TULE HYVÄHANKINTA
TREENIPAKETTI JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN
KUNNON KOHOTTAMISEEN!
TULE HYVÄHANKINTA
Into Seinäjoki Oy | www.intoseinajoki.fi
Tiedekatu 2, 60320, Seinäjoki
Puh. 020 124 4000
TREENIPAKETTI JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN
KUNNON KOHOTTAMISEEN!
4 5
TULE HYVÄ HANKINTA
ELOKUUSSA 2016 | SEINÄJOKI
”Tule hyvä hankinta” - materiaali on laadittu Into Seinäjoki Oy:n koordinoiman Julkiset
hankinnat innovatiivisen yritystoiminnan edistäjänä – hankkeen osana. Hankkeessa ovat
mukana Seinäjoen kaupunkiseudun kunnista Seinäjoki, Ilmajoki, Kurikka, Lapua ja
Kuortane. Hankkeen tavoitteena on parantaa Seinäjoen kaupunkiseudun pk-yritysten
osaamista julkisista hankinnoista, aktivoida yrityksissä uusia tapoja osallistua julkisiin
tarjouskilpailuihin ja tuottaa uusia tuote- ja palveluratkaisuja sekä sitä kautta rohkaista
yrityksiä yhteistyöhön ja kasvuun uusilla markkinoilla. Lisäksi tavoitteena on kehittää
Seinäjoen kaupunkiseudun kuntien hankintamenettelyjä siten, että ne tukevat alueen
elinkeinoelämän ja aluetalouden kasvua.
Materiaalin sisältö on laadittu hankkeen aikana havaittujen tarpeiden, järjestettyjen
valmennuspäivien sekä vastaanotettujen palautteiden pohjalta. Tässä hankintaohjeessa
ei käydä läpi hankintalainsäädännön kokonaisuudistuksen valmisteluun liittyviä työ- ja
elinkeinoministeriön valmisteluryhmän mietintöjä. Huomioitavaa on kumminkin, että
osa uusien direktiivien määräyksistä tulee sovellettavaksi jo 18. 4. 2016 alkaen.
Tässä materiaalissa käydään pääpiirteittäin läpi julkisten tarjouskilpailujen hankinta-
prosessit sekä hankintayksikön että tarjoajan näkökulmista. Hankintaprosessien
tarkasteluissa syvennytään ns. perinteisiin tarjouskilpailujen prosesseihin ja menette-
lyihin. Tarkasteluissa avataan tärkeimmiltä osilta pienhankinnat, kansallisen kynnys-
arvon ylittävät hankinnat sekä EU-kynnysarvot ylittävät hankinnat. Esimerkit ja kuvatut
hankintaprosessit soveltuvat lähtökohtaisesti kaikkiin tavara- ja palveluhankintoihin
sekä rakennusurakoihin. Tässä materiaalissa käydään tarkemmin läpi pienhankinnat
sekä kansalliset kynnysarvot ylittävät hankinnat ja molempia koskettavat menettelyt.
ESIPUHESen sijaan EU-kynnysarvot ylittävät hankinnat ja niitä koskettavat menettelyt käydään
vain pääpiirteittäin.
Tässä materiaalissa ei käydä jokaista julkisen tarjouskilpailun yksityiskohtaa läpi
systemaattisesti, vaan tarkoituksena on, että lukija ymmärtää, millä menetelmillä
tarjouspyyntö ja tarjous tulee laatia, jotta varmistetaan tarjouksen tarjouspyynnön
mukaisuus. Eli ”varmistetahan, notta tarjouspyynnöt on selekehiä ja tarjoukset priimaa!”.
Tämä hankintaohje on laadittu ajankohtaisten säännösten sekä hyväksi todettujen
menetelmien avulla ja mm. Hankintojen kilpailuttaminen ja sopimusehdot –teokseen on
viitattu useimmissa kohdissa.
Lukija voi halutessaan perehtyä hankinta-asioihin syvällisemmin tarkastelemalla lähtei-
tä. Kohdeyleisöä koskettanevat eniten kappaleet 3. Hankintaprosessi, 3.11. Tarjousten
tarkastus ja 4. Usein kysyttyä. Kyseisissä kappaleissa käydään pääpiirteittäin läpi kaikki
olennaisimmat seikat, joita perinteisiin hankintaprosesseihin sisältyy.
”Tule hyvä hankinta” – materiaalissa annetut ohjeet ovat kirjoittajan omia näkemyksiä ja
sovellettaessa mahdollisia materiaalissa annettuja viittauksia lakiin tai oikeustapauksiin
soveltajan tulee tutustua voimassaolevaan lakiin tai oikeustapausten alkuperäisiin
teksteihin osoitteessa finlex.fi.
Antti Savola
Asiantuntija, julkiset hankinnat
Into Seinäjoki Oy
TULE HYVÄ HANKINTA
6 7
Esipuhe .............................................................................................................. 4
1. HANKINTALAIN TARKOITUS ............................................................8
1.1. Mikä on julkinen hankinta ja hankintayksikkö?................................. 8
1.2. Mitä hankintojen kilpailuttamisella tarkoitetaan?........................ 10
1.3. Miksi hankinnat pitää kilpailuttaa? ..................................................... 10
1.4. Mihin hankintojen kilpailuttamista
koskevaa sääntelyä sovelletaan? ......................................................... 11
1.5. Voiko hankintalakia kiertää?.................................................................. 11
2. HANKINTOJEN KYNNYSARVOT ................................................... 13
2.1. Pienhankinnat ...............................................................................................13
2.1.1. Yleiset periaatteet .................................................................. 13
2.1.2. Pienhankinnat suorahankintana ....................................... 14
2.1.3. Pienhankintojen tarjouskilpailu ........................................ 14
2.2. Kansallisen kynnysarvon ylittävät hankinnat ................................. 15
2.2.1. Yleiset periaatteet .................................................................. 15
2.2.2. Kansallisen kynnysarvon ylittävien
hankintojen tarjouskilpailu ................................................. 19
2.3. EU-kynnysarvon ylittävät hankinnat ...................................................19
3. HANKINTAPROSESSI ......................................................................... 22
3.1. Markkinointi ja markkinaseuranta .......................................................24
3.2. Suunnittelu .....................................................................................................24
3.3. Ennakkoilmoitus ..........................................................................................24
3.3.1. Tietopyyntö ............................................................................... 25
3.3.2. Tekninen vuoropuhelu .......................................................... 27
3.3.3. Markkinavuoropuhelu .......................................................... 28
3.4. Menettelyvalinta .........................................................................................28
3.4.1. Avoin menettely ....................................................................... 29
3.4.2. Rajoitettu menettely .............................................................. 29
3.4.3. Neuvottelumenettely ............................................................ 30
3.4.4. Kilpailullinen neuvottelumenettely ................................. 32
3.4.5. Puitejärjestely .......................................................................... 34
3.4.6. Suunnittelukilpailu ................................................................. 34
3.4.7. Dynaaminen hankintajärjestelmä .................................... 35
3.4.8. Sähköinen huutokauppa ....................................................... 35
3.4.9. Suorahankinta .......................................................................... 35
3.4.10. Menettelyiden vertailu ja eri vaiheet ................................ 36
3.5. Hankintailmoitus ........................................................................................ 37
SISÄLLYS
3.6. Tarjouspyyntö .............................................................................................. 37
3.7. Lisätietokysymykset ja vastaukset ..................................................... 38
3.8. Tarjousten jättäminen .............................................................................. 38
3.9. Tarjousten avaustilaisuus ........................................................................ 39
3.10. Tarjoajien soveltuvuustarkastus .......................................................... 41
3.11. Tarjousten tarkastus ja muutamia esimerkkejä ............................. 42
3.12. Täsmennyspyyntö ja vastaukset........................................................... 47
3.13. Tarjousten vertailu ja perustelu............................................................ 49
3.14. Tarjoajan ja tarjousten vertailuperusteiden erottaminen ......... 51
3.15. Hankintapäätös ja ilmoittaminen ........................................................ 52
3.16. Valitus- ja oikaisumenettelyt ja niiden käsittelyajat .................... 53
3.17. Hankintaoikaisun suhde markkinaoikeuskäsittelyyn ................. 55
3.18. Sopiminen ja sopimuskausi .................................................................... 57
3.19. Jälki-ilmoitus ................................................................................................ 58
4. USEIN KYSYTTYÄ ................................................................................ 59
4.1. CPV-koodit ................................................................................................... 59
4.2. Kotimaisuus vs. suomalaisuus / paikallisuus
/ työllistämisen hyödyntäminen ........................................................... 60
4.3. Kohteeseen tutustuminen – pakollista vai ei? ................................ 60
4.4. Hankintojen yhdistämis- ja pilkkomiskielto .................................... 60
4.5. Jälki-ilmoitus ................................................................................................ 63
4.6. Hankintaprosessien vaiheiden kestot ............................................... 64
4.7. Vuoropuhelu ................................................................................................ 64
4.8. Poikkeuksellisen alhainen tarjoushinta............................................. 67
4.9. Hankintayksikön aikaisemmat kokemukset tarjoajasta ............. 68
4.10. Hankintayksikköön on tullut vain
yksi hyväksytyksi katsottu tarjous ...................................................... 68
4.11. Mistä saa tarjouksen liitteiksi vaadittavat asiakirjat? ................. 69
4.12. Saako tavaramerkkiin viitata tarjouspyynnössä? .......................... 70
4.13. Miten kahdesta tasavertaisesta
tarjouksesta valitaan voittaja? .............................................................. 71
4.14. Mitä eroa on tarjoajan soveltuvuudella,
ehdottomilla vaatimuksilla ja pisteytysvertailulla? ...................... 71
4.15. Miten laatia tarjoukselle toimivat
vertailu- ja pisteytyskriteerit? ............................................................... 74
5. HANKINTASANASTOA...................................................................... 79
6. HYÖDYLLISIÄ LINKKEJÄ .................................................................. 90
7. LÄHTEET ................................................................................................. 92
8 9
TULE HYVÄ HANKINTA
1. HANKINTALAIN TARKOITUS
1.1. Mikä on julkinen hankinta ja hankintayksikkö?
Julkisilla hankinnoilla tarkoitetaan tavaroiden ja palveluiden ostamista sekä rakennus-
urakoiden teettämistä julkisilla varoilla. Hankinnalla tarkoitetaan sellaisen kirjallisen
hankintasopimuksen tekemistä, jossa ostajana on hankintayksikkö ja myyjänä yritys tai
muu toimittaja ja jossa sovitaan tavaroiden hankinnasta, palvelun suorittamisesta tai
urakan teettämisestä taloudellista vastiketta vastaan.
Hankintayksiköitä eli julkisia ostajia ovat useimmiten valtion ja kuntien viranomaiset,
kuntayhtymät, kuntien liikelaitokset ja ns. julkisoikeudelliset laitokset. Julkisoikeudellisia
laitoksia voivat olla esimerkiksi kuntien omistamat osakeyhtiöt, joiden ensisijaisena ta-
voitteena ei ole liikevoiton tuottaminen omistajille. Tällaiset julkisoikeudelliset laitokset
ovat yleensä viranomaisten valvonnassa tai viranomaisten rahoittamia, ja niillä on yleisen
edun mukaisia tehtäviä. Hankintayksiköitä ovat myös kirkon viranomaiset ja eräissä
tapauksissa myös julkista tukea saavat tai erityisoikeuden nojalla toimivat yksittäiset
yritykset.
Hankinnan sisällöstä on lukuisia poikkeuksia, jotka johtuvat hankinnan luonteesta.
Myös hankintayksikön määrittelystä on poikkeuksia. [1]
Hankintalaki asettaa hankintayksikölle velvollisuuden toteuttaa julkinen hankinta-
prosessi hankintalain säännösten mukaisesti. Julkiseen hankintaprosessiin osallistuvan
tarjoajan on muistettava, että säilyttääkseen mahdollisuutensa menestyä tarjousten
vertailussa sen on jätettävä julkisessa hankintaprosessissa tarjouspyynnön mukai-
nen tarjous. Tarjouspyynnön mukaisen tarjouksen jättäminen on ehdoton vaatimus.
Hankintalain 46 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa
tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä esitettyjen
vaatimusten mukainen [2] [3].
• Hankintalain 2 §:n mukainen hankinta on tavaroiden ja palveluiden
ostamista, vuokraamista tai siihen rinnastettavaa toimintaa sekä urakalla
tekemistä. Käsite on laaja ja monentyyppiset julkiset hankinnat kuuluvat määritelmään
piiriin. Juridinen muoto ei ratkaise asiaa, esimerkiksi osamaksukauppa, leasing-kauppa
ja erityyppiset optiosopimukset kuuluvat hankintakäsitteen piiriin [2] [3].
• Hankintayksiköitä ovat lain 2 §:n 1 momentin perusteella valtion ja kuntien viran-
omaiset sekä evankelisluterilaiset ja ortodoksiset seurakunnat, oikeushenkilöt, jotka
kuuluvat julkishallintoon sekä yhteisöt, joiden toimialaan kuuluu vesihuolto, energia
huolto, liikenne tai teletoiminta asetuksella tarkemmin säädetyssä laajuudessa.
Samoin valtion liikelaitokset, joita tarkoitetaan niistä erikseen annetuissa säännöksissä,
ovat julkishankintayksiköitä. Edelleen julkishankintayksikkö on mikä tahansa hankinnan
tekijä, jota edellä mainittu varsinainen hankintayksikkö tukee yli puolella hankinnan
arvosta [2] [3].
Hankintalaki 2 §:n mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpai-
luolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä
toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.
• Tasapuolisuus- / yhdenvertaisuusperiaate
Tarjouspyyntöä ei saa laatia siten, että hankinnan kohteen määrittely asettaa tarjoajat
epätasa-arvoiseen asemaan. Näin ollen markkinavuoropuhelu ei saa johtaa siihen, että
tarjouspyyntö ”speksataan” yhdelle tarjoajalle.
• Syrjimättömyysperiaate
Syrjimätön kohtelu edellyttää, että eri paikkakunnilta olevia ehdokkaita tai tarjoajia
kohdellaan samalla tavoin kuin esimerkiksi oman kunnan yrityksiä. Syrjimättömyys
periaatteen on tulkittu tarkoittavan, että hankinnalle asetetut vaatimukset eivät saa
olla paikallisia, tiettyä aluetta suosivia tai syrjiviä.
• Avoimuusperiaate
Avoimuus lisää kilpailua ja hintakilpailua. Markkinoilla on parempi tieto halutuista
palveluista ja hinnoista. Avoimuus lisää myös luottamusta hankintojen kunnolliseen
hoitoon.
10 11
TULE HYVÄ HANKINTA
• Suhteellisuusperiaate
Suhteellisuusperiaate edellyttää, että hankintamenettelyn vaatimukset ovat oikeassa
suhteessa tavoiteltavaan päämäärään. Näin ollen esimerkiksi tarjoajien kelpoisuus
ehtojen asettamisessa on huomioitava hankinnan luonne ja arvo.
1.2. Mitä hankintojen kilpailuttamisella tarkoitetaan?
Hankintojen kilpailuttamisella tarkoitetaan menettelyä, jossa hankintayksikkö ilmoittaa
hankintalain edellyttämällä tavalla julkisesti tulevasta tavaran, palvelun tai urakan hankinnasta.
Ilmoituksessa ja sitä tarkentavassa tarjouspyynnössä kerrotaan, mitä hankitaan ja millä
perusteella tarjous valitaan.
Kilpailuttamiseksi ei riitä se, että tarjouspyyntö lähetetään suoraan useammalle hankinta-
yksikön valitsemalle tarjoajalle (Huom! Pienhankintoja ei kosketa hankintalaki, jolloin hankinta-
yksikkö voi tehdä pienhankintoja itse laatimillaan ohjeistuksilla ottaen kuitenkin huomioon
tasapuolisuuden sekä syrjimättömyyden ja kilpailutuslainsäädännön. Kts. 2.1. Pienhankinnat).
Hankinnassa voidaan käyttää useita vaihtoehtoisia menettelyjä. Myös hankinnan arvo, luonne
ja hankinnan kohde vaikuttavat valittavaan menettelyyn. [1]
Tarjouskilpailun tarjoajiksi hyväksyttävien yritysten ja näiden tekemien tarjousten valinta-
perusteet on ilmoitettava ennakolta, ja tarjouksista on valittava paras käyttäen vain niitä valinta-
perusteita, joista on ilmoitettu ennakolta. Mikäli hankintamenettelyssä on toimittu virheelli-
sesti, tarjoajalla on oikeus tehdä valitus menettelystä. [1]
1.3. Miksi hankinnat pitää kilpailuttaa?
Suomessa julkisilla varoilla ostetaan vuosittain tuotteita, palveluita ja urakoita noin 35 miljardilla
eurolla. Hankinnoista ilmoitetaan avoimesti, jotta mahdollisimman monella yrityksellä olisi tasa-
vertainen mahdollisuus kilpailla hankinnoista. Oman kunnan tai suomalaisen yritysten suosimi-
nen on kiellettyä (Huom! ”Paikallista” ei saa suosia, mutta ”paikallisuutta” voidaan hyödyntää,
esim. toimitusketjun pituuden tai vaikkapa paikallistuntemuksen osalta Kts. 4. Usein kysyttyä). [1]
1.4. Mihin hankintojen kilpailuttamista koskevaa sääntelyä sovelletaan?
Julkiset hankinnat on kilpailutettava hankintalaissa (laki julkisista hankinnoista
30.3.2007/348) ja tiettyjen sektoreiden osalta erityisalojen hankintalaissa (laki vesi- ja
energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista
30.3.2007/349) ja niiden nojalla annetussa asetuksessa julkisista hankinnoista
(614/2007) säädettyjen menettelyiden mukaisesti. Molempia lakeja ja asetusta on
uudistettu erityisesti oikeusturvamenettelyiden osalta lailla hankintalain (321/2010) ja
erityisalojen hankintalain (322/2010) muuttamisesta. [2] Hankinnoissa noudatettavasta
muusta lainsäädännöstä keskeisiä ovat hallintolaki (434/2003), laki viranomaisten
toiminnan julkisuudesta (621/1999) ja kielilaki (423/2003). [1]
Loppuvuodesta 2016 on tarkoitus ottaa käyttöön uusi hankintalainsäädäntö. Huom! Työ-
ja elinkeinoministeriön tiedotteen mukaan hankintadirektiivin ehdottomia ja riittävän
tarkkoja ja selkeitä määräyksiä on tullut noudattaa jo 18.4.2016 alkaen. Tämä koskee
myös erityisalojen hankintadirektiivin ja konsessiodirektiivin määräyksiä. Velvoite
noudattaa uusien hankintadirektiivien säädöksiä koskee hankintamenettelyitä, jotka on
aloitettu 18. 4. 2016 jälkeen. [1] Hankintamenettely alkaa lähtökohtaisesti hankinta-
ilmoituksen julkaisemisella. Sopimusmuutoksia koskevia hankintadirektiivien säädöksiä
on tullut soveltaa 18. 4. 2016 jälkeen tehtäviin sopimusmuutoksiin, vaikka sopimukseen
johtanut hankintamenettely olisikin alkanut ennen kyseistä ajankohtaa. [4]
Hankintalaki kattaa vain osan hankintaprosessista. Hankintalain velvoitteet ovat menet-
telytapasäännöksiä, eli ne koskevat vain itse kilpailuttamisprosessia, eivät esimerkiksi
sitä, pitäisikö kunnan tai muun viranomaisen ulkoistaa palvelujen tuotanto.
Hankintayksiköt voivat itse päättää omasta organisaatiostaan ja siitä, tuottavatko ne
palvelut itse omana työnä vai ostetaanko palvelut kunnan oman organisaation ulko-
puolelta. Hankintalaki säätelee vain ulkopuoliselta toimittajalta tai palveluntuottajilta
ostamista. Hankintalaki ei ota kantaa hankinnan sisältöön tai ehtoihin. Hankintayksikkö
voi vapaasti määritellä omat hankintatarpeensa ja sen, mitä se haluaa hankkia.
12 13
TULE HYVÄ HANKINTA
Hankintayksikkö voi näin ollen itse päättää palvelujen laatutasosta, hinnan merkityksestä
valinnassa, eri käyttäjäryhmien näkemysten huomioimisesta, ympäristönäkökohdista tai
vaikkapa sosiaalisten näkökohtien huomioimisesta. Tuotteelle tai palvelulle asetettavilla
vaatimuksilla ei saa kuitenkaan pyrkiä suosimaan tai syrjimään jotakin tarjoajaa. Hankinta-
yksiköllä ei ole velvollisuutta ostaa tuotetta tai palvelua pelkästään halvimman hinnan
perusteella. Hankintalaissa ei säädetä myöskään hankintasopimuksen toteuttamiseen ja
valvontaan liittyvistä seikoista.
Suomen hankintalainsäädäntö pohjautuu seuraaviin EU:n direktiiveihin: hankinta-
direktiivi (2004/18/EY), 1. valvontadirektiivi tai oikeusturvadirektiivi (665/1989/EY),
erityisalojen hankintadirektiivi (2004/17/EY) ja 2.valvontadirektiivi tai oikeusturva-
direktiivi (92/13/ETY). Tarkemmat tiedot löytyvät luetellussa järjestyksessä EU:n
virallista lehdistä.
1.5. Voiko hankintalakia kiertää?
Hankintalain mukaisia velvoitteita ei voi välttää esimerkiksi jakamalla hankinta pienem-
piin osiin, toteuttamalla palveluhankinta urakkana, korvaamalla uudisrakentaminen
tai laaja muutosrakentaminen pitkäaikaisen vuokrasopimuksen muodossa tai muun
sopimuskokonaisuuden, kuten kiinteistökaupan osana (Huom! Hankinta voidaan jakaa
osiin, mutta jokainen osakokonaisuus tulee kilpailuttaa kokonaisurakan kynnysarvon
mukaisesti. Kts. 4. Usein kysyttyä). [1]
2. HANKINTOJEN KYNNYSARVOT
2.1. Pienhankinnat
Pienhankintojen tarjouskilpailu käydään pääpiirteittäin läpi kappaleessa 3. Hankinta-
prosessi. Alla olevissa kappaleissa käydään muutamia lainsäädännöllisiä seikkoja
tarkemmin läpi, pienhankinnoista.
2.1.1. Yleiset periaatteet
Kansallisten kynnysarvojen alle jäävät hankinnat eli ns. pienhankinnat eivät kuulu
hankintalain soveltamisalaan, mutta pienhankintoihin tulee kuitenkin soveltaa EU:n
perussopimuksen yleisiä periaatteita, kuten syrjimättömyyttä, suhteellisuutta ja
avoimuutta. Näihin hankintoihin voidaan soveltaa hankintayksikön omia ohjeita ja
määräyksiä. Eri hankintayksiköt ovat antaneet runsaasti omia hankintaohjeita, jotka
ovat luettavissa hankintayksiköiden verkkosivuilla. Yksi laajimmista ohjeista on valtio-
varainministeriön julkaisema Valtion hankintakäsikirja (VM 48/2010), jossa on ohjeita
mm. valtion pienhankintojen kilpailuttamisesta. Pienhankintoihin voi liittyä myös muun
lainsäädännön mukaisia velvoitteita, esimerkiksi säännöksiä ja määräyksiä valtion
määrärahojen käytöstä. Myös Suomen kuntaliitto on antanut ohjeita pienhankinnoista
seuraavissa julkaisuissa: Suuntaviivoja pienhankintojen suunnitteluun ja ohjeistamiseen
sekä Kansallisen kynnysarvon alittavat hankinnat osana hankintaohjeiden laadintaa (Kun-
taliitto 2007). Vaikka hankintalakia ei sovelleta pienhankintoihin, voidaan vuoden 2010
hankintalakiuudistuksen jälkeen hankintaoikaisu tehdä myös kynnysarvot alittavasta
hankinnasta. [1]
Pienhankinnat voidaan tehdä yksinkertaistettuja menettelyjä noudattaen. Koska
hankintalakia tai sen menettelytapoja ei sovelleta, hankinnoista ei ole pakko ilmoittaa
julkisesti eikä pienhankinnoista voi valittaa markkinaoikeuteen, mutta pienhankintojen
hankintapäätöksestä voi tehdä oikaisuvaatimuksen hankintayksikölle kuntalain mukai-
sesti. Mikäli hankinnassa on toteutettu tarjouskilpailu, on hankintapäätökseen liitet-
tävä ohje oikaisuvaatimuksen tekemiseksi (mahdollisuus hakea päätökseen muutosta
hankintayksiköltä, kuntalain mukaisesti) [1]
14 15
TULE HYVÄ HANKINTA
Pienhankinnat voidaan tehdä hankintayksikön valinnan mukaan joko tarjouskilpailulla tai
suorahankintana. Varsinkin lähellä kansallisen kynnysarvon rajaa olevista hankinnoista
on suositeltavaa ilmoittaa vapaaehtoisella ilmoituksella HILMAssa, hankintayksikön
verkkosivuilla tai muualla tai muuten pyytää riittävästi tarjouksia halutuilta toimittajilta
(esim. 3 – 5 tarjouspyyntöä).
Pienhankinnoissa tarjouskilpailun valintaperusteena käytetään useimmiten halvinta hin-
taa. Kokonaistaloudellista edullisuutta on suositeltavaa käyttää esimerkiksi silloin, kun
tuotteissa tai palveluissa on hintaan vaikuttavia laatueroja tai laadulla on merkitystä. [1]
2.1.2. Pienhankinnat suorahankintana
Pienhankintoja voidaan toteuttaa myös suorahankintana, mutta silloin käyttöperusteet
tulee määritellä riittävän yksiselitteisesti ja tarkasti. Käyttöperusteita voivat olla esimer-
kiksi seuraavat seikat [1]:
• Hankinta on arvoltaan vähäinen
• Hankinnalla on hankintayksiköstä riippumaton kiire
• Hankintayksikkö tuntee hyvin alan tuotteet ja tarjonnan
• Vastaava tuotetta on hankittu lähiaikoina ja hintataso on selvillä
• Tarjouskilpailun kustannukset ylittävät kilpailuttamisesta saatavan hyödyn
• Muita toimittajia ei ole tiedossa
• Hankinta tehdään avoimesta sähköisestä kauppapaikasta
2.1.3. Pienhankintojen tarjouskilpailu
Tarjouspyyntö lähetetään ja tarjoukset pyydetään valituilta toimittajilta yleensä sähkö-
postitse tai kirjeitse. Arvoltaan vähäisissä hankinnoissa hinta- ja toimitusaikatietoja voi-
daan selvittää myös suullisesti. Saadut tiedot on syytä kirjata tai pyytää vahvistamaan
esimerkiksi sähköpostitse. Ainakin arvokkaiden pienhankintojen kilpailuttamisprosessissa
on hyvä noudattaa soveltuvin osin samoja periaatteita kuin kansalliset kynnysarvot
ylittävissä hankinnoissa.
Tarjoukset tulee avata vasta tarjousten jättöajan jälkeen, ja avaamisesta kannattaa
laatia avauspöytäkirja, johon voidaan laatia myös yksinkertaistettu vertailu (useimmiten
pelkkä hintavertailu). Henkilö, jolla on oikeus hyväksyä hankinta, yleensä hyväksyy sen
merkitsemällä hyväksymisensä tarjousten avaus- ja vertailupöytäkirjaan tai allekir-
joittamalla erillisen tilauksen, jos hankinnasta ei tehdä varsinaista hankintapäätöstä.
Mikäli hankinnassa on toteutettu tarjouskilpailu, on hankintapäätökseen liitettävä ohje
oikaisuvaatimuksen tekemiseksi. [1] Hankintayksiköt voivat luonnollisesti halutessaan
soveltaa kansallisen kynnysarvon ylittäviin hankintoihin tarkoitettuja menettelyjä myös
pienhankinnoissa. Eli, pienhankinnoissa voidaan myös soveltaa esimerkiksi ennakko-
kyselyä tai HILMAssa ilmoittamista.
2.2. Kansallisen kynnysarvon ylittävät hankinnat
2.2.1. Yleiset periaatteet
Hankintalakia tulee soveltaa kansallisiin hankintoihin. Kansallisissa hankinnoissa ei riitä,
että tarjouspyyntö lähetetään ”riittävälle määrälle” hankintayksikön valitsemia tarjoajia.
Lähtökohtaisesti kaikissa kansallisen kynnysarvon ylittävistä hankinnoista on aina
julkaistava hankintailmoitus suomalaisessa HILMA-tietojärjestelmässä.
Kilpailuttamismenettelyt ovat kuitenkin kevyempiä verrattuna EU-kynnysarvon ylittävis-
sä hankinnoissa käytettäviin menettelyihin. Hankintayksiköt voivat luonnollisesti halu-
tessaan soveltaa EU-kynnysarvot ylittäviin hankintoihin tarkoitettuja menettelyjä myös
kansallisissa hankinnoissa [1].
16 17
TULE HYVÄ HANKINTA
Hankinnat on kilpailutettava, mikäli niiden arvonlisäveroton arvo ylittää kansallisen
kynnysarvon, alla olevan taulukon mukaisesti:
Ilmoitusvelvoite koskee myös puitejärjestelyjä ja suunnittelukilpailua sekä ulkoasia-
hallinnon toteuttamia kehitysyhteistyöhankkeita. Kehitysyhteistyöhankkeissa voidaan
käyttää kansallista ilmoituslomaketta. Suorahankinnasta ei ole pakko julkaista ilmoitusta.
Mahdollisten valitusten ja niistä aiheutuvien seuraamusten varalta se on kuitenkin
suositeltavaa EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa.
Markkinaoikeus on oikeuskäytännöissään vahvistanut, että hankintailmoituksen
tekeminen on myös kansallisissa hankinnoissa ehdoton muotovaatimus ja ilmoituksen
julkaiseminen huomioidaan viran puolesta, vaikka valittava ei siihen olisi puuttunut-
kaan. Ellei ilmoitusta ole julkaistu, tarjouskilpailu on järjestettävä uudelleen.
Hankintayksikön on siten hankintaa suunnitellessaan huolellisesti ja objektiivisesti
arvioitava hankinnan arvo esimerkiksi tiedustelemalla laitetoimittajilta alustavia hinta-
tietoja tai muuten selvittämällä alan hintatasoa. Mikäli saaduista tarjouksista ilmenee,
että nämä ylittävät arvioidun hintatason, hankintayksikön tulee keskeyttää menettely
ja aloitta hankinta alusta. [1]
TAULUKKO 1: KANSALLISET KYNNYSARVOT [5]
TAULUKKO 2: HANKINTAILMOITUKSEN SISÄLTÖ [1]
KANSALLISIA HANKINTAMENETTELYJÄ VOIDAAN
SOVELTAA SEURAAVISSA HANKINNOISSA
KANSALLISESSA HANKINTAILMOITUKSESSA
ON PAKOLLISENA TIETONA MAINITTAVA
kansalliset kynnysarvot (hankintalain 15 §)
Tavara- ja palveluhankinnat 30 000 €
Käyttöoikeussopimukset 30 000 €
SOTE-palvelut ja koulutuspalvelut yhteishankintana 100 000 €
Rakennusurakat 150 000 €
Käyttöoikeusurakat 150 000 €
Suunnittelukilpailut 30 000 €
Hankintayksikön virallinen nimi ja yhteystiedot(esim. yhteyshenkilö, jolta saa lisätietoa)
Hankintayksikön hankinnalle antama nimi(toimii hakuotsikkona)
Hankinnan hintahaarukka tai ennakoitu arvo ilman arvonlisäveroa tai tieto siitä, ylittyykö kansallinen kynnysarvo(tieto kerätään tilastotarkoituksiin, eikä sitä julkaista, jos hankintayksikkö ei halua)
Hankintayksikön luonne(vaihtoehtoina valtion viranomainen, kunta tai kuntayhtymä, valtion liikelaitos, kirkko
ja muu, kuten hankintarengas; nämä tiedot kerätään tilastointia varten eivätkä ne näy
julkaistussa ilmoituksessa)
Hankintayksiköllä on oikeus lähettää avoimessa menettelyssä tarjouspyyntö ja muissa
menettelyissä tieto vireillä olevasta hankinnasta (esimerkiksi kopio hankintailmoituk-
sesta) suoraan soveliaiksi arvioimilleen toimittajille. Ilmoitusta ei saa julkaista muualla
eikä vastaavia tietoja tai tarjouspyyntöä saa antaa toimittajille ennen kuin hankinta-
ilmoitus on julkaistu HILMA-tietojärjestelmässä. [1]
Kansallisissa hankinnoissa on käytössä ainoastaan hankintailmoitus. Sitä käytetään
aloittamaan kaikki muut hankintamenettelyt, mutta ei suorahankintaa. Suunnitte-
lukilpailuja varten tehtävissä ilmoituksissa käytetään EU:n kynnysarvot ylittäviin
hankintoihin tarkoitettuja lomakkeita. Kansallisten hankintojen ilmoittamisille ei ole
säädettyjä määräaikoja. Kansallisissa hankinnoissa ehdokkaille on varattava hankinnan
laajuus ja laatu huomioon ottaen kohtuullinen aika tarjousten tekemiseen. Tarjousajan
pituutta harkittaessa tulee ottaa huomioon kilpailumahdollisuuksien hyväksikäytön ja
tarjoajien tasapuolisen kohtelun vaatimukset [6].
18 19
TULE HYVÄ HANKINTA
Hankintalaji(tavarat, palvelut, SOTE-palvelut, työvoimahallinnon koulutuspalvelut, rakennusurakka,
käyttöoikeusurakka, suunnittelukilpailu tai palveluiden käyttöoikeussopimus)
Tarjouksen valintaperuste(joko halvin hinta tai kokonaistaloudellinen edullisuus; jos se on kokonaistaloudellinen
edullisuus, viitataan joko tarjousasiakirjoissa esitettäviin vertailuperusteisiin tai
lomakkeessa lueteltaviin perusteisiin)
Hankinnan sisältöä kuvaava CPV-koodi(päänimikkeistötasolla eli CPV-koodin ylin taso kahden ensimmäisen numeron tarkkuudella)
Hankintamenettely(avoin, rajoitettu tai neuvottelumenettely, kilpailullinen neuvottelumenettely,
suunnittelukilpailu, puitejärjestely, muu menettely)
Tieto siitä, että ehdokkaalle tai tarjoajalle asetetaan kelpoisuusehtoja,
heidän määräänsä rajataan tai heiltä vaaditaan selvityksiä(tarkentavia tietoja voi olla tarjousasiakirjoissa)
Osatarjousten tai vaihtoehtoisten tarjousten hyväksyminen; se, varataanko hankinta työkeskuksille tai vastaaville
Määräaika, johon mennessä tarjoukset tai osallistumishakemukset on viimeistään toimitettava hankintayksikölle; määräajan on oltava kohtuullinen
Muut tiedot
Ilmoituslomakkeessa on lisäksi muita tietoja sisältäviä kohtia ja vapaakenttiä, joiden
täyttäminen on hankintayksiön harkinnassa. Esimerkiksi aluekoodin käyttäminen
on suositeltavaa, koska se helpottaa yritysten tiedonhakua. Samoin on suositeltavaa
ilmoittaa, käytetäänkö hankintalain 53 ja 54 §:n mukaisia poissulkuperusteita.
Hankintailmoitukseen voidaan liittää myös muita asiakirjoja (esim. tarjouspyyntö) tai
linkkiyhteys niihin. Kansallisessa hankintailmoituksessa on linkitettynä kattavat täyttö-
ohjeet sekä linkitys mm. CPV-koodeihin. EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa
CPV-koodien käyttäminen on pakollista (kts. hankinta-asetuksen 7 §).
2.2.2. Kansallisen kynnysarvon ylittävien hankintojen tarjouskilpailu
Kansallisen kynnysarvon ylittävien hankintojen tarjouskilpailu käydään pääpiirteittäin
läpi kappaleessa 3. Hankintaprosessi.
2.3. EU-kynnysarvon ylittävät hankinnat
Kansallisten ja EU-hankintojen kilpailuttaminen tapahtuu lähtökohtaisesti samoin
perustein, mutta EU-hankinnoissa on joidenkin menettelyjen osilta tiukemmat vaati-
mukset. Määräajat, hankintamenettelyt, hankintailmoituksen sisältö, tarjouspyynnön
sisältö, tarjoajien valinta, tarjouksen valintaperuste sekä odotusaika poikkeavat jonkin
verran kansallisten hankintojen kilpailuttamisesta.
Neuvottelumenettelyn ja suorahankinnan käyttöala on tiukemmin säännelty EU-
hankinnoissa. EU-hankinnasta ilmoitetaan EU:n laajuisesti, kun tavarahankinta, han-
kintalain liitteen A mukainen palveluhankinta, rakennusurakka, käyttöoikeusurakka
tai suunnittelukilpailu ylittää EU-kynnysarvon. Kun hankinnasta on tehty sopimus tai
hankinta on keskeytetty, on siitä vielä tehtävä jälki-ilmoitus. Jälki-ilmoitusvelvollisuus
koskee myös hankintalain liitteen B mukaisia palveluhankintoja.
Kun hankintailmoitus on tehty EU-laajuisena, jälki-ilmoitusvelvollisuudesta muistu-
tetaan TED-tietokannasta (Tenders Electronic Daily) automaattisesti lähetettävällä
sähköpostiviestillä. EU-ilmoituksissa käytetään Euroopan komission asetuksilla
1564/2005/EY ja 1150/2009/EY vahvistamia vakiolomakkeita. Näistä vakiolomakkeista
HILMAssa täytetään ennakkoilmoitus, EU-hankintailmoitus, EU-hankintailmoitus/eri-
tyisalat, jälki-ilmoitus, jälki-ilmoitus/erityisalat, suorahankintaa koskeva ilmoitus sekä
dynaamista hankintajärjestelmää koskeva lyhennetty ilmoitus.
HILMAsta ilmoitukset toimitetaan edelleen julkaistaviksi Euroopan unionin virallisen
lehden täydennysosassa (S-sarja) sekä TED-tietokannassa. Ilmoitukset tulee tehdä
HILMAssa ennen klo 12.00:ta, jotta ne ehtivät EUVL:n julkaisutoimistoon saman päivän
aikana. Ilmoitukset julkaistaan HILMAssa vasta sen jälkeen kun ne on toimitettu
julkaistavaksi EU-laajuisesti. [7]
20 21
TULE HYVÄ HANKINTA
valtion keskushallinto-viranomainen
muut hankinta- viranomaiset
Tavara- ja palveluhankinnat 135 000 € 209 000 €
Rakennusurakat 5 225 000 € 5 225 000 €
Käyttöoikeusurakat 5 225 000 € 5 225 000 €
Suunnittelukilpailut 135 000 € 209 000 €
menettelytapa ei ennakkoilmoitusta ennakkoilmoitus julkaistu
ilmoitus
tehty
sähköisesti
ilmoitus ja tarjouskirjat sähköisesti 1
ilmoitus
postitse
ilmoitus
tehty
sähköisesti
ilmoitus ja tarjouskirjat sähköisesti 1
ilmoitus
postitse
Avoin menettely (tavarat, palvelut, rakennusurakat)
Tarjousaika 45 pv* 40 pv* 52 pv* 22 pv* 22 pv* 22 pv*
Rajoitettu menettely, neuvottelumenettely ja kilpailullinen neuvottelumenettely
Osallistumishakemuksen jättäminen 30 pv* 30 pv* 37 pv* 30 pv* 30 pv* 37 pv*
Tarjousaika rajoitetussa menettelyssä 40 pv** 35 pv** 40 pv** 22 pv** 22 pv** 22 pv**
Nopeutettu rajoitettu tai neuvottelumenettely
Osallistumishakemuksen jättäminen 10 pv* 10 pv* 15 pv* 10 pv* 10 pv* 15 pv*
Tarjousaika rajoitetussa menettelyssä 10 pv* 10 pv** 10 pv** 10 pv** 10 pv** 10 pv**
Käyttöoikeusurakat
Osallistumishakemuksen jättäminen 45 pv* - 52 pv* - - -
Aliurakoiden osallistumishakemukset - - 37 pv* - - -
Tarjousaika - - 40 pv** - - -
Jälki-ilmoitus - - 48 pv*** - - 48 pv***
valtion keskushallinto-viranomainen
muut hankinta- viranomaiset
Tavara- ja palveluhankinnat 418 000 € -
Rakennusurakat 5 225 000 € 5 225 000 €
Suunnittelukilpailut 418 000 € -
TAULUKKO 3: EU-KYNNYSARVOT KYNNYSARVOT [5] TAULUKKO 4: EU-KYNNYSARVOT YLITTÄVIEN HANKINTOJEN VÄHIMMÄISMÄÄRÄAIKATAULUKKO [7]
EU-KYNNYSARVOT YLITTÄVIEN HANKINTOJEN HANKINTAMENETTELYJÄ
VOIDAAN SOVELTAA SEURAAVISSA HANKINNOISSA
EU-KYNNYSARVOT YLITTÄVIEN HANKINTOJEN HANKINTAMENETTELYJÄ
VOIDAAN SOVELTAA SEURAAVISSA HANKINNOISSA
eu-kynnysarvot (hankintalain 16 §) eu-kynnysarvot (hankintalain 16 §)
eu-kynnysarvot (erityisalojen hankintalain 12 §)
Ennakkoilmoitus tehdään sähköisesti HILMAssa.
* Hankintailmoituksen lähettämispäivää seuraavasta päivästä
** Tarjouspyynnön lähettämispäivästä
*** Hankintasopimuksen tai puitejärjestelyn syntymisestä
1 Hankintalain 38 §:ssä säädetään tarjousasiakirjojen sähköisestä saatavilla olosta ja sähköisestä ilmoittamisesta.
llmoitus tehdään sähköisesti sekä tarjouspyyntöasiakirjat ja liiteasiakirjat ovat sähköisesti ja täydellisesti saatavilla
sekä ilmoituksessa on mainittu internetosoite ko. asiakirjoihin.
22 23
TULE HYVÄ HANKINTA
3. HANKINTAPROSESSI
Hankintayksiköt voivat luonnollisesti halutessaan soveltaa kansallisen kynnysarvon
ylittäviin hankintoihin tarkoitettuja menettelyjä myös pienhankinnoissa. Eli, pien-
hankinnoissa voidaan myös soveltaa esimerkiksi ennakkokyselyä tai HILMAssa
ilmoittamista tms. Hankintayksiköt voivat luonnollisesti halutessaan soveltaa myös
EU-kynnysarvot ylittäviin hankintoihin tarkoitettuja menettelyjä myös kansallisissa
hankinnoissa. Monesti on todettukin, että esimerkiksi pienhankinnoissa sovelletut
kansallisten hankintojen menettelyt ovat tuottaneet hyviä tuloksia hankintaprosessin
edetessä.
Seuraavissa kappaleissa kuvataan perinteinen, hyväksi todettu hankintaprosessi.
Lähtökohtaisesti kyseistä hankintaprosessia voidaan soveltaa niin pienhankinnoissa,
kansallisissa hankinnoissa kuin myös EU-hankinnoissa. Toki tulee huomioida, että pien-
hankinnoissa hankintayksiköllä ei ole mitään velvoitetta soveltaa kaikkia alla mainittuja
prosesseja, mutta niiden hyödyntäminen saattaa tehostaa ja jopa selkeyttää kilpailu-
tusta. Toiseksi tulee huomioida, että EU-hankinnoissa on joidenkin menettelyjen osilta
tiukemmat vaatimukset, kuin kansallisissa hankinnoissa.
Seuraavalla sivulla taulukossa 4 on käsitelty eri hankintaprosessien vaiheita (vaiheet
avataan tarkemmin seuraavissa kappaleissa). Listassa on tuotu esille myös, mitkä vaiheet
eivät ole pakollisia tai missä voidaan käyttää hankintayksikön omia menettelytapoja. On
hyvä huomioida, että vaikka kohdat 1 ja 2 eivät ole käytännössä missään hankinnassa
pakollisia, on vaiheiden hyödyntäminen suositeltavaa. Kohdat 1 – 4 toteutetaan ennen
varsinaisen tarjouskilpailun alkua, kohdat 5 – 13 ovat varsinainen tarjouskilpailu ja koh-
dat 14 – 17 ovat varsinaisen tarjouskilpailun jälkeen toteutettavat vaiheet.
eu-hankinta
EU-hankintadirektiivit
kansallinen hankinta
Hankintalaki
pienhankinta
EU:n perussopimuksen yleiset periaatteet
1. Markkinaseuranta Markkinaseuranta Markkinaseuranta
2. Suunnittelu Suunnittelu Suunnittelu
3. Ennakkoilmoitus (Ennakkoilmoitus) ¹ (Ennakkoilmoitus) ¹
4. Menettelyvalinta Menettelyvalinta (Menettelyvalinta) ¹
5. Hankintailmoitus Hankintailmoitus (Hankintailmoitus) ¹
6. Tarjouspyyntö Tarjouspyyntö Tarjouspyyntö
7. Lisätietokysymykset ja vastaukset
Lisätietokysymykset ja vastaukset
Lisätietokysymykset ja vastaukset
8. Tarjousten jättäminen Tarjousten jättäminen Tarjousten jättäminen
9. Tarjousten avaustilaisuus Tarjousten avaustilaisuus Tarjousten avaustilaisuus
10. Tarjoajien soveltuvuustarkastus Tarjoajien soveltuvuustarkastus Tarjoajien soveltuvuustarkastus
11. Tarjousten tarkastus Tarjousten tarkastus Tarjousten tarkastus
12. Täsmennyspyyntö ja vastaukset Täsmennyspyyntö ja vastaukset Täsmennyspyyntö ja vastaukset
13. Tarjousten vertailu ja perustelu Tarjousten vertailu ja perustelu Tarjousten vertailu ja perustelu
14. Hankintapäätös ja ilmoittaminen
Hankintapäätös ja ilmoittaminen
Hankintapäätös ja ilmoittaminen
15. Valitusaika / odotusaika Valitusaika / odotusaika (Valitusaika / odotusaika) 2
16. Sopiminen ja sopimuskausi Sopiminen ja sopimuskausi Sopiminen ja sopimuskausi
17. Jälki-ilmoitus (Jälki-ilmoitus) ¹ (Jälki-ilmoitus) ¹
TAULUKKO 5: HANKINTAPROSESSIEN VAIHEET
¹ Ei pakollinen2 Hankintayksikön omat menettelytavat
24 25
TULE HYVÄ HANKINTA
3.1. Markkinointi ja markkinaseuranta
Markkinaseuranta voidaan toteuttaa täysin vapaasti hankintayksikön ja mahdollisten
tarjoajien välillä. Mitä tehokkaammin markkinaseuranta on toteutettu, sitä paremmin
suunnittelu voidaan toteuttaa, markkinat huomioon ottaen.
3.2. Suunnittelu
Koko tarjouskilpailun eteneminen on paljolti kiinni tarjouskilpailun ensimmäisistä
vaiheista. Jos ensimmäiset vaiheet on toteutettu ja suunniteltu hyviä menetelmiä ja
käytäntöjä hyödyntäen, on tarjouskilpailun myöhemmät vaiheet helpompi toteuttaa.
3.3. Ennakkoilmoitus
Yksi todella hyväksi todettu menettely kilpailutuksen aloittamiselle on julkaista esim.
hankintayksikön kotisivuilla tai hankinnan suuruudesta riippuen HILMAssa ”Ennakko-
ilmoitus – Tietopyyntö / Tekninen vuoropuhelu / Kutsu markkinavuoropuheluun”. Ennakko-
ilmoitus tulee tehdä kaikissa EU-hankinnoissa, mutta se ei ole pakollinen kansallisissa
hankinnoissa tai pienhankinnoissa (Huom! Ennakkoilmoitusta voidaan kuitenkin hyö-
dyntää sekä kansallisissa hankinnoissa että pienhankinnoissa).
Ennakkoilmoitus ei sido hankintayksikköä eikä tarjoajia mihinkään ja koska varsinaista
tarjouskilpailua ei ole tässä vaiheessa aloitettu, on kaikki vuoropuhelu hankintayksikön
ja mahdollisten tarjoajien kesken mahdollista toteuttaa täysin avoimesti.
Tässäkin on kuitenkin hyvä tiedostaa, etteivät ennakkoilmoituksen aikana käydyt
keskustelut aseta ketään mahdollisista tarjoajista erityisasemaan. Ennakkoilmoituksen
avulla voidaan vähentää toimittajariippuvuutta ja saada aikaan tietoja uusista toteu-
tusvaihtoehdoista sekä hankkijan rahoitusmahdollisuuksiin ja aikatauluihin sopivista
ratkaisuista. Jo tehtyä tarjouspyyntöä ei yleensä saa enää muuttaa, joten vaihtoehdot
tulisi selvittää ennakolta.
Vaihtoehtoisten tarjousten pyytäminen on mahdollista, mutta käytännössä niiden
vertaileminen voi olla työlästä ja vaikeaa. Mikäli kyseessä on mittava hanke, on jo
suunnitteluvaiheessa syytä arvioida myös tarve ennakkoilmoituksen julkaisemiseen
HILMAssa. Ennakkoilmoituksella voidaan myöhemmin lyhentää tarjousaikaa. Ennakko-
ilmoituksessa on suositeltavinta käyttää yleisiä ja kaikille avoimia tiedotustapoja.
Suositeltavin menettely on ilmoittaa tulevasta hankinnasta jo ennen mahdollisen
HILMAssa tehtävän ennakkoilmoituksen julkaisemista esimerkiksi hankintayksikön
verkkosivuilla.
3.3.1. Tietopyyntö
Ennakkoilmoituksen tietopyynnöllä tai markkinoiden kartoituksella, ennakkotieduste-
lulla tai informaatiokyselyllä (RFI) tarkoitetaan sitä, että hankintayksikkö selvittää
ennen tarjouskilpailun aloittamista tarjoajien määrää ja toimituskykyä, markkinoilla
olevia tuotteita ja niiden ominaisuuksia, ratkaisuvaihtoehtoja tai palvelun toteutus-
tapoja. Myös eri ratkaisuvaihtoehtojen kustannustasoa voidaan selvittää. Tietopyyn-
nössä voidaan kuvata esimerkiksi hankinnan tavoitteet, hankintayksikön halukkuus
vaihtoehtoisiin ratkaisuihin, laatutaso ja muut tavoitellut tekniset ominaisuudet,
toivottu kustannustaso, hankinnan aikataulu ym. yleiset seikat. Syrjimättömyyden ja
tasapuolisuuden varmistamiseksi yrityksille suunnattavat tietopyynnöt on syytä tehdä
kirjallisesti ja mahdollisimman laajasti.
Hankintayksikkö ei saa tässä vaiheessa käydä mitään varsinaista tarjouskeskusteluja
tai neuvotella hankinnasta yksityiskohtaisesti yritysten kanssa. Kahdenkeskisiä kes-
kusteluja mahdollisten tarjoajien kanssa on hyvä välttää muutoinkin, koska keskuste-
luissa toimittaja saattaisi saada asiasta enemmän tietoa kuin muut tai toimittaja voisi
vaikuttaa suunnittelun hankinnan sisältöön itselleen edullisella tavalla.
Jos keskusteluja ei voida välttää, niitä olisi joka tapauksessa käytävä mahdollisimman
usean yrityksen kanssa ja mieluiten niin, että keskustelujen sisältö dokumentoidaan.
Tavarahankinnoissa voidaan pyytää myös näytteitä ja palvelukohteissa voidaan tehdä
26 27
TULE HYVÄ HANKINTA
tutustumiskäyntejä, jos tällä ei vaaranneta tarjoajien tasavertaista kohtelua. Tieto-
pyyntö on erityisen tärkeä ja suositeltavaa silloin, kun hankitaan uusia, innovatiivisia
tuotteita tai palveluratkaisuja.
Tietopyyntö voi pääpiirteittäin olla esim. seuraavanlainen:
Pienhankinnoissa voidaan hyödyntää myös tietopyyntöä, ja yksi hyväksi todettu menet-
telytapa on toimittaa tietopyyntö esimerkiksi sähköisesti niille halutuille toimittajil-
le (3 – 5), joita lähestyttäisiin myös varsinaisella tarjouspyynnöllä. Pienhankinnoissa
voidaan myös hyödyntää menettelytapaa, jossa ennakkoilmoituksen mukaisesti
toimitetaan ns. luonnosehdotuspyyntö. Jos esimerkiksi tuleva pienhankinta on vaikkapa
työtilojen suunnittelua tms., voidaan ennen varsinaisia tarjouspyyntöjä toimittaa luon-
nosehdotuspyyntö, jossa avataan pääpiirteittäin tuleva hankinta.
Luonnosehdotuspyynnön pääperiaatteena on siis pyytää halutuilta toimittajilta ehdo-
tuksia esim. ed. mainitun työtilan ratkaisuista ja valita jatkoon esim. 2 – 3 parasta, joille
toimitetaan varsinainen tarjouspyyntö (Huom! Jatkoonpääsyseikka on hyvä mainita
luonnosehdotuspyynnössä selvästi). Luonnosehdotelma ja esimerkiksi tietopyyntö
ovat teknisiltä ja muodollisilta seikoilta tarkasteltuina tarjouspyynnön kaltaisia, mutta
eivät niin yksityiskohtaisia.
3.3.2. Tekninen vuoropuhelu
Ennakkoilmoituksen teknisessä vuoropuhelussa hankintayksikkö julkaisee luonnos-
version tarjouspyynnöstään kommentoitavaksi. Tällä vältetään tulkinnanvaraisuuksia,
ja hankintayksikkö voi ennen varsinaisen tarjousajan alkamista selventää ja täydentää
tarjouspyyntöään. Joskus hankintayksikkö on saattanut julkaista teknisen vuoropuhelun
sijaan ”budjettitiedusteluksi” merkittyjä yksityiskohtaisia ja täysin tarjouspyynnön
muotoon laadittuja asiakirjoja, joissa on pyydetty ilmoittamaan sitovasti mm. tuotteen
tarkka hinta.
”Budjettitiedustelut” on pyydetty palauttamaan samaan tapaan kuin tarjouksetkin eli
määräaikaan mennessä ja suljetussa kirjeessä. Hankintayksikön toteuttama ”budjetti-
tiedustelu” ei kuitenkaan saa olla sellainen, että tarjoaja voisi sekoittaa sen varsinai-
seen tarjouspyyntöön.
1. Millaisilla menetelmillä mielestänne saavutetaan tulevalla hankinnalla toteutettavat tavoitteet?
2. Hankinnan sisällöksi on suunniteltu seuraavia kokonaisuuksia: XXX. Mitä mieltä olette ehdotuksesta?
3. Kuvatkaa yrityksenne kokemusta kyseessä olevien palvelujen tuottamisesta. Pyydämme ilmoittamaan montako referenssiä/millaisia referenssejä teillä on hankinnan kohdetta vastaavien palvelujen tuottamisesta.
4. Tarjousten arviointikriteereiksi on suunniteltu: A) LAATU (työsuunnitelma 30 % ja osaaminen 40 %) ja B) HINTA (30 %). Onko kriteerit mielestänne sopivassa suhteessa?
5. Millaisella hinnoittelumallilla tarjoatte palveluita? Mikä olisi paras hinnoittelumalli tälle hankinnalle?
6. Mikä on alustava hinta-arvionne ehdottamastanne toteutuksesta?
7. Millaisilla sopimusehdoilla tarjoatte palveluita? Voitte liittää oheen sopimusmallin.
8. Pyydämme vapaamuotoisia näkemyksiänne seikoista, joita tarjouspyyntöä tehtäessä kannattaisi huomioida.
9. Onko jotain, mitä haluaisitte kysyä meiltä?
10. Millaiset kannustimet/sanktiot palvelun tuottamiseen olisi tarkoituksenmukaista liittää?
TAULUKKO 6: ENNAKKOILMOITUKSEN TIETOPYYNTÖESIMERKKI
HANKINTAA KOSKEVAT KYSYMYKSET
PYYDÄMME TEILTÄ NÄKEMYKSIÄNNE SEURAAVISTA ASIOISTA:
28 29
TULE HYVÄ HANKINTA
3.3.3. Markkinavuoropuhelu
Markkinavuoropuhelu on käytännössä tiedotustilaisuus, joka voi olla suositeltavaa
esimerkiksi silloin, kun palveluhankintoja kilpailutetaan ensimmäisen kerran. Pienten
yritysten edustajat ovat toivoneet myös, että hankintayksikkö järjestäisi erityisen tar-
jouspyynnön ”läpilukutilaisuuden”, jotta niillä pienyrittäjillä, joilla on kaikkein vähiten
osaamista, olisi mahdollisuus ymmärtää hankintayksikön tarpeet ja hankinnan ehdot.
Tätä tavoitetta voidaan hyvin edistää avoimella tiedotustilaisuudella. [1]
3.4. Menettelyvalinta
Eri hankintamenettelyiden keskeinen sisältö on kuvattu seuraavassa. Kaikista hankin-
noista on lisäksi tehtävä hankintapäätös sekä päätös tarjoajien ja ehdokkaiden hylkää-
misestä. Tarjouskilpailun hävinneille tarjoajille sekä menettelyn aiemmassa vaiheessa
hylätyille ehdokkaille ja tarjoajille on annettava tiedoksi päätös, ja siihen on liitettävä
valitusosoite. Tässä käydyt kuvaukset avaavat vain pääpiirteittäin eri hankintamenette-
lyitä. Tarkemmat sisällöt löytyvät lähteiden osoittamista tiedoista.
Erityismainintana voisi tässä nostaa esille neuvottelumenettelyn ja kilpailullisen
neuvottelumenettelyn. Kyseisiä menettelyitä hyödynnetään Keski-Euroopassa ja Iso-
Britanniassa huomattavasti enemmän kuin Suomessa. Yleisesti ottaen tähän ei liene
muuta syytä, kuin se, että neuvottelumenettelyitä ei ole totuttu käyttämään Suomessa
kovinkaan paljon, ja niiden hyödyntäminen vaatii kaikin puolin enemmän tarkkuutta ja
osaamista.
Monet hankintoihin perehtyneet juristit ovatkin todenneet esimerkiksi ennakko-
ilmoituksen eri vaiheiden tuottavan samat hyödyt kuin neuvottelumenettelyjen. [1]
3.4.1. Avoin menettely
Hankintayksikkö julkaisee hankinnasta hankintailmoituksen ja kaikki halukkaat toimit-
tajat voivat tehdä tarjouksen (5 §). Tarjouspyyntöasiakirjat ovat saatavilla joko hankinta-
yksiköltä tai sähköisesti, ilmoituksessa mainitussa osoitteessa. Tarjousten sisällöstä ei
voi neuvotella tarjoajien kanssa. Hankintayksikkö tarkistaa ensin kaikkien tarjoajien
kelpoisuuden eli sen, täyttävätkö ne tarjoajille asetetut vähimmäisvaatimukset. Tarjous-
ten vertailuun hyväksytään vain vähimmäisehdot täyttävät tarjoajat. Muut hylätään.
Tarjouksista valitaan paras sen mukaan, mitä tarjouspyynnössä on ilmoitettu. Yleensä va-
litaan kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous, jolloin vertailuperusteet on painotettava
ja tarvittaessa ilmoitettava pisteytysperusteet. [1]
3.4.2. Rajoitettu menettely
Hankintayksikkö julkaisee hankinnasta hankintailmoituksen ja kaikki halukkaat
toimittajat voivat pyytää saada osallistua hankintaan, mutta ainoastaan hankinta-
yksikön valitsemat ehdokkaat voivat tehdä tarjouksen (5 §).
Hankintayksikkö valitsee varsinaiseen tarjouskilpailuun ilmoittamansa vähimmäis-
tai enimmäismäärän parhaita tarjoajia. Perusteena valinnassa voivat olla esimerkiksi
vähimmäiskriteerit ja lisäpisteitä antavat kriteerit.
Hankintayksikkö lähettää varsinaisen tarjouspyynnön ainoastaan tarjoajiksi valitsemil-
leen toimittajille. Tarjousten sisällöstä ei voi neuvotella tarjoajien kanssa. Tarjouksista
valitaan paras sen mukaan, mitä tarjouspyynnössä on ilmoitettu. Yleensä valitaan
kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous, jolloin vertailuperusteet on painotettava ja
tarvittaessa ilmoitettava pisteytysperusteet. [1]
30 31
TULE HYVÄ HANKINTA
3.4.3. Neuvottelumenettely
Neuvottelumenettelyä saa käyttää vain erityisillä perusteilla. Hankinnasta julkaistaan
ilmoitus. Toimittajat lähettävät osallistumishakemuksen ja hankintayksikkö valitsee
menettelyyn ilmoittamiensa perusteiden mukaan parhaat tarjoajat. Tämän jälkeen
hankintayksikkö lähettää valitsemilleen tarjoajille neuvottelukutsun ja aloittaa neu-
vottelut hankinnan sisällöstä ja ehdoista kaikkien tarjoajaksi hyväksyttyjen kanssa.
Neuvotteluja hankinnan sisällöstä ja ehdoista voidaan käydä vapaasti yhdessä tai
useammassa vaiheessa.
Tarjoajien määrää voidaan vähentää myös vaiheittain. Neuvotteluvaiheen päätyttyä
pyydetään lopulliset tarjoukset ja niistä valitaan paras. Neuvottelumenettely voi olla
myös jatkovaihe aiemmalle kilpailutukselle.
Hankintailmoitusta ei tarvitse julkaista, jos neuvottelut aloitetaan aiemman rajoitetun
tai avoimen menettelyn jälkeisenä vaiheena ja jos tietyt edellytykset täyttyvät. [1]
Edellä mainittu tarkoittaa siis tilannetta, jossa tarjouskilpailu aloitetaan esimerkiksi
avoimella menettelyllä ja vastaanotetut tarjoukset eivät ole keskenään vertailukelpoi-
sia (tämä voi johtua esimerkiksi epäselvästä tarjouspyynnöstä tai todella erikoisesta
ja uudenlaisesta hankinnasta, joka pitää sisällään laaja kustannusarvioita tai elinkaari-
suunnittelua). Tällaisessa tilanteessa voidaan siirtyä suoraan neuvottelumenettelyyn.
Vaihtoehtoisesti tarjouskilpailu voidaan aloittaa myös suoraan neuvottelumenette-
lyllä, mutta tässä tilanteessa hankinnan tulee olla sisällöltään sellainen, että voidaan
yksiselitteisesti todeta neuvottelumenettelyn olevan luontevin tapa edetä (esim. edellä
mainittu todella erikoinen tai uudenlainen hankinta, joka pitää sisällään laaja kustan-
nusarvioita tai elinkaarisuunnittelua). [1]
Neuvottelumenettely on hankintayksikön kannalta kaikkein joustavin ja muodoltaan
vähiten säännelty menettely, jossa hankintayksikkö saa määritellä hankinnan lopullisen
sisällön ja valintaehdot tarjoajien kanssa käytävissä neuvotteluissa.
Tarjoajien kannalta menettely on vähiten avoin, koska menettelyyn otetaan mukaan
vain pieni määrä tarjoajia eikä kaikista hankinnan ehdoista ilmoiteta ennakolta. Tästä
syystä menettelyn käyttö on rajattu tiukasti vain poikkeuksellisen vaativiin hankintoihin
ja erityistilanteisiin. Esimerkiksi elinkaarihankkeet tai tilanteet, jossa kaikki tarjoukset
ovat olleet merkittävän puutteellisia. [1] [2]
Kilpailullinen neuvottelumenettely on vuoden 2007 hankintalakiuudistuksessa käyttöön
otettu, neuvottelumenettelyn ja rajoitetun menettelyn väliin tuleva joustavampi han-
kintamenettely. Sen käyttö edellyttää jonkinasteista poikkeuksellisuutta, mutta käyttö-
edellytykset eivät kuitenkaan ole yhtä tiukat kuin neuvottelumenettelyssä. Neuvottelu-
menettelyn käytön edellytyksistä on säädetty EU:n kynnysarvon ylittävien hankintojen
osalta hankintalain 25 §:ssä (kansallisissa hankinnoissa 66 §:ssä). Neuvottelumenettelyyn
siirtyminen on mahdollista ensinnäkin, jos edeltävässä avoimena, rajoitettuna tai kilpai-
lullisena neuvottelumenettelynä toteutetussa menettelyssä on saatu vain tarjouksia,
jotka eivät vastaa tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja. Tämä edellyttää sitä, että
kaikki tarjouskilpailussa vastaanotetut tarjoukset on tarkastettu ja että niissä on puutteita,
jotka voidaan katsoa tarjouspyynnön vastaisuuksiksi. Mikäli joissakin tarjouksissa on
puutteita, jotka eivät ole tarjouksen hylkäämiseen velvoittavia, hankintayksiköllä ei ole
oikeutta siirtyä neuvottelumenettelyyn. [1] [2] Neuvottelumenettelyyn siirtymisestä on
pääsääntöisesti julkaistava uusi hankintailmoitus. Ilmoitusvelvoitteesta voidaan poiketa
tilanteessa, jossa neuvotteluihin otetaan kaikki ne tarjoajat, jotka täyttävät asetetut
soveltuvuutta koskevat vähimmäisvaatimukset ja jotka ovat tehneet tarjousmenettelyn
muotovaatimusten mukaisen tarjouksen. [1] [2]
Neuvottelumenettelyihin voidaan siirtyä edellä mainitulla tavalla tai sitten neuvotte-
lumenettely voidaan ottaa hankinnan alkuperäiseksi menettelyksi edellyttäen, että
hankinnan kohde sitä vaatii: esimerkiksi hankinnan sisältöä ja kustannusvaikutuksia
on erityisen vaikea arvioida ennakolta.
Neuvottelumenettelyyn voidaan siirtyä myös rakennushankkeissa, jotka tehdään tutki-
musta, kehittämistä ja kokeilua varten ja joilla ei tavoitella taloudellista hyötyä. [1] [2]
Neuvottelujen jälkeen hankintayksikkö pystyy laatimaan lopullisen tarjouspyynnön,
jonka perusteella se pyytää tarjouksia. Edellä käytyjen osioiden perusteella voidaan
todeta, että tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuuden arviointi ei poikkea neuvottelu-
32 33
TULE HYVÄ HANKINTA
menettelyn loppuvaiheessa millään tavoin perinteisten (avoimen ja rajoitetun) menet-
telyiden arvioinneista.
Tarjoajien on tiedettävä, mitkä ovat lopullisessa tarjouspyynnössä tarjouksille asetet-
tavat vaatimukset. Vaatimukset eivät saa poiketa tarjoajien väillä toisistaan tarjoajien
tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi.
Neuvottelumenettelyssä hankintayksikön kannattaa kiinnittää erityistä huomiota
tiedon tasapuoliseen jakamiseen tarjoajien välillä. [1] [2]
3.4.4. Kilpailullinen neuvottelumenettely
Kilpailullista neuvottelumenettelyä saa käyttää monimutkaisessa hankinnassa.
Hankinnasta julkaistaan hankintailmoitus tai sen lisäksi myös hankinnan sisältöä
koskeva hankekuvaus tai alustava tarjouspyyntö. Tarjoajat lähettävät osallistumis-
hakemukset. Hankintayksikkö valitsee menettelyyn ilmoittamiensa perusteiden
mukaan parhaat tarjoajat ja lähettää näille neuvottelukutsun tai tarjouspyynnön.
Neuvottelut hankinnan sisällöstä ja eri ratkaisuvaihtoehdoista aloitetaan kaikkien
valittujen tarjoajien kanssa. Tarjoajien määrää voidaan karsia vaiheittain. Kun keskus-
telut todetaan päättyneiksi, kukin tarjoaja tekee lopullisen tarjouksen omasta ratkaisu-
vaihtoehdostaan, ellei muuta ole etukäteen ilmoitettu tai sovittu. Tarjouksista valitaan
paras sen mukaan, mitä on ilmoitettu kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailupe-
rusteeksi. [1]
Kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä hankintayksikkö neuvottelee menettelyyn
hyväksyttyjen tarjoajien kanssa ratkaisuehdotuksista, joihin pohjautuvaan tarjous-
pyyntöön tarjoajat voivat lopulta jättää tarjouksen. Kilpailullisella neuvottelumenet-
telyllä voidaan aiempaa joustavammin toteuttaa hankintoja, joissa hankinnan moni-
mutkaisuuden vuoksi on vaikeaa tai epätarkoituksenmukaista laatia tarjouspyyntö
ennakolta. [1] [2]
Menettely mahdollistaa hankinnan toteuttamiseen liittyvien neuvottelujen käymisen
ennen tarjousten pyytämistä. Menettelyllä pyritään helpottamaan monimutkaisten
hankintojen tekemistä ja mahdollistamaan uusien ja erityisesti innovatiivisten ratkaisu-
jen huomioiminen hankintojen toteuttamisessa.
Kilpailullista neuvottelumenettelyä käytetään tyypillisesti hankintamenettelynä esim.
elinkaarimallilla toteutettavissa PPP-hankkeissa ja vaativissa tietojärjestelmähank-
keissa. Kilpailullinen neuvottelumenettelyn käytön edellytyksenä on, että tarjousten
valintaperusteena käytetään kokonaistaloudellista edullisuutta. [1] [2]
Neuvottelumenettely vs. kilpailullinen neuvottelumenettely
Pääpiirteissään siis kahta edellä mainittua hankintamenettelyä voidaan käyttää hankin-
noissa, jotka ovat erityisen vaativia ja sisällöltään ja kustannuksiltaan todella vaikeita
arvioitavia etukäteen. Kilpailullinen neuvottelumenettely asettuu ns. neuvottelume-
nettelyn ja rajoitetun menettelyn väliin ja sitä voidaan pitää molempia joustavampana
hankintamenettelynä. [1] [2] [8]
Useimmissa tapauksissa kilpailullista neuvottelumenettelyä verrataan hankintamenet-
telyn valintatilanteessa neuvottelumenettelyyn. Selkeää ohjetta näiden menettelyjen
keskinäisestä paremmuudesta ei ole.
Keskeinen ero neuvottelumenettelyn ja kilpailullisen neuvottelumenettelyn välillä
on ainakin se, että kilpailullinen neuvottelumenettely on selkeästi kaksivaiheinen.
Ensimmäisessä vaiheessa etsitään haluttu ratkaisumalli tai mallit ja toisessa vaiheessa
pyydetään näihin ratkaisumalleihin perustuvat tarjoukset. Neuvottelumenettelyssä
tarjouksia saatetaan pyytää suhteessa aikaisemmassa vaiheessa kuin kilpailullisessa
neuvottelumenettelyssä. [1] [2] [8]
34 35
TULE HYVÄ HANKINTA
3.4.5. Puitejärjestely
Puitejärjestelyllä tarkoitetaan määritelmän mukaan yhden tai useamman hankinta-
yksikön ja yhden tai useamman toimittajan välistä sopimusta, jonka tarkoituksena on
vahvistaa tietyn ajan kuluessa tehtäviä hankintasopimuksia koskevat ehdot, kuten
hinnat ja suunnitellut määrät.
Puitejärjestely on kaksivaiheinen menettely, jonka ensimmäisessä vaiheessa tarjoajat
hyväksytään puitejärjestelyyn käyttämällä ensin esimerkiksi rajoitettua menettelyä.
Toisessa vaiheessa (ns. minikilpailutus) eli varsinaisessa hankinnassa puitejärjestelyyn
hyväksytyille lähetetään tarkennettu tarjouspyyntö ja tarjoajat antavat tarkennetun
tarjouksensa. Minikilpailutuksessa annetaan kirjalliset tarjoukset.
Paras valitaan ilmoitettujen perusteiden mukaan. Jos hankinnan sisältö ja ehdot on jo
ensimmäisessä vaiheessa lyöty sitovasti lukkoon, erillistä minikilpailutusta ei tarvita,
vaan tuote tai palvelu tilataan suoraan etusijajärjestyksen tai muiden määräytymis-
ehtojen mukaisesti. Puitejärjestely voidaan tehdä myös yhden tarjoajan kanssa. [1]
3.4.6. Suunnittelukilpailu
Suunnittelukilpailusta julkaistaan hankintailmoitus. Suunnittelukilpailuun voivat
osallistua kaikki halukkaat suunnittelijat tai se voi olla myös kaksivaiheinen menettely
siten, että kilpailuun voivat osallistua vain ennalta valitut suunnittelijat.
Suunnittelijoiden valinnassa voidaan käyttää esimerkiksi rajoitettua menettelyä.
Suunnittelukilpailun voittajan valitsee puolueeton tuomaristo. Kilpailuun osallistujille
voidaan maksaa rahapalkintoja.
Suunnittelukilpailulla tarkoitetaan hankintalain 5 §:n 16 kohdan mukaan menettelyä,
jolla hankintayksikkö voi hankkia esimerkiksi kaavoitukseen, kaupunkisuunnitteluun,
arkkitehtuuriin, tekniseen suunnitteluun tai tietojenkäsittelyyn liittyvän suunnitelman.
Erona muihin menettelyihin on se, että kilpailun tuomaristo valitsee suunnittelukilpai-
lun voittajan. Kilpailussa voidaan antaa myös palkintoja. Suunnittelukilpailun käyt-
täminen mahdollistaa sen, että voittajan kanssa voidaan myöhemmin tehdä suoraan
sopimus suunnittelutyöstä. [1]
3.4.7. Dynaaminen hankintajärjestelmä
Dynaaminen hankintajärjestelmä on kaksivaiheinen tarjoajien ja tarjousten valinta-
menettely, johon voidaan ottaa uusia tarjoajia koko ajan ja joka on sallittu vain sähköisin
välinein erityistä ohjelmaa käyttämällä. Ohjelman käyttöön liittyy ehtoja [1]
3.4.8. Sähköinen huutokauppa
Sähköinen huutokauppa on kaksivaiheinen menettely tavanomaisten tavaroiden
ostamiseksi. Huutokauppaan voidaan valita vain rajallinen määrä tarjoajia. Menettely
edellyttää erityistä sähköistä huutokauppaohjelmaa. Tarjouksia saa tehdä vain tietyn
ajan kuluessa tai tietty määrä. Tarjousten valinta on automatisoitu.
3.4.9. Suorahankinta
Suorahankinnan käyttömahdollisuudet ovat hyvin rajalliset. Menettelyssä ei ole pakko
julkaista hankintailmoitusta. Tarjouspyyntö voidaan tehdä vapaamuotoisesti yhdelle
tai useammalle yritykselle. Kaikista tarjoajalle ja tarjoukselle asetettavista ehdoista
voidaan vapaasti neuvotella.
Tarjous voidaan valita vapaasti. Syrjiviä ehtoja ei kuitenkaan saa asettaa. Suositeltavaa
on kuitenkin käyttää kirjallisia tarjouspyyntöjä ja kirjallisia tarjouksia. Suorahankinnan
yhtenä perusteena voi olla esimerkiksi hankintayksiköstä johtumaton välitön kiire
toteuttaa hankinta, mutta tässä tulee huomioida, että jos välitön kiire johtuu vain ja
ainoastaan hankintayksikön puutteellisesta tietämyksestä markkinoiden tarjonnan
suhteen, ei perustetta voida katsoa hankintayksiköstä johtumattomaksi välittömäksi
kiireeksi. [1]
36 37
TULE HYVÄ HANKINTA
3.4.10. Menettelyiden vertailu ja eri vaiheet
TAULUKKO 7: HANKINTAPROSESSEISSA ENITEN KÄYTETYT MENETTELYT JA NIIDEN VAIHEET [9]
avoin menettely
rajoitettu menettely
neuvottelu menettely
kilpailullinen neuvottelumenettely
HILMA-ilmoitus HILMA-ilmoitus HILMA-ilmoitus HILMA-ilmoitus
Tarjouspyynnön lähettäminen (jos ei
sähköisesti saatavilla)
Osallistumishake-musten vastaanotto
Osallistumishake-musten vastaanotto
Osallistumishake-musten vastaanotto
Tarjousten vastaanotto ja avaus
Ehdokkaiden soveltuvuuden tarkistaminen
Ehdokkaiden soveltuvuuden tarkistaminen
Ehdokkaiden soveltuvuuden tarkistaminen
Tarjoajien soveltuvuuden ja
tarjouksen tarjous-pyynnön mukaisuuden
tarkistaminen
Tarjoajien valinta objektiivisilla
ja syrjimättömillä kriteereillä
Tarjoajien valinta objektiivisilla
ja syrjimättömillä kriteereillä
Tarjoajien valinta objektiivisilla
ja syrjimättömillä kriteereillä
Tarjousten vertailuTarjouspyynnön
lähettäminen (jos ei sähköisesti saatavilla)
Neuvottelukutsun lähettäminen valituille
tarjoajille
Neuvottelukutsun lähettäminen valituille
tarjoajille
Hankintapäätös ja sen tiedoksianto
Tarjousten vastaanotto ja avaus
Neuvottelut Neuvottelut
Sopimuksen tekoTarjouksen tarjous-
pyynnön mukaisuud-en tarkistaminen
Mahdollinen tarjoajien karsinta
Mahdollinen tarjoajien karsinta
- Tarjousten vertailu Neuvottelut Neuvottelut
-Hankintapäätös ja sen tiedoksianto
Lopullinen tarjouspyyntö
Mahdollinen päätös hankinnan ratkaisu-
vaihtoehdosta / vaihtoehdoista
- Sopimuksen tekoTarjousten
vastaanotto ja avausLopullinen
tarjouspyyntö
- -Tarjouksen tarjous-
pyynnön mukaisuuden tarkistaminen
Tarjousten vastaanotto ja avaus
- - Tarjousten vertailuTarjouksen tarjous-
pyynnön mukaisuuden tarkistaminen
- -Mahdolliset
tarkennuksetTarjousten vertailu
- -Hankintapäätös ja sen tiedoksianto
Mahdolliset tarkennukset
- - Sopimuksen tekoHankintapäätös ja sen tiedoksianto
- - - Sopimuksen teko
3.5. Hankintailmoitus
Kun tarjoaja tarkastaa tarjouksensa tarjouspyynnön mukaisuutta, sen on syytä katsoa
myös hankintailmoituksen sisältö. Jos tarjouspyynnön ja hankintailmoituksen sisältö
poikkeavat toisistaan, noudatetaan hankintailmoituksen sisältöä. Ennakkoilmoitus ei
taas sido hankintayksikköä mihinkään. Vaikka ennakkoilmoituksessa olisikin kuvattu
tulevaa hankinnan kohdetta yksiselitteisestikin, mutta kuvaus puuttuu hankintailmoi-
tuksesta tai varsinaisesta tarjouspyynnöstä, ei tarjousta voida hylätä, jos tarjoaja ei ole
tarjonnut ennakkoilmoituksen mukaista kohdetta.
• Esim. MAO: 426/10, sairaalapaineilmakeskus (100 k€). Ennakkoilmoitus:
”Öljyvapaa kompressori”; hankintailmoitus ja tarjouspyyntö eivät sisältäneet
mitään mainintaa öljyvapaasta kompressorista, jolloin hylättyä tarjousta ei olisi
tullut hylätä, huolimatta siitä, että ko. tarjous ei sisältänyt öljyvapaata kompressoria.
3.6. Tarjouspyyntö
Tarjouspyynnön laatimistapoja on varmasti yhtä monta kuin niiden tekijöitä. EU-
hankintojen tarjouspyynnön sisältöä koskevan hankintalain 41 §:n mukaan tarjous-
pyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava seuraavat [2]:
1. Hankinnan kohteen kuvaus
2. Viittaus julkaistuun hankintailmoitukseen
3. Määräaika tarjousten tekemiselle
4. Osoite, johon tarjoukset on toimitettava
5. Kieli, tai kielet, joilla tarjoukset on laadittava
6. Kelpoisuutta koskevat vaatimukset sekä luettelo toimitettavista asiakirjoista
7. Tarjouksen valintaperuste sekä, mikäli valintaperusteena on kokonais-
taloudellinen edullisuus, vertailuperusteet ja niiden suhteellinen painotus tai
kohtuullinen vaihteluväli tai poikkeuksellisesti vertailuperusteiden tärkeysjärjestys
8. Tarjouksen voimassaoloaika
9. Muut tiedot, joilla on olennaista merkitystä hankintamenettelyssä ja
tarjouksen tekemisessä
38 39
TULE HYVÄ HANKINTA
Tarjouspyynnön voi laatia esimerkiksi niin, että varsinaisessa tarjouspyyntöasiakirjassa
on kuvattu vain hankintamenettelyä koskevat asiat. Tavanomaista on, että tarjous-
pyynnössä kuvataan hankintaprosessin eteneminen aikajärjestyksessä [2]:
• Tarjouspyynnön julkaisemisen jälkeen vastaanotetaan kirjalliset lisäkysymykset
tarjouspyynnöstä. Tämän jälkeen hankintayksikkö vastaa kirjallisiin lisäkysymyksiin,
ja vastauksista tulee osa tarjouspyyntöaineistoa.
• Tarjoukset avataan avaustilaisuudessa.
• Määräajassa saapuneet tarjoukset otetaan tarkempaan käsittelyyn.
Myöhässä saapuneet tarjoukset on hylättävä tarjoajien tasapuolisen ja
syrjimättömän kohtelun vaatimuksen vuoksi.
• Tarjoajien soveltuvuus tarkastetaan. Tämän jälkeen arvioidaan soveltuvien
tarjoajien tarjousten tarjouspyynnön mukaisuutta.
• HUOM! Hankintayksikön kannattaa pyytää tarjoajaa ilmoittamaan kaikki
edellytetyt tiedot yhdellä lomakkeella.
3.7. Lisätietokysymykset ja vastaukset
Tarjouspyynnön julkaisun jälkeen, ennen tarjousten jättämistä, tarjoajilla on mahdol-
lisuus ja oikeus esittää lisätietokysymyksiä. Hankintayksikön antamista vastauksista
tulee osa tarjouspyyntöaineistoa ja vastaukset lisätietokysymyksiin ovat julkisia.
Vastaukset lisätietokysymyksiin julkaistaan anonyymisti.
3.8. Tarjousten jättäminen
Annetun tarjouksen tulee sekä tekniseltä että asiasisällöltään olla tarkasti tarjouspyyn-
nön mukainen. Tarjoukset ovat hinnan ja muiden ehtojen osalta lopullisia sekä hankinta-
yksikön että tarjoajan näkökulmasta. Kaikkien pyydettyjen selvitysten ja liitteiden on
oltava mukana sekä kirjallisessa että mahdollisessa sähköisessä muodossa annetussa
tarjouksessa. Pyydettyjä tarjouslomakkeita on syytä käyttää. Kaikki vaaditut tiedot on
ilmoitettava siinä muodossa kuin tarjouspyynnössä edellytetään. Kaikkien sopimus-
ehtojen on oltava pyydetyn mukaisia.
Tarjoajien soveltuvuustarkastuksessa ja tarjousten vertailu ja perusteet -kappaleissa
avataan tarkemmin tarjousten sisällöllisiä (sekä teknisiä että muodollisia) seikkoja.
Perusnyrkkisääntönä on hyvä muistaa, että tarjouksen tulee vastata jokaiseen tarjous-
pyynnössä edellytettyyn kohtaan. Tässä tulee erityisesti tiedostaa, mitkä ovat muodollisia
ja mitkä teknisiä ja ehdottomia seikkoja.
3.9. Tarjousten avaustilaisuus
Hankintalaissa ei säädetä erikseen tarjousten vastaanottamisesta tai avaamisesta.
Kaikkia tehtyjä tarjouksia ja tarjoajia on kuitenkin kohdeltava tasapuolisesti ja luotta-
muksellisesti eivätkä tarjouksen käsittelyyn ja päätöksentekoon osallistuvat henkilöt
saa olla esteellisiä. Tarjoukset on syytä käsitellä niin hyvissä ajoin, että hankintapäätös
voidaan toimittaa tarjoajille tarjouksen voimassaoloaikana. [1]
Tarjoukset avataan yleensä erillisessä avaustilanteessa, jonka ei ole tarpeen olla
julkinen. Poikkeuksellisesti tilaisuus voi olla julkinen, jos sitä edellytetään esimerkiksi
hankkeen rahoitusta koskevassa tukipäätöksessä. Kirjalliset tarjoukset on säilytettävä
avaamattomina avaustilaisuuteen saakka. Vastaanotettuun kuoreen merkitään yleensä
tarjouksen saapumisaika ja asiakirjat vastaanottaneen henkilön nimi. Myös sähköisesti
toimitetut tarjoukset on säilytettävä luotettavalla tavalla. [1]
Avaustilaisuus pidetään luonnollisesti vasta tarjousajan päätyttyä. Kuoria avaamassa
on yleensä vähintään kaksi henkilöä. Tarjouksiin merkitään yleensä numero, päivämäärä
ja tarjouksen avaajan nimikirjoitus kuorten avaamisjärjestyksessä.
Myöhästynyttä tarjousta ei ole syytä avata, vaan se on palautettava lähettäjälle.
Myöhästyneeksi katsotaan myös sellainen tarjous, joka on saapunut jättöajan jälkeen,
mutta ennen tarjousten avaustilaisuutta. Tarjoaja kantaa vastuun siitä, että tarjous on
40 41
TULE HYVÄ HANKINTA
perillä ajoissa. Tarjousten avaamisesta laaditaan avauspöytäkirja, jonka allekirjoittavat
tarjousten avaajat. Pöytäkirjaan merkitään yleensä aika, paikka, avaajien nimet,
tarjousten jättämistä varten annetun määräajan päättymishetki, tarjousten juokseva
numero ja tarjousten tekijöiden nimet. [1]
Jos hankintayksikkö on hankintailmoituksen ohella lähettänyt avoimessa menettelyssä
tarjouspyynnön suoraan myös joillekin valitsemilleen yrityksille, joilta ei kuitenkaan
ole saatu tarjousta, on myös tällaiset seikat hyvä merkitä pöytäkirjaan. Pöytäkirjaan on
syytä merkitä myös tarjousten myöhästyminen sekä kaikkien tarjousten saapumisaika
sekä ne muut seikat, jotka mahdollisesti ovat tarpeen tarjousasiakirjain yksilöimiseksi.
Jos tarjous on toimitettu yhdessä kuoressa, tarjouksissa olevat hinnat merkitään
avauspöytäkirjaan tai erilliseen taulukkoon. [1]
Tarjousten käsittely voidaan aloittaa heti avauksen jälkeen. Mikäli tarjoukset on
toimitettu avoimessa menettelyssä ns. kahden kuoren tai kolmen kuoren menettelyn
mukaisesti, ensin avataan tarjoajan kelpoisuuden arviointia koskevat tiedot sisältävä
kuori. Jatkoon valitaan vain ne, joihin ei ole sovellettava poissulkuperiaatteita ja jotka
täyttävät muut tarjoajille asetetut ehdot.
Varsinaisen tarjouksen tiedot sisältävät kuoret avataan vain niiltä tarjoajilta, jotka on
hyväksytty tarjoajiksi. Kolmen kuoren menetelmässä vielä tarjoushintakin on omassa
kuoressaan. Niiden tarjousten hintakuorta ei avata, jotka eivät täytä tarjouspyynnön
ehtoja.
Suunnittelua sisältävien asiantuntijapalveluiden hankinnassa voidaan käyttää jopa ns.
viiden kuoren menetelmää, jolloin projektisuunnitelmaa, henkilöstöä, projektin johtoa,
yritystä sekä hintaa koskevat tiedot ovat kukin omassa kuoressaan. Tämän mallin käyttö
on kuitenkin käytännössä hyvin monimutkaista, joten sen käyttö on harvinaista. [1]
Lähtökohtaisesti tarjousten avaustilaisuus etenee edellä mainitun mukaisesti huoli-
matta siitä, onko kyseessä yhden, kahden tai vaikka viiden kuoren menetelmä. Eli, ensin
tarjousten avaustilaisuus, sitten tarjoajien soveltuvuuden tarkistaminen ja tämän jälkeen
vasta tarjousten vertailu.
3.10. Tarjoajien soveltuvuustarkastus
Soveltuvuuden arvioinnilla hankintayksikkö voi selvittää ehdokkaiden ja tarjoajien eli
tavarantoimittajien, palveluntuottajien tai urakoitsijoiden soveltuvuuden eli kyvyn
toteuttaa hankinta. Tämä tapahtuu EU-hankinnoissa esittämällä hankintailmoituksessa
ehdokkaiden tai tarjoajien rahoituksellista ja taloudellista tilannetta, teknistä suori-
tuskykyä ja ammatillista pätevyyttä sekä laatua ilmaisevia valmiuksia.
Kansallisessa avoimessa menettelyssä voi mahdollisista vaatimuksista ja niiden
todentamiseksi vaadittavista asiakirjoista ilmoittaa hankintailmoituksessa tai vasta
tarjouspyynnössä. Hankintayksikön on ennen tarjousvertailuun ryhtymistä arvioitava,
täyttävätkö ehdokkaat ja tarjoajat niille asetetut taloudelliseen ja rahoitukselliseen
tilanteeseen sekä tekniseen ja ammatilliseen pätevyyteen liittyvät ennalta ilmoitetut
vähimmäisvaatimukset.
Ehdokkaat tai tarjoajat, jotka eivät täytä hankintayksikön asettamia vähimmäis-
vaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta. [1]
Oikeuskäytännöissä on todettu, että jos esimerkiksi soveltuvuuden edellytyksenä
tarjoajaa on pyydetty toimittamaan todistus lakisääteisistä veroista tai sosiaalimak-
suista tai vaikka ilmoittamaan y-tunnus, ja tarjoaja on tämän liitteen tai tiedon jättänyt
toimittamatta, on hankintayksiköllä oikeus pyytää sitä jälkikäteen. Hankintayksiköllä
on oikeus, mutta ei velvollisuutta sulkea kyseinen tarjoaja ulos tarjouskilpailusta.
Tässä tulee tiedostaa, mitä tarkoitetaan hankintayksikön tai tarjoajan velvollisuuksilla
ja oikeuksilla; ne ovat kaksi eri asiaa ja lainsäädäntö suhtautuu niihin eri tavalla.
Eli tarjoajaa ei tule hylätä, jos tarjoaja on jättänyt toimittamatta jonkin soveltuvuuden
arviointiin liittyvän liitteen tai tiedon. Kyseinen tarjoaja voidaan kuitenkin sulkea pois
tarjouskilpailusta. Normaalisti hankintayksikkö pyytää jälkikäteen tarjoajaa toimitta-
maan puuttuneen soveltuvuuden arviointiin liittyvän liitteen tai tiedon. [1]
42 43
TULE HYVÄ HANKINTA
Markkinaoikeudessa esiintyy usein väitteitä tarjouksen tarjouspyynnön vastaisuudesta
koskien puutteita, jotka liittyvät tarjoajan soveltuvuuden arviointiin. Hankintayksiköllä
on oikeus, mutta ei velvollisuutta, sulkea tarjous kilpailun ulkopuolelle, mikäli tarjouksesta
puuttuu tarjoajan soveltuvuutta koskevia liitteitä.
Tällaisten liitteiden puuttuminen ei kuitenkaan tee tarjousta tarjouspyynnön vastaiseksi,
koska liitteiden puuttuminen ei lainkaan liity tarjousten tarjouspyynnön mukaisuuden
arviointiin, eli kyse ei ole tarjouksen sisältöön ja vertailukelpoisuuteen vaikuttavasta
seikasta. [1]
3.11. Tarjousten tarkastus ja muutamia esimerkkejä
Tarjousten tarkastuksessa käydään läpi tarjouspyynnössä edellytetyt (edellytetyt asiat
määritellään yleensä ehdottomiksi vaatimuksiksi) asiat ja tarkistetaan, onko tarjous
tarjouspyynnön mukainen.
Yleensä tarjousten tarkastuksessa käydään läpi hankinnan kohteen kuvaamiseen
liittyvät seikat, tuotteen sisällön määrittely, kokonaishinta, sopimusehdot sekä
laatuvertailuun vaikuttavat vertailuperusteet. Kaikissa edellä mainituissa kohdissa
on ensisijaisen tärkeää, että hankintayksikkö on kuvannut tarjouspyynnössään
edellytetyt asiat riittävän tarkasti.
Esimerkiksi hankinnan kohde (vaikkapa tavoiteltava tila sekä nykytila) tulee kuvata
niin selkeästi, että sekä vanhat sopimuskumppanit että mahdolliset uudet sopimus-
kumppanit saavan samansisältöisen tiedon hankintayksikön tarpeista. [1]
Tuotteen sisällön määrittelyssä on huomioitava samat seikat kuin edellä mainitussa
kohdassa. Lisäksi hankintayksikön tulee huomioida, että esimerkiksi tavaramerkkiin
viitattaessa tulee aina lisätä sanamuoto ”tai vastaava”. Myös johonkin EN-koodiin viitat-
taessa tulee aina lisätä sanamuoto ”tai vastaava”.
Kaikki edellä mainitut seikat on syytä pitää mielessä tarjouspyyntöä laadittaessa,
jotta mahdollisilta näkemyseroilta vältytään tuotteen sisällön määrittelyssä. Oikeus-
käytännöissä on myös tilanteita, joissa on voitu viitata suoraan tuotemerkkiin ilman
”tai vastaava” mainintaa, mutta kyseiset tilanteet ovat harvinaisia (esim. liikelahjojen
hankinnassa on jossain tilanteissa voitu toimia näin). [1]
Hankintayksiköllä on täysi oikeus edellyttää, ettei mitään lisähintoja hyväksytä. Eli,
jos hankintayksikkö mainitsee tarjouspyynnössään ”lisiä ei hyväksytä”, tällöin tarjoajan
tulee huomioida, ettei esimerkiksi asennuskustannuksia, huoltokustannuksia tms.
voida laskuttaa.
Hankintayksikön tulee kiinnittää eritystä huomiota siihen, että vaikka hinta olisi
edellytetty jossakin tietyssä muodossa, mutta tarjoaja antaakin hinnan eri muodossa,
ei tarjousta tule vielä tässä vaiheessa hylätä. Jos tarjouksen tiedoista on saatavissa
hinta edellytetyssä muodossa, on tarjoajan tarjous hyväksyttävä hintatietojen osalta.
Tämmöinen tilanne saattaa syntyä, jos hankintayksikkö esimerkiksi edellyttää kertomaan
hinnan arvonlisäverottomana, mutta tarjoaja antaakin hinnan arvonlisäverollisena.
Annetusta tiedosta on laskettavissa edellytetty tieto, joten tarjous on hintatiedon
osalta hyväksyttävä. [1]
Toinen melko tavanomainen tilanne on, että hankintayksikkö edellyttää tarjoajia ilmoit-
tamaan esimerkiksi palvelumaksun muodossa 30 * palvelumaksu (€/vrk) ja
tarjoaja ilmoittaakin palvelumaksun muodossa €/kk. Tarjous ei ole tarjouspyynnön
vastainen, jos tarjoajan täsmennyksen jälkeen vertailuhinta ei ole muuttunut.
Esimerkiksi mikäli tarjoajan ilmoittama palvelumaksun vertailuhinta on 30 €/kk ja
täsmennyksen jälkeen 1 €/vrk, ei vertailuhinta ole muuttunut.
Tässä tulee huomioida, että lähtökohtaisesti hankintayksikkö voi ko. tilanteessa
tiedustella tarjoajalta hinnan muodostumista, mutta tarjouksen varsinainen sisältö ei
saa muuttua tarjoajan antamassa täsmennyksessä, eli hinnan arvo ei saa muuttua.
44 45
TULE HYVÄ HANKINTA
Edellä mainitun kaltainen tilanne saattaa syntyä myös sopimusehdoista. Hankinta-
yksikkö edellyttää yleensä tarjoajaa laatimaan tarjouksen hankintayksikön omien
sopimusehtojen mukaisesti. Jos tarjoaja kuitenkin sisällyttää tarjoukseensa omat
sopimusehtonsa, ei tämä ole lähtökohtaisesti kiellettyä, kunhan tarjoajan ja hankinta-
yksikön sopimusehdot ovat yhtenevät. [1]
Tarjouspyynnön ehdottomat vaatimukset ovat aina lopullisia eikä niistä voi neuvotella,
ellei hankintayksikkö ole erikseen tarjouspyynnössä maininnut neuvotteluvarasta.
Lähtökohtaisesti hankintayksiköllä on täysi oikeus määritellä tarjouspyynnön
ehdottomat vaatimukset ja tarjoajan tulee niitä noudattaa.
Hankintayksikön tulee kuitenkin huomioida hankinnan kohde ja kohteen laajuus ja
suhteuttaa ehdottomat vaatimukset niiden mukaisesti. Perinteisimmät ongelmat ovat
hankinnalle asetettujen vähimmäisvaatimusten puutteellisuudessa. Tämmöinen tilanne
saattaa syntyä, kun esimerkiksi hankintayksikön laitteelle asettama vähimmäisteho ei
täyty, tai laitteessa ei ole hankintayksikön tarjouspyynnössä edellyttämää ominaisuut-
ta. Mikäli tehon on esimerkiksi määritelty olevan ”yli 1000”, tasan 1000 ei riitä tarjous-
pyynnön vaatimusten täyttämiseksi. [1]
Myös tarjoajan tarjouksessa olevat varaumat ovat kiellettyjä: esim. ”varaamme oikeuden
sitoa hinnan elinkaarikustannusindeksiin tai valuuttamuunnoksiin” on kiellettyä. Oikeus-
käytännöstä löytyy myös tapauksia, joissa tarjouksessa mainittu ”varauma” ei ole
johtanut tarjouksen hylkäämiseen.
Huom! Tämmöiset tilanteet ovat melko harvinaisia, mutta esim. MAO: 209/06 ja
209/10, lento-operaattoripalvelut lääkintä- ja pelastushelikoptereille - tapauksessa, mark-
kinaoikeus katsoi, että valittajan tarjouksen mukaan hankintayksiköllä on velvollisuus
neuvotella valittajan kanssa kustannustason muuttuessa, mutta valittajalla ei kuitenkaan
ole oikeutta hinnankorotuksiin, jollei hankintayksikkö niitä erikseen hyväksy. Eli tarjoaja saa
esittää tarjouksessaan ”varauman”, mutta tällöin tarjoajan tulee mainita tarjoukses-
saan, että ellei hankintayksikkö erikseen hyväksy ”varaumaa”, ei tarjoajalla ole oikeutta
toimia ”varauman” mukaisesti. [2]
Joskus tarjouksissa saattaa myös olla keskenään ristiriidassa olevia tietoja. Esimerkik-
si tarjoajat sisällyttävät tarjoukseensa yleisluonteisia tulkintaohjeita, joilla pyritään
välttämään mahdollisia ristiriitatilanteita. Esimerkki: hankintana lumiaura ja tarjous-
pyynnön vaatimuksissa on maininta, että auran leveyden tulee olla vähintään 2 m ja
tarjouksessa on lukema 1,9 m ja tarjouksen liitteessä on lukema 1,8 m ja tarjouksessa
on lisäksi maininta ”tuotteet tarjotaan niillä ominaisuuksilla ja kokoonpanoissa, joita tarjous-
pyynnössä edellytetään”. Tämmöisessä tilanteessa viimeisin maininta ei poista ristiriitaa,
vaan tarjous on hylättävä. [2]
Jos edellä mainitussa tilanteessa olisi ollut vain yksi ristiriita - tarjouksessa ja tarjouk-
sen liitteessä esim. lukema 1,9 metriä sekä maininta ”tuotteet tarjotaan niillä ominaisuuk-
silla ja kokoonpanoissa, joita tarjouspyynnössä edellytetään” - olisi hankintayksikkö voinut
tiedustella tarjoajalta virheellistä lukemaa tarjouksessa ja tarjouksen liitteessä
ja tarjous olisi voitu suurella todennäköisyydellä hyväksyä.
Tarjouspyynnössä saattaa esiintyä myös vaatimuksia, joiden toteen näyttämisen täytyy
tapahtua vasta ennen tuotteen toimittamista tilaajalle. Ei siis hankintapäätöksen tai
sopimuksen aikana. Tarjoajalla ei siis tarvitse olla vaadittua ”asiaa” tarjouksen jättämis-
hetkellä, vaan riittää kunhan mahdollisen sopimuskauden aikana vaaditut ”asiat” ovat
voimassa.
Huom! Tässä ei ole kyse ”varaumasta”. Eli hankintayksikön tulee siis myös huomioida,
että tarjouspyynnössä vaadittujen edellytysten ei tarvitse olla olemassa tarjousta
tehtäessä, vaan riittävää on niiden täyttyminen hankintasopimusta tehtäessä.
46 47
TULE HYVÄ HANKINTA
Hankintayksikön ja myös tarjoajan tulee huomioida, että vaikka tarjouksessa olisi
puutteita, niin kaikki puutteet eivät johda tarjouksen hylkäämiseen. Tarjouspyynnön
vastaisten puutteiden tulee johtaa tarjouksen hylkäämiseen. Hankintayksikön tulee
kiinnittää erityistä huomiota seuraaviin seikkoihin hankintaa laatiessaan:
• Hankinnan kohteen kuvaaminen
• Tuotteen sisällön määrittely
• Hinnan määrittely
• Sopimusehtojen määrittely
• Laatuvertailuun vaikuttavien vertailuperusteiden määrittely
Jokaisen määritellyn edellytyksen ja ehdottoman vaatimuksen, tarjouksen vertailuun
vaikuttavan vaatimuksen tai hankinnan kohteen kuvauksen tulee olla niin yksiselittei-
nen, että määrittely vastaa jokaiseen tarjoajan esittämään miksi-kysymykseen ja tar-
vittaessa myös miten/missä/milloin -kysymyksiin. Määriteltyjen edellytysten laatimista
helpottaa ennakkoilmoituksen toteuttaminen ennen varsinaisen tarjouskilpailupro-
sessin aloittamista.
Tarjousten tarkastuksessa on hyvä huomioida, hyväksyykö hankintayksikkö myös
rinnakkaiset ja vaihtoehtoiset tarjoukset.
Vaihtoehtoinen tarjous muuttaa jotain hankinnan kohdetta kuvaavaa teknistä rat-
kaisua tai muuta hankinnan ehtoa; on siis ”vaihtoehtoinen ratkaisu” hankintayksikön
haluamalle kohteelle. Rinnakkaisessa tarjouksessa sama tarjoaja esittää useita täysin
tarjouspyynnön ehtojen mukaisia ja toisistaan riippumattomia tarjouksia. Kunkin
rinnakkaisen tarjouksen on siten itsessään täytettävä kaikki asetetut hankintaehdot
ja niitä kohdellaan tarjousvertailussa samalla tavalla kuin erillisten tarjoajien tekemiä
tarjouksia. Toimittajalla voi olla useita tuotteita tai palveluvaihtoehtojen toteutusmal-
leja, esim. erilaisia asiantuntijaryhmiä.
Tarjousten tarkastuksessa on myös hyvä huomioida, hyväksyykö hankintayksikkö
osatarjoukset.
Tässä tullaan monesti siihen, saako hankintayksikkö jakaa hankinnan osiin. Hankintala-
ki ja direktiivit eivät kiellä hankintojen jakamista osiin, mutta jaetut osakokonaisuudet
tulee kilpailuttaa osakokonaisuuksien yhteenlasketun arvon mukaisesti.
Esimerkki. Hankintayksikkö on hankkimassa sairaalan hoivaosastolle lakanoita, tyy-
nyliinoja, peittoja, tyynyjä ja sänkyjä. Hankintayksikkö voi kilpailuttaa kaikki samalla
tarjouskilpailulomakkeella ja mainita, että tarjoajat voivat tarjota kaikkia kohteita tai
vain osaa tai vain yhtä. Hankintayksikön tulee kuitenkin huomioida kyseisessä kilpai-
lutuksessa koko hankinnan (lakanat, tyynyliinat, peitot, tyynyt ja sängyt) ennakoitu
yhteenlaskettu arvo jokaisen yksittäisen hankittavan kohteen kohdalla. Tästä aiheesta
löytyy lisäinfoa kappaleesta 4. Usein kysyttyä.
Laatuvertailuun vaikuttavat seikat avataan tarkemmin seuraavissa kappaleissa.
3.12. Täsmennyspyyntö ja vastaukset
Oikeuskäytännössä on todettu, että ”hankintayksikkö ei voi tarjousten jättämiselle
asetetun määräajan jälkeen sallia tarjoajan täsmentää tarjoustaan, ellei tarjouksen
epäselvyys tai puutteellisuus ole johtunut tarjouspyynnön epäselvyydestä. Tällöinkään
tarjouksen täsmentäminen ei saa johtaa tarjouksen sisällön muuttamiseen. Tarjoajien
tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaatteen vuoksi hankintayksikkö ei voi
myöskään korjata havaitsemiaan tarjouksen sisältöön vaikuttavia virheitä.”
Riippumatta siitä, tarkistetaanko tarjousta hankintayksikön vai tarjoajan aloitteesta,
voi muutos vaarantaa tasapuolisuuden. [1]
Hankintayksiköllä ei ole velvollisuutta pyytää tarjoajaa täydentämään puutteellista
tarjoustaan, jos tarjouksesta puuttuu kokonaan jokin tieto (esim. laitteen teknisestä
ominaisuudesta). Hankintayksiköllä ei ole edes oikeutta itse selvittää puutteellisia
tietoja, vaikka tietojen saaminen (esim. yrityksen valmistamien tuotteiden tarkemmat
kuvaukset) olisi helppoa vaikkapa tarjoajan verkkosivuilta.
48 49
TULE HYVÄ HANKINTA
Vain tarjouksessa olevat tai sen perusteella yksiselitteisesti pääteltävissä olevat tiedot
(esim. kokonaishinta yksikköhintojen mukaisesti tai tarjouksen perusteellakin pääteltä-
vissä oleva ilmeinen asiavirhe) voidaan huomioida.
Jos täsmennyksiä pyydetään, on pyyntö lähetettävä kaikille vastaavan virheen tehneille
tarjoajille sen jälkeen, kun kaikki saapuneet tarjoukset on tarkastettu. Täsmennyskeho-
tus on kohdistettava kaikkiin havaittuihin epätarkkuuksiin ja vasta vastausten jälkeen
on arvioitava, onko seikka esimerkiksi sellainen, että se johtaa tarjoajan hylkäämiseen
lisäselvityksistä huolimatta. [1]
Jo annettua tarjousta ja siinä olevaa seikkaa voidaan näin ollen täsmentää hankinta-
yksikön pyynnöstä, jos pyyntö ei vaaranna tarjoajien tasapuolista kohtelua. Tarjoaja
voi myös itse ottaa yhteyttä hankintayksikköön, jos se huomaa tarjouksessa jonkin
jo tarjouksenkin perusteella ilmeisen laskuvirheen tai muun teknisen virheen, jonka
korjaaminen ei samalla anna mahdollisuutta tarjouksen parantamiseen.
Tarjoajan on oltava huolellinen, sillä se ei voi myöhemmin myöskään korottaa tarjous-
hintaa virheellisesti tehdyn kustannuslaskelman vuoksi, koska annettu tarjous pää-
sääntöisesti sitoo myös tällaisessa tapauksessa. [1]
Lain perusteluissa selostetaan oikeuskäytäntöä, jonka mukaan tasapuolisen kohtelun ei
katsottu vaarantuneen tarjouksen ja hintatietojen voimassaoloa sekä sellaisia teknisiä
yksityiskohtia koskevien tarjouksen puutteiden vuoksi, joiden johdosta hankintayksikkö
oli pyytänyt tarjoajia täsmentämään tarjouksiaan. Saattaakseen tarjoukset yhteismital-
lisiksi hankintayksikkö voi ottaa yhteyttä tarjoajaan täydennysten ja selvitysten saami-
seksi. Tarjousten vertailukelpoiseksi saattaminen ei saa kuitenkaan tarkoittaa sitä, että
jollekin tarjoajalle annetaan mahdollisuus parantaa tarjoustaan. [1]
3.13. Tarjousten vertailu ja perustelu
Tarjousten tarkistamisen jälkeen vertailuun voidaan ottaa vain sellaiset tarjoukset, jotka
täyttävät kaikki tarjouspyynnössä asetetut vähimmäisvaatimukset ja ovat muutoinkin
tarjouspyynnön ehtojen mukaisia.
Tarjousten vertailu tehdään ainoastaan ennalta ilmoitettujen perusteiden mukaisesti.
Oikeuskäytännössä on lukuisissa ratkaisuissa todettu, että ”hankintapäätöksessä tulee
myös ilmetä se, miten tarjouksia on verrattu ja millä perusteella hankintayksikkö on
valinnut voittaneen tarjoajan”.
Tarjousvertailussa noudatetaan seuraavia pääperiaatteita: Jos ratkaisuperusteeksi on
ilmoitettu kokonaistaloudellinen edullisuus, tarjouksista ei saa vertailla pelkästään hin-
toja, vaan kaikki ilmoitetut kriteerit on huomioitava. Vastaavasti jos vertailuperusteena
on halvin hinta, vertailussa ei saa huomioida tarjousten muita ominaisuuksia. [1]
Kaikki tarjouspyynnössä vaaditut vertailuperusteet on tarkistettava samalla tavalla
kaikista tarjouksista ja niitä on vertailtava juuri ilmoitetulla tavalla. Jokaista kelpoi-
suusvaatimukset täyttävää tarjousta tulee siten vertailla jokaisella kriteerillä. Ilmoitet-
tua kriteeriä ei saa jättää soveltamatta, muuttaa ilmoitusta, lisätä uusia kriteerejä tai
vaihtaa ilmoitettua tärkeysjärjestystä, painotusta taikka pisteytystä.
Hankintayksikkö ei saa huomioida vertailussa mitään sellaisia perusteita, joita se ei ole
yksilöinyt hankintailmoituksessa tai tarjousasiakirjoissa, eikä ilmoitettuja painotuksia
saa muuttaa. [1]
Hankintayksikkö ei saa esimerkiksi muuttaa eri perusteiden laskentatapaa tai painoar-
voja siitä, mitä on etukäteen ilmoitettu. Hankintayksikkö voi huomata vasta saaduista
tarjouksista jonkin seikan, joka sen olisi pitänyt ottaa huomioon ja tarjouspyynnössä.
Tällaista olennaistakaan seikkaa ei kuitenkaan saa ottaa vertailussa huomioon, vaan
tarvittaessa tarjouspyyntöä on täydennettävä tai merkittävän muutoksen ollessa
kyseessä aloitettava alusta koko menettely. Jos valintaperusteena on esim. kokonais-
taloudellisesti edullisin tarjous ja hankintayksikkö on voinut pitää kahta tarjousta
laadultaan samanarvoisina, voi hankintayksikkö valita tässä tilanteessa halvemman
tarjouksen. [1]
50 51
TULE HYVÄ HANKINTA
Hankintayksikön on otettava huomioon vain sellaiset seikat, jotka ilmenevät kirjallisesta
tarjouksesta.
Julkisuudessa ilmenneitä tai muuten yleisessä tiedossa olevia seikkoja tarjoajasta ei
voi huomioida. Esimerkiksi yrityksen internetsivuilta saatuja lisätietoja ei saa huomioida.
Mikäli tarjoaja liittää tarjoukseensa materiaalia tai tietoja, joita ei ole pyydetty, ei näitä
saa huomioida myöskään poissulkuperusteena.
Tarjoajien tasapuolinen kohtelu edellyttää, ettei hankintayksikkö omasta aloitteestaan
tee selvityksiä yrityksestä. Hankintayksikkö voi kuitenkin tarkistaa esimerkiksi yrityksen
luottotiedot tai muita vastaavia seikkoja. Tästä on kuitenkin selvyyden vuoksi syytä
mainita asiakirjoissa.
Tarjousten vertailu voi olla pelkästään sanallinen. Vertailuksi ei kuitenkaan riitä pelkkä
tarjouksen sisällön yleinen kuvailu tai toteamus siitä, että tarjous vastaa parhaiten
hankintayksikön vaatimuksia. Useimmiten vertailussa käytetään pisteytystä, jolloin
annetut pisteet ja piste-erot on perusteltava myös sanallisesti. Jos jostakin laatuteki-
jästä voidaan antaa pisteitä asteikoilla 1 – 3, perusteluihin on kirjattava selostus siitä,
miksi tarjoukselle on annettu esimerkiksi 2 pistettä. [1]
Tarjouspyynnön vertailukriteerit tulee muotoilla siten, että mahdolliset tarjoajat voivat
käytännössä pisteyttää oman tarjouksensa (ts. arvioida oman tarjouksensa pisteytyksen).
Jokainen vertailukriteeri tulee myös avata niin yksiselitteisesti, että mahdollisilta
epäselvyyksiltä vältytään.
Esimerkiksi kaupungin vedenpuhdistamon tutkimuslaboratorioon hankittavien mitta-
laitteiden tarkkuuden vertailuperusteiden määrittelemiseksi ei riitä, että ”resoluutioltaan
tarkin mittalaite saa enimmäispistemäärän”. Suositeltavaa on käyttää ennemminkin
muotoa ”resoluutioltaan pienin mittalaite saa enimmäispistemäärän”. Tarkin mittalaite ei
anna riittävän tarkkaa tietoa vertailuperusteista, mutta resoluutioltaan pienin antaa
riittävän tarkan tiedon vertailuperusteista.
Jos tarjouksille on annettu toisistaan poikkeavia pisteitä, on vertailusta ilmettävä
selvästi, mihin tarjousten piste-erot perustuvat. Pelkkä tarjousten pisteytys ei siten
riitä päätöksen perusteluksi. Puutteellista perustelua ei voida korjata täydentämällä
perusteluja vasta valitusmenettelyn yhteydessä.
Hankintapäätöksen perusteluilla ei voi myöskään täydentää puutteellista tarjous-
pyyntöä. Hankintayksikkö saa asettaa vertailuperusteet haluamallaan tavalla, mutta
perusteluiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen, mitata tarjouksen edullisuutta ja olla
objektiivisia. Laatupisteet voidaan antaa hyvinkin yksityiskohtaisesti jonkin matemaat-
tisen kaavan, pisteytysmallin tai muun hankintayksikön päättämän teknisen laskenta-
kaavan mukaan. [1]
Tarjousten vertailussa pisteet voivat mennä myös tasan. Markkinaoikeus on todennut,
että käytettäessä valintakriteerinä tärkeysjärjestystä on valittava tarjous, joka on saanut
tärkeysjärjestyksessä ensimmäisestä arviointikriteeristä eniten pisteitä. Pisteiden men-
nessä tasan muissa tapauksissa hankintayksiköllä on vapaus valita mieleisensä tarjoaja.
Näissä tilanteissa ratkaisevaksi tekijäksi voi muodostua jokin muukin seikka, joka voi
liittyä esimerkiksi sopimusehtoihin, hankintayksikön noudattamiin eettisiin sääntöihin
taikka ns. sosiaalisiin kriteereihin. [1]
3.14. Tarjoajan ja tarjousten vertailuperusteiden erottaminen
Aikaisemmissa kappaleissa käytiin läpi tarjoajien soveltuvuustarkastus sekä tarjousten
vertailu ja perusteet. Mainituissa kohdissa on ensisijaisen tärkeää huomioida kaksi
seikkaa. [1]
1. Tarjouksen vertailuperusteina ei tule pääsääntöisesti käyttää sellaisia perusteita,
jotka liittyvät ehdokkaiden tai tarjoajien ominaisuuksiin. Ehdokkaiden ja tarjoajien
soveltuvuuden arviointi on tehtävä hankintalain 52 §:n mukaisesti jo ennen
varsinaisten tarjousten arvioimista, ja se tulee selkeästi erottaa tarjousten
arvioinnista.
52 53
TULE HYVÄ HANKINTA
2. Hankintalain 72 §:n mukaan palveluhankinnoissa tai rakennusurakoissa,
joissa palveluntarjoamisesta tai rakennustyöstä vastaavien henkilöiden asian-
tuntemuksella, ammattitaidolla tai pätevyydellä on erityinen merkitys,
vertailuperusteina voidaan käyttää myös hankinnan toteuttamisessa tarvittavaa
tarjoajien kelpoisuuden vähimmäisvaatimukset ylittävää laadunhallintaa,
pätevyyttä, kokemusta ja ammattitaitoa. Näistä seikoista voidaan antaa
vertailuvaiheessa lisäpisteitä.
Eli, tarjoajien soveltuvuuden edellytyksinä mainitut vaatimukset eivät saa olla tarjousten
vertailuperusteina, ellei palveluntarjoamisesta tai rakennustyöstä vastaavien henki-
löiden asiantuntemuksella, ammattitaidolla tai pätevyydellä ole erityistä merkitystä.
Tällainen erityinen merkitys voi tulla kyseeseen esim. vaativissa suunnittelutyökilpailu-
tuksissa.
3.15. Hankintapäätös ja ilmoittaminen
Hankintalain 73 §:n mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien
asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjouskilpailun ratkaisuista kirjallinen päätös.
Hankintayksikön tulee perustella päätöksensä kirjallisesti. Päätöksen yhteydessä tulee
olla myös valitusosoitus markkinaoikeudelle sekä hankintaoikaisua koskeva oikaisuohje.
Hankintayksikkö voi tehdä tarjoajien asemaan vaikuttavia ratkaisuja myös tarjouskil-
pailun aikana. Mikäli se menettelee näin, sen tulee tehdä kirjallinen päätös myös näistä
ratkaisuistaan. Tällaiset hankintayksikön ratkaisut voivat koskea esimerkiksi ehdokkai-
den tai tarjoajien soveltuvuutta taikka tarjousten tarjouspyynnönmukaisuutta. [1]
Neuvottelumenettelyissä hankintayksikkö voi vaiheittain arvioida tarjousten kilpai-
lukykyisyyttä ja tehdä tarjousvertailuja, joilla se jättää valitsematta tarjouksia jatko-
neuvotteluihin. Jatkoneuvotteluihin pääsevistä tarjoajista tulee myös tehdä kirjallinen
perusteltu päätös.
Hankintayksikön tulee hankintapäätöksessään tai sen liiteasiakirjoissa selvittää
ratkaisuunsa vaikuttaneet seikat sellaisella tarkkuudella, että ehdokas tai tarjoaja
voi arvioida, onko hankintayksikkö toiminut hankintalain mukaisesti. [1] Ratkaisuun
vaikuttaneet seikat tulee myös esittää sillä tarkkuudella, että tarjoajalle käy ilmi oman
tarjouksensa sijoittuminen tarjouskilpailussa suhteessa muihin tarjouksiin.
Jos hankinnassa on noudatettava hankintalain 77 §:ssä säädettyä EU-hankintoja
koskevaa 21 päivän odotusaikaa, hankintapäätöksestä tai sen liiteasiakirjoista on
käytävä ilmi, minkä ajan kuluttua hankintasopimus voidaan tehdä.
3.16. Valitus- ja oikaisumenettelyt ja niiden käsittelyajat
Hankintayksikön tulee liittää hankintamenettelyssä tekemäänsä päätökseen valitus-
osoitus, jossa selostetaan, miten asia on mahdollista saattaa markkinaoikeuden
käsiteltäväksi. Valitusosoituksessa tulee olla myös hankintayksikön yhteystieto, johon
hankintayksikön päätöksen muutosta hakeva taho voi ilmoittaa tekevänsä valituksen
markkinaoikeudelle.
Hankintalain seuraamusjärjestelmän uudistamisen yhteydessä hankintalakiin palau-
tettiin takaisin menettely, jossa markkinaoikeudelle valituksen tekevän tahon tulee
ilmoittaa myös hankintayksikölle aikeestaan tehdä valitus. Valitusosoituksen ohessa
hankintayksikön tulee liittää päätökseensä myös oikaisuohje, jossa selostetaan, kuinka
ehdokas tai tarjoaja voi tehdä hankintaoikaisun hankintayksikölle itselleen. [1]
Valittaminen markkinaoikeuteen on mahdollista, mikäli hankinnan arvo ylittää hankin-
talain 15 §:n kynnysarvot (eli kun kyseessä on kansallinen hankinta tai EU-hankinta).
Pienhankinnoista ei voi valittaa markkinaoikeuteen, mutta pienhankintojen hankinta-
päätöksestä voi tehdä oikaisuvaatimuksen hankintayksikölle. Mikäli hankinnassa on
toteutettu tarjouskilpailu, on hankintapäätökseen liitettävä ohje oikaisuvaatimuksen
tekemiseksi (mahdollisuus hakea päätökseen muutosta hankintayksiköltä, kuntalain
mukaisesti). [1]
Hankintalain 77 §:n mukaan hankintayksikkö voi tehdä hankintasopimuksen EU-kyn-
nysarvon ylittävissä hankinnassa aikaisintaan 21 päivän kuluttua siitä, kun ehdokas tai
tarjoaja on saanut tai hänen katsotaan saaneen tiedoksi hankintayksikön päätöksen ja
valitusosoituksen markkinaoikeudelle.
54 55
TULE HYVÄ HANKINTA
Odotusajan pituutta määriteltäessä on otettava huomioon ensinnäkin 14 päivän
valitusaika markkinaoikeuteen. Lisäksi hankintayksikölle on varattu seitsemän päivää
aikaa selvittää, onko sen päätöksestä valitettu markkinaoikeuteen.
Odotusaika ei koske EU-kynnysarvon alle jääviä hankintoja millään tavalla. Näissä han-
kinnoissa hankintayksiköllä on hankintalain nojalla oikeus tehdä hankintasopimus heti
hankintapäätöksen jälkeen. Mikäli hankintayksikkö on EU-kynnysarvon alle jäävässä
hankinnassa tehnyt hankintasopimuksen heti hankintapäätöksen jälkeen ja mikäli pää-
töksestä valitetaan markkinaoikeuteen, markkinaoikeus käsittelee asian niin sanottuna
hyvitysmaksuna.
Taulukossa 6 aukaistaan vielä valitusajat ja odotusajat eri hankinnoissa.
Kun odotusajan alkaminen on sidottu hankintapäätöksen tiedoksisaantiin, päätöksen
sähköisellä tiedoksiannolla on huomattava merkitys myös mahdollisuudelle tehdä
hankintasopimus.
Jos hankintayksikkö antaa hankintapäätöksensä tiedoksi sähköisesti, hankintayksikön
on mahdollista tehdä myös hankintasopimus seitsemän päivää aikaisemmin verrattuna
siihen, että hankintayksikkö antaisi päätöksensä tiedoksi kirjeenä [1].
Hankintayksikön ei tarvitse noudattaa odotusaikaa, jos se tekee hankintasopimuksen
ainoan hyväksyttävän tarjouksen tehneen tarjoajan kanssa ja jos tarjouskilpailussa ei
ole jäljellä muita tarjoajia tai ehdokkaita, joiden asemaan sopimuskumppanin valinta
vaikuttaa. Poikkeus soveltuu lähinnä tilanteeseen, jossa vain yksi toimittaja on osal-
listunut tarjouskilpailuun tai jossa tarjouskilpailun aikana poissuljettu ehdokas tai
tarjoaja on voinut menettelyn aiemmassa vaiheessa hakea muutosta poissulkemisesta
tai hylkäämistä koskevaan ratkaisuun. [1]
3.17. Hankintaoikaisun suhde markkinaoikeuskäsittelyyn
Hankintaoikaisun tekeminen on asianosaiselle vapaaehtoista, ja hankintaoikaisu on
rinnakkainen oikeussuojakeino markkinaoikeusmenettelylle. Näin ollen asianosainen
voi käyttää oikeussuojakeinoista seuraavia vaihtoehtoja:
1. ainoastaan hankintaoikaisuvaatimus hankintayksikölle
2. sekä hankintaoikaisuvaatimus hankintayksikölle että
valitus markkinaoikeuteen
3. ainoastaan valitus markkinaoikeuteen
Asianosaisen on kuitenkin tärkeää ottaa huomioon se, että määräaika hankintaoikaisu-
vaatimukselle ja valitukselle markkinaoikeuteen on sama 14 päivää ja että molemmat
määräajat kuluvat samanaikaisesti. Yleensä asianosaisen ei ole mahdollista tehdä ensin
hankintaoikaisuvaatimusta ja vasta siihen annetun päätöksen jälkeen harkita valitusta
markkinaoikeudelle, koska hankintayksikkö ei todennäköisesti ehdi käsitellä hankinta-
oikaisuvaatimusta ennen kuin valitusaika markkinaoikeuteen päättyy. [1]
TAULUKKO 8: HANKINTAPROSESSIEN VAIHEET
eu-hankinta
EU-hankintadirektiivit
kansallinen hankinta
Hankintalaki
pienhankinta
EU:n perussopimuksen yleiset periaatteet
Odotusaika¹ Ei odotusaikaa Ei odotusaikaa
Valitusaika2 Valitusaika2 Valitusaika2
¹ Hankintasopimus voidaan tehdä aikaisintaan 21 päivän kuluttua hankintapäätöksen tiedoksiannosta2 Hankintapäätöksen tiedoksiannon jälkeen tulee ottaa huomioon 14 päivän valitusaika markkinaoikeuteen
56 57
TULE HYVÄ HANKINTA
Hankintaoikaisuun ei liity käsittelymaksua eikä oikeudenkäyntikuluriskejä, ja tämän
vuoksi se voi yksinään olla perusteltu etenkin pienemmissä hankinnoissa. Toisaalta
hankintaoikaisun jälkeen asianosaisella ei enää ole oikeussuojakeinoa käytettävissään,
mikäli valitusaika markkinaoikeuteen on kulunut loppuun.
Kun asianosainen on tehnyt asiasta valituksen myös markkinaoikeudelle, hankinta-
yksikön tulee ottaa hankintaoikaisua käsitellessään huomioon, että asian käsittely jat-
kuu markkinaoikeudessa, mikäli hankintayksikkö ei itse korjaa virheellistä menettelyä.
Hankintayksikkö voi myös itse laatia oikaisuvaatimuksen, jos omassa menettelyssä
on havaittu mahdollinen virhe.
Hankintayksikön on ilmoitettava markkinaoikeudelle päätöksen tai toimenpiteen
käsiteltäväksi ottamisesta hankintaoikaisuna, mikäli samasta asiasta on valitettu myös
markkinaoikeuteen.
Hankintayksikön on toimitettava markkinaoikeudelle myös hankintaoikaisuun anta-
mansa päätös. Nämä velvoitteet koskevat kaikkia hankintaoikaisutilanteita riippumatta
siitä, onko asianosainen tehnyt hankintaoikaisuvaatimuksen vai onko hankintayksikkö
itse ottanut hankinta-asian käsiteltäväkseen hankintaoikaisuna. Hankintayksikkö voi
hankintaoikaisua käsitellessään kieltää päätöksen tai toimenpiteen täytäntöönpanon
tai määrätä sen keskeytettäväksi.
Hankintayksikön on ilmoitettava markkinaoikeudelle täytäntöönpanon kieltämisestä ja
keskeyttämisestä, jos saamasta asiasta on valitettu myös markkinaoikeudelle. Hankinta-
yksikön mahdollisuus kieltää tai keskeyttää päätöksenä tai toimenpiteensä täytäntöön-
panon vastaa hallintolain mukaisen asiavirheen korjaamisasian käsittelyä.
Jos markkinaoikeus on kuitenkin jo määrännyt täytäntöönpanotoimia samassa asiassa,
sen määräämät toimenpiteet ovat ensisijaisia suhteessa hankintayksikön itse määräämiin
toimiin.
3.18. Sopiminen ja sopimuskausi
Hankintalain 76 §:n mukaan hankintapäätöksen tekemisen jälkeen hankintayksikön
on tehtävä kirjallinen hankintasopimus. Hankintasopimus syntyy kirjallisen sopimuksen
allekirjoittamisella. Käytännössä hankintasopimus voi olla hankintayksikön ja sen va-
litseman toimittajan välinen sopimusasiakirja. Hankintasopimukseksi voitaneen katsoa
myös hankintayksikön laatima ja allekirjoittama kirjallinen tilaus, joka sisältää riittävät
ehdot toimituksesta tai viittauksen hankintamenettelyn asiakirjoihin, kuten hankinta-
päätökseen, tarjouspyyntöön ja tarjoukseen, joista toimituksen ehdot ilmenevät.
Hankintalain seuraamusjärjestelmän uudistamisen yhteydessä hankintalakiin lisättiin
nimenomainen säännös, jonka mukaan hankintasopimus syntyy kirjallisen sopimuksen
allekirjoittamisella.
Hankintalain perusteluiden mukaan säännöstä pidettiin tärkeänä, koska hankinta-
sopimuksen tekeminen vaikuttaa käytettävissä oleviin oikeussuojakeinoihin. Ennen
sopimuksen tekemistä markkinaoikeus voi kumota hankintapäätöksen ja velvoittaa
hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Hankintasopimuksen tekemisen
jälkeen asiaa käsitellään hyvitysmaksuna.
Hankintalain perusteluiden mukaan hankintojen oikeussuojakeinojen käytön kannalta
on ongelmallinen sellainen linjaus, jonka mukaan sopimuksen katsotaan syntyvän han-
kintapäätöksen tiedoksiannolla. Yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden mukaan
sopimus syntyy silloin, kun tarjoukseen annetaan hyväksyvä vastaus ilman varaumia.
Hankintalakiin lisätty säännös sopimuksen syntymisestä on erittäin tärkeä myös
sopimus- ja vahingonkorvausoikeuden näkökulmasta.
Jos sopimus syntyisi jo hankintapäätöksen tiedoksiannolla, hankintayksikkö joutuisi
ongelmalliseen tilanteeseen muutoksenhakumahdollisuuden vuoksi. Hankintayksikkö
ei kykenisi täyttämään sopimusta, mikäli markkinaoikeus kumoaisi hankintayksikön
päätöksen. Tällöin hankintayksikkö syyllistyisi sopimusrikkomukseen ja se joutuisi
tästä vahingonkorvausvastuuseen valitsemalleen tarjoajalle.
58 59
TULE HYVÄ HANKINTA
Sopimuksen syntymistä koskevasta hankintalain erityissäännöksestä huolimatta
hankintayksikön on suositeltavaa ilmoittaa viimeistään hankintapäätöksen tiedoksia-
nnon yhteydessä, että sopimus ei synny hankintapäätöksen tiedoksiannolla, vaan vasta
kirjallisen hankintasopimuksen allekirjoittamisella. Näin hankintayksikkö voi varmistaa,
että myös sen valitsema toimittaja ymmärtää sopimustilanteen oikein.
Tällöin hankintayksikön valitseman tarjoajan ei ole tarkoituksenmukaista ryhtyä
merkittäviin hankinnan valmisteluihin vielä hankintapäätöksen tiedoksisaannin
jälkeen, vaan vasta hankintasopimuksen allekirjoittamisen jälkeen.
3.19. Jälki-ilmoitus
Jälki-ilmoitusvelvoitteella tarkoitetaan hankintasopimuksen tekemisen jälkeen
julkaistavaa ilmoitusta tehdystä, EU-kynnysarvon ylittävästä hankinnasta.
Jälki-ilmoituksessa kerrotaan tarjouskilpailun voittajan tai voittajien nimet ja se, minkä
osan voittaja on saanut hankinnasta toteuttavakseen. Jälki-ilmoituksen tekeminen ei
poista velvollisuutta saattaa hankintapäätös tiedoksi tarjouskilpailuun osallistuville.
Jälki-ilmoitus on toimitettava julkaistavaksi viimeistään 48 päivän kuluessa hankinta-
sopimuksen tai puitejärjestelyn tekemisestä. Mikäli ilmoitettua hankintaa ei toteuteta,
on hankintayksikön laadittava jälki-ilmoitus myös keskeyttämisestä. Jälki-ilmoitus on
laadittava myös sellaisesta hankinnasta, josta on tehty ennakkoilmoitus, mutta jota ei
toteutetakaan.
Huom! Niin pienhankinnoissa kuin kansallisissa hankinnoissa hankintayksiköllä on
velvollisuus saattaa hankintapäätös tiedoksi tarjouskilpailuun osallistuville.
[1], [10], [11]
4. USEIN KYSYTTYÄ
Tässä kappaleessa avataan usein kysyttyjä asioita julkisten hankintojen tarjouskilpailu-
prosesseista. Seuraavat kohdat herättävät usein pohdintaa:
• CPV-koodit
• Kotimaisuus vs. suomalaisuus / paikallisuus / työllistämisen hyödyntäminen
• Kohteeseen tutustuminen – pakollista vai ei?
• Hankintojen yhdistämis- ja pilkkomiskielto
• Jälki-ilmoitus
• Hankintaprosessien vaiheiden kestot
• Vuoropuhelu
• Poikkeuksellisen alhainen tarjoushinta
• Hankintayksikön aikaisemmat kokemukset tarjoajasta
• Hankintayksikköön on tullut vain yksi hyksytyksi katsottu tarjous
• Mistä saa tarjouksen liitteiksi vaadittavat asiakirjat?
• Saako tavaramerkkiin viitata tarjouspyynnössä?
• Miten kahdesta tasavertaisesta tarjouksesta valitaan voittaja?
4.1. CPV-koodit
Hankintailmoituksissa käytetään hankinnan yksilöimiseksi CPV-koodeja. CPV-koodit
(Common Procurement Vocabulary) ovat EU:n komission hyväksymä hankintasanas-
ton luokittelujärjestelmä. CPV-koodit sisältävät 6 000 eri nimikettä 9 numeron tark-
kuudella. CPV:n nimikkeiden avulla potentiaaliset tavara- ja palvelualojen toimittajat
saavat nopeasti yksilöidyt tiedot omaa sektoriaan koskevista hankinnoista.
Luettelo käytettävistä CPV-koodeista on julkaistu Euroopan unionin virallisessa
lehdessä (EUVL L 74, 15.3.2008, s. 1—375 ). [12], [13], [14] Esim. ”automaattiset
ajopäiväkirjat” tai ”ajoneuvojen seuranta” – CPV-koodeja ei löydy, mutta oletettavasti
jokin seuraavista soveltunee niihin:
• 31610000-5 Moottoreiden ja ajoneuvojen sähkölaitteet
• 42961300-3 Ajoneuvojen paikantamisjärjestelmä
• 50100000-6 Ajoneuvojen ja niihin liittyvien laitteiden korjaus,
huolto ja muut palvelut
60 61
TULE HYVÄ HANKINTA
4.2. Kotimaisuus vs. suomalaisuus / paikallisuus / työllistämisen hyödyntäminen
Lähtökohtaisesti “kotimaisuus” yhdistetään, tai ainakin tulisi yhdistää, sijainti- ja paikal-
lisuuskriteereihin (eli ns. laatukriteereihin). Hankintayksikkö saa tarjouspyynnössään
edellyttää, että hankittava tuote kestää esimerkiksi Suomen tai vaikkapa Seinäjoen
ilmaston. Sen sijaan hankintayksikkö ei saa tarjouspyynnössään edellyttää, että
hankittava tuote on valmistettu Suomessa tai vaikkapa Seinäjoella.
Elintarvikehankinnoissa on tavanomaista edellyttää, että esimerkiksi perunan toimi-
tusketjun pellolta tuotantolaitokselle ja siitä edelleen kuluttajalle tulee olla tietyn ”pitui-
nen”. Tässä tulee hankintayksikön perustella kyseinen vaatimus esimerkiksi tuoreudella
ja vaikkapa kylmäketjun varmistamisella.
Sijainti- ja paikallisuuskriteerien yhteydessä puhutaan usein myös työllistämisehdon
hyödyntämisestä. Julkisissa hankinnoissa voidaan edellyttää työn tarjoamista paikalli-
sille, vaikeassa työllistymisasemassa oleville henkilöille. Tällainen ns. työllistämisehto
on mahdollista huomioida hankinnassa vähimmäisvaatimuksena tai laatuvertailussa.
Hankintojen kautta työtä voitaisiin tarjota esimerkiksi pitkäaikaistyöttömille, maahan-
muuttajille, kehitysvammaisille ja nuorille. [15], [16], [17], [18], [19]
4.3. Kohteeseen tutustuminen – pakollista vai ei?
Tarjoajan on syytä huomioida tarjouspyynnössä tarjotun vapaaehtoisen katselmuksen/
kohteeseen tutustumisen laiminlyönnin vaikutus tarjouksen tarjouspyynnön vastaiseksi
katsomiseen. Mikäli tarjoaja ei käytä tarjottua katselmuksen mahdollisuutta hyväk-
seen, se voidaan katsoa tarjoajan vahingoksi.
Katselmuksessa on mahdollista täydentää tarjouspyyntöaineiston perusteella
epäselväksi jääviä tietoja. Mikäli katselmuksen suorittaminen on ehdoton vaatimus
tarjouksen jättämiselle, tarjous on tarjouspyynnön vastainen, jos tarjoaja ei katselmusta
suorita. Huom! Jos katselmus/kohteeseen tutustuminen on ehdottomana vaatimuk-
sena, hankintayksikön on hyvä perustella se riittävän yksityiskohtaisesti (...”vaativa
saneerauskohde”...tms.). [2]
4.4. Hankintojen yhdistämis- ja pilkkomiskielto
Hankintalain mukaan hankinnan ennakoitua arvoa laskettaessa on käytettävä suurinta
maksettavaa kokonaiskorvausta ilman arvonlisäveroa. Jos hankinta toteutetaan saman-
aikaisesti erillisinä osina, kaikkien vastaavien osien ennakoitu kokonaisarvo on
otettava huomioon hankintasopimuksen ennakoitua arvoa laskettaessa. Jos osien yhteenlaskettu arvo ylittää kansallisen kynnysarvon tai EU-kynnysarvon, jokaisen osan hankinnassa on noudatettava kyseisen kynnysarvon ylittäviä hankintoja koskevia säännöksiä.
Hankintaa ei saa pilkkoa eli jakaa eriin, osittaa tai laskea hankinnan arvoa poikkeuk-
sellisin menetelmin hankintalain säännösten välttämiseksi. Tätä periaatetta kutsutaan
pilkkomiskielloksi. Kuitenkin tulee huomioida, että hankintalain 20 §:n mukainen pilk-
komiskielto ei estä hankinnan jakamista osiin, jos menettely ei johda hankintasäännösten
kiertämiseen. [20], [21], [22], [23], [24], [25], [26]
Markkinaoikeuden tapauksessa MAO: 385/10 Inarin kunnan liikelaitoksen tilapalvelut
on pyytänyt kansallista rajoitettua hankintamenettelyä käyttäen osallistumishakemuksia
erikseen asuntolan rakennusteknisiin töihin (ennakoitu arvo 2 524 000 e) sekä kouluraken-
nuksen rakennusteknisiin töihin (ennakoitu arvo 2 640 000 euroa). Hankinnan ennakoitu
arvonlisäveroton kokonaisarvo on siten ollut 5 164 000 e. Hankintayksikön ilmoituksen
mukaan koulun peruskorjaus- ja muutostyön sekä asuntolan peruskorjaus- ja muutostyön
urakkakilpailu on käyty samanaikaisesti ja toteutettu jaettuna urakkana. Markkinaoikeus on
katsonut, että edellä mainitut kaksi rakennusurakkaa ovat muodostaneet yhden hankinnan
ja koska kyseisen hankinnan ennakoitu kokonaisarvo on ylittänyt EU-kynnysarvon vuodelta
2009, 5 150 000 euroa, olisi hankintayksikön pitänyt tehdä hankinnasta EU-hankinta-
ilmoitus. [20], [21], [22], [23], [24], [25], [26]
Markkinaoikeuden tapauksessa MAO: 330/09 Vähänkyrön kunta on pyytänyt tarjouksia
putki-, sähkö- ja ilmastointiurakkaan, joista halvimmat tarjoukset ovat maksaneet yhteensä
73 740 euroa. Hankintayksikkö on tällä perusteella katsonut, ettei 100 000 euron kynnys-
arvo hankinnassa ylity. Hankintayksikkö on kuitenkin samaan aikaan kiireeseen vedoten
päättänyt kuudella erillisellä suorahankintapäätöksellä kahden kuukauden sisällä hankkia
samaan kohteeseen liittyviä rakennusteknisiä töitä. Suorahankintojen arvo on ollut yhteensä
62 63
TULE HYVÄ HANKINTA
noin 87 000 euroa. Markkinaoikeus on katsonut, että hankintayksikön on pitänyt käsittää
urakan kokonaisarvon ylittävän kansallisen kynnysarvon. Lisäksi suorahankintojen osalta on
syyllistytty hankintalain 20 §:n vastaiseen kiellettyyn hankinnan osittamiseen. [27]
Hankintalain 20. pykälä kattaa myös muiden kuin kynnysarvojen laskentaa koskevien
säännösten kiertämistarkoituksen. Tavarahankintaa tai palveluhankintaa ei saa liittää
rakennusurakkaan, eikä niitä saa muutoinkaan yhdistellä keinotekoisesti muiden han-
kintalain säännösten soveltamisen välttämiseksi. Oikeustapauksessa KHO: 950/2015,
Hankintalain 20 § huomioon ottaen krematoriolaitteita koskevaa tavarahankintaa ei ole
voitu liittää krematorion laajennusta koskevaan rakennusurakkaan hankintalain säännösten
soveltamisen välttämiseksi.
Puolestaan hankintalain 21 §:n 1 momentti huomioon ottaen krematoriolaitteita kos-
kevasta hankinnasta olisi muun muassa tullut julkaista kansallisen hankintailmoituksen
sijasta EU-hankintailmoitus. Oikeustapauksessa MAO:190/15 valittaja on esittänyt,
että hankintayksikkö on hankintasäännösten vastaisesti jakanut nyt kysymyksessä olevan
katuvalaistuksen hankinnan ja erään toisen vuonna 2013 toteuttamansa samantyyppisen
hankinnan eri hankintakokonaisuuksiin ja kilpailuttanut ne erikseen. Markkinaoikeus toteaa,
että hankintayksiköllä on laaja harkintavalta sen suhteen, miten se määrittelee hankinnan
kohteen. Hankintalain 20 §:n mukainen pilkkomiskielto ei estä hankinnan jakamista osiin, jos
menettely ei johda hankintasäännösten kiertämiseen. Markkinaoikeus katsoo, että hankin-
tayksikkö ei ole nyt kysymyksessä olevan tarjouspyynnön kohteena olevaa alueellista hankinta-
kokonaisuutta määritellessään menetellyt hankintasäännösten vastaisesti. [28], [29]
Mietittäväksi:Pitäisikö esimerkiksi maantieteellisesti laajan alueen käsittävä siltojen peruskorjaus-
ohjelma toteuttaa isona EU-kynnysarvot ylittävänä projektina vai siltakohtaisina
kansallisen kynnysarvon mukaisesti kilpailutettuina hankkeina?
Viimemainittua ratkaisua voisi puoltaa työkohteiden sijainti ja erilaisuus, mahdollisuus
saada useampia tarjouksia, valvonnan ja projektijohdon helppous tai muut vastaavat
seikat. Toisaalta yhtenä isona kokonaisuutena toteutettu hanke voisi puolestaan olla
kustannustehokkaampi ja se voisi kiinnostaa isompia ja kansainvälisiä toimijoita, mikä
puoltaisi EU:n laajuista kilpailuttamista.
Mikäli EU-kynnysarvojen ylittyminen on mahdollista, on varminta julkaista EU-kynnys-
arvot ylittävä ilmoitus, mutta sallia laajasti osatarjousten tekeminen halutunkokoisista
osista. [1]
4.5. Jälki-ilmoitus
Jälki-ilmoitusvelvoitteella tarkoitetaan hankintasopimuksen tekemisen jälkeen julkais-
tavaa ilmoitusta tehdystä, EU-kynnysarvon ylittävästä hankinnasta. Jälki-ilmoituksessa
kerrotaan tarjouskilpailun voittajan tai voittajien nimet ja se, minkä osan voittaja on
saanut hankinnasta toteutettavakseen. Jälki-ilmoituksen tekeminen ei poista velvolli-
suutta saattaa hankintapäätös tiedoksi tarjouskilpailuun osallistuville.
Jälki-ilmoitus on toimitettava julkaistavaksi viimeistään 48 päivän kuluessa hankinta-
sopimuksen tai puitejärjestelyn tekemisestä. Mikäli ilmoitettua hankintaa ei toteuteta,
on hankintayksikön laadittava jälki-ilmoitus myös keskeyttämisestä.
Jälki-ilmoitus on laadittava myös sellaisesta hankinnasta, josta on tehty ennakko-
ilmoitus, mutta jota ei toteutetakaan. Huom! Niin pienhankinnoissa kuin kansallisissa
hankinnoissa hankintayksiköllä on velvollisuus saattaa hankintapäätös tiedoksi
tarjouskilpailuun osallistuville. [1], [10], [11]
4.6. Hankintaprosessien vaiheiden kestotHankintaprosessien vaiheiden kestot aukaistiin osittain kappaleissa 2. Hankintojen
kynnysarvot sekä 3.15.Hankintapäätös ja ilmoittaminen - 3.19.Jälki-ilmoitus.
64 65
TULE HYVÄ HANKINTA
4.7. Vuoropuhelu
”Ei saa puhua toimittajien kanssa kun hankintaa ollaan valmistelemassa”
Toimittajien kanssa saa ja pitää keskustella ennen hankinnan käynnistämistä. Vuoro-
puhelu on erinomainen tapa saada parempaa tuntemusta hankittavasta tuotteesta,
tuotteen toimittajista sekä kyseisen markkinan edellytyksistä.
Tämä on osa sitä valmistelutyötä, jota on tehtävä ennen jokaista hankintaa. Vuoropuhelu
on yksi toimivan sopimusaikaisen yhteistyön peruspilareista. Kun väärinymmärrysten
riski pienenee, hankintayksikkö saa enemmän päteviä ja parempia tarjouksia. Toimit-
tajille ei kuitenkaan saa kertoa tarkalleen, miten hankinta tullaan rakentamaan, mitä
vaatimuksia asetetaan jne. Sen sijaan voidaan esimerkiksi tehdä tutkivia haastatteluja.
Hankinnan aikataulusta voi myös informoida. On hyvä kirjata vuoropuhelun toimenpi-
teet. [30]
”Tapaamisiin on pakko kutsua kaikki toimittajat Suomessa ja Euroopassa”
Tämä ei pidä paikkaansa. Mikäli vuoropuhelun tarkoituksena on tiedon hankkiminen, on
hyvä lähettää kutsu laajasti erityyppisille toimittajille parhaan mahdollisen tietopoh-
jan saamiseksi. Sen sijaan sellaista sääntöä ei ole, että kaikki potentiaaliset toimittajat
tulisi kutsua mukaan. Hankintayksikön tulisi hankkia riittävästi markkinatietoa, jotta se
pystyy itsenäisesti laatimaan tarjouspyynnön. Kenellekään osallistuvista toimittajista
ei saa antaa mahdollisuutta vaikuttaa tarjouspyyntöön itselleen edullisella tavalla. [30]
”Toimittajan kanssa ei saa puhua kahden kesken”
Tapaamisen tarkoituksesta ja kyseisistä markkinoista riippuen voi tapaaminen kahden
kesken olla sallittua - tai jopa välttämätöntä. Mikäli vuoropuhelussa edellytetään, että
toimittaja antaa tietoa, jonka paljastaminen voi aiheuttaa hänen elinkeinotoiminnas-
saan kilpailutilanteessa vahinkoa, voi tapaaminen kahden kesken olla hankintayksikön
ainoa keino saada vastauksia kysymyksiinsä. Kenellekään toimittajalle ei kuitenkaan
saa antaa enemmän tietoa hankinnasta kuin toiselle, niin että toimittaja tästä hyötyisi
tarjouskilpailuvaiheessa.
On siis tärkeää, että tapaamisen tarkoitus on tarkoin mietitty ja että etukäteen laadittua
agendaa noudatetaan tarkoin kaikissa tapaamisissa. Tapaamisista on myös hyvä pitää
pöytäkirjaa. [30]
”Osana vuoropuhelua voidaan yhden toimittajan tuote ottaa pilottikokeiluun
ennen varsinaista tarjouskilpailua”
Markkinoilla olevaa tuotetta ei voi ottaa pilottikokeiluun ilman kilpailuttamista, mikäli
kokeilujakson arvo ylittää säädetyn kynnysarvon. Hankintalain suorahankintaperuste
on tarkoitettu ainoastaan sellaisia tilanteita varten, joissa hankittava tavara valmiste-
taan vain tutkimusta, kokeilua, tuotekehitystä tai tieteellistä tarkoitusta varten.
Suorahankintana kysymykseen voivat siten tulla esimerkiksi kehitysprojektit, joissa
tavaraa valmistetaan yksittäiskappaleita vain tilaajalle, eikä kaupallista menekkiä
silmällä pitäen sarjatuotantona. Pilottikokeilut ennen tarjouskilpailua voivat olla
ongelmallisia myös tarjoajien syrjimättömän ja tasapuolisen kohtelun kannalta, jos
pilottitoimittaja myöhemmin osallistuu tarjouskilpailuun.
Mikäli tarvetta kokeiluun on, voi olla parempi ratkaisu ottaa pilottijakso osaksi
varsinaista hankintasopimusta. [30]
”Vuoropuhelu on liian työläistä - tarjonta ja hintataso voidaan selvittää tarjouskilpailulla”
Ei näin. Vuoropuhelu käydään nimenomaan ennen hankintailmoituksen julkaisemista.
Valmistelutyö kannattaa, koska se näkyy hankinnan laadussa. Tarjouspyynnöissä näkee
kuitenkin usein, että hankintayksikkö varaa itselleen oikeuden kaikkien tarjousten
hylkäämiseen. Tällöin on oikeasti kyse hankinnan keskeyttämisestä. Hankinnan voi
kuitenkin keskeyttää ainoastaan, mikäli siihen on todellinen ja perusteltu syy.
Tarjouskilpailua ei siis saa käyttää markkinoilla vallitsevan hintatason selvittämiseen
tai markkinoiden kartoittamiseen ilman aikomusta tehdä sopimusta. Oleellista vuoro-
puhelussa ja markkinaselvitysten tekemisessä on, että ne erotetaan selkeästi itse
hankintaprosessista. Kilpailun järjestämisen tarkoituksena on aina tarjouskilpailun
voittajan valinta ja hankintasopimuksen solmiminen. Sallittua on kuitenkin käyttää
66 67
TULE HYVÄ HANKINTA
ennakkoilmoituslomaketta tietopyynnön julkaisemiseksi. Tällä tavoin mahdollistetaan
se, että tietopyyntö tavoittaa monta toimittajaa. [30]
”Toimittajia ei saa rasittaa vuoropuhelulla ennen hankintaa – heillä ei ole aikaa vastata
kysymyksiin”
Useimmissa tapauksissa tämä ei pidä paikkaansa. Useimmat toimittajat toivoisivat
enemmän vuoropuhelua ja ovat kiinnostuneita tietojen ja kokemusten vaihdosta
julkisen sektorin kanssa. Pienillä yrityksillä, joilla on vain muutama työntekijä, voi olla
vaikeuksia osoittaa resursseja vuoropuhelua varten, vaikka heillä usein onkin arvokasta
tietoa. Silloin kannattaa yrittää järjestää vuoropuhelun laajuus ja aikataulu niin, että
myös pienemmät yritykset voivat osallistua. [30]
Markkinakartoitukset uudessa hankintalaissa
Hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietinnössä (työ- ja elinkeino-
ministeriön julkaisuja 37/2015) on ehdotettu, että uuteen hankintalakiin otettaisiin
kokonaan uusi pykälä markkinakartoituksista, joita hankintayksikkö voi käyttää ennen
hankintamenettelyn aloittamista.
Ehdotus perustuu hankintadirektiivin 40 artiklaan. Pykälässä säädettäisiin, että ennen
hankintamenettelyn aloittamista hankintayksikkö voi tehdä markkinakartoituksen
hankinnan valmistelua varten ja antaa tietoa toimittajille tulevan hankinnan suun-
nitelmistaan ja vaatimuksistaan. Pykälän tarkoittamaa markkinakartoitusta ei olisi
kuitenkaan tyhjentävästi laissa määritelty. Yleisesti sillä tarkoitettaisiin kaikkea sitä
markkinoilta saatavaa tietoa, jota hankintayksikön on mahdollista saada ja hyödyntää
hankintaa suunnitellessaan.
Markkinakartoituksessa hankintayksikkö voi käyttää erilaisia keinoja ja muotoja: se voi
tehdä HILMAssa tietopyynnön, jossa pyytää kyseisen alan toimittajia joko käymään va-
paamuotoista dialogia hankinnan kohteesta ja määrittelystä. HILMAssa voidaan myös
esittää kutsu tarkempaan tekniseen vuoropuheluun. Markkinakartoitus voi olla myös
vapaamuotoista, jolloin hankintayksikkö itse selvittää markkinoilla olevia vaihtoehtoja.
Hankintayksikkö voi myös kutsua toimittajia esittelemään tuotteitaan.
Markkinakartoitus ei siten ole yksipuolista, vaan markkinakartoituksen aikana tai sen
osana hankintayksikkö voi myös antaa tietoa toimittajille hankintaa koskevista suunni-
telmistaan ja vaatimuksistaan. [30]
Edellä mainittuja kohtia avataan tarkemmin ja yksityiskohtaisemmin kappaleissa 3.1.
Markkinointi ja markkinaseuranta sekä 3.3. Ennakkoilmoitus.
4.8. Poikkeuksellisen alhainen tarjoushinta
Hankintalain 63 §:n mukaan hankintayksikkö voi hylätä hankinnan laatuun ja laajuu-
teen nähden hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisen tarjouksen. Ennen hylkäämistä
hankintayksikön on kirjallisesti pyydettävä tarjoajalta kirjallista selvitystä tarjouksen
perusteista. [31]
4.9. Hankintayksikön aikaisemmat kokemukset tarjoajastaHankintayksikön mahdollisuudet ottaa huomioon omat negatiiviset kokemukset
tarjouskilpailuun osallistuvasta ehdokkaasta tai tarjoajasta ovat rajatut.
Tarjousvertailussa ei ole sinänsä kiellettyä ottaa huomioon hankintayksiköllä itsellään
olevia kielteisiä kokemuksia tarjoajien aikaisempien toimitusten laadusta, mutta
kokemusten tulee ehdottomasti olla perusteltuja ja objektiivisesti hyväksyttäviä.
Sanottua periaatetta voidaan soveltaa lähtökohtaisesti myös ennen tarjousvertailua
tapahtuvassa tarjoajien kelpoisuuden arvioinnissa, varsinkin jos puutteet toimituksen
laadussa ovat olleet vakavia. Tällöin tarjoaja voidaan sulkea pois tarjouskilpailusta am-
mattitoiminnassa tapahtuneen vakavaan virheen vuoksi tai toteamalla, että tarjoajalla ei
ole teknisiä, taloudellisia tai muita edellytyksiä hankinnan toteuttamiseen. [32]
68 69
TULE HYVÄ HANKINTA
4.10. Hankintayksikköön on tullut vain yksi hyväksytyksi katsottu tarjous
Hankintalain 73 §:n mukaan hankintamenettely voidaan keskeyttää vain todellisesta
ja perustellusta syystä. Hallituksen esityksen mukaan hankinnan keskeyttämisen syyn
arvioinnissa hankintayksikön tulee kiinnittää huomiota siihen, perustuuko hankinta-
menettelyn keskeyttäminen todellisiin syihin, ja siihen, vaikuttaako ratkaisu syrjivästi
ehdokkaisiin tai tarjoajiin.
Koska hankintamenettelyn tekeminen tulee pääsääntöisesti johtaa hankintasopimuksen
tekemiseen, hankintamenettelyn aloittaminen ilman aikomusta tehdä hankintasopi-
musta esimerkiksi markkinatilanteen kartoittamiseksi ei ole hyväksyttävää. [1] Oikeus-
käytännöissä on katsottu, että hankintaa ei ole saanut keskeyttää, jos keskeyttämisen
tarkoituksena on kiertää lain säännösten soveltaminen tai estää tarjoajan mahdollisuus
saada oikeussuojaa.
Hankintayksikön tulee tehdä hankinnan keskeyttämisestä hankintalain 73 §:n mukai-
sesti perusteltu päätös, joka annetaan valitusosoituksineen tiedoksi tarjouskilpailuun
osallistuneille. Päätöksen perusteluista tulee käydä ilmi keskeyttämisratkaisuun vai-
kuttaneet seikat sellaisella tarkkuudella, että ehdokas tai tarjoaja voi päätöksen ja sen
perustelujen nojalla arvioida, onko keskeyttämisessä noudatettu lain velvoitteita. [1]
Hankinta voidaan keskeyttää myös tilanteessa, jossa hankintayksikköön on tullut
vain yksi hyväksyttäväksi katsottu tarjous. Oikeuskäytännössä hankintamenettelyn
keskeyttämiseen onkin suhtauduttu suhteellisen sallivasti. Tämä ei kuitenkaan poista
vaatimusta hankinnan keskeyttämisen todellisesta ja perustellusta syystä. [33]
Hyväksyttävänä keskeyttämisperusteena ei voida kuitenkaan aina pitää sitä, että
tarjouspyyntöön saadaan vain yksi hyväksyttävä tarjous. Jotta keskeyttäminen oli
hyväksyttävää, päätös tulee tehdä ennen kuin tarjouksen hintatiedot avataan ja ne
tulevat julkisiksi. Vain näin voidaan varmistaa ainoan tarjoajan syrjimätön kohtelu
myöhemmässä kilpailutuksessa.
Toisaalta markkinat ja kilpailutus voivat toimia aivan oikein silloinkin, kun tarjouspyyn-
töön saadaan vain yksi tarjous. Hankinnan kohde voi olla niin harvinainen tuote tai
palvelu, että toimittajia ei ole monta ja ainoa tarjous osoittaa markkinoiden mukaisen
hinnan ja se tulisi hyväksyä. [34]
4.11. Mistä saa tarjouksen liitteiksi vaadittavat asiakirjat?
Tarjouspyynnössä edellytetään yleensä laajaa liiteaineistoa. Tarjouksen liitteinä tulee
useimmiten toimittaa mm. seuraavia tietoja:
• todistus verojen maksamisesta tai verovelkatodistus (saa verottajalta)
• kaupparekisteriote (saa Patentti- ja rekisterihallituksen kaupparekisteristä)
• tiedot arvonlisä-, työnantaja- ja ennakonperintärekistereihin kuulumisesta
(saa YTJ-palvelusta)
• tiedot lakisääteisten vakuutuksien voimassaolosta ja vakuutusmaksujen
maksamisesta (saa omalta vakuutusyhtiöltä)
• luottotietoraportti (saa mm. Suomen Asiakastieto Oy, oma pankki)
• tarjoajan ja (mahdollisesti käytettyjen alihankkijoiden / kumppanien)
tilinpäätöstiedot
• tiedot sovellettavista työehtosopimuksista (saa ammattiliitolta)
• referenssiluettelot viimeaikaista toimituksista
• tiedot henkilökunnan koulutuksesta ja mahdollisten pätevyysvaatimusten
täyttymisestä
tilaajavastuu.fi – verkkosivuston kautta saa nopeasti tarvittavaa tietoa yllä olevista
asioista. Lisäksi usein vaaditaan erilaisia teknisiä eritelmiä, piirustuksia, suunnitelmia,
esitteitä jne.
4.12. Saako tavaramerkkiin viitata tarjouspyynnössä?
Julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden mukaan tavaramerkin maininta
ei ole pääsääntöisesti sallittua. Pääsäännön mukaan tavaramerkin mainitseminen
tarjouspyynnössä on syrjivää. Poikkeuksellisesti tavaramerkin saa mainita, jos siihen
on liitetty ilmaisu ”tai vastaava”. Markkinaoikeus on alla olevassa tapauksessa katsonut,
että hankintayksikkö on voinut nimetä valmistajan ja sarjan hankinnan kohteen kuvauk-
sessa, koska mainintaa on pidetty välttämättömänä tuotteen ulkomuodon tarkentami-
sessa. [2]
70 71
TULE HYVÄ HANKINTA
MAO: 118/10. Hankinnan kohteena henkilökunnan lahjat. Arvo n. 28 k€.
Valittajan väite: Valittajan mukaan hankintamenettely on ollut virheellinen, koska tarjous-
pyynnössä on mainittu tavaramerkki käyttämättä ilmaisua ”tai vastaava”. Valittaja on kat-
sonut pystyvänsä tarjoamaan laadultaan, malliltaan ja muilta ominaisuuksiltaan vaadittuja
tuotteita vastaavia tuotteita.
Tarjouspyyntö: ”Pyydämme Teitä tarjoamaan Kultakeskus Oy:n Romantiikka-sarjaan
kuuluvia pöytähopeita alla olevan erittelyn mukaisesti” Tarjouspyynnössä on lueteltu,
mitä ja kuinka paljon kyseiseen sarjaan kuuluvia aterimia tarjoajia pyydetään tarjoamaan.
Vaihtoehtoisia tarjouksia ei hyväksytä.
Markkinaoikeuden päätös: Romantiikka-sarjan kanssa ulkomuodoltaan ja laadultaan yhte-
nevää sarjaa ei ole väitetty olevan tarjolla. Hankintayksikkö on yksilöllistä esteettistä arvoa
omaavia pöytähopeita lahjaksi hankkiessaan voinut kuvata tarjouspyynnössään hankinnan
kohteen mainitsemalla tuotteen valmistajan ja sarjan nimen. Tuotteen ulkomuodon tarkka
yksilöinti on edellyttänyt seikkojen mainitsemista. Hankintayksikön menettely ei ole ollut
hankintalain vastaista ja valittajan tarjous on tullutkin hylätä.
4.13. Miten kahdesta tasavertaisesta tarjouksesta valitaan voittaja?
Hankintalaissa ei ole erikseen säädetty siitä, miten hankintayksikön tulisi menetellä,
jos saadut tarjoukset ovat täysin samanarvoisia. Hankintayksikkö voi valita jomman-
kumman samanarvoisista tarjouksista. Päätöstä ei tällöin voi perustella muilla kuin
tarjouspyynnössä olevilla kriteereillä.
Hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyyn osallistujia tasapuolisesti ja syrji-
mättä sekä toimittava avoimesti. Arpominen voi olla valintatapa esimerkiksi
tilanteessa, jossa valintaperuste on hinnaltaan halvin tarjous ja tarjoukset ovat
hinnaltaan täysin samat. [36]
4.14. Mitä eroa on tarjoajan soveltuvuudella, ehdottomilla vaatimuksilla ja pisteytysvertailulla?
Monesti tarjouskilpailuissa saattaa käydä niin, että sekä hankintayksiköllä, että
tarjoajalla hivenen sekoittuu mitä tarkoitetaan tarjoajan soveltuvuudella, ehdottomil-
la vaatimuksilla ja pisteytysvertailulla.
Tarjouksen ”tarkastusprosessin” nyrkkisääntönä voidaan pitää esimerkiksi seuraavaa
erottelua:
1. Tarkistetaan onko tarjoajayritys soveltuva ja kykeneväinen tarjoamaan
2. Tarkistetaan täyttyykö ehdottomat vaatimukset
3. Tehdään tarjousten pisteytysvertailu
Tarjoajan soveltuvuuden vaatimuksilla hankintayksikkö selvittää onko tarjoa oikeus-
kelpoinen tai onko tarjoaja taloudellisellaan tai teknisellä osaamisellaan kykeneväinen
toteuttamaan hankintayksikön tarpeen. Tässä vaiheessa normaalisti selvitetään esim.
onko tarjoajalla y-tunnus ja onko tarjoaja maksanut kaikki lakisääteiset verot sekä
eläkemaksut. Tarjoajan tekninen osaaminen voidaan arvioida esimerkiksi referens-
seistä. Usein hankintayksikkö saattaa edellyttää esimerkiksi muutamaa toteutunutta
referenssiä vaikkapa viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Huom! Tässä arvioidaan nyt
tarjoajayrityksen referenssejä, ei yksittäisten henkilöiden omia ansioluetteloita tms.
Joskus saattaa tulla tilanteita, jossa kohtuullisen uusi yritys, ilman mitään aikaisempia
toimeksiantoja ja referenssejä, on tarjoajana ja heillä on kumminkin muutama todel-
la kokenut työntekijä. Tässä tilanteessa yrityksellä ei ole tod.näköisesti aikaisempia
toimeksiantoja ja heidän kokeneet työntekijät eivät millään muotoa vahvista yrityksen
omia referenssejä. Joissakin tilanteissa tämä saattaa olla todella harmillista, mutta
hankintayksiköllä on oikeus vaatia omaksi turvakseen semmoista tarjoajayritystä, jolla
on riittävä osaaminen sekä on kykeneväinen toteuttamaan hankinnan kohteen. Huom!
Mikäli referenssejä käytetään myöhemmin vertailuperusteina, vertailussa tulisi tehdä
referenssien sisällöllistä arviointia eli vertailla sitä, kuinka hyvin ilmoitetut referenssit
vastaavat hankinnan kohdetta [9].
Osa asetettavista soveltuvuuden edellytyksistä ovat ns. lakisääteisiä. Esimerkiksi
tarjoajan tulee olla maksanut lakisääteiset verot sekä muut lain edellyttämät maksut.
72 73
TULE HYVÄ HANKINTA
Lisäksi tarjoajalla ei saa olla rikosrekisteriä tai voimassaolevaa tuomioita. Osa asetet-
tavista soveltuvuuden edellytyksistä on ns. harkinnanvaraisia ja näitä ovat esimerkiksi
teknisen osaamisen todentamiseen pyydetyt referenssitiedot.
Ehdottomien vaatimusten lähtökohta on se, että ehdoton vaatimus joko täyttyy tai
ei. Normaalisti asiantuntijapalveluhankinnoissa ehdoton vaatimus koskettaa nimetyn
henkilöstön osaamista vuosissa sekä osaamista tietyltä toimialalta tai osa-alueesta,
joka tulee todentaa ansioluettelosta ja siellä esiintyvistä tiedoista ja henkilöreferens-
seistä. Vaihtoehtoisesti laite- ja tavarahankinnoissa ehdottomana vaatimuksena on
normaalisti jokin suoritusarvo, lujuus, teho tms. Usein käy niin, että ehdottomat
vaatimukset aiheuttavat tulkintaeroja tarjoajan ja hankintayksikön välillä.
Esimerkiksi jos hankintayksikkö on asettanut vaikkapa hankittavan lumityötraktorin
ehdottomaksi vaatimukseksi vähintään 1000 hv:n akselitehon, niin 900 hv:n akseliteho
teho ei ole riittävä, vaikka se jonkun tarjoajan mielestä olisikin. Tässä on aina huomioitava se,
että hankintayksikön tulee voida perustella asettamansa ehdottomat vaatimukset sekä
myös soveltuvuuden edellytykset. Asiantuntijapalveluhankinnoissa saattaa monesti olla
mainittuna, että nimetyn projektijohtajan ehdottomana vaatimuksena on esimerkiksi
vähintään viiden (5) vuoden työkokemus vastaavanlaisista tehtävistä.
Pääperiaate vertailu- ja pisteytyskriteereissä on se, että niitä samoja kokonaisuuksia
ei saa vertailla ja pisteyttää, joita on jo edellytetty soveltuvuuden todentamiseksi tai
ehdottomina vaatimuksina. Eli, tarjouksen vertailuperusteina ei tule pääsääntöisesti
käyttää sellaisia perusteita, jotka liittyvät ehdokkaiden tai tarjoajien ominaisuuksiin.
Ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuuden arviointi on tehtävä hankintalain 52 §:n
mukaisesti jo ennen varsinaisten tarjousten arviointia, ja se tulee selkeästi erottaa
tarjousten arvioinnista. Korkein hallinto-oikeus on myös katsonut päätöksissään, että
tarjousten arvioinnissa ei tulisi käyttää tarjoajien teknisiin, taloudellisiin ja muihin
edellytyksiin liittyviä perusteita vaan toteutettavan hankinnan kohteeseen liittyviä
perusteita. [1]
Jos vertailuperusteena on esimerkiksi ”taloudellinen asema”, ”urakoitsijan kyky suoriutua
tehtävästään”, ”henkilökunnan määrän riittävyys” ja ”mahdollisuus reagoida viime hetken
muutoksiin”, ne eivät yleensä liity tarjouksen vaan tarjoajan ominaisuuksiin. Vastaavasti
”tarjouksen vastaavuus verrattuna tarjouspyyntöön” liittyy siihen, onko tarjous hylättävä
tarjouspyyntöä vastaamattomana, eikä siihen, onko tarjous kokonaistaloudellisesti edul-
lisin. Tällainen yleinen ilmaisu on kuitenkin hyväksyttävä, jos käytetyt vertailuperusteet
ovat asiallisesti vastanneet tarjouspyynnössä mainittuja vertailuperusteita.
Hankintalain 72 §:n mukaan palveluhankinnoissa tai rakennusurakoissa, joissa palvelun-
tarjoamisesta tai rakennustyöstä vastaavien asiantuntemuksella, ammattitaidolla tai
pätevyydellä on erityinen merkitys, vertailuperusteina voidaan käyttää myös hankinnan
toteutumisessa tarvittavaa tarjoajien kelpoisuuden vähimmäisvaatimukset ylittävää
laadunhallintaa, pätevyyttä, kokemusta ja ammattitaitoa. Näistä seikoista voidaan antaa
vertailuvaiheessa lisäpisteitä. [1]
Vertailuperusteet eivät saa olla niin yksilöimättömiä, että ne antavat hankintayksikölle
rajoittamattoman vallan valita mieleisensä tarjous. Oikeuskäytännössä on mm. seuraa-
vat laatukriteerit katsottu kielletyiksi: ”laatu ja soveltuvuus käyttökohteeseen”, ”yhteis-
työkyky ja tilaajan kokemukset tarjoajasta”, ”yhteensopivuus muiden laitteiden kanssa”,
”ratkaisun toiminnallisuus”, ”tekniset ansiot”. Sinällään ei ole kiellettyä vertailla laatua
ja teknisiä ansioita, kunhan vain tarjouspyynnössä tarkasti yksilöidään, mitä laadulla
tarkoitetaan kyseisessä hankinnassa ja millaisia teknisiä ansioita vertailussa arvoste-
taan [9]. Vertailu- ja pisteytyskriteereitä aukaistaan lisää seuraavassa kappaleessa.
Hankintaprosessia voidaan hyvällä syyllä kutsua myös kolmivaiheiseksi, koska monesti
tarjouspyynnöt rakennetaan niin, että ne sisältävät 1) yrityksen soveltuvuutta koskevia
vähimmäisvaatimuksia 2) palvelua koskevia vähimmäisvaatimuksia ja 3) vertailupe-
rusteita. Näin ollen rakenne asiantuntijapalvelun hankinnassa on usein referenssien ja
osaamisen suhteen esim. seuraavanlainen:
74 75
TULE HYVÄ HANKINTA
TAULUKKO 9: REFERENSSIT JA OSAAMINEN PALVELUHANKINNAN TARJOUSPYYNNÖSSÄ [36]
vAihe 1 yritystä koskevat vaatimukset
Yrityksen soveltuvuutta koskevat vähimmäis-vaatimukset
Yrityksellä on vähintään 2 xxx vastaavaa referenssiä viimeisen kolmen vuoden aikana (kuvattava seuraavasti xxx)
vAihe 2 hankinnan kohdetta koskevat vaatimukset ja vertailuperusteet
2.1 Henkilöstön osaamista koskevat vähimmäis-vaatimukset
Vastuuhenkilöllä on osaamista xxx vastaavista tehtävistä yhteensä vähintään kahden vuoden ajalta (kuvattava tarjouksessa seuraavasti xxx)
2.2 Tarjousvertailu
Vertailussa arvioidaan vastuuhenkilön, vähimmäisvaatimukset ylittävää kokemusta ja ammattitaitoa (vähimmäisvaatimus kohdassa 2.1.). Vertailussa arvioidaan kuitenkin enintään xxx,-joista tulee kuvata sisältö xxx, yyy tavalla. Hankinta-yksikkö arvostaa vertailussa xxx. Maksimipisteet saavat xxx yyy, painoarvo xxx %.
4.15. Miten laatia tarjoukselle toimivat vertailu- ja pisteytyskriteerit?Lähtökohta toimiville vertailu- ja pisteytyskriteereille on, että vertailussa huomioidaan
laatu/osaaminen/ominaisuudet tms. siltä osin kuin se ylittää hankinnan kohteelle
asetetut ehdottomat vaatimukset. Jos esimerkiksi ehdottomana vaatimuksena on
edellytetty tarjoajayrityksellä olevan esittää vähintään kaksi (2) referenssiä viimeisen
kymmenen (10) vuoden ajalta, hankinnan kohdetta vastaavista työkohteista ja tämän
lisäksi pisteytysvertailussa arvioidaan myös referenssejä – pisteytysvertailussa ei
voida antaa pisteitä siitä, että ed.mainittu nimetty tarjoajayritys esittää vain kaksi (2)
referenssiä. Eli, ehdoton vaatimus joko täyttyy tai ei ja täyttymisestä ei voi saada pis-
teitä. Pisteitä annetaan ainoastaan niistä seikoista, jotka ylittävät hankinnan kohteelle
asetetut ehdottomat vaatimukset, edellyttäen että pisteytysvertailussa on päätetty
ottaa arvioitavaksi hankinnan kohdetta vastaavanlaiset referenssikohteet. Ed.mainitussa
esimerkkitilanteessa voitaisiin pisteytys tehdä seuraavalla tavalla:
Yrityksen referenssikohteet
Esimerkki:
• 5 kappaletta kohteita tai enemmän = 6 pts
• 4 kappaletta kohteita = 4 pts
• 3 kappaletta kohteita = 2 pts
• alle 3 kappaletta kohteita = 0 pts (ehdottomana vaatimuksena oli 2 referenssiä)
Samaa periaatetta voidaan hyödyntää myös nimettyjen henkilöiden osaamisen ja/tai
pätevyyden pisteyttämisessä.
Mitä yksiselitteisemmin ja konkreettisemmin pisteytysvertailut on muodostettu, sitä
helpommin vertailu voidaan toteuttaa. Asiantuntijapalveluhankintojen pisteytysvertai-
lut ovat aina huomattavasti haastavampia laatia kuin esim. laite- ja tavarahankintojen
pisteytysvertailut. Laite- ja tavarahankinnoissa voidaan pisteyttää teknisiä ominai-
suuksia melko konkreettisin perustein, mutta taas asiantuntijapalveluhankinnoissa
normaalisti arvioidaan nimettyjen henkilöiden osaamista ja tilattavan työn laatua.
Tällaisissa tilanteissa yksi hyvä pisteytystapa on mainita mitä osaamisalueita ja/tai
minkälaista kokemusta hankintayksikkö arvostaa pisteytysvertailua tehtäessä. Eräs
esimerkki mahdollisimman yksiselitteisestä ja konkreettisesta pisteytysmallista on alla
olevan mukainen:
Ei näin
”Tarkin mittalaite saa enimmäispistemäärän.”
• Tarjoaja ei voi tietää mitä tarkoittaa ”tarkin mittalaite” ja minkälainen
mittalaite ylipäätään saa enimmäispistemäärän.
Näin
”Resoluutioltaan pienin mittalaite saa enimmäispistemäärän.”
• Tarjoaja tietää, minkälainen mittalaite saa enimmäispistemäärän.
Alle on koottu muutamia vertailu- ja pisteytyskriteeriesimerkkejä. Lukijan tulee
huomioida, että ne ovat monissa tilanteissa käyttökelpoisia, mutta pääsääntöisesti
vain suuntaa antavia.
76 77
TULE HYVÄ HANKINTA
Toimivia vertailu- ja pisteytyskriteerejä voivat olla esimerkiksi:
• Tarjouksen hinta:Yksi paljon käytetty tarjoushinnan pisteytystapa:
Vertailupisteet = (halvin tarjottu kokonaishinta / tarjottu kokonaishinta)
* maksimipisteet
Esimerkki:
Halvin tarjottu kokonaishinta = 10 000 €, seuraavaksi halvin tarjottu kokonaishinta
= 13 000 €, maksimipisteet = 30 pistettä:
• Vertailupisteet halvimmalle = 30 pistettä
• Vertailupisteet seuraavaksi halvimmalle = (10 000 / 13 000) * 30 = 23 pistettä
• Laadunhallintajärjestelmät ja sertifiointiEsimerkki:
Yrityksen laadunhallintajärjestelmä ja sertifiointi
• ISO 9000 sertifikaatti 5 pts
• Yrityksen oma laatujärjestelmä 3 pts
• Ei laatujärjestelmää 0 pts
• YmpäristösertifikaattiEsimerkki:
Yrityksen ympäristösertifikaatti
• Yrityksellä on ympäristösertifikaatti 2 pts
• Yrityksellä ei ole ympäristösertifikaattia 0 pts
• LiikevaihtoEsimerkki:
Yrityksen liikevaihto
• Liikevaihto yli 4 Milj. € = 3 pts
• Liikevaihto yli 2 Milj. € = 2 pts
• Liikevaihto yli 1 Milj. € = 1 pts
• Liikevaihto alle 1 Milj. € = 0 pts
• PätevyysMikäli kyseessä on suunnittelijan tai työnjohdon pätevyyden listaamista, voidaan
hakijat pisteyttää pätevyytensä / koulutustasonsa mukaan. FISE Oy on eräs instanssi
joka myöntää pätevyyksiä rakennusalalla, näitä pätevyyksiä luokitellaan usein AA-, A-,
B- sekä C-luokkaan AA:n ollessa paras. Myös suunnittelu- ja konsultointialan yritysten
työnantajajärjestö SKOL ry:n luokituksia voidaan hyödyntää pätevyyden pisteytykses-
sä. Tosin tässä tulee huomioida, että monesti esimerkiksi asiantuntijapalveluhankin-
noissa saattaa olla jo ehdottomina vaatimuksina jokin SKOL-taso ja tällöin vertailu- pis-
teytyskriteerit tulee laatia ehdottomien vaatimusten ylittävien tekijöiden osilta
(kts. aikaisempi kappale).
Esimerkki:
Nimettyjen henkilöiden pätevyys:
• Korkein = 6 pts
• Alempi = 4 pts
• Alempi = 2 pts
• Alin = 0pts
• Luottoluokitus Rating ALFALuottoluokitus Rating ALFA on Suomen Asiakastieto.fi:n ylläpitämä tietokanta, joka pitää
sisällään yritysten luottokelpoisuusaste, talousraportit ja muita talouden tunnuslukuja.
Esimerkki:
Yrityksen luottoluokitus
• AAA -luokitus = 5 pts
• AA+ -luokitus = 4 pts
•AA -luokitus = 3 pts
• A+ -luokitus = 2 pts
• ReferenssikohteetTässä kohdassa referenssikohteina voitaisiin pitää vastaavanlaista kohdetta, kuin mistä
tarjous on annettu. Referenssien käyttäminen tarjouskilpailussa antaa näkökulmaa
siihen, että onko tarjouskilpailuun osallistuva yritys tehnyt ennen vastaavanlaisia töitä
samassa mittakaavassa ja samanlaiseen käyttötarkoitukseen.
78 79
TULE HYVÄ HANKINTA
5. HANKINTASANASTOA
Avoin menettely
on hankintamenettely, jossa ilmoituksen julkaisemisen jälkeen kaikilla toimittajilla on
oikeus saada tarjouspyyntöasiakirjat ja tehdä tarjous. Hankintayksikkö voi hankintail-
moituksen julkaisemisen jälkeen lähettää lisäksi tarjouspyynnön suoraan soveliaaksi
katsomilleen toimittajille.
CPV-koodit
on yhteinen hankintasanasto (Common Procurement Vocabulary), jota käytetään
hankintailmoituksessa yksilöitäessä hankinnan kohdetta. CPV-koodit sisältävät 6 000
eri nimikettä 9 numeron tarkkuudella. CPV:n nimikkeiden avulla potentiaaliset tavara- ja
palvelualojen toimittajat saavat nopeasti yksilöidyt tiedot omaa sektoriaan koskevista
hankinnoista.
Dynaaminen hankintajärjestelmä
on täysin sähköinen hankintamenettely tavanomaisille ja markkinoilla yleisesti saata-
villa oleville hankinnoille. Hankintamenettely on rajoitetun kestonsa ajan avoin kaikille
kelpoisuusehdot täyttäville tarjoajille, jotka ovat esittäneet tarjouspyynnön mukaisen
alustavan tarjouksen. Dynaamisesta hankintajärjestelmästä säädetään laissa sähköisestä
huutokaupasta ja dynaamisesta hankintajärjestelmästä.
Ehdokas
on toimittaja, joka on ilmoittanut hankintayksikölle osallistumishakemuksella halukkuu-
tensa osallistua rajoitettuun menettelyyn, neuvottelumenettelyyn taikka kilpailulliseen
neuvottelumenettelyyn.
Ennakkoilmoitus
on hankintailmoitusta edeltävä ilmoitus, jolla voidaan ilmoittaa ennakkoon tulevasta
EU-kynnysarvon ylittävästä hankinnasta sekä hankinnan arvioidusta alkamisajankoh-
dasta. Ennakkoilmoituksen tekeminen ei ole pakollista. Ennakkoilmoitus julkisesta han-
kinnasta on julkaistava vähintään 52 päivää ja enintään vuosi ennen hankintailmoituksen
julkaisemista.
Yrityksen referenssikohteet
Esimerkki:
• 7 kappaletta kohteita tai enemmän = 5 pts
• 6 kappaletta kohteita = 4 pts
• 5 kappaletta kohteita = 3 pts
• 4 kappaletta kohteita = 2 pts
• 3 kappaletta kohteita = 1 pts
• alle 3 kappaletta kohteita = 0 pts
[37]
80 81
TULE HYVÄ HANKINTA
Varsinainen hankintailmoitus julkaistaan tämän jälkeen. Ennakkoilmoituksen julkaisemi-
nen lyhentää tarjousten tekemiselle annettavaa aikaa. Ennakkoilmoitus tehdään osoit-
teessa www.hankintailmoitukset.fi.
Erityisalojen hankinta
on vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden tekemä
hankinta, johon sovelletaan erityisalojen hankintalakia.
EU-hankintailmoitus
on hankintailmoitus, joka on tehtävä EU-kynnysarvon ylittävästä hankinnasta (pois
lukien liitteen B mukainen palveluhankinta, josta ilmoitetaan aina kansallisella hankinta-
ilmoituksella). Hankintailmoitus tehdään osoitteessa www.hankintailmoitukset.fi, josta
hankintailmoitukset lähetetään automaattisesti Euroopan Unionin julkaisutoimistoon
julkaistavaksi Euroopan yhteisöjen virallisen lehden täydennysosassa sekä TED-tieto-
kannassa.
EU-kynnysarvo
on EY:n hankintadirektiiveissä säädetty tietty euromäärä, jonka ylittävissä hankinnoissa
on noudatettava tarkempia ja yksityiskohtaisempia menettelytapoja kuin EU-kynnys-
arvon alittavissa hankinnoissa.
GPA-sopimus (Government Procurement Agreement)
on Maailman kauppajärjestön (WTO) julkisia hankintoja koskeva kansainvälinen
sopimus. Sopimuksen mukaan sopijamaat avaavat tietyn kynnysarvon ylittävät julkiset
hankinnat toisista sopijamaista tuleville tarjoajille ja takaavat näille samanlaisen kohtelun
kuin kotimaisille toimittajilleen.
Sopimuksen ehdot koskevat muun muassa kynnysarvoja, hankintamenettelyjä, määräai-
koja, menettelytapojen avoimuutta, valitusmenettelyjä sekä tilastotietojen luovuttami-
seen liittyviä velvoitteita. GPA-sopimuksen ovat solmineet mm. EU, Kanada, Kiinan Hong
Kong, Israel, Japani, Korea, Liechtenstein, Norja, Islanti, Singapore, Sveitsi ja Yhdysvallat.
Halvin hinta
on yksi mahdollinen tarjouksen valintaperuste. Tällöin valitaan hinnaltaan halvin tarjouk-
sista, jotka täyttävät tarjouspyynnössä esitetyt hankinnan toteuttamiseen ja tarjoajien
ominaisuuksiin liittyvät edellytykset ja vaatimukset.
Hankinnan kokonaisarvo
on tarjouspyynnöllä kilpailutettavien tavaroiden tai palveluiden tai urakan yhteenlas-
kettu arvonlisäveroton kokonaisarvo. Toistaiseksi voimassa olevan hankintasopimuksen
kokonaisarvoa määrättäessä arvoksi määritellään kuitenkin maksut 48 kk:n ajalta. Han-
kinnan kokonaisarvoon luetaan mukaan optiot ja muut vastaavat pidennysehdot.
Hankinta
on hankintasopimuksesta ja sitä edeltävästä kilpailuttamismenettelystä käytettävä
yhteisnimitys. Hankinnan katsotaan alkavan joko hankintailmoituksen julkaisemisesta tai
hankinnassa, jossa ei julkaista hankintailmoitusta, tarjouspyynnön lähettämisestä.
Hankintaprosessi
on hankinnan suunnittelusta alkava kilpailuttamismenettely vaiheineen. Hankintaprosessi
päättyy sopimuksen allekirjoittamiseen.
Hankintasopimus
on hankintapäätöksen jälkeen tehtävä hankintaa koskeva kirjallinen sopimus, joka on
tehty yhden tai useamman tarjoajan ja yhden tai useamman hankintayksikön välillä ja
jonka tarkoituksena on rakennusurakan toteuttaminen, tavaran hankinta tai palvelun
suorittaminen taloudellista vastiketta vastaan. EU-kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa
sopimus voidaan tehdä aikaisintaan 21 päivän kuluttua siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on
saanut päätöksen ja hakemusosoituksen tiedoksi.
Hankintayksikkö
on toimija, joka on velvollinen noudattamaan hankinnoissaan hankintalakia. Hankinta-
yksiköitä ovat valtio ja kunnat toimielimineen, kuntayhtymät ja muut ylikunnalliset
toimielimet, evankelisluterilainen kirkko seurakuntineen, sekä ortodoksinen kirkko-
82 83
TULE HYVÄ HANKINTA
kunta. Lisäksi hankintayksiköitä ovat muut julkisoikeudelliset laitokset tietyin edellytyk-
sin, esimerkiksi kunnalliset osakeyhtiöt. Mikä tahansa hankinnan tekijä on hankintalain
tarkoittama hankintayksikkö silloin, kun se on saanut hankinnan tekemistä varten tukea
yli puolet hankinnan arvosta joltakin edellä mainitulta hankintayksiköltä.
In house -hankinta
on sama kuin hankinta hankintayksikön sidosyksiköltä. Hankintalakia ei sovelleta hankin-
toihin, jotka hankintayksikkö tekee sen sidosyksiköltä. Katso tarkemmin sidosyksikkö.
Julkinen hankinta
on hankinnan kohteen ostaminen tai vastaava toimenpide. Julkista hankintaa ovat
tavaroiden ja palveluiden ostaminen, vuokraaminen, osamaksulla ostaminen, leasing
ja optiosopimukset sekä rakennus- ja käyttöoikeusurakan toteuttaminen. Hankintaa ei
ole sellainen tuotanto tai työsuoritus, jonka hankintayksikkö toteuttaa omana työnään
organisaationsa sisällä. Hankinnalla ei tarkoiteta myöskään kiinteän omaisuuden tai sen
osan ostamista tai vuokraamista, eikä minkään omaisuuden luovutusta, kuten myyntiä tai
vuokraamista.
Julkisoikeudellinen laitos
on oikeushenkilö (esimerkiksi yritys), joka on perustettu huolehtimaan tehtävistä yleisen
edun tarkoituksessa ilman teollista tai kaupallista luonnetta ja joka saa pääasiallisen ra-
hoituksensa julkisyhteisöltä tai tällaiselta oikeushenkilöltä, joka on näiden valvonnassa,
tai sillä on hallinto-, johto- tai valvontaelin, jonka jäsenistä puolet on näiden nimittämiä.
Ratkaisevaa on toisaalta yksikön harjoittaman toiminnan luonne ja toisaalta se, onko
julkishallinnolla yksikön toiminnassa määräävä asema rahoituksen, omistuksen tai muun
valvonnan kautta.
Jälki-ilmoitus
on EU kynnysarvon ylittävistä hankinnoista 48 päivän kuluessa sopimuksen syntymi-
sestä tehtävä ilmoitus. Jälki-ilmoitus on tehtävä myös liitteen B-mukaisesta palveluhan-
kinnasta, kun hankinnan kokonaisarvo ylittää EU-kynnysarvon. Peruspalvelusektorin
hankinnoissa jälki-ilmoitus on tehtävä 2 kuukauden kuluessa sopimuksen syntymisestä.
Jälki-ilmoitus tehdään osoitteessa www.hankintailmoitukset.fi.
Kansallinen hankintailmoitus
on hankintailmoitus, joka tehdään kokonaisarvoltaan kansallisten ja EU-kynnysarvojen
väliin jäävästä hankinnasta sekä liitteen B mukaisesta palveluhankinnasta, kun sen arvo
ylittää kansallisen kynnysarvon. Hankintailmoitus tehdään osoitteessa www.hankintail-moitukset.fi.
Kansallinen kynnysarvo
on hankintalaissa määritelty hankintalain noudattamisen alaraja. Erityyppisille hankin-
noille on määritelty hankinnan luonteen mukaisesti erikokoiset kynnysarvot.
Kausi-ilmoitus
on erityisalojen hankinnasta tehtävä ilmoitus, jolla ilmoitetaan ennakkoon tulevasta
hankinnasta sekä hankinnan arvioidusta alkamisajankohdasta. Kausi-ilmoitus on julkais-
tava vähintään 52 päivää ennen varainhoitovuoden alkua. Varsinainen hankintailmoitus
julkaistaan tämän jälkeen.
Kausi-ilmoituksen julkaiseminen lyhentää avoimessa menettelyssä tarjousten tekemiselle
annettavaa aikaa. Ilmoitus tehdään Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimiston
ylläpitämillä Simap-verkkosivuilla osoitteessa simap.europa.eu.
Kilpailullinen neuvottelumenettely
on hankintamenettelyä, jossa hankintayksikkö julkaisee hankinnasta hankintailmoituk-
sen ja johon kaikki toimittajat voivat pyytää saada osallistua. Hankintayksikkö neuvot-
telee menettelyyn hyväksyttyjen ehdokkaiden kanssa löytääkseen yhden tai usean
ratkaisun, joka vastaa sen tarpeita ja jonka perusteella valittuja ehdokkaita pyydetään
tekemään tarjouksensa. Menettely mahdollistaa hankinnan toteuttamiseen liittyvien
neuvottelujen käymisen ennen tarjousten pyytämistä.
Menettelyllä pyritään helpottamaan monimutkaisten hankintojen tekemistä ja mahdol-
listamaan uusien ja erityisesti innovatiivisten ratkaisujen huomioiminen hankintojen
toteuttamisessa.
84 85
TULE HYVÄ HANKINTA
Kilpailuttamisvelvollisuus
on hankintalaissa määritetty hankintayksikön velvollisuus. Hankintayksikön on käytettä-
vä hankinnoissaan hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet noudattamalla hankinta-
laissa säädettyjä menettelytapoja.
Kokonaistaloudellinen edullisuus
on yksi mahdollinen tarjouksen valintaperuste. Tällöin kilpailun voittajan valinnassa ja
tarjousten paremmuuden arvioinnissa käytetään hinnan lisäksi hankinnan kohteen omi-
naisuuksia. Kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden määritteleminen on
hankintayksikön itsensä harkittavissa. Katso myös vertailuperuste.
Kynnysarvot
ovat hankintalaissa määritellyt euromääräiset raja-arvot, joiden mukaan määräytyy, mitä
hankintalain säännöksiä hankintaan tulee soveltaa. Katso tarkemmin EU-kynnysarvo ja
kansallinen kynnysarvo.
Käyttöoikeussopimus
on palveluja koskeva hankintasopimus, jossa palvelujen vastikkeena on joko oikeus hyö-
dyntää palvelua tai tällainen oikeus ja maksu yhdessä.
Käyttöoikeusurakka
on rakennusurakkasopimus, jossa rakennustyön vastikkeena on joko yksinomaan raken-
nettavan kohteen käyttöoikeus tai tällainen oikeus ja maksu yhdessä.
Liite A (ensisijaiset palvelut)
on hankintalain liite, jossa on listattu ensisijaiset palveluhankinnat. Ensisijaisiin palvelu-
hankintoihin sovelletaan hankintalakia kokonaisuudessaan, lukuun ottamatta lukua 9.
Liite B (toissijaiset palvelut)
on hankintalain liite, jossa on listattu toissijaiset palvelut. Toissijaisiin palveluhankintoihin
sovelletaan myös EU-kynnysarvon ylittyessä pääsääntöisesti kansallisia menettelyjä
(hankintalain osa III).
Markkinaoikeus
on erityistuomioistuin, joka käsittelee hakemuksen perusteella hankinta-asioita, jos
hankinnassa on menetelty julkisista hankinnoista annetun lain tai sen nojalla annettujen
säännösten tai määräysten vastaisesti, jos kansallinen kynnysarvo ylittyy.
Asia voidaan viedä markkinaoikeuteen myös silloin, jos hankinnassa on menetelty EY:n
lainsäädännön tai maailman kauppajärjestön julkisia hankintoja koskevan sopimuksen
vastaisesti. Markkinaoikeus ei käsittele hakemusta, jos kyseessä on erityisalojen hankin-
ta ja hankinnan ennakoitu arvo on kynnysarvoa pienempi.
Neuvottelumenettely
on hankintamenettely, jossa hankintayksikkö julkaisee hankinnasta ilmoituksen ja johon
toimittajat voivat pyytää saada osallistua. Hankintayksikkö valitsee objektiivisin perus-
tein osallistumishakemuksen jättäneiden joukosta ne toimittajat, joiden kanssa neuvot-
tellaan hankintasopimuksen ehdoista.
NUTS-koodit (Nomenclature of territorial units for statistics)
on tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistö, jonka avulla voi hakea mm. HILMAssa ja
TEDissä julkaistuista hankintailmoituksista tietyn alueen hankintayksiköiden ilmoituksia.
NUTS-koodisto on käytössä koko Euroopassa ja se on vahvistettu direktiivillä.
Optio
on alkuperäisen toimittajan kanssa tehtävä uusi rakennusurakkasopimus tai palvelu-
hankinta, joka vastaa aikaisemmin avointa tai rajoitettua menettelyä käyttäen tehtyä
rakennusurakkaa tai palveluhankintaa.
Option käyttöönoton edellytyksenä on, että alkuperäistä hankintaa koskevassa han-
kintailmoituksessa on mainittu mahdollisesta myöhemmästä suorahankinnasta ja että
lisäpalvelun tai uuden rakennusurakan ennakoitu arvo on otettu huomioon laskettaessa
alkuperäisen sopimuksen kokonaisarvoa. Suorahankinta voidaan tehdä enintään kolmen
vuoden kuluessa alkuperäisen sopimuksen tekemisestä.
86 87
TULE HYVÄ HANKINTA
Puitejärjestely
on yhden tai usean hankintayksikön ja yhden tai usean toimittajan välinen sopimus, jonka
tarkoituksena on vahvistaa tietyn ajan kuluessa tehtäviä hankintasopimuksia koskevat
ehdot kuten hinnat ja suunnitellut määrät. Puitejärjestelyn enimmäispituus on 4 vuotta.
Rajoitettu menettely
on kaksivaiheinen hankintamenettely, jossa hankintayksikkö julkaisee hankinnasta
ilmoituksen ja johon toimittajat voivat pyytää saada osallistua. Hankintayksikkö valitsee
objektiivisin perustein osallistumishakemuksen jättäneiden joukosta ne toimittajat, joille
tarjouspyyntö lähetetään. Ainoastaan hankintayksikön valitsemat ehdokkaat voivat
tehdä tarjouksen.
Sidosyksikkö
on hankintayksiköstä muodollisesti erillinen ja päätöksenteon kannalta itsenäinen
yksikkö, jota hankintayksikkö yksin tai yhdessä muiden hankintayksiköiden kanssa
valvoo samalla tavoin kuin se valvoo omia toimipaikkojaan ja joka harjoittaa pääosaa
toiminnastaan niiden hankintayksiköiden kanssa, joiden määräysvallassa se on.
Sidosyksikössä ei voi olla yksityistä omistusta. Hankintalakia ei sovelleta hankintoihin,
jotka hankintayksikkö tekee sen sidosyksiköltä.
SIMAP
on EU:n julkisten hankintojen portaali. Siellä on viralliset vakiolomakkeet, joilla EU-
kynnysarvot ylittävät hankintailmoitukset toimitetaan julkaistavaksi Euroopan unionin
virallisen lehden S-sarjassa (EUVL S). SIMAPin sivuilla on lisäksi tietoa EU:n julkisista
hankinnoista. SIMAP on Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimiston ylläpitämä
palvelu. simap.europa.eu
Standardi
on tunnustetun standardisointielimen toistuvaan tai jatkuvaan käyttöön hyväksymä tek-
ninen määrittely. Standardi voi olla kansainvälinen, eurooppalainen tai kansallinen. Sen
tulee olla standardointijärjestön hyväksymä ja yleisesti saatavilla, sen noudattaminen ei
ole kuitenkaan pakollista.
Suorahankinta
on hankintamenettely, jossa hankintayksikkö hankintailmoitusta julkaisematta valitsee
menettelyyn mukaan yhden tai useamman toimittajan, jonka kanssa hankintayksikkö
neuvottelee sopimuksen ehdoista.
Suunnittelukilpailu
on menettely, jolla hankintayksikkö voi hankkia esimerkiksi kaavoitukseen, kaupunki-
suunnitteluun, arkkitehtuuriin, tekniseen suunnitteluun tai tietojenkäsittelyyn suunnitel-
man, jonka tuomaristo valitsee kilpailulla. Kilpailussa voidaan antaa palkintoja.
Sähköinen huutokauppa
on hankintamenettely, jossa tarjousten arvioinnin jälkeen käynnistetään tietotekniikkaa
hyväksikäyttäen huutokauppa, jonka tavoitteena on uusia hintoja tai muita matemaatti-
sesti mitattavia arvoja käyttäen löytää hankintayksikölle edullisin lopputulos. Sähköinen
huutokauppa mahdollistaa tarjousten luokittelun automaattisen arviointimenetelmän
pohjalta.
Sähköisen huutokaupan kohteena eivät voi olla rakennusurakat ja sellaiset palveluhan-
kinnat, joiden sisältönä ovat henkiset suoritukset. Sähköisen huutokaupan käyttämisestä
säädetään laissa sähköisestä huutokaupasta ja dynaamisesta hankintajärjestelmästä.
Tarjoaja
on toimittaja, joka on jättänyt hankintayksikölle tarjouksen julkisessa hankinnassa.
TED-tietokanta (Tenders Electronic Daily)
on Euroopan Unionin virallisen lehden täydennysosan (S-sarja) internetversio, joka
sisältää kaikki EU:n virallisen lehden täydennysosassa julkaistut hankintailmoitukset.
Ilmoitusten perustiedot on käännetty suomeksi. ted.europa.eu
Tekninen eritelmä
on hankinnan kohteena olevan tuotteen, palvelun tai materiaalin ominaisuuksien mää-
rittely. Teknisellä eritelmällä määriteltäviä ominaisuuksia voivat olla mm. vaatimukset,
jotka koskevat laatua tai ympäristönsuojelun tasoa, suunnittelua, tuotteen turvallisuutta,
tuotantoprosessia tai arviointimenetelmiä.
88 89
TULE HYVÄ HANKINTA
Tekninen määrittely
on eurooppalainen, kansainvälinen tai kansallinen standardi, tekninen hyväksyntä tai
vastaava, joka liittyy suunnitteluun, laskentaan, työn suoritukseen tai tuotteen käyttöön.
Toimittaja
on luonnollinen henkilö, oikeushenkilö tai julkinen taho tai näiden ryhmittymä, joka tar-
joaa markkinoilla tavaroita, palveluja tai rakennustyötä tai rakennusurakoita.
Valintaperuste
on hankintailmoituksessa julkaistava tieto siitä, millä perusteella kilpailutuksen voittaja
tullaan valitsemaan. Valintaperusteena voi olla joko kokonaistaloudellinen edullisuus
tai halvin hinta. Hankintayksikön omassa harkinnassa on, kumpaa valintaperustetta se
haluaa hankinnassa käyttää. Katso tarkemmin kokonaistaloudellinen edullisuus ja halvin
hinta.
Valitusosoitus
on hankintapäätöksestä annettava kirjallinen ohje asian saattamisesta markkinaoikeu-
den käsiteltäväksi. Valitusosoitus annetaan tarjouskilpailuun osallistuneelle tarjoajalle
tai osallistumishakemuksen jättäneelle ehdokkaalle.
Vertailuperuste
on tarjousten vertailussa käytettävä, valintapäätöksen tekoon vaikuttava tuotteen tai
palvelun objektiivisesti arvioitavissa oleva ominaisuus. Vertailuperusteita käytetään,
kun valintaperusteena on kokonaistaloudellinen edullisuus.
Hankintayksikkö valitsee itse vertailuperusteet, joiden avulla se valitsee tarjouksista
parhaimman. Vertailuperusteiden on liityttävä hankinnan kohteeseen, niiden on oltava
syrjimättömiä, eivätkä ne saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta.
Hinta on yksi julkisen hankinnan vertailuperuste. Vertailuperusteet on ilmoitettava
tarjouspyynnössä tai hankintailmoituksessa.
Yhteishankintayksikkö
on hankintayksikköä, joka tekee yhteishankintayksikön sen suoraan tai välillisesti
omistaville hankintayksiköille tavaroita, palveluja tai rakennusurakoita koskevia
hankintasopimuksia tai puitejärjestelyjä tai hankkii tavaroita ja palvelua.
Hankintayksikkö voi hankkia suoraan kilpailuttamatta yhteishankintayksiköltä, jos
yhteishankintayksikkö on kilpailuttanut hankinnan noudattaen hankintalakia. Yhteis-
hankintayksikkö tulee olla perustettu hoitamaan yhteishankintoja tai niiden tekeminen
tulee olla säädetty tai määrätty yhteishankintayksikön toimialaksi.
Yhteishankintayksikkö ei voi olla luonteeltaan teollinen tai kaupallinen. Yhteishankinta-
yksikön toiminnan tulee lisäksi olla pysyvää, joten satunnaisia yhteishankintoja tekevää
yksikköä ei voida pitää hankintalain mukaisena yhteishankintayksikkönä.
[38]
90 91
TULE HYVÄ HANKINTA
6. HYÖDYLLISIÄ LINKKEJÄ
• Julkiset hankinnat innovatiivisen yritystoiminnan edistäjänä
http://www.intoseinajoki.fi/ajankohtaista/uutiset/Julkisissa_hankinnoissa_miljoonien_
bisnesmahdollisuus_yrityksille_56.html
• Laki julkisista hankinnoista
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070348
• Erityisalojen hankintalaki
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070349
• Valtioneuvoston asetus julkisista hankinnoista
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2007/20070614
• Laki julkisista hankinnoista annetun lain muuttamisesta
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2010/20100321
• Hallintolaki
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030434
• Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990621
• Kielilaki
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030423
• Hankintadirektiivi
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2004:134:0114:0240:fi:P-
DF
• Valtion hankintakäsikirja
http://vm.fi/documents/10623/307565/Valtion+hankintak%C3%A4sikirja+2010/
a02ceb72-d9c8-41e2-aed1-5de219b1c433
• Kuntaliiton hankintaohje
http://www.hankinnat.fi/fi/julkinen-hankinta/pienhankinnat/Documents/pienhankinta-
ohje.pdf
• HILMA
http://www.hankintailmoitukset.fi/fi/
• Julkisten hankintojen neuvontayksikkö.
http://www.hankinnat.fi/fi/Sivut/default.aspx
• PTC Services Oy - Julkisten hankintojen asiantuntijapalvelut
http://www.ptcs.fi/
• Suomen Hankintajuristit - Julkisten hankintojen asiantuntijapalvelut
http://www.hankintajuristit.fi/
• Kuntaliitto
http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/laki/kuntaliiton-lakiyksikon-henkilosto/
marko-rossi/Sivut/default.aspx
• Suomen Yrittäjät ry
http://www.yrittajat.fi/fi-FI/yritystoiminnanabc/julkiset_hankinnat/
• Hankintalain kokonaisuudistus – PTC Services Oy:n kotisivuilla
http://www.ptcs.fi/fi/hankintalain-uudistus
92 93
TULE HYVÄ HANKINTA
7. LÄHTEET
1. Pekkala, Elise. Pohjonen, Mika (2015). Hankintojen kilpailuttaminen ja
sopimusehdot. 6., uudistettu laitos (7.painos) vuonna 20087 ensimmäisen
kerran ilmestyneestä teoksesta Hankintojen kilpailuttaminen. Tietosanoma Oy.
Printon, Tallinna, Viro. ISBN: 978-951-885-390-2.
2. Tapola, Marita (2012). Tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus. 1. painos.
Sanoma Pro Oy. Helsinki, Suomi. ISBN: 978-952-63-0511-0.
3. Mäkinen, Pentti. Paloranta, Paula. Pokela, Hannu. Vuori, Kristiina (2006).
Markkinaoikeuden perusteet. Toinen uudistettu painos. Talentum Media Oy.
Helsinki, Suomi. ISBN: 952-14-0658-5.
4. TEM – Hankintalainsäädännön kokonaisuudistus & kokonaisuudistuksen
valmisteluryhmän mietintö.
https://www.tem.fi/kuluttajat_ja_markkinat/julkiset_hankinnat/hankintalain_
kokonaisuudistus
http://www.tem.fi/ajankohtaista/julkaisut/hankintalain_kokonaisuudistuksen_
valmisteluryhman_mietinto.98033.xhtml
5. Kynnysarvot:
https://www.hankintailmoitukset.fi/fi/docs/kynnysarvot
6. Määräajat:
http://www.hankinnat.fi/fi/hankintaprosessi/maaraajat/Sivut/default.aspx
7. Määräajat:
http://www.hankintailmoitukset.fi/fi/docs/ilmoitusmenettely
8. Kälkäjä-Karvonen, Anja1. Kälkäjä, Pekka1. Soback, Dan2. Tekes (2009).
Työkirja – kilpailullisen neuvottelumenettelyn toteuttamiselle. 1Pro Lex Oy.
2DS-Consulting Oy.
9. Karinkanta, Pauliina (toim.) & Kontio, Annamari & Krakau, Tarja & Lahtinen, Tapio
& With, Susan. (2012). Yrityksen hankintaopas. Helsingin Kamari Oy / Helsingin
seudun kauppakamari ja tekijät. Kariston Kirjapaino Oy, Hämeenlinna, 2012.
ISBN: 978-952-246-170-4
10. Jälki-ilmoitus:
http://www.hankinnat.fi/fi/ukk/ilmoittaminen/milloin-tehdaan-jalki-ilmoitus/
Sivut/default.aspx
11. Ennakko- ja jälki-ilmoitus
http://www.hankinnat.fi/fi/hankintaprosessi/hankinnasta-ilmoittaminen/
ennakko-ja-jalki-ilmoitus/Sivut/default.aspx
12. HILMA
http://www.hankintailmoitukset.fi/fi/docs/cpv
13. KOMISSION ASETUS (EY) N:o 213/2008
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=
OJ:L:2008:074:0001:0375:FI:PDF
14. CPV-koodit
http://www.hankintailmoitukset.fi/fi/code/cpv?tab=hierarchy
15. Tiettyyn sijaintiin ja paikallisuuteen liittyvät kriteerit julkisissa hankinnoissa:
http://www.hankinnat.fi/fi/hankintaprosessi/tarjouspyynnon-laatiminen/
sijainti-ja-paikallisuuskriteerit/Sivut/default.aspx
16. Lähiruoka ja hankinnat:
http://www.hankinnat.fi/fi/malleja-ja-lainsaadantoa/hankintauutisia/ohjeet/
lahiruokaopas/Sivut/default.aspx
94 95
TULE HYVÄ HANKINTA
17. Julkiset ruokahankinnat syyniin ja Suomi nousuun:
https://www.mtk.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedotteet_2015/syyskuu/fi_FI/
julkiset_hankinnat/
18. Paikallisuus julkisissa hankinnoissa:
http://hankintaturisti.com/2015/12/10/paikallisuus-julkisissa-hankinnoissa/
19. Hankinnoista duunia – THL:
http://hankintaturisti.com/2015/11/03/hankinnoista-duunia/
20. MAO: 385/2010:
http://finlex.fi/fi/oikeus/kho/vuosikirjat/2012/201203529
21. Oikeustapaus: Hankinnan ennakoitu arvo:
http://www.hankinnat.fi/fi/lainsaadantoa/oikeuskaytantoa/tiivistelmia-
tuomioistuinten-ratkaisuista/oikeustapaus-hankinnan-ennakoitu-arvo/Sivut/
default.aspx
22. Hankintalain mukaisen tarjouspyynnön laatiminen ja sen merkitys kunnallisissa
rakennusurakkahankinnoissa:
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/88981/ProGradu-RistoHovi.pdf?
sequence=1
23. Hankinnan ennakoidun arvon laskeminen ja hankintakokonaisuuksien
määrittäminen:
http://www.hankinnat.fi/fi/hankintaprosessi/hankinnan-suunnittelu/
hankinnan-ennakoidun-arvon-laskeminen/Sivut/default.aspx
24. Julkisten hankintojen ABC yrityksille:
http://www.ptcs.fi/fi/hankintaohje-yrityksille-tarjoaja-ja-ehdokas
25. Laki julkisista hankinnoista:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070348
26. Valtion hankintakäsikirja 2010:
http://vm.fi/documents/10623/307565/Valtion+hankintak%C3%A4sikirja+2010/
a02ceb72-d9c8-41e2-aed1-5de219b1c433
27. MAO: 330/09:
https://www.edilex.fi/mao/20090330?offset=1&perpage=100&phrase=Purku&
sort=relevance&typeIds[]=17&searchKey=462348
28. KHO: 950/2015
http://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/muitapaatoksia/
muupaatos/1428492539810.html
29. MAO: 190/15:
http://www.markkinaoikeus.fi/fi/index/paatokset/hankintaasiat/
hankintaasiat/1427372545242.html
30. Yleisiä uskomuksia vuoropuhelusta:
http://www.hankinnat.fi/fi/hankintaprosessi/hankinnan-suunnittelu/
markkinoiden-kartoittaminen/vuoropuhelu-uskomukset/Sivut/default.aspx
31. Poikkeuksellisen alhainen tarjoushinta:
http://www.hankinnat.fi/fi/hankintaprosessi/tarjousten-kasittely/
alhainen-tarjoushinta/Sivut/default.aspx
32. Hankintayksikön aikaisemmat kokemukset tarjoajasta:
http://www.hankinnat.fi/fi/hankintaprosessi/ehdokkaiden-ja-tarjoajien-soveltuvuus/
hankintayksikon-aikaisemmat-kokemukset-tarjoajasta/Sivut/default.aspx
33. Milloin hankinta voidaan keskeyttää?
http://www.hankinnat.fi/fi/ukk/pahkinankuoressa/keskeyttaminen/Sivut/
default.aspx
96 97
TULE HYVÄ HANKINTA
34. Julkisen hankinnan keskeyttäminen
http://www.y-lehti.fi/uutiset/nayta/6509/Julkisen+hankinnan+
keskeytt%C3%A4minen+
35. Julkisten hankintojen kaksivaiheisuuden periaate ja referenssien
vertailumahdollisuudet
http://www.ptcs.fi/fi/blogi/julkisten-hankintojen-kaksivaiheisuuden-
periaate-ja-referenssien-vertailumahdollisuudet
36. Miten kahdesta tasavertaisesta tarjouksesta valitaan voittaja?
http://www.hankinnat.fi/fi/ukk/tarjousten-kasittely/miten-valita-
voittaja/Sivut/default.aspx
37. Viitanen, Mikko. (2011). Ehdotus hankintojen pisteytysjärjestelmästä.
Opinnäytetyö (AMK). Rakennustekniikan koulutusohjelma. Kiinteistöjohtaminen.
Turun ammattikorkeakoulu.
38. Hankintasanasto:
http://www.hankinnat.fi/fi/ukk/hankintasanasto/Sivut/default.aspx
”Tule hyvä hankinta” - materiaali on laadittu Into Seinäjoki Oy:n koordinoiman Julkiset hankinnat innovatiivisen yritystoiminnan edistäjänä – hankkeen osana.
Hankkeessa ovat mukana Seinäjoen kaupunkiseudun kunnista Seinäjoki, Ilmajoki, Kurikka, Lapua ja Kuortane. Hankkeen tavoitteena on lisätä Seinäjoen kaupunkiseudulla toimivien
pk-yritysten osaamista julkisista hankinnoista, aktivoida yrityksissä uusia tapoja osallistua julkisiin tarjouskilpailuihin ja tuottaa uusia tuote- ja palveluratkaisuja sekä sitä kautta rohkaistua
yritysten väliseen yhteistyöhön ja kasvuun uusilla markkinoilla. Hankkeessa myös kehitetään Seinäjoen kaupunkiseudun kuntien hankintamenettelyitä siten, että
ne tukevat alueen elinkeinoelämän ja aluetalouden kasvua.
Top Related