{
Dokumentoitu lapsuus
Miten paperityöt muovaavat varhaiskasvatusta?
Maarit AlasuutariYliopistotutkija, PsT, dos.Tutkijakollegium
Dokumentaation lisääntyminen
25.11.2012 klo 8:20 | päivitetty 25.11.2012 klo 8:20
Paperityö ja kokoustaminen vie päiväkodin aikaa lapseltaMoniammatilliset työryhmät, kokoustaminen, keskustelut ja raportoinnit vievät päivähoidon henkilöstön huomiota pois päätehtävästä, lasten hoidosta. Osa paperitöistä pitäisi siirtää pois henkilöstön harteilta, sanoo palvelujohtaja Marja- Liisa Akselin.
Opetussuunnitelma dokumentaation kehyksenäLaadun kehittäminen
Pedagoginen työYhteistyö ja kumppanuus vanhempien kanssaLapsen osallisuus, yksilöllinen huomioiminen ja lapsen ”ääni”
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (Stakes 2003/05)
Kasvatussuunnitelmatyö, lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (kasvatustoiminnan yksilöllistäminen)Kasvatuskumppanuus
Miksi asiakasdokumentaatiota?
Mitä asiakasdokumentaatiosta seuraa varhaiskasvatuksen yhteiskunnallisen tehtävän ja sen tavoitteiden ja toiminnan näkökulmasta?Mitä dokumentaatio merkitsee varhaiskasvatuksen asiakkaiden – lasten ja huoltajien – sekä sen työntekijöiden kannalta?
Osallisuus?Asiantuntijuus?
Millaisia toimijoita dokumentit ovat instituutiossa?
Mitä dokumentaatio tuottaa varhaiskasvatuksessa?
Maurizio Ferraris 2013, Documentality: Why is it necessary to leave traces. Fordham UniversityPress, USA.Inscription~ tallennus sanoin tai symboleinSymboliset ja sanalliset tallennukset ja kirjaukset tuottavat sosiaalisen todellisuuden
Sosiaalinen on tulosta tallennetuista teoista (inscribed acts), joihin kytkeytyy ainakin kaksi subjektia”There is nothing social outside the text”
Documentality ‐Dokumentalismi
Yhteiskunta ei perustu kommunikaatioon, vaan rekisteröimiseen
Tekstit, tallennukset, paperit ja dokumentit ovat yhteiskunnan peruskiviäRekisteröinnillä luodaan sosiaalisia asioita ja ilmiöitä (objekteja) – esimerkiksi instituutiotIhminen kasvaa ihmiseksi ja sosiaalistuu rekisteröinnin kautta
Ideoiden, ajattelun, ”hengen” (”spirit”) maailman lähtökohtana ja ehtona ovat tekstit, tallennukset/kirjaukset ja dokumentit (ei päinvastoin)
Tekstillä, dokumenteilla jne. on myös poliittiset ja moraaliset ulottuvuudet
Instituutiot ovat sosiaalisen todellisuuden erikoistuneita muotoja
Niiden ilmiöt ja asiat ovat säädellympiä kuin muut sosiaaliset ilmiöt ja asiatDokumentti‐käsite
Vahvat dokumentit: tekoja suuntaavat/määräävät kirjaukset (inscriptionsof acts) instituution todellisuudessa
”Todistuksia”, joita luonnehtii pitkäkestoisuus ja sosiaalinen arvostusDokumentti tekee asioita
Heikot dokumentit: asioiden/faktojen rekisteröinnit (registrations of facts)
Dokumentalismi ja instituutiot
Dokumenttien (ja byrokratian) valta perustuu kykyyn tuottaa ja vakiinnuttaa toiminta/tekosekä tehdä se siirrettäväksi ja mahdolliseksi myös muissa yhteyksissä kuin missä se on tuotettuHallinnallisuus edellyttää dokumentalismia
”Byrokratia ei ole sattumaa, vaan paperityöt ovat välttämättömiä elämälle ja vallalle” (Ferraris2013, 271)
”Kirjoittamisen räjähdysmäinen lisäys ei ole johtanut vapautumiseen, vaan lisääntyvään kontrolliin” (emt.)
Dokumentalismi ja hallinnallisuus (governmentality)
Valtakunnallisen ohjauksen mukaan varhaiskasvatuksen lähtökohtana on lapsen yksilöllisyys ja kasvatuskumppanuus Lapsi yksilönä: ” Lapsi kohdataan yksilöllisten tarpeiden, persoonallisuuden ja perhekulttuurinsa mukaisesti… (Stakes 2005, 15).Kasvatuskumppanuudella …tarkoitetaanvanhempien ja henkilöstön tietoista sitoutumista toimimaan yhdessä lasten kasvun, kehityksen ja oppimisen prosessien tukemisessa. Tämä edellyttää keskinäistä luottamusta, tasavertaisuutta ja toistensa kunnioittamista (Stakes 2005, 31).
Esimerkki 1: Aloituskeskustelun lomake
Aloituskeskustelulomake toimii vahvana dokumenttina (tuottaa/määrittää sosiaalisen teon, asian tai ilmiön)
kun se asettaa vanhemman ja työntekijän keskustelemaan ja kun se määrittelee keskustelun käytäntöjä (ammatillinen tapahtuma)kun se asettaa vanhemman ”tunnustukselliseen” asemaan eli puhumaan yksityisen alueelle tulkittavista asioistakun se määrittelee työntekijälle vanhemmuuden kontrollin
Lomake on ainakin osittain heikko dokumentti (rekisteröi asioita)
suhteessa kasvatustoiminnan yksilöllistämiseenkasvatuskumppanuuteen
Esimerkki 2: Vasulomake vanhemman näkökulmasta
”Yksittäisen lapsen varhaiskasvatus perustuu henkilöstön ja vanhempien yhdessä hoitosuhteen alussa laatimaan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan, jonka tavoitteena on lapsen yksilöllisyyden ja vanhempien näkemysten huomioon ottaminen toiminnan järjestämisessä” (Stakes 2005, 32) .
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma eli ”vasu”
Lomake on itsestään selvä ja annettu osa työntekijän ja vanhemman yhteistyötä
Vanhempi ei oma‐aloitteisesti kritisoi lomaketta tai sen käyttöä tapaamisessa työntekijän kanssaLomakkeen esittämät asiat otetaan annettuina keskustelun sisältöinäHaastattelussa vanhemmat esittävät lomaketta koskevaa kritiikkiäVanhempi pyrkii täyttämään lomakkeen tunnollisesti
Oikeat ja väärät vastaamisen tavat
Isä: Syksyllä kun sitä (lomaketta) täytettiin niin me katottiin ensin sitä silleen että täällä on hirveesti asioita mihin me ei osata vastata kun me on justiin alotettu vasta. Ei ollu mitään kokemusta mutta me yritettiin niihin vastata. Mutta sitten vaan jotain arvailtiin jotain .
Lomakkeen täyttäminen näyttäytyy velvollisuutena ja viranomaistoimintana
Äiti: Semmosia tosi tärkeitä asioita me käytiin siellä kahestaan läpi. Niin sitt saattaa niinkuviikko mennä niin toinen hoitaja kysyy niin että mikäs muuten Juulian kans tämmönen. Niinkumä että ois ihan kiva ett se ois niinku kertonu ne oleelliset asiat niille kahdelle muulle.
Mitä vasukeskustelusta seuraa? (Millainen institutionaalinen objekti ja dokumentti se on?)
Onko lapsen vasu heikko dokumentti?Rekisteröi asioita, mutta ei tuota tekoja?Dokumentalismin lähtökohtien mukaisesti tästä seuraisi se, että itse työntekijän ja vanhemman keskusteluakaan ei voisi pitää varhaiskasvatussuunnitelmakeskusteluna, vaan siinä olisi kyse jostain muusta sosiaalisesta tai institutionaalisesta objektista (esimerkiksi vanhemman haastattelusta, ongelmien seulomisesta jne.).
Esimerkki 3: “Ääni” lapselle
…”lapsen oikeuksia konkretisoivat varhaiskasvatuksen keskeiset periaatteet. Näitä ovat lapsen oikeus … tulla ymmärretyksi ja kuulluksi ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti” (Stakes 2005, 12).
Millaisen aseman varhaiskasvatussuunnitelmalomakkeen lapselle suunnatut kysymykset ja niihin kirjatut vastaukset saavat vanhemman ja työntekijän keskustelussa?Miten kysymykset vaikuttavat vanhemman ja työntekijän vuorovaikutukseen?
Tarkastelun kysymykset
Kerro itsestäsi omin sanoin. Lapsen valitsema valokuva, oma kertomus tai piirros. Voit tarvittaessa käyttää paperin toista puolta.Mitä odotat ja toivot päivähoidossa ololta? Oma kertomus tai piirros.Onko jotain, mistä et pidä päivähoidossa?/ Onko jotain, mikä jännittää, pelottaa tai harmittaa päivähoidossa? Mitä muuta lapsi haluaa kertoa? Onko asioita päivähoidossa, jotka vielä askarruttavat häntä?Mitä teet päivähoidossa mielelläsi? Kenen kanssa leikit mielelläsi?
Varhaiskasvatussuunnitelmalomakkeen lapselle esitettäväksi tarkoitetut kysymykset
Lapsen ikä (lukumäärä)
Ei vastausta Lapsen puheen lainaus
Aikuisen vastaus / vastaus ei osoita, kuka on vastaaja
1‐2 (8) 18 ‐ 23‐4 (8) 15 12 115‐6 (6) 11 10 4Yhteensä (22) 44/83 22/83 17/83
Lomakkeelle kirjattujen vastausten lukumäärä ikäryhmittäin
Lapsen näkemykset saavat toissijaisen aseman keskustelussaa) Lapselle osoitettu kysymys ohitetaan
mainitsematta sitä lainkaanb) Työntekijä toteaa, että kysymykset eivät ole
”tärkeitä” tai niihin ei tarvitse vastataLapsen näkemykset hyväksytään ja niitä arvostetaana) ”Tykkään laulamisesta”b) Lapsen vastauksessa on kyse piirroksesta tai
tarinasta
Vuorovaikutusepisodien tyypit
Lapsen näkemys torjutaan /vastaus osoitetaan paikkansa pitämättömäksi
Kun lapsen vastauksessa mainitaan lyöminen ja/tai kiusaaminen (päiväunet)Vanhemman ja työntekijän vuorovaikutus osoittaa, että lapsen vastauksen tulkitaan haastavan käsityksen, jonka mukaan päivähoito on hyvin toimiva ja laadukasta varhaiskasvatusta tarjoava instituutio.Torjumalla lapsen vastauksen aikuiset tuottavat myönteisen kuvan varhaiskasvatuksesta
Normatiiviset oletuksetVanhempi, joka tuntee lapsensa ja tämän toiminnanVanhempi, joka on yhteistyökykyinen ja –taitoinen
Asiantuntijuuden oletuksetTyöntekijä, jonka asiantuntijuuteen kuuluu tietämys lapsista yleisesti sekä päivähoidon arjen ja varhaiskasvatuksen toiminnan erityinen tuntemus
Instituutiota koskevat oletuksetLaadukas, hyvin toimiva, kasvatuksellinen instituutio
Tietämisen mahdollisuuksiin ja rajoihin perustuva sukupolvijärjestys; aikuinen ja lapsiVuorovaikutustilanteen järjestys ja periaatteet
Ammattilainen‐asiakas ‐vuorovaikutusKasvotyö
Lost in translation?
Varhaiskasvatuksen dokumentaatiokäytännöt tuottavat sekä vahvoja että heikkoja dokumentteja, mutta eivät välttämättä siten kuin toimintaa ohjaavat dokumentit määrittelevät
Heikkojen dokumenttien reserviKasvatuksen yksilöllistäminen suhteen esimerkeissä on kyse heikoista dokumenteista
On epäselvää, millä tavalla kyse on kasvatustoimintaa ohjaavista dokumenteista
Mitä dokumentaatiosta seuraa esimerkkien valossa?
Vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön kannalta esimerkit kuvaavat
vahvoja dokumentteja erilaisten kohtaamisten tuottamisessa (esim. haastattelu) sekä yksityisen ja julkisen rajan uudelleen määrittelyssäheikkoja dokumentteja tasavertaisen osallisuuden toteuttamisessa?
Lapsen aseman ne tuottavat varsin perinteisellä tavallaDokumentaatiokäytännöissä työntekijän toiminta on asiantuntijan ja viranomaisen toimintaa ‐ professionalismiDokumentaatio asettaa varhaiskasvatuksen aiempaa ohjatummin lapsen ja vanhemman arvioijaksi
Uudenlainen hallinnan ulottuvuus
Alasuutari, Maarit (2012). “Jos joku lyö mua, sitten alan itkeä”. Lapsen puhe päiväkodin työntekijän ja vanhemman keskustelun kohteena. Teoksessa Pekkarinen, Elina, Vehkalahti, Kaisa & Myllyniemi, Sami (toim.), Lapset ja nuoret instituutioiden kehyksissä. Nuorten elinolot vuosikirja 2012, 103‐115. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta.Alasuutari, Maarit (2010). Suunniteltu lapsuus. Keskustelut lapsen varhaiskasvatuksesta päivähoidossa. Tampere: Vastapaino.Alasuutari, Maarit (2010). Striving at Partnership: Parent‐Practitioner Relationships in Finnish Early Educators’ Talk. European Early Childhood Education Research Journal, 18(2): 148‐161.Alasuutari, Maarit (2009). What is so funny about children? Laughter in parent practitioner interaction. International Journal of Early Years Education, 17(2): 105‐118.
Lähteitä
Alasuutari, Maarit & Alasuutari, Pertti (2011). Sinun lapsesi ei ole sinun. Yksilöllisten varhaiskasvatussuunnitelmien taustat, tavoitteet ja käytäntö. Teoksessa Satka Mirja, Alanen, Leena, Harrikari, Timo & Pekkarinen, Elina (toim.), Lapset, nuoret ja muuttuva hallinta, 29‐59. Tampere: Vastapaino.Alasuutari, Maarit. & Markström, Ann‐Marie (2011). The Makingof the Ordinary Child in Preschool. Scandinavian Journal of Educational Research, 55(5): 517–535.Alasuutari, Maarit & Karila, Kirsti (2010). Framing the Picture of the Child. Children & Society, 24(2): 100‐111.Alasuutari, Pertti & Alasuutari, Maarit (2012). The Domesticationof Early Childhood Education Plans in Finland. Global Social Policy, 12(2): 129–148.Karila, Kirsti & Alasuutari, Maarit (2012). Drawing Partnershipon Paper: How do the Forms for Individual Educational PlansFrame Parent‐Teacher Relationship? International Journal aboutParents in Education, 6(1): 14–26. http://www.ernape.net/ejournal/index.php/IJPE/article/view/186/124.
Top Related