Sitran Kuntaohjelma Kuntien Palvelukeskus –hanke
KPK ICT Oy perustettava yhtiö LIIKETOIMINTASUUNNITELMA
VERSIO 2.0 8.4.2010
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma
2
Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010
VERSIOHISTORIA:
Dokumentin tiedot
Hankkeen nimi: KPK-kuntaneuvottelut ja yhtiöiden perustaminen
Projektin nimi: KPK ICT
Hankejohtaja: Kimmo Haahkola
Versio: 2.0
Status:
Tiedoston nimi: KPK_ICT_LTS_v2.0.docx
Hyväksynnät
Nimi & rooli (allekirjoitus) _________________________ (pvm) _____________________
Nimi & rooli (allekirjoitus) __________________________ (pvm) _____________________
Nimi & rooli (allekirjoitus) __________________________ (pvm) _____________________
Versiohistoria
Versio Pvm Tekijä(t) Kommentit
0.9 Siru-projekti
1.0 1.10.2009 Kunnille julkaistu liiketoimintasuunnitelma
1.9 18.3.2010 Karri Saarelainen, Linda
Kallas, Jaakko Virevesi
2.0 8.4.2010 Saku Sairanen Stilisoinnit, kommenttien mukaiset muutokset
Valinta Julkisuusluokka Perustelu
X Täysin julkinen
Neuvotteluihin osallistuvat
kunnat
Hankkeen sisällä julkinen
Kuntaneuvottelu
Projektin sisällä julkinen
Hankejohto
Johdon tiivistelmä
Perustuen kunta-alan ICT-tarpeiden vahvaan ymmärtämiseen "Kuntien Palvelukeskus ICT"
(myöhemmin KPK ICT) toimii valtakunnallisesti kuntasovellusten ja -palvelujen integroinnin
asiantuntijana ja ICT-palvelujen järjestäjänä. Palvelukeskus kehittää kuntasektorin ICT-
palveluja verkostomaisesti yhteistyössä kuntien sekä muiden julkisten- ja kaupallisten
toimijoiden kanssa. KPK ICT järjestää ICT-palvelut kuntatoimijoille kilpailutettujen
palveluntuottajien avulla omistaja-asiakkaiden ostovoimaa hyödyntäen. KPK ICT
palvelukeskus yhdistää uudella tavalla yksittäisen kuntatoimijan tietohallintotarpeet ja -resurssit
osaksi kansallista, asiakasomistajien tiiviissä ohjauksessa toimivaa IT -ratkaisujen kehittämis- ja
toimitusverkostoa.
Kuntien palvelutoiminnan kehittämistarpeista ja tietohallinnon kasvavista haasteista lähtevä
KPK ICT:n perustaminen on asiakasomistajien strateginen toimenpide ICT -toimintojen
tehostamiseksi ja uudistamiseksi. Kuntaliitto kannattaa kuntien tietotekniikkatoimintojen
kokoamista nykyistä kattavampiin ja suurempiin palvelukeskuksiin. Julkisen sektorin IT -
toimintakentän rakenteen kehittämistä ja työnjakoa koskevissa Valtiovarainministeriön ja Sitran
tavoitelinjauksissa KPK ICT:lle on määritelty keskeinen rooli kuntien yhteisien ICT -palvelujen
järjestäjänä ja tuottajana.
KPK ICT toimii kuntien 100%:sessa omistuksessa mahdollistaen kuntien suorahankinnat
palvelukeskukselta. Sen tavoitteena ei ole tuottaa enemmän tulosta kuin mitä tarvitaan kuntien
toiminnan tuottavuuden kehittämiseksi ICT:n avulla sekä vakaan ja kehittyvän toiminnan
rahoituksen turvaamiseksi. Yhteiskunnallisesti merkittävänä toimijana KPK ICT luo
läpinäkyvyyttä ja vahvistaa kuntasektorin koordinaatiota julkishallinnon ICT-ratkaisujen ja
palvelujen kehitystoiminnassa. Toiminnan tavoitteena on varmistaa yhteisten tavoitteiden,
periaatteiden ja prioriteettien toteutuminen palvelujen kehittämisessä. Palvelukeskuksen
tarkoituksena on koota yhteen ja kehittää vahva ICT-osaamisen verkosto, jossa yksityisen ja
julkisen sektorin kehitysorganisaatiot yhteistyössä luovat uusia ICT-pohjaisia ratkaisuja
kuntatoimijoiden toimintatapamuutosten tukemiseksi.
Palvelukeskuksen visio on mahdollistaa kuntien kehitysvoimavarojen kohdistaminen
toimintaprosessien kehittämiseen ja kuntalaisten palvelujen parantamiseen. Nykyennusteiden
valossa kaikkien kuntien ulkoiset menot olisivat vuonna 2015 yhteensä noin 47 mrd. €.
Tavoitteena on että KPK ICT:n palvelut ovat siihen mennessä mahdollistaneet merkittävän
omistajakuntien vaikuttavuuden kasvun sekä tuottavuuden nousun, joka näkyy parantuneena
palvelun laatuna ja kuntien menojen kasvun rajoittumisena. Tähän liiketoimintasuunnitelmaan
tuotteistetut kärkipalvelut ja kehityssalkkuun tunnistetut palvelut mahdollistavat ICT-
rakennemuutoksen ja niiden arvioidaan osaltaan mahdollistavan 500 milj. € kumulatiivisen
vaikuttavuuden omistajakunnissa vuoden 2015 loppuun mennessä. Kun lisäksi huomioidaan
uuden sukupolven ICT-ratkaisujen tukeman palvelurakenneuudistuksen hyötypotentiaali,
omistajakuntien toimintamenojen kasvusta jäisi toteutumatta kumulatiivisesti vuosina 2010–
2015 n. 2 mrd. €. Vaikuttavuuspotentiaalin realisoituminen merkitsee, että vuonna 2015
palvelukeskuksen omistajakuntien kustannustason nousu toteutuisi keskimäärin n. 330 € /
kuntalainen alhaisempana kuin on ennustettu. Suurin hyötypotentiaali on sosiaali- ja
terveyssektorilla sekä asiakaspalvelussa ja asianhallinnassa. Palveluprosessien hyötypotentiaalin
realisoiminen vaatii vahvoja päätöksiä sekä olennaisia investointeja kunnissa.
Palvelukeskus vahvistaa merkittävästi kuntasektorin neuvotteluasemaa ja kumppanuutta
suhteessa ICT-alan kaupallisiin toimijoihin. Näin syntyy kyky toteuttaa yhtenäinen avoin
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma
4
Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010
kuntasektorin tarpeita palveleva ICT-arkkitehtuuri, joka mahdollistaa nykyistä useampien
markkinaehtoisten toimijoiden osallistumisen ratkaisujen kehittämiseen ja toteuttamiseen.
Toiminnallaan palvelukeskus vapauttaa resursseja ylläpitävästä toiminnasta kuntien
peruspalveluiden ja ICT:n kehittämiseen sekä kompensoi omalta osaltaan eläköitymisen
aiheuttamaa työvoimapulaa. Palvelukeskus keskittyy omistaja-asiakkaiden tarpeiden mukaisten
asiantuntija- sovellus- ja infrapalveluiden järjestämiseen.
KPK ICT Oy:n perustamista varten ensimmäisessä vaiheessa mukaan liittyvät kunnat sijoittavat
yhtiöön 1 € / kuntalainen. Käynnistämisvaiheessa tarvittavia investointeja voidaan rahoittaa
Sitran ja muiden markkinaehtoisten rahoittajien pääomalainoilla. Palvelukeskuksen
käynnistämisvaiheen investoinnit kohdistuvat ennen kaikkea palveluiden tuotteistamiseen ja
jalkauttamiseen. Laitteisto- ja toteutusinvestoinnit pyritään välttämään ostamalla sovellukset
palveluna kaupallisilta toimijoilta. Investoinnit sekä käyttö- ja ylläpitokulut jyvitetään palvelua
ostaville kuntatoimijoille palvelumaksuina. Tavoitteena on laskeva vuotuinen trendi
palvelukeskuksen tarjoamien ICT-palvelujen hinnoissa. Palvelukeskuksen tavoitteena pienentää
kuntien ICT-kustannuksia ja parantaa palvelutasoa ja ICT-palvelujen vaikuttavuutta.
Palvelukeskus perustetaan mukaan lähtevien kuntatoimijoiden yhteisenä hankkeena.
Palvelukeskus on alueellisesti toimiva verkosto, jossa kehittämisvastuut on jaettu alueittain
tunnistettujen osaamisvahvuuksien ja kyvykkyyksien mukaan. Hajautettujen palveluiden
onnistuneen järjestämisen mahdollistaa laadukas, yhdenmukainen ja keskitetty verkoston
johtaminen, ohjaus ja toimintatavat. Asiakkuudenhoitomalli mukautetaan asiakkaiden yhteistyö-
ja toimintarakenteisiin.
Tämän liiketoimintasuunnitelman lisäksi kiinnostuneille kuntatoimijoille tehdään erillinen
kuntatoimijakohtainen selvitys päätöksenteon tueksi. Tavoitteena on, että mukaan tulevien
kuntatoimijoiden osalta päätökset tehdään viimeistään vuoden 2010 syksyllä, jonka jälkeen
KPK ICT Oy perustetaan ja toiminta käynnistyy vuoden 2010 aikana.
KPK ICT on kuntasektorille strategisesti merkittävä hanke, joka tähtää ICT-palvelujen
rakennemuutokseen mahdollistaen siten ydintoiminnan rakennemuutoksen.
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma
5
Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010
1 YHTEENVETO ................................................................................................................................. 8
2 PALVELUKESKUKSEN TAVOITE JA VAIKUTTAVUUS KUNTASEKTORIN
TOIMINNAN MUUTOKSESSA ............................................................................................................ 14
2.1 VAIKUTTAVUUDEN KVALITATIIVISET TAVOITTEET .................................................................... 17 2.1.1 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus............................................................................................. 17 2.1.2 Vaikuttavuus kuntatoimijan näkökulmasta ........................................................................... 17 2.1.3 Vaikuttavuus loppukäyttäjän näkökulmasta ......................................................................... 18
2.2 VAIKUTTAVUUDEN TALOUDELLISET TAVOITTEET JA HYÖDYT ................................................... 19 2.2.1 Tuotteistettujen kärkipalvelujen ja kehityssalkkuun ............................................................. 20 2.2.2 Palvelurakennemuutosta tukevien uuden sukupolven ICT-palvelujen vaikuttavuus ............. 22
3 PALVELUKESKUS KUNTIEN ICT-TOIMINNAN KEHITTÄJÄNÄ ..................................... 25
3.1 NYKYTILAN HAASTEET .............................................................................................................. 28 3.2 KYSYNNÄN TRENDIT .................................................................................................................. 28 3.3 KPK ICT:N MAHDOLLISTAMAT HYÖDYT KUNTIEN ICT-TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN ............... 29
4 VISIO, STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT, TOIMINTA-AJATUS JA LIIKEIDEA ................... 32
4.1 VISIO ......................................................................................................................................... 32 4.2 STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT ........................................................................................................ 32 4.3 TOIMINTA-AJATUS ..................................................................................................................... 32 4.4 LIIKEIDEA .................................................................................................................................. 32 4.5 KPK ICT:N ASIAKKAAT ............................................................................................................ 33 4.6 KPK ICT STRATEGISET TAVOITTEET JA KEHITYSPOLKU V.2010–14 .......................................... 34
5 TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA TOIMINTAMALLI ..................................................................... 36
5.1 TOIMINTAYMPÄRISTÖ ................................................................................................................ 36 5.2 TOIMINTAMALLI ........................................................................................................................ 37 5.3 PROSESSIKARTTA....................................................................................................................... 39 5.4 PROSESSIKARTAN SUUNNITTELUN POHJANA KÄYTETYT VIITEKEHYKSET .................................. 40 5.5 PROSESSIKARTAN TOIMINNOT ................................................................................................... 41
5.5.1 Asiakkuuden hoito, sidosryhmä- ja toimittajahallinta & omistajaohjaus ............................. 41 5.5.2 Suunnittelu ja kehitys ............................................................................................................ 41 5.5.3 Toimitus ja tuki ..................................................................................................................... 42 5.5.4 Hallinto ................................................................................................................................. 42
6 ICT-PALVELUMALLI .................................................................................................................. 43
6.1 PALVELUMALLI ......................................................................................................................... 43 6.2 ICT PALVELURYHMITTELY ........................................................................................................ 44
6.2.1 Ratkaisujen hallinta .............................................................................................................. 44 6.2.2 ICT-asiantuntijapalvelut ....................................................................................................... 45 6.2.3 Sovelluspalvelut .................................................................................................................... 46 6.2.4 Infrastruktuuripalvelut .......................................................................................................... 48 6.2.5 Kuntasektorin palvelukonseptien jalkautus .......................................................................... 49
7 TUOTTEISTETUT ICT-PALVELUT .......................................................................................... 51
7.1 TUOTTEISTETUT ICT-ASIANTUNTIJAPALVELUT ......................................................................... 51 7.2 TUOTTEISTETUT SOVELLUSPALVELUT ....................................................................................... 52
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma
6
Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010
7.3 TUOTTEISTETUT INFRASTRUKTUURIPALVELUT .......................................................................... 54
8 SALKUNHALLINNAN MALLI JA SISÄLTÖ ............................................................................ 55
8.1 PALVELUSTRATEGIAN JALKAUTTAMINEN .................................................................................. 56 8.2 PALVELUIDEN TUOTTEISTAMINEN ............................................................................................. 57 8.3 SALKUNHALLINNAN PÄÄTÖKSENTEKOPROSESSI ........................................................................ 58 8.4 KEHITYSHANKESALKUN SISÄLTÖ, INVESTOINTITARVE JA AIKATAULU ...................................... 58 8.5 PROJEKTISALKUN SISÄLTÖ......................................................................................................... 62
9 KOKONAISARKKITEHTUURI ................................................................................................... 63
9.1 ICT-ARKKITEHTUURIN JA SOVELLUSTEN NYKYTILA .................................................................. 63 9.1.1 Kunnan toimintoja tukeva tietotekniikka ja toimintaprosessit .............................................. 63 9.1.2 Tietojärjestelmäarkkitehtuurit ja teknologia ........................................................................ 65 9.1.3 Informaatio/rekisterit ............................................................................................................ 66 9.1.4 Suorituskyvyn hallinta .......................................................................................................... 66
9.2 ICT-ARKKITEHTUURIN TAVOITTEET .......................................................................................... 67 9.3 KUNTASEKTORIN KOKONAISARKKITEHTUURIN HALLINTAMALLI .............................................. 67 9.4 ARKKITEHTUURIPERIAATTEET, SIDOSARKKITEHTUURIT JA LINJAUKSET .................................... 69
9.4.1 Arkkitehtuuriperiaatteet ........................................................................................................ 69 9.4.2 Sidosarkkitehtuurit ................................................................................................................ 70 9.4.3 Linjaukset ............................................................................................................................. 70
9.5 PERUSTIETOVARANNOT ............................................................................................................. 71 9.6 UUSI PALVELUARKKITEHTUURI ................................................................................................. 72 9.7 TIETOTURVA JA VARAUTUMINEN ............................................................................................... 75 9.8 UUSIEN PALVELUIDEN MÄÄRITTÄMINEN JA TUOTTEISTAMINEN ARKKITEHTUURIN AVULLA...... 75
10 ORGANISAATIO JA JOHTAMINEN ......................................................................................... 77
10.1 YHTIÖN RAKENNE JA OMISTUS ................................................................................................... 77 10.2 ORGANISAATIO .......................................................................................................................... 79 10.3 PALVELUIDEN KEHITTÄMISEN ORGANISOINTI ............................................................................ 80
10.3.1 Ohjausryhmät ................................................................................................................... 81 10.4 KPK THH OY ASIAKKAANA JA SIDOSRYHMÄNÄ ....................................................................... 82
11 ROOLIT, OSAAMISTARPEET JA VASTUUT .......................................................................... 84
11.1 AVAINHENKILÖIDEN ROOLIT JA VASTUUALUEET ....................................................................... 84 11.1.1 KPK ICT:n johtoryhmä, hallitus ja ohjausryhmät ........................................................... 84 11.1.2 KPK ICT organisaation avainhenkilöt ............................................................................. 84 11.1.3 KPK ICT:n toimintaan liittyvät kuntatoimijat .................................................................. 86
11.2 YDINOSAAMINEN JA ESIMERKINOMAINEN ELÄMÄNKAARIMALLI ............................................... 86 11.2.1 Yhtiön osaamisalueet (alustava listaus) ........................................................................... 87 11.2.2 Verkoston yleiset osaamisalueet (alustava listaus) .......................................................... 88 11.2.3 Verkoston yleiset erikoistumisalueet (alustava listaus) .................................................... 88 11.2.4 Elämänkaarimallin mukaiset verkoston erikoistumisalueet (alustava listaus) ................. 89
12 PALVELUKESKUKSEN PERUSTAMISSUUNNITELMAN TALOUS, RAHOITUS JA
RISKIANALYYSI .................................................................................................................................... 91
12.1 TALOUDELLISTEN LASKELMIEN OLETUKSET .............................................................................. 91 12.1.1 Liikevaihto ........................................................................................................................ 91
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma
7
Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010
12.1.2 Kannattavuus .................................................................................................................... 92 12.1.3 Tuloslaskelma ................................................................................................................... 92 12.1.4 Tarjottavien palveluiden yhteys kuntien nykyisiin toimintoihin ....................................... 93 12.1.5 Tase ja kassavirta ............................................................................................................. 93
12.2 KPK ICT:N TALOUDELLISET LASKELMAT ................................................................................. 94 12.2.1 Tuloslaskelma ................................................................................................................... 94 12.2.2 Tase .................................................................................................................................. 94 12.2.3 Kassavirtalaskelma .......................................................................................................... 94
12.3 KPK ICT:N PERUSTAMISVAIHEEN RISKIANALYYSI .................................................................... 95
13 YHTEENVETO JATKOTOIMENPITEISTÄ ............................................................................. 99
LIITTEET
Liite 1: KPK ICT Palvelukortit
Liite 2: KPK ICT Tavoitetilan prosessikartta ja avainprosessit
Liite 3: KPK ICT Palvelusopimusluonnos
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma
8
Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010
1 Yhteenveto
Liiketoimintasuunnitelma sisältää perustettavan osakeyhtiön ”Kuntien Palvelukeskus ICT”
(myöhemmin KPK ICT) perustamisen lähtökohdat, vision, liikeidean, strategisen kehityspolun,
tavoiteltavat hyödyt ja vaikuttavuus, liiketoimintakuvauksen ja organisoitumisen,
palvelutarjonnan, salkunhallinnan mallin ja sisällön sekä kokonaisarkkitehtuurin.
Perustamisen lähtökohdat
Lähtökohta KPK ICT:n perustamiselle on lähitulevaisuuden makroekonomiset
toimintaympäristön muutokset, kuten väestön ikääntyminen ja eläköityminen, pienenevä
työssäkäyvien ihmisten määrä sekä lisääntyvät vaatimukset vaikuttavuuden ja tuottavuuden
kasvattamiselle sekä kuntien ICT-toiminnan kehittämiselle. Lisäksi kasvava ja moniulotteisempi
palvelutarve ja kuntatoimijoiden1 kilpailukyvyn varmistaminen ovat lähitulevaisuuden
merkittäviä haasteita. Kuntien on kyettävä lisäämään omaa vaikuttavuuttaan sekä tuottavuuttaan
kuntalaisiin, alueelliseen toimintaympäristöönsä sekä yhteiskuntaan päin. Rakennemuutos
kuntakentän tuottavuuden ja kuntalaisten kokeman palvelunlaadun parantamiseksi edellyttää
nykyistä nopeampaa, laadukkaampaa, yhtenäisempää ja läpinäkyvämpää asiakaspalvelua,
palveluprosessien automatisointia, itsepalveluun perustuvien ratkaisujen kehittämistä sekä
joustavampia ICT-palveluita.
Toinen merkittävät lähtökohta KPK ICT:n perustamiselle on kuntatoimijoiden hajanaiset kunta-
ja toimialakohtaiset ICT-ratkaisut ja-käytännöt sekä laaja ja monoliittinen ICT-järjestelmäkirjo.
Kunnilla on käytössään runsaasti erilaisia järjestelmiä, sovelluksia ja tekniikoita, jotka ovat
osittain vanhentuneet tai vanhentumassa. Järjestelmien suuri määrä aiheuttaa sen, että samaa
tietoa joudutaan hakemaan ja päivittämään useasta eri järjestelmästä. Toimialakohtaisuus
heijastuu ratkaisujen siilomaisuutena, koska kunnat ja toimialat ovat itsenäisiä
päätöksentekijöitä ICT-ratkaisujensa suhteen. Siten historian saatossa on laadittu paljon
osaoptimoituja, päällekkäisiä ja pitkälle räätälöityjä ICT-ratkaisuja.
Kuntien itsenäisen aseman sekä kuntakonsernien monimuotoisien rakenteiden vuoksi
kuntatoimijoilla on hyvin erilaisia tarpeita, jolloin yhden yhtenäisen toimintamallin periaate
mielletään usein haasteelliseksi toteuttaa. Tämän vuoksi kuntien ICT-toiminnassa ja sen
kehittämisessä onkin useita erilaisia käytäntöjä. Toiminnan kehittämisen resurssien niukkuuden
vuoksi usein toteutetaan vain pakolliset asiat ja monet teknologian mahdollistamat hyödyt jäävät
saavuttamatta. Kuntien ICT-toiminnan tulevaisuuden haasteina ovat ICT-alueen osaamisen
varmistaminen ja kyky hyödyntää ICT-ratkaisuja siten, että kunnat voisivat tulevaisuudessa
keskittyä entistä enemmän ydintoimintoihin ja kuntalaisten palveluiden tuottamiseen.
Tahtotilatasolla useat kunnat ovat valmiit luopumaan itse tekemisestä ICT-palveluiden osalta.
Kuntaliiton selvitysten mukaan Suomen kuntasektorin kuntien ICT- menot olivat vuonna 2007
n. 750 milj. € eli n. 2,2 % kyseisen vuoden toimintamenoista. Kuntien ICT-menot kasvavat
samassa tahdissa kuntien kokonaismenojen kanssa eli n. 5-7 % vuodessa. Kuntaliiton tilaston
mukaan kuntien ulkoiset menot olivat vuonna 2008 37, 43 mrd. € ja ennusteen mukaan ulkoiset
menot ovat vuonna 2015 47,02 mrd. €. Nykyisellä kasvuvauhdilla kuntasektorin ICT-menot
olisivat 1,20 mrd. € vuonna 2015. KPK ICT:n asiakaspotentiaalin muodostavat kaikki kunnat ja
kuntayhtymät riippumatta siitä, kuinka niiden ICT-toiminnot on nykytilassa hoidettu.
Visio, liikeidea ja strateginen kehityspolku
1 Kuntatoimijalla tarkoitetaan kuntia, kuntayhtymiä ja muita kuntakonsernien yksiköitä
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma
9
Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010
Tulevaisuudessa KPK ICT on arvostettu, laadukas ja osaava kumppani kuntien ja muun
julkishallinnon toimintakentässä. Palvelukeskus järjestää asiakkaiden strategia- ja
toimintalähtöisistä tarpeista johdettuja laadukkaita tietohallinnon palveluita.
KPK ICT toimii verkostomaisesti yhteistyössä kuntien sekä muiden julkisten- ja kaupallisten
toimijoiden kanssa kuntien toiminnan kehittäjänä ja ICT-ratkaisujen järjestäjänä omistaja-
asiakkaiden yhteistä ostovoimaa hyödyntäen. Sen toiminta perustuu ylivertaiseen kunta-alan
strategian ja toimintalähtöisten ICT-tarpeiden ymmärtämiseen. KPK ICT kehittää ICT-pohjaisia
konsepteja, prosesseja ja palveluita asiakkaittensa vaikuttavuuden ja tuottavuuden
parantamiseksi sekä toimintaprosessien yhtenäistämiseksi ja integroimiseksi. KPK ICT toimii
kuntien omistuksessa mahdollistaen omistajakuntien suorahankinnat, ja sen tavoitteena ei ole
tuottaa enemmän voittoa, kuin mitä vakaan ja kehittyvän toiminnan rahoituksen turvaamiseksi
tarvitaan.
Strategisena tavoitteena on, että KPK ICT:n palvelut ovat vuoteen 2014 mennessä
mahdollistaneet merkittävän omistajakuntien vaikuttavuuden kasvun sekä tuottavuuden nousun,
joka näkyy parantuneena palvelun laatuna ja kuntien menojen kasvun rajoittumisena. KPK ICT
mahdollistaa toimintamallien ja kuntapalveluiden uudistamisen sekä on aktiivinen verkostoituja
ja palveluiden kehittäjä yhteistyössä toimittajien kanssa.
Tavoiteltava vaikuttavuus ja hyödyt
KPK ICT mahdollistaa kuntasektorilla merkittäviä rakennemuutoksia ja uudistumista sekä
tuottavuuden kasvua. Merkittävä yhteiskunnallinen vaikuttavuus saavutetaan innovatiivisten ja
yhdenmukaisten ICT-palveluiden sekä kustannustehokkaamman palveluiden järjestämisen
toimintamallin avulla. KPK ICT tavoittelee vaikuttavuutta lisäämällä julkishallinnon eri
sidosryhmien ICT-kehityshankkeiden välistä läpinäkyvyyttä salkunhallinnan keinoin.
Lisääntynyt läpinäkyvyys mahdollistaa kehitysinvestointien kohdentamisen suurinta
vaikuttavuutta sisältäviin hankkeisiin. Näin varmistetaan kuntatoimijoiden tarvelähtöinen
keskitetty ja tehokas kehityshankkeiden koordinointi ja läpivienti.
Yksittäisen kuntatoimijan näkökulmasta KPK ICT:n tavoitteena on mahdollistaa kunnan
tarjoamien palveluiden laadun parantaminen hilliten kustannusten nousua. Tämä saavutetaan
kehittämällä ja automatisoimalla kuntien prosesseja hyödyntäen tietotekniikkaa. Palvelukeskus
ratkaisee useita haasteita, jotka ovat vaikeuttaneet ICT:n hyödyntämistä kuntasektorin
toiminnan tehostamisessa. Tavoitetilassa KPK ICT mahdollistaa kuntatoimijoiden
palvelutuotannon rakenteellisen uudistamisen ja toiminnan tehostamisen, kun kuntien
henkilösidonnainen työ ja kehitysvoimavarat voidaan kohdistaa kuntien ydintoimintaprosessien
kehittämiseen sekä kunta-asiakkaiden palveluiden parantamiseen. KPK ICT:n toiminnan avulla
kuntatoimijat varmistavat ICT-toiminnan osaamisen ja jatkuvan kehittämisen tulevaisuudessa,
kun palvelukeskuksen asiantuntijaverkosto tukee kuntatoimijaa ja minimoi ICT-
osaamisvajeisiin liittyviä riskejä. Palvelukeskus vahvistaa merkittävästi kuntatoimijoiden
neuvotteluasemaa suhteessa ICT-alan kaupallisiin toimijoihin sekä luo edellytykset yhtenäisen
ja avoimen ICT-arkkitehtuurin synnyttämiselle kuntasektorilla. Lisäksi KPK ICT:n kautta
kunnat ja kuntien työntekijät saavat käyttöönsä ajanmukaiset ja teknologisesti laadukkaammat
välineet ja työkalut.
Kuntalaisten näkökulmasta KPK ICT:n järjestämillä palveluilla voidaan muuntaa nykyisiä
kuntien manuaalisia tehtäviä sähköisiksi itsepalveluprosesseiksi, joilla loppukäyttäjät voivat
hoitaa asioitaan helposti, nopeasti ja kustannustehokkaasti silloin kun se heille parhaiten sopii.
Verkossa tarjottavien palveluiden saatavuus ja käytettävyys ovat perinteisiä
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma
10
Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010
palveluntoteutustapoja paremmat. Ennen kaikkea joustavammat ICT-järjestelmät mahdollistavat
nykyisten kunnallisten palveluiden käyttäjäystävällisemmän, läpinäkyvämmän ja
yhtenäisemmän tuotannon. Lisäksi asiakaspalvelun saatavuus paranee, kun kunnan työntekijät
voivat keskittyä paremmin kuntalaisten palvelemiseen hallinnollisten tehtävien sijaan.
ICT-pohjaiset ratkaisut mahdollistavat myös täysin uudenlaisia ja innovatiivisia palveluita. ICT-
ratkaisut ovat joustavia, joten niillä voidaan esimerkiksi järjestää palveluita pienille ja
erikoistuneemmille käyttäjäryhmille, joita ei ole mahdollista palvella kustannustehokkaasti
perinteisin menetelmin.
Loppukäyttäjät hyötyvät palvelukeskuksesta myös nykyaikaisten ICT-ratkaisujen tuoman
läpinäkyvyyden myötä. Kuntien kyky tuottaa tietoa omasta toiminnastaan paranee merkittävästi.
Samalla kuntalaisille on helpompaa tarjota pääsyä kunnallisiin rekistereihin tai kuntalaisten
omiin tietoihin.
Liiketoimintakuvaus ja organisoituminen
KPK ICT:n liiketoiminnan ansaintamalli perustuu siihen, että KPK ICT toimii
kustannustehokkaammin kuin yksittäiset kuntatoimijat tuottaessaan ICT-palvelunsa itse. KPK
ICT on palveluiden järjestäjä ja kehittäjä, ei tuottaja. Palvelut ovat standardoituja, selkeästi
tuotteistettuja ja ne on määritelty KPK ICT:n ja asiakaskunnan välisissä palvelusopimuksissa.
Jotta hinnoittelu pysyy kilpailukykyisenä markkinoilla vallitsevaan hintatasoon nähden,
kustannustasoa minimoidaan jatkuvasti toimintaa tehostamalla. KPK ICT ei tavoittele voittoa
enemmän kuin tarvitaan vakaan ja kehittyvän toiminnan rahoituksen turvaamiseksi.
KPK ICT on liiketoimintarakenteeltaan keskitetyn konserniohjauksen alla verkostomaisesti
toimiva ja useamman alueellisen toimipisteen muodostama osakeyhtiö. Yhtiö ohjaa ja kehittää
alueellisia toimipisteitään yhtenäiseen toimintatapaan ja vastaa siitä, että käytäntöjen
yhtenäistäminen ja prosessien sekä palveluiden kehittäminen etenee yhtiön tavoitteiden ja
strategian mukaisesti. KPK ICT:n hallituksen alaisuudessa toimiva toimitusjohtaja vastaa koko
palveluyhtiön toiminnasta, sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.
Prosessikohtaiset ohjausryhmien asettamat viiteryhmät, joissa on mukana asiakkaiden ja
mahdollinen KPK THH2:n edustus, tarkastelevat vastuualueensa kehitys- ja
palvelutarvekysymyksiä ja toiminnan kehittämistä valtakunnallisella tasolla. Julkisen sektorin
ICT-kehitysorganisaatioiden (JulkIT, JIP, KuntaIT jne.) linjaukset ja painopisteet nivoutuvat
osaksi KPK ICT:n toimintaa.
KPK ICT:n asiakkuuden hoito malli kattaa korostaa yhteistyön ja asiakaspalvelun merkitystä ja
sisältää toimintamallit operatiivisen ja strategisen tason yhteistyöhön asiakkaiden ja KPK ICT:n
välillä. Asiakkuuksien hallinnan tavoitteena on asiakastyytyväisyyden varmistaminen ja
parantaminen, asiakastarpeiden tunnistaminen ja asiakkaiden päivittäinen asiakassuhteen
hoitaminen. Asiakkuudenhoitomalli mukautetaan asiakkaiden yhteistyö- ja toimintarakenteisiin.
Palvelutarjonta
Nykytilassa kuntatoimijat vastaavat itsenäisesti ICT-palveluiden järjestämisestä työntekijöilleen
ja asiakkailleen. Tämä on johtanut epäyhtenäisiin ja pirstaloituneisiin ICT-palveluihin, kun
palvelut määritellään, kehitetään ja tuotetaan toimiala- ja kuntakohtaisesti. KPK ICT keskittää
2 KPK THH on kuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma
11
Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010
ICT-palveluiden järjestämisen, joka mahdollistaa yhtenäisen arkkitehtuurin ja edullisemmat
toimittajasopimukset.
KPK ICT järjestää asiakkailleen heidän tarpeidensa pohjalta kehitettyjä asiantuntija-, sovellus-
ja infrastruktuuripalveluita. KPK ICT tarjoaa ICT-palvelut myös KPK THH:n käyttöön edelleen
kuntatoimijoille tarjottavien talous- ja henkilöstöhallinnon prosessipalveluiden tukena. KPK
ICT:n palvelutarjonta muodostuu uusista kehittävistä palveluista, KPK ICT:n toimesta
kilpailutettavista palveluista, kuntatoimijoilta haltuunotetuista sovelluspalveluista sekä muiden
organisaatioiden määrittelemistä ja toteuttamista palveluista, jotka viimeistään käyttöönoton
yhteydessä siirretään KPK ICT:n hallintaan.
KPK ICT:n asiantuntijapalvelut sisältävät asiakastilanteeseen räätälöityjä kehitys- ja
muutostöitä, jotka tukevat KPK ICT:n teknologiapohjaisten palveluiden käyttöönottoja.
Palveluita tuottavat yhtiön oman henkilöstön lisäksi ulkoiset konsultit ja tätä kautta asiakas saa
käyttöönsä kunta-alan parhaan ICT-toiminnan osaajaverkoston. Asiantuntijapalvelut sisältävät
esimerkiksi tietohallinnon johtamisen palvelut, tietoturvan asiantuntijapalvelut, ICT-
arkkitehtuurien asiantuntijapalvelut, hankintojen ICT-asiantuntijapalvelut, ICT-projektipalvelut
ja prosessien kehittämisen asiantuntijapalvelut.
KPK ICT:n tarjoamat sovelluspalvelut jakautuvat kunnan ydinpalveluprosesseja tukeviin
sovelluspalveluihin sekä toimialasovelluksia yhteisillä ominaisuuksilla tukeviin palveluihin.
Palvelun tuottamisesta vastaavat pääasiassa kilpailutetut palveluntuottajat.
KPK ICT:n infrastruktuuripalvelut sisältävät vakioitujen perustietotekniikkaratkaisujen
hankinnan sekä ylläpidon kuntatoimijoiden tarpeisiin.
Infrastruktuuripalvelut sisältävät käyttäjä-, tietoliikenne-, kapasiteetti- ja toimisto-
ohjelmistopalvelut.
Lisäksi KPK ICT tarjoaa asiakkailleen ratkaisujen hallinnan palvelua, joka sisältää yhdessä
kunnan kanssa tehtävää palvelu- ja kehityssuunnittelua sekä kunnan KPK ICT:n kautta
hankkimien palveluiden seurannan ja tuen.
KPK ICT:n palvelusalkkuun on tuotteistettu kuusi asiantuntijapalvelua, 18 sovelluspalvelua ja
neljä infrastruktuuripalvelua, jotka julkaistaan vuoden 2010 ja 2011 aikana. Lisäksi KPK ICT:n
kehityssalkkuun on tunnistettu seuraavan vaiheen sovelluspalveluita kehitettäviksi ja
järjestettäviksi.
Salkunhallinnan malli ja sisältö
KPK ICT:n tavoitteena on tuoda muutos kuntasektorin ICT-toiminnan kehittämiseen. KPK
ICT:n salkunhallinnan mallin ohjaavana periaatteena on luoda läpinäkyvyys yli kuntasektorin ja
valtion hallinnon relevanttien ICT-kehityshankkeiden ja varmistaa yhteiset tavoitteet, periaatteet
ja prioriteetit.
KPK ICT:n kehityssalkkuun on listattu KPK ICT:n omien kehitysaloitteiden lisäksi muissa
organisaatioissa käynnissä olevia kuntasektorin valtakunnallisesti ja omistaja-asiakkaiden
kannalta merkittävimpiä ICT-hankkeita. Hankkeista on pyritty kirjaamaan vastuullinen taho,
status, aikataulu ja tuotokset. Kattava hankesalkku mahdollistaa sen, että uusia kehitysideoita
voidaan suoraan peilata jo käynnissä oleviin hankkeisiin ja välttää päällekkäisyydet. KPK ICT:n
projektisalkku sisältää yhtiön omat määrittely- ja toteutusprojektit sekä muiden organisaatioiden
jalkautushankkeet siltä osin kuin KPK ICT vastaa tai tukee niiden käyttöönottoa.
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma
12
Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010
KPK ICT:n kehityssalkku sisältää yhteensä 32 kehityshanketta, jotka on ryhmitelty seitsemän
strategisen ohjelman alle. Salkkuun listattujen hankkeiden investointitarve on yhteensä 44,6
milj. € ja hankkeet on alustavasti aikataulutettu käynnistymään vuoden 2010 ja 2011 aikana.
Kehityshankkeet hyödyntävät olemassa olevien kuntasektorin ICT-hankkeiden tuotoksia ja
investoinnit painottuvat ICT-palveluiden käyttöönottoihin ja jatkokehitykseen. Kehityssalkun
investointien avulla suunniteltu palveluiden käyttöönottoaikataulu on mahdollista toteuttaa.
Merkittävä osa KPK ICT:n omaan toimintamalliin sekä palveluiden järjestämiseen liittyvistä
hankkeista tulee käynnistää jo vuoden 2010 aikana.
Kokonaisarkkitehtuuri
Kokonaisarkkitehtuuri rakentaa kokonaisvaltaisen näkemyksen KPK ICT:n ja KPK THH:n
strategiasta, sidosryhmistä, prosesseista, palveluista, tiedosta ja näitä tukevista ICT-ratkaisuista
KuntaIT:n kokonaisarkkitehtuurimenetelmän mukaisesti. Kokonaisarkkitehtuurin avulla
varmistetaan, että osa-alueet toimivat saumattomasti yhteen säilyttäen kasvun aikanakin
palveluyritykselle elintärkeän joustavuuden ja muutoskyvykkyyden.
KPK ICT:n kokonaisarkkitehtuurin avulla muutetaan toimialakohtaista ja siiloutunutta nykytilaa
tukemalla kuntatoimijoiden ICT-arkkitehtuurien siirtämistä KPK ICT:n kokonaisarkkitehtuurin
mukaisiin linjauksiin, tehostamalla kuntatoimijoiden toimintaa esim. uudelleenkäytettävien
ratkaisujen kautta, mahdollistamalla siirtyminen elämänkaaripohjaisiin palveluihin sekä
tukemalla uusien palveluiden innovointia. Lisäksi mahdollistetaan itsepalvelu ja prosessien
automaatio sekä tehokas palvelukehitys aidosti kilpailutetussa toimintaympäristössä. KPK ICT
toimii aktiivisesti koko kuntasektorin arkkitehtuurin kehittämisverkostossa.
KPK ICT:n arkkitehtuurin kulmakivinä toimivat perustietovarannot ja integroitu
palveluympäristö. KPK ICT edistää kansallisten perustietovarantojen, kuten
asiakastietovaraston, synnyttämistä. Sähköisten ratkaisujen kehittämiseksi KPK ICT rakentaa
integroidun palveluympäristön. Se hyödyntää perustietovarantoja ja näkyy operatiivisille
järjestelmille omana teknisenä avoimena rajapintakerroksena, joka pohjautuu standardeihin ja
jonka avulla voidaan yhdistää käytettävien operatiivisten järjestelmien erilaiset tekniikat ja
standardit. Integroidun palveluympäristön komponentteja ovat mm. asianhallinta, master data-
kone, verkkopalvelualusta, käyttövaltuushallinta ja SOA-palvelu/integraatioalusta. KPK ICT
määrittelee myös tietosuojatarpeet, -politiikan ja – suunnitelman riskien hallitsemiseksi
sekä toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi.
Toteutussuunnitelma
KPK ICT on kuntatoimijoiden kokonaan omistama yhtiö. Perustamisvaiheessa perustajatoimijat
sijoittavat osakepääomana yhtiöön 1 €/kunnan asukas. Sijoituksen hinta on korkeampi
myöhemmässä vaiheessa mukaan tuleville kunnille. Yhtiö tarvitsee lisäksi ulkopuolista
rahoitusta, minkä vuoksi Sitra ja muut markkinaehtoiset rahoittajat sijoittavat
käynnistämisvaiheen investointeihin tarvittavan lisäpääoman lainana. Lainasta osa tulee
olemaan oman pääoman ehtoista ja osa vieraan pääoman ehtoista. Lainoille tarvitaan
mahdollisesti omistajien takaus.
KPK ICT:n liiketoimintasuunnitelma ja kehityspolku on laadittu vuosille 2010–2014 asti ja se
sisältää neljä vaihetta:
Käynnistysvaihe (v.2010), jolloin palvelukeskus pystyttää toimintansa, organisoituu sekä ottaa
hoidettavakseen asiakkaiden ICT-palveluiden järjestämisen. Vaiheen tavoitteena on, että yhtiö
on perustettu, henkilöstön rekrytointia on toteutettu sekä palveluiden järjestäminen yhteistyössä
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma
13
Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010
palvelutuottajien kanssa on asiantuntijapalveluiden osalta käynnistetty. Käynnistysvaiheen
jälkeen myös strategiset linjaukset kuntien rakenteellisen muutoksen mahdollistavista
tavoitetilan palveluista on laadittu sekä keskeisten palveluiden kehittämishankkeet on
käynnistetty.
Sisäänottovaihe (v.2011), jolloin palvelukeskus yhdistää eri kunnilta tulleet toiminnot ja
palvelutarpeet sekä pystyttää palveluiden pitkäjänteiseen kehittämiseen vaadittavat
organisaatiorakenteet, prosessit ja hallinnon. Vaiheen tavoitteena on, että KPK ICT on ottanut
vastuun tärkeimmistä asiakaskuntien toimialasovelluksista ja kehittää niitä edelleen. Uusien
palveluratkaisujen ja hankintojen yhdistämisen hyödyt alkavat realisoitua. KPK ICT:n
palveluarkkitehtuuri tukee uusien sähköisen asioinnin palveluiden tarjoamista sekä olemassa
olevien järjestelmien sisäänottoa ja integrointia palvelukeskuksen järjestämään infrastruktuuriin.
Sisäänottovaiheen aikana tavoitetilan palveluita kehitetään yhteistyössä asiakkaiden ja
sidosryhmien kanssa.
Järjestäytymisvaihe (v.2012), jolloin kunnat saavat merkittäviä palvelukeskuksen tuomia
hyötyjä sekä ICT-toiminnan tehostumisen että kunnan ydintoiminnan palveluiden kehittämisen
kautta. Vaiheen tavoitteena on, että KPK ICT tarjoaa merkittävän osan koko kuntakentän
sähköisen asioinnin palveluista, sillä on vastuu tärkeimmistä asiakaskuntien
toimialasovelluksista sekä merkittävä yhdistämistyö on käynnistetty. Järjestäytymisvaiheen
aikana tavoitetilan palveluiden käyttöönotot alkavat. Samaan aikaan kunta-asiakkaat investoivat
merkittävästi toimintatapojen muutokseen ja palveluiden onnistuneen käyttöönoton
mahdollistamiseksi.
Rationalisointivaihe (v.2013–14), jolloin parantuneet palvelut ovat mahdollistaneet
tuotantouudistuksia kunnissa ja kunnat saavuttavat merkittäviä hyötyjä. KPK ICT:llä on selkeä
kuva asiakkaiden strategioista ja kehitystarpeista, kuntalaisten elämänkaariajattelu ohjaa
toimintaa, sektorikohtaiset sovellukset ovat vöhentyneet sekä sähköiset palvelut ovat
laajamittaisesti käytössä ja itsepalveluratkaisut parantavat loppukäyttäjien elämänlaatua.
Rationalisointivaiheessa (tavoitetilassa) seuraavan sukupolven palveluprosessit ovat
vakiintuneena osana kuntien toimintaa ja kuntatoimijoiden käytössä olevia järjestelmiä on
vähemmän.
Yhtiön talous
KPK ICT Oy:n perustamista varten kunnat sijoittavat yhtiöön 1 € / kuntalainen.
Talouslaskelmissa on oletettu, että vuoteen 2014 mennessä on saavutettu noin 40 %:n
markkinaosuus väestöpohjan mukaan laskettuna. Toiminta rahoitetaan Sitran ja muiden
markkinaehtoisten rahoittajien yhteensä n. 18 milj. €:n suuruisilla pääomalainoilla.
Palvelukeskuksen taloudellisen mallinnuksen pohjaksi on määritelty palvelukohtaiset
investointitarpeet sekä vuosittaiset käyttö- ja ylläpitokustannukset. Palvelukeskuksen
investoinnit kohdistuvat ennen kaikkea toimintatapojen määrittämiseen sekä palveluiden
tuotteistamiseen ja jalkauttamiseen. Laitteisto- ja toteutusinvestoinnit pyritään välttämään
ostamalla sovellukset palveluna kaupallisilta toimijoilta. Investoinnit sekä käyttö- ja
ylläpitokulut jyvitetään palvelua ostaville kuntatoimijoille palvelumaksuina. Tavoitteena on
laskeva vuotuinen trendi tarjottavien ICT-palvelujen hinnoissa.
Palvelujen hintoihin lisätyllä katteella (14,4, %) rahoitetaan KPK ICT:n hallinto ja toiminnan
kehittäminen. Palvelukeskuksen tavoitteena ei ole tuottaa enemmän voittoa kuin mitä vakaan ja
kehittyvän toiminnan rahoituksen turvaamiseksi tarvitaan.
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma
14
Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010
2 Palvelukeskuksen tavoite ja vaikuttavuus kuntasektorin toiminnan muutoksessa
Kuntaliiton selvitysten mukaan Suomen kuntasektorin ulkoiset menot olivat vuonna 2008
37,43 mrd. € ja kokonaismenot kasvavat tällä hetkellä 5-7 % vuodessa. Ennusteen mukaan
ulkoiset menot tulevat olemaan 47,02 mrd. € vuonna 2015. Kuntien ICT-menot olivat vuonna
2007 750 milj. €. Nykyisellä kasvuvauhdilla kuntasektorin ICT-menot olisivat vuonan 2015
1,20 mrd €.
Kuva 2.1 Kuntaliiton tilasto kuntakentän ulkoisista menoista vuonna 2008
Kuntatoimialan toimintaympäristö kokee jatkuvasti yhä kasvavia ja moniulotteisempia haasteita
ja muutostrendejä, jotka luovat painetta tuottavuuden ja laadun parantamiseen kunnissa.
Kuntatoimijoiden merkittävimmät makrotason ongelmat ovat:
1. Lisääntyvät vaatimukset tuottavuuden kasvattamiselle ja toiminnan
kehittämiselle: paremmalla tuottavuudella voidaan hillitä kustannusten kasvua ja
vähentää näin painetta kunnallisverojen korotuksiin
2. Väestön ikääntyminen ja vähenevät resurssit: suurten ikäryhmien eläköityminen tuo
lähivuosina lisääntyviä rekrytointihaasteita. Uudet, vähemmän resursseja sitovat
palveluprosessit mahdollistavat resurssien uudelleenkohdentamisen kuntien
ydintoimintoihin sekä vähentävät akuuttia uuden työvoiman tarvetta
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma
15
Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010
3. Kasvava palvelutarve ja kuntatoimijan kilpailukyvyn varmistaminen: tuottamalla
enemmän ja parempia palveluita kuntatoimija muuttuu houkuttelevammaksi
asiakkailleen (veronmaksajat, yritykset, matkailijat jne.)
Rakennemuutos kuntakentän tuottavuuden ja kuntalaisten kokeman palvelunlaadun
parantamiseksi edellyttää nykyistä nopeampaa, laadukkaampaa, yhtenäisempää ja
läpinäkyvämpää asiakaspalvelua, palveluprosessien automatisointia, itsepalveluun perustuvien
ratkaisujen kehittämistä sekä joustavampia ICT-palveluita nykyisten monoliittisten järjestelmien
sijaan. Uusilla järjestelmillä ja niiden mahdollistamilla tehokkaammilla prosesseilla kyetään
parantamaan kuntien tuottavuutta ja kunta-asiakkaiden kokemaa palveluiden laatua.
Kuntasektorin palvelurakenteen muutosta tukevat ICT-ratkaisut tulee suunnitella ihmis- ja
prosessilähtöisesti.
Kuva 2.2 Ihmis- ja prosessilähtöinen tarve kuntasektorin palvelurakenteen muutokselle
Kuntatoimijat voivat saavuttaa merkittävän tuottavuuden nousun KPK ICT:n järjestämien
palveluiden avulla. Vaikutus alkaa näkyä asteittain palvelukeskuksen toiminnan käynnistyttyä
parantuneena palvelun laatuna ja kustannussäästöjen kasvamisella. Pitkällä tähtäimellä
tavoitteena on rajoittaa kuntien toimintamenojen kasvua merkittävästi ennustettua pienemmiksi.
Verrattuna nykyisiin kuntien toimintamenoihin ja niiden odotettuun kasvuun saavutetaan
seuraavien viiden vuoden kuluessa merkittävästi edullisempi kustannustaso kuin tilanteessa,
jossa 348 kuntaa hoitaisivat toimintaa itsenäisesti, paikallisilla tai seudullisilla
yhteistyöjärjestelyillä. Yrityssektorilla on useita esimerkkejä toteutuneista ja mitatuista
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma
16
Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010
säästöistä. Yksityissektorin hyvänä esimerkkinä ovat pankit ja julkisella sektorilla vastaavasti
Verohallinto, joka on toteuttamillaan sähköisen verokortin ja veroehdotuksen ratkaisuillaan
arvioinut saavuttaneensa merkittävää säästöä toimintamenojensa osalta.
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma
17
Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010
2.1 Vaikuttavuuden kvalitatiiviset tavoitteet
2.1.1 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
Palvelukeskus luo vaikuttavuutta yhteiskunnallisella tasolla neljällä tavalla.
tuottavuuden kasvu: KPK ICT:n uudet kustannustehokkaat tavat toteuttaa parempia
palveluita kasvattavat tuottavuutta
toiminnan yhdenmukaistaminen: KPK ICT:n tavoittelema prosessien ja järjestelmien
yhdenmukaistamisen mahdollistaa merkittävät rakennemuutokset
keskitetty kehityshankkeiden seuranta: KPK ICT luo läpinäkyvyyden kaikkiin
merkittäviin kuntasektorin ICT-kehityshankkeisiin ja investoinnit voidaan kohdentaa
omistaja-asiakkaiden kannalta suurinta vaikuttavuutta sisältäviin hankkeisiin
toimintavarmuuden ja valmiussuunnittelun paraneminen: nykytilassa kuntien omat
järjestelmät ovat erittäin haavoittuvia ja keskitettyjen palveluiden myötä myös edellytykset
asianmukaiselle valmiussuunnittelulle ja toimintavarmuuden kasvattamiselle paranevat
2.1.2 Vaikuttavuus kuntatoimijan näkökulmasta
KPK ICT:n tavoitteena on mahdollistaa kunnan tarjoamien palveluiden laadun parantamisen
hilliten kustannusten nousua. Tämä tapahtuu kehittämällä ja automatisoimalla kuntien
prosesseja hyödyntämällä tietotekniikkaa. Palvelukeskus ratkaisee useita haasteita, jotka ovat
vaikeuttaneet ICT:n hyödyntämistä kuntasektorin toiminnan tehostamisessa.
palvelutuotannon rakenteellinen uudistaminen: KPK ICT kuntatoimijoiden
kehitysvoimavarojen kohdistamisen ydintoimintaprosessien kehittämiseen ja kunta-
asiakkaiden palveluiden parantamiseen ylläpitokustannusten sijaan
toiminnan tehostaminen: KPK ICT:n tarjoamat uuden sukupolven sähköiset palvelut
mahdollistavat henkilöstösidonnaisen työn kohdentamisen kuntatoimijan ydintoimintaan
osaamisen ja jatkuvuuden varmistaminen: KPK ICT:n asiantuntijaverkosto tukee
kuntatoimijan toimintaa ja minimoi ICT osaamistarpeisiin liittyviä riskejä
neuvotteluaseman vahvistaminen: KPK ICT vahvistaa kuntasektorin neuvotteluasemaa
suhteessa ICT-alan kaupallisiin toimijoihin
välineiden ja työkalujen kehittäminen: KPK ICT:n avulla kuntatoimijan henkilöstön
käyttöön saadaan laadukkaammat ICT-työkalut
Yksittäisen kuntatoimijan näkökulmasta palvelukeskuksen mahdollistamat hyödyt pohjautuvat
keskitettyjen palveluiden käytöstä saataviin suoriin ja välillisiin kustannussäästöihin.
Yhteenveto kuntatoimijan saavuttamista hyödyistä ja tarvittavista investoinneista on kuvattu
kuvassa 1.3.
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma
18
Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010
Kuva 2.3 Kuntatoimijan saavuttama hyöty ja tarvittava investointipanos
2.1.3 Vaikuttavuus loppukäyttäjän näkökulmasta
Loppukäyttäjille tarkoitetaan kuntien työntekijöitä, luottamushenkilöitä, kuntalaisia, yrityksiä ja
yhteisöjä sekä loma-asukkaita ja matkailijoita.
Palvelukeskuksen ICT-palvelut tuottavat seuraavia hyötyjä loppukäyttäjilleen:
edullisemmat, laadukkaammat ja läpinäkyvämmät palvelut: kunnan tarjoamien
palveluiden hinta-laatusuhde sekä saatavuus paranevat. ICT-pohjaisilla ratkaisuilla voidaan
parantaa kuntalaisten elämänlaatua merkittävästi. ICT-palveluilla voidaan muuntaa myös
nykyisiä kuntien manuaalisia tehtäviä sähköisiksi itsepalveluprosesseiksi, joilla
loppukäyttäjät voivat hoitaa nopeasti ja kustannustehokkaasti asioitaan. Asiakaspalvelun
saatavuus paranee, kun kunnan työntekijät voivat keskittyä paremmin kuntalaisten
palvelemiseen hallinnollisten tehtävien sijaan. Ennen kaikkea nykyistä joustavammat ICT-
järjestelmät mahdollistavat nykyisten kunnallisten palveluiden käyttäjäystävällisemmän,
läpinäkyvämmän ja yhtenäisemmän tuotannon. Kuntien kyky tuottaa tietoa omasta
toiminnastaan paranee merkittävästi. Samalla kuntalaisille on helpompaa tarjota pääsyä
kunnallisiin rekistereihin tai kuntalaisten omiin tietoihin.
uudenlaisten palveluiden kehittäminen: Suurempana kuntasektorin tarpeet kokoavana
toimijana KPK ICT:llä on yksittäistä kuntatoimijaa paremmat edellytykset kehittää myös
täysin uudenlaisia palveluita yhdessä kuntatoimijoiden kanssa. Näin voidaan mahdollistaa
joustavampi palvelutarjonta myös pienille ja erikoistuneemmille käyttäjäryhmille, joita ei
ole mahdollista palvella kustannustehokkaasti perinteisin menetelmin.
tietosuojan ja -turvan paraneminen: KPK ICT huomioi tietosuojan ja – turvan jo
palveluiden suunnitteluvaiheessa osana kehittämismenetelmiään ja loppukäyttäjien tietoja
käsitellään asianmukaisesti.
Palveluprosessit:• Vähemmän henkilötyötä sitovista palveluprosesseista
saatavat kustannussäästöt, jotka lisääntyvä sähköinen asiointi mahdollistaa
• Järjestelmäintegraatioista saatavat toiminnan tehostumisen säästöt (esim. asiointihistorian parempi saatavuus) sekä tiedon parempi käytettävyys
ICT:• ICT infrapalveluiden keskittämisestä ja
kilpailutuksesta saatavat ostoihin liittyvät kustannussäästöt
• Ylläpito- ja tukikustannusten pieneneminen siirryttäessä standardoituihin ICT-ratkaisuihin
• Tietohallintoa johdetaan ammattimaisemmin• Kuntatoimijan järjestelmäkirjon vähentymisestä
saatavat kustannussäästöt• Tasaiset palvelumaksut ja vähentyvä tarve
investointipiikeille• Tietohallinnon kehittäminen
Palveluprosessit:• Viestintään ja koulutukseen liittyvät kustannukset• Uudistettavien palveluprosessien
kehittämiskustannukset• Uudistettavien palveluprosessien
käyttöönottokustannukset• Muutosjohtamisen sekä muutosten läpiviemisen
kustannukset
ICT:• KPK ICT:n asiakasomistajaksi liittymisen kustannus• ICT-kehityssuunnitteluun osallistumisen kustannukset• Uusien sovelluspalveluiden käyttöönottokustannukset
ja palvelumaksut• Keskittämiseen liittyvät kustannukset
Hyödyt kuntatoimijalle Investoinnit kuntatoimijalle
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma
19
Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010
2.2 Vaikuttavuuden taloudelliset tavoitteet ja hyödyt
Tavoitetilan vaikuttavuuden kokonaiskuva ja kvantitatiivinen analyysi jakautuvat kahteen
toistensa päälle rakentuvaan aaltoon:
1. Perustamissuunnittelun aikaan tuotteistetut kärkipalvelut ja kehityssalkkuun tunnistetut
palvelut, jotka mahdollistavat ICT-rakennemuutoksen
o tuotteistetut kärkipalvelut ovat alkuvaiheen asiantuntija-, sovellus- ja
infrapalveluita, joiden vaikuttavuutta on analysoitu palvelukohtaisesti
o kehityssalkkuun tunnistetut palvelut sisältävät kärkipalveluiden päälle
rakentuvaa toiminnallisuutta, muissa organisaatioissa kehitettyjä KPK ICT:n
palveluiksi tuotteistamia ratkaisuja sekä täysin uusia sovelluspalveluita, jotka
ovat pohja kuntasektorin ICT-rakennemuutokselle
2. Palvelurakennemuutosta tukevat uuden sukupolven ICT-palvelut
o kuntatoimijoiden muutoksen keskeisiä mahdollistajia ovat tuotteistettujen ja
tunnistettujen palveluiden päälle rakentuvat uudet toiminnallisuudet sekä
kokonaisvaikuttavuuden kannalta tärkeimmät eri toimialojen kokonaisratakisut
o painopiste on erityisesti SOTE-sektorin sekä asiakaspalvelun ja asianhallinnan
toimintarakenteiden muutoksessa ICT:n keinoin
o palvelukeskus tulee tunnistamaan ja kehittämään tavoitetilan
rakennemuutoksen mahdollistavat ICT-palvelut kuntatoimijoiden yhteisen
tahtotilan mukaisesti
Seuraava kuva havainnollista kahdessa aallossa saavutettavan vaikuttavuuden kokoluokkaa ja
realisoitumisen ajoittumista. Vaikuttavuus voidaan saavuttaa toteuttamalla ICT-rakennemuutos
ja sen mahdollistama palvelurakennemuutos.
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma
20
Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010
Kuva 2.4 KPK ICT:n vaikuttavuusanalyysi
2.2.1 Tuotteistettujen kärkipalvelujen ja kehityssalkkuun tunnistettujen palvelujen vaikuttavuus
Yhtiön perustamissuunnittelun aikana tuotteistettujen asiantuntija-, sovellus- ja infrapalvelujen
sekä kehityssalkkuun tunnistettujen palvelujen vaikuttavuutta on arvioitu analysoimalla
palvelujen prosessihyötypotentiaalia ja ICT-kustannusten pienenemisen potentiaalia.
Kärkipalveluiden kvantitatiivinen kokonaisvaikuttavuus on arvioitu palvelukohtaisesti ja se
koostuu kuntatoimijoiden palveluprosessien hyötypotentiaalista ja ICT:n kustannusten
pienenemisestä. Kehityssalkkuun tunnistettujen sovelluspalveluiden vaikuttavuusarvio perustuu
kärkipalveluiden vaikuttavuusanalyysin tuloksista tehtyihin oletuksiin ja skaalaamiseen.
Kärkipalveluiden euromääräinen kokonaisvaikuttavuusarvio merkitsisi, että kuntakentän
menojen kasvusta jäisi toteutumatta kumulatiivisesti vuoteen 2015 mennessä 250 milj. €.
Tunnistetut palvelut kasvattavat KPK ICT:n mahdollistamaa euromääräisen
kokonaisvaikuttavuuden kaksinkertaiseksi (yhteensä 500 milj. €).
Kokonaisvaikuttavuus vaatii toteutuakseen kehityshankkeiden nopean käynnistyksen sekä
selkeän suunnitelman palveluiden tuotantoonviennin toteutusaikataulusta, jota seurataan
tarkasti. ICT-investoinnit (arvio n. 40-50 milj. €) toteutetaan KPK ICT:n kautta.
Kuntatoimijoiden palvelurakenteiden muutosta toimialakohtaisista järjestelmistä yhtenäisiin
ratkaisuihin tulee edistää määrätietoisesti. Nopea muutos voidaan saavuttaa vain hyödyntämällä
jo kuntatoimijoilla käytössä olevia keskitettyjä toimintamalleja. Laadukas palveluiden
käyttöönotto sekä muutoksen mahdollistaminen tarkoittavat ICT-investointiin verrattuna
arviolta kaksinkertaista kuntatoimijoiden sisäistä investointia (80-120 milj. €).
2
06-12/2010 2011 2012 2013 2014
2000 milj. €
~500 milj. €
Vaikuttavuuspotentiaali:
• 2016 lopussa: ~3 mrd. €
2015
1
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma
21
Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010
Seuraavassa kuvassa on esitetty kärkipalveluiden vaikuttavuus ja tarvittavat investoinnit.
Investointeja ei voi suoraan vähentää kokonaisvaikuttavuudesta nettovaikuttavuuden
arvioimiseksi.
Kuva 2.5 Tuotteistettujen ja kehityssalkkuun tunnistettujen palveluiden vaikuttavuus
Palveluprosessien hyötypotentiaali syntyy kustannustason nousun välttämisestä ja työajan
käytön tehostumisesta. Uusien yhtenäisien järjestelmien avulla voidaan automatisoida osa
nykyisistä työtehtävistä. Automaatioasteen nostaminen mahdollistaa suuremman
palvelukysynnän käsittelemisen olemassa olevalla resursseilla ja kustannuksilla. Myös nykyistä
kustannusrakennetta voidaan tehostaa etenkin talous- ja henkilöstöhallinnon osa-alueella.
Kuntatoimijoiden ICT-kustannus on pienempi verrattuna nykyiseen hajautetussa rakenteessa
tapahtuvaan kehitykseen. Kehitysinvestointien keskittämisen ansiosta vältytään päällekkäisiltä
investoinneilta. Yhtenäistyvien järjestelmien ylläpidossa voidaan hyödyntää mittakaavaetuja.
Keskittämällä hankinnat taataan mittakaavaedut ostovoimassa. On huomattava, että
palveluprosessien hyötypotentiaalin realisoiminen vaatii vahvoja päätöksiä sekä olennaisia
investointeja kunnissa. Palveluprosessien hyötypotentiaali muodostaa 75% koko
hyötypotentiaalista ja ICT-kustannusten pienempi toteutuminen 25%.
80-120 milj. € *
40-50 milj. €
1000 milj. €
500 milj. €(2015 lopussa)
*Laskentaan tehty oletus: ~2 x ICT investointi
06-12/2010 2011 2012 2013 2014 2015
1
*Laskentaan tehty oletus: ~2 x ICT investointi
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma
22
Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010
Kuva 2.6 Tunnistettujen palvelujen vaikuttavuuden jakautumisen prosessihyötyihin ja ICT-tehokkuuteen
2.2.2 Palvelurakennemuutosta tukevien uuden sukupolven ICT-palvelujen vaikuttavuus
Kokonaisvaikuttavuuden voidaan arvioida kasvavan noin 2 mrd. € vuoden 2015 loppuun
mennessä. Vaikuttavuuden saavuttaminen perustuu odotettavissa olevien kustannusten kasvun
hillitsemiseen ja kysynnän parempaan ennakointiin palveluohajuksen tehostamisen avulla.
Arvioitu vaikuttavuus vastaa sitä että kuntien ulkoisten menojen kasvu toteutuu vajaata
prosenttiyksikköä arvioitua matalampana. Vaikuttavuuspotentiaalin realisoituminen merkitsee
mukaan tulevien kuntien kustannusnousun toteutumista 330 €/kuntalainen alhaisempana kuin
on ennustettu. Kokonaisvaikuttavuuden saavuttaminen edellyttää KPK ICT:n omistaja-
asiakkaiden määrän ennakoitua kasvua , yhtenäistä tahtotilaa ja ohjauksen tehokasta
toteuttamista.
Kuva 1.7 kuvaa tavoitetilan palvelujen vaikuttavuuspotentiaalin realisoitumisen ajoittumista ja
siihen liittyviä ICT-investointeja ja kuntien sisäisiä toiminnanmuutoksen mahdollistamiseen
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma
23
Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010
vaadittavia investointeja. Sisäiset investoinnit sisältävät koulutusta, toimintatapamuutoksien
jalkauttamista ja organisaatiomuutosten toteuttamista.
Kuva 2.7 Tavoitetilan palveluiden vaikuttavuus
Tavoitetilan palvelujen edellyttämän ICT-investoinnin kokoluokaksi arvioidaan 150-200 milj.
€. ICT-investointi on omistaja-asiakkaiden investointitarpeiden kokoamista,
uudelleenkohdentamista ja siirtämistä palvelukeskuksen koordinoitavaksi. Toiminnan
tehostumisesta ja ICT-kustannussäästöistä käynnistyvaiheen palveluiden mahdollistamana
saatava hyötypotentiaali kohdennetaan palveluiden kehittämiseen. Prosessien muutos vaatii
palvelukeskuksen tekemien ICT-investointien lisäksi merkittävän panostuksen kunnilta
toimintatapamuutoksen varmistamiseksi. Uusien toimintamallien käyttöönotto edellyttää
onnistunutta muutosjohtamista, jota tuetaan palvelukeskuksen osaamisverkostolla ja
yhteisillä ICT-ratkaisuilla.
Tavoitetilan vaikuttavuutta eniten luovat palvelut ovat laaja ja yhtenäinen sähköinen
asiakaspalvelu ja asianhallinta sekä rakenteellisen muutoksen mahdollistavat sosiaali- ja
terveystoimen palvelut sekä hallinnon työvoimavaltaisten prosessien automatisoiminen. Uuden
sukupolven ICT-ratkaisut mahdollistavat palveluprosessien olennaisen muutoksen ja
tehostumisen, joka on välttämätöntä palvelutarpeen kasvaessa ja työvoiman vähentyessä.
Kuntien työntekijöistä kolmasosa siirtyy eläkkeelle 2010-luvulla, mikä osaltaan lisää tarvetta
5
ICT-investoinnit150 -200 milj. €***
2 mrd. €*(2015 lopussa)
2
Vaikuttavuuspotentiaali:
• 2016 lopussa: ~3 mrd. €
350 -500 milj. €**
06-12/2010 2011 2012 2013 2014 2015
5
Pohjautuu oletukseen siitä että kuntien ulkoisten menojen kasvuvauhti toteutuu 0,7%-yksikköä ennakoitua pienempänä
Laskentaan tehty oletus: 2-3x ICT-investointiPerustuu asiantuntija-arvioon
*
*****
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma
24
Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010
hyödyntää sähköisiä palveluprosesseja. Kuva 1.8 havainnollistaa vaikuttavuuden kohdentumista
verrattuna tuotteistettujen palvelujen vaikuttavuuden kohdentumiseen hyötyalueittain.
Kuva 2.8 KPK ICT:n mahdollistaman tavoitetilan vaikuttavuuden ennustettu kohdentuminen suhteessa tunnistettujen
palvelujen vaikuttavuuteen
Suurin vaikuttavuus on saavutettavissa sosiaali- ja terveyssektorilla sekä asiakaspalvelun ja
hallinnon toimintamalleja tehostamalla. Sosiaali- ja terveyssektorin kustannukset muodostavat
suurimman erän kuntien ulkoisista menoista ja niihin kohdistuu kovimmat kasvupaineet
lähivuosina väestön ikääntyessä.
Vaikuttavuuden saavuttamiseksi sosiaali- ja terveyssektorin sekä asiakaspalvelun ja
asianhallintatoimintamallien jo aloitettua muutosta tulee suunnitelmallisesti edistää
tulevaisuuden toimintaympäristöä vastaaviksi ICT-ratkaisujen tukemana. Muutos vaatii
lisäpanostuksia. Tavoitetilan ICT-palveluihin liittyvä kehitys tulee aloittaa viimeistään syksyllä
2010 ja ensimmäisten versioiden käyttöönotot tapahtuvat vuoden 2011 aikana ja tämän jälkeen
niitä pitää kehittää jatkuvasti.
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma
25
Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010
3 Palvelukeskus kuntien ICT-toiminnan kehittäjänä
Kuntaliiton selvitysten mukaan Suomen kuntasektorin kuntien ICT- menot olivat vuonna 2007
n. 750 milj. € eli n. 2,2 % kyseisen vuoden toimintamenoista. Kuntien ICT-menot kasvavat
samassa tahdissa kuntien kokonaismenojen kanssa eli n. 5-7 % vuodessa. Nykyisellä
kasvuvauhdilla kuntasektorin ICT-menot olisivat 1,20 mrd. € vuonna 2015. Alla on esitetty
kevään liiketoimintasuunnitelmassa esitetty Kuntaliiton ICT-menojen tilasto vuodelta 2007.
Kuva 3.1 Kuntien ulkoiset menot ja ICT-menot toimialoittain
Market-Visio Oy tutkimuksen3 sekä kunnille tehtyjen kyselyiden perusteella ICT-menot
jakaantuvat karkeasti siten, että perusinfrastruktuuriin kuluu n. 50 %, sovelluksiin n. 45 % ja
yleiseen kehitystyöhön 5 %.
Sovelluspalveluihin menevä osuus kuntasektorin ICT-menoista on 337,5 milj. €, joka jakautuu
keskimääräisesti sektoreittain seuraavan kuvan esittämällä tavalla. Tämä keskimääräinen jako
on arvioitu kunnilta saatujen tietojen perusteella. Jako vaihtelee paljon eri kuntien kesken. Alla
esitetyissä on arvioitu sovellusten ja perustietotekniikan jakautuminen toimialoittain.
3 IT-kustannusten kehitys kunnissa ja kaupungeissa 2008 – 2009”, Market-Visio Oy sekä kuntien edustajien
haastattelut
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma
26
Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010
Kuva 3.2 Sovellusten jakautuminen toimialoittain
Kuva 3.3 Perustietotekniikan jakautuminen toimialoittain
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma
27
Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010
Markkinapotentiaalin peruslähtökohta on nykyiset 750 milj. € suoria ICT-kuluja. Vapautuvien
resurssien uskotaan olevan parhaiten käytössä, jos kustannussäästöjen sijaan ne käytetään
kehitykseen, jolla voidaan tehostaa toimintaa ja vaikuttaa alentavasti koko kuntasektorin
menojen kasvuun.
Kuntien ICT-menojen kasvun pienentäminen ja järkevämpi kohdentaminen ylläpidosta
kehittämiseen edellyttävät ICT-ratkaisujen keskittämistä ja yhtenäistämistä, joka on mahdollista
vain KPK ICT:n kaltaista palvelukeskusta hyödyntämällä. Palvelukeskuksen tarkoitus on
tehostaa kuntien operatiivisia toimintoja joustavammilla järjestelmillä ja ICT-kehityksellä sekä
välillisesti kasvattaa kunta-asiakkaiden kokemaa palvelun laatua.
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma
28
Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010
3.1 Nykytilan haasteet
Kuntasektorin ICT-palveluiden nykytilan haasteiden ratkaiseminen tulee olemaan mahdollista
vain määrätietoisen yhtenäistämisen kautta. Nykytilassa kuntatoimijoiden suurimmat ICT-
alueen haasteet ovat:
1. Suuri järjestelmäkirjo
käytössä runsaasti erilaisia järjestelmiä, sovelluksia ja tekniikoita
samaa tietoa joudutaan hakemaan ja päivittämään useasta eri järjestelmästä
tekniikka osin vanhaa
2. Toimialakohtaisuus
toimialat ovat itsenäisiä ICT-ratkaisujensa suhteen ja ICT-ratkaisut ovat tämän
seurauksena siiloutuneet
ICT-ratkaisut ovat osaoptimoituja kokonaisnäkyvyyden puuttumisen seurauksena
3. Kuntakohtaisuus
samoilla toimialoilla ja toiminnoissa on käytössä erilaisia ICT-ratkaisuja
samoja toimialasovelluksia räätälöidään ja käytetään eri tavoin eri kunnissa
samoista toimialasovelluksista on käytössä useita eri versioita
ohjelmalisenssien hankinta ja hallinta ei ole kustannustehokasta, kun se tapahtuu
kuntatoimijakohtaisesti
4. Kustannuskehitys
nykyisen mallin jatkuessa ICT-toimintojen kustannuskehitys jatkuu ongelmallisena, eikä
toiminnan kehittämiseen pystytä panostamaan tarpeeksi ylläpitokustannuksien kasvaessa
3.2 Kysynnän trendit
Kuntien ICT-markkinoilla on selkeitä trendejä, jotka pohjautuvat kunnallisen palvelutuotannon
ja järjestämistapojen uudistumiseen sekä ICT-markkinoiden muutokseen. KPK ICT:n kannalta
merkittävimmät kysynnän trendit ovat:
1. Tietojohtaminen
kuntatoimijoilla on tarve parantaa asiakas-, palvelu- ja henkilöstötietojen hallintaa ja
yhteiskäyttöisyyttä
tiedot tulee kerätä tarvelähtöisesti ja sellaisessa muodossa että ne ovat integroitavia
päätöksentekijät tarvitsevat laadukkaampaa ja tehokkaampaa tietoa johtamisen ja
päätöksenteon tueksi
2. Asiakaslähtöisyys
kuntatoimijoiden tulee siirtyä toimialakohtaisista palveluprosesseista kuntalaisten
elämänkaarimallin mukaisiin prosesseihin
palveluratkaisujen ja –konseptien kehittämisen tulee olla asiakaslähtöisempiä
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma
29
Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010
sähköiset itsepalveluiden tarve ja kysyntä lisääntyvät
palveluprosessien lisääntyvä automatisoituminen ja integroituminen tulee olemaan
välttämätön kehityspolku
3. Siirtyminen teknologiahankinnasta palvelupohjaiseen ratkaisujen hyödyntämiseen
ICT-markkinoiden kypsyminen mahdollistaa erilaiset tuotantotavat ja kuntatoimijoille
edellytykset markkinoiden tehokkaampaan ja järkevämpään hyödyntämiseen
kuntatoimijat voivat harkita onko heille edullisempaa ostaa ICT-palvelut palveluna
(SaaS), vai tuottaa ne itse hankkimalla teknologia omistukseensa
kun teknologiaa ei tarvitse enää ostaa omaksi, palvelut voidaan skaalata kulloisenkin
tarpeen mukaan ja niistä voidaan maksaa vain todellisen käytön, kiinteät ICT-
kustannukset muuttuvat joustavammiksi
ICT-toimialalla vallitsee merkittävä teknologioiden uudistukseen liittyvä murros ja trendejä,
jotka mahdollistavat uusien mahdollisuuksien hyödyntämistä myös KPK ICT:n toiminnassa.
Ajoitus kuntien rakenteellisten muutosten mahdollistamiseksi ICT-toiminnan ja KPK ICT:n
avulla ja tukemana on sopiva. Alla on listattu esimerkkejä teknologiatrendeistä:
1. Pilvipalvelut, SaaS (Software as a Service)
ICT-ratkaisut tarjotaan palveluna
maksu määräytyy käytön mukaan, kustannukset ovat ennustettavia ja tasaisia
palvelun ostajan ei tarvitse tehdä suuria investointeja kehittämiseen ja etenkin pienten
palvelun tarvitsijoiden riskit pienenevät
2. Avoimet arkkitehtuurit
arkkitehtuurit mahdollistavat toimintaprosesseja tukevien uusien ratkaisujen luomisen
toteutetaan avoin arkkitehtuuri, jonka päälle palvelutuotanto rakennetaan ICT-
osaamisverkoston toimesta
3. Green ICT / Vihreä IT
mahdollisuus organisoida palvelutuotanto alusta lähtien ekologisesti
otetaan ympäristönäkökohdat huomioon palvelutuotannossa
3.3 KPK ICT:n mahdollistamat hyödyt kuntien ICT-toiminnan kehittämiseen
ICT:n hyödyntäminen selittää pitkälti yksityisen sektorin nopean tuottavuuden kasvun kolmen
viime vuosikymmenen aikana. Samalla on pystytty luomaan uusia kustannustehokkaita tapoja
toteuttaa parempia palveluita. ICT-pohjaisia tuottavuuden ja palvelun laadun parantamiseen
tähtääviä investointeja ei ole pystytty toteuttamaan samassa mittakaavassa kuntasektorilla ja
ICT-ratkaisuilla voidaankin tulevaisuudessa vaikuttaa merkittävästi kuntien toiminnan
kehittämiseen. Uusiutuvat teknologiat ja ICT-palvelut tarjoavat kuntasektorille tehokkaita
keinoja ratkaista aiemmin esitettyjä nykytilan haasteita sekä hyödyntää tunnistettua
tuottavuuden kehityspotentiaalia.
KPK ICT tuottaa hyötyjä kuntien tietohallinnon ja ICT-resurssien kohdentamisessa.
Tietohallinnon vaikuttavuutta, ICT:n laatua ja kustannustehokkuutta voidaan parantaa mm.:
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma
30
Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010
tietohallinnon asiantuntijatuen ja IT -hallinnan kyvykkyyden vahvistamisen avulla
prosessien sähköistämisen aiheuttamaa resurssitarpeen kasvua voidaan hallita yhteiseen,
avoimeen arkkitehtuuriin perustuvien ratkaisujen avulla
perustietotekniikkapalveluiden palveluaikavaatimuksien kasvuun (mm. 24/7) ja
tehostamiseen voidaan vastata vakioinnilla, ICT -tuotannon kokoamisesta ja
yhteishankinnasta saatavilla volyymieduilla.
Alla on yhteenveto siitä, miten KPK ICT:n avulla kyetään vaikuttamaan kuntien ICT menojen
alenemiseen ja uudelleen kohdentamiseen.
Kuva 3.4 Kuntotoimijan ICT-menojen skenaariot nykymallilla sekä KPK ICT:n asiakkaana
Alla on yhteenveto kuntatoimijoiden tärkeimmistä syistä ja niiden perusteluista, minkä vuoksi
ne ovat kiinnostuneita tulemaan KPK ICT:n omistaja-asiakkaiksi.
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma
31
Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010
Kuva 3.5 Kuntatoimijoiden syitä liittyä KPK ICT:n asiakkaaksi
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma
32
Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010
4 Visio, strategiset päämäärät, toiminta-ajatus ja liikeidea
4.1 Visio
KPK ICT on arvostettu, laadukas ja osaava kumppani kuntien ja muun julkishallinnon
toimintakentässä. Palvelukeskus järjestää asiakkaiden strategia- ja toimintalähtöisistä tarpeista
johdettuja laadukkaita palveluita.
4.2 Strategiset päämäärät
KPK ICT strategiset päämäärät ovat:
1. Palvelukeskuksen palvelut mahdollistavat merkittävän omistajakuntien vaikuttavuuden
kasvun sekä tuottavuuden nousun, joka näkyy parantuneena palvelun laatuna ja kuntien
menojen kasvun rajoittumisena
2. Palvelukeskus mahdollistaa kuntapalveluiden toimintamallien uudistamisen
3. Palvelukeskus on aktiivinen verkostoituja ja palveluiden kehittäjä yhteistyössä
sidosryhmien kanssa
4.3 Toiminta-ajatus
KPK ICT toiminta-ajatus on tiivistetty seuraaviin neljään asiaan:
1. Palvelukeskuksen toiminta-ajatus perustuu ylivertaiseen kunta-alan strategian ja
toimintalähtöisten ICT-tarpeiden ymmärtämiseen
2. Palvelukeskus toimii verkostomaisesti yhteistyössä kuntien sekä muiden julkisten- ja
kaupallisten toimijoiden kanssa ICT-palveluiden järjestäjänä ja kuntien toiminnan
kehittäjänä omaa ostovoimaansa hyödyntäen
3. Palvelukeskus kehittää ICT-pohjaisia konsepteja, prosesseja ja palveluita asiakkaittensa
vaikuttavuuden ja tuottavuuden parantamiseksi sekä toimintaprosessien
yhtenäistämiseksi ja integroimiseksi
4. Palvelukeskus toimii kuntien omistuksessa mahdollistaen omistajakuntien
suorahankinnat, ja sen tavoitteena ei ole tuottaa enemmän voittoa kuin mitä vakaan ja
kehittyvän toiminnan rahoituksen turvaamiseksi tarvitaan
4.4 Liikeidea
KPK ICT liikeidea on:
1. Palvelukeskuksen asiakkaina ovat kunnat, kuntayhtymät ja muut kuntakonsernien
yksiköt, joista tässä esityksessä käytetään nimitystä kuntatoimija. Palvelukeskus
palvelee asiakkaitaan kaksikielisesti.
2. Palvelukeskuksen keskeiset kilpailuedut ovat
kuntatoimijoiden ydintoimintojen ja prosessien tuntemus
ICT-alueen asiantuntemus ja palvelut, joiden avulla asiakkaat saavuttavat
vaikuttavuutta ja tuottavuutta
ICT-markkinatuntemus ja toimittajariippumattomuus
ylivertainen ostovoima ja implementointikyky verrattuna yksittäiseen kuntatoimijaan
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma
33
Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010
ICT-toiminnan ja -palveluiden jatkuva strategia- ja toimintalähtöinen kehittäminen ja
ohjaus
3. Palvelukeskuksen kehittämisen painopiste on toiminnassa ja kustannustehokkaasti
markkinoilta hankittavista järjestelmissä ja ratkaisuissa. Yhtiö toimii kaupallisin
periaattein verkottaen toimittajia avoimesti keskenään.
4.5 KPK ICT:n asiakkaat
KPK ICT:n potentiaalisia asiakkaita ovat kaikki kunnat, kuntayhtymät ja kuntien liikelaitokset
sekä osa kuntien omistamista yhtiöistä. Palvelukeskuksen järjestämät ICT-palvelut ovat
käytössä asiakkaiden omilla työntekijöillä ja luottamushenkilöillä tuotannollisissa ja
hallinnollisissa prosesseissa sekä kunta-asiakkaille sähköisinä palveluina.
Asiakasorganisaatiot ovat segmentoitavissa tarpeidensa mukaisesti:
kunnat
kuntayhtymät: sairaanhoitopiirit, koulutuskuntayhtymät, ym.
muut kuntakonsernien yksiköt: kuntien liikelaitokset ja 100 %:sti omistamat yhtiöt,
jotka ovat hankintalain mukaisia hankintayksiköitä
Asiakkuudet muodostetaan niiden kuntien tai muiden kuntasektorin toimijoiden kanssa, jotka
ovat palvelukeskuksen osakkeenomistajia.
KPK ICT:n tärkeimmät yhteistyörajapinnat asiakkaiden organisaatioissa ovat:
ylin johto ja toimialojen johto
tietohallinnot ja ICT-koordinoijat
kuntien työntekijät, jotka ovat palveluiden loppukäyttäjiä tai tietyn palveluprosessin
asiantuntijoita
kuntalaiset, jotka ovat 24/7-itsepalveluprosessien loppukäyttäjiä
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma
34
Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010
Palveluiden loppukäyttäjiä ovat:
kuntien työntekijät ja luottamushenkilöt
kuntalaiset
yritykset ja yhteisöt
loma-asukkaat ja matkailijat
4.6 KPK ICT strategiset tavoitteet ja kehityspolku v.2010–14
Strategiset tavoitteet ohjaavat toimintaa läpi elinkaaren vaiheiden. KPK ICT:n
liiketoimintasuunnitelma ja kehityspolku on laadittu vuosille 2010–2014 asti ja se sisältää neljä
peräkkäistä suunnittelujaksoa. Suunnitelma on alustava ja omistajat tulevat tarkentamaan sitä
yhtiön perustamisen yhteydessä.
Käynnistysvaihe (v.2010), jolloin palvelukeskus aloittaa toimintansa, organisoituu sekä ottaa
hoidettavakseen asiakkaiden ICT-palveluiden järjestämisen. Vaiheen tavoitteena on, että yhtiö
on perustettu, henkilöstön rekrytointia on toteutettu ja palveluiden järjestäminen yhteistyössä
palvelutuottajien kanssa asiantuntijapalveluiden osalta on käynnistetty. Käynnistysvaiheen
jälkeen myös strategiset linjaukset kuntien rakenteellisen muutoksen mahdollistavista
tavoitetilan palveluista on laadittu sekä keskeisten palveluiden kehittämishankkeet on
käynnistetty.
Sisäänottovaihe (v.2011), jolloin palvelukeskus yhdistää eri kunnilta tulleet toiminnot ja
palvelutarpeet sekä pystyttää palveluiden pitkäjänteiseen kehittämiseen vaadittavat
organisaatiorakenteet, prosessit ja hallinnon. Vaiheen tavoitteena on, että KPK ICT on ottanut
vastuun tärkeimmistä asiakaskuntien toimialasovelluksista ja kehittää niitä edelleen sekä uusien
palveluratkaisujen ja hankintojen yhdistämisen hyödyt alkavat realisoitua. KPK ICT:n
palveluarkkitehtuuri tukee uusien sähköisen asioinnin palveluiden tarjoamista sekä olemassa
olevien järjestelmien sisäänottoa ja integrointia palvelukeskuksen järjestämään infrastruktuuriin.
Sisäänottovaiheen aikana tavoitetilan palveluita kehitetään yhteistyössä asiakkaiden ja
sidosryhmien kanssa.
Järjestäytymisvaihe (v.2012), jolloin kunnat alkavat kokea palvelukeskuksen tuottavan
konkreettisia hyötyjä sekä tuotannon tehostumisen kautta että palveluiden kehittämisen kautta.
Vaiheen tavoitteena on, että KPK ICT:llä on merkittävä rooli kuntakentän sähköisen asioinnin
palveluiden järjestämisessä, vastuu tärkeimmistä asiakaskuntien toimialasovelluksista sekä
merkittävä yhdistämistyö on käynnistetty. Järjestäytymisvaiheen aikana myös tavoitetilan
palveluita käyttöönotetaan sekä tuotantouudistukset kunnissa käynnistyvät. Samaan aikaan
kunta-asiakkaat investoivat merkittävästi toimintatapojen muutokseen ja palveluiden
onnistuneen käyttöönoton mahdollistamiseksi.
Rationalisointivaihe (v.2013–14), jolloin kunnat ovat saavuttaneet merkittäviä hyötyjä ja
parantuneet palvelut mahdollistavat tuotantouudistuksia kunnissa. Tavoitetilassa KPK ICT:llä
on selkeä kuva asiakkaiden strategioista ja kehitystarpeista, elämänkaariajattelu ohjaa toimintaa,
sektorikohtaiset sovellukset ovat poistuneet sekä sähköiset palvelut ovat laajamittaisesti
käytössä ja itsepalveluratkaisut parantavat loppukäyttäjien elämänlaatua.
Rationalisointivaiheessa (tavoitetilassa) seuraavan sukupolven palveluprosessit ovat
vakiintuneena osana kuntien toimintaa sekä asiakkaiden käytössä olevia järjestelmiä on
vähemmän.
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma
35
Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010
Alla on esitetty kehityspolku tavoitetilaan sekä strategiset välitavoitteet jaoteltuna
tuloksellisuuteen, palveluihin, asiakkuuden hallintaan, sisäisiin prosesseihin sekä osaamiseen ja
henkilöstöön. Vastaavan kehityspolun mukaisesti on määritelty KPK ICT:n palvelusalkku, jota
esitellään tarkemmin luvussa 6.
Kuva 4.1 Kehityspolkuja tavoitteet vuosille 2010–14
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma
36
Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010
5 Toimintaympäristö ja toimintamalli
5.1 Toimintaympäristö
KPK ICT toimii julkishallinnon ICT-toimintaympäristössä kuntasektorin palveluiden
järjestäjänä ja kehittäjänä. Yhtiön päätehtävä on kehittää ratkaisuja kuntien vaikuttavuuden
kasvattamiseen ja tuottavuuden parantamiseen.
KPK ICT:n toimintaympäristölle on ominaista, että kuntia kannustetaan lisäämään
yhteistoimintaa palveluiden järjestämisessä ja uusien yhteisten ratkaisujen löytämiseksi
kustannusten kasvun hillitsemiseksi. Palveluiden turvaaminen kustannustehokkaalla tavalla
edellyttää palvelurakenneuudistuksia. Uusia järjestämis- ja tuottamistapoja vaaditaan kuntien
ydinprosesseissa ja niitä voidaan mahdollistaa ICT:n avulla. Kuntien omistajapolitiikka
määrittelee millaista omaisuutta kunta hankkii ja missä hankkeissa kunta on mukana omistajana
ja rahoittajana. Kunnan omistajapoliittisista linjauksista on viime kädessä vastuussa
kunnanvaltuusto. Lisääntyneet toimintamallimuutokset aiheuttavat yhtenäistämistarpeita ICT-
palveluiden osalta. Palveluiden yhtenäistäminen myös helpottaa yhteistyön lisäämistä ja
mahdollisia kuntaliitoksia.
KPK ICT:n toimintaympäristössä korostuu myös kiristynyt taloudellinen tilanne sekä suurten
ikäluokkien eläköitymisen myötä heikentyvä työvoiman saatavuus. Kuntien työvoimavaltaiselle
palvelutuotannolle tämä kehityssuunta luo voimakkaita uudistumispaineita. Kunnissa joudutaan
tekemään merkittäviä tehostamis- ja säästöpäätöksiä peruspalveluiden turvaamiseksi. Kuntien
omia resursseja on keskitettävä tukitoiminnoista ja hallinnosta ydinprosesseihin.
Toimintaympäristön teknologiakehitys on mahdollistanut sähköisten palveluiden ja sähköisen
asioinnin lisääntymisen ja siten lisänneet palveluiden järjestämisen tai tuottamisen
paikkariippumattomuutta. Itsepalveluteknologia parantaa kunta-asiakkaan kokemaa
asiakaspalvelua ja vähentää henkilöstösidonnaisuutta. Uuden teknologian hyödyntäminen
edellyttää kuitenkin mittavia investointeja palveluihin ja koulutukseen, jotka yksittäiselle
kuntatoimijalle voivat olla kannattamattomia, ellei niitä tehdä yhteistoimintana.
Löytääkseen ratkaisuja kuntien tuottavuuden parantamiseksi KPK ICT:n tulee vaikuttaa
erilaisilla kuntasektorin yhteistyöfoorumeilla sekä osallistua julkishallinnon ICT-toimintaan tai
kuntasektorin kehitykseen liittyviin hankkeisiin. Samalla se kasvattaa kuntaosaamistaan sekä
löytää valmiita ratkaisuja ongelmiinsa. KPK ICT:llä on merkittävä rooli tulevaisuudessa
kuntakentän ja koko julkishallinnon toimijana. KPK ICT:n keskeisiä sidosryhmiä ovat
henkilöstö, rahoittajat, Kuntaliitto, järjestöt sekä muut valtiohallinnon ja julkisen hallinnon
toimijat, kuten VM:n KuntaIT ja ValtIT, VIP (Valtiokonttori) ja keväällä 2010
valmisteluvaiheessa oleva JulkIT -palvelutuotanto-organisaatio (JIP).
KPK ICT:n suhdetta julkisen hallinnon keskeisimpiin sidosryhmiin on kuvattu alla.
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma
37
Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010
Kuva 5.1 Julkishallinnon ICT-toimijat
Valtiovarainministeriön ja KPK ICT valmisteluhankkeen yhteisen tavoitelinjauksen mukaan
koordinoitu, julkisen hallinnon ICT-palvelutuotanto tapahtuu pitemmällä tähtäimellä pääasiassa
kuvion muodostamien kolmen yksikön toimesta: VIP (Valtiokonttori), tuleva JulkIT-
palvelutuotanto-organisaatio (JIP) ja tuleva KPK ICT (+pienemmät kuntien palveluyhtiöt).
Toimijoiden työnjaossa lähtökohtana on, että VIP (Valtiokonttori) toimii nykyroolissaan
tuottaen valtion ja osin valtion ja kuntien yhteisiä palveluja (tukipalveluja), tuleva JIP tuottaa
yhteisissä kehittämishankkeissa kehitettyjä KuntaIT- ja SADe-ohjelmassa kehitettyjä julkisen
hallinnon yhteisiä palveluja (tukipalveluja) sekä substanssipalveluja, ja tuleva KPK Oy järjestää
ja tuottaa kuntien yhteisiä palveluja. Tiivistyvällä JulkIT -koordinaatiolla ja yhteistyöllä
huolehditaan siitä, että päällekkäisyyksiä ei synny ja roolit pysyvät selkeinä.
KPK ICT:n muut kumppanit ja sidosryhmät ovat mm. Kuntaliitto, KL Kuntahankinnat Oy,
valtiohallinnon muut organisaatiot, puitejärjestelyjen piiriin kilpailutetut palvelutoimittajat sekä
omistaja-asiakkaiden in house -yksiköt.
Liiketoimintasuunnitelmaluonnosta koskevassa lausunnossaan Kuntaliitto suhtautuu erittäin
myönteisesti kuntaohjelman tavoitteiseen koota kuntien tietotekniikan ja talous- ja
henkilöstöhallinnon tukipalveluja nykyistä kattavampiin ja suurempiin palvelukeskuksiin.
Kuntaliitto näkee, että se on omiaan lisäämään kuntien toiminnan tehokkuutta ja luomaan
parempia ja pitemmälle erikoistuneita palveluja. Lausunnossaan Kuntaliitto yhtyy täysin mm.
niihin liiketoimintasuunnitelmaluonnoksissa esitettyihin näkemyksiin siitä, mitä vaikuttavuutta
saa aikaan palveluprosessien yhdenmukaistaminen ja palvelutuotannon rakenteiden
uudistaminen.
5.2 Toimintamalli
Liiketoimintasuunnitelman toimintamalli kuvaa tavan, jolla KPK ICT toimii omistaja-
asiakkaiden ohjauksessa järjestäen asiakkaidensa tarpeisiin perustuvia palveluita. Toiminnan on
oltava liiketoiminnallisesti kannattavaa, jotta KPK ICT kykenee jatkuvaan toiminnan ja
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma
38
Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010
palveluiden kehittämiseen. Liiketoiminnan tavoitteena ei ole tuottaa voittoa enemmän kuin
tarvitaan jatkuvan toiminnan ja kehittämisen varmistamiseksi.
KPK ICT toimii verkostomaisesti ja valtakunnallisesti. KPK ICT:n osaamisalueet muodostetaan
verkoston toimijoiden tunnistettujen vahvuuksien mukaisesti. Operatiivisen toiminnan
näkökulmasta jokainen osaamisverkoston toimija järjestää tietyt peruspalvelut omalla
osaamisalueella ja vastaavasti kehittämistoiminnan näkökulmasta osaamisverkoston toimijat
erikoistuvat omien vahvuuksien ja kyvykkyyksien mukaisesti sekä vastaavat oman
erikoistumisalueen jatkuvasta kehittämisestä kansallisesti. Alla on kuva operatiivisen toiminnan
ja toiminnan jatkuvan kehittämisen toimintamallista.
Kuva 5.2 Operatiivisen toiminnan ja toiminnan jatkuvan kehittämisen toimintamallist
KPK ICT toimii lähtökohtaisesti palveluiden järjestäjänä ja käyttää ICT-toimialan alihankkijoita
palveluiden tuottajina. Palvelukeskus järjestää palveluja kuntatoimijoille yhdistelemällä,
konseptoimalla ja kehittämällä uusia palveluita sekä hyödyntämällä ICT-markkinoiden
toimittajien olemassa olevia ICT-palveluita. Yhtiön pitkän tähtäimen tavoitetila on keskittyä
pääsääntöisesti kuntien ydintoimintoja tukevien ICT-ratkaisujen järjestämiseen, joissa yhtiö
kykenee tuottamaan aitoa lisäarvoa ja kustannustehokkaita ratkaisuja kuntatoimijoille. KPK ICT
on aktiivinen verkostoituja ja se toimii vahvassa yhteistyössä muiden julkisenhallinnon
sidosryhmien kanssa.
Tässä suunnitelman luvussa on kuvattu KPK ICT:n korkean tason toimintamalli, prosessikartta
ja avainprosessit. Avainprosessien tarkemmat kuvaukset löytyvät liiketoimintasuunnitelman
liitteestä 3 Tavoitetilan prosessikartta ja avainprosessit. Verkostoon oleellisena osana liittyvät
roolit, osaamistarpeet ja vastuunjako on kuvattu tarkemmin tämän suunnitelman luvussa 11.
Seuraavassa kuvassa on esitetty yhteenveto KPK ICT:n korkean tason toimintamallista.
OPERATIIVINEN TOIMINTAMALLI
ASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA
KEHITTÄMISEN JA ERIKOISTU-
MISEN TOIMINTAMALLI
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma
39
Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010
Kuva 5.3 KPK ICT toimintamalli
5.3 Prosessikartta
Prosessikartta kuvaa palvelukeskuksen tavoitetilan tarkemman tason toimintamallin luomalla
yhden kokonaisvaltaisen näkymän ICT-palveluiden kehittämisen ja järjestämisen tavoitetilasta.
Prosessikarttaa käytetään johtamisen, ohjauksen, päätöksenteon ja suunnittelun välineenä.
Prosessien kehittäminen liittyy aina organisaation muuhun suunnitteluun ja kehittämiseen ja
siksi prosessikartan pohjana ovat samat visiot, strategiat ja toimintaperiaatteet, jotka ohjaavat
KPK ICT:n toimintaa.
Prosessikartta määrittää kuinka KPK ICT:n oma organisaatio toimii sekä auttaa ymmärtämään
miten vastuut jakautuvat ja yksilön tehtävät linkittyvät kokonaisuuteen. Prosessikartan avulla
asetetaan toiminnan seurannan mittarit ja raportointi, jotta toimintaa voidaan arvioida ja
toisaalta yksittäinen toimija näkee miten hänen työtään mitataan. Prosessikartta osoittaa sekä
sisäisesti omalle henkilökunnalle, että ulkoisesti toimittajien ja sidosryhmien edustajille, mitkä
ovat KPK ICT:n toimintatavat. Prosessikartta auttaa määrittämään, miten päätökset tehdään ja
mitkä ovat prioriteetit. Sen avulla estetään päällekkäiset toiminnot organisaatiossa ja yli
organisaatiorajojen. Yhteinen prosessikartta luo edellytykset toimintojen keskittämiselle ja
rinnakkaisvaiheiden lisäämiselle läpimenoajan nopeuttamiseksi.
KPK ICT:n prosessikartta huomioi palvelukeskuksen toimijaketjun ja järjestelmäkirjon.
Prosessikarttaa ja toimintatapoja ei päästä rakentamaan tyhjästä, koska mukana on paljon
erilaisia toimijoita (järjestelmätoimittajia), joilla on jo vakiintuneita prosesseja käytössään (mm.
tukimallit, pienkehitys jne.). Prosessikarttaan voidaan linjata ne asiat, jotka KPK ICT:ssä
tehdään yhteisen mallin mukaan ja vastaavasti ne kokonaisuudet, joissa voidaan nojautua
toimijakohtaisiin prosesseihin. Myös palvelu/järjestelmäkirjo vaikuttaa olennaisesti
prosessikarttaan, koska esimerkiksi erityyppiset palvelut vaativat prosessikartalta erilaisia
painopisteitä.
Seuraavassa kuvassa on esitetty KPK ICT:n tavoitetilan prosessikartta.
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma
40
Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010
Kuva 5.4 KPK ICT:n Prosessikartta
5.4 Prosessikartan suunnittelun pohjana käytetyt viitekehykset
KPK ICT:n prosessikartan kuvauksessa on hyödynnetty yleisesti omaksuttuja kansainvälisiä
viitekehyksiä (COBIT ja ITIL) sekä Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnan
suositusta prosessien kuvaamisesta. Viitekehykset on esitelty seuraavissa luvuissa.
COBIT-viitekehys (Control Objectives for IT and related Technology) on avoimen
standardin kansainvälisesti omaksuttu ICT-palvelujohtamisen kontrollimalli. COBIT on
valvonnan viitekehys, joka perustuu kokoelmaan yleisiä ICT-prosesseja liiketoimintajohtajien,
ICT-toimittajien ja auditoijien ymmärtämässä muodossa. COBITin lähestymistapa on
liiketoimintakeskeinen, prosessiorientoitunut, kontrollipohjainen ja mittausta suosiva.
ITIL-viitekehys (Information Technology Infrastructure Library) on globaalisti tunnustettu
ja vapaasti käytettävissä oleva prosessikehys, jota on käytetty ja kehitetty yli 20 vuotta. ITIL on
ICT-palveluiden tuottamisen ja johtamisen viitekehys, jota voidaan soveltaa organisaation
tarpeiden mukaan. ITIL soveltuu kaikenkokoisten yritysten ICT-prosessikehykseksi. Pääpaino
on ICT-palveluiden johtamisessa prosessien avulla. ITIL-rakenne ja ydin koostuvat viidestä
alueesta, jotka sisältävät palveluiden koko elinkaaren palvelustrategian luomisesta niiden
suunnitteluun, käyttöönottoon, tuottamiseen ja jatkuvaan kehittämiseen.
JHS 152 Prosessien kuvaaminen - KPK ICT:n prosessikartan kuvauksessa on hyödynnetty
Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnan (JUHTA) julkaisemaa suositusta numero
152 prosessien kuvaamisesta. Kyseisen suosituksen tarkoitus on yhdenmukaistaa ja selkeyttää
julkisen hallinnon prosessien kuvaamista. Suositus on tarkoitettu kaikille julkisen sektorin
toimijoille, jotka työssään kuvaavat prosesseja.
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma
41
Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010
5.5 Prosessikartan toiminnot
KPK ICT:n prosessikartta jakautuu ylätasolla palveluiden kehittämisen ja palveluiden
järjestämisen toimintoihin. Palveluiden kehittämisen avulla vastataan uusiin palvelutarpeisiin
kehittämällä ja parantamalla asiakkaille toimitettavia palveluita ja omaa toimintaa. Palveluiden
järjestäminen keskittyy toimittamaan kehitettyjä palveluja asiakkaille sovituin palvelutasoin ja -
ehdoin sekä pitämään KPK ICT:n oman organisaation pyörät pyörimässä. Nämä ylätason
toiminnot jakautuvat edelleen prosesseiksi. Prosessit jakautuvat edelleen aliprosesseiksi kuvan
4.7. mukaisesti.
5.5.1 Asiakkuuden hoito, sidosryhmä- ja toimittajahallinta & omistajaohjaus
Asiakkuuden hoito, sidosryhmä- ja toimittajahallinta ja omistajaohjaus -prosessi ulottuvat
palveluiden kehittämisen ja palveluiden järjestämisen osa-alueille. Asiakkuuden hoidon
tavoitteena on aktiivinen yhteistyö asiakkaiden kanssa kaikissa palvelun elinkaaren vaiheissa.
Asiakkaan kehitys- ja palvelusuunnitteluprosessissa KPK ICT toimii kokonaisvastuullisena
tahona, samoin asiakkuuden hankinta ja hoito -prosessissa. Asiakaspalveluprosessissa KPK
ICT toimii kontaktipisteenä asiakkaiden ja palveluntuottajien välisissä prosesseissa välittäen
asiakkaiden tarpeet ja tukipyynnöt edelleen palveluntuottajien toteutettaviksi.
Sidosryhmä- ja toimittajahallinta varmistaa, että KPK ICT:n toiminta on linjassa muiden
julkisen hallinnon organisaation ICT-hankkeiden kanssa ja että KPK ICT:n järjestämiä
palveluita tuottavat toimittajat järjestävät palveluita kilpailukykyiseen hintaan ja ehdoin.
Omistajaohjaus syöttää KPK ICT:n strategista suunnittelua omistajien linjausten muodossa.
Kuva 5.5 KPK ICT:n prosessien jakautumisen osaprosesseiksi
Prosessit on kuvattu lyhyesti tässä liiketoimintasuunnitelman päädokumentissa. Tarkemmat
prosessikuvaukset on esitetty liitteessä 3 Tavoitetilan prosessikartta ja ydinprosessit.
5.5.2 Suunnittelu ja kehitys
Suunnittelu jakautuu strategiseen - ja kokonaisarkkitehtuurisuunnitteluun. Strateginen
suunnittelu vastaa asiakastarpeiden, omistajien linjausten, teknologiatrendien ja uusien
innovatiivisten ratkaisujen muokkaamisesta konkreettisiksi strategisten ohjelmien sisällöiksi.
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma
42
Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010
Kokonaisarkkitehtuurisuunnittelun avulla KPK ICT:n palveluiden kehityksessä varmistetaan
arkkitehtuuriperiaatteiden toteutuminen. Kokonaisarkkitehtuurisuunnittelu vastaa KPK ICT:n
arkkitehtuuriperiaatteiden linjauksesta sidosryhmien arkkitehtuuriperiaatteiden suhteen.
Kehitys-toiminto jakautuu palveluiden kehityksen - ja oman toiminnan kehittämisen
prosesseihin. Palveluiden kehitys kattaa kehitysprojektit. Oman toiminnan kehittäminen tähtää
KPK ICT:n toimintatapojen jatkuvaan kehittämiseen raportoidun suorituskyvyn ja
asiakastarpeiden pohjalta.
Salkunhallinta menee läpi suunnittelun ja kehityksen toimintojen. Salkunhallinnasta on kerrottu
tarkemmin luvussa 8.
5.5.3 Toimitus ja tuki
Toimitus ja tuki toiminto sisältää palveluiden käyttöönotto-, palveluiden tukimalli-, palveluiden
hallinta- ja palveluiden ylläpito- prosessit. Palveluiden käyttöönoton prosessi varmistaa, että
uudet ja/tai edelleen kehitetyt ICT-palvelut saadaan käyttöön hallitusti siten, että palvelun
toimittajalla ja asiakasorganisaatioilla on valmius palvelun käyttöönottoon ja häiriöt
asiakasorganisaation toimintaan voidaan pitää minimissään. Palveluiden tukimallin prosessit
varmistavat, että käyttäjien havaitsemat poikkeamat palvelussa sekä palvelupyynnöt
rekisteröidään ja ohjataan korjattaviksi tai toteutettaviksi ja että käyttäjät saavat palveluihin
liittyvät tiedotteet. Palveluiden hallinta koordinoi muutostarpeita, käyttäjäpalautteita ja
palvelutasojen hallintaa. Palveluiden ylläpidon prosessit toteutetaan useimmiten
palvelukohtaisesti ja niistä vastaa käytännön tasolla palvelun toimittaja.
5.5.4 Hallinto
Hallinto- toiminnon KPK ICT ostaa oletusarvoisesti ostopalveluna KPK THH:lta.
Taloushallinto kattaa yrityksen rutiinin budjettisuunnittelun ja rahaliikenteen.
Henkilöstöhallinto sisältää rekrytoinnin, palkanlaskennan, koulutuksen ja resurssisuunnittelun.
Toiminnan seuranta linkittyy Oman toiminnan kehittämiseen ja palveluiden toimitukseen ja
tukeen. Toiminnan seuranta tuottaa rutiininomaisesti määritellyt raportit jatkotoimenpiteitä
varten oikeille tahoille ja seuraa KPK ICT:n toimintaa raportoinnin pohjalta.
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma
43
Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010
6 ICT-palvelumalli
Nykytilassa kuntatoimijat ja niiden erityyppiset tietotekniikkapalvelukeskukset vastaavat
suurelta osin itse ICT-palveluiden toimittamisesta ja järjestämisestä kuntatoimijan
työntekijöiden ja kunta-asiakkaiden tarpeisiin. Usein vaiheittain rakentunut pirstaleinen
sähköisen asioinnin järjestelmäarkkitehtuuri hidastaa kuntatoimijoiden kykyä uudistaa
palvelutuotantoaan ja johtaa irrallisiin ICT-hankintoihin sekä epäedullisiin toimittajakytköksiin.
Palveluiden keskittämisestä saatavien mittakaavaetujen sekä osaamisen verkostoitumisen
seurauksena KPK ICT mahdollistaa kunta-asiakkaille tarjottavien palveluiden laadun
parantamisen, hilliten samalla kustannusten nousua. Palvelukeskus vahvistaa merkittävästi
kuntatoimijoiden neuvotteluasemaa suhteessa ICT-alan kaupallisiin toimijoihin sekä luo
edellytykset yhtenäisen ja avoimen ICT-arkkitehtuurin synnyttämiselle kuntasektorilla.
6.1 Palvelumalli
KPK ICT kehittää ja järjestää ICT-pohjaisia palvelutuotteita ja -prosesseja omistaja-
asiakkaittensa tuottavuuden parantamiseksi, mahdollistamalla samalla toimintaprosessien
yhtenäistämisen. Palvelukeskuksen palvelumalli kattaa asiakkaiden tarpeisiin kehitettyjä
asiantuntija-, sovellus- ja infrastruktuuripalveluita.
Kuva 6.1 KPK ICT:n palvelumalli
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma
44
Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010
6.2 ICT Palveluryhmittely
KPK ICT:n järjestämät palvelut ryhmitellään asiantuntija-, sovellus- ja
infrastruktuuripalveluihin, joita kukin kuntatoimija hyödyntää valitsemansa kehityspolun
mukaisesti. Lisäksi palvelukeskuksen palvelusalkku käsittää yhdessä kuntatoimijoiden johdon ja
henkilöstön kanssa toteutettavan kehityssuunnittelun sekä palveluiden seurannan ja tuen.
Palvelut on kuvattu tarkemmin liitteessä 1 Palvelukortit.
Kuva 6.2 KPK ICT:n palvelusalkku
6.2.1 Ratkaisujen hallinta
Ratkaisujen hallinta on osa KPK ICT:n laajempaa asiakkuudenhallinnan hoitomallia. Se
linkittää palvelukeskuksen palvelut ja niiden järjestämisen tukiprosessit kunkin omistaja-
asiakkaan oman toiminnan kehittämiseen ja varsinaiseen palvelutoimintaan.
Ratkaisujen hallinnassa toimivat KPK ICT:n asiakasvastaavat ja ratkaisupäälliköt määrittävät
yhdessä kuntatoimijan henkilöstön kanssa palvelu- ja kehityssuunnitelmat, joiden tavoitteena on
löytää parhaat ratkaisut asiakkaan ICT-haasteisiin toiminnan kehittämiseksi.
Kehityssuunnitelmia seurataan ja päivitetään jatkuvasti yhdessä asiakkaan kanssa.
Asiakasvastaavan tulee tuntea asiakaskuntansa hyvin ja toimia asiantuntijana johdon ja
henkilöstön suuntaan niin teknisestä kuin toiminnallisesta näkökulmasta.
Suuremmissa asiakkuuksissa asiakasvastaavaa tukevien ratkaisupäälliköiden tehtävänä on
kehittää kuntatoimijoiden ICT-palveluita yhteistyössä toimiala-/palveluprosesseista vastaavien
henkilöiden kanssa ja vastata palveluiden järjestämisestä asiakkaiden suuntaan.
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma
45
Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010
Kuva 6.3 Ratkaisujen hallinnan kannalta oleelliset segmentoinnin tasot
6.2.2 ICT-asiantuntijapalvelut
KPK ICT:n asiantuntijapalvelut sisältävät kehitys- ja muutostöitä, jotka tukevat
palvelukeskuksen tarjoamien teknologiapohjaisten palveluiden käyttöönottoa kuntatoimijalla.
Asiantuntijapalveluita tarjotaan myös erillisenä palvelukokonaisuutena sovellus- ja
infrastruktuuripalveluiden rinnalla, jolloin asiakas hyödyntää asiantuntijaosaamista töissä, jotka
eivät suoraan liity KPK ICT:n muihin palveluihin.
Hyödyntämällä palvelukeskuksen asiantuntijapalveluita kuntatoimija saa käyttöönsä alan
parhaan tietohallinnon asiantuntijaverkoston, joka koostuu KPK ICT:n omasta henkilöstöstä ja
ulkopuolisista konsulteista.
Seuraavassa kuvassa on esitetty KPK ICT:n käynnistysvaiheessa tarjoamat asiantuntijapalvelut.
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma
46
Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010
Kuva 6.4 KPK ICT:n käynnistysvaiheen asiantuntijapalvelut
6.2.3 Sovelluspalvelut
KPK ICT:n sovelluspalvelut jakautuvat toimialasovelluksiin, jotka tuottavat lisäarvoa kunnan
palveluprosesseihin sekä toimialasovelluksia yhteisillä ominaisuuksilla tukeviin sovelluksiin.
Sovelluspalvelut sisältävät niin kuntatoimijan henkilöstön kuin kunta-asiakkaiden hyödyntämiä
palveluita.
Uudet sovelluspalvelut rakentuvat KPK ICT:n suorassa ohjauksessa tai muun julkisen sektorin
valtakunnallisen ICT-kehittäjän ohjauksessa. Palvelut siirretään KPK ICT:n ohjauksen ja tuen
piiriin viimeistään käyttöönoton yhteydessä.
Palvelukeskus järjestää sovelluspalvelut kuntatoimijoille. Palveluiden tuottamisesta vastaavat
pääsääntöisesti kaupalliset palvelutuottajat.
Seuraavassa kuvassa on esitetty käsitteellinen esimerkki KPK ICT:n tarjoamista
sovelluspalveluista.
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma
47
Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010
Kuva 6.5 Esimerkki KPK ICT:n tarjoamista sovelluspalveluista
Tavoitetilassa KPK ICT:n sovelluspalvelusalkku sisältää uusia sovelluksia sekä jo olemassa
olevia sovelluksia, jotka otetaan KPK ICT:n hallinnan piiriin, konsolidoidaan ja tarjotaan
mahdollisesti keskitetysti myös muille omistaja-asiakkaille.
Uudet, yhteisiä ominaisuuksia sisältävät sovellukset tulee standardoida ja viipaloida
käytettäväksi läpi kuntakentän. Uudet sovellukset perustuvat avoimuuteen ja hyödyntävät
olemassa olevaa tietoa integraatioiden avulla. Nykyiset toimiala-/toimintakohtaiset sovellukset
vaativat usein räätälöidyn asiakaskohtaisen instanssin.
KPK ICT pyrkii kehittämään kuntakentän ICT-sovelluskarttaa suuntaan, joka mahdollistaa
siilomaisesti toimivista sovelluksista luopumisen. Seuraavassa kuvassa esitetään
sovelluspalveluiden yhdenmukaistamisen vaiheet.
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma
48
Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010
Kuva 6.6 Sovelluspalveluiden yhdenmukaistamisen vaiheet
6.2.4 Infrastruktuuripalvelut
KPK ICT:n palvelusalkku kattaa kolmantena merkittävänä alueena infrastruktuuripalvelut, joita
voidaan järjestää kuntatoimijoille tarvelähtöisesti. Infrastruktuuripalveluiden tavoitteena on
hankkia ja pitää yllä kustannustehokkaalla tavalla asiakkaiden vakioituja
perustietotekniikkaratkaisuja niin, että ne ovat käyttäjilleen tehokas, luotettava ja
helppokäyttöinen työväline. Infrastruktuuripalveluiden järjestäminen jakautuu karkeasti neljään
kategoriaan:
1. KPK ICT hankkii tarvittavan infrastruktuurin palveluna itselleen, joka mahdollistaa
palvelukeskuksen toiminnan ja palveluiden tarjonnan kuntakentälle
2. KPK ICT tarjoaa perustietotekniikan hankinnan asiantuntijapalveluita kuntakentälle
hyödyntäen suuruuden ekonomiaa
3. KPK ICT ottaa järjestämisvastuun kuntatoimijan infrastruktuuripalveluiden
järjestämisestä ja toimittajasuhteiden ylläpidosta
4. KPK ICT järjestäen infrastruktuuriratkaisut kuntakentälle ”pilvestä” hyödyntäen
palvelutuottajia ja optimoi kustannuksia yhtenäistämisen ja keskittämisen kautta
Seuraavassa kuvassa on esitetty esimerkki KPK ICT:n järjestämistä infrastruktuuripalveluista.
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma
49
Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010
Kuva 6.7 Esimerkki KPK ICT:n järjestämistä infrastruktuuripalveluista
6.2.5 Kuntasektorin palvelukonseptien jalkautus
KPK ICT tukee kuntatoimijoita uusien palvelukonseptien jalkautuksessa erityisesti asiantuntija-
ja sovelluspalveluiden kautta. Palvelukeskus huomioi palvelukehityksessään valtakunnalliset
palvelukonseptit, kuten esimerkiksi OmaHoito ja asiakaspalvelukonsepti. Asiantuntija- ja
sovelluspalveluiden eri komponenttien yhdistelmänä tarjottava kokonaispalvelu tukee kuntia
palvelukonseptien soveltamisessa ja jalkauttamisessa. Alla on esimerkki palvelukonseptin
jalkautuksessa hyödynnettävistä sovellus- ja asiantuntijapalveluista.
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma
50
Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010
Kuva 6.8 Esimerkki palvelukonseptin jalkautuksessa hyödynnettävistä sovellus- ja asiantuntijapalveluista
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma
51
Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010
7 Tuotteistetut ICT-palvelut
KPK ICT:n palvelusalkku sisältää joukon tuotteistettuja asiantuntija-, sovellus- ja
infrastruktuuripalveluita, joilla palvelukeskuksen palvelutarjonta käynnistetään. Tuotteistettujen
palveluiden valinnassa on huomioitu kuntatoimijoiden esiin nostamat yleiset tarpeet ja
suurimmat kipupisteet.
Seuraavissa luvuissa on kuvattu asiantuntija-, sovellus- ja infrastruktuuripalveluiden korkean
tason palvelukuvaus ja julkaisuajankohta. Palvelut on kuvattu tarkemmin liitteessä 1
Palvelukortit.
7.1 Tuotteistetut ICT-asiantuntijapalvelut
KPK ICT:n palvelutarjonta käynnistetään vuoden 2010 aikana ICT-asiantuntijapalveluilla.
Palvelu Kuvaus Julkaistaan
Tietohallinnon
johtamisen palvelut
Tietohallinnon johtamisen palvelut tukevat kuntatoimijan johdon / kunnan
toimialajohdon palvelutoiminnan tavoitteiden saavuttamista ICT-
näkökulmasta. Palvelut keskittyvät palvelutoiminnan ja tietohallinnon
yhteensovittamiseen ja läpinäkyvyyden varmistamiseen
2010
Tietoturvan
asiantuntijapalvelut
Tietoturvan asiantuntijapalveluiden tavoitteena on varmistaa hyvien
tietoturvakäytäntöjen ja -periaatteiden mukainen toiminta ja kehitys
kuntatoimijoissa ja täten parantaa kuntatoimijan varautumista ICT-riskeihin
2010
ICT-
Arkkitehtuurien
asiantuntijapalvelut
Arkkitehtuurien asiantuntijapalveluissa KPK ICT:n asiantuntijat tukevat
kuntatoimijaa palvelutoiminnan prosesseihin linkittyvässä teknisessä
arkkitehtuurisuunnittelussa
2010
Hankintojen ICT-
asiantuntijapalvelut
Hankintojen ICT-asiantuntijapalvelut keskittyvät kilpailutusten (vaatimusten
määrittely, tarjouspyynnön laatiminen, tarjousten vertailu, suositukset
päätöksenteon tueksi) ja hankintasopimusten määrittelyn tukemiseen
2010
ICT-
projektipalvelut
ICT-projektipalveluilla tuetaan kuntatoimijaa sen ICT-muutos- ja -
kehitysprojektien läpiviennissä. Projektipalvelut kattavat projektisalkun
hallintaan liittyvät projektien tuki- ja seurantapalvelut,
projektipäällikköpalvelut ja projektien toteutustyöt
2010
Prosessien
kehittämisen
asiantuntijapalvelut
Prosessien kehittämisen asiantuntijapalvelut sisältävät palvelukonseptien,
toimintamallien ja prosessien kehittämistä tunnistettujen ideaalimallien
pohjalta. KPK ICT kehittää, ylläpitää ja jalkauttaa kuntakentällä parhaiksi
todennettuja malleja kuntien toiminnan kehittämiseksi
2010
Taulukko 7.1 KPK ICT:n asiantuntijapalveluiden kuvaus ja julkaisuajankohta
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma
52
Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010
7.2 Tuotteistetut sovelluspalvelut
Ensimmäiset sovelluspalvelut ovat kuntien käytössä vuonna 2011. Sovelluspalvelut sisältävät
osittain myös nykyisen VIP:n ja suunnitteilla olevan JIP:n järjestämiä palveluja. Yhteistyön
muotoa ja työnjakoa näiden palveluiden osalta tarkennetaan vielä.
Palvelu Kuvaus Julkaistaan
Palveluseteli-
portaali
Palveluseteliportaalin avulla asiakas voi hakea tietoa palvelusetelistä, sen
käyttö-ominaisuuksista, sekä arvioida hoidon kustannusta itselleen eri tavoin
tuotettuna
2011
Sähköinen
palveluseteli
Sähköinen palveluseteli tehostaa palvelusetelimallin hyödyntämistä kunnissa
lisäten samalla asiakkaan valintamahdollisuuksia ja yksityisten
palvelutuottajien hyödyntämistä
2011
THH-järjestelmät
palveluna
KPK ICT tarjoaa kuntatoimijoille kilpailukykyisen talous- ja
henkilöstöhallinnon järjestelmäratkaisun palveluna. Samaa palvelua
hyödynnetään myös KPK THH:ssa kuntatoimijoille tuotettavissa talous- ja
henkilöstöhallinnon prosessipalveluissa
2011
Asianhallinnan
palvelut
Asianhallinnan sovelluspalvelut sisältävät kunnallista päätöksentekoprosessia
tukevia ICT-ratkaisuja, kattaen sähköiset kokoukset ja niitä tukevan
asiakirjahallinnan vaiheet asian vireille panosta tehdyn päätöksen
arkistointiin.
2011
Kunta-asiakkaiden
sähköinen
asiakaspalvelu
Sähköinen asiakaspalvelu ohjaa kunta-asiakkaan tekemän palvelupyynnön
käsiteltäväksi oikealle taholle ennalta määritetyn palveluprosessin
mukaisesti. Prosessiohjaus integroituu kuntaorganisaation operatiiviisiin
järjestelmiin ja hyödyntää niitä
2011
Tiedolla
ohjaamisen palvelu
Tiedolla ohjaamisen palvelulla kuntatoimijan henkilöstö-, talous- ja
toimintatiedot yhdistetään siten, että eri tuotantolukujen seuranta,
ennustettavuus, vaikuttavuus ja raportointi tehostuu
2011
SOTE-
järjestelmäpalvelut
KPK ICT järjestää kapasiteettipalveluja kuntatoimijan sosiaalitoimen ja
terveydenhuollon järjestelmille sekä ottaa vastuun kuntatoimijan SOTE-
alueen toimittajasuhteiden ja -sopimuksien hallinnasta joko toimeksiannolla
tai kokonaisulkoistuksena
2011
Keskitetty käyttö-
valtuushallinta
Palvelu sisältää keskitetyn identiteettituottajapalvelun (Identity provider -
IDP) sekä toisena osakomponenttina identiteetin hallinnan
2011
Yhteisölliset
työkalut
Palvelu koostuu helppokäyttöisistä yhteisöllisistä teknologiapalveluista, jotka
läpileikkaavat kuntatoimijan ydintoiminnallisuuksia ja linkittyvät
kuntatoimijan palveluprosesseihin
2011
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma
53
Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010
Palvelu Kuvaus Julkaistaan
Mahdollistavat
Integraatiopalvelu Integraatioalusta tarjoaa kuntatoimijoille keskitetyn palveluiden hallinnan ja
siihen liittyvät tukisovellukset, palvelukatalogin (UDDI) ja standardisoidut
rajapinnat jo aikaisemmin muiden toteuttamiin palvelukokonaisuuksiin sekä
KPK ICT tuotantoon tuleviin palveluihin
2011
Maksaminen Maksamisen palvelu mahdollistaa VETUMA-palvelun tarjoaman sähköisen
maksamisen hyödyntäminen useissa eri järjestelmissä saman
taustatoiminnallisuuden ja samojen avoimien palvelurajapintojen kautta.
2011
VRK Liittymä VRK/VTJ integraaatio palvelu tukee kunnan MDM ratkaisujen tiedon
päivitystä ja uusien tietojen hakua ja luontia MDM rekistereihin.
2011
Suostumus ja
Valtuutus
Valtuutuksella tarkoitetaan kansalaisen toiselle henkilölle antamaa
valtuutusta, eli joku muu on saanut oikeuden toimia luonnollisen henkilön
puolesta terveydenhuollon asioinnissa ikään kuin olisi henkilö itse.
2011
LDAP integraatio Käyttäjähakemistointegraatio Microsoft AD ja LDAP ympäristöihin.
Integraatiopalvelun avulla voidaan kunnan verkkopalveluihin liittyvät
tunnistautumismekanismit liittää yhdeksi ja samaksi kokonaisuudeksi ns.
META Hakemiston avulla
2011
Vetuma tunnistus Vetuma-tunnistus palvelu tukee kaikkia kunnan vahvaa tunnistusta
tarvitsevia palveluita. Vetuma tunnistusta voidaan käyttää käyttäjien
tunnistamisessa palvelukokonaisuuksiin tai yksittäisten toimintojen
suorittamiseen tarvittavissa tilanteissa.
2011
Lokitietojen
hallinta
Lokitietojen hallinta on tarkoitettu tiedon jäljitettävyyden, kiistämättömyyden
ja eheyden varmistamiseksi. Lokitieto tallennetaan tilattomien palveluiden
avulla jossa pääkomponenttina toimii Sanomajono toteutus ja Web service
rajapinta.
2011
Prosessipankki käyttöönottoon ja versiointiin. Palvelun avulla voidaan mallintaa
organisaation osa-alueet ja sen riippuvuudet ml. prosessit, toimijat, tieto ja
ICT sekä viestiä sisältö sidosryhmille useissa formaateissa mm. web-raportti
2011
Komponentti-
pankki
Komponenttipankki on WWW-perustainen tietovarasto, johon voidaan
tallettaa Kuntasektorille toteutettuja ratkaisuja avoimen lähdekoodin
periaattein.
2011
Taulukko 7.2 KPK ICT:n sovelluspalveluiden kuvaus ja julkaisuajankohta
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma
54
Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010
7.3 Tuotteistetut infrastruktuuripalvelut
Infrastruktuuripalvelut sisältävät laiteympäristön suunnittelun sekä laitteet ja perusohjelmistot
"kapasiteettipalveluna" (hankinta, asennus, ylläpito, käyttäjätuki ja elinkaaren hallinta).
Palvelu (kapasiteettipalvelu) järjestetään tarvittaessa soveltuvin osin useammasta (vähintään
kahdesta) konesaliympäristöstä.
Palvelu kattaa palvelukokonaisuuden tietojen varmistuksen ja palautukset, laitteiden tietoturvan
hallinnan (virustorjunta ja työasemien puhdistaminen, tietoturvan päivitykset) sekä palvelun
jatkuvan kehittämisen.
Palvelu Kuvaus Julkaistaan
Käyttäjäpalvelut Palvelu sisältää päätelaiteympäristön suunnittelun sekä laitteet ja
perusohjelmistot "kapasiteettipalveluna”. Tuettuina päätelaitteina: mm.
työasemat, älypuhelimet, ”thin client”, tulostimet.. Palvelu sisältää myös
etätyön tukipalvelun (yhteyden tilaus ja käyttöönoton tuki, muut em.
palvelut) sekä valtuuksien hallinnan (oikeuksien hallinta hakemisto- ja
toimialuejärjestelmissä, etäyhteyksien kirjautumisen hallinta)
2011
Kapasiteetti-
palvelut
Palvelu sisältää palvelin-, tallennus- ja varmistuslaiteympäristön suunnittelun
sekä laitteet ja perusohjelmistot "kapasiteettipalveluna" Palvelu käsittää mm.
konesali- ym. tilapalvelut, konesalien tietoliikenteen ja konesalien välisen
tietoliikenteen sekä palvelukokonaisuuden valvonnan.
2011
Tietoliikenne-
palvelut
Palvelu sisältää toimiston lähiverkon teknisen ympäristön suunnittelun sekä
laitteet ja perusohjelmistot "kapasiteettipalveluna” sekä valvonnan ja tuen.
2011
Toimistopalvelut Palvelu sisältää suunnittelun sekä laitteet ja perusohjelmistot
"kapasiteettipalveluna" Palvelu kattaa toimisto-ohjelmat, sähköpostin ja
työryhmäsovellukset sekä näiden hallinnan, tuen ja ratkaisujen kehittämisen.
2011
Taulukko 7.3 KPK ICT:n infrastruktuuripalveluiden kuvaus ja julkaisuajankohta
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma
55
Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010
8 Salkunhallinnan malli ja sisältö
KPK ICT:n salkunhallinnan malli perustuu KuntaIT:ssä rakennettuihin kehittämisen hallinnan
menetelmiin, joita on muokattu soveltumaan KPK ICT:n toimintamalliin. Salkunhallintamallin
ytimen muodostavat kolme salkkua: kehityssalkku, projektisalkku ja palvelusalkku. Salkut ovat
tiukasti linkittyneet toisiinsa ja niitä ohjataan keskitetysti omistajaohjauksen linjausten
mukaisesti.
Kuva 8.1 KPK ICT:n salkunhallintamalli
Palvelusalkku: Palvelusalkku sisältää KPK ICT palvelukeskuksen palvelutuoteportfolion
sovelluspalveluiden, asiantuntijapalveluiden sekä infrastruktuuripalveluiden osalta.
Palvelusalkun sisältämät palvelut on tuotteistettu ja tarjolla kuntien hyödynnettäviksi sovitun
aikataulun mukaisesti.
Kehityssalkku:
• kehityssalkku sisältää KPK ICT:n omien kehityshankkeiden lisäksi näkyvyyden muissa
organisaatioissa käynnissä oleviin KPK ICT:n kannalta relevantteihin hankkeisiin
• kehityshanke-ehdotukset valmistellaan asiaankuuluvan prosessin mukaisesti
kehityshanke-esityksiksi, joiden pohjalta niiden eteenpäin viemisestä tehdään päätökset
• hyväksyttyjen kehityshanke-esityksien perusteella hankkeet projektoidaan ja ne siirtyvät
projektisalkkuun
• kehityshankkeet ryhmitellään strategisten ohjelmien alle
Projektisalkku:
• projektisalkku sisältää KPK ICT:n hankehallinnan piiriin kuuluvat
hankekokonaisuuksien alle ryhmittyvät toteutusprojektit. Projektisalkussa seurattavat
projektit hyödyntävät KPK ICT:n projektihallintametodologiaa
KPK ICT:n kehityssalkun hallinta perustuu läpinäkyvyyteen, jotta eri tahojen hallinnoimat
kehityshankkeet saadaan linjattua tukemaan yhteisiä tavoitteita. KPK ICT:n palvelusalkkuun
valittavat kehitteillä olevat palvelukokonaisuudet rakentuvat joko KPK ICT:n suorassa
ohjauksessa tai KPK ICT:n sidosryhmään kuuluvan toimijan ohjauksessa. Palvelusalkkuun
valittavat palvelut siirretään KPK ICT:n ohjauksen ja tuen piiriin viimeistään käyttöönoton
yhteydessä.
KPK ICT:n projektisalkku sisältää uuskehitykseen liittyvien toteutus- ja jalkautusprojektien
lisäksi myös tuotantopalveluiden siirtoprojekteja. KPK ICT:n palvelutarjonta kattaa myös
olemassa olevien järjestelmien siirrot kuntaorganisaatiosta KPK ICT:n hallintaan. KPK ICT
ottaa vastuun valituista kuntatoimijan aiemmin hallinnoiman palvelun ylläpidosta ja
kehittämisestä. Keskittämisen kautta mahdollistetaan järjestelmien keskittämiset ja koordinoitu
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma
56
Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010
siirtyminen yhtenäisiin järjestelmiin. Olemassa olevien ICT-ratkaisuiden keskittäminen
mahdollistaa panosten siirtämisen ylläpidosta kehittämiseen.
8.1 Palvelustrategian jalkauttaminen
KPK ICT:n strategia jalkautuu tavoitetilassa strategisten ohjelmien kautta
hankekokonaisuuksiksi ja edelleen yksittäisiksi projekteiksi/kehityshanke-esityksiksi, joita
hallitaan salkunhallintamallin avulla.
Kuva 8.2 KPK ICT:n strategia jalkautuu strategisiksi ohjelmiksi ja niihin liittyviksi hankkeiksi
Strategisia ohjelmia on tunnistettu kuntien tarpeiden pohjalta seitsemän, jotka ovat listattu alla:
1. Hallinnon kehittäminen
2. Sivistys ja kulttuuri
3. Hyvinvointi
4. Asiakkuudenhallinta ja palveluohjaus
5. Yhdyskuntatekniikka
6. ICT-tehokkuus
7. KPK ICT toimintamalli
Strategisten ohjelmien suunnittelu on oma prosessinsa (katso luku 5:5), joka on osa strategisen
suunnittelun toimintoa. KPK ICT:n hankesalkkuun listatut hankkeet on ryhmitelty yllä
mainittujen strategisten ohjelmien alle. Ohjaus ja priorisointi tapahtuvat pääasiassa ohjelma-
tasolla.
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma
57
Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010
8.2 Palveluiden tuotteistaminen
KPK ICT:n palvelusalkku ja sen sisältämä palveluiden tuotteistusprosessi linkittyy KPK ICT:n
kehityshankkeiden ja projektien hallintamalliin. Tuotteistusprosessissa palvelukuvaukset
täydentyvät kehityshankkeiden edetessä.
Kuva 8.3 KPK ICT:n ylätason tuotteistusprosessi
Tuotteistamisella tarkoitetaan palvelun ominaisuuksien ja tuotannon määrittelyä, suunnittelua ja
toteutusta siinä tarkoituksessa, että samaa palvelua voitaisiin järjestää useammalle asiakkaalle
ja/tai useampia kertoja. Tuotteistamisen idea on toistamisella saavutettava tehokkuus.
Palvelutarjontaa kehitetään, eli palveluita/niiden ominaisuuksia lisätään tai poistetaan
palvelutarjonnasta esimerkiksi asiakkailta tulleen palautteen perusteella. Palvelutarjonnan
kehittäminen sisältää myös olemassa olevan palvelun korvaamisen uudella palvelulla.
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma
58
Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010
8.3 Salkunhallinnan päätöksentekoprosessi
Alla olevassa kuvassa on kuvattu hankkeiden ja projektien ylätason päätöksentekoprosessi.
Kuva 8.4 Salkunhallinnan ylätason päätöksentekoprosessi
Kehityshankkeiden ja projektien osalta arviointi tapahtuu KPK ICT:n ohjausryhmissä sovittujen
kriteerien pohjalta. Päätöksenteossa käytettävät kriteerit ovat:
• strategian mukaisuus
• asiakkaiden tarpeet
• liiketoiminnallisen hyödyn nopeus
• liiketoiminnallisen hyödyn merkittävyys
• käyttöönoton nopeus
• keskittämismahdollisuudet
• ajankohtaisuus/merkittävyys
• soveltuvuus KPK ICT arkkitehtuuriin
• elinkaaren vaihe
• elämänkaarimallin tukeminen
Investointipäätökset tekee johtoryhmä.
8.4 Kehityshankesalkun sisältö, investointitarve ja aikataulu
Tällä hetkellä KPK ICT:n kehityssalkkuun on listattu 32 hanketta, jotka tähtäävät
tuotteistettujen palveluiden ja muiden priorisoitujen kehitysaloitteiden määrittelyyn ja
toteuttamiseen.
Kehityssalkkuun listattujen KPK ICT:n omien kehityshankkeiden investointitarpeeksi on
ensivaiheessa arvioitu yhteensä 44,6 milj. €. Palvelukeskuksen investoinnit kohdistuvat ennen
kaikkea toimintatapojen määrittämiseen sekä muissa organisaatioissa määriteltyjen ja
toteutettujen ITC-ratkaisujen tuotteistamiseen ja jalkauttamiseen. Laitteisto- ja
toteutusinvestoinnit pyritään välttämään ostamalla sovellukset palveluna kaupallisilta
toimijoilta. Investoinnit sekä käyttö- ja ylläpitokulut jyvitetään palvelua ostaville
kuntatoimijoille palvelumaksuina. Aikataulullisesti listatut hankkeet tähtäävät
käynnistysvaiheen ja sisäänottovaiheen palveluiksi, joten määrittely- ja toteutusprojektit
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma
59
Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010
ajoittuvat vuoden 2010 loppuun ja vuoden 2011 alkuun. Asiakaspilotoinnit ja käyttöönotot
sijoittuvat ajallisesti välittömästi toteutusprojektien jälkeiseen aikaan. Alla on yhteenveto
kehityssalkun hankkeista, niiden aikataulusta ja investointitarpeesta. Investointitarve on
taulukon jälkeen avattu hankekohtaisesti tarkemmin.
Kuva 8.5 KPK ICT Hankesalkku
Investointitarve jakautuu ohjelmittain ja hankkeittain seuraavasti:
Hallinnon kehittäminen 17,7 milj. €
THH-järjestelmät palveluna 0,4 milj. €
Asianhallinnan palvelut 0,8 milj. €
Tiedolla ohjaamisen palvelu 2,4 milj. €
Yhteisölliset työkalut vol.1 1 milj. €
Yhteisölliset työkalut kunta-asiakkaille 0,9 milj. €
Tulevaisuuden yhteisölliset työkalut 1,7 milj. €
Kunnan työntekijän sähköinen työpöytä 1,2 milj. €
THH järjestelmät 2012 7,8 milj. €
Q4
2010
Q3Q2Q1Q4Q3
2011
Toimitilojen hallinto, ylläpito ja toiminnanohjausKunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelutYhdyskuntatekniikka ja toimitilat ~2,7 milj.€Kunta-asiakkaiden sähköinen asiakaspalveluSähköinen palveluseteli & palveluseteliportaaliAsiakkuuden hallinta ja palveluohjaus ~2,3 milj.€Kohti Kumppanuutta - jalkautusUudet terveydenhoidon sähköiset (itse)palvelut - jalkautusSosiaalitoimen ja terveydenhuollon järjestelmäpalvelut
Hyvinvointi ~9 milj. €Avoin Koulu
ICT-Infrapalvelut
Ateriapalvelujen toiminnanohjausjärjestelmäKehitysorganisaatioiden ICT-palvelutTalous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmät (ERP)Talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmät palveluna 2011Sähköisen kilpailuttamisen välineetKunnan työntekijän sähköinen työpöytäTulevaisuuden yhteisölliset työkalutYhteisölliset työkalut kunta-asiakkaiden palvelemiseksiYhteisölliset työkalut kunnan työntekijöilleTiedolla ohjaamisen palveluKunnan asianhallinta
Hallinnon kehittäminen ~17,7 milj. €
Yhteinen integraatioratkaisu
Strategiset ohjelmat ja investointitarve*
Keskitetty käyttövaltuuksienhallintaratkaisuMaster Datan määrittely, MDM KoneArkkitehtuurikomponenttien jalkautus (Vetuma, VRK liittymä, Maksaminen,LDAP, Suostumuksen ja valtuutuksenhallinta )
KPK ICT Toimintamalli ~5,0 milj. €Asiantuntijapalveluiden jalkautus (s is. salkunhallintatyökalu)Asiakkuuden hoitomallin jalkautusKPK ICT IT-toiminnanohjausjärjestelmän jalkautus
ICT tehokkuus ~4,6 milj.€
KPK ICT Sisäisten prosessien määrittäminenKPK ICT Arkkitehtuurin määrittäminenKPK ICT perusIT:n ja kollaboraatioratkaisujen jalkautusAvoin prosessipankki ja avoin komponenttipankki
Muut suunnittelun sovelluspalvelut
Sivistys ja kulttuuri ~3,3 milj.€
Investointitarve yhteensä 44,6 milj. €
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma
60
Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010
Hallinnon kehittäminen 17,7 milj. €
Sähköisen kilpailuttamisen välineet 0,7 milj. €
Kehitysorganisaatioiden ICT-palvelut 0,4 milj. €
Ateriapalveluiden toiminnanohjausjärjestelmä 0,4 milj. €
Taulukko 8.6 Hallinnon kehittämispalvelu-ohjelman hankkeet ja niiden investointitarve
Sivistys ja kulttuuri 3,3 milj. €
Avoin koulu 3,3 milj. €
Taulukko 8.7 Sivistys ja kulttuuri-ohjelman hankkeet ja niiden investointitarve
Hyvinvointi 9,0 milj. €
Sosiaalitoimen ja terveydenhuollon
järjestelmäpalvelut 2,7 milj. €
SOTE-järjestelmän kehittäminen 2,5 milj. €
Uudet terveydenhoidon sähköiset (itse)palvelut -
jalkautus
0,6 milj. €
Kohti Kumppanuutta 3,2 milj. €
Uusi potilastietojärjestelmä ei vielä budjetoitu
Taulukko 8.8 Hyvinvointi-ohjelman hankkeet ja niiden investointitarve
Asiakkuuden hallinta ja palveluohjaus 2,3 milj. €
Palveluseteliportaali 0,1 milj. €
Sähköinen palveluseteli 0,8 milj. €
Kunta-asiakkaiden sähköinen asiakaspalvelu 1,4 milj. €
Taulukko 8.9 Asiakkuuden hallinta ja palveluohjaus-ohjelman hankkeet ja niiden investointitarve
Yhdyskuntatekniikka ja toimitilat 2,7 milj. €
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma
61
Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010
Yhdyskuntatekniikka ja toimitilat 2,7 milj. €
KRYSP - kunnan rakennetun ympäristön sähköiset
palvelut 1,5 milj. €
Toimitilojen hallinto, ylläpito ja toiminnanohjaus 0,7 milj. €
Muut yhdyskuntekniikan ja toimitilojen
suunnittelun sovelluspalvelut
0,5 milj. €
Taulukko 8.10 Yhdyskuntatekniikka ja toimitilat -ohjelman hankkeet ja niiden investointitarve
ICT-tehokkuus 4,6 milj. €
Keskitetty käyttövaltuuksien hallintaratkaisu 2,1 milj. €
Integraatiopalvelu 0,3 milj. €
Infrastruktuuripalvelut 0,6 milj. €
Arkkitehtuurikomponentti - Vetuma tunnistaminen 0,25 milj. €
Arkkitehtuurikomponentti - VRK liittymä 0,25 milj.€
Arkkitehtuurikomponentti - Maksaminen 0,25 milj. €
Arkkitehtuurikomponentti - LDAP integraatio 0,25 milj. €
Arkkitehtuurikomponentti - Suostumuksen ja
valtuutuksenhallinta
0,25 milj. €
Arkkitehtuurikomponentti - Lokitietojen hallinta 0,25 milj. €
Master Datan määrittely ja hallinta, MDM kone 0, 1 milj. €
Taulukko 8.11 ICT-tehokkuus-ohjelman hankkeet ja niiden investointitarve
KPK ICT toimintamalli 5,0 milj. €
Asiakkuuden hoitomallin suunnittelu ja jalkautus 0,6 milj. €
Asiantuntijapalveluiden konseptointi ja jalkautus 0,6 milj. €
KPK ICT toiminnanohjausjärjestelmä 1 milj. €
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma
62
Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010
KPK ICT toimintamalli 5,0 milj. €
KPK ICT prosessien määritys ja jalkatus 2,1 milj. €
KPK ICT ja THH tietoarkkitehtuuri 0,1 milj. €
KPK ICT kokonaisarkkitehtuuri 0,5 milj. €
KPK ICT infrastruktuuri ja
kollaboraatioratkaisujen jalkautus
0,1 milj. €
Avoin komponenttipankki 0 €
Avoin prosessipankki 0 €
Taulukko 8.12 KPK ICT toimintamalli-ohjelman hankkeet ja niiden investointitarve
8.5 Projektisalkun sisältö
Projektisalkku sisältää KPK ICT:n käynnissä olevat projektit. Tällä hetkellä projektisalkussa on
ensimmäisenä projektina KPK ICT:n perustamisprojekti. Projektisalkkuun siirtyy lisää
projekteja, kun työn alla olevat kehityshanke-esitykset hyväksytään ja projektit käynnistetään.
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma
63
Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010
9 Kokonaisarkkitehtuuri
Kokonaisarkkitehtuuri rakentaa kokonaisvaltaisen näkemyksen KPK ICT:n ja KPK THH:n
strategiasta, sidosryhmistä, prosesseista, palveluista, tiedosta ja näitä tukevista ICT-ratkaisuista.
Kokonaisarkittehtuurin avulla varmistetaan, että osa-alueet toimivat saumattomasti yhteen
säilyttäen kasvun aikanakin palveluyritykselle elintärkeän joustavuuden ja muutoskyvykkyyden.
Seuraavissa luvuissa on keskitytty kuvaamaan arkkitehtuuria ICT-näkökulmasta.
9.1 ICT-arkkitehtuurin ja sovellusten nykytila
9.1.1 Kunnan toimintoja tukeva tietotekniikka ja toimintaprosessit
Kullakin kuntatoimijalla on omat tietotekniset ratkaisunsa, jotka ovat perinteisesti
toimialakohtaisia. Tämä ja toimialojen itsenäisyys on tuottanut hyvin erillisiä tietojärjestelmiä,
jotka parhaassa tapauksessa ovat toimialalle tehokkaita mutta kunnan kokonaisuuden kannalta
osaoptimoituja. Tilanne on karkeasti alla olevan kuvan mukainen.
Kuva 9.1 Toimialakohtaiset tietojärjestelmät
Eri toimialojen palvelukehityksestä vastaavat pääsääntöisesti toimialat itse ja ne kehittävät
toimintaansa vuotuisen budjetin puitteissa. Kuntien toimialat ovat tyypillisesti muodostuneet
vahvoiksi yksiköiksi, joissa palveluihin liittyviä toimintaprosesseja koordinoidaan yksikön
sisällä. Toimintaprosesseihin liittyvät tukitoiminnot eivät yleensä ole kiinteästi mukana näiden
prosessien suunnittelu- tai kehitystyössä. Tietohallinto kytkeytyy tähän kehitysprosessiin
vaihtelevasti.
Kuntatoimija
Johtaminen
Muuttukitoimet
Talous, HR
Työntekijä (virastot)
Kunnan asiakkaat
Kumppanit
Sosiaali- ja
terveystoimi
Sivistystoimi Tekninen toimi Hallinto-
palvelut
Yhteydet sidosryhmiin: VRK, Kela, Vero…
Toimialueen sovellusToimialueen
sovellus
Toimialueen sovellusToimialueen
sovellus
Toimialueen sovellusToimialueen
sovellus
Toimialueen sovellusToimialueen
sovellus
• Kunnan yhteisten
toimialueriippumattomien
järjestelmien käyttö
työllistää integraation
puutteiden takia
Tietorekisteri
Tietorekisteri
Tietorekisteri
Tietorekisteri
Tietorekisteri
Tietorekisteri
Tietorekisteri
Tietorekisteri
• Kunnan tietotekniikka
tukee toimialaa hyvin,
mutta erillisenä
• Arkkitehtuuri ja
sovellusvalikoima eroavat
merkittävästi kunnittain
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma
64
Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010
Kuva 9.2 Esimerkki kuntien ydinprosesseissa käytettävistä sovelluksista
Kunnan näkökulmasta tietohallinnon tuen ja tietojärjestelmien tulisi mahdollistaa kuntien
palveluiden ja toimintojen tehokas tuottaminen. Kuntien tietohallinnon näkökulmasta
toimialojen toiminnan kehityshankkeissa ei useinkaan kyetä ottamaan huomioon
palveluprosessiin liittyviä ICT-komponentteja riittävän aikaisin. Kehityshankkeiden osalta
toimialueet pyrkivät itsenäisesti laatimaan mahdollisimman valmiita suunnitelmia, joiden
toteuttamiseen pyydetään apua organisaation tukitoiminnoilta kuten tietohallinnolta ja
taloushallinnolta. Tämä johtaa hyvin siiloutuneisiin järjestelmäratkaisuihin, joita kuvat 8.2 ja 8.3
havainnollistavat.
Kuva 9.3 Esimerkki kunnan järjestelmäkartasta
Elinvoimaisuuden turvaaminen
Kuntalaisten hyvinvoinnin lisääminen
Kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien edistäminen
Päätöksenteko ja johtaminen
Päivähoito
ProConsona
Perusopetus
Primus, Aura, Hellewi
Toisen asteen opetus
Primus
Kirjasto
Origo
Perusterveydenhuolto
Effica, Pegasos
Sosiaalihuolto
ProConsona
Lastensuojelu, perhetuki
ProConsona
Vanhustenhuolto
ProConsona, Effica, Pegasos
Kaavoitus ja maanmittaus
XCity, Fakta, Mapinfo
Kunnossapito
XCity, XStreet,
Wintimmi
Rakennusluvat
XCity, Mapinfo
Vesi- ja energiahuolto
Aqua, Ellarex
Kiinteistöhuolto
Wintimmi, kiinteistörekisteri
Johtaminen ja raportointi
BI-rakaisut
Taloushallinto
Raindance, Basware, Rondo, Analyste, SAP
Henkilöstöhallinto
Feenix, SAP, Pegasos
Asia- ja asiakirjanhallinta
Dynasty
Arkistointi
DW-ratkaisut
Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen toimi Hallinto
Palvelutuotannon järjestäminen
Lasten ja
nuorten
palvelut
Lapsiperheiden
palvelutTyöikäisten
palvelutSeniorien
palvelut
Sosiaali- ja
terveystoimi
Sivistys- ja
opetustoimi
Tekninen toimi
Hallinto ja
päätösprosessit
Sosiaali Effica, elatustukiasoiden hoito ja maksatus (liittymä: laskutus)
Terveys Effica, terveyden- ja vanhustenhuollon asiakastietojärjestelmä (liittymä: laskutus)
Pegasos, terveyden- ja vanhustenhuollon asiakastietojärjestelmä (liittymä: laskutus)
ProConsona, elatustukiasoiden hoito ja maksatus (liittymä: Fakta, laskutus)
Fakta, väestötietojärjestelmä (liittymä: ProConsona)
MS-Titania, työvuorojen hallinta (liittymä: Effica, Pegasos, ProConsona)
Origo, kirjastojärjestelmä (liittymä: laskutus)
Primus, oppilashallintojärjestelmä (liittymä: laskutus)
Hellewi, oppilas- ja opettajarekisteri, palkkatiedot (liittymä: palkat)
ProConsona, päivähoidon laskutus (liittymä: laskutus, palkat)
Musketti, museoiden luettelointijärjestelmä
Wintimmi, tilanvarausjärjestelmä (liittymä: laskutus)
Facta, väestötietojärjestelmä (liittymä: xcity)
XCity, paikkatietojärjestelmä (liittymä: Fakta, laskutus, kirjanpito)
XStreet, katujen suunnittelu ja kunnossapitojärjestelmä
Aqua, vesilaitoksen johtotieto- ja kuntorekisteri (liittymä: laskutus, kirjanpito)
Atop, siivoustyön hallintajärjestelmä (liittymä: laskutus)
MapInfo, karttojen käsittely järjestelmä (liittymä: Xstreet, Xcity)
Dynasty, asianhallintajärjestelmä
BasWare, laskutus (liittymä: kirjanpito)
Reindance, kirjanpito (liittymä, laskutus)
Rondo, ostolaskujen kierrätys (liitymä: kirjanpito)
= asiakasrekisteri= reskontra
= resurssisuunnittelu
= kiinteistötiedot= sähköinen asiointi
• Kunnan järjestelmät
tukevat yksittäisiä
palveluja
• Lähes jokaisessa
järjestelmässä on
jonkinlainen
asiakasrekisteri, johon
tulee syöttää
asiakkaan tiedot
palvelun alussa
• Kirjanpitojärjestelmän
ja laskutus-
järjestelmän merkitys
korostuu, sillä lähes
jokaisesta
järjestelmästä on
liittymä laskutukseen
• Useat
perustietorekisterit ja
liittymät lisäävät
henkilöstön työtä
merkittävästi
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma
65
Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010
Yhteenvetona voidaan todeta kuntien ICT:tä nykytilannetta leimaavan erityisesti seuraavat
piirteet:
1. Toimialakohtaisuus
a. Toimialat toimivat itsenäisesti ICT–ratkaisujensa suhteen
b. Toteutettu / toteutetaan osaoptimoituja ICT–ratkaisuja
2. Kuntakohtaisuus
a. Erilaisia ratkaisuja samoilla toimialoilla tai toiminnoissa
b. Samoja toimialasovelluksia käytetään eri tavoin (kuntakohtaisia räätälöintejä)
c. Samoista toimialasovelluksista eri versioita
3. Suuri järjestelmäkirjo
a. Runsaasti erilaisia järjestelmiä, sovelluksia ja tekniikoita
b. Samaa tietoa joudutaan hakemaan ja päivittämään useasta eri järjestelmästä
c. Tekniikka on osin vanhaa
9.1.2 Tietojärjestelmäarkkitehtuurit ja teknologia
Kuntien käytössä olevat järjestelmät vaihtelevat arkkitehtuuriltaan yksittäisistä sovelluksista
asiakas-/palvelinmallin mukaisten kautta nykyaikaisiin palvelukeskeisiin järjestelmiin.
Suurimmassa osassa vanhoja järjestelmiä tiedonsiirto tapahtuu manuaalisina tiedostosiirtoina tai
eräajoina. Tämä on aiheuttanut sen, että esimerkiksi laskutukseen ja kirjanpitoon on huomattava
määrä liityntöjä eri valmistajien eri järjestelmistä (havainnollistava esimerkki kuvassa 9.4).
Kuva 9.4 Esimerkki tyypillisestä kirjanpidon järjestelmäarkkitehtuurista kunnissa
Eri valmistajien tekemät toimintokohtaiset sovellukset on kehitetty pääasiassa vanhoilla
tekniikoilla ja tiedonsiirto järjestelmien välillä tai tiedon hyödyntäminen muista järjestelmistä
on jäänyt vähemmälle huomiolle. Erikoistuneiden sovellusten integraatiossa on jouduttu
turvautumaan kuntakohtaisesti tehtyihin räätälöityihin ja suljettuja rajapintoja hyödyntäviin
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma
66
Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010
ratkaisuihin, jotka eivät ole sellaisenaan aina siirrettävissä kuntien välillä eri
sovellustoimittajista johtuen.
9.1.3 Informaatio/rekisterit
Eri järjestelmien yhteisten tietorekistereiden hyödyntäminen ja toteutus on kunnissa vaihtelevaa.
Pääsääntöisesti yhteisiä tietorekistereitä on toteutettu vähän, ja yleensä kunnan jokainen
toimiala hyödyntää omia rekistereitään omissa erillissovelluksissaan. Tietorekistereiden
yhtenäistämistarpeet ovat nousseet enenevässä määrin kuntien kehityshankelistoille paljolti
uusien sähköisten palveluiden kehityshankkeiden myötä. Lisäksi erilaisia
tietovarastoraportoinnin kehityshankkeita on suunnitteilla tai toteutuksessa lähinnä johtamisen
raportoinnin kehittämistarpeisiin.
Perustietotekniikkaselvityksessä kerättiin tietoa kunnissa käytetyistä tietokannoista.
Tietokantojen jakauma on esitetty alla olevassa kuvassa. Kategoriaan ’Muut’ kuuluu mm.
seuraavia tietokantoja: RDB, Ingres, Prettylib, Pervasive, DB2, Progress ja Solid.
Kuva 9.5 Perustietotekniikkaselvityksen jakauma kuntien käyttämistä tietokannoista
Useissa kunnissa on tällä hetkellä käynnissä suunnitelmia ja kehityshankkeita, jotka tähtäävät
erilaisten tietorakenteiden- ja rekistereiden yhdistämiseen ja yhdenmukaistamiseen. Tältä osin
pyritään yhä laajempaan yhteistyöhön yli kuntatoimijoiden ja toimialojen. Mahdolliselle
valtakunnan tason yhteistyölle asetetaan myös paljon odotuksia.
9.1.4 Suorituskyvyn hallinta
Kunnissa tehtävä ICT-suorituskyvyn mittaus vaihtelee huomattavasti ja koetaan monilta osin
riittämättömäksi antamaan tukea päätöksenteolle ja toimintojen johtamiselle. Eri kunnissa
suorituskykyä mitataan eri määreillä ja mittareilla; toisissa kunnissa voidaan mitata enemmän
prosessien läpimenoaikoja, kun taas toisissa keskitytään enemmän suoritemäärien mittaamiseen.
Uusissa käyttöön otetuissa ICT-ratkaisuissa on selkeillä mittareilla pystytty osoittamaan
toiminnan tehostuminen, mutta vanhoissa erikoistuneissa järjestelmissä on yleisenä puutteena
järjestelmän ja toimintojen kannalta keskeisten määreiden mittaaminen ja raportointi. Kuntien
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma
67
Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010
välillä ei ole yhtenäisiä mittareita, mikä aiheuttaa sen, ettei kunnista tuleva tieto ole täysin
vertailukelpoista.
9.2 ICT-arkkitehtuurin tavoitteet
KPK ICT:n ja THH:n ICT-arkkitehtuurien tavoitteet johdetaan kyseisten yritysten strategioista,
jotka määrittelevät keskeisimmät päämäärät lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä ja
toimivat siten syötteenä muihin kokonaisarkkitehtuurin näkökulmiin.
Strategioista johdetut keskeisimmät ICT-arkkitehtuurin tavoitteet ovat:
Tavoitetilassa kuntien ICT-toiminta ja järjestelmäkehitys pohjautuu KPK ICT:n
kokonaisarkkitehtuuriin
Elämänkaarimallia tuetaan ”rikkomalla” nykyiset siiloutuneet rakenteet uudistetulla
palvelurakenteella, standardoituja avoimia rajapintoja toteuttavilla integraatioratkaisuilla
ja master datan hallinnalla
Uusien innovatiivisten palveluiden syntymistä kiihdytetään järjestämällä avoin pääsy
dataan alati uudistuvien kansallisen lainsäädännön ja EU:n asettamien rajoitteiden
puitteissa
Arkkitehtuuriratkaisujen tulee tukea sähköistä asiointia ja optimoitujen prosessien
automaatiota kuntakentällä soveltuviksi todistettujen ratkaisujen avulla
Ratkaisujen uudelleenkäyttöön ohjataan arkkitehtuuristandardeilla, uudelleen
käytettävillä komponenteilla (ml. SaaS-palvelut) ja avoimen lähdekoodin periaatteilla
(ml. kuntien ja toimittajien avoimuusjulistus), joita käytetään kilpailutusten
arviointikriteereinä
Arkkitehtuurit mahdollistavat tehokkaan palvelukehityksen aidosti kilpailutetussa
monitoimittajaympäristössä
9.3 Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuurin hallintamalli
KPK ICT sitoutuu toimimaan osana kuntasektorin kokonaisarkkitehtuurin hallintamallia alla
kuvatuin roolein. Tämä hallintamalli kuvaa kuntasektorin arkkitehtuurin toiminta- ja
ohjausmallia sekä tähän liittyviä organisatorisia rakenteita. KuntaIT:n
kokonaisarkkitehtuurimenetelmän mukaan kyseisen hallintamallin avulla pidetään huolta
arkkitehtuurilinjausten ja menetelmien yhtenäisyydestä, kehittämisen johdonmukaisuudesta
sekä kuvataan, miten olemassa olevia arkkitehtuurilinjauksia sovelletaan kehittämisprojekteissa
ja versionvaihdoissa. Arkkitehtuurin hallintamalli sisältää myös arkkitehtuurin kehittämisen ja
ylläpidon sekä hyödyntämisen vastuut.
Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuurin hallinta on kuvattu alla olevassa kuvassa. KuntaIT:n
kokonaisarkkitehtuurimenetelmän mukaan arkkitehtuurinhallinta ja arkkitehtuurikuvaukset
jäsentyvät kuntasektorilla hierarkkisesti pääsääntöisesti kahden päätöksentekotason
arkkitehtuureihin –koko kuntasektoria koskeviin arkkitehtuurilinjauksiin ja –malleihin sekä
yksittäistä kuntatoimijaa koskeviin arkkitehtuurilinjauksiin. Näiden yläpuolella ovat vielä koko
julkishallintoa koskevat arkkitehtuuriperiaatteet, mutta nämä eivät ole enää yksinomaan
kuntasektorin päätöksenteon piirissä. Julkishallinnon yhteiset arkkitehtuurilinjaukset toimivat
kuitenkin rajaavina ja ohjaavina tekijöinä koko kuntasektorin arkkitehtuurille. Kuntasektorilla
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma
68
Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010
luodaan kaikkia kuntatoimijoita koskevat kokonaisarkkitehtuuri, joka sisältää kaikille
kuntatoimijoille yhteiset periaatteet ja arkkitehtuurilinjaukset.
Kuva 9.6 Arkkitehtuurin hallinta kuntasektorilla ja kuntatoimijoissa
KPK ICT toimii aktiivisena kuntasektorin arkkitehtuurin kehittäjänä. Yhtiön asiantuntijat ja
verkosto tukee mm. JHS-suositusten määrittelyä, osallistuu kansallisten arkkitehtuurien
määrittelyyn ja vaikuttaa kuntatoimijoiden kokonaisarkkitehtuuriin yhdenmukaistaen ja
tehostaen kuntatoimijoiden toimintamalleja ja ICT-ratkaisuja.
KPK ICT:n tarkempi rooli kuntakentän arkkitehtuurin hallinnassa on kuvattu seuraavassa
kuvassa. Tarvittaessa KPK ICT:n pääarkkitehti toimii Kurkona ollen näin kuntasektorin
arkkitehtuurikoordinaattori, joka vastaa kuntasektorin kokonaisarkkitehtuurin kehittämisen ja
hyödyntämisen ohjauksesta ja edistämisestä. Kurttu on kuntasektorin arkkitehtuuriryhmä, joka
vastaa kuntasektorin arkkitehtuurimallista, -linjauksista sekä arkkitehtuurin kehittämisestä ja
muutoshallinnasta. KPK ICT:n rooli ja työnjako muiden julkisen sektorin toimijoiden kanssa
tarkennetaan yrityksen perustamisvaiheessa.
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma
69
Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010
Kuva 9.7 Tarkennettu KPK ICT:n rooli kuntakentän arkkitehtuurin hallinnassa
9.4 Arkkitehtuuriperiaatteet, sidosarkkitehtuurit ja linjaukset
9.4.1 Arkkitehtuuriperiaatteet
Arkkitehtuuriperiaatteet toimivat yleisohjeena ICT-arkkitehtuurikehitykselle. Ne muodostava
kaikkein keskeisimmät koko ICT- palveluympäristön kehittämisen ja rakentamisen
perusperiaatteet. Näitä periaatteita ovat:
Avoimet rajapinnat - Arkkitehtuuri tarjoaa ja käyttää ohjelmallisia avoimia
dokumentoituja rajapintoja. Avointen rajapintojen käytöllä varmistutaan siitä, että
sähköiseen, integroituun palveluympäristöön voidaan kytkeä muita
ohjelmistokomponentteja tai –palveluita helposti, koska rajapintojen protokolla ja/tai
tiedostomuoto/skeema ovat kaikkien saatavilla. Tällöin kuntatoimija voi
kustannustehokkaammin hyödyntää tekemiään palveluita. Käytettyjen rajapintojen tulee
olla jonkin kansallisen tai kansainvälisen standardointiorganisaation hyväksymiä.
Palvelukeskeisyys - Arkkitehtuuri tulee olemaan palvelukeskeinen, eli järjestelmän
tarjoama toiminnallisuus olisi ohjelmallisen avoimen dokumentoidun rajapinnan takana.
Avoimella dokumentoidulla rajapinnalla tarkoitetaan rajapintaa, jonka teknologiana on
käytetty jotain laajassa käytössä olevaa ja dokumentoitua protokollaa ja tiedostomuotoa.
Tämä antaa mahdollisuuksia sekä eristää palveluita erillisiksi toimiviksi osiksi että
yhdistää palveluita tarvittaessa. Järjestelmän toiminnallisuuden (liiketoimintalogiikan)
tulee aina olla ohjelmallisen rajapinnan takana – vastakohtana palvelut, joita voi käyttää
vain loppukäyttäjän käyttöliittymän kautta. Tällöin on mahdollista hyödyntää palvelua
ohjelmallisesti muissa palveluissa. Palvelut voivat olla eri toimittajien tuottamia, jolloin
kunnan valinnanvapaus palveluiden kehittämiselle ja palveluiden yhdistymiselle on
korkea.
Julkishallinnon standardien noudattaminen ml. JHS-suositukset (JUHTA) - Suomen
julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta (JUHTA) on luonut huomattavia
määriä erilaisia suosituksia. Näitä tulee tarkoituksenmukaisesti hyödyntää. JHS:n omat
kotisivut http://www.jhs-suositukset.fi/ kertovat, että ”JHS-järjestelmän tavoitteena on
parantaa tietojärjestelmien ja niiden tietojen yhteentoimivuutta, luoda edellytykset
hallinto- ja sektorirajoista riippumattomalle toimintojen kehittämiselle sekä tehostaa
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma
70
Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010
olemassa olevan tiedon hyödyntämistä” sekä ”suosituksilla pyritään myös… saamaan
aikaan hyviä ja yhdenmukaisia käytäntöjä julkishallintoon.” KPK ICT:n ja THH:n
arkkitehtuuri toimii samojen periaatteiden mukaan. Yhdenmukaisuus edistää
käytettävyyttä.
9.4.2 Sidosarkkitehtuurit
Sidosarkkitehtuurit ovat muualla määritettäviä arkkitehtuurilinjauksia, joilla on tai voi olla
vaikutusta KPK ICT:n ja KPK THH:n arkkitehtuurityöhön ja –linjauksiin. Näistä
vaikuttavuudeltaan tärkeimmät ovat:
ValtIT kokonaisarkkitehtuurimenetelmä (Valtiovarainministeriö) – Menetelmä
määrittelee keinot tuottaa ja ohjata valtionhallinnolle, hallinnonaloille ja hallinnonalojen
alaisille organisaatioille yhdenmukainen kokonaisarkkitehtuuri sisältäen toiminta-,
informaatio-, järjestelmä- ja teknologia-arkkitehtuurinäkökulmat. Menetelmää
hyödynnetään kytkettäessä KPK-yhtiöt julkishallinnon tavoitearkkitehtuureihin.
KuntaIT:n kokonaisarkkitehtuurimenetelmä (Valtiovarainministeriö) – Kuntasektorille
suunnattu kokonais-arkkitehtuurin jäsentämisen, kehittämisen ja kommunikoinnin väline
kattaen yhteiset työkalut, suositukset ja linjaukset. KPK ICT:n arkkitehtuuri mallintaa
menetelmän mukaisesti KPK ICT:n ja THH:n toiminta-, tieto-, tietojärjestelmä- ja
teknologia-arkkitehtuuri-näkökulmat käsitteellisellä, loogisella ja fyysisellä tasolla.
Kuntasektorin SOA-linjaukset (Valtiovarainministeriö) – Tuottaa kuntasektorille
yhteinen käsitys palvelukeskeisen arkkitehtuurin käsitteestä ja ohjeistaa ICT-
arkkitehtuuriin liittyvien valintojen tekemisessä. Menetelmässä kuvataan
palvelukeskeisen arkkitehtuurin vaikutuksia, sen tuomia hyötyjä ja haasteita,
teknologialinjauksia sekä sen suhdetta kokonaisarkkitehtuuriin. Näitä kuvauksia
hyödynnetään KPK ICT:n ja KPK THH:n tavoitearkkitehtuureissa.
VALTASA – Hankkeen tehtävänä on tuottaa kaikki arkkitehtuurinäkökulmat kattava
mutta karkealla tasolla oleva kuvaus valtiotason kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilasta.
Hanke luo siten pohjan valtiotason kokonaisarkkitehtuurin jatkokehittämiselle.
Hankkeeseen sisällytetään myös valtioneuvoston kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen
ensimmäisessä vaiheessaan. KPK ICT:n arkkitehtuuri hyödyntää hankkeen
lopputuotoksia omissa määrittelyissään.
Kansalliset kehityshankkeet (KANTA, SADE) – KANTA-hankkeessa rakennetaan
Kansallinen Terveysarkisto (KanTa) ja siihen liittyvät 3 palvelua. KanTa edistää hoidon
jatkuvuutta ja potilasturvallisuutta sekä tehostaa terveydenhuollon palveluja. SADE
ohjelman tavoitteena on edistää sähköistä asiointia siten, että kansalaisten ja yritysten
sähköinen asiointi on mahdollista vuoteen 2013 mennessä kattaen kaikki keskeiset
palvelut. Tavoitteena on myös koko julkisen hallinnon (valtio, kunnat, Kela ja muu
välillinen julkinen hallinto) tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kehittäminen. KPK
ICT tekee yhteistyötä KANTA- ja SADE-hankkeiden kanssa arkkitehtuureiden
määrittelyssä.
9.4.3 Linjaukset
Linjauksissa nostetaan esiin tavoitearkkitehtuuriin osa-kokonaisuuksiin liittyviä periaatteita,
jotka toimivat ohjenuorina kyseisten alueiden arkkitehtuurien kehityksessä. Tässä dokumentissa
määritetyt linjaukset kohdistuvat tieto-, tietojärjestelmä- ja toimintoarkkitehtuureihin.
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma
71
Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010
Yleisenä arkkitehtuurilinjauksena KPK ICT / KPK THH sisäisten järjestelmien toteutuksessa
käytetään samoja ratkaisuja kuin kunnille tarjottavissa palveluissa, mikäli ne ovat taloudellisesti
ja toiminnallisesti parhaat vaihtoehdot. Näin tuetaan maksimaalista kuntasektori palveluiden
hyödyntämistä. Ensisijaisesti KPK ICT:n tuottamien palveluiden tavoitteina on löytää synergiat
kuntien kesken. Haltuunotto-vaiheen jälkeen pyritään siihen, että KPK ICT:ltä ulos tarjottavien
palveluiden osalta tulee olla ainoastaan yksi toteutus tapa.
KPK-yhtiöt tarjoavat Web-pohjaisia itsepalvelukanavia kaikille sidosryhmille ja tuetaan näin.
palveluiden, löydettävyyttä, saatavuutta ja käytettävyyttä. Kuntalaiselle ja tilaajan
palvelukumppanille tarjottavan käyttöliittymän toteutuksena tulee olla selainkäyttöliittymä.
Kuntien ja KPK-yhtiöiden työntekijöille tarjottavat palvelut tuotetaan selainpohjaisen Web-
käyttöliittymän avulla, mutta tästä voidaan poiketa, jos toimisto-ohjelmiston tekninen ratkaisu
niin vaatii.
Palveluiden kehitykseen ja ylläpitoon liittyvät linjaukset ovat:
KPK-arkkitehtuuri ohjaa vahvasti sekä KPK ICT:n, THH:n että tavoitetilassa myös
jatkossa Suomen kuntasektorin ja heidän ICT-palveluntarjoajien arkkitehtuurivalintoja
Pysyvät KPK ICT:n sisäiset ja kunnille tarjottavat integraatiot tulee toteuttaa keskitetyn
integraatioalustan kautta
KPK ICT:n tuottamaa tietomallia ja standardointeja tulee noudattaa, kun toteutetaan
KPK ICT / uusia palveluita / integraatioita
Arkkitehtuuri ei sido toteutusalustaa niin kauan, kun palveluiden kehitys ja toteutus
toimii kustannustehokkaasti
Palveluiden tulee olla määriteltyjä käytettävyyden, luotettavuuden, suorituskyvyn,
skaalautuvuuden ja ylläpidettävyyden näkökulmista. Nämä määritellään KPK ICT-
määrityksiin tukeutuen siten, että palvelut saadaan saumattomasti mittaamisen ja SLA:n
piiriin
Minimivaatimus palveluiden SLA-toteutumistasojen seuraamiselle on koko elinkaaren
aikainen saatavuus, jota tulee voida mitata, toteuttaa ja määritellä KPK ICT vaatimalla
tavalla
Palvelun tarjoajan tulee integroitua KPK ICT:n tukiprosessiin
KPK ICT asettaa peruslinjaukset kehitys- ja testausympäristöille
KPK ICT antaa tarvittavan arkkitehtuurikoulutuksen toimittajille ja palveluiden
kehitysprojekteille
KPI ICT:n arkkitehtuuri seuraa ja analysoi jatkuvasti ulkopuolisia mahdollisuuksia ja
uhkia ja nostaa ne esille koko Kunta-kenttää koskevissa arkkitehtuuri-foorumeissa
9.5 Perustietovarannot
Perustieto on operatiivisen toiminnan kannalta olennaista tietoa, jonka tulee olla kiistätöntä,
eheää ja ajantasaista. Perustietovarannot ovat luotettavia, järjestelmien näkökulmasta julkisia ja
helposti hyödynnettävissä olevia tietolähteitä, joissa ylläpidetään kyseisen tiedon
mestarialkioita.
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma
72
Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010
Kansallisen toimijan, kuten VIP:n, VRK:n, Veron, Kelan tai ministeriön omistamat
tietovarastoja ovat sellaisia, joita voidaan hyödyntää sekä julkisella että yksityisellä sektorilla ja
jotka voidan teknisesti ja kustannustehokkaasti toteuttaa keskitetysti ja joille löytyy selkeä
omistaja. Tällaisia tietovarastoja ovat mm. KANTA-arkisto, erilaiset koodistot ja asiakastiedot
ml. kansalaiset, yritykset ja yhteisöt.
KPK ICT:n/THH:n omistamat perustietovarannot on tarkoitettu kyseisten yhtiöiden asiakkaiden
käyttöön. Tällaisia tietovarantoja ovat KPK ICT:n omistamat palvelutuotteet, kokonaisnäkymä
asiakastietoihin (asiakkaan palvelut), paikkatieto, rakentamiseen liittyvä tieto sekä sähköinen
arkisto. Lähtökohtaisesti yhtiö omistaa itse kehittämänsä tiedot, kuten kuntien yhteisen
tilikartan, laskentatunnisteet ja yhtenäisen kunta-arkkitehtuurin määrittelyt ja ratkaisut.
Tuotantoprosessissa syntyvät tiedot, kuten kirjanpitoaineiston ja tietojärjestelmissä käytettävät
kuntatiedot, omistavat asiakaskunnat. KPK ICT ja KPK THH hyödyntävät toiminnassaan
toistensa perustietovarantoja.
KPK-yhtiöt hyödyntävät arkkitehtuureissaan kansallisten toimijoiden ylläpitämiä
perustietovarantoja. Kuntatoimijoille jää paikallisesti tiedot, jotka ovat kuntatoimijakohtaisia,
tulee liian kalliiksi yhdistää tai joita ei voi esimerkiksi tietosuojalain vuoksi keskittää (esim.
terveystiedot, sosiaaliset tiedot, opetustiedot).
Kuva 9.8 Kuntatoimijoiden käyttämät tavoitetilan tietovarannot ja omistajuus
9.6 Uusi palveluarkkitehtuuri
KPK ICT:n palveluarkkitehtuurissa lähtökohtana on KuntaIT:ssä esitetty avoin arkkitehtuuri.
Tämä merkitsee vanhojen suljettujen järjestelmien jäädyttämistä ja avoimen rajapinnan
rakentamista niihin. Uudet palvelut ja uusi toimintalogiikka rakennetaan avoimeen
arkkitehtuuriin perustuen ja palveluille yhteisten työkalujen avulla.
KPK ICT:n rooli on integroida toimittajien tarjoamia sovelluksia valmiiksi palveluiksi. KPK
ICT ottaa kokonaisvastuun keskitetysti hallitun arkkitehtuurin rakenteista. Elinkaarensa
loppuvaiheessa olevat järjestelmät jäädytetään eli niiden aktiivinen kehitys lopetetaan ja
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma
73
Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010
kehityksessä käytetyt resurssit siirretään uuden korvaavan järjestelmän luomiseen. Tarpeen
vaatiessa jäädytettyyn sovellukseen kuitenkin hankitaan korjaukset, esimerkiksi lakisääteiset
muutokset. Tämä edellyttää toisaalta sitä, että järjestelmässä on tai siihen voidaan luoda
rajapinta, jonka avulla integraatio on mahdollinen.
Kuva 9.9 Uusi palveluarkkitehtuuri
Uusien sähköisten ratkaisujen kehittämiseksi KPK ICT rakennuttaa integroidun
palveluympäristön, joka on merkitty ylläolevassa kuvassa keltaisella. Se näkyy operatiivisille
järjestelmille omana teknisenä avoimena rajapintakerroksena, joka pohjautuu standardeihin ja
jonka avulla voidaan yhdistää käytettävien operatiivisten järjestelmien erilaiset tekniikat ja
standardit. Integroituun palveluympäristöön sisältyy:
Asianhallinta pitää sisällään ratkaisun sisäisten asioiden ja asiakirjojen käsittelyn
hallintaan. Tämä mahdollistaa näiden paperittoman käsittelyprosessin.
Master data-kone tukee tiedon saatavuutta ja hallintaa huolehtien sen eheydestä ja
ajantasaisuudesta
Tietovarasto sisältää operatiivisista järjestelmistä raportointitarkoituksiin haettua tietoa
Verkkopalvelualusta pitää sisällään Web-käyttöliittymiin liittyvät ratkaisut ml. portaali
ja sisällönjulkaisu
Käyttövaltuushallinnan alusta sisältää keskitetyn identiteettituottajapalvelun (Identity
provider - IDP), joka sisältää perustason tunnistamisen (käyttäjätunnus/salasana) ja
integroituu kolmansien osapuolten tunnistusmekanismeihin (VETUMA, TUPAS, ...).
Nykyjärjestelmät
KPK ICT O
y
Tietovarasto
Yhteydet
VRK, Kela, Vero …
Verkkopalvelualusta
Käyttövaltuushallinnan alusta (tunnistaminen*, globaali
SSO, identiteetin federointi ja käyttöoikeuksien hallinta)
SOA-palvelu / Integraatioalusta
Kunnan tietovarastot
Uudet järjestelmät
Uudet työkalut ja alustat
Vanhat ja kehitettävät
sovellukset sekä yhteydet muihin
palveluihin
Kunta, kaupallinen palveluntarjoaja tai
poikkeustapauksessa KPK ICT Oy
Standardit tietomallit ja rajapinnat
Standardit tietomallit ja rajapinnat
Master data-
kone
Asianhallinta
Komponentti-
pankki
Henkilöstöhallinta-
järjestelmät
*Tuetaan yksilön ja organisaation tunnistamista 3. osapuolten menetelmillä (Vetuma, pankit, työasemat, teleoperaattorit,...)
Taloushallinto-
järjestelmät
Prosessi-
pankki
Lapsiperhei-den ja nuorten
palvelut
Terveyden-huolto
Asuminen jarakentaminen
Muut palvelutSeniori-palvelut
Palvelukanavat asiakkaille
(virastot, palvelupisteet, internet, mobiili jne.)
Asiakkaat (internet)Kumppanit (extranet)
Hallinto-palvelut
Kunnan työntekijät ja luottamushenkilöt
Kunta
Yhteiset palvelut
Palvelukanava kunnan työntekijöille ja
luottamushenkilöille
Jakelukanavat asiakkaille,
kumppaneille, luottamus-
henkilöille ja työntekijöille
Uudet palvelut ja käyttöliittymät
KPK ICT Oy
TaloushallintoHenkilöstö-
hallintoTyövoima-vuokraus
Tukipalvelut
KPK THH Oy
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma
74
Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010
Identiteettituottajapalvelun kautta mahdollistetaan globaali kertakirjautuminen
palveluihin ja luottamusverkoston luominen, joka pohjautuu identiteetin federointiin.
Lisäksi mukana on identiteetin hallinta, jolla voidaan hallinnoida rooleja ja
käyttöoikeussäännöstöjä sekä liittää näitä käyttäjiin ja käyttökohteisiin
SOA-palvelu/integraatioalusta tarjoaa keskitetyn integraatioiden hallinnan ja siihen
liittyvät tukisovellukset, rajapinta-/palvelukatalogi ja standardisoidut rajapinnat jo
aikaisemmin muiden toteuttamiin palvelukokonaisuuksiin sekä KPK ICT tuotantoon
tuleviin palveluihin. Lisäksi komponentti sisältää prosessimoottorin ja sääntökoneen
Prosessipankki tarjoaa keskitetyn hallinnan kuntasektorille toteutettavien prosessien
sähköistämiseen, käyttöönottoon ja versiointiin. Palvelun avulla voidaan mallintaa
organisaation osa-alueet ja sen riippuvuudet ml. prosessit, toimijat, tieto ja ICT sekä
viestiä sisältö sidosryhmille useissa formaateissa mm. web-raportti
Komponenttipankki on WWW-perustainen tietovarasto, joka sisältää kuntasektorille
toteutettuja ratkaisuja avoimen lähdekoodin periaattein
Taloushallintojärjestelmät tukevat KPK THH:n tuotteistamia taloushallintoprosesseja
Henkilöstöhallintajärjestelmät tukevat KPK THH:n tuotteistamia
henkilöstöhallintoprosesseja
Integroidun palveluympäristön kautta erilaisia operatiivisia järjestelmiä voidaan liittää yhteiseen
palvelukehikkoon. Integrointirajapintaan mukaan liitettävien järjestelmien pitää olla riittävän
avoimia, jotta integroituminen on mahdollista. Yhdistämällä nykyisiä kuntakohtaisia
järjestelmiä suuremmiksi kokonaisuuksiksi KPK ICT saa neuvotteluvoimaa suljettujen
rajapintojen avaamiseksi.
Avoin arkkitehtuuri mahdollistaa siirtymisen uudenlaiseen palveluiden toteutustapaan.
Nykyisessä toimintamallissa uudet ominaisuudet on hankittava olemassa oleviin sovelluksiin
niiden toimittajilta ja ollaan täysin sidoksissa niiden toimituskykyyn ja hinnoitteluun. Uudessa
toimintamallissa palvelut voidaan rakentaa komponentteina, jotka integroidaan vanhoihin
sovelluksiin integraatioalustan avulla. Komponenttien toimittajina voi olla laajempi
toimittajajoukko, eikä palvelukeskus asiakkaineen ole sidoksissa yhteen toimittajaan. Samalla
syntyy myös mahdollisuus kilpailuttaa laajempaa toimittajajoukkoa kuin aikaisemmin.
Seuraavassa kuvassa on havainnollistettu siirtymistä uuteen toimintamalliin.
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma
75
Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010
Kuva 9.10 Uusi palveluiden toteuttamisen toimintamalli
KPK ICT asettaa verkostolle vaatimuksia yhteisten työkalujen osalta kolmella tasolla: a)
suositukset, b) standardit ja mallit ja c) ohjelmistot. Vaatimuksista voidaan poiketa KPK ICT:n
arkkitehtuurin poikkeusluvalla. Suositukset ovat toimittajille suunnattuja ohjeistuksia.
Standardit ja mallit pitävät sisällään tiukemmin määriteltyjä työtapoja ja dokumenttimallipohjia.
Tällä tasolla tuetaan mm. vaatimustenhallintaprosessia. Vaatimusmäärittelylle,
versionhallinnalle ja web-pohjaiselle koulutukselle rakennetaan ohjelmistot, mikä on tiukin
vaatimustaso yhteisistä työkaluista.
9.7 Tietoturva ja varautuminen
KPK ICT määrittelee tietosuojatarpeet, -politiikan ja –suunnitelman riskien hallitsemiseksi ja
toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi. Näiden avulla varmistetaan, että toteutukset toteuttavat
vaatimukset liittyen tiedon luottamuksellisuuteen, eheyteen, saatavuuteen ja
kiistämättömyyteen.
KPK ICT:n ja KPK THH:n tietoturvassaohjeissa hyödynnetään olemassa olevia määrityksiä.
Näistä tärkein on Valtionhallinnon tietoturvallisuuden johtoryhmän laatimat VAHTI-
tietoturvaohjeet, joita täydennetään ISO/IEC Information technology - Security techniques –
standardeilla (ISO/IEC 27002:2005 , ISO/IEC 27000:2009 , ISO/IEC 27001:2005 , ISO/IEC
27006:2007).
Käyttöoikeudet määritellään roolipohjaisesti ja työnkulut toteutetaan siten, että ehkäistään
vaarallisten työyhdistelmien syntyminen.
9.8 Uusien palveluiden määrittäminen ja tuotteistaminen arkkitehtuurin avulla
Hyvin määriteltyä kokonaisarkkitehtuuria voidaan hyödyntää esimerkiksi organisaation
kyvykkyysanalyysin tekemiseen, jonka avulla voidaan ideoida uusia palveluita. Toinen
luonnollinen kanava uusille palveluideoille on asiakastarpeet. Lisäksi tuotannossa olevat
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma
76
Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010
palvelut vaativat kehitystä. Kaikissa tapauksissa kokonaisarkkitehtuuri tehostaa merkittävästi
uusien palveluiden määrittelyä erityisesti esiselvitys vaiheessa. KPK ICT:n
kokonaisarkkitehtuuria voidaan hyödyntää palveluiden määrittämisessä seuraavien askelten
mukaisesti:
1. Määritetään palvelun laajuus ja riippuvuudet tunnistamalla palveluun liittyvät muut
palvelut, sidosryhmät, roolit, käsitteet, tietojärjestelmäpalvelut ja teknologiapalvelut
2. Määritetään palvelun looginen toteutustapa tunnistamalla palvelun tarvitsemat prosessit,
tietomallit, tietovarannot, perustietovarannot, looginen järjestelmäarkkitehtuuri,
integraatiotavat, olemassa olevat liittymät ja teknologiakomponentit
3. Määritetään palvelun fyysinen toteutustapa tunnistamalla fyysiset tietovarannot,
rajapinnat, järjestelmät, standardit ja teknologiat, joita palvelun tuottamisessa tulee
hyödyntää
Kokonaisarkkitehtuuri ei ole koskaan valmis. Yllä kuvattu prosessi tunnistaa palveluiden
suunnasta tulevat kokonaisarkkitehtuurin täydennystarpeet ja kiihdyttää näin sen kehittymistä.
Tavoitetilassa kokonaisarkkitehtuurin määrittelemät rakenteet on toteutettu KPK ICT:n ja
THH:n raportointijärjestelmään näyttäen kustannuksia esimerkiksi prosessien-, palveluiden tai
järjestelmien näkökulmasta. Kyseisen järjestelmän dataa voidaan hyödyntää
kustannusanalyysissa, mikä asettaa reunaehtoja palvelun hinnoittelulle ja tukee
liiketoimintahyötyjen analysointia.
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma
77
Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010
10 Organisaatio ja johtaminen
KPK ICT toimii valtakunnallisesti ja verkostomaisesti. Yhtiön organisoituminen toteutetaan
siten, että sen palveluiden järjestämisen kattavuus ja peitto ovat valtakunnallisia. Kaikki
osaamisverkoston toimipisteet järjestävät ainakin alkuvaiheessa kaikkia tuotteistettuja ICT-
palveluita omistaja-asiakkailleen. Toimipisteiden lukumäärä on vahvistamatta, mutta se voi
tulevaisuudessa muodostua hyvinkin suureksi kattaen potentiaalisesti huomattavan osan kaikista
Suomen kunnista, sairaanhoitopiireistä ja muista kuntayhtymistä sekä näiden tytär- ja
osakkuusyhteisöistä ja vastaavista kuntakonserniin kuuluvista organisaatioista. Tulevaisuudessa
toimipisteiden lukumäärää ja sijaintia peilataan jatkuvasti omistaja-asiakaskuntien määrään,
kokoon, ostovolyymeihin ja maantieteelliseen kattavuuteen.
Palveluiden kehittämisen näkökulmasta KPK ICT organisoituu erikoistumisen kautta.
Valtakunnallinen palveluiden kehittämis- ja konseptointivastuu organisoidaan osaamisverkoston
nykyisten toimipisteiden vahvuuksien ja osaamisalueiden mukaisesti. Toimipisteille annetaan
kokonaisvastuu jonkin erityisalueen kehittämistoiminnasta KPK ICT:n omistaja-asiakkaiden
keskuudessa. Erikoistumisalueet on alustavasti tunnistettu (luku 11), mutta niiden
maantieteellinen sijoittuminen on vielä avoinna.
KPK ICT:n johtaminen, ohjaus ja seuranta toteutetaan keskitetysti konsernijohtoisesti ja
virtuaalisesti. Palvelukeskusorganisaatiota johdetaan keskitetysti konserniohjauksen kautta
siten, että yhtiöllä on yhtenäinen hallinto, johto ja toimintamalli. Hajautettujen palveluiden
onnistuneen järjestämisen mahdollistaa laadukas, yhdenmukainen ja keskitetty verkoston
johtaminen, ohjaus ja toimintatavat. Osaamisverkoston toimijoiden yhtenäistäminen
varmistetaan yhtiön yhteisen strategian, tavoiteasetannan, kokonaisarkkitehtuurin sekä
mahdollisimman pitkälle standardoitujen toimintatapojen ja työvälineiden avulla.
Palvelukeskuksen asiakkuuden hallinta ja – palvelu organisoidaan siten, että KPK ICT:ssä on
henkilöitä, joiden vastuualueeseen kuuluu asiakaskuntien hoitaminen sekä asiakkaan kanssa
yhteisen toiminnan ja -palveluiden suunnittelu ja kehittäminen. Kyseiset asiakasvastuulliset
henkilöt omaavat myös asiakkaan ydintoimintaan liittyvää erityisosaamista. Siten heidän
roolinsa ei pelkästään keskity asiakkuuden hoitoon, vaan he toimivat myös oman sisältöalueensa
ratkaisupäällikkönä. Asiakkuuden hallinnan hoitomallia ja asiakaspalvelukonseptia
suunnitellaan yhteisesti KPK THH:n kanssa.
10.1 Yhtiön rakenne ja omistus
Palvelukeskuksen juridinen rakenne toteutetaan osakeyhtiömuotoisena. Osakeyhtiön valintaa
juridiseksi malliksi puoltaa sen laaja tunnettuus ja vakiintuneisuus. Osakeyhtiömuoto sopii
tarkoitukseen myös osakeyhtiölain (624/2006 myöhempine muutoksineen, jäljempänä ”OYL”)
mahdollistaman joustavuuden osalta. Osakeyhtiömuotoon liittyy lisäksi läpinäkyvyyttä,
esimerkiksi yhtiöjärjestyksen julkisen saatavuuden osalta. Myös yhtiöoikeudellinen
päätöksentekojärjestys, tuloksenmuodostusmalli ja varojenjakoon liittyvät kysymykset ovat
osakeyhtiössä varsin selkeitä verrattuna esimerkiksi osuuskuntamalliin. Osakeyhtiö
mahdollistaa parhaiten myös erilaisten omistajaintressien toteuttamisen.
Kuntatoimijat ovat KPK ICT:n 100-prosenttisia perustajia ja omistajia, jolloin yhtiöllä on in
house -asema. In house -asema tarkoittaa sitä, että kuntatoimijoiden ei tarvitse kilpailuttaa
palveluhankintojaan KPK ICT:ltä. Yhtiö ei toimita palveluita eikä osallistu tarjouskilpailuihin,
mikäli palvelunostaja ei ole yhtiön nykyinen tai tuleva omistaja-asiakas. Yhtiö toimii ainoastaan
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma
78
Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010
in house -markkinalla tuottaen palveluita, jotka kunnat ovat strategisena päätöksenä päättäneet
hankkia in house -palveluina.
Yhtiön perustamisvaiheessa perustajakunnat sijoittavat 1 € / kunnan asukas osakepääomana
KPK ICT:n. Osakepääomaan tarvittava sijoitus nousee ajan kuluessa ja on 31.8.2010 jälkeen
mukaan tuleville kunnille 3 € ja 31.3.2011 jälkeen 6 € / asukas.
Sitralla ja muilla markkinaehtoisilla rahoittajille on yhtiössä merkittävä rooli. Näiden
rahoittajien mukaantulo on välttämätöntä erityisesti yhtiön toiminnan käynnistämisvaiheessa,
jotta yhtiön toiminta saadaan ripeällä aikataululla käyntiin. Suunnitelman mukaan Sitra ja muut
markkinaehtoiset rahoittajat myöntävät käynnistämisvaiheessa tarvittavan rahoituksen
pääomalainana yhtiölle. Omistajakunnat antavat rahoitusjärjestelyn edellyttämän takuun. Alla
on kuvattu perustettavan yhtiön omistaja- ja rahoitusmalli.
Kuva 10.1 KPK ICT:n omistajat ja rahoittajat
KPK ICT voi ostaa kuntien/kunnan omistaman esim. palvelukeskuksen tai muun toimijan, kun
seuraavien kriteerien täyttyessä:
ICT Oy voi ostaa 100 % yhtiön osakekannasta tai liiketoiminnasta
Yhtiöllä on palveluvalikoima, joka hyvin täydentää tai tukee KPK ICT:n
palvelutarjoamaa (kyseessä ei voi olla ICT-tuotantoyksikkö)
Yhtiöllä on oikeaa osaamista ja riittävä määrä osaajia
Yhtiön omistajat tekevät vähintään 5 vuoden sopimuksen palveluiden ostosta KPK
ICT:n kanssa
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma
79
Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010
Kauppahinta määritellään palvelusopimusten perusteella laskettavasta nettokassavirran
nykyarvosta
Alla on esitetty tarkemmin yhtiön toimielimien eri roolit ja vastuualueet. Kuvassa esitettyjen
toimielinten ja laadittavan osakassopimuksen mukaan toteutetaan esimerkiksi uusien osakkaiden
mukaantulo, osakkaiden irtautuminen, hallituksen jäsenten valinta, yhtiön strategian
kehittäminen ja sen jalkauttaminen sekä johdon palkitsemisjärjestelmistä päättäminen.
Kuva 10.2 Omistajaohjausta toteuttavien toimielimien roolit ja vastuut
KPK ICT:n toiminnan kannalta keskeiset vallankäytön periaatteet ja menettelysäännöt on
kirjattu yhtiöjärjestykseen. Kuntien omistuksen lisäksi Sitran ja muiden rahoittajien oikeudet on
otettava yhtiöjärjestyksessä huomioon. Yhtiöjärjestykseen otetaan tarkat ehdot
päätöksentekoelimistä ja niiden keskinäisistä suhteista.
Yhtiöjärjestyksessä käsiteltäviä asioita ovat muun muassa:
mahdollisia irtautumistilanteita koskevat säännöt, esimerkiksi osakkeiden lunastaminen tai
mitätöinti
yhtiön liiketoiminta
yhtiön päätöksenteko ja keskeiset toimielimet (hallitus, toimitusjohtaja ja osakeyhtiölaissa
mainitsemattomat päätöksentekoelimet)
yhtiöjärjestyksen muuttaminen
10.2 Organisaatio
KPK ICT:n toiminta jakautuu kolmeen palvelualueeseen, jotka on esitetty kuvassa 9.3 ja joista
vastaavat kunkin alueen johtajat. Jokainen palvelualue kehittää KPK ICT:n palveluita ja tuottaa
lisäarvoa asiakkailleen koordinoimalla ja johtamalla kuntasektorissa olevia kehityshankkeita ja
Strategian kehittäminen
Hankesalkun hallinta
Yhtiökokous
Hallitus
Toimitusjohtaja
Johtoryhmä
Hallituksen nimeäminen
Vastuuvapauden myöntäminen
Vision viestintä hallitukselle
Toiminnan suunnittelu
Suorituksen ohjaus
Toiminnan laillisuuden valvonta
Riskien hallinta
Tulosten seurantaprosessi jaraportointi
Strategian toteutus ja raportointi
ASIAKKUUDEN HOITOMALLI
Tuotetarjooman hallinta- ja kehitysprosessi
Uusien asiakkaiden hankintaprosessi
Toimitusprosessi
Asiakassuhteen-hoitoprosessi
Asiakaspalvelu-prosessi
Ohjaus-
ryhmät
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma
80
Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010
niistä johdettavien ICT-ratkaisujen ja palveluiden kehitystä KPK ICT:ssa. Organisaation oma
henkilöstö minimoidaan siten, että yhtiön oma henkilökunta keskittyy esimerkiksi:
Osaamisverkoston johtamiseen, ohjaukseen ja seurantaan
Asiakkuuden hallintaan sekä ICT-toiminnan ja – palveluiden kehittämisen suunnitteluun ja
toimeenpanoon yhteistyössä omistaja-asiakaskuntien kanssa
Teknologiavaatimusten ja kokonaisarkkitehtuurin määrittelyyn ja ylläpitoon
Palveluiden järjestämiseen (asiantuntija-, sovellus- ja infrastruktuuripalvelut)
Kunnille järjestettävien ICT-palveluiden tilaus-toimitusketjun sekä laadun valvomiseen ja
kehittämiseen
Kuntien ICT-palveluiden asiakaspalvelun ja palvelutason johtamiseen
KPK ICT kehityssalkun ja -hankkeiden johtamiseen ja koordinointiin,
Kehityshankkeiden koordinointiin ja läpivientiin
Varsinainen sovelluskehitystyö sekä ICT-palveluiden toimittaminen kunnille hankitaan KPK
ICT:n kumppaneilta eli markkinoilta olevilta ICT-toimittajilta.
Seuraavassa kuvassa esitetään KPK ICT:n organisaatio. Siihen liittyvät roolit, osaamistarpeet ja
vastuunjako on kuvattu tarkemmin luvussa 10.
Kuva 10.3. KPK ICT Organisaatio
10.3 Palveluiden kehittämisen organisointi
KPK ICT:n roolina palveluiden kehittämisessä on seurata ja kerätä kuntien palvelutarpeita sekä
organisoida näiden tarpeiden pohjalta palveluiden kehittämisprojekteja yhdessä kuntien,
avainsidosryhmien ja ICT-toimittajien kanssa.
Roolijako palveluiden kehittämisprojekteissa on seuraava:
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma
81
Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010
Kuntien rooli palveluidenkehittämisessä on tuoda esiin toiminnasta tulevia tarpeita uusien
palveluiden kehittämiseksi tai vanhojen palveluiden muuttamiseksi. Kunnat osallistuvat
alueidensa osaamiskeskusten kautta palveluiden määrittelytyöhön.
Ohjausryhmien rooli on tuottaa palveluideoita kuntien toimintatarpeista ja tehdä niiden
pohjalta toteutettavien palveluiden tarvemäärittelyjä. Ohjausryhmät valmistelevat
käynnistettävät palveluiden kehittämisprojektit ja niiden käynnistämisestä tekee päätökset
KPK ICT:n ylin johto.
KPK ICT:n rooli palveluiden kehittämisessä on seuloa palveluideat ja organisoida
palveluiden kehittämisprojektit ja niiden hallinta salkunhallinnan metodologian mukaisesti.
KPK ICT vastaa palveluiden toteuttamiseen liittyvistä hankinnoista, projekteista ja
käyttöönotosta.
ICT-toimittajien rooli on osallistua tarvittaessa määrittelytyöhön teknisinä asiantuntijoina
ja toteuttaa KPK ICT:n tilaamat palvelut.
KPK ICT:ssa on määritelty salkunhallinnan malli ja metodologia kokonaisuuden kehittämiseksi.
Näin vältetään projekti kerrallaan tehtävä kehitys. Kehitys- ja projektisalkkuja johdetaan joko
yhtiön tai ohjausryhmien tasolla.
KPK ICT luo tarkat palvelutason määritykset ja valvontakäytännöt, joiden avulla eri toimittajien
palvelutasoa tullaan mittaamaan ja valvomaan. Vastaavasti yhtiön ja palvelua ostavan kunnan
väliset palvelutasot määritetään tarkasti ja niitä tullaan valvomaan formaalien käytäntöjen
avulla.
KPK ICT:n oma suorituskyvyn hallinta keskittyy kustannustehokkaaseen palvelutuotannon
hallintaan, joka luo lisäarvoa kuntien peruspalveluiden kehittämiseen ja tehokkuuden
monitorointiin.
10.3.1 Ohjausryhmät
Asiakkaiden pääasiallinen vaikuttamiskanava on organisoitu ohjausryhmämuotoon.
Ohjausryhmät ovat KPK ICT:n sisäisiä organisaatioita, joissa on omistaja-asiakkaiden ja KPK
THH:n edustus. Niiden tarkoitus on yhdistää kuntien, kuntayhtymien ja muiden asiakkaiden
vaatimukset ja tulevaisuuden tarpeet yhteen.
Ohjausryhmät asettavat tarvittaessa viiteryhmiä tärkeimpien asiakastarpeiden
prosessikuvauksiin ja kehityspolun suunnitteluun. Määrittely sisältää myös teknologiavalinnat
sekä -reunaehdot, kehitysvaiheet, aikataulun ja resurssitarpeen. Mikäli asiakas haluaa yhteisestä
määrittelystä poikkeavan ratkaisun ja on valmis kattamaan lisäräätälöinnistä aiheutuvat
kustannukset, palvelukeskus voi tuottaa myös oletuskonseptista eroavia palveluita.
Ohjaus- ja viiteryhmät siis yhdistävät asiakkaiden tarpeita ja kokoavat ideoita järjestelmistä sekä
omistavat jokaisen palveluna tuotetun järjestelmän konseptin. Palvelukeskus puolestaan omistaa
järjestelmän toteutuksen. Viiteryhmiä voidaan tulevaisuudessa luoda esimerkiksi asiakaskuntien
ydinprosessien, ICT-toiminta-alueittain tai muun perusteen mukaisesti siten, että toiminnan
kehittäminen on mahdollisimman laadukasta ja tehokasta. Alla on kuvaus ohjausryhmien
roolista ja mallista.
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma
82
Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010
Kuva 10.4. Ohjausryhmät pysyvinä KPK ICT:n ja kuntien edustajien toimieliminä
10.4 KPK THH Oy asiakkaana ja sidosryhmänä
THH-alueen ICT-palveluita järjestetään (KPK ICT) ja tuotetaan (KPK THH) omistaja-
asiakaskunnille kahdella eri tavalla.
1. KPK THH tuottaa asiakkaalle THH-alueen kokonaispalvelun sisältäen THH ICT-
palvelut. Tässä vaihtoehdossa KPK ICT järjestää THH ICT – palvelut sisäisesti
yhtiöiden välillä.
2. KPK ICT järjestää asiakkaalle THH-alueen ICT-palveluna, jolloin asiakas operoi
omalla organisaatiollaan ja toimintamalleillaan hyödyntäen THH alueen ICT –
palveluita
Lisäksi KPK ICT ja KPK THH suunnittelevat ja konseptoivat yhtenäisen asiakkuuden
hallinnan hoitomallin, jonka avulla luodaan yhteiset näkemykset, käytännöt ja toimintatavat
asiakkuuden hallinnan sekä asiakaspalvelun osalta.
Alla on yhteenveto palveluiden tuottamisen mallista.
Kuva 10.5. KPK ICT ja KPK THH Oy palveluiden järjestäjänä
KPK ICT ja KPK THH pyrkivät palveluiden järjestämisessä sekä toiminnan jatkuvassa
kehittämisessä huomioimaan potentiaaliset yhtiöiden liiketoimintojen väliset synergiahyödyt.
Molemmat yhtiöt tuottavat ristiin toisilleen palveluja oman palvelutarjooman ja vahvuuksiensa
Yhtiökokous
Hallitus
Toimitusjohtaja
Ohjausryhmä
Viiteryhmä 2
Johtoryhmä
Viiteryhmä 3Viiteryhmä 1
Ohjausryhmä
Viiteryhmä 2 Viiteryhmä 3Viiteryhmä 1
Ohjausryhmä
Viiteryhmä 2 Viiteryhmä 3Viiteryhmä 1
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma
83
Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010
puitteissa. KPK ICT järjestää asiantuntija-, sovellus- ja infrastruktuuripalveluita KPK THH:lle.
Vastaavasti KPK THH tuottaa talous- ja henkilöstöhallinnon sekä muita tukitoiminnon
palveluita KPK ICT:lle. Ristiin myytävät palvelut on listattu alla olevassa kuvassa.
Kuva 10.6. KPK ICT ja KPK THH Oy väliset synergiahyödyt
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma
84
Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010
11 Roolit, osaamistarpeet ja vastuut
11.1 Avainhenkilöiden roolit ja vastuualueet
KPK ICT:n roolien suunnittelussa huomioidaan palvelukeskuksen organisaatiorakenne ja
tavoitetilan määritelty toimintamalli. Roolit, niissä tarvittava avainosaaminen ja prosessivastuut
palvelukeskuksen eri organisaatiotasoilla on kuvattu alla.
11.1.1 KPK ICT:n johtoryhmä, hallitus ja ohjausryhmät
KPK ICT johtoryhmän jäseniltä edellytetään oman vastuualueensa syvää osaamista ja
pitkäaikaista kokemusta sekä hyvää yhteiskunnallista näkemystä ja verkostoitumistaitoa
asiakaskunnassa. Toimitusjohtaja nimittää johtoryhmän. Johtoryhmälle ei ole kaavailtu
omaa prosessivastuuta, johtoryhmän jäsenille on omia prosessivastuita rooliensa perusteella.
KPK ICT hallituksen jäseniltä edellytetään pitkäaikaista ICT-toimialan osaamista julkisella
sektorilla sekä hyvää yhteiskunnallista näkemystä ja verkostoitumistaitoa sidosryhmissä.
Hallitus vastaa Omistajaohjauksen prosesseista. Omistajat nimeävät hallituksen jäsenet ja
päättävät jäsenmäärän. Hallituksen kokouksiin voivat osallistua hallituksen kutsumat
pysyvät asiantuntijat.
Palvelukehityksen ja toiminnan kehityksen ohjausryhmät ovat työryhmiä, joissa on mukana
asiakkaiden edustus. Ohjausryhmät osallistuvat palveluiden ja palvelukeskuksen toiminnan
kehittämiseen. Ohjausryhmien jäseniltä edellytetään oman erikoisalueensa osaamista,
tiimityöskentelytaitoa ja julkisen sektorin toiminnan erikoispiirteiden ymmärrystä.
Ohjausryhmillä ei ole nimettyä prosessivastuuta.
11.1.2 KPK ICT organisaation avainhenkilöt
KPK ICT Toimitusjohtajan vastuulla on organisaation operatiivisen toiminnan kehittäminen
organisaation strategian mukaisesti sekä organisaation tavoitteiden asetanta ja
henkilöstöjohtaminen. Toimitusjohtajalla on yleistoimivalta yhtiön kehittämiseen ja
kokonaisvastuu yhtiön toiminnasta ja tuloksesta. Toimitusjohtaja raportoi yhtiön
hallitukselle. Johtajalla tulee olla kokemusta ICT-palveluiden johtamisesta, laaja
kuntasektorin vaikuttajaverkosto ja hyvä toimialaosaaminen sekä näkemystä julkisen
sektorin tulevaisuuden ICT-kehityksestä. Toimitusjohtaja on vastuussa strategisen
suunnittelun prosessista.
Asiakkuuden hoito – prosessin omistaja johtaa asiakkuuden hoitoprosessia ja sen
kehittämistä, vastaa KPK ICT:n sidosryhmäyhteistyöstä ja toimii esimiehenä
aluevastaaville. Johtajalla tulee olla kokemusta myynti- ja vaikuttamistyöstä sekä hyvä
verkosto- ja toimialaosaaminen kuntasektorilla. Johtaja toimii prosessin omistajana
Asiakkuuden hoito ja sidosryhmäyhteistyö – prosessialueille.
Palveluiden johtaminen – prosessin omistaja vastaa palveluiden kehittämisestä,
konseptoinnista ja tuotteistuksesta. Johtaja vastaa myös palveluiden tehokkuudesta,
jatkuvuudesta ja palvelutuotannon ohjauksesta sekä käytäntöjen yhtenäisyydestä.
Alueellisten kehittämisvastuiden ohjaaminen kuuluu Palveluiden johtaminen – osa-alueen
johtajan vastuulle. Johtaja toimii esimiehenä ohjelmavastaaville ja palveluvastaaville.
Johtajalla on oltava pitkä kokemus ICT-palveluiden johtamisesta, kehittämisestä ja
hallinnasta sekä näkemys kuntasektorin tulevaisuuden ICT-kehityksestä. Johtaja omistaa
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma
85
Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010
salkunhallinnan, palveluiden kehityksen, kokonaisarkkitehtuurisuunnittelun,
toimittajahallinnan, hankintojen hallinnan ja palveluiden toimituksen ja tuen prosessialueet.
Hallinto ja kehittäminen – prosessin omistaja vastaa KPK ICT:n taloushallinnon, toiminnan
seurannan ja henkilöstöhallinnon järjestämisestä. Johtaja vastaa lisäksi KPK ICT:n oman
toiminnan ja osaamisen kehittämisestä. Oman toiminnan kehittäminen kattaa mittareiden ja
raportoinnin suunnittelun, prosessi- ja organisaatiosuunnittelun, menetelmistöt ja
laadunhallinnan. Johtajalla tulee olla kokemusta organisaation toiminnan kehittämisestä
(verkostot, governance, ITG) sekä hallintopalveluiden järjestämisestä. Johtajan vastuulla
ovat prosessialueista oman toiminnan kehittäminen ja hallinto (taloushallinto, toiminnan
seuranta, henkilöstöhallinto).
Innovaatiot ja teknologiat – prosessin omistaja osallistuu KPK ICT:n strategian, toiminnan
ja palveluiden kehittämiseen, visioi uusia innovatiivisia ratkaisuja ja seuraa globaaleja ICT-
trendejä. Prosessin omistaja on luova kehittäjä, joka kykenee innovointiin. Johtajalla on
vastuulla innovoinnin ja teknologiastrategioiden prosessialueet.
Aluevastaava vastaa alueellisesti KPK ICT:n palvelulupauksista alueella sekä
kehityslupauksista konsernille. Aluevastaava vastaa lisäksi alueellisesta asiakashoidosta ja
sidosryhmäyhteistyöstä. Aluevastaava toimii esimiehenä alueellisille asiakasvastaaville ja
ratkaisupäälliköille. Aluevastaavalla tulee olla kokemusta esimiestyöstä ja johtamisesta,
myynti- ja vaikuttamistyöstä sekä hyvä kuntasektorin toimialaosaaminen. Aluevastaava
vastaa alueellisesta sidosryhmäyhteistyön prosessista.
Asiakasvastaava toimii asiakkaan kontaktipintana palvelun järjestämiseen ja kehittämiseen
liittyvissä asioissa (esimerkiksi palvelusopimusasiat ja asiakaspalautteen toimittaminen)
Asiakasvastaavalla tulee olla kokemusta myynti- ja vaikuttamistyöstä sekä hyvä
kuntasektorin toimialaosaaminen. Asiakasvastaava ei omista prosesseja.
Ratkaisupäällikkö tekee kehityssuunnittelua ja toteutustyötä yhdessä asiakkaan kanssa.
Ratkaisupäällikkö erikoistuu valitun toimialan prosesseihin ja mahdollisesti johonkin ICT-
kyvykkyyteen. Ratkaisupäälliköllä tulee olla vahva toimiala- ja ICT-osaamisen
yhdistäminen. Ratkaisupäällikkö ei omista prosesseja.
Ohjelmavastaava vastaa omalla vastuullaan olevasta strategisesta ohjelmasta ja siihen
kuuluvista projekteista ja kehityshankkeista. Ohjelmavastaavalla tulee olla toimiala- ja
esimiesosaamista sekä kokemusta laajojen ICT-hankkeiden läpiviennistä. Ohjelmavastaava
vastaa uusien palveluiden kehityksen ja salkunhallinnan prosesseista.
Palveluvastaava vastaa nimetyllä palvelualueella sovitun palvelutason mukaisen palvelun
järjestämisestä sekä palvelun tuotannon aikaisesta kehityksestä. Tukimallista,
käyttöönotosta ja toimittajahallinnasta vastaavat nimetyt palveluvastaavat yhtenäisesti yli
kaikkien palveluiden. Asiantuntijapalveluiden palveluvastaava toimii esimiehenä
asiantuntijoille. Palveluvastaavalla tulee olla kokemusta toimittajayhteistyöstä ja ICT-
palveluiden tuottamisesta ja järjestämisestä. Substanssipalveluiden palveluvastaavat eivät
omista prosesseja, toimituksen ja tuen osa-alueiden nimetyt palveluvastaavat omistavat
oman vastuualueensa prosessit: käyttöönotto, tukimalli ja palveluiden hallinta.
Menetelmävastaava kehittää KPK ICT:n omaa toimintaa ja osaamista (mittareiden ja
raportoinnin suunnittelu, prosessi- ja organisaatiosuunnittelu, menetelmistöt, laadunhallinta)
Menetelmävastaavalla tulee olla kokemusta yleisten ICT-viitekehysten soveltamisesta
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma
86
Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010
käytäntöön ja mittaamisen ja raportoinnin asiantuntijuutta. Menetelmävastaava vastaa oman
toiminnan kehittämisen prosessista.
Asiantuntija
11.1.3 KPK ICT:n toimintaan liittyvät kuntatoimijat
Pääkäyttäjä vastaa käyttäjien ja kunnan työntekijöiden ICT-palveluiden ensimmäisen tason
prosessi- ja teknisestä tuesta ja koulutuksesta kunnassa. Pääkäyttäjä vastaa usein myös
käyttövaltuushallinnasta. Pääkäyttäjiä on yleensä useita ja vastuut ovat usein jakautuneet
toimialoittain tai järjestelmittäin. Pääkäyttäjä liittyy osaksi KPK ICT:n tukimallia ja
häiriönhallintaprosessia, mutta pääkäyttäjällä ei ole varsinaista prosessivastuuta KPK ICT:n
näkökulmasta. Pääkäyttäjä on kuntatoimijan nimeämä henkilö.
Kuntatoimijan sopimusvastaavana toimii usein kunnanjohtaja/kaupunginjohtaja, tai
keskushallinnon tai toimialajohtotason henkilö, joka vastaa yhteistyöstä KPK ICT:n kanssa.
Sopimusvastaava on kuntatoimijan nimeämä henkilö, jolla KPK ICT:n näkökulmasta ei ole
kuitenkaan varsinaista prosessivastuuta.
Yhdellä palvelukeskuksessa työskentelevällä voi olla monen eri roolin tehtäviä. Esimerkiksi
ratkaisupäällikkö saattaa toimia myös asiantuntijan roolissa.
Toiminnan perustamisvaiheessa avainhenkilöitä ovat toimitusjohtaja, asiakkuuden hoidosta
vastaava johtaja ja Palveluiden johtaminen-toiminnosta vastaava johtaja, joiden tulee olla
mukana hankkeessa jo ennen varsinaisen palvelukeskustoiminnan aloittamista, sillä palveluiden
ja toiminnan kehittäminen, yhteydenpito asiakkaisiin ja osaamisverkoston kokoaminen tulee
aloittaa hyvissä ajoin.
Asiakas päättää mitä KPK ICT: järjestämiä palveluita se ottaa käyttöön ja mikä tarjotuista
palvelutasoista on sen tarpeisiin sopivin. Laajimmillaan KPK ICT voi tarjota kuntatoimijalle
ICT-alueen kokonaispalvelun ja suppeimmillaan vain yksittäisiä palveluita kuntatoimijan itse
tuottamien tai muuta kautta hankkimien ICT-palveluiden täydentämiseksi.
KPK ICT:n tarvitsema kokonaishenkilöstön tarve on riippuvainen asiakkaaksi tulevien kuntien
lukumäärästä, koosta, ensimmäisen vaiheen palveluiden kompleksisuudesta ja volyymimääristä.
Asiakkaiden mukaantulon on tarkoitus tapahtua portaittain vuosien 2010 – 2014 aikana, joten
henkilöstötarve kasvaa vastaavasti portaittain näiden muuttujien kautta.
11.2 Ydinosaaminen ja esimerkinomainen elämänkaarimalli
KPK ICT:n toiminta perustuu vahvaan kunta-ala toiminnan osaamiseen (esim. lait, asetukset,
toimintaympäristö, toimintamallit, prosessit, jne) sekä kuntatoimijoiden tarpeiden
ymmärtämiseen ja yhdistämiseen.
Kuntakentän ICT-kokonaiskuvan ymmärrys ja kehityskyky syntyvät osittain olemassa olevan
tiedon perusteella ja osittain se pitää rakentaa palvelukeskukseen. Tietoa on olemassa ja sitä
löytyy sekä tutustumalla asiakaskuntien ydinprosesseihin, arkkitehtuuri- ja ICT-ratkaisuihin
sekä toimialan eri sidosryhmien kehittämiin näkemyksiin, olemassa oleviin palveluihin tai
valmiisiin materiaaleihin.
Kuntien tarpeiden ja toimintatapojen ymmärrystä ja osaamista kerrytetään onnistuneen ja
laadukkaan asiakkuuden hallinnon hoitomallin avulla. Asiakkuuksista saadun tiedon avulla
palvelukeskus päivittää säännöllisin väliajoin liiketoimintastrategiaansa sekä laatii tarvittavat
päätökset palvelutarjontansa laajentamisesta ja kehittämisestä. Yhtiön on tarkoitus toimittaa
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma
87
Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010
korkean jalostusasteen valmiita palveluita, jolloin asiakastarpeiden täsmällinen ymmärrys ja
asiakkaiden sitouttaminen kehityshankkeisiin on avainkriteeri toiminnan menestymiselle.
Asiakkuuksiin liittyviä toimintatapoja ja osaamista palvelukeskuksessa ei voida alkuvaiheessa
olettaa olevan, vaan ne pitää rakentaa. Toimivien asiakaskonseptien rakentaminen on erityisen
tärkeä yhtiön alkuvaiheen tehtävä.
ICT-palveluiden strategian mukainen järjestäminen sekä tavoiteltavien hyötyjen saavuttaminen
vaatii palvelukeskukselta vankkaa kykyä hallita kehitys- ja projektisalkkuja. Yhtiö vastaa sekä
koko kuntakentän ICT-projektisalkun seurannasta, että omien hankkeidensa hallinnasta. Sillä
pitää olla kokonaiskoordinoinnin vastuu eri projekteissa sekä käytännön työkalut, joilla
kokonaissalkkua seurataan ja hallitaan. Sen pitää kyetä tuottamaan luotettavia budjetti-,
resursointi- ja aikataulusuunnitelmia sekä viemään projekteja läpi suunnitelmien mukaisesti.
Samalla toimiva salkunhallinta lisää palvelukeskuksen läpinäkyvyyttä asiakkaille ja antaa hyvän
pohjan toimivan hallintomallin luomiselle.
Valtakunnallisen palvelukeskuksen on tärkeää pitää huolta tuottavuudestaan, tehokkuudestaan
ja vaikuttavuudestaan johtuen pitkäaikaisista asiakkuuksista. Jotta palvelukeskus kykenee
pitämään huolta tuottavuudestaan ja uudistamaan toimintaansa, täytyy sen jatkuvasti tehdä
ulkopuolista vertailua ja etsiä organisaationsa sisältä uusia ideoita toiminnan tehostamiseen.
Palvelukeskuksen tehtävänä on suunnitella, toteuttaa ja ylläpitää yhtenäiset toimintamallit,
arkkitehtuuri ja sovelluskartta kuntakentälle. KPK ICT tulee aina suunnitella
palvelutarjontaansa yhtenäisen toimintastrategian ja kokonaisarkkitehtuurin linjausten ja
periaatteiden kautta, eikä yksittäisten toimintojen tai asiakkaiden näkökulmasta. Merkittävin
riski yhtenäisen ja hyvin integroidun palvelutarjonnan synnyttämiselle on päätöksenteon ja
suunnittelun siilomaisuus.
Tunnistetut organisaation kyvykkyys- ja osaamistarpeet on jäsennetty ja yhteenvedetty
seuraavaan kolmeen kokonaisuuteen:
1. yhtiön osaamisalueet
2. verkoston yleiset osaamisalueet ja
3. verkoston erikoistumisalueet.
11.2.1 Yhtiön osaamisalueet (alustava listaus)
Palvelukeskus toimii konsernijohtoisesti yli alueellisten toimipisteiden. Alla on listattu yhtiön
osaamisalueet, joiden kautta valtakunnallista ja verkostomaisesti toimivaa KPK ICT:tä
johdetaan, ohjataan ja seurataan.
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma
88
Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010
Kuva 11.1 Konsernijohtoisen yhtiön tunnistetut osaamisalueet
11.2.2 Verkoston yleiset osaamisalueet (alustava listaus)
KPK ICT toimii valtakunnallisesti ja verkostomaisesti. Verkoston toimipisteille on tunnistettu
seuraavia kaikille yhteisiä osaamistarpeita, joiden varaan palveluiden järjestäminen,
asiakkuuden hallinta ja hoitaminen, asiakaspalvelu sekä toiminnan muu operatiivinen
pyörittäminen tullaan organisoimaan.
Kuva 11.2 Verkoston yleiset osaamisalueet
11.2.3 Verkoston yleiset erikoistumisalueet (alustava listaus)
KPK ICT:n toiminnan jatkuvan kehittämisen näkökulmasta osaamisverkosto erikoistuu omien
vahvuuksien ja osaamisten mukaisesti siten, että jokainen osaamiskeskittymä tai toimipiste
vastaa oman vastuualueen kansallisten ratkaisujen, palveluiden tai konseptien suunnittelusta ja
käyttöönotoista. Alla on tunnistettu alustava listaus mahdollisista verkoston
erikoistumisaluevaihtoehdoista.
1. Strategia ja johtaminen2. Asiakkuuksien hankinta ja –hallinta3. KPK ICT verkoston johtaminen4. Kehitys-, palvelu- ja projektisalkun hallinta5. Uusien palveluiden kehittäminen ja palvelukonseptointi (sis.
kustannushyötylaskelma-konsepti)6. Palveluketjun ohjaus 7. Palveluiden järjestäminen8. KPK ICT organisaation kehittäminen9. Liiketoiminnan tukitoiminnot
• Henkilöstöhallinto (ostetaan KPK THH:lta)• Taloushallinto (ostetaan KPK THH:lta)
10.Kansallinen sidosryhmien hallinta
YHTIÖN OSAAMISALUEET
1. Kunta-alan toiminnan tuntemus, esim. • Lait ja asetukset• Toimintaympäristö• Toimintamallit• Prosessit
2. Asiakas- ja ratkaisuosaaminen3. ICT kehittämishankkeiden läpivienti sekä muutoksenhallinnan tuki4. Alueellinen ICT markkinatuntemus5. Kustannushyötyanalyysin laatiminen
VERKOSTONYLEISET OSAAMIS-
ALUEET
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma
89
Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010
Kuva 11.3 Verkoston erikoistumisalueet
11.2.4 Elämänkaarimallin mukaiset verkoston erikoistumisalueet (alustava listaus)
Kuntatoimijoiden palvelutuotantoa ja – järjestämistä sekä toiminnan kehittämistä ohjaa malli
yksittäisen asiakkaan ja kuntalaisen elämänkaaresta, mistä on alla esitetty yksi esimerkki.
Kuva 11.4 Elämänkaarimalli
KPK ICT:n tavoitteena on luoda laadukkaita ja kustannustehokkaita palveluinnovaatioita ja –
ratkaisuja koko loppuasiakkaan elämänkaaren ajan. Varmistaakseen palveluiden järjestämisen ja
toiminnan kehittämisen kattavuuden sekä luodakseen loistavia erikoistumismahdollisuuksia
osaamisverkoston toimijoille, alla on esitetty edellisessä luvussa esitettyjen erikoistumisalueiden
jaottelu elämänkaarimallin mukaisesti.
1. Kansallinen markkina- ja teknologiatuntemus sekä toimittajan- ja sopimuksenhallinta2. ICT hankinnat ja osto-osaaminen (sis. ICT ulkoistus)3. PMO ja projektinhallinta4. Kokonaisarkkitehtuuri (ml. MDM/DW/BI)5. Tietoturva ja riskienhallinta6. Tietosuoja7. IAM8. Asiakastukimalli ja tapahtumanhallinta (sis. service desk)9. Sovellusten ylläpito10. Infrastruktuuri11. Loppukäyttäjien osaamispalvelut12. Ruotsinkieliset palvelut13. Asiahallinto (ml. arkistointi)14. Talous- ja henkilöstöhallinto15. Kunta-asiakkaiden sähköinen asiakaspalvelu (ml. sähköinen asiointi)16. Palveluohjaus ja palvelusetelijärjestelmät17. SOTE/Perusterveydenhuolto18. SOTE/Erikoissairaanhoito19. SOTE / Sosiaalityö20. SOTE / Vanhustyö21. SOTE / Kotihoito22. SOTE / Päivähoito23. SIVISTYS / Perusopetus24. SIVISTYS/ Toinen aste25. TEKNINEN TOIMI / Yhdyskuntatekniikka26. Hankintatoimi ja logistiikka27. Paikkatietopalvelut28. Tiedolla johtaminen29. Yhteisölliset työkalut & etäpalvelut
VERKOSTONERIKOISTUMIS-
ALUEET
Terveyden-huolto
Asuminen ja rakentaminen
Muut palvelut Hallinto-palvelut
Seniori-palvelut
Lapsiperheet
ja nuorten palvelut
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma
90
Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010
Kuva 11.5 Verkoston erikoistumisalueet elämänkaarimallin mukaisesti jaoteltuna
23
Kansallinen markkina- ja teknologiatuntemus sekä toimittajan- ja sopimuksenhallinta
X
ICT hankinnat ja osto-osaaminen (sis. ICT ulkoistus)
X X
PMO ja projektinhallinta X
Kokonaisarkkitehtuuri (ml. MDM/DW/BI)
X
Tietoturva ja riskienhallinta
X
Tietosuoja X
IAM X
Asiakastukimalli ja tapahtumanhallinta (sis. service desk)
X
Sovellusten ylläpito X
Infrastruktuuri X
Loppukäyttäjien osaamispalvelut
X
Ruotsinkieliset palvelut X X X X X X
Asiahallinto (ml. arkistointi)
X X X X X X
Talous- ja henkilöstöhallinto
X
Kunta-asiakkaiden sähköinen asiakaspalvelu (ml. sähköinen asiointi)
X X X X X X
Palveluohjaus ja palvelusetelijärjestelmät
X X X X
SOTE/Perusterveydenhuolto
X
SOTE/Erikoissairaanhoito X
SOTE / Sosiaalityö X
SOTE / Vanhustyö X
SOTE / Kotihoito X
SOTE / Päivähoito X
SIVISTYS / Perusopetus X
SIVISTYS/ Toinen aste X
TEKNINEN TOIMI / Yhdyskuntatekniikka
X
Hankintatoimi ja logistiikka
X
Paikkatietopalvelut X
Tiedolla johtaminen X X X X X X
Yhteisölliset työkalut & etäpalvelut
X X X X X X
nn….
Erikoistu-misalueet
Elämänkaari(Luonnos) Terveyden-
huolto Asuminen ja
rakentaminen Muut palvelut
Hallinto-palvelut
Seniori-palvelut
Lapsiperheet
ja nuorten palvelut
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma
91
Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010
12 Palvelukeskuksen perustamissuunnitelman talous, rahoitus ja riskianalyysi
KPK ICT:n rahoitustarvetta on selvitetty palvelukeskuksen taloudellisilla laskelmilla.
Taloudelliset laskelmat koostuvat KPK ICT:n tuloslaskelmasta, taseesta ja
kassavirtalaskelmasta.
Laskelmat pohjautuvat kuntatakaukseen ja 3 % pääomalainan korkotasoon. Kaiken lainan ei
kuitenkaan tarvitse olla lähtökohtaisesti oman pääoman ehtoista. Vaihtoehtoinen skenaario
ilman kuntatakausta 10 % pääomalainan korolla on myös esitetty alla olevassa yhteenvedossa.
Tuloslaskelma, tase ja kassavirtalaskelmat on kuitenkin laskettu ja kuvattu tässä luvussa
ainoastaan 3 % skenaarion avulla
Kuva 12.1 KPK ICT:n rahoituslaskelmien yhteenveto
12.1 Taloudellisten laskelmien oletukset
Laskelmat on toteutettu seuraavien oletuksien pohjalta
12.1.1 Liikevaihto
Palvelukeskuksen taloudellisen mallinnuksen pohjaksi on määritelty palvelukohtaiset
investointitarpeet sekä vuosittaiset käyttö- ja ylläpitokustannukset
o Hinnoittelu perustuu tasaiseen palvelukohtaiseen katteeseen tarkasteluperiodilla
2010 – 2014
Mallissa on oletettu, että vuoteen 2014 mennessä on saavutettu noin 40 %:n
markkinaosuus väestöpohjan mukaan laskettuna
o Väestöpohja vuonna 2010 on 0,6 miljoonaa ja se kasvaa 2,1 miljoonaan vuoteen
2014 mennessä
Palveluiden hinnoittelu on kustannuslähtöinen ja se perustuu tasaiseen laskennalliseen
katteeseen tarkasteluperiodilla 2010 – 2014
Liikevaihdon jakauma vuonna 2014 (pääomalainan korko 3%), milj.€
Pääomalainan korko 3 %
• Tarvittava pääomalaina 18,0 milj. €
• Katetasovaatimus 14,4%
• Liikevaihto 2014: 76,7 milj. €
• Liikevoittoprosentti 2014: 12,1 %
• Kassa 2014: 18,0 milj. €
− Alin arvo 0,87 milj. € (2011)
Pääomalainan korko 10 %
• Tarvittava pääomalaina 20,0 milj. €
• Katetasovaatimus 18,0 %
• Liikevaihto v. 2014 80,4 milj. €
• Liikevoittoprosentti 2014: 14,8 %
• Kassa 2014: 20,0 milj. €
– Alin arvo 0,4 milj. € (2011)
• Kaiken lainan ei tarvitse olla oman pääoman ehtoista, mutta laskelmien yksinkertaistamiseksi lainaa ei ole jaettu oman ja vieraan pääoman ehtoiseksi
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma
92
Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010
Palvelualue Liikevaihto
Määritellyt käynnistys- ja sisäänottovaiheen sovelluspalvelut 27,0 milj. €
Näihin liittyvät asiantuntijapalvelut 9,3 milj. €
Käynnistys- ja sisäänottovaiheen tuotteistetut
infrastruktuuripalvelut
24,5 milj. €
Kehityssalkun uudet palvelut 15,9 milj. €
Yhteensä 76,7 milj. €
Käynnistys- ja sisäänottovaiheeseen liittyvät sovellus-, infra- ja asiantuntijapalvelut
muodostavat 79 % vuoden 2014 liikevaihdosta
12.1.2 Kannattavuus
Malli olettaa palvelukohtaisen katteen ml. investoinnit
Yhtiö toimii kaupallisin periaattein ja tavoitteena ei ole tuottaa enemmän voittoa kuin
mitä tarvitaan vakaan ja kehittyvän toiminnan rahoituksen turvaamiseksi. Yhtiön toiminta
on aluksi tappiollista perusinvestointien vuoksi
o Tämä huomioidaan pääomitusvaiheessa ja rahoitusrakennetta suunniteltaessa
o Ensimmäisten vuosien tappio katetaan seuraavien toimintavuosien aikana
Tarkoitus on, etteivät kuntien nykyisten palveluiden ICT-kokonaismenot kasva verrattuna
tilanteeseen ilman yhtiön perustamista
Sopivan liikevoiton synnyttäminen on myöhemminkin perusteltua investointien
rahoittamiseksi ja toiminnan puskurirahaston ylläpitämiseksi sekä pääomalainojen
takaisinmaksamiseksi
12.1.3 Tuloslaskelma
Markkinaosuus alussa 11 % väestöpohjasta, vuonna 2014 noin 40 %
Kehitystyö on arvioitu tuotteittain; kokonaispanostus 2010 – 2014 noin 40 milj. €
Hallinto-organisaatiossa on aluksi 5 henkilöä ja KPK ICT:n palveluksessa
käynnistysvaiheessa kaiken kaikkiaan 44 henkilöä. Henkilömäärä kasvaa liikevaihdon
kasvaessa
Palvelukeskuksen tarkempi toimintamalli määrittää mitkä toiminnot tullaan toteuttamaan
omana toimintana ja mitkä ostetaan ostopalveluna. Tämä vaikuttaa palvelukeskuksen
kulurakenteeseen.
Mukana olevat kunnat saavat palvelut, joihin sisältyy merkittävä järjestelmäkehityspanos
alenevin kokonaiskustannuksin perustuen konsolidointi- ja integrointihyötyihin
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma
93
Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010
12.1.4 Tarjottavien palveluiden yhteys kuntien nykyisiin toimintoihin
Liikevaihtoa on mallinnettu perustuen lanseerattavien palveluiden arvioituihin
kustannuksiin ja volyymeihin
Yhteyttä kuntien nykyiseen toimintaan ei ole analysoitu tässä vaiheessa
12.1.5 Tase ja kassavirta
Alkupääomitus tapahtuu kuntien oman pääoman ehtoisella sijoituksella.
Osakkeen merkintähinnat per kuntalainen tulee olemaan:
1,00 € / osake 30.10.2010 saakka
3,00 € / osake 31.3.2011 saakka, minkä jälkeen
6,00 € / osake tai yhtiökokouksen 2/3 -enemmistöllä päättämä alhaisempi
merkintähinta
Muilta rahoittajilta tarvittava pääomalaina on n. 18 milj. €
Kunnilta odotetaan takausta tai sitoumusta ostaa pääomalainasaatava rahoittajilta, jos
yhtiö ei pysty maksamaan sitä määräajassa takaisin
Pääomalainan korot maksetaan vuosittain
Tuotekehitysmenoista aktivoidaan 4 vuodeksi 100 % investoinneista. Tuloslaskelmassa
investoinnit on jyvitetty eri vuosille, ja ne veloitetaan kunnilta. Kunnilta veloitettavia
käyttö- ja ylläpitokustannuksia ei aktivoida
Aktivoitavat investoinnit yhteensä 44,6 milj. € vuosina 2010 – 2014
Pääpaino palveluiden kehittämisessä on asiantuntijapalveluissa, joita ei aktivoida vaan
kirjataan kuluksi
KPK ICT:n omia aktivoitavia investointeja ei ole (toteutetaan pääosin leasing-
sopimuksilla, mukana vuosikuluissa)
Myyntisaamisten ja ostovelkojen kiertoaika on 45 päivää
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma
94
Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010
12.2 KPK ICT:n taloudelliset laskelmat
12.2.1 Tuloslaskelma
Oheisessa taulukossa on esitetty yhteenveto KPK ICT:n tuloslaskelmasta 3 % pääomalainan
korolla.
Taulukko 12.2 KPK ICT:n tuloslaskelma - pääomalainan korko 3 %
12.2.2 Tase
Alla on esitetty KPK ICT:n alustava tase 3 % pääomalainan korolla.
Taulukko 12.3 KPK ICT:n tase
12.2.3 Kassavirtalaskelma
Alla on esitetty KPK ICT:n alustava kassavirtalaskelma 3 % pääomalainan korolla.
Tuloslaskelma Käynnistysvaihe
2010
Sisäänottovaihe
2011
Järjestäymisvaihe
2012
Rationalisointi-
vaihe (1) 2013
Rationalisointi-
vaihe (2) 2014
Liikevaihto 1 117 927 25 059 333 47 866 220 64 007 355 76 663 950
Kulut -1 306 662 -21 566 856 -35 237 572 -47 574 699 -57 594 770
htv 44 97 148 190 191
Poistot -1 338 000 -5 031 725 -7 857 263 -9 832 613 -9 804 325
Liikevoitto -1 526 734 -1 539 249 4 771 385 6 600 043 9 264 855
Liikevoitto-% -6,1 % 10,0 % 10,3 % 12,1 %
Pääomalainan korot -540 000 -540 000 -540 000 -540 000 -540 000
Tulos ennen veroja -2 066 734 -2 079 249 4 231 385 6 060 043 8 724 855
Verot 0 0 -22 205 -1 575 611 -2 268 462
Tilikauden tulos -2 066 734 -2 079 249 4 209 181 4 484 432 6 456 393
Tase Käynnistysvaihe
2010
Sisäänottovaihe
2011
Järjestäymisvaihe
2012
Rationalisointi-
vaihe (1) 2013
Rationalisointi-
vaihe (2) 2014
VASTAAVAA
Käyttöomaisuus 4 014 000 13 757 175 17 202 063 15 270 850 10 705 375
Myyntisaamiset 139 741 3 132 417 5 983 277 8 000 919 9 582 994
Kassa 12 547 857 870 282 1 062 554 7 182 698 18 000 000
VASTAAVAA YHTEENSÄ 16 701 598 17 759 874 24 247 894 30 454 467 38 288 369
VASTATTAVAA
Oma pääoma + pääomalainat 16 538 266 15 064 017 19 843 198 24 507 630 31 089 023
Oma pääoma
Sijoitettu vapaa oma pääoma 605 000 1 210 000 1 780 000 1 960 000 2 085 000
Edellisten tilikausien voitto/tappio 0 -2 066 734 -4 145 983 63 198 4 547 630
Tilikauden tulos -2 066 734 -2 079 249 4 209 181 4 484 432 6 456 393
Oma pääoma ilman pääomalainoja -1 461 734 -2 935 983 1 843 198 6 507 630 13 089 023
Vieras pääoma
Pääomalaina 18 000 000 18 000 000 18 000 000 18 000 000 18 000 000
Ostovelat 163 333 2 695 857 4 404 696 5 946 837 7 199 346
VASTATTAVAA YHTEENSÄ 16 701 598 17 759 874 24 247 894 30 454 467 38 288 369
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma
95
Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010
Taulukko 12.4 KPK ICT:n kassavirtalaskelma
12.3 KPK ICT:n perustamisvaiheen riskianalyysi
KPK ICT:n toiminnan käynnistämiseen liittyy joukko erilaisia riskejä. Riskit voidaan luokitella:
Taloudelliset riskit. Toimintaan liittyy taloudellinen riski, mikäli perustamisvaiheen tai
jatkuvaan toiminnan rahoittamiseen joudutaan käyttämään suunniteltua enemmän
taloudellisia resursseja. Tällöin yhtiön toiminta ei ole taloudellisesti perusteltua.
Toiminnalliset riskit. Toiminnalliset riskit liittyvät siihen, että KPK ICT:n palveluiden,
prosessien tai toiminnan avulla ei saavuteta sille asetettuja vaikuttavuus- ja
tehokkuustavoitteita. Laajoihin palveluiden toteutus ja käyttöönottohankkeisiin liittyy
tyypillisesti aikataulu-, kustannus- ja laaturiskejä, joita on seurattava ja kehitettävä
tehokkaat toimenpiteet näiden riskien toteutumisen estämiseksi ja vaikutusten
minimoimiseksi.
Sopimukselliset riskit. Sopimukselliset riskit liittyvät siihen, että KPK ICT ei onnistu
saamaan kriittistä massaa asiakkaita tai toiminnan käynnistämiseen vaadittavaa
alkupääomaa ei saada kerättyä.
Resurssiriskit. Resurssiriskit liittyvät riskeihin KPK ICT:n henkilöstön rekrytoinnissa ja
jatkuvassa kehittämisessä.
Toiminnan käynnistämisen jälkeen yhtiön jatkuvassa toiminnassa on joukko riskejä, joihin on
varauduttava. Päämääränä on, että yhtiö pystyy tarjoamaan palvelut myös poikkeuksellisissa
olosuhteissa. Suurimmat toiminnalliset riskit liittyvät henkilöstöön, tietojärjestelmiin ja –
laitteisiin, tietoliikenneverkkoihin sekä fyysisiin tiloihin. Henkilöstön osalta on varmistuttava
riittävästä osaamisen turvaamisesta ja kehittämisestä sekä varahenkilöjärjestelyistä.
Tietotekniset ratkaisut on oltava riittävän toimintavarmoja ja niiden tulee tarjota toiminnan
edellyttämä palvelutaso. Tämä saavutetaan tarpeellisella järjestelmien, laitteiden ja verkkojen
kahdentamisella sekä ennen kaikkea hyvin määritellyillä kehittämis- ja ylläpitoprosesseilla.
Fyysiset toimitilat on suojattava toiminnan edellyttämällä tasolla sekä rikoksia että luonnon
aiheuttamia vahinkoja vastaan.
Riskit tunnistetaan ja luokitellaan riskin todennäköisyyden ja riskin toteutuksen aikaisen
vaikutuksen perusteella.
Riskin todennäköisyys:
Kassavirta Käynnistysvaihe
2010
Sisäänottovaihe
2011
Järjestäymisvaihe
2012
Rationalisointi-
vaihe (1) 2013
Rationalisointi-
vaihe (2) 2014
Tilikauden tulos -2 066 734 -2 079 249 4 209 181 4 484 432 6 456 393
Poistot 1 338 000 5 031 725 7 857 263 9 832 613 9 804 325
Investoinnit -5 352 000 -14 774 900 -11 302 150 -7 901 400 -5 238 850
Käyttöpääoman muutos 23 592 -460 151 -1 142 021 -475 501 -329 566
Lainan nostot
Lainan lyhennykset
Pääomalainan nostot 18 000 000
Pääomalainan lyhennykset
Sijoitukset omaan pääomaan 605 000 605 000 570 000 180 000 125 000
Osingonmaksu
Kassavirta 12 547 857 -11 677 575 192 272 6 120 144 10 817 302
Kassa Käynnistysvaihe
2010
Sisäänottovaihe
2011
Järjestäymisvaihe
2012
Rationalisointi-
vaihe (1) 2013
Rationalisointi-
vaihe (2) 2014
Kassa alussa 0 12 547 857 870 282 1 062 554 7 182 698
Kassan muutos 12 547 857 -11 677 575 192 272 6 120 144 10 817 302
Kassa lopussa 12 547 857 870 282 1 062 554 7 182 698 18 000 000
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma
96
Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010
5: Erittäin todennäköinen. Riskin toteutuminen on lähes varmaa. Varasuunnitelmaan tai
vaihtoehtoiseen etenemistapaan siirtyminen on suositeltavaa. Riskin kehittymistä on seurattava
jatkuvasti.
4: Todennäköinen. Riskin toteutuminen on todennäköistä. Varasuunnitelman laatiminen tai
vaihtoehtoisten etenemistapojen kartoittaminen on suositeltavaa. Riskin kehittymistä on
seurattava säännöllisesti.
3: Huomioitava. Riskin toteutumisen mahdollisuus on nähtävissä. Riskin eliminointikeinojen
kartoittaminen on suositeltavaa. Riskin kehittymistä on seurattava.
2: Mahdollinen. Riskin toteutumisen mahdollisuus on nähtävissä joissakin tilanteissa.
1: Epätodennäköinen. Riskin toteutuminen on epätodennäköistä.
Riskin vaikutus toteutukseen:
5: Erittäin vakava. Mahdollinen toteutuksen keskeytyminen. Vaikutus on välitön: Vaikutuksia
ei ole mahdollista torjua tai pienentää.
4: Vakava. Vakava vaikutus toteutuksen aikatauluun, kustannuksiin tai tuotteen laatuun. Vaatii
uudelleensuunnittelua.
3: Merkittävä. Merkittävä vaikutus toteutuksen aikatauluun, kustannuksiin tai tuotteen laatuun.
Vaatii mahdollisesti useita muutoksia suunnitelmaan.
2: Havaittava. Havaittava vaikutus toteutuksen aikatauluun, kustannuksiin tai tuotteen laatuun.
Vaatii johtoryhmätason käsittelyn, mahdollisesti muutoksen suunnitelmaan.
1: Vähäinen. Vähäinen vaikutus toteutuksen aikatauluun, kustannuksiin tai tuotteen laatuun.
Vaatii ilmoituksen johtoryhmälle, mahdollisesti käsittelyn.
Seuraavassa taulukossa on esitetty keskeisimmät KPK ICT:n perustamiseen liittyvät riskit.
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma
97
Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010
Taulukko 12.5 Riskiluettelo
Oheisessa matriisissa riskit on esitetty vaikuttavuuden ja todennäköisyyden mukaisesti:
Taulukko 12.6 KPK ICT:n riskimatriisi
Päätöksentekoprosessin aikataulun venyminen estää toiminnan käynnistäminen suunnitellussa
aikataulussa.
1. Päätöksentekoprosessin aikataulun venyminen estää toiminnan käynnistämisen
suunnitellussa aikataulussa
2. KPK ICT:n osaamisverkostoa ei saada toimintaan eikä toimipisteiden maantieteellisestä
sijoittamisesta päästä yhteisymmärrykseen
3. Asiakasodotusten hallinnassa ja käynnistysvaiheen nopeiden vaikuttavuutta luovien
palveluiden osalta epäonnistutaan
Riski Korjaava toimenpide Toden-näköisyys
Vaikutus
1. Päätöksentekoprosessin aikataulun venyminen estää toiminnan käynnistämisen suunnitellussa aikataulussa
KPK ICT:n asteittainen käynnistäminen, vaikka kaikki asiakaskunnat eivät pysyisi kään aikataulussa. 5 4
2. KPK ICT:n osaamisverkostoa ei saada toimintaan eikä toimipisteiden maantieteellisestä sijoittamisesta päästä yhteisymmärrykseen
Riittävän pitkän ajan sopeutussuunnitelma eri kuntien tarpeiden tyydyttämiseksi. Luodaan erinomaisia erikoistumismahdollisuuksia verkoston toimijoille.
4 3
3. Asiakasodotusten hallinnassa ja käynnistysvaiheen nopeiden vaikuttavuutta luovien palveluiden osalta epäonnistutaan
Luodaan realistinen käynnistyminen, jossa saavutetaan kuitenkin nopeita “voittoja” ja siten kyetään vahvistamaan asemaa vaikuttavuutta kasvattavana kumppanina.
3 4
4. Muutosjohtamisessa ja -viestinnässä epäonnistutaan
Muutoshallinnan riittävä tuki toteutukselle2 4
5. Palveluiden toteutus- ja käyttöönottosuunnitelman aikataulu ei ole realistinen (kehityssalkku)
Aikataulun kommunikointi tulee toteuttaa kehityshankkeiden suunnittelun tulosten pohjalta. Sitenasiakkaille annetaan läpinäkyvä ja realistinen näkymä palveluiden käyttöönotosta.
3 2
6. Liiketoimintasuunnitelman osoittamat taloudelliset tai toiminnalliset hyödyt sekävaikuttavuus asiakaskunnille eivät ole riittävät / realistista toteuttaa
KPK ICT Oy:n tulee olla taloudellisesti ja toiminnallisesti houkutteleva vaihtoehto kuntatoimijoille. Parhaiden käytäntöjen ja kokemusten soveltaminen palveluyhtiön liiketoimintasuunnitelmaan. Viestintä ja kommunikaatio. Vaikuttavuuden yksityiskohtainen analyysi ja jatkuva seuranta.
3 4
Ris
kin
vaik
utu
s
6
43 2 1
5
Riskin todennäköisyys
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma
98
Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010
4. Muutosjohtamisessa ja -viestinnässä epäonnistutaan
5. Palveluiden toteutus- ja käyttöönottosuunnitelman aikataulu ei ole realistinen
(kehityssalkku)
6. Liiketoimintasuunnitelman osoittamat taloudelliset tai toiminnalliset hyödyt sekä
vaikuttavuus asiakaskunnille eivät ole riittävät / realistista toteuttaa
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma
99
Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010
13 Yhteenveto jatkotoimenpiteistä
KPK ICT:n valmisteluprosessi jatkuu siten, että kunnille toimitetaan ehdotus 04/2010, minkä
pohjalta kunnat käynnistävät omat päätöksentekoprosessinsa KPK ICT:n asiakasomistajuudesta.
Tavoitteena on, että aiesopimus vahivistetaan 06/2010, KPK ICT:n perustamiskokous
järjestettäisiin 08/2010, jonka jälkeen yhtiön toiminta käynnistettäisiin. Ensimmäiset ICT-alueen
asiantuntijapalvelut käynnistetään suunnitelman mukaisesti 01/2011 mennessä.
Taulukko 13.1 KPK ICT:n valmisteluprosessi
Onnistuneen KPK ICT:n valmisteluprosessin mahdollistamiseksi on tunnistettu merkittävä
määrä tarpeita ja kehityshankeaihioita. KPK ICT:n omaan toimintamalliin liittyvät
kehittämishankkeet on kuvattu seuraavassa hankesalkkukuvassa.
Kuva 13.2 Ehdotus KPK ICT:n toimintamalliin liittyvät kehityshankkeet
Q4Q3Q2Q1Q4Q3
20112010
Uudet terveydenhoidon sähköiset (itse)palvelut - jalkautusSosiaalitoimen ja terveydenhuollon järjestelmäpalvelutHyvinvointi ~9 milj. €
Sivistys ja kulttuuri ~3,3 milj.€Ateriapalvelujen toiminnanohjausjärjestelmäKehitysorganisaatioiden ICT-palvelutTalous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmät (ERP)Talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmät palveluna 2011Sähköisen kilpailuttamisen välineetKunnan työntekijän sähköinen työpöytäTulevaisuuden yhteisölliset työkalutYhteisölliset työkalut kunta-asiakkaiden palvelemiseksi
Tiedolla ohjaamisen palvelu
Avoin Koulu
Strategiset ohjelmat ja investointitarve
Avoin prosessipankki ja avoin komponenttipankkiKPK ICT perusIT:n ja kollaboraatioratkaisujen jalkautusKPK ICT Arkkitehtuurin määrittäminenKPK ICT Sisäisten prosessien määrittäminenKPK ICT IT-toiminnanohjausjärjestelmän jalkautusAsiakkuuden hoitomallin jalkautusAsiantuntijapalveluiden jalkautus (s is. salkunhallintatyökalu)
KPK ICT Toimintamalli ~5,0 milj. €
Arkkitehtuurikomponenttien jalkautus (Vetuma, VRK liittymä, Maksaminen,LDAP, Suostumuksen ja valtuutuksenhallinta )
Master Datan määrittely, MDM Kone
Hallinnon kehittäminen ~17,7 milj. €
Yhteinen integraatioratkaisuICT-InfrapalvelutICT tehokkuus ~4,6 milj.€Muut suunnittelun sovelluspalvelutToimitilojen hallinto, ylläpito ja toiminnanohjausKunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut
Yhdyskuntatekniikka ja toimitilat ~2,7 milj.€Kunta-asiakkaiden sähköinen asiakaspalveluSähköinen palveluseteli & palveluseteliportaali
Asiakkuuden hallinta ja palveluohjaus ~2,3 milj.€Kohti Kumppanuutta - jalkautus
Yhteisölliset työkalut kunnan työntekijöille
Kunnan asianhallinta
Keskitetty käyttövaltuuksienhallintaratkaisu
AsiakaspilotointiMäärittely ja toteutusprojekti
1.
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma
100
Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010
KPK ICT toimintamallin kannalta kriittisimmät ja Q3 aikana käynnistettävät kehittämisalueet ja
-hankkeet ovat (ei priorisointijärjestyksessä):
1. Asiakkuuden hoitomallin suunnittelu ja jalkautus
2. Asiantuntijapalveluiden konseptointi ja jalkautus
3. KPK ICT toiminnanohjausjärjestelmä
4. KPK ICT prosessien määritys ja jalkatus
5. KPK ICT ja THH tietoarkkitehtuuri
6. KPK ICT kokonaisarkkitehtuuri
7. KPK ICT infrastruktuuri ja kollaboraatioratkaisujen jalkautus
8. Avoin komponenttipankki
9. Avoin prosessipankki
KPK ICT:n palveluiden järjestämiseen ja käyttöönottoon liittyvät kehittämishankkeet on
kuvattu seuraavassa hankesalkkukuvassa.
Kuva 13.3 Ehdotus KPK ICT:n palveluiden järjestämiseen ja käyttöönottoihin liittyvät kehityshankkeet
KPK ICT:n palveluiden järjestämisen ja käyttöönottojen kannalta kriittisimmät ja Q3 aikana
käynnistettävät kehittämisalueet ja -hankkeet ovat (ei priorisointijärjestyksessä):
Hallinnon kehittäminen-ohjelma
1. Asianhallinnan palvelut
Q4Q3Q2Q1Q4Q3
20112010
Uudet terveydenhoidon sähköiset (itse)palvelut - jalkautusSosiaalitoimen ja terveydenhuollon järjestelmäpalvelutHyvinvointi ~9 milj. €
Sivistys ja kulttuuri ~3,3 milj.€Ateriapalvelujen toiminnanohjausjärjestelmäKehitysorganisaatioiden ICT-palvelutTalous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmät (ERP)Talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmät palveluna 2011Sähköisen kilpailuttamisen välineetKunnan työntekijän sähköinen työpöytäTulevaisuuden yhteisölliset työkalutYhteisölliset työkalut kunta-asiakkaiden palvelemiseksi
Tiedolla ohjaamisen palvelu
Avoin Koulu
Strategiset ohjelmat ja investointitarve
Avoin prosessipankki ja avoin komponenttipankkiKPK ICT perusIT:n ja kollaboraatioratkaisujen jalkautusKPK ICT Arkkitehtuurin määrittäminenKPK ICT Sisäisten prosessien määrittäminenKPK ICT IT-toiminnanohjausjärjestelmän jalkautusAsiakkuuden hoitomallin jalkautusAsiantuntijapalveluiden jalkautus (s is. salkunhallintatyökalu)
KPK ICT Toimintamalli ~5,0 milj. €
Arkkitehtuurikomponenttien jalkautus (Vetuma, VRK liittymä, Maksaminen,LDAP, Suostumuksen ja valtuutuksenhallinta )
Master Datan määrittely, MDM Kone
Hallinnon kehittäminen ~17,7 milj. €
Yhteinen integraatioratkaisuICT-InfrapalvelutICT tehokkuus ~4,6 milj.€Muut suunnittelun sovelluspalvelutToimitilojen hallinto, ylläpito ja toiminnanohjausKunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut
Yhdyskuntatekniikka ja toimitilat ~2,7 milj.€Kunta-asiakkaiden sähköinen asiakaspalveluSähköinen palveluseteli & palveluseteliportaali
Asiakkuuden hallinta ja palveluohjaus ~2,3 milj.€Kohti Kumppanuutta - jalkautus
Yhteisölliset työkalut kunnan työntekijöille
Kunnan asianhallinta
Keskitetty käyttövaltuuksienhallintaratkaisu
2.
AsiakaspilotointiMäärittely ja toteutusprojekti
KPK ICT Oy – Liiketoimintasuunnitelma
101
Kuntien palvelukeskushanke 08.04.2010
2. Tiedolla ohjaamisen palvelu
3. Yhteisölliset työkalut vol.1 (kunnan työntekijöille)
4. Talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmät palveluna
Hyvinvointi-ohjelma
1. Sosiaalitoimen ja terveydenhuollon järjestelmäpalvelut
2. SOTE-järjestelmän kehittäminen
Asiakkuuden hallinta ja palveluohjaus-ohjelma
1. Palveluseteliportaali
2. Sähköinen palveluseteli
3. Kunta-asiakkaiden sähköinen asiakaspalvelu
ICT-tehokkuus-ohjelma
1. ICT-infrastruktuuripalvelut
2. Integraatiopalvelu
3. Keskitetty käyttövaltuuksien hallintaratkaisu
4. Master Datan määrittely ja hallinta, MDM kone
5. Arkkitehtuurikomponentti - Vetuma tunnistaminen
6. Arkkitehtuurikomponentti - VRK liittymä
7. Arkkitehtuurikomponentti – Maksaminen
8. Arkkitehtuurikomponentti - LDAP integraatio
9. Arkkitehtuurikomponentti - Suostumuksen ja valtuutuksenhallinta
10. Arkkitehtuurikomponentti - Lokitietojen hallinta
Top Related