PEDAGOGINEN SENSITIIVISYYS
Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti
Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet osasto, THL
Tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto Varhaiskasvatus
LASSO-TUTKIMUSRYHMÄ
Lasten stressin säätely ja oppiminen
Nina Sajaniemi johtaja
Miten varhaiskasvatuksessa luodaan ihanteellinen ympäristö lasten sosiaalisuuden kehitykselle ja oppimiselle
yhtenäistävä viitekehys: sosiaalikulttuurinen ja kehitystieteellinen
lasten ja aikuisten arjen havainnointi ja stressin fysiologinen mittaaminen
aikuisten työhyvinvointi
kiusaaminen
PedaSens: lyhyt videoperustainen interventio henkilökuntaryhmille muotoutumassa
yhteistyö laajan FinnBrain tutkimuksen kanssa
PEDAGOGINEN SENSITIIVISYYS
Pedagogisesti sensitiivinen aikuinen
havaitsee lapsen aloitteet ja reaktiot ja
vastaa niihin lapsen toimintaa tukevalla tavalla
pitää ryhmän toiminnan ensisijaisena mielessä
ryhmäsensitiivisyys
Täten hän
tukee kutakin ryhmän lasta toiminaan oman
lähikehityksensä vyöhykkeellä
oppimisen alue
antaa lapsille yksilöllistä stressin säätelyn tukea
oppiminen ja myönteinen sosiaalisuus
tukee ryhmää toimimaan kokonaisuutena
kukaan ei jää ulkopuoliseksi
Jokaisella lapsella on yksilöllinen ja laaja
kehityksellisten mahdollisuuksien kirjo
oma kirjo on muodostunut perimän ja varhaisten
kokemusten yhteisvaikutuksesta
Lapsi ei voi tavoittaa mahdollisuuksiaan itse
oma tutkiminen ja selville saaminen
Hän tarvitsee aikuista sekä
auttamaan kunkin kehityksellisen polun ensi
askelille että
vahvistamaan niitä, jotka ovat hänelle luonnostaan
heikoimpia.
ENSIMMÄINEN YDINVIESTI
Lapsi kehittyy vuorovaikutuskokemuksissa
suhteet muihin lapsiin ovat pienimmästä asti
tärkeitä
leikki, yhteistoiminta, sosiaalinen neuvottelu
aikuissuhteet ovat keskeiset jäsentävät suhteet
Lapsi hyötyy vahvasta yhteyden kokemuksesta
aikuiseen
tämän havaitsemiseen hänellä on synnynnäisiä
kykyjä
yhteys voi olla aktiivista osallistumista tai
myötäelävää läsnäoloa
läsnäolo ja lämpö tärkeimmät
TOINEN YDINVIESTI
Sisäsyntyinen kyky havaita resonoiva rytmi
turvallisuuden tunne kun voi ennakoida
yllätyksellisyydellä leikkiminen: sisäinen luovuus
Kommunikatiivinen musikaalisuus
vuorovaikutus on viestien ja vastausten virtaa, joka
etenee kuin tanssi
Mielihyvä yhteisyyden kokemuksesta
tulla hyväksytyksi joukkoon
tuntea, että voi tuottaa iloa
Häpeä on kokemus siitä, ettei saa vastausta
häpeä on voimakkain sosiaalinen tunne, jota tulee
käyttää varoen
SAMANTAHTISUUS
Jaetaan tunneilmaisun elävyys
Elävyys on muutoksen muoto
nouseva, laskeva, hiipivä, räjähtävä,
kulttuurien välillä suuria eroja
Keskeinen tapa siirtää kulttuuria
oman kulttuurin tarinat tuleva myöhemmin ja yleensä perustelevat jo tapahtuneen
Sanaton viestintä
äänensävyt, eleet, ilmeet, läheisyys, kosketus
sanoillakin on sanattomia painoarvoja
“ei!”, ”miksi?”; passiivimuodot
Yhteen soinnuttaminen kestää usein vain muutaman sekunnin mutta luo tehokkaasti yhteisen säätelypiirin
TUNTEIDEN YHTEEN SOINNUTTAMINEN
Ihmiset kokevat yhteistoiminnan palkitsevana
Lapsetkin jakavat ruoastaan ja muusta omastaan
Pienempien lohduttaminen
Toisten auttaminen hänelle tärkeän päämäärän
saavuttamisessa
“Auttajat ja haittaajat”: vain mikäli autettava mielletään
inhimilliseksi
Ihmisen tärkein päämäärä on tulla hyväksytyksi
omaan yhteisöön
emme ole vain yksilöitä, jotka etsivät omaa tyydytystä
perhe ja päivähoitoryhmä ovat omia itsenään arvokkaita
yhteisöjä, joissa oma yhteisökulttuuri
MYÖNTEINEN SOSIAALINEN ODOTUS
Myönteiset tunnetilat avaavat kehityksen
mahdollisuuksia ja vahvistavat kehitystä
Myönteiset tunnetilat nousevat neljää eri
kanavaa
1) uteliaan tutkiminen – ja löytämisen tuoma
hallinnan tunne
2) fyysinen leikki erityisesti toisten kanssa –
riehakkuus lisää mielihyvää
3) hoiva- ja kiintymyskokemukset – kun on niiden
aika
4) kumppanuus – yhdessä tekeminen ja
onnistuminen
KOLMAS YDINVIESTI
Lasten tarpeet ovat universaaleja
erityiset tarpeet ovat näiden sopeutumia
ravinto, liikunta, lepo
tulla nähdyksi– omana itsenään, iloa tuottavana
tulla kuulluksi – ja siten arvostetuksi omine aloitteineen ja ajatuksineen
vapautta tutkia ja onnistua
saada opetusta oman kulttuurin arvoista ja odotuksista
tulla hyväksytyksi omaan ryhmäänsä
sisäisen tilan yhteissäätelyä– voidakseen pysyä sopivassa vireystilassa
MITÄ LAPSET TARVITSEVAT
SISÄISEN TILAN SÄÄTELY
Vireys pyritään pitämään hallittavalla alueella
Pojat syntyy suurisuisempina kuin tytöt. Poikien sisällä asuu hirveästi hohotusta, jonka pitää päästä ulos. Tyttöjen sisällä on pieniä asioita, ja heille riittää, että nauraa ja juoksee pikkuisen, niin ulkopuolella tuntuu samalta kuin sisäpuolella. Sofie 8v. Kevätpörriäinen 2006
Stressi on säätelyn kuormittumisen tila
temperamenttinen erilaisuus
liian korkeat odotukset nostavat stressiä
Trauma on tilanne, jossa säätelykyky on ylittynyt
tarve ulkopuoliselle säätelylle ehdoton
tulee helposti tulkituksi huonona käytöksenä
11
STRESSIN SÄÄTELY VARHAISKASVATUKSESSA
Säädelty stressi
parantaa oppimistalisää sekä
sosiaalista kiinnostusta ja toimintaa
Erityisesti se lisää lapsen kykyä paneutuvaan
oppimiseen
intensiiviseen aikuisen ja toisten lasten
havainnointiin ja
ratkaisujen sitoutuvaan etsimiseen
Yhteinen toiminta toisten lasten ja aikuisten
kanssa tapahtuu sosiaalisen yhteyden tilassa
stressin noustessa järjestelmä siirtyy vähemmän
sosiaaliseen, itsekeskeisempään tilaan
YHTEISSÄÄTELY
Läsnäoleva aikuinen säätelee lapsen sisäistä tilaa
voi ratkaisevasti vähentää stressiä
lapselle tulee mahdolliseksi kokea voimakasta hyvää
oloa ja kestää pahaa oloa
yhteiset kokemukset muuttuvat vähä vähältä omiksi
mahdollisuuksiksi
Stressin hallinnan säätelykeskukset kehittyvät
varhaislapsuuden aikana
kokemukset yhteisestä säätelystä keskeisiä
13
SÄÄTELY YKSIN JA YHDESSÄ
SÄÄTELY AIKUISEN
TUELLA STRESSI HÄLYTTÄÄ
ÄRSYKKEET
AIVOJEN
INFORMAATIOVIR
TA
KESTETTÄVÄN KIIHTYMYKSEN
RAJA
SOPIVA
VIREYSTILA
14
SÄÄTELY YKSIN JA YHDESSÄ
TRAUMA - MINUUDEN KOKEMUKSEN
MURTUMINEN
TAISTELE-PAKENE-JÄHMETY
REAKTIOT
SÄÄTELY AIKUISEN
TUELLA
OMA SÄÄTELY TOIMII
STRESSI HÄLYTTÄÄ
ÄRSYKKEET
AIVOJEN
INFORMAATIOVIR
TA
KESTETTÄVÄN KIIHTYMYKSEN
RAJA
SOPIVA
VIREYSTILA
15
SÄÄTELY YKSIN JA YHDESSÄ
TRAUMA - MINUUDEN KOKEMUKSEN
MURTUMINEN
TAISTELE-PAKENE-JÄHMETY
REAKTIOT
SÄÄTELY AIKUISEN
TUELLA
OMA SÄÄTELY TOIMII
LIIAN ALHAINEN VIREYS TARVE AIKUISEN TUELLE
STRESSI HÄLYTTÄÄ
ÄRSYKKEET
AIVOJEN
INFORMAATIOVIR
TA
KESTETTÄVÄN KIIHTYMYKSEN
RAJA
SOPIVA
VIREYSTILA
16
SÄÄTELY SUOJAAVANA VOIMANA.
Voimakkaiden kielteisten tunteiden hallinta
Pelko ja kipu kertovat uhasta fyysiselle hyvinvoinnille
Yksin jäämisen kauhu
perustavin ihmisen hätä
poissaolevuus on lapselle yllättävän voimakas stressi
kiintymyssuhteiden välttelevät muodot
määrittävät lapsen kannalta pahoinpitelyn ja
laiminlyönnin
pahimmillaan kiintymyksen häiriintyminen
17
SÄÄTELY RAKENTAVANA VOIMANA.
Ilon yhteinen kokeminen on onnea
yhdessä koettu ilo rakentaa mielenterveyden perustaa
Myönteisten tunteiden järjestelmät
Utelias tutkiminen
esine- ja ilmiömaailma
muut ihmiset
heidän välisensä suhteet
Leikki
riehakkuus, fyysisyys, nauru
Leikissä aikuisen kanssa lapsi voi kokea riemua, joka
olisi muuten liian kiihkeää
kokemus omasta voimasta ja kyvykkyydestä
18
KIINTYMYKSEN TARPEET
Miten saa apua kun on levoton tai hätääntynyt
Miten saa vahvistusta omalle innokkuudelleen ja
aloitteellisuudelleen
miten tulee kuulluksi ja tuetuksi
Itsenäisyys, ja oppiminen vahvistuvat, kun iloitaan
yhdessä ja lohdutetaan vaikeissa hetkissä
Omat kiintymyskokemuksemme vaikuttavat
tapaamme kokea ja elää tärkeitä ihmissuhteita
mielellistäminen: omien reaktioiden ja
itsestäänselvyyksien tietoiseksi nostamista
videointerventiot vahvistavat parhaiten
19
KIINTYMYSSUHTEET
Tunnesäätelyn kehittymisen vuorovaikutussuhteita
omat tunnekeskukset jäsentyvät suhteessa toiseen
tunteiden yhteen soinnuttaminen
Uteliaisuuden ja tutkimisen säätely
maailmaan tutustuminen
turvallisuudentunne saa uskaltamaan
vähitellen sisäistyvä turvallisuus
ilon, hallinnan ja kyvykkyyden perusta
Integraatio aivojen eri osien ja mielen eri toimintojen
välillä
Vuorovaikutustilateiden kokeminen yksilöllisesti 20
KEHITYSTÄ TUKEVA ASENNE KÄYTÄNNÖSSÄ
Toisen näkeminen erityisenä
utelias kiinnostus
hyväksyminen
arvon ja merkityksen antaminen
”menipä tuo hienosti” ” sinä olet sitten kiva tyttö/ poika”
Kunnioittaminen
vastuun ottamista omista virheistä
”nyt en tainnut kuunnella”, ”en oikein osannut toimia”
Myötä tunteminen
”olipa rankka juttu”, ”voi kuinka ihana tarina…”
Sanoittaminen
ennakointi, jälkipurku ja kiitos
21
Top Related