VarhaiskasvatuksenTiedelehti JournalofEarlyChildhoodEducationResearch Volume6,Issue2 2017,207–229

©2017ElinaViljamaajaMarjattaTakala&SuomenVarhaiskasvatusry.–EarlyChildhoodEducationAs-sociationFinland. Peer-reviewunderresponsibilityoftheeditorialboardofthejournal ISSN2323-7414; ISSN-L2323-7414 online

Varhaiserityisopettajienajatuksiatyöhön

kohdistuneistamuutoksista

ElinaViljamaaa&MarjattaTakalab

aOulunyliopisto,vastaavakirjoittaja,s-posti:elina.viljamaa@oulu.fibOulunyliopisto

TIIVISTELMÄ: Tutkimuksessa selvitettiin yhden kunnan varhaiserityisopettajienajatuksiaheidäntyöhönsäkohdistuneistamuutoksista.Kyseisessäkunnassalakkau-tettiinpäiväkodeissaaiemmintoimineeterityisryhmätjaintegroiduterityisryhmätjakaikki lapset siirtyivät yhteisiin ryhmiin.Varhaiserityisopettajien työnkuva yhden-mukaistui konsultoivaksi, useamman päiväkodin ja ryhmän yhteiseksi opettajaksi.Varhaiserityisopettajien ajatuksia muutoksesta koottiin elektronisella kyselyllä.Sama kysely toistettiin kolmen vuoden aikana kolme kertaa. Vastauksia tulkittiinmuutokseenjakerronnallisuuteenliittyvienteorioidenkautta(Bruner1986;Fullan2001). Vastauksissaan varhaiserityisopettajat pohtivat tehtyjä jameneilläänoleviamuutoksiajaehdottivatratkaisujaongelmallisiksikokemiinsaasioihin.Vastaajatker-toivatitsensäjaomantyönsämuutoksenkohteeksieivätkäasemoituneetmuutospro-sessissa senaktiivisiksi toteuttajiksi.Hekuvasivat tapahtuneitamuutoksiaproses-sina,jotahetarkastelivatsekäulkoapäin,ettäomanasisäisenämuutosprosessinaan.Varhaiserityisopettajatyhdistivätmuutoksetinkluusioonjainklusiiviseenkasvatuk-seen.Inkluusionheymmärsivätlähinnätukeatarvitsevienlastenoikeutenaollasa-moissa ryhmissä muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatusta he halusivat kehittäämaltillisestijajoustaviamallejaetsien.

Asiasanat:inkluusio,muutos,varhaiserityisopettaja,varhaiskasvatus

ABSTRACT: ThisstudyfocusedonthethoughtsaboutchangesintheworkofearlychildhoodspecialeducationteachersinoneFinnishmunicipality.Inthisdistrict,allthespecialgroupsandintegratedspecialgroupsthathadbeenfunctioningaskinder-gartenswerecloseddown,andthechildrenwereplacedinregulargroups.Theteach-ers’workprofilechangedtothatofmoreconsultativeteacherssharedbyseveralkin-dergartensandgroups.Theearlychildhoodspecialeducationteachers’thoughtsonchangewerecollectedwithanelectronicquestionnairerepeatedthreetimeswithina period of three years. The responses were interpreted through the theories ofchange and narrativity (Bruner, 1986; Fullan, 2001). In their responses, the early

208

Viljamaa&Takala VarhaiskasvatuksenTiedelehti — JECER 6(2)2017,207–229http://jecer.org

childhoodspecialeducationteachersreflectedonpastandongoingchanges,suggest-ingsolutionstoissuestheysawasproblematic.Theypositionedthemselvesandtheirworkasatargetofchange,andnotasactiveactors intheprocessofchange.Theydescribedthechangesthathadtakenplaceasaprocessthattheywereconsideringboth from the outside (the decisions were not theirs) and as their own internalthoughtsaboutthisprocessofchange.Theearlychildhoodspecialeducationteachersassociatedthechangewithinclusionandinclusiveeducation.Theyunderstoodinclu-sionastherightofchildrenwithspecialneedstojointhesamegroupsasotherchil-dren.Theywantedtodevelopearlychildhoodeducationinacomposedmanner,look-ingforflexiblemodels.

Keywords: inclusioninearlychildhoodeducation,changesinearlychildhoodspecialeducation,teachersofearlychildhoodspecialeducation

Johdanto

Suomalaisessavarhaiskasvatuksessaontapahtunutmoniaisojamuutoksia,kutensiirty-minensosiaali- ja terveysministeriönalaisuudestaopetus- jakulttuuriministeriönalai-suuteen,lainsäädännönuudistaminen(Varhaiskasvatuslaki,2015)jaohjaavanjavelvoit-tavanasiakirjan,Varhaiskasvatussuunnitelmanperusteiden(2016)julkaiseminen.Muu-toksetovatlujittaneetvarhaiskasvatuksenyhteyttäosaksikoulujärjestelmämmepedago-gistajatkumoa.Varhaiskasvatuksenjohdollejatyöntekijöilletämäonmerkinnytkunnal-lisenvarhaiskasvatussuunnitelmantyöstämistä,työnjatoiminnanuudelleenarviointiajatyönkuvanmuuttumista.

Tutkimuksemme liittyy yhden kunnan varhaiskasvatuksen muutoksiin varhaiserityis-opettajiennäkökulmastatarkasteltuna.Kunnassatoteutettiinvuosina2010–2011varhai-serityiskasvatuksenkehittämishanke,jonkapohjaltaluotiinsuunnitelmavarhaiserityis-kasvatukseninklusiivistentoimintamallienkehittämiseksi.Lähestyväkuntaliitostoiosal-taanpaineitakäytäntöjenyhdenmukaistamiselle.Uudessatoimintamallissaaikaisemminkäytössäolleetpienryhmätjaintegroiduterityisryhmätlakkautettiinjakaikkilapsetsiir-tyivätyhteisiinryhmiinsyksyyn2013mennessä.Pidennetynoppivelvollisuudenpiirissäolevienlastenesiopetussiirtyipääosinvarhaiskasvatuksentoteutettavaksisyksyllä2015,kunsiitäaikaisemminolivastannutmyöserityiskoulu.Aikaisemminryhmissätoiminei-denerityislastentarhanopettajien(ELTO),päiväkodeissakiertävienerityislastentarhan-opettajien (KELTO) ja resurssierityislastentarhanopettajien (RELTO) työnkuva yhden-

209

Viljamaa&Takala VarhaiskasvatuksenTiedelehti — JECER 6(2)2017,207–229http://jecer.org

mukaistettiin konsultoivaksi ja yhteiseksi ammattinimikkeeksi tuli varhaiserityisopet-taja.Varhaiserityisopettajienesimiehinätoimineistapäiväkodinjohtajistatulimuutoksenmyötävarhaiserityisopettajienpedagogisiatyöpareja.1

Kiinnostuksenkohteenammeon,millaiseksivarhaiserityisopettajatkertovatnämämuu-tokset. Tarkastelemme muutoksia varhaiserityisopettajien elettyinä henkilökohtaisinakokemuksina, joiden ymmärrämme olevan tiiviisti sidoksissa työyhteisössä, kunnassa,yhteiskunnassa ja globaalistikin meneillään oleviin muutoksiin. Hyödynnämme tutki-muksessammeFullanin(2001,2006) teoriaamuutoksestasekäkertomisenmerkitystämuutoksenymmärtämisessäjatuottamisessa(mm.Bruner,1986;2004;Spector-Mercel,2010). Tutkimuskysymyksemme on, ”Millaiseksi varhaiserityisopettajat kertovat työs-sääntapahtuvatmuutokset?”

Fullan(2001,2006)ontutkinutopetuksenmuutostakoulussa.Hänkorostaa,ettäkouluonsidottuyhteiskunnanrahalliseentukeensekäyhteiskunnanmäärittämiintavoitteisiin.Tämänäkyymyössuomalaisessavarhaiskasvatuksessa,jokaparhaillaanonvilkkaanyh-teiskunnallisen keskustelun kohteena. Varhaiskasvatuksesta käytävässä keskustelussavoidaantunnistaaneljäerilaistaulottuvuutta.Ensiksikin,ammattilaistenpuheissakoros-tuuvarhaiskasvatuksensivistys-jatasa-arvopoliittinenmerkitys;jokaisenlapsenoikeusoppimiseen,kasvuunjakehitykseen.Toiseksi,varhaiskasvatuksellaonhyvinvointipoliit-tinentehtävä;lastenjaperheidenhyvinvoinninturvaaminenjasyrjäytymisenehkäisemi-nen. Kolmanneksi, varhaiskasvatuksesta keskustellaan työvoimapoliittisena, sukupuol-ten tasa-arvoon, naisten työllistymiseen ja työuriin liittyvänä kysymyksenä. Ja neljän-neksi,keskusteluakäydääntalouspoliittisistalähtökohdistakäsinnäkemällävarhaiskas-vatustoisaaltainvestointinatulevaisuuteenjatoisaaltasäästötoimienkohteena.(Puroila&Kinnunen,2017.)Kahdessaensimmäisessäkeskustelussavoitunnistaaglobaalinulot-tuvuudenkaikillekuuluvastakasvatuksestajaoppimisestasekäinklusiivisestavarhais-kasvatuksesta(esim.Kiuppis,2014;Nutbrown&Clough,2006).Kolmannentaustallavoinähdäsekätaloudellisetettämuutyhteiskunnanmäärittämättavoitteet.Neljäskeskus-telu-ulottuvuusliittyyyhteiskunnanmäärittämääntaloudelliseentukeen.

FullaninmuutosteoriaatutkineenAhtiaisen(2010;2017)mukaanteorianlähtökohtanaonnäkemysmuutoksenjatkuvastaläsnäolostapostmodernissayhteiskunnassa,sekäse,mitätämämerkitseeeriprofessioissatoimivilleyksilöille.Fullankirjoittaamuutoksenyh-teydessälaajastajasuppeastanäkökulmasta.Laajallanäkökulmallahänviittaayleisenta-sonsosiaalisiinjayhteiskunnallisiinmerkityksenantoihin.Suppeanäkökulmapuolestaan

1 Tiedotovatkehittämishankkeenloppuraportista.Yleisettiedotmuutoksistajaniidenajankoh-distaontarkistettukunnanvarhaiskasvatuksenjohdolta.

210

Viljamaa&Takala VarhaiskasvatuksenTiedelehti — JECER 6(2)2017,207–229http://jecer.org

tarkoittaaeri toimijoidensubjektiivisiamerkityksenantoja tainiidenpuutteita (Fullan,2001).Fullan jakaamuutosprosessinkolmeenvaiheeseen, jotkaovatosinperäkkäiset,osinjatkuvastiläsnä.Nämäovatinitiaatio,implementaatiojainstitutionalisointi.Initiaa-tiolla hän tarkoittaamuutoksen alkuvaihetta, jolloin johonkin uudistukseen päätetäänryhtyätaientistäjatkaa.Seuraavatvaiheetovatjomukanasitoutumisenlupauksina.Im-plementaatiotarkoittaauudensoveltamistakäytäntöön,käyttöäjakokeilua,kaikkeasitä,milläuudistustaviedäänkäytäntöön. Ahtiainen(2010)käyttää implementaatiostani-mitystä”käyttöönottaminen”.Viimeinenvaihe,institutionalisointi,tarkoittaakäytännönvakiinnuttamista ja uudistuneiden linjausten jäämistä käytäntöön. Institutionalisointi-vaiheeiolestaattinen,vaanuudistustenpysyvyydeneteen tulee tehdä jatkuvasti töitäesimerkiksi huolehtimalla uusien työntekijöiden perehdyttämisestä. (Ahtiainen, 2010;Fullan,2001.)

Tarkastelemme varhaiserityisopettajien ajatuksia subjektiivisina merkityksenantoina.Subjektiivisetmerkityksenannot eli se,mitä varhaiserityisopettajat kertovat ajatuksis-taansuhteessatyössääntapahtuneisiinmuutoksiin,eivätoleerilläänyleisentasonsosi-aalisistajayhteiskunnallisistamerkityksenannoista.Molempiavoitarkastellakertomuk-sina.Kertomuksettoimivatmuutostenymmärtämisentapanajavälineenäluodenjärjes-tystä ja jäsentäen todellisuutta (Bruner,1986;2004;Heikkinen,2002;Spector-Mercel,2010.)Kerrotussaliikutaanmyösajanulottuvuudellamenneessä,nykyhetkessäjatule-vassa(esim.Hyvärinen,2004).Kertomallaeivainkuvatajotakin,jotavoisimmekutsuatodellisuudeksi,vaantuotetaanilmiöitäjaniidenolemassaoloa.Kertomuksillaonmerkit-tävä rooli sekä yksittäisessä ihmisessä, että yhteiskunnassa tapahtuvissamuutoksissa.(esim.Meretoja,2009;Ruopsa,2016;Spector-Mercel,2010.)

Tutkimuksentoteuttaminen

Keräsimmevarhaiserityisopettajienkokemuksiamuutosprosessistakaikillekunnanvar-haiserityisopettajillelähetetylläelektronisellakyselyllä.Kyselytoistettiinyhteensäkolmekertaa,vuosina2013,2014ja2016.Kyselyllähalusimmesaadatietoavarhaiserityisopet-tajiensubjektiivisista,muutokseenliittyvistäkokemuksistamuutoksenerivaiheissasekämyös heidän ajatuksiaan varhaiskasvatuksen kehittämisestä. Kysymykset jakaantuivattaustakysymyksiinjavarsinaisiinkysymyksiin.Vastausvaihtoehtojasisältävällätaustaky-symykselläkartoitimmevastaajankoulutusta,varhaiserityisopettajanatoimimisenaikaajavastuuseenkuuluvienpäiväkotienjaryhmienmäärää.Vastauksiaolimahdollisuustäy-dentääavoimillavastauksilla.

211

Viljamaa&Takala VarhaiskasvatuksenTiedelehti — JECER 6(2)2017,207–229http://jecer.org

Varsinainenkyselysisälsiyhteensä20kysymystä,joistatässätutkimuksessakäytämmeseitsemää.Ennenkysymystenjavastaustenrajaamistaluimmekaikkivastaukset.Valitse-mammeseitsemänkysymyksenvastauksetvälittivätparhaitenvastaajienomakohtaisiaajatuksiatyöhönliittyvistämuutoksistajakehittämisehdotuksista.Muitavastauksiavoi-daanhyödyntäämyöhemmin,muissatutkimuksissa.Valitsemammekysymyksetolivat:

- Varhaiserityiskasvatusonmuuttunutkunnassaviimeisinävuosina.Oletkosaanutkoulutusta/ohjaustamuutoksenvuoksi?Millaistakoulutustaolisithalunnut?

- Jossaisitvalita,mitenjärjestäisiterityisenjatehostetuntuen2 päivähoidossa?- Tapahoitaa tukea tarvitsevia lapsiaerilaisissaerityisryhmissäonhuono/melko

huono/melkohyvä/oikeinhyvä.Perustelevalintasi. - Kenelläonerityispedagoginenjakuntoutuksellinenvastuutavallisessaryhmässä

olevistatukeatarvitsevistalapsista?Kaikillaryhmänaikuisilla/Varhaiserityis-opettajalla/Varhaiserityisopettajalla ja lastentarhanopettajalla/Lähinnä lasten-tarhanopettajalla/Jokinmuuvastaus,mikä?

- Millaistayhteistyötäteetpäiväkodinaikuistenkanssa?- KerronykyisenVEO-työsikolmeparastajakolmekehittämistävaativaaasiaa.- Mitämuutahaluatkertoa?

Kyselytoistettiinkaikillekunnanvarhaiserityisopettajilleyhteensäkolmekertaa.Erivuo-sinavastaajiaoliseuraavasti:21(2013),10(2014)ja23(2016)vastausprosentinollessa72%,34% ja74%.Vuoden2014vastaajistayhdeksänolivastannutmyösedellisessäkyselyssä.Vuonna2016aiemminvastanneitaoliyhdeksän,uusiavastaajiaseitsemänjaseitsemänvastaajaaeimuistanutolikoaiemminvastannut.

Tämäntutkimuksenaineisto, taustakysymystenvastauksia lukuunottamatta,onenim-mäkseenvapaastimuotoiltua,kirjoitettuatekstiä,jossavarhaiserityisopettajatkertovatajatuksiaan työstään ja siihen liittyvistämuutoksista.Tällaistakerronnallista aineistoavoianalysoidamonintavoin(ks.esim.Riessman,2008).Omaaanalyysivaihettammeoh-jasikerronnallinentietokäsitys;tietäminenonluonteeltaaneriasioidenyhdistämistäuu-denlaiseksiymmärrykseksi(Bruner,1986).Tutkijoinameilläeioleyhteyttävarhaiseri-tyisopettajien kokemuksiin, mutta heidän kertomuksiinsa kylläkin. Tulkitsemme niitäteorian, tutkimuskirjallisuuden ja oman ymmärryksemme välisessä prosessissa. (ks.Riessman,2008;Viljamaa,2012.)Aineiston jakirjallisuuden lukemisenprosessiolisa-

2 Monenkunnanvarhaiskasvatuksessakäytettiinjaedelleenkäytetäänesi-japerusopetuksenkol-miportaiseen tukeen liittyviä termejä ”yleinen”, ”tehostettu” ja ”erityinen” tuki (Pihlaja&Neitola,2017).

212

Viljamaa&Takala VarhaiskasvatuksenTiedelehti — JECER 6(2)2017,207–229http://jecer.org

manaikainen ja toimikaksisuuntaisesti; aineistoohjasietsimäänyhtymäkohtiakirjalli-suudesta ja kirjallisuus auttoi huomaamaan varhaiserityisopettajien vastauksissa kiin-nostavia asioita. Luimme työntekijöiden vastauksia suhteessamuutokseen jamuutok-sestakertomiseenliittyviinteorioihin(Bruner,1986;2004;Fullan,2001;2006;Hausstät-ter,2014;Ruopsa,2016).

Esitämme tulosluvussa varhaiserityisopettajien ajatuksia yleisenä, ”kentällä” tapahtu-vana moniäänisenä keskusteluna. Moniäänisyydellä tarkoitamme sitä, että yksittäisenkertojankin vastauksissa kaikuu monia ääniä, joiden alkuperää emme voi tavoittaa.(Bakhtin,1986.)Emmeyksilöivastaajiapeitenimillätainumeroilla,silläemmeseuraayk-sittäisten opettajienmuutosprosessia. Käytämme varhaiserityisopettajien vastauksistapoimimiammesuorialainauksiasekätekstimmesisällä,ettäerillisinäesimerkkeinäteks-tikappaleidenvälissä.Aineistossaonkaksiaikaperspektiiviä.Ensinnäkin,aineistoonke-rättykolmenaerivuonna.Toiseksi,vastaajatliikkuvatvastauksissaanmenneessä,nyky-hetkessä ja tulevassa(Hyvärinen,2004).Vastauksissasaatetaansiisvisioidatulevaa jamuistellaaikaisemmintapahtuneitaasioita. Myösaikaennenkunnassatehtyjämuutok-sia on joissakin vastauksissa läsnä. Hyödynnämme vastausten aikaperspektiiviä luke-mallaerivuosienaineistoakokonaisuutena,huomioidenkuitenkinajankohdan,jostakä-sinvastaajakulloinkinkertoo.Esimerkkienperässäolevavuosilukukertoo,minkävuo-denaineistostakulloinkinonkysymys.

Varhaiserityisopettajienmuuttuvatyönkuva

Kyselyyn vastanneet varhaiserityisopettajat ilmoittivat koulutustaustakseen erityislas-tentarhanopettajantutkinnonerivuosinaseuraavasti:2013/19,2014/10ja2016/22.En-simmäisessäkyselyssäyhtälukuunottamattakaikillaolimaisterintutkinto,toisessamais-terintutkintoolikaikillajakolmannessakahtalukuunottamattakaikilla.Vastaajientyö-kokemusvaihtelierivuosinaallevuodestayhdeksäänvuoteentaulukon1mukaisesti.

213

Viljamaa&Takala VarhaiskasvatuksenTiedelehti — JECER 6(2)2017,207–229http://jecer.org

TAULUKKO1 Varhaiserityisopettajientyökokemusvuosina

VUOSIA 2013 2014 2016

allevuoden 2 2 2

1–3vuotta 3 2 9

4–6vuotta 4 1 1

7–10vuottayli10vuotta

Nyhteensä

3

9

21

3

2

10

4

7

23

Näyttäisi, ettäpisimpään työssäolleet varhaiserityisopettajat jättivät vastaamattakes-kimmäiseenkyselyyn.Vuonna20161̶̶3vuotta työssäolleidenvarhaiserityisopettajienmäärä(9)kertoneeuusienvarhaiserityisopettajienpalkkaamisesta.

Taulukkoon 2 on koottu kunkin varhaiserityisopettajan vastuulla olleiden päiväkotienmääräerivuosina.

TAULUKKO2 Varhaiserityisopettajanvastuullaolevienpäiväkotienmäärä

PÄIVÄKOTIENMÄÄRÄ 2013 2014 2016

Yksi 8 - -

Kaksi - 4 -

Kolme 1 - 5

Neljä

Viisi-seitsemän

Yliseitsemän

Nyhteensä

3

3

6

21

4

2

-

10

3

14

1

23

Ensimmäisenkyselyntoteuttamisenaikaankeväällä2013kahdeksanvarhaiserityisopet-tajaakertoiolevansavastuussayhdestäpäiväkodista. Samanvuodensyksylläkaikkienvarhaiserityisopettajien työnkuvamuuttui konsultoivaksi ja vastuullaolevienpäiväko-tienmäärä lisääntyi.Vuonna2016yhteensä15kunnanvarhaiserityisopettajaa ilmoittivastaavansavähintäänviidestäpäiväkodista.Emmeselvittäneetvastaajientyönkuviaen-nenvuotta2013.

Avoimissa vastauksissaan varhaiserityisopettajat kertoivat pienryhmien purkamisesta,työtehtävistäja-rooleista,tavallisistajae-lapsista,vanhemmista,päiväkodinjavarhais-kasvatuksenjohtajistajavaikkapa”kaupungista”.Samallaheilmaisivatomaasuhdettaansiihen,mitäkertovat.Hekirjoittivat toiveistaan japeloistaan,kuulluksi tulemisesta tai

214

Viljamaa&Takala VarhaiskasvatuksenTiedelehti — JECER 6(2)2017,207–229http://jecer.org

siitä,etteivätolleettulleetkuulluiksi,voimaantumisestataivoimienloppumisesta. Bru-nerjaLucariello(2006)muistuttavat,ettäkerrottusisältääainakertojansaperspektiivinasioihin,ikäänkuinkaksimaisemaa,joitahekutsuvattoiminnanjatietoisuudenmaise-maksi. Toiminnanmaisemakäsittääesimerkiksi sen,mitä ihminenajattelee tapahtu-neen.Tietoisuudenmaisemapuolestaanavaakuuntelijalletailukijallekertojansuhteennoihintapahtumiinjaasioihin;vaikkapasenmitähäntoivootaipelkää.Molemmatmai-sematovatvarhaiserityisopettajienvastauksissamerkityksellisiä.

Tulosluvussa tarkastelemme varhaiserityisopettajien vastauksia seuraavista näkökul-mista:millaiseenpositioon varhaiserityisopettajat asettavat itsensä ja työnsämuutok-sessa;mitenhekuvaavatmuutoksenprosessimaisuutta,millaiseksihekertovatomanjamuidenuudelleenmuotoutuvanammatillisuudenjamitenheymmärtävätmuutosproses-sinperusteet japäämäärän.Näkökulmattarjoavatyhdentavanjäsentäävarhaiserityis-opettajienvastauksia.Näkökulmateivätoletarkkarajaisiavaanlimittyvättoisiinsa.

Muutoksenkohteenavaitoteuttajana

Työntekijätasemoivatitseäänvastauksissaansensuhteen,ajattelevatkoheitsensämuu-toksenkohteeksivaitoteuttajaksi.Pääsääntöisestihenimeävätjonkunitsensäulkopuoli-sentahon,kutenkunnantaikaupunginmuutoksentoteuttajaksiasemoidensamalla it-sensämuutoksenkohteeksi.Ainamuutoksentaustallaolevaatoimeenpanijaaeinimetä.

Kaikkienerityispalveluidenpurkaminen[integroidut-,erityis-jatuetunesiopetuksenryhmät]olitodellatökeröjasuunnitteluheikoissakantimissa.(2013)

Vastaajaarvosteleepienryhmienpurkamistajasuuntaakritiikkinsäjollekinitsensäulko-puoliselletaholle.Elämäänjatyöhönluonnollisenaasianakuuluvamuutosmuuttuuhaas-teelliseksi silloin,kunsekoetaanulkoaohjatuksi, jonkun toisenmäärittämäksi taikunmuutosonrajua (Työhyvinvointimuutoksessa,2007).Varhaiserityisopettajatkertovattoteutuksen olleen liian nopeaa, tiedottamisen riittämättömänä ja kuulemisen olema-tonta.Alkuvaiheessakokemussiitä,etteioletullutkuulluksi,aiheuttivastaajissavoimak-kaitareaktiota.

VEO-joukostaonnytjäämässämoniapois[siirtyvätmuihintehtäviin],koskameitäeikuultutässäinkluusiohankkeessaollenkaan.Innostustaeikaikillaenääriitä.(2013)

Kuulluksi tulemisen kokemus jamahdollisuus osallistuamuutokseen sen kaikissa vai-heissaonyksionnistuneenmuutoksenydinasioista(Ballet&Kelchtermans,2009;Työ-hyvinvointimuutoksessa,2007).Osinkokemussiitä,etteioletullutkuulluksi,nähdäänkömpelöistäpäätöksenteonrakenteistajohtuvaksi,jolloin”Kaupunginmuutamatvanhan-aikaisetjajoustamattomatkäytännötärsyttävät(2014)”,sekäisostaorganisaatiosta,jo-honyksittäinenihminenhukkuu.

215

Viljamaa&Takala VarhaiskasvatuksenTiedelehti — JECER 6(2)2017,207–229http://jecer.org

Jonkinverranonolluttunne,ettäkunnassasanellaan,mitentuleetoimia[einiinkäänVEKA-asioissa3, vaanmuuten]. Isossaorganisaatiossaon joissakin tilanteissamonta"porrasta"astua,ennenkuinsaapienenkinasianselvitettyä.(2013)

Ulkopuolisuuden kokemusta sanoitetaan kertomalla,miltämuutos tuntuu. Kommentti”Saanähdämitätästätulee(:(2013)”kiteyttäämonienvarhaiserityisopettajienalkuvai-heen hämmentyneen olotilan. Vastauksista heijastuu myös pelkoa, epäilyä, ärsyynty-mistä, avuttomuutta, huolta ja kiireen tuomaa väsymystä (ks. Ballet & Kelchtermans,2009). Varhaiserityisopettajat haluaisivat tehdä työnsä hyvin, perehtyä lasten asioihinkunnolla, viettää aikaa ryhmissä, toimiamallinamuullehenkilökunnalle, kohdata van-hempiajakeskustellajohtajankanssa.Arkitodellisuusonkuitenkintoinen.Kolmenvuo-denkuluttua”Kaikillatuntuuolevankiire!(2016)”.Kiirekertomusonpäiväkodeissahyvinvahvajasentiedostaminenvoiauttaamuutokseen(Puroila,Estola,Juutinen,&Viljamaa,2017). Vastavalmistuneilla on työstään muutoksen alkuvaiheessa idealistisempi kuvaajanriittämisestätärkeisiinasioihinkuintehtävässäjopitempäänolleilla.

Pyrinolemaanmahdollisimmanpaljonlapsiryhmissä,ainakinaamupäivänajan.Toi-mistotyötäajattelintehdäpäivälevonaikana.Työnkuvavastamuotoutuu.(2013)

Ensimmäisessäkyselyssäosavastaajistakertoiolevansaliiansuurenmuutoksenedessätaisisälläilmanriittäväävalmistautumistajakoulutusta.

Alueetovattodellisenasiaanpaneutumisenkannaltavieläliiansuuriajahenkilöstöonjoutunut ottamaan inklusiivisen mallin vastaan ilman koulutusta, lyhyellä ajalla.(2013)

Vastauksissaonviitteitäsiitä,ettätyöntekijöidenosallisuuttapyrittiinparantamaanradi-kaalilta tuntuvanalun jälkeen.Osavastaajista esimerkiksi kertooolleensa inkluusioonliittyvässäkoulutuksessa.Koulutustensuhteenongelmalliseksikerrotaanse,että”hyvääkoulutustaonliianvähäntarjolla,eikäkaikkipääseniihinmitenkään(2013)”.Vielävuoden2016kyselyssämonenvarhaiserityisopettajankehittämistoiveenaon,ettäkoko”henkilö-kunnankoulutustatuleelisätätodellapaljon”.Koulutukseenliittyvissäpuheenvuoroissaonnäkyvissäsuurtaeroavastaajienkesken.Vuonna2016eräsvarhaiserityisopettajakir-joittaa: ”Olen saanutvaltavasti lisäkoulutusta” luetellen13erilaistaspesifiäkoulutusta,toisentodetessa”Ensaanutkoulutusta,enkämyöskäänkunnonperehdytystä.Koulutustatoivoisinmoneltaerialueelta”.

Varhaiserityisopettajatkertoivatolevansaeriarvoisessaasemassakoulutuksiinpääsemi-senjavarhaiserityiskasvatuksenaluepäälliköntaipäiväkodinjohtajanantamantuensuh-

3 Varhaiserityiskasvatukseenliittyvissäasioissa.

216

Viljamaa&Takala VarhaiskasvatuksenTiedelehti — JECER 6(2)2017,207–229http://jecer.org

teen.Kouluttautumisenvoiajatellaliittyvänsuoraansiihen,mitenyhdenmukaisestivar-haiskasvatustahalutaantoteutettavan.Kasvatusteoria,jokasisältäämoraalisentiedonjapäämäärän,pitää jalkauttaaerilaisinmekanismeintyöntekijöidenomaksimuutosteori-aksi(Ahtiainen,2010). PihlajajaNeitola(2017;Pihlaja,2009)ovattutkineettukeatar-vitsevienlastenpäivähoidonjärjestämisenkäytänteitäerikunnissajatoteavaterojenole-van suuria. Suuria eroja on myös varhaiskasvatuksessa erityisopetuksen käsitteistönkäyttämisessäerikunnissa(Eskelinen&Hjelt,2017).

Varhaiserityisopettajatasemoivat siiskaikkienvuosienaineistoissa itsensämuutoksenkohteeksi,eivätkäsenaktiivisiksitoteuttajiksi.Ainoayhteys,missäheimplisiittisestiviit-taavattoisenlaiseenkinpositioon,löytyyjohtajantyöparinaolemiseenpohdinnoista.Kä-sittelemmetätäasiaakohdassa’Työroolienuudelleenmuotoutuminen’.

Muutosprosessina

”Eiole valmiitamalleja, ollaankeskelläprosessia (2016)”, kirjoittaaeräsvarhaiserityis-opettajista.Prosessijatientaimatkanmetaforaovatesimerkkejäsanoista,joillakuvataanmuutostenaiheuttamaasysäystä johonkinmuuttuneeseenolotilaan. Kokemustuntuulaajastijaetulta,muttasensisälläprosessiapohditaanerilaisistanäkökulmista.Yksivas-taajatulkitseeasiaaitseääntutkien.

Ehkäminullaonmenossamuutosvastarinta,kunenole toiminutaikaisemmin tällai-sessapäivähoidossa.(2013)

Ihmiseteivätvastustaasioitavastustamisenvuoksi,vaanyleensäsiksi,ettäheeivättun-nistamuutoksentakanaoleviaperusteita.Muutoksentuomaapainettajaepämukavuuttakestetään,jostiedetäänmihinmuutoksellapyritään.(Fonsén,2014;Työhyvinvointimuu-toksessa,2007.)Tehtyjenmuutostentaustasaattoiollaainakinalussavarhaiserityisopet-tajille riittämättömästi perusteltu. Seuraava vastaaja kiteyttää epävarmuuden olotilan,jossaeiolevarmuuttasuunnasta.

Välillätuntuuettäkaikkionjossainmuutoksessajakenelläkääneiolekäsitystäkoko-naisuudesta,jokaontodellasirpaleinen.Tietojatyökalutovathajallaan!(2014)

Voi olla pelottavaa astua tutusta toimintatavasta tuntemattomaan. Prosessin alkuvai-heessaentisettututtyöskentelytavateivätenääolleetmahdollisia,muttauudetkaaneivättuntuneetvieläomilta.Eioltuenääentisessätutussa,muttaeimyöskäänperilläuudessa.(Fullan,2001;Työhyvinvointimuutoksessa,2007.)Eräsvarhaiserityisopettajakuvaaole-vansaikäänkuinasioidenvälissä.

Tämäonnytvälitila,muttaselkeämpityönkuvajavaatimuksetolisitarpeen.(2013)

217

Viljamaa&Takala VarhaiskasvatuksenTiedelehti — JECER 6(2)2017,207–229http://jecer.org

Kahdenasian,menneisyydenjatulevanvälistätilaavoikutsualiminaalitilaksi(Kontinen,Houni,Karsten,&Toivanen,2013).Muuttuvatkäytänteetsysäävätvälitilaan,epätasapai-noon,jostavarhaiserityisopettajatkaipaavattakaisintasapainoon.Ihmiselläonvoimakastarveetsiytyäkaaoksestakohtikanonisuuttajatasapainoajasijoittaatapahtumatjohon-kintuttuunkehykseen(Bruner&Lucariello,2006).Ylläolevavastaajaajatteleekaivatuntasapainontoteutuvan,josuudenlainentyönkuvajatyöhönliittyvätvaatimuksetselkey-tyisivät.Niitäkinon,jotkaajattelevat,ettämuutosprosessivainottaaaikansa,eikäsitävoikiirehtiä.

Tällaisessamittavassamuutoksessaonpaljonasioita,jotkaselviäväthiljalleen,malttiatarvitaan.Toivoisinpositiivistaasennettamuutoksenmyötä,paljononkiinnisiitä,millätavoinitsesuhtaudummeasioihinjatiedotammeniistäeteenpäin.(2013)

Muutosprosessintuomaapainettajaepävarmuuttakestetääneritavoin(Ahrens,2017;Ballet&Kelchtermans,2009;Ruopsa,2016).Osavastaajistakertoijoensimmäisessäky-selyssäyrittävänsäkohdataavoiminmielintulevan,vaikeistatunteistaanhuolimatta.

Omatyönkuvanionmuuttunutjasemuotoutuuedelleenpikkuhiljaa.Olennytopetellutuuttatyönkuvaa.Ryhmästäluopumisentuskaaolentyöstänytkeväänajan.Nytalkaaajatuksetollaosittainselvänäjasuuntaanuuttakohtiavoiminmielin.(2013)

Varhaiserityisopettajilleyhteinen,pitkältijaettukokemusneljänvuodenkuluttuamuu-toksenaloittamisestaonse,etteipaluutaentiseenenääole.Työntekijätsanoittavatasianeri tavoilla; suuntautumalla tulevaisuuteen,miettimällämuutoksenmukanaan tuomiavahvuuksiataiepäkohtia,kaipaamallatakaisinentiseen,kertomallamasennuksesta,vas-tustuksestajasekavistatunteista.”Paluutaentiseeneiole”-ajatustuleeesillemyösvas-tauksissa,joissaollaanhuolissaansiitä,etteilapsitulesaamaantarvitsemaansatukeany-kyisessämallissa.

Juurieilenyksiisätulikysymään,mitenhänenlapsensa,jollaonkielenkehitykseneri-tyisvaikeus,tuleesyksylläsaamaantukea.Lapsellaonkäytössäerilaisiakommunikaa-tiotatukeviavälineitä.Hänenkanssaantulisiviittoa,muttahenkilökuntavaihtuu,eikäviittovaaaikuistaenääsyksylläoleryhmässä.Tuliaikaavutonolo.Josintegroitueri-tyisryhmäolisivieläolemassa,lapsipääsisisinnejatukiolisitaattu.(2016)

Varhaiserityisopettajakatsoomuutosta lapsennäkökulmasta.Lapsenparaseioleyksi-selitteistä(esim.Eerola-Pennanen&Turja,2017),muttaseon,ettäkielellisenerityisvai-keudenkanssaelävälapsitarvitseeosaavanjariittäväntuen.

Työntekijöidenmuuttuvatroolit

Muutoksen myötä kaikkien varhaiserityisopettajien työnkuva muuttui konsultoivaksi.Työnkuvat eri ammattiryhmien keskenmietityttivät vastaajia. Aiemmin pienryhmissäerityislastentarhanopettajillaolleet lapsetolivatnyt lastentarhanopettajienohjaamissa

218

Viljamaa&Takala VarhaiskasvatuksenTiedelehti — JECER 6(2)2017,207–229http://jecer.org

ryhmissä ja lastentarhanopettajat vastasivat päivittäisen tuen järjestämisestä.Molem-pienammattiryhmientietotaitolähenitoisiaan.Varhaiserityisopettajatiloitsivatsaades-saanolla”oikeastinäkyviäjatiiminjäseniäpäiväkotiryhmissä(2016).”Samallahetoivoi-vat,ettätyönkuvatpysyisivätselkeinäjavarhaiserityisopettaja”voisitoimiaarjessamu-kanaerityisopettajana,eiyhtenäryhmänaikuisena(2014)”.KarilanjaKupilan(2010)mu-kaanpäiväkodeissavallitseevahvasti ”kaikki tekevätkaikkea”– työkulttuuri. Selkiyty-mättömättyönkuvatvoivatvaikuttaatyönlaatuunkielteisesti,jostyöntekijöidenamma-tillinenidentiteettijäähauraaksi.(Karila&Kupila,2010.)

Tärkeäksimuutoksenonnistumisenmittariksivarhaiserityisopettajatkertovatpäiväko-tiryhmässätoimivanhenkilökunnanosaamisenjaasenteenerilaisuuttakohtaan.

Erityisryhmienlakkauttamisenjälkeenveontyöontulluthaasteellisemmaksiryhmissä,koskahenkilökunnallaeiriitätietotaitokaikissatuenasioissa.[Vastaajavaihtuu.]Li-säksiosallahenkilökunnastaonasenneongelmaa,johoneiainaolehelppoayksittäisenäveonataiedesjohtajankanssatiiminäpystyävaikuttamaan.(2016)

Seuraavanvastaajanajattelussaonkaksi,keskenäänristiriidassakinolevaaulottu-vuutta.

Toivoisinmyös,ettäjonainpäivänäjokaisessapäiväkodissaolisiomaveo,jokaolisijat-kuvastiläsnäpäiväkodinarjessajaantamassatukeahetikuntarvitaan.Tosiasiahanon,ettäsuurimmallaosallavarhaiskasvatuksenhenkilöstöäonvalmiudetjaammattitaitotyöskennelläjakohdatae-lapsia,javeonroolionkuunnellajatodeta,ettäheitsesanoi-vatratkaisunongelmaan/haastavaantilanteeseen.Läsnäolonmerkitysonsiistärkeää.(2016)

Vastaajatoivoojokaiseenryhmäänomaavarhaiserityisopettajaatukeaantamaan,muttatoteaasamalla,ettähenkilökunnallaitselläänkinonvalmiuttajaosaamista.Eritysopetta-jientyöskentelyäkouluissaonkritisoitusiitä,ettäheidäntoimintansajaolemassaolonsaaiheuttaamuissaopettajissatunteenosaamattomuudesta.Pihlajanmukaaninklusiivisenkasvatuksenyhtenäpäämääränäonvastatatähänkritiikkiinpurkamallavanhojakäytän-teitäjakäsityksiä(Pihlaja,2009;Hermanfors,2017b.)

Varhaiserityisopettajattuovatesillemyössen,etteivätvarhaiskasvatuksentyöntekijätolesamanlaisia.Osatunteemuitaenemmänmielenkiintoaerityisyydenkysymyksiäkohtaanja valikoituu tästä syystä kouluttautumaan ja työskentelemään tuen tarpeisten lastenkanssa.

(Erityis)ryhmiin hakeutuuhenkilökuntaa, joka on kiinnostunut jamotivoitunut työs-kentelemäänerityislastenkanssajaheilläonuseinhaluaoppiauuttajakehittyätyös-sään.(2016)

Nykyinenkoulutusjärjestelmämmekinperustuuajatukseen,ettäjokaisellaonmahdolli-suus suuntautua työskentelemään itselleen sopivien lasten kanssa. Hermanforsin

219

Viljamaa&Takala VarhaiskasvatuksenTiedelehti — JECER 6(2)2017,207–229http://jecer.org

(2017b)mukaan tämä koulutusjärjestelmässämme oleva ajattelu on omiaan vahvista-maandikotomistadiskurssianormaaleistalapsistajaerilaisistalapsista.

Roolien muuttumiseen liittyy myös varhaiserityisopettajien uudenlainen suhde johta-jaan. Varhaiserityisopettajajajohtajamuodostavatnyttyöparinaiemmanesimies-alai-nen–suhteensijaan.Varhaiserityisopettajatkertovathämmennyksestä,muttamyösam-matillisuudenvahvistumisesta.

Olenaloittamassakokotalonveonatällähetkelläsekavintuntein...minuamietityttäämitenpedagoginentyöparitoimintanykyisenjohtajankanssatuleeonnistumaan,minä-hänenenääolehänen"alaisensa",koskaesimiehenivaihtuu.(2013)

Vastaajaamietityttäämuuttunutasetelma.Onhyvämuistaa,että johtajatovatsamassamuutosprosessissakuinvarhaiserityisopettajatkin.Tutkimustenmukaanpäiväkodinjoh-tajuuttatoteutetaanerilaisistaidentiteeteistäkäsin.Osatekeetyötäänlastentarhanopet-tajana, jolla on myös johtajan tehtäviä, osa taas pitää itseään selkeämmin johtajana.(Fonsén,2014;Granrusten,2016;Karila&Kupila,2010.)Vieläkolmenvuodenkuluttuamuutostenaloittamisestatoiveenaon,ettäsaadaan”yhteistyöjohtajienkanssaparemmintoimivaksi(2016)”.Useissavastauksissayhteistyöjohtajankanssakuvataankuitenkinyh-deksityönparhaistapuolista.

Päiväkodeissatyöskentelyssähienointaontiimityöskentelyryhmissäjayhteistyöpäivä-kodinjohtajankanssa.(2016)

Päiväkodinjohtajanjavarhaiserityisopettajansuhteenuudelleenmuotoutumisenproses-siavoilukeapaitsisuoristakommenteista,myösrivienvälistäerivastaustenyhteydessä.Esimerkiksi alkuvaiheessa varhaiserityisopettajat tuovat esille omakohtaisen tiedon-saanninhankaluuden.Hekertovatmyösjohtajienkärsivänsamastatilanteesta.

Vanhempiaeioletiedotettumuutoksestaajoissataiollenkaan,seonjäänytpäiväkotienjohtajienvastuulle.(2013)

Johtajankanssaollaan”samassaveneessä”tiedonsaamisensuhteen.Kertojaasemoisekäitsensäettäjohtajanulkopuolisensanelemanmuutoksenkohteeksi,jokaeihuolehditie-dottamisestavanhemmilleeikäjohtajille.Muttasittenvarhaiserityisopettaja,jokakirjoit-taa, että työssäyhtenäkehittämisenasianaon ”tietotaidon lisääminenkentälle yhdessäjohtajankanssa(2016)”,paikantaakinitsensämuutoksentoteuttajaksijohtajanrinnalle.Ja jälleenvarhaiserityisopettaja, jokapainottaapäiväkodin johtajanroolia inklusiivisenmuutoksenjohtamisessamainitsemattaitseäänjohtajantyöparina,asemoiitsensäjohta-janalaisuuteenjohtajanjohtamanmuutoksentoteuttajiksi.Varhaiserityisopettajienroolisuhteessajohtajaaneisiisnäyttäydyyhtenäisenävaanliikkumisinaerirooleissa.Varhais-kasvatuksessa ollaan saman asian äärellä kuin työelämässä yleisemmin kollektiivistenammatti-identiteettienmurtuessa.Murtumisestahuolimattakäsityksettyöidentiteetistä

220

Viljamaa&Takala VarhaiskasvatuksenTiedelehti — JECER 6(2)2017,207–229http://jecer.org

ovathyvinpysyviä;uudenlaistaidentiteettiätyöstetäänkäsikirjoittamallaomaatarinaauudenlaiseksi(Hägg,2011;Ruopsa,2016).

Johtamisenmerkitysmuutoksenonnistumisessa tuleevastauksissapainokkaastiesille.Johtajilla varhaiserityisopettajat tarkoittavat omia esimiehiään eli varhaiskasvatuksenjohtoa,epämääräisemmin”kaupunkia”taivälilläpäiväkodinjohtajaa.”Esimiehenkanssayhteydenpitojahänenymmärtäminentuentarpeista(2013)”onasia,jotatoivotaan.Eri-tyiskasvatuksenaluettahyvintuntevaesimiesonilonaihe.

Onneksimeilläonomaveka-aluepäällikkömme,jollaonvarhaiserityiskasvatushallin-nassa [pikkuhiljaanäin isossaorganisaatiossa] jakoen,ettähänkuunteleemeitä jahaluaakehittää.(2013)

Mistämuutoksessaonkysymys

Kyselyssämmeolimmekiinnostuneitakunnassatoteutetuistamuutoksistavarhaiserityis-opettajien näkökulmasta. Sellaiset lausahdukset kuten ”Meitä ei kuultu tässä inkluu-siohankkeessa(2013)”tai”Henkilöstöon joutunutottamaaninklusiivisenmallinvastaanilmankoulutusta(2013)”kertovatvarhaiserityisopettajienyhdistävänmeneilläänolevan”hankkeen” tai ”mallin” inkluusioon. Avoimissa vastauksissaan varhaiserityisopettajatkäyttivätrunsaastikäsitteitä”inkluusio”,”inklusiivisuus”,”inklusiivinenmalli”sekä”in-klusiivisuuden idea, ihanne japeriaate”.Kunnassa tehtyjenvarhaiskasvatukseen liitty-vienmuutostentaustallaajattelemmeolevanhalunkehittäävarhaiskasvatustainklusiivi-seensuuntaan.Tämäntaustallapuolestaanonnähtävissäglobaalikeskustelu,jonkajuu-retovatkahdessakasvatustajakoulutustakoskevassa,lähtökohdiltaanerilaisessaohjel-massa.”Educationforall”-ohjelmanagendanaonmahdollistaamaailmanlaajuisestikai-kille yhdenvertainen oikeus jamahdollisuus kasvatukseen ja koulutukseen. ”InclusiveEducation”-ohjelmapuolestaanonerityiskasvatuksenparistanoussutuudenlainenajat-teluoppijoidentukemisestaheidänlähikouluissaaneristävienkäytänteidensijaan.Läh-tökohdiltaanerilaisistatarpeistanousseillaUNESCOnohjelmillaonhyvinsamankaltaisiapäämääriä.(Kiuppis,2014.)

Tarkastelemmeseuraavassa,millaiseksivarhaiserityisopettajatkertovat”inkluusion”ja”inklusiivisuuden”elimistähekertovatkirjoittaessaaninkluusiosta.Vastauksissaontär-keäähuomioidamolemmatmaisemat;mitävarhaiserityisopettajatkertovatinkluusiostajamikäonheidänomasuhteensasiihen(Bruner&Lucariello,2006).

Useimmille vastaajille inkluusio näyttää tarkoittavan tukea tarvitsevien lasten sijoitta-mistamuidenlastenjoukkoonlähipäiväkotiin(ks.Hakala&Leivo,2015;Mikola,2012).

Inkluusiosopiikuitenkinhyvinmonellelapsellejalähipäiväkotionhyväkinasia.Jotkutvaineisiitähyödyjasemeidänpitäisitunnustaa.Onhansetotta,ettämitäpienempiryhmäsitälaadukkaampaaopetuson.(2014)

221

Viljamaa&Takala VarhaiskasvatuksenTiedelehti — JECER 6(2)2017,207–229http://jecer.org

Tältäpohjaltaajatellenonloogista,ettävastaajatvoivatkäyttääkunnassatehdyistäkonk-reettisistatoimenpiteistänimitystä”inkluusio”tai”malli” jaettä inkluusionvoiajatellaolevanasiajokatoimiitaieitoimi.

Inkluusiosinänsäeiminustaoleasia,jokatoimisihuonosti,vaanylipäätäänkokolas-kentamalli.Ryhmätvaintäytetään(kunnannimi)mallinmukaantodellatäyteenjaso-pimuspäiväläisiälasketaanuseitayhdellepaikalle,jottakerroin3.25toteutuu.Tämäonmuuttunutoleellisesti,kunliityimme(kunnannimi).Minustameilläinkluusiototeutui[ennenkuntaliitosta]todellahyvinjaainoastaantästäsyystälaatuonnytikäväkyllähuonontunut.(2014)

Kunnallisentahonmuutoksetheijastuvatvarhaiserityisopettajienarkityöhön(ks.Fullan,2001;2006).Inkluusionajatteleminentoimivanataieitoimivanamallinamuistuttaaaja-tustainkluusiostatoimenpiteinätaiprosessina,jokatoteutuessaanon”valmis”.”Ollaaninklusiivisellatiellä(2016)”-lausahduskertoometaforankauttaymmärryksenmyösin-kluusion prosessiluonteisuudesta.Hausstätter (2014) kuitenkin kirjoittaa, että on ole-massasuurierosiinä,ymmärretäänköinklusiivisettoimenpiteetjaprosessikertaluontei-sinataimuullatavoinjoskuspäätökseentulevinaratkaisuinavaipäättymättömänäpro-sessina.Varhaiserityisopettajienvastauksistaheijastuivoimakkaastiajatusinkluusiostatehtyinä,päätökseenjotulleinataipäätökseenjoskustulevinatoimenpiteinä.Tästäym-märryksestäseuraa,ettäonmahdollistaajatellajoidenkinyksiköidenolevaninklusiivisiamuttatoistentaasei. Hausstätter(2014)kritisoitutkijoita,päättäjiäjakasvatuksenjakoulutuksentoteuttajiatällaisestainkluusiokäsityksestä.

Suurinosavarhaiserityisopettajistasuhtautui inkluusioon,ymmärtämässäänmerkityk-sessä,myönteisesti.Hepuhuivat inkluusiosta ideana ja ihanteena (ks.Hakala&Leivo,2015)jatoivatesille,ettäideanjakäytännöntoteutuksenvälillävalitseeristiriita.

Inkluusionideaonkannatettava.Taloudellinentilannejakaupungintulosvastuullinenhallintomalliviepohjaaihanteeltajärjestäätarvittavaatukealapselle,tuenhinnoitteluonvaikeaa(2013)

Kannatettavaaideaanakertaakunnanriittämätöntaloudellinentuki.Riittävätaloudelli-nentukionuseallevarhaiserityisopettajalleinkluusionehto.Muitakinehtojaon.

Inkluusiotoimiivainriittävilläresursseilla!!!esim.osaavajariittävähenkilökunta,riit-tävättilatjamateriaalit.Inkluusioonnistuu,jossiihenonriittävästiresurssoituhenki-löstöäjahenkilöstölläonosaamistaottaahuomioontuentarpeinenlapsiryhmänjäse-nenä.(2016)

Riittävätresurssitovatkinyksiedellytysvastuulliselleinkluusiolle.Resurssienlisäksitar-vitaanmyösmm.yhteinenvisio,riittävätuki,pedagoginenjohtajuusjaosallisuuslähiyh-teisössä.Niidenpuuttuessainkluusionvarjopuoletkorostuvatjapedagogiikkavoiollava-hingollista tai ainakin vastuutonta. (Eerola-Pennanen & Turja, 2017; Hakala & Leivo,

222

Viljamaa&Takala VarhaiskasvatuksenTiedelehti — JECER 6(2)2017,207–229http://jecer.org

2015).Fullanin(2001;2006)teorianmukaanmyöspuuttuvatmerkityksenannotvaikut-tavatmuutosprosessissa.Riittävästäresurssistamuutosprosessinalkuvaiheessaosataaniloita.

Vainmuutamakunnallinentalo!Yksityiseteivätjuurikaantyöllistä.Olen”omantalonihenkilökuntaa” siis senmissä on työhuoneeni.Minulla on aikaa tehdä työni hyvin.(2013)

Resurssienlisäksiinkluusioesitetäänehdollisenamyöstoisellatapaa.Inklusiivinenvar-haiskasvatusontavoiteltavaasia,muttaeisovikaikillelapsille.

Inkluusioeisoviautististentaisyvästikehitysvammaistenlastenhaasteisiin,vaanvoihidastaaheidänkehitystään,koskaisossaryhmässäriittävänyksilöllinenjaintensiivi-nenohjauseiolemahdollista.(2016)

Lapset, joilla on autismin kirjon piirteitä, kehitysviivästymää ja sosio-emotionaalisiahaasteita,lueteltiinvaikeimminmuidenlastenjoukkoonsoveltuviksi(ks.Botha&Kour-koutas,2016).TällaistainkluusionehdollistahyväksyntääkutsutaanYesbut–asen-teeksi(Viitala,2014,s.25).Vastaajaperusteleejoidenkinlastenjättämiseninkluusionul-kopuolelleyksilöllisenohjauksenmerkityksellä.Samaperusteluonkannatellutpitkäänperusopetuksen kaksoisjärjestelmää; yksilöllisen oppimisen korostaminen esimerkiksiyhteisöllisten ja persoonallisuudenkasvuun liittyvien tavoitteiden kustannuksella (Ee-rola-Pennanen&Turja,2017;Hakala&Leivo,2015).Myösavuttomuus ja tunne, etteipystyjaosaatarjotaoikeanlaistatukeasaaajattelemaan,etteivätkaikkilapsethyödyin-kluusiosta(ks.Giota&Lundborg,2007;Botha&Kourkoutas,2016).

Varhaiserityisopettajatpohtivatinklusiivisuuttamyöslastennäkökulmasta.

Kaikillalapsillaontarpeita,jotkaliittyvätlapsuuteenjalapsenakasvamiseen.Lapsetoppivatpaljontoisiltaan,meaikuisetemmevoitietääketkälapsetystävystyvät,myös"tavallinen"ja"erityinen"voivatystävystyä.Erilaisuuttaonmaailmapullollaan,miksipitääjaotellatietyterilaisettiettyynryhmään.Varhaiskasvatuksenohjaavatasiakir-jat(jotkaperustuvatesim.tutkimuksiin)kertovatmiksitoimintaaonkehitettäväin-klusiivisin periaattein. Osallisuus on syrjäytymisen vastakohta - annetaan kaikkienlastenosallistuaominapersoonina.Tuetaanjokaisenlapsenkasvuajaoppimistasiinäympäristössäjossahänelää.(2014)

Tärkeänänähtiinlastenmahdollisuusvuorovaikutukseenjaoppimiseenkaikkienlastenkanssa.Toisessavaakakupissapainoivertaistuenmerkitys.

Integroidussa erityisryhmässä lapsi saisi mallia ns. tukilapsilta, mutta vertaistuenniiltälapsilta,joillaonsamankaltainenvamma/sairaus,kunlapsellaitselläon.Ver-taistukiontodellatärkeää!Ollayksinerilainenonaikarankkaalapselle.(2014)

223

Viljamaa&Takala VarhaiskasvatuksenTiedelehti — JECER 6(2)2017,207–229http://jecer.org

Lastenkaverisuhteidenmuodostumisestaheterogeenisissaryhmissä jaerityisryhmissäonerilaisia,keskenäänristiriitaisiakintutkimustuloksia(Ruijs&Peetsma,2009).Erilai-suusvoiaiheuttaakiusantekoa,kutenleikistäulosjättämistä(Viitala,2014),muttamyöskaverisuhteidensyntymistäjavähintäänkinmoninaisuuteentottumista(Saloviita,2009).Kaverisuhteidensyntymiseenvaikuttavatmuutkinasiat,kutenlastenjaaikuistensuurivaihtuvuus(Pihlaja&Junttila,2001).Aikuistensuhtautuminenmonenlaisiinlapsiintoi-miimyöstärkeänämallinakaikillelapsille.Varhaiskasvatuksellaonsuurimerkityslastenpohtiessaketkäovatarvokkaitajamikäheidänomapaikkansaonyhteisöissä(Herman-fors,2017a;Lee&Recchia,2016;Nutbrown&Clough,2006.)

Tulostenyhteenvetojapohdintaa

Muutoksetvarhaiskasvatuksessavarhaiserityisopettajienkertomanamuodostivatmoni-äänisenmaiseman,jotatutkijoinavalitsemissammekehyksissätulkitsimme.Yksittäisenvastaajankinvastauksissakaikuimoniaääniäkutenomaakokemusta,muidenkanssakes-kusteltua, koulutuksessa kuultuja asioita, kulttuurisia käytänteitä jameneillään oleviakunnallisiajavaltakunnallisiauudistuksia.Muutosprosessieinäyttäytynytlineaarisenajatkumona,vaanvaiheetliittyvättoisiinsasisäkkäisinä(Fullan,2001;2006).Varhaiseri-tyisopettajat osallistuvat muutoksen tuottamiseen omilla puheillaan ja teoillaan (ks.Ruopsa,2016).Tähäntutkimukseenosallistuminenkinonosoitushalustavaikuttaaomankunnanvarhaiskasvatukseen.Aloitetämäntutkimuksentekemiseentulivarhaiserityis-opettajilta.

Muutosprosessissa oleminen näkyi varhaiserityisopettajien vastauksissa voimakkainatunteina.Muutoksentuleekintuntua,muttapitkäänjatkuvatunnesiitä,etteityöolemie-lekästä tai ettei siihen voi haluamallaan tavalla vaikuttaa, on kuluttavaa (Hausstätter,2014). Työssä jaksamista heikentävinä asioina varhaiserityisopettajat kertoivat mm.työnkuvanselkiytymättömyyden,liiansuuretryhmätjaliiansuurentyökentän,riittämät-tömät resurssit, arvoristiriidat ja kokemuksensa siitä, etteivät olleet tulleet kuulluksi.Huoliheräsiniistäpuheenvuoroista, joissavarhaiserityisopettajatkertoivatuupuvansatyössään.Muutosjohtamistaeikaikiltaosinkoetturiittäväksi.

Epämukavuusalueellejoutumineneiyksinäänriitähyväänmuutosprosessiin.Tarvitaanmyösonnistumisenkokemuksia(Hausstätter,2014.)Muutoksenmukanaantuominapo-sitiivisinaasioinavarhaiserityisopettajatkertoivatyhteistyönjohtajankanssaidentiteet-tiävahvistavanaasiana,tiiminjäsenenätoimimisenjaerilaistenlastenkeskenmahdollis-tuvatystävyyssuhteet.Hekertoivatmyösoikeidenasenteidenjavaloisansuhtautumisenmerkityksestä,siinäkintapauksessa,etteivätitsekannattaneettehtyjäratkaisuja.

224

Viljamaa&Takala VarhaiskasvatuksenTiedelehti — JECER 6(2)2017,207–229http://jecer.org

Varhaiserityisopettajatyhdistivätmuutoksen inkluusioon. Inkluusiostahepuhuivat tu-keatarvitsevienlastenoikeutenaollasamoissaryhmissämuidenkanssa.Kuitenkinosavarhaiserityisopettajistaajatteli,etteiinkluusiosovikaikillelapsille,mikäajatusoliristi-riidassaheidänoman inkluusiokäsityksensäkanssa.Toinen, samanaikainenkäsitys in-kluusiostaoliinkluusionajatteleminentoimenpiteenätaimallina,joka”otettiinkäyttöön”jajollatarkoitettiinpienryhmienpurkamistajatuentarpeessaolevienlastensiirtymistämuidenlastenkanssasamoihinryhmiin.Kaikkieivätnähneettällaisentoteutuksensisäl-tävänriittävästiedellytyksiätukeatarvitsevienlastenohjaamiseen.Ymmärtääkseenvar-haiserityisopettajienlogiikkaaolitärkeääpitääsamanaikaisestimielessäpaitsisemitähesanovat,myösheidänoma,jäsentymätönkinsuhteensainkluusioon(ks.Bruner&Luca-riello,2006).Erityispedagogiikanammattilaisten ja tutkijoidenkaanajatukset inkluusi-ostaeivätoleyhteneväiset(Kilanowski-Press,Foote,&Rinaldo2010;Lundahl,2016;Pih-laja,2009).Tämätuohaasteeninkluusiostakeskustelemiseenjahankaloittaatyönteki-jöidenkin käsitysten muotoutumista. Esimerkiksi, varhaiserityisopettajat toivoivat hy-viksikokemiaan,integroitujaerityisryhmiäpalautettavaksi,muttaeivätpitäneetniitäin-klusiivisina.Pihlaja(2009)kuitenkinkirjoittaa,ettätällainenryhmäjoidenkininkluusio-käsitystenmukaanon inklusiivinen japohtii,onko ”erityisryhmä”nimenäharhaanjoh-tava.

Tärkeääonmyös se,mistä ei puhuttu, eli puuttuvatmerkityksenannot (Fullan, 2001).Omantoiminnan,kunnassatehtyjenratkaisujen,yhteistyön,pedagogistenjärjestelyjen,yhteisenvision ja vaikkapaympäristön tarkasteleminenosallisuuden, yhdenvertaisuu-den ja tasa-arvon näkökulmasta voisi tuottaa tuoreita näkökulmiamuutos- ja inkluu-siokeskusteluun.Taloudellisten jahenkilöstöresurssien lisäksinämäkinovat inklusiivi-senkasvatuksenresurssia(Hakala&Leivo,2015).Varhaiskasvatuksentoimintaympäris-tönja-kulttuurinarvioiminenjakehittäminenkaikkienlastenosallistumistajaoppimistamahdollistavaksi on inklusiivisen kasvatuksen ydintä (European Agency for SpecialNeedsandInclusiveEducation,2017;Hermanfors,2017a).Tällöinpäiväkotiatairyhmääeiteeinklusiiviseksise,onkojoukossalapsia,joillaontuentarvetta(esim.Lee&Recchia2016;Pynninen,Väyrynen,&Norvapalo,2015).

Olemmepyrkineetavaamaantutkimusprosessimmeniin,ettälukijallaolisimahdollisuusarvioidatutkimuksemmeluotettavuutta. Jätimmekyselystähyödyntämättäuseidenky-symystenvastaukset.Voiolla,ettänesiltivaikuttivattässäkäytettyihinvastauksiin.Toi-seenkyselyynvastanneidenmääräolihuomattavanpieni.Vastaajakatovaikuttiosaltaansiihen,ettäemmeseuranneetmuutosprosessiaerivuosienaineistojavertaillen,vaanva-litsimme kokonaisemman aineiston käsittelytavan. Tutkimuksemme luotettavuutta tu-leekinarvioidaaineistonkäsittelytavanjakerronnallisentietokäsityksenkautta, jolloinyhdeksiluotettavuudenkriteeriksinouseese,kuinka”todelta”kerrottulukijoistatuntuu.Olemmeesitelleettuloksiamm.varhaiskasvattajillesuunnatuissakoulutuksissatestaten

225

Viljamaa&Takala VarhaiskasvatuksenTiedelehti — JECER 6(2)2017,207–229http://jecer.org

näintutkimuksemme”todentuntua”(verisimilitude).(ks.Bruner,1986,s.11;Heikkinen,Huttunen,Syrjälä,&Pesonen,2012,s.10.)Varhaiserityisopettajienajatuksetovatreso-noineet kuulijoissa ja herättäneet omakohtaisia kokemuksia. Tutkimuksen näkökulmaolisi laajentunut, josolisimmeottaneetmukaanmyöslastentarhanopettajatjapäiväko-tienjohtajat.Tarkempiperehtyminenmuutostentaustoihinolisiollutmyösvalaisevaa.Päiväkodinhenkilöstönparissatehtäväkehittämistutkimusolisikinkiinnostavaajatkoatutkimukselle.Tärkeääolisimyöstutkia,mitenmuuttuneitakäytäntöjäeletäänpäiväko-deissa.Nyttehtykyselyantoikuitenkinkuvanyhdentyöntekijäryhmän,varhaiserityis-opettajienajatuksistavarhaiskasvatuksenmuutosprosessissa.

Varhaiserityisopettajienvaatimuksetriittävistäresursseistajakoulutuksestaovatoikeu-tettuja(ks.Eerola-Pennanen&Turja,2017).Välttämätöntäonmyöskuullavarhaiserityis-opettajienesillenostamahuolitukeatarvitsevienlastenjäämisestäilmanriittäväätukea(ks.myösMietola,2016).Varhaiskasvatuksenlainsäädännönmuutoksiaarvioivantutki-muksentuloksetovatyhteneväisiävarhaiserityisopettajienhuolenaiheidenkanssa.Ryh-mäkoonkasvattamisestajasubjektiivisenpäivähoito-oikeudenrajaamisestaaiheutuneethaasteethuolestuttavatvarhaiskasvatuksentyöntekijöidenlisäksimyösvanhempia.(Pu-roila&Kinnunen,2017.)Varhaiserityisopettajathaluaisivatvarhaiskasvatustakehitettä-vänmaltillisesti ja joustaviamallejaetsien.Tällöinkinontärkeääpitää jatkuvastiesilläinklusiiviseenkasvatukseenliittyviäarvoja,kutentasa-arvoajaosallisuutta,etteiratkai-suillalähdetäniitäpolkemaanjaetteivaihtoehdoiksitarjouduainoastaanentisiinmallei-hinpalaaminen.

Olisiolluthoukuttelevaapäättäämuutostarinasiihen,ettäkolmenvuodenkuluttuavar-haiserityisopettajientyönkuvanyhdenmukaistamisestatyössäolisilöydettytasapainojatyöntekemisenilo.EhkäkolmevuottaoliliianlyhytaikaFullanin(2001)jaottelunkol-mannen vaiheen, institutionalisoitumisen eli käytännön vakiinnuttamisen, saavutta-miseksi.Tutkimusaineistommekeräämisenjälkeenmuutosprosessionkinjatkunutkun-nassajaesimerkiksivarhaiserityisopettajienjaavustajienmäärääonlisätty.Vakiinnutta-minenkaan,kunsenaikatulee,eitarkoitapysähtyneisyyttä,vaanjatkuvastiylläpidettä-vääkeskusteluavalitussasuunnassapysymiseksijahuolehtimistajokaisenmahdollisuu-destatullakuulluksi.

Lähteet

Ahrens,M.(2017).Howtomakeinnovationssucceedorfail.ChildhoodEducation,93(3),259–262.doi:https://doi.org/10.1080/00094056.2017.1325294

226

Viljamaa&Takala VarhaiskasvatuksenTiedelehti — JECER 6(2)2017,207–229http://jecer.org

Ahtiainen,R.(2010).Reforminimplementaatio.MichaelFullaninteoriaanperustuvamuutosteo-reettistentekijöidensisällönanalyyttinentarkasteluKelpo-kehittämistoiminnankunnallis-tenkoordinaattoreidenpuheessa.Progradu-tutkielma.Käyttäytymistieteellinentiede-kunta.Opettajankoulutuslaitos.Helsinginyliopisto.

Ahtiainen,R.(2017).ShadesofchangeinFullan’sandHargreaves’smodels.TheoreticalchangeperspectivesregardingFinnishspecialeducationreform.HelsinkiStudiesinEducation,13.Helsinginyliopisto.

Bakhtin,M.(1986).Speechgenresandotherlateessays.Austin:UniversityofTexasPress.

Ballet,K.&Kelchtermans,G.(2009).Strugglingwithworkload:Primaryteachers’experienceofintensification.TeachingandTeacherEducation,25,1150–1157.doi:10.1016/j.tate.2009.02.012

Botha,J.&Kourkoutas,E.(2016).Acommunityofpracticeasaninclusivemodeltosupportchil-drenwithsocial,emotionalandbehaviouraldifficultiesinschoolcontexts.InternationalJournalofInclusiveEducation,20(7),784–799.doi:10.1080/13603116.2015.1111448

Bruner,J.&Lucariello,J.(2006).Monologueasnarrativerecreationastheworld.TeoksessaK.Nelson(toim.),Narrativesfromthecrib(s.73–97).Cambridge:HarvardUniversityPress.

Bruner,J.(1986).Actualminds,possibleworlds.Cambridge(Mass.):HarvardUniversityPress.

Bruner,J.(2004).LifeasNarrative.SocialResearch71(3),691–710.

Eerola-Pennanen,P.&Turja,L.(2017).Yhdenvertaisuusjamoninaisuus.TeoksessaM.Koivula,A.Siippainen&P.Eerola-Pennanen(toim.),Valloittavavarhaiskasvatus.Oppimista,osalli-suuttajahyvinvointia(s.195–206).Tampere:Vastapaino.

Eskelinen,M.&Hjelt,H.(2017).Varhaiskasvatuksenhenkilöstöjalapsentuentoteuttaminen.Val-takunnallinenselvitys.Opetus-jakulttuuriministeriönjulkaisu39.Saatavanaosoitteesta http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80737/okm39.pdf(Luettu1.11.2017.)

Europeanagencyforspecialneedsandinclusiveeducation.(2017).Inclusiveearlychildhoodedu-cation:Newinsightsandtools–ContributionsfromaEuropeanstudy. M.Kyriazopoulou,P.Bartolo,E.Björck-Åkesson,C.GinéandF.Bellour(toim.).Odense:Denmark.Saatavanaosoitteesta https://www.european-agency.org/sites/default/files/IECE%20Summary%20Re-port_2017.pdf(Luettu1.11.2017.)

Fonsén,E.(2014).Pedagoginenjohtajuusvarhaiskasvatuksessa.ActaUniversitatisTamperensis,1914.Tampereenyliopisto.

Fullan,M.(2001).Thenewmeaningofeducationalchange.NewYork:TeachersCollegePress.

Fullan,M.(2006).Thefutureofeducationalchange:systemthinkersinaction.JournalofEcuca-tionalChange,7(3),113–122.doi:0.1007/s10833-006-9003-9

Giota,J.&Lundborg,O.(2007).Specialpedagogisktstödigrundskolan.Omfattning,formerochkonsekvenser.[Specialneedsupport.Extent,formandconsequences]IDP-rapport2007:03.

Granrusten,P.T.(2016).Earlychildhoodteacherorleader?Earlychildhooddirectors’percep-tionsoftheiridentity.VarhaiskasvatuksenTiedelehtiJournalofEarlyChildhoodEducationResearch,5(2),247–267.

227

Viljamaa&Takala VarhaiskasvatuksenTiedelehti — JECER 6(2)2017,207–229http://jecer.org

Hakala,J.&Leivo,M.(2015).Inkluusioideologianjakoulutuspolitiikanjännitteitä2000-luvunsuomalaisessaperuskoulussa.Kasvatus&Aika9(4),8–23.

Hausstätter,R.S.(2014).Insupportofunfinishedinclusion,ScandinavianJournalofEducationalResearch,58(4),424–434.doi:10.1080/00313831.2013.773553

Heikkinen,H.L.T.(2002).Whateverisnarrativeresearch?TeoksessaR.Huttunen,H.L.T.Heik-kinen,&L.Syrjälä(toim.),Narrativeresearch.Voicesofteachersandphilosophers(s.13–28).Jyväskylä:SopHi.

Heikkinen,H.L.T.,Huttunen,R.,Syrjälä,L.,&Pesonen,J.(2012).Actionresearchandnarrativeinquiry:fiveprinciplesforvalidationrevisited.EducationalActionResearch20(1),5–21.doi:10.1080/09650792.647635

Hermanfors,K.(2017a).Erilaisuudendiskurssiterityispedagogisessakontekstissa.Kasvatus,2,110–127.

Hermanfors,K.(2017b).Inklusiivinenvarhaiskasvatus–itsestäänselvääkö?Kasvatus&Aika,11(3),91–95.

Hyvärinen,M.(2004).Elettyjakerrottukertomus.Sosiologia4,297–309.

Hägg,O.(2011).Yrittäjyysvalmennusjayrittäjäidentiteetti.ActaUniversitatisTamperensis,1618.Tampereenyliopisto.

Karila,K.&Kupila,P.(2010).Varhaiskasvatuksentyöidentiteettienmuotoutumineneriammatti-laissukupolvienjaammattiryhmienkohtaamisissa.[Professionalidentityconstructioninearlychildhoodeducationthroughencounterswithdifferentgroupsandgenerationsofprofessionals.]Loppuraportti.Tampereenyliopisto:Opettajankoulutuslaitos.Varhaiskas-vatuksenyksikkö.Saatavanaosoitteestahttps://www.tsr.fi/docu-ments/20181/40645/108267-loppuraportti-hanke108267loppuraportti.pdf/8dbedef3-dcea-41b8-8ed2-cc15f884d238(Luettu8.12.2017.)

Kilanowski-Press,L.,Foote,C.J.,&Rinaldo,V.(2010).Inclusionclassroomsandteachers:Asur-veyofcurrentpractices.InternationalJournalofSpecialEducation,25,43–56.

Kiuppis,F.(2014).Why(not)associatetheprincipleofinclusionwithdisability?Tracingcon-nectionsfromthestartofthe‘SalamancaProcess’.InternationalJournalofInclusiveEdu-cation,18(7),746–761.doi:10.1080/13603116.2013.826289

Kontinen,T.,Houni,P.,Karsten,H.,&Toivanen,H.(2013).Liminaalitilankäsitetyönmuutostenjäsentäjänä.Aikuiskasvatus4,252–264.

Lee,Y.-O.&SusanL.Recchia,S.L.(2016).Zoominginandout:Exploringteachercompetenciesininclusiveearlychildhoodclassrooms.JournalofResearchinChildhoodEducation,30(1),1–14.doi:10.1080/02568543.2015.1105330

Lundahl,L.(2016).Equality,inclusionandmarketizationofNordiceducation:Introductorynotes.ResearchinComparative&InternationalEducation,11,1–10.doi:0.1177/1745499916631059

Meretoja,H.(2009).Inhimillisentodellisuudennarratiivinentodellisuusontologisenajaepiste-mologisenakysymyksenä.Teoksessa:S.,Hägg,M.,Lehtimäki&L.,Steinby(toim.),Näkö-kulmiakertomuksentutkimukseen.(s.207–237).Helsinki:SuomalaisenKirjallisuudenSeura.

Mietola,R.(2016).Keskeneräistätasa-arvoa?Koulutuspolitiikassapiiloutuvavammaisuus.Kas-vatus4,370–375.

228

Viljamaa&Takala VarhaiskasvatuksenTiedelehti — JECER 6(2)2017,207–229http://jecer.org

Mikola,M.(2012).Oppilaidenmoninaisuusperusopetuksessahaastaapedagogiikanmuuttu-maan.NMIBulletin1,1–13.

Nutbrown,C.&Clough,P.(2006).Inclusionintheearlyyears.Criticalanalysesandenablingnar-ratives. London:Sage.

Pihlaja,P.&Junttila,N.(2001).Julkishallinnonhajauttaminen–miltälapsiryhmätnäyttävätmuu-tostenjälkeen?Helsinki:Lastentarhanopettajaliitto.

Pihlaja,P.(2009).Erityisentuenkäytännötvarhaiskasvatuksessa–näkökulmanainkluusio.Kas-vatus49(2),146–157.

Pihlaja,P.&Neitola,M.(2017).Varhaiserityiskasvatusmuuttuvassavarhaiskasvatuksenken-tässä.Kasvatus&Aika11(3),70–91.

Puroila,A.-M.,Estola,E.,Juutinen,J.,&Viljamaa,E.(2017).Arm-chairpedagogy:Embodyingcar-ingvaluesinapreschoolcontext.InE.Johansson,&J.Einarsdottir(toim.),ValuesinEarlyChildhoodEducation:Citizenshipfortomorrow.London:Routledge.

Puroila,A.-M.&Kinnunen,S.(2017).Selvitysvarhaiskasvatuksenlainsäädännönmuutostenvai-kutuksista.Valtioneuvostonselvitys-jatutkimustoiminnanjulkaisusarja78/2017.Saata-vanaosoitteestahttp://tietokayttoon.fi/documents/10616/3866814/78_Loppura-portti+VakaVai+051217.docx.pdf/e1b46018-e928-476d-8569-f89bba427cbd?ver-sion=1.0(Luettu20.12.2017.)

Pynninen,T.,Väyrynen,S.,&Norvapalo,K.(2015).Kunmekuitenkinollaantässämaailmassasa-mantaivaanalla.Kokemuksiainkluusiostajasamanaikaisopettajuudesta.ASchoolforAll-hanke.Lapinyliopisto.Saatavanaosoitteestahttps://www.ulapland.fi/loa-der.aspx?id=44fb19e6-e874-4ab7-9040-50dc97e55d45(Luettu13.11.2017.)

Riessman,C.K.(2008).Narrativemethodsforthehumansciences.LosAngeles:Sage.

Ruijs,N.M.&Peetsma,T.T.D.(2009).Effectsofinclusiononstudentswithandwithoutspecialeducationalneedsreviewed.EducationalResearchReview4(2),67-79.doi:10.1016/j.edurev.2009.02.002

Ruopsa,L.(2016).Kerrottuidentiteettiorganisaatiomuutoksenkontekstissa.(Narratedidentityinthecontextoforganisationalchange).ActaUniversitatisOuluensisGOeconomica80.Oulunyliopisto.

Saloviita,T.(2009).Kaikilleavoimeenkouluun!Erilaisetoppilaattavallisellaluokalla.Jyväskylä:PS-kustannus.

Spector-Mersel,G.(2010).Narrativeresearch:Timeforaparadigm.NarrativeInquiry20(1),204–224.doi:10.1075/ni.20.1.10spe

Työhyvinvointimuutoksessa(2.uud.p.).(2007).Helsinki:Valtiokonttori,Kaiku-palvelut.Saata-vanaosoitteestahttp://vm.fi/documents/10623/307711/Ty%C3%B6hyvinvointi+muu-toksessa+kirja+2007.pdf/dcd00741-f076-48b3-b503-b98898e14cdc(Luettu1.5.2017.)

Varhaiskasvatussuunnitelmanperusteet(2016).Saatavanaosoitteestahttp://www.oph.fi/download/179349_varhaiskasvatussuunnitelman_perus-teet_2016.pdf(Luettu4.5.2017.)

Viitala,R.(2014).Jotenkinhäiriöks:Etnografinentutkimussosioemotionaalistaerityistätukeasaavistalapsistapäiväkotiryhmässä.JyväskyläStudiesinEducation,PsychologyandSo-cialResearch,501.Jyväskylänyliopisto.

229

Viljamaa&Takala VarhaiskasvatuksenTiedelehti — JECER 6(2)2017,207–229http://jecer.org

Viljamaa,E.(2012).Lastentiedonäärellä.Äidinjalastenkerronnallisiakohtaamisiakotona(Withchildren’sknowledge.Narrativeencountersofamotherandchildrenathome).ActaUni-versitatisOuluensis,E129.Oulunyliopisto.