1

METSÄTEOLLISUUDENYMPÄRISTÖTILASTOT

2

Metsäteollisuus raportoi vuosittain ympäristövaikutuksistaan. Seurantaa on

tehty jo vuosikymmenten ajan. Vuonna 2013 metsäteollisuus julkaisi alan

yhteiset ympäristö- ja vastuullisuussitoumukset. Ala sitoutuu omaehtoisesti

kehittämään toimintaansa eri osa-alueilla vuoteen 2020 mennessä.

Tässä raportissa kerrotaan vuosikymmenien ajan seurattujen ympäristö-

tunnuslukujen kehityksestä. Vuoden 2013 ympäristötilastoissa seuranta-aika

ympäristö- ja vastuullisuussitoumusten toteutumisen arviointiin on liian

lyhyt. Näistä raportoidaan myöhemmin.

METSÄTEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖRAPORTOINNILLA PITKÄT PERINTEET

4

uonna 2013 massa- ja paperiteollisuu-den tuotantoon suhteutetut ilmaan

kohdistuvat päästöt laskivat ja veteen koh-distuvat päästöt pysyivät samalla tasolla edelliseen vuoteen verrattuna. Kartongin ja sellun tuotanto kasvoi edellisvuoteen näh-den. Paperia sen sijaan tuotettiin hieman vähemmän.

Metsäteollisuuden päästöt ovat vähenty-neet merkittävästi pitkällä aikavälillä. Esimer kiksi ravinnepäästöt vesistöihin ovat

PÄÄSTÖT VÄHENTYIVÄT MERKITTÄVÄSTI PITKÄLLÄ AIKAVÄLILLÄ

pienentyneet jatkuvasti. Suomen ravinne-päästöistä vuonna 2013 massa- ja paperi-teollisuuden osuus oli fosforipäästöistä 3,6 % ja typpi päästöistä 3,4 %. Päästö-vähennyksiä on saavutettu käyttämällä parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa sekä parantamalla häiriötilanteiden hallintaa.

Lyhyellä aikavälillä tuotantoon suhteutetut hiukkaspäästöt ovat vähentyneet merkittä-västi, yli 11 % viiden vuoden aikana. Myös AOX-päästöt ovat pienentyneet.

V

5

Suuri osa metsäteollisuuden ympäristönsuojelun kus-tannuksista on käyttökustannuksia, joita syntyy esi-merkiksi jätehuollosta, jätevedenpuhdistamoiden käy-töstä sekä päästöjen ja vesistöjen tarkkailusta. Tehtailla on jo laajasti käytössä paras käytettävissä oleva tekniikka (BAT).

Massa- ja paperiteollisuudessa tuotannon kasvu ja päästöt eivät ole suhteessa toisiinsa. Tuotannon kas-vusta huolimatta päästöjä on pystytty vähentämäänhuomattavasti. Päästöjen määrää pyritään jatkuvasti pienentämään, esimerkiksi vähentämällä päästöjä aiheuttavia häiriötilanteita.

YMPÄRISTÖNSUOJELUA KEHITETÄÄN MONIPUOLISESTI

etsäteollisuus pyrkii jatkuvasti paran-tamaan ympäristönsuojelutyötään

ja toimimaan kustannustehokkaasti.

Vuonna 2013 metsäteollisuus käytti ympä-ristönsuojeluun yhteensä 122 miljoonaa euroa, josta ympäristönsuojeluinvestoinnit olivat 33 miljoonaa euroa ja käyttökustan-nukset 89 miljoonaa euroa. Edellisvuoden suuret ympäristöinvestoinnit näkyivät kasva-neina käyttökustannuksina.

Metsäteollisuus teettää vuosittain useita selvityksiä ympäristöasioista. Vuonna 2013 tutkittiin muun muassa vesistöön kohdistu-via päästöjä ja metsäteollisuuden sivuvirto-jen hyötykäyttömahdollisuuksia lannoit-teena.

Metsäteollisuus on myös mukana kolmi-vuotisessa UUMA2 -hankkeessa, jossa tavoitteena on edistää uusiomateriaalien, kuten metsäteollisuudessa syntyvien tuhkien ja lietteiden, käyttöä maaraken-tamisessa.

M

* Vertailu vuoteen 1990

020406080

100120140160180200

METSÄTEOLLISUUS PANOSTAA YMPÄRISTÖNSUOJELUUN

Milj. EUR

-04 -05 -06 -07 -08 -09 -10 -11 -12 -13

Ympäristönsuojeluinvestoinnit (jätehuolto, vesien-, ilman- ja muu ymp.suojelu)Käyttökustannukset

-91

%Kemiallinen hapenkulutus (COD)Fosfori (P) Typpi (N) Orgaaniset klooriyhdisteet (AOX)Jäteveden määräTypen oksidit (NOX)RikkipäästötHiukkasetFossiilinen hiilidioksidi (CO2) *Kaatopaikkajätteet

-69-79

-48-88

-61-87

-88-29

-54

-100 0-20-40-60-80

YMPÄRISTÖNSUOJELUN TAVOITTEENA ON JATKUVA PÄÄSTÖJEN JA JÄTTEEN MÄÄRÄN VÄHENTÄMINEN KUSTANNUSTEHOKKAIN KEINOIN

Tuotantoon suhteutetut päästövähenemät, %

6

TEHOKASTA JA YMPÄRISTÖ- YSTÄVÄLLISEMPÄÄ VEDENKÄYTTÖÄ

aperia ei voida valmistaa ilman vettä. Maailman vesivarat jakautuvat epä-

tasaisesti, mutta Suomessa vedestä ei ole pulaa. Paperinvalmistuksen vedenkäyttöä pyritään kuitenkin vähentämään, jolloin

-920,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

1,6

1,8

PÄÄSTÖT VESISTÖIHIN OVAT VÄHENTYNEET HUOMATTAVASTI

-94 -96 -98 -00 -02 -04 -06 -08 -10 -12

Paperin ja kartongin tuotantoJäteveden määräTyppiKemiallinen hapenkulutus (COD)FosforiKiintoaineOrgaaniset klooriyhdisteet (AOX)

Indeksi 1992 = 1

Metsäteollisuudella on vuosikymmenten kokemus tuloksellisesta vesiensuojelutyöstä. 1970-luvun alusta kiintoainespäästöjä ja biologista hapenkulutustamittaavia BOD7 -päästöjä on vähennetty merkittävästi.

0

2

4

6

8

10

12

14

16

0

100

200

300

400

500

600

METSÄTEOLLISUUS ON ONNISTUNUT VESIENSUOJELUSSA ERINOMAISESTI

-50 -60 -70 -80 -90 -00 -10

Biologinen hapen-kulutus (BOD

7)

Kiintoainepäästö

Paperin ja kartongin tuotantoSellu

Päästö 1000 t/v Tuotanto milj. t/v

samalla säästyy energiaa. Tehtailla vesi kier-tää jopa 15 kertaa prosessissa, ennen kuin käytetty vesi puhdistetaan tarkasti ja palau-tetaan takaisin vesistöön.

P

7

Kemiallisen hapenkulutuksen päästöjä (COD) on vähennetty tehostamalla puhdistusprosesseja sekä kiinnittämällä erityistä huomiota häiriötilanteiden hallintaan ja satunnaispäästöjen estämiseen. Myös uudistettaessa tehdasprosesseja COD -päästöjen alentaminen on tärkeä suunnittelun lähtökohta.

Sellun valkaisussa syntyvien klooriyhdisteiden päästöt (AOX) ovat vähentyneet puhdistamotoi-menpiteiden ja uusien valkaisumenetelmien myötä. Vuonna 2013 sellun tuotannon kasvusta huolimatta AOX-päästöjä saatiin vähennettyä abso-luuttisesti 11 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

AOX-PÄÄSTÖT OVAT ALENTUNEET 87 % TUOTETTUA TONNIA KOHTI VUODESTA 1992

AOX-päästö 1000 t/v Tuotanto milj. t/v

-92 -94 -96 -98 -00 -02 -04 -06 -08 -10 -12

AOX Sellun tuotanto

0

100

200

300

400

500

0

5

10

15

20

25

COD-PÄÄSTÖT OVAT VÄHENTYNEET 69 % TUOTETTUA TONNIA KOHTI VUODESTA 1992

Päästö 1000 t/v Tuotanto milj. t/v

-92 -94 -96 -98 -00 -02 -04 -06 -08 -12-10

COD (kemiallinen hapenkulutus)

Sellun, paperin ja kartongin tuotanto

0

6

12

18

24

0

2

4

6

8

TYPPIPÄÄSTÖT OVAT VÄHENTYNEET 50 % JA FOSFORIPÄÄSTÖT 77 % TUOTETTUA TONNIA KOHDEN VUODESTA 1992

Päästö 1000 t/v Tuotanto milj. t/v

-92 -94 -96 -98 -00 -02 -04 -06 -08 -10 -12

Sellun, paperin ja kartongin tuotanto

FosforiTyppi

Metsäteollisuuden ravinnepäästöt vesistöihin ovat l askeneet selvästi 1990-luvun alusta alkaen puhdis-tamoinvestointien ansiosta. Ravinnepäästöjä vähen-netään edelleen optimoimalla toimintaa ja välttä-mällä häiriötilanteita.

Metsäteollisuuden osuus Suomen ravinnepäästöistä on pieni. Suurin osa kokonaiskuormituksesta tulee maataloudesta.

Lähde: SYKE 2011

MASSA- JA PAPERITEOLLISUUDEN OSUUS SUOMEN RAVINNEPÄÄSTÖISTÄ ON NOIN 4 %

Maatalous 68,6 %Haja-asutus 8,9 %Metsätalous 5,8 %Laskeuma 5 %Yhdyskunnat 4,3 % Massa- ja paperiteollisuus 3,6 %Kalankasvatus 1,8 %Turkistarhaus 1,1 % Turvetuotanto 0,5 % Muu teollisuus 0,4 %

Maatalous 56,2 %Yhdyskunnat 16,1 %Laskeuma 12,5 %Metsätalous 4,6 %Haja-asutus 3,6 %Massa- ja paperiteollisuus 3,4 %Muu teollisuus 1,2 %Kalankasvatus 0,9 %Turvetuotanto 0,9 % Turkistarhaus 0,6 %

Fosfori

Typpi

8

etsäteollisuuden osuus Suomen ilmaan kohdistuvista päästöistä

on alle 10 prosenttia. Merkittäviä ilman-päästöjä ovat pääasiassa energiantuotan-non polttoaineista peräisin olevat rikin ja typen oksidit, jotka saattavat aiheuttaa vesistöjen ja maaperän happamoitumista.

ENEMMÄN PIENEMMILLÄ PÄÄSTÖILLÄ

Typen oksidit vähentyvät prosessien tehok-kaalla ohjauksella, ja rikin oksideja on saatu pienennettyä erityisesti häiriötilanteissa synty-vien päästöjen hallinnalla. Ilmaan kohdistuvat hiukkaspäästöt vähenevät tehokkailla talteen-ottojärjestelmillä.

M

9

0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

1,6

1,8

-92

MASSA- JA PAPERITEOLLISUUDEN ILMANPÄÄSTÖT OVAT PIENENTYNEET

-94 -96 -98 -00 -02 -04 -06 -08 -10 -12

Sellun, paperin ja kartongin tuotantoTypen oksidit (NO

X)

Hiilidioksidi (CO2)

Hiukkaset Rikkipäästöt

Indeksi 1992 = 1

Massa- ja paperiteollisuuden hiukkas- ja rikkipäästöt ovat vähentyneet merkittävästi tuotantoon suh-teutettuna. Myös hiilidioksidipäästöt ovat huomatta-vasti vuoden 1992 tasoa alhaisemmat. Typenoksidi-päästöt ovat tuotannon kasvusta huolimatta alle vuoden 1992 tason.

048

1216202428323640

0

5

10

15

20

25

TYPENOKSIDIPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN ON HAASTAVAA

Päästö 1000 NO2-t/v Tuotanto milj. t/v

-92 -94 -96 -98 -00 -02 -04 -06 -08 -10 -12

Sellun, paperin ja kartongin tuotanto

Prosessiperäiset päästötEnergiantuotannon päästöt

Typenoksidipäästöt ovat vähentyneet tuotantoon suhteutettuna 29 prosenttia vuodesta 1992. Energian-tuotannon typenoksidipäästöt ovat vähentyneet. Sen sijaan sellutuotannon typenoksidipäästöt ovat kasva-neet mustalipeän kuiva-ainepitoisuuden korotuksen takia. Tämä on kuitenkin johtanut energiatehokkuu-den merkittävään paranemiseen selluntuotannossa.

02468

101214161820

0

5

10

15

20

25

HIUKKASPÄÄSTÖT OVAT VÄHENTYNEET 84 % TUOTETTUA TONNIA KOHTI VUODESTA 1992

Päästö 1000 t/v Tuotanto milj. t/v

-92 -94 -96 -98 -00 -02 -04 -06 -08 -10 -12

Sellun, paperin ja kartongin tuotanto

Prosessiperäiset päästötEnergiantuotannon päästöt

048

1216202428323640

0

5

10

15

20

25

RIKKIPÄÄSTÖT OVAT LASKENEET 88 % TUOTETTUA TONNIA KOHTI VUODESTA 1992

Päästö 1000 S -t/v Tuotanto milj. t/v

-92 -94 -96 -98 -00 -02 -04 -06 -08 -10 -12

Rikkidioksidi (prosessi+energia) TRS (sellu)

Sellun, paperin ja kartongin tuotanto

Hiukkaspäästöjä ilmaan on vähennetty merkittä-västi investoimalla yhä tehokkaampiin sähkösuoti-miin. Suurin osa hiukkaspäästöistä on peräisin puu-peräisistä polttoaineista.

Metsäteollisuuden osuus Suomen rikkipäästöistä on noin 10 prosenttia. Hajukaasujen keräilyyn ja käsitte-lyyn on panostettu sellutehtailla merkittävästi. Tehtailla käytetään polttoaineena yhä enemmän vähärikkisiä puuperäisiä polttoaineita. Energian-tuotannon rikkipäästöjä vähennetään hallitsemalla polttoprosesseja.

10

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUOTTAJA JA KÄYTTÄJÄ

11

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

0

5

10

15

20

25

FOSSIILISET HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT OVAT ALENTUNEET 61 % TUOTETTUA TONNIA KOHTI VUODESTA 1990

Päästö milj. t/v Tuotanto milj. t/v

-90* -99 -01 -03 -07-05 -09 -13-11

Hiilidioksidi* = arvio

Sellun, paperin ja kartongin tuotanto

Metsäteollisuuden hiilidioksidipäästöt ovat pääosin peräisin tehdasvoimalaitoksista. Investoinnit energia-tehokkuuteen sekä kasvanut bioenergian osuus ovat vähentäneet hiilidioksidipäästöjä huomattavasti alle vuoden 1990 tason.

SUOMEN METSÄTEOLLISUUS ON JO PITKÄÄN LISÄNNYT UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN KÄYTTÖÄ

-90 -00 -02 -04 -06 -08 -10 -12

KivihiiliRaskas polttoöljyTurveMaakaasu

%

Muut *)

Kiinteät puupolttoaineetBioliemet

0

20

40

60

80

100

Puupohjaisten polttoaineiden osuus metsäteollisuuden käyttämistä polttoaineista on kasvanut tasaisesti 1990-luvun alun reilusta 60 prosentista nykyiseen 83 prosent-tiin. Samalla öljyn ja kivihiilen käyttö on vähentynyt yli 78 prosenttia. Öljyä ja kivihiiltä tarvitaan kuitenkin edel-leen erityisesti poikkeus tilanteissa.

0

5

10

15

20

25

30

METSÄTEOLLISUUDEN TEHTAILLA TUOTETAAN NOIN 50 % TARVITTAVASTA SÄHKÖSTÄ

Mrd.GWh

-96 -98 -00 -02 -04 -06 -08 -12-10

Oma sähköntuotantoKulutus

Metsäteollisuus tuottaa suuren osan tarvitsemastaan sähköstä omilla tehtaillaan esimerkiksi polttamalla tuotannon sivutuotteena syntyviä bioliemiä ja kuorta. Metsäteollisuus omistaa myös hiilidioksidi-päästötöntä vesi- ja ydinvoimaa.

Lähde: Tilastokeskus

Lähde: Energiateollisuus, Tilastokeskus

assa- ja paperitehtaat tuottavat lämpöä yli oman tarpeen ja sähköä

noin puolet tarvitsemastaan määrästä.

Metsäteollisuudella on 70 prosentin osuus Suomen uusiutuvan energian tuotannosta ja suuri merkitys hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä Suomessa. Metsäteollisuu-den puupohjaisiin tuotteisiin on varastoitu-

nut hiiltä valtava määrä. Kun puut kasvavat, niihin sitoutuu ilmakehän hiilidioksidia. Positiivinen ilmastovaikutus kertautuu, kun puuperäisillä tuotteilla korvataan uusiutu-mattomia materiaaleja. Massa- ja paperiteh-tailla puupohjaisten polttoaineiden osuus on 83 prosenttia ja fossiilisia hiilidioksidi-päästöjä on saatu vähennettyä 61 prosent-tia tuotettua tonnia kohden vuodesta 1990.

M

*) Tilaston laadintaperusteet muuttuivat vuonna 2007

12

VÄHEMMÄN JÄTETTÄ, RUNSAASTI KIERRÄTYSTÄ

13

etsäteollisuudessa raaka-aineet hyödynnetään mahdollisimman

tarkasti, mikä vähentää tuotannossa synty-vän jätteen määrää ja parantaa resurssite-hokkuutta. Metsäteollisuus on vähentänyt pitkällä aikavälillä kaatopaikalle sijoitettavien jätteiden määrän murto-osaan. Lietteet hyödynnetään pääasiassa energiana, ja pol-tosta syntyviä tuhkia käytetään maaraken-tamiseen ja lannoitukseen.

Metsäteollisuuden tuotteet ovat käytön jäl-keen kierrätettäviä. Jos käytetyistä tuot-teista ei voida enää valmistaa uusia tuot-teita, ne soveltuvat hyödynnettäviksi uusiu-tuvan energian tuotannossa. Materiaali-tehokkuus paranee, ja kaatopaikkajäte vähenee.

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

SUOMESSA ON PITKÄT PERINTEET PAPERIN JA KARTONGIN KIERRÄTYKSESSÄ

-45 -55 -85 -95 -05

1000 t/v

-65 -75

Vuonna 2013 Suomessa kerättiin talteen 710 000 tonnia paperituotteita, eli noin 131 kiloa henkilöä kohden. Paperin kierrätysaste oli Suomessa 80 prosenttia, mikä on hyvä saavutus harvaanasutussa maassa. Keräyspa-perista ja -kartongista käytettiin 609 000 tonnia raaka-aineena Suomessa, 97 prosenttia uusiin paperituottei-siin ja 3 prosenttia eristeeksi ja muuhun käyttöön.

0102030405060708090

100

KUITUPAKKAUKSIA KIERRÄTETTIIN SUOMESSA 99 % VUONNA 2012

%

-00 -02 -04 -06 -08 -12-10

Kuitu Lasi Metalli

Muovi Puu

Lähde: Pakkausalan ympäristörekisteri PYR Oy

Suomessa kuitupakkaukset, kuten aaltopahvi- ja kar-tonki pakkaukset, kierrätetään tarkasti. Verrattuna muihin pakkausmateriaaleihin kuitupakkausten kierrä-tys on omaa luokkaansa. Vuonna 2012 muovipakkauk-sista kierrätettiin 25 prosenttia, lasista 78 prosenttia ja metallipakkauksista 85 prosenttia. Puupakkausten kier-rätysaste oli 17 prosenttia vuonna 2012. Suurin osa puupakkauksista hyötykäytetäänkin energiana, mistä osoituksena 100 prosentin hyötykäyttöaste (kierrätys ja energiakäyttö). Puupakkauksilla on ollut kierrätys tavoite vasta vuodesta 2008.

Massa- ja paperiteollisuus on vähentänyt kaatopaikka-jätteiden määrää huomattavasti parantamalla materi-aalitehokkuuttaan erityisesti kehittämällä jätteiden hyötykäyttöä. Jätteitä hyödynnetään esimerkiksi lan-noitteena ja maarakentamisessa. Osa tuotannossa syn-tyvistä jätteistä on sellaisia, ettei niille löydy toimivaa hyötykäyttöä, vaan ne on sijoitettava kaatopaikoille.

0100200300400500600700800900

100011001200

0

4

8

12

16

20

24

VUODESTA 1992 KAATOPAIKKAJÄTTEET OVAT VÄHENTYNEET 91 % TUOTETTUA TONNIA KOHDEN

-92 -94 -96 -98 -00 -02 -04 -06 -08 -10 -12

Kaatopaikka-jätteet

Paperin ja kartongin tuotanto

Jätteet 1000 t/v Tuotanto milj. t/v

M

14

Muutos 2013 2013/2012, %Tuotanto Paperi 7,7 milj. t -4 Kartonki 2,9 milj. t 7 Massat 10,5 milj. t 3 Päästöt vesistöihin Kiintoaine 12 351 t -8 Biologinen hapenkulutus, BOD7 9 484 t -5Kemiallinen hapenkulutus, CODCr 136 160 t 2 Fosfori, P 125 t -6 Typpi, N 2 301 t 6Orgaaniset klooriyhdisteet, AOX 831 t -11 Päästöt ilmaan Rikkidioksidi, SO2 4 507 t(S) 0Pelkistyneet rikkiyhdisteet, TRS 304 t(S) -15Typen oksidit, NOX 18 094 t(NO2) 0Hiukkaset 2 273,3 t -17 Hiilidioksidi, CO2 3 Mt -3 Jätteet Kaatopaikkajätteet (kuiva-aineena) 114 500 t -22 • tuhkat 37 200 t• soodasakka ja meesa 56 600 t• siistausliete- ja jäte 5 700 t• kuitu- ja pastalietteet 1 300 t• jätevedenpuhdistamojen lietteet 2 400 t• puujäte 700 t• muut jätteet *) 10 100 t *) lukuun sisältyy käsittelylaitokseen toimitettu ongelmajäte

Massa- ja paperiteollisuuden tuotanto, päästöt ja jätteet Suomessa 2013

1992 2013 Päästön muutos %/tuotantotonni

päästöt päästöt 2013/1992 kg /tuotantotonni kg/tuotantotonni

COD, kemiallinen hapenkulutus 31,10 9,63 -69 %BOD, biologinen hapenkulutus 5,70 0,67 -88 %Kiintoaine 3,32 0,87 -74 %P 0,04 0,01 -79 %N 0,32 0,16 -48 %AOX 1,12 0,13 -88 %NOX 1,80 1,28 -29 %SO2 2,00 0,32 -84 %Hiukkaset 1,23 0,16 -87 %Rikkipäästöt (sellu) 1) 1,01 0,04 -96 %CO2 2) 478,37 187,59 -61 %Kaatopaikkajätteet 88,82 8,02 -91 %Jäteveden määrä m3 70,04 32,47 -54 % 1) Hajukaasupäästöt, TRS2) vertailu vuoteen 1990

Tuotantolukuna on käytetty paperin, kartongin ja markkinasellun yhteenlaskettua tuotantoa. Poikkeuksena AOX (valkaistu sellu) ja rikkipäästöt (sellu).

Päästöt tuotettua tonnia kohti

15

Suomen massa- ja paperiteollisuuden tuotanto, sertifi oidut ympäristö järjestelmät, ympäristöinvestoinnit ja jätteet 2013

1) Sellu/mekaaninen massa/CTMP/puolikemiallinen massa/revintämassa/siistaamaton kiertokuitumassa/siistattu kiertokuitumassa2) Sisältää käsittelylaitokseen toimitetun ongelmajätteen3) BillerudKorsnäsin ja UPM:n välinen kauppa kesällä 2012 4) Tuotantoa ei ilmoiteta

Massat 1) , t Paperi/ ISO 14001 EMAS Ympäristö- Kaatopaikka- kartonki, t investoinnit jätteet yht. EUR ka-t 2)

Delfortgroup Tervakoski Oy 112 000 x 17Jujo-konserni Jujo Thermal Oy 71 000 x 12 000 506Kotkamills Oy Kotkan tehtaat 242 000 296 000 x 304 000 850Mondi Mondi Lohja Oy 60 000 x 38 000 5 036Metsä Group Metsä Tissue Oyj Mänttä 30 000 113 000 x 500 000 668 Metsä Board Oyj Joutseno 287 000 x 25 000 9 Kaskinen 296 000 x 200 000 Kemi 373 000 x 17 Kyro 34 000 228 000 x 134 000 9 028 Simpele 85 000 251 000 x 3 185 000 125 Tako 184 000 x 84 000 405 Äänekoski Board 221 000 x 18 000 112 Metsä Fibre Oy Joutseno 604 000 x 1 208 000 6 940 Kemi 564 000 x 773 000 53 Rauma 612 000 x 400 000 11 425 Äänekoski 516 000 x 14 390Pankaboard Oy Pankakosken kartonkitehdas 43 000 88 000 x 3Powerfl ute Oyj Savon Sellu Oy 259 000 259 000 x 3 000 000 7 848Sappi Finland I Oy Kirkniemi 198 000 648 000 x x 514 000 144SCA Tissue Finland Oy Nokia 36 000 72 000 x 630 000 5 655Sonoco-Alcore Oy Karhulan kartonkitehdas 74 000 819 000 0,2Stora Enso Oyj Anjalankoski 456 000 604 000 x 1 189 000 17 087 Corenso United Oy Ltd. 113 000 116 000 x 400 000 332 Enocell Oy 448 000 x 5 644 000 540 Heinolan Flutingtehdas 257 000 264 000 x 522 000 1 282 Imatra 1 083 000 972 000 x 3 750 000 7 714 Sunila 350 000 x 2 182 000 4 066 Oulu 331 000 925 000 x 2 299 000 93 Varkaus 227 000 262 000 x 471 000 1 319 Veitsiluoto 451 000 732 000 x 2 193 000 2 267UPM-Kymmene Oyj Jämsänkoski 258 000 699 000 x x 1 083 000 74 Kaipola 448 000 642 000 x x 89 000 64 Kaukas 885 000 425 000 x x 863 000 7 689 Kymi 541 000 692 000 x x 168 000 8 206 Pietarsaari 3) 745 000 x x Rauma 439 000 884 000 x x 370 000 431 Tervasaari 4) x x 86

16

Massa- ja paperiteollisuuden jätevesipäästöt Suomessa tehtaittain 2013

Kiintoaine, t CODCr , t P, t N, t AOX, t

Delfortgroup Tervakoski Oy 47 190 0,5 6,9 Jujo-konserni Jujo Thermal Oy 1) 86 166 0,3 6,1 Kotkamills Oy Kotkan tehtaat 1059 3139 10 83 Mondi Mondi Lohja Oy 85 392 0,1 16 Metsä Group Metsä Tissue Oyj Mänttä 85 396 0,2 8,9 Metsä Board Oyj Joutseno 8,7 1097 0,4 13 Kaskinen 2795 1698 1,8 16 Kemi 73 993 1,3 11 Kyro 76 246 0,5 16 Simpele 43 363 1,4 15 Tako 9,5 89 0,1 0,8 Äänekoski Board 310 642 0,4 8,2 Metsä Fibre Oy Joutseno 234 5707 5,6 83 99 Kemi 412 7683 6,2 154 69 Rauma 266 10221 4,9 48 77 Äänekoski 461 4814 6,1 73 44Pankaboard Oy Pankakosken kartonkitehdas 30 417 0,3 6,7 Powerfl ute Oyj Savon Sellu Oy 95 1741 2,1 388 Sappi Finland Oy Kirkniemi 736 1587 2,0 19 SCA Tissue Finland Oy Nokia 32 250 0,8 8,4 0,6Sonoco-Alcore Oy Karhulan kartonkitehdas 83 2062 Stora Enso Oyj Anjalankoski 85 2369 2,5 144 Corenso United Oy Ltd. 26 235 0,1 3,5 Enocell Oy 113 8026 3,5 55 62 Heinolan Flutingtehdas 175 1446 1,9 12 Imatra 1928 17778 12 196 138 Sunila 647 6890 7,5 50 59 Oulu 1116 8272 8,0 94 39 Varkaus 306 2675 5,3 61 16 Veitsiluoto 1097 10560 9,0 225 21UPM-Kymmene Oyj Jämsänkoski 318 1862 3,7 43 Kaipola 226 2646 2,1 34 Kaukas 369 9282 2,8 81 96 Kymi 214 6270 3,8 100 56 Pietarsaari 891 12571 13 173 55 Rauma 215 3052 3,9 39 Tervasaari 115 473 0,8 9,8

1) Jätevedet käsitellään yhteispuhdistamossa, tehtaan päästöt yhteispuhdistamon jälkeen laskennallisesti arvioitu

17

Massa- ja paperiteollisuuden päästöt ilmaan Suomessa tehtaittain 2013

Sellun- ja paperintuotannon suorat ilmapäästöt 1) Energian tuotannon ilmapäästöt 1)

SO2 , t(SO2) TRS, t(S) NOx , Hiukkaset, t SO2 , NOx , Hiukkaset,t t(NO2) t(SO2) t(NO2) Delfortgroup Tervakoski Oy 57 Jujo-konserni Jujo Thermal Oy 3,4 33 99 1,2Kotkamills Oy Kotkan tehtaat 84 6,0 138 18 227 Mondi Mondi Lohja Oy 0 141 101 21Metsä Group Metsä Tissue Oyj Mänttä 115 95 8,6 Metsä Board Oyj Joutseno 13 12 Kaskinen 49 5,9 103 141 0,2 Kemi Kyro 7,4 109 Simpele 159 152 1,5 Tako 3,3 65 Äänekoski Board 6,0 79 1,0 Metsä Fibre Oy Joutseno 320 21 1024 189 4,4 Kemi 141 31 945 139 1,4 88 1,0 Rauma 85 5,9 1081 233 Äänekoski 406 13 880 466 Pankaboard Oy Pankakosken kartonkitehdas 3,5 74 1,7Powerfl ute Oyj Savon Sellu Oy 3,5 1,7 440 104Sappi Finland Oy Kirkniemi 11,3 39 334 4,1SCA Tissue Finland Oy Nokia Sonoco-Alcore Oy Karhulan kartonkitehdas Stora Enso Oyj Anjalankoski 13 263 0,1 Corenso United Oy Ltd. Enocell Oy 14 64 853 181 8,3 186 32 Heinolan Flutingtehdas 309 35 84 12 29 387 3,0 Imatra 80 13 1750 104 110 477 1,0 Sunila 24 5,6 643 195 16 75 2,8 Oulu 13 10 592 44 376 678 8,0 Varkaus 65 13 363 135 66 277 5,2 Veitsiluoto 83 18 507 131 608 654 7,3UPM-Kymmene Oyj Jämsänkoski 252 380 1,1 Kaipola 91 311 2,0 Kaukas 421 25 974 94 8,3 Kymi 35 19 957 12 31 179 1,3 Pietarsaari 86 21 894 85 30 34 4,0 Rauma 11 Tervasaari 100 335 8

1) Energiamarkkinavirasto on julkaissut laitoskohtaiset CO2-päästötiedot

18

Massa- ja paperiteollisuuden ympäristöyhteyshenkilötYhtiö Tehdas Paikkakunta Ympäristöasioista Sähköposti Puhelin vastaavat henkilöt

Delfortgroup Tervakoski Oy Tervakoski Janakkala Lisen Henriks-Lehikoinen lisen.lehikoinen@delfortgroup.com (040) 733 7235

SCA SCA Tissue Finland Oy Nokia Jenni Vainio jenni.vainio@sca.com (040) 547 0059

Jujo Thermal Oy Kauttua Eura Mari Pirttimäki mari.pirttimaki@jujothermal.com (050) 524 0758

Kotkamills Oy Kotkan tehtaat Kotka Hannu Wahlberg hannu.wahlberg@kotkamills.com (040) 075 9665

Metsä Group Metsä Board Oyj Joutseno Joutseno Mika Leino mika.leino@metsagroup.com (050) 598 8514 Kaskinen Kaskinen Johanna Harjula johanna.harjula@metsagroup.com (040) 354 1159 Kemiart Liners Kemi Marika Alapoikela marika.alapoikela@metsagroup.com (050) 464 0022 Kyro Kyröskoski Sirpa Eskelinen sirpa.eskelinen@metsagroup.com (050) 589 5100 Simpele Simpele Mika Leino mika.leino@metsagroup.com (050) 598 8514 Tako Tampere Sirpa Eskelinen sirpa.eskelinen@metsagroup.com (050) 589 5100 Äänekoski Board Äänekoski Sari Tupitsa sari.tupitsa@metsagroup.com (050) 598 9067Metsä Tissue Oyj Mänttä Mänttä Tero Alvoittu tero.alvoittu@metsagroup.com (040) 521 5613 Tarja Alhonen tarja.alhonen@metsagroup.com (050) 438 7072Metsä Fibre Oy Joutseno Joutseno Mika Leino mika.leino@metsagroup.com (050) 598 8514 Pekka Kittilä pekka.kittila@metsagroup.com (050) 598 9951 Kemi Kemi Marika Alapoikela marika.alapoikela@metsagroup.com (050) 464 0022 Anssi Meuronen anssi.meuronen@metsagroup.com (050) 598 9319 Rauma Rauma Johanna Harjula johanna.harjula@metsagroup.com (040) 354 1159 Juho Kähkönen juho.kahkonen@metsagroup.com (050) 364 4142 Ilkka Poikolainen/cc ilkka.poikolainen@metsagroup.com (050) 598 7370 Äänekoski Äänekoski Sari Tupitsa sari.tupitsa@metsagroup.com (050) 598 9067

Mondi Group Mondi Lohja Oy Lohja Tero Nevalainen tero.nevalainen@mondigroup.com (040) 776 2450 Mira Peltola mira.peltola@mondigroup.com (040) 544 6020

Pankaboard Oy Pankakoski Lieksa Juha Keränen juha.keranen@pankaboard.com (040) 575 6319

Powerfl ute Oy Powerfl ute Oy Savon Sellu Kuopio Kari Koistinen kari.koistinen@powerfl ute.com (050) 372 1339

Sappi Fine Paper Europe Sappi Finland Operations Oy Kirkniemi Lohja Jenni Kukkonen jenni.kukkonen@sappi.com (050) 598 7654

Sonoco-Alcore Oy Karhula Kotka Arto Lindberg arto.lindberg@sonoco-alcore.net (050) 444 1377

Stora Enso Oyj Stora Enso Oyj Anjalankoski Anjalankoski Heini Kukkonen heini.kukkonen@storaenso.com (040) 716 1563 Corenso United Oy Ltd Pori Minna Kurittu minna.kurittu@storaenso.com (040) 583 6960 Enocell Oy Uimaharju Teppo Rovio teppo.rovio@storaenso.com (040) 533 5919 Marjut Tahvanainen marjut.tahvanainen@storaenso.com (020) 462 8198 Heinola Fluting Heinola Anja Korhonen anja.korhonen@storaenso.com (044) 742 9723 Imatra Imatra Juha Oksanen juha.oksanen@storaenso.com (040) 577 3498 Teemu Klemetti teemu.klemetti@storaenso.com (040) 537 0448 Oulu Oulu Mervi Partanen mervi.partanen@storaenso.com (040) 730 0596 Varkaus Varkaus Ulla-Maija Olander ulla-maija.olander@storaenso.com (040) 753 7110 Veitsiluoto Kemi Pipsa Maikkula pipsa.maikkula@storaenso.com (040) 721 6462 Esa Ruonala esa.ruonala@storaenso.com (040) 558 0624 Sunilan tehdas Sunila Terttu Heinonen terttu.heinonen@storaenso.com (050) 529 8512

UPM-Kymmene Oyj UPM-Kymmene Oyj Jämsänkoski Jämsänkoski Pekka Rantala pekka.a.rantala@upm.com (040) 738 7638 Pia Siirola-Kourunen pia.siirola-kourunen@upm.com (040) 844 9591 Kaipola Kaipola Pekka Rantala pekka.a.rantala@upm.com (040) 738 7638 Pia Siirola-Kourunen pia.siirola-kourunen@upm.com (040) 844 9591 Kaukas Lappeenranta Minna Maunus-Tiihonen minna.maunus-tiihonen@upm.com (040) 833 0323 Kymi Kuusankoski Päivi Hyvärinen paivi.hyvarinen@upm.com (020) 415 2514 Teija Ahola teija.s.ahola@upm.com (040) 505 0794 Pietarsaari Pietarsaari Kari Saari kari.saari@upm.com (040) 585 2770 Pasi Kitunen pasi.kitunen@upm.com (040) 585 2701 Terhi Leivo-Holmqvist terhi.leivo-holmqvist@upm.com (040) 585 2622 Rauma Rauma Eerik Ojala eerik.ojala@upm.com (020) 414 3143 Anne Vaikkinen anne.vaikkinen@upm.com (020) 414 3631 Seija Vatka/cc seija.vatka@upm.com (040) 513 1518 Tervasaari Valkeakoski Harri Hiltunen harri.o.hiltunen@upm.com (040) 511 5372

19

TUOTANTOVuosituotannot on ilmoitettu pääluokittain tuhansina tonneina (t).

PÄÄSTÖTPäästöt vesistöihin ja ilmaan sekä jätteet on ilmoitettu vuosikuormituksina: tonnia vuodessa (t/v) tai kilo-grammaa vuodessa (kg/v).

JÄTEVESIPÄÄSTÖTJätevesipäästöt on ilmoitettu yleisimmin mitattuina suureina, jotka kuvastavat seuraavia jäteveden ominai-suuksia ja vaikutuksia:

• Kiintoaine Kiintoaineksen, puun kuoren osien, kuidun palasten, täyte- ja päällysteaineiden määrä jätevedessä• BOD7 Biologinen hapenkulutus (Biological Oxygen Demand): kuinka paljon jäteveden sisältämä orgaaninen eli eloperäinen aines kuluttaa happea hajotessaan vesistössä seitsemässä vuoro- kaudessa, kuvastaa nopeasti hajoavien orgaanisten yhdisteiden määrää• CODCr Kemiallinen hapenkulutus (Chemical Oxygen Demand): paljonko jäteveden sisältämän orgaanisen aineksen täydelliseen kemialliseen hajoamiseen kuluu happea, kuvastaa hitaasti hajoavien orgaanisten yhdisteiden määrää• AOX Orgaanisiin yhdisteisiin sitoutuneen kloorin määrä (Adsorbable Organic Halogens)• P Fosfori: vesistöjen rehevöitymistä aiheuttava alkuaine, peräisin pääasiassa raaka-aineena käytetystä puusta• N Typpi: vesistöjen rehevöitymistä aiheuttava alkuaine, peräisin pääasiassa puuraaka- aineesta sekä eräistä kemikaaleista

PÄÄSTÖT ILMAANPäästöt ilmaan on ilmoitettu seuraavina suureina:

• SO2 Rikkidioksidi (muunnetaan rikiksi (S) jakamalla luvulla 2)• TRS Pelkistyneet rikkiyhdisteet (mm. rikkivety, metyylimerkaptaani), päästö ilmoitettu rikkinä• NOx Typen oksidit, päästö ilmoitettu typpidioksidina (NO2)• CO2 Hiilidioksidi (fossiilisista polttoaineista ja turpeesta)• Hiukkaset Päästön sisältämät kiinteät aineet

Sellutehtaiden ja integraattien ilmapäästöt on eritelty sellun ja paperin valmistuksesta sekä energiantuotan-nosta aiheutuviin päästöihin. Sellun valmistuksen päästölähteitä ovat soodakattila, meesauuni, haihduttamo, keittämö, pesemö, valkaisimo ja kemikaalien valmistus. Kuorikattilan päästöjen katsotaan kuuluvan energian-tuotantoon.

JÄTTEETJätteinä ilmoitetaan vain kaatopaikalle tai muuhun vastaavaan loppusijoitukseen ohjatut jätteet sekä ne ongelmajätteet, jotka käsitellään ongelmajätteiden käsittelylaitoksissa. Sellu- ja paperitehtaiden jätteet on ilmoitettu kuiva-aineena.

Määritelmiä

20

Hei

näku

u 20

14

M E T S ÄT E O L L I S U U S R Y

S N E L L M A N I N K AT U 13

0 017 0 H E L S I N K I

P L 3 3 6 , 0 017 1 H E L S I N K I

P U H E L I N ( 0 9 ) 13 2 61

W W W . M E T S AT E O L L I S U U S . F I

H T T P : // T W I T T E R . C O M / M E T S AT E O L L I S U U S

M E T S AT E O L L I S U U S @ M E T S AT E O L L I S U U S . F I

SUUNNANNÄYTTÄJÄ