48
Irtonumero 8 € | 31.8.2012 |
Palokuntalainen maailmalla • Persoona Raimo Ikonen
Hieman harvinaisempaaerikois- kalustoa
Sivut 32–41 Messuinfo
Palokuntalainen • 48 3
Pelastusalan erikoislehti • 11. vuosikerta • Aikakauslehtien liiton jäsen • Toimitus [email protected] • Päätoimittaja Pekka Koivunen, puh. 040 501 8721 • Toimitussihteeri Anne Mallius • Toimittajat Silvio Hjelt, Isto Kujala ja Marko Partanen • Ohjeistamispäällikkö H. Ollikainen • Ilmoitukset [email protected], Maria Salo, puh. 0400 504 678 • Taitto Anna Broholm, PieniSuuri Idea • Paino Satakunnan Painotuote Oy, Kokemäki • Kustantaja Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja, Postinrannantie 3 B, 29630 Pomarkku, Y2242549-9, Alv. rek. • www.palokuntalainen.fi • Palaute sähköpostitse [email protected]
Päätoimittaja Pekka Koivunen
Toimittaja Isto Kujala
Toimittaja Silvio Hjelt
Toimittaja Marko Partanen
Toimitussihteeri Anne Mallius
Taitto Anna Broholm
Ilmoitukset Maria Salo
No. 48 • 31.8.2012 ISSN 1798-2685
43
5732
6
PÄÄKIRJOITUS 5
PÄIVÄN POLTTAVAT 6
KIPINÄT 8• Suomi Areena 2012
• Kasvo: Maria Salo
VÄLINEITÄ MONEEN LÄHTÖÖN 20
LÄMPÖKAMERAMIES 28
PERSOONA 29• Raimo Ikonen
TURVALLISUUSMESSUT 2012 – INFO 32
VILLIMIES 42
LEIREILLÄ 43PÄIVI RÄSÄNEN KOMMENTOI 48
PELASTUSyLIjOHTAjAN VASTINE 49
LUKIjOIdEN SUUSTA 50
KALUSTOKULMA 52
KOMMENTTI: 56• Maanpuolustusrahat kohdistettava sotilaalliseen maanpuolustukseen
PALOKUNTALAINEN MAAILMALLA 57• Liechtenstein
KOMMENTTI: 60• Prosenttilasku pielessä
BRANdKÅRISTEN 63
LETKUT SOLMUSSA 68
anna PAlAA 69
ENSI NUMEROSSA 69
MARKO PARTASENPALOPUHE 70
20
ILKIVALTA ON YHTEINEN ASIAMME
MESSUjEN SUURI INFO-PAKETTI
PALOKUNTA- NUORTEN LEIRI
HIEMAN HARVINAI-
SEMPAAERIKOIS-
KALUSTOA
palokuntalainen
palokuntalainen
Tilaukset: www.palokuntalainen.fi
tai tekstiviestillä puh. 050 355 0991
7 numeroa 46 €
Palokuntalainen on seitsemän kertaa vuodessa ilmestyvä
pelastusalan ilmiöihin, tapahtumiin, henkilöihin ja
uutisiin keskittyvä erikoislehti. Tilaa painava lukupaketti ja tiedä
mitä alalla tapahtuu.
Palokuntalaisen löydät myös Facebookista.Tule ottamaan osaa ajankohtaisiin keskusteluihin,
antamaan palautetta, lukemaan alan uusimmat uutiset tai tykkää muuten vain.
PALOKUNTALAINEN MAAILMALLA
- lIEcHTEnSTEIn
• Nyt on aika antaa palautetta sinulle, hyvä lukija. Olemme Palokuntalaisen toimituksessa havainneet lukijapalautteen lisääntyneen mer-kittävästi tämän vuoden alkupuoliskon aikana. Palaute puhelimitse, tekstarilla tai sähköpos-titse on aina toimituksen mieleen. Siitä suuri kiitos!
Erityisesti lämpenimme viime talvena oikean aidon paperikirjeen muodossa tulleelle palautteelle. Teksti oli kuitenkin niin kuumaa tavaraa, että sitä ei olisi voinut mitenkään jul-kaista painetun lehden sivuilla. Se ei myöskään päätynyt nettisivuillemme eikä naamakirjaan. Palaute sisälsi muun muassa monipuolisen valikoiman suomalaista anatomian sanastoa. Palautteen pihvistä ei oikein saanut selvää. Taisi jokin juttu kalahtaa niin sanotusti omaan nilkkaan. Se siitä. Melkein kaikki saamamme palaute on kuitenkin asiallista. Olemme voineet julkaista siitä vain pienen osan, mutta jatkossa varaamme enemmän tilaa lukijoidemme ajatuk-sille.
Edellisessä lehdessä pyysimme juttuvink-kejä. Mielenkiintoisia aiheita tulikin muutama. Työstämme niistä juttuja syksyn ja talven nu-meroihin. Tärkeintä on kuitenkin suora palaute jutuistamme. Se on pääosin mallia ”olen tätä mieltä, mutta tätä ei saa laittaa lehteen”. Hyvä niinkin. Palaute ohjaa aina lehden toimitusta ja on ennen kaikkea muistutus kentän tunnoista ja usein jopa kiitos hyvin tehdystä jutusta.
Kun annat palautetta, kerro haluatko sen julkaistavaksi vai et.
Palautetta sinulle ja sinulta!
Lähetä messupalautetta!• Turvallisuusmessuja on viime vuosina arvioitu monelta eri kantilta. Mielipiteitä on riittänyt laidasta laitaan. Pyydämmekin kaikilta messu-vierailta palautetta Tampereella 5.–7.9.2012 järjestettävästä tapahtumasta. Ja ei pelkäs-tään messuvieraiden kokemuksia, vaan meitä kiinnostaa myös mitä messuista puhutaan eli millainen kuva messuista on niillä, jotka eivät osallistu tapahtumaan. Osoite on tuttu [email protected] tai soittaakin voi numeroon 040 501 8721.
Palokuntalainen • 48 5
Päätoimittaja Pekka Koivunen
Jatkuva muutoson pelastusalanarkea.”
Pelastusalalla merkittävä kehittämisalue
on tänään aiempaa tiiviimpi yhteistoiminta
muiden viranomaisten ja toimijatahojen
kanssa ja kesken. Yhteistyötä on tehty kaut-
ta aikain, mutta tämän päivän yhteistoimin-
ta kehittyy entistä tarkempien neuvottelujen
ja sopimusten kautta. Joka päivä jokaisessa
laitoksessa on käynnissä neuvotteluja josta-
kin sisäisestä tai ulkoisesta yhteistyökuvios-
ta. Jatkuva muutos on pelastusalan arkea.
Pelastuslaitosten määrä vähenee, vaikka
päättäjät eivät vielä uskalla sanoa tätä ää-
neen. Yhdistymiset vaativat suuren määrän
neuvotteluja. Epäviralliset tunnustelut ovat
jo alkaneet joidenkin laitosten kesken.
Terveydenhuollon uudistukset ovat
aiheuttaneet koko ensihoitojärjestelmän
remontin. Käytännössä kaikki sopimukset
pelastuslaitosten ja terveydenhuollon
kanssa neuvotellaan uusiksi. Tämä koskee
niin sairaankuljetusta kuin ensivastettakin.
Ensihoidon piirissä tapahtuu myös henkilös-
tön siirtymiä esimerkiksi pelastuslaitoksilta
sairaanhoitopiireihin.
Hätäkeskusjärjestelmä kokee suuren
muutoksen kolmen seuraavan vuoden
aikana. Pelastuslaitokset joutuvat sopeutu-
maan uusiin tietojärjestelmiin ja esimerkiksi
hälytysvasteet joutuvat tarkasteluun.
Pelastuslaitosten tilannekeskukset
kehittyvät seuraavien vuosien aikana
monipuolisiksi palvelukeskuksiksi. niiden
palvelutarjonta vaihtelee paljon eri pelastus-
laitoksissa. Osa tilannekeskusten kuluista
katetaan ulkopuolelle myytävillä palveluilla,
joita ostavat niin kunnat kuin yrityksetkin.
neuvoteltavaksi tulee suuri määrä erilaisia
yhteistyösopimuksia.
Puolustusvoimien kaluston tehokkaampi
hyödyntäminen erityisesti luonnononnetto-
muuksissa on sekin tullut ajankohtaiseksi
lisääntyneiden myrskytuhojen vuoksi.
Puolustusvoimien ja vapaaehtoisten
maanpuolustusjärjestöjen henkilöstöresurs-
sien käyttö vaatii pohdintaa ja neuvotteluja.
Vapaaehtoiset meripelastajat ovat
tehneet työtään jo vuosisadan. Vasta nyt
heidän ja pelastuslaitosten yhteistyö alkaa
käytännön tasollakin saada järkeviä muoto-
ja. lähtökohtana on synergia eli molemmat
hyötyvät ja ennen kaikkea hädässä oleva
kansalainen hyötyy. Päällekkäisen kaluston
ja henkilöstön pitäminen valmiudessa on
turhaa, mutta pelastuslaitosten pitää säilyt-
tää perusvalmiutensa myös vesillä. Järkevä
operatiivinen yhteistyö on molempien etu.
Valistuspuolella yhteistyö on jo vuosia toi-
minut hyvin. Esimerkiksi koululaiset saavat
vuosittain palokuntien jakamaa turvallisuus-
tietoa SPEKin valtakunnallisen turvallisuus-
viestinnän lisäksi.
Pelastusalan ulkoinen tiedottaminen on
viime vuosina kehittynyt huimasti. Vaikka
viestintä pelaa tänään kohtuullisesti, se ei
riitä. Siksi yhteistyökuvioita median kanssa
on edelleen parannettava.
Entä sitten?Pelastusalalla käynnistyi 1990-luvun
alussa myllerrys, joka oli silloin pikemmin-
kin harvinainen poikkeus kuin rutiinia. nyt
muuttumatonta on ainoastaan pysyvä
muutos – se ei enää koskaan lopu eikä sen
vauhti hiljene.
Yllä kuvatut muutokset yhteistyökuvi-
oissa ovat vain pintaa. Kaikki ne säteilevät
koko pelastusalan organisaatioon tavalla tai
toisella. Vaikutukset ulottuvat sen hiljaisim-
man ammattiaseman ja ruususen unta
nukkuvan sopimusaseman kalustohallien
perukoille saakka.
nyt on tärkeää, että jokainen pelas-
tusalalla toimiva – niin ammattipalomies
kuin sopimuspalokuntalainenkin – seuraa
tarkoin, mitä alalla tapahtuu ja myös osallis-
tuu keskusteluun. näin pysymme mukana
kehityksessä ja pääsemme asiantuntijoina
myös ohjaamaan sitä.
Muutoksen vauhti vaatii yhteistyötä
Katso sisäasiainministerin
ja pelastusylijohtajan
kommentit edellisestä
pääkirjoituksesta sivulta
48 ja 49.
Palokuntalainen • 48 7 6 Palokuntalainen • 48
• Ovatko tekojen seuraukset tuttuja niiden
tekijöille? Onko heillä tieto siitä, että yhteiskun-
ta reagoi ja pyrkii määrätietoisesti ilkivallan
vähentämiseen?
Koululaitos tekee varmasti parhaansa nuor-
ten valistamisessa, mutta olisiko ilkivaltatapa-
usten estämisessä tai ainakin vähentämisessä
etsittävä uusia keinoja?
Kaikki alkaa kodeista, sanotaan. Tässä
tapauksessa sanonta pitää paikkansa, mutta
kotien resurssit ovat rajalliset, koska niihin tieto
ilkivaltatapauksista leviää vain, mikäli tiedotus-
välineet niistä kertovat tai satunnainen tieto muuten saavuttaa
kodin. Tästä eteenpäin kodeissa asia otetaan esille, tai useimmi-
ten ei.
Poliisi- ja/tai pelastusviranomainen ilmoittaa ilkivaltatapa-
uksesta koulutoimelle heti tapahtumapäivänä tai seuraavana
aamuna. Koulutoimen taholta lähtee heti viesti lähialueiden
kouluille, joiden ennalta määritellyissä luokissa (esim. ikäluokat
12–17 vuotta) viesti luetaan aamun avauksen yhteydessä tai
opettajan toimesta jokaisessa luokassa ensimmäisen koulutun-
nin aluksi.
Lasten ja nuorten tekemä ilkivalta on tuttua jokaiselle hälytystehtäviin osallistuvalle ammatti- ja sopimushenkilölle. Roska-astia tai vaikka postilaatikko palaa, vesiposti suihkuaa, käsisammutin on tyhjennetty, automaatin nappia on painettu… näitä vakavammatkin teot ovat valitettavan tuttuja.
”Nuorisotalon pihalla oleva roska-astia paloi eilen illalla klo 22.00.
Palokunta sammutti palon ennen kuin se ehti levitä. Paloa epäillään
tahallisesti sytytetyksi. Poliisi etsii tuhotyön tekijöitä, joita uhkaa
rangaistus ja korvausvelvollisuus. Myös teon aikana aikaan paikalla olleita
voidaan syyttää Pelastuslain 3 §:ssä säädetyn toimintavelvollisuuden
laiminlyönnistä. Asiasta jotain tietävien tulee ottaa yhteys…”
Tämä esimerkin mukainen tiedote antaisi ainakin joillekin
oppilaille tietouden siitä, että ilkivaltaan puututaan aktiivises-
ti, ja sen tekijöillä, ja myös mukana olleilla, on uhkana saada
rangaistus.
Palokuntalainen-lehti antaa idean vapaasti poliisitoimen, pe-
lastustoimen ja koululaitoksen käyttöön. Ehdotetulla käytännöllä
ilkivaltaa ei lopeteta, mutta näin saataisiin ainakin kaikille, jotka
ovat potentiaalisia ilkivallantekijöitä, tietous siitä, että yhteiskun-
ta on hereillä ja ilkivallasta on odotettavissa rangaistus.
Pienellä paikkakunnalla idea on toteutettavissa hyvinkin
helposti, jos tahtoa löytyy.
Jos ideasta joku taho ottaa kopin, on Palokuntalainen valmis
seuraamaan idean toteuttamista käytännössä.
Sytytetty jäteastia palaa jääkiekkokaukalon laidalla.
Ilkivalta – yhteinen asiamme
Kuljettajien ammattipätevyys
kuntoon, nyt!
Ilkivaltaisesti sytytetty auto palaa rakennuksen vieressä. >>
Ammattipätevyyslainsäädäntö koskien oikeutta kuljettaa kuorma- ja linja-autoja on otettava huomioon niin ammatti- kuin
sopimuspalokunnissa. Suoranaisissa pelastustoimen tehtävissä ammattipätevyyttä raskaan ajoneuvon kuljettamiseen ei
vaadita. ”Pelastustoimen tehtävä” on kuitenkin tiukimmillaan tulkittuna vain hälytys- tai harjoitustehtävä. Näin ollen
esimerkiksi pihanpesut tai vedenkuljetukset säiliöautolla vaativat ammattipätevyyden.
• Niin sanotut ”vanhat kuljettajat”, jotka
ovat saaneet C1-kortin, tai suuremman,
ennen 10.9.2009 tai D1-kortin tai
suuremman, ennen 10.9.2008, voivat
saada ammattipätevyyden käymällä 35
tunnin pätevöittämiskoulutuksen (viisi
opintopäivää) ennen 10.9.2014 (C-kortti)
tai 10.9.2013 (D-kortti). Tällöin heillä on
edelleen samat oikeudet raskaan ajoneu-
von kuljettamiseen kuin aiemmin – myös
palokunnassa.
Viisi päivää koulunpenkilläYhden opintopäivän viidestä on koske-
teltava ennakoivaa ajoa, muu sisältö on
valittavissa tapauskohtaisesti. Täydennys-
koulutuksen voi periaatteessa organisoi-
da pelastuslaitos tai vaikka yksittäinen
palokunta. Koulutusta saa antaa vain
hyväksytty organisaatio, jolle Trafi on
myöntänyt täydennyskoulutusluvat.
Perustason ammattipätevyyskoulutus
vaatii opetushallituksen myöntämän luvan.
Täydennyskoulutus edellyttää oppilailta
fyysistä läsnäoloa koko päivän ajan.
Ammattipätevyyslainsäädäntö koskee
ajoneuvoja, jotka liittyvät elinkeinon harjoit-
tamiseen tai ovat yhteisön omistuksessa.
Esimerkiksi pelastuslaitos tai palokuntayh-
distys on yhteisö, jonka ajoneuvoja saavat
rajoituksetta kuljettaa vain ammattipäte-
vyyden omaavat henkilöt vuoden 2014 jäl-
keen (linja-autot 2013) paitsi pelastustoi-
men tehtävissä, joissa rajanveto on vielä
käymättä. lainsäädäntö ei koske kevyitä
(1+8) miehistönkuljetusautoja.
Oletko saanut C-kortin ennen 10.9.2009?• Ammattipätevyyden tarkoitus
on edistää kuljetusalan työntekijöi-
den ja tiellä liikkujien terveyttä ja
turvallisuutta sekä edistää ympä-
ristöystävällisyyttä. Ammattipäte-
vyyskoulutuksen kautta kuljettajien
asiantuntemus lisää kuljetusten
ja palvelujen laatua sekä tarjoaa
heille mahdollisuuden parantaa
työturvallisuutta.
Ammattipätevyyden peruskou-
lutus on vaadittu kaikilta uusilta
tavara- ja henkilöliikenteeseen
tarkoitettujen ajoneuvojen kuljetta-
jilta henkilöliikenteessä 10.9.2008
lähtien ja tavaraliikenteessä
10.9.2009 alkaen. Kuljettajien,
jotka ovat saavuttaneet kuorma-
tai linja-auton ajo-oikeuden ennen
edellä mainittuja päivämääriä, ei
tarvitse erikseen suorittaa perus-
tason koulutusta. Heidän tulee
kuitenkin suorittaa ammattipäte-
vyyden voimassaolon jatkamiseksi
35 tunnin jatkokoulutus. Se tulee
olla suoritettuna henkilöliikentees-
sä 10.9.2013 ja tavaraliikentees-
sä 10.9.2014 mennessä.
Huom!Jos olet saanut linja-autokortin
10.9.2008 jälkeen tai kuorma-
autokortin 10.9.2009 jälkeen, am-
mattipätevyyslainsäädännön vaa-
timukset poikkeavat merkittävästi
”vanhojen kuljettajien” vastaavista.
Tiedon sinua koskevista vaatimuk-
sista olet saanut autokoulussa.
www.trafi.fi/tieliikenne/ammat-
tiliikenne/kuorma-_ja_linja-auton-
kuljettajien_ammattipatevyys
Trafi:Kuljettajan ammatti- pätevyys
Lisätietoja: Hannu Kangas, puh. 040 510 1508 tai [email protected]
8 Palokuntalainen • 48
KIPINÄTKIPINÄT
• Liikuteltavien sähkölaitteiden virtajohto kannattaa irrottaa
pistorasiasta käytön jälkeen. Sähkölaitteiden turvallisen käytön
kannalta oleellista on, että laitetta käytetään vain asennusohjei-
den mukaisissa paikoissa.
– Esimerkiksi pakastinta tai jääkaappia ei ole tarkoitettu olo-
suhteisiin, joissa lämpötila vaihtelee paljon. Kylmälaitteiden oikea
paikka on asuintilat, joissa on niille sopiva lämpötila ja kosteus,
ylitarkastaja jukka Lepistö Tukesista sanoo.
Yleensä käytön jälkeen pistorasiasta irrotettavat laitteet ovat
helposti liikuteltavia ja suhteellisen pienikokoisia.
– Tällaisia laitteita ovat esimerkiksi henkilökohtaiseen hygieni-
aan ja hiustenhoitoon tarkoitetut laitteet, kuten hiustenkuivaajat
ja partakoneet. Myös sähkötyökalut sekä keittiön ja kodinhoidon
pienkoneet on useimmiten irrotettava verkosta, Jukka lepistö
sanoo.
Sen sijaan kiinteästi asennettuja ja suurikokoisia sähkölaittei-
ta ei yleensä tarvitse käytön jälkeen pistorasiasta irrottaa.
– Mikroaaltouunit, pesukoneet ja viihde-elektroniikan laitteet,
kuten televisiot, digiboksit ja tietokoneet on suunniteltu niin, että
virtajohtoa ei tarvitse irrottaa, kun laitetta ei käytetä. Joillekin
viihde-elektroniikan laitteille toistuva virtojen katkaisu saattaa olla
jopa haitallista.
Käyttöohjeiden noudattaminen ehkäisee sähköpaloja
Turvallisuus- ja kemikaaliviraston tietoon on tullut kesän aikana useita tulipaloja ja vaaratilanteita, jotka ovat aiheutuneet sähkölaitteiden käytöstä käyttöohjeiden vastaisesti. Tukes muistuttaa niin
kuluttajia kuin yrityksiäkin, että sähkölaitteiden käyttö-, asennus-, huolto- ja turvallisuusohjeisiin perehtyminen ja niiden noudattaminen on paras tapa ennaltaehkäistä vaaratilanteita.
VUOSI 2010 2011Liesi tai uuni 1026 1020
Muu kone tai laite 242 252
Valaisin 162 190
Pyykinpesukone 108 109
Kiuas 35 75
Mikroaaltouuni 81 73
Kylmälaite 82 55
Muu kodinkone 62 52
Astianpesukone 58 50
Lämmityslaite 48 48
Sähkölaitteista aiheutuneiden rakennuspalojen ja vaara-tilanteiden määrä vuosina 2010–2011 (lähde: Pronto-tietokanta)
Jatkuva laitteiden perusteeton irrottaminen ja kiinnittäminen
kuluttavat sekä pistorasioita ja -tulppia, mutta myös laitteiden
liitäntäjohtoja. Kulunut pistorasia tai -tulppa sekä vaurioitunut
liitäntäjohto voivat myös aiheuttaa sähköpalon.
Suuretkin sähkölaiteet kannattaa kuitenkin irrottaa pistora-
siasta, jos tiedossa on esimerkiksi pitkä matka. Myös ukkoskau-
sina haja-asutusalueilla on perusteltua ottaa helposti saatavilla
olevat pistotulpat pois verkosta.
Tukes muistuttaa myös, että jatkojohto on tarkoitettu
ainoastaan tilapäiseen käyttöön. Jatkojohtoa käytettäessä
pitää varmistaa, että johto kestää siihen kiinnitettyjen laitteiden
kuormituksen.
Väärin käytettynä vaatimusten mukainenkin laite voi olla vaarallinenTilojen valaistukseen on tarjolla runsaasti erilaisia valaisimia.
Kuluttajien tulee kiinnittää huomiota valaisimen lämpötilaan
sitä käytettäessä. Valaisimien, kuten muidenkin sähkölaitteiden
turvallisuudelle, on asetettu lainsäädännössä vaatimuksia. Viran-
omaisten tehtävänä on valvoa, että nämä vaatimukset täyttyvät.
Vaatimustenmukainenkin valaisin voi aiheuttaa palovaaran,
jos se asennetaan sopimattomaan paikkaan tai jos valaisin voi
esimerkiksi kaatua sängylle tai muulle tekstiileillä verhoillulle pin-
nalle. Myös valaisimien valinnassa tulee huomioida valmistajan
antamat asennus- ja käyttöohjeet.
Vaatimustenmukaisen sähkölaitteen oikeasta ja turvallisesta
käytöstä on aina vastuussa laitteen haltija tai käyttäjä. Sähköliesi,
kiuas, valaisin, lämmityslaite tai muu sähkölaite voi aiheuttaa
tulipalon, jos laite esimerkiksi peitetään käyttöohjeen vastaisesti.
Valvomaton ruuanlaitto useimmiten syynä liesipaloonSähköliedet ovat eniten sähköpaloja aiheuttavia sähkölaitteita
Suomessa. Vuosina 2010 ja 2011 sähköliedestä tai -uunista
on syttynyt noin tuhat paloa vuodessa. Palojen syynä on ollut
useimmiten valvomaton ruuanlaitto. Turvallisuus- ja kemikaali-
viraston (Tukes) tiedossa ei ole yhtään viallisen lieden tai uunin
aiheuttamaa tulipaloa.
• Hanketyöryhmä esittää, että kustannussäästöjä tavoitellaan
erityisesti johtorakenteita keventämällä, virtaviivaistamalla
hallinto- ja tukitoimintoja sekä säästämällä toimitilakustan-
nuksista. Mikäli PORA III -hankkeessa esitettyjä toimenpiteitä
ei toteuteta tai säästötavoitteessa ei onnistuta, joudutaan
vastaavat säästöt etsimään jostakin muualta, kerrotaan sisä-
asiainministeriöstä.
Poliisihallituksen alaisten yksiköiden määrä vähenee 29:stä
14:ään tai15:een.
– Poliisilaitos on hallinnollinen yksikkö, toteaa hankeryhmän
puheenjohtaja Kauko aaltomaa.
– Yhdistäminen toiseen yksikköön ei tarkoita, että poliisi
häipyisi paikkakunnalta. Toimipiste ei katoa, vaikka poliisilaitok-
sia yhdistetään.
Sopimuspalokuntien liiton toiminnanjohtaja Isto Kujala pi-
tää itsestään selvänä, että poliisitoimen keskittäminen, vaikka
se koskisi vain hallintoa, vaikuttaa pelastustoimen päivittäiseen
yhteistoimintaan poliisin kanssa.
– Yhteistoimintaneuvottelut käydään yhä kauempana ja
siksi yhteistyökin kentällä muuttuu yhä kasvottomammaksi,
toteaa Isto Kujala.
– Mitenkähän hoidetaan yhteistoimintakuvioiden kehittämi-
nen ja ylläpito kenttätasolla jatkossa?
Ehdotuksessa kiinnitin huomiota myös kohtaan ”kustannus-
säästöjä tavoitellaan erityisesti johtorakenteita keventämällä”.
On mielenkiintoista nähdä, montako päällystöhenkilöä vähenne-
tään ja mihin ja keihin säästötoimenpiteet todella kohdistuvat.
Vaikutuksia myös pelastustoimeen
Poliisi muutoksen kourissaElokuussa sisäasiainministeri Päivi Räsäselle luovutetulla ehdotuksella (PORA III -hanke) tavoitellaan 25–30 miljoonan euron säästöjä poliisin johtorakenteita keventämällä sekä hallinto- ja tukitoimintoja virtaviivaistamalla. Toteutuessaan hanke merkitsisi muutoksia myös pelastustoimen käytäntöön.
10 Palokuntalainen • 48
KIPINÄTKIPINÄT
• Vpk:n juhlallisuudet aloitettiin lipunnostolla ja hiljaisella
hetkellä kunnioittaen poismenneen palokuntalaisen muistoa.
Tämän jälkeen palokunnan puheenjohtaja Timo Hakala jakoi
aktiivisille palokuntalaisille harraste- ja vuosimerkkejä. Nak-
kilan VPK kunnioitti myös edesmenneitä palokunnan jäseniä
viemällä kukat heidän haudoilleen sekä seppeleen sankarihau-
dalle.
Palokunnan päällikkö Hannu Mäenpää piti koskettavan
puheen ennen seppeleen laskua.
– Nakkilan WPK menetti sodassa viisitoista jäsentään.
Jos menetystä verrataan nykyiseen hälytysosaston kokoon,
tarkoittaisi se puolta hälytysosastosta. Palokuntatyö kuitenkin
jatkui nakkilassa menetyksistä huolimatta.
nakkilan VPK esittäytyi kuntalaisille järjestämällä kunnan
keskustan läpi kulkevan juhlaparaatin, jota vastaanottamassa
olivat Suomen Sopimuspalokuntien liiton toiminnanjohtaja
Isto Kujala, Satakunnan pelastuslaitoksen aluepalomestari
Markku Ahosmäki, nakkilan kunnan edustajana kunnan val-
tuuston puheenjohtaja Martti Pöysti sekä Satakunnan pelas-
tuslaitoksen pelastuspäällikkö jyri Leppäkoski. Aurinkoisessa
säässä pidetty paraati keräsi paljon kuntalaisia reitin varrelle.
Paraatin musiikista vastasi nakkilan Puhallinsoittajat.
Juhlaparaatin jälkeen seurasi virallinen vastaanotto
ja pääjuhla juhlatalo Marimbassa. Yhteistyökumppanit ja
alueen vapaaehtoispalokunnat toivat omat tervehdyksensä.
Tervehdyssanat lausui puheenjohtaja Timo Hakala. Juhlassa
nakkilan VPK julkaisi historiikin, jonka kokoamisesta vastasi
toimikunta jäseninään jouko Knihti, Harri Lähdemäki ja
Heikki Vihermäki. Kirjoitustyöstä vastasi Tapio Aalto, joka
myös esitteli historiikin juhlavieraille.
Juhlapuheen piti SSPL:n toiminnanjohtaja Isto Kujala.
– Suomessa vapaaehtoisuuteen perustuvat sopimuspalo-
kunnat huolehtivat keskeisesti pelastustoimen operatiivisista
tehtävistä. SSPL:n tekemän valtakunnallisen sopimusselvi-
tyksen loppuraportista selviää sopimuspalokuntatoiminnan
yhteiskunnalle aiheuttamat kustannukset. Itsellenikin oli
yllättävää, kuinka kustannustehokas sopimuspalokuntajärjes-
telmä on, sanoi Kujala.
Tilaisuuden lopuksi jaettiin vuosimerkit yli 30 vuotta
toiminnassa mukana olleille sekä suurluokan harrastusmer-
kit, Länsi-Suomen Pelastusalan liiton ansiomerkit ja Suomen
Sopimuspalokuntienliiton hopeiset ansiomerkit.
Nakkilan VPK Kahdesti perustettu täytti 80 vuottaVuonna 1932 uudelleen toimintaan herätetty satakuntalainen Nakkilan VPK juhli 80-vuotista taivaltaan heinäkuussa. Palokunta perustettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1890, mutta ensimmäisen maailmansodan ja maamme itsenäistymisen aikoihin palokunta lakkautettiin.
30-vuotismerkki: Ahosmäki Annukka, Musakka Raija, Poutanen Seija, Hakala Timo sekä Mäenpää Hannu
35-vuotismerkki: Heikintalo Airi, Virtanen Hen-na, Virtanen Sirkka, Viipuri Jarmo sekä Virtanen Pasi
40-vuotismerkki: naski Jorma
45-vuotismerkki: Ahosmäki Rauno, Jokinen Hannu sekä lähdemäki Harri
50-vuotismerkki: Ahosmäki Markku, Vihermäki Heikki sekä Vappula Pertti
55-vuotismerkki: nissilä Heimo
60-vuotismerkki: Knihti Jouko sekä Virtanen Raimo
Suurluokan harrastusmerkki: loimainen Antti, lähdemäki Harri, Mäenpää Hannu, naski Jorma sekä Vihermäki Heikki
LSPel -kultainen ansiomitali: Ahosmäki Rauno, Jokinen Hannu, nissilä Heimo, Viher-mäki Heikki, Virtanen Pasi sekä Ahosmäki Annukka
SSPL hopeinen ansiomitali: Hakala Timo, lähdemäki Harri, Mäenpää Hannu sekä naski Jorma.
Palokunnan päällikkö Hannu Mäenpää.
Nakkilan VPK puheen-johtajaa Timo Hakalaa (vas.) kättelee Satakun-nan pelastuslaitoksen pelastuspäällikköä jyri Leppäkoski.
SSPL:on ansio-mitalin saaneet:Timo Hakala (vas.) Harri Lähdemäki, Hannu Mäenpää ja jorma Naski.
Teksti ja kuvat Maria Salo
Palokuntalainen • 48 13 12 Palokuntalainen • 48
KIPINÄT
• Suomi Areenalla esiteltiin myös Sisäasianministeriön tuoreen
pelkotutkimuksen tuloksia. Samalla käytiin keskustelua aiheesta
Väärin pelätty - suuri pelkokeskustelu! Keskusteluun osallistuivat
sisäasianministeriön kansliapäällikkö Pentti Partanen, Hätä-
keskuslaitoksen hätäkeskuspäivystäjä johanna Salo, Helsingin
pelastuskoulun rehtori Matti Waitinen, IIASA:n tutkija Leena
Ilmola sekä keskustelua juontanut Amcham Finlandin johtaja
Kristiina Helenius. Yleisö pääsi osallistumaan keskusteluun ja
virtuaalisesti vastaamaan myös tutkimuksessa esitettyihin kysy-
myksiin sekä vertailemaan vastauksia tutkimustuloksiin.
Suomalaisten pelotKun noin 1200 suomalaiselta kysytään spontaanisti, mitä he
pelkäävät, esille nousevat eriarvoisuuden lisääntyminen, oma
asema pienenä ihmisenä ja maana, työn riittävyys, yksinäisyys ja
irrallisuus. Kun vastaajia autetaan tarjoamalla heille vaihtoehto-
ja, pelot kohdistuvat terveyteen, hyvinvointiyhteiskunnan säilymi-
seen, ydinvoimalaonnettomuuteen ja liikenneonnettomuuksiin.
– Emme pelkää, mutta olemme huolissamme turvallisen yhteis-
kunnan perustuksien säilymisestä, tiivistää sisäasiainministeriön
pelkotutkimuksen tekijä, tutkija Leena Ilmola IIASA:sta (Interna-
tional Institute for Applied Systems Analysis).
Syrjäytyminen huolestuttaa kaikkiaKun vastaajilta kysyttiin, mitä yhteiskunnallisia ilmiöitä he
pitävät huolestuttavina, nousivat nuorten syrjäytyminen (83 %
vastaajista piti huolestuttavana tai erittäin huolestuttavana) ja
yhteiskunnan eriarvoistuminen (76 %) selkeästi esille. Nämä
asiat huolestuttavat suomalaisia riippumatta sukupuolesta tai
tuloista. Ikäryhmien välillä oli vain hyvin pieniä eroja.
Tulokset osoittavat, että suomalaiset ymmärtävät turvalli-
suuden perustuvan hyvinvointiyhteiskuntaan. Syrjäytymisestä ja
eriarvoistumisesta ollaan huolissaan kaikissa yhteiskuntaluokis-
sa ja ikäryhmissä.
– Tulokset voisi tiivistää siten, että me pelkäämme hyvin-
vointiyhteiskunnan puolesta. Avoimista vastauksista käy ilmi,
Pelko ja tulva
puhuttivat Suomi AreenallaSeitsemättä kertaa Porissa järjestetty yhteiskunnallinen keskustelutapahtuma Suomi Areena kokosi tänä vuonna ennätysyleisön. Tilaisuuksiin osallistui noin 20 000 katsojaa ja kuuntelijaa.
että tunnemme itsemme voimattomiksi. Vastaajat korostivat,
että pieni ihminen on yksin huolinensa eikä voi tilanteeseensa
vaikuttaa, Ilmola tiivistää.
Tutkimuksen tuloksista ja vastanneiden avovastauksista
löytyy lisää tietoa sisäministeriön verkkosivuilta osoitteesta
www.intermin.fi.
Vastuu turvallisuudesta yhteiskunnalla, ei yksilöllä itselläänKun vastaajilta kysyttiin, kenellä on vastuu turvallisuudesta,
eivät vastaajat nähneet yksilön omaa vastuuta merkittävänä.
Vastaajien mukaan yksilöllä itsellään on pääasiallinen vastuu vain
henkilökohtaisesta turvallisuudesta, mutta esimerkiksi vastuu
lasten hyvinvoinnista on yhtä lailla yhteiskunnalla ja yksilöllä.
– On aika yllättävää, ettemme tunne voivamme vaikuttaa asi-
oihin, vaan annamme kaiken vastuun yhteiskunnalle. Vaikuttaa
siltä, että olemme ulkoistaneet vastuun turvallisuudesta ja
hyvinvoinnista yhteiskunnalle, tutkija Ilmola toteaa.
Jokainen panelisti oli samoilla linjoilla tutkija Ilmolan kanssa
ja keskustelussa tärkeäksi osaksi nousikin yksilön oma vastuu ja
ennakoiminen.
– Ihmisten tulisi huomioida omat kotiolosuhteet ja oppia
ennaltaehkäisemään kotona tapahtuvia onnettomuuksia. Välillä
tuntuu, että ihmiset pelkäävät kadulla liikkumista enemmän
kuin kotona olemista, jossa kuitenkin onnettomuuksia tapahtuu
eniten, muistuttaa Hätäkeskuslaitoksen hätäkeskuspäivystäjä
Johanna Salo.
Hän muistuttaa myös, että yksilön ei tulisi heti sysätä vas-
tuuta viranomaisille.
– Kun hätäpuhelu on soitettu, ei vastuu siirry heti viran-
omaiselle kokonaisuudessaan, vaan yksittäisen henkilön tulisi
huolehtia esimerkiksi onnettomuuspaikalle jäämisestä siihen
asti kunnes auttava viranomainen saapuu.
Yleisön puolelta nousi esiin viranomaisyhteistyö ja sen toimi-
vuus. Kun apua todella tarvitaan, saako oikean avun ja saako
sen viipymättä? Voiko kansalainen luottaa tietojärjestelmien
toimivuuteen?
– Suomessa viranomaisyhteistyö toimii, yhdellä soitolla hä-
täkeskukseen tavoittaa sairaankuljetuksen, pelastuslaitoksen
ja poliisin, sanoo hätäkeskuspäivystäjä Johanna Salo.
– Tietojärjestelmät uudistuvat ja parannuksilla pyritään
totta kai ehkäisemän virheitä. Inhimillisiä virheitä toki tapahtuu.
Yhdestä virheestä syntyy usein suuri julkisuus ja näin kansa-
laiset herkästi yleistävät viranomaisyhteistyön ja tietojärjestel-
mien toimivuuden. Myös se pitää aina muistaa että resurssit
ovat rajalliset, jolloin avunsaanti voi viivästyä. Ei ole hätäkeskuk-
sen vika jos ei ole ambulansseja muistuttaa kansliapäällikkö
Pentti Partanen.
Ennakointia voidaan myös opettaa– Ennakointi ja varautuminen tilanteisiin pitäisi huomioida jo
perusopetuksessa. Yhteisöllisyyttä on lisättävä ja lasten ja
nuorten oma ääni on saatava kuuluviin. Viranomaisten tulisi
tulla kansan keskelle ja näin omalla toiminnallaan lisätä turvalli-
suuden tunnetta ja opastaa ennakointiin. Turvallisuuskoulutus-
ta tulisi lisätä myös opettajakoulutuksessa, sanoo pelastuskou-
lun rehtori Matti Waitinen.
– Yhteisöllisyyttä voi parantaa niin, että tutustuu ensim-
mäiseksi omiin naapureihinsa ja näin parantaa tukiverkkoa
ympärillään, sanoo Ilmola.
– Sen voi aloittaa vaikka Hyvää päivää -toivotuksella naapu-
rilleen, naurahtaa Waitinen.
Teksti ja kuvat Maria Salo
Sisäasian-ministeriön kansliapääl-likkö Pentti
Partanen.
Hätäkeskuspäivystäjä johanna Salo sekä Helsingin pelastuskoulun rehtori Matti Waitinen.
Suomi Areena keräsi valtavan määrän keskustelijoita eri aiheista heinäkuun puolivälissä, Porissa.
Palokuntalainen • 48 15
KIPINÄT
• Suomi Areenalla keskusteltiin myös suurtulvan mahdollisuudes-
ta ja siitä, mitkä ovat auttavat tahot kriisitilanteessa. Panelisteina
olivat asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru, Onnettomuustut-
kintakeskuksen johtaja Veli-Pekka Nurmi, Satakunnan pelas-
tuslaitoksen pelastusjohtaja Pekka Tähtinen, Porin kaupungin
turvallisuuspäällikkö Pasi Vainio sekä tilaisuuden juontaja Suomen
Punainen Ristin kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi.
Varautuminen ja riskienhallintaPanelistit painottivat keskustelussaan varautumista ja riskienhallin-
taa, jotta tulvariskiä voidaan ennaltaehkäistä.
– Esimerkiksi Porissa tulviin on varauduttu tulvavallein sekä
huolehtimalla hulevesijärjestelmän hyvästä toimivuudesta. Kaupun-
gin henkilöstöä on myös koulutettu tulvasta johtuvaa kriisitilannetta
varten, toteaa Porin kaupungin turvallisuuspäällikkö Pasi Vainio.
Pelastuslaitos omalta osaltaan varautuu tulvan aiheuttamiin pelas-
tustehtäviin. Pelastuslaitos on kartoittanut erilaiset tulvariskikoh-
teet alueellaan. laitos on järjestänyt puhtaan veden jakeluharjoituk-
sen yhteistyössä muiden viranomaisten ja vapaaehtoisten kanssa.
– Myös yksittäisten kotitalouksien kannattaa varautua. On hyvä
että perusvarannot löytyvät kotitalouksista. Kun tilanne on päällä,
tuntuu usein että maalaisjärki häviää, toteaa Satakunnan pelastus-
laitoksen pelastusjohtaja Pekka Tähtinen.
– Tulvatilanteissa kannattaa myös muistaa, että kun vesi on
jo vallannut talon kellarin, ei enää kannata soittaa hätänumeroon
vaan pelastuslaitoksen ylläpitämään valvomonumeroon tai muuhun
viranomaisen ilmoittamaan numeroon.
Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Veli-Pekka Nurmi pai-
nottaa juuri riskienhallinnan merkitystä.
– Vuonna 2010 on tehty tutkimus rajuilmoista ja tulvien
aiheuttamista tuhoista. Tutkimuksessa on myös listattu erilaisia
parannusehdotuksia, joilla tulvia voidaan ennaltaehkäistä. Tämä
tutkimus on vapaasti kuntien ja kaupunkien käytettävissä.
Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru tuo esille myös Suo-
men Punaisen Ristin näkökannan.
– SPR on omalta osaltaan varautunut tulvatilanteeseen ja
nopeaa reagointia kriisitilanteissa on harjoiteltu. Vapaaehtoisia
tuleekin käyttää viranomaisten apuna kriisitilanteissa.
– Valtion kannalta kuntatoiminnan merkitys on tärkeää. Kunti-
en tulee huolehtia omalta osaltaan riskienhallinnasta, kunnan on
huolehdittava kriisitilanteenkin aikana sosiaali- ja terveyspalveluis-
ta sekä teknisentoimen ja energianhuollon toimivuudesta.
Kriisiviestinnän ja neuvonnan suuri merkitysKriisiviestintä on merkittävässä roolissa. Tiedottaminen tulee
hoitaa monikanavaviestintänä, jotta mahdollisimman moni
tavoitetaan. Kansalaiset voivat seurata verkossa Suomen ympä-
ristökeskuksen ylläpitämää tulvakarttaa ja ennakoida tulvariskiä.
Pelastusjohtaja Tähtinen muistuttaa, että varautumiseen liittyy
hyvä tiedottaminen ja varoittaminen on tärkeää, mutta sekin tulee
hoitaa kohtuudella, turhaan pelotteluunkaan ei ole aihetta.
Supertulva valtaa Porin... Kuka pelastaa?
Teksti ja kuva Maria Salo
Teksti Isto Kujala Kuva Marko Tervonen
• SSPL:n mukaan palokunnan asema sopimuspalokuntakentäs-
sä on vahvistunut ja sen käytettävyys parantunut. Henkilöstön
koulutukseen ja testaukseen palokunnassa onkin kiinnitetty pal-
jon huomiota. Savusukelluskelpoisia palokuntalaisia on noin 15.
Kehittämistä ja yhteistyötäPalokunta satsaa jatkuvasti kaluston ja toiminnan kehittämiseen
myös omilla varoillaan. Tästä hyvinä esimerkkeinä ovat muun
muassa palokunnan itse hankkima lämpökamera, pelastus-
opistolta hankittu säiliöauto ja syksyllä 2011 uutena hankittu
miehistönkuljetusauto. Palokunnan varusteita ja kalustoa on
kehitetty yhdessä pelastuslaitoksen kanssa. Palokunta onkin
pyrkinyt hankkimaan sellaista kalustoa ja varusteita, joilla se
pystyy entistä paremmin
vastaamaan palokuntasopi-
muksen velvoitteisiin.
Erityisesti SSPl arvostaa
yhteistyötä, mitä Tirilän
VPK on tehnyt Etelä-
Karjalan alueen muiden
sopimuspalokuntien kanssa
niin peruskurssien järjes-
tämisessä kuin järjestö-
toiminnassa alueosaston
työvaliokunnassa.
Aktiivinen kilpailijaTirilän VPK osallistuu
aktiivisesti alueelliseen ja
valtakunnalliseen kilpailu-
toimintaan. Se on voittanut
2000-luvulla palokuntien
Suomen mestaruuden kol-
me kertaa, viimeksi vuonna
2011. lisäksi palokunnalla
Vuoden 2012 sopimuspalokunta Tirilän VPK, Lappeenranta
Suomen Sopimuspalokuntien liitto on valinnut Vuoden 2012 sopimuspalokunnaksi lappeenrantalaisen Tirilän VPK:n, joka on viime vuosina kehittynyt aikaansa seuraavaksi ja aktiiviseksi sopimuspalokunnaksi. VPK:n jäsenrekrytointi on onnistunut erinomaisesti.
Palokunnan toiminnassa on mukana myös useita pelastusalan ammattitutkinnon suorittaneita ja alaa opiskelevia.
on useita muita hyviä sijoituksia. VPK:n naisten joukkue on
saavuttanut vuosina 2005 ja 2006 Kaakkois-Suomen naisten
Vipu-maljakilpailun voiton. Myös palokunnan nuoriso-osasto on
kilpaillut menestyksekkäästi.
Sata jäsentä, 30 hälytyskelpoistaTirilän VPK on Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen sopimuspa-
lokunta. Se lähtee sopimuksensa mukaisesti hälytystehtäviin
vahvuudella 1+3 korkeintaan 10 minuutissa. lisäksi tukiyksikkö
lähtee liikkeelle vahvuudella kaksi korkeintaan 15 minuutissa.
Hälytysosastoon kuuluu 30 palokuntalaista. Vuonna 1929
perustetussa palokuntayhdistyksessä on noin 100 jäsentä.
Satakunnan pelastus-laitoksen pelastus- johtaja Pekka Tähtinen ja juontaja Kalle Löövi.
Palokuntalainen • 48 17
KIPINÄT KASVO MARIA SAlO
Lukijan ja ilmoittajan
tuttu
PALOKUNTALAINEN -LEHDEN
MONITOIMINAINEN, MARIA SAlO
• Toimivalta vaaratiedotteen antamiseen on pitkälti samoilla
viranomaisilla, jotka nykyisinkin voivat antaa viranomaistie-
dotteita. Uuteen lakiin on lisätty joitakin keskusvirastoja sekä
poliisin valtakunnalliset yksiköt. lain keskeisenä tavoitteena on
parantaa kielellisten oikeuksien toteutumista ja selkeyttää tie-
dottamiseen liittyvää terminologiaa. laissa määritellään myös
tiedottamisen kanavat sekä viranomaiset, jotka voivat antaa
vaaratiedotteen. laki sisältää myös perusteita, joiden nojalla
tiedotteen voi antaa.
lakia vaaratiedotteesta sovelletaan tiedotteeseen, jonka
viranomainen antaa välitettäväksi radiossa ja televisiossa. lain
soveltamisalaan ei näin ollen kuulu esimerkiksi tekstiviestillä lä-
hetettävät kohdennetut viranomaistiedotteet, joista säädetään
sähköisen viestinnän tietosuojalaissa, eikä vaarasta varoittami-
nen internetissä.
Vaaratiedote välitetään väestölle aina valtakunnallisesti
radion kautta ja lisäksi televisiossa, jos tiedotteen antava viran-
omainen niin päättää. Vaaratiedotteet tulee antaa molemmilla
kansalliskielillä.
Vaaratiedote käyttöön 2013Uusi termi ”vaaratiedote” korvaa termit ”hätätiedote” ja ”muu viranomaistiedote” ensi vuoden kesäkuusta alkaen. Vaaratiedote annetaan, kun väestöä on varoitettava hengen- tai terveysvaarasta tai kun ilmenee vaara merkittävälle omaisuuden vaurioitumiselle tai tuhoutumiselle. Uusi asiasta annettu laki tulee voimaan 1.6.2013.
Kuva SXc
Mielimusiikki– Varsin kaikkiruokainen, työpäivän aikana nettiradiossa soi Groove FM.
nakkila– Koti, vaikka missä muualla asuisikin.
Timo Koivusalo– Saman kylän kasvatti, Nakkilan kesäteatteri tekee yhteistyötä Artista Filmin kanssa.
Vaaleanpunainen naisten työkalupakki– Nostattaa tunteita aggressioon asti. Jos teh-dään töitä, niin sitten kunnon välineillä. Ei tule löytymään tästä taloudesta yhtäkään kukkava-saraa tai vaaleanpunaista ruuvimeisseliä, jos joku ostaa niin tietää ostaneensa. :D
Auto vai polkupyörä– Auto taitaa olla tuo mieluisampi kulkuväline itselleni. Ajaminen on itselle terapiaa.
Pelastustoimi– Varsin haastava alue, mutta nyt alkaa jo olla paremmin hallussa tietämys pelastusalasta. Firmaan tullessa päätoimittaja opetti että termi ”vaahtosammuttimen kokoinen” on pelastus-alalla ”jauhesammuttimen kokoinen” ;)
SSPL– Sopimuspalokuntien ääni ja tukija.
Terveiset lehdenlukijoille, liiton jäsenille ja yhteistyökumppaneille– Minulle voi soittaa tai laittaa sähköpostia koskien lehden tilausmuutoksia, yhteystietopäi-vityksiä, lehden juttuvinkkejä ja ilmoitusmyyntiä. Autan Palokuntalaiseen, Systoleen ja SSPL:oon liittyvissä asioissa parhaani mukaan. Välillä terrorisoin teitä useammalla sähköpostipos-tituksella kuukaudessa. Pahoittelut, jos on muutaman kerran tullut tukittua sähköpostinne oman palvelimemme virheen takia. Onhan se sama tiedote tainnut mennä parhaimmillaan samaan osoitteeseen noin 20 kertaa.
• Palokuntalainen-lehden monitoiminainen Maria Salo syntyi nakkilassa
heinäkuussa 1985.
Vanhempiensa, myyntisihteeri Soilen ja talouspääl-
likkö Karin, ainoa lapsi valmistui ylioppilaaksi
Nakkilan Lukiosta 2004. Satakunnan
ammattikorkeakoulusta Maria Salo
sai taloushallinnon tradenomin
paperit vuonna 2009.
Uutta asuntoa etsivä Maria
asuu tällä hetkellä rivitalossa
Ulvilassa Ossi-kissansa kans-
sa. Marian suurin intohimo
harrastuspuolella on teatteri.
Hän onkin laadukasta kesä-
teatteria tuottavan nakkilan
Napakat ry:n puheenjohta-
ja. näyttelemisen Maria
jättää niille, jotka sen
osaavat. Sen sijaan ka-
mera pysyy hyvin hänen
kädessään ja valokuvaus onkin
rakas kakkosharrastus.
nuorempana Maria pelasi
pitkään lentopalloa ja ennen
aktiiviuran loppua hän toimi
myös lentopallovalmentajana.
Palokuntalainen-lehdessä
Maria Salo aloitti vuoden
2010 tammikuussa. Samalla
hän otti vastuulleen myös edelleen jatkuvan
SSPL:n jäsentietojen ylläpidon. Marian toimenkuva on
laaja. Jatkuvat kontaktit sopimuspalokuntiin ja pelastus-
laitoksiin sekä Palokuntalaisen ja Systolen ilmoittajiin,
ja mikä tärkeintä, lehden vakiopalstojen (Kipinät,
tapahtumat, nimitykset…) toimittaminen, pitävät
Marian hyvin ajan tasalla pelastusalan ilmiöistä
ja tapahtumista. Maria työskentelee koti-
toimistossaan Ulvilassa.
Palokuntalainen • 48 19 18 Palokuntalainen • 48
• Pohjois-Savon pelastuslaitoksen henkilöstö- ja hal-lintopäällikkönä aloittaa KTM Reija Huttunen 1.9.2012 alkaen. Hän siirtyy tehtävään Suonenjoen kaupungin-sihteerin virasta, jossa hän on työskennellyt vuodesta 2003 hallinnon ja henkilöstöjohtamisen tehtävissä.
Henkilöstö- ja hallintopäällikön virka on uusi tehtävä Pohjois-Savon pelas-tuslaitoksella. Virka julistettiin haettavaksi huhtikuussa 2012 ja hakijoita virkaan oli 43. Henkilöstö- ja hallintopäällikön tehtä-viin kuuluvat muun muassa henkilöstö-suunnittelu, rekry-tointi, henkilöstön osaamisen kehit-täminen sekä työhyv-invointi. Henkilöstö- ja hallintopäällikkö toimii myös pelastuslaitok-sen hallintopalveluiden esimiehenä.
Hätäkeskuslaitos Pia jokela Erityisasiantuntija
Hätäkeskuslaitos Petri Hankaniemi Tarkastaja
Hätäkeskuslaitos Tuomas Anto IT-asiantuntija
Hätäkeskuslaitos Heikki Uusitalo Kehittämispäällikkö
Hätäkeskuslaitos Kimmo Kuusisto Toimialapäällikkö (poliisitoimi)
Reija Huttunen
• Suomen Kuntaliitto vetoaa sisäasiainministeriöön
Rajavartiolaitoksen ohjeistuksen muuttamiseksi koskien
sen henkilöstön osallistumista palokuntien yksikönjohtaja-
tehtäviin.
”… Yhtenä toimenpiteenä (Kolmas sisäisen turvallisuuden
ohjelma, kohta 5.15) pyritään vahvistamaan vapaaehtois-
henkilöstön saatavuutta sopimuspalokuntien turvallisuus-
ja hälytystehtäviin. Kuntaliitto toivoo, että sisäasiainminis-
teriön rajavartio-osasto ja Rajavartiolaitos huomioisivat
tämän toimenpide-ehdotuksen paitsi rajavartiolainsää-
dännön jatkovalmistelussa, niin myös muussa toiminnas-
saan siten, ettei henkilöstön osallistumismahdollisuuksia
sopimuspalokuntien yksikönjohtajan tehtäviin rajoiteta.
Toistaiseksi Rajavartiolaitos tulkitsee Rajavartiolai-
toksen hallinnosta säädetyn lain (577/2005) pykäliä 3
ja 19 siten, ettei henkilöstölle myönnetä sivutoimilupaa
sopimuspalokuntien yksikönjohtajana toimimiseen. Kunta-
liitto toivoo, että uusittaessa Rajavartiolaitoksen henkilös-
tön sivutoimilupia koskevia sisäisiä ohjeita, poistettaisiin
niistä ristiriitaisuudet hallituksen asettamien tavoitteiden
kanssa.”
Kuntaliitto vetoaaRajavartijoiden palokunta- rajoitukset pois
KIPINÄT
ALALLA TAPAHTUU
Tiedot kerätty laitosten ja palokun-tien tiedottajilta sekä järjestäjien nettisivuilta.
julkaisemme sitoumuksetta tietoja pelastusalan tapahtumista yms. Tiedot osoitteeseen [email protected]
Syyskuu4.9. Palomiesurheilu: Suunnistus Espoo
5.–7.9. TURVALLISUUSMESSUT Tampere
5.9. SPPL: Pelastustoimen hankintase-minaari
Tampere
5.9. SPPL: Palo- ja pelastusalan työtur-vallisuus ja työhyvinvointi -seminaari
Tampere
5.9. SPAL: Luottamusmiestapaaminen Tampere
6.9. SPAL: jäsentapaamiset Vantaa
6.9. TOKEVA 2012 Tampere
7.9. SPPL: Tulityöseminaari 2012 Tampere
7.9. SPPL: AS1 alkusammutusseminaari Tampere
7.9. HELPE: Stadin turvaksi 20 vuotta lauttasaari, Helsinki
7.–9.9. SPEK: Palokuntanuorten ja -naisten opintopäivät
Oulun alue
11.9. SPAL: jäsentapaamiset Kuopio
13.9. Lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn foorumi 2012
Helsinki
17.–19.9 SKydd-messut Tukholma
20.9. Palomiesurheilu: Ikämiesten jalkapalloa
Raisio
22.9. SPEK: Palokuntanais- ja nuorisotyön 60 v. opintopäivät
Tampere
22.9. Pelastuskoulun avoimet ovet
24.9. SPPL: Sosiaali- ja terveydenhuolto-alan alueelliset turvallisuusfoorumit 2012
Turku
24.–25.9. Sisäasiainministeriö: Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö– Uhka vai mahdollisuus -seminaari
Vaasa
26.9. SPPL: Pelastustoimen turvallisuus-viestinnän opintopäivät
lahti
Lokakuu1.10. SPPL: Sosiaali- ja terveydenhuolto-
alan alueelliset turvallisuusfoorumit 2012
Kuopio
1.–5.10. SPPL: Pohjoismainen palopäällystön opintoviikko
Aalborg, Tanska
3.–4.10. SPPL: Matkailu- ja ravintola-alan turvallisuusfoorumi
Rovaniemi
6.10. SPEK: Varautumisen valtakunnalliset opintopäivät 2012
lahti
8.10. SPPL: Sosiaali- ja terveydenhuolto-alan alueelliset turvallisuusfoorumit 2012
Seinäjoki
12.–14.10. SPEK: Nuorten ohjaajakoulutuksen kehittämispäivät
Padasjoki
15.10. SPPL: Sosiaali- ja terveydenhuoltoa-lan alueelliset turvallisuusfoorumit 2012
Rovaniemi
18.–19.10. SPPL: Palopäällystöliiton 80-vuotis juhlaopintopäivät
Vierumäki
1.–30.10. Palomiesurheilu: Uinti Jyväskylä
1.10.–30.11.
Palomiesurheilu: Voimailu/Soutu Pori
22.10. SPPL: Sosiaali- ja terveydenhuoltoa-lan alueelliset turvallisuusfoorumit 2012
Hämeen-linna
22.–23.10. Pelastustoimen ajankohtaispäivät laajavuori, Jyväskylä
27.10. SPEK: Palokuntanais- ja nuorisotyön syysseminaari
Tampere
31.10. Palokuntalainen ilmestyy Turvallisuus 2012 – messujen satoa
Marraskuu5.11. SPPL: Sosiaali- ja terveydenhuolto-
alan alueelliset turvallisuusfoorumit 2012
Oulu
7.–8.11. Palomiesurheilu: Salibandy Kotka
13.–14.11. SPPL: Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät
lappeen-ranta
14.–15.11. SPPL: yritysturvallisuuden opintopäivät
lappeen-ranta
16.–17.11. SPPL: Svenskaspråkiga studiedagar
20.11. SPEK: Varautumisseminaari Ritarihuone, Helsinki
21.–22.11. SPPL: Työelämän laadun kehittämi-nen pelastuslaitoksissa -seminaari
Jyväskylä
21.–22.11. SPPL: Vesisukellusseminaari Tallinna
26.–27.11. Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivät
Helsinki
28.11. SPAL: Liittokokous Rovaniemi
joulukuu11.12. SPPL: jouluseminaari ja glögit Helsinki
31.12. Palokuntalainen ilmestyy Testit – Varusteet
Palokuntalainen
taas lokakuussa!
JES!
Palokuntalainen • 48 21 20 Palokuntalainen • 48
Mitä kalustoa palokunnassa tarvitaan ja mitä ei, on
ikuisuuskysymys. Kaikki eivät tarvitse jokaista laitetta. laite voi olla
järkeä hankkia myös naapurin kanssa yhteiseksi. Hankinnoissa kannattaa peilata tilastoja ja riskejä. Oikeat välineet oikeisiin
tehtäviin valitsemalla työ on turvallista sekä autettavalle että auttajalle.
Teksti Marko Partanen
Välineitä moneen lähtöön
Ketjukolareissa tarkastetut autot voitaisiin merkata näin.
Korkeanpaikan- työskentelyssä tarvitaan oikeat välineet ja koulutus.
Kemikaalien mittauksessa ja valvonnassa tarvitaan sääasemaa.
Keski-Uudellamaalla potilasluokittelussa käytetään kortteja.
Palokuntalainen • 48 23 22 Palokuntalainen • 48
Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen tilannepäiväkir-ja on onnettomuuksien aikainen muistiinpano- ja viestintäväline. Merkinnät siihen tehdään reaaliajas-sa ja kellonaika jää kirjauksen kohdalle muistiin.
Kirjauksen voi tehdä myös seisauttamalla ajan ja määrittämällä sen itse. Tallennettua muistiinpanoa voi kirjauksen tehnyt henki-lö muuttaa 10 minuutin ajan.
Tilannepäiväkirja on nettipohjainen ja siihen kirjaudutaan hen-kilökohtaisella käyttäjätunnuksella ja salasanalla. Henkilökohtainen
Uudenmaan pelastuslaitokset hankkivat yhteiseen kemikaalintorjuntayksikkönsä (KU3058) pelas-tustoimessa ainutlaatuisen vaarallisten aineiden mittaus- ja valvontajärjestelmän, EnVision Hazmat
Response Systemin (HRS).EnVision HRS -järjestelmä koostuu kolmesta jaloille asennet-
tavasta ChemProPD -mitta-asemasta. Mitta-asemissa on auto-maattiset kaasunilmaisimet ja radiomodeemit, joilla voidaan luoda langaton valvonta- ja hälytysjärjestelmä.
Mitta-asemien lisäksi järjestelmään kuuluu sääasema sekä ajoneuvoon asennettava tietokone EnviScreen Operix -ohjelmistolla.
EnVision HRS -järjestelmän monipuolisuutta on laajennettu kannettavalla automaattisella ChemPro100i -kaasunilmaisimella. Kaikissa laitteissa ja ohjelmistoissa on suomenkieliset valikot.
Kolmijaloille asennettavat ChemProPD -mitta-asemat voidaan sijoittaa maastoon valvomaan reaaliaikaisesti vaikkapa kemikaali-vuodon leviämistä. Yksikössä oleva radiomoduuli pystyy lukemaan maaston muodoista riippuen antureita noin kilometrin päästä. Kan-nettavalla ChemPro 100i -käsimittareilla voidaan toimia helpommin sisätiloissa, jolloin mittaria voidaan käyttää vaikkapa vuodon pai-kantamiseen tai muuten henkilökohtaisena mittarina. Käsimittari ei ole yhteydessä valvontaohjelmistoon.
Järjestelmään liitetyt mitta-asemat ja sääasema ilmestyvät GPS-sijainnin mukaisesti tietokoneennäytölle järjestelmän karttapohjaan. Tilannetta voidaan seurata mittarikohtaisesti.
Mitta-asemiin ja kannettavaan ilmaisimeen on asennettuna kaksi kattavaa kaasukirjastoa. Taistelukaasuista muodostuva CWA-TIC -kirjasto on suunniteltu pääasiassa sotilaskäyttöön, tosin siitä löytyvät myös kloori ja ammoniakki. Pelastustoimelle tärkeämpi on First Responder -kaasukirjasto, joka on kalibroitu 27 kemikaalille, mutta se tunnistaa todennäköisesti useammat kaasut.
Järjestelmä ei yksilöi tunnistamaansa ainetta, vaan se luokittelee havaitsemansa aineet syövyttäväksi, myrkylliseksi tai kemialliseksi vaaraksi sekä ilmoittaa aineen pitoisuuden asteikolla 1–4.
Sääasema ilmaisee tuulen suunnan ja voimakkuuden, sademää-rän, ilmanpaineen, ilmankosteuden ja lämpötilan.
Järjestelmä on palomiesystävällinen, sillä mitta-asemat toimivat on/off -napilla sen jälkeen, kun imuaukot on avattu. Mitta-asemat ovat lähes huoltovapaita. Akkujen lataamisen sekä pintojen pyy-hinnän lisäksi käyttäjän tarvitsee vaihtaa vain suodatin. Mittaus- ja valvontajärjestelmä mahtuu kahteen iskunkestävään kantolaukkuun.
Hankintahetkellä Uudenmaan järjestelmä oli tiettävästi pohjois-maiden ainoa, joka oli hankittu pelastustoimen käyttöön. Järjestelmä on herättänyt kiinnostusta myös Norjassa, Oslon pelastuslaitoksen edustajat seurasivatkin Vantaalla järjestelmän käyttöönottokoulu-tusta.
Envision HRS -järjestelmä on suomalaisen Environics Oy:n tuote.
Tehoja kemikaalien mittaukseen ja valvontaan
Tilannepäiväkirja viestii reaaliaikaisesti
Kortit avuksi luokitteluun
Kolarisumissa on koettu ongelmaksi, miten tarkistetut autot merkitään. On kaivattu selkeää mallia, kuten tulipalon yhteydessä kerrostalohuoneiden tarkastuk-sessa on.
Eräs tapa ratkaista puute on merkitä auto laminoiduilla korteilla; puna-keltaraitaisella “tarkistettu – potilaita” tai vihreä-valkoraitaisel-la “tarkistettu – ei potilaita” - korteilla. On sovittu, että kortti kiinni-tetään kuljettajan puolelle kuminauhalla, jos se on mahdollista.
Lisäksi samaan korttisettiin on niputettu triage-värien mukaises-ti vihreitä, punaisia, keltaisia ja mustia kortteja.
Kortti kiinnitetään potilaan käsivarteen kuminauhalla. START on yksikertainen tapa luokitella potilaat. START -kaava on esitelty lyhyesti yhdessä kortissa, josta sitä voi hyödyntää muistin tukena. START -kaavaa ja kortteja käytetään jo päivittäisonnettomuuksissa-kin, kun altistuneita on enemmän kuin auttajia.
RFID-tagi avaa tilannepäiväkirjan lukijaan vilauttamalla. Lukijat ovat toistaiseksi vain tilannekeskuksessa, mutta sen käyttöönottoa tutkitaan myös päivystävän palomestarin johtoyksikössä.
Käytännössä tilannekeskus avaa tilannepäiväkirjan keskisuurissa tai sitä isommissa pelastustehtävissä. Tilannepäiväkirja voidaan avata kuitenkin henkilökohtaisilla tunnuksilla miltä tahansa tietokoneelta, siksi se on Keski-Uudellamaalla monen kuntahallinnonkin käytössä. Kuntien merkittävissä rooleissa olevat henkilöt voivat seurata ja
päivittää heille tärkeitä onnettomuuksia. Tilannepäiväkirjaa käyte-tään myös johtokeskuksessa.
Onnettomuushetkellä tehdään ripeitä reaaliaikaisia kirjauk-sia, kirjoitusasusta tai virheistä ei tarvitse välittää. Tilannepäi-väkirja avataan tehtäväkohtaisesti nimeämällä se esimerkiksi tehtäväosoitteen mukaan. Tämän jälkeen kuka tahansa tilan-nepäiväkirjaan kirjautunut voi valita avoinna olevan päiväkir-jan ja alkaa päivittää sitä. Tällä tavoin tilannepäiväkirja kertoo käyttäjälleen viimeisimmät toimenpiteet eri pisteissä. Päätetyt tilannepäiväkirjat jäävät järjestelmään muistiin myöhempää tarkastelua varten.
Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen Matti Savolaisen ja Ocllo Oy:n Timo Virtasen, Mika Luoma-ahon ja Santtu Hie-tamäen kehittämää tilannepäiväkirjaa koulutetaan parhail-laan henkilöstön käyttöön. Sitä on esitelty monelle taholle ja se on kiinnostanut myös muita viranomaisia. Tilannepäivä-kirjan tietoturvataso on hyvä.
Tilannepäiväkirjaakäytetään myös johtokeskuksessa.”
Kortti kiinnitetään potilaan käsivarteen kuminauhalla.”
Raine Rajala harjoittelee mitta-aseman käyttöä.
Mitta-asemat tun-nistavat kemikaaleja ja lähettävät niistä tiedon jopa kilomet-rin päässä olevalle tietokoneelle.
Matti Savolainen
aloitti tilanne-
päväkirjan kehittä-
misen.
Palokuntalainen • 48 25 24 Palokuntalainen • 48
Ylävartalotuki aliarvostettu Suomessa
Rankavammaa epäiltäessä ylävartalon tukemiseen tarkoitettu väline jakaa mielipiteitä Suomessa. Siksi se ei ole yleistynyt. Silti ylävartalotuki on monikäyttöinen ja joissakin tilanteissa jopa ainoa
kysymykseen tuleva tukemisväline. Ylävartalotuki puhuu puolestaan raskaasta ajoneuvosta pe-
lastettaessa. Korkealla ja ahtaassa ohjaamossa olevaa potilasta on vaikea tukea muulla tavoin. Ylävartalotuen hyöty on huomattu myös otettaessa rankavammapotilasta pois autosta, josta on irrotettu katto. Ylävartalotuella potilas voidaan tukea paremmin kuin pelkän tukikaulurin kanssa. Myös tilanteessa, jossa potilas vasta paareilla alkaa valittaa rankakipua, voidaan ylävartalotuki asettaa paikoilleen vähin liikkein.
Kun ylävartalotuen laittamista on harjoiteltu, se saadaan paikoilleen noin minuutissa. Tuki on päästä pakaroihin ylettyvä liivimäinen väline, joka kiertyy potilaan ympärille. Ylävartalotuki kiristetään paikoilleen tuessa kiinteästi olevilla erivärisillä vöillä. Vöitä ei voi sekoittaa, sillä ne ovat eriväriset.
Vortex enemmän kuin kolmijalka
Arizona Vortex Multipod on jaloilla korotettu köyden kulkusuuntaa muuttava köysityölaite. Täyteen mittaansa rakennettuna se näyttää kolmijalalta, mutta sillä voi tehdä ”kolmijalka-
työn” lisäksi haastavampia töitä, mitä kolmijalalla ei voida tehdä. Kolmijalalla voidaan työskennellä vain jalkojen sisällä, tarkemmin sanottuna jalkojen muodostaman pinta-alan keskikohdassa.
Arizona Vortex Multipod mahdollistaa työskentelyn myös jalkojen ulkopuolella, minkä lisäksi sillä voidaan tehdä kolmi-jalan erilaiset variaatiot. ”Vortexista” voidaan myös rakentaa vain A-jalka tai I-jalka tarpeen mukaan, jos paikka on ahdas tai kantomatkaa on paljon. Kokonainen laite painaa 18 kiloa.
Hyvä esimerkki Vortexin käyttöaiheesta on vaikea reunany-litys katolta tai kalliolta alas, mikä ilman oikeanlaisia laitteita on haasteellista. Tehtävää voidaan helpottaa Vortexilla, joka voidaan asentaa lähes mihin asentoon hyvänsä. Onkin mielenkiintoista, että laitetta voidaan käyttää vaikkapa kallionjyrkänteellä, reunan ulkopuolella kallistettuna alas pudotukseen päin. Vortex pysyy paikoillaan, kun ankkuripisteestä laitteen läpi kulkeva köysi painaa vektorivoiman avulla sen maata kohti.
Arizona Vortex Multipadin maahantuoja on High Adven-ture Oy.
UFO hyvä ankkuriväline
UFO-ankkuriväline helpottaa köysityöskentelyä. UFOon kiinnitetään ankkuripisteistä tulevat köydet, minkä jäl-keen se toimii yhtenä ankkuripisteenä varsinaiselle työlle. UFOn, kuten sen edeltäjien, ns. ankkurilevyjen tehtävä
on kerätä ankkuriköydet yhteen pisteeseen sekä selkiyttää ja organisoi-da työtä.
UFOn edeltäjien käyttö on kuitenkin rajoitetumpaa, sillä ankkurile-vyyn kohdistuvien ankkuripisteiden ja työn vetosuuntien on oltava sama. UFOa käytettäessä tätä vaatimusta ei ole, sillä sitä voidaan kuormittaa monesta suunnasta yhtä aikaa. Välineen poikkeuksellinen käyttö on saatu aikaan uudenlaisella muotoilulla. Sen vuoksi UFO onkin hyvä laite erityi-sesti niille, jotka tekevät köysitöitä harvoin, sillä välinettä on helpompi ja turvallisempi käyttää. Edistyneemmille köysityöskentelijöille UFO antaa lisäominaisuuksia työhön. UFO tuo köysijärjestelmiin säädettävyyttä, ja siksi välineen sijoittaminen köysijärjestelmään on helpompaa. Se mahdol-listaa myös ns. kelluvan ankkuripisteen tekemisen. UFO on ainoa monta vetosuuntaa kestävä laite, jolla on CE - ja EN -hyväksynnät. Sitä valmistaa jenkkiläinen Rock Exotica ja sen maahantuoja on High Adventure Oy.
Palokunnissa monesti unohdetaan ankkurilevyn tai UFOn käyttö, ja tehtävään tarvittava väline korvataan sulkurenkaalla tai D-lenkillä. D-lenkkejä tai sulkurenkaita ei kuitenkaan ole tehty näihin tarkoituksiin, sillä niitä saa kuormittaa vain välineen suoran selkärangan suuntaisesti ja erik-seen määrätyllä voimakkuudella. Kun mitä tahansa välinettä kuormitetaan väärin tai liikaa, se vioittuu, eikä se ole enää turvallinen.
Koura purkaa ja kerää
Joihinkin raivausyksiköihin on asennettu teleskooppinosto-varren päähän purkukouria tai kuormauskahmareita, miten kukakin haluaa asian ilmaista. Laitteet ovat tuttuja tukkire-koista. Pelastuslaitoksellakin voi olla kouralle käyttöä
puunrungon siirtämisessä, mutta koura on osoittanut käyttökel-poisuutensa myös katon avaamisessa tulipalotilanteessa.
Purkukoura voidaan asentaa niin sanottuun hiabiin myös koukun kanssa vaihtoehtoisesti käytettäväksi. Tällöin kou-ra voidaan sijoittaa auton katolle ja nostaa sieltä maahan asennettavaksi käyttöä varten. Koukun vaihto kouraksi onnistuu auton petauksineen ja kouran nostoineen noin kymmenessä minuutissa. Kouran liittäminen varteen tapahtuu tapin ja hydrauliletkujen avulla. Koura roikkuu varren päässä, joten sillä voi kahmaista vain kouran kynsien alapuolella olevia kohteita. Koura myötäilee eri asentoihin, mutta sitä ei voi ohjata ottamaan otetta esimerkiksi pystyssä olevasta puunrun-gosta. Kohteen on oltava aina kouran alapuolella.
Koura puree peltikattoon ja ottaa sen otteeseensa. Ongelmana on varren ulottuvuus. Pitkällä varrella ei voi nostaa, sillä varren piiskaliikettä on varottava, siksi otteen saannin jälkeen katto tulee irrottaa teleskooppia sisäänpäin vetämällä. Kouraa voi myös pyörittää vaakatasossa.
Pikahuumetestit ambulansseihin?
Poliisilla on käytössään pikahuumetestit. Testi otetaan liuskan avulla syljestä. On pohdittu, että pitäisikö liuskat ottaa käyttöön ambulansseihinkin. Lius-koista olisi apua selvitettäessä johtuuko potilaan psykoottinen käyttäytymi-nen päihteistä vai sairaudesta.
Hyvä esimerkki Vortexin käyttöaiheesta on vaikea reunanylitys katolta tai kalliolta alas.”
Purkukouraa voidaan käyttää katon avauksessa.
Vortex taipuu moneen käyttöön.
ylävarta-lotuki on hyvä lisä raskaan kaluston pelastami-seen.
26 Palokuntalainen • 48
SET Breaching murtovälinesarja:
M ultibreacher: suunniteltu sisään- ja ulospäin aukeavien ulko-ovien avaamiseen.• Miniram: kevyt lyöntityökalu, jota käyte-tään Multibreacher -työkalun kanssa. Soveltuu
myös sisäänpäin aukeavien ovien avaamiseen.• Edgebender: huulloksen väännin.• Crowbar: kevyt vääntötyökalu, jota käytetään väliovien ja ikkunoiden avaamiseen.• Sledgehammer: moska, käytetään crowbarin kanssa.• Heavyram: raskas lyöntityökalu, jota käytetään sisäänpäin aukeavien ovien avaamiseen. Soveltuu myös kaltereiden irrotukseen.
Jännitetyökaluja ja iso laukku
Kerran paloasemalle asteli mies kädessään punainen salkku. Hän avasi salkkunsa, joka oli täynnä 1000 voltin jännitteen kestäviä Knipex-työkaluja. Joskus jännitteen kestävyyttäkin tarvitaan.
Toisella kerralla paloasemalle saapui esittelijä ison laukun kanssa. Hän aloitti siitä, että avasi kassin sijasta viinerilaatikon ja kysyi syötäisiinkö nämä ensin. Esittelykassi nakattiin autotallin-nurkkaan ja siirryttiin kahville. Kahvittelun jälkeen palomiehet ja esittelijä palasivat autotalliin. Palomiehet kysyivät, että katsotaan-ko nyt sitä kassia. Esittelijä kieltäytyi ja sanoi jättävänsä kassin asemalle ja kehotti katsomaan sitä sitten joskus.
Vakuuttavaa murtotyötä
Esittelyssä olleet Sweden Entry Tools -murtovälinetyöka-lut (SET) toimivat vakuuttavasti. Monet viranomaiset ovatkin päätyneet jo hankkimaan niitä. Murtoväline-sarjaa edustaa FinnProtec Oy, joka järjestää välineiden
käytöstä myös koulutusta. Vaikka murtovälineet eivät sisällä tekniikkaa, vaan kovaan ja vaativaan murtautumiskäyttöön tarkoi-tettua materiaalia, niiden käyttöön tarvitaan hyvä koulutus, mikä onnistuu harjoitusovimoduulin avulla. Harjoitusovimoduulin voi hankkia myös itselle. Kun tekniikka on hallussa, metallioves-takin päästään nopeasti läpi käsivoimin. Vaikuttavaa olikin, kun palokunnan murtoraudalla yritettiin avata metallista harjoitus-ovea: murtorauta vääntyi, luisti pois oven välistä eikä ovi auennut. Kun tehtävään valittiin SET Multibreacher -työkalu, niin tulos oli toinen.
SET Breaching -murtovälinesarjaan kuuluu kuusi työkalua ja kan-tokassi. Koko sarjaa ei tarvitse ostaa, vaan välineistä voi valita vain ne, jotka koetaan omassa käytössä tarpeelliseksi.
Öljyntorjunta
www.peltaco.com
Kartanonkatu 6, 70700 KuopioPuh. 017-368 4000 | [email protected]
Peltacon osastolla
C440:Eläinpelastus
UUTTA!
Messuilla kuningaspythonin pelastusnäytöksiä!
Uudetteholuokat!
Alkusammutus- ja pelastuskalusto
Monitoimialtaat
Tuotteet pelastusalan ammattilaisille!
Palomiehet kysyivät, katsotaanko nyt sitä kassia.”
Murtovälineiden käyttöön tarvitaan hyvä koulutus, mikä onnistuu harjoitusovimoduulin avulla.”
Eri viran-omaiset ovat hankkineet käyttöönsä SET Breaching -murtoväli-nesarjasta tarvitsemiaan työvälineitä.
Harjoitusovimoduulin
ovi aukeaa harjoitustar-
peen mukaan ulos- tai
sisäänpäin.
Murtovälineillä voidaan harjoitella harjoitusovimoduulin avulla.
Palokuntalainen • 48 29 28 Palokuntalainen • 48
LÄMPÖKAMERAMIES
Postia lämpökameramiehelle
Lähetä mielenkiintoisia viestejä osoitteeseen [email protected].
Lämpökameramies on vuosikymmeni-
en ajan seurannut korvat höröllään ja
silmät tapillaan pelastusalan tapahtumia:
koulutuspäiviä, seminaareja, messuja,
urheilutapahtumia, valistustilaisuuksia,
avoimien ovien päiviä, 112-päiviä, päiviä
paloasemilla ja ties mitä. Tarkkaavainen
lukija varmaan huomasi, että lämpöka-
meramies laittoi pelastusalan sisäiset ja
ulkoiset tapahtumat yhteen nippuun. Hän
teki sen tarkoituksella. Ai, että miksi?
Tapahtuma, olkoon se sitten mum-
mon satavuotisjuhla tai olympialaisten
avajaiset, noudattaa samoja lainalaisuuk-
sia. Järjestelyt vain hieman poikkeavat
toisistaan. Uskomatonta, mutta totta.
Jokaisella tapahtumalla on muoto, eli
miten se tehdään ja sitten on se tärkein
– sisältö, eli mitä tehdään. Yhteneviä
tekijöitä mummon ja olympialaisten
juhlinnassa onkin vaikka muille jakaa.
Tapahtumilla on aina joitain tavoitteita.
niillä on myös aika, kesto ja paikka, tekijät
ja osallistujat, kutsuprosessi, jälkihoito ja
paljon muuta.
Mitä ihmettä tällä teorian paasaami-
sella on tekemistä pelastusalan kanssa,
kysyy moni? Perusasiat on hyvä tietää,
sanoo lämpökameramies. Tapahtuma-
vaikuttamisen teorian pitäisi olla tuttua
myös jokaisella paloasemalla.
Aika hyvin palokunnissa tapahtumat
järjestetään, kieltämättä. Ainakin tekni-
sesti. Mutta kun tapahtuma pitäisi saada
myös lentoon siten, että osanottajat
unohtaisivat hetkeksi kaiken muun ja kes-
kittyisivät halutun sanoman ahmimiseen.
Ja vielä niin, että ottaisivat tapahtumasta
irti sen, minkä me pelastusalan toimijat
heille haluamme tarjota. Ja tuntisivat
tapahtuman halutut vaikutukset loppu-
elämänsä.
Siinäpä urakkaa. Onhan sitä väsätty
erilaisia oppaita meidänkin alamme ta-
pahtumien järjestäjille. niille on kuitenkin
yhteistä se, että siitä miten tapahtuma
saadaan lentoon, ei puhuta mitään.
Tekniset järjestelyt kyllä selvitetään hyvin.
lämpökameramies toivookin pelastus-
alan viestinviejien keskittyvän myös pihviin
eli miten se tapahtuman haluttu vaikutus
säilyy osallistujan elämässä maailman
tappiin saakka. niinpä, siinä urakkaa.
Kirja, p–le!Taas kirosana tässä lehdessä! lämpö-
kameramiehen laskelmien mukaan tällä
kerralla lyhennyksen muotoon kirjattu
kirosana on noin kuudes tämän lehden
yksitoistavuotisessa historiassa. Karvan
päälle viisikymmentä vuotta vanhempi pe-
lastusalan lehti on tässä kisassa pahasti
jäljessä. nyt kyllä olisi heilläkin sanoman
vahvistamiseksi kunnon suomalainen
kirosana paikallaan. lämpökameramies
on nimittäin huomannut, että pelastus-
alalta puuttuu kokonaisvaltainen perus-
teos. Oppikirja, joka sisältäisi ne kaikki
perustavaa laatua olevat, yhteiset asiat,
jotka meidän kaikkien tulisi tuntea. Alan
raamattu, koraani, katekismus. (Edellä
oleva vertauskuvien käyttö on tarkoitettu
helpottamaan asian vakavuuden selviä-
mistä sisäministerille.)
lämpökameramies on kuulevinaan lu-
kijoiden keskuudesta mutinaa ja arviointia
siitä, onko kirja jo aikansa elänyt. Pitäisikö
laittaa nettiin ja niin päin pois?
Ihan sama, missä muodossa peruste-
os on, kunhan se on oikea perusteos eikä
mikään linkkiluettelo sivuista, mistä tietoa
löytyy. Kirja on aina kirja, perkele.
Tapahtumat lentoon Arvostusta kaikille
Palomestari Raimo Ikonen, Heinävesi
Palomestari Raimo Ikonen syntyi vuonna 1951 Heinä-vedellä. Edelleen jatkuva palokuntaura alkoi jo hyvin nuorena, koska Raimon isä oli Heinäveden VPK:n talon vahtimestari ja lapsuuskoti sijaitsi aivan paloase-
man vieressä. Kymmenen poikaosastovuoden jälkeen Raimo siir-tyi hälytysosastoon ja vuonna 1970 palokunnan varapäälliköksi.
Ammattikoulussa saatu venepuusepän koulutus ei avannut työ-uraa, vaan tie vei TVH:lle mittamieheksi. Varusmiespalveluaikana Korialla Raimolle tuli tutuksi Pioneerien VPK:n toiminta.
Heinäveden kunnan sivutoimisena varapäällikkönä vierähti kaksi vuotta. Vuodesta 1976 Raimo Ikonen on ollut päätoimessa pelastusalalla, aluksi Heinäveden palopäällikkönä ja vuodesta 2004 Etelä-Savon pelastuslaitoksen palomestarina vastuualueenaan tiedottaminen, vapaaehtoistoiminta ja metsäpalontorjunta. Raimo tekee myös päällystöpäivystyksiä Savonlinnan paloasemaryhmässä.
Raimolla ja hänen verovalmistelija Riitta-vaimolla on kaksi poikaa, jotka molemmat ovat olleet mukana palokuntatoiminnassa lapsesta alkaen. Tänään Lasse on ensihoitajana Keski-Suomen pelas-tuslaitoksessa ja Janne toimii Joensuun VPK:n päällikkönä.
Raimo ja Riitta käyttävät paljon vapaa-aikaansa matkusteluun kotimaassa ja ulkomailla.
Ja perinteinen aloitus: valtio vai kunnat?– Asiaa voi käsitellä monitahoisesti. Ammattipalokunnille valtiol-listaminen voisi tuottaa hyvää muun muassa käytäntöjen yhte-näistämisen muodossa. Se voisi myös tuottaa nykyistä paremman eläkeratkaisun. Sopimuspalokuntien toiminta menisi valtion hallussa kasvottomaksi ja pitemmällä aikavälillä vapaaehtoistoimin-ta tyrehtyisi. Kuntapohja on siksi parempi.
Pelastustoimi – turvallisuuden tavaratalo, erikoisliike, tietotoimisto vai joku muu?– Turvallisuuden tuottaminen kuuluu kaikille tasoille. Työtä on vain hyvä jakaa ja tehdä turvallisuustyöhön selvät pelinsäännöt. Kouluttajan ja tiedottajan osuus kuuluu vakinaiselle henkilökunnal-
le. Vapaaehtoiset voivat tehdä näkyvää valistusta kansan keskuudessa kunhan toimintaa tuetaan.
Etelä-Savossa tähän on lähdetty ottamalla mukaan myös tori- ynnä muihin tapahtumiin muita viranomaisia ja yhteisöjä sekä tuottamalla muun muassa oma palokuntakabaree yleisön viihdyttä-miseksi ja asian keventämiseksi.
Onko puhe pelastustoimen sirpaloitumisesta vailla katetta?– Sirpaloituminen on tosiasia. Kun vuonna 2002 aloin Seppo Lokan pyynnöstä tehdä selvitystyötä Etelä-Savon kuntien palokunnista, selvisi todella hyvin, että jokaisella kunnalla kuin palokunnallakin oli oma historiallinen tapansa tehdä töitä. Jo siinä vaiheessa tiedettiin, että vaikka uuden alueellisen palokunnan myötä yhdistetään toimin-toja, niin historialliseen toimintatapaan ei ole syytä tehdä harkitse-mattomia muutoksia.
Ministeriö ei antanut mitään ohjeita pelastuslaitosten perus-tamiseksi, joten kaikki 22 laitosta ovatkin jollain tapaa erilaisia. Itä-Suomessa viiden laitoksen kesken on tapahtumassa toimintojen kehittämistä yhdessä, esimerkkinä hankintatoimi.
Pelastustoimen
sirpaloituminen on tosiasia.”
Missä jamassa on mielestäsi alan tutkimus- ja kehittämistoiminta?– Tuntuu siltä, että se on joidenkin yksittäisten henkilöiden tai lai-tosten omissa käsissä. Koordinoitu toimintaa puuttuu. On hyviä esi-tyksiä, joita laitetaan käyntiin, mutta lopputuloksena on ollut se, että moni niistä on jäänyt puhtaaksi esitykseksi. Pelastusala on siinäkin mielessä outo ala, että kattava perusteos siltä puuttuu kokonaan.
Palokuntalainen • 48 31 30 Palokuntalainen • 48
Onko pelastusalan ammattikoulutus kohdallaan?– Pelastusalan ammatillinen koulutus minusta on kohdallaan. Ajan hengen mukaisesti siinä tapahtuu suunnan muutoksia. Tosin miehis-tön koulutuspaikkoja tulisi lisätä, sillä henkilöstöä ei enää riitä kuntiin saakka. Sopimuspalokuntien päällystön mahdollisuus kouluttautua pelastusopistolla on hyvä asia.
Kannatatko Westerholmin lanseeraamaa ”kevytpalomies”-konseptia?– 1950–80 luvuilla miehet valittiin kesämiehiksi palokuntien omilla testeillä – ja sitä kautta virkaan. Miehiä riitti. Tänään kuntiin ei tule pelastusopiston miehistö- ja päällystökursseja käyneitä, vaan he menevät suoraan vakinaisiin palokuntiin vuorotyöhön. Kukaan ei enää halua tulla varallaoloon, jossa ollaan jatkuvasti kuin löysässä hirressä. Laitokset täyttävätkin paikkoja sopimuspalokuntien koulutuspohjalla ja muuttavat viran esimerkiksi kalustonhuoltaja-palomiehen viraksi.
Pätevyysvaatimuksia tulisi rukata, jotta näitä yhdistelmävirkoja ei tarvitsisi muodostaa.
Entä ehdotettu palokoulu sopimushenkilöstölle?– En oikein usko omaan palokouluun. Lähikou-lutus on keino suurempien henkilöstömäärien kouluttamiseksi. Jos ”palokoululla” tarkoitetaan koko maan sopimushenkilöstön koulutusta kehittävää ja koordinoivaa elintä, asia on hyvä. Suomessa tulisi ottaa tiukempi asenne sopimus-henkilöstön koulutukseen.
Pelastusalan nimikkeet, käsitteistö ja tunnukset ovat mitä ovat, vai ovatko?– Moni alan henkilö Itä-Suomessa, riippumatta vakanssista, pitää uutta tunnusmerkintää kiro-sanana. Pitkää puhesorinasarjaa onkin ruvettu yhteisellä sopimuksella lyhentämään ja käyttä-mään omissa puheryhmissä kansantajuisempaa nimikkeistöä.
Palomies on selvä vanha termi. Miltä maistuu palokuntalaisen tilalle sana sopimuspalomies?– Kansan suussa tunnetaan palomies, palopääl-likkö, palomestari, VPK:lainen, jotka nimikkeinä ovat muun muassa USA:ssa arvostettuja. Miksei myös meillä? Miksi on tehty vaikeita muutoksia, joita kansa ei ymmärrä. Sopimuspalomies sopii hyvin nimikkeeksi talon sisällä. Se kuvastaa hänen henkilökohtaista työsopimustaan pelastus-laitokseen.
Sopimuspalokuntajärjestelmän uhat Suomessa?– Jokaisen pelastuslaitoksen on löydettävä oma toimintatapansa. Meillä Etelä-Savossa pelastuslai-tosta muodostettaessa otettiin kaikki palo-kunnat mukaan laatimaan aluesopimusta. Sitä muokattiin niin pitkään, että se kävi jokaiselle. Jokaisen palokunnan historiallista toimintatapaa kunnioitettiin. Palokuntien yhdistystoimintaan ei
puututa, vaan sitä tarvittaessa tuetaan muun mu-assa erilaisten hankintojen osalta. Mutta ne uhat: vastuulliset henkilöt ovat vähissä, kuten myös henkilöstö ylipäätään varsinkin vähäväkisil-lä seuduilla. Erilaisten vaatimusten kohtuuton ja jatkuva lisääminen on myös suuri uhka. Nuorisotyö on erittäin tärkeässä roolissa uhkien torjunnassa.
Tilannekeskus pelastuslaitoksissa – puolesta vai vastaan?– Tilannekeskus on tätä päivää. Jos on useita samanaikaisia hälytyksiä tai vaikka myrskykeskus lähestymässä, ei yksi henkilö voi johtaa koko tilannetta. Tilannekeskus miehitetään ja se alkaa jakaa voimia sinne missä niitä tarvitaan kiireimmin. Se myös etsii erikoiskalustoa ja muita resursseja. kohteisiin. Tästä toiminnasta on hyviä esimerkkejä Etelä-Savossa muun muassa luonnononnettomuuksien yhteydessä.
Palomiesten eläkekysymys – onko paluuta?– Oman käsitykseni on, että operatiivista työtä tekevien pitää päästä
eläkkeelle viimeistään 58-vuotiaana. Jokaiselle tulee, jos ei muuta, niin tukielinsairauksia, jotka estävät tehokkaan työn.
Hätäkeskusuudistus – kahdenkymmenen vuoden suuri munausko?– Hätäkeskusuudistuksen olen oman virkaurani aikana kokenut monta kertaa, joten se ei ole mitään uutta. Palvelut ovat heikenty-neet. Tilannekeskukset joutuvat paikkaamaan hätäkeskusuudis-tuksen mukanaan tuomia palveluaukkoja. Sitten tuo tekniikka – se pelaa, jos ei petä. Järjestelmän haavoittuvuudesta on lukuisia esi-merkkejä. Toivottavasti tekniikka saadaan pelaamaan luotettavasti.
Suomalainen moniviranomaishätäkeskusmalli?– Periaatteessa on hyvä, että kaikki viranomaiset saadaan koordi-noidusti hälytettyä kohteeseen tehtävää suorittamaan.
Viranomaisverkkohanke – mitä olisi voitu tehdä toisin?– Viimein on VIRVE-verkko saatu kansiorakenteeltaan sellaiseksi, että se toimii – jos osaa etsiä ja sitä käyttää. Sopimuspalokunnille siinä on varmaan koulutuksellinen haaste, kun niissä Virveä ei päivittäin käytetä.
Ihmetyttää, että vieläkin löytyy sellaisia alueita, joissa ei ole peittoa. Teknisesti järjestelmää tulisi kehittää vastaamaan tulevai-suuden haasteita.
Mitä uutta toisit pelastustoimeen?– Odotan mielenkiinnolla viiden itäsuomalaisen pelastuslaitoksen projektimaista työnsuunnittelua. Se voi tuoda monta hyvää asiaa tullessaan. Näin kävi muun muassa palokuntien viikkokoulutus-suunnittelun myötä. Tätä tuottaa Pohjois-Savon pelastuslaitos.
Tämän hetkinen sydämen asia työssäsi?– Se on tiedottaminen ulkoisesti ja sisäisesti – kaikille tasoille. Koulutuksellisesti minulla on ollut metsäpalontorjunta sydäntä lähellä. Sitä tietoa olen levittänyt myös muille pelastuslaitoksille.
Yleisenä toiveena on se, että meidän kaikkien pitäisi kunnioit-taa ja arvostaa toisiemme työtä. Se ei välttämättä tänään kaikilla tasoilla näy.
Mikä on pelastustoimen suurin haaste?– Vakinaisen henkilöstön palkkaaminen kuntiin. Oikea henkilö oikealla paikalla saa pidettyä palokunnan toiminnan virkeänä kunnassa. Monessa palokunnassa Itä-Suomessa on jo vakava hen-kilöstövajaus. Ei ole oikein, että yksikön vahvuus on yksi tai kaksi sammuttajaa.
Ajatuksiasi toimintavalmiusohjeesta?– Pelastuslaitoksen taloudellinen tilanne vakinaisissa palokunnissa näkyy sanelevan todellisen valmiuden ja miten niitä asemia sijoi-tellaan. Minusta Jyväskylä on hyvä esimerkki hyvästä toimintaval-miussuunnittelusta. Kunnissa tilanteet vaihtelevat. On palokuntia, jotka lähtevät alle viiden minuutin täysillä vahvuuksilla ja on palokuntia, joissa etsitään miehiä matkaan sekä palokuntia, jotka eivät pääse matkaan ollenkaan, kun ei ole lähtijöitä.
Yleisenä toiveena on se,
että meidän kaikkien
pitäisi kunnioittaa ja
arvostaa toisiemme työtä.
Se ei välttämättä tänään
kaikilla tasoilla näy.”
Palokuntalainen • 48 33 32 Palokuntalainen • 48
Löydä perille:
Tervetuloa Tampereelle!
Viime messuilla Bronto Skylift Oy Ab esitteli messuilla maailman suurimman kuorma-autoalustaisen nostolavalaitteen.
Tampereelle on hyvät liikenneyhte-ydet eri puolilta Suomea ja joustavat kulkuyhteydet Tampereen keskustasta Tampereen Messu- ja Urheilukeskuk-seen. Seuraa tienvarsiopasteita!
OsoiteTampereen Messu- ja Urheilukeskus (TESC)Ilmailunkatu 2033900 Tampere
Tampereen Joukkoliikennehttp://joukkoliikenne.tampere.fi
Tampereen Joukkoliikenteen linjat 1 ja 7 liikennöivät Keskustorilta Tam-pereen Messu- ja Urheilukeskukseen.
Tampereen Joukkoliikenteen aika-taulut: http://aikataulut.tampere.fi/
Mobiili: aikataulut.tampere.fi/mobile
Vihdoinkin! Turvallisuus-
messut
Tampereella!
Tervetuloa!
Joka toinen vuosi Tampereella järjestettävät Turvallisuusmessut ovat jo vuosia olleet pelastusalan ykkösnäyteikkuna ja tapaamisfoorumi. Messut ovatkin paikallaan monessa suhteessa.
Paikkana Tampere on keskeinen. Sinne on helppo päästä kaikkialta Suomesta ja Tampereen Messu- ja Urheilukeskus tarjoaa sopivat puitteet kolmipäiväiselle tapahtumalle.
Paikallaan on myös ajankohta. Syksy on pelastusalan organi-saatioissa aktiivista hankinta-aikaa. Hankintoja suunnitellaan, budjetoidaan ja tehdään. Syyskuun alku sopiikin erinomaisesti
niin hankkijalle kuin niitä suunnittelevallekin. Kahden vuo-den välein tapahtuma ei käy liian raskaaksi näytteilleasetta-jille ja vieraille. Tuotteetkin ehtivät uusiutua.
Tärkeintä on kuitenkin se, että messut ovat saaneet paikan jokaisen pelastusalan toimijan mielessä. Aina mielikuva ei ole ollut positiivinen, mutta messujen hyötyjä tarkastelemalla lopputulema on kuitenkin vahvasti plus-san puolella.
Messuja ja henkilökohtaista vuorovaikutusta tarvitaan nyt ja jatkossa, kaikkea ei voi tehdä netissä.
Messutpaikallaan
Kuvat Tampereen Messut / Turvallisuus-messut
ILMAINEN BUSSIKULJETUSIlmainen bussikuljetus messuille rauta-tieasemalta Tampereen Messu- ja Urhei-lukeskukseen kaikkina messupäivinä. Au-tossa on merkintä Turvallisuus -messut.
Rautatieasema-TESCke 5.9. ja to 6.9. bussikuljetus klo 9.00–16.00 välisenä aikana, lähdöt tasatunnein
pe 7.9. bussikuljetus klo 9.00–15.00 välisenä aikana, lähdöt tasatunnein
TESC-Rautatieasemake 5.9. ja to 6.9. bussikuljetus klo 9.30–16.30 välillä, lähdöt puolitunneittainpe 7.9. bussikuljetus klo 9.30–14.30 välisenä aikana, lähdöt puolitunneittain. Viimeinen bussikuljetus rautatieasemalle lähtee messujen sulkeuduttua klo 16.00.
Palokuntalainen • 48 35 34 Palokuntalainen • 48
Kansainväliset Turvallisuus-messut kokoavat turvallisuusalan ammattilaiset Tampereelle jälleen 5.–7. syyskuuta 2012. Alan johtava ja tärkein Pohjoismaissa pidettävä messutapahtuma järjestetään jo 13. kerran.
Samaan aikaan on neljännet Security- ja Työhyvinvointi-messut. Tur-vallisuuden suurtapahtuma esittelee kattavasti kaikki turvallisuuden eri osa-alueet, uutuudet ja tuoreimman tiedon. Näytteilleasettajia on mukana lähes 260. Turvallisuus-messuista on muodostunut eräs mer-kittävimmistä alan tapahtumista Euroopassa. Monet alan perinteiset messut ovat ottaneet painopisteikseen kulunvalvonnan, vartioin-nin ja omaisuuden suojelun. Tampereella eri teemojen ympärille on rakennettu onnistuneesti kolme eri messutapahtumaa. Tämän ansiosta Turvallisuus-messuilla voidaan yhä keskittyä laajasti palo- ja pelastustoimen teemoihin.
Suomen Palokalustoliikkeiden Yhdistys (SPLY) juhlii tänä vuonna 40-vuotista taivaltaan messujen yhteydessä. Palo- ja pe-lastuskaluston valmistajien ja maahantuojien sekä valtakunnallisesti alan kauppaa käyvien yritysten oman yhdistyksen tarkoituksena on edistää ajanmukaisen palo- ja pelastuskaluston valmistusta ja kaup-paa, huolehtia jäsenistönsä eduista, neuvoa ja kouluttaa sekä ylläpitää yhteistyötä kotimaisten ja ulkomaisten viranomaisten sekä järjestöjen kanssa. Yhdistys on myös mukana standardisoinnin kehittämisessä ja seuraa alan yleistä kehitystä. Alan muuttuvaa lainsäädäntöä käydään läpi perinteisillä Hankintapäivillä. SPLY:n jäsenliikkeet ovat paloka-lustoalan asiantuntijoita ja vastaavat myymiensä tuotteiden laadusta, huollosta ja varaosapalvelusta sekä tarjoavat asiantuntija-apua
palokalustoalaan liittyvissä asioissa. Jäsenliikkeiden edustajat tekevät tiivistä ja tärkeää yhteistyötä eri toimijoiden kanssa ja ovat mukana monissa työryh-missä, joissa vaikutetaan alan normei-hin ja kehitykseen.
Palokalustokaupan toiminta määräytyy pitkälti julkisia hankin-toja koskevan hankintalain pohjalta. Haasteena ovat yhä tarjouspyyntöjen
kirjavuus ja epäselvät valintaperusteet, sillä alan yritysten tulisi olla tarjouspyyntövaiheessa tasavertaisia. Valtionosuuden loppuminen kalustohankinnoista saattaa viivästyttää ainakin raskaan kaluston hankintapäätöksiä. Aluepelastuslaitokset joutuvat entistä tarkemmin harkitsemaan hankittavan kaluston tärkeysjärjestystä. Ensihoitopal-velujen järjestäminen uudelleen myös mietityttää sairaankuljetuska-lustoa hankkivaa asiakaskuntaa. Turvallisuus 2012 tarjoaa jälleen hy-vän paikan vertailla eri valmistajien innovaatioita ja tuotevalikoimia. Messut ovat myös kollegojen ja asiantuntijoiden tapaamispaikka, jossa keskustellaan alan näkymistä.
Suomen Työsuojelualan Yritysten Liitto (STYL) nostaa ajankohtaisena asiana esille suojainasiantuntijakoulutuksen kehit-tämisen. Koulutettuja suojainasiantuntijoita on Suomessa jo yli 300. Uusia haasteita on tuonut e-oppiminen eli verkossa opiskelu, mikä on lisääntynyt merkittävästi. Jatkossa halutaan antaa entistä parempaa koulutusta aiempaa laajemmalle joukolle, kuten työterveyshoita-jille. He voisivat aluksi käyttää koulutettuja suojainasiantuntijoita apuna työpaikkakäynneillä riskin arvioinnissa ja mahdollisten henkilönsuojainten valinnassa. Tulevaisuudessa työterveyshoitajat voisivat hankkia samat pätevyydet itselleen osallistumalla suojaina-siantuntijan pätevyyskoulutukseen. STYL:n jäsenet ja heidän osaava henkilökuntansa kykenevät tarjoamaan hyvän panoksen suomalaisil-le yrityksille antamalla tukea riskien arviointiin, suojainten valintaan, suojainten käytön opastukseen ja käyttöasteen nostamiseen. Yhteis-työssä viranomaisten kanssa pyrimme vähentämään työtapaturmia ja ammattitauteja. Isona haasteena on esimerkiksi sormivammojen vähentäminen. Kaikista työtapaturmista 20,5 % kohdistuu sormiin ja hyvillä viiltosuojakäsineillä näistä voitaisiin poistaa yli puolet.
Alan kansainvälinen suurtapahtuma edesauttaa merkittä-västi kotimaisten tuotteiden markkinointia ja helpottaa tuotekehityk-sen seuraamista. Toivotan kaikille menestyksekkäitä päiviä Tampe-reen Turvallisuus 2012 -messuilla – tervetuloa!
Leo Huttunenmessutoimikunnan puheenjohtajaTurvallisuus-messut
Hyvät Turvallisuus 2012 -messujen näytteilleasettajat ja messuvieraat!
Näytteilleasettajia on
mukana lähes 260.”
Palokuntalainen • 48 37 36 Palokuntalainen • 48
PAIKKATampereen Messu- ja Urheilukeskus, Ilmailunkatu 20, 33900 Tampere AIKA: 5.–7.9.2012AUKIOLOAjAT: ke–to klo 9.30–16.30, pe klo 9.30–16.00SISÄÄNPÄÄSy: Veloituksetta ennakkorekisteröitymällä kävijäksi osoitteessa www.turvallisuusmessut.fi tai pääsyli-pulla 20 € (sis. alv 9 %) IKÄRAjA: 18 vuotta. (alle 18-v. valvojan seurassa).PySÄKÖINTI: Maksettaessa lipunmyynnissä 4 €, maksettaessa ulkoalueella 6 € Pysäköintilipuke tarkistetaan pysäköintialueelta ulos ajettaessa.LIIKENNEyHTEydET: Tampereen joukkoliikenteen linjat 1 ja 7 Keskustorilta Tampereen Messu- ja Urheilukeskukseen. Finnair, puh. 0600 140 140 Rautatieasema, puh. 0600 41 900 Taksi, puh. 0100 4131
NÄyTTELyHALLIT: A-halli: Turvallisuus 2012, Työhyvinvointi 2012, C-halli: Turvallisuus 2012 d-halli: Security 2012
MESSUjÄRjESTÄjÄ:Tampereen Messut Oy Ilmailunkatu 20, PL 163 33901 Tampere Puh. 0207 701 200Fax 0207 701 201
ASIAKASPALVELU: Puh. 0207 701 222info@tampereenmessut.fiwww.tampereenmessut.fiwww.turvallisuusmessut.fiwww.tyohyvinvointimessut.fiwww.securitymessut.fi
MESSUINFOPLACE: Tampere Exhibition and Sports Centre Ilmailunkatu 20, 33900 Tampere Finland dATE: September 5th–7th 2012 OPENINg HOURS: Wed–Thu 9.30 am–4.30 pm, Fri 9.30 am–4.00 pm AdMISSION: Pre-registration free of charge or admission ticket 20€ (incl. VAT 9% )AgE LIMIT: Under the age of 18 must be accompanied by a supervisor PARKINg: 4 € bought inside (incl. VAT 9 %) 6 € bought outside (incl. VAT 9 %) TRANSPORTATION CONNECTIONS: Tampere City bus routes 1 and 7 between the city centre and Tampere Exhibition and Sports centre Finnair, Tel. +358 600 140 140 Railway station, Tel. +358 600 41 900 Taxi, Tel. +358 100 4131ExHIBITION HALLS: Hall A: Safety and Security 2012, Workplace Welfare 2012 Hall C: Safety and Security 2012 Hall d: Security 2012
TRAdE FAIR ORgANIzER:Tampere Trade Fairs Ltd Ilmailunkatu 20, P.O Box 163 FIN-33901, Tampere, Finland Tel. +358 207 701 200Fax +358 207 701 201
CUSTOMER SERVICE Tel. +358 207 701 222info@tampereenmessut.fiwww.tampereenmessut.fiwww.turvallisuusmessut.fiwww.tyohyvinvointimessut.fiwww.securitymessut.fi
FAIR INFOKeskiviikko 5.9.2012SEMINAARIT
JäRJESTYS:1) Avajaiset2) CE-merkittyjen rakennustuotteiden oikea käyttö (klo 9.00)3) Työturvallisuuskortin ajankohtaiset asiat (klo 10.00)4) Johtajuutta konfliktien käsittelyyn (klo 10.00)5) Työhyvinvointitoiminta työpaikalla –seminaari (klo 10.00)6) Turvateknologia ikäihmisten palveluiden järjestämisessä (klo 12.00)7) Elinkeinoelämän ja viranomaisten yritysturvallisuusstrategia 2012–2015 (klo 12.30)8) Pelastustoimen hankinnat –ajankohtaisseminaari (klo 13.00)9) Turvallisuuden ennakoiva johtaminen (klo 13.00)
Torstai 6.9.2012SEMINAARIT
JäRJESTYS:1) Oppilaitosten turvallisuus –seminaari (klo 10.00)2) Palo- ja pelastusalan työturvallisuus ja työhyvinvointi –seminaari (klo 10.00)3) Ajankohtaista työsuojeluvaltuutetuille (klo 10.00)4) Työyhteisön toimivuus ja työhyvinvointi (klo 10.30)5) Työkyky on yhteinen asia – tarvitaan työpaikan ja työterveyshuollon tiivistä yhteistyötä (klo 13.00)6) Yhteistyöllä riskit hallintaan -seminaari (klo 13.00)7) TOKEVA 2012 (klo 14.00)
Perjantaina 7.9.2012SEMINAARIT
JäRJESTYS:1) Tulityö-seminaari (klo 9.30)2) TOKEVA 2012 (klo 10.00)3) Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän suuntaan (klo 10.00)4) YT-neuvottelut: ongelma vai mahdollisuus? (klo 10.00)5) Työn imu –innostumista ja iloa (klo 12.30)6) AS1 alkusammutus -seminaari (klo 12.30)
Ohjelma
Messuille rakennetaan jälleen Turvatalo, joka esittelee turvallisuut-ta sekä rakennusteknisten ratkaisujen osalta että yksilöturvallisuuden
näkökulmasta.
Turvatalo tarjoaa tietoa ja tuotteita yleisten turvallisuusratkaisujen ohella myös erityisryhmien tarpeisiin sekä seniori- ja palveluasumiseen.
Turvatalo toteutetaan ensimmäistä kertaa yhteistyössä Tampereen ammattiopiston kanssa. Kokonaan moduuleista koottava Turvatalo palvelee messujen ohella pysyvänä, muokattavana oppimis-ympäristönä.
Uutuutena Turvatalossa nähdään mm. turva-huone (Panic Room). Panic Room Company Ltd:n kehittämä ja FSM Oy:n maahantuoma turvahuone on helposti asennettava, kasattava ja siirrettävä huone, joka tuo nopean turvan ihmisille. Tutustu kymmeniin turvallisuusratkaisuihin aidossa ympä-ristössä Turvatalossa!
Uudistettu Turvatalo
38 Palokuntalainen • 48
SECURITY- messujen näytteilleasettajat• Abloy Oy, D 201 www.abloy.fi• Are Oy, D 511 www.are.fi• ArkiTurva, D 604 • Ascom Miratel Oy, D 407 www.ascom.fi• Avack Oy, D 44 www.avack.fi• Avalarm Oy, D 512 www.avalarm.fi• AxNet Finland Oy, D 301 www.axnet.fi• Bandit Suomi Oy, U 80 www.banditsuomi.fi• Bano/Hovila Oy, D1000 www.hovila.fi• Byggma group, D1000 www.byggmagroup.fi• decens Oy, D 323 www.decens.fi• deltabit Oy, D 32 www.deltabit.fi• divacont Oy, D 411 www.divacont.com• Engarde Finland/Finfire Oy, D 602 www.armoria.fi• Eurosec Oy, D 506 www.eurosec.fi• Fenestra Oy, D1000 www.fenestra.fi• FinnSec 2013, D 428 www.finnsec.fi• Finscoop Ky, D 600 www.finscoop.fi• Firecon group Oy, D 101, U 60 www.firecon.fi• FSM Oy, D 650, D1000 www.fsm.fi• generics Finland Oy, D 225 • Hämeen Lukko Oy, D1000 www.hameenlukko.fi• Idcontrol Oy, D 40 www.idcontrol.fi• iLOQ Oy, D 107 www.iLOQ.com• Innohome Oy, D1000 www.innohome.com• joensuun Kourutuote Oy, D 223, D1000 www.kattovaruste.fi • Kaba AB, D 211 • Kiinteistö & Talotekniikka –lehti, D 49 www.kita.fi• Kidde Finland Oy, D 611 www.kidde.fi• Kotiolo Oy, D1000 www.kotiolo.fi• Kuljetus&Logistiikka – lehti, D 39 www.kuljetusjalogistiikka.com• Kvaliteam Oy, D 34 www.servus.fi• Lastmile Connection Service Oy - LMCS, D 305• LogiSec Oy, D 38, D 39 • Next deck Oy/NExT TURVA, D 36, D 1000 www.nextdeck.fi• Pauner Oy Reelstrap, D 50 www.reelstrap.com• Pirkanmaan ammattiopisto, D 116 www.pirko.fi• Oy Pomaco Ab, D 607 www.pomaco.fi• PPCT Finland Oy, D 606 www.ppct.fi• Promist Oy, D 401, D1000 www.provacuum.fi• Rollock Oy, D 46 www.rollock.fi• S.O. Import avoin yhtiö, D 603 www.soimport.com• Scando Oy, D 30 www.scando.com• Seniortek Oy, D 510, D1000 www.seniortek.fi
Palokuntalainen • 48 39
• OAj Pirkanmaa ry, A1128 • Orelo Oy, A1003 www.orelo.fi• Palo- ja pelastustieto ry Toimitus, C 500 www.pelastustieto.fi• Palomiesliitto SPAL, C 77 www.palomiesliitto.fi• Palopäällystö jHL ry, C 600 www.palopaallystojhl.fi/• Pelastusalan Toimihenkilöiden Liitto PTL ry, C 716 www.ptlry.fi• Pelastusopisto, C 640 www.pelastusopisto.fi• Peltaco Oy, C 440 www.peltaco.com• Plugmasters ry, A 77 www.plugmaster.fi• Polarsafety Oy, c 331 www.polarsafety.fi• Profile Vehicles Oy, c 201 www.profilevehicles.com• juha Rantanen Oy, A 428 www.hand1a.fi• Rauplan Oy, C 131 www.rauplan.com• Rebo bv, A 522 www.rebosystems.com• Rexram Oy, A 116 • Rostek-Tekniikka Oy, A 631 www.r-t.fi• RTV-yhtymä Oy, A 241 www.rtv.fi• SaFe Työsuojelutarvike Oy, A 630 www.safe.fi• Sammutin Oy, U 50 www.saurus.fi• Sarco Oy, C 330 www.sarco.fi• Scania Suomi Oy, C 701 www.scania.fi• Scott Health & Safety Oy, A 101 www.scottsafety.com• Oy Sea Safety Scandinavia Ltd, C 601 www.seasafety.net• Sharkmed Oy, C 519 www.sharkmed.fi• Sievin jalkine Oy, A 201 www.sievi.com• Sintrol Oy, C 68 www.sintrol.com• Skydda Suomi Oy, A 509 www.skydda.fi• SOS-Asu Ky, C 420 www.sos-asu.com• Stailamos Oy, A 939 www.stailamos.fi• Standby Oy Ab, C 71 www.standby.eu • STyL Suomen Työsuojelualan yritysten Liitto ry, A 79 www.styl.fi• Sundström Safety AB, A 719 www.srsafety.com • Suojakäsine Oy, A 331 www.suojakasine.fi• Suojalaite Oy, A 111 , A 231 www.suojalaite.fi• Suomen 3M Oy, A 501 www.3M.fi• Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK ry, A1013 www.sak.fi• Suomen Ensihoitoalan Liitto ry, C 610 www.sehl.fi• Suomen Erillisverkot Oy, C 725 www.erillisverkot.fi• Suomen Palokalustoliikkeiden yhdistys SPLy ry, C 500 www.sply.fi• Suomen Palopäällystöliitto, C 500 www.sppl.fi• Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK, C 500 www.spek.fi• Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry, C 619 www.sspl.fi• Suomen Sterisol Oy, A 119 www.sterisol.se• Suomi-Tikas Oy, C 70 www.suomi-tikas.fi• T.Kurikka & Co Oy, C 729 • T:mi A Toivari, C 518 www.rescari.fi• Tamlans Oy Ab, c 123 www.tamlans.fi
Näytteilleasettajat• Softex Oy, D101 www.softex.fi• SOL Palvelut Oy, D 311, U 10 www.sol.fi• Studiotec Oy, D 605 www.studiotec.fi• Suomen Turvakauppa Oy, D 100 www.turvakauppa.com• TAKK, D 116 www.takk.fi• Tampereen Ammattioppilaitos, D 116• Teletec Connect Oy, D1000 www.teletec.fi• Tullihallitus, D 38 www.tulli.fi• Tupla T, D 604 • Turvallisuus & Riskienhallinta-lehti, D 20 www.turvallisuus.com• Turvallisuusmuseo kannatusyhdistys ry, D 428 www.turvallisuusmuseo.fi• Turva Pro -verkosto Tampereen teknillinen yliopisto, D 322 www.turvapro.fi• Valvova Oy, D 501 www.valvova.fi• Vinyyliverhous.fi Raimont Trade Oy, D1000 www.vinyyliverhous.fi• Visiolink Oy, D 422 www.visiolink.fi• VTT, D 104 www.vtt.fi• Väärin Puutavara Oy, D1000 www.vaarinpuutavara.fi• Wattiman Oy, D 400 www.wattiman.com• Vibsolas Oy, D 601 www.vibsolas.com• Wintel Finland Oy, D 305 www.wintel.fi• yIT Kiinteistötekniikka, D 206 Oy www.yit.fi• ympäristöturvallisuuskortti, D 610 www.ymparistoturvallisuuskortti.fi
TURVALLISUUS- messujen näytteilleasettajat• 3T Ratkaisut Oy, A 99 www.3tratkaisut.fi• Abeko Konfektions Ab, A 729 www.abeko.fi• Ahlsell Oy, A 731 www.ahlsell.fi• Aluehallintovirasto, työsuojeluhallinto, A 920 www.tyosuojelu.fi• AMT Hakemistot Oy, AUlA 8 www.amt.fi• Arbesko AB, A 429 www.arbesko.com• B.A.U.S. AT Sp. z.o.o, C 531• Berner Oy Sport, A 541 www.bernersport.fi• Blåkläder Oy, A 50 www.blaklader.com• BockMann Finland Oy, A 531 www.rautelin.fi• Bronto Skylift Oy Ab, U 20 www.bronto.fi• Buff Finland/B-Trade Ky, A 228 www.buff.fi• Carrington Career & Workwear Ltd, A 338 www.carrington.uk.com• Cederroth Oy, A 420 www.firstaid.cederroth.com/fi• Oy Colly Company Ab, C 425 www.colly.fi• dafo Oy, c 100 www.dafo.fi• dimex Oy, A 211 www.dimex.fi• divetech Compressors t:mi divetech Oy, C 50 www.divetech.fi• dL Software Oy, A 71 www.dlsoftware.fi• dräger Suomi Oy, A 309 www.draeger.com
• EARfoon Suomi Oy, A 87 www.earfoonsuomi.fi• Ejendals Suomi Oy, A 609 www.ejendals.com• Elektro-Arola Oy, C 419 www.elektro-arola.fi• Ergomat Suomi Oy, A 75 www.ergomat.fi• Ergon Oy, A 539 www.ergon.fi• Erlatek Oy, A 208 www.erlatek.fi• Etra Oy, A 701 www.etra.fi• Evermatic Oy, A 330 www.evermatic.fi• Ferno Norden Oy, C 629 www.fernonorden.com• Finlayson Oy, A 942 www.finlayson.fi• Finsatec Oy, C 101 www.finsatec.fi• Foxa Oy, A 338 www.foxa.fi• grolls Oy, A 321 www.grolls.fi• Haztec International LTd, C 620 www.haztec.biz• HNU-Nordion Ltd Oy, A 740 www.hnunordion.fi• Honeywell Safety Products, A 419 www.sperianprotection.fi• Hultafors group Finland Oy, A 621 www.hultaforsgroup.fi• Oy Insalko Ab, C 62 www.insalko.fi• Oy Interenergy Ltd Presso Center, C 50 www.pressocenter.fi• Isojoen Konehalli Oy IKH, A 221 www.ikh.fi• jokamuovi Oy, A 218 www.jokasafe.fi• jSP Ltd, A 739 www.jsp.co.uk• Karske Oy Ab, A 121, C 60 www.karske.fi• Kaukomarkkinat Oy Radiopuhelimet, A 721 www.kaukomarkkinat.fi/ radiopuhelimet• V Keskimäki Oy, A 638 www.keskimaki.fi• Knorring Oy Ab, C 513 www.knorring.fi• Konekesko Oy Marine, C 140 www.konekesko-marine.fi• Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja, Palokuntalainen -lehti, AUlA 2 www.sanomapaja.fi, www.palokuntalainen.fi• Kwintet Finland Oy, A 301 www.leijona-pro.fi• Laerdal Oy, C 431 www.laerdal.fi• Laitosjalkine Oy, A 406 www.laja.com• Lamor Corporation, C 55 www.lamor.fi• Liikenneturva, A 641 www.liikenneturva.fi• Lindström Oy, A 100 www.lindstrom.fi• Malux Finland Oy, A 640 www.malux.fi• Medic Ensiaputarvike Oy, A 630 www.duellmedic.com• Medic Partner Oy, C 629 www.medicpartner.fi• Meriturva Maritime Safety Training Centre, c 321 www.meriturva.fi• Mica Elektro Oy Ltd, A 741 www.mica.fi• MSA Nordic AB, A 421 www.msanet.com• Multisafe Oy, A 401 www.multisafe.fi• Nordic Special Vehicles Oy /B.A.U.S. AT, C 531 www.nsv.fi• Nordic Trail, A 73 www.nordictrail.fi• Nuohousalan keskusliitto ry, C 500 www.nuohoojat.fi
• Tammed Oy, C 431 www.tammed.fi• Tammivilkut Oy T:mi Tapio Tammi, C 325 www.tammivilkut.com • Tampereen aluepelastuslaitos, C 631 www.tampere.fi/aluepelastuslaitos• Tampereen Suojainpiste Oy, A 83 www.tampereensuojainpiste.fi• Tamrex Oy, A 211, c 101 www.tamrex.fi• Tehy ry, C 610 www.tehy.fi• Oy Teknocalor Ab, A 329 www.teknocalor.fi/fi/mittauslaitteet• Teknosafe Oy, c 221 www.teknosafe.fi• Telko Oy, Ympäristötuotteet, A 721 www.telko.com/portal/fi/kemikaalit/ ymparistotuotteet/• TH-Teocon Oy, A 60 www.th-teocon.fi• Tranemo Workwear Finland Oy Ab, A1001 www.tranemoworkwear.com• Turvata Oy, C 624 www.orum.fi• Työsuojelupäälliköt ry, A 307 www.finnsafe.net• Työterveyslaitos, A 921 www.ttl.fi• Työ Terveys Turvallisuus Toimitus, A 921 www.ttl.fi/ttt• Työturvallisuuskeskus TTK, A 925 www.tyohyvinvointikortti.fi• Ursuk Oy, C 401 www.ursuk.com• Uusi Insinööriliitto UIL ry, C 716 www.uil.fi• Vandernet Oy, A 70 www.vandernet.com• Veho group Oy Ab Erikoisajoneuvomyynti, c 201 www.veho.fi• Veikko Nummela Oy, c 101 www.veikkonummela.fi• Vema Lift Oy, U 50 www.vema.fi• Viking Life-saving Equipment Oy Finland, C 413 www.viking-life.fi• Virve tuotteet ja palvelut Oy, C 421 www.virve.com/• Volvo Finland Ab, C 621 www.volvo.com• VV-Auto group Oy, C 123, U 35 www.vv-auto.fi• WellWorks Oy, A1116 www.ehr.fi• Würth Oy, A 430 www.wurth.fi• yTM-Industrial Oy, C 425 www.ytm.fi
TYÖHYVINVOINTI- messujen näytteilleasettajat• Ad-Lux Oy, A1040 http://adlux.wordpress.com• AdI Kalusteet Oy, A 915 www.adi.fi• Awen Oy, A 914 www.awen.fi• Back App AS, A 841 www.backapp.eu• Bodymind Oy Kuntoutuspalvelut, A1014 www.bodymind.fi• Ergolift Oy Ab, A1000 www.ergolift.fi• Oy Finate Ab, A 828 www.finate.fi• Firstbeat Technologies Oy, A 831 www.firstbeat.fi• Frantsilan Hyvän Olon Keskus, A1115 www.frantsila.com• Fysiomyynti, A 841 www.fysiomyynti.fi• Hotelli Haikon Kartano, A 929 www.haikko.fi
• Humantool Oy, A 829 www.humantool.fi• julkisten ja hyvinvointialojen liitto jHL ry, A 930 www.jhl.fi• Keva, A 819 www.keva.fi• Kinnarps Oy, A 901 www.kinnarps.fi• Koskiklinikka, A 813 www.koskiklinikka.fi• Kruunupuisto Oy Punkaharjun kuntoutuskeskus, A 726 www.kruunupuisto.fi• Kuntoutuskeskus Kankaanpää, A 629 www.kuntke.fi• Kuntoutuskeskus Petrea, A 918 www.petrea.fi• Kuortaneen Urheiluopisto, A1006 www.kuortane.com• Kylpylähotelli Päiväkumpu, A1028 www.paivakumpu.fi• Management Institute of Finland MIF Oy, A1045 www.mif.fi• Medilaser Oy, A 812 www.medilaser.fi• Medisport Oy, A 839 • Merplast Oy, A 112 www.merplast.fi• MIP Electronics Oy, A 821www.mip.fi• Motivire/Motivaatioverkko Oy, A1121 www.motivire.fi• Motoral Oy, A 909 www.motoplast.fi• MS-liiton työllisyyspalvelut, A 912 www.ms-liitto.fi• Palvelualojen ammattiliitto PAM ry, A 820 www.pam.fi• Peurunka, A 913 www.peurunka.fi• Pirteeks, A1015 www.pirteeks.fi• Premius Kuntoutus ja Koulutusklinikka Oy, A 711 www.premius.fi• Reijo Vuorio Ky, A 938 www.reijovuorio.com• Sabora Pharma Oy, A 815 www.saborapharma.fi• Suomen Huippukunto Oy, A1026 www.huippukunto.fi• Suomen Kenkävalimo Oy, A1038 www.promena.fi• Suomen Työterveyshoitajaliitto – Finlands Företagshälsovårdareförbund r.f, A1024 www.stthl.net• Sustainable Mobile Oy, Suomen Säteilykontrolli, A 728 www.sateilykontrolli.fi• Tempur-Med Sleep Center, A1008 www.sleepcenter.fi• Tullinkulman Työterveys, A 818 www.tullinkulmantyoterveys.fi• Työfysioterapeutit ry, A1021 www.tyofysioterapeutit.com• UKK Terveyspalvelut Oy, A1113 www.ukkterveyspalvelut.fi• Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö, A1017• Varalan Urheiluopisto, A1118 www.varala.fi• Oy Vendor Ab, A 738 www.vendor.fi• VITALgO, A1015 www.vitalgo.fi
Katso yritysesittely Palokuntalainen -lehdestä nro 47 tai osoitteesta www.palokuntalainen.fi - Näytelehti
Muutokset mahdollisia!
Palokuntalainen • 48 41 40 Palokuntalainen • 48
Tampereen Messut Oy ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK toteuttavat Suomen suurimman poistumisharjoituksen turvallisuusalan suurmessutapah-tuman avajaispäivänä 5.9.2012 klo 13.30. Tarkoituksena
on testata käytännössä, kuinka suuri messuhalli saadaan tyhjennettyä nopeasti ihmisistä ison tapahtuman aikana. Poistumisharjoitus sopii myös erinomaisesti Pohjoismaiden suurimman turvallisuusalan messutapahtuman teemaan. Kansainväliset Turvallisuus-, Security- ja Työhyvinvointi-messut järjestetään 5.–7.9.2012 Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa.
– Yhteistyössä SPEKin kanssa päätimme toteuttaa Turvallisuus-messuilla tiettävästi Suomen suurimman poistumisharjoituksen ensimmäisenä messupäivänä. Turvallisuusalan kolmipäiväinen suurmessutapahtuma täyttää kokonaisuudessaan Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen kolme hallia ja ulkoalueet, mutta poistumis-harjoitus tullaan järjestämään vain C-hallissa. Tarkoituksena on, että koko C-halli tyhjennetään ihmisistä eri poistumisreittejä käyttäen. Toivomme, että näytteilleasettajat ja messuvieraat osallistuvat aktiivi-sesti tähän harjoitukseen, joka tulee olemaan paitsi erittäin hyödylli-nen, myös erinomaisesti messujen sisältöön sopiva ohjelmanumero, kertoo Turvallisuus- ja Työhyvinvointi-messujen projektipäällikkö Veli-Pekka Rouvali Tampereen Messut Oy:stä.
Suurmessutapahtuma: kolme hallia, lähes 260 näytteilleasettajaa, 350 tuoteryhmää ja lähes 80 tietoiskua
Turvallisuus-, Security- ja Työhyvinvointi-messut muo-dostavat yhdessä Pohjoismaiden merkittävimmän turvallisuusalan ammattitapahtuman, johon osallistuu lähes 260 näytteilleasettajaa kolmessa messuhallissa. Turvallisuus-messut nostavat esille pelas-tustoimen, työturvallisuuden, ympäristöturvallisuuden ja ensiavun. Työhyvinvointi-messut keskittyvät työterveyteen, työsuojeluun, työkykyyn sekä alan neuvontaan, koulutukseen ja konsultointiin. Security-messujen pääteemat ovat asuminen ja henkilöturvallisuus, yritysturvallisuus ja riskien hallinta sekä tekniset ratkaisut ja koulu-tus. Turvallisuuden suurmessutapahtumassa on esillä yhteensä yli 350
tuoteryhmää. Kävijöitä messuilla on viime vuosina ollut yli 12 000. Turvallisuuden ja työhyvinvoinnin ykkösmessutapahtumassa am-
mattilaiset pääsevät keskustelemaan alan haasteista ja mahdollisuuk-sista, tutustumaan uutuustuotteisiin ja -palveluihin sekä verkostoi-tumaan. Messujen ohjelma on nyt laajempi kuin edellisillä messuilla vuonna 2010. Erilaisten työnäytösten lisäksi ohjelmassa on kaikkiaan lähes 80 seminaaria tai tietoiskua, jotka tarjoavat ajankohtaista tietoa alan huippuasiantuntijoiden johdolla. Messuilla palkitaan myös Vuo-den Palomies ja Hyvän työelämän puolestapuhuja. Turvallisuuden suurmessutapahtuman avaa keskiviikkona 5.9. sisäasiainministeri Päivi Räsänen. Juhlapuhujana avajaisissa on Työturvallisuuskeskuk-sen toimitusjohtaja Jorma Löhman.
Turvallisuus koskettaa koko yhteiskuntaa – uudistuneesta Turvatalosta vinkkejä arjen turvallisuuteen
Security-messuilla keskitytään turvallisuustekniikkaan, alan palveluihin ja tuotteisiin. Esillä on sekä kiinteistöjen turvallisuustek-niikkaa että henkilö- ja yritysturvallisuusratkaisuja. Ajankohtaisia teemoja ovat oppilaitosten turvallisuus ja kouluväkivalta, joita käsi-tellään torstaina 6.9. Oppilaitosten turvallisuus -seminaarissa. Päivän aiheena on myös julkisten tilojen ja myymälöiden turvallisuus. Lisäksi kirjailijat ja turvallisuuskonsultit Laura Benyik ja Shamuel B. Kohen ESIS ry:stä pitävät torstaina tietoiskun Kouluturvallisuuden psykologiaa - Myyttejä ja faktoja.
– Turvallisuudesta on tullut yhä tärkeämpi osa arkea ja aihealue käsittää monia yhteiskunnallisesti merkittäviä kysymyksiä. Tulevilla messuilla haluamme vastata ihmisten tiedonjanoon sekä nostaa esille puhuttavimmat aiheet aina oppilaitosten turvallisuudesta yleiseen ja yksilötason turvallisuuteen. Työhyvinvoinnin teemat ohjelmassa ovat myös lisääntyneet, joten ihmisten fyysistä ja henkistä hyvinvointia käsitellään monipuolisesti. Näyttelyosastojen ohella konkreettisia ratkaisuja yritysten, kotien ja yksilöiden turvallisuuteen esitellään uudistuneessa Turvatalossa, joka tarjoaa tietoa ja tuotteita yleisten turvallisuusratkaisujen ohella erityisryhmien tarpeisiin sekä seniori- ja palveluasumiseen, sanoo Security-messujen projektipäällikkö
C-halli tyhjennetään ihmisistä messujen
avajaispäivänä
LISäTIEDOT: www.turvallisuusmessut.fi, www.securitymessut.fi, www.tyohyvinvointimessut.fi www.tampereenmessut.fi Tanja järvensivu, viestintäpäällikkö, p. 050 536 8133, [email protected] Mattila, viestintäassistentti, p. 0400 914 877, [email protected], Työhyvinvointi: Veli-Pekka Rouvali, projektipäällikkö, p. 050 516 4005, [email protected]: Mikael Wänskä, projektipäällikkö, p. 040 350 0445, [email protected]
Mikael Wänskä Tampereen Messut Oy:stä.Turvatalo toteutetaan ensimmäisen kerran yhteistyössä Tam-
pereen ammattiopiston kanssa. Kokonaan moduuleista koottava Turvatalo palvelee messujen ohella pysyvänä, muokattavana oppimisympäristönä. Uutuutena Turvatalossa nähdään muun muassa turvahuone (Panic Room). Panic Room Company Ltd:n kehittämä ja FSM Oy:n maahantuoma turvahuone on helposti asennettava, kasattava ja siirrettävä huone, joka tuo nopean turvan ihmisille. Tarkemmat tiedot messujen ohjelmasta: www.turvalli-suusmessut.fi.
Turvallisuus järjestetään A- ja C-halleissa, Työhyvinvointi A-hallissa ja Security D-hallissa. Messut järjestää Tampereen Messut Oy yhteistyössä alan yritysten, yhdistysten sekä muiden toimijoi-den kanssa.
Palokuntalainen • 48 43 42 Palokuntalainen • 48
VILLIMIES
VillimiesIsto Kujala
Kirjoitin Palokuntalaisen numerossa 35
(31.8.2010), että Porin SuomiAreenalla
keskustellaan suurista ja pienistä suoma-
laista yhteiskuntaa koskettavista kysymyk-
sistä. Esitin, että seuraavana kesänä olisi
myös pelastustoimi saatava keskustelun
kohteeksi. Se ei toteutunut. Sitä vastoin
tänä kesänä esitys toteutui – oikeastaan
paremmin kuin osasin aavistella. Sisä-
asiainministeri Päivi Räsänen veti koko
sisäasiainministeriön hallinnonalan keskus-
telemaan Poriin.
FireFit voi romuttaa sopimus-palokuntajärjestelmänVierailin Saksassa suomalaisten palokun-
talaisten ryhmässä toukokuun lopulla.
Tiesin ennakkoon, että Saksassa ei haluta
vaikeuttaa palokuntatoimintaa liiallisilla vaa-
timuksilla. Aiemmilla vierailuilla Saksassa
on selvinnyt, että erityisiä testivaatimuksia
savusukelluksesta tai muustakaan toimin-
nasta ei ole. nyt esille tuli savusukellusvaa-
timus, joka sinällään on ihan aiheellinen.
Testaus Hampurin osavaltiossa toteute-
taan siten, että testattavat savusukelta-
vat konttiradan läpi. Jos radalle mennyt
henkilö tulee radan toisesta päästä läpi,
on hän savusukelluskelpoinen, muuten ei.
Tämä tuntuu kovin käytännönläheiseltä ja
onnistuneelta testausmenetelmältä.
Samaa ei voi sanoa kaavailuista, jossa
kaikki sopimuspalokuntalaiset pakotettai-
siin FireFit-testin suorittamiseen. Alalla
on hyväksytty nykyiset savusukellusvaati-
mukset, vaikka tiedämme, että reilusti alle
1/3 sopimuspalokuntalaisista osaa testit
hyväksytysti suorittaa. Tässä mielessä
Hampurin malli olisi Suomessakin paljon
parempi. Monivaiheinen testaus ja useat
pakolliset harjoitukset karsivat aivan liikaa
testiin halukkaita.
En hyväksy FireFit testausjärjestelmää
siten, että sen suorittaminen olisi pakol-
lista kaikille sopimuspalokuntalaisille. Sitä
vastoin uskon siihen, että fyysistä kuntoa
voidaan edistää mahdollisuudella osallistua
testeihin ja saamalla testistä perusteelli-
sen palautteen. Palautteesta tulisi näkyä,
miten kuntoa voidaan parantaa. Kaikenlai-
set, jo nykyiset voimassa olevat, vaatimuk-
set uhkaavat sopimuspalokuntatoimintaa.
Järjestelmä ei kestä yhtään lisävaatimuk-
sia. Siksi FireFit-testausta ei tule määrittää
sopimushenkilöstölle pakolliseksi.
Ensivastetoiminta sairaanhoito-piirien vastuullenykyiset ensivastesopimukset on solmittu
terveyskeskusten kanssa. Vuoden vaih-
teessa tilanne muuttuu ja sopijaosapuo-
leksi tulevat sairaanhoitopiirit. Ensivasteen
lisäksi sairaanhoitopiirit ryhtyvät vastaa-
maan kaikesta sairaankuljetuksesta. Täs-
säkin asiassa tarpeet ja mahdollisuudet
vaihtelevat laidasta laitaan: toisessa laidas-
sa ei huhujen mukaan sopimuspalokuntien
ensivastetta tarvita lainkaan ja taas toises-
sa laidassa tarvitaan erittäin kovasti. Huoli
tästä asiasta on noussut esiin palokuntien
vastuuhenkilöiden piirissä.
Jos sopimuspalokuntien ensivastetta
ei jossain tarvita, voi seurauksena olla
kansalaisten palvelun heikkeneminen. Jos
taas jossain tarvitaan sopimuspalokuntien
ensivastetta erittäin paljon, uhkana on
ensivastetehtävien määrän räjähdysmäi-
nen kasvaminen. Sairaankuljetus maksaa
sairaanhoitopiireille ja siksi on uhkana
ensivastetehtävien kasvu – minimoitaessa
sairaankuljetuksen peruskustannuksia.
Pelastuslaitosten tehdessä sopimuksia sai-
raanhoitopiirien kanssa on hyvä muistaa,
että kyse on myös sopimuspalokuntien
halusta ja mahdollisuuksista tehdä ensi-
vastetehtäviä. Siksi sovittaessa asioista on
välttämätöntä ottaa sopimuspalokuntien
vastuuhenkilöt mukaan sopimuspöytään.
Palokuntanuorten leiri hyvä mahdollisuus oppimiseenPelastustoiminnan kehittyessä tulee
paineita myös johdon osaamisen kehit-
tämiseen. Monessa pelastuslaitokses-
sa on ostettu tarpeellista koulutusta
johtotehtävissä toimiville, jotta kehitys
olisi jatkossakin mahdollista. Hyvä keino
oppia on osallistuminen vastuutehtävissä
palokuntanuorten leirille. Palokuntalaiset
arvostavat pelastusjohtajan vierailua
leirillä. Vierailu leirillä ei ole kuitenkaan
mitään verrattuna siihen, että leirillä
oltaisiin mukana koko leirin ajan. näin
voidaan myös oppia sellaisia asioita, joita
tuskin on opittu yliopistossa tai pelastus-
opistolla. lisäksi tämän opin voi saavuttaa
pelkän leirimaksun maksamalla. Etelä-
Savon pelastusjohtaja Seppo Lokka toimi
Itä-Suomen palokuntanuorten Norppa
2012 -leirin johtajana. Näemmekö vielä
joskus esimerkiksi Länsi-Uudenmaan
pelastusjohtajan Veli-Pekka Ihamäen tai
Itä-Uudenmaan pelastusjohtajan Olavi
Liljemarkin Uudenmaan pelastusliiton
leirillä vastuutehtävissä?
FireFit – hyvä ja pahaNorppa 2012 Mikkelissä:
Itä-Suomen palokuntanuorten leiri Mikkelissä oli monella tavalla erilainen verrattuna perinteiseen palokuntaleiriin. leiri pidettiin keskellä kaupunkia. Muun muassa avajaiset olivat kaupungin kirkkopuistossa. näin myös mikkeliläiset ja matkailijat pääsivät näkemään palokuntatoimintaa.
Toisenlainenleiri
Teksti Isto Kujala Kuvat Isto Kujala ja Heli Haverinen
Leirillä vieraillut Venla Koskenranta, 5 v, näyttää kuinka hänen mielestään paloauto opastetaan onnettomuus-
paikalle.
Leirin majoitusaluetta.
Palokuntalainen • 48 45 44 Palokuntalainen • 48
R onja Moilanen, 15 v, Veera Koskinen, 12 v ja Heikki Korhonen, 14 v, Punkaharjun VPK:sta ja Roosa Vil-hunen, 12 v, Rautavaaran palokunnasta osallistuivat ensimmäistä kertaa palokuntaleirille.
– Mukavaa on ollut, kaikki todistelevat ja ensi kesänä tullaan taas leirille. Innokkaat palokuntanuoret kertoivat oppineensa muun muassa tikkaiden käsittelyä, alkusammutusta, solmuja ja marssimaan muodossa.
– Jännintä oli se, kun olimme oikealla keikalla mukana. Mik-kelin ohikulkutiellä oli edellisenä päivänä kaa-tunut rekka ja siitä oli tullut melkoista sotkua ja roskia tielle, kertovat Ronja, Veera, Heikki ja Roosa.
Iso joukko leiriläisiä kävi homman hoita-massa harjoilla ja lapi-oilla kuntoon. Tie oli sen aikaa suljettu.
Oikea palokuntaleiriMikkelin leiriä voidaan hyvällä syyllä pitää to-dellisena palokuntalei-rinä, sillä toiminta ei tällä kerralla keskitty-nyt pelkästään nuoriin: Ohjelmassa oli naisten hälytysmuonituskoulutusta, pelastuslaitoksen tiloissa koulutettiin hälytyskelpoisuuteen tähtääviä nuoria, hälytysosastolaiset esitteli-vät mukana oleville kalustoa, veteraanit kertoivat vanhasta kalus-tosta ja toiminnasta, ja pidettiinpä leirillä eri pelastusliittojen halli-tusten kokouksiakin.
SPEKin Etelä-Savon järjestöpäällikkö Heli Kari onkin tyytyväi-nen leirin sujumiseen. Heli kertoi, että leirimaksu oli tänä vuonna 90 euroa, tästä puolet maksoivat alueen pelastuslaitokset. Tästä kä-denojennuksesta Heli kiittää pelastuslaitoksia.
– Tämä oli pelastuslaitoksilta hyvä satsaus palokuntien tulevai-suuteen. Etelä-Savon pelastuslaitoksen tuki leirille on mahdollista-nut leirin toteutuksen ja koulutuksen korkeatasoisuuden. Pääpalo-asemalle on leiripaikalta matkaa muutama sata metriä. Hälytyskel-poisuuteen tähtäävä vanhimpien nuorten koulutus on pääosin to-teutettu pelastuslaitoksen tiloissa ja kalustolla. Seuraavilla leireillä haluamme yhdessä nostaa leiriläisten määrää. Nyt ei kaikista nuo-riso-osastoista ollut mahdollisuutta lähteä leirille ohjaajien puuttu-misesta johtuen, kertoo Heli Kari.
– Tähän pyrimme löytämään ratkaisun ensi vuodeksi. Heli pitää mahdollisena myös sitä, että leireille tulisi jatkossa
mukaan myös muita kuin palokuntanuoria.
Leirikommentti
– Keskustelin Mikkelissä Itä-Suomen
palokuntanuorten leirillä SPEKin järjestö-
päällikön Heli Karin kanssa palokuntanuor-
ten leirien haasteista. Helillä oli mielestäni
hyvät näkemykset ja kehityssuunnitelmat
mielessä; kaikille palokuntanuorille tulee
mahdollistaa leirille pääsy. Siitäkin huo-
limatta, että nuoriso-osastosta ei löydy
ohjaajaa, joka mukaan lähtisi.
On ymmärrettävää, että monenkin
nuoriso-osaston ohjaajan on tehtävä ke-
sätöitä, jotka estävät leirille lähdön. Heli oli
myös sitä mieltä, että pääsyn leirille voisi
avata myös nuorille, jotka eivät vielä ole
palokuntatoiminnassa mukana. Olen Helin
kanssa samaa mieltä. Jo rekrytointimieles-
sä on leireille pääsy avattava myös muille
kuin palokuntanuorille. Se ei meiltä kovin
paljon kehittelyä vaadi.
Leirit arjen turvallisuuden parantamiseksi Palokuntanuorten leirien osallistujista on
lähes puolet aikuisia. Miten olisi, jos puhui-
simme jatkossa nuorten leirin asemasta
palokuntaleiristä? Partiolaisetkin järjestä-
vät partioleirejä. Mukaan voisivat jatkos-
sakin tulla tietysti nuoret, naiset, miehet
ja veteraanit. Voisimmeko ottaa mukaan
leireille turvallisuustietoutta kaipaavia
suomalaisia, jotka eivät ole (vielä) mukana
palokuntatoiminnassa?
Voisimme leirin yhteydessä tarjota
heille 1–2 päivän turvallisuuskoulutusta.
Mahdollista on myydä myös pidempiaikais-
ta, vaikka koko leirin mittaista, turvallisuus-
valmiuksien parantamiskokonaisuutta.
näin voitaisiin saada pelastusalan piiriin
uusia ihmisiä. Sellaisia, jotka saattaisivat
sitoutua mukaan palokuntatoimintaan.
Kannattaisiko yrittää?
Kaikki
leirillenuoret
– Tällä keinolla voitaisiin palokuntanuorisotyötä vielä vahvistaa, päättää Heli, jolle kokemusta leireistä on kertynyt jo 16 kertaa.
Pelastusjohtaja leirin johtajanaNorppa-leiri toteutettiin monessa mielessä esimerkillisesti. Palo-kuntatoiminta on jäänyt liikaa paloasemien sisään ja syrjään kun-talaisista. Mikkelin leiri avautui aktiivisesti myös muille kuin palo-kuntalaisille ja myös muuten kun vierailupäivänä. Aktiivinen tie-dottaminen viestimille tehtiin pelastuslaitoksen tuella. Tiedotusvä-lineissä kerrottiinkin leiristä ja näin mikkeliläiset saatiin mukaan tutustumaan ja kiinnostumaan pelastustoimesta.
Tiedottaminen alkoi reilusti ennen leirin alkua. Avajaiset tem-paistiin heti Mikkelin keskellä Kirkkopuistossa. Sitäkään tietoa ei pantattu, että nuoret hoitivat rekkakolarin siivoustyöt. Leirin lop-puharjoitus toteutettiin myös mikkeliläisten ja lomamatkailijoiden keskuudessa Mikkelin satamassa. Kaupunkijunan reitti muutettiin leirin ajaksi kulkemaan leirialueen kautta, joten palokuntalaisuus tuli tutuksi myös tämän ansiosta. Leirin johtaja, Etelä-Savon pelas-tusjohtaja Seppo Lokka on erittäin tyytyväinen leiriläisten toimin-taan – niin nuoret kuin ohjaajat ovat suurella innolla olleet muka-na.
Heli pitää
mahdollisena myös
sitä, että leireille tulisi
jatkossa mukaan
myös muita kuin
palokuntanuoria. ”
Jännintä oli olla oikealla
keikalla mukana.”
Oikealta: Veera Koskinen, Roosa Vilhunen, Ronja Moilanen ja Heikki Korhonen aikovat tulla myös ensi kesänä leirille.
Esko Hurri Mik-kelin VPK:sta esittelee van-haa palokalus-toa leiriläisille. Oikealla leirin johtaja, pelas-tusjohtaja Sep-po Lokka seu-raa esittelyä.
Leiriolympialaiset Urpolan kentällä oli monine muka-vine tehtävineen märkää puuhaa.
Heli Kari
Teksti Isto Kujala
Palokuntalainen • 48 47 46 Palokuntalainen • 48
palokuntanuorisoleiriTeksti Elina lindholm Kuvat Tulta päin 2012 -kuva-arkisto
Tulta päin 2012 -leiri järjestettiin Padasjoella. Leirille osallistui yli 500 vapaapalokuntalaista 48 palokunnasta Helsingin ja Uudenmaan pelastusliittojen alueelta.
Tulta päin 2012
Leirialueen laitamilla päivystää ympäri vuorokauden lääkäri, neljä
ensihoitajaa, kolme ensivastekoulutettua sekä hoitotason ambulanssi.”
K im Kivari Nummelan VPK:sta on juuri päättänyt tämänkesäisen palokuntakurssinsa, jolla 13-vuoti-aat opiskelivat pääasiassa ensiapua. Jäljellä on enää taitomerkkikoe, jossa mitataan leirillä opittuja tietoja
ja taitoja. – Olen oppinut muun muassa sokin oireet ja elvyttämisen. Va-
paa-ajalla olen pyörinyt viihdeteltalla ja ollut kavereiden kanssa ja diskossa.
Toimintaa kuhisevalla leirillä Kivarin kurssin ja oikeastaan kaiken muunkin on toteuttanut lähes alusta loppuun omasta väestä koos-tuva talkooporukka. Kursseilla ahkeroineiden 5–17-vuotiaiden pa-lokuntanuorten lisäksi leirillä työskenteli toimihenkilöitä kaikki-aan kahdeksalla eri toimialalla. Kurssiputken päässä hauskuus ei siis lopu, vaan sen jälkeen tarjolla on niin kouluttamista, huolto-töitä, lääkintää kuin viihdyttämistäkin.
Välissä on lisäksi suhteellisen uusi toimihenkilökurssi, jonka ai-
kana kurssilaiset käyvät tutustumassa leirin jokaiseen toimialaan. – Keittiöllä kuorin 25 kiloa perunoita, se kesti kaksi ja puoli
tuntia. Ruuan jakaminen oli hauskaa. Ei ole ollut mitään hirveän inhottavaa tehtävää, kertoo kurssilainen Jaakko Lallukka Ventelän VPK:sta.
Vierailupäivänä Lallukka oli ottamassa vieraita vastaan turvalli-suustoimiston keltaisissa liiveissä. Kurssi- ja palokuntatoveri Tee-mu Syrjälä puolestaan oli keittiöllä juustottanut 2000 voileipää ja käynyt palauttamassa 350 limupulloa järjestelytoimiston puolesta. Syrjälä uskoo suuntaavansa jatkossa juuri järjestelytoimistoon tai mahdollisesti nuoria kouluttamaan.
Palokuntaleiri on tavallista turvallisempi paikka Leirin ensiapupiste on paraatiesimerkki sitoutumisesta ja ammatti-taidosta, jolla leiri viedään onnelliseen päätökseen: piste ylittää val-miustasollaan jopa keskimääräisen suomalaiskunnan. Leirialueen laitamilla päivystää ympäri vuorokauden lääkäri, neljä ensihoita-jaa, kolme ensivastekoulutettua sekä hoitotason ambulanssi. Hoito-henkilöstön ja väestön suhdeluku on leirillä siis kohdallaan.
– Tuskin missään terveyskeskuksessa pääsee lääkäriin viidessä minuutissa kuten täällä. Karrikoidusti täältä puuttuvat vain rönt-gen ja laboratorio, toteaa ensiapupisteen johtaja Jukka Juvonen.
– Ei mikään viranomainen vaadi meiltä tällaista valmiutta, lää-käri Niko Neuvonen lisää.
Neuvosen mukaan leirillä 95 prosenttia tapauksista hoidetaan silkalla perusensiavulla, mutta tarvittaessa ensiapupisteellä on val-mius esimerkiksi aloittaa antibioottikuureja tai antaa suonensisäis-tä nestehoitoa. Sekin on kätevää, ettei jatkohoitoon tarvitse kulkea terveyskeskuksen kautta: leirin lääkäri tekee alustavan diagnoosin ja kirjoittaa lähetteen.
Hyvin varustellun sairasauton lisäksi leirillä on jatkuvassa valmiu-dessa palo- ja pelastusyksikkö. Taruksen maisemissa sijaitsevaa lei-rialuetta myös vartioidaan, ja esimerkiksi telttojen lämmittäminen ja ajoneuvojen käyttö on luvanvaraista. Leiri on tavallista turvalli-sempi paikka, jolta käsin tehdään tarvittaessa yhteistyötä myös paikallisten viranomaisten kanssa.
Takana kuusikymmentä nuorisotyön vuotta – Minun ensimmäinen palokuntaleirini Taruksella oli vuonna 1965. Osallistujia oli 65, ja koko leirin kalusto mahtui farmariau-ton takakonttiin. Hauskaa oli, muistaa Risto Vesalainen, joka työs-kentelee tämänvuotisella leirillä järjestelypäällikkönä.
Parhaillaan vietettävään valtakunnallisen palokuntanuoriso-työn 60-vuotisjuhlavuoteen mennessä leirien mittasuhteet ovat kasvaneet valtavasti niin osallistujamäärän kuin käytössä olevan kalustonkin osalta. Ajatkin ovat muuttuneet.
– Meillä on täällä modernit ja monialaiset palokunnat, jotka vastaavat nykymaailman vaatimuksia, leirin varapäällikkö Mika Jäntti kiteyttää.
Yksi asia ei kuitenkaan näytä muuttuneen: leireillä viihdytään ja niille tullaan yhä uudelleen. Monilla on Vesalaisen tapaan taka-naan kymmeniä leirejä.
Tulta päin 2012 oli tänä vuonna valtakunnallisen palokunta-nuorisotyön eräänlainen huipennus, sillä se päätti pelastusliittojen leirikesän. Ensi kesänä sama ruletti pyörähtää uudelleen. Vuonna 2014 Porissa järjestetään jo seuraava valtakunnallinen suurleiri, jonka osanottajamäärä liikkuu satojen sijaan tuhansissa.
– Joka vuosi suunnilleen yhtä suuri määrä palokuntalaisia lei-reilee Suomessa, mutta suurleireillä kokoonnumme kaikki yhteen, leirin varatiedotuspäällikkö Eija Holmberg-Lehto kertoo.
Palokuntalainen • 48 49 48 Palokuntalainen • 48
Palokuntalainen-lehden 31.7.2012 ilmestyneen nu-meron pääkirjoituksessa käsiteltiin sammutustyössä aiheutuvia terveys- ja turvallisuusriskejä. Kirjoituk-sessa katsottiin, että sisäministeriön pelastusosasto
olisi vaiennut asiasta ja sysännyt vastuun kuntakentälle. Pääkirjoituksessa ovat jääneet huomiotta lainsäädäntöömme
perustuvat toimintavastuut ja niiden jakautuminen eri toimijoiden kesken samoin kuin pelastusosaston tiiviissä yhdessä alan muiden toimijoiden sekä Työterveyslaitoksen kanssa vuosien mittaan teke-mät toimenpiteet työhyvinvoinnin ja -turvallisuuden edistämiseksi muun muassa erilaisten altistumisten aiheuttamien ongelmien tunnistamiseksi ja torjumiseksi.
Vastuu puheena olevassa asiassa perustuu työturvallisuuslakiin, jota sovelletaan työsopimuksen perusteella tehtävään työhön sekä virkasuhteessa tai siihen verrattavassa julkisoikeudellisessa palve-lussuhteessa tehtävään työhön (2 §). Tämän lisäksi työturvallisuus-lakia sovelletaan mm. sopimuspalokuntaan kuuluvan pelastustoi-mintaan vapaaehtoisesti osallistuvan henkilön työhön (4 §). Tältä pohjalta kuntatyönantaja ja työntekijät ovat keskeisessä asemassa pelastushenkilöstön työturvallisuuden kehittämisessä. Työnantaja vastaa työturvallisuudesta ja työntekijät osallistuvat työturvalli-suuden kehittämiseen yhteistoiminnan kautta. Työpaikoilla tulee olla työturvallisuuslain mukaan toimintaohjelma, joka kattaa työpaikan työolojen kehittämistarpeet ja työympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutukset. Työturvallisuuslain mukaan työnantajan on tehtävä työn vaarojen selvittäminen ja arviointi, jossa yhtenä kohtana otetaan huomioon esiintyneet tapaturmat, ammattitaudit ja työperäiset sairaudet sekä vaaratilanteet. Vaarojen selvittämiseen ja arviointiin osallistuvat työntekijät tai heidän edustajansa. Työ-turvallisuuslain noudattamista valvovat työsuojeluviranomaiset.
Pelastuslain 53 §:ssä on säädetty sopimuspalokuntaan tai muu-hun vastaavaan yhteisöön kuuluvan terveystarkastuksista. Tämä pykälä on tehty nimenomaan selventämään sitä, että päätoimisten palomiesten lisäksi myös sopimuspalokuntalaisten terveystarkas-tuksista tulee huolehtia.
Edellä kuvattuja vastuita sisäministeriö ei ole ”sysännyt” kunnille vaan ne kuuluvat niille työnantaja- ja pelastuslaitosten ylläpitäjäasemansa takia.
Sisäministeriön merkittävin rooli näissä asioissa on lainsää-dännön kehittämisen lisäksi teeman esilläpito ja asiaa käsittelevien foorumien perustaminen. Ministeriö on myös antanut impulsseja tutkimustoiminnalle, kun uusia kehittämistarpeita tai huomioon otettavia riskejä on noussut esiin.
Sisäministeriön johtaman pelastuslaitosten ja -henkilöstön toimintakykyhankkeen yhtenä osahankkeena oli työterveyttä ja -turvallisuutta ylläpitävän ja edistävän toiminnan tehostaminen. Hankkeen aikana kehitettiin yhdessä Jokilaaksojen pelastuslaitok-
sen ja Tampereen aluepelastuslaitoksen kanssa kokonaisvaltaista työterveys- ja työturvallisuustoimintaa. Kehittämistyön tulok-sena on mm. tehty hyvä työterveys- ja työturvallisuustoiminta pelastuslaitoksissa -julkaisu (2010), jossa on hyvät toimintamallit pelastuslaitosten käyttöön. Olennaista on, että työpaikoilla tehdään riskinarviointi ja sovitaan tarvittavista toimenpiteistä.
Pelastusosasto on pelastusopiston kanssa tekemissään tulosso-pimuksissa ottanut pääkirjoituksen aiheena olevan teeman huomi-oon. Pelastusopiston tutkimus- ja kehittämistoiminnan tavoitteek-si on sovittu analysoiden, tutkien, kehittäen ja soveltaen tuottaa tietoa, joka edistää kansalaisten ja viranomaisten turvallisuutta, parantaa turvallisuuskulttuuria ja pelastustoimen toimintavalmi-utta. Tämän lisäksi pelastusopisto pitää yllä rekisteriä valmistu-neista ja meneillään olevista pelastustoimen tutkimushankkeista (PALOPORTTI). Paloportissa on tutkimuksia, jotka käsittelevät altistumista savu-, noki- ja kemikaalijäämille tulipaloissa ja myös ns. saneeraustyössä sammutuksen ja jälkiraivauksen jälkeen. Pelastusopisto on yhdessä Työterveyslaitoksen kanssa myös tehnyt altistumistutkimuksia. Tutkimuksissa on annettu suosituksia siitä, miten altistumista voidaan suojautumisella vähentää merkittävästi.
Parhaillaan on myös käynnissä pelastuslaitosten työhyvin-vointia kehittävä valtakunnallinen työryhmä. Työryhmä on perustettu pelastuslaitosten ja -henkilöstön toimintakykyhankkeen esityksestä ja se on sisäministeriön asettama. Hankkeessa on neljä alatyöryhmää:
• Työyhteisön hyvinvointia edistävä prosessi
• Työturvallisuustoiminnan edistäminen
• Fyysisen toimintakyvyn arviointijärjestelmän
jalkauttamisen varmistaminen
• Työterveyshuollon järjestäminen
Tässäkin hankkeessa käsitellään laajasti työturvallisuuden ja -terveyden edistämistä.
Kuten todettu, vastuu pelastustoimen henkilöstön työturval-lisuudesta on kuntatyönantajalla. On tärkeää, että epäilyksenäkin ilmi tulevat uudet riskit tai puutteet työturvallisuudessa otetaan kaikilla tasoilla vakavasti ja ryhdytään tilanteen edellyttämiin korjaus- tai jos asiasta ei vielä ole riittävää varmuutta, tutkimuk-sellisiin ja vastaaviin selvitystoimiin. Ministeriö osaltaan kiinnittää vastuutahojen huomiota esiin tuleviin mahdollisiin ongelmiin ja käynnistää tutkimuksia tai muita omassa ratkaisuvallassaan olevia toimia riskien torjumiseksi.
Pentti Partanenpelastusylijohtaja
Vastine Palokuntalainen-lehden pääkirjoitukseen 31.7.2012
Päivi RäsäsenKommentti pääkirjoi- tukseen
P alokuntalainen-lehden päätoimittaja Pekka Koivunen on pyytänyt sisäasiainministeriön kom-menttia lehden edellisen numeron pääkirjoituk-sessa esiintuodussa Rajavartiolaitoksen ja poliisin
sivutoimia koskevassa asiassa.
Poliiseja ja rajavartiomiehiä koskevien säännösten nojalla poliisimies ja rajavartiomies tarvitsevat aina luvan sivutoimen harjoittamiseen. Poliisimies tai rajavartiomies ei myöskään voi hoitaa sivutointa, johon liittyvät oikeudet ja velvollisuudet saat-tavat joutua ristiriitaan poliiseja tai rajavartiomiehiä koskevien säännösten mukaisten tehtävien kanssa.
Rajavartiomiesten osalta sivutoimien rajoitukset perustuvat Rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain 19 §:ään, jonka perusteluissa on yleensä kiellettynä sivutoimena nimen-omaan mainittu omaisuuden pelastamiseen tai suojaamisen liittyvät tehtävät. Rajavartiolaitos on lain määräyksen joh-dosta rajoittanut rajavartiomiesten toimimista sivutoimena sopimuspalokunnan yksikönjohtajan tehtävissä. Rajavar-tiolaitos on vastauksenaan Suomen Sopimuspalokuntien liiton aikaisempaan tiedusteluun toistanut tämän linjauksen viimeksi syyskuussa 2011.
Poliisimiesten osalta sivutoimien rajoitukset perustuvat poliisilain 9 d §:ään. Poliisimiesten sivutoimien osalta ei ole tehty pääkirjoituksessa mainittuja ratkaisuja tai linjausesi-tyksiä.
Päivi Räsänensisäasiainministeri
Lue Pekka Koivusen
pääkirjoitus Palokunta-
lainen -lehdestä numero
47 tai osoitteesta
www.palokuntalainen.fi
osiosta Lehtiarkisto.
Palokuntalainen • 48 51 50 Palokuntalainen • 48
Tilaukset osoitteessa www.palokuntalainen.fi ja sähköpostilla osoitteessa [email protected]
VAIN UUSILLE TILAAjILLE KOTIOSOITTEESEEN TOIMITETTUNA!
Vuosikerta (7 lehteä)
(säästä 10 €)
Tarjous voimassa 9.9.2012 klo 9.00 asti.
36 euroa
RAjOITETTU
www.palokuntalainen.fi
MESSUTARjOUS
Olen Keski-Suomen pelastuslaitoksessa työskentelevä paloesimies ja luin juuri mielenkiintoisen artikkelin “Sammutustyö vaarallisempaa kuin on oletettu”. Olen itse ollut jo vuosia huolestunut sammutustyön
aikana tulevista altistuksista, sillä olen työskennellyt pelastusalalla jo kohta 25 vuotta, kun otetaan mukaan myös sopimuspalokun-nassa toimiminen. Suurimman herätyksen asiaan sain muutama vuosi sitten, kun Kati Tillander luennoi Jälkivahinko- ja kuivaus-päivillä jälkivahinkojen torjuntaan liittyen jälkivahinkohenkilöstön altistumisesta tulipalojen jälkeen. Minusta asia on vielä tärkeämpi pelastushenkilöstön osalta, ovathan he tulipaloissa ensimmäisinä ja vielä monesti useita tunteja. Lisää kiinnostusta aiheeseen toi seuraava vuosi, jolloin luennoimassa oli myös Palopäällystöliiton koulutuspalomestari. Hänen aiheenaan oli Ruotsissa alkanut hanke, jossa vähennetään kemikaalialtistumista. Tässä mallissa varusteet ja kaikki työvälineet sekä paineilmalaitteet kuljetetaan erillään henkilöstöstä sekä varusteiden huolto toteutetaan mahdollisimman vähän altistavalla tavalla paloasemalla. Näin myös ajoneuvot sekä paloasema pysyvät huomattavasti siistimpinä.
Näiden koulutusten jälkeen asia tuli ajankohtaiseksi myös Keski-Suomen pelastuslaitoksessa. Nykyään jo eläkkeellä oleva Ruiskumestari Arto Hongisto esitteli mallin laitoksen johdolle ja asia otettiin mielenkiinnolla vastaan. Arto Hongiston jäädessä eläkkeelle allekirjoittanut jatkoi työtä, olinhan itse myös näissä koulutuksissa ja asia kiinnosti. Keski-Suomen pelastuslaitoksella oli käynnistynyt uusien paloasemien rakentaminen (Jyväskylän kaupungin alueelle) ja silloin, jos koskaan, oli aika tehdä myös tämän asian suhteen liike, joka parantaa jatkossa paloasemien siisteyttä, mutta ennen kaikkea myös meidän operatiivisessa työssä olevien terveyttä. Itse paloasemi-en suunnitteluun ei voitu enää paljon vaikuttaa varsinkaan tilajärjes-telyjen osalta.
Käynnistimme hankkeen ”puhtaampi paloasema, terveempi palo-mies”. Hankimme kuljetusastiat saastuneille varusteille, letkuille, työvälineille sekä paineilmalaitteille. Lisäksi hankimme suojaimia saastuneiden varusteiden ym. käsittelyyn. Lisäksi tein toimintaohjeen siitä, miten toimitaan heti tulipalon jälkeen ja siirryttäessä paloase-malle huoltoon. Tätä mallia on nyt toteutettu vajaa vuosi kahdella uudella paloasemalla ja malli on jo näin lyhyessä ajassa parantanut merkittävästi tulipalojen jälkeistä toimintaa. Lisäksi otimme käyttöön myös sammutuskäsineiden alla käytettävät puuvillahansikkaat, jotka olivat tuttuja viime vuosina valmistuneille pelastajille, Pelastusopis-ton kautta. Toimintaa kehitetään edelleen ja jo syksyllä on tarkoitus kouluttaa myös koko Keski-Suomen pelastuslaitoksen operatiivisessa työssä olevaa henkilöstöä (vakinainen, puolivakinaiset ja sopimus-palokuntalaiset). Nyt on haettu mallia Jyväskylän kaupungin alueella olevien vakinaisten paloasemien kautta. Viestiä asiaan liittyen on toki viety jo nyt koko laitoksen sisälle.
Jatkossa näkisin tärkeänä, että saisimme valtakunnallisen hankkeen asiaan liittyen ja on hyvä, että TTL ja Pelastusopisto ovat ottaneet jo asiaan kantaa. Pitänee lukaista tuo julkaisu lähiaikoina.
Asiaan on siis herätty jo muissakin pelastuslaitoksissa, ei vain Oulu-Koillismaalla.
Kesäisin terveisin,
Jarkke LahtipaloesimiesJVT-vastaava
Keski-Suomen pelastuslaitospuh. 0500 540 681
Tervehdys!
Palokuntalainen • 48 53 52 Palokuntalainen • 48
• Suomen markkinoita jo vuosia kolkutelleen
Cobra ColdCut -korkeapainesammutusjärjes-
telmän maahantuonti ja edustus on siirtynyt
vantaalaiselle Dafo Oy:lle.
Ruotsalaisen Cold Cut Systems Ab:n
toimitusjohtaja Peter Oom kertoo Dafo Oy:n
valinnan Suomen maahantuojaksi olleen
helppoa.
– Yhteistyö pelastusalalla hyvin tunnetun
Dafo Oy:n kanssa on luontevaa. Yhtiöllä on
osaava henkilökunta ja toimiva jälkimarkkinoin-
tikonsepti. nämä ovat arvoja, jotka kuuluvat
yrityksemme ja Dafon yhteiseen filosofiaan:
toimintaa ja palvelua asiakkaan ehdoilla.
cobra coldcut menetelmä perustuu
korkeaan paineeseen sekä suureen vedenvir-
tausnopeuteen, joka tuottaa erittäin pienen
pisarakoon ja siten suuren sammutus/jäähdy-
tyspinta-alan. Patentoitu Cobra ColdCut läpäi-
see kaikki tunnetut rakentamisen rakenteet,
esimerkiksi palo-oven noin viidessä sekunnissa.
Ensimmäinen Cobra-laitteisto Suomessa
otettiin käyttöön Keski-Uudenmaan pelastus-
laitoksella vuonna 2008. Tällä hetkellä laitteita
on muun muassa Helsingin ja Tampereen
pelastuslaitoksilla sekä Pelastusopistolla.
Maahantuoja vaihtuuCobra Dafolle
• Pelastusalalla erilaisten työergono-
miaa parantavien laitteiden ja mene-
telmien käyttöönotto on tunnetusti hi-
dasta. Pelastusajoneuvojen kattoa on
vuosikymmenet käytetty kuljetustilana
niin imuletkuille kuin harvoin käytetyil-
le materiaaleille ja välineille. Kattojen
laatikoista löytyy niin turvesäkkejä
kuin vesitykkejä jalustoineen. Tikkaat
ovat kuitenkin tärkein ja eniten käytet-
ty katolla kuljetettava väline.
Siinä kun suomalainen palomies
kiipeää hakemaan tikkaita katolta,
sveitsiläinen painaa nappia tai vään-
tää kahvasta. Ja tikkaat laskeutuvat
ergonomisesti oikealle korkeudelle
miesvoimin kuljetettavaksi kohtee-
seen. Yhtä helposti ne myös nousevat
takaisin katolle.
Miksi ei Suomessa?
Näin Sveitsissä ja Italiassa
Koneellinen laitteisto hel-pottaa kaluston siirtämistä. Kaksi esimerkkiä tikkaiden nosto-laitteista.
Suomessa sammu-tusauton katolta voi löytyä tikkaiden lisäksi muun muassa myös pelastuslautta.
Tikkaat alas ja takaisin ylös
konevoimalla
• Tämän lehden sivuilla
esiteltiin suhteellisen harvoin
käytettävää kalustoa. Kalusto-
kulman jutut ovat vuosien ajan
sisältäneet tietoa esilaisista
palokuntien hankittavissa
olevista välineistä, laitteista ja
ajoneuvoista.
Kuitenkin melkein jokaisessa
palokunnassa on jotain itse ke-
hitettyä. ”Omatekemä” voi olla
pieni viilaus hankittuun tehdas-
valmisteiseen laitteeseen tai se
voi olla kokonaan itse kehitetty
ja valmistettu.
Julkaisemme tulevissa
numeroissa palokunnissa kehi-
tettyjä kalustoinnovaatioita.
lähetä tiedot oman palokun-
tasi innovaatioista osoitteeseen
Innovaation julkaiseminen
tällä palstalla edellyttää, että
kyseessä on hälytyskäytössä
oleva varuste, väline, laite tai
vaikka ajoneuvo.
Itsetehdyt esiin!
Palokuntalainen • 48 55 54 Palokuntalainen • 48
• Veho Oy on luovuttanut Kanta-Hämeen pelastuslaitokselle kaksi kevyttä pelastus-
autoa.
Hämeenlinnan päivystävän mestarin käyttöön johtoautoksi pelastuslaitos vas-
taanotti pitkän mallin nelivetoisen Mercedes-Benz Vito 116 CDI:n. Auton korityön on
tehnyt J5L-Production Oy Iisalmesta.
Pelastuslaitoksen Ensihoitopalvelut sai käyttöönsä maasturin. Ensihoidon kenttä-
johtaja ajaa kohteeseen vastedes Mercedes-Benz ML 350 CDI:llä. Nelivetoisen auton
moottori on kolmelitrainen V6-diesel, jossa on 258 hevosvoimaa. Vaihdelaatikkona
autossa on 7-portainen automaatti. Auton korityön on tehnyt Profile Vehicles Oy
Iisalmesta.
• Tavoittaja.fi-palvelun käyttöön ei tarvita ohjelmistoasennuksia,
vaan tavallinen Internet-yhteys riittää. Palvelussa ei ole ava-
us- eikä kuukausimaksuja. Palokunta maksaa vain lähetetyistä
tekstiviesteistä (0,089 € + alv 23 %/viesti).
Tavoittaja.fi-palvelu on SSL-suojattu ja asiakastiedot säilyte-
tään salattuina. Asiakkaiden yhteystietoja ei luovuteta kolmansille
osapuolille.
Tavoittaja.fi-palvelua on mahdollista kokeilla veloituksetta siir-
tymällä sivustolle www.tavoittaja.fi ja klikkaamalla kohtaa ”Avaa
ilmainen tili”. Tilinavauksen yhteydessä palokunta saa 100 ilmais-
ta tekstiviestiä käyttöönsä. Ilmaisjakson päätyttyä tekstiviestejä
voi ostaa lisää verkkopankkitunnuksilla, luottokortilla tai laskulla.
• Elektro-Arola esittelee Turvallisuus-
messuilla uuden TETRAtab c series
–tietokoneen, jossa on valmiiksi sisään-
rakennettu TETRA-modeemi. Etenkin
viranomaiskäyttäjille tämä ominaisuus
tarjoaa uusia mahdollisuuksia hyödyn-
tää ohjelmistosovelluksiaan.
TETRAtab on varustettu kääntyvällä
näytöllä ja se toimii sekä kosketusnäy-
töllisenä tablettina, että normaalina
näppäimistöllisenä kannettavana.
laitteessa on sisäänrakennettuna
myös 3G, Bluetooth, WLAN ja GPS –
yhteydet. lisävarusteena on myös saa-
tavilla täysi ajoneuvotelakointivarustus.
TETRAtab on laitealusta niin Elektro-
Arolan omille sovelluksille, kuin muillekin
TETRA-yhteyksiä hyödyntäville applikaa-
tioille. Laite on nähtävillä Elektro-Arolan
messuosastolla C 419!
Elektro-Arola Oy
Leppäkuja 2 14200 Turenki
puh. (03) 630 830
www.elektro-arola.fi
Tavoittaja.fi tavoittelee sopimuspalokuntiaJyväskyläläinen Preoni Oy on julkistanut selainpohjaisen tekstiviestien Internet-lähetyspalvelun, jossa on mahdollista lähettää tekstiviestejä valitulle kohderyhmälle kohtuukustannuksin. Tavoittaja haastaa uutuudellaan esimerkiksi Palohälyn viestinlähetyspalvelun.
Uutuusläppäri Elektro-Arolalta
Kaksi Mersua Hämeenlinnaan
Palokuntalainen • 48 57 56 Palokuntalainen • 48
Käsite maanpuolustus voidaan määritellä usealla tavalla. Minulle ja suurimmalle osalle suomalaisia maanpuo-lustus on sotilaallista toimintaa Suomen itsenäisyyden turvaamiseksi. Se on hyvin tärkeä asia ja sitä haluan olla
edistämässä. Silti en voi olla vähimmässäkään määrin hyväksymässä sitä toimintaa, mitä Naisten Valmiusliitto ja Maanpuolustuskoulutusyh-distys tekevät.
Tarkoitan tällä arjen turvallisuustaitojen ja sisäisen turvallisuuden piiriin kuuluviin asioihin keskittymistä. Nämä taidot ovat sinällään tär-keitä ja tarpeellisia, mutta maanpuolustusjärjestöjen toteuttamana kou-lutus syö Suomen sotilaallista valmiutta. Puolustusvoimat ovat suurten leikkauksien edessä, myös osa henkilökuntaa joudutaan irtisanomaan. Naisten Valmiusliitto ja Maanpuolustuskoulutusyhdistys saavat ainakin osan rahoituksestaan puolustushallinnolta. Siksi tuntuisi luontevalta, että nämä rahat käytetään sodanajan valmiuksien kehittämiseen.
Näinä puolustushallinnolle tiukkoina aikoina voidaan kouluttaa vain 2000 reserviläistä vuodessa. Huomioon ottaen Suomen puolustus-voimien sodan ajan vahvuuden tämä tarkoittaa, että jos koko reserviä koulutettaisiin, pääsisi reserviläinen kertausharjoituksiin 175 vuoden
välein. Sisäistä turvallisuutta ei pitäisi juurikaan yhdistää Puolustusvoi-
miin, Naisten Valmiusliittoon, Maanpuolustuskoulutusyhdistykseen tai muihin maanpuolustusjärjestöihin.
Helsingin Sanomat uutisoi Naisten Valmiusliiton harjoituksesta 4.8.2012: ”Reput pykälään ja menoksi. Naiset valtasivat Karjalan Len-noston Siilinjärvellä harjoitellakseen arjen turvallisuutta”.
Samassa jutussa kerrotaan, että eräs äiti oli lähtenyt Valmiusliiton harjoitukseen mukaan ymmärtääkseen mitä VPK-toiminnassa mukana olevat nuoret puhuvat. Olisiko palokuntaleireillä mahdollisuus antaa tällaiseen vastausta, ettei kukaan menisi vahingossa palokuntatoimin-nasta kiinnostuttuaan ihan muuhun toimintaan?
Silti olisi mukava, jos suomalainen nainen ja mies olisivat valmiit tarttumaan toimeen jatkossakin nimenomaan silloin, kun Isänmaa jou-tuu sotilaallisen uhan kohteeksi. Silloin tarvitaan myös naisten panosta ja tähän panokseen osaamista, jota Naisten Valmiusliitto ja muut maanpuolustusjärjestöt voivat edistää keskittymällä sodanajan val-miuksien opettamiseen. Rauhan ajan turvallisuushaasteet hoituvat muiden tahojen toimesta.
Maanpuolustusrahat kohdistettava
Teksti Isto Kujala
maanpuolustukseen!sotilaalliseen
Liechtenstein on pieni ruhtinaskunta Sveitsi ja Itävalta rajanaapurinaan. Liechtensteinin pelastustoimen järjestelmä muodostuu vapaaehtoishenkilöstöstä. Yhtään palkattua henkilöä ei siihen kuulu.
Palokuntalainen Liechtensteinissa:
Pelastustoimi hoituu vapaaehtoisvoimin
PALOKUNTALAINEN MAAIlMAllA
Teksti ja kuvat Isto Kujala
Palokuntalainen • 48 59 58 Palokuntalainen • 48
PALOKUNTALAINEN MAAIlMAllA
Liechtensteinin alueesta suurin osa on vuoristoa, maan länsiosassa on kaistale tasaista Reinin laaksoa. Pinta-ala on 160 km2 ja asukkaita maassa on noin 37 000. Maan alue muodostuu 11 kunnasta. Pää-
kaupunki on Vaduz. Maassa on 16 palokuntaa ja niissä on 569 hälytyskelpoista jäsentä.
Vain vapaaehtoisiaAlla on vertailu Liehtensteinin ja Suomen pelastustoimista. Ai-emmin (lehdessä no 46) vertailtiin Saksan ja Suomen pelastus-toimea. Luvut ovat Liechtensteinin vuoden 2011 pelastustoimen vuosikertomuksesta.
VPK:issa on hälytyskelpoista henkilöstöä keskimäärin kaksi kertaa niin paljon kun Suomessa. Paloasemien verkosto – kuten luvuista voidaan huomata – on reilusti Suomea tiheämpi. Liech-tensteinissa oli vuonna 2011 yhteensä 453 pelastustoimen häly-tystehtävää, yhtä palokuntaa kohti tästä tulee keskimäärin 28. Suomessa oli viime vuonna keskimäärin noin 130 tehtävää (hä-lytystehtävien määrä/kaikkien palokuntien määrä).
Vaduzin ja Triesen vapaaehtoinen palokuntaPalokuntalainen vieraili Liechtensteinissa kahdella paloasemal-la. Näistä toisella toimi pääkaupungin Vaduzin palokunta, Va-duzin VPK ja toisella Triesen VPK. Triesenin palokunta on henkilöstömäärältään Lichtensteinin suurin – siihen kuuluu 62 hälytyskelpoista jäsentä. Vaduzin palokunnassa on 42 hälytys-kelpoista. Paloasemat olivat erinomaisessa kunnossa. Triesenin asema oli otettu käyttöön puoli vuotta aiemmin, Vaduzin asema oli viisi vuotta vanha. Hälytystehtäviä vuonna 2011 oli Triesen palokunnalla noin 80 ja Vaduzilla 62. Ajoneuvokalusto oli pää-osin uutta, ensilähdön autot olivat pari kolme vuotta vanhoja. Vanhin operatiivisessa käytössä oleva reserviauto oli 21-vuotias. Vaduzilla oli operatiivisessa käytössä 10 autoa ja Triesenin palo-kunnalla 8. Kummallakin palokunnalla oli myös museoauto. Paloasemilla oli varastoituna runsaasti pelastustoimessa tarvit-tavaa uutta varakalustoa: muun muassa pumppuja, letkuja, sammutusvarusteita, työkaluja ja tikkaita.
Lichtensteinin VPK:t (11):• Vaduz • Triesen • Balzers • Triesenberg • Schaan • Planken • Eschen• Mauren• gamprin
• Ruggell • Schellenberg
Lichtensteinin työpaikka-palokunnat (5):• Ivoclar • Hilti • Hilcona • Schekolin • Thyssen Krupp Presta
INFO
Vaduzin palokuntalaisten huippuvarusteita.
Vaduzin paloasemalta löytyi erikoismersu, jonka lavalla oli iso savutuuletin.
VERTAILU LIECHTENSTEIN SUOMIasukasluku 37 000 5 400 519
pinta-ala km2 160 338 432
asukkaita/km2 231 16,0
BKT asukasta kohti (USd) 141 100 35 600
PALOASEMIA yhteensä 16 834
• VPK-asemat/sopimusp. as. 11 712
• työpaikkapalok. (sopimus) 5 20
• ammattipaloasemat 0 102
pinta-alaa km2 /1 asema 10 405,8
kansalaista/1 asema 2 312,5 6 475
PELASTUSHENKILÖSTÖ yht. 569 18 690
• VPK:t /sopimuspalok. 462 14 206
• työpaikkapalokunnat 107 400
• ammattihenkilöstö 0 4084
kansal/1 pel. henk. kohti 65 288,0
Triesenin palokunnalla oli
hälytystehtäviä vuonna 2011 noin 80.”
Kuvassa Triesen vapaaehtoisen palokunnan henkilöstöä suomalaisen palokuntalaisen kanssa. Palokuntalainen-lehti on myös Liechtensteinissa tunnettu.
Vaduzin VPK:n Luca Clavadetscher esitteli palokuntaansa suomalaiselle vieraalle.
Paloautot oli varustettu monipuolisesti ja ylimääräistä tilaa ei kaappeihin jäänyt.
Land Rover museopalo-auto on viih-dekäytössä... Siitä kertoo nokassa oleva Bier-pumpe -teksti.
Palokuntalainen • 48 61 60 Palokuntalainen • 48
Valmius on suhteellistaVakinaisen palokunnan yksikön maksimilähtöaika on yksi mi-nuutti. Kuluu siis enintään 60 sekuntia hälytysvalon syttymisestä siihen, kun määrävahvuudella miehitetyn ajoneuvon takimmaisin taka-akseli ylittää tallin ovikynnyksen. Aina, koska siitä yhteiskun-ta maksaa. Vapaaehtoispalokunnankin tallissa seisoo ajokki, odot-tamassa keikkaa. Pimeässä tallissa olevan ajoneuvon miehitys on ennustettavissa lähinnä tilastollisen tarkastelun avulla.
Vapaaehtoispalokunnan miehistö ei ole kasarmoituna ajokin lä-heisyyteen, vaan on milloin missäkin, yleisesti muualla, mistä mie-histö hälytyksen sattuessa saapuu, eri kulkuvälineitä käyttäen ja myös hieman eri aikoina. Yksikkö lähtee, kun päteviä on riittävästi kasassa. Lähtö on juuri niin nopeata kuin olosuhteet sallivat. Jos hälytysjärjestelmä toimii ja lähellä olevia hälytettäviä riittää, saat-taa varmuus lähennellä sataa prosenttia. Jos ketään ei hälytetä, on lähtötodennäköisyys lähellä 0 %. Käytännön valmius on jossain näiden ääriarvojen välissä. Lähdön onnistumistodennäköisyys kui-tenkin kasvaa, jos luvataan vähemmän. Ja päinvastoin.
EsimerkkiProsenttikolumni ei määritellyt, mistä tai kenen 80–20% -suhteesta oli puhe, mutta otetaan vaikkapa Länsi-Uudenmaan palokuntaso-pimus syyniin. Kyseinen sopimus sisältää dynaamisen osaelemen-tin, jolla ohjataan sopimuspalokuntien lähtövalmiuksia toivottuun suuntaan. Dynaamiseen ajattelutapaan voi tutustua vaikkapa SSPL:n verkkosivuilta, kts. dynaaminen sopimusmalli, 6 §.
En tiedä miten vakinaisten palokuntien todellisia lähtöaikoja eli taka-akseleiden kynnysylityksiä seurataan, mutta alueen sopi-
Teksti ja kuvat Silvio Hjelt, prosenttilainen
Palokuntalaisen numeron 46 Palopuhe-kolumni keskittyi prosenttilaskentaan, tarkemmin suhteeseen 80–20%, josta ensimmäinen luku taisi edustaa viihdearvotavoitetta ja
jälkimmäinen sitten faktaa. Pääosiltaan prosenttikolumni oli soopaa. Sellaista tuppaa syntymään, jos viihdearvoon ylipanostetaan faktan kustannuksella. Kuiva insinöörimäinen
analyysi taasen panostaa faktaan. Julkisen keskustelun tasapaino vaatii molempia.
muspalokuntien lähtöaikoja seurataan statusviestien perusteella. Sopimukseen on kirjattu valmiuden tavoitetaso, johon sopimus-palokunnan tulisi pyrkiä. Taso perustuu toisaalta alueen tarpee-seen ja toisaalta kunkin palokunnan omaan arvioon siitä, mihin palokunta tietyllä todennäköisyydellä pystyy. Todennäköisyys il-maistaan %-lukuna. Sopimuksessa luvattu valmius toteutuu, jos kaikki loksahtaa sillä tavalla kohdalleen kuin palokunta toivoo, muuten ei. Alueella on resursseja rajallisesti, mutta palokuntia useita. Kaikki eivät lupaa aivan samaa, vaan oman pystymisen ar-vioinnissa katsotaan ensin peiliin, sitten pohditaan todellisuutta, ja vasta sitten luvataan. Seuraavaan tarkistukseen saakka, ja sitten katsotaan taas peiliin. Siinä dynamiikka tulee kuvaan mukaan, esim. teollisuuden laadunvalvonnasta tuttua tilastotiedettä sovel-taen.
Sopimuksessa on nimittäin mallin mukaisesti määritetty val-miuden toteutuman eräs vaihteluväli. Vuositasolla lähtöjen tulee onnistua 80%:sesti sopimuksen valmiusmääritettä noudattaen. Valvontaan käytetään Prontoa, erilaisten epätäsmällisyyksien seu-lomisen jälkeen. Palokunta itse tarttuu yleensä kaikkiin oletettui-hin poikkeamiin, mutta valvontarajan ylitys saattaa olla rakenteel-lisen ongelman indikaatio. Siihen laadunvalvonta puuttuu, ohjaten toimintaa toivottuun suuntaan. Ellei tavoite ole kaikilta osin to-teutunut arvioidaan siis asetettua vaatimustasoa ja siitä suoritettu-ja korvauksia tarkemmin. Kuulostaa ehkä vaikealta, mutta eihän se laadunvalvonnan tilastotiede niinkään vaikea ole, kunhan peri-aatteita oppii. Tai, ehkä se maallikolle on? Mene ja tiedä. Ymmär-täminen kuitenkin vähentää subjektiivisen soopan osuutta keskus-telussa.
Prosenttilaskupielessä
Entäs asiakas? Asiakkaan saama palvelu ei ensisijaisesti riipu siitä, millä todennä-köisyydellä jokin palokuntayksikkö sekunnin tarkkuudella lähtee, vaan siitä, mihin asiakkuus asettuu kartalla. Jopa niin, että vaikka olisikin I-riskialueella, niin pelastustoimen palvelutasopäätöksessä saattaa lukea tavoitteeksi, että paikalle puhaltaisi vain 80%:n var-muudella vakinainen yksikkö alle 6 minuutissa. Prosenttikolum-nistisen ajattelutavan mukaan kai pitäisi pelätä, että peräti 20% I-riskialueen kansalaisista saattaa jäädä kokonaan ilman niiden tur-vaksi järjestettyä pelastaja-apua, mutta näinhän ei ole muualla kuin ehkä IV-riskialueella. Prosenttiluvulla on tässäkin vain huomioitu toteutuva arkitodellisuus.
Ilmainen vihje Voisihan riskialuejako-, hälyttämis- ja viiveproblematiikkaan tart-tua syvällisemminkin, mutta kun prosenttikolumnissa niihin ei tartuttu, niin mikäpäs tässäkään. Annetaan kuitenkin jollekin (olisi voinut olla toimintavalmiutta pohtiva työryhmäkin, mutta siltä tai-si loppumetreillä puuttua se tarvittava siviilirohkeus) ilmainen vih-je: kun kerran avataan keskustelu, niin avataan kunnolla ja ryhdy-tään ihan oikeasti tutkimaan suoriteaikoja valtakunnallisesti. Siis
esim. todellisia lähtöaikoja, oikeasti mitat-tuina taka-akseleiden sijoituksien perus-teella. Voisi tuottaa mielenkiintoista luet-tavaa. Tieto lisää tuskaa, josta maailma taas voi kehittyä, parempaankin suuntaan. Toisaalta, pelastusala näyttää olevan val-mis hiljaa hyväksymään erilaisia aikojen hiipumisia, esimerkkinä vaikkapa hälyttä-misajan pidennys 60 sekunnista puoleen-toista minuuttiin…
Lopuksi todettakoon, että ainahan on niitä, jotka eivät ymmärrä. Ja sitten on nii-tä, jotka ymmärtävät, mutta jotka jostain syystä haluavat käyttää väärinymmärrystä hyväksi omien tavoitteidensa pönkittämi-seksi. Julkisuudessa viritetty keskustelu ”lähtemättömien palokuntien käytöstä en-sivastetehtäviin” kuulunee jälkimmäiseen ryhmään. Muuhun en ota nyt kantaa. Ehkä myöhemmin.
Sitä saa minkä mittaa - vai… Mitä se 80–20 kertoo, ihan oikeasti? Se kertoo mm. sen, että vaikka tilasto osoittaisikin yhden sekunnin ylitystä lähtöajassa tai yhden miehen puuttumista tavoitellusta määrävahvuudesta, niin yksittäi-siä tapauksia ei ruveta aluetasolla vielä penkomaan taikka sopi-muksia niiden perusteella irtisanomaan. Toiminta jatkuu ja vasta valvontarajan (se 20%) ylitys laukaisee tarkemman ulkoisen seu-rannan ja ehkä tavoitteen muuttamisen realistisemmalle tasolle. Tilastollinen tarkastelutapa sallii Länsi-Uudellamaalla avoimen ja rehellisen analyysin, koska satunnainen poikkeama ei ole sopimus-rikkomus eikä se aina ja heti johda sopimuksen irtisanomiseen ja palokuntatoiminnan lopettamiseen.
Jos näyttää siltä, että palokunnalla on vaikeuksia päästä valmi-ustavoitteeseensa, on vaihtoehtoina joko uusien keinojen löytämi-nen tai tavoitteen rukkaaminen. Sopimukseen voidaan kirjata rea-listisempikin valmius. Eihän kaikkien tarvitse samanlaisia val-miuksia tarjota. Palokunta toimii vielä sopimuspalokuntana, mutta lähtöaikavaatimus on pitempi ja/tai minimimiehitys pienempi. Nyt puhutaan siis tilastominimeistä; keskiarvot tai huiput saattavat olla aivan toiset. Alueen palokuntien valmiudet on porrastettu tarpeen ja sen mukaan, mihin palokunta vuosittaisessa tarkistuksessa olet-taa pystyvänsä. Jos palokunta pystyy nopeampaankin toimintaan, suurempaan vahvuuteen tai toisenlaisiin tehtäviin, voi se siirtyä valmiusskaalassa myös ylöspäin.
Se kolumnin parjaama %-luku on siis dynamiikan eräs keskei-nen hallintoväline. Se ei missään tapauksessa merkitse, ettei palo-kunnan ”tarvitsisi” lähteä keikalle, vaan palokunnan velvoitteena on aina tehdä parhaansa. Tässä prosenttikolumnisti on huolimat-tomasti nielaissut jonkun populistin tarjoaman syötin, painoineen ja kellukkeineen, tarjoten sitä sitten jalostamatta muillekin. Niin kiireessä saattaa käydä.
Palokuntalainen • 48 63
BRANdKåRISTENLEdARE
ChefredaktörPekka Koivunen
Idag utgör ett mera intimt samarbete med
och bland andra myndigheter och aktörer ett
betydande utvecklingsområde inom rädd-
ningsbranschen. Samarbetat har man i alla
tider, men dagens samarbete utvecklas via
allt noggrannare förhandlingar och avtal. Var-
enda dag i vartenda verk är någon förhand-
ling på gång beträffande något inre eller yttre
samarbete. Den kontinuerliga förändringen
utgör räddningsbranschens vardag.
Antalet räddningsverk minskar, även om
beslutsfattarna ännu inte vågar säga det
högt. Samgång kräver en massa förhandlin-
gar. Mellan en del verk har man redan inlett
inofficiella sonderingar.
Hälsovårdens reformer har lett till att hela
primärvårdssystemet byggs om. I praktiken
förhandlas alla avtal mellan räddningsverk
och hälsovård på nytt. Detta gäller både sjuk-
transporten och första delvården. Inom pri-
märvården sker det även en personalförflytt-
ning från exempelvis räddningsverken till sjuk-
vårdsdistrikten.
Nödcentralssystemet genomgår under de
tre närmaste åren en stor förändring. Rädd-
ningsverken hamnar att anpassa sig till nya
datasystem, och exempelvis alarmresponser-
na kommer att omvärderas.
Räddningsverkens lägescentraler kom-
mer under de följande åren att utvecklas till
allt mera mångsidiga tjänstecentraler, vars
tjänsteutbud varierar i de olika räddningsver-
ken. En del av lägescentralernas utgifter
täcks av tjänster som man säljer åt utomstå-
ende, och de köps av både kommuner och fö-
retag. Ett stort antal olika slags avtal kommer
att behöva förhandlas.
Utnyttjande av försvarsmaktens utrust-
ning på ett effektivare sätt särskilt vid natur-
katastrofer är även en fråga som har blivit
allt mera aktuell som en följd av det ökande
antalet stormskador. Användningen av för-
svarsmaktens och de frivilliga försvarsorgani-
sationernas personalresurser kräver funde-
rande och palavrar.
De frivilliga sjöräddarna har redan verkat i
över ett sekel. Först nu börjar samarbetet
mellan dem och räddningsverken få förstån-
diga former även på det praktiska planet. Ut-
gångspunkten är synergi, dvs. att båda får
nytta och särskilt att den nödställda medbor-
garen får nytta. Det är onödigt att hålla över-
lappande utrustning och personal i bered-
skap, men räddningsverken måste bibehålla
sin grundberedskap även på vattnen. Ett för-
ståndigt operativt samarbete är till nytta för
alla.
Inom upplysningssektorn har samarbetet
redan i åratal fungerat bra. Brandkårerna er-
bjuder årligen exempelvis skoleleverna säker-
hetskunskap som ett komplement till SPEKs
riksomfattande säkerhetsinformation.
Räddningsbranschens externa informa-
tion har den senaste tiden utvecklats enormt.
Även om kommunikationen idag fungerar nå-
gotsånär räcker det inte. Därför finns det
ännu mycket att förbättra i samarbetet med
media.
Än sen då?Inom räddningsbranschen inleddes i början
av 1990-talet en omvälvning som då utgjorde
mera ett sällsynt undantag än rutin. nuförti-
den är den bestående förändringen det enda
som är oföränderligt – den tar aldrig slut och
farten minskar inte.
De ovan beskrivna förändringarna i sam-
arbetsstrukturerna utgör endast ytan. På
sätt eller annat skickar de alla ut sina strålar
över räddningsbranschens hela organisation.
Följderna kommer att nå ut till redskapshal-
larna i även de mest stillsamma yrkesstatio-
nerna och törnrosasömniga avtalsbrandkå-
rerna.
nu är det viktigt att var och en som ver-
kar inom räddningsbranschen – såväl yrkes-
brandmannen som avtalsbrandkåristen –
noga följer med vad som håller på att ske
inom branschen och även deltar i diskussio-
nen. På det sättet kan vi följa med i utveck-
lingen och kan i egenskap av sakkunniga även
styra den.
Förändringens hastighet kräver samarbete
Den kontinuerliga förändringen utgör räddnings- branschens vardag.”
Palokuntalainen • 48 65 64 Palokuntalainen • 48
Text Silvio Hjelt
BRANdKåRISTEN
Den nya samarbetsplanen är ett projekt under ledning av brandchef Pekka Hynynen, medan resten av arbetsgruppen har bestått av representanter för fri-villigbrandkårer. Även sett med kritiska ögon måste
man medge att resultatet är gediget.Projektets målsättning är att strukturera samarbetet. Det borde
förstås ha gjorts långt tidigare, men då räddningsväsendet regiona-liserades förlitade man sig på många håll på att traditionerna skulle bära, utan att inse fulla vidden av förändringarna. Å andra sidan är det aldrig för sent att se om sitt hus, även om mycket kunde ha gjorts bättre från början. I ett års tid har man nu arbetat med att skapa grund för en professionell växelverkan och ömsesidigt förtroende mellan de olika aktörerna. Inte en dag för tidigt!
grunderna för samarbetetPlanen börjar med att definiera grunderna för samarbete, vilket som helst. Dålig kommunikation har ofta sin grund i okunskap, fördo-mar och outvecklade strukturer, och så även inom Västra Nylands räddningsområde. Man betonar således vikten av att parterna kän-ner varandra, och det är troligen här de flesta problemen uppstått: de
Ut med misstänksamheten - samarbetet söker sig nya strukturer
En samarbetsplan för Västra Nylands
räddningverkPå en del håll i Västra Nyland har samarbetet mellan räddningsverk och avtalsbrandkår av tradition fungerat bra, på andra håll långt ifrån bra, och utvecklingen har gått i den sämre
riktningen. Det senaste brandkårsavtalet var en ren skrivbordsprodukt som ensidigt erbjöds avtalsbrandkårerna att underteckna. Mycket långt från det som så vackert brukar kallas
”kompanjonskap”. Mekanismer för ett genuint samarbete saknas och ömsesidig misstänksamhet har kommit att prägla umgänget. En plan för samarbetet skall nu förbättra situationen.
Räddningsverket behöver trots allt ännu sina avtalsbrandkårer.
frivilliga har inte förstått sig på tjänstemännen, och tjänstemän utan frivilligbakgrund har inte förstått sig på de frivilliga. Samarbetspla-nen beskriver nu både schematiskt och mera i detalj vad en frivillig brandkårsförening kan bestå av och hur den allmänt fungerar, inklusive beslutsgången och aktörernas befogenheter. Okej, regio-nens alla 41 frivilliga avtalsbrandkårer är alla sinsemellan lite olika, men beskrivningen ger en bra allmän översikt över hur annorlunda beslutsgången i en avtalsbrandkår kan vara, jämfört med exempelvis myndighetsutövning.
Som grundpelare för ett fungerande samarbete lyfter man fram att organisationsmodellen och ledningen skall stöda samarbete, och efterlyser klara samarbetsarrangemang, gemensamma spelregler, en öppen professionell växelverkan och en kontinuerlig utvärdering. Rätt väl formulerat, särskilt då man fortsätter med att närmare för-klara vad som avses med begreppen.
Organisationsmodell och ledningRäddningsverkets och brandkårernas organisationsstrukturer ser olika ut. Dokumentet visar dock med hjälp av en enkel jämförande tabell att olikheterna i själva verket mera handlar om begrepp än om
faktiska skillnader. I den mellersta spalten listas en rad funktioner, och i den vänstra spalten anges vem som sköter funktionen inom räddningsverket. I den högra visas vem som sköter samma sak i en avtalsbrandkår. Ofta sammanfaller benämningarna, så att exempel-vis en redskapsansvarig på vardera hållet ansvarar för redskapen. Å andra sidan anger tabellen att inom räddningsverket är det en brandchef eller en kontaktperson som ansvarar för utvärderingen, medan man på brandkårssidan lägger ansvaret på ordförande och kårchefen. Noggrannheten är tillräcklig för att man skall förstå prin-cipen, och sådana funktioner har man listat hela 14 stycken.
Planen beskriver även hur brandkårernas representation funge-rar. Inom regionen har man en delegation (inte att förväxla med de intressebevakande SSPL-delegationer som verkar i resten av landet, och inte heller med det organ där kommundirektörerna utövar sitt inflytande), och denna delegation leds av räddningsdirektören. Utöver honom omfattar delegationen räddningschefen samt rep-resentanter för avtalsbrandkårernas respektive sammanslutningar. Till skillnad från praxis på många andra håll har avtalsbrandkårerna i Västra Nyland av tradition egna områdesvisa sammanslutningar, utan något väsentligt inbördes umgänge. I vilken mån just den strukturen med sina i viss mån språkliga förtecken bidragit till splittring och till att den i det övriga landet vanliga gemensamma intressebevakningen allvarligt blivit på efterkälken får var och en själv bedöma. Delegationens roll är ”befrämjande och stödande” och den har ingen beslutande makt.
En annan kontaktmekanism består av de så kallade kårchefs-mötena. Även dessa möten är ”av utrymmesskäl” uppdelade så att kårcheferna träffas endast områdesvis. Brandkårerna i regionens olika områden lever under mycket olika betingelser, men genom att hålla kårchefsmötena områdesvis undviker man att ”jämförande studier” kunde ge upphov till diverse tryck. Ordet leds av räddnings-verkets representant och mötenas huvudsakliga funktion har tills vidare varit förmedling av information från räddningsverket, medan informationsgången åt andra hållet lämnat en del övrigt att önska. Ur samarbetsplanen kan man tolka att den institutionen eventuellt kommer att utvecklas i en mera konkret riktning. Vi på fältet håller tummarna.
Beträffande ledningsfunktionerna innehåller planen ingenting drastiskt, men beskriver hur skillnaderna i olika ledningsnivåer och i olika organisationer återspeglas inom de olika organen. De som någon gång förundrat sig över den operativa ledningen på en olycksplats välkomnar utdraget ur verkets ledningsinstruktion som nu entydigt stipulerar att avtalsbrandkårens enhet och dess medlem-mar leds av enhetens egen förman. För läsare från andra regioner kan ju påpekas, att i Västra Nyland alarmeras minst en ordinarie
enhet automatiskt till samtliga uppdrag inom regionen, och alltså fungerar den högsta till uppdraget larmade räddningsmyndigheten alltid som räddningsledare.
gemensamma spelregler och öppenhetPlanen beskriver i form av processer hur olika verksamheter och funktioner hanteras. Processerna visas som diagram där man enkelt kan se vem som gör vad, när och i vilken ordning. Processdiagram-men införs på verkets Extranet-sidor där de uppdateras allt eftersom processerna utvecklas. Det största problemet är kanske att man ju sällan kontinuerligt följer med vad som händer på en nätsida, så någon form av alertering är troligen på sin plats då någonting revideras. Men planen efterlyser även en bättre strukturering av brandkårernas epost och den allmänna informationsgången, så den vägen kan frågan säkert lösas.
Ett särskilt avsnitt handlar om växelverkan. Man definierar begreppet professionell dialog och fortsätter med att förtjänstfullt lista en del bärande principer: respekt, förtroende, god vilja, ansvar, ärlighet, konstruktiv dialog mm. Sedan ges exempel på vad det kan innebära i praktiken. Listan är allmängiltig även utanför rädd-ningsväsendet, men när man jämför den med verkligheten i Västra
delegationens sammansättning:
grundpelarna för ett fungerande samarbete.
Palokuntalainen • 48 67 66 Palokuntalainen • 48
BRANdKåRISTEN
Nyland så ser man att författarna träffat huvudet på spiken. De praktiska exemplen kunde samtidigt utgöra en exempelsamling på var det tycks ha gått mer eller mindre snett, redan från det regionala räddningsväsendets allra första början. Kanske till och med långt tidigare, eftersom många brandkårsavtal genomsy-rats av misstro beträffande motpartens ärliga goda vilja.
Misstro och misstänksamhet kan man dessvärre fortfaran-de utläsa då Esbo stads interna revisionsenhet granskat de nya brandkårsavtalen. En rapport prisar enhetligheten men påta-lar brister i sådant som uppföljning, kontroll och övervakning. Men extern kontroll och övervakning är just sådana element som är särdeles främmande i ett ärligt och uppriktigt äkta kompanjonskap, vars mål ju är att vardera parten gynnas, och uttryckligen på enahanda villkor. Majoriteten av alla brandkå-rer gör så gott de kan, eftersom det ligger i brandkårsandans natur. Däremot måste man ibland söka med ljus och lykta efter samma sak i den kommunala organisationen. Kanske
äkta kompanjonskap är främmande inom en del kommunala strukturer? Att skylla på den ekonomiska verkligheten är snarast en undanflykt, eftersom samma verklighet ju gäller för vardera avtalsparten. Här finns alltså en hel del att förbättra.
Förankringen en utmaningMan har lyckats producera ett gediget och samtidigt lättläst dokument, och nu återstår snarast den stora utmaningen att förankra det faktiska handlandet i de goda principerna. Rom föddes inte på en dag, men då man har principerna svart på vitt är det mycket enklare att konkret bringa dem in i organisationerna och ner på alla nivåer. Endast då det lyckats kan man börja tala om äkta kompanjonskap, och det sker först då man i praktiken tvingat de olika aktörerna ut ur sina förutfattade åsikter och låsta positioner. Vägen kan vara lång och stenig, men den är värd det. Vi önskar Västra Nyland lycka till!
En organisations-modell som stöder samarbetet.
VILdMAnnEn
VildmannenIsto Kujala
• I nummer 35 (31.8.2010) av Palokunta-
lainen-Brandkåristen skrev jag att man på
SuomiAreena i Björneborg diskuterar om
små och stora frågor som berör det fin-
ländska samhället. Jag föreslog att man till
nästa sommar även borde bringa rädd-
ningsväsendet upp för diskussion. Så gick
det inte. I stället förverkligades förslaget
denna sommar - egentligen bättre än jag
kunnat föreställa mej. Inrikesminister Päivi
Räsänen drog med hela inrikesministeriets
förvaltningsgren för diskussion i Björne-
borg.
FireFit kan komma att skrota ner avtalsbrandkårssystemetI slutet av maj var jag med en grupp finländ-
ska brandkårister på besök i Tyskland. Jag
visste på förhand att man i Tyskland inte
försöker försvåra brandkårsverksamheten
med hjälp av överdrivna krav. Under tidiga-
re besök i Tyskland har det framkommit att
man inte har några speciella testkrav, var-
ken för rökdykning eller för annan verksam-
het. nu visade det sig att man har ett krav
på rökdykare, och det är i och för sig allde-
les befogat.
I delstaten Hamburg förverkligas testet
så att de testade rökdyker sig igenom en
kontainerbana. Om en person som gått in i
banan i ena änden kommer ut i den andra
är han rökdykningsduglig, annars inte. Det-
ta verkar vara ett mycket praktiskt betonat
och lyckat testningsförfarande.
Detsamma kan inte sägas om planerna
på att alla avtalsbrandkårister skulle tving-
as att utföra FireFit-testet. Inom branschen
har man godkänt de nuvarande rökdykar-
kraven även om vi vet att endast en knapp
tredjedel av avtalsbrandkåristerna kan utfö-
ra dem. I det hänseendet skulle Hamburg-
modellen även i Finland vara mycket bättre.
En testprocedur i många steg och många
obligatoriska övningar gallrar alldeles för
mycket bland dem som alls är villiga att del-
taga i testet.
Jag godkänner inte testningsarrange-
manget FireFit i en sådan form att det skul-
le vara obligatoriskt för alla avtalsbrandkå-
rister att genomgå testet. Däremot tror
jag att man kunde befrämja den fysiska
konditionen genom att erbjuda möjlighet att
deltaga i testerna och som resultat få en
grundlig utvärdering. Ut responsen borde
man kunna se hur konditionen kunde för-
bättras.
Alla slags krav, även de nuvarande, ho-
tar avtalsbrandkårsverksamheten. Syste-
met tål inte ett enda nytt krav. Därför får
man inte få för sig att göra testet FireFit
obligatoriskt för avtalspersonalen.
Ansvaret för första delvården läggs på sjukvårdsdistriktenDe nuvarande avtalen om första delvård
har slutits med hälsostationerna. Vid års-
skiftet förändras situationen och sjukvårds-
distrikten kommer att bli den nya avtalspar-
ten. Utöver första delvården kommer sjuk-
vårdsdistriken att ha ansvaret för all sjuk-
transport. Även i denhär frågan varierar
behoven och möjligheterna mellan två ytter-
ligheter: å ena sidan finns det, om man får
tro ryktena, inte alls något behov av sådan
första delvård som avtalsbrandkårerna er-
bjuder, medan man på andra kanten anser
att behovet är mycket stort. Bland brandkå-
rernas ansvarspersoner har man blivit be-
kymrad över detta.
Om man någonstans anser att avtals-
brandkårernas första delvård inte alls be-
hövs kan följden bli en försämring av den
service medborgarna erhåller. Om man
igen någonstans behöver avtalsbrand-
kårernas första delvård väldigt mycket så
finns det risk att antalet första delvårds-
uppgifter ökar explosionsartat. Sjuk-
transporten utgör en kostnad för sjuk-
vårdsdistrikten och därför finns det risk för
att första delvårdsuppdragen ökar – då
man minimerar sjuktransportens baskost-
nader.
Då räddningsverken sluter avtal med
sjukvårdsdistriktena är det bra att minnas
att det är fråga om avtalsbrandkårernas
önskemål och möjligheter att utföra första
delvårdsuppdrag. Därför är det nödvändigt
att man tar med avtalsbrandkårernas an-
svarspersoner till förhandlingsborden.
Brandkårsungdomarnas läger är en bra möjlighet att lära sigDå räddningsverksamheten utvecklas upp-
kommer det även ett tryck på att utveckla
ledningens kunnande. I många räddnings-
verk har man köpt den behövliga utbildning-
en för dem som verkar i ledande uppgifter,
så att utveckling skall vara möjlig även i
fortsättningen. Ett bra sätt att lära sig är
att deltaga i ansvarsuppgifter på lägren för
brandkårsungdom. Brandkåristerna upp-
skattar om räddningsdirektören visar sig
på ett läger. Ett besök är däremot ingen-
ting i jämförelse med att man skulle vara
med på lägret hela tiden. På det sättet lär
man sig sådana saker som man knappast
kunde lära sig i universitet eller räddnings-
institut. Dessutom behövs för att uppnå så-
dana lärdomar endast att man betalar en
lägeravgift. Södra Karelens räddningsdirek-
tör Seppo Lokka fungerade som chef för
Östra Finlands brandkårsungdomsläger
norppa 2012. Kommer vi månne ännu nå-
gon gång att se exempelvis Västra Nylands
räddningsdirektör Veli-Pekka Ihamäki eller
Östra nylands räddningsdirektör Olavi Lil-
jemark på ansvarsposter vid Nylands rädd-
ningsförbunds läger?
FireFit – bra och illa
vastausKuvavisan
Tunnistatko kuvan paloauton?• Mikä on auton merkki ja malli? Bonuskysymyksenä: Missä auto on tällä hetkellä?
Vastaukset tuttuun meiliosoitteeseen [email protected].
PAAVOHAN SE SIINÄ!EdELLISEN KUVAVISAN HyMy kuuluu nykyiselle Pohjois-Savon Pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikkö Paavo Tiitalle. Tiitta on toiminut aiemmin Pelastusopis-ton yliopettajana.
ONNITTELUT oikeasta vastauksesta Annamaija Vi-hervirralle Helsinkiin, jorma Ojalalle Kittilään, Petteri Helistenille Ouluun, Mikko Thusbergille Espooseen, Raimo Ikoselle Heinävedelle, Sami Nurmiselle Kuopi-oon, Harri Härköselle Savonlinnaan ja Mika Haveri-selle Ouluun.
Lähetä juttusi Anna palaa! -palstalle, osoitteeseen: [email protected].
Näkökulmia johtamiseen
ENSI NUMEROSSA:
www.palokuntalainen.fiTILAA PALOKUNTALAINEN!
Palokuntalainen numero 49 ilmestyy 31.10.2012
Sammutustyökurssia odotellessa...
palokuntalainen
“Tarttee kai käydä messuilla, jos vaikka löytys pari numeroo
pienemmät rensselit.”
• Messujen jälkipuintia
Leppäkuja 2, 14200 TURENKIPuh. (03) 630 830, fax (03) 688 3836
elektro-arola.fi
• PETO-ti lannekeskusjärjestelmä
• SNP status/navigointi -ohjelmisto sovellukset
• YLLI VIRVE -soviti nyksiköt ja SALSA-asemahälytysohjelmistot
• SKL-statuslähetti met ja ACTIS-älynavigaatt orit
• TEHO-ULVO -väestöhälytti met ja ohjausjärjestelmät
• ULVO-SIRRA- ja JULUEN-ääni- ja valohälytti met
• VIRVE, DMR ja PMR - radiolaitt eet
• TETRA/VHF/GPRS -hakulaitejärjestelmät
HÄLYTYS- JA VIESTINTÄTEKNIIKKAA
vaati vaan ammatti käytt öön
Tervetuloa
osastollemme
C419
KuvavisaUusi
• Voit rekisteröityä messukävijäksi osoitteessahttp://ilmoittaudu.tampereenmessut.fi/ ja sieltä kohdasta Turvallisuus 2012. Tämän ennakkoilmoittautumislomakkeen täyttäminen ja lipun tulostaminen oikeuttavat maksuttomaan sisäänpääsyyn messuille!
Pelastusopistolla avoimet ovet lauantaina 22.9.• Lauantaina 22.9. klo 10–14 ovet ovat avoinna paitsi opiston kampusalueella Hulkontiellä, myös harjoitusalueella Korvaharjus-sa.
Kampusalueella vieraat pääsevät tutustumaan normaalisti vierailta suljettuihin oppimisympäristöihin, kuten hätäkeskus- ja ensihoitosimulaattoreihin. Maksuton non-stop bussi kuljettaa vie-raita kampukselta harjoitusalueelle seuraamaan pelastusnäytök-siä. Pelastusopiston opiskelijat vastaavat tapahtumapäivän suunnittelusta ja toteutuksesta, joten kaikkea jännää on luvassa! Tarkempi ohjelma julkaistaan lähempänä tapahtumaa.
Tervetuloa!
• jos Palokuntalainen –lehden postinjakelussa on ongelmia ilmoitathan siitä meille viipymättä. Jos lehti ei tule perille viimeistään neljä arkipäi-vää myöhemmin ilmoitetusta ilmestymispäivästä soita Marialle 0400 504 678 tai laita viestiä [email protected].
Turvallisuusmessut Tampereella 5.–7.9.2012
Tykkää ja tiedä mitä alalla tapahtuu!
70 Palokuntalainen • 48
HätätilareportteriMarko Partanen
aina on sanottu, että hälytysajossa saa
rikkoa liikennesääntöjä, mutta töpätä ei
saa. Hälytysajoa pitää ajaa nopeasti ja il-
man virheitä. Käytännön Suomi on osoitta-
nut myös, että hälytysajoa pitää ajaa ilman
muiden virheitä. Jos et pysty ajamaan si-
ten, että muutkaan eivät tee virheitä, niin
ei ole taloudellisesti kannattavaa ajaa häly-
tysajoa. Kohta lompakossasi voi olla sato-
jen eurojen lovi.
Jotkut osaavat väistää hälytysajoneu-
voa, jotkut eivät. Jos sinun kohdallesi osuu
se, joka ei osaa väistää, niin yhteiskunta ro-
kottaa sinua pomminvarmasti. Töppäilevil-
tä paskahousuilta on ilo ottaa rahat pois,
kun siihen löytyy pienikin peruste. näin yh-
teiskunta kiittää omaa työntekijäänsä.
Höökin kuljettaja ajoi punaista valoa
päin hitaasti ja varovaisesti. Hööki liikkui
niin hitaasti, että vihreää linjaa pitkin tuleva
auto onnistui helposti osumaan sen kyl-
keen. Kuljettaja ei kuullut eikä nähnyt vilkut-
televaa ja ääntelevää paloautoa, koska ste-
reot olivat niin kovalla.
Höökin kuski ajoi hitaasti hälytysajoa,
hän osoitti suuntamerkillä aikomuksensa
vaihtaa ramppiin vievälle kaistalle, joka al-
koi uhkaavasti loppua. Henkilöauto höökin
vieressä hidasti, mutta sen kuljettaja ei
huomannut hidastaa tarpeeksi, koska oli
puhelimessa. Höökin takakulma osui henki-
löauton keulaan.
Molemmista tapauksista sheriffi kirjoitti
palomiehelle yli 300 euron sakon; mitäs oli
niin tyhmä, että ajoi kolarin. Toki molem-
missa tapauksissa henkilöauton kuljettaja-
kin sai sakot, mutta se ei lohduta silloin,
kun oma lompakko kevenee. Mikään ei ole
turhauttavampaa kuin saada sakot huolelli-
sesta työstä huolimatta.
Hälytyksen tullen kaikki odottavat, että
auttajat ajavat ripeästi, mikä edellyttää
sääntöjen rikkomista. Silti rikkeitä käyte-
tään sinua vastaan armotta, kun hädässä
luetaan lakia pilkuntarkasti.
Onkin aiheellista kysyä, kannattaako hä-
lytysajoa ajaa ollenkaan, jos oikeusturva va-
hingon sattuessa on tällainen. On aivan äly-
töntä, että palomiehet maksavat muiden
piittaamattomuudesta.
Sen, joka ajaa hälytysajossa päin pu-
naista, pitää olla tyhmä, rikas tai molem-
pia. Ja sen joka luottaa hälytysajossa saa-
vansa esteettömän kulun, täytyy omata sa-
mat ominaisuudet.
Hälytysajon opettaminen tai siihen mil-
lään lailla kannustaminen tai saati sen
edellyttäminen pitäisi lopettaa. Erityisen
väärin on, jos nuoria ja innokkaita opiskeli-
joita lietsotaan hektisen hälytysajon huu-
maan, kun ohjeiden mukaan toimien voit
olla rikollinen.
Kaikki tietävät, miten kuluva aika vaikut-
taa sydänpysähdyspotilaan ennusteeseen,
huoneistopalon etenemiseen tai vaikkapa
lisäonnettomuuden vaaraan liikenneonnet-
tomuuden yhteydessä. Eettinen ajattelu in-
himillisestä, ripeästä avun viemisestä jou-
tuu törmäyskurssille, kun samalla rikotaan
liikennesääntöjä ja jo pelkällä raflaavalla
näkyvyydellä aiheutetaan paniikkia ja lisä-
vaaraa muulle liikenteelle. Kumpi lopulta on
isommassa vaarassa: Se jonka luokse
apua viedään vai muu liikenne? Väitän, että
useassa tapauksessa muu liikenne. Siksi
esimerkiksi automaattikeikkojen ajaminen
hälytysajossa on täysin älyvapaata. Mutta
me reikäpäät ajamme ilolla, aiheutamme
vaaraa, kunhan vaan pääsemme äkkiä kuit-
taamaan laitetta ja etsiskelemään punais-
ta lediä. Älyvapaata – kuten sanoin jo.
Tunnetko työskenteleväsi ammatillisesti,
jos toimintasi aiheuttaa muulle liikenteelle
turhaa paniikkia ja vaaraa? Et ole ehkä aja-
Hälytysajo ei ole persaukisen
hommaa
tellut asiaa, koska olet mielestäsi turvalli-
nen hälytysajon ajaja – oletko muun liiken-
teen mielestä? Sillä ei tietenkään ole väliä,
koska tiettyyn rajaan asti hälytysajo on ki-
vaa. Raja kulkee siinä, kun konstaapeli hy-
vässä viranomaishengessä kirjoittaa sinul-
le sakon. Hän ei silloin kysy olitko huolelli-
nen vai et, sillä asialla ei ole merkitystä. Ri-
kollinen on sakkonsa ansainnut.
Mikään ei ole turhauttavampaa kuin saada sakot huolellisesta työstä huolimatta.”
PERÄVAUNUTALO VIITALA KYTehtaantie 12 l 29630 Pomarkku
puh. 02 634 3800 l [email protected]
WWW.PVTV.FI
PERÄVAUNUJAJOKA LÄHTÖÖN
Perävaunutalo Viitala KyTehtaantie 12, 29630 Pomarkku • Puh. 02 634 3800www.peravaunutaloviitala.fi • [email protected]
Perävaunuja joka lähtöön
vv-auto_group_palokuntalainen 13.8.2012 15:11 Page 1
Top Related