© Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus
VYR viljelijäseminaari 27.1.2014
Hannu Känkänen
Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan
© LuonnonvarakeskusHannu Känkänen2
KerääjäkasviKerää maasta typpeä estäen huuhtoutumistaKylvö aluskasviksi tai tuotantokasvin jälkeen
AluskasviJatkaa kasvuaan satokasvin korjuun jälkeenSitoo typpeä ilmasta tai ottaa sitä maasta
Molemmat ovat peitekasvejaPeittävät pellon pintaa, kun viljelykasvi ei peitä
Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn
ProAgria, R. Tolppa
RaHa -hanke
RaHa -hanke
© Luonnonvarakeskus
Vihreän peittävyyden hyötyjä pellolle ja ympäristölle
Pellon kasvipeitteisyys lisääntyyeroosioherkkyys vähenee
Juuret kuohkeuttavat maatasyvälle etenkin monet palko- ja öljykasvit
Eloperäistä ainesta kertyy maahanmururakenne ja vedenpidätyskyky paranevat
Maan rakenne paraneeravinteiden hyödyntäminen paranee
Ravinteita jää maahan vesien sijaan
3
RaHa -hanke
RaHa -hanke
RaHa -hanke
© Luonnonvarakeskus
Typen kerääminen on tärkeä yksittäinen tehtävä
Palkokasvit sitovattyppeä ilmasta
Muut kasvit keräävättyppeä maasta
Kylväminen aluskasviksi on viljatilan realistinen vaihtoehto
Viljellystä alasta noin 1 % alus- ja kerääjäkasveilla-> voidaan helposti lisätä 30 –kertaiseksi!
RaHa -hanke RaHa -hanke
© Luonnonvarakeskus
Runsas biomassa suojaa maataVoi kerätä jopa yli 100 kg/ha N (jos typpeä ja aikaa on kyllin)
Kerääjä voi siirtää ylimääräisen typen seuraavalle kasville
Kasvusto kuivaa maata: muokkaus myöhäänkin
Kerääjän voi kylvää viljelykasvin jälkeen,mutta se on päästävä tekemään elokuun alussa
TEHO Plus –hanke, valkosinappi kesäperunan jälkeenKuva: Kaisa Riiko
5
RaHa -hanke
RaHa –hankkeen viljelijät olivat tyytyväisiä
aluskasveihin
© Luonnonvarakeskus
Aluskasvin biomassa ei ole suuri, mutta sillä on merkitystä
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
valk.apila
puna-apila
nurm.mail.
west.raih.
timo-tei
syys-vehnä
ital.raih.
eialusk.
rikkakasvitversotjuuret 0-25 cm
kg/ha kuiva-ainetta loppusyksyllä, vilja tavanomaisesti lannoitettu
Seokset ovat suositeltavia
© Luonnonvarakeskus
Heinät estävät typen huuhtoutumista,apilatkaan eivät lisää sitä
0
10
20
30
40
50
60
syksykevät
Maan NO3-N (kg/ha, 0-90 cm), Jokioinen
7
Känkänen H./MTT 2011
© Luonnonvarakeskus
Aluskasvi kg/haValkoapila 2-6Puna-apila ja muut apilat 4-10Nurmimailanen 10-16Timotei 5-10Muut monivuotiset heinät 8-15Italianraiheinä 5-15Timotei + italianraiheinä 4-6 + 5-8Timotei + puna-apila 3-10 + 8-2a)
Italianraiheinä + apilab) 5-10 + 8-2a)
a)Sitä heinävaltaisempi seos, mitä enemmän halutaan kerätä typpeä maasta. Sitä apilavaltaisempi seos, mitä parempi typpilannoitusvaikutus halutaan.
b)Jos halutaan välttyä kevätkasvulta, valitaan yksivuotinen apilalaji.
Paras siemenmäärä ja –seos löytyy kokemuksen myötä.
Siemenmäärät aluskasvien ”sisäänajossa”
Alimmat siemenmäärät edellyttävät hyviä olojaja aiempaa kokemusta
Kokeissa (kg/ha):
Siemen Ohran sato20 - 50010 - 200
© Luonnonvarakeskus
Kylvöön on paljon vaihtoehtojaLuotettava ja helppo:
Piensiemenlaatikosta viljan kylvön yhteydessä
Kevyt multausauttaa paljon
Muita vaihtoehtoja:-Vantaiden kautta tai hajakylvönä viljan kylvön jälkeen-Hajakylvö kasvustoon tai rikkakasviäestykseen liitettynä
Kerääjäkasvi pääkasvin korjuun jälkeen:-Suorakylvö-Sänkimuokkaus ja kylvö
Ei kannata sekoittaaviljan siemeniin!
© Luonnonvarakeskus
Toistuva aluskasvi voi lisätä jyväsatoja
0500
10001500200025003000350040004500
0 N 90 N
ei aluskasviavalkoapilapuna-apilapu-ap.+n.nataw.raiheinä
Jyväsato (kg/ha) käytettäessä 6 vuoden ajan aluskasveja
Italianraiheinä on sopivampi kuin westerwoldin raiheinä.
Heinistäkin vapautuu typpeä, kun niitä käytetään useiden vuosien ajan.
© Luonnonvarakeskus
Seuraavan vuoden väkilannoitesäästö
N kg/ha
30
Rehunurmet
25
7020
Palkoviljat
Aluskasvit Viherkesannot
+20
RaHa -hanke
K. Raiskio, MTT H. Känkänen, MTT
H. Känkänen, MTT
Palkokasvien jälkeen säästyy lannoitetyppeä
0-50
Edellyttäen, että väkilannoitetyppeä uskalletaan vähentää
© Luonnonvarakeskus
Maahan muokkaamista viivyttämällätyppeä säästyy seuraaville kasveille
0
10
20
30
40
50
60
ruisvirna puna-apila w.raiheinä ohran sänki
aikainen syksymyöhempi syksyseuraava kevät
Kyntöaika:
NO3-N (kg/ha, 0-60 cm) talven alkaessa (6 koetta)
- Typpeä huuhtoutuu- Seuraava kasvi saa ..vähemmän typpeä
Kerääjäkasvi kerää vähemmän typpeä
Jos muokataan aikaisin
© Luonnonvarakeskus
Alus- ja kerääjäkasvit eivät ole muusta tuotannostapois, vaan parantavat sen edellytyksiä!
KIITOS!
Alus- ja kerääjäkasvit eivät ole muusta tuotannostapois, vaan parantavat sen edellytyksiä.
Palkokasvit pienentävät lannoitelaskua ja ilmastopäästöjä.
© Luonnonvarakeskus
Kiitos!
28.1.2015Hannu Känkänen14
Top Related