Hankkeen toteutus ja keskeisimmät tulokset
Anneli LeppänenKrista Pahkin
Työterveyslaitos
Työhyvinvoinnin kehittäminen ja sairauspoissaolojen hallinta paperiteollisuudessa (HYVIS)
HYVIS -hanke-esittely
Miksi HYVIS aloitettiin vuonna 2008?
• Aloite työmarkkinajärjestöiltä
• Metsäteollisuus on käynyt viime vuosina läpi mittavaa rakennemuutosta, joka jatkuu edelleen
• Keskeisenä haasteena on toiminnan uudistaminen• Alalla on muuta teollisuutta enemmän sairauspoissaoloja
(keskimäärin 7,4 prosenttia teoreettisesta säännöllisestä työajasta vuonna 2007)
Teknisten ja tuoteinnovaatioiden rinnalle tarvitaan sosiaalisia innovaatioita, jotka tukevat kaikkien työntekijäryhmien toiminnan, osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittymistä
Mitkä olivat HYVIS -hankkeen tavoitteet?
1. Tuottaa uutta tietoa työhyvinvoinnin ja sairauspoissaolojen vaihteluun yhteydessä olevia työn ominaisuuksista, organisaatio-, ryhmä-, ja yksilötason tekijöistä sekä niiden muutoksista ja kehityshistorioista
2. Tunnistaa työhyvinvoinnin kehitykseen ja sairauspoissaolojen hallinnan edistämiseen vaikuttavia organisaation, toiminnallisten työryhmien sekä muiden toimijoiden hyviä toimintatapoja
3. Edistää hyvien toimintatapojen leviämistä ja edelleen kehittymistä paperiteollisuuden työpaikoilla ja organisaatioissa
4. Seurata ja arvioida työhyvinvoinnin ja sairauspoissaolojen muutoksia sekä niihin yhteydessä olevien tekijöiden ja toimintatapojen kehittymistä kahden vuoden aikana
5. Kuvata työhyvinvoinnin kehittymiseen ja sairauspoissaolojen hallintaan sekä näiden häiriöihin johtavat kehityspolut
Kuinka hanke toteutettiin?
Hankkeen ohjausryhmä Turvallisuuspäällikkö Jari Haijanen, Sappi Finland I Oy, pj
Tutkija Esa Kaitila (siht.), Paperiliitto r.y.Toimitusjohtaja Kenneth Johansson, Työsuojelurahasto
Dosentti, osaamiskeskuksen johtaja Anneli Leppänen, TyöterveyslaitosAluejohtaja Irma Welling, Työterveyslaitos Kehittämispäällikkö Tiina-Mari Monni, Työturvallisuuskeskus
TTT-kehityspäällikkö Pauli A. Karjalainen, UPMTyösuojelusihteeri Hannu Ulenius, Paperiliitto r.y. Johtava työterveyshoitaja Leena Kajasoja, Stora Enso Oyj
Pääluottamusmies Ilkka Nokelainen, Stora EnsoTyöntekijöiden työsuojeluvaltuutettu Taisto Nieminen, Sappi
Työmarkkina-asiantuntija Johanna Ellonen, Metsäteollisuus ryViestintäjohtaja Helena Aatinen, Metsäteollisuus ryTyöhyvinvointipäällikkö Hannu Pursio, Metsäliitto
Hankkeen tutkijaryhmä TTL:llaVastuullinen tutkija:Osaamiskeskuksen johtaja Anneli Leppänen
M-realin yhteyshenkilö:Tiimipäällikkö Arja Ala-LaurinahoStora Enso yhteyshenkilö:Tiimipäällikkö Krista PahkinUPM:n yhteyshenkilö:Tutkija Katri Kajosaari
Aluejohtaja Irma Welling, tiimipäällikkö Kirsti Launis,erikoistutkija Ari Väänänen, psykologi Matti Joensuuerikoistutkija Ritva Luukkonen, ja erityisasiantuntija Aki Koskinen
Hankkeeseen osallistuneet tuotantolaitokset:
– Kaskinen (vuonna 2008)– Kirkniemi (Sappi Kirkniemi 2009 alkaen)– M-real Tako ja Kyro Board– UPM Rauma ja Valkeakoski (Tervasaari)– Stora Enso Anjalankoski ja Imatra
• Jokaisella tehdaspaikkakunnalla oli tukiryhmä, joka vastasi hankkeen toteutuksesta
Mitä hankkeessa tehtiin? (1/2)
1) Kyselytutkimus osallistuvien tuotantolaitosten työntekijöille toukokuussa 2008 (n=1955, 52 %) ja seurantatutkimus syyskuussa 2009 (n=1535, 49 %)
2) Kyselytutkimuksen tulosten yhdistäminen rekisteröityihin sairauspoissaolotietoihin • ajalta 1.1.2001-31.5.2008, n=1387• ajalta 1.6.2008-31.12.2009, n= 803
3) Kesän ja syksyn 2008 aikana haastateltiin Paperiliiton ammattiosaston edustajia ja työntekijöitä sekä linjajohdon, työterveyshuollon, työsuojelun ja henkilöstöhallinnon edustajia (n=160). Haastattelujen tavoitteena oli selvittää työhyvinvoinnin ja sairauspoissaolojen hallinnan tavoitteita, suunnitelmia ja toimintaa. – huhtikuussa 2009 haastateltiin 6 esimiestä arjen ja muutostilanteen
esimiestyön haasteista
4) Lisäksi tehtaat toimittivat dokumentteja aikaisemmasta toiminnastaan työhyvinvoinnin kehittämiseksi ja sairauspoissaolojen hallitsemiseksi
Mitä hankkeessa tehtiin? (2/2)
5) Tuloksia käsiteltiin osallistujien yhteisissä työseminaareissa, joissa työstettiin suunnitelmia toiminnan ja työhyvinvoinnin kehittämiseksi
sekä sairauspoissaolojen hallinnan edistämiseksi – syyskuussa 2008: kyselyn tulosten käsittely, tutustuminen tehtaiden
käytäntöihin ja tehdaskohtaisten jatkosuunnitelmien valmistelu– maaliskuussa 2009: sairauspoissaolojen ja muutosten hallinta
– syyskuussa 2009: Käytännön toimintamallien laatiminen1. Epäasiallisen käyttäytymisen ja kiusaamisen tunnistaminen jatoimintamallin kehittäminen käsittelyyn ja ennaltaehkäisyyn2. Tukitoimet organisaation irtisanoessa: a. irtisanotut, b. esimiehet, c.
työpaikkansa säilyttävät3. Työn kehittäminen
– huhtikuussa 2010: loppuseminaari: keskeiset tulokset ja tulevaisuuden suunnitelmat
Mitä tutkimusaineistosta tehtiin kohdeorganisaatioille?
• Kyselytutkimusten tulokset vuosilta 2008 ja 2009: yleistason raportit, tehdaskohtaiset raportit, osastokohtaiset raportit, palautetilaisuudet
• Haastatteluraportit: yhteenveto kunkin tehtaan haastatteluista
• Koko aineiston kattavia teemaraportteja, aiheena:– Sairauspoissaolot ja niiden hallinta – Kiusaaminen ja epäasiallinen käyttäytyminen– Organisaatiomuutos ja sen toteuttaminen– Esimiestyö ja sen haasteet– Työskentelyolosuhteet ja niiden yhteys työhyvinvointiin
• Kaikista raporteista on tehty myös yleistajuisia tiivistelmiä, yhteenvetoja ja esityskalvoja tehtailla hyödynnettäväksi
• Abstraktit ja esitykset konferensseissa
• Projektilla extranet-sivusto, johon koottu materiaalit
Mitä kohdeorganisaatioissa tehtiin projektin aikana?
• Tehtailla perustettiin tukiryhmät, joissa käsiteltiin tuloksia ja suunniteltiin niiden pohjalta toimia organisaatiossa toteutettavaksi– nimetty yhteyshenkilö yhteydenpidon selkeyttämiseksi
– Kehittämissuunnitelmia laadittiin myös työseminaareissa• Tehtailla mm.
– päivitettiin toimintaohjeita kiusaamisen ja epäasiallisen kohtelun estämiseksi ja käsittelemiseksi sekä tietoisuutta ohjeiden olemassa olosta parannettiin
– järjestettiin jaksamisen tukemiseksi lyhyen työvuorokierron kokeiluja– panostettiin esimieskoulutuksiin– kiinnitettiin huomiota työhönpaluukeskusteluihin sairauspoissaolon
jälkeen (Varhaisen välittämisen malli)– kiinnitettiin huomiota kehityskeskustelujen käymiseen ja osaamisen
kehittämisen tarpeisiin
• Projektin tuloksista kirjoitettiin tehtaiden sisäisissä julkaisuissa ja intranetissä. Tulokset ovat myös toimineet keskustelun pohjana yritysten sisäisissä seminaareissa ja tapaamisissa.
Miten HYVIS -projektin toteutus onnistui?
HYVIS -hankkeen ohjausryhmän jäseniä ja tehtaiden yhteyshenkilöitä (ja tukiryhmän jäseniä) pyydettiin arvioimaan hankkeen toteutusta
• Kouluarvosana projektille 8,5
• Projektin vahvuutena oli mm.:– Eri osapuolten vahva sitoutuminen hankkeeseen– Laaja yhteinen tahtotila ja tausta koko hankkeen ajan– Työseminaarit olivat tärkeitä yhteistyön ja projektin toteuttamisen kannalta– Sitoutuneisuus projektiin oli työntekijäpuolelta vahvempaa, koska myös ttliitto
oli mukana– Ohjausryhmän säännöllinen kokoontuminen lyhyin väliajoin
• Kehittämisehdotuksia vastaavankaltaisille projekteille oli mm.:– työseminaareja ym. tapahtumia pitäisi toteuttaa eri puolella Suomea
laajemmin– mahdollisuus jatkoseurantaan
Keskeiset tulokset
Sairauspoissaolopäivien lukumäärät vuosina 2001- 2009 1000 työntekijää kohden
5,2 %
7,3 %
Laskennallisesta työajasta /hlö
Sairauspoissaolopäivien lukumäärä tutkimusaineistossa
0
2000
4000
6000
8000
10000
12000
14000
16000
2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009
Sa
ira
us
po
iss
ao
lop
äiv
iä /
10
00
ty
ön
tek
ijää
Yhtäjaksoisten alle 10 päivää kestävien sairauspoissaolojen lukumäärät sairausryhmittäin vuosina 2001–2009 1000 työntekijää kohden
Sairauspoissaolojaksot, alle 10 päivän sairauspoissaolot
0
100
200
300
400
500
600
700
2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009
sairauspoissaolon alkamisvuosi
yhtä
jaks
ois
ia s
aira
usp
ois
sao
loja
kso
ja
(kp
l) 1
000
työ
nte
kijä
ä ko
hd
en
Tapaturmat
Mielenterveys
Tuki- ja liikuntataelins.
Hengityselinten sair.
Muut
Yhtäjaksoisten vähintään 10 päivää kestävien sairauspoissaolojen lukumäärät sairausryhmittäin vuosina 2001–2009 1000 työntekijää kohden
Sairauspoissaolojaksot, vähintään 10 päivän sairauspoissaolot
0
20
40
60
80
100
120
140
160
180
2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009
sairauspoissaolon alkamisvuosi
yhtä
jaks
ois
ia s
aira
usp
ois
sao
loja
(kp
l)
1000
työ
nte
kijä
ä ko
hd
en
Tapaturmat
Mielenterveys
Tuki- ja liikuntataelins.
Hengityselinten sair.
Muut
pitkät poissaolot muodostavat yli 60 % kaikista poissaolopäivistä
Sairauspoissaoloihin yhteydessä olevat tekijät
• Keskeiset sairauspoissaoloja selittävät kokonaisuudet olivat:
– Osasto: työolot ja työkuorma
– Alentunut työkyky ja jaksaminen (stressi ja työuupumus)
– Organisaation toiminta: työryhmän ja esimiesten toiminta sekä johtamisen oikeudenmukaisuus
– Työtehtävät: työtehtävien lukumäärä ja työn palkitsevuus
– Toimintatavat: esimiehen ja työterveyshuollon toimintatavat
– Terveyskäyttäytyminen: painoindeksi, tupakointi, alkoholinkäyttö
– Organisaatiomuutoksen hallinta
Selittävien tekijöiden selitysosuus sairauspoissaolopäivien kokonaismäärästä (1.6.2007 - 31.5.2008 )
1,8
1,4
1,9
2,1
5,0
10,1
76,7
0,9
Osasto
Alentunut työkyky & jaksaminen
Työtehtävät
Organisaation toiminta
Toimintatavat
Terveyskäyttäytyminen
Organisaatiomuutokset
Muut
23 %
Osatekijät, jotka erottelevat korkean (keskimäärin yli 15 sairauspäivää vuodessa per työntekijä) ja matalan (keskimäärin alle 10 sairauspäivää vuodessa per työntekijä) sairauspoissaolomäärän omaavia osastoja
Selitysosuudet
63,6
12,9
21,0
2,5
Organisaation toiminta
Osaston tyyppi
Työkuorma ja työolot
Muut
Työskentelyolosuhteiden haittaavuus sairauspoissaolopäivien mukaan ryhmiteltynä (% -osuus)
Työskentelyolosuhteiden haittaavuus ja sairauspoissaolojen määrä
0
20
40
60
80
100Ahtaus/epäjärj.
Liukkaus
Huonot valaistusolos.
Melu
Käsitärinä
Kehotärinä
Vetoisuus/kylmyys
Kosteus
Kuumuus
Pölyisyys
Kemialliset aineet
Tapaturmavaara
Sairauspoissaoloja alle 10 pv
Sairauspoissaoloja vähintään 10 pv
Käytössä olevia työterveyden ja työturvallisuuden toimintatapoja
Arvioidun työkyvyn yhteys sairauslomapäivien määrään
Työkykyindeksi: Arvio terveydentilasta
10,4
17,2
42,7
0
10
20
30
40
50
60
Työkykyindeksi
sair
ausp
ois
sao
lop
äiv
iä k
eski
mä
ärin
vu
od
ess
a
hyvä (n=820) keskinkertainen (n=316) huono (n=49)
Koetun stressin yhteys sairauspoissaolopäivien määrään
Koettu stressi
12,2
14,9
20,9
0
5
10
15
20
25
Stressi
sa
ira
us
po
iss
ao
lop
äiv
iä k
es
kim
ää
rin
vu
od
es
sa
Matala (n=802) Keskimääräinen (n=287) Korkea (n=90)
Työryhmän toimivuuden yhteys sairauspoissaolopäivien määrään
Työryhmän toimivuus
12,3 12,4
17,1
14,5
19,2
22,0
0
5
10
15
20
25
Työryhmän yhteistyö Työryhmän kehittämissuuntautuneisuus
sa
irau
sp
ois
sao
lop
äiv
iä k
esk
imä
äri
n v
uo
de
ssa
Korkea (Yhteistyö n=902,Keh.suunt. n=757)
Keskimääräinen (Yhteistyö n=229,Keh.suunt. n=364)
Matala (Yhteistyö n=54,Keh.suunt. n=64)
Esimieheltä saadun tiedollisen tuen määrän yhteys sairauspoissaolopäivien määrään
Esimiehen toimintatapa:
tiedollinen tuki
13,112,5
23,4
0
5
10
15
20
25
Tiedollinen tuki
sair
aus
po
iss
aolo
päi
viä
ke
ski
mä
ärin
vu
od
ess
a
Korkea (n=907) Keskimääräinen (n=215) Matala (n=63)
Johdon päätöksenteon koetun oikeudenmukaisuuden yhteys sairauspoissaolopäivien määrään
Johdon päätöksenteon
koettu oikeudenmukaisuus
10,4
12,9
16,1
0
5
10
15
20
Johtaminen
sair
ausp
ois
sao
lop
äivi
ä k
eski
mä
ärin
vu
od
essa
Korkea (n=226) Keskimääräinen (n=540) Matala (n=415)
Kehittämisehdotuksia organisaation toiminnan kehittämiseksi
Muita keskeisiä teemoja:- Työvuoromallit
Työvuorojärjestelmän vaikutus jaksamiseen ja terveyteen 3-vuoron kiertopituuden mukaan (% -osuudet, HYVIS 2009)
Miten nykyinen työvuorojärjestelmä yleensä vaikuttaa…
Pitkä 3-vuorokierto Lyhyt 3-vuorokierto
häiritsee ei vaikutusta
helpottaa häiritsee ei vaikutusta
helpottaa
uneen ja vireyteen 49 38 13 9 23 69 työssä jaksamiseesi 37 45 18 9 14 77 yleiseen terveydentilaasi 28 56 17 9 37 54
Yhteenveto
• Kohdeorganisaatiot kokivat, kuten koko toimiala, suuria muutoksia• Työntekijän näkökulmasta muutokset ovat vaikuttuneet mm. omien
työtehtävien muuttumisena, esimiehen vaihtumisena sekä uuteen työryhmään siirtymisenä
• Ajan riittävyys työtehtävien suorittamiseen heikentyi projektin kuluessa– mm. Työntekijöiden määrä vähentyi tehdasyksiköissä 28 % kahden
vuoden aikana • Työtehtävissä koettiin tapahtuneen myös positiivisia muutoksia
– Esimerkiksi työnkierron koettiin lisäävän työn haastavuutta ja vaihtelevuutta sekä tasaavan työkuormaa
• Moniosaajien osuus lisääntyi projektin aikana– Yhä useampi työntekijä oli sitä mieltä, että eri työtehtävien osaamisen
hallintaa tulisi lisätä työryhmässä – Tarve ammatilliseen lisäkoulutukseen lisääntyi
• Kiusaamiskokemusten yleisyys pysyi lähes samalla tasolla, mutta tietoisuus toimintaohjeiden olemassa olosta parantui selvästi
Miten tulokset muuttuivat projektin aikana? (1/2)
• Työryhmien ja esimiesten toiminta koettiin varsin myönteisesti:– Esimieskoulutukseen panostaminen oli erityisen huomion kohteena
osalla tehtaista
• Arviot johdon toiminnasta heikentyivät projektin aikana• Työntekijöiden omat arviot työkyvystään olivat/pysyivät hyvällä
tasolla– Hyviä kokemuksia lyhyen työvuorokierron kokeiluista
• Arviot työtyytyväisyydestä ja työn myönteisestä tulevaisuudesta hieman heikkenivät
• Yleisesti ottaen sairauspoissaolojen määrä vähentyi vuoden 2009 aikana, ja vähentymistä tapahtui erityisesti tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi poissaoloissa– Seuranta-ajan lyhyys ja sen aikana tapahtuneet useat muutokset
vaikeuttavat kuitenkin johtopäätösten tekemistä sairauspoissaolojen vähenemisestä hankkeen aikana
Miten tulokset muuttuivat projektin aikana? (2/2)
Mihin kiinnittää huomiota sairauspoissaolojen vähentämiseksi? • työoloihin ja työkuormaan:
– Huomiota meluun, tapaturmavaaraan, kuumuuteen ja pölyisyyteen• työntekijän omaan arvioon työkyvystään ja jaksamisestaan:
– Hälytyssignaali jota tulisi kuunnella• organisaation eli työryhmien, esimiesten ja johdon toimintaan
– Toimintaan tulisi kiinnittää huomiota, tukea ja seurata
Muita tärkeitä osa-alueita ovat:• työtehtävät ja niiden hallinta, sekä työn palkitsevuus:
– Työn ja osaamisen kehittämismahdollisuuksiin panostettava • esimiesten ja työterveyshuollon toiminta pitkien sairauslomien
yhteydessä– Työhönpaluukeskustelut tukemaan paluuta sairauslomalta
• yksittäisen työntekijän terveyskäyttäytyminen:– Huomiota työntekijään, jolla useampia riskitekijöitä
• muutosten hallinta– Organisaatiomuutoksen suunnitteluun ja toteuttamiseen panostettava
http://www.ttl.fi/fi/tyoura/tyouran_uurtaja/Documents/TTL_Hyvisraportti.pdf
Top Related