Kaupunkisuunnitteluviraston
Toiminnan perusta ja keskeiset tehtävät
Toimintasuunnitelmavuosille 2012–2014
Helsingin kaupunkiKaupunkisuunnitteluvirasto
Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2012:1 Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2012:1
ISSN 0787-9024 ISBN 978-952-272-129-7 (PDF)
Kaupunkisuunnitteluviraston toimintasuunnitelma
vuosille 2012–2014
Toiminnan perusta ja keskeiset tehtävät
Kslk 24.1.2012
© Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2012
Toimitus: Outi Karsimus ja Leila Koivulehto
Kuvat: ks. kuvatekstit, Arja Kasanen
Kansikuva: Teina Ryynänen
Kartat ja taitto: Sari Yli-Tolppa
Graafinen suunnittelu: Niklas Lähteenmäki
Julkaisusarjan graafinen suunnittelu: Timo Kaasinen
Pohjakartta: © Kaupunkimittausosasto, Helsinki 016/2012
Ilmakuvat: © Kaupunkimittausosasto, Helsinki 2012
ISSN 0787-9024
ISBN 978-952-272-129-7 (PDF)
Sisältö
1 Toiminnan perusta 5
1.1 Yleistä 51.2 Ydintehtävät 51.3 Asiakkaat 51.4 Toiminta-ajatus 71.5 Arvot 71.6 Visio 7
2 Strategiset painopisteet ja tavoitteet näkökulmittain 9
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 10Palvelukyky 12Toimintatavat 13Oppiminen ja kehittyminen 14
2.1 Sitovat toiminnalliset tavoitteet vuonna 2012 152.2 Ympäristötavoitteet 152.3 Muut toiminnalliset tavoitteet vuonna 2012 15
3 Vuosien 2012–2014 keskeiset tehtävät 16
Yleissuunnittelu 17Asuminen 18Elinkeinotoiminta 19Julkinen kaupunkitila ja viheralueverkosto 20Esikaupunkivyöhykkeen kehittäminen ja täydennysrakentaminen 21Liikenne 22
4 Resurssit 25
4.1 Henkilöstö 254.2 Määrärahat 25
Liite: Toiminnan suunnittelun kaavio 26
Liite: Strategiakartta 27
Liite: Organisaatiokaavio 28
4
1
Helsinki tarvitsee uuden yleiskaavan
On hienoa nähdä nostokurkien saapuneen Kalasatamaan ja Jätkäsaareen. Ra-kentaminen on jo täydessä vauhdissa ja tahti on kiihtymässä. Satamilta vapau-tuneiden alueiden ja erityisesti Östersundomin suunnittelussa riittää runsaasti työtä myös lähivuosina. Kuitenkin kaupunkisuunnitteluviraston tulevien vuosien merkittävin ponnistus tulee olemaan uuden yleiskaavan laadinta. Vuoden 2002 yleiskaavan mukaiset maankäytön ratkaisut on jo monilta osin pystytty muutta-maan asemakaavoiksi ja vähitellen myös konkreettiseksi rakentamiseksi. Tarvit-semme pidemmälle tulevaisuuteen meneviä suunnitelmia.
Eräs merkittävä asia tulevassa yleiskaavassa on koko seudun kaupunkirakenne. Seudullisesta suunnittelusta on puhuttu pitkään ja laissakin on velvoite pääkau-punkiseudun yhteisen yleiskaavan laatimiseksi. Asiat ovat edenneet toistaisek-si kovin hitaasti. Tulevaa yleiskaavaa ei voi laatia pohtimatta seudullisia näkökul-mia. Tässä suhteessa Helsinki haluaa näyttää reilusti esimerkkiä koko pääkau-punkiseudulla.
Tulevan yleiskaavan luonne ja esitystapa on vielä lopullisesti ratkaisematta. Yleis-kaavoitusta viedään siihen suuntaan, että yleiskaava toimii maankäytön suunnit-telun strategisena työkaluna eikä ole enää perinteisen mallin mukainen tilanva-rauskaava. Tästä huolimatta yleiskaavan laadinnan yhteydessä on varmistetta-va, että Helsingissä on tulevaisuudessakin rakentamispotentiaalia. Nähtäväksi jää millä keinoilla siihen parhaalla tavalla pystytään.
Energiatehokkuus tulee olemaan yksi keskeinen näkökulma tulevassa yleiskaa-vassa. Helsinkiä on pystyttävä kehittämään siten, että tarjoamme mahdollisuudet mahdollisimman energiatehokkaalle elämälle. Kaupunginvaltuustokin on tehnyt erittäin merkittäviä linjauksia esimerkiksi uusiutuvan energian käytön suhteen.
Eräs avainasia tulee olemaan se miten tehokkaasti pystymme nivomaan yhteen raideliikenteen kehittämisen ja maankäytön. Tässä yhteydessä on puhuttu ver-kostokaupungin ideasta. Siinä avainasemassa on poikittaisten raideyhteyksien kehittäminen, jotta saadaan luoduksi mahdollisimman tehokas liikenneverkko ja urbaaneja solmukohtia kaupunkirakenteeseen.
Yleiskaavaa laadittaessa saa olla reilusti visionäärinen ja osin irti tämän hetken arkirealismista. On kuitenkin jotakin jonka suhteen pidän malttia ja harkintaa tär-keänä. Meidän on vaalittava sitä mikä tekee Helsingistä Helsingin. Ihmisen mit-tainen mittakaava, upea viheralueiden verkosto, kulttuurihistoriallisesti ainutlaa-tuinen kansallismaisema ja laadukas julkinen tila ovat asioita joista meillä ei ole varaa luopua.
Tuomas Rajajärvivirastopäällikkö
5
Pakila. Ilmakuva: © Kaupunkimittausosasto, Helsinki 2012
5
Toiminnan perusta
1.1 Yleistä Kaupunkisuunnitteluviraston strategiset painopistealueet, ta-voitteet ja tehtävät vuosille 2012–2014 pohjautuvat kaupungin strategiaohjelmaan, MA-ohjelmaan (maankäytön ja asumisen ohjelma), yleiskaavaan 2002 sekä sidosryhmiltä ja asiakkailta tulleisiin aloitteisiin ja hakemuksiin.
Toimintasuunnitelma on jaettu kahteen osaan. Ensimmäinen osa on strateginen ja siinä toiminnan painopistealueet, tavoit-teet ja toimenpiteet on jaoteltuna nk. tasapainotetun näkökul-makehikon mukaisesti (BSC). Toinen osa on tehtäväluettelo, jo-ka on viraston sisäinen työväline ja sisältää työyksikkökohtaiset tehtäväkortit aikatauluineen vuosille 2012–2014. Tämän pohjal-ta tehdään myös kaupunkilaisille jaettava kaavoituskatsaus.
1.2 Ydintehtävät Viraston keskeiset tehtävät ovat kaavoitus ja liikennesuunnitte-lu sekä niitä tukevat toiminnot.
Yleiskaavoitus • Osayleiskaavoitus •
Asemakaavoitus • Liikennesuunnittelu • Teknistaloudellinen suunnittelu • Ympäristösuunnittelu • Kaavoitusta ja liikennesuunnittelua palveleva tutkimus • Kaavoitusta ja liikennesuunnittelua palveleva ylikunnalli-• nen yhteistyö
1.3 Asiakkaat Viraston asiakkaat on jaoteltu sisäisiin ja ulkoisiin asiakkaisiin.
Sisäiset asiakkaat Kaupunkisuunnittelulautakunta • Muut luottamushenkilöt • Muut hallintokunnat •
Ulkoiset asiakkaat Kaupunkilaiset (asukkaat, yritykset, yhteisöt) • Kaupungin ulkopuoliset viranomaiset ja yhteisöt • Helsingissä kävijät •
66
Helsingin kaupungin visio
Helsinki pääkaupunkina ja seudun keskuksena on kehitty-vä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvi-en palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoi-minta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu asuk-kaiden hyvinvoinnin ja koko Suomen hyväksi.
Metropolialuetta kehitetään yhtenäisesti toimivana aluee-na, jossa on luonnonläheinen ympäristö ja hyvä asua, op-pia, työskennellä sekä yrittää.
7
Vallila. Ilmakuva: © Kaupunkimittausosasto, Helsinki 2012
Kallio. Ilmakuva: ©
Kaupunkimittausosasto, H
elsinki 2012
7
1.4 Toiminta-ajatus Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto suunnittelee ja ohjaa Hel-singin maankäyttöä ja liikennettä sekä ohjaa kaupunkiympäris-tön kehittymistä.
Virasto vastaa ammattitaitoisesti ja luovasti alansa päätöksen-teon valmistelusta vuorovaikutuksessa muiden asiantuntijoi-den ja kuntalaisten kanssa.
1.5. Arvot Viraston arvot ovat ammattitaitoisuus, avoimuus, luovuus, oi-keudenmukaisuus, päämäärätietoisuus ja yhteistyöhenkisyys.
1.6. VisioKaupunkivisio
Helsinki on kodikas ja elinvoimainen suurkaupunki Kehitämme Helsinkiä urbaanina, viihtyisänä ja kaupunkiraken-teeltaan tiivistyvänä kaupunkina. Haluamme suunnittelun avul-la luoda edellytykset riittävän suurelle ja laadukkaalle asuntora-kentamiselle, hyville lähipalveluille ja monipuolisille elinkeinoil-le. Tuomme kaupungin takaisin kaupunkiin.
Pyrkimyksemme on vähentää henkilöautoriippuvuutta hyväl-lä seudullisella joukkoliikenteellä ja miellyttävällä pyöräily- ja ja-lankulkuympäristöllä. Pidämme huolen siitä, että emme tuhlaa luonnonvaroja ja varmistamme, että arvokas luonto ja hyvät vir-kistysmahdollisuudet säilyvät myös jälkipolville. Kunnioitamme Helsingin historiaa ja perinteitä, mutta emme pelkää innovatii-visia ja rohkeita ratkaisuja, joilla kehitämme kiinnostavaa kau-punkiympäristöä.
88
2 Strategiset painopisteet ja tavoitteet näkökulmittain
Kaupungin strategiaohjelma
Kaupunkisuunnittelun tehtävät toteuttavat Helsingin kau-punginvaltuuston hyväksymää strategiaohjelmaa kaudel-le 2009–2012. Ohjelma jakautuu neljään pääkohtaan: hy-vinvointi ja palvelut, kilpailukyky, kaupunkirakenne ja asu-minen sekä johtaminen. Näistä pääkohdista on poimittu kaupunkisuunnittelua koskevat strategiset painopistealu-eet ja tavoitteet.
9
Seutu
Hyvän kaupunkielämän puitteet
Kaupunki ja ympäristö
Kaupunki- suunnittelun laatu
Kaupunki- suunnittelun kehittäminen
Kaupunkilaiset / asukkaat ja
yritykset
Vuorovaikutus ja viestintä
AmmattitaitoTyöilmapiiri
Muutosherkkyys
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
Palvelukyky
ToimintatavatOppiminen ja kehittyminen
Strategiset painopisteet ja tavoitteet näkökulmittain
Vuosaari. Ilmakuva: ©
Kaupunkimittausosasto, H
elsinki 2012
Viraston tasapainotettu strateginen näkökulmakehikko (BSC):
Viraston toiminnan näkökulmat ovat yhteiskunnallinen vaikuttavuus, palvelukyky,
toimintatavat sekä oppiminen ja kehittyminen. Strategisten painopisteiden määrit-
telyssä on tarkasteltu kaupungin strategiaohjelman lisäksi myös toimintaympäris-
tön keskeisiä muutoksia, joista keskeisimmät ovat talouden kehitys, ilmastonmuu-
tokseen liittyvät tavoitteet sekä seudullinen yhteistyö. Lisäksi vuosien 2012–2014
tavoitteita ja toimenpiteitä on tarkasteltu riskienhallinnan näkökulmasta.
10
Seutu
Hyvän kaupunkielämän
puitteet
Kaupunki ja ympäristö
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
Painopiste Tavoite Toimenpiteet 2012–2014
Kaupungin strategiaohjelma
Kilpailukyky:
Monimuotoinen, kansainvälisesti kilpailukykyi-nen ja turvallinen Helsinki
Houkutteleva, toimiva ja hauska kaupunki• Monipuolisen elinkeinorakenteen ja uusien työ-paikkojen Helsinki
Luodaan edellytyksiä palvelualojen, osaa-• miskeskittymien ja yritysten kasvulleLuodaan edellytykset työpaikkamäärän • kasvulle10
Kaupunkirakenne ja asuminen:
Asumisen määrä ja laatu sekä kaupunkiympäris-tön monipuolisuus turvataan
Toteutetaan mielenkiintoisia, kauniita ja toi-• mivia urbaaneja asuinalueita ja ympäristöjäHelsingin keskustan elinvoimaa vahviste-• taan
Asuntorakentamisen edistäminen MA-ohjelman mu-
kaisesti
Monipuolisen elinkeinotoiminnan turvaaminen ja edis-
täminen
Verkostokaupungin kehittäminen keskustarakennet-
ta vahvistamalla (Helsingin ydinkeskusta, aluekeskuk-
set, alakeskukset)
Osallistuminen MA-sihteeristön toimintaan•
Yleiskaavaan liittyvät elinkeinoselvitykset ja periaat-•
teet työpaikka-alueille
Jokerivarsien maankäyttötarkastelut•
Pisararadan ja länsimetron sosiaalisten ja taloudellis-•
ten vaikutusten arviointi
Kävelykeskustan kehittäminen•
Pääkatuverkon kehittäminen•
Liikenneturvallisuuden parantaminen•
Pysäköintijärjestelmän kehittäminen; asukkaat, toi-•
mitilat, liityntäpysäköinti
Aktiivinen vaikuttaminen
seudun yhteisen kaupunkipolitiikan määrittelyyn•
seudullisen maankäytön yleissuunnittelun edistämi-•
seen
seudun liikennejärjestelmän kehittämiseen•
Helsingin uusi yleiskaava•
Östersundomin yleiskaavaehdotus•
Kaupunkirakenteen arviointi- ja seurantatyökalun •
(KARVI) jatkokehittäminen seudulliseksi
Joukkoliikenteen poikittaisyhteyksien toteuttamise-•
dellytysten parantaminen
HLJ 2011 toteutuksen edistäminen, osallistuminen •
HLJ 2015 valmisteluun
Pyöräliikenteen laatukäytävät•
Kehä II katumaisena maantienä maankäyttösuunni-•
telmineen
11
Kaupunki ja ympäristö
Painopiste Tavoite Toimenpiteet 2012–2014
Kaupunkirakenne ja asuminen:
Kaupunkirakennetta eheytetään ilmastonmuu-tokseen vastaamiseksi
Kaupunkirakennetta eheytetään raideliiken-• neverkkoon tukeutuenKaupunkirakennetta kehitetään energiaa • säästäväksiTäydennysrakentamista edistetään•
Kaupunkirakenne ja asuminen:
Liikennejärjestelmää kehitetään kestävien liikenne-muotojen edistämiseksi
Liikennejärjestelmää kehitetään pääosin raide-• liikenteeseen perustuen, joukkoliikenteen pal-velutasoa nostamalla sekä kävely- ja pyöräily-mahdollisuuksia lisäämälläHelsinkiläisten ja seudullisten intressien yhteen-• sovittamisesta huolehditaan
11
Viihtyisän, elinvoimaisen ja toimivan kaupunkiympäris-
tön/kaupunkitilan syntymisen edistäminen
Kestävien elämäntapojen tukeminen
Ekotehokkuuden edistäminen
Ekotehokkuustyökalun jatkokehittäminen•
Kaupunkipuistojen suunnittelu esikaupunkien julki-•
siksi tiloiksi
Moottoritiemäisten alueiden maankäyttö- ja liiken-•
netarkastelut
Joukkoliikenteen nopeuttaminen ja luotettavuuden •
parantaminen
Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen; pyöräilyprojekti•
Telakkarannan asemakaavan muutos•
Keskuspuiston keskiosan asemakaavan muutos•
12
Vuorovaikutus ja viestintä
Kaupunkilaiset / asukkaat ja
yritykset
Kaupunki- suunnittelun kehittäminen
12
Palvelukyky
Painopiste Tavoite Toimenpiteet 2012–2014
Kaupunkirakenne ja asuminen:
Asumisen määrä ja laatu sekä kaupunkiympäris-tön monipuolisuus turvataan
Asuntotuotannon määrän ja laadun toteu-• tuksesta huolehditaan
Kaupungin strategiaohjelma
Hyvinvointi ja palvelut:
Asiakaslähtöiset palvelut tarjotaan asukkaan osal-lisuutta ja omaa vastuuta vahvistaen
Sähköisiä palveluja, vuorovaikutusta ja osalli-• suutta vahvistetaan
Monipuolisen elinkeinorakenteen ja uusien työ-paikkojen Helsinki
Tarvittavien asemakaavojen laatiminen noin 5 000
asunnon rakentamiselle, josta vähintään 1 250 asun-
toa on täydennysrakentamista
Tarvittavien asemakaavojen laatiminen toimitilarakenta-
miselle hakemusten ja elinkeinostrategian mukaisesti
Kuninkaantammen keskusta-alueen asemakaavan •
muutos
Kruunuvuorenrannan Haakoninlahden asemakaa-•
van muutos
Muut asumisen asemakaavat•
Lauttasaaren metroaseman maanpäälliset asema-•
kaavan muutokset
Kontulan keskustan asemakaavan muutos•
Ennakoivan, avoimen ja osallistavan viestinnän edistä-
minen kaupunkisuunnittelussa
Yleiskaavaan liittyvä markkinointi, viestintä ja vuoro-•
vaikutus
WDC 2012 -hankkeisiin liittyvä viestintä•
Verkkoviestinnän ja -palvelujen parantaminen (esi-•
merkiksi hel.fi konseptiuudistus ja Suunnitelmat kar-
talla -palvelun jatkokehittäminen)
Laiturin toiminnan kehittäminen asiakaspalvelustrate-•
gian linjausten mukaisesti
Koko kaupungin asiakaspalautejärjestelmän ”Palau-•
teydin” pilotointi
13
Kaupunki- suunnittelun kehittäminen
Kaupunki- suunnittelun
laatu
13
Toimintatavat
Painopiste Tavoite Toimenpiteet 2012–2014
Strategiaohjelma
Talouden tasapainosta huolehditaan ja palvelu-tuotannon vaikuttavuutta parannetaan
Ruoholahti.
Ilmakuva: © Kaupunkimittausosasto, Helsinki 2012
Suunnittelun korkea laatu
menettelytapojen yksinkertaistaminen ja yhtenäis-•
täminen
prosessien kehittäminen yhteistyössä muiden hal-•
lintokuntien kanssa
kustannustietoisuuden edistäminen•
Kaavataloudellisen tiedon liittäminen perustieto-•
kantoihin
Asemakaavaprosessin sovittaminen sähköiseen •
asianhallintaan
Asuntotuotantokaavojen toteuttamiskelpoisuuden •
selvittäminen
Kiinteistöviraston ja rakennusviraston prosessien •
sovittaminen asemakaavaosaston prosessiin
Liikennesuunnitteluosaston sekä katu- ja puisto-•
osaston prosessien kehittäminen
Kustannustietoisuuden edistämiskoulutukset•
Hallintokuntien suunnitteluyhteistyö
Sähköisen asianhallinnan tehokas käyttö
Tietotekniikan parempi hyödyntäminen
Asuntokaavoituksen sisällöllinen kehittäminen yh-•
teistyössä muiden hallintokuntien kanssa
Sähköinen asianhallinta (Ahjo), projektinhallinta •
(ProjectWise)
Stella Map, Windows 7 -koulutukset •
Tehdään selvitys ja tämän pohjalta laaditaan toi-•
menpideohjeet: hyvät käytännöt, mallisuoritukset,
koulutus, perehdyttäminen.
1414
Ammattitaito
Työilmapiiri
Muutosherkkyys
Oppiminen ja kehittyminen
Painopiste Tavoite Toimenpiteet 2012–2014
Johtaminen:
Muutosvalmiutta lisätään johtamista ja henkilös-tön osaamista kehittämällä
Kaupungin strategiaohjelma
Suutarila.
Ilmakuva: © Kaupunkimittausosasto, Helsinki 2012
Laadukkaalla johtamisella ja henkilöstön osaa-• mista ja vaikutusmahdollisuuksia kehittämällä edistetään yhteisten tavoitteiden saavuttamis-ta ja toiminnan kehittämistäHenkilöstön saatavuutta, osaamista, palkitse-• mista ja työhyvinvointia vahvistetaan
Hyvän johtamisen varmistaminen
Henkilöstötarpeiden ennakointi ja asiantunteva rek-
rytointi sekä perehdyttämisen varmistaminen
Kansainvälisen vuorovaikutuksen hyödyntäminen
Esimiesten tehtävät ja vastuut •
Esimieskoulutuksen jatkaminen•
Ennakointisuunnitelma, perehdyttämissuunnitelma, •
urapolkumalli
Kaupunkisuunnitteluakatemian (Berliini-Helsinki) tu-•
losten hyödyntäminen
Sisäisen viestinnän ja tiedonkulun parantaminen
Sisäisen keskustelun lisääminen ja yhteistyön paranta-
minen
Työyhteisötaitojen kehittäminen
Sisäisen viestinnän suunnitelma•
Aluekokousten kehittäminen (liikennesuunnittelu) •
Tyhy-ohjelman toteuttaminen•
Tavoitteiden mukainen ja tasaisesti jakautunut
tuotanto
Uuden tutkimustiedon hyödyntäminen
Tehtävien priorisointi ja joustava resursointi (mm. •
toimintasuunnitelmaan tulevien hankkeiden aikatau-
lutus sekä lautakunnan esityslistalle tulevien suunni-
telmien tasainen jakautuminen)
Tutkimusyhteistyö•
1515
2.1 Sitovat toiminnalliset tavoitteet vuonna 2012Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 16.11.2011 vuoden 2012 talousarvion, missä kaupunkisuunnitteluvirastolle vahvistettiin seuraavat sitovat toiminnalliset tavoitteet:
Laaditaan kuntien yhteinen yleiskaavaehdotus Östersun-• domin alueelle Laaditaan MA-ohjelman mukaisesti asemakaavoja noin • 5 000 asunnon rakentamisen mahdollistamiseksi pää-osin raideliikenteen palvelualueelle (tämä tarkoittaa noin 450 000 kem2:n kaavoittamista) Asemakaavoitetusta asuntokerrosalasta vähintään 1 250 • asuntoa on täydennysrakentamista (noin 110 000 kem2)Joukkoliikenteen kuljetusosuus aamuliikenteessä keskus-• taan on > 73 % Joukkoliikenteen osuus poikittaisliikenteessä on 21 %• Jalankulku-, pyöräily- ja joukkoliikennematkojen yhteen • laskettu osuus kaikista matkoista kasvaa yhden prosent-tiyksikön Energian säästötavoite: 2 %:n säästö vuonna 2012 vuoden • 2011 kokonaisenergian kulutuksesta
2.2 Ympäristötavoitteet Suunnittelun yhteydessä tarkastellaan aina sekä hankkeiden vaikutuksia ympäristöön että ympäristötekijöiden maankäytölle asettamia reunaehtoja. Suunnittelun yhteydessä tehdään eten-kin meluun, tärinään, ilmanlaatuun, maaperän ja sedimenttien pilaantuneisuuteen sekä laitosten riskeihin liittyviä selvityksiä, arviointeja ja suunnitelmia.
Kaupunkisuunnittelun muut ympäristötavoitteet ja toimenpi-teet on kerrottu sivulla 11.
2.3 Muut toiminnalliset tavoitteet vuonna 2012Turvataan elinkeinoelämän toimivuus laatimalla riittäväs-• ti toimitilakaavoja kaupunkirakenteen ja saavutettavuuden kannalta hyville paikoille Liikenneonnettomuuksissa loukkaantuvien ja kuolevien • kokonaismäärän vähenemistrendi on vähintään 2 % vuo-dessa Yhteistyössä muiden hallintokuntien kanssa tuetaan toi-• mia, jotka edistävät pyöräilyä. Tavoitteena on pyöräilyn li-sääminen ja turvallisuuden edistäminenSelvitetään asukaspysäköintialueen pysäköintimaksuajan • jatkaminen klo 21 saakka.
1616
3 Vuosien 2012—2014 keskeiset tehtävät
Yleissuunnittelun toiminta kattaa yleiskaavoituksen, maankäyttöä tukevan tutkimuksen ja teknistaloudellisen suunnittelun. Yleissuunnittelun kautta tulkitaan kaupun-gin strategiset tavoitteet maankäytön kielelle. Seudullinen maankäytön suunnitteluyhteistyö kuuluu ydintehtäviin.
Keskeisenä tehtävänä toimintakaudella on Helsingin uu-den yleiskaavan laatiminen. Teknistaloudellisen suunnit-telun tarkoitus on varmistaa rakentamisen toteutuskelpoi-suus.
Yleissuunnittelun avulla suunnataan kaupungin maan-käyttöä pitkällä tähtäyksellä ja tuotetaan ajantasaista ja ennakoivaa sovellettua tietoa suunnitteluratkaisujen pe-rustaksi. Toimintakauden 2012–2014 ydintehtäviä ovat:
Asumisen ja maankäytön seudullinen suunnittelu tii-• viissä yhteistyössä liikenteen suunnittelun kanssa Uusien kaupunginosien toteuttamisedellytysten luomi-• nenKaavavarannon riittävyyden varmistaminen • Esikaupunkialueiden kehittäminen ja täydennysraken-• taminen Suunnittelun laadullinen kehittäminen (ekotehokkuus, • seurantavälineet)
17
YleissuunnitteluVuosien 2012—2014 keskeiset tehtävät
Kalasatama. Ilm
akuva: © Kaupunkim
ittausosasto, Helsinki 2012
Keskeiset suunnitelmat
Helsingin yleiskaava
Helsinkiin laaditaan uusi yleiskaava. Työ käynnistyy vuon-na 2012 jatkuen toimintasuunnitelmakauden yli aina vuo-teen 2016. Aluksi keskitytään yleiskaavan periaatteisiin ja teemoihin. Pääkaupunkiseudun kuntien kanssa jatketaan yhteistyötä yhteisen maankäytön kehityskuvatyön puit-teissa. Lähtökohtana on kehittää Helsinkiä maankäytöl-tään tiivistyvänä raideliikenteeseen tukeutuvana verkos-tokaupunkina.
Periaatesuunnitelmat
Yleiskaavatyön pohjaksi käynnistetään useita suunnittelu- ja selvitystöitä. Tavoitteena on tutkia periaatteet maankäy-tön tehostamiseksi asemanseuduilla ja poikittaisten jouk-koliikenteen runkoyhteyksien varsilla. Maankäytön tehos-taminen on edellytys sille, että uudet poikittaisyhteydet voidaan toteuttaa raiteina.
Yleiskaavatyön alkuvaiheessa selvitetään myös mahdolli-suudet uusien vetovoimaisten asuinalueiden suunnittele-miseen ja vanhojen laadukkaaseen täydennysrakentami-seen, liikenteen lievealueiden maankäytön tehostamiseen sekä yritysalueiden kehittämiseen.
Maisemaan, virkistykseen ja vapaa-aikaan liittyvä toimin-not selvitetään osana yleiskaavan kaupunkirakennetarkas-teluja. Tarkoituksena on löytää periaatteellisia suunnittelu-ratkaisuja ja teemakohtaisia tavoitteita sekä tutkia niiden taloudellisia ja teknisiä toteuttamisedellytyksiä. Työ on oh-jelmoitu osakokonaisuuksiksi, joita ovat:
Poikittaisten raideyhteyksien mahdollistamiseksi teh-• tävät maankäytön kehittämistarkastelutAsemanseutujen, erityisesti tärkeiden liikenteellis-• ten solmukohtien maankäytön tehostamiseen liitty-vät suunnitelmat
Liikenteen lievealueiden kaupunkikuvan parantami-• seen, maankäytön tehostamiseen ja estevaikutusten poistamiseen liittyvät periaatteetLisä- ja täydennysrakentamisen edellytysten paranta-• miseen tähtäävät suunnitelmatEsikaupunkien vetovoiman lisäämiseen liittyvät suun-• nittelutehtävät
Yleiskaavan tutkimukset ja selvitykset
Yleiskaavan valmistelu edellyttää eri teemoja tukevia pe-russelvityksiä. Lisäksi edellytetään kaavan toteuttamisesta aiheutuvien vaikutusten arviointeja. Valmisteluvaiheessa tutkitaan mm. nykyisen yleiskaavan kaavavarannot ja ar-vioidaan ulkomaisten kaupunkiseutujen strategisia maan-käytön suunnitelmia.
Käynnistysvaiheen aikana kootaan tietopohjaa suunnitte-lulle sekä analysoidaan keskeiset muutostarpeet ja tulevai-suuden haasteita. Lisäksi hyödynnetään jo tehtyjä ajanta-saisia selvityksiä. Keskeisiä teemoja ovat:
Elinkeinot, talous ja yritysten sijoittuminen• Kauppa ja palvelut• Ekotehokkuus ja energian säästö• Saavutettavuus ja toimintojen verkostot• Asuminen ja väestökehitys • Kulttuuriympäristöjä koskevat selvitykset• Virkistys- ja maisemaselvitykset•
Suunnittelua tukevia uusia työkaluja hyödynnetään yleis-kaavaratkaisujen havainnollistamisen ja arvioinnin välinei-nä. Näitä ovat mm. kaavoituksen arviointityökalu kaava-kohteiden kaupunkirakenteellista arviointia varten ja eko-tehokkuustyökalu kaavojen ekotehokkuuden arvioimi-seen. Lisäksi hyödynnetään paikkatietomenetelmiä ja yl-läpidetään tietokantoja, mikä edellyttää jatkuvaa tiiviisti yleiskaavoitukseen integroitua työpanosta.
18
3
1
7
2
4
6
8
9
10
5
5
yli 150 000 k-m2
75 000–150 000 k-m2
alle 75 000 k-m2
Asuminen
Laaditaan asunto-ohjelman mukaisen asuntorakentami-sen mahdollistamiseksi asemakaavaehdotuksia monipuo-liselle ja kohtuullisin kustannuksin toteutettavissa olevalle asuntotuotannolle eri käyttäjäryhmille
Tärkeimmät kaavoituskohteet vuosina 2012–2014:
Jätkäsaari1.
Hernesaari 2.
Keski-Pasila 3.
Kalasatama 4.
Koskelan ja Marian sairaala-alueet5.
Koivusaari 6.
Kruunuvuorenranta 7.
Kuninkaantammi 8.
Itäkeskus 9.
Meri-Rastilan länsiranta 10.
19
Elinkeinotoiminta
13
4
5
67
82
9
Turvataan elinkeinoelämän kehittäminen ja elinkeinopo-litiikan toteuttaminen laatimalla riittävästi ja oikea-aikai-sesti toimitilakaavoja kaupunkirakenteellisesti tarkoituk-senmukaisille paikoille
Tärkeimmät kaavoituskohteet vuosina 2012–2014:
Ydinkeskustan hankkeet1.
Keski-Pasila 2.
Eteläsatama 3.
Kalasatama 4.
Herttoniemen keskus 5.
Itäkeskus 6.
Vuosaaren keskus 7.
Herttoniemen yritysalue 8.
Roihupellon yritysalue 9.
Koivusaari10.
Jätkäsaaren keskustakorttelit11.
10
11
20
Tärkeimmät suunnittelukohteet vuosina 2012–2014:
Suuriin asuntoaluekohteisiin liittyvä maisema- ja 1. virkistysaluesuunnittelu: Kruunuvuorenranta, Jät-käsaari, Kuninkaantammi, Kalasatama
Keskuspuisto2.
Helsinkipuisto3.
Töölönlahden puistoalueet ja julkiset kaupunkitilat 4.
Keski-Pasila, julkiset kaupunkitilat 5.
Eteläsatama 6.
Kävelykeskusta 7.
Itäinen saaristo 8.
Kruunuvuorensilta 9.
Siirtolapuutarhojen kehittäminen
Julkinen kaupunkitila ja viheralueverkosto
2
4
5
78
1
1
1
1
11
6
3
3
3
Suunnitellaan julkista kaupunkiympäristöä ja keskeisiä virkistysaluekokonaisuuksia
9
21
Esikaupunkivyöhykkeen kehittäminen ja täydennysrakentaminen
Suunnitellaan täydennysrakentamista laaja-alaisessa yh-teistyössä Helsingin esikaupunkialueella raideliikentee-seen tukeutuen.
4
5
7
8
11
6 10
1
2
3
Tärkeimmät suunnittelukohteet vuosina 2012–2014::
Kontula 1.
Mellunmäki 2.
Laajasalo 3.
Pohjois-Haaga4.
Siltamäki 5.
Kontulan keskus 6.
Keski-Vuosaari 7.
Lauttasaaren liikekeskus 8.
Kaupungin vuokratalokortteleiden lisä- ja täydennys-9. rakennushankkeet (mm. Laajasalo, Konala)
Mellunmäen eteläosan uudet pientaloalueet 10.
Länsi-Herttoniemen uudet pientaloalueet 11.
9
9
22
Liikenne
Helsingin seudun 14 kunnan alueelle hyväksyttiin maaliskuus-sa 2011 liikennejärjestelmäsuunnitelma, HLJ 2011. Suunnitel-ma on strateginen, seudullista liikennepolitiikkaa linjaava pit-kän tähtäimen suunnitelma, jossa määritellään yhteiset liiken-nejärjestelmän kehittämisen tavoitteet ja toimenpiteet. Vuoden 2012 alkupuolella on tavoitteena saada seudun kuntien ja val-tion kesken sitovat päätökset ja aiesopimus seudun liikennejär-jestelmän lähivuosien kehittämisestä sekä varmistaa toimenpi-teiden toteuttaminen ja rahoitus osapuolten yhteistyönä. Ai-esopimukseen on tarkoitus yhdistää liikenteen lisäksi maan-käytön ja asumisen kehittämistavoitteet ja -toimenpiteet.
Helsingin sisäistä liikennejärjestelmää kehitetään valtuus-tostrategian mukaisesti kestävien liikennemuotojen edistä-miseksi pääosin raideliikenteeseen perustuen, joukkoliiken-teen palvelutasoa nostamalla sekä kävely- ja pyöräilymahdol-lisuuksia lisäämällä. Joukkoliikenteen parantamisen rinnal-la kehitetään pääkatuverkon ongelmakohtia. Niiden kehittä-minen parantaa myös joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Liikenteen hallinnan keinoin edistetään liikennejärjestelmän turvallista ja tehokasta sekä taloudellisesti ja ympäristöllises-ti kestävää käyttöä.
Keskeiset liikennesuunnittelutehtävät vuosina 2012–2014
Liikennejärjestelmän kehittäminen
Helsingin seutuOsallistuminen Helsingin seudun liikennejärjestelmän ke-hittämiseen
Uudenmaan maakuntakaavan liikenneyhteistyö• HLJ 2011-suunnitelman toteutuksen edistäminen ja • osallistuminen HLJ 2015 valmisteluunLiityntäpysäköintijärjestelmä• Raide–Jokerin hankesuunnitelman laatiminen yhdes-• sä Espoon, HSL:n ja liikenneministeriön kanssaTiederatikan esisuunnittelu yhdessä Espoon ja HSL:n • kanssa Pisara-radan rakentamiseen tähtäävä suunnittelu • yhdessä Liikenneviraston kanssa ja pintaliikenteen suunnittelu yhdessä HSL:n kanssaÖstersundomin liikennejärjestelmän sekä raide- ja tie-• yhteyksien suunnittelu yhdessä HSL:n, Vantaan, Si-poon ja Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa Kansainväliset liikenneyhteydet (mm. Helsinki – Tal-• linna ja Helsinki – Pietari)
HelsinkiRaitioliikenne- ja metroverkon kehittämisselvitykset • yhdessä HSL:n kanssaLogistiikkajärjestelmien kehityksen seuraaminen ja • edistäminen yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa Pysäköintipolitiikkavaihtoehtojen arviointi ja pysä-• köintijärjestelmän kehittäminen (asukkaat, toimitilat, liityntäpysäköinti)Laajasalon joukkoliikennejärjestelmän kehittäminen • yhdessä HSL:n kanssaLiikenteen ympäristöselvitykset•
Joukkoliikennehankkeet
Bussi- ja raitiovaunuliikenteen nopeuttaminen ja luo-• tettavuuden parantaminen (mm. Bussi-Jokeri)
Jokeri 0 –runkobussilinjan etuusjärjestelyjen suunnit-• telu (linjan liikenne alkaa 2015) Jokeri 2:n tunneli-, tie- ja katujärjestelyt • Töölöntori - Linnankoskenaukio - Mannerheimintie - • raitioyhteyden suunnitteluMunkkivuoren raitiotien tarve- ja toteuttamiskelpoi-• suusselvitys yhdessä HSL:n kanssaPasila - Kalasatama - raitiotieyhteys• Laajasalon ja kantakaupungin välisten raitioteiden • suunnitteluHernesaaren raitiotieyhteys•
Pääväylähankkeet
Maantiet Säteittäiset pääväylät•
Länsiväylän itäpään pyöräliikenneyhteydet ja Koi- ◦vusaaren liittymäVihdintien joukkoliikenteen ja Konalantien liittymän ◦parantamistoimenpiteetHämeenlinnanväylän liittymä Kuninkaantammeen ◦Tuusulanväylän kääntäminen Veturitielle ◦Lahdenväylän liittymien sekä välin Vantaanjoki - ◦Maaherrantie kehittäminenPorvoonväylän liittymä Gumböleen ◦
Hakamäentien jatkeet Turunväylälle ja Lahdenväylälle• Kehä I:n pullonkaulojen poistaminen • Kehä II:n yleissuunnitelman tarkistaminen•
Pääkadut Itäväylän ja Linnanrakentajantien liittymä • Sörnäistentunneli• Yhdyskatu Itäväylä - Kehä I• Telakkakatu•
Keskusta
Kävelykeskustan jalankulku- ja ajoneuvoliikenteen yleis-suunnitelma
Asukkaiden ja yritysten liikennealoitteiden valmistelu
23
1
2
4
5
3
6
78
1011
12
1314
15 1617
18
1914
20
14
21
22
23
17
25
24
12
14
26
17
27
29
28
28
9
28
30
Liikenteenhallinnan, liikennevalo-ohjauksen ja älyliikenteen kehittäminen
Joukkoliikenteen liikennevaloetuuksien kehittäminen • ja merkittävään laajentamiseen varautuminen Älyliikenteen hyödyntämisen kehittämissuunnitel-• man laadintaBussikaistojen automaattisen kameravalvonnan pilo-• toinnin laajentaminen yhdessä HSL:n ja poliisin kanssa
Pyöräilyn edistäminen
Pyöräilyprojekti Pyöräilyn edistämisen hyötyjen arviointi ja pyöräilyn • asemointi liikennepolitiikan arvokentässä Pyöräilyn suunnitteluperiaatteet • Pyöräilyn markkinointi ja yhteistyö • Pyöräkeskus• Pyöräpysäköinti• Pyörätiehankkeet•
Koivusaaren liittymä1.
Länsimetro2.
Pasila Kalasatama raitiotieyhteys3.
Hernesaaren 4. raitiotie
Telakkakatu5.
Kävelykeskusta6.
Pisara-rata7.
Nordenskiöldinkadun-Mechelinin-8. kadun pyörätie
Mannerheimintien pyörätiejärjestelyt9.
Helsinginkadun itäpään pyörätie10.
Töölöntorin Mannerheimintien rai-11. tiotie
Hakamäentien jatkeet12.
Kaupintien ja Näyttelijäntien liittymä13.
Kehä I:n ja Hämeenlinnanväylän 14. liittymä
Kehä I:n ja Kivikontien liittymä
Kehä I:n ja Myllypurontien liittymä
Kehä I:n ja Itäväylän liittymä
Kehä II15.
Kuninkaantammen liittymä16.
Jokeri 217.
Lentorata18.
Raide-Jokeri19.
Yhdyskatu Itäväylä-Kehä I20.
Itäväylän ja Linnanrakentajantien 21. liittymä
Laajasalon raitiotieyhteys22.
Laajasalon keskustan liikennejär-23. jestelyt
Östersundomin raideyhteys24.
Östersundomin tie- ja katuverkko25.
Vihdintien ja Konalantien liittymä26.
Sörnäisten tunneli27.
Pohjoinen baana28.
Itäinen baana
Läntinen baana
Tuusulanväylän jatke Veturitielle29.
Tuusulanväylän ja Yhdyskunnan-30. tien vaihtopysäkit
2424
4
25
Keskusta. Ilmakuva: ©
Kaupunkimittausosasto, H
elsinki 2012
Resurssit
4.1 HenkilöstöHenkilöstötarpeiden ennakoinnilla johdetaan toimintaympäris-tön muutoksista aiheutuvat viraston osaamis- ja henkilöstö-resurssitarpeet. Henkilöstösuunnittelussa huomioidaan henki-löstön ikääntyminen ja eläkepoistuma. Rekrytoinnissa kiinnite-tään erityistä huomiota strategialähtöisen osaamisen hankkimi-seen ja korostetaan joustavuutta ja uudistumiskykyä.
Henkilöstön kehittäminen on suunnitelmallista. Tehtäväkierto-mahdollisuuksia ja uralla etenemistä tuetaan. Uusien henkilöi-den perehdyttämisohjelma uudistetaan. Kansainvälistä vuoro-vaikutusta hyödynnetään osaamisen kehittämisessä.
Viraston strategisten tavoitteiden toteutumista tukee henkilös-tön hyvä työkyky ja vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ja työhyvinvointiin. Viraston tavoitteita ovat myös hyvä ja vastuul-linen johtaminen, työyhteisötaitojen kehittäminen, työnhallinta ja työkyvyn ylläpitäminen.
4.2 MäärärahatMäärärahoista suurin osa eli 65 % on henkilöstömenoja. Toi-nen merkittävä menoerä ovat kiinteistömenot, joihin menee 11 % määrärahoista. Asiantuntijapalveluihin on varattu rahaa noin 3,5 miljoonaa euroa, jota käytetään suunnittelupalvelujen os-tamiseen. Suunnittelupalveluja hankitaan ulkopuolelta silloin, kun tarvitaan erityisosaamista ja kun halutaan saada vaihtoeh-toisia suunnitelmia ja ideoita maankäytön ja liikenteen suunnit-teluratkaisujen pohjaksi.
Lähivuosien suunnitteluohjelmaan kaupunkisuunnitteluviras-tossa kuuluu kaupungin kannalta strategisesti erittäin merkit-täviä uusia alueita kuten Vuosaaren sataman valmistumisen jälkeen vapautuvat alueet (Jätkä-, Sompa- ja Hernesaari) ja Si-poosta Helsinkiin liitetyt alueet. Ideoita ja suunnitteluratkaisu-ja haetaan tällöin myös kansainvälisesti suunnatuilla tarjous- ja kilpailumenettelyillä.
Vuoden 2012 talousarvio sekä määrärahat vuodelle 2012 menolajeittain:
Vuosi 2011 (euroa) 2012 (euroa)
Myyntituotot 26 000 26 000Maksutuotot 290 000 290 000Tuet ja avustukset 0 0Vuokratuotot 7 000 7 000Muut tuotot 0 0
Tulot yhteensä 323 000 323 000
Palkat 13 155 500 12 923 000Muut henkilöstökulut 4 502 202 4 315 000Palvelujen ostot (yht.) 4 822 244 5 468 000Aineet, tarvikkeet ja tavarat 727 378 787 000Avustukset 25 000 25 000Vuokrakulut (yht.) 2 927 122 2 947 000Muut kulut 14 554 13 000
Menot yhteensä 26 074 000 26 478 000
Henkilöstö koostuu seuraavista tehtävistä: Vakanssit:esimiehet 33asemakaavasuunnittelijat 48liikennesuunnittelijat 48yleiskaavasuunnittelijat 21teknistaloudelliset suunnittelijat 12maisemasuunnittelijat 9muut kaavoituksen asiantuntijat 13suunnitteluavustajat 34liikennevalojen ylläpitohenkilöstö 5viestintä (sis. Laituri) 12it-asiantuntijat 10muut tehtävät 38
Yhteensä 283
Keski-ikä 482011 laskennallinen eläkeikä täyttyi 192011 jäi eläkkeelle 122012 laskennallinen eläkeikä täyttyy 82013 laskennallinen eläkeikä täyttyy 52014 laskennallinen eläkeikä täyttyy 152015 laskennallinen eläkeikä täyttyy 8
26
Valtuusto sekä talous- ja suunnittelukeskus valmis-telee yhdessä hallintokunti-en kanssa
KAUPUNGINSTRATEGIAOHJELMA
ALUSTAVATOIMINTA-
SUUNNITELMAToiminnan perusta ja
tavoitteetTalousarvioehdotus
TOIMINTA-SUUNNITELMA, OSA I
Strategiset painopiste-alueet ja niiden
tavoitteetKeskeiset hankkeet
TOIMINTA-SUUNNITELMA OSA II
Suunnitelmakauden kaikki hankkeetaikatauluineen
KAAVOITUSKATSAUS
Viraston johto valmistelee kaupunkisuunnit-telulautakunnan kautta valtuuston hyväksyt-täväksi. Sisältää seuraavan kolmivuotiskau-den talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdo-tuksen sekä tavoitteet.
Johtoryhmä valmistelee yhdessä koordinaa-tioryhmän kanssa lautakunnan päätettäväk-si. Sisältää kaupunkisuunnittelun tavoitteet seuraavalle kaudelle, priorisoi kauden tehtä-vät. Keskeiset tavoitteet kootaan tuloskort-tiin. Jaetaan henkilöstölle, yhteistyökump-paneille, luottamusmiehille.
Suunnittelijat vievät hankkeet ProjectWise-järjestelmään, josta talous- ja kehittämisyk-sikkö kokoaa osan II. Se sisältää kaikki hank-keet vastuuhenkilöineen ja aikatauluineen ja päivitetään kerran vuodessa, kesäkuussa. Osa II sijaitsee intranetissä.
Kaupunkisuunnittelun hankkeet esitellään myös kaikille helsinkiläisille jaettavassa Kaa-voituskatsauksessa.
Talousarvio
Sitovat ja muut tavoitteet
Kaavat, suunnitelmat
Tulosbudjetti
Tulospalkkiojärjestelmä
Hankkeiden ylläpito-ohjelma Project Wice
Ennusteet neljännesvuosittain
Tuloskortti
Seuranta: suoritteet, aikataulut
Kaupunkisuunnitteluviraston toimintakenttä
Liite: Toiminnan suunnittelu
HAKEMUKSET,ALOITTEET
Asukkaiden, yritysten ja kumppa-neiden hakemukset, yleiskaava 2002, omat suunnitelmat
27
Yhte
isku
nnal
linen
vai
kutta
vuus
SEU
TU
Akt
iivin
en v
aiku
ttam
inen
seud
un y
htei
sen
kaup
unki
polit
iikan
•
mää
ritte
lyyn
seud
ullis
en m
aank
äytö
n yl
eiss
uunn
it-•
telu
n ed
istä
mis
een
seud
un li
iken
nejä
rjest
elm
än k
ehitt
ä-•
mis
een
HY
VÄ
KA
UP
UN
KIE
LÄM
ÄA
sunt
orak
enta
mis
en e
dist
ämin
en
MA
-ohj
elm
an m
ukai
sest
i
Mon
ipuo
lisen
elin
kein
otoi
min
nan
tur-
vaam
inen
ja e
dist
ämin
en
Ver
kost
okau
pung
in k
ehitt
ämin
en
kesk
usta
rake
nnet
ta v
ahvi
stam
alla
KA
UP
UN
KI
JA Y
MP
ÄR
ISTÖ
V
iihty
isän
, elin
voim
aise
n ja
toi
miv
an
kaup
unki
ympä
ristö
n/ka
upun
kitil
an s
yn-
tym
isen
edi
stäm
inen
Kes
tävi
en e
läm
änta
poje
n tu
kem
inen
Eko
teho
kkuu
den
edis
täm
inen
Palv
eluk
yky
KA
UP
UN
KIL
AIS
ET
Tarv
ittav
ien
asem
akaa
voje
n la
atim
inen
noi
n 50
00 a
sunn
olle
Tarv
ittav
ien
asem
akaa
voje
n la
atim
inen
toi
miti
lara
kent
ami-
selle
hak
emus
ten
ja e
linke
inos
trat
egia
n m
ukai
sest
i
VIE
STIN
TÄ
JA
VU
OR
OV
AIK
UTU
SE
nnak
oiva
n, a
voim
en ja
osa
llist
avan
vie
stin
nän
edis
täm
inen
kau
-pu
nkis
uunn
ittel
ussa
Toim
inta
tava
tK
AU
PU
NK
ISU
UN
NIT
TELU
N L
AA
TU
Suu
nnitt
elun
kor
kea
laat
um
enet
tely
tapo
jen
yksi
nker
tais
tam
inen
ja y
hten
äist
ämin
en•
pros
essi
en k
ehitt
ämin
en y
htei
styö
ssä
mui
den
halli
nto-
• ku
ntie
n ka
nssa
kust
annu
stie
tois
uude
n ed
istä
min
en•
KA
UP
UN
KIS
UU
NN
ITTELU
N K
EH
ITTÄ
MIN
EN
Hal
linto
kunt
ien
suun
nitt
eluy
htei
styö
Säh
köis
en a
sian
halli
nnan
teh
okas
käy
ttö
Tiet
otek
niik
an p
arem
pi h
yödy
ntäm
inen
Oppi
min
en ja
keh
ittym
inen
AM
MA
TTIT
AIT
OH
yvän
joht
amis
en v
arm
ista
min
en
Hen
kilö
stöt
arpe
iden
enn
akoi
nti j
a as
i-an
tunt
eva
rekr
ytoi
nti
Kan
sain
välis
en v
uoro
vaik
utuk
sen
hyöd
yntä
min
en
TY
ÖIL
MA
PII
RI
Sis
äise
n vi
estin
nän
ja t
iedo
nkul
un p
a-ra
ntam
inen
Sis
äise
n ke
skus
telu
n lis
ääm
inen
ja y
h-te
isty
ön p
aran
tam
inen
Työy
htei
söta
itoje
n ke
hitt
ämin
en
MU
UTO
SH
ER
KK
YY
STa
voitt
eide
n m
ukai
nen
ja t
asai
sest
i ja
kaut
unut
tuo
tant
o
Uud
en t
utki
mus
tiedo
n hy
ödyn
tä-
min
en
Hel
sink
i on
kodi
kas
ja e
linvo
imai
nen
suur
kaup
unki
Lii
te:
Str
ate
gis
et
pa
ino
pis
tee
t 2
012
–20
14
28
Virastopäällikkö
Keskustaprojekti
Hallinto-osasto(51 vakanssia)
Yleissuunnitteluosasto(53 vakanssia)
Asem
akaavaosasto(111 vakanssia)
Liikennesuunnitteluosasto(68 vakanssia)
Viestintä
Talous ja kehittäminen
Informaatiotekniikka
Päätöksenteon tuki
Asiakaspalvelu
Yleiskaavatoim
istoTeknistaloudellinen toim
istoÖ
stersundom-projekti
Koivusaari-projekti
Lähiöprojekti
Kaavoituspalvelut
Kantakaupunkitoim
istoLäntinen toim
istoItäinen toim
istoY
mpäristötoim
istoLänsisatam
a-projektiPasila-projektiItäranta-projektiK
ruunuvuorenranta-projektiV
uosaari-projektiV
artiosaari-projektiK
eskustaprojektiK
uninkaantamm
i-projekti
Liikennejärjestelmätoim
istoP
rojektitoimisto
Aluesuunnittelutoim
istoLiikennevalotoim
istoH
allintopalvelut
yhteensä 283 vakanssia
Liite
: Ka
up
un
kis
uu
nn
ittelu
vira
sto
n
org
an
isa
atio
ka
avio
TekijätOuti Karsimus, Leila Koivulehto
NimikeKAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2012–2014TOIMINNAN PERUSTA JA KESKEISET TEHTÄVÄT
Sarjan nimikeHelsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2012:1
Sarjanumero 2012:1 Julkaisuaika 24.1.2012 Sivuja 30 Liitteitä 0 ISBN 978-952-272-129-7 (pdf) ISSN 0787-9024 Kieli koko teos FIN Yhteenveto FIN
TiivistelmäToimintasuunnitelma laaditaan vuosittain ja sen hyväksyy kaupunkisuunnittelulauta-kunta. Toimintasuunnitelma käsittelee viraston toiminnan perustaa ja keskeisiä teh-täviä. Toiminnan perustassa esitetään toiminta-ajatus, arvot, visio sekä strategiset painopistealueet, tavoitteet ja toimenpiteet ja keskeiset tehtävät vuosille 2012–2014
Strategiset painopistealueet samoin kuin keskeiset tehtävät on toimintasuunnitel-massa jaoteltu tasapainoisen johtamisen kehikon mukaisesti. Keskeiset tehtävät on edelleen jaoteltu yhteiskunnallisen vaikuttavuuden näkökulmasta seuraavasti: yleis-suunnittelu, asuminen, elinkeinotoiminta, julkinen kaupunkitila ja viheralueverkosto, esikaupunkivyöhykkeen kehittäminen ja täydennysrakentaminen, kulttuuriympäris-tön vaaliminen ja kehittäminen, maankäytön soveltava tutkimus sekä liikenne. Ohjel-makaudelle on määritelty myös keskeiset kehittämistehtävät.
Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi kaupunkisuunnitteluviraston vuosien 2012–2014 toimintasuunnitelman 24.1.2012
AsiasanatHELSINKI, YLEISKAAVOITUS, OSAYLEISKAAVOITUS, ASEMAKAAVOITUS, LIIKENNESUUNNITTELU, HANKKEET
Kuvailulehti
Kaupunkisuunnitteluviraston
Toiminnan perusta ja keskeiset tehtävät
Toimintasuunnitelmavuosille 2012–2014
Helsingin kaupunkiKaupunkisuunnitteluvirasto
Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2012:1 Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2012:1
ISSN 0787-9024 ISBN 978-952-272-129-7 (PDF)
Top Related