HUOMISEN OSAAJAT
15.6.2012
Janne Salminen
Lahden ammattikorkeakoulu
Koulutusorganisaatiot kestävän kehityksen edistäjinä
Päijät-Hämeen koulutuskonserni
Koulutuskeskus Salpaus
Lahden ammattikorkeakoulu
Tuoterengas
Yhteiset palvelut
Päijät-Hämeen koulutuskonserni
-kuntayhtymä on maakunnallinen
koulutuksen järjestäjä,
kehittäjä ja ylläpitäjä.
Päijät-Hämeen koulutuskonserni
n. 1 700 työntekijää
Taseen loppusumma n. 130 milj. €
Päätoimisia opiskelijoita yli 12000
(Vuosittain > 20 000 opiskelijaa)
Päijät-Hämeen koulutuskonsernin perustaminen vuonna 1996
Fellmanni-
instituutti
Kehittämis-
yksikkö
Talous- ja
kiinteistöpalvelu-
yksikkö
Päijät-Hämeen
oppisopimus-
toimisto
Orimattila-
instituutti
Lahden
ammatti-
korkeakoulu
Lahden
teknillinen
oppilaitos
Lahden
käsi- ja taide-
teollisuus-
oppilaitos
Lahden
sosiaali- ja
terveysalan
oppilaitos
Lahden ammatillinen
aikuiskoulutuskeskus
Lahden
kauppa-
oppilaitos
Lahden
ammatti-
instituutti
Tuoterengas
Päijät-Hämeen
oppisopimus-
toimisto
Orimattila-
instituutti
Lahden
kauppa-
oppilaitos
Päijät-Hämeen
sosiaalialan
oppilaitos
Lahden
terveydenhuolto-
oppilaitos
Lahden
muotoilu-
instituutti
Hollolan
käsi- ja taide-
teollisuus-
oppilaitos
Lahden
ammatti-
oppilaitos
Päijät-Hämeen
ammatti-
oppilaitos Päijät-Hämeen
aikuispalvelu-
toiminta
Lahden
teknillinen
oppilaitos
Lahden
taide-
instituutti
Fellmanni-
instituutti
Lahden ammatillinen
aikuiskoulutuskeskus
Omistajat 31.7.1996 saakka
Päijät-Hämeen koulutuskuntayhtymä
Lahden kaupunki
Valtio
Koulutus-
keskus
Salpaus
Jäsenkunnat ja konsernin toimialue
Kuhmoinen
Sysmä
Hartola
Pertunmaa
Padasjoki
Heinola Asikkala
Nastola
Hollola
Lahti
Orimattila
Artjärvi
Hämeenkoski
Kärkölä
Toimipisteet
Salpaus
LAMK
Tuoterengas
Helsinki
Lahti
Tulosalueiden yhteinen strategia 2017
Missio
Koulutamme osaavaa työvoimaa ja edistämme alueen
kilpailukykyä.
Visio
Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen
kansainvälinen huippuyksikkö.
Ympäristöalan koulutusta ja
sosiaalista kierrätysliiketoimintaa Koulutuskeskus Salpaus
Lahden ammattikorkeakoulu
Tuoterengas
Kone ja metalli
Kotitalous
Kulta ja kaiverrus,
metallikalusteet
Liiketalous
Lukio-opinnot
Luonnonvara-ala
Maahanmuuttajakoulutus
Matkailu, ravitseminen ja
elintarvike
Muovi ja laboratorio
Musiikki
Nuoriso ja vapaa-aika
Puhdistuspalvelut
Puu ja huonekalu
Auto ja logistiikka
Estraditaide
Kauneudenhoito
Kieli- ja
kulttuurikoulutus
Rakentaminen ja
talotekniikka
Sosiaali- ja terveysala
Sähkö ja elektroniikka
Tekstiili, vaatetus
Tietojenkäsittely
Nuorten ja aikuisten ammatillinen koulutus • oppisopimuskoulutus • lukiokoulutus
Ammatilliset perustutkinnot • ammattitutkinnot • erikoisammattitutkinnot
Työelämä- ja kehittämispalvelut
Turvallisuus
Viestintä
Viherrakentaminen
Ympäristönhoito
Ammatilliset yhteiset
opinnot
Kaarisillan
ammatillinen
erityisopetus
Valmentava koulutus
Ammatilliseen perustutkintoon opiskelee keskimäärin 5250
Oppisopimuskoulutuksessa keskimäärin 1800
Aikuiskoulutuksessa eri henkilöitä n. 16 000
Lukiokoulutuksessa keskimäärin 200
Opettajia ja muuta henkilöstöä Salpauksessa on yli 835
Toimintatuotot n. 74 milj. €, josta henkilöstökulut yli puolet.
STRATEGISET PAINOPISTEET vuosille 2010 – 2013
• Työelämälähtöisyys
• Uuden teknologian ja sosiaalisen median hyödyntäminen opetuksen,
ohjauksen ja johtamisen välineenä
• Kestävä kehitys
Nuorten tutkintoon johtava koulutus
870 aloituspaikkaa
Aikuiskoulutus
Tutkintoon johtava aikuiskoulutus, 237 aloituspaikkaa
Ylemmät AMK-tutkinnot (Master), 122 aloituspaikkaa
Opiskelijoita on yli 5 000.
Avoimessa AMK:ssa ja
täydennyskoulutuksessa yli 1000 opiskelijaa.
Henkilöstöä on 419, joista opettajia 272.
Toimintatuotot 40 milj.€, josta
henkilöstökulut yli puolet.
Painopisteet
Muotoilu, ympäristö ja innovaatiotoimintojen kehittäminen
alueen elinkeinostrategian mukaisesti.
FUAS yhteistyö
HAMK-LAUREA-LAMK
Strateginen liittouma
KO-rakenteet
TOIMINTAYMPÄRISTÖ
Työ- ja toimintakyvyn arviointi
Koulutus
Tuotannollinen työpajatoiminta
TYÖHÖNVALMENNUS Yksilöllistä kestävää kehitystä
Kuntien
sosiaalisen
työllistämisen
tarpeet
Yksilölliset
työllistymis-
tarpeet
TYÖVALMENNUS
RYHMÄVALMENNUS
YKSILÖVALMENNUS
TUKIPALVELUT
• Johtaminen
• Talous
• Henkilöstö
• Viestintä ja
• markkinointi
• Tietohallinto
• Kiinteistöt
Työllistyminen
Työelämä-
valmiuksien
kehittyminen
Elämän-
hallinnan
kohentuminen
42 000 toimintapäivää (2009)
Kosketti 450 henkilöä
Henkilöstömäärä 121
Toimintatuotot 5. 7 milj. €, josta henkilöstökulut yli 60 %
Työvoimakoulutukset
Nuorten työpajatoiminta
Työklinikka
Kuntouttava työtoiminta
TE -toimiston työkokeilijat ja työharjoittelijat
Muut valmentautujaryhmät
Lahden kaupungin työllistetyt
Erityistyöllistetyt, Tuoterenkaalla työsuhde
Kierrätys, Patina
Koulutuskeskus
Salpaus
Lahden
ammatti-
korkeakoulu
Tuoterengas
Työ
elä
mä,
yh
teis
työ
ku
mp
pan
it
Op
iskelija
t, h
en
kilö
stö
Yhteiset palvelut
Hallintopalvelut (henkilöstöjohtaja, talousjohtaja)
Kiinteistöpalvelut (kiinteistöjohtaja)
Ravintolapalvelut (ravintolapalvelujohtaja)
Tieto- ja kirjastopalvelut (tietopalvelujohtaja)
Tietohallintopalvelut (tietohallintojohtaja)
Viestintä- ja markkinointipalvelut (viestintä- ja markkinointijohtaja)
Verkko-opetus (koulutuspäällikkö)
Toimitusjohtaja Henkilöstöä 305
Toimintatuotot 31 milj. €, josta henkilöstökulut n. 40 %
Koulutusorganisaatiot kestävän kehityksen edistäjinä
Miksi ja miten?
Keinot on monet
torstaina 15.12.2011 Nimipäivät: Heimo
ULKOMAAT
Chile taistelee ilmastonmuutosta vastaan
luopumalla kravateista 22:38 - 14. joulukuuta 2011 - (Päivitetty 7:24 - 15.12.2011)
Chilen hallitus käy taistoon ilmaston lämpenemistä vastaan varsin epäortodoksisella tavalla.
Energiaministeri Pablo Longueira kehottaa nimittäin miehiä luopumaan keväällä ja kesällä
kravatin käytöstä.
Sen toivotaan säästävän ilmastointikustannuksissa.
- Riisukaamme kaikki kravattimme tänä kesänä säästääksemme energiaa, ministeri kehottaa
tv-mainoksessa.
Mainoksessa ministeri höllentää ensin kravattisolmuaan ja kiskaisee lopulta kapineen kokonaan
pois.
Monet miehet ovatkin ottaneet idean tyytyväisinä vastaan. Toisten mukaan vakavasti
otettavien ihmisten pitää pukeutua virallisesti.
- Presidentti ei voi kuljeskella ilman kravattia. Ei myöskään hallituksen ministeri, insinööri,
lääkäri tai lehtimies, sanoo maan pääkaupungissa Santiagossa asuva Gonzalo Castro. STT
Kampuksia ympäristökaupunki Lahdessa
Haasteita ja vastauksia kestävän kehityksen edistämiseen
Paikalliset tavoitteet energia- ja
ilmastoasioissa
Opetus- ja kulttuuriministeriö: Korkeakouluilla merkittävä rooli kestävän
kehityksen ja globaalin vastuun edistämisessä.
Opetushallitus: Opetussuunnitelmien perusteet
edellyttävät kestävän kehityksen
huomioimisen (ammatillinen toinen aste).
Poliittinen ohjaus motivoi
Kansainväliset
Rakenn
Kansalliset
•Lämpötilan nousu rajataan globaalisti + 2
ºC
•Päästöistä pois 80 % vuoden 1990 tasosta
vuoteen 2050
•Vähäpäästöinen ja hyvinvoiva yhteiskunta
Energiankulutus 2030 2040 2050
Rakennukset -30% -44 -60%
Päästöt (g CO2/km) 2030 2040 2050
Autot 80-90 59-60 20-30
2009
Kestävän kehityksen strateginen ohjaus
Kestävyys, vastuullisuus ja business
Sosiaalinen Kulttuurinen
Ekologinen Taloudellinen
KESTÄVÄ KEHITYS
talouskasvu
Talouskasvun ja
ympäristövaikutusten
irtikytkentä Ympäristövaikutukset
Esim. CleanTech = liiketoimintalähtöisyys, ei normit
(Ympäristötehokkuus on liiketoimintaa lisäävää,
vertaa piipunpääteknologia ja ympäristöjärjestelmä -maailmaan)
Metsäekosysteemi
Tuotantoprosessi
Tuote ja palvelu
Dekarbonisaatio
Dematerialisaatio
Detoksisuus
Kg
CO2
Yritysten yhteiskuntavastuu ajattelu
PHKK:n YMPÄRISTÖSTRATEGIA 2008-12
Kestävän kehityksen ja ympäristövastuun huomioiminen ja edistäminen
Sosiaalinen Kulttuurinen
Ekologinen Taloudellinen
KESTÄVÄ KEHITYS
Ympäristöstrategian toimenpideohjelman mukaisia kehitettäviä
kokonaisuuksia vuosina 2008 – 2012
• Kestävän kehityksen ja ympäristövastuun oppimista mahdollistetaan ja tehostetaan
eri koulutusohjelmissa (opetussuunnitelmatyö, henkilöstövalmennus, opetuksen
kehittämishankkeet).
• Ympäristötehokasta toimintaa edistetään kouluttamalla ympäristöalan asiantuntijoita
sekä toimimalla yhteistyössä yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin kanssa
ympäristötehokkuutta, vastuullisuutta ja kestävää kehitystä edistävissä hankkeissa.
• Suunnitellaan ja toteutetaan sähkön, lämpöenergian ja veden kulutusta sekä jätteiden
syntymistä hillitseviä toimia opiskelijoiden ja henkilöstön avustuksella. Myös uusia
ratkaisuja työn vaatimaan matkusteluun rakennetaan. Työ vaatii teknologian,
toiminnan ja tottumusten kehittämistä.
• Tehostetaan ympäristöasioiden hallintaa mm. kehittämällä ohjausjärjestelmää ja
seurantaa osana käytössä olevia toiminta- ja laatujärjestelmiä.
Mate
ria
ali
- ja
en
erg
iate
ho
kk
uu
s
Ym
päris
tö-
ja y
hte
isk
un
tav
ast
uu
Inn
ov
aa
tiot
“4/96 %”
Tietoa, taitoa,
asennetta ja
toimintaa.
Entä sosiaalinen ja kulttuurinen…
Kestävän kehityksen, vastuullisen toiminnan ja ympäristötietoisuuden
lisääminen oppimisessa
• Valmistuneita n. 3000 ammattilaista vuodessa (tutkintoja Salpaus ja
LAMK).
• Henkilöstä n. 1700.
• T&K panostus LAMK:ssa lähes 7 milj. € (kulut 2011).
• Syrjäytymisen estäminen, maahanmuuttajien kotouttaminen.
Konsernin oma ekologisen
jalanjäljen pienentäminen
Konsernin oma ekologisen
jalanjäljen pienentäminen Konsernin oma ekologisen jalanjäljen pienentäminen:
• Rakennuksia n. 100 (207 500 m2) – käyttöaste < 50 %.
• Sähköä ja lämpöä 2.8 milj. €/v.
• Vesi ja jäte 230 000 €/v.
• 1 milj. ateriaa/v.
• 6000 tietokonetta.
• Autoilua > 31 kertaa maapallon ympäri vuodessa.
• Hankinnat: 8 milj. € (koneet, kiinteistöt)
7.3 milj. € (muut hankinnat).
Kestävän kehityksen toiminnan puitteet
Esimerkkejä vastuullisesta toiminasta PHKK:ssa
Koulutuskeskus Salpauksen luonnonvara-alan Asikkalan kampus
sertifioitiin kestävän kehityksen oppilaitokseksi. (2011)
LAMK ja Salpaus Opetussuunnitelmat kehittyvät
Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta vilkasta
Huomioitu henkilöstövalmennuksessa
Tuoterengas Kierrätysliiketoimintaa
Sosiaalista työllistämistä
Yhteiset palvelut Isot asiat (energiansäästösopimus, strategiat)
Pienet asiat (led valot, pelletit, seuranta/mittaus)
Toiminnanohjausjärjestelmäkehitys
Sähkön kulutus 2004-2010 ja strateginen tavoite
(-1.5% per v.)
1
1,02
1,04
1,06
1,08
1,1
1,12
1,14
1,16
2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010
MW
h p
er o
pis
kel
ija
0,066
0,068
0,07
0,072
0,074
0,076
0,078
2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010
MW
h p
er m
2
Opiskelijamäärä noussut (+ 1114)
Tilat vähentyneet (-10 000 m2)
Oikea suunta.
Ekotehokkuuden dilemma
(’jakajan valinta’).
Jätemäärät PHKK vuosina 2008-2010
2010:
Ei eroa muihin (2009).
Yhteensä 887 tn/v.
Hyötykäyttöaste 63%
Tavoitteet ympäristöstrategiassa:
Parempi muita.
Kokonaismäärä ei yli 800 tn/v.
Hyötykäyttöaste v. 2010 olisi 70% (2012 80%).
Mate
ria
ali
- ja
en
erg
iate
ho
kk
uu
s
Ym
päris
tö-
ja y
hte
isk
un
tav
ast
uu
Inn
ov
aa
tiot
“4/96 %”
On tietoa, taitoa,
asennetta ja
toimintaa.
Myös sosiaalinen ja kulttuurinen
kestävyys huomioitu.
Kiitos ja hyvää päivän jatkoa
Top Related