Pedagogisia toimintamalleja ja tulevaisuuden näkymiä
Sirpa Pursiainen, YTMTampereen seudun ammattiopisto
EDU.FI/AMMATTIPEDATOPLAAJA.PUROT.NET
Yksilölliset opintopolut & Laajennettu työssäoppiminen
Tulevaisuudessa
Osaamisen vienti?
Viennin
kohdentuminen
Aasian markkinoille? Yritystoiminnan kehittäminen
Osaamisen jatkuva kehittäminen
Ikäihmisten määrän kasvu Tiukentuva talous
Valmiudet yrittäjyyteen
Innovatiivisuuden tukeminen
Tulevaisuudessa
Avoin ammattiopisto?
Tuettu oppisopimus?Nuorisotakuu
Riittävästi osaavaa työvoimaa
Työvaltaisuus
Kokonaisvaltaisuus opiskelussa
AMIS Tulevaisuudessa
Rakenteelliset ratkaisut?
Osaamisperustaisuus
Rakenteellisten ratkaisujen testaus
Rakenteellisten ratkaisujen mallintaminen
Rakenteellisten ratkaisut osaksi toimintastrategiaa
Yksilölliset opintopolut
ECVET
Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen
Vapaasti valittavat tutkinnon osat
VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT
AMMATILLINEN TUTKINNON OSA
AMMATILLINEN TUTKINNON OSA
tai
tai
O H J A U S
Esimerkki ammatillisesta perustutkinnosta tutkinnon perusteiden uudistuksen myötä
Työp
rose
ssi
Työp
rose
ssi
Työp
rose
ssi
Työp
rose
ssi
Vapa
asti
va
littav
attu
tkin
non
osat
A
mm
atilli
set t
utki
nnon
osa
tYh
teis
et
tutk
inno
n os
at
AMMATILLINEN TUTKINNON OSA
AMMATILLINEN TUTKINNON OSA
Tutkinto = 180 osaamispistettä
Työp
rose
ssi
Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminenViestintä –ja vuorovaikutus osaaminen
Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen
Sirpa Pursiainen 2013
Tulevaisuuden tarpeita
Yksilölliset opintopolut (ja laajennetun työssäoppimisen yksilölliset polut) tulee mahdollistaa (rakenteet, strategia johtaminen)ja ottaa osaksi toimintakulttuuria
Rakenteelliset ratkaisut
Rakenteellisia ratkaisuja tarvitaan• Pedagoginen johtajuus• Strateginen suunnittelu• Toimintatapojen
muutokset
Tutkintojen perusteet
-
Opetussuunnitelmat
Ja miten nämä näyttäytyvät kokonaisuutena?
4 ov
Sirpa Pursiainen 2013
Nykyinen tilanne
Tutkinnon perusteet esim. tutkinto x
Tutkinnon perusteet esim. tutkinto y
Tutkinnon osa Tutkinnon osa Tutkinnon osa
Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma
1 ov 1 ov 1 ov 1 ov
3 ov
1 ov
Tutkinnon osa Tutkinnon osaTutkinnon osa
1 ov1 ov1 ov
1,5 ov
1 ov
1 ov
Tutkinnon osa Tutkinnon osa
1,5 ov4 ov
3 ov
0,5 ov 1 ov
Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma
Koulutuksen järjestäjän jaksotus
Jakso 1 Jakso 1 Jakso 1 Jakso 1
Työprosessi
Sirpa Pursiainen 2013
Tavoiteltava tilanne
Tutkinnon perusteet esim. tutkinto x
Tutkinnon perusteet esim. tutkinto y
Tutkinnon osa Tutkinnon osa Tutkinnon osa
Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma
Työprosessi TyöprosessiTyöprosessi
Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma
Koulutuksen järjestäjän jaksotus
Jakso 1 Jakso 1 Jakso 1 Jakso 1
Tutkinnon osa
Työprosessi Työprosessi
Tutkinnon osaTutkinnon osa Tutkinnon osaTutkinnon osa
Työprosessi Työprosessi Työprosessi Työprosessi Työprosessi
Yksilöllisten opintopolkujen suunnitteluun ja toteutukseen tarvitaan uusia työkaluja.
Mitä nämä työkalut voisivat olla?
Opettajien osaamisprofiilipohjainen opetustoiminnan johtamisen työkalu
Kerättäviä tietoja mm.opettajan työkokemusmitä opettaja on opettanut: tietokantatyöelämäosaamisjaksotkoulutustyöprosessitaidotosaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen osaaminenHOPS taidot
Sirpa Pursiainen, Leena Joensivu, Helminen Elisa 2013
Opintopolku.fi
Tutkinnon perusteet
Ammatilliset tutkinnon osat
Ehdotettu työnjako sähköisten tutkinnonperusteiden pohjalta sekä opettajien osaamisprofiilin pohjalta
Opettajan osaaminen
Ammatilliset tutkinnon osat
Tutkintoon sisältyvät työprosessit
Täydennyskoulutussuunnitelma
eTyökalu
Työelämän osaamisprofiilipohjainen opetustoiminnan johtamisen työkalu
Kerättäviä tietoja mm.• työssäoppimispaikkojen tiedot ja tutkintokohtaiset työprosessit
(huomioiden mahdollisuudet opiskella eri tutkintojen työprosesseja)
• koulutetut työpaikkaohjaajat ja koulutuksen ajankohdat• työpaikalla opiskelleet opiskelijat
Sirpa Pursiainen 2013
Opintopolku.fiTutkinnon perusteet
Ammatilliset tutkinnon osat
Osaamistavoitteet täyttävän työssäoppimispaikan ehdotus
Työelämän osaaminen ja
mahdollisuudet
Ammatilliset tutkinnon osat
Tutkintoon sisältyvät työprosessit
eTyökalu
Opiskelijoiden ja opettajien palaute työpaikoista (kokoaa koonti arvion työpaikasta, tähän arviointi kriteerit
Työelämän tarpeita vastaavien yksilöllisten opintopolkujen/osaamisen sisällön suunnittelu (esim. opintoja eri tutkinnoista)
Täydennyskoulutussuunnitema
Arvio työpaikan halukkuudesta ja soveltuvuudesta ottaa opiskelija oppisopimukseen tai työllistää opiskelija
Työssäoppimisen laadunhallinta
Osaamistarvepohjainen opetuksen järjestämisen työkalu
Sirpa Pursiainen 2013
Opintopolku.fiTutkinnon perusteet
Ammatilliset tutkinnon osat
Opiskelijan osaaminen
Ammatilliset tutkinnon osat
Tutkintoon sisältyvät työprosessit
eTyökalu
Työprosessilähtöisen opetuksen tarjoaminen taloudelliset reunaehdot huomioiden kulloisenkin tarpeen mukaan (=maarä x:llä tarve kyseisen työprosessin tai ammatillisen tutkinnon osan opiskeluun)
Työkalu kokoaa tietoa, mitä osaamistarpeita opiskelijoilla on suhteessa tutkinnon perusteiden työprosesseihin
Opiskelijoiden opetuksen suunnittelu eri tutkinnot huomioiden
Yksilöllisten opintopolkujen toteutuksen suunnittelu
Opiskelijoiden osaamistavoitteetOpiskelijoiden osaamisen dokumentointiOpiskelijoiden osaamistarpeiden kartoitus
Mitä vaatii opettajuudelta? Uudistuvan opettajuuden tunnuspiirteitä
Opiskelijan elämän kokonaisvaltaisuuden
huomioiminen
Aikuisen roolimallina
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
Miksi opetan sitä mitä opetan? • Työelämän tarpeet• Opiskelijan tarpeet
Voimauttavaa
Valtaistavaa
Osaamisen ja tiedon jakaminen
Aitojen yksilöllisten opintopolkujen suunnittelu,
toteutus, ohjausTutkinnon
perusteiden tulkinta
Oppimisympäristöjen laaja hyödyntäminen
Osaamisen päivittäminen
Awareness
In Action
GuidanceSteeringDirection
Navigation YhteisöllisyysBeing part of
Sharing results
Sirpa Pursiainen, YTMSirpa Pursiainen, YTMUudistavaa
Yhteistyö omalla koulutusalalla
Oppimisympäristön & Toimintamallin käytettävyyden varmistaminen
Toimintamallin testausPedagoginen tuki
Uudistuva opettajuus
Koulutus
Muutosohjaus
Yksilöllisten opintopolkujen ja niihin liittyvien pedagogisten toimintamallien levittäminen
Opiskelijoiden kokemukset
Työelämän kokemukset
Pedagoginen johtaminen
Palaute & arviointi
StrategiaPalautteen keruu järjestelmä
Uusi pedagoginen toimintamalliKV-yhteistyö
Alueellinen yhteistyö
Vaikuttavuus alan työpaikkoihin
Yht
eisö
llisy
ys &
verta
iske
hittä
min
en
Opi
skel
ijoid
en
opin
topo
lut
Rakenteelliset ratkaisut
Välineet
Resurssit
Pedagogiset toimintalinjaukset
Heino Aki Pursiainen Sirpa
12.12.12
Puretaan tutkinnon perusteet työprosesseiksi
Liitetään ammattitaidon osaamisen arviointikriteerit työprosesseihin
Tarkastellaan, mitä osaamista ei voida näyttää työelämässä (tutkinnon perusteiden mukaisuus)
Suunnitellaan jaetun opettajuuden ja ohjauksen toteutus (tehtävänkuvat, resurssit, käytännön toteutus)
Suunnitellaan oppilaitoksessa opiskeltavien työprosessien opetus ja ohjaus
Suunnitellaan työelämässä opiskeltavien työprosessien opetus ja ohjaus
Kartoitetaan opettajien ja ohjaajien osaaminen (tutkinnon perusteiden tunteminen, työelämälähtöisyys)
Suunnitellaan organisaation pedagoginen johtaminen ja nimetään vastuu aluuet(Organisaation johto johtaa opetussuunnitelmatyötä: tutkinnon perusteiden mukaisuuden varmistaminen)
Saara-Leena Kytömäki, Anne Patana, Sirpa Pursiainen 2013
Tutkinnon perusteiden mukaisen opetuksen suunnittelu
Laaditaan opiskelijoiden kanssa HOPS
TYÖPROSESSI TYÖPROSESSI TYÖPROSESSI TYÖPROSESSI TYÖPROSESSI
JAETTU OPETTAJUUS JA OHJAAJUUSJAETTU OPETTAJUUS
OPPILAITOS TYÖPAIKKA
TUTKINNON PERUSTEET
Opiskelija 1 HOPS
Opiskelija 2 HOPS
Osaaminen, jota ei voida näyttää työelämässä
OPETUKSEN TOTEUTUS
AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ
Sirpa Pursiainen, Terhi Puntila, Sirpa Saari, Minna Taivassalo- Salkosuo 2013
Millaisille opintopoluille tarve?
Keskivauhtinen
LÄHTÖKOHDAT
Nopea polku
Syvyys
Hidas, tuettu polkuAIKATAULULLISESTIMitä eri näkökulmat
huomioidaan?
SISÄLLÖLLISESTIOsatutkinto
”Perus”tutkinto
Laajempitutkinto
Laajuus
Valinnaisuus=
Lahjakkuus
Erityisen tuen tarve
Elämänhallinta Motivoituneisuus
Osaaminen
Oppimisvalmiudet
Työelämävalmiudet
Miten koulutus järjestetään?
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
Sirpa Pursiainen, YTM
Erilaiset oppimisympäristöt
OpiskeluMitä opiskellaan?
Missä opiskellaan?Miten ohjataan?
Osaamisen näyttäminenMissä näytetään?
Miten näyttö mahdollistetaan?Miten osaamisen arviointitilanne
järjestetään?
Esim. Itsenäisen opiskelun
mahdollistaminenTyön ja muun elämän yhteensovittaminen
Lasten kotihoito ja opiskelu
Kuntoutus ja opiskeluInteraktiivinen oppimateriaali
Miten oppimista seurataan?Sosiaalinen media, blogit, videot ym.
Erilaisen osaamisen yhdistäminen osaksi
tutkintoa
Miten yksilölliset opintopolut mahdollistuvat?
Mitä ei voida opiskella
luokkahuoneen ulkopuolella?
Sirpa Pursiainen, YTM
Erilaiset oppimisympäristöt
Työpaikalla tapahtuva oppiminen
Miten yksilölliset opintopolut mahdollistuvat?
Mitä ei voida opiskella
työelämälähtöisesti /työelämässä?
Laajennettu työssäoppiminen
Työelämä oppimisympäristönä
Koulutuksen järjestäjän tulee varmistaa mm.:
Opiskelijan oppimisprosessin kokonaisohjaaminen
Sisältöjen ja toteutuksen suunnittelu
Työelämän ohjaus ja arviointitaidot
Nuorten tutkintoon johtava oppisopimus
Työturvallisuuden kartoittaminen ja noudattaminen
Laadun varmistaminen
Menetelmät?Välineet?
Tutkinnon perusteiden tunteminen?
Henkilökohtaisten opintopolkujen
suunnittelutaito?
Sirpa Pursiainen, YTM
Pedagoginen ohjaus?
Erilaiset oppimisympäristöt
Työelämäkumppanuudet
Opiskelija hyötyy:TyöelämäosaaminenTyöelämäverkostot
Työllistymismahdollisuudet
Miten yksilölliset opintopolut mahdollistuvat?
Mitä ei voida opiskella
työelämälähtöisesti /työelämässä?
Työelämä hyötyy:Työelämän tarpeiden ja toiveiden huomioiminen
Koulutuksen järjestäjä hyötyy:Työelämäosaamisen vahvistuminen
Mahdollinen koulutuksen ja palvelujen myyminen
Sirpa Pursiainen, YTM
Yhteistyö Fyysiset etäisyydet
OppilaitoksetEri koulutuksen järjestämismuodot
Mitkä seikat vaikuttavat ratkaisuihin?
Kuntasektorin kanssa tehtävä yhteistyö
TyöelämäkumppanuudetPedagogiset ja strategiset valinnat
Koulutuksen järjestäjän koko
Käytettävät oppimisympäristöt
Käytettävät ohjausmenetelmät,
laitteet
Rakenteet, resurssit
Pedagoginen johtaminen
OsaaminenOpetuksen/ohjauksen resurssoinnin tarve ei vähene opiskeltaessa
enemmän työelämässä
Sirpa Pursiainen, YTM
TUTKINNON PERUSTEETHOPS
Kartoitetaan:• Oppimis-
valmiudet• Osaaminen• Työelämä-
valmiudet• Tarpeet• Toiveet• Oppimistyylit
Valm
istel
u va
ihe
HOPS
Oppilaitokset
Työpaikat
Sirpa Pursiainen & Minna Taivassalo-Salkosuo 2013
Koulutuksen järjestäminen ja opiskelu työprosessilähtöisesti
OHJAUS & ERITYINEN TUKI
Aloitusryhmä A
Aloitusryhmä B
Aloitusryhmä C
Tarve
Verkkoympäristöt
Työp
rose
ssi 1
/tu
tkin
non
osa
Työp
rose
ssi 2
/tu
tkin
non
osa
Työp
rose
ssi 3
/tu
tkin
non
osa
Opintojen ohjaus-
ryhmä, -t
Muut oppimisympäristöt
Työp
rose
ssi 4
/tu
tkin
non
osa
OPISKELURYHMÄ
Työpaikkarekisteri:• Mitä voidaan opiskella
• Opiskelijan tarpeet
TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUKSESSA VARMISTETTAVA:
- Ohjauksen suunnitelmallisuus- Oppimisen dokumentointi- Ohjausprosessin hoitaminen- Oppimisen arviointi
OHJAUS
ERI
VUOSIRYHMILTÄ
Yhden ryhmän opetusEsim. 1 pv oppilaitoksessa +
4 pv työelämässä
+Ajoittain pidempi
intensiivinen opiskelu oppilaitoksessa
Tutkinnon perusteet työprosesseina
Jaettu opettajuus
Ryhmänohjaaja vastaa yksilöllisen opintopolun
suunnittelusta Työpaikkojen kartoitusTutkinnon
perusteiden tulkinta
13 opiskelijaa + oppisopimusopiskelijat
Mitä ei voida opiskella työelämässä
+ Ryhmäyttäminen+ Vertaistuen tarjoaminen
Työpaikkaohjaajalle tuki ohjaukseen & arviointiin
YKSILÖLLISEN TYÖSSÄOPPIMISEN JÄRJESTÄMINEN RYHMÄSSÄ
Sirpa Pursiainen, Terhi Puntila, Sirpa Saari , Minna Taivassalo-Salkosuo 2013
TUTKINNON PERUSTEET
AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ- Osaamisen arviointi
OPPILAITOS TYÖPAIKKA
HOPS
TYÖSSÄOPPIMINEN
Tutkinnon perusteet työprosesseina
OPISKELIJA
YKSILÖLLISET OPINTOPOLUT OPISKELIJAKESKEISELLÄ PEDAGOGIIKALLA
Osaaminen
Tarpeet
Toiveet
Edellytykset
Sirpa Pursiainen, YTM
YHTEISÖLLISYYS
Yhdessä oppiminen
OPISKELU OPPIMINEN OSAAMINENOpiskelijan verkostot
UUDISTUVA OPETTAJUUS
OPPIMISYMPÄRISTÖT
OHJAUS
Oppimisen arviointi
Vertaistutorointi
OSAAMISEN NÄYTTÄMINEN
ARVIOINTIOsaamisen
arviointi
OPISKELIJAKESKEINEN PEDAGOGIIKKA
YKSILÖLLISET OPINTOPOLUT
HOPS
Osaaminen
Tarpeet
Osaamisen tunnistaminen & tunnustaminen
Tutkinnon perusteet
Ammatti-osaaminen
Tutkinnon sisältö
Tutkinnon suorittamiseen
kuluva aika
ToiveetEdellytykset TYÖELÄMÄÄN TYÖVALTAISEN OPISKELUN KAUTTA
Elämänhallintataidot
Ammattiosaaminen
Elinikäisen oppimisen avaintaidot
Työelämävalmiudet
Osallisuuden tunteen kasvaminen + Kasvaminen yhteiskunnan aktiiviseksi jäseneksi
Ammatilliset verkostot
YKSILÖLLISET OPINTOPOLUT OPISKELIJAKESKEISELLÄ
PEDAGOGIIKALLA
Sirpa Pursiainen, YTM
20 hlö
5 ov = 140 h opiskelija5ov = 210 h opettaja
20 hlö
5 ov = 140 h opiskelija5ov = 210 h opettaja
20 hlö
5 ov = 140 h opiskelija5ov = 210 h opettaja
20 hlö
5 ov = 140 h opiskelija5ov = 210 h opettaja
20 hlö
5 ov = 140 h opiskelija5ov = 210 h opettaja
20 hlö
5 ov = 140 h opiskelija5ov = 210 h opettaja
20 hlö
5 ov = 140 h opiskelija5ov = 210 h opettaja
20 hlö
5 ov = 140 h opiskelija5ov = 210 h opettaja
20 hlö
5 ov = 140 h opiskelija5ov = 210 h opettaja
20 hlö
5 ov = 140 h opiskelija5ov = 210 h opettaja
20 hlö
5 ov = 140 h opiskelija5ov = 210 h opettaja
20 hlö
5 ov = 140 h opiskelija5ov = 210 h opettaja
20 hlö
5 ov = 140 h opiskelija5ov = 210 h opettaja
20 hlö
5 ov = 140 h opiskelija5ov = 210 h opettaja
YKSILÖLLISET OPINTOPOLUT
20 OPISKELIJALLE
Ohjaukseen käytettävissä
210 h opettajan työtä
Ohjaukseen käytettävissä
210 h opettajan työtä
Ohjaus mahdollistuu yhteisopettajuuden
kautta
Ohjaus mahdollistuu yhteisopettajuuden
kautta
Keskimäärin 10,5 h/ opiskelija
Keskimäärin 10,5 h/ opiskelija
Vapautuva tila
Sirpa Pursiainen, YTMSirpa Pursiainen, YTM
Sirpa Pursiainen, YTMSirpa Pursiainen, YTM
YKSILÖLLISET OPINTOPOLUT
20 OPISKELIJALLETarvitsen ohjausta paljon
= 15 h
Tarvitsen ohjausta vähän
= 6 h
Resurssi jaetaan ohjaus- ja arviointitarpeiden mukaan ja tarpeet määritellään
Esimerkiksi kahden opiskelijan kesken on käytettävissä ohjausresurssia 2 x 10,5 h = 21 h.
Uuden käytettävissä olevan tilan hyödyntäminen: Uuden käytettävissä olevan tilan hyödyntäminen:
Erilaisissa oppimisympäristöissä opiskelevat tapaavat toisiaan
ohjauksen näkökulmasta tässä tilassa
Erilaisissa oppimisympäristöissä opiskelevat tapaavat toisiaan
ohjauksen näkökulmasta tässä tilassa
Ohjaamotila, jossa tukea erityisopiskelijoille
+ mahdollisuus tehdä hopsausta+ mahdollisuus näyttää ja arvioida
oppimista/näyttövalmiuksia
Ohjaamotila, jossa tukea erityisopiskelijoille
+ mahdollisuus tehdä hopsausta+ mahdollisuus näyttää ja arvioida
oppimista/näyttövalmiuksia
Jaetaan tila kahta käyttötarkoitusta
varten
Jaetaan tila kahta käyttötarkoitusta
varten
Jaetaan tila kahta käyttötarkoitusta
varten
Jaetaan tila kahta käyttötarkoitusta
varten
Avoin oppimisympäristötila,
jonne voidaan lähettää ”luokista” opiskelijoita
Avoin oppimisympäristötila,
jonne voidaan lähettää ”luokista” opiskelijoita
Lisää opiskelijoitaLisää opiskelijoita
Tila myydään/vuokrataan
Tila myydään/vuokrataan
”Uusi startti” – tilaNuorisotakuuta tukeva
moniammatillinen toimintatila
”Uusi startti” – tilaNuorisotakuuta tukeva
moniammatillinen toimintatila
Sirpa Pursiainen, YTMSirpa Pursiainen, YTM
Ohjataan alanvaihdon suunnittelijat, jotka
epävarmoja uudesta alasta
Ohjataan alanvaihdon suunnittelijat, jotka
epävarmoja uudesta alasta
”Uusi startti” – tilaNuorisotakuuta tukeva
moniammatillinen toimintatila
”Uusi startti” – tilaNuorisotakuuta tukeva
moniammatillinen toimintatila
Ohjataan keskeyttämisvaarassa
olevat
Ohjataan keskeyttämisvaarassa
olevat
Henkilökohtaisten opintosuunnitelmien työstäminen: opintojen ohjaajaAikaisemman osaamisen opinnollistaminen: opintojen ohjaaja + opettajat
Integroitua työpajatoimintaa oppilaitoksen tiloissa
UraohjaustaRyhmä- ja yksilökeskusteluja: elämänhallintaidot
Palveluohjaus ja palvelupäätökset
Kunnan työntekijä (esim. sosionomi/nuorisotyöntekijä) työskentelee esim. 1 pv/vk
Työvoimapalvelujen työntekijä työskentelee esim. 1 pv/vkMielenterveyspalvelujen työntekijä työskentele esim. 1 pv/2vk
Päihdetyöntekijä työskentelee esim. 1 pv/2vkSosiaalityöntekijä työskentelee esim. 1 pv/kk
Järjestöjen antama panos (esim. kokemusasiantuntijat)
Moniammatillinen yhteistyö korostuu
Henkilökohtaisten opintosuunnitelmien työstäminen: opintojen ohjaajaAikaisemman osaamisen opinnollistaminen: opintojen ohjaaja + opettajat
Integroitua työpajatoimintaa oppilaitoksen tiloissa
UraohjaustaRyhmä- ja yksilökeskusteluja: elämänhallintaidot
Palveluohjaus ja palvelupäätökset
Kunnan työntekijä (esim. sosionomi/nuorisotyöntekijä) työskentelee esim. 1 pv/vk
Työvoimapalvelujen työntekijä työskentelee esim. 1 pv/vkMielenterveyspalvelujen työntekijä työskentele esim. 1 pv/2vk
Päihdetyöntekijä työskentelee esim. 1 pv/2vkSosiaalityöntekijä työskentelee esim. 1 pv/kk
Järjestöjen antama panos (esim. kokemusasiantuntijat)
Moniammatillinen yhteistyö korostuu
Toimii
kuntouttavana
polkuna Viranomaisp
äätös-
ten teke
minen
mahdollistuu
oikeasti
Ohjataan nuorisotakuun piirissä
olevia
Ohjataan nuorisotakuun piirissä
olevia
Käytännön toimenpide-ehdotus nuorisotakuun toteuttamiseksiKäytännön toimenpide-ehdotus nuorisotakuun toteuttamiseksi
Opiskelija löytää uuden koulutusalan
Opiskelijan osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan = opiskeluaika lyhenee
Opiskelija voi tehdä työkokeiluja eri aloilla
Opiskelija aloittaa oppisopimuksen
Opiskelija työllistyy
Opiskelija saa tukea elämänhallintaan
Opiskelija saa tarvitsemansa palvelut ja tuen
Opiskelija löytää uuden koulutusalan
Opiskelijan osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan = opiskeluaika lyhenee
Opiskelija voi tehdä työkokeiluja eri aloilla
Opiskelija aloittaa oppisopimuksen
Opiskelija työllistyy
Opiskelija saa tukea elämänhallintaan
Opiskelija saa tarvitsemansa palvelut ja tuen
”Uusi startti” – tilaNuorisotakuuta tukeva moniammatillinen toimintatila
”Uusi startti” – tilaNuorisotakuuta tukeva moniammatillinen toimintatila
MIKSI?MIKSI?
= KOKONAISVALTAISTA VAIKUTTAVUUTTA
= KOKONAISVALTAISTA VAIKUTTAVUUTTA
Sirpa Pursiainen, YTMSirpa Pursiainen, YTM
Käytännössä tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi:• Luotaisiin koulutusorganisaatioiden yhteyteen kautta maan
ammattistarttiluokkia/uusistarttiluokkia, joissa työskentelisi kunnan ja työvoimapalvelujen työntekijöitä.
• Käytännössä tällaisella luokalla voisi olla ammatillista työpajatoimintaa, jossa jo opinnollistetaan työskentelyä ja opintojenohjausta sekä uraohjausta. Eli autetaan jokaista nuorta löytämään se oma polkunsa työllistymiseksi.
• Lisäksi kunnan työntekijä esim. sosiaalityöntekijä tai sosionomi voisi kartoittaa, mitä palveluja nuori tarvitsee. Palkanmaksajana toimisi edelleen kunta tai TEM (Työvoimatoimisto), mutta työpäivä toteutettaisiin uusistartti luokassa. Käytännössä kyseessä ovat samat asiakkaat.
• Kun keskeyttämisvaarassa olevat saadaan pidettyä oppilaitoksessa ja opiskelijat lasketaan oppilaitoksen opiskelijoiksi, mahdollistetaan koulutusorganisaation näkökulmasta toiminnan rahoitus. Tämä voi olla myös käytännön vastaus siihen, ettei nykyiset säästötoimenpiteet ole niin laajoja koulutuksenjärjestäjille, mutta toiminnan painopiste muuttuu osittain.
• Ecvet:n myötä yksilölliset opintopolut ja osaamisperustaisuus lisääntyy, joten koulutuksenjärjestäjiltä voi vapautua tiloja ko. toiminnan järjestämiseen.
• Tällaisella uusistartti-luokalla erityistä huomioita kiinnitettäisiin elämänhallintataihoihin. Osana tällaista toimintaa voitaisiin tarjota matalankynnyksen keskusteluapua yms.
• Tämän tyyppisen luokan opiskelijoiden olisi helppoa käydä tutustumaan eri aloille, sekä aloittaa ammatilliset opinnot siinä vaiheessa, kun oma ala ja elämänhallinta ovat riittävät.
• Yhtälailla luokalta voisi laittaa valmiuksien mukaan työharjoitteluihin ja työkokeiluihin opiskelijoita sekä ohjata nuorten oppisopimukseen niitä nuoria, joilla on siihen valmiudet.
• Tämän tyyppinen luokka toimisi myös "kopin ottajana" niille nuorille, jotka ovat tipahtamassa opinnoista, ovat alanvaihtajia ja tarvitsevat uraohjausta tai joilla tulee sairastumisen yms. vuoksi pitkiä poissaoloja ja jotka ovat palaamassa opintojen pariin.
Samaa perustutkintoa opiskelevat yhtenä ryhmänäRyhmän koko esim. 21-30 opiskelijaa 1.-3. vuoden opiskelijat, sisäänotto 7-10 opiskelijaa vuodessa
Ammatilliset tutkinnonosat + ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat
Ammattitaito & Osaamisvaatimukset
Työprosessit joissa osaaminen saavutetaan
Henkilökohtaistaminen Yksilöllinen opintopolku Ammattitaito ja osaaminen suhteessa Sisältäen yksilöllisesti toteutetun työssäoppimisen
kuhunkin työprosessiin
Oppimisympäristöt joissa työprosessit ja niihin liittyvät työtehtävät opitaan
Työsalit yms. 2/3 ajasta Ohjaus Työpaikat 1/3 ajasta opettaja, työpaikkaohjaaja, ammatillinen ohjaaja,
opinnoissa pidemmällä olevat opiskelijat vertaisohjaajina
Mattila Kaija, Pursiainen Sirpa 2013
Osaamisen kartoittaminen Opintojen sisältö ja tavoitteet Työelämävalmiudet Tuen tarpeet
Salkun vartija:Selkeä tehtäväkuvaus ja tehtävän vaativuuden
määrittely(lainsäädännön ja tutkinnon perusteiden
tunteminen, ennakointi, verkostoituminen, muutosjohtaminen, rahoituksen hakeminen)
Toimiva idean/aloitteen mukainen tulospalkkaus
Opettajasta projektitoimijaksi:Koulutusalalta tieto
kehittämistyöhön/salkun sisälle
Projektitoimijasta projektipäälliköksi
Projektipäälliköstä projektitoimijaksi:Jalkauttaminen
KOULUTUSALA
KEHITTÄMISTYÖ/SALKKU 1
STRATEGIA
Mitä osaamista tarvitaan?
SALKKU 2 SALKKU 3
BUDJETOINTIKeskeiset strategiset kehittämistoimet viedään läpi lisärahoituksesta riippumatta
Vaihtuva projektipäällikkö
Sirpa Pursiainen 2013
SALKKU 4
Pysyvä projektipäällikkö
TUTKINNON PERUSTEIDEN MUKAISEN OPETUKSEN VARMISTAMINEN
- Opetussuunnitelmat- Työprosessien mukaisen opetuksen
toteuttamisen kehittämishankkeet- Jaettua opettajuutta tukevat
kehittämishankkeet- Osaamisperusteisen opetuksen
varmistamiseen liittyvät hankkeet- Pedagogisen tuen varmistamiseen liittyvät
hankkeet
TYÖELÄMÄ YHTEISTYÖ JA TYÖELÄMÄLÄHTÖINEN OPETUS
- Työpaikalla järjestettävä koulutus (mitkä työprosessit opiskellaan työelämässä)
- Työpaikkaohjaajien koulutus- Opettajien työelämäjaksot- Yrityksille myytävä koulutus
JOHTAMISTA JA OSAAMISEN VIENTIÄ TUKEVAT KEHITTÄMISHANKKEET
- Pedagogisen johtamisen prosessien kehittäminen
- Palautejärjestelmät- Tietojärjestelmiin liittyvät
kehittämishankkeet
YKSILÖLLISET OPINTOPOLUT
- HOPS käytänteet- Rakenteelliset ratkaisut yksilöllisten
opintopolkujen turvaamiseksi- Ohjaukseen liittyvät kehittämishankkeet- Osaamisen tunnistamisen tunnistamisen
varmistamisen käytänteiden kehittäminen
Sirpa Pursiainen 2013
HANKE SALKKUJEN JAKAUTUMINEN
Esimerkki valtakunnallisesta
koordinoinnista
Laajennettu työssäoppiminen
Työssäoppimisen laajentaminen –valtakunnallinen koordinointi
Valtakunnallinen koordinointi
Koulutuksen järjestäjien kokeilut
Tiedotus
Tutor- ja tuotteistamisryhmät
Mal
linta
min
en
Vert
aisk
ehitt
ämin
en
OPH:n linjaukset
Valtionavustukset
Seminaarit, työleirit
Tiimit
Verkostoituminen
Valtakunnallisen koordinoinnin myötä:• Valtakunnallinen laaja verkosto (30
koulutuksen järjestäjää mukana)
• Tiivis yhteistyö OPH:n kanssa
• Tieto säädös ja toiminnan muutostarpeista välittyy OKM:lle (koontiraportit, tulosraportit, tapaamiset)
Tutorointi ja tuotteistaminen laajennetussa työssäoppimisessa
Valtakunnallinen koordinointi
Tutor- ja tuotteistamisryhmät
Nop
eat
Hita
at, t
uetu
t
Yrity
syht
eist
yö
Ryhm
ämal
lit
Opp
isop
imus
Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat työssöoppien
Yksilölliset polut
Koulutuksen järjestäjien kokeilut
Laajennettu työssäoppiminen
Tulevaisuudessa:Yksilöllisesti ryhmässä?
Ryhmämalli
Yksilöllisesti ryhmässä:
Teoreettisen tiedon ja käytännön
kokoaminen
Henkilökohtainen ohjaus
yhteydet ja tehtävät,
kirjaamiset
Opiskelijapalvelut
Veli-Pekka Körkkö
Ryhmämalli
KENELLE?• kaikille halukkaille• motivoituneille• toisen tutkinnon
omaaville• kouluallergisille• työorientoituneille• haasteita haluaville• oman tien kulkijoille
EDU.FI/AMMATTIPEDATutor- ja tuotteistamisryhmän vetäjä:
Veli-Pekka Körkkö, Tavastia
Yksilöllisesti ryhmässä• ryhmällä yhteinen suunnitelma ja
päämäärä• yhteiset toimintamallit• yhteisiä kiintopisteitä:
• perehdytykset ja orientaatiot• lähiopetusjaksot• ammatitaitoa täydentävien
opintojen jaksot ja ammattitaitoa täydentävien opintojen integroinnit
• opetusmateriaalit/oppimistehtävät• sosiaalisen median ryhmät
• oppimisalusta esim: Wikispaces, Purot, Moodle
• arvioinnin ja palautteen jaksotus
Veli-Pekka Körkkö
Laajennettu työssäoppiminen
Nuorten tutkintoon johtava
oppisopimuskoulutus
Nuorten tutkintoon johtava oppisopimuskoulutus
OPPILAITOSVastuuopettaja:
- Perehdytys- Ohjaus- Arviointi- Opetus- HOPS / HEO
Tukipalvelut
Liisa Uusitalo, Tampereen ammattiopisto
KRITEERIT:- Resurssit- Rakenteet ja käytönnöt- Pedagoginen johtaminen
OPISKELIJA- Tekee ansiotyötä- Suorittaa teoriaopinnot
oppilaitoksessa- Tekee opinnäytetyön yritykseen- Valmistuu
KRITEERIT:- Ammattitaitoa täydentävät
tutkinnon osat suoritettu- Itsenäinen & vastuullinen- Riittävät työelämävalmiudet
KRITEERIT:- Monipuoliset työtehtävä
- Koulutettu työpaikkakouluttaja
TYÖPAIKKA
Työpaikkakouluttaja:- Perehdyttäminen työturvallisuuteen ja
työtehtäviin- Ohjaa, tukee ja arvioi työn oppimista- Näyttöjen arviointi- Työssäoppimisen arviointi
OPPISOPIMUSKESKUS
Koulutustarkastaja:- Oppisopimuksen solmiminen- Arvioi työpaikan- Seuraa oppisopimuksen toteumista- Tuottaa tutkintotodistuksen yhdessä oppilaitoksen
kanssa
Oppisopimus ilman oppisopimuskeskusta- Oppilaitos vastaa ja tuottaa tutkintotodistuksen
Viimeinen vuosi oppisopimuksella
OPISKELU OPPILAITOKSESSA-Perusammattitaidot
-Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osa
-Työssäoppimista
-Ammattiosaamisen näyttöjä
OPPISOPIMUS-OPISKELU 4 – 12 kk- Opiskelu työpaikalla
- Lähipäivät oppilaitoksessa
- Ammattiosaamisen näytöt
tutkinto
120 ovn. 80 ov
Oppisopimus
- Olennaisin ero on siinä, että laajennettu osa on opiskelijalle palkallista työtä.
Opiskelija on työsuhteessa.
Oppisopimus
- Tässä muodossa toteutettava laajentaminen voidaan toteuttaa yksittäiselle opiskelijalle, osaryhmälle tai kokonaiselle ryhmälle.
- Koulutuksen järjestäjä voi päättää laajennuksesta myös koulutusohjelmittain tai tutkintonimikkeittäin.
EDU.FI/AMMATTIPEDATutor- ja tuotteistamisryhmän vetäjät:
Liisa Uusitalo, Tredu & Jaakko Lainio TAOS
Laajennettu työssäoppiminen
Yksilöllisesti nopea polku
Yksilölliset polut: Nopeutettu polku
KENELLE?
• motivoitunut opiskelija• nopea oppimaan• ylioppilaat• ammatillinen perustutkinto• toisen asteen opintoja suorittanut• työkokemusta omaava• opintoihin uudelleen palaaja
TARVE: RAKENTEELLISET MUUTOKSET
PEDAGOGINEN JOHTAMINEN
HOPS
KOTISATAMA
PERUSKOULULUKIOTYÖELÄMÄAMMATILLINEN
TUTKINTO JNE
VAKIO-JOLLA
NOPSA
OPS
HENKILÖKUNTA
LÄPÄISY
Näytöt
ValinnaisetKV
TOP
Atot
TOP
Osaaminen
ToimintatavatRakenteetResurssit
TYÖELÄ
MÄ
JATKO-
OPISKELU
HOPS
SOME
SOME
SOME
SOME
SOME
Työpaikalla tapahtuva oppiminen
Sirpa Pursiainen, Annika Lithe`n, Päivi Suotunen, Hillevi Kivelä, Eija Vesterinen, Kaisa Ukkonen, Tomi Rönkkö 2013
Nopea polku työssäoppien
Yksilölliset polut: Nopeutettu polku
MITÄ LAAJENTAMINEN VOI MERKITÄ?• Opintoviikko ei ole 40h nopealla opiskelijalla• Työssäoppimista tavallista enemmän• Opiskelija voi oppia kahta tai useampaa eri tutkinnon osaa
samanaikaisesti työtehtävistä riippuen• Työssäoppimisen laajentaminen keskiössä• Työn tekeminen korostuu
• opiskelijalla voi olla jo ennalta työpaikka• laajennettu työssäoppiminen tukee työllistymistä
• Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat työssäoppien• Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat suoritettu
• Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osia koskevat testit; opiskelija osoittaa osaamisensa, ei tarvitse osallistua opetukseen
Yksilölliset polut: Nopeutettu polku
MITÄ LAAJENTAMINEN VOI MERKITÄ?
• käy työssä opiskelun ohessa• alan harrastustoiminta• kansainvälinen vaihto• loma- ja vapaa-aikojen hyödyntäminen
• huomioi nuoren työntekijän suojelu• koulutus pysyy ajan tasalla
osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen korostuvat
Rakenteet• tutkintojen perusteiden moduloiminen ja
rakenteistaminen• opettajan työnkuvan muuttuminen valmentajaksi
ja tuki-ihmiseksi• työssäoppimisen paikkojen soveltuvuuden ja
laaduntarkistaminen • modulointi tehty siten, että hopsaaminen onnistuu
nopeutetusti (opintopolut)
Yksilölliset polut: Nopeutettu polku
Rakenteita voisi kehittää
A) Isompi ryhmä tekee laajennettua työssäoppimista, jolloin opettajalle voidaan resurssoida ohjaukseen aikaa (opetus tapahtuu esim. 5 ov tasolla työpaikoilla ja resurssoidaan samassa suhteessa kuin opetus luokassa resurssoitaisiin)
Yksilölliset polut: Nopeutettu polku
Rakenteita voisi kehittää
B) Yhdelle opettajalle voidaan resurssoida lukuvuodeksi kerrallaan työssäoppimisen suunnittelu ja ohjaus
• opettaja ei ole kiinni oppitunneissa, vaan aikatauluttaa suunnittelun ja ohjauksen tarveperustaisesti
• ohjausta voidaan jakaa opiskelijan tarpeiden mukaan• opettaja tuntee tutkinnon perusteet ja
mahdollisuudet• työelämäyhteistyötaidot ovat hyvät ja kehittyvät• arviointi on tasapuolista
Työnkierrolla varmistetaan, että koko opettajakunnan työelämäosaaminen vahvistuu
Yksilölliset polut: Nopeutettu polku
Rakenteita voisi kehittääC) Lähiopetuksen tuntimäärän tarvepohjainen käyttö esimerkiksi 1pv/vk• opettajalle kohdennetaan aikaa laajennetun
työssäoppimisen suunnitteluun ja ohjaukseen• opiskelijoille kohdennetaan aikaa
• työssäoppimiseen• henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman tekemiseen• näyttösuunnitelman tekemiseen• oppimistulosten kirjaamiseen
• oppimispäiväkirjan tekemiseen• mahdolliset tehtävät ja testit (esim. atto testit, puuttuvat
opinnot)• puuttuvien opintojen opiskelu, valinnaisten opintojen
opiskelu ja tukiopetus
Yksilölliset polut: Nopeutettu polku
Yksilölliset polut: Nopeutettu polku
Läpäisyn tehostuminenparantaa:
- tuloksellisuutta- työllistymistä
Tilastointipäivät eivät yksin ratkaise!EDU.FI/AMMATTIPEDA
Tutor- ja tuotteistamisryhmän vetäjä: Eija Vesterinen, OSAO
Laajennettu työssäoppiminen
Yksilöllisesti hitaampi, tuettu polku
Yksilölliset polut: Hitaampi, tuettu polku
Erityisopiskelijat
Opintoihin palaavat
Omaan tahtiin opiskelevatMuut syyt?
Osaa
min
en ja
tiet
o-ta
itoTa
usta
ja ta
rpee
t
Työe
läm
äval
miu
det
Toive
et
Oppi
mist
yylit
Opiskelu ryhmässä
Ohjaus
Hen
kilö
koh
-ta
ista
min
en
Ohjaus
TYÖPAIKKA
Oppiminen
Laajennettu työssäoppiminen
PerehdytysOhjausYhteistyö vanhempien kanssaTutkinnon perusteiden tulkintaAnnetaan tarvittava tuki
Työllistyminen
Esko-Asikainen Pirkko, Miettinen Pekka, Pursiainen Sirpa, Raivio Susanna 2013
Oppi
misv
alm
iude
t
Kenelle? Mistä syystä?
o Tekemällä oppijao Koulumuotoinen ei sovelluo Opintojen täydentäjäo Erilainen oppijao Oma uratavoite
Yksilölliset polut: Hidas, tuettu polku
Mikä laajenee• Työssäoppimisaika pitenee• Työssäoppimisen ajankohdat
laajenevat• Opiskeltavat sisällöt laajenevat• Valinnaisuus opinnoissa laajenee• Oppimisympäristö laajenee• Ohjausresurssien tarve kasvaa• Ohjausta antava henkilöstö kasvaa
moniammatilliseksi
EDU.FI/AMMATTIPEDATutor- ja tuotteistamisryhmän vetäjä:
Pirkko Esko-Asikainen, Hyria
Työpaikan valinta: onnistumisen mahdollisuus?
• Täyttyvätkö ammattitaitovaatimukset?• Työpaikan tehtävät vaatimustasoltaan
opiskelijalle sopivia?• Opiskelija hyväksyy työpaikan?• Työpaikkaohjaaja perehdytetty laajennettuun
työssäoppimiseen ja opetussuunnitelmaan• Otetaanko huomioon opiskelijan erityisyys?
Laajennettu työssäoppiminen
Yritysyhteistyö
Yksilölliset polut: Yritys yhteistyö
EDU.FI/AMMATTIPEDA
Kuvat Hanna Toijala
WIN-WIN-WIN
Maarit Kuosa
AJAN
KOH
TAIS
ET T
YÖTE
HTÄ
VÄT
YRITYS OPPILAITOS
Tilaus
Oppiminen
TUTKIN
NO
N PERU
STEET
Ryhmä 1
Ryhmä 2
Ryhmä 1 + Ryhm
ä 2: Opetus yhdessä
Valitaan opiskelijatHOPS: mm.
työelämä-valmiudet, osaamis-tarpeet
Mitä
osa
amist
a ta
rvita
an,
kuin
ka m
onta
voi
daan
ott
aa?
Ohjaava opett
aja
Sirpa Pursiainen 2013
Yrityksen tarpeisiin pohjautuva työssäoppiminen
Yksilölliset polut: Yritys yhteistyö
EDU.FI/AMMATTIPEDATutor- ja tuotteistamisryhmän vetäjä:
Maarit Kuosa, Salpaus
KENELLE?• Yleensä aktiiviset, motivoituneet ja
mahdollisesti nopeutetusti etenevät opiskelijat.
• Kenelle tahansa, jolle löytyy sopiva yritysyhteistyökumppani.
MISTÄ KYSE?• Opiskelija voi perustaa oman yrityksen tai toiminimen ja toimia
alihankkijana yritykselle.• Voi toteutua osana Nuori Yrittäjyys- tai osuuskuntatoimintaa.• Yritysyhteistyössä voidaan hyödyntää myös tilaajamallia, jossa
yritys “tilaa” opiskelijoita työssäoppimaan silloin kun yrityksessä on perustutkinnon tavoitteisiin nähden mielekkäitä työtehtäviä tarjolla.
Pedagogiset toimintamallit
Toiminnan juurruttaminen
Vertaiskehittäminen
Toimintamallin levittäminen
Yhteneväiset käytänteet
MITEN?
Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä
• Laskentapäiviin perustuva rahoitus ja oppisopimuskoulutuksen rahoitusmalli eivät tue parhaalla mahdollisella tavalla nuorten laajennettua työssä oppimista.
• Nuori opiskelija tarvitsee pääsääntöisesti enemmän ohjausta ja tukea kuin aikuinen oppisopimusopiskelija, jolla usein on aiemmin hankittua osaamista.
• Rahoituksen muuttaminen, kun opiskelija valmistuu aikaisemmin eli on niin sanotun nopean polun opiskelija. Opiskelija saattaa valmistua kesken vuoden, eikä ole tuolloin laskentapäivänä enää opiskelija: tämä on koulutuksenjärjestäjälle tappiollista.
• Tuloksellisuusmittarit eivät kaikin tavoin kannusta laajennetun työssäoppimisen kehittämiseen (esim. nopeutetut polut).
• ”Porkkana rahoituksen” kehittäminen koulutuksen järjestäjille yksilöllisten työvaltaisten opintopolkujen mahdollistamisesta.
Muutos- ja kehittämistarpeita
Opettajan työehto- ja virkaehtokysymykset
• Työaikakysymykset uudistuvan opettajuuden myötä. Oppituntien pitämiseen perustuva palkkausjärjestelmä ei vastaa opettajan nykyaikaista työnkuvaa.
• Opetustyön resurssit eivät saisi vaihdella oppimisympäristön mukaan eli luokassa pidettävä opettaminen ei saa olla arvokkaampaa kuin työpaikalla tapahtuva opettaminen ja työpaikalla tapahtuvan oppiminen ohjaaminen.
• Hanketyö on OVTES:n mukaan muuta työtä, jolloin osassa liitteissä yhtä (1) maksettua työtuntia kohden tulee tehdä työtä 1,5 tuntia, joka koetaan epäoikeudenmukaisena.
Muutos- ja kehittämistarpeita
Oppilaitokseen opiskelijaksi hakeutuminen
• Jatkuva hakumenettely opiskelijaksi, jotta oppilaitos voi ottaa kesken vuoden lisää opiskelijoita opiskelijan valmistuessa tavallista nopeammin.
Sosiaaliturvaetuudet
• Jos opiskelija on oppilaitoksessa vain kaksi päivää viikossa ja kolme päivää työssäoppimassa omalla paikkakunnallaan, ei hän saa KELAn koulumatkatukea. Opiskelijan myöhemmän työllistymisen kannalta olisi kuitenkin usein tärkeää saada työssäoppimispaikka omalta asuinpaikkakunnaltaan.
Muutos- ja kehittämistarpeita
Sähköiset järjestelmät
• Käytössä tulee olla sähköinen HOPS, joka helpottaa yksilöllisten työvaltaisten opintopolkujen suunnittelua.
• Valtakunnallinen sähköinen järjestelmä työpaikkarekisteriksi helpottaisi koulutuksen järjestäjiä työpaikkarekisterien ylläpidossa.
Muutos- ja kehittämistarpeita
Tutkinnon perusteet
• Osassa tutkinnon perusteissa on päällekkäisyyttä eli samaa asiaa opiskellaan monessa eri tutkinnonperusteen osassa, osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen tulisi näissä tilanteissa ratkaista sekä ohjeistaa osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta (sinänsä päällekkäisyydet ovat ymmärrettäviä, sillä pohja-ajatuksena on myös tutkinnon osan suorittamisen mahdollisuus, jolloin ammattiin liittyvä keskeinen osaaminen voi liittyä useaan tutkinnon osaan).
• Koska tutkinnonperusteet ovat olemassa, ei liene koulutuksenjärjestäjän tarpeen tehdä koulutusorganisaatiokohtaista opetussuunnitelmaa siltä osin, kuin kyse on suoraan tutkinnonperusteista, vaan kuvata pikemminkin koulutusorganisaation toimintaan keskeisesti liittyvät seikat, jotka poikkeavat muiden käytänteistä (poissaolot, järjestyssäännöt yms.) sekä kuvata, mallintaa ja ohjeistaa, miten valinnaisuus ja erilaiset opintopolut mahdollistetaan kyseisessä koulutusorganisaatiossa.
Muutos- ja kehittämistarpeita
Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat
• Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kriteerien sisällöt sellaisiksi, että ne ovat aidosti ammattitaitoa täydentäviä opintoja ja että ne voidaan suorittaa työssäoppien.
• Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat voitaisiin tarjota kurssimuotoisena erityisesti niille, jotka ovat valmistumisen jälkeen jatkamassa opintojaan.
• Näiden vaihtoehtojen lisäksi ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat voitaisiin suorittaa myös myöhemmin työelämässä täydennyskoulutuksena, jotta valmistuminen ammattiin ei jää kenelläkään kiinni ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien vuoksi ja toisaalta tämän avulla tiedot päivittyisivät haettaessa jatko-opintoihin
Muutos- ja kehittämistarpeita
Ammatillisen koulutuksen käsitteistön selkeyttäminen
• Työelämän edustajille edelleen vaikeaselkoista (esim. ammattiosaamisen näyttökriteeristöt).
• Käsitteiden epäselvyys ja kirjavuus (esim. merkitys koulutusmuodosta riippuen: nuorten tutkintoon johtava koulutus, aikuiskoulutus, oppisopimuskoulutus nuorten tutkintoon johtavana koulutuksena ja aikuisten oppisopimuksena). Käytettäviä käsitteitä tulisi muuttaa lainsäädännössä ja käytännössä yhteneväisiksi, sillä työelämälle erilaiset käsitteet ja niistä kumpuavat hieman erilaiset käytänteet luovat haasteita.
• ammattiosaamisen näyttö/tutkintotilaisuus, • henkilökohtainen opiskelusuunnitelma/opintojen yksilöllistäminen/• Käytännöt ja termit: tutkintotodistus, näyttötodistus
• Ennen kuin lainsäädäntöä saadaan muutettua, tulisi tehdä nuorten tutkintoon johtavasta oppisopimuksesta ja aikuispuolen oppisopimuksesta oma erityissanasto väärinkäsitysten välttämiseksi. Tämä sisältäisi: HOPS, HOJKS, opintoviikot, opinnäytetyö, ammattitaitoa täydentävät opinnot, ammattiosaamisen näytöt sekä tietoja siitä, mitä pitää olla suoritetun koulutuksen perusteella myönnetyssä tutkintotodistuksessa ja mitä taas näyttötutkintoperusteisessa tutkintotodistuksessa.
Muutos- ja kehittämistarpeita
Opetuksen järjestäminen rakenteet ja niiden joustavuus
• yksilölliset työvaltaiset opintopolut osaksi strategiaa, opetussuunnitelmaa ja toimintatapaa
• pysyvät ratkaisut resursointiin, työnjakoon ja oppilaitoksen rakenteisiin
• tiukasti moduuleihin ja jaksoihin sidottu opetuksen suunnittelu asettaa haasteita työssäoppimisen laajentamiselle ja aidosti yksilöllisille opintopoluille
• yhteneväiset käytänteet koko koulutusorganisaatiotasolle• joustamattomat lukujärjestystekniset ratkaisut usein joustavien ratkaisujen
esteenä• kesäajan ja loma-aikojen hyödyntäminen opiskelussa• työelämän tarpeiden huomioiminen työssäoppimista laajentaessa (sesongit,
työajat, tilaukset)• ammattitaitoja täydentävien tutkinnon osien integrointi laajennettuun
työssäoppimiseen
Muutos- ja kehittämistarpeita
Työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja yhteistyön laaja-alainen kehittäminen
• kehittämistyö oppilaitosten sisällä, oppilaitosten kesken ja yhdessä työelämän edustajien
• yhteistyökehittäminen kuntasektorin kanssa (nuorisotoimi, sosiaalitoimi) nuorisotakuun toteutumisen tueksi
• ennakointi: työssäoppimisen laajentamisen edellyttää työvoimapoliittista suunnittelua
• työssäoppimisrekisterien systemaattinen ylläpito oppilaitoksen ja työelämän yhteistyönä
• työpaikkaohjaajakoulutuksen toteuttaminen jatkuvana toimintana osana opiskelijoiden työpaikkaohjausta
• työelämän ohjaus-, ja arviointitaitojen varmistaminen on tärkeä osa laadunvarmistusta laajentaessa työssäoppimista
Muutos- ja kehittämistarpeita
Opettajien täydennyskoulutustarpeet:
• osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen • henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien tekeminen• tutkinnon perusteiden tunteminen• uudistuva opettajuus• verkko- ja mobiiliohjaukseen liittyvä osaaminen, verkosto-osaaminen ja
opetusmenetelmäkoulutus
Työpaikkaohjaajien koulutus/osaamisen kehittämistarpeet:
• opiskelijoiden erilaiset valmistumisajat• työpaikalla tapahtuvan oppimisen laaja-alaisempi hyödyntäminen• ohjausprosessi• arviointi
Muutos- ja kehittämistarpeita
Kehittämisrahoitusta ja koulutusta tarvittaisiin koulutuksenjärjestäjien johdolle:
• rakenteiden muuttaminen yksilölliset työvaltaiset opintopolut mahdollistaviksi: johto mukaan kehittämistyöhön, kun rakenteita kehitetään ja muutetaan
• pedagoginen johtaminen, strateginen johtaminen• oppimisen ja ohjauksen dokumentointi• uudistuva opettajuus• joustavat polut eri koulutuksen järjestämismuotojen välillä• koulutusjärjestämismuotojen välinen yhteistyö• kuntasektorin ja koulutuksen järjestäjän välinen yhteistyö etenkin koskien
nuorisotakuuta• hankkeiden tulosten jatkokehittäminen ja toimintamallien levittäminen koko
koulutusorganisaation käyttöön
Muutos- ja kehittämistarpeita
Opettajakoulutuksen kehittämistarpeet:
• sen ammattialan työssäoppimisjakson sisällyttäminen opintoihin, minkä alan opiskelijoita tulee opettamaan
• uudistuva opettajuus• elämänhallintataidoissa tukeminen ja aikuisen roolimallina olo• sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä ja palveluihin ohjaaminen
seuraavilta osin: mielenterveyspalvelut, päihdepalvelut, sosiaalityö• osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen• henkilökohtaisten opintopolkujen suunnittelu käytännössä• eri koulutuksen järjestämismuodot• työelämäyhteistyö• verkko- ja mobiiliohjaukseen liittyvä osaaminen, verkosto-osaaminen ja
opetusmenetelmäkoulutus
Muutos- ja kehittämistarpeita
Mitä vien osaksi omaa toimintaa?
Sirpa Pursiainen, YTMKehittämistyöProjektipäällikkö • Edu.fi pedagogiset toimintamallit "Yksilölliset polut" • Nappiparisto - vertaisvoimaa oppimisympäristöjen
kehittämisen• Laajennetun työssäoppimisen
kokeilun valtakunnallinen koordinointihanke• Opas koulutuksen järjestäjille työpaikalla tapahtuvan
oppimisen toteuttamiseen -kirjoitustyöstä vastaaminen
• Työpaikalla tapahtuvan oppimisen oppaan sähköinen versio
Tampereen seudun ammattiopisto TreduÅkerlundinkatu 8, 33100 Tamperepuh. 050 576 1363, vaide 03 3155 51sirpa.pursiainen(a)tampere.fi www.tredu.fi
Top Related