Monitoimijainen

perhekuntoutuspilotti Lapsikeskeisyys lastensuojelun ja lastenpsykiatrian

yhteisessä perhekuntoutuksessa

YAMK-opiskelija, lastensuojeluyksikön yksikönjohtaja (tutkimus) Merja Kattelus, perhetyön tiimivastaava / sosiaaliohjaaja, Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Kirsi Lahtinen, sairaanhoitaja, EPSHP:n lastenpsykiatrian poliklinikka

Etelä-Pohjanmaan LAPE-seminaari 17.5.2018

18.5.2018 2

Lapsikeskeisyys

•Lapselle kokemus kohdatuksi, kuulluksi ja tuetuksi tulemisesta sekä ymmärrys lapsen kokemuksien ja eletyn arjen vaikutuksista juuri häneen.

•Työskentelyssä tulee ottaa huomioon perheen jokaisen lapsen yksilölliset havainnot, toiveet ja tunteet perheen ja lapsen omaan arkeen liittyvistä asioista.

•Työntekijät pohtivat yhdessä kaikkien toimijoiden kanssa, miten lapsen myönteistä minäkuvaa sekä omaa toimijuutta vahvistetaan ja miten lapsen suhteita turvallisiin, tärkeisiin aikuisiin tuetaan, esimerkiksi koulussa, harrastuksissa, terapiassa.

•Vanhempia ohjataan tiedostamaan lapsen yksilöllisyys normaalin kasvun ja kehityksen lisäksi sekä tuetaan vanhempia heidän kasvatustehtävässä.

Terhi-Tuulikki Rantamäki

18.5.2018 3

•Lapsen kanssa harjoitellaan tarvittavia taitoja hänen omassa arjen ympäristössään.

•Lapsen ikä ja ominaisuudet vaikuttavat osallistumisen laatuun ja määrään sekä käytettäviin menetelmiin.

•Lapsen kanssa tehtävän työn laatukriteerit (Oranen, 2001):

•Tärkein edellytys on lapsen kokema turvallisuus, jota ilman ei lapsella ole mahdollisuutta lähteä käsittelemään pelottavia ja ahdistavia kokemuksia.

•Työskentely vaatii rauhallisen tilan ja lapsen tarvitseman määrän aikaa.

•On hyvä nimetä ihmiset, jotka ovat lasta varten ja vastaavat lapsen kanssa tehtävästä työstä. Kanssakäymisen on oltava selkeää ja sujuvaa, työntekijöillä tulee olla riittävät taidot sekä purku- ja konsultaatiomahdollisuudet työskentelyn aikana.

•Tarvitaan oikeaa asennetta, joka korostaa lapsen oikeutta tulla nähdyksi ja kuulluksi omassa tilanteessaan.

•http://www.socca.fi/lastensuojeluntyokalupakki

Terhi-Tuulikki Rantamäki

18.5.2018 4

Monitoimijainen työskentely (vrt. moniammatillinen)

•Lähtökohtana kokonaisvaltainen arviointi perheen tilanteesta ja tuen tarpeesta -> eri toimijoiden havainnot ja kokemukset perheen tilanteesta ja tuen tarpeista <- Keskiössä lapsen ja perheen oma kokemus

•Perheellä tulee olla riittävästi tietoa lastensuojelun poluista valintojen ja päätösten pohjalle -> visuaalinen tuki

•Kaikissa kuntoutusprosessin vaiheissa pohditaan yhdessä perheen kanssa, mikä on toiminut ja mitä seuraavaksi tapahtuu sekä kenen kanssa ja mitä tietoa jaetaan

•Toimijoilla jaettu ymmärrys tilanteesta, jonka pohjalta asetetaan yhdessä konkreettiset ja realistiset tavoitteet.

Terhi-Tuulikki Rantamäki

18.5.2018 5

•Pohditaan, miten eri toimijat auttavat perhettä tavoitteiden saavuttamisessa.

•Työntekijä arjessa perheen rinnalla tukea-antavana kumppanina -> tätä täydentämään terapeuttiset istunnot.

•Perheen läheinen toimijana kuntoutuksessa. Läheisten kanssa työskentely saattaa olla työlästä, mutta se lisää kuntoutuksen vaikuttavuutta. Läheisten saadessa realistisen kuvan tilanteesta he pystyvät antamaan perheelle oikeanlaista tukea kuntoutuksen jälkeenkin.

Terhi-Tuulikki Rantamäki

18.5.2018 6

THL:n mallinnustyöryhmä esittää, ettei hoidollisuutta tai hoidon tarpeen arviointia kehitettäisi lastensuojelun sisältönä vaan monitoimijaisen perhetyön yhtenä työskentelytapana, jossa yhdistyy sosiaali- ja terveydenhuollon osaaminen. Työntekijöiden tulee varmistaa, ettei se ole päällekkäistä muualla annetun hoidon kanssa.

Terhi-Tuulikki Rantamäki

PERHEKUNTOUTUS KUNTAYHTYMÄ KAKSINEUVOISESSA Ratkaisukeskeinen lyhytterapia osana perhekuntoutusta -perheohjaaja Anu-Riikka Kirjavainen ja perhetyön tiimivastaava/sosiaaliohjaaja Merja Kattelus Perhetyön tiimistä 4 perheohjaajaa ja perhetyön tiimivastaava/sosiaaliohjaaja Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä ja työpari Työmuodot; perheohjaus,Perhearviointi-menetelmä, ratkaisukeskeinen lyhytterapia

17.5.2018 Merja Kattelus

PERHEKUNTOUTUKSEN AIKATAULU Sosiaalityöntekijä arvioi perhekuntoutuksen tarpeellisuutta ja antaa perheelle tietoa kotiinpäin tehtävästä perhekuntoutuksesta. Aloitusneuvottelu Perhe, perhekuntoutustiimi ja lasten asioista vastaavat työntekijät Verkostoneuvottelu Perhe, perhekuntoutustiimi ja lasten asioista vastaavat työntekijät sekä läheis- ja viranomaisverkostot Viikko 1-2 Tutustumisjakso Viikko 3 Välitapaaminen (tavoitteiden tarkistus,käyntitiheys- ja ajat) Viikot 3-9 Intensiivijakso Viikko 10-11 Lopetustyöskentely, palautekeskustelu perhekuntoutustiimiltä Viikko 12 Verkostoneuvottelu

17.5.2018 Merja Kattelus

Verkoston kokoaminen perheen olemassa olevasta verkostosta Verkostopalaveri tulevaisuuden muistelu-haastattelua käyttäen Perhe: Vuosi on kulunut ja perheenne tilanne on aika hyvä. Millainen se on sinun kannaltasi? Mikä sinua erityisesti ilahduttaa? Mikä mahdollisti tuon hyvän kehityksen? Mitä sinä teit? Mistä sait tukea, keneltä? Millaista? Mistä olit huolissasi silloin vuosi sitten? Mikä sai huolesi vähenemään? Läheis-ja viranomaisverkosto: Vuosi on kulunut ja tilanne on aika hyvä. Mitä sinä teit tuon hyvän kehityksen tueksi? Mistä sinä sait tukea? Mistä olit huolissasi silloin vuosi sitten? Mikä sai huolesi vähenemään?

MONITOIMIJAISUUS PERHEKUNTOUTUKSESSA

17.5.2018 Merja Kattelus

- Haastattelun pohjalta tavoitteet työskentelylle - Jokaisella perheessä ja verkostossa oma tehtävänsä ”hyvän tilanteen” toteutumisessa - Verkostopalaverissa sovitaan yhteydenpito ja konsultaatio sekä yhdessä tehtävä työ, kuten kotikäynnit - Tiivistä ja avointa yhteydenpitoa - Yhteistä aktiivista arviointia - Kuntoutuksen lopussa samalla kokoonpanolla verkostopalaveri

> Miten muutos näkynyt > Miten jatketaan eteenpäin > Mitä tukea perhe tarvitsee, mitä kukakin tekee

17.5.2018 Merja Kattelus

- Lapsen ääni kuuluviin alusta lähtien; mikä on hänen ”hyvä tilanteensa”, mitä hänen mielestä pitää tapahtua - Yksittäisen lapsen huomiointi käyntejä suunniteltaessa, aikataulutettaessa ja toteutettassa - Lapsen erityistarpeiden huomiointi, esim. diagnoosit - Perhearviointi; lapsen ääni kuuluviin Lapsen arvio perhekuntoutuksesta ja sen vaikutuksista Kaiken vanhempien kanssa tehtävän työn keskiössä tuen vaikutus lapseen

17.5.2018 Merja Kattelus

LAPSIKESKEISYYS PERHEKUNTOUTUKSESSA

LASTENPSYKIATRIAN POLIKLINIKAN TEHOSTETTU AVOHOITO

Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Susanna Norja

Psykologi Tuula Alanko

Sairaanhoitaja Kirsi Lahtinen

Sairaanhoitaja Jutta Siltala

Sairaanhoitaja Minna Rintala

Mielenterveyshoitaja Heli Pyykkö

Sosiaalityöntekijä Jaana Kasi

Lastenpsykiatrinen akuuttihoitotyö

(1-7 pv lähetteet sekä hoitokontaktissa kriisiytyvät asiakkuudet)

+ lastenpsykiatrinen arviointi ja hoitotyö sekä moniammatillinen verkostotyö

=

Nopeaa ja kokonaisvaltaista tilanteeseen vastaamista lapsen ja perheen tarpeisiin

yhdessä tiimin ja muun verkoston kanssa

sh Kirsi Lahtinen

LAPSI YHTEISENÄ ASIAKKAANA

Lapsen kanssa työskentelyn erityisyys!

Tutkitaan ja hoidetaan yksilönä,

mutta myös aina osana perhettä ja muuta ympäristöä

Arvio ja hoito / kuntoutus lapsen ja perheen omassa toimintaympäristössä siinä määrin kuin mahdollista

Koti, muu asuinympäristö, koulu

Arvio

Interventiot

Vuorovaikutushoito

sh Kirsi Lahtinen

TEHOSTETUN AVOHOIDON MONITOIMIJUUS KÄYTÄNNÖSSÄ:

• Tiivis osallisuus ja yhteistyö lapsen, perheen, hoitavan tiimin sekä paikallisten toimijoiden kesken

• Yhteinen / yhdessä tehtävä arvio sekä hoito

= lastenpsykiatrinen arvio ja hoito + perhepalvelu- tai lastensuojelutarpeen arvio, perheohjaus, perhekuntoutus, osallistuminen asiakassuunnitelmaneuvotteluihin ym.

• Tarpeen mukaisuus (vähemmän suunniteltua kaavaa, enemmän räätälöintiä)

– Esimerkiksi joissain tilanteissa lastenpsykiatrian osuus erikoislääkärin konsultaatiota, joissain hoitaja työparina esimerkiksi sosiaalityöntekijän tai perheohjaajan kanssa viikoittain, kouluinterventio

• Hoitotyö ja kuntoutus osana muuta lastenpsykiatrista arviota ja hoitoa

– sovitellaan yhteen oman tiimin tai toisten tiimien esimerkiksi lääkärin ja/tai psykologin vastaanottojen kanssa tai jo meneillään olevien hoitojen, kuten psykoterapian kanssa

– Ei turhaa ja päällekkäistä työtä tai lapsen ja perheen kuormittamista

• Vuoropuhelua ja rajapinnoilla toimimista lapsen parhaaksi

sh Kirsi Lahtinen

18.5.2018 15

Lähteet

Terhi-Tuulikki Rantamäen diat:

Alatalo, M., Lappi, K. & Petrelius, P. 2017. Lapsikeskeinen suojelu ja perheen toimijuuden tukeminen lastensuojelun perhetyössä ja perhekuntoutuksessa. Kohti monitoimijaista, yhteistä perhetyötä. Työpaperi 21/2017. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Muukkonen, T. 2008. Lapsikeskeisyys sosiaalityön läpäisevänä periaatteena, 145-162. Teoksessa Suunnitelmallinen sosiaalityö lapsen kanssa. Toim. Muukkonen, T. Yliopistopaino Oy. http://www.socca.fi/files/102/Suunnitelmallinen_sosiaalityo_lapsen_kanssa.pdf.

Muukkonen, T. & Kivelä, N. 2008. Lapsilta saatu palaute, 87-122. Teoksessa Suunnitelmallinen sosiaalityö lapsen kanssa. Toim. Muukkonen, T. Yliopistopaino Oy. http://www.socca.fi/files/102/Suunnitelmallinen_sosiaalityo_lapsen_kanssa.pdf.

Oranen, M. 2001. Taistelut ja tulokset – lasten kokemuksia jakamassa. Teoksessa Perheväkivallan varjossa – Raportti lapsikeskeisen työn kehittämisestä, 66-97. Toim. Oranen, M. Helsinki. Nykypaino Oy.

Tiilikainen, T. 2008. Lapset työskentelyn osallistujina, 123-144. Teoksessa Suunnitelmallinen sosiaalityö lapsen kanssa. Toim. Muukkonen, T. Yliopistopaino Oy. http://www.socca.fi/files/102/Suunnitelmallinen_sosiaalityo_lapsen_kanssa.pdf.

Merja Kattelus

merja.kattelus@kaksineuvoinen.fi

Kirsi Lahtinen

Kirsi.lahtinen@epshp.fi

Terhi-Tuulikki Rantamäki

terhi-tuulikki.rantamaki@familar.fi

KIITOS!