ALUEELLISTA
DEMOKRATIAA?Lähidemokratian toimintamallit
Suomen kunnissa
Selvitystyö, huhti-kesäkuu 2012
Ritva Pihlaja ja Siv Sandberg
19.9.2012
Selvitystyön tarkoitus
Tuottaa tietoa demokratian sekä
kansalaisten osallistumis- ja
vaikuttamismahdollisuuksien
kehittämisestä
• lainsäädäntötyön pohjaksi,
• avuksi muuhun valmistelu-
ja kehittämistyöhön sekä
• käytännön toiminnan
kehittämiseen kunnissa.
Pihlaja & Sandberg 18.9.2012
Selvitysraportin sisältö
Pihlaja & Sandberg 18.9.2012
OSA I1. Johdanto
2. Alueelliset toimielimet Suomessa
3. Kahdeksan esimerkkipaikkakuntaa,
yksitoista alueellista toimielintä
4. Havaintoja ja pohdintaa esimerkkien
pohjalta
5. Demokratian alueelliset toimintamallit
Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa
6. Ehdotukset
OSA II7. Osallistuva budjetointi
Alueelliset toimielimet:
monenkirjava joukko
• 63 alueellista toimielintä
• 59 kunnassa
• 23 eri nimikkeellä
• kaikkialla Suomessa
• eniten Kainuussa ja Lapissa
• kaikenkokoisissa kunnissa
Pihlaja & Sandberg 18.9.2012
Alueellinen osallistuminen
ja vaikuttaminen 1 2
Vapaa
kansalais- ja
järjestötoiminta
Alueelliset toimielimet
Keskustelufoorumi Päätösvaltainen toimielin
Esimerkiksi
kaupunginosa-
yhdistykset ja
kyläyhdistykset
toimivat suhteessa
kuntaorganisaatioon
vapaamuotoisemmin
ja itsenäisemmin
kuin alueelliset
toimielimet
usein monipuolista
yhteistyötä ja
vuorovaikutusta
kunnan kanssa
Asukkaiden ja kunnan välinen
informaation jakamisen ja
vuorovaikutuksen foorumi
tekee kunnalle aloitteita ja esityksiä
antaa lausuntoja
tuo asukkaiden näkemykset kunnan
tietoon
mahdollisesti
osallistuu alueen kehittämiseen
mobilisoi alueen toimijoita
järjestää tilaisuuksia ja toimintaa
mahdollisesti taloudellista päätösvaltaa
järjestöjen avustuksissa
pienimuotoisessa paikallisessa
kehittämisessä
Alueellinen toimielin, jolla on myös
päätös- ja toimivaltaa
tekee kunnalle aloitteita ja esityksiä
antaa lausuntoja
tuo asukkaiden näkemykset kunnan
tietoon
osallistuu alueen kehittämiseen
lisäksi käyttää kunnan sille
myöntämää päätös- ja toimivaltaa
mm.
palvelujen suunnittelussa ja
järjestämisessä
taloudellista päätösvaltaa
palveluissa
järjestöjen avustuksissa
paikallisessa kehittämisessä
Pihlaja & Sandberg 18.9.2012
Selvitystyö käsittelee alueellisia toimielimiä
Tärkeää huomata: Monet kunnallisen demokratian kehittämisen kannalta tärkeät
osallistumis- ja vaikuttamistavat jäävät selvityksen ulkopuolelle!
Pihlaja & Sandberg 18.9.2012
Suurin osa toimielimistä on
keskustelufoorumeita
90 % keskustelufoorumeita• informaation
jakamista, keskustelua, aloitteita, esit
yksiä, lausuntoja
• näistä vajaalla puolella on
taloudellista päätösvaltaa, pääasiassa
kylätoiminta-avustuksista
10 %:lla päätös- ja
toimivaltaa• em.tehtävien lisäksi kunnan
myöntämää päätös- ja toimivaltaa
• taloudellinen päätösvalta
mittavampaa ja monialaisempaa
Pihlaja & Sandberg 18.9.2012
asukkaita kuntatyyppi vaalipiiri toimielintoimielin
perustettu
Vantaa 201.001 kaupunki Uusimaa aluetoimikunnat (7)2001
(2007)
Oulu 143.909maaseutu-
kaupunkiOulu
alueelliset yhteistyöryhmät
(16, vuoden 2013 alusta 22)
1978
(2001)
Rovaniemi 60.637maaseutu-
kaupunkiLappi
aluelautakunnat
(1, vuoden 2013 alusta 6) ja
kylien neuvottelukunta
1993
Salo 55.283maaseutu-
kaupunki
Varsinais-
Suomialuetoimikunnat (5) 2009
Mikkeli 48.907maaseutu-
kaupunkiEtelä-Savo
aluejohtokunnat
(2, vuoden 2013 alusta 4) ja
kylien neuvottelukunta
2001
2007
Suomussalmi 8.943maaseutu-
kuntaKainuu kyläparlamentti 2001
Sonkajärvi 4.600maaseutu-
kunta
Pohjois-
Savo
aluelautakunta ja
kyläparlamentti
1989
2011
Posio 3.818maaseutu-
kuntaLappi kyläneuvosto 2011
Kahdeksan esimerkkipaikkakuntaa,
yksitoista alueellista toimielintä
Vantaa: aluetoimikunnat
Pihlaja ja Sandberg 5.6.2012
• 7 aluetoimikuntaa ja Svenska Kommittén
• suuralueet keskenään erilaisia
• keskeisin tehtävä aluerahasta päättäminen, 1 €/as.
• noin viisi kokousta vuodessa
• lausuntoja mm. kaava- ja tieasioista, asukastilaisuuksia
• valtuusto nimittää
• aluetoimikuntien pj:nä valtuutettu → ei silti tavoita eikä kiinnosta päättäjiä
• asukkaat tuntevat heikosti
• kaupunki resursoinut vahvasti: aluepalvelupäällikkö ja 6 aluekoordinaattoria
• ei alueen kehittämisroolia
Kivistö 7.900 as. Myyrmäki 51.200 as.
• Oulussa pitkät perinteet asukastoiminnan kehittämisessä, pidetään toimivana esimerkkinä
• alueelliset yhteistyöryhmät 16 suuralueella, jotka keskenään erilaisia
• kaikille avoimia, kokous kerran kuukaudessa
• aloitteita, lausuntoja, tiedottamista
• päätösvaltaa toimintarahan jakamisessa 0,70 €/as.
• eivät kiinnosta luottamushenkilöitä eivätkä asukkaita
• selkiintymätön identiteetti: yhteistyöryhmä ↔ asukasyhdistykset
• kaupunki resursoinut vahvasti: yhteisötoiminnan päällikkö ja 5 aluetyöntekijää
• asukastupatoimintaa 15 suuralueella: kaupunki tarjoaa tilat, asukasyhdistykset vastaavat kaikesta muusta
Pihlaja ja Sandberg 5.6.2012
Oulu: alueelliset yhteistyöryhmät ja asukastuvat
2-13 kaupunginosaa600-20.000 as.
• Yläkemijoen aluelautakunta esimerkki todellisen päätös- ja toimivallan siirtämisestä paikalliselle tasolle
• yhdeksän kylän alue, noin 1.000 as.
• kaupungin tilaajalautakunta
• tehtävänä järjestää 2,1 milj. € budjetilla perusopetus-, kulttuuri-, liikunta-, nuoriso-, terveysneuvonta-, päivähoito- ja kotihoidon palvelut
• valtuusto vahvistaa jäsenet kyläkokousten esityksestä
• Rovaniemen kaupunki päättänyt 4/2012 aluelautakuntatoiminnan laajentamisesta kaikille Rovaniemen palvelukylille vuoden 2013 alusta
• aluelautakunta toimii 1 palvelujen järjestäjänä/tilaajalautakuntana, 2 alueen kehittäjänä
• akilleen kantapää suunnittelu ja resursointi
Pihlaja ja Sandberg 5.6.2012
Rovaniemi: aluelautakunnat
• viisi aluetoimikuntaa
• alueet Salon keskustasta lähtevien pääliikenneväylien mukaan ↔ pyrittiin eroon vanhoista kuntarajoista
• tehtävät määritelty väljästi: esityksiä, aloitteita, yhdyslinkki
• vastuun pallo ei selvästi kaupungilla eikä aluetoimikunnilla
• ei ole eikä haluta päätösvaltaa
• raskaat kokousmenettelyt, ”kunnallishallinnollinen” toimintakulttuuri
• kytkös alueiden asukkaisiin ja järjestöihin on ainakin ulospäin heikko
• kaupunki lakkauttaisi nykymuotoisena, aluetoimikunnat haluaisivat jatkaa
• kaupunki haluaa kuulla asukkaita, mutta miten?
Pihlaja ja Sandberg 5.6.2012
Salo: aluetoimikunnat
• useita kuntaliitoksia: Anttola 2001, Mikkelin mlk 2001, Haukivuori 2007, Ristiina 2013, Suomenniemi 2013
• rinnakkain kaksi erilaista toimielintä:
o kylien neuvottelukunta Mikkelin mlk:ssa,
o aluejohtokunnat Anttolassa ja Haukivuorella,
2013 myös Ristiinassa ja Suomenniemellä
• aluejohtokunnilla 8-11 kokousta vuodessa
• aluejohtokunnilla ratkaisuvaltaa yhteispalvelupisteen, kirjaston ja koulun asioissa sekä toimintamäärärahan jakamisessa (Anttola 47.000 €, Haukivuori 70.000 €)
• kylien neuvottelukunta kokoontuu vain noin kerran vuodessa; tiedottamista, keskustelua
• kaupunki ei ota mukaan jo asioiden suunnittelu- ja valmisteluvaiheessa
Pihlaja ja Sandberg 5.6.2012
Mikkeli: aluejohtokunnat ja kylien neuvottelukunta
• kyläparlamentti toiminut vuodesta 2001
• kokoontuu kaksi kertaa vuodessa
• kylien väki ja kunnan johtoryhmä sekä hallituksen ja valtuuston puheenjohtajat
• yksinkertainen tavoite: koota kylien edustajat yhteen käymään debattia kunnan päättäjien kanssa ja tuoda kunnan valmistelu ja päätöksenteko lähemmäs kylien ja kuntalaisten arkea
• käydään yhdessä läpi mitä toisaalta kyliin ja mitä toisaalta kuntaan kuuluu
• kunnan viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden asenne on ratkaiseva
• kunnan johto jalkautuu kylille myös muuten
• hyvä esimerkki käytännössä toimivasta deliberatiivisesta demokratiasta
• kylien väestö ikääntyyPihlaja ja Sandberg 5.6.2012
Suomussalmi: kyläparlamentti
• Sukeva on toinen Sonkajärven kunnan taajamista
• 25 km kuntakeskuksesta
• Sukevan aluelautakunta on yksi Sonkajärven kunnan lautakunnista (1989)
• aluelautakunta vastaa Sukevan aluetoimistosta ja palvelupisteestä (kirjasto, posti, Kela, kalastusluvat, nettipiste, 90 kävijää/vrk)
• budjetti:
o aluehallinto 54.000 € mm.aluesihteerin palkka
o alueen kehittäminen 15.000 € mm.ladut ja luistinrata
o postipalvelut, tuotto 8.000 €
• kokouksia tärkeämpää on normaali arkinen toiminta, osallisuus ja vireys, positiivinen kehä
• Sonkajärven kyläparlamentti (2011): jo nyt esim. sote-kysymykset
Pihlaja ja Sandberg 5.6.2012
Sonkajärvi: aluelautakunta ja kyläparlamentti
Sukeva 1000 as.Sonkajärvi 4600 as.
• perustettu 2011, vasta kaksi kokousta
• kunnanhallituksen alainen
• kunta ja erityisesti kunnanjohtaja olleet aloitteellisia
• tehtävät ja toimintasääntö tulleet kylille kunnan taholta annettuna
• jäsen- ja vastuukysymykset sekä tehtävät vielä täsmentymättömät: mikä on kunnan, kylien, maakuntaliiton hankkeen ja leader-toimintaryhmänhankkeen rooli?
• kunta toivoo säännöllistä yhteydenpitoa kylien kanssa, kylien kehittämishankkeiden koordinointia, ideointia ja suunnittelua
• kylät kriittisiä vastikkeellisuusajattelua kohtaan: kunta asetti kyläneuvoston jäsenyyden ehdoksi laajan palvelukartoituksen tekemisen
Pihlaja ja Sandberg 5.6.2012
Posio: kyläneuvosto
Kahdeksan
esimerkkipaikkakuntaa, yksitoista
alueellista toimielintä
Pihlaja & Sandberg 18.9.2012
Vahvuuksia
+ pitkään toimineilla aluelauta-
kunnilla vahva asema alueensa
toimijana ja kehittäjänä
(Sukeva & Yläkemijoki)
+ kanava rekrytoida uusia
päättäjiä
+ monipuolistavat tapoja
osallistua
+ konkreettinen rajapinta
kolmannen sektorin toimijoihin
+ kyky huomioida kuntalaisille
tärkeitä asioita, jotka ovat "liian
pieniä" tavalliselle
päätöksentekokoneistolle
Heikkouksia/kehitettävää
- kuntaorganisaatio ei osaa
hyödyntää eikä ottaa mukaan
- alueelliset toimielimet ja
kuntaorganisaatio toimivat
toisistaan irrallaan
- alueellinen toimintatapa usein
ristiriidassa kunnan
johtamisjärjestelmän kanssa
- toimielimen tehtävien ja
hallinnon epätasapaino
- toimielimiä tunnetaan huonosti
- toimielinten elinkaari usein lyhyt,
myös kehittäminen lyhytjänteistä
Pihlaja & Sandberg 18.9.2012
Keskeisimpiä johtopäätöksiä
1. Kuntakoon kasvaessa kuntien sisäiset alueelliset
erot kasvavat ja edustuksellinen demokratia
ohenee
2. Julkinen sektori ei selviä haasteista yksin:
asukkaat ja alueet mukaan
suunnitteluun, päätöksentekoon ja tekemiseen
3. Maan eri osat, alueet, kunnat ja
toimintakulttuurit kovin erilaisia
4. Asukkaiden ja alueiden osallistumisen nuori
kulttuuri: ei osata, ei ymmärretä, yhteinen kieli
5. Kuntien johtamisjärjestelmät eivät tue
pyrkimyksiä lisätä asukkaiden ja alueiden
osallistumista
6. Nykyisen kuntalain ei nähdä velvoittavan
tarpeeksi
Pihlaja & Sandberg 18.9.2012
Selvitystyön perusteella
tehtävät ehdotukset
1. Kukoistava
kansalaisyhteiskunta
2. Vahva aluelautakunta
3. Lähikunta
Malli 1 olisi lain minimivaatimus.
Se tulisi toteuttaa kaikissa
kunnissa, ja myös silloin, kun
kunnassa otetaan käyttöön
vapaaehtoiset mallit 2 tai 3.
Pihlaja & Sandberg 18.9.2012
1. Kukoistava
kansalaisyhteiskuntaLähtökohta Lähi- ja paikallisyhteisöjä sekä
kansalaisyhteiskuntaa on
vahvistettava. Vain siten ne
toimivat ja ottavat vastuuta.
Kuntalaki Lisätään ja kehitetään
kunnan, kuntalaisten ja kunnan osa-
alueiden vuorovaikutusta ja yhteistyötä.
Lain tulee velvoittaa nykyistä
suunnitelmallisempaan ja
vuorovaikutuksellisempaan
yhteistyöhön.
Käytännössä Kuntalaisten uudenaikaista
osallistumista, yhteissuunnittelua, vie
stintää ja
tiedotusta, jalkautumista, kunta-
järjestö –työnjakoa, raja-aitojen
kaatamista jne
Pihlaja & Sandberg 18.9.2012
2. Vahva aluelautakunta
Lähtökohta Asukkailla on todellista valtaa omaa
aluettaan koskevassa suunnittelussa,
päätöksenteossa ja kehittämisessä.
Kuntalaki Kunnanvaltuusto päättää
aluelautakuntien perustamisesta,
omasta aloitteestaan tai alueen
asukkaiden aloitteesta. Laki ei
velvoita vaan määrittelee raamit.
Aluelautakunnan tehtävistä ja
toimintaperiaatteista sovitaan
paikallisesti, yhteistyössä kunnan
ja alueen asukkaiden kesken.
Käytännössä Aluelautakunta vastaa palveluista
esim. laajan mallin, lähipalvelumallin,
inframallin tai vapaa-aikamallin
mukaisesti. Myös kehittäjä ja tekijä.
Pihlaja & Sandberg 18.9.2012
3. LähikuntaLähtökohta On tehtäviä, jotka on järkevää ja
tehokasta hoitaa paikallisesti, kuten
lähipalvelut ja paikallistuntemusta
edellyttävä kehittäminen.
Kuntalaki Kunnalle annetaan mahdollisuus
kuntaliitoksen jälkeen jatkaa
lähikuntana. Lähikunnan tehtävillä ja
palveluilla on selvä paikallinen logiikka.
Laki mahdollistaa, ei velvoita. Laki
velvoittaa kuitenkin käymään läpi
alueelliseen vaikuttamiseen ja palvelujen
saavutettavuuteen liittyvät kysymykset
kunnan eri osien ja asukkaiden kannalta.
Käytännössä Lähikunnan perusrahoitus suurkunnan
budjetista, ei omaa verotusoikeutta.
Itsenäinen päätösvalta.
Vaaleilla valittava lähivaltuusto.
Top Related