Valtioneuvosto 2020
COVID-19-epidemian kehittyminen Suomessa
Lyhyen aikavälin skenaarioita varautumista varten
Helsinki 2020
Sisältö
Tiivistelmä ........................................................................................................... 4
1 Johdanto .................................................................................................... 8
1.1 Yhteenveto Euroopan pandemiatilanteesta .................................................................. 9
1.2 Yhteenveto valtakunnallisesta tilanteesta ..................................................................... 9
2 COVID-19-epidemian kehityksen skenaariot ......................................... 11
2.1 Skenaarioiden valinta .................................................................................................. 12
3 Yhteenveto skenaarioista ....................................................................... 13
4 Pohdintaa ................................................................................................. 16
4.1 Epidemiatilanteen pidemmän ajan kehitys .................................................................. 17
4.2 Skenaariot ja elinkeinoelämä ...................................................................................... 18
5 Johtopäätöksiä ........................................................................................ 19
Liite 1 Skenaarioiden tarkemmat kuvaukset ................................................... 20
Liite 2 VM:n laskelma skenaarioiden vaikutuksista ....................................... 34
Liite 3 Muistion laatijat ..................................................................................... 35
COVID-19-EPIDEMIAN KEHITTYMINEN SUOMESSA – LYHYEN AIKAVÄLIN SKENAARIOITA VARAUTUMISTA VARTEN
4
Tiivistelmä
Tässä muistiossa kuvataan kolme skenaariota COVID-19-epidemian kehittymisestä
Suomessa. Skenaarioissa tarkastellaan epidemiologisen tilanteen kehittymistä sekä
sen taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Skenaariot eivät ole ennusteita vaan kar-
keita ja yksinkertaistettuja vaihtoehtoisten kehityskulkujen kuvauksia. Tarkastelutaso
on strateginen, eikä muistiossa käsitellä toimenpiteitä yksityiskohtaisesti. Tarkoitus on
tukea hallitusta strategisessa päätöksenteossa ja vaihtoehtojen punninnassa.
Skenaarioissa tarkastellaan ajanjaksoa joulukuusta 2020 kesäkuun loppuun 2021.
Suomen tilanne vuoden 2020 lopussa on noudattanut samankaltaista kiihtyvää kehi-
tyskulkua kuin muissa Euroopan maissa on syyskaudella nähty, mutta huomattavalla
viiveellä ja muita maita selvästi hitaammin kehittyen. Virusta on väestössä koko
maassa, mutta ilmaantuvuus on yhä EU:n keskiarvoa selvästi alhaisempi.
Skenaarioiden valinta ja niiden yhteiset oletukset
Skenaariot on valittu kahden epärealistisena pidetyn ääripään välistä kuvaamaan kol-
mea erilaista, mahdollisena pidettyä kehityskulkua. Toinen ääripää olisi tilanne, jossa
epidemia etenisi lähes luonnollista kulkuaan ilman sitä hillitseviä politiikkatoimia.
Tämä vaihtoehto johtaisi erittäin todennäköisesti terveydenhuollon tarpeen kasvuun
merkittävästi yli kapasiteetin, mitä ei voida sallia. Toisena ääripäänä on yritys pysäyt-
tää tartuntatauti erittäin merkittävillä pitkäaikaisilla rajoitustoimilla. Tämä vaihtoehto ei
epidemiologisen tiedon perusteella ole käytännössä saavutettavissa oleva vaihtoehto.
Kaikille skenaarioille yhteisiä merkille pantavia oletuksia ovat:
Talvikauden olosuhteet huonontavat epidemian torjunnan edellytyksiä.
Lomakaudet aiheuttavat ylimääräisen leviämisriskin.
Vain hyvin pieni osa väestöstä on toistaiseksi sairastanut COVID-19-in-
fektion. Väestötasolla immuniteetti tautia vastaan on hyvin vähäinen.
Suomeen saadaan koronavirusrokotteita jo ensimmäisellä vuosineljän-
neksellä. Siksi voidaan olettaa, että rokotukset ja epidemian odotettu
COVID-19-EPIDEMIAN KEHITTYMINEN SUOMESSA – LYHYEN AIKAVÄLIN SKENAARIOITA VARAUTUMISTA VARTEN
5
laantuminen kohti kesää yhdessä vähentävät uusien tapauksien ilmaan-
tumista toisen vuosineljänneksen loppua kohden. Molempiin oletuksiin
sisältyy merkittävää epävarmuutta.
Kaikissa skenaarioissa toteutetaan suositus- tai rajoitustoimia epidemian
hillitsemiseksi, mutta niiden voimakkuus ja ajoitus eroavat toisistaan.
Skenaarioissa ei oleteta uusia julkisen vallan päätösperäisiä tukitoimia
kotitalouksille ja yrityksille.
Lähtötaso alueellisissa rajoituksissa ja epidemiassa on ennen 30.11.
vallinnut tilanne.
Skenaariot ja niiden pääpiirteet
Keskeisin skenaarioiden välinen ero liittyy epidemian kehittymiseen ja toisaalta valit-
tuun politiikkalinjaan, jotka vaikuttavat toinen toisiinsa.
Valitut skenaariot ovat
1. Riitävän voimakkaat, toistuvat rajoitukset
2. Rajoitustoimet hidastavat, mutta eivät pysäytä epidemiaa
3. Ajautuminen myöhästyneisiin rajoitustoimiin
Skenaario 1: Riittävän voimakkaat, toistuvat rajoitukset
Skenaariossa tautitapausten ilmaantuvuus painetaan voimakkailla rajoitustoimilla ta-
kaisin niin matalalle tasolle, että merkittävää terveydenhuollon kuormitusta ei synny.
Tarvittava rajoitusten kesto on arviolta 3–4 viikkoa. Koska rajoitustoimia ei voida pysy-
västi jatkaa, ilmaantuvuus voi tämän jälkeen nousta uudelleen, jolloin rajoitustoimia
kiristetään uudelleen. Skenaariossa oletetaan, että näin joudutaan mahdollisesti teke-
mään useamman kerran.
Tässä skenaariossa tehohoidossa olevien potilaiden määrä ylimmillään on noin
50 henkeä, mikä ei vaaranna terveydenhoitojärjestelmän kantokykyä.
VM:n kansantalousosaston laskelman perusteella epidemian hillitsemisen suotuisa
vaikutus talouskasvuun on tässä skenaariossa suurempi kuin käyttöön otettavien ra-
joitusten kielteinen vaikutus, koska epidemian rajoitustoimien kesto jää lyhtaikaiseksi.
Rajoituksilla on kuitenkin merkittäviä sektorikohtaisia vaikutuksia muun muassa palve-
lualoilla. Epidemian laantumisen vuoksi talouden luottamus kuitenkin kokonaisuudes-
saan kohenee ja vahvistaa kasvun edellytyksiä, aikanaan myös palvelualoilla.
COVID-19-EPIDEMIAN KEHITTYMINEN SUOMESSA – LYHYEN AIKAVÄLIN SKENAARIOITA VARAUTUMISTA VARTEN
6
Hoitovelkaa kertyy jonkin verran, mutta hoitojonoa saadaan lyhennettyä monessa
paikkaa ja palvelujen tarjonta ja käyttö voi palata kohti normaalia asteittain.
Skenaario 2: Rajoitustoimet hidastavat, mutta eivät pysäytä epidemiaa
Tässä skenaariossa joulukuun alun rajoitustoimien vaikutusta ei huomioida. Epidemia
kiihtyy asteittain ja muuttuu vähitellen kaikilla alueilla ja erityisesti niiden suuremmissa
asutuskeskuksissa luonteeltaan selvästi väestöleviämiseksi. Riski taudin laajasta le-
viämisestä ikäihmisten hoitokoteihin ja siten kuolleisuuden merkittävästä kasvusta li-
sääntyy. Tässä skenaariossa tehohoidossa olevien potilaiden määrä on ylimmillään
noin 200 henkeä, mikä on kapasiteetin ylärajoilla ja edellyttää elektiivisen toiminnan
voimakasta rajoittamista.
Rajoitustoimia jouduttaisiin ajan kuluessa todennäköisesti merkittävästi kiristämään
epidemian levitessä voimakkaasti. Uusia alueita siirtyisi leviämisvaiheeseen, minkä
vuoksi toteutettaisiin alueellisesti nykyistä laajempia rajoitustoimenpiteitä. Niiden to-
dennäköisesti melko vähäistä vaikutusta valtakunnalliseen skenaarioon ei ole tässä
huomioitu.
Kotitalouksien ja yritysten luottamus heikkenee entisestään, jolloin talouskasvu jää
edellistä skenaariota heikommaksi. Julkisen talouden alijäämä kasvaa suuremmaksi
kuin skenaariossa 1. Sosiaali- ja terveydenhuollossa palveluvelkaa ja havaitsematta
jäävää palvelutarvetta kertyy koko ajan lisää skenaariota 1 nopeammin, mikä piden-
tää jonoja ja todennäköisesti myös lisää myöhemmin raskaampien palvelujen tarvetta.
Skenaario 3: Ajautuminen myöhästyneisiin rajoitustoimiin
Tässä skenaariossa rajoitustoimien vaikutus on vähäinen. Epidemia muuttuu käytän-
nössä kaikkialla Suomessa nopeasti luonteeltaan vahvasti väestöleviämiseksi. Sai-
raalakuormitus kasvaa viiveen jälkeen varsin nopeaan tahtiin, erityisesti jos sairastu-
neista merkittävä osa on yli 50-vuotiaita. Vuoden lopulla kuormitus olisi jo merkittävä,
ja epidemiahuipun aikana tehohoidon kapasiteetti on äärimmäisen kuormittunut.
Muuta hoitoa olisi pakko rajoittaa vain välttämättöminpään. Tässä kehityskulussa jou-
duttaisiin lopulta toteuttamaan hyvin laajoja rajoitustoimia epidemian kasvun taitta-
miseksi.
Skenaarion 3:ssa toipuminen tämän vuoden kokonaistuotannon romahduksesta jäisi
hyvin vaatimattomaksi vuonna 2021, ja julkisen talouden alijäämä kasvaisi entises-
tään. Sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen käyttö vähenisi ja lisäisi riskejä sairauk-
COVID-19-EPIDEMIAN KEHITTYMINEN SUOMESSA – LYHYEN AIKAVÄLIN SKENAARIOITA VARAUTUMISTA VARTEN
7
sien pahenemisesta tai havaitsematta jäämisestä sekä yksinäisyydestä ja syrjäytymi-
sestä. Näistä seuraisi todennäköisesti vakavia sosiaalisia ongelmia ja myöhemmin
kasvava ja vaikeutuva palvelutarve.
Tässä skenaariossa tehohoidossa olevien potilaiden määrä on ylimmillään noin
500 henkeä, ja kapasiteetti ylittyy merkittävästi.
Keskeiset johtopäätökset
Skenaariot ja niihin perustuva taloudellisten, terveydellisten ja sosiaalisten vaikutusten
arvioinnit viittaavat johtopäätökseen, jonka mukaan nopeat ja päättäväiset toimet epi-
demian hillitsemiseksi johtavat suotuisimpaan tulokseen. Toimia voidaan joutua kevät-
talvella ja keväällä toistamaan, mutta rajoitusten kesto ja normaalielämää haittaava
vaikutus jää vähäisemmäksi kuin vaihtoehdoissa, joissa toimia lykätään.
Erityisen haitallinen tulos syntyy skenaariossa, jossa rajoitustoimia lykätään niin, että
epidemia riistäytyy käsistä ja pakottaa myöhemmin laajoihin rajoitustoimiin hallinnan
palauttamiseksi. Tässäkin vaihtoehdossa epidemian kansantaloudelliset vaikutukset
jäävät vähäisemmiksi kuin aiemmin esitetyissä arvioissa. Huomattakoon, että tämä ai-
heutuu kaikkia skenaarioita koskevasta oletuksesta, että talous alkaa elpyä ja kasvu
kiihtyy selvästi syyskaudella 2021.
Kaikkiin skenaarioihin – myös tämän tarkastelun ulkopuolella esitettyihin – liittyy huo-
mattavaa epävarmuutta, joka koskee muun muassa omaehtoista, rajoituksista riippu-
matonta liikkumisen ja fyysisten kontaktien vähenemistä. Epävarmuutta on myös siitä,
miten pitkittynyt epidemiatilanne vaikuttaa haluun noudattaa erilaisia rajoituksia ja
suosituksia. Näillä seikoilla puolestaan on vaikutusta erityisesti palveluelinkeinojen ti-
lanteen kehittymiseen. Muun muassa näistä syistä tässä muistiossa esitetyt skenaa-
riot ovat luonteeltaan alustavia, ja niitä täytyy tarkentaa tilanteen edetessä. Erityinen
mielenkiinto liittyy nopeuteen, millä rokotteet tulevat vaikuttamaan pandemian kulkuun
kansallisesti ja globaalisti.
COVID-19-EPIDEMIAN KEHITTYMINEN SUOMESSA – LYHYEN AIKAVÄLIN SKENAARIOITA VARAUTUMISTA VARTEN
8
1 Johdanto
Hallituksen hybridistrategian1 tavoitteet ovat
1. estää viruksen leviämistä yhteiskunnassa,
2. turvata terveydenhuollon kantokyky,
3. suojella erityisesti riskiryhmiin kuuluvia ihmisiä.
Rajoitustoimien yhteiskunnalle aiheuttamia kokonaishaittoja tulee arvioida suhteessa
niillä saavutettuun hyötyyn. Strategian mukainen toimintasuunnitelma2 ohjaa tartunta-
tautilain toimeenpanosta vastaavia viranomaisia suositusten ja rajoitusten epidemiolo-
gisesti tarkoituksenmukaisessa käytössä. Toimintasuunnitelmaa sovelletaan samaan
aikaan epidemian hoidon ja jälleenrakennuksen kanssa. Siksi mahdollisista uusista
rajoitustoimista päätettäessä tulee huomioida sekä toimien epidemiologiset, sosiaali-
set että taloudelliset vaikutukset. Tavoitteena on, että epidemiaa onnistutaan tehok-
kaasti hillitsemään mahdollisimman vähän ihmisiä, yrityksiä, yhteiskuntaa ja perusoi-
keuksien toteutumista haittaavasti.
Tässä muistiossa kuvataan kolme skenaariota COVID-19-epidemian kehittymisestä
Suomessa. Skenaarioissa tarkastellaan epidemiologisen tilanteen kehittymistä sekä
sen taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Skenaarioiden väliset erot liittyvät ihmisten
välisten kontaktien määrään ja suojaustoimien onnistumiseen. Tähän vaikuttavat
muun muassa tehdyt poliittiset valinnat rajoitustoimien osalta, mutta myös ihmisten
omat valinnat. Muistion tarkoituksena on tukea hallitusta strategisessa päätöksente-
ossa, ja siksi se välttää yksityiskohtien tarkastelua. Skenaarioiden aikajänne on epide-
mian luonteesta johtuen lyhyt ulottuen joulukuun alusta 2020 kesäkuuhun 2021.
Myöhemmässä vaiheessa on tarkoitus ulottaa tarkastelu pidemmälle tulevaisuuteen,
esimerkiksi vuosiin 2023 ja 2026, jolloin globaalin pandemian voidaan olettaa laantu-
neen. Tällöin epidemian seurannaisvaikutukset nousevat keskiöön, mutta arvioita-
vaksi tulee myös muun muassa miten muiden maiden epidemiatilanne vaikuttaa Suo-
men ulkomaankaupan edellytyksiin.
Skenaariomuistio on osa valtioneuvoston Covid-19-toimien vaikutusten kokonaisarvi-
ointia. Säännöllisesti tehtävissä vaikutusten kokonaisarvioraporteissa on tunnistettu
laajalti koronakriisin ja rajoitustoimien vaikutuksia. Uusimpaan arviointiraporttiin on
1 Valtioneuvoston periaatepäätös suunnitelmasta koronakriisin hallinnan hybridistrategiaksi, 6.5.2020. 2 Valtioneuvoston periaatepäätös toimintasuunnitelman antamisesta hybridistrategian mukaisten suositusten ja rajoitusten toteuttamiseen COVID 19 -epidemian ensimmäisen vaiheen jälkeen, 3.9.2020.
COVID-19-EPIDEMIAN KEHITTYMINEN SUOMESSA – LYHYEN AIKAVÄLIN SKENAARIOITA VARAUTUMISTA VARTEN
9
kootaan keskeisimmät tunnistettuja vaikutuksia kuvaavat mittarit, jotka ovat päivitty-
neet syksyn 2020 aikana.
1.1 Yhteenveto Euroopan pandemiatilanteesta
Vuoden 2020 lopussa COVID-19-pandemia on yhä globaalissa mittakaavassa sel-
vässä kasvuvaiheessa. Epidemia näyttää noudattavan kausivaihtelun mallia, jossa
talvikuukausina tilanne pahenee pohjoisella pallonpuoliskolla.
Euroopassa epidemiatilanne helpotti huomattavasti kesällä 2020. Elokuun jälkeen ta-
pausmäärät ovat lisääntynteet voimakkaasti lähes joka maassa ylittäen kevään en-
simmäisen epidemia-aallon luvut. Kevään tilanteesta poiketen nyt syksyllä testauska-
pasiteetti on lähes joka maassa suuri, minkä vuoksi todennettujen tapausten keski-ikä
on nuorentunut selvästi, ja tapauskuolleisuus on laskenut kymmenesosaan. Sairasta-
vuus on kuitenkin 50 vuotta täyttäneillä varsin korkeaa. Jatkuessaan korkea tapaus-
määrä aiheuttaa terveydenhuollon kapasiteetin ylittymisen uhkan. Valtaosa tapaus-
kuolleisuudesta koostuu 70 vuotta täyttäneistä.
Useassa maassa tilanne on ollut loppusyksystä vakava (esim. Belgia ja Tsekki), ja
laajoja fyysisten kontaktien rajoitustoimia on otettu käyttöön marraskuun alun tienoilla.
Toimet on tyypillisesti otettu käyttöön vasta pakon edessä. Suuressa osassa maita ne
ovat johtaneet tapausmäärien selvään laskuun noin kuukauden kuluessa.
1.2 Yhteenveto valtakunnallisesta tilanteesta
Uusien covid-19-tapausten määrä Suomessa lähti syyskuun alussa selvään kasvuun
kesän rauhallisen tilanteen jälkeen (kuva 1).
COVID-19-EPIDEMIAN KEHITTYMINEN SUOMESSA – LYHYEN AIKAVÄLIN SKENAARIOITA VARAUTUMISTA VARTEN
10
Kuva 1. COVID-19-tapaukset Suomessa, epidemiakuvaaja 30.11
Kahden viikon COVID-19-ilmaantuvuus oli loka-marraskuun aikana Suomessa noin
50 tapausta/100 000 väestö per 14 vuorokautta, mutta nousi viikon 47 ja 48 aikana jo
yli 90/100 000. Kasvu on ollut selvää kaikkilla erityisvastuualueilla ja lähes jokaisessa
sairaanhoitopiirissä.
Epidemiaa torjutaan nykytilanteessa tartuntatautilain nojalla ensisijaisesti paikallisin ja
alueellisin toimenpitein. Epidemiatilanteen heikentymiseen on reagoitava nopeasti ja
ennakoivasti ottamalla käyttöön tehokkaita ja epidemiologisesti tarkoituksenmukaisia
lisätoimenpiteitä. Alueelliset torjunta- ja rajoitustoimet ovat avainasemassa tartuntojen
leviämisen estämiseksi, jotta tilanteen eteneminen saadaan pysäytettyä.
Skenaarioiden lähtötilanteessa Suomen epidemiologinen tilanne on vuoden 2020 lo-
pussa noudattanut samankaltaista kiihtyvää kehityskulkua kuin muissa Euroopan
maissa on syyskaudella nähty, mutta huomattavalla viiveellä ja muita maita selvästi
hitaammin kehittyen. Suunta on sama, mutta tuleva kehitys on vielä avoinna.
COVID-19-EPIDEMIAN KEHITTYMINEN SUOMESSA – LYHYEN AIKAVÄLIN SKENAARIOITA VARAUTUMISTA VARTEN
11
2 COVID-19-epidemian kehityksen skenaariot
Varmaa ennustetta Suomen epidemialle on mahdotonta laatia, mutta karkeita vaihto-
ehtoisia skenaarioita voidaan hahmottaa. On syytä korostaa, että skenaariot eivät ole
politiikkavaihtoehtoja tai ennusteita vaan karkeita ja yksinkertaistettuja vaihtoehtojen
kuvauksia, joiden tarkoitus on auttaa hahmottamaan tulevaisuutta.
Kaikki skenaariot sisältävät muutaman yhteisen perusoletuksen:
1. Mallinnukset epidemian kulusta ja kansantalouden kehityksestä perustu-
vat aiempiin kokemuksiin epidemian ja talouden kehityskulusta, eivätkä
ne huomioi mahdollisia yllättäviä käänteitä.
2. Talvikauden olosuhteet huonontavat epidemian torjunnan edellytyksiä.
Lomakaudet muodostavat ylimääräisen leviämisriskin.
3. Vain hyvin pieni osa väestöstä on toistaiseksi todennäköisesti sairasta-
nut COVID-19-infektion (enimmilläänkin 2 % väestöstä), joten lähes
koko väestö on edelleen tartunnalle altis.
4. Suomeen saadaan koronavirusrokotteita jo ensimmäisellä vuosikvartaa-
lilla. Rokotuskattavuus ja epidemian kausivaihtelu yhdessä lieventävät
epidemian vakavuutta vuoden 2021 toisesta vuosineljännäksestä al-
kaen. Tähän oletukseen sisältyy kuitenkin merkittävää epävarmuutta.
5. Kaikissa skenaarioissa toteutetaan suositus- tai rajoitustoimia epidemian
hillitsemiseksi, mutta niiden ajoitus ja toteutustapa eroavat toisistaan.
6. Skenaarioissa ei oleteta uusia julkisen vallan päätösperäisiä tukitoimia
kotitalouksille ja yrityksille.
7. Lähtötaso alueellisissa rajoituksissa ja epidemiassa on ennen 30.11.
vallinnut tilanne.
Lisäksi kaikkien skenaarioiden osalta on syytä huomioida muutama seikka:
1. Suomi on harvaan asuttu maa (18 henkeä / km2, vrt Belgia 838 henkeä /
km2), jossa tartunnan mahdollisuudet tulevat tästä johtuen harvemmin
vastaan kuin muualla, aivan suurimpia kaupunkeja lukuunottamatta.
2. Suomessa on montaa muuta EU-maata vähemmän sosiaalisesti huono-
osaisia. Muiden maiden kokemusten perusteella huono-osaisten kes-
kuudessa epidemia leviää helpommin johtuen ahtaista asumisoloista ja
etätyöskentelylle soveltumattomasta työstä.
3. Kaikkiin skenaarioihin sisältyy huomattava ihmisten käyttäytymiseen liit-
tyvä epävarmuus. Muiden maiden kokemusten perusteella voidaan olet-
COVID-19-EPIDEMIAN KEHITTYMINEN SUOMESSA – LYHYEN AIKAVÄLIN SKENAARIOITA VARAUTUMISTA VARTEN
12
taa, että politiikkatoimista tai rajoituksista riippumatta epidemian pahen-
tuminen lisää vähintään jonkin verran väestön omaehtoista fyysisistä
kontakteista pidättäytymistä – mutta ei riittävästi vaikuttaakseen epide-
mian kulkuun. Vastaavasti epidemian pitkittyminen saattaa vähentää ha-
lukkuutta noudattaa rajoituksia ja suosituksia, mikä vähentäisi niiden te-
hoa.
4. Epidemiatilanteeseen liittyvä epävarmuus vaikuttaa kielteisesti yritysten
toimintaan muun maussa siten, että suurempi epävarmuus vähentää in-
vestointeja ja viivästyttää toiminnan uudelleen käynnistämistä. Vaikutuk-
sen suuruutta on erittäin vaikea määrällisesti arvioida.
2.1 Skenaarioiden valinta
Skenaariot on valittu kahden epärealistisena pidetyn ääripään välistä kuvaamaan kol-
mea erilaista, mahdollisena pidettyä kehityskulkua. Toinen ääripää olisi tilanne, jossa
epidemia etenisi lähes luonnollista kulkuaan ilman sitä hillitseviä politiikkatoimia.
Tämä vaihtoehto johtaisi erittäin todennäköisesti korkeaan kuolleisuuteen ja tervey-
denhuollon kapasiteetin merkittävään ylittymiseen, mitä ei voida sallia. Toisena ääri-
päänä on yritys pysäyttää tartuntatauti erittäin merkittävillä pitkäaikaisilla rajoitustoi-
milla. Tämä vaihtoehto ei epidemiologisen tiedon perusteella ole käytännössä saavu-
tettavissa oleva vaihtoehto.
Keskeisin skenaarioiden välinen ero liittyy epidemian kehittymiseen ja toisaalta valit-
tuun politiikkalinjaan, jotka vaikuttavat toinen toisiinsa.
COVID-19-EPIDEMIAN KEHITTYMINEN SUOMESSA – LYHYEN AIKAVÄLIN SKENAARIOITA VARAUTUMISTA VARTEN
13
3 Yhteenveto skenaarioista
Skenaariot on kuvattu ja niiden vaikutuksia on eritelty tarkemmin muistion lopussa.
Valitut skenaariot ovat:
1. Riittävän voimakkaat, toistuvat rajoitukset
Skenaariossa epidemian ilmaantuvuus painetaan takaisin niin matalalle
tasolle, että merkittävää terveydenhuollon kuormitusta ei synny. Voi-
makkaiden ja laajojen rajoitustoimien kesto on arvioilta 3–4 viikkoa. Kun
rajoituksia poistetaan, ilmaantuvuus nousee jälleen, minkä vuoksi rajoi-
tukset joudutaan palauttamaan, mahdollisesti useamman kerran.
2. Rajoitustoimet hidastavat, mutta eivät pysäytä epidemiaa
Tämä skenaario vastaa marraskuun 2020 valtakunnallista tilannetta,
mikäli sen olisi annettu jatkua ilman rajoitustoimien kiristämistä joulu-
kuun alussa. Epidemiassa tapahtuu jatkuvaa kasvua, jossa vähitellen
kaikilla alueilla ja erityisesti niiden suuremmissa asutuskeskuksissa epi-
demia muuttuu luonteeltaan selvästi väestöleviämiseksi. Ylivuodon riski
ikäihmisten hoitokoteihin ja kuolleisuus kasvavat. Torjuntatoimia tehos-
tetaan epidemian levitessä kohdennetusti ja tarpeen mukaan. Uusia
alueita siirtyy leviämisvaiheeseen, ja alueellisesti toteutetaan nykyistä
laajempia rajoitustoimenpiteitä.
3. Ajautuminen myöhästyneisiin rajoitustoimiin
Tässä skenaariossa rajoitustoimien vaikutus jää vähäiseksi. Epidemia
pahenee nopeasti, ja käytännössä kaikkialla Suomessa epidemia muut-
tuu melko nopeasti luonteeltaan vahvasti väestöleviämiseksi. Sairaala-
kuomitus kasvaa viiveen jälkeen nopeasti, erityisesti jos sairastuneista
merkittävä osa on keski-ikäisiä tai sen ylittäneitä. Tehohoidon kapasi-
teetti lähenisi rajojaan jo muutamassa viikossa, ja ylittyisi selvästi epi-
demiahuipun aikana. Tässä kehityskulussa toteutettaisiin hyvin laajoja
mutta viivästyneitä rajoitustoimia, joilla epidemian kasvu lopulta taitet-
taisiin.
COVID-19-EPIDEMIAN KEHITTYMINEN SUOMESSA – LYHYEN AIKAVÄLIN SKENAARIOITA VARAUTUMISTA VARTEN
14
Taulukko 1. Skenaarioiden vertailutaulukko
Skenaario No 1: Riittävän voimakkaat, toistuvat rajoitukset
No 2: Rajoitustoimet
hidastavat, mutta eivät pysäytä
epidemiaa
No 3: Ajautuminen
myöhästyneisiin rajoitustoimiin
Epidemian torjunta Ilmaantuvuus painetaan
ennakoivasti alas
laajoin valtakunnallisin
ja alueellisin rajoituksin.
Varaudutaan
tarvittaessa toistamaan
rajoituksia.
Rajoitustoimia
tehostetaan epidemian
levitessä kohdennetusti
ja tarpeen mukaan.
Laajat rajoitustoimet, jotka
otetaan käyttöön
viivästyneesti
Epidemian kehitys Epidemian leviäminen
hidastuu ja siinä saattaa
esiintyä aaltoilevuutta
Epidemia jatkaa
kiihtymistä ja joudutaan
myöhemmin
pysäyttämään kovin
toimin
(muistuttaa Tanskan
tilannetta syksyllä 2020)
Epidemia voimistuu
nopeasti, lähes ns.
luonnollinen kulku
(muistuttaa Espanjan
tilannetta syksyllä 2020)
Tehohoidossa
olevien määrä,
enimmillään
n. 50 henkeä –
kapasiteetti riittää
n. 200 henkeä –
kapasiteetin ylärajoilla,
muuta hoitoa rajoitetaan
voimakkaasti
n. 500 henkeä –
kapasiteetti ylittyy
huomattavasti, muu
terveydenhuolto
rajoitetaan
välttämättömimpään
Epidemian
kehitykseen liittyvä
koettu epävarmuus
Kohtalainen Merkittävä Merkittävä
BKT:n muutos,
laskelma
2020: -4,5 %
2021: 2,6 %
2020: -4,5 %
2021: 1,8 %
2020: -4,5 %
2021: 0,8 %
Keskeisiä vaikutuksia
Epidemian talouskasvua
hidastava vaikutus jää
melko vähäiseksi.
Rajoituksilla on
kuitenkin selvä
talouskasvua hidastava
vaikutus ja syntyy uusia
lomautuspiikkejä.
Hoito- ja palveluvelkaa
kertyy jonkin verran
mutta hoitojonoa
saadaan lyhennettyä
monessa paikkaa ja
palvelujen tarjonta ja
käyttö kasvaa hiljalleen.
Talouskasvu on
heikompaa. Sote-
palveluissa hoitojonoja
ja havaitsematonta
palvelutarvetta syntyy
koko ajan lisää, mikä
kasvattaa myöhemmin
raskaampien palvelujen
tarvetta.
Talouskasvu jää hyvin
vaatimattomaksi vuonna
2021, ja julkisen talouden
asema heikkenee
entisestään.
Palvelujen käyttö vähenee
ja lisää riskejä sairauksien
pahenemisesta tai
havaitsematta jäämisestä
sekä yksinäisyydestä ja
syrjäytymisestä.
Myöhemmin kasvava ja
vaikeutuva sote-
palvelujen tarve.
COVID-19-EPIDEMIAN KEHITTYMINEN SUOMESSA – LYHYEN AIKAVÄLIN SKENAARIOITA VARAUTUMISTA VARTEN
15
Covid-19-pandemian ja siitä seuranneiden rajoitusten taloudellisia vaikutuksia on arvi-
oitu empiirisellä mallilla3, jossa pandemiatilanteen vakavuutta on mitattu sairaalahoi-
don tarpeen avulla. Sen lisäksi mallissa on mukana muuttujia, joiden avulla on mitattu
toimenpantujen rajoitustoimien määrää ja laatua sekä talouden tukitoimia4. Laskelmat
ulottuvat kesäkuun 2021 loppuun. Talouden kehitys vuoden 2021 jälkimmäisellä vuo-
sipuoliskolla on kaikissa skenaariolaskelmissa suotuisaa.
Taloudellisia vaikutuksia on verrattu VM:n lokakuussa julkaistuun ennusteeseen. Uusi
VM:n kokonaistaloudellinen ennuste julkaistaan 17.12.2020. Se tulee vastaamaan ly-
hyen aikavälin talouskehitykseltä skenaariossa 1 kuvattuja rajoitteita lokakuun ennus-
tetta paremmin.
Kaikkien skenaarioiden osalta relevantteja huomioita epidemian vaikutuksista:
Covid-19-tilanteen kokonaisvaikutukset syntyvät itse epidemian suorista
ja välillisistä vaikutuksista sekä suositus- ja rajoitustoimien ja erilaisten
tukitoimien yhteisvaikutuksesta. Kaikkiin arviointeihin sisältyy merkittä-
vää epävarmuutta.
Suositus- ja rajoitustoimien vaikuttavuus on riippuvaista siitä, miten niitä
noudatetaan. Tähän puolestaan vaikuttavat paitsi yleinen mieliala, kuten
tulevaisuuden näkymät, myös viestinnän ja ohjeistuksen selkeys ja joh-
donmukaisuus.
Suomen epidemiologinen tilanne ja erityisesti pandemian taloudelliset
vaikutukset riippuvat Suomen kehityskulun lisäksi globaalista ja lähialu-
eiden tilanteesta.
Koronakriisi on tehnyt näkyväksi ja syventänyt yhteiskunnallista eriarvoi-
suutta. Haitalliset vaikutukset kohdistuvat ja kertautuvat jo entuudestaan
heikommassa asemassa oleville.
Rajoitustoimet haittaavat erityisesti matkailua, tapahtumateollisuutta,
kulttuurielämää ja palvelualoja.
Kaikissa skenaarioissa työttömien työnhakijoiden määrä uhkaa kasvaa
suhteessa TEM:n syksyn 2020 ennusteen perusuraan riippuen ennen
kaikkea siitä, miten kovia rajoitustoimia joudutaan asettamaan. Myös pit-
käaikaistyöttömyys kasvaa kaikissa skenaarioissa, mahdollisesti merkit-
tävästi.
3 COVID-19-pandemian ja rajoitustoimien vaikutukset talouteen. Palmén. Valtiovarainministeriön julkaisuja 2020:84, http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-367-710-4 4 https://github.com/OxCGRT
COVID-19-EPIDEMIAN KEHITTYMINEN SUOMESSA – LYHYEN AIKAVÄLIN SKENAARIOITA VARAUTUMISTA VARTEN
16
4 Pohdintaa
Edellämainitut skenaariot ovat karkeita ja yksinkertaistettuja. Niissä perusoletus on
melko tasainen, mutta ilman toimenpiteitä lähes varmasti kiihtyvä kehitys. Todellisuu-
dessa epidemiassa voi esiintyä nopeita muutoksia suuntaan tai toiseen alueellisesti
vaihtelevan tilanteen mukaan. Kaikissa skenaarioissa todennäköisesti tehtäisiin mat-
kan varrella päätöksiä varsin laajoista rajoitustoimista, jotka voisivat muuttaa lopputu-
losta. Näitä rajoitustoimia ei ole perusskenaarioissa täysin huomioitu. Sama koskee
rokotteen aikataulua ja toimivuutta. Tämänhetkisen arvion mukaan ensimmäiset
myyntiluvan saaneet rokotteet saadaan Suomeen vuoden 2021 alussa5. Rokotukset
aloitetaan mahdollisimman pian tämän jälkeen valitioneuvoston asetuksella vahviste-
tun kansallisessa strategiassa kuvatun rokotusjärjestyksen mukaisesti.
Skenaarioista mikään tuskin toteutuu sellaisenaan. Emme myöskään voi poissulkea
mahdollisuutta, jossa epidemia käyttäytyy ennakoimattomasti – esimerkiksi kevään
2020 rajoitukset tehosivat oletettua paremmin.
Jos pyritään arvioimaan, mikä ylläolevista skenaarioista olisi kaikkein todennäköisin,
voidaan ehkä todeta, että skenaario 1 vaatisi useita toistuvia riittävän voimakkaiden
rajoitustoimien jaksoja. Vielä ei voida sanoa, ovatko joulukuun alussa lähes koko
maassa käyttöön otetut rajoitustoimet riittäviä johtamaan tämän skenaarion suuntai-
seen kehitykseen.
Toisaalta taas skenaariossa 2 todetut tapausmäärät kasvavat varsin korkeiksi (arvi-
olta huipussaan 5 000/päivä), mikä tarkoittaa terveydenhuollon kantokyvyn erittäin
huomattavaa kuormitusta. Mallinnus osoittaa epidemian huipun aikana sairaalan vuo-
deosastolla olevan n. 1 450 henkilöä koronainfektion takia ja yli 200 tarvitsevan teho-
hoitoa. Tämä rasittaisi terveydenhuollon äärirajoilleen, ja vaikka tilanteesta todennä-
köisesti selvittäisiin, niin suuresta osasta kiireetöntä hoitoa olisi luovuttava tai se olisi
siirrettävä tulevaisuuteen. Tämä lisäisi hyvin merkittävästi jo nyt kasvanutta hoitovel-
kaa. Näin suuri sairastavuus aiheuttaisi myös mitavaa huolta väestössä, joka itses-
sään todennäköisesti aiheuttaisi toimeliaisuuden vähenemistä. Skenaario 3 on taas
sen kaltainen, joka varmasti halutaan kaikin käytettävissä olevin keinoin välttää.
On todennäköistä, että epidemian kulku tulee vastaamaan jokinlaista yhdistelmää yllä
mainituista skenaarioista. Suomi on tähän asti pystynyt melko hyvin torjumaan epide-
mian laajenemista ja vaikutuksia. Talven mittaan tämä haaste voi vaikeutua. Emme
5 Suomen COVID-19-rokotestrategia, STM, 2.12.2020.
COVID-19-EPIDEMIAN KEHITTYMINEN SUOMESSA – LYHYEN AIKAVÄLIN SKENAARIOITA VARAUTUMISTA VARTEN
17
voi täysin poissulkea vaihtoehtoa, jossa Euroopassa tapahtunut kehityskulku käynnis-
tyy Suomessa viiveellä kaikista varotoimista ja ennakoinnista huolimatta. Siksi olisi
varauduttava myös skenaarion 3 kaltaisen tilanteen uhkaan sekä rajoitustoimien suh-
teen että terveydenhuollossa parhain käytettävissä olevin keinoin.
4.1 Epidemiatilanteen pidemmän ajan kehitys
Kesän 2021 jälkeinen kehitys tulee riippumaan erittäin huomattavasti rokotteen te-
hosta ja väestön rokotuskattavuuden kehityksestä. Jos se saadaan Suomessa syksyn
2021 alkuun mennessä hyvälle tasolle, epidemian kiihtyminen nykyiselle tasolle uu-
destaan voidaan todennäköisesti välttää. Jonkinasteinen talviepidemia kautena 2021–
2022 on kuitenkin mahdollinen, koska mikään rokote ei anna väestötasolla 100 %
suojaa ja koska kaikki eivät voi tai halua ottaa rokotetta.
Kansainvälinen kehityskulku voi olla sen kaltainen, että korkean tuloluokan maiden
kohdalla suuri osa väestöstä on saatu vuoden 2021 loppuun mennessä rokotettua (to-
sin tähän aikatauluun liittyy huomattavaa epävarmuutta ja korkea viiveiden riski), ja
matkustus- ja kauppa käynnistyvät syksyn 2021 aikana vähitellen. On odotettavissa,
että matkustamiseen tulee vaade rokotustodistusten esittämiseen.
Matkustuksen normalisoitumisen haasteena tulee silti olemaan keski- ja matalan tulo-
luokan maiden tilanne: saavatko nämä maat rokotukset toteutettua samalla aikatau-
lulla kuin edellämainitut korkeamman tuloluokan maat? Tämä voi johtaa sekä ko-
ronavirusepidemian jatkumiseen paljon pidempään näissä maissa että käytännön vai-
keuksiin avata maita matkustamisella maissa, joissa epidemia on tiukoin rajatoimin
ehkäisty. Tämä hidastaisi maailmantalouden elpymistä.
Ei voida olla varmoja siitä, että johonkin rokotteeseen ei liittyisi harvinainen mutta va-
kava haittavaikutus, joka ilmenee vasta kun satojatuhansia tai miljoonia ihmisiä on ro-
kotettu, tai joka syntyy viiveellä. Yleensä uudet rokotteet otetaan eri maissa käyttöön
eri aikoina ja vaiheittain. Menettely mahdollistaa potentiaalisten haittojen havaitsemi-
sen ja välttämisen muissa maissa.
Nyt otetaan globaalitasolla laajaan käyttöön rokotteet, jotka on kehitetty nopeasti ja
joiden teknologiasta on puutteellista pitkäaikaista kokemusta. Euroopan lääkeviran-
omaiset edellyttävät valmistajilta faasi 3 tutkimusten aikana rokotettujen pitkäaikais-
seurantaa juuri tämän asian selvittämiseksi. Asia on huomioitava viestinnässä, ja
myös rokotehaittojen seuranta on varmistettava.
COVID-19-EPIDEMIAN KEHITTYMINEN SUOMESSA – LYHYEN AIKAVÄLIN SKENAARIOITA VARAUTUMISTA VARTEN
18
4.2 Skenaariot ja elinkeinoelämä
Epidemiaan ja sen tulevaan kehitykseen liittyvä epävarmuus on keskeinen tekijä, joka
vaikuttaa taloudelliseen toimeliaisuuteen ja yritysten toimintaan. Epidemia on vaikutta-
nut ja vaikuttaa epätasaisesti elinkeinoelämään, mitä kuvataan hieman yksityiskohtai-
semmin skenaarioiden kohdalla. On erittäin vaikeata arvioida, miltä osin markkinat ja
kysyntä palaavat epidemian laannuttua epidemiaa edeltävään tasoon ja toimintatapoi-
hin ja miltä osin eivät.
Kansainvälinen kysyntä ja sen elpyminen on suomalaisille vientiyrityksille kotimaassa
valittua rajoituspolitiikkaa olennaisempi muuttuja. Lisäksi yhden yrityksen vaikeudet
voivat johtaa (kansainvälisissä) arvoketjuissa laajasti vaikeuksiin ketjun muissa, elin-
kelpoisissa yrityksissä. Matkustusrajoitukset vaikuttavat matkailualan ohella laajasti
elinkeinoelämään. Ne haittaavat liikeneuvotteluita ml. ulkomaisten investointien hou-
kuttelua Suomeen sekä ulkomaalaisten osaajien saatavuutta pitkäaikaisesti.
Konkurssien lisääntyminen on odotettavissa alkuvuonna 2021 skenaarioista riippu-
matta.
Työttömyyden kasvun ehkäisemisessä keskeistä on toteuttaa rajoitustoimia niin, ettei-
vät ne kohtuuttomasti haittaa elinkeinoelämän toimintaa.
Koronakriisi ja siihen liittyvä epävarmuus päättyy tai heikkenee arviolta vuoden 2021
jälkimmäisellä puoliskolla. Tällöin uutta ja uudistunutta liiketoimintaa syntyy korokriisin
myötä poistuneen tilalle vastaamaan uutta markkinatilannetta. Keskeinen kysymys on,
millä vauhdilla uutta toimintaa syntyy ja kuinka paljon kehitystä voidaan edesauttaa.
COVID-19-EPIDEMIAN KEHITTYMINEN SUOMESSA – LYHYEN AIKAVÄLIN SKENAARIOITA VARAUTUMISTA VARTEN
19
5 Johtopäätöksiä
1. Voidaan pitää selvänä, että kolmannen skenaarion mukainen kehitys-
kulku tulee pyrkiä viimeiseen asti välttämään, koska sen kansantalou-
delliset, terveydelliset ja sosiaaliset haitalliset vaikutukset ovat erittäin
suuria. Täten kolmas skenaario muistuttaa monen EU-maan tilannetta,
jossa epidemian hallinnassa yhteiskuntana epäonnistutaan ja se pääsee
etenemään lähes luonnollisen kulkunsa mukaisesti.
2. Skenaariot ja niihin perustuva taloudellisten, terveydellisten ja sosiaalis-
ten vaikutusten arvioinnit viittaavat johtopäätökseen, jonka mukaan no-
peat ja päättäväiset toimet epidemian hillitsemiseksi johtavat suotuisim-
paan tulokseen kesäkuun 2021 lopulla.
3. Kokonaisuutena epidemian kansantaloudelliset vaikutukset jäävät vähäi-
semmiksi kuin aiemmin esitettyissä arvioissa. Osaltaan tähän vaikuttaa
oletus talouden suotuisasta kehityksestä epidemian laannuttua.
4. Skenaarioissa kansantaloudellisten vaikutusten ensisijainen ajuri on epi-
demian kulku, ei niinkään rajoitukset. Yksittäisiä rajoitustoimia valmistel-
taessa on kuitenkin tärkeätä arvioida niiden vaikutuksia elinkeinoelä-
mään tilanteessa, jossa monen yrityksen tilanne on hauras.
5. Keskeinen epävarmuus epidemian kehittymisessä liittyy väestön käyt-
täytymiseen. Tartuntariskejä vähentävien toimintamallien noudattaminen
on kriittisen tärkeätä, mihin voidaan vaikuttaa paitsi rajoituksilla ja suosi-
tuksilla, myös johdonmukaisella ja selkokielisellä viestinnällä, jota on
saatavilla monikielisesti.
6. Epävarmuuden hallinnalla voi olettaa olevan suotuisa vaikutus väestön
kokemaan stressiin ja sitä kautta erilaisiin sosiaalisiin ongelmiin. Epävar-
muudella on myös kielteinen vaikutus yritysten investointihalukkuuteen
ja haluun käynnistää liiketoimintaa uudelleen. Tässä esitettyjen skenaa-
rioiden valossa olisi mahdollista laatia viestinnällinen kehystarina, joka
kertoo, miten selviämme yhteiskuntana ensi kesään ja jatkamme siitä
eteenpäin.
7. Kaikissa skenaarioissa huono-osaisuus kasautuu ja voimistuu useiden
eri mekanismien vaikutuksesta. Tästä on myös havaintoja muista
maista. Kehityskulku on todennäköisesti viiveinen, ja sen vaikutukset
ovat osin vielä toteutumatta tai piilossa saavuttaessa kesään 2021. Ti-
lanteen seuraamisen lisäksi olisi hyödyllistä arvioida, onko vielä tunnis-
tettavissa keinoja, joilla koronakriisin eriarvoistumista syventäviä meka-
nismeja voitaisiin lievittää, jotta vähennetään myöhemmin kalliiksi tule-
vien korjaavien toimien tarvetta.
COVID-19-EPIDEMIAN KEHITTYMINEN SUOMESSA – LYHYEN AIKAVÄLIN SKENAARIOITA VARAUTUMISTA VARTEN
20
Liite 1 Skenaarioiden tarkemmat kuvaukset
Skenaario 1: Riittävän voimakkaat, toistuvat rajoitukset6
Ensimmäisessä skenaariossa loka–marraskuussa voimistunut epidemian kasvu pyri-
tään kääntämään lasku-uralle. Tavoitteeksi skenaariossa otettaisiin ilmaantuvuuden
laskeminen nykyiseltä tasolta koko maassa niin lähelle perustasoa kuin mahdollista.
Tämä tehtäisiin laaja-alaisin rajoitustoimin, joilla ihmisten väliset fyysiset kontaktit ra-
joitetaan minimiinsä. Rajoituksilla pyrittäisiin ehkäisemään väestöleviämisen laajentu-
minen niihin maan osiin, joissa sitä ei vielä ole.
Suuri osa rajoitustoimista voitaisiin toteuttaa alueellisten ja paikallisten viranomaisten
toimesta.
Kokemus muualta Euroopasta syksyn ajalta osoittaa, että noin 3–4 viikkoa voimassa
olevilla rajoitustoimilla voidaan kääntää tapausmäärät laskuun ja vähentää terveyden-
huollon kuormitusta sekä ehkäistä sairastumisia ja kuolemantapauksia. Rajoitusten
käyttöön ottamisen jälkeen kestää 2–3 viikkoa ennen kuin tapausmäärien lasku voi-
daan varmuudella todentaa. Sairaalahoitoisuuden lasku on hitaampaa.
Strateginen tarkastelutaso tarkoittaa, että tässä ei oteta kantaa siihen, mitkä tai millai-
set toimet mahdollisesti olisivat riittäviä. Sen sijaan skenaariossa oletetaan, että to-
teutettavat rajoitustoimet olisivat niin tehokkaita, että ne merkittävästi vähentävät ih-
misten välisiä kontakteja ja siten tartuntojen ilmaantuvuutta tavoitellulle tasolle.
Erilaisista rajoitustoimista toteutettaisiin alueellisesta epidemiatilanteesta riippuen so-
veltuvia toimia. Rajoitustoimia jouduttaisiin ottamaan käyttöön useassa peräkkäisessä
3–4 viikon jaksossa. Jaksojen välissä välissä rajoituksia voitaisiin kuitenkin ainakin
osin poistaa käytöstä.
Perustasoa lähellä olevan ilmaantuvuustason saavuttaminen edellyttää rajoitustoimia,
jotka ovat niin pitkäkestoisia, että kaikki väestössä tällä hetkellä esiintyvät aktiiviset
tartunnat ehtivät vaiheeseen, jossa tartuttavuutta ei enää ole. Koska ihmisten fyysiset
tapaamiset eivät voi täysin loppua ja koska samassa taloudessa asuvien kohdalla tu-
lee väistämättä aina altistumisia ja tartuntoja, rajoitusten keston on oltava kestoltaan
vähintään usean inkubaatio- ja tartuttavuus -aikasyklin kestoisia, käytännössä tarvitta-
neen vähintään 2–3 sykliä. Tämä tarkoittanee 3–4 viikon ajanjaksoa. Skenaariossa 1
6 Matemaattinen mallinnus skenaariosta 1 kuvauksen lopussa.
COVID-19-EPIDEMIAN KEHITTYMINEN SUOMESSA – LYHYEN AIKAVÄLIN SKENAARIOITA VARAUTUMISTA VARTEN
21
on yksinkertaisuuden vuoksi oletettu että taso saavutetaan tammikuun ensimmäisellä
viikolla, mutta tarkaa ennustetta ei ole mahdollista antaa.
Kun tavoitteeseen on päästy tai ollaan sitä lähellä, osasta rajoitustoimia jouduttaneen
luopumaan, koska niitä voidaan pitää voimassa vain, jos niiden voidana katsoa olevan
välttämättömiä ja oikeasuhtaisia, ja koska rajoitusten aiheuttamat haitat ovat merkittä-
viä. Tällöin on talvikauden aikana todennäköistä, että ennalta vaikeasti ennustettavan
viiveen jälkeen palataan taas epidemian suhteen kasvavien tapausmäärien tilantee-
seen.
Vähitellen ilmaantuuvuus palaisi tasolle, jossa laaja-alaiset rajoitustoimet otettiin
aiemmin käyttöön. Skenaariossa tämä taso saavutettaisiin helmikuun alussa, mutta
viiveeseen liittyy vielä enemmän epävarmuutta kuin epidemian hiipumiseen rajoitus-
toimien aikana, koska kokemusta keskitalven uudelleen kiihtymisen dynamiikasta ei
ole. Jos kiihtyminen tapahtuu, edellä mainitut rajoitukset on taas otettava käyttöön,
mikäli tavoite yhä on sama, eli pyrkimys vähentää taas tapausten määrää niin lähelle
perustasoa kuin mahdollista.
Kun laajat ja ihmisten toimintaa merkittävästi rajoittavat ja merkittäviä haittoja aiheut-
tavat rajoitukset otettaisiin vuoden sisällä kolmatta kertaa käyttöön, olisi mahdollista
että motivaatio sitoutua rajoituksiin ei enää väestössä olisi niin korkea kuin keväällä ja
syystalven ensimmäisten rajoitustoimien aikana.
Epidemiologisesti epidemian kehittymisen arviointi tässä vaiheessa sisältää tämän li-
säksi hyvin paljon muita epävarmuustekijöitä, mutta kevään alkaminen voi auttaa vä-
hentämään tartunnan riskejä merkittävästi.
Toisaalta pääsiäis- ja vappulomat sekä ihmisten väsyminen rajoitusten hallitsemaan
elämään voivat lisätä kontakteja ja riskejä. Tästä johtuen epidemia voi taas kiihtyä ja
uusia rajoitustoimien kierroksia voidaan joutua toteuttamaan maalis–huhtikuun ai-
kana.
COVID-19-EPIDEMIAN KEHITTYMINEN SUOMESSA – LYHYEN AIKAVÄLIN SKENAARIOITA VARAUTUMISTA VARTEN
22
Kuva 2. Havaittujen ja todellisten infektioiden mallinnettu kehitys skenaariossa 1, jossa toteutetaan aina-
kin kaksi perättäistä laajaa rajoitustoiminen kierrosta.
Harmaa alue kuvaa kehitystä, jossa mitään epidemiaa jarruttavaa tekijää ei maalis-
kuun alun jälkeen olisi – rokote ja kevään saapuminen voivat hillitä uudelleen käynnis-
tymistä ja tarvittaessa uusia kierroksi rajoitustoimia jouduttaneen ottaa käyttöön.
Kuva 3. Päivittäinen sairaala- (SH) ja teho-hoidon (TH) arvioitu kuormitus skenaariossa 1. Harmaa alue ku-
ten yllä.
COVID-19-EPIDEMIAN KEHITTYMINEN SUOMESSA – LYHYEN AIKAVÄLIN SKENAARIOITA VARAUTUMISTA VARTEN
23
Skenaariossa 1 on tunnistettu seuraavanlaisia vaikutuksia palveluihin,
työllisyyteen ja elinkeinoelämään
Sairaanhoidon hoitojonoa saadaan lyhennettyä huomattavan paljon, joissakin sai-
raanhoitopiireissä kokonaan, mutta tavanomaiselle tasolle ei koko maassa vielä
päästä (kiireetön hoito 180 päivässä). Erikoissairaanhoidon käyttö pysyy normaalia
matalammalla tasolla. Etäpalvelujen käyttö kehittyy ja osittain helpottaa hoitovajetta.
Paikalliset koronaryvästymät hoidetaan alueellisilla rajoitustoimilla nopeasti, eivätkä
nämä toimet juurikaan vaikuta jonotilanteeseen.
Terveyskeskusten käyttö käyttö pysyy normaalitason alapuolella, ja hoitovelkaa kertyy
yhä jonkin verran siksi, että epidemian vaatimat toimet sitovat voimavaroja normaa-
liajan toiminnalta. Etäpalveluja kehitetään ja otetaan nopeasti käyttöön, mutta ne eivät
täysin kompensoi kontaktikäyntien vähenemistä. Alueellisten tautiryppäiden hoito si-
too terveyskeskusten resursseja, mutta tilanne palautuu melko nopeasti (viikoissa) ko-
rona-aikaiseen normaaliin. Rokottaminen sitoo kevättalvesta alkaen terveyskeskusten
voimavaroja huomattavasti.
Myös haavoittuvien ryhmien (kuten mielenterveysongelmaisten, vammaisten, päihtei-
den väärinkäyttäjien ja ulkomaalaistaustaisten) palveluja siirretään edelleen etäpalve-
luiksi. Ne eivät kokonaan korvaa muun maussa erilaisten kontaktia edellyttävien tera-
pioiden vähenemisestä aiheutuvaa palveluvajetta. Kaikki eivät osaa tai voi käyttää
etäpalveluja. Skenaariossa näiden ryhmien palveluvelka kasvaa, mutta kasvu hidas-
tuu.
Suun terveydenhuollon hoitovelkaa skenaariossa vähennetään siitä huolimatta, että
henkilöstöä on paljon koronan testaus- ja jäljitystehtävissä. Yksityissektori avautuu
nopeammin.
Ikäihmisten palvelujen määrä kasvaa hitaasti koronaa edeltävälle tasolle. Kotiin an-
nettavien palvelujen määrä palautuu lähelle koronaa edeltävää tasoa.
Skenaariossa lastensuojelun palvelutarve ja -velka kasvaa, mutta rajoitustoimien
muuttuessa yhä enemmän paikallisiksi ryvästymien hoitamiseksi tilannetta voidaan
helpottaa. Kouluterveydenhuollon käyttö palautuu lähelle normaaliaikojen tilannetta.
Vaikutusten mittaluokka elinkeinoelämässä riippuu tarvittavien rajoitusten laajuudesta
ja kestosta.
COVID-19-EPIDEMIAN KEHITTYMINEN SUOMESSA – LYHYEN AIKAVÄLIN SKENAARIOITA VARAUTUMISTA VARTEN
24
Tässä skenaariossa etätyö otetaan käyttöön kaikkialla missä se on suinkin mahdol-
lista. Tällä on vaikutusta esimerkiksi lounasravintoloihin, osin myös muiden palvelui-
den käyttöön alueilla, joilla paljon työpaikkoja sekä osin myös erikoistavarakauppaan
siltä osin kuin näiden palveluiden käyttö tapahtuu työpäivien aikana tai niiden yhtey-
dessä muuten. Vaikutukset olisivat todennäköisesti suuruudeltaan samankaltaisia
kuin keväällä 2020, jolloin siirryttiin laajasti etätöihin. Kuitenkin voi olettaa, että etätyö-
hön laajasti siirtyminen aiheuttaa kokonaisuuden kannalta vähäisempiä negatiivisia
työllisyysvaikutuksia kuin monet muut toimet.
Yleisötilaisuuksien kieltäminen tai rajoittaminen johtaa tapahtumateollisuuden osalta
työntekijöiden lomautusten jatkamiseen ja laajentamiseen. Lopetusuhka koskee jopa
62 % alan yrityksistä. Toimijakentän hajoamisen jälkeen uuden toiminnan käynnistä-
minen vie aikaa, arviolta 2–3 vuotta nykyisen tason saavuttamiseen. Osittain vanhat
fyysiset tapaamiset korvataan uusilla digitaalisilla malleilla. Näiden kasvu edellyttää
uusien osaajien saamista.
Ravintoloiden osalta skenaariossa voi olettaa olevan jonkin verran vaikutuksia työlli-
syyteen, mutta ennen kaikkea suuria vaikutuksia lomautuksiin. Syntyisi uusi lomautus-
piikki. Jossain määrin saattaa syntyä pysyvämpiäkin työpaikkojen menetyksiä, mikäli
osa anniskeluravintoloista ei selviä uusista sulkutoimista.
Tavaratalokauppa kärsii, verkkokauppa ehkä hyötyy. Kuten edellisessäkin kohdassa,
seurauksena voi olettaa olevan suuren lomautuspiikin sekä osin pysyvämpiä työllisyy-
den menetyksiä.
Skenaariossa julkisten tilojen sulkemisessa on ennemmin hyvinvointia vähentävä vai-
kutus kuin suoraan työllisyyttä vähentävä; sulkeminen lisää todennäköisesti lomautuk-
sia. Jos kaikki ravintolat ja kahvilat suljetaan, vaikutuksena on uusi lomautuspiikki,
osin myös pysyvämpää työllisyyden laskua, sillä kaikki yritykset eivät kestä toista sul-
kujaksoa.
Skenaariossa julkinen liikenne ja työllisyys alalla (kotimaan lennot, VR, linja-autolii-
kenne) vähenee. Julkisen liikenteen yhteyksien heikkeneminen vaikeuttaa erityisesti
naisten ja nuorten liikkumismahdollisuuksia.
Matkustus- ja tavaraliikenteen rajoituksilla olisi todennäköisesti kuljetuskustannuksia
nostava vaikutus sekä aikatauluvaikutuksia. Matkailualalla konkurssien, lomautusten
ja irtisanomisten määrät kasvavat. Pääomaintensiivisellä alalla yritykset voivat pohtia
myös omaisuutensa myyntiä. Riskinä on, että ostajat tulevat ulkomailta ja suomalai-
nen matkailuala päätyy ulkomaiseen omistukseen.
COVID-19-EPIDEMIAN KEHITTYMINEN SUOMESSA – LYHYEN AIKAVÄLIN SKENAARIOITA VARAUTUMISTA VARTEN
25
Skenaarion 1 vaikutuksista kansantalouteen
Ensimmäisessä skenaariossa epidemian onnistunut jarruttaminen hillitsee sairaala-
hoidon tarpeen kasvua ja siten epidemian talouskasvua hidastava vaikutus jää vä-
häiseksi. Voimakkailla epidemian hillitsemiseksi käyttöön otettavilla rajoituksil la on
kuitenkin selvä talouskasvua hidastava vaikutus.
Laskelman mukaan taudin hillitsemisen suotuisa vaikutus talouskasvuun on suurempi
kuin käyttöön otettavien rajoitusten kielteinen vaikutus, joten laskelman mukaan epi-
demian voimakas jarruttamien, vaikka rajoituksia lisäämällä, osoittautuu taloudellisesti
kaikkein suotuisammaksi vaihtoehdoksi.
Laskelman mukaan toistuvilla rajoituksilla voidaan hillitä epidemian kulkua sen verran
tehokkaasti, että rajoitusten käyttöön otosta aiheutuva negatiivinen vaikutus talouteen
kumoutuu.
Skenaario 2: Rajoitustoimet hidastavat, mutta eivät pysäytä epidemiaa 7
Tämä skenaario vastaa marraskuun 2020 valtakunnallista tilannetta, mikäli sen olisi
annettu jatkua ilman rajoitustoimien kiristämistä joulukuun alussa. Tapausmäärät kas-
vavat viikkotasolla noin 20 %. Tällöin vuodenvaihteessa viikoittain todettava tapaus-
määrä olisi n. 5 000 ja vuodenvaihteeseen mennessä Suomessa olisi tuolloin todettu
yhteensä noin 43 600 COVID-19-tapausta. Tämä kehitys vastaisi Tanskan syksyn
keskimääräistä tilannetta.
Sairaalakuormitus kasvaisi maltillisella vauhdilla edellyttäen, että ikäryhmissä ei ta-
pahtuisi suuria muutoksia. Vuoden lopulla kuormitus voisi kuitenkin olla jo merkittävä,
mutta ei vielä ylikuormittunut. Kiireettömään hoitoon kohdistuisi ainakin alueellisesti
supistamisen tarvetta.
Vuodenvaiheen jälkeen ja vuoden 2021 talven aikana epidemia jatkaa kasvuaan ja
saavuttaa huippunsa maaliskuun alussa, jolloin korkein viikottainen tapausmäärä to-
detaan. Koko maassa on välttämätöntä rajoittaa kiireettömään hoitoon pääsyä ja te-
hohoidon kapasitetti on äärirajoillaan.
Kevään edetessä epidemia kääntyy hitaaseen laskuun ja kesä-heinäkuuhun men-
nessä talven aalto alkaa olla ohi. Aallon aikana lähes 5 % väestöstä on laboratoriovar-
7 Matemaattinen mallinnus skenaariosta 2 ohessa.
COVID-19-EPIDEMIAN KEHITTYMINEN SUOMESSA – LYHYEN AIKAVÄLIN SKENAARIOITA VARAUTUMISTA VARTEN
26
mistetusti saanut tartunnan. Infektioiden todellinen määrä on voinut olla jopa monin-
kertaisesti korkeampi. Kuolemantapausten määrä on saattanut nousta useisiin tuhan-
siin.
Skenaario 2 on luonteeltaan toimenpiteiltään lähimpänä Suomessa syksyllä 2020 en-
nen marras-joulukuun vaihteen huomattavaa kiristystä noudatettua hybridistrategian
mallia, jossa alueellisilla ja paikallisilla toimivaltaisilla viranomaisilla oli päävastuu epi-
demian torjunnasta niine toimivaltuuksin, jotka heillä normaalilainsäädännön puit-
teissa on.
Skenaario 2 toteutumiseen liittyy suuria epävarmuustekijöitä, mutta sen mukaisen ke-
hityskulun aiheuttama tautitaakka kasvaa joka tapauksessa lopulta varsin suureksi.
Kuva 4. Havaittujen ja todellisten infektioiden mallinnettu kehitys skenaariossa 2, jossa tapaukset lisään-
tyisivät syksyn vauhdilla ilman lisähidastumista.
COVID-19-EPIDEMIAN KEHITTYMINEN SUOMESSA – LYHYEN AIKAVÄLIN SKENAARIOITA VARAUTUMISTA VARTEN
27
Kuva 5. Päivittäinen sairaala- (SH) ja teho-hoidon (TH) arvioitu kuormitus skenaariossa 2.
Skenaariossa 2 on tunnistettu seuraavanlaisia vaikutuksia palveluihin,
työllisyyteen ja elinkeinoelämään
Erikoissairaanhoidon hoitovelkaa voidaan aluksi lyhentää, mutta jonojen purku kestää
alueesta riippuen jopa vuoden 2022 puolelle. Koronaan sairastuneet eivät aluksi yli-
kuormita sairaaloita, mutta epidemian testaus- ja jäljitys kuormittaa huomattavasti (la-
boratorio). Alueelliset rajoitustoimet voivat vähentää muiden sairaalapalvelujen käyt-
töä väliaikaisesti, ja ryvästymät voivat lisätä koronahoitojen määrää muutamien viikko-
jen ajan. Myöhemmin terveydenhuollon kuormitus kasvaa siten, että tehohoidon kapa-
siteetti on äärirajoillaan. Muuta erikoissairaanhoitoa joudutaan voimakkaasti rajoitta-
maan. Myös henkilökunnan karanteenien ja sairastumisen riski voi kasvaa.
Terveyskeskuspalvelujen käyttö pysyy tavanomaista matalammalla tasolla, erityisesti
ikä-ihmisten (+70v) osalta. Hoitojonoja ja havaitsematonta palvelutarvetta syntyy koko
ajan lisää, mikä kasvattaa myöhemmin raskaampien palvelujen tarvetta. Etäpalveluja
kuitenkin kehitetään ja otetaan nopeasti käyttöön.
Suun terveydenhuollon jonot lyhenevät vain vähän, koska henkilöstö on suunnattu ko-
ronan testaus- ja jäljitystoimintaan. Aiheuttaa paitsi suun terveyden, myös muiden so-
maattisten sairauksien määrän kasvua tai pahenemista.
COVID-19-EPIDEMIAN KEHITTYMINEN SUOMESSA – LYHYEN AIKAVÄLIN SKENAARIOITA VARAUTUMISTA VARTEN
28
Ikäihmisten terveyspalvelujen käyttö pysyy normaalia matalammalla tasolla, minkä
vuoksi sairauksien havaitseminen ja hoito myöhästyy ja aiheuttaa myöhemmin nor-
maalitilannetta suuremman tautitaakan. Omaishoitajien kuormittuneisuus lisää julkis-
ten palvelujen kysyntää. Toimintakyky ja mieliala heikkenevät, yksinäisyys lisääntyy.
Lastensuojelun tarve kasvaa eikä lastensuojelun palvelukapasiteettia voida nopeasti
kasvattaa työvoiman (mm sosiaalityöntekijöiden puute; sairastumiset ja karanteenit)
saatavuusongelmien vuoksi. Tilanne poikkeaa alueittain paljon. Kouluterveydenhuol-
toa käytetään normaalitilannetta vähemmän (muun muassa koulujen määräaikaiset
sulut, terveydenhoitajat korona-tehtävissä).
Tapausmäärien kasvulla voi olettaa olevan jonkin verran vaikutusta kuluttajien käyt-
täytymiseen. Toisaalta verrattuna skenaarioon 1, tässä mahdolliset negatiiviset vaiku-
tukset tulisivat epidemian aiheuttaminen käyttäytymismuutosten kautta – jotka kuiten-
kin jäänevät pieniksi, jos alueellinen tautilanne pysyy melko rauhallisena.
Mikäli rajaliikenne toimii tässä skenaariossa lähes normaalisti, pysyy tuotanto ja työlli-
syys näillä aloilla suunnilleen ennakoidulla tasolla. Vuodelle 2021 työllisten määrän
muutos on TEM:n työmarkkinaennusteessa negatiivinen, mutta muutokset ovat pie-
niä. Teollisuuden osalta vuoden 2020 haasteet näkyvät ennusteen mukaan työllisyy-
dessä vasta vuonna 2021. Rakentamisessa rakennusluvat ovat laskeneet voimak-
kaasti, osin muista syistä kuin koronakriisi, mutta osin myös kriisin vuoksi. Lupien voi-
makas väheneminen ei kuitenkaan siirry yksi yhteen tuotannon ja työllisyyden muu-
toksiksi ja työllisyys-vaikutukset jäisivät maltillisiksi.
Skenaariossa voi olettaa, että kuluttajat vähentäisivät myös niiden elämyspalveluiden
käyttöä, joita ei ole rajoitettu ja luottamuksen puute turvalliseen osallistumiseen koet-
telee toimijoita. Epävarmuus tulevaisuudesta vaikuttaa sekä kuluttajien epävarman
käytöksen kautta, nopeiden muutosten tuomien lisäkustannusten kautta, että myö-
hemmin yritysten rohkeuteen käynnistää liiketoimintaa uudelleen. Tämä kuluttaa yri-
tysten reserviä ja johtaa osin konkursseihin. Luovien palvelujen käyttö supistuu mutta
palautuu nopeasti takaisin.
Koska ihmiset kuitenkin tarvitsevat toimintaa ja sisältöjä, on oletettavaa, että digitaa-
listen sisältöjen kulutus kasvaa ja tehostuu, tekijänoikeustulot kasvavat, kun kuluttajat
kuluttavat kotoa käsin. Muutaman viikon sulkuaika ei mahdollista uusien sisältöjen tai
jakelumallien tuotantoa, joten kotimaista kasvua tuskin ehditään nähdä. Siirtyminen
uusiin digitaalisiin jakelumalleihin ja alustoihin voi vauhdittua.
COVID-19-EPIDEMIAN KEHITTYMINEN SUOMESSA – LYHYEN AIKAVÄLIN SKENAARIOITA VARAUTUMISTA VARTEN
29
Skenaariossa 2 alueellisten rajoitustoimien käyttäminen kansallisten rajoitusten sijaan
mahdollistaisi matkailuyritysten toiminnan ja kotimaanmatkailun niillä alueilla, joissa
tautitilanne suhteellisesti ottaen hyvä. Kotimaan matkailukysyntä tukee osittain toi-
mialan selviytymistä koronakriisissä, kunhan matkustaessa kiinnitetään erityistä huo-
miota terveysturvallisuuteen. Globaalisti heikko koronatilanne sekä käytössä olevat
matkustuslinjaukset ja -rajoitukset tekevät kansainvälisen matkailukysynnän palautu-
misesta epävarmaa ja hidasta. Matkailualalla konkurssien, lomautusten ja irtisanomis-
ten määrät kasvavat.
Skenaarion erityisvaikutukset ovat enemmän yritys- kuin toimialakohtaisia. Mikäli yri-
tyksen asiakkaat tai työntekijät kulkevat aluerajojen yli, alueelliset rajoitukset vaikeut-
tavat yrityksen toimintaa. Vientivetoisella teollisuudella on tarvetta sekä alue- että val-
takunnanrajat ylittävään matkustamiseen ja tavarankuljetukseen.
Skenaarion 2 vaikutuksista kansantalouteen
Toisessa skenaariossa kuvattu epidemian torjuntamalli ei nosta käyttöön otettavia ra-
joituksia kuvaavan indikaattorin arvoja vaan ne pysyisivät marraskuun tasolla. Siksi
sairaalahoidon tarpeen kasvu on laskelmassa ainoa talouskasvua hidastava tekijä.
Laskelmassa korostuu tautitapausten ja siten sairaalahoidon tarpeen kasvun hillitse-
misen merkitys taloudelliselle aktiviteetille.
Toisessa skenaariossa talouskasvu on lähes prosentin ensimmäistä skenaariota al-
haisempaa ensi vuonna, mikä kasvattaa julkisen talouden alijäämää ja velkaa noin
puolella prosenttiyksiköllä.
Skenaario 3: Ajautuminen myöhästyneisiin rajoitustoimiin8
Tässä skenaariossa rajoitustoimien vaikutus jää kaiken kaikkiaan vähäiseksi. Tapaus-
määrät kasvavat viikkotasolla ja epidemian vaiheesta riippuen noin 30–50 % ja välillä
jopa nopeammin. Tällöin vuodenvaihteessa viikoittain todettava tapausmäärä olisi n.
23 000 ja vuodenvaihteeseen mennessä Suomessa olisi tuolloin todettu yhteensä yli
90 000 COVID-19-tapausta. Tämä kehitys vastaisi lähinnä Espanjan elo–syyskuun ti-
lannetta.
Ylivuodon riski ikäihmisten hoitokoteihin kasvaa suureksi ja monessa laitoksessa
esiintyy epidemioita. Kuolleisuus yli 70 vuotiaiden keskuudessa kasvaa korkeaksi, eri-
tyisesti monisairaiden ja toimintakyyvyltään heikentyneiden kohdalla.
8 Matemaattinen mallinnus skenaariosta 3 ohessa.
COVID-19-EPIDEMIAN KEHITTYMINEN SUOMESSA – LYHYEN AIKAVÄLIN SKENAARIOITA VARAUTUMISTA VARTEN
30
Vuodenvaiheen jälkeen ja vuoden 2021 talven aikana epidemia jatkaa hyvin nopealla
kasvu-uralla ja saavuttaa huippunsa helmikuun alussa, jolloin korkein viikottainen ta-
pausmäärä (lähes 70 000 laboratoriovarmistettua tapausta) todetaan (todellisuudessa
tapausten määrä voi olla huomattavasti korkeampi). Koko maassa on välttämätöntä
rajoittaa muuta terveydenhuoltoa vain kaikkein välttämättömimpään, ja tehohoidon ka-
pasitetti on selkeästi ylittynyt. Tämä vaikuttaa myös sairaalahoitoon joutuneiden poti-
laiden kuolleisuuteen, joka nousee korkeammaksi kuin se toistaiseksi on ollut.
Alueellisia torjuntatoimia tehostetaan nopeasti huomattavasti, kun yhä useampi alue
siirtyy nopeasti kehittyvään leviämisvaiheeseen.
Mikäli hallituksen tartuntatautilakiin esitetyt muutokset olisivat voimassa, voisivat kun-
nat tai aluehallintovirastot rajoitaa vaikeimmilla epidemia-alueilla myös elinkeinon har-
joittamiseen käytettävien tilojen käyttöä tai aukioloa. Vaikeammille epidemia-alueille
matkustuksen ja matkailun välttämistä voitaisiin suosittaa.
Rajoitustoimien ja kevään sekä kesän alkamisen yhteisvaikustuksesta epidemia hii-
puisi vähitellen usean kuukauden aikana siten, että kesä-heinäkuuhun mennessä tal-
ven aalto alkaisi olla ohi. Tässä skenaariossa noin 15–20 % väestöstä on saattanut
saada laboratoriovarmistetun tartunnan (todellinen infetoituneiden osuus voi olla jopa
kaksi kertaa suurempi), ja kuolemantapausten määrä saattaa nousta yli kymmen tu-
hannen, valtaosaltaan painottuen ikääntyneisiin, mutta vaikuttaen myös jonkin verran
keski-ikäisten kuolleisuuteen. Vielä ei voida arvioida, kuinka monelle tartunnan saa-
neista jäisi taudin johdosta pitkäaikaisia terveyttä ja toimintakykyä heikentäviä vam-
moja tai vaivoja.
Skenaario 3 -mallissa painottuisivat laajan sairastavuudesta ja kohtuullisen korkeasta
kuolleisuudesta syntyvät yhteiskunnalliset haitat, jotka kasvavat varsin suuriksi. Kui-
tenkin väistämättä toteutettavat rajoitustoimet ja väestön huolesta johtuva toimeliai-
suuden väheneminen aiheuttaisivat epäilemättä myös huomattavia haittavaikutuksia.
COVID-19-EPIDEMIAN KEHITTYMINEN SUOMESSA – LYHYEN AIKAVÄLIN SKENAARIOITA VARAUTUMISTA VARTEN
31
Kuva 6. Havaittujen ja todellisten infektioiden mallinnettu kehitys skenaariossa 3.
Kuva 7. Päivittäinen sairaala- (SH) ja teho-hoidon (TH) arvioitu kuormitus skenaariossa 3.
COVID-19-EPIDEMIAN KEHITTYMINEN SUOMESSA – LYHYEN AIKAVÄLIN SKENAARIOITA VARAUTUMISTA VARTEN
32
Skenaariossa 3 on tunnistettu seuraavanlaisia vaikutuksia vaikutuksia
palveluihin, työllisyyteen ja elinkeinoelämään
Erikoissairaanhoidon resursseja, erityisesti tehohoidon maksimikapasiteetti käytetään
koronaan sairastuneiden hoitoon. Elektiiviset hoitojonot kasvavat alueittain eri tavoin,
eikä niitä voida merkittävästi lyhentää. Henkilöstön sairastumiset ja karanteenit huo-
nontavat resurssien saatavuutta.
Terveyskeskusten käyttö vähenee, testaus ja jäljitys vie resursseja, samoin rokotus-
ten käynnistyminen. Etäpalveluja kehitetään ja otetaan nopeasti käyttöön. Sairauksien
varhainen toteaminen vaarantuu, mikä myöhemmin aiheuttaa kasvavaa ja vaikeutu-
vaa tautitaakkaa.
Haavoittuvien ryhmien erilaisia tuki- ja terapiatoimintoja joudutaan radikaalisti supista-
maan ja siirtämään mahdollisuuksien mukaan etätoiminnoiksi. Näiden ryhmien tilanne
huononee. Henkilöstön saatavuus vaikeutuu (sairastumiset / karanteenit). Suun ter-
veydenhuollon resurssit olisivat edelleen korona-tehtävissä. Jonotilanne huononee.
Ikäihmisten yksinäisyys lisääntyy ja lisää mielenterveyden ongelmia. Palvelujen käyttö
vähenee. Kotiin annettavia palveluja ei voida palauttaa normaalitasolle. Terveyspalve-
lujen käyttö pysyy matalalla tasolla ja lisää riskejä sairauksien pahenemisesta tai ha-
vaitsematta jäämisestä.
Kouluja joudutaan sulkemaan, mikä lisää osaltaan lastensuojelun (myös piilo-) tar-
peita. Lastensuojelun palvelut voivat joillakin alueilla kriisiytyä. Puute lastensuojelun
ensilinjan palveluista lisää raskaampien palvelujen tarvetta (kodin ulkopuolelle sijoi-
tukset).
Skenaariossa 3 tautitilanteen paheneminen voi saada kuluttajat vähentämään voimak-
kaasti palveluiden käyttöä ja muuta asiointia. Tämän lisäksi tarvittaisiin jossakin vai-
heessa joka tapauksessa tiukempia rajoituksia, joilla olisi osin samankaltaisia vaiku-
tuksia kuin skenaariossa 1. Tällöin palvelusektorilla työllisyys voisi ensin laskea siksi,
että epidemian leviäminen muuttaisi kuluttajien käyttäytymistä ja mahdollisesti uudes-
taan myöhemmin tarvittavien rajoitusten vuoksi.
Jalostuksen osalta (teollisuus ja rakentaminen) skenaario 3 merkitsee epävarmuuden
pitkittymistä ja epävarmuuden lisääntymistä verrattuna muihin skenaarioihin. Epävar-
muuden pitkittyminen saattaisi näkyä etenkin rakentamisessa uusien hankkeiden lyk-
käämisessä ja siten ennakoitua suurempana työllisyyden laskuna.
COVID-19-EPIDEMIAN KEHITTYMINEN SUOMESSA – LYHYEN AIKAVÄLIN SKENAARIOITA VARAUTUMISTA VARTEN
33
Koska tapausmäärät kasvaisivat selvästi, voi olettaa, että kuluttajat vähentäisivät kaik-
kea tartunnalle altistavaa toimintaa. Luottamuksen puute turvalliseen osallistumiseen
koettelee monia palvelualan toimijoita, erityisesti elämystoiminnan osalta. Luovien pal-
velujen käyttö supistuu mutta palautuu takaisin vähitellen yritysten toipuessa.
Skenaariossa 3 rajoitukset heikentäisivät entisestään matkailuyritysten heikkoa talou-
dellista tilannetta, likviditeettitasoa ja työllistämisen mahdollisuuksia, kasvattaen kon-
kurssien, lomautusten ja irtisanomisten määriä matkailualalla. Koronapandemian no-
peasti huonontuneen tilanteen seurauksena suhtautuminen matkailijoihin ei ole enää
pelkästään myönteistä muun muassa terveysturvallisuuden näkökulmasta.
Kokonaisia tuotantolaitoksia, kuten sahoja ja sellu/paperitehtaita joudutaan skenaa-
riossa väliaikaisesti sulkemaan, mutta kuitenkin suhteellisen pienien henkilökontaktei-
den vuoksi asia saadaan nopeasti hallintaan. Sulkeminen koskettaa kuitenkin tuhan-
sia työntekijöitä. Suurimpana riskiryhmänä ovat toimihenkilöt ja tarvittavan ulkomaisen
väliaikaisen työvoiman saanti. Tuotantorajoitusten vuoksi asiakassuhteet ulkomaille
huonontuvat/kärsivät, millä on mahdollisia pitkäaikaisia vaikutuksia viennille. Nopeasti
muuttuvat viranomaisvaatimukset, -ohjeet ja -menettelyt aiheuttavat yrityksille lisäkus-
tannuksia.
Skenaarion 3 vaikutuksia kansantalouteen
Kolmannessa skenaariossa epidemia leviää ja sairaalahoidon tarpeen kasvu kiihtyy
merkittävästi. Kolmannessa skenaariossa kiristetään rajoituksia huomattavasti ja pi-
demmäksi aikaa, mutta pahasti myöhästyen verrattuna muihin skenaarioihin.
Kolmannessa skenaariossa talouskasvu hidastuu ensi vuoden ensimmäisellä neljän-
neksellä jopa enemmän kuin tämän vuoden toisella neljänneksellä tapahtui. Tähän
vaikuttavat sekä sairaalahoidon tarpeen voimakas kasvu että oletetut merkittävästi ki-
ristyneet rajoitukset. Tästä syystä talouskasvu jäisi hyvin vaatimattomaksi ensi
vuonna ja julkisen talouden asema heikkenisi entisestään.
COVID-19-EPIDEMIAN KEHITTYMINEN SUOMESSA – LYHYEN AIKAVÄLIN SKENAARIOITA VARAUTUMISTA VARTEN
34
Liite 2 VM:n laskelma skenaarioiden vaikutuksista
VM:n ennusteen mukainen kehitys
Riittävän voimakkaat, toistuvat rajoitukset
Rajoitustoimet hidastavat, mutta eivät pysäytä
epidemiaa
Ajautuminen myöhästyneisiin rajoitustoimiin
BKT muutos, %
2020 -4.5 -4.5 -4.5
2021 2.6 1.8 0.8
Työttömyysaste, %
2020 8.0 8.0 8.0
2021 8.2 8.4 8.7
Julkisen talouden rahoitusasema, % suhteessa bkt
2020 -7.7 -7.7 -7.7
2021 -5.0 -5.3 -5.8
Julkinen velkasuhde, % suhteessa bkt
2020 70.2 70.2 70.2
2021 72.8 73.2 74.3
Ero perusuraan, prosenttiyksikköä
BKT muutos
2020 0.0 0.0
2021 -0.8 -1.8
Työttömyysaste
2020 0.0 0.0
2021 0.2 0.5
Julkisen talouden rahoitusasema
2020 0.0 0.0
2021 -0.3 -0.8
Julkinen velkasuhde
2020 0.0 0.0
2021 0.4 1.5
COVID-19-EPIDEMIAN KEHITTYMINEN SUOMESSA – LYHYEN AIKAVÄLIN SKENAARIOITA VARAUTUMISTA VARTEN
35
Liite 3 Muistion laatijat
Tämän muistion laatimiseen ovat osallistuneet:
Jouni Varanka (pj.), neuvotteleva virkamies, yksikön päällikkö, VNK
Seppo Määttä, osastopäällikkö, VNK
Kaisa Oksanen, johtava asiantuntija, VNK
Pasi Pohjola, johtaja, STM
Jukka Railavo, finanssineuvos, yksikön päällikkö, VM
Mika Salminen, professori, johtaja, THL
Markus Sovala, talouspolitiikan koordinaattori, ylijohtaja, VM
Mikko Spolander, osastopäällikkö, ylijohtaja, VM
Jaana Tapanainen-Thiess, johtava asiantuntija, VNK
Liisa-Maria Voipio-Pulkki, strategiajohtaja, STM
Raija Volk, johtaja, STM
Epidemiologinen mallinnus: Simopekka Vänskä, Erikoistutkija, THL,
Tuija Leino, Ylilääkäri, THL ja Kari Auranen, Professori, Turun Yliopisto
Laskenta- ja mallinnus: Jenni Pääkkönen, finanssineuvos, yksikön päällikkö
ja Olli Palmén, erityisasiantuntija, VM
Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriöstä on saatu kommentteja valmistelun tueksi.
Top Related