opetustilanteeseen aktiivisesti ja oma-aloitteisesti ylläpitäen ja edistäen vuorovaikutusta.
Opiskelija ollut rakentavalla tavalla aktiivinen ja edistänyt tehtävän tekoa ja tavoitteiden saavuttamista.
Esitys on selkeä, sisäistynyt ja monipuolisesti havainnollistettu kokonaisuus, jossa esiintymisvastuu jakaantuu tasaisesti. Opetustavan soveltaminen taustoineen välittyy oivaltavasti ja selkeästi.
4 kiitettävä 3 hyvä (1) on hyödynnetty jonkin
verran. Asioita tarkastellaan ja johdonmukaisesti useista näkökulmista. Tehtävään/kysymykseen annetaan perusteltu vastaus.
Opiskelija osallistuu opetukseen ja palauttaa kotitehtävänsä yl. ajoissa. Opiskelijan aktiivisuus ja oma-aloitteisuus vaihtelevat, osallistuu keskusteluun.
Opiskelijan toiminta ryhmässä on ollut tavoitteista.
Esitys on johdonmukainen ja harkittu sisällöltään ja tekniikoiltaan. Siitä saa selkeän kuvan opetustavasta.
2 tyydyttävä 1 välttävä Havaintoja, aineistoa tai
omia kokemuksia ei ole hyödynnetty. Näkökulma on kapea ja epäjohdonmuk:sti. Tehtävään/kysymykseen ei anneta vastausta.
Opiskelija on toistuvasti poissa ja poissaolojen korvaamisessa on ongelmia. Kotitehtävien palautus viivästyy usein, tai joskus ne jäävät tekemättä.
Opiskelija on vaikeuttanut ryhmän työskentelyä ja vuorovaikutusta tehtävän teossa.
Esitys on epätasapainoinen sisällön, esiintymisvastuun tai tekniikkojen kannalta. Opetustavasta välittyy epäselvä tai yksipuolinen kuva.
0 hylätty
AD1-KURSSIN ARVIOINTI (jatkuu)
Ainedidaktiikan perusteet -kurssin arviointi, jatkoa
Arvioinnin osina arvostelu ja jatkuva suullinen palaute Esseet ja tentit arvostellaan asteikolla 0 – 5. Kriteereinä
ovat osoitettu lukeneisuus, teoreettinen oivaltavuus,
näkökulmien monipuolisuus, luento- ja ryhmäosuudessa
käsitellyn aineiston hyödyntäminen ja argumentoinnin
johdonmukaisuus. On tärkeää, keskustella aiemman
tutkimustiedon ja kirjallisuuden kanssa, ei ainoastaan
omien ennakko-oletusten kanssa. (Huom: näitä
arviointikriteerejä käsitellään tarkemmin kevään
ainedidaktiikan opetuksessa.)
Poissaolot
Filosofiassa ja ET:ssä ei eroa luento- ja ryhmäopetuksen
välillä Ryhmäopetuksessa opitaan opettajan työssä tarvittavia
vuorovaikutustaitoja ja tehdään yhteisiä töitä
- läsnäoloa vaaditaan (erityisesti välille 15 % – 50 %
sijoittuva poissaolojen määrä vaikuttaa arvosanaan)
- korvaavasta suorituksesta sovitaan erikseen