Post on 11-Nov-2014
description
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 15.10.2012 Anne Kujasalo
Millä askelilla eteenpäin kohti päihdehaitatonta työpaikkaa? XIX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät 15.-16.10.2012
Anne Kujasalo
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 15.10.2012 Anne Kujasalo
www.ttl.fi/alkoholijatyo
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 15.10.2012 Anne Kujasalo
Sisältö 15.10.2012
• Työpaikan päihdehaittoja
• Päihdeohjelma työpaikalle • Muutoksen edellytyksiä
• Käytännön askeleita
• Pulmatilanteita
• Yhteenveto
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Työpaikan päihdehaittoja
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 15.10.2012 Anne Kujasalo
Havaittuja haittoja työyhteisössä Kivistö, Jurvansuu & Hirvonen 2010. Alkoholi ja työpaikka. Työterveyslaitos.
• krapulassa tai humalassa työskentely (miehistä 41%, naisista 24%)
• alkoholin hajua (28%) • alkoholisyistä tapahtuvia myöhästelyjä ja
poissaoloja (22%) • töiden laiminlyöntiä (15%) • karttelevaa tai vetäytyvää käyttäytymistä (12%) • oma tai toisen alkoholinkäyttö haitannut työtä
(12%) • Vastanneita 2024
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 15.10.2012 Anne Kujasalo
Havaittuja kielteisiä seurauksia työyhteisössä Kivistö, Jurvansuu & Hirvonen 2010. Alkoholi ja työpaikka. Työterveyslaitos.
• kielteisiä seurauksia kokenut 34 %
vastaajista
• työn määrän ja laadun heikkeneminen
• työn viivästyminen tai pysähtyminen
• yhteistyön heikentyminen
• ihmissuhteiden vaikeutuminen
• tapaturmat ja läheltä piti –tilanteet
• poissaolot
• vastanneita 2024
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 15.10.2012 Anne Kujasalo
Ihmisillä ei ole selkeää kuvaa omasta alkoholinkäytöstään Kivistö, Jurvansuu & Hirvonen, 2010. Alkoholi ja työpaikka.
riskit vähäiset
AUDIT 0-7
riskit lievästi kasvaneet
AUDIT 8-10
riskit selvästi-erittäin suuresti kasvaneet (AUDIT 11-40)
Olen mielestäni:
Vastaajan todellinen alkoholinkäytön riskiluokka
1218
60 0 3
8882
8792
8270
0 06 8
1727
0,3 0 0 0 1 0
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
2007 2009 2007 2009 2007 2009
alkoholiriippuvainen
suurkuluttaja
kohtuukäyttäjä
raitis
Olen mielestäni:
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 15.10.2012 Anne Kujasalo
Alkoholin riskikäyttö seuraa töihin
Ongelmakäyttäjä oireilee • kohonnut verenpaine • unihäiriöitä • rytmihäiriöitä • vatsavaivoja • levottomuutta • muistikatkoja • ahdistuneisuutta • masentuneisuutta • alkoholiriippuvuuden syntyminen
Työkäyttäytyminen muuttuu • työteho heikkenee • poissaoloja ja sairastelua • tapaturmia ja vahinkoja • piittaamattomuutta • arviointikyky heikkenee • mielialat vaihtelevat nopeasti
Työyhteisö oireilee • epäluottamusta • yhteistyö-kyvyttömyyttä • kyräilyä • itsekkyyttä • ärtymystä • kiertelyä ja piilottelua
Yhteiskuntatasolla: sairauksia ja ennenaikaisia kuolemantapauksia, sairaalahoitoja, väkivaltaa,
työkyvyttömyyseläkkeitä, rattijuopumusta ja liikenneonnettomuuksia ...
Kierre katkaistaan lisäämällä tietoa, kehittämällä asiallista
keskusteluilmapiiriä ja toimimalla johdonmukaisesti!
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
PÄIHDEOHJELMA TYÖPAIKALLE Muutoksen edellytyksiä
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 15.10.2012 Anne Kujasalo
Kuka laittaa pallon liikkeelle? Johto – työhyvinvointi osaksi liiketoimintastrategiaa
HR – viestintä, henkilöstökulujen ja työkyvyn hallinta
Työsuojeluryhmä – työturvallisuusriskien vähentäminen
Päihdetyöryhmä – muutoksen tukeminen
Esimiehet – muutoksen käytännön toteuttaminen
Henkilöstö – omasta työkyvystä huolehtiminen
Työterveyshuolto – asiantuntijatukena haittojen ja riskien ehkäisyssä sekä työkyvyn ylläpitämisessä ja palauttamisessa
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 15.10.2012 Anne Kujasalo
Yhteistyö päihdehaittojen ehkäisyssä työpaikalla
TYÖSUOJELU
Päihteiden käytön aiheut-
tamien työturvallisuus- ja
työhyvinvointiriskien
arviointi ja hallinta
1. Päihdeasioiden käsittely
2. Päihderiskien arviointi
3. TS-henkilöstön toiminta
TYÖNANTAJA
Päihdehaittojen
arviointi ja hallinta
työn ja työyhteisön kannalta
1. Työhyvinvoinnin johtaminen
2. Varhainen puuttuminen ja tuki
3. Työyhteisön kulttuuri
4. Päihdeohjelman valmistelu
TYÖTERVEYSHUOLTO
Päihteiden käytön
terveysriskien
arviointi ja hallinta
yksilön ja työyhteisön
kannalta
1. Päihdehaittojen ehkäisy
2. Mini-interventio
3. Esimiestyön tukeminen
PÄIHDEOHJELMA
• Työpaikkaselvitys ja riskien kartoitus
• Päihdehaittojen ehkäisy yhteistyössä
• Riskikäytön ja päihdehaittojen tunnistaminen
• Puheeksiotto
• Yksilön ja työyhteisön tuki
• Seuranta ja arviointi
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Käytännön askeleita hyvään päihdeohjelmaan
Viestintä
Ylläpito
Seuranta
Arviointi
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 15.10.2012 Anne Kujasalo
Aktiivinen ja avoin viestintä
• avoin tiedottaminen alusta saakka • mitä tehdään, kuka tekee, missä tehdään • tiedotetaan vaikkei ole tiedotettavaa→katkaistaan huhuilta siivet ja estetään turhien pelkojen syntyminen
• asian aktiivinen esillä pitäminen • jaetaan tietoa päihteistä • pidetään kampanjoita ennaltaehkäisyn teemalla • esitellään päihdetyöryhmän toimintaa • päivitetään päihdeohjelman kehittelytilanne säännöllisesti • muistutetaan jo olevasta päihdeohjelmasta säännöllisesti
• henkilöstön ottaminen mukaan suunnitteluun ja toteutukseen kaikissa prosessin vaiheissa
• esim. päihdeohjelman kehittelyvaiheessa (nimetön) palautteenanto- ja ideointimahdollisuus kaikille
• menettelytavoista sopiminen henkilöstön ja heidän edustajiensa kanssa • myös toteutusvaiheessa palautteenantomahdollisuus kaikille • monipuolinen tiedotuskanavien käyttö päihdeohjelman tutuksi tekemisessä • päihdeohjelman/muun materiaalin helppo saatavuus
• avoin vuorovaikutus, joka sallii kysymykset • mahdollisuus päihdehaittoja ennaltaehkäisevää toimintaa koskeviin kysymyksiin johdon ja
työntekijöiden välillä • kokoukset, palaverit, foorumit, keskustelupalsta, henkilöstölehti
(Arikoski & Sallinen 2008, Kujasalo ym. 2011)
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 15.10.2012 Anne Kujasalo
Järjestelmällinen ylläpito
• Päihdeohjelmassa selkeästi kullekin vastuut ja velvoitteet
• Päihdeohjelmaa käsitellään vuosittain työyhteisössä • koulutetaan henkilöstöä, esimiehiä ja työsuojelu- /päihdetyöryhmää
• Kaikkien uusien työntekijöiden perehdyttämisessä päihdeohjelma käydään läpi
• myös tilapäiset työntekijät perehdytetään
• Vuosittain kehityskeskustelussa • alkoholinkäytöstä kysytään kaikilta osana työhyvinvointia
• kysytään, haittaako jonkun päihteiden käyttö työntekoa
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 15.10.2012 Anne Kujasalo
Johdonmukainen seuranta
• Kukin esimies raportoi omalle esimiehelleen päihdeohjelman mukaisista toimenpiteistään
• Kuinka monta puheeksiottoa/ hoitoonohjausta?
• Miten hoitoonohjaukset sujuvat?
• Miten em. henkilöiden työkyvyn palautuminen toimii?
• Miten työterveysyhteistyö toimii?
• Miten muun työyhteisön hyvinvointi kriisitilanteen jälkeen?
• Päihdetyöryhmä raportoi työsuojeluryhmälle • Kuinka monta puheeksiotto-/ hoitoonohjaustilanteen konsultaatiota?
• Miten sujuneet?
• Miten päihdeasioiden koulutukset ja viestintä on toteutunut?
• Työsuojeluryhmä seuraa yhteisötason toimintaa • Läheltä piti -tilanteiden määrä ja käsittely
• Päihdetyöryhmän toiminnan seuranta
• Raportoi tuotantostrategiasta vastaavalle
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 15.10.2012 Anne Kujasalo
Säännöllinen arviointi
• ehkäisevien toimenpiteiden vaikutukset mitataan työhyvinvointimittareilla
• ilmapiiri / alkoholikulttuuri
• työkyvyn tuki ja palauttaminen
– yhteistyön onnistuminen
esimiehen, ko. henkilön ja
työterveyshuollon kanssa
• Päihdeohjelma päivitetään tarvittaessa / määräajoin
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 15.10.2012 Anne Kujasalo
Pulmatilanteita? Eikö homma etene? • Onko joku esimiestaso laiminlyönyt vastuunsa?
• Onko johdon, työsuojeluryhmän ja työterveyshuollon yhteistyössä yhteinen ymmärrys?
• Onko viestintä liian vähäistä?
• Eikö ohjetta noudatetakaan?
• Koskevatko samat säännöt kaikkia?
• Eikö porukka ole sisäistänyt työpaikan normeja?
• Onko jossain jarru?
Keinoja:
• seuraava esimies, päihdetyöryhmä tai ts-ryhmä
• viestinnän tehostaminen
• esimiehen vastuut kerrataan
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 15.10.2012 Anne Kujasalo
Päihdeohjelman kehittäminen kannattaa
- Työpaikan normit, eli yksilöiden käsitys alkoholin saatavuudesta, sen hyväksyttävyydestä ja käytöstä työpaikallaan, ennustavat työpaikoilla esiintyviä alkoholihaittoja
- Työpaikkojen alkoholivalmennusohjelmilla on mahdollisuus vaikuttaa myönteisesti työntekijöiden asenteisiin, käyttäytymiseen ja vähentävästi alkoholin kulutukseen
- Työnantaja hyötyy työtapaturmien, poissaolojen ja taloudellisten menetysten vähetessä
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 15.10.2012 Anne Kujasalo
Yhteenveto
• Päihdeohjelma kehitetään yhdessä
• Tehokas viestintä
• Tietoa ja taitoja kaikille
• Oma alkoholin käyttö kestää
tarkastelun
• Puuttuminen on välittämistä
Kun tavoite on selvänä, keinot kyllä löydetään!
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 15.10.2012 Anne Kujasalo
Lähdekirjallisuutta ja lisää tietoa:
• Arikoski J & Sallinen M. 2008. Vastarinnasta vastarannalle - johda muutos taitavasti. Otavan Kirjapaino Oy.
• Helakorpi S, ym. 2011. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2010. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. raportti 15/2011
• Kivistö M, ym. 2010. Alkoholi ja työpaikka –alkoholihaittojen ehkäisyn tarve ja käytännöt työpaikoilla. Työ ja ihminen tutkimusraportti. Työterveyslaitos.
• Kujasalo A (toim.), Hirvonen L, Kivistö M, Luurila K & Puustinen S. 2011.
Päihdeohjelmaopas – malli päihdeohjelman tekemiseen työpaikalla. Työterveyslaitos.
Mäkelä P, ym. 2010. Suomi juo. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL.
• Myllyhoitoyhdistys ry. Päihdeosaamista työpaikalle - Esimiehen opas. • Rauramo P. 2008. Työhyvinvoinnin portaat - viisi vaikuttavaa askelta. Edita prima Oy
• THL. 2011. Päihdetilastollinen vuosikirja 2011. Alkoholi ja huumeet. SVT.
• Työturvallisuuskeskus. Lupa puuttua – päihdeasiat puheeksi. Varhainen puheeksiotto.
• Työturvallisuuskeskus. "Päihteet työssä – kiitos ei".
www.ttl.fi/alkoholijatyo
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 15.10.2012 Anne Kujasalo
Kiitos!
22