Kuntoutujan työkirja
Aivoverenkiertohäiriö
Diabetes
Sydänsairaus
Hyvää matkaa!
Kuntoutus on matka, jossa sinä olet yksi matkustajista. Tuo tälle matkalle palanen omasta elämästäsi, kokemuksistasi ja tunteistasi. Jaa näitä ryhmässä toisten kanssa.Voit valita omahoidosta asioita, joilla saat vahvistettua omaa arjessa selviytymistäsi ja hyvinvointiasi.Kuntoutusmatkan edetessä löydät sopivia keinoja ja voimia toteuttaa sinulle tärkeitä päämääriä. Hyvää yhteistä matkaa! Terveisin Yksi elämä -terveystalkoot
Kuntoutujan työkirja tukee kuntoutumistasi. Työkirja kuuluu Tulppa-aineistoihin.Tulpan on kehittänyt Sydänliitto, ja Yksi elämä on jalostanut toimintamallia edelleen.Tulppa liittyy Yksi elämä -järjestöjen, eli Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton, terveystalkoisiin, joiden tavoitteena on terveempi Suomi.
Kuntoutujan työkirja, 2016Työryhmä Yksi elämän Tulppa-osahankkeen asiantuntijat: Kati Hannukainen, Diabetesliitto; Sari Koski, Diabetesliitto; Virpi Lumimäki, Aivoliitto; Anneli Luoma-Kuikka, Sydänliitto; Johanna Toropainen, Diabetesliitto; Pirjo Suomalainen, SydänliittoToimitus ja taitto Enna Bierganns, DiabetesliittoKuvat Johannes Romppanen, Jarno Hämäläinen ja RodeoKirjapaino Hämeen KirjapainoISBN 978-952-486-178-6 (2. painos), 978-952-486-179-3 (pdf)Tilaukset yksielämä.fi
Kuntoutujan työkirjan sisältöMielen hyvinvointi Omahoito Avainsuunnitelma Syöminen Tupakka ja päihteet Uni LiikkuminenSeksuaalisuusLääkehoitoMittauksetPalvelut kuntoutujan tukenaMinun diabetekseniAvainsuunnitelman väliarviointiMiten tästä eteenpäin?
28
131419
222427283031
323536
Täytä työkirjan tehtäväkohdatomalla tyylilläsi:
Kirjoita juurta jaksain tai tee merkintöjä ranskalaisin viivoin.
Piirrä tai leikkaa lehdistä kuvia,voit käyttää myös valokuviasi.
1
Mielenhyvinvointi
Sairastumiseni tarina
Voi tuntua myös helpottavalta saada nimi omalle sairaudelle.
Millaisia tunteita sairastuminen on herättänyt sinussa?
PELKO, VIHA, SURU, TOIVO,
EPÄVARMUUS,UUSI ELÄMÄ
Sairauteni merkitsee minulle sitä, että
Kuolemanpelko on minulle
Sairastuminen sai minut ajattelemaan, että
Olen luopunut
Saan voimia
2
Jokainen kokee sairastumisen omalla tavallaan. Ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa reagoida.
Kirjoita tai piirrä sairastumisestasi tälle sivulle. Tai käytä valokuvia.
Hyvinvoinnin siemeniä
Mielenhyvinvointi
“Mistä minänautin?
Mikä tuottaaminulle mielihyvää?
Mistä olenkiitollinen?”
Tee lista hyvistä puolistasi ja asioista, joissa olet etevä. Laita ylös pieniltäkin tuntuvia asioita.
Huomaa, että vahvuutesi ovat sekä luonteenpiirteitä että opittuja taitoja.
Käytä vahvuuksiasi tietoisesti ja uudella tavalla päivittäintulevan viikon ajan.
54
Mielenhyvinvointi
Stressaan näistä asioista
VINKKEJÄ: Ota asioita huumorilla,
yritä saada muutosta työoloihin,
tee hyviä tekoja, pidä huolta ihmissuhteista,
jaa huoliasiläheisten kanssa...
Sopiva stressi auttaasaavuttamaan tavoitteita.
Liika stressi kertoo, että voimateivät riitä hoitamaan kaikkia vaatimuksia. Jatkuva stressi ja kuormitus haittaavat elämää.
Stressaantunutta oloani helpottaa, kun
Rakas päiväkirja:
Rentoutuksen paikka
• Vedän syvään henkeä,• hengitän ulos ja tunnen
kuinka uloshengityksen mukana jännitys ja stressi virtaavat pois kehosta,
• vedän syvään henkeä...
Pienet omat hetket rauhoittavat.
Päiväkirjan pitäminen auttaa selkiyttämään ajatuksia.
Aloita merkinnät vaikka tästä:mikä juuri nyt ärsyttää
tai tuntuu hyvältä.
76
Omahoito arjessa
Vuorokausirytmi
1
2
3
4
5
klo 6
7
8
9
10
11
klo 12
13
14
15
16
17
klo 18
19
20
21
22
23
klo 24
Miten käytätpäiväsi?
Väritä tekemisesi* kiekkoonsektoreittain kellonaikojen mukaan.
Harrastukset
UniLepo
TV ja nettiLääkkeetLiikunta
Ruoka javälipalat
Veren-sokeriTyö ja
kotityö
Merkitse tekemisesiomilla väreillätai keksimilläsisymboleilla.
*
Miltä vuorokauteni näyttää kokonaisuutena?
Käytänkö sopivasti aikaa asioihin, joista saan mielihyvää?
Miten rytmitän syömisen?
Nukunko riittävästi, liikunko tarpeeksi?
Keskiyö
Keskipäivä
8 9
Omahoitoni vahvuudetja tavoitteet
Mieti omahoitoasi: miten huolehdit itsestäsi? Kirjoita otsakkeiden alle.
1. Mikä on jo hyvin?
Syöminen
Mieliala,lepo ja uni
Tupakkaja päihteet
Painonhallinta
Jokin muu,mikä? • Esim. Osaan pyytää apua.
Perhe, läheisetja ystävät
Lääkkeet
Liikkuminen
Arjessapärjääminen
Työ javapaa-aika
Omaseuranta 2. Haluanko muuttaa jotakin?
Tälle sivulle kirjaamistasi asioista saat myöhemmin
rakennettua itsellesiavainsuunnitelman.
Seuraavalla sivullavoit vielä punnita,kuinka valmis olet
muutokseen.
10 11
Omaseuranta = esim. verenpaineen, painonja verensokerin mittaaminen kotona.
Tupakkaja päihteet
Omaseuranta
Syöminen
Mieliala,lepo ja uni
Painonhallinta
Jokin muu, mikä?
Perhe, läheisetja ystävät
Lääkkeet
Liikkuminen
Arjessapärjääminen
Työ javapaa-aika
Omahoitoni avaimet
Kuinka valmis olen tekemään muutoksia?
Arvioi asteikolla 1–3, oletko valmis muutostekoihin. Merkitse numerot kunkin aihepiirin ruutuun. 1 Kyllä, olen valmis. 2 Voin ehkä harkita. 3 En tällä kertaa / Asia on jo kunnossa.
Mieti miksi haluat muutosta.Mitä hyvää muutos toisielämääsi?
Omaseurannassa
Syömisessä
Mielen hyvinvoinnissa ja levossa
Päihteiden käytössä ja tupakoinnissa
Painonhallinnassa
Ihmissuhteissa (parisuhde, perhe, ystävät)
Lääkkeiden käytössä
Liikkumisessa
Arjessa pärjäämisessä
Työssä ja vapaa-ajassa
Ympyröi lopuksi ykkösistä sinulle tärkein osa-alue.Olet nyt valinnut itsellesi muutostyösi AVAINTEKIJÄN.
Avainsuunnitelmani
Avaintekijäni on(esim. Liikkuminen)
Tavoitteeni ovat (suosi pieniä ja käytännönläheisiä)
Mitä teen, jotta pääsen tavoitteisiin Aloituspäivä
Tuki jota tarvitsen muutoksessa
Tästä suunta eteenpäin!
12 13
1 )2)3)
Jossain muussa, missä
Syöminen
Pohjolan ruokavalio
Tavoite: Syö vain vähän kolmion yläreunaltamakeisia, keksejäja makkaraa.
Tavoite: Syö rohkeasti ja monipuolisesti kolmion alareunan tuotteita eli kasviksia, hedelmiä ja marjoja.
Popsi hedelmiä, marjoja, juureksia javihanneksia
Sydänmerkki-tuotteet ovat hyviä valintojaostokärryyn.
Kasvikset kuten hedelmät, marjat, juurekset ja vihannekset ovat terveellistä syötävää.Ne syrjäyttävät kaloripitoisempaa ja ”raskaampaa” ruokaa ja tuovat ruokavalioosi tarvittavia kuituja.
Lisäksi monet kasvisten väriaineet ovat vitamiinien kaltaisia, terveyttä edistäviä. Kannattaa siis syödä
”Syönkö tarpeeksi vihreää?Mikä auttaisi lisäämään kasvisten syömistä?”
Kasvisannosten keräilytehtäväTehtävä: Paljonko söit eilen kasviksia eri aterioilla? Täytä taulukko ja tarkista, pääsitkö tavoitteeseen.
Yksi kasvisannos= noin 80 g= noin yksi kourallinen
Päivittäinen tavoite on vähintään kuusi annosta kasviksia, mahdollisimman monen värisiä. Lähde: terveyttakasviksilla.fi
Aamiainen
Lounas
Välipala
Päivällinen
Iltapala
Muu välipala
Ateria/pv Kasvis-annoksia
Yhteensä
14 15
Ruuan jakaminen tasaisesti 4-5 syömiskertaan vähentääverensokerin vaihteluita.
Tutkaile syömistäsi, jotta saisit käsityksen ruokavalinnoistasi ja mahdollisista muutostarpeista.
Tee näin:
1) Merkitse ruutupaperillekolmen arkipäivän ajalta mahdollisimman tarkkaan kaikki, mitä olet syönyt ja juonut. Merkitse päivämäärä, kellonaika ja paikka.
Kirjoita mitä söit eli ruokien nimet sekä ruoka- ja juoma-annosten koot lasillisina, desilitroina tai ruuan määrä esimerkiksi viipaleina ja kappalemäärinä. Merkitse myös ruuan valmistustapa (keitetty, paistettu, kypsennetty uunissa jne.).
2) Kuulostele, kuinka nälkäinen olit asteikolla Ei ollenkaan nälkä – Sudennälkä. Entä kuinka kylläiseksi tulit (Jäi vielä pieni nälkä – Ähky).
3) Kirjaa myös syömistilanteita, mielialaa ja tunteita.
Syöminen
LAUTASMALLIhyvän aterian aineksia
Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2015
Jälkiruoka Ruokajuoma
Salaatin kastike
1/2 Kasviksia
Täysjyväleipä
Leipärasva
1/4 Kalaa, kanaa,
lihaa, munaa tai kasvis-
ruokaa
1/4 Peruna-
tai viljalisäke
Tarkkaile, miten syöt japidä ruokapäiväkirjaa
Kirjoita kuvan tekstilaatikoiden viivoille, miltä oma lautasmallisi yleensä näyttää. Vertaa tilannettasi suositeltuun lautasmalliin. Onko lautasellasi puolet kasviksia?
16 17
Syömisessäni olen tyytyväinen
Syömisessäni haluan vielä parantaa
Minun olisi tärkeintä tarttua...
... ja niistä minun olisi helpointa muuttaa
Kokeilen
ItsearviointitehtäväTarkastele ruokapäiväkirjaasija vastaa seuraavan sivunkysymyksiin.
Palaa lisäksi vielä sivulle 8.Tarkastele vuorokausirytmiäsi kuvaavasta kiekosta, miltä ruokarytmisi näyttää.
Itsearviointitehtävän kysymykset
Vinkki:Voit myös valokuvata annoksesi.
Tupakka ja päihteet
1. Kuinka pian heräämisen jälkeen tupakoit ensimmäisen kerran? a) Viiden minuutin kuluessa 3 p b) 6–30 minuutin kuluessa 2 p c) 31–60 minuutin kuluessa 1 p d) 60 minuutin jälkeen 0 p
2. Onko sinusta vaikeaa olla tupakoimatta tiloissa, joissa se on kiellettyä? a) Kyllä 1 p b) Ei 0 p
3. Mistä tupakointikerrasta sinun olisi vaikeinta luopua? a) Aamun ensimmäisestä 1 p b) Jostain muusta 0 p
4. Kuinka monta savuketta poltat vuorokaudessa? a) 1–10 savuketta 0 p b) 11–20 savuketta 1 p c) 21–30 savuketta 2 p d) 31 savuketta tai enemmän 3 p
5. Poltatko aamun ensimmäisinä tunteina enemmän kuin loppupäivän aikana? a) Kyllä 1 p b) En 0 p
6. Tupakoitko, jos olet niin sairas, että joudut olemaan vuoteessa suurimman osan päivää? a) Kyllä 1 p b) En 0 p
Laske pisteet yhteen ja katso tilanteesi0–2 pistettä: Vähäinen nikotiiniriippuvuus2–6 pistettä: Kohtalainen nikotiiniriippuvuus7–10 pistettä: Voimakas nikotiiniriippuvuus
Testaa kuinka riippuvainen olet nikotiinista
Fagerström Test for Nicotine Dependence (FTND)
Syöminen
Mieti syömistilanteitaTutki vielä ruokapäiväkirjaasi.Mieti syömistilanteita – mieli-alaa ja sitä, miksi söit.
Oliko nälkä? Söitkö ajankuluksi? Söitkö suruun, iloon, väsymykseen tai pahaan mieleen, yksin vai yhdessä?
Haittaavia mielitekoja?
Kaikilla on mielitekoja.Onneksi ne kestävätvain noin 15 minuuttia.
Mieliteon ohittaminenvoi olla helpompaa,kun ajatuksillaon muuta tekemistä.
Mieti 3–5 erilaista tekemistä,joihin voit ryhtyä,kun tunnistat,että haitallinen mieliteko lähestyy.
18 19
Tupakka ja päihteet
Oletko kohtuukäyttäjä? Alkoholin kohtuukäyttö ei aiheuta terveydellisiä, sosiaalisia tai taloudellisia vaikeuksia. Arvioi juoma-tapojasi.
Alkoholinkäyttäjänä olen
Käytän alkoholia näissä tilanteissa
Lähipiirini suhtautuu alkoholinkäyttööni
Onko alkoholista minulle enemmän iloa vai haittaa?
Pidä kahden viikon ajan tarkkaa päiväkirjaa alkoholinkäytöstäsi. Oliko arviosi oikea?
Yksi ravintola-annos kertyy1 olutpullosta tai1 siideripullosta tai 1 lonkeropullosta tai1 lasillisesta (12 cl) mietoa viiniä tai4 cl väkevää alkoholia
Tuopissa (0,5 l) keskiolutta tai siideriä on 1,5 ravintola-annosta.Pullossa mietoa viiniä on 6 annosta. Pullossa väkeviä on 13 annosta.
Juon alkoholia keskimäärin ravintola-annosta viikossa.
20 21
Runsas kertajuominen lisää• rytmihäiriöiden ja
aivoverenkiertohäiriön riskiä,
• liian matalan verensokerin riskiä ja
• kiloja vyötärölle.
Riskikäytön raja terveillä aikuisilla
KOHTALAISEN RISKIN raja: alkoholinkäyttö alkaa aiheuttaa kehossa pitkäkestoisia muutoksia.
• Miehillä yli 23 annosta viikossa.• Naisilla yli 12 annosta viikossa.
Huom. yli 65-vuotiailla riskikäytön raja on2 annosta kerralla tai 7 annosta viikossa.
• Miehillä yli 14 annosta viikossa. • Naisilla yli 7 annosta viikossa.
KORKEA RISKIN raja terveillä työikäisillä
Tarkkoja rajoja alkoholin kulutuksesta on vaikea antaa, koska kehon paino vaikuttaa alkoholin imeytymiseen.
Uni
Kirjoitan huolet paperille ja unohdan ne yön ajaksi.
Pidän makuuhuoneen riittävän viileänä (19–20°) ja huolehdin, että minulla on hyvä sänky, patja ja itselleni sopiva tyyny.
Illasta liikun vain kevyesti, jotta elimistö ehtii rauhoittua liikunnan aiheuttamasta rasituksesta.
Rentoutan kehoni ja mieleni.
Helpotan nukahtamista tarvittaessa kevyellä iltapalalla.
Vältän kahvia ja muita kofeiinipitoisia juomia ja tupakointia neljä tuntia ennen nukkumaan menoa. Pienikin määrä alkoholia illalla vaikuttaa heikentävästi unen laatuun.
Menen vuoteeseen vasta, kun olen väsynyt tai unelias. Sängyssä lukeminen saattaa helpottaa nukahtamista.
En syö, työskentele tai katso tv:tä sängyssä. Siirrän kännykän, tietokoneen, tabletin ja television pois makuhuoneesta. Jos en saa unta tai jos herään kesken unen, nousen vuoteesta, käyn vessassa tai askartelen jotakin kevyttä, kunnes alan tuntea itseni uneliaaksi.
Jos kumppanini kuorsaa, käytän korvatulppia tai siirryn toiseen huoneeseen nukkumaan. Kuorsaaja voi saada avun apteekissa myytävistä kuorsausta vaimentavista suihkeista tai nenälaastarista.
Nukahtamistani haittaavat
Nukahtamistani helpottavat
Unen huoltokirja
Miten herätä aamulla virkeänä uuteen päivään?
Nukunkeskimäärin tuntia yössäSe riittää Se ei riitä
□□
Pohdi omaa nukkumistasi ja sitä, mikä on sinulle riittävä määrä unta. Mihin aikaan yleensä laittaudut yöpuulle, nukutko katkonaisesti, mihin aikaan heräät?
Maanantaina
Tiistaina
Keskiviikkona
Torstaina
Perjantaina
Lauantaina
Nukuin Erittäinhyvin
Sunnuntaina
Hyvin Keskin-kertaisesti Huonosti Erittäin
huonostiUneni laatuun vaikuttise, että
Merkitse nukkumasi uniaika (esim. klo 23–06) sopivaan ruutuun sen mukaan, heräsitkö virkeänä vai väsyneenä.
22 23
Liikkuminen
Koetun kuormittuneisuudenasteikko
Liikkujan muistilista
Lähden liikkeelle rauhallisesti lämmitellen (5–15 min) ja päätän liikunnan jäähdytellen. Tehostan liikuntaa omien tuntemusteni mukaan.
Liikunnan aikana saan hengästyä ja hikoilla. Tunnustelen oloani: liikunnan aikana ja sen jälkeen tulee olla hyvä olo.
Ajoitan liikunnan sopivasti lääkkeiden ottoon. Kysyn lääkäriltä ohjeita.
Kevennän liikuntaa kovalla pakkasella, helteellä ja tuulisella säällä tai jos rasitus aiheuttaa oireita.
Pidän nitrot mukana (jos lääke on määrätty) ja otan niitä tarvittaessa. Huolehdin siitä, että verensokeri on sopivalla tasolla ja että mukana on varaevästä.
Valmistaudu kävelytestiinKävelytestissä mitataan matka, jonka pystyt kävelemään ripeästi kuudessa minuutissa ilman riskiä terveydellesi.
Valmistaudu testiin näin: Ota lääkkeet normaalisti, syö kevyesti ja vältä raskasta ponnistelua kaksi tuntia ennen kävelytestiä. Pukeudu mukaviin vaatteisiin ja sisäkenkiin.
Testin avulla opit liikkumaan sinulle sopivalla teholla.
Kävelytestini tulosPvm Kävelemäni
matka (m)Maksimikuormitus
Mitä ajattelet kävelytestin tuloksesta?
Haluatko vielä lisätä liikuntaa kävelytestin perusteella?
24
Erittäin Kevyeltä, Alkaa rasittaa, Hengäs- Puuskutan En jaksakevyeltä. voin laulaa. voin puhua. tyttää. voimakkaasti. enää!
Sopiva rasitustaso on 11–16.
6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20Liikkuminen tuntuu:
Liikkuminen
Liikkumisen keräilytehtävä
Seksuaalisuus
Kosketuksen ja hellyyden tarve ei häviä sairauden myötä. Seksuaalisuus on kokemuksellista, eikä sairaus ole este tälle kokemukselle.
Sairastuminen vaikuttaa seksuaalisuuden kokemiseen ja ilmaisuun. Sairastumisen jälkeen saatat tuntea epävarmuutta ja pelkoakin. Voit ehkä myös kokea kumppanisi epävarmuuden.
Sairastumisen jälkeen suurella osalla esiintyy seksuaalisen toiminnan häiriöitä: seksuaalisen aktiivisuuden vähenemistä, miehillä erektiovaikeuksia ja naisilla kostumiseen liittyviä ongelmia.
Osa ongelmista voi johtua lääkityksestä ja osa peloista liittyen esim. infarktin saamiseen tai epäonnistuneeseen yhdyntään. Lääkityksen vaikutukset kannattaa ottaa rohkeasti esille lääkärin kanssa.
Hellyyden antamisessa ja sallimisessa harjoittelu auttaa. Kannattaa myös sallia itselleen lupa tunnustella ja kosketella itseään ilman häpeää.
Mieti itse tai kumppanisi kanssa, millaisesta kosketuksesta, hellyydestä, läheisyydestä ja
seksistä voisit tai voisitte nauttia.
Läheisyyttä ja hellyyttämyös sairastumisenjälkeen
26 27
Mistä minulle tulee hyvä olo?
Mitä näen, kun katson vartaloani peilistä? Hyväksynkö näkemäni?
Lihasvoima Mitä hyvää sain itselleni?
KotivoimisteluVesivoimisteluKuntopiiriKuntosaliMuu muoto, mikä
Tasapaino Mitä hyvää sain itselleni?
TanssiPallopelitLuonnossa liikkuminenTasapainoharjoitteet
Notkeus Mitä hyvää sain itselleni?
VenyttelytErilaiset jumpatJooga
Kestävyys Mitä hyvää sain itselleni?
Kävely ja sauvakävelyMarjastus ja sienestysRaskaat piha- ja kotityötUinti, hiihto
Kokeile erilaisia tapoja liikkua. Kerää kokemuksia eri liikuntamuodoista ja kuulostele, millainen liikkuminen sinua miellyttää. Kokeile ja löydä!
Etsin itselleni sopivat ajankohdat liikkua ja tarvittaessa järjestän ajan muulta tekemiseltä. Teen liikunnasta osan arkeani.
Miten liikun nykyisin?Millaista liikuntaa tarvitsen juuri tällä hetkellä ja miksi?
Lääkehoito
Mitä ajattelen lääkkeistä?
Lääkkeet auttavat selviämään sairauden kanssa.Tarkastele omaa lääkelistaasi.Ota lääkkeistä heräävät kysymyksesi puheeksi ryhmässä tai seuraavalla vastaanottokäynnillä.
Arvioi, kuinka hyvin lääkehoitosi sujuu,ympyröi numero
1 Olen hieman epävarma lääkkeiden käytössä. 5 Lääkehoidossa on edelleen haasteita ja tarvitsisin tukea. 10 Tiedän lääkkeiden vaikutukset, ja lääkehoito sujuu ongelmitta.
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
Mitä haluaisin kysyä lääkkeistäni?
Mitä tukea kaipaisin lääkehoitooni?
Lääkkeistä apua
28 29
MIten käyttämäni lääkkeet vaikuttavat?
30
Pidän huolta omista terveystiedoistani ja palvelupäätöksistä.
Pyydän kirjallisen hoitoyhteenvedon eli epikriisintai hoitopäätöksen, jos en ole tätä vielä saanut.
Olen valppaana, kun hoitoni siirtyy kunnan terveysasemalle, minun täytyy itse varata seuranta-aika.
Kansallinen terveysarkisto Kanta toimii sähköisesti. Kun olen antanut terveydenhuollossa luvan terveystietojeni tallentamiseen, voin tarkastella näitä internetissä, ja tieto kulkee toimipisteestä toiseen.
Sähköinen resepti on voimassa kaikissa apteekeissa, tarvitsen vain Kela-kortin.
Palvelut kuntoutujan tukena
S-LDL -kolesteroliTavoite:Valtimotauti-tapahtuman jälkeen < 1,8 mmol/l
Mittaus 1 x vuodessa
VerenpaineYleinen tavoite:< 140/90 mmHg
Mittaus aina vastaanotolla Omaseuranta
Suun terveysTavoite:Päivittäinen omahoito Arvio 1 x vuodessa
Paino ja vyötärönmittaTavoite:Ylipainoisella pysyvä 5–10 % painonpudotusVyötärönmitta < 100 cm (miehet) < 90 (naiset)
Seuraan painoani säännöllisesti
Muistamääräaikaismittauksetja omaseuranta
Viimeisin arvoni
Kyllä Ei
Oma tavoitearvoni
Kyllä Ei Kyllä Ei
Kyllä Ei Kyllä Ei
Kyllä Ei
Viimeisin arvoni
Viimeisin arvoni
kg
cm
Rohkeasti kysymällä opin luovimaan välillä varsin monimutkaisessa palvelujärjestelmässä.
Tärkeätpuhelinnumeronisosiaali- ja terveysasioissa ovat:
•••
Tiedonkulun muistilista
Älä jää yksin AVH-, diabetes- ja sydänyhdistykset järjestävät kerhoja, liikuntaryhmiä, retkiä ja luentoja. Vertaistuki on yhdistysten ydintoimintaa. Se on vapaaehtoista ja vastavuoroista kokemusten jakamista ja tukea myötätuntoisessa ja kunnioittavassa ilmapiirissä.
Mittaukset
Minun diabetekseni
Verensokeria mittaamalla opit tuntemaan, miten esimerkiksi ruoka ja liikunta vaikuttavat verensokeriisi.
Verensokerin yleiset tavoitteet: • aamulla ja ennen aterioita 4–7 mmol/l• 2 tuntia aterian jälkeen alle 10 mmol/l
Liian matala verensokeri: 4 mmol/l tai alle
Omien mittausten lisäksi saat tietoa verensokeritasostasi HbA1c-arvon avulla. On tärkeää, että tiedät mitä oma HbA1c-arvosi on ollut. Se määritetään hoitopaikassa 3–6 kk välein. Pyydä viimeisin HbA1c-arvosi diabeteshoitajalta tai pyydä laboratoriotuloste terveyskeskuksesta.
Oheisen taulukon avulla voit selvittää, mitä verensokerisi on keskimäärin ollut tietyllä HbA1c- tasolla. Hoitosuosituksen mukainen HbA1c-tavoite on alle 53 mmol/mol.
Verensokerin seuranta
SEURANTAOHJE• Jos sinulla on tablettihoito tai tabletit + iltainsuliini,
mittaa verensokerisi ennen aamupalaa sekä ennen ja jälkeen pääaterian 2–3 päivänä viikossa.
• Jos sinulla on myös ateriainsuliini käytössä, mittaa ennen ateriaa ja 2 tuntia aterian jälkeen 2–3 päivänä viikossa siten, että kaikki ateriat ovat edustettuina viikon seurannassa.
Millaista verensokerin tasoa itse tavoittelen?
Miten seuraan verensokeriani tällä hetkellä, riittävätkö liuskat?
Olenko tunnistanut liian matalan verensokerin oireita?
Miten verensokerini käyttäytyy liikunnan yhteydessä tai kun käytän alkoholia?
Mikä on viimeisin HbA1c-arvoni?
Onko se linjassa omien mittausteni kanssa?
Mikä on HbA1c-tavoitteeni?
HbA1c kuvaa pitkäaikaista verensokeritasoa
HbA1c Verensokeri mmol/mol keskimäärin mmol/l
42 753 8,664 10,275 11,886 13,4 97 14,9
32 33
Kun teet muutoksia elintapoihisi, se näkyy yleensä myös verensokereissa, ja voi tulla tarve vähentää lääkitystä.
Seuraa kurssin aikanaverensokeriasitavallista tarkemmin.
Mitä tyypin 2 diabetes minulle merkitsee?
Mikä minua erityisesti askarruttaa?
Avainsuunnitelmani väliarviointi
Avaintekijäni on
Tuntuuko avaintekijäni valinta vielä oikealta?
Mitä teen seuraavaksi? Aloituspäivä
Tuki jota tarvitsen jatkossa
Mitä avaintekijälleni kuuluu?
Minun diabetekseni
Ovatko määräaikaiskokeet toteutuneet omalla kohdallani suositusten mukaisesti?
Diabeteksen seuranta hoitopaikassa
Verensokerin hoitotasapainoYleinen tavoite:HbA1c < 50–55 mmol/mol (6,7–7,2 %)Hyvä hoitotasapaino suojaa lisäsairauksilta.
Mittaus vähintään 1 x 6 kk
Silmänpohjien valokuvaus ja näkökykySilmänpohjakuvaus tai käynti silmälääkärissä 1–3 vuoden välein
Säännöllinen seuranta ja hoito ehkäisevät diabetekseen liittyvää näön heikentymistä.
Munuaisten toimintanU-Alb < 20 µg/minU-alb/krea < 2,5 mg/mmol (miehet)U-alb/krea < 3,5 mg/mmol (naiset) eGFR > 90 ml/min
Mittaus 1 x vuodessaVarhain todetut muutokset(mikroalbuminuria) voivat korjaantua.
Jalkojen riskinarvio 1 x vuodessaMuista myös jalkojen omahoito!
Tavoite ja oma tilanteeni
34 35
Oma tavoitteeni
Kyllä Ei
Viimeisin arvoni
Kyllä Ei
Kyllä Ei
Kyllä Ei
Miten tästä eteenpäin?
Tulevaisuuskirje
Yhteinen kuntoutusmatka on nyt päättymässä. Jatka sitä itsenäisestiosana jokapäiväistä elämääsi.
Kirjoita, piirrä tai kuvita vielä itsellesi tai ystävällesi, mitä sinulle kuuluu kolmen vuoden päästä. Kerro myös siitä, mikä sinua on matkallasi auttanut.
Kiitos hyvästä matkaseurasta.Voi hyvin ja katso luottavaisin
mielin eteenpäin!36
TulppaYksi elämä – nautitaan päivittäin.
Lähde kuntoutusmatkalle omahoitoon, mielen hyvinvointiin ja terveellisiinvalintoihin.
Top Related