Yleisen kielitieteen peruskurssi
description
Transcript of Yleisen kielitieteen peruskurssi
Yleisen kielitieteen peruskurssi
Cyk 110
Sl 06
Laury
Kielen kuvaus –tehtävästä (lisäopintopisteet)
Tehtävänä on kuvata jonkun opiskelijalle ennestään
tuntemattoman kielen foneettinen, fonologinen, morfologinen
ja syntaktinen järjestelmä sekä sen demografisia ja
yhteiskunnallisia piirteitä sekä kontakteja muihin kieliin Tehtävän voi suorittaa ryhmätyönä (esim. eri osa-alueet voi
jakaa ryhmän eri jäsenille) – lopullisesta tuotteesta käy ilmi,
miten työ jaettiin. Tässä vaiheessa voi jo muodostaa ryhmän ja käydä
kirjastossa tutustumassa referenssikielioppeihin Referenssikielioppi (reference grammar) on jonkun kielen
tieteellinen kuvaus lingvistien tarpeisiin
Projektin onnistuminen riippuu osaksi lähteenä käytetyn kieliopin
luonteesta!
Kotitehtävät
2.
1. i æ s u vokaaleja
2. pʰ n m w bilabiaaleja
pʰ n m w sonorantteja
3. ʤ ʃ s ʒ frikatiiveja
ʤ ʃ s ʒ postalveolaareja
4. a ɔ u æ väljät ja puoliväljät [-
supp.] ɑ ɔ u æ takavokaaleita
5. b g k d soinnillisia klusiileja
6. f s z ʃ soinnittomia
frikatiiveja
f s z ʃ sibilantteja
7. tʰ pʰ t d soinnittomia klusiileja
tʰ pʰ t d alveolaareja
8. i æ y u etuvokaaleja
i æ y u suppeita vokaaleja
9. β ð ɸ ɣ soinnillisia frikatiiveja
10. e ɔ ɛ ɪ höllät vokaalit
e ɔ ɛ ɪ etuvokaaleja (laveita)
e ɔ ɛ ɪ välisiä vokaaleja
Wichita [kʷ] on labiaalistunut, mutta silti velaarinen (koko
artikulaatio ei muutu)
nasaalien ja labiaalisen klusiilin puuttuminen on
epätavallista (joskin vel. klus. on labiaalistunut!)
vokaalitilaa ei ole maksimoitu (etinen järjestelmä,
vrt. konsonantteihin)
Huom. Vokaalit ovat etisiä, konsonantit taas eivät
Kertausta – foneemin ja allofonin käsite
Foneemi äännetyyppi (’äänneperhe’) tietyssä kielessä
Merkitystä erotteleva, kontrastiivinen distribuutio
- [bɑɹkɪŋ] vs. [pʰɑɹkɪŋ]
kielen puhujille foneemin eri muunnokset, allofonit ’sama’
äänne
Allofoni foneemin allofonien distribuutio riippuu foneettisesta
ympäristöstä (esim. ru. [ø] > [ɶ] / _ r)
Distribuutiona täydennysjakauma (missä toinen
esiintyy, toinen ei koskaan esiinny)
Täydennysjakauma (komplementaarinen distr.) ja oppositio (distinktiivisyys) (kertausta)
englannissa: [pʰ] [p] ovat saman foneemin allofoneja hindissä: /pʰ/ /p/ kuuluvat eri foneemeihin
/pʰəl/ ‘hedelmä’ /pəl/ ‘hetki’
/kapi/ ‘kopio’ /kapʰi/ ‘suuri’
- englannissa [pʰ] esiintyy painollisen tavun alussa, [p]
taas ei koskaan
- Äänteet ovat täydennysjakaumassa
- missä toinen esiintyy, toinen ei koskaan
esiinny
- distribuutio on ennustettavissa
- äänteet ovat saman foneemin allofoneja
- vaihtelemalla ei saa aikaan eri sanoja
Hindissä samat äänteet kuuluvat eri foneemeihin niiden distribuutio on päällekkäinen, kontrastiivinen
kumpikin voi esiintyä samassa ympäristössä kuin toinen
esiintymät eivät ole ennustettavissa
löytyy minimipareja
Foneemit äänneperheinä
Foneemi jossain kielessä muodostaa joukon
samantapaisia äänteitä, jotka eivät ole oppositiossa (=
saman foneemin allofonit) Näistä joku on pääallofoni, laajimmin esiintyvä perheen
edustaja
- engl. vokaalit, joilla myös nasaalinen artikulaatio, eli
[æ/æ̃]; näistä nasaalivokaali esiintyy vain
nasaalikonsonanttien edellä, joten pääallofoni on
oraalinen
Fonologiset piirteet
Foneettiset perusominaisuudet Esim. etinen, suppea, tiukka
Piirteitä, joiden avulla voidaan kuvata eri kielten
äännerakenteen johdonmukaisuuksia
- esim. engl. [+ tiukka] on piirre, joka liittyy vokaalin
esiintymiseen tietynlaisissa tavuissa (sekä avoimissa CV
että suljetuissa CVC-tavuissa)
- suomessa piirre [+väljä] ennustaa vokaalin piirteeksi [-
pyöreä]
Piirteitä kuvataan piirrematriisilla (esim. suomen vokaalit
ojenteessa)
Luonnollinen luokka
Ryhmä äänteitä tietyssä kielessä, joiden määrittelyyn
tarvittava piirteiden määrä on pienempi kuin yksittäisen
jäsenen kuvaamiseen tarvittavien piirteiden määrä esim. suomen pyöreät etuvokaalit [y, ø], jotka eroavat
piirteen [suppea] suhteen
Eri kielissä eri luonnolliset luokat ja eri jäsenet
samoissa luokissa esim. suomen klusiilit [ptk, d] vrt. engl. [ptkbdg]
suomesta puuttuvat soinnilliset klusiilit (ainakin
joistakin murteista)
etuvokaalit: suomessa on pyöreitä etuvokaaleja [y,
ø], jotka puuttuvat englannista
Vastauksia/reaktioita viime luennon kysymyksiin ja kommentteihin
s/ʃ japanissa ja englannissa engl. /sɪp/ /ʃɪp/ (kaksi eri foneemia)
japan. [ʃimasɯ] [sɯʃi] (saman foneemin allofoneja)
- cf. <susi> (japan. rav.), mutta <shushi> (Hels. Kauppatorilla)
- engl. soinnittomien klusiilien aspiraatio tavunalkuisina
- it. kanadanenglannissa myös [kɑɹ] pro [kʰɑɹ]?
- kontakti ra. kanssa?
- Englanti aspiraatiokielenä
- Sanoissa cap ja gap kontrasti on aspiraatio;
tavunalkuiset <bdg> ovat foneettisesti soinnittomia,
mutta aspiroimattomia (vrt. [pʰɑɹkɪŋ] [bɑɹkɪŋ])
Tavu
Koostuu äänteistä Rakenne
σ (tavu)
O (onset) R (rhyme)
N (nucleus) C (coda)
s p r ɪ n t
Kaikissa kielissä on tavuja Tavallisinta on, että tavun ydin on vokaali, mutta se voi
olla myös sonorantti: [bɹd] bird
σ
O R
N C
b ɹ d
Tavussa on aina ydin (nucleus) Tavuissa on tavallisesti yksi konsonantti alussa (onset) Tavuissa on usein yksi konsonantti lopussa (coda Tavallisin tavutyyppi on siis CV, ja CVC Tavunalkuiset konsonanttiyhdistelmät ovat
harvinaisempia kuin tavunloppuiset Kielen puhujat tietävät millainen tavutyyppi omassa
kielessä on, ja he mukauttavat outoja tavuja Engl. [skʌt] Scott > [kotsi]
Fonotaksi
Yhdistelymahdollisuudet/rajoitukset vrt. wichita!
Konsonantti- ja vokaaliyhtymät
- Kuinka monta konsonanttia voi esiintyä peräkkäin tavun
tai sananalkuisina tai -loppuisina, ja missä järjestyksessä
Tendenssejä:
- Kasvava sonorisuus tavun ydintä kohti
- Soinnilliset seuraavat soinnittomia alussa
- eng. [sw-, pl-, kr-, *lp-, *rk-]
- Likvidat edeltävät klusiileja ja frikatiiveja lopussa
- su. [-rs, -ŋk, *-sr, -kŋ]
Vokaalit Vokaalisointu: suomessa ei samassa sanassa
sekä [u o ɑ] että [y ø æ]
- ’Layry’ pro Laury
Fonologisista säännöistä
Fonologisten sääntöjen voi ajatella toimivan foneemitason
ja allofonitason välillä, täten:
/α/ > [β] / __ γ
> [α ] muualla
Esim. /ø/ > [ɶ] / __ r
> [ø ] muualla
Säännöt voivat toimia tavun tasolla
Engl. svaavavokaalin [ ə ] kato painollisen tavun edellä:
- esim. sanoissa police, parade (ei pakollinen sääntö)
[ ə ] > 0 / C0 __ σ C0 V
[+painollinen]
eli svaavavokaali katoaa painollisen tavun edellä
(tavun edellä jonka vokaalilla on paino)
[plís, pɹéd]
Fonologisten harjoitusten ratkaiseminen
Tagalog h/ʔ
kahon ’laatikko’
hariʔ ’kuningas’
ʔumagos ’virrata’
ʔaɾi ’omaisuus’
kaʔon ’hakea’
humagos ’maalata’
1. Etsi minimipareja. Jos niitä on, äänteet ovat eri
foneemeja (eri foneemien allofoneja), distribuutio
on distinktiivinen (kontrastiivinen).
Tagalogin d/ɾ
datiŋ ‘saapua’
dami ’määrä’
dumi ’lika’
daɾatiŋ ‘saapuu FUT’
manduɾukot ’taskuvaras’
daɾaʔiŋ ‘valittaa FUT’
maɾumi ‘likainen’
maɾami ‘monta’
daʔiŋ ‘valittaa’
mandukot ‘käydä taskuvarkailla’
1. Etsi minimipareja
2. Jollei niitä löydy, tee lista ympäristöistä, joissa äänteet
esiintyvät
d ɾ
# __ a a ___ a
# __ u u ____u
n __ u a ____u
3. Tee yleistys
/d/ > [ɾ] / V ____ V
> [d] muualla
Entä / ɾ / > [d] / # ___
n ___
> [ɾ] muualla
Kumpi sääntö on parempi, ja miksi?
Kotitehtävät
Palautettava tiistaina Kaikki tehtävät on palautettava ennen tenttiin tuloa Osasuorituksetkin hyväksytään Fonologian tehtävissä ainakin ympäristöt on listattava