PlugIT:n tulokset pähkinänkuoressa
PlugIT-loppuseminaari, Kuopio 30.8.2004
PlugIT: Terveydenhuollon sovellusintegraatio, 2001-2004www.plugit.fi
Mikko Korpela, tutkimusjohtaja, TkT, dosenttiKuopion yliopisto, tietotekniikkakeskus, HIS-tutkimusyksikkö(Terveydenhuollon tietojärjestelmien tutkimus- ja kehitysyksikkö)Kuopion IT-koulutus- ja tutkimuskeskus [email protected]
Tämä esitys on kaikkien PlugIT-työntekijöiden työn tulosta
Tekesin rahoituspäätökset 40664/01, 40246/02, 90/03
Esityksen sisältö
• Miksi PlugIT-hanke tarvittiin?• Projektin tavoitteet ja rajaus• Toteuttajat, osapuolet ja mitat• Toimintatapa• Projektin vaiheet• Tulokset 1: Rajapintamääritykset• Tulokset 2: Menetelmät• Tulokset 3: Osaaminen• Tulosten hyödyntäminen• Kokemuksia• Miten meitä pitäisi arvioida?
Miksi PlugIT-hanke tarvittiin – 1Lähtökohtatilanne, kevät 2001
• Pasi Markkasen selvitys Tekesille: Integraatio-ongelmat yritysten prioriteettilistan kärjessä.
• Yksin KYS:ssä 180 tietojärjestelmää → uusien järjestelmien integrointi entisiin tapauskohtaista, kallista, este hankinnoille terveydenhuolto-organisaatioissa.
• Enenevästi myös terveyskeskuksissa terveydenhuollon ammattilaiset tarvitsevat useampia tietojärjestelmäohjelmistoja saman potilaan hoidon tuottamiseen.
• HL7 ja aluetietojärjestelmähankkeet kehittäneet keinoja organisaatioiden väliseen integraatioon, mutta käyttäjän kokemaan yhteensopimattomuuteen ei kunnon keinoja (ks. projektin rajaus suhteessa integraatiotarpeisiin terveydenhuollon palvelujärjestelmässä).
Miksi PlugIT-hanke tarvittiin – 2Valtionhallinnon linjaukset
Kansallisen terveydenhuoltoprojektin suositus 8, kevät 2002:• ”Terveydenhuollon järjestelmien rajapinnat tehdään sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella kaikkia terveydenhuollon toimijoita velvoittaviksi vuoteen 2007 mennessä.”
Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä, Suomenmaa 9.3.2004:• ”Huonosti yhteensopivat järjestelmät ovat yksi jarru tehokkaalle terveydenhuollolle. Ilman tietojärjestelmien yhteensovittamista hoidon saatavuus ei parane niin kuin kansallinen terveysprojekti vaatii. Tuhansissa organisaatioissa käytettyjen, kalliiden tietojärjestelmien yhteensovittaminen ei ole mikään läpihuutojuttu.”
Projektin tavoitteet ja rajaus:”Virallinen määritelmä”
PlugIT on valtakunnallinen Tekes-rahoitteinen tutkimus ja kehittämishanke, joka tuottaa (1) avoimia ohjelmistorajapintojen (API) määrityksiä sekä niihin liittyviä (2) menetelmiä ja (3) osaamista terveydenhuollon ohjelmistoyrityksille ja niiden asiakkaille.
PlugIT toteuttaa siten osaltaan kansallisen terveydenhuoltoprojektin suositusta numero 8.
Tavoitteena on tukea terveydenhuollon palvelutoimintaa ohjelmistotuotannon palveluketjun kautta, paremmin integroituvien ohjelmistokokonaisuuksien avulla.
Integraatiotarpeet palvelujärjestelmässä
Kunnan hallinto
Ohjausta, koordinointia, resursseja
Lääni / maakunta / sh-piiri / kuntayhtymä
Valtakunnan ministeriö
Kansalaiset, yhteisöt
Hoitamis-toiminta
Johtaminen
Tuki-palvelut
Yliopistosairaala
Sosiaalitoimi
Merkkien selitys:
Toiminta
Muodollinen organisaatio
Tarve/palvelu-suhde
Ohjaus, koordinaatio, resurssit
Tiedon hallinta
Data Informaatio
Klinikat, erikoisalat
Terveyskeskukset
Hoitamis-toiminta
Johtaminen
Tiedon hallinta
Yleissairaala
Hoitamis-toiminta
Johtaminen
Tiedon hallinta
Palvelut
Terveystarpeet
Terveyspalvelut
Kolmas sektori
Yksityiset palvelut
Tarpeet
Informaatio
Tarpeet
Palvelut
Tietoa
1. Toiminnan sisäinen: esim. kertomus–ajanvaraus; PlugIT:n kohteena
2. Toimintojen välinen organisaation sisällä: hoitoyksikkö–palveluyksikkö; HL7-sanomat
3. Toimintojen välinen palveluketjua pitkin: esim. lähete–palaute, ”tautikohtaiset” järjestelmät; HL7
4. Palvelukirjon organisaatioiden välillä: aluetietojärjestelmä, portaalit
5. Sähköinen asiointi: eHealth, kansalaisen kertomus
PlugIT:n kohteena oleva ongelma: Ohjelmistoryväs
Palvelin
Sovellus A
Sovellus B
Käyttäjä X Potilas 1 A-tietoa
Käyttäjä X Potilas 1 B-tietoa
Käyttäjät Potilaat
Koodistot
Käyttäjät Potilaat
Koodistot
Tiedot Tiedot
Palvelin
Työasema
Lääkäri tai muu terveydenhuollon ammattilainen joutuu käyttämään useita järjestelmiä saman potilaan asian hoitamiseen.
Joka järjestelmällä on omat käyttäjätunnuksensa, potilastietonsa, koodistonsa, jne.
Tuotteita, konsultointia
Tarpeita
Tuote-kehitys
Tuki & käytt.otto
Tekn. kehitys
Sovel-tava
tutkimus
Perus-tutkimus
Opetus
Ohjelmistoyritykset Palvelun tuottajat
Tj-tuettu palvelu
Tietoj. käytt.otto
Tietoj. tuki
Oppilaitokset, tutkimuslaitokset
Hyvinvointi-palveluja
Kansa-laiset
Tarpeita Tarpeita
Tekijöitä, menetelmiä
Kv. yhteys
Julkinen hallinto
Ohjausta, resursseja
Parempi elämä
Ohjelmistotuotannon palveluketju:Miten integraatiotutkimus parantaa palveluja
Toteuttajat, osapuolet ja mitat – 1
Monitieteinen ja moniammatillinen Centekin tutkimusryhmä:• Kuopion yliopisto, terveyshallinnon ja -talouden laitos, SHIFTEC
(tutkimusjohtaja Pekka Turunen → Anneli Ensio): Terveydenhuollon ammattilaisten näkökulma
• Savonia-ammattikorkeakoulu, Savonia Business, tietojenkäsittely (yliopettaja Maritta Korhonen): Sairaanhoitopiirin tietotekniikka ammattilaisten näkökulma
• Kuopion yliopisto, tietotekniikkakeskus, HIS-tutkimusyksikkö (tutkimusjohtaja Mikko Korpela, vastuullinen johtaja): Menetelmä ja välinekehittäjien näkökulma
• Kuopion yliopisto, tietojenkäsittelytieteen laitos, ohjelmistotekniikka (prof. mvs Anne Eerola): Ohjelmistoyrityksen ammattilaisten näkökulma
Toteuttajat, osapuolet ja mitat – 2
Edustava joukko keskenään kilpailevia ohjelmistoyrityksiä:• 12 terveydenhuollon ohjelmistoyritystä: Commit; Oy,
General Electric Healthcare / Deio Oy, Enfo Oy, Fujitsu Services Oyj, Mawell Oy, Medici Data Oy, Mediconsult Oy, Mediweb Oy, Mylab Oy, Suomen Posti / Atkos Oy, TietoEnator Oyj, WM data Novo Oyj
• 3 teknologiayritystä: BEA Systems Oy, Microsoft Oy, Oracle Oy
Edustava joukko julkisen terveydenhuollon palveluntuottajia:• 6 sh-piiriä: Helsinki-Uusimaa, Pirkanmaa (Tampere), Pohjois
Savo (Kuopio), Pohjois Pohjanmaa (Oulu), Satakunta (Pori), Varsinais-Suomi (Turku)
• Perusterveydenhuollon edustajina Kuopio ja Siilinjärvi-Maaninka
Toteuttajat, osapuolet ja mitat – 3
Perusmitat:• Tekesin suurin ohjelmistotekniikan tutkimusprojekti• Budjetti 2 M€, josta 84% Tekesin iWell-ohjelmasta• → soveltavaa tutkimusta, liiketoimintahyödyiksi 3–5 vuodessa• Kunkin yritys/shp-osapuolen rahoitusosuus 2–9 000 €/vuosi• Kolme vuotta 1.10.2001–31.8.2004• Töissä kerrallaan n. 15 koko- ja 15 osa-aikaista
tutkijaa/suunnittelijaa, ohjaajaa ja harjoittelijaa
Naapureita ja kumppaneita:• HL7 Finland ry.• Kansallisen terveyshankkeen sähköisten
potilasasiakirjajärjestelmien osahanke• Aluetietojärjestelmähankkeet• Itä-Suomen sh-piirien Sonetti-yhteistyö• Terve Kuopio -ohjelma
Toimintatapa – 1:Eteneminen kahdesta suunnasta
Kansainväliset standarditHL7, OMG Healthcare Domain Task Force (ex CORBAmed), CEN/HISA, ISO 215, IHE, HIPAA, …
Luokitukset, koodistot, tietosisällötWHO, OID, Stakes, Kuntaliitto, Kansallinen terveysprojekti, …
TeknologiaperheetCorba-perhe, Java-perhe, Microsoft-perhe, Web Services
Toiminnan kehittämishankeetMakropilotti, Sonetti, Pirke, Kansallinen terveysprojekti, …, …, …
Yrityskohtaiset ja kahdenväliset ratkaisut…, …, … B
otto
m u
pT
op
dow
n
Toimintatapa – 2:Kolmikantayhteistyö
Tutkimustiimit etsivät tietoa ja kehittävät menetelmiä.
Avoimet liittymät määritellään kaikki yhdessä tiimien johdolla.
Sh-piirit tilaavat määritysten mukaiset liittymät yrityksiltä.
Pilotoijayritykset toteuttavat liittymiä ja soveltavat työmenetelmiä tuotteisiinsa tutkimustiimien avustuksella, muut yritykset omalla rahoituksellaan.
Tutkimusryhmät dokumentoivat ja julkistavat.
Käytännössä:• Puolivuotisseminaarit; yleisesityksiä ja työpajoja, ~70 henkeä• Jakelulistat: Johtoryhmä, yhteyshenkilöt, työntekijät, ohjaus• Web-sivut: Julkinen, yhteyshenkilöiden, sisäinen, johtoryhmän• Useita kymmeniä tapaamisia osapuolten kanssa• Yksityiskohtaiset kuukausiraportit, johtoryhmä puolivuosittain
Projektin vaiheet
1. Jakso 1.10.2001–30.4.2002: Näyttö rahoituspäätöstä varten– Rekrytointi, suunnitelmien tarkentaminen, konsortion
kokoaminen, jatkorahoituksen hankinta
2. Jakso 1.5.2002–31.10.2002: Perustan luominen– Osapuolitapaamiset, selvitykset, kouluttautuminen
3. Jakso 1.11.2002–30.4.2003: Vauhtiin, top-down– Kohteiden valinta, tiimien käynnistäminen, kohteiden
määrittelyprojektien suunnitelmat, top-down selvitykset, ensimmäinen pilotti, nykytilaselvitys, menetelmät
4. Jakso 1.5.2003–31.10.2003: Bottom-up, 1. määritykset– Pilottien käynnistäminen, bottom-up työskentely,
menetelmäkehitys, ensimmäiset rajapintamääritykset
5. Jakso 1.11.2003–30.4.2004: Malleja, menetelmiä– Referenssitoteutukset, pilottien edistäminen, menetelmien
systematisoiminen, jatkohankkeiden hakemukset
6. Jakso 1.5.2004–31.8.2004: Paketointi– Viimeistely, dokumentointi valmiiksi, tulosten julkistus
Tulokset 1: RajapintamäärityksetKaksi uutta keinoa yhteensovittamiseen
Työpöytäintegraatio (Clinical Context Management):• Kontekstin tahdistus: Minimitason määritys HL7 CCOW:sta• Sovelluksen avaus ja kontekstin välitys
Yhteiset ydinpalvelut eli ohjelmisto-osat (Common Services):• Käyttäjä- ja käyttöoikeusrajapinta• Potilasrajapinta (henkilötiedot, kliiniset tietojoukot)• Koodistorajapinta (diagnoosit, tutkimukset, organisaatiot, …)• Muita palvelurajapintoja seuraavissa hankkeissa
Käytännössä:• 6 tiimiä, 14 integrointikohdetta, eri tyyppisiä tarpeita• 1+4 rajapinnan määrittelydokumenttia (tarpeesta tekniikkaan)• 9 julkista mallitoteutusta dokumentteineen• Testausmenettely ja testitapaukset → ”PlugIT-leima”• Hyödyntämiskoulutuksen ohjelma koulutusmateriaaleineen
Tulokset 1: RajapintamäärityksetRatkaisu 1: Kontekstin hallinta
Context Mgr
Context
Käyttäjä X Potilas 1
Palvelin
Terveys-kertomus
Alue-tietojärj.
Käyttäjä liisalaak Potilas Matti M. Kertomustietoa
Käyttäjä llaakari Potilas Meikä, M. Alueen tietoa
Käyttäjät Potilaat
Koodistot
Käyttäjät Potilaat
Koodistot
Tiedot Tiedot
Palvelin
Työasema
Esimerkki: Liisa Lääkärillä on esillä terveyskertomus-järjestelmä ja siinä potilas Matti Meikä. Kertomusjärjestelmä vie käyttäjä- ja potilastunnisteet kontekstipalvelimelle.
Kun lääkäri painaa nappia ”alueen tiedot”, kertomusjärjestelmä kutsuu aluetietojärjestelmää. Tämä hakee tunnisteet kontekstipalvelimelta, käynnistyy Liisan tunnuksilla ja näyttää Matin tiedot aluetietojärjestelmästä.
Tulokset 1: RajapintamäärityksetRatkaisu 2: Yhteiset ydinpalvelut
Palvelin Palvelin
Po
tila
s
Ko
od
isto
t
Oik
eu
de
t
Käyttäjä X Potilas 1 Ydin- ja
muuta tietoa
Käyttäjä X Potilas 1
Ydintietoa
Työasema
Ydin-sovellus
Erityis-sovellus
Tie
do
t
Kä
ytt
äjä
E
rity
is-
tie
do
t
Kaikkien sovellusohjelmistojen tarvitsemat yhteiset tiedot ovat ydinjärjestelmässä. Kaikki sovellukset voivat käyttää ydinpalveluja standardi-”plugin” kautta. Päällekkäinen ohjelmointityö vähentyy.
Kun esim. potilaan henkilötietoja muutetaan yhden sovelluksen kautta, muutos näkyy heti kaikkiin muihinkin.
Kaikkien sovellusten yhteiset koodistot päivitetään kansalliselta palvelimelta. Ylläpitotyö vähentyy rajusti.
Palvelin Palvelin
Po
tila
s
Ko
od
isto
t
Oik
eu
de
t
Käyttäjä X Potilas 1 Ydin- ja
muuta tietoa
Käyttäjä X Potilas 1
Ydintietoa
Työasema
Ydin-sovellus
Erityis-sovellus
Tie
do
t
K
äy
ttä
jä
Eri
tyis
-ti
ed
ot
Käyttäjä Y
Palvelin
Erillis-sovellus
Koodistopalvelin
Ko
od
is-
tot
Hoito-organisaatio Palveluorganisaatio Stakes
• Ydintiedot määrittelee Kansallinen terveyshanke• XML-tietorakenteet määrittelee HL7 Open CDA• Luokitukset ja koodistot Stakesin kansalliselta palvelimelta• Työpöytäintegraatio ja ydinpalvelu-API:t PlugIT:sta• Organisaatioiden välillä käytetään HL7-sanomia• Tietoturvallinen kommunikaatioalusta, suostumuskäytännöt, …
Tulokset 1: RajapintamäärityksetAPI:t osana kansallista keinovalikoimaa
Tulokset 2: Menetelmät
Avoimen integraation määrittelyprosessi – PlugIT-prosessi
Toimintalähtöisiä menetelmiä vaatimusten analysointiin:• ”Harmaan alueen” selvittäminen, kohteena kotihoito• Esiselvitys tarpeiden priorisointiin, kohteena äitiysneuvola
Sovellusten tekemisen ja integroinnin menetelmät (määrittely, käyttöliittymä, testaus, välineistön valinta, tietokanta, jne.): Menetelmien protoilu, kohteena Pakkanen
Käytännössä:• 3 tiimiä sekä yhteinen ”tiimitiimi”• 8 raporttia menetelmistä ja kohteista saaduista tuloksista• Hyödyntämiskoulutuksen ohjelma materiaaleineen• Perusta jatkohankkeille
Tulokset 2: MenetelmätIntegraation määrittelyprosessi
Contex ts tud ies , tec hnology
ev a luations
D e s crip tio no f cu rre n t s ta tu s
Pilo tingp la n
- l is t o f in i tia l in tegration needs-s pec i fic a tion gu ide l ines-c ontent defin i tions for s pec i fic a tions-ex am ple s o lu tions- tem plates- too ls
-ex is ting in tegration s o lu tions-p i lo t s ys tem s-ex is ting tec hnolog ies and too ls-ex is ting produc tion and qua l i ty proc es s
Pro jectp la n
Hea lth se rv icep rovide r (e .g .
ho sp ita l)
Mo de ra to r(Plu g IT p ro je ct)
Applicationvendors
W ork proc essimprovement
Integrationneed
R equ iremen tsan a lys is
So lu tio nspecifica tio n
Imp leme n ta tion(p ilo t)
Ac c eptanc eDeploy mentAdaptation
1.INTEGRATIONREQUIREMENTS
2. PLATFORM-INDEPENDENT INTERFACE
SPECIFICATION3. TECHNOLOGY-
SPECIFIC INTERFACESPECIFICATION
4. IMPLEMENTATIONDESCRIPTION
s p e cifica tio nw o rk
s p e cifica tio nw o rk
im p le m e n ta tio nw o rk
-docum entation-evaluation-integration proces s developm ent-generalization-m ethodvalidation
-hea l th k now-how-p i lo t s ys tem s-ex is ting tec hnolog ies- func tiona l and qua l i ty requ i rem ents
i te ra tio n , n e w ve rs io n s
p ro d u ctim p le m e n ta tio n
O p en , reu sa b lein teg ra tion spe cifica tion s
lo ca l re q u ire m e n ts
Myk
kän
en y
m.,
ME
DIN
FO
20
04
Tulokset 2: Menetelmät”Harmaasta alueesta” ohjelmistovaatimuksiin
Ksh
As ia -kas
O mahoitaja
Herätte lee jakys e lee vo in tia
Puhuus ekavia
Tarkistaaillan
merkinnät
Kyselee v aiv oja jamittaa kuumeen
Kys yyneu voja
Soittaa ambulanssin
Kertootilanteen, antaa
Hopasun
A mbulanss i
Kirjaatilanteen
Ilm oittaao m a is il le
Ku lje tta aas iakkaan
pä ivys tykseen
V IE S T I -V IH K O
Hätä -ke sku s
S i i rre tä ä na m b u l a n ssi i n
Omainen
A m b u l a n ssisa a p u u
Ilm oittaakp o:lle
Kp o
HO P A S U
"T yö -ka n si o "
Kirja akäyn nin
V IE S T I -V IHK O
Käynti tiimituvalla
Kirjaapois s aolon
POISSA -O L O T
Ate ria pa lv.
HO P A S U
Servic e Providing
FAX
Doc tor
NurseHome HelperC leaner
Physio-therapist
Team
Relative/Friend
Privacy Protection
On-callhelper
Customer?
Plan
Plan
Variousac tors:
PLANNINGVISITS
Homehelper
DOMESTICAID
RN, MD:HOME
HEALTHCARE
BASIC SERVICES
Ksh
As ia -kas
O mahoitaja
Herätte lee jakys e lee vo in tia
Puhuus ekavia
Tarkistaaillan
merkinnät
Kyselee v aiv oja jamittaa kuumeen
Kys yyneu voja
Soittaa ambulanssin
Kertootilanteen, antaa
Hopasun
A mbulanss i
Kirjaatilanteen
Ilm oittaao m a is il le
Ku lje tta aas iakkaan
pä ivys tykseen
V IE S T I -V IH K O
Hätä -ke sku s
S i i rre tä ä na m b u l a n ssi i n
Omainen
A m b u l a n ssisa a p u u
Ilm oittaakp o:lle
Kp o
HO P A S U
"T yö -ka n si o "
Kirja akäyn nin
V IE S T I -V IHK O
Käynti tiimituvalla
Kirjaapois s aolon
POISSA -O L O T
Ate ria pa lv.
HO P A S U
Servic e Providing
FAX
Doc tor
NurseHome HelperC leaner
Physio-therapist
Team
Relative/Friend
Privacy Protection
On-callhelper
Customer?
Plan
Plan
Variousac tors:
PLANNINGVISITS
Homehelper
DOMESTICAID
RN, MD:HOME
HEALTHCARE
BASIC SERVICES
To
ivan
en
ym
., A
T in
IT D
esig
n 2
00
4
Tulokset 3: Osaaminen
Osaamiskeskittymä:• Monitieteinen noin 20 hengen osaajajoukko, ainut Suomessa
terveydenhuollon ohjelmistotuotannon soveltavassa tutkimuksessa• Kansainvälisesti hyvällä eurooppalaisella tasolla• Tukeutuu Suomen ainoaan sosiaali- ja terveydenhuollon
tietotekniikan ja tiedonhallinnan koulutuskeskittymään www.plugit.fi/ITesite.pdf
Käytännössä (alustavia lukuja):• 49 henkilöä ollut töissä palkallisena projektin aikana, 2 palkatta• 16 yo- tai amk-opinnäytettä, 5 tulossa, 4 väitöskirjatyötä tekeillä• 20 kansainvälistä tieteellistä artikkelia tai konferenssiesitystä,
12 tulossa – MIE, MEDINFO, HL7, IFIP 8.2, STEP, IRIS, …• 33 kotimaista artikkelia tai konferenssiesitystä• 11 muuta raporttia tai selvitystä• ~60 esittelyä luennoilla, koulutuksissa ym. tilaisuuksissa• 8 uutta hankehakemusta: Tekes, STM, TSR, Akatemia
Tulosten hyödyntäminen – 1:Epäsuora kansallinen vaikutus
Kansallinen sähköisten potilasasiakirjojen strategia, 12/2003:• Työpöytäintegraatio tulee PlugIT:sta
HL7 → STM, Open CDA määrittelydokumentti 2.2.2004:• ”CDA-määritykset on tarkoitettu dokumenttien siirtoon. Tämän lisäksi tarvitaan muita interaktiivisia tukimekanismeja. PlugIT-projektissa on kehitetty määrityksiä ja mekanismi potilaan valintaan Object Management Groupin PIDS-palvelun pohjalta. Ehdotetaan, että PlugIT:n PIDS-määrittelystä tehdään virallinen avoin rajapinta siten, että henkilötietomäärittely (profile) pohjautuu avoimet rajapinnat -projektissa määriteltyyn henkilötietolomakkeeseen.”
Suositus kansallisiksi standardeiksi, Oskenet 7/2004:• ”Ohjelmistorajapinnoissa on pyrittävä käyttämään ensisijaisesti kansainvälisiä rajapintoja […]. Mikäli niitä ei ole käytettävissä, niin pyritään tekemään kansallisia rajapintasuosituksia (kuten PlugIT-rajapinnat). Kansallisia suosituksia tarvittaisiin seuraaville …”
Tulosten hyödyntäminen – 2:Kansallinen ja kansainvälinen hyväksyminen
HL7 Finland, kevät-syksy 2004:• Common Services SIG perustettiin• Technical Committee lähettänyt minimitason kontekstinhallinnan kansalliseen hyväksymiskäsittelyyn• Henkilötietojen ja koodistojen rajapinnat seuraavina?
HL7 International, talvi 2003 - kesä 2004:• Common Services tuli HL7:n agendalle• PlugIT-tulokset esillä HL7-konferenssissa Acapulcossa 10/2004• Mahdollisesti aineistona kv. Common Services -standardointiin?• Hyväksyykö HL7 CCOW -yhteisö edullisempaa versiota?
Tulosten hyödyntäminen – 3:Tulosten levittäminen tuotteisiin ja käytäntöön
Toteutukset tuotteissa projektin päättyessä:• Kaksi kontekstipalvelimen toteutusta, toinen ”leimattu” – markkinoilla noin 10 tuotetta, jotka voisivat tarjota palvelua (terveyskeskusjärjestelmät, sairaalan ydinjärjestelmät ja kokonaisjärjestelmät, aluetietojärjestelmät, portaalit)
• Yksi ydinpalvelurajapintojen toteutus tulossa 2004 – markkinoilla noin 10 tuotetta, jotka voisivat tarjota palvelua
• Palveluja hyödyntävistä sovelluksista suunnitelmia – markkinoilla useita kymmeniä tuotteita, jotka voisivat hyödyntää
• Kyselyjä rajapintojen käyttämisestä perinneytimien ja uusien erityissovellusten välissä tai päin vastoin
Sairaaloiden ja terveyskeskusten tilaukset:• Projektin aikaisia ”pilotointitilauksia”
• Kiinnostusta käyttää rajapintamäärityksiä tarjouspyynnöissä
Kokemuksia – 1:Saatiinko aikaan mitä suunniteltiin?
• ”Työpöytäintegraatio” ja yhteiset ydinpalvelut: Keskeisiä jo alussa, muodostuivat kokoaviksi käsitteiksi, teknisesti yhdistyivät
• Toimialakomponentit → web-sovelluspalvelut• Multimediakomponentit → yleinen sovelluksen avaus• CDA-kertomusvaraston rooli vahvistui• Suunnittelumalleja tehtiin vähemmän kuin suunnitelmissa• Referenssitoteutuksia ja protoilua vs. pilotointia• Toiminnan/prosessiketjujen vs. ohjelmistojen kehittäminen:
Vaatimusmäärittelyn menetelmien ottaminen mukaan oli oikein• Osaamiskeskittymä saatiin, kansallista yhteistyötä tarvitaan• Opinnäytetöitä ei priorisoitu ja tuettu tarpeeksi
Kokemuksia – 2:Tehtiinkö oikealla tavalla?
• Yksikkökohtaiset osaprojektit → monitieteiset tiimit• Kolmikantamalli on hyvä! Mutta tarvitaan ammattilaisten
välistä käytännön vuorovaikutusta, ei vain johtotasolla → yhteyshenkilö, joka välittää ja suodattaa tietoa muille
• Valtionhallinto paremmin mukaan! Myös Kansallisen terveyshankkeen johdossa ja toteutuksessa tarvitaan kolmikanta palveluntuottajat – yritykset – tutkimuslaitokset
• Yliopisto-amk-yhteistyö oli tärkeää, mutta byrokraattiset esteet haittaavat (rinnakkaiset rahoituskanavat)
• Lisää yhteyksiä ohjelmistotuoteliiketoiminnan tutkimukseen: Monet ongelmat ja ratkaisut ovat toimialariippumattomia
• Kansainvälinen näkökulma Suomessa heikko: Terveydenhuollossa ohjelmistoyritysten vienti 20%, pyrkimystä kahdenvälisiin kotikutoisiin ratkaisuihin, kv. näkyvyys vähäistä
Kokemuksia – 3:Tutkimuksen hyödyntäminen
Tutkimuksesta saa hyödyn irti, kun hakee aktiivisesti hyötyä aktiivisessa vuorovaikutuksessa!
• Muutamat yritykset ja sh-piirit olivat aktiivisia, useimmat yrittivät pysyä mukana, parin kanssa ei syntynyt vuorovaikutusta
• Yritysten aikajänne vs. tutkimuksen aikajänne: ”Tarvitsemme kalan emmekä onkea” vs. ”Kalastuksen filosofia” – molemmat ovat oikeutettuja ja ne pitää saada tasapainoon.
• Pilotit suurin ongelma – erillisiksi hankkeiksi? Kolmivuotisen hankkeen alussa ei osata budjetoida rahoitusta käytännön integrointihankkeille kolmantena vuonna. Tutkimushankkeessa kannattaa tehdä referenssitoteutuksia.
• Tutkimuksen yritysrahoituksesta voi tulla pullonkaula: Keskikokoinen seuraajajäsen maksoi PlugIT:n 2 miljoonan euron ja 3 vuoden tuloksista alle uuden Ladan verran – kumpi olisi ollut hyödyllisempi investointi? (Vastaus: Riippuu siitä, mikä on tarve)
”Mitä on muuttunut elokuussa 2004 PlugIT-projektin tuloksena? Miten meidät arvioidaan?
• Onko terveydenhuollon ammattilaisilla käytössään sujuvammin yhteentoimiva ohjelmistokokonaisuus (pilotointipaikoissa)? Miten se todistetaan?
• Onko ohjelmistoyritysten sovelluskehittäjien työ helpottunut (pilotoijayrityksissä)? Miten se todistetaan?
• Ovatko ohjelmistot ja ohjelmistokomponentit paremmin siirrettäviä ja käyttöönotettavia Suomessa sekä vientikelpoisempia? Miten se todistetaan?
• Onko syntynyt uutta tutkimuskapasiteettia? Miten se todistetaan?
• Onko tuloksena parempia terveyspalveluja kansalaisille? Mitenkähän se todistetaan?!?”
Miten meitä pitäisi arvioida:PlugIT-esittelystä SoTeTiTe-tutkimuspäivillä 2002
Top Related