Woyzeck Tampereell Jorma Panula yhteisomaisuutta."Ki-rotun runoilijan" jalansija suoma-laisessa...
1
Maanantaina elokuun 24. pnä 1970 HELSINGIN SANOMAT KULTTUURI 11 Loistavat piiat, haalea Keskustelua R oc kin rajaton riemu ^^^ l ^*. ^a*««-> ^-* Ur^ «A «• *t l X^ A Woyzeck Tampereella Tampere, (Sole Uexkull) Jean Genetin Piikojen kaikki näytännöt Tampereen Teatterin Pikkuteatterissa on teatterikesän ajaksi myyty ehdottomaan loppuun. Niiden Ke. sään matkustaneiden, jotka eivät nyt mahdu mukaan, kan- nattaa syyskauden alettua ja Piikojen esittämisen jatkues- sa palata katsomaan Anja Rasasen Clairen ja Ritva Val- kaman Solangen, yhteistyöä. Mitkä näyttelijättäret! Rauli Lehtosen ohjaamana Piiat ottaa paikkansa teatterikesän esitysten kirkkaalla huipulla. Tampereen Työväen Teatterin Woyzeck, jonka ensi- iltaan Kesiin ohjelmatungoksessa kiirehdittiin suoraan Pik- kuteatterin Piikojen ensi-illasta, ei päässyt samalle huipul- le. Georg Buchnerin mestariteoksen selkeä temaattinen hahmottaminen oli nostanut vettä yli pään Pentti Kotka- niemelle, nuorelle ohjaajalle, joka tässä vaiheessa oli lä- hinnä ulottunut hyvin toimivaan ja hyvin hallittuun näyttä- mölliseen ratkaisuun. Tampereen teatterin Pilat on to- dellakin näytelmän suomenkieli- nen kantaesitys, vaikka Genetin Les Bonnes Jo runsaat parikym- mentä vuotta on maailmalla ollut teattereiden taajaan viljelemää ja monenlaisia tulkintanäkemyksiä kokenutta yhteisomaisuutta."Ki- rotun runoilijan" jalansija suoma- laisessa teatterissa on ollut kapea. Tähänastiset Genet-esitykset ovat nopeasti laskettavissa: Tampe- reen Teatterin 60-vuotisjuhlien Parveke, Intimiteatterin Siree- ninkukka, Pilat Jungfruleken ni- misenä Ruotsalaisessa Teatterissa jo nelikymmenluvun lopussa. Tunnustan miettineeni etukä- teen, mahtaisiko ajankohta juuri nyt olla otollisin Genetin varhai- sen näytelmän myöhäiseen, suo- menkieliseen esiittastumlseen. Missä määrin Juuri nyt kiinnostai- si "sadomasokistinen orgia", "näytelmä alennustilan ja alenta- misen nautinnosta", "brutaahsuu- den ja kauhun hekumasta"; nämä ja samantapaiset määreethän kuu- luvat Piikojen laahukseen. Kuin- ka vastaanottavaisia juuri nyt olemme rikoksen romantiikalle, perversiteetin lyriikalle, sellaise- na kuin ne esiintyvät Genetin var- haisndytelmässa? Turhia arveluita, osoitti Tampe- reen Teatterin esitys. Se todisti Piikojen tekstin myös tänään suunnattoman mielenkiintoiseksi. Se Johdatti ajattelemaan, että Ge- netistä on Genetin omin avuin kasvanut myytti, jonka omaksu- minen sellaisenaan saattaa kään- tyä liian huokeaksi ja mutkatto- maksi. Rauli Lehtosen yhteistyössä näyttelijöiden kanssa ohjaama tulkinta ei ole tyytynyt tuijotta- jaan Piikojen tuttujen ja toistet- tujen määreitten laahuksia. On lähdetty liikkeelle selkeästä ja lu- jasta tekstin analyysistä. Teks- ti on todellakin saatu luovut- tamaan se jatkuva kehä näennäi- sia ja reaalisia kysymyksiä, pitkiä perspektiivejä yhteiskunnallisiin asenteisiin ja ihmisroolin asentei- siin, josta Rauli Lehtonen on pu- hunut ohjaajan sanassa. Tämä tulkinta el ole ottanut pa- kollisiksi kuvioikseen alennusti- lan hekumaa ja sadomasokistista orgiaa. Se tarkastelee tekstistä kuoriutuvia asenteita kirkkaassa valaistuksessa ja ääriviivoittaa ne terävästi ja tyynen asiallisesti. Kuitenkaan tämä ei sulje esityk- sestä pois ääripisteet yllkarkaa- van irrcaalisen leikin ja Genetin sanonnan runouden ulottuvuuk- sia. Claire ja Solange Piiat palvelevat nöyrästi Rou- vaansa, jota he vihaavat ja rakas» tavat, niinkuin vihaavat ja rakas- tavat toisiaankln. Kun Rouva on poissa he valtaavat hänen bou- duaarinsa ja pukunsa. Claire esit- tää Rouvaa, Solange esittää Clal- ,rea. Rooli antaa heille persoonalli- suuden, rooli avaa sulut ja pääs- tää purkautumaan patoutuneet so-- siaaliset ja inhimilliset kaunat, eroottiset unelmat, toiveet, pelot. Rooli suo kummankin vuorotellen nousta niskan päälle ja alistua kantapään alle. Rooli suo yliot- teen Rouvasta — ja kuka lopulta juo Rouvan lehmuksenkukkatee- hen sekoitetun myrkyn, Claireko? Rouva on Tampereen Teatterin esityksen heikko kohta. Riitta Se- linin tämän vaiheen keinoista on pitkä matka siihen koturnlkengil- le korotettuun, kylmisti ja keino- tekoisesti loistavaan hahmoon, jonka Karl Lepistön puvustus an- taa hänelle ja joka Ideana sinänsä voisi toimia yhtä hienosti kuin Erkki Koivuniemen ja Rauli Leh- tosen peiliseinäinen näyttämö. Rouvan lempeys jää backfishin lempeydeksi. Se on kaukana vi- hattavan ylimielisestä murujen heitosta ylhäältä alas. Rouva on roolileikin käynnistä. Tämän esityksen tekevät piiat lä- hes ilman rouvaa. Anja Rasasen ja Ritva Valkaman työn tasosta puhuu jo se, että esitys silti nou- see nain voitolliseksi. Anja Rasa- Madame ja hänen palvelijattarensa Jean Genetin Piioissa Tampereen Teatterissa:'Riitta Selin (yllä keskellä), Ritva Valkama (vas.) ja Anja Räsänen. Woyzeck ja Marie, Veikko Sinisalo Ja Kirsti Wallasvaara, Tampereen Työväen Teatterissa. nen, jonka ennestäänkin tiesimme erinomaiseksi näyttelijäksi, on vielä lisännyt mittaansa hämmäs- tyttävästi. Hänen Clairensa sijoit- tuisi korkealle missä tahansa. Minkälaista asteikkoa hän hallit- see, Piian korkeassa ylavireessä nayttelemästd Rouvan roolista ai- na Clairen omaan hahmoon, jossa henkinen orjuutus sanan monessa mielessä on suoraan kääntynyt koko fyysiseksi olemukseksi, asentoon, kasvonpiirteisiin, kaik- keen. Miten erehtymättömiä ja il- maisuvoimaisia hänen keinonsa ovat kauttaaltaan, Ennenkaikkea: miten hän pystyy kartoittamaan reaktioita alueilla, missä mikään ei ole itsestään selvää, avaamaan perspektiivin toisesta kuin kiina- laisessa rasiassa. - Ritva Valkaman Solange ja An- ja Räsäsen Claire täydentävät hie- nosti toisiaan. Asenteet ja ihmis- ' roolit kartoittuvat kahdesta eri peilistä. Ritva Valkaman realisti- semmat, pienemmät mutta ehdot- toman puhtaasti ja monitahoisesti ilmaisevat keinot luontuvat täs- mälleen Solangelle, joka on ruma, mielikuvitukseton, eikä edes rou- van roolissaan osaa näytellä. Hän on henkisesti proletaariksi poljet- tu, häniä* vapauttaa vihansa sylke- minen suihkuna rouvan bouduaa- rin seinille. Ritva Valkaman an- siosta Piikojen yhteiskunnallinen aspekti saa tässä esityksessä osan- sa poikkeavan voimakkaasti ja seivästit Woyzeck yli voimien On hyvä antaa ohjaajien koetel- la voimiaan ja kehittyä vaativissa ja uusille alueille vievissä tehtä- vissä niinkuin Tampereen Työ- väen Teatterissa on viime aikoina tapahtunut hedelmällisin tulok- sin. Pentti Kotkaniemi näyttää kuitenkin saaneen Georg Buchne- rin \Voyzeckin osalleen liian var- hain. Esityksen muotoajana hän tosin osaa asiansa nyt huomatta- vasti pitemmälle kuin esim. taan- noin tekemässään tsekkilaisessa Tohtori Burken ihmeellisessä il- tapäivässä. Woyzeckin nopeina kuvaelma- valayksma kertova rakenne, jolla Buchner jo varhain ennakoi Brechtin eeppistä teatteria, toteu- tuu Paavo Piirosen puukorokkei- ta käyttävällä näyttämöllä hyvin, ratkaistuna. Vaihdot eivät tapah- du vain iskevästl ja ripeästi, vaan myös mielekkäästi suunniteltuina, omaa johdunmukaisuuttaan ra- kentaen. Esityksen ulkoiseen hah- moon on myös tavoitettu vankka tuntuma viime vuosisadan saksa- laisen militääriyhteiskunnan an- ' keuteen, kuvitusten murheisuu- teen, ilmapiirin ja asenteiden kar- keuteen. Muodollisessa suhteessa tässä kokonaisuudessa on linjaa ja määrätietoisuutta, t Woyzeckln sisällön ja teemojen välittämisessä samoja' avuja on, sen pahempi, perin vähän. Koko- naisuus on epämääräinen ja haa- lea. Mitä se sanoo? Minkä vuoksi tässä on tehty teatteria? Veikko Sinisalon sotilaspalveli- ja Woyzeckin ansiosta. Se sanoo jotakin haikailematta hyväksi käytetyn, poljetun ja alennetun ihmisen tilasta, mutta silti ei edes nähdä sitä \Voyzeckia, jonka Sini- salon mittainen näyttelijä pystyisi tekemään esityksessä, joka tietää mitä se tekee ja minkä vuoksi. Hy- väksikäyttäjistä ja alentajista, kapteeneista, sotilaslääkäreistä ja muista, esitys sen sijaan sanoo tuskin mitään, eikä niistä syistä, siitä yhteiskunnasta ja niistä ajat- telutavoista, jotka tekevät heistä polkijoita ja suovat heidän olla si- tä. Sellaisesta näyttelijäkunnasta kuin Tampereen Työväen Teatte- rin saattaa näköjään l ohj et a näin- kin epämääräisiä ja meltoja suori- tuksia kun kokonaisuus tehdään linjaa ja määrää vailla. Kirsti Wallasvaaran uskoton Marie on poikkeus. Se on verevä ja elävä työ sinänsä ja siinä näkyy jossain määrin aiheita motivointiinkin. Lapsi- ja kouluteatteri taistelevat elintilasta Tampere (Kirsikka Sii- kala) Teatterinohjaajien Liiton sunnuntaisessa semi- naarissa pohdittiin ja ruodit- tiin laajamittaisen koulu- ja lapsiteatterikentän ohjel- mia. Keskustelu paljasti mahtavia aukkoja tämän teatterialueen kaikilla rinta- milla alkaen koulujen ope- tussuunnitelmista ja opetta- jakoulutuksesta, päätyen aliarvostuksesta johtuvaan teatterilaisten haluttomuu- teen ja määrärahojen jaossa tapahtuvaan valtavaan epä- suhtaan. Seminaarissa nähtiin alustukse- na kaksi Skolteatternin meillä toistaiseksi ainutlaatuista ja tär- keää kouluteatteriproduktiota Laila Aminoffin, Berit Lundellin, Mikael Huldenln ja Margareta von Martensin valmistamana. Vastaavan ongelmakentän kar. taittamisessa el tämän paritunti- sen seminaarin aikana päästy al- kua pitemmälle. Valkeuksia löy- dettiin sieltä ja täältä; päällim- mäiseksi nousi kysymys rahoituk- sesta, määrärahojen puutteesta sekä apu. ja tukirahojen epäsuh- taisesta käytöstä. Kouluhallituksen edustaja kou- luneuvos Eero Lemola esitteli pe. ruskoulun opetussuunnitelmassa esiin tulevia seikkoja luovan il- maisun käytöstä eri aineiden yh- teydessä, toisaalta oppilaiden it- sensä tuottamana teatterina ja toi- saalta opetusmetodina ja terapia- na käytettävän näyttämöilmaisun osalta. Opetuksessa hyväksi käytettävä teatteri todettiin hyödyttömäksi ja Jopa vahingolliseksi, jos opet- tajien asiantuntemus jää puut- teelliseksi Asiat on järjestettävä ensin opettajakoulutuksen tasol- la ennen menetelmien vakiin- nuttamista kouluihin. • Pienryhmät vailla taloudellista tukea Seminaarissa korostettiin teat- terin ammattilaisten vastuuta lapsiyleisön tarpeiden huomioi- misessa, laitosteattereiden ohjel- mistoa ja tavoitteita muokat- taessa. Laitosteattereiden lapsi- ja nuo- risoyleisön puutteellisen palve- lun syynä näyttää kuitenkin ole- van kunnallisen teatterin ikui- nen ongelma: byrokratian kan- keus ja koneiston liikkumatto- muus. Jotta laitosteatteri voisi koota oman lapsiteatteriryhmän- sä ja lähteä liikkeelle sinne, mis- sä yleisö on, tarvittaisiin eri or- ganisaatio ja erillisiä määrära- hoja. Lapsiteatterin paitsio näyttää enimmin olevan kiinni, kuten Kurt Nuotio totesi, työntekijöi- den omista — se on halvempiar- voista työtä — asenteista. Luokkahuoneteatterin ja kou- luteatterin tekijöiden esitellessä kokemuksiaan kouluissa nousi esiin vain ohimennen sisällölli- sen vapauden kariutuminen kou- lujen johtokuntien, rehtoreiden ja tarkastajien kaavoittuneisiin kä- sUyksiin siitä, mitä teatterissa sopii olla ja mitä ei. Sensuurin E uomi on niin ulkopuolelta kou- ijen pyrkivien ryhmien, edessä kuin teiniteattereiden työskente- lyn esteenä. Ilmaisteatteria kaikille lapsille ' Vasa-seminaariin osallistuneet Kurt Nuotio ja Jussi Helminen esittelivät katsauksen - muiden pohjoismaiden koulu- ja lapsi- teattcreiden asemaan ja toiminta- kenttään sekä Vasa-seminaarin julkilausumaan täydennettyä eri- tyisesti meikäläisten epäkohtien korj ausvaatimuksilla. Yhteiskunnan "velvollisuus on huolehtia siitä, että kalkki lap- set pääsevät osalliseksi teatteria* ta maantieteellisestä, taloudelli- sista ja sosiaalisista olosuhteista riippumatta, todetaan julkilausu- massa. "Vaadimme, että julkisten varojen jakaminen teattereille tapahtuu toisin perustein kuin nyt. Lasten ja nuorten teatterin saamien varojen on oltava suh- teessa tämän väestöryhmän suuruuteen. Sen lisäksi vaadimme valtion tukea vapaille teatteriryhmille, jotta ne pystyvät toimimaan samoin edellytyksin kuin lai- tosteatterit. Ilmainen teatteri on tehtävä mahdolliseksi kai- kille lapsille ja nuorille julkisin varoin. Kansallisteattereiden, kaupun- ginteattereiden jne. lapsille ja nuorisolle suunnattu toiminta on siirrettävä pääasiallisesti tä- män yleisön omaan, ympäris- töön. Teattereiden tulee olla myös itsestään selvä osa koulun toi- minnasta. Vapaille ryhmille ja laitosteattereille tulee järjestää mahdollisuus näytellä kouluai- kana. , Kouluviranomaisten, koulun johdon tai opettajien ei tule yksinään voida päättää teatterivierailuista vaan oppi- laille on annettava todellinen vaikutusmahdollisuus. Teatteri tai ryhmä — ei koulu tai vas- taava laitos — päättää sisällöstä ja muodosta. Nämä toimintamuodot asetta- vat teatterin työntekijöille uusia vaatimuksia, joihin on vastattava muutetulla koulu- tuksella ja mahdollisuuksilla jatkuvaan jatkokoulutukseen. Lasten- ja nuorten teatteritek- niikalle ja problematiikalle on annettava suuri sija. Koulutuk- sen on oltava sellaista, että näyttelijä pystyy toimimaan myös keskusteluissa ja pedago- gisessa työskentelyssä. Sama-' ten täytyy kouluissa ja vapaa- aikatoiminnassa työskentele- vien draama- ja teatteriopetta- jien pätevyys taata päämäärien mukaisella koulutuksella, Joka järjestetään teatterityöntekijöi- den koulutuksen yhteyteen", to- detaan julkilausumassa. tapahtuu tänään tampereen teatterikesä 12 Kasper-vaunut Tesomassa, 14 Raholassa, 14.30 Puistoteatterl, 15 lastensirkus, 15.30 Kasper-vaunut Ala-Pispalassa, 16.30 lastensirkus, 17.30 Kasper-vaunut akvaario-pla- netaariossa, 18 Pelastus Sampolas- sa, 18 \Vindsorin iloiset rouvat, Hameenlinnan kaupunginteatteri TT:ssa, 18 Seitsemän veljestä Pyy- nikilla, 18.30 Karvaisten naisten historia, Collegium artium Pikku- teatterissa, 19 Neiti Julie, Draa- mastudion työryhmä yliopiston teatterisalissa, 20 30 Pelastus, 21.15 Anna-Liisa, Mikkelin teatteri TTT:ssa, 21.15 Ukko Marojen du- kaatit, TTT Frenckellin pihalla, 21.30 Piiat, TT Pikkuteatterissa, 22 Lysistrate, Opetusteatteri yliopis- ton teatterisalissa, 01 Talfaomega. Venetsiassa Unescon kulttuurikonferenssi Unesco järjestää kansainvälisen kulltuurikonferenssin Venetsiassa 24, elokuuta — 2. syyskuuta. Kon- ferenssissa käsitellään kulttuuri- poliittisia, institutionaalisia sekä hallinnollisia ja taloudellisia ky- symyksiä. Tämänkaltainen maailmanlaa- juinen (konferenssi järjestetään nyt ensimmäistä kertaa. Suoma- laisen valtuuskunnan puheen- johtajana on opetusministeri Jaakko Itälä ja muina Jäseninä hallitusneuvos Ragnar Meinan- der, osastopäällikkö Kalervo Sii- kala ja arkkitehti Erik Kräk- ström. Valtuuskunnan asiantunti- jana ja sihteerinä toimii Unesco- toimikunnan pääsihteeri Esa Peltonen. Musiikinharrastajien kurssi Vaasassa Amatöörimuusikkojen leiri jär- jestettiin viikonvaihteessa yaa- sassa. Kurssin yleisjohtajana'toi- mi kapellimestari Eino Haipus. Leirille oli kokoontunut run- saat kolmekymmentä soittajaa maakunnan puhallin- ja jousior- kestereista. Tilaisuuden järjesti Sulasolin Etelä-Pohjanmaan piiri ja siihen oli myöntänyt varoja Vaasan läänin taidetoimikunta. Jorma Panula täsmentää Jorma Panula oikaisee tanskalaisen uutistoimiston välittämää uutista kiinnityk- sestään Ärhusin orkesterin kapellimestariksi. (HS 23.8.). Panula toteaa, että ky- symyksessä on vain sarja vierailukonsertteja eikä lo- pullinen lähtö Helsingin kaupunginorkesterista. Hän viittaa kuitenkin, ettei jäl- kimmäinen vaihtoehtokaan ole mahdoton, jos kiista kon- sertti- ja kongressitalon käy- töstä kallistuu voittopuoli- sesti kongresseihin. Jorma Panula: Lehtenne sunnuntain numeros- sa on julkaistu tanskalaisen uutis- toimiston välittämä uutinen, jossa sanotaan minun siirtyvän tämän kauden alussa Tanskaan Ärhusin orkesterin kapellimestariksi "toi- mittuani Helsingin kaupunginor- kesterin kapellimestarina". Uuti- nen on osittain harhaanjohtava, joten lyhyt selvennys lienee pai- kallaan. Kysymyksessä ei ole vakinai- nen kiinnitys, vaan joukko vierai- lukonsertteja, jotka johdan sil- loin, kun Helsingin kaupunginor- kesterilla on vieraileva johtaja. Tässä vaiheessa on siis ennenai- kaista puhua minusta Helsingin kaupunginorkesterin entisenä ka- pellimestarina. Näyttää tosin sil- ta, että saatan hyvinkin olla sellai- nen juuri sopivasti silloin, kun Töölönlahden rannan rakennus- työ tulee valmiiksi. Kaikkihan ovat nimittäin lehdistä huoman- neet, että rahapiirien edustajat ovat ryhtyneet painostamaan voi- mallisesti Helsingin kaupungin johtoa saadakseen alun perin kon- serttitaloksi ja vain kesäisin kong- ressikäyttdön suunnittellun ra- kennuksen muutetuksi voittopuo- liseksl kongressitaloksi. Tällainen hanke tietäisi toteutu- essaan sitä, että kaupunginor- kesterin koko tämän vuosisadan ajan odottamat edellytykset täysi- painoiseen taiteelliseen työskente- lyyn riistettäisiin siltä. On tieten- kin selvä, että en pidä mielekkää- nä ryhtyä harjoittamaan kaupun- ginorkesteria, jos olosuhteet muuttuvat huonommiksi eivätkä paremmiksi. Kun Helsingin kau- pungin korkeimman johdon kanta näyttää tällä hetkellä tiedoista päätellen kallistuvan kongressien hyväksi ja musiikkielämämme tappioksi, on tietenkin selvä, että minä tällaisten näkymien vallites- sa olen pakotettu käyttämään tar- joutunutta tilaisuutta hyväkseni ja siirtymään alustavasti toisella jalalla kaupunkiin, joka asukaslu- vultaan pienempänäkin tuntuu haluavan tarjota toisenlaiset edel- lytykset musiikin tekemiseen kuin Suomen pääkaupunki. Asioista voitaisiin tietenkin neuvotella ja talossa päästä jon- kinlaisen yhteiselon takaavaan so- puratkaisuun. Tätä olenkin ehdot- tanut kesäkuussa kaupungin joh- dolle lähettämässäni kirjelmässä, jossa myös tosin samalla viittasin siihen, että ainoa mahdollisuuteni saattaa olla jättää paikkani käy- tettäväksi. Pallo on kaupungin johdolla — herrat kaupunginjoh- tajat ottakoot ja päättäkööt! Peruutuksista pahaa mieltä Tampere (HS) Ainakin toista sataa vierasta pettyi Tam- pereen teatterikesän järjestelyi- hin Ylioppilasteatterin peruutettua syytä ilmoittamatta Konnankouk- kuleikki-esityksensä. Tämä oli toi- nen kerta, kun teatterikesän ylei- sö turhaan saapui katsomaan Yli- oppilasteatteria. Perjantaina teat- teri siirsi näytSntöään puolitoista tuntia, koska esiintyjät olivat ol- leet toisen näytelmän harjoituk- sessa. Konnankoukkuleikkiä turhaan katsomaan tulleille jaetut vapaa- liput muihin näytäntöihin eivät vähentäneet pettyneltten lasten itkeskelyä. "Tämän päivän kuu- mimmaksi näytelmäksi" luonneh- tivat leikkiä vanhemmat, jotka eri puolilta maata olivat lapsi- neen tulleet viettämään lauantai- ta teatterikesässä. Sitkeästi näy- täntöä odottaneelle yleisölle ei kerrottu peruutuksen syytä. Puolen tunnin odottelun jäl- keen yleisölle jaettiin vapaalip- puja korvaukseksi. Monet kuiten- kin ehtivät poistua tätä ennen. Järjestäjät eivät osanneet kertoa, miksi näyttelijöitä ei ilmaantu- nut paikalle esitysajaksi. Pidet- tiin mahdollisena, että esiintyjät olivat sillä hetkellä kiinni muu- alla. Musiikkisyyskuu Montreux-Veveyssä Vuoden Septembre Muslcal, jär- jestyksessä 25. pidetään Montreux 'issä ja Veveyssä 28. elokuuta — 4. lokakuuta. Tällöin on muun muassa kuusi sinfoniakonserttia ja yksi plauo-llta. Kahtena sun- nuntaina pidetään perhekonsert- teja. Chateau de Chillonissa omis- tetaan kaksi konserttia Bachille ja hänen pojilleen. Avantgarde- konsertteja sisältyy ohjelmaan sa- moinkuin koulukonserttl ja urku- konsertti St. Mortin kirkossa Ve- vey'ssä. Sveitsiläiset Jullea-Fran- cois Zblnden ja Heinrich Suter- mlester ovat säveltäneet esitettä- vät teoksensa 25-vuotlsjuhlan kunniaksi. Solisteina esiintyvät mm. Yehudi Menuhin, György Cziffra, Pierre Fournler ja And- r£s Segovla ja orkesterin johtajina Wolfgang Sawallisch, Rene Klop- fenstein ja Rudolf Baumgartner. Kotimainen uutuus Riihimäen Teatteriin 'Uuden kotimaisen näytelmän kantaesitys on tulossa Riihimäen Teatteriin. 8. 9. esitetään ensi ker- , ran juhlanäytäntönä Riihimäen ja Riihimäen—Pietarin radan sata- vuotisjuhlavuoden näytelmäkil- pailun voittajateos, riihimäkeläi- sen Kalervo Töyrylän eeppinen näytelmä "Korpit ovat kylläisiä", joka sijoittuu suurten nälkävuo- sien ja Pietarin radan rakentami- sen aikaan satakunta vuotta sit- ten. Ohjaaja on teatterinjohtaja Pentti Lähde, ja näyttelijöitä on mukana parikymmentä. Töyrylä on uusi nimi näytelmäkUjailljolt- temme joukossa, sillä kolmisen viikkoa tämän hänen esikolsnäy- telmänsä palkitsemisen jälkeen hän sai toisen sijan näytelmällä Sivuraiteella Porin näytelmäkil- pailussa. Sivuraiteen kantaesitys on Porissa tammikuussa. päättyi syyssateessa Turku (HS) Elämältä se maistui. Kolme päivää rockin rajatonta riemua, mietoja viinejä ja viileitä öitä. Sunnuntaina Ruissalo maistui jo vahan syksylle ja ikävälle. Aa- mulla alkanut tuuli ajeli edessä paperinpaloja, kolisteli tyhjiä coca-colapurkkeja. Pienet sadekuurot kertoivat alkavasta syksystä ja koulusta, jonne suurin osa festivaaliyleisöstä syyskuun ensimmäisenä päivänä hakeutuu. Ruisrockin viimeisen päivän suosituin esiintyjä oli epäilemät- tä kansanpelimanni Konsta Jylhä. Yli kymmentuhantinen ylelsö- Joukko antoi valtaiset suosion- osoitukset Konstan saapuessa la- valle ja aloittaessa Peltoniemen Hintrlikan surumarssin. Kappa- leen surumielisessä sävelessä -oli ilmeisesti jotain mikä sai lähtö- puuhlssaan olevan nuoren yleisön hiljenemään ja muistelemaan rockin huumassa vietettyjä päi- viä. Nuori rockpolvi el! todella mu- kana kansanpelimannimusiikissa. Konstan paremman polkan alku- sävclten mukana yleisö yhtyi kappaleen rytmiin kättentaputuk- sin. Tuskin edes Kaustisten juh- layleisö koskaan on yhtä aidosti elänyt Konstan soitossa. Rockfestivaaliyleisbn innostu- nut suhtautuminen kansanpeli- mannlmuslikkiin huipentui nuor- ten huutoihin "Konsta takaisin, Konsta takaisin". Ja Konsta tuli vielä kerran ja soitti. Näklslpä joskus 15.000-pälsen alkuisten joukon huutamassa lavalle Co- losseumin tai Argentln. Sinä päi- vänä olisivat monet keinotekoiset raja-aldat nuorten Ja ns. aikuis- ten välillä kaatuneet. Ei ainoas- taan musiikissa, vaan monessa muussakin suhteessa. Ohi kaikkien ennakko-odotusten Rockfestivaalit ylittivät joka suhteessa ennakko-odotukset. Jär- jestäjille suurin yllätys oli val- taisa yleisömäärä. Yli 40.000 nuorta kuulijaa osallistui kolmen päivän aikana maamme ensim- mäiseen rockjuhlaan. Poliisille suurimman yllätyksen muodosti nuorten hyvä käytös. Minkään- laisia kahinoita ei ollut, ketään el kuollut eikä syntynyt. "Kaikki meni paremmin kuin koskaan uskoimme uneksiakaan. Rockfestivaaleja suunnitelles- samme meillä ei ollut minkään- laista kokemusta tällaisten festi- vaalien järjestämisestä. Monessa suhteessa on järjestelyorganisaa- tio ollut puutteellinen, mutta yleisö on suhtautunut puutteelli- suuksiin erittäin ymmärtäväises- ti", kertoi Turun musiikkijuhlien toiminnanjohtaja Kalevi Kuosa. "Ohjelman valinta tuntuu olleen yleisön mieleen, vaikka pelkä- simme nuorten pitkästyvän pit- kien konserttien aikana ja muut- tuvan levottomaksi. Sunnuntain kevyt ja rauhallinen ohjelma tuntuu sopivan erittäin hyvin viimeiseen festlvaalipälvään "da- gen elter-tunnelmlln", totesi Ka- levi Kousa. Kadonneet ystävät ja tavarat ainoa ongelma Poliisi oli myöskin tyytyväi- nen festivaaliyleisöön. "Nuoret eivät ole aiheuttaneet minkään- laisia vaikeuksia sen paremmin kaupungissa kuin itse Juhla- alucellakaan. Alkoholitakavarlk- koja jouduttiin suorittamaan muutama kymmenen ja huu- mausaineitakaan eivät nämä nuo- ret erityisemmin näytä käyttä- vän", kertoi poliisin toimiupseeri Eino Perko. "Ja ainoastaan kymmenkunta tapausta on Jouduttu ottamaan poliisin suojiin liian riehaantu- misen vuoksi. Nämä kaikki luvut ovat aivan minimaalisia kun ottaa huomioon festivaalien suu- ren yleisömäärän", kertoi toimi- upseeri x Perko. "Suurin vaikeus järjestelyissä, liikenneongelman Iisaksi, oli epäi- lemättä kadonneet tavarat, toisis- taan eksyneet nuoret. Festivaali- alueella toiminut poliisin löytöta- varatoimlsto oli täynnä kadotettu, ja esineitä. Avaimia, lompakoita, kelloja, aurinkolaseja ja laukku, ja. Paljon oli löydettyjä, mutta paljon oli kateissakin. Nuoret et- sivät makuupussejaan, telttojaan ja jopa moottoripyöriäänkin. Ka. dotettujen toisen ryhmän muo- dostivat eksyneet ihmiset. Festi- vaalitoimistossa kirjoitettiin päi- vittäin satoja Ilmoituksia, jotka luettiin konsertin väliajoin. "Seuraavaksi kerraksi täytyy il- meisesti rakentaa suuri ilmoiius- taulu, mihin jokainen saa käydä kiinnittämässä viestinsä kadon- neille ystävilleen", totesi Antero Laiho festivaalitoimikunnasta. "Toinen mahdollisuus olisi järjes- tää erillinen kaiutinjärjestelmä kuulutuksia varten. Käytössä ol- leella systeemillä emme seuraa, valla kerralla tule missään ni- messä toimeen", jatkoi Antero Laiho. Turku tyytyväinen yleisömenestykseen Turku, (HS) Turun musiikki- juhlien siirto elokuun jälkipuolis- kolle on osoittautunut ilmeisen onnistuneeksi toimenpiteeksi. Vii- meisenä juhlapäivänä voitiin juh- lakansliasta todeta, että vaikka lo- pullisia yleisölukuja ei vielS ole- kaan käytettävissä niin juhlat ovat ilmeisesti onnistuneet myös yleisömäärien kohdalla erinomai- sesti. Maksulliset tilaisuudet ovat yleensä olleet loppuun myydyt. Yleisöä on ollut usein tungokseen saakka, myös ilmaisissa tilaisuuk- sissa kuuntelemassa pelimanneja torilla ja käsityolälsmuscossa taikka torvimusiikkia puistoissa. Lisäksi on ollut useita musilkklti- laisuuksia vanhainkodeissa ym. laitoksissa. Viimeistä edellisenä juhlapäivä- nä lauantaina oli lockkonsertin Ii- saksi Sibeliusmuseossa iltapäiväl- lä aanilevykonsertti, jossa esitet- tiin suomalaista nykymusiikkia. Ohjelmassa olivat Bengt Johans- son, Erkki Salmenhaara, Erik Bergman ja Paavo Heininen. Tuo- miokirkko oli täpö täynnä lauan- tal-illan kirkkokonsertissa, Jossa esitettiin Beethovenin Alissa So- lemnis. Esiintyjät olivat Irma Ur- rila, Raili Kostia, Matti Piippo- nen, Matti Salminen, radion sinfo- niakuoro ja Turun kaupunginor- kesteri johtajanaan Ilkka Kuusis- to. Sunnuntaina viimeisenä juhla- päivänä siirtyi vakavan musiikin painopiste Naantaliin, jonka luos- tarikirkossa kaikuivat päivällä pi- detyssä konsertissa kirkkaat po- jan äänet. Esiintyjänä oli King Edward VI School Choir Sout- hamptonista johtajana Eric Merri- man. Yleisöä oli tässäkin tilaisuu- dessa erittäin runsaasti. Tasalaatuista rockia 11 ' seitsemän tunnin ajan Lauantaita voisi kutsua tämän kolmipäiväisen pop-konserttl sar- jan tärkeimmäksi päiväksi. Tuli- han sen kuluessa Ruissalossa esi- tellyksi peräti seitsemän uiko- ja kotimaista taiteilijaryhmää, edel- lisenä päivänä sen sijaan vaati- mattomasti vain neljä. Tällainen- kasautuma el tietenkään suinkaan kuulunut ennakkopilrustuksiln, vaan koitui yksinkertaisesti pel- kästään siltä, ettei tshekkiläinen Flamengo kyennyt erien ilmaantu- maan palsalle, 'kuulemma juutut» tuaan johonkin keski-Eurooppa- laiseen tulliin, Joten se esiintymi- nen oli lykättävä päivää myöhem- mäksi. Ikävä tunnustaa, mutta kii- reesti toimitettava työasia pakotti minut myöhästymään konsertista siinä määrin, että turkulainen ja!- kitietojen mukaan varmaa työtä tehnyt Tylympl kohtalo jäi koko- naan kuulematta. Wigwam Toisena soittanut Wigwan on kokenut olosuhteiden pakosta muodonmuutoksen, joka sitä pait- si on kutistanut sen jäsenluku- määrää yhdellä. Basisti Matts Hulden on opiskeluesteiden takia toistaiseksi noutunut lopetta- maan, ja hänen tilalleen on onnis- tuttu saamaan nuori Pekka Pohjo- la, jdka kovaa kyytiä on pyyhBltä- nyt k&rklbasistiemme Joukkoon. Musiikin periaatteellinen käsitte- lytapa on ennallaan. Tavallisim- min kukin kappale jakautuu lu- kuisiin Jaksoihin, jotka sinänsä si- sältävät melko yksinkertaiset pe- rusainekset. Rytmiikan käsittely on suoraviivaista sekä erittäin dy- naamista, usein myös blues-poh- jaista, ja huolimatta joskus ennä- tysmäisistä sävellyksien kokonais- pituuksista, onnistutaan yleensä hyvin muotovaikutelman säilyttä- misessä eheänä.S Toisena soittanut Wigwam on kokenut olosuhteiden pakosta muodonmuutoksen, joka sitä pait- " si on kutistanut sen jäsenluku- määrää yhdellä. Basisti Matts Hulden on opiskeluesteiden takia toistaiseksi joutunut lopettamaan, ja hänen Ulalleen on onnistuttu saamaan nuori Pekka Pohjola, jo- ka kovaa kyytiä on pyyhältänyt kärkibasistiemme joukkoon. Mu- sifkjn periaatteellinen käsittelyta- pa on ennallaan. Tavallisimmin kukin k&ppale Jakautuu lukuisiin jaksoihin, jotka sinänsä sisältävät melko yksinkertaiset perusainek- set. Rytmiikan käsittely on suora- viivaista sekä erittäin dynaamis- ta, usein myös blues-pohjalsta, ja huolimatta joskus ennätysmäisis- tä sävellyksien kokonaispituuksis- ta, onnistutaan yleensä hyvin muotovaikutelman säilyttämisessä eheänä. Solistisestl ovat orkeste- rin tähdet edelleenkin urkuri Juk- ka Gusta vason sekä laulaja Jim Fembroke, eikä voimaperäistä edelleen kehittynyttä neljättä jä- sentä Ronnie Österberglä myös- kään sovi Jättää mainitsematta. Flamengo, Metro Oivan näytteen Itä-Euroopan beatin tasosta antoivat em. tshek- kiläinen Flamengo sekä unkarilai- nen Metro, jotka mainitussa jär- jestyksessä peräkkäin esiintyes- sään sitä paitsi soivat tilaisuuden niiden keskinäiseen vertailuun. Flamengo laski sävelkielelllsen perustuksensa enemmän vanhalle bluesille ja ylimalkaan pyrki mel- ko pelkistettyyn ilmaisuun. Metro esitti tietyllä tavalla valtavan pal- jon värlkkäämpää musiikkia. Mo- nipuolisesta osaamisestaan huoli- matta se jäeti tietyllä tavalla per- soonattoman jälklvaikutelman. -Vaikutteita oli selvästi otettu esim. sellaisilta suunnilta kuin Deep Purple ja Rolling Stones, osaamatta kuitenkaan käyttää saatuja herätteitä auttamaan omia musiikillisia pyrkimyksiä, vaan nyt yhtye kappale kappaleel- ta muistutti milloin mitäkin niml- bändlä, esim. aloituskappaleessa Deep Furplea, seuraavassa "Rol- larelta" jne. Musiikkltyylitlisestl Metro oli lahkoittumaton. Se esitti samalla ammattitaidolla niin soulia kuin rockiakin. Kuitenkin latinalaisa- merikkalaisella kompilla höystet- tyjä bcat-numeroita esittäessään Metro ehkä parhaiten ilmensi omaa Itseänsä. Huomattavimmak- si jäseneksi sekä säveltäjänä että erittäin teknillisenä Ja idearikkaa- na instrumentalistina kohosi ur- kuri Zoran Sztevanovlty, ja mikä- li tehdään kaneetinomainen yh- teenveto maiden välisistä voima- suhteista, on ilman muuta kallis- tuttava unkarilaisten puolelle, lä- hinnä ammattitaidolllsista syistä. Tasavallan presidentti Vanha ystävämme Tasavallan presidentti kunnioitti läsnäolol- laan myös tätä runsaasti kymmen- tuhantista kansanjoukkoa esittäen kuusi sävellystä, aloittaen kappa- leella Teli me more. Klistämättä- hän yhtyeellä on vankin asema tä- män hetken progressiivista pop- pia soittavien kokoonpanojamme harvalukuisessa katraassa, ja jo- kaista sen jäsenistä (Vesa Aalto- nen rummut, Pekka Pöyry altto- saksofoni-tenorisaksofonl-hullu, Jukka Tolonen kitara, Mosse Groundstroem basso, Franck Rob- son laulu) pidetään kotlmaislttain alansa huippuina. Jälki on todella • korkealuokkaista, Ja yhtyeen täy- dellinen onnistuminen on pikem- minkin kiinni emotionaalisista kuin osaamissyistä. Tämänkertainen esiintyminen ei kenties tullut lukeutuneeksi ai- van "pressan" parhaimpiin, mutta kaikkensa yrittämättäkin orkeste- ri tarjosi kuitenkin enemmän kuin pohjanoteerauksen myöhem- min soittaneille muukalaistaitu- reille, jopa sellaisellekin ensemb- lelle kuin Colosseum. Blue Mink Blue Minkin esiintymistä näillä beatmessuilla voitaneen pitää erittäin suotavana jo sen esittä- män linjan erilaisuuden takia. Se oli kuin virkistävä suohku neljän jokseenkin samansukuisesta läh- teestä musiikkinsa ainekset am- mentavan orkesterin jälkeen. Täs- sä on muuan niistä funktioista, jotka järjestäjien tulisi huomioida soittojärjestystä etukäteen apri- koitaessa ja suunniteltaessa. Mitään musiikillisesti mullista- vaa el tässä yhteydessä tieten- kään kuultu. Blue Mink kertasi lä- hinnä omia levytyskappalaltaan taikka tunnettuja yleismaailmalli- sia hittejä. Esimerkkinä näistä vaikkapa Beatles-melodia Get Back. Aksentti tämän kokoonpa- non kohdalla osuikin aivan toi- saalle kuin kokeiluun. Kyseessä oli rykelmä alan huippuluokan ammatti-lhmisiä, jotka sen kym- memmittäkorukuvloltta esittivät suoraviivaista, Jykevää beattia yksinkertaisessa musiikillisessa muodostelmassa. Kaksiäänisesti lauletut stemmat (Madeleine Bell ja Roger Cook) taustanaan roteva säestysryhmä (Roger Coulam pia- nourut, Alan Parker kitara, Her- bie Flowers basso ja Barry Mor- gan rummut) Blue Minkin kansan- suosio oli syystä eräs päivän par- haita. Daddy Longlegs Tämän toisen päivän viimeistä edellisen ensemblen Daddy Long- legsin -esiintymistä häiritsivät muutamat onnettomuudet, Joihin yhtyeen jäsenet (Steve Hayton ki- tara ja laulu, Kurt Palomäki Bas- so ja laulu, Clif Carlson rummut sekä Moe Armstrong laulu) eivät mitenkään olleet edesvastuussa. Ensin h&irltst liikenteestä johtuva myöhästyminen ja sitten esiinty- misen aikana sattuneet sähkökat- kot, jotka tavantakaa mykistivät mm. basson. Musiikillisesti Daddy Longleg- sln painavin vlatti oli kitaristi Ste- ve Hayton, jonka sooloissa kuvas- tui sekä pitkälle viety taituruus että kelvollinen musiikillinen ma- ku. Rumpalia voidaan kiittää eri- nomaisen hienostuneesta rumpus- howsta, joskin hänen valppaudes- saan silloin tällöin oli toivomisen varaa, mikä ilmeni pieninä ba- lanssihäirioinb. Tyylillisesti DLL pyrki anta- maan mahdollisimman moni-il- mcistä kuvaa itsestään soittamal- la Coyntry and Westem-musiikis- ta alkaen koko skaalan lävitse. Parhaiten bändi onnistui kcski- tempoisen bluesin parissa. Vaik- kakin musiikin yleiskuva oli san- gen pelkistetyn suoraviinainen, oli siihen siroteltu runsaasti ns. kikkoja, jotka kieltämättä pikan- tistl maustivat esityksiä. Yhtyee- seen viimeksi liittynyt jäsen, la- valla hillittömästi riehuva Moe Armstrong el sanottavammin pai- nanut sävcltaitccllista vaakakup- pia mihinkään suuntaan. Vastasi- pahan kuitenkin parista reheväs- tä Coyntry and Western-numeros- ta. Yleisö kyllä oli tyytyväinen ja Daddy puolestaan kiitteli yleisön taholta saamaansa vastakaikua, joka ilmeisesti korvasi sähkökat- kojen aiheuttamat harmit. Colosseum Jon Hiseman's Colosseum oli luonnollisesti päivän odotetuim- pana vieraana sijoitettu viimei- seksi. Yhtyeessä soitti nlmlvahvo- ja muusikoita, joista peräti kolme oli työskennellyt beat-musiikin Grand old manin John Mayall'in Bare Wires kokoonpanossa. Jos Colosseumilta yleisön tahol- katson heidän vähintäin nämä en- tä paljon odotetuinkin, niin kyllä nakkovaateet täyttäneenkin. Mu- siikki oli yllättävän tonaalista ja undergroundmusiikille tyypillisiä keinoja viljeltiin suhteellisen säästeliäästi johtuen kenties Mayallin vaikutuksesta. Esitettä- vä materiaali pohjautui suoras- taan pääosaltaan bluesiin. Mate- riaalin — niin bluesperäistä kuin se olikin— käsittelytapa sisälsi si- nänsä siinä määrin omintakeisia ratkaisuja, että uskallan puhua erittäin persoonallisesta orkeste- rista. Yhteissoitto oli mahdollisim- man rikkeetöntä ja jotkut yksi- tyissuorltukset suorastaan loista- via. Rumpali Jon Hisemanla pide- tään eräänä maailman huipuista ja hänen Eoolonumeronsa ainakin teknlikkanäyttönä lienee kiinnos- tanut kovasti varsinkin paikalla olleita k.o. instrumentin soittajia. Varmasti samanlaista hämmästys- tä tunsivat saksofonin soiton har- rastajat seuratessaan Dick Hecks- tall-Smlthln edesottamuksia soit- timiensa sopraano- ja tenorisakso- fonin kanssa, jolta hän Roland Kirkln tapaan silloin tällöin pu- halsi myös yhtaikaiueatl. Ylimalkaan tuntui tämä rock- festivaalien toinen päivä huomat- tavasti tasalaatuisemmalta kuin eilinen huolimatta siitä, että esiin- tyneitä ykslkköjB oli jopa kolme enemmän. Sinänsä voidaan sitten keskustella siitä, onko suotavaa järjestää niin, ettfi jokseenkin yh- tämittaista kuuntelua riittää run- saaksi seitsemiksi tunniksi. Lop- putuntetna alkaa kyllö pJtkSjän- nltteUlnkln vastaanottokyky hil- jalleen herpautua. J. A. HEIKKILÄ — Argentiinalainen kirjailija Jorge Lula Borges, 71, on saanut yhtelsamerikkaialsen kirjallisuus- palkinnon, jonka arvo on 25.000 dol- laria, yli satatuhatta markkaa. Palkinto annettiin Borgesille Bra- siliassa pidetyssä pohjola- ja ete- läamerikkalalsten kirjailijoiden kokouksessa. (AP)
Transcript of Woyzeck Tampereell Jorma Panula yhteisomaisuutta."Ki-rotun runoilijan" jalansija suoma-laisessa...
Maanantaina elokuun 24. pnä 1970 HELSINGIN SANOMAT KULTTUURI 11
Loistavat piiat, haalea Keskustelua Rockin rajaton riemu^^^ l ^*. ̂ a*««-> ^-* Ur̂ «A «• *t l X^ A
Woyzeck TampereellaT a m p e r e , (Sole Uexkull) Jean Genetin Piikojen
kaikki näytännöt Tampereen Teatterin Pikkuteatterissa onteatterikesän ajaksi myyty ehdottomaan loppuun. Niiden Ke.sään matkustaneiden, jotka eivät nyt mahdu mukaan, kan-nattaa syyskauden alettua ja Piikojen esittämisen jatkues-sa palata katsomaan Anja Rasasen Clairen ja Ritva Val-kaman Solangen, yhteistyöä. Mitkä näyttelijättäret! RauliLehtosen ohjaamana Piiat ottaa paikkansa teatterikesänesitysten kirkkaalla huipulla.
Tampereen Työväen Teatterin Woyzeck, jonka ensi-iltaan Kesiin ohjelmatungoksessa kiirehdittiin suoraan Pik-kuteatterin Piikojen ensi-illasta, ei päässyt samalle huipul-le. Georg Buchnerin mestariteoksen selkeä temaattinenhahmottaminen oli nostanut vettä yli pään Pentti Kotka-niemelle, nuorelle ohjaajalle, joka tässä vaiheessa oli lä-hinnä ulottunut hyvin toimivaan ja hyvin hallittuun näyttä-mölliseen ratkaisuun.
Tampereen teatterin Pilat on to-dellakin näytelmän suomenkieli-nen kantaesitys, vaikka GenetinLes Bonnes Jo runsaat parikym-mentä vuotta on maailmalla ollutteattereiden taajaan viljelemää jamonenlaisia tulkintanäkemyksiäkokenutta yhteisomaisuutta."Ki-rotun runoilijan" jalansija suoma-laisessa teatterissa on ollut kapea.Tähänastiset Genet-esitykset ovatnopeasti laskettavissa: Tampe-reen Teatterin 60-vuotisjuhlienParveke, Intimiteatterin Siree-ninkukka, Pilat Jungfruleken ni-misenä Ruotsalaisessa Teatterissajo nelikymmenluvun lopussa.
Tunnustan miettineeni etukä-teen, mahtaisiko ajankohta juurinyt olla otollisin Genetin varhai-sen näytelmän myöhäiseen, suo-menkieliseen esiittastumlseen.Missä määrin Juuri nyt kiinnostai-si "sadomasokistinen orgia","näytelmä alennustilan ja alenta-misen nautinnosta", "brutaahsuu-den ja kauhun hekumasta"; nämäja samantapaiset määreethän kuu-luvat Piikojen laahukseen. Kuin-ka vastaanottavaisia juuri nytolemme rikoksen romantiikalle,perversiteetin lyriikalle, sellaise-na kuin ne esiintyvät Genetin var-haisndytelmässa?
Turhia arveluita, osoitti Tampe-reen Teatterin esitys. Se todistiPiikojen tekstin myös tänäänsuunnattoman mielenkiintoiseksi.Se Johdatti ajattelemaan, että Ge-netistä on Genetin omin avuinkasvanut myytti, jonka omaksu-minen sellaisenaan saattaa kään-tyä liian huokeaksi ja mutkatto-maksi.
Rauli Lehtosen yhteistyössänäyttelijöiden kanssa ohjaamatulkinta ei ole tyytynyt tuijotta-jaan Piikojen tuttujen ja toistet-tujen määreitten laahuksia. Onlähdetty liikkeelle selkeästä ja lu-jasta tekstin analyysistä. Teks-ti on todellakin saatu luovut-tamaan se jatkuva kehä näennäi-sia ja reaalisia kysymyksiä, pitkiäperspektiivejä yhteiskunnallisiinasenteisiin ja ihmisroolin asentei-
siin, josta Rauli Lehtonen on pu-hunut ohjaajan sanassa.
Tämä tulkinta el ole ottanut pa-kollisiksi kuvioikseen alennusti-lan hekumaa ja sadomasokististaorgiaa. Se tarkastelee tekstistäkuoriutuvia asenteita kirkkaassavalaistuksessa ja ääriviivoittaa neterävästi ja tyynen asiallisesti.Kuitenkaan tämä ei sulje esityk-sestä pois ääripisteet yllkarkaa-van irrcaalisen leikin ja Genetinsanonnan runouden ulottuvuuk-sia.
Claire ja SolangePiiat palvelevat nöyrästi Rou-
vaansa, jota he vihaavat ja rakas»tavat, niinkuin vihaavat ja rakas-tavat toisiaankln. Kun Rouva onpoissa he valtaavat hänen bou-duaarinsa ja pukunsa. Claire esit-tää Rouvaa, Solange esittää Clal-,rea. Rooli antaa heille persoonalli-suuden, rooli avaa sulut ja pääs-tää purkautumaan patoutuneet so--siaaliset ja inhimilliset kaunat,eroottiset unelmat, toiveet, pelot.Rooli suo kummankin vuorotellennousta niskan päälle ja alistuakantapään alle. Rooli suo yliot-teen Rouvasta — ja kuka lopultajuo Rouvan lehmuksenkukkatee-hen sekoitetun myrkyn, Claireko?
Rouva on Tampereen Teatterinesityksen heikko kohta. Riitta Se-linin tämän vaiheen keinoista onpitkä matka siihen koturnlkengil-le korotettuun, kylmisti ja keino-tekoisesti loistavaan hahmoon,jonka Karl Lepistön puvustus an-taa hänelle ja joka Ideana sinänsävoisi toimia yhtä hienosti kuinErkki Koivuniemen ja Rauli Leh-tosen peiliseinäinen näyttämö.Rouvan lempeys jää backfishinlempeydeksi. Se on kaukana vi-hattavan ylimielisestä murujenheitosta ylhäältä alas.
Rouva on roolileikin käynnistä.Tämän esityksen tekevät piiat lä-hes ilman rouvaa. Anja Rasasenja Ritva Valkaman työn tasostapuhuu jo se, että esitys silti nou-see nain voitolliseksi. Anja Rasa-
Madame ja hänen palvelijattarensa Jean Genetin Piioissa TampereenTeatterissa:'Riitta Selin (yllä keskellä), Ritva Valkama (vas.) ja AnjaRäsänen.
Woyzeck ja Marie, Veikko Sinisalo Ja Kirsti Wallasvaara, TampereenTyöväen Teatterissa.
nen, jonka ennestäänkin tiesimmeerinomaiseksi näyttelijäksi, onvielä lisännyt mittaansa hämmäs-tyttävästi. Hänen Clairensa sijoit-tuisi korkealle missä tahansa.Minkälaista asteikkoa hän hallit-see, Piian korkeassa ylavireessänayttelemästd Rouvan roolista ai-na Clairen omaan hahmoon, jossahenkinen orjuutus sanan monessamielessä on suoraan kääntynytkoko fyysiseksi olemukseksi,asentoon, kasvonpiirteisiin, kaik-keen. Miten erehtymättömiä ja il-maisuvoimaisia hänen keinonsaovat kauttaaltaan, Ennenkaikkea:miten hän pystyy kartoittamaanreaktioita alueilla, missä mikäänei ole itsestään selvää, avaamaanperspektiivin toisesta kuin kiina-laisessa rasiassa.- Ritva Valkaman Solange ja An-ja Räsäsen Claire täydentävät hie-nosti toisiaan. Asenteet ja ihmis-
' roolit kartoittuvat kahdesta eripeilistä. Ritva Valkaman realisti-semmat, pienemmät mutta ehdot-toman puhtaasti ja monitahoisestiilmaisevat keinot luontuvat täs-mälleen Solangelle, joka on ruma,mielikuvitukseton, eikä edes rou-van roolissaan osaa näytellä. Hänon henkisesti proletaariksi poljet-tu, häniä* vapauttaa vihansa sylke-minen suihkuna rouvan bouduaa-rin seinille. Ritva Valkaman an-siosta Piikojen yhteiskunnallinenaspekti saa tässä esityksessä osan-sa poikkeavan voimakkaasti jaseivästit
Woyzeck yli voimienOn hyvä antaa ohjaajien koetel-
la voimiaan ja kehittyä vaativissaja uusille alueille vievissä tehtä-vissä niinkuin Tampereen Työ-väen Teatterissa on viime aikoinatapahtunut hedelmällisin tulok-sin. Pentti Kotkaniemi näyttääkuitenkin saaneen Georg Buchne-rin \Voyzeckin osalleen liian var-hain. Esityksen muotoajana häntosin osaa asiansa nyt huomatta-vasti pitemmälle kuin esim. taan-
noin tekemässään tsekkilaisessaTohtori Burken ihmeellisessä il-tapäivässä.
Woyzeckin nopeina kuvaelma-valayksma kertova rakenne, jollaBuchner jo varhain ennakoiBrechtin eeppistä teatteria, toteu-tuu Paavo Piirosen puukorokkei-ta käyttävällä näyttämöllä hyvin,ratkaistuna. Vaihdot eivät tapah-du vain iskevästl ja ripeästi, vaanmyös mielekkäästi suunniteltuina,omaa johdunmukaisuuttaan ra-kentaen. Esityksen ulkoiseen hah-moon on myös tavoitettu vankkatuntuma viime vuosisadan saksa-laisen militääriyhteiskunnan an-
' keuteen, kuvitusten murheisuu-teen, ilmapiirin ja asenteiden kar-keuteen. Muodollisessa suhteessatässä kokonaisuudessa on linjaaja määrätietoisuutta, t
Woyzeckln sisällön ja teemojenvälittämisessä samoja' avuja on,sen pahempi, perin vähän. Koko-naisuus on epämääräinen ja haa-lea. Mitä se sanoo? Minkä vuoksitässä on tehty teatteria?
Veikko Sinisalon sotilaspalveli-ja Woyzeckin ansiosta. Se sanoojotakin haikailematta hyväksikäytetyn, poljetun ja alennetunihmisen tilasta, mutta silti ei edesnähdä sitä \Voyzeckia, jonka Sini-salon mittainen näyttelijä pystyisitekemään esityksessä, joka tietäämitä se tekee ja minkä vuoksi. Hy-väksikäyttäjistä ja alentajista,kapteeneista, sotilaslääkäreistä jamuista, esitys sen sijaan sanootuskin mitään, eikä niistä syistä,siitä yhteiskunnasta ja niistä ajat-telutavoista, jotka tekevät heistäpolkijoita ja suovat heidän olla si-tä.
Sellaisesta näyttelijäkunnastakuin Tampereen Työväen Teatte-rin saattaa näköjään l oh j et a näin-kin epämääräisiä ja meltoja suori-tuksia kun kokonaisuus tehdäänlinjaa ja määrää vailla. KirstiWallasvaaran uskoton Marie onpoikkeus. Se on verevä ja elävätyö sinänsä ja siinä näkyy jossainmäärin aiheita motivointiinkin.
Lapsi- ja kouluteatteritaistelevat elintilasta
T a m p e r e (Kirsikka Sii-kala) TeatterinohjaajienLiiton sunnuntaisessa semi-naarissa pohdittiin ja ruodit-tiin laajamittaisen koulu- jalapsiteatterikentän ohjel-mia. Keskustelu paljastimahtavia aukkoja tämänteatterialueen kaikilla rinta-milla alkaen koulujen ope-tussuunnitelmista ja opetta-jakoulutuksesta, päätyenaliarvostuksesta johtuvaanteatterilaisten haluttomuu-teen ja määrärahojen jaossatapahtuvaan valtavaan epä-suhtaan.
Seminaarissa nähtiin alustukse-na kaksi Skolteatternin meillätoistaiseksi ainutlaatuista ja tär-keää kouluteatteriproduktiotaLaila Aminoffin, Berit Lundellin,Mikael Huldenln ja Margaretavon Martensin valmistamana.
Vastaavan ongelmakentän kar.taittamisessa el tämän paritunti-sen seminaarin aikana päästy al-kua pitemmälle. Valkeuksia löy-dettiin sieltä ja täältä; päällim-mäiseksi nousi kysymys rahoituk-sesta, määrärahojen puutteestasekä apu. ja tukirahojen epäsuh-taisesta käytöstä.
Kouluhallituksen edustaja kou-luneuvos Eero Lemola esitteli pe.ruskoulun opetussuunnitelmassaesiin tulevia seikkoja luovan il-maisun käytöstä eri aineiden yh-teydessä, toisaalta oppilaiden it-sensä tuottamana teatterina ja toi-saalta opetusmetodina ja terapia-na käytettävän näyttämöilmaisunosalta.
Opetuksessa hyväksi käytettäväteatteri todettiin hyödyttömäksija Jopa vahingolliseksi, jos opet-tajien asiantuntemus jää puut-teelliseksi Asiat on järjestettäväensin opettajakoulutuksen tasol-la ennen menetelmien vakiin-nuttamista kouluihin. •
Pienryhmät vaillataloudellista tukea
Seminaarissa korostettiin teat-terin ammattilaisten vastuutalapsiyleisön tarpeiden huomioi-misessa, laitosteattereiden ohjel-mistoa ja tavoitteita muokat-taessa.
Laitosteattereiden lapsi- ja nuo-risoyleisön puutteellisen palve-lun syynä näyttää kuitenkin ole-van kunnallisen teatterin ikui-nen ongelma: byrokratian kan-keus ja koneiston liikkumatto-muus. Jotta laitosteatteri voisikoota oman lapsiteatteriryhmän-sä ja lähteä liikkeelle sinne, mis-sä yleisö on, tarvittaisiin eri or-ganisaatio ja erillisiä määrära-hoja.
Lapsiteatterin paitsio näyttääenimmin olevan kiinni, kutenKurt Nuotio totesi, työntekijöi-den omista — se on halvempiar-voista työtä — asenteista.
Luokkahuoneteatterin ja kou-luteatterin tekijöiden esitellessäkokemuksiaan kouluissa nousiesiin vain ohimennen sisällölli-sen vapauden kariutuminen kou-lujen johtokuntien, rehtoreiden jatarkastajien kaavoittuneisiin kä-sUyksiin siitä, mitä teatterissasopii olla ja mitä ei. Sensuurin
Euomi on niin ulkopuolelta kou-ijen pyrkivien ryhmien, edessä
kuin teiniteattereiden työskente-lyn esteenä.
Ilmaisteatteriakaikille lapsille' Vasa-seminaariin osallistuneetKurt Nuotio ja Jussi Helminenesittelivät katsauksen - muidenpohjoismaiden koulu- ja lapsi-teattcreiden asemaan ja toiminta-kenttään sekä Vasa-seminaarinjulkilausumaan täydennettyä eri-tyisesti meikäläisten epäkohtienkorj ausvaatimuksilla.
Yhteiskunnan "velvollisuus onhuolehtia siitä, että kalkki lap-set pääsevät osalliseksi teatteria*ta maantieteellisestä, taloudelli-sista ja sosiaalisista olosuhteista
riippumatta, todetaan julkilausu-massa.
"Vaadimme, että julkistenvarojen jakaminen teattereilletapahtuu toisin perustein kuinnyt. Lasten ja nuorten teatterinsaamien varojen on oltava suh-teessa tämän väestöryhmänsuuruuteen.
Sen lisäksi vaadimme valtiontukea vapaille teatteriryhmille,jotta ne pystyvät toimimaansamoin edellytyksin kuin lai-tosteatterit. Ilmainen teatterion tehtävä mahdolliseksi kai-kille lapsille ja nuorille julkisinvaroin.
Kansallisteattereiden, kaupun-ginteattereiden jne. lapsille januorisolle suunnattu toimintaon siirrettävä pääasiallisesti tä-män yleisön omaan, ympäris-töön.
Teattereiden tulee olla myösitsestään selvä osa koulun toi-minnasta. Vapaille ryhmille jalaitosteattereille tulee järjestäämahdollisuus näytellä kouluai-kana. , Kouluviranomaisten,koulun johdon tai opettajien eitule yksinään voida päättääteatterivierailuista vaan oppi-laille on annettava todellinenvaikutusmahdollisuus. Teatteritai ryhmä — ei koulu tai vas-taava laitos — päättää sisällöstäja muodosta.
Nämä toimintamuodot asetta-vat teatterin työntekijöilleuusia vaatimuksia, joihin onvastattava muutetulla koulu-tuksella ja mahdollisuuksillajatkuvaan jatkokoulutukseen.Lasten- ja nuorten teatteritek-niikalle ja problematiikalle onannettava suuri sija. Koulutuk-sen on oltava sellaista, ettänäyttelijä pystyy toimimaanmyös keskusteluissa ja pedago-gisessa työskentelyssä. Sama-'ten täytyy kouluissa ja vapaa-aikatoiminnassa työskentele-vien draama- ja teatteriopetta-jien pätevyys taata päämäärienmukaisella koulutuksella, Jokajärjestetään teatterityöntekijöi-den koulutuksen yhteyteen", to-detaan julkilausumassa.
tapahtuu tänääntampereen teatterikesä
12 Kasper-vaunut Tesomassa, 14Raholassa, 14.30 Puistoteatterl, 15lastensirkus, 15.30 Kasper-vaunutAla-Pispalassa, 16.30 lastensirkus,17.30 Kasper-vaunut akvaario-pla-netaariossa, 18 Pelastus Sampolas-sa, 18 \Vindsorin iloiset rouvat,Hameenlinnan kaupunginteatteriTT:ssa, 18 Seitsemän veljestä Pyy-nikilla, 18.30 Karvaisten naistenhistoria, Collegium artium Pikku-teatterissa, 19 Neiti Julie, Draa-mastudion työryhmä yliopistonteatterisalissa, 20 30 Pelastus, 21.15Anna-Liisa, Mikkelin teatteriTTT:ssa, 21.15 Ukko Marojen du-kaatit, TTT Frenckellin pihalla,21.30 Piiat, TT Pikkuteatterissa, 22Lysistrate, Opetusteatteri yliopis-ton teatterisalissa, 01 Talfaomega.
Venetsiassa Unesconkulttuurikonferenssi
Unesco järjestää kansainvälisenkulltuurikonferenssin Venetsiassa24, elokuuta — 2. syyskuuta. Kon-ferenssissa käsitellään kulttuuri-poliittisia, institutionaalisia sekähallinnollisia ja taloudellisia ky-symyksiä.
Tämänkaltainen maailmanlaa-juinen (konferenssi järjestetäännyt ensimmäistä kertaa. Suoma-laisen valtuuskunnan puheen-johtajana on opetusministeriJaakko Itälä ja muina Jäseninähallitusneuvos Ragnar Meinan-der, osastopäällikkö Kalervo Sii-kala ja arkkitehti Erik Kräk-ström. Valtuuskunnan asiantunti-jana ja sihteerinä toimii Unesco-toimikunnan pääsihteeri EsaPeltonen.
Musiikinharrastajienkurssi Vaasassa
Amatöörimuusikkojen leiri jär-jestettiin viikonvaihteessa yaa-sassa. Kurssin yleis johtajana'toi-mi kapellimestari Eino Haipus.
Leirille oli kokoontunut run-saat kolmekymmentä soittajaamaakunnan puhallin- ja jousior-kestereista. Tilaisuuden järjestiSulasolin Etelä-Pohjanmaan piirija siihen oli myöntänyt varojaVaasan läänin taidetoimikunta.
Jorma Panulatäsmentää
Jorma Panula oikaiseetanskalaisen uutistoimistonvälittämää uutista kiinnityk-sestään Ärhusin orkesterinkapellimestariksi. (HS23.8.). Panula toteaa, että ky-symyksessä on vain sarjavierailukonsertteja eikä lo-pullinen lähtö Helsinginkaupunginorkesterista. Hänviittaa kuitenkin, ettei jäl-kimmäinen vaihtoehtokaanole mahdoton, jos kiista kon-sertti- ja kongressitalon käy-töstä kallistuu voittopuoli-sesti kongresseihin.
Jorma Panula:Lehtenne sunnuntain numeros-
sa on julkaistu tanskalaisen uutis-toimiston välittämä uutinen, jossasanotaan minun siirtyvän tämänkauden alussa Tanskaan Ärhusinorkesterin kapellimestariksi "toi-mittuani Helsingin kaupunginor-kesterin kapellimestarina". Uuti-nen on osittain harhaanjohtava,joten lyhyt selvennys lienee pai-kallaan.
Kysymyksessä ei ole vakinai-nen kiinnitys, vaan joukko vierai-lukonsertteja, jotka johdan sil-loin, kun Helsingin kaupunginor-kesterilla on vieraileva johtaja.Tässä vaiheessa on siis ennenai-kaista puhua minusta Helsinginkaupunginorkesterin entisenä ka-pellimestarina. Näyttää tosin sil-ta, että saatan hyvinkin olla sellai-nen juuri sopivasti silloin, kunTöölönlahden rannan rakennus-työ tulee valmiiksi. Kaikkihanovat nimittäin lehdistä huoman-neet, että rahapiirien edustajatovat ryhtyneet painostamaan voi-mallisesti Helsingin kaupunginjohtoa saadakseen alun perin kon-serttitaloksi ja vain kesäisin kong-ressikäyttdön suunnittellun ra-kennuksen muutetuksi voittopuo-liseksl kongressitaloksi.
Tällainen hanke tietäisi toteutu-essaan sitä, että kaupunginor-kesterin koko tämän vuosisadanajan odottamat edellytykset täysi-painoiseen taiteelliseen työskente-lyyn riistettäisiin siltä. On tieten-kin selvä, että en pidä mielekkää-nä ryhtyä harjoittamaan kaupun-ginorkesteria, jos olosuhteetmuuttuvat huonommiksi eivätkäparemmiksi. Kun Helsingin kau-pungin korkeimman johdon kantanäyttää tällä hetkellä tiedoistapäätellen kallistuvan kongressienhyväksi ja musiikkielämämmetappioksi, on tietenkin selvä, ettäminä tällaisten näkymien vallites-sa olen pakotettu käyttämään tar-joutunutta tilaisuutta hyväksenija siirtymään alustavasti toisellajalalla kaupunkiin, joka asukaslu-vultaan pienempänäkin tuntuuhaluavan tarjota toisenlaiset edel-lytykset musiikin tekemiseenkuin Suomen pääkaupunki.
Asioista voitaisiin tietenkinneuvotella ja talossa päästä jon-kinlaisen yhteiselon takaavaan so-puratkaisuun. Tätä olenkin ehdot-tanut kesäkuussa kaupungin joh-dolle lähettämässäni kirjelmässä,jossa myös tosin samalla viittasinsiihen, että ainoa mahdollisuutenisaattaa olla jättää paikkani käy-tettäväksi. Pallo on kaupunginjohdolla — herrat kaupunginjoh-tajat ottakoot ja päättäkööt!
Peruutuksistapahaa mieltä
Tampere (HS) Ainakintoista sataa vierasta pettyi Tam-pereen teatterikesän järjestelyi-
hin Ylioppilasteatterin peruutettuasyytä ilmoittamatta Konnankouk-kuleikki-esityksensä. Tämä oli toi-nen kerta, kun teatterikesän ylei-sö turhaan saapui katsomaan Yli-oppilasteatteria. Perjantaina teat-teri siirsi näytSntöään puolitoistatuntia, koska esiintyjät olivat ol-leet toisen näytelmän harjoituk-sessa.
Konnankoukkuleikkiä turhaankatsomaan tulleille jaetut vapaa-liput muihin näytäntöihin eivätvähentäneet pettyneltten lastenitkeskelyä. "Tämän päivän kuu-mimmaksi näytelmäksi" luonneh-tivat leikkiä vanhemmat, jotkaeri puolilta maata olivat lapsi-neen tulleet viettämään lauantai-ta teatterikesässä. Sitkeästi näy-täntöä odottaneelle yleisölle eikerrottu peruutuksen syytä.
Puolen tunnin odottelun jäl-keen yleisölle jaettiin vapaalip-puja korvaukseksi. Monet kuiten-kin ehtivät poistua tätä ennen.Järjestäjät eivät osanneet kertoa,miksi näyttelijöitä ei ilmaantu-nut paikalle esitysajaksi. Pidet-tiin mahdollisena, että esiintyjätolivat sillä hetkellä kiinni muu-alla.
MusiikkisyyskuuMontreux-Veveyssä
Vuoden Septembre Muslcal, jär-jestyksessä 25. pidetään Montreux'issä ja Veveyssä 28. elokuuta —4. lokakuuta. Tällöin on muunmuassa kuusi sinfoniakonserttiaja yksi plauo-llta. Kahtena sun-nuntaina pidetään perhekonsert-teja. Chateau de Chillonissa omis-tetaan kaksi konserttia Bachilleja hänen pojilleen. Avantgarde-konsertteja sisältyy ohjelmaan sa-moinkuin koulukonserttl ja urku-konsertti St. Mortin kirkossa Ve-vey'ssä. Sveitsiläiset Jullea-Fran-cois Zblnden ja Heinrich Suter-mlester ovat säveltäneet esitettä-vät teoksensa 25-vuotlsjuhlankunniaksi. Solisteina esiintyvätmm. Yehudi Menuhin, György
Cziffra, Pierre Fournler ja And-r£s Segovla ja orkesterin johtajinaWolfgang Sawallisch, Rene Klop-fenstein ja Rudolf Baumgartner.
Kotimainen uutuusRiihimäen Teatteriin
'Uuden kotimaisen näytelmänkantaesitys on tulossa RiihimäenTeatteriin. 8. 9. esitetään ensi ker-
, ran juhlanäytäntönä Riihimäen jaRiihimäen—Pietarin radan sata-vuotisjuhlavuoden näytelmäkil-pailun voittajateos, riihimäkeläi-sen Kalervo Töyrylän eeppinennäytelmä "Korpit ovat kylläisiä",joka sijoittuu suurten nälkävuo-sien ja Pietarin radan rakentami-sen aikaan satakunta vuotta sit-ten. Ohjaaja on teatterinjohtajaPentti Lähde, ja näyttelijöitä onmukana parikymmentä. Töyryläon uusi nimi näytelmäkUjailljolt-temme joukossa, sillä kolmisenviikkoa tämän hänen esikolsnäy-telmänsä palkitsemisen jälkeenhän sai toisen sijan näytelmälläSivuraiteella Porin näytelmäkil-pailussa. Sivuraiteen kantaesityson Porissa tammikuussa.
päättyi syyssateessaT u r k u (HS) Elämältä se maistui. Kolme päivää rockin rajatonta riemua, mietoja
viinejä ja viileitä öitä. Sunnuntaina Ruissalo maistui jo vahan syksylle ja ikävälle. Aa-mulla alkanut tuuli ajeli edessä paperinpaloja, kolisteli tyhjiä coca-colapurkkeja. Pienetsadekuurot kertoivat alkavasta syksystä ja koulusta, jonne suurin osa festivaaliyleisöstäsyyskuun ensimmäisenä päivänä hakeutuu.
Ruisrockin viimeisen päivänsuosituin esiintyjä oli epäilemät-tä kansanpelimanni Konsta Jylhä.Yli kymmentuhantinen ylelsö-Joukko antoi valtaiset suosion-osoitukset Konstan saapuessa la-valle ja aloittaessa PeltoniemenHintrlikan surumarssin. Kappa-leen surumielisessä sävelessä -oliilmeisesti jotain mikä sai lähtö-puuhlssaan olevan nuoren yleisönhiljenemään ja muistelemaanrockin huumassa vietettyjä päi-viä.
Nuori rockpolvi el! todella mu-kana kansanpelimannimusiikissa.Konstan paremman polkan alku-sävclten mukana yleisö yhtyikappaleen rytmiin kättentaputuk-sin. Tuskin edes Kaustisten juh-layleisö koskaan on yhtä aidostielänyt Konstan soitossa.
Rockfestivaaliyleisbn innostu-nut suhtautuminen kansanpeli-mannlmuslikkiin huipentui nuor-ten huutoihin "Konsta takaisin,Konsta takaisin". Ja Konsta tulivielä kerran ja soitti. Näklslpäjoskus 15.000-pälsen alkuistenjoukon huutamassa lavalle Co-losseumin tai Argentln. Sinä päi-vänä olisivat monet keinotekoisetraja-aldat nuorten Ja ns. aikuis-ten välillä kaatuneet. Ei ainoas-taan musiikissa, vaan monessamuussakin suhteessa.Ohi kaikkienennakko-odotusten
Rockfestivaalit ylittivät jokasuhteessa ennakko-odotukset. Jär-jestäjille suurin yllätys oli val-taisa yleisömäärä. Yli 40.000nuorta kuulijaa osallistui kolmenpäivän aikana maamme ensim-mäiseen rockjuhlaan. Poliisillesuurimman yllätyksen muodostinuorten hyvä käytös. Minkään-laisia kahinoita ei ollut, ketäänel kuollut eikä syntynyt.
"Kaikki meni paremmin kuinkoskaan uskoimme uneksiakaan.Rockfestivaaleja suunnitelles-samme meillä ei ollut minkään-laista kokemusta tällaisten festi-vaalien järjestämisestä. Monessasuhteessa on järjestelyorganisaa-tio ollut puutteellinen, muttayleisö on suhtautunut puutteelli-suuksiin erittäin ymmärtäväises-ti", kertoi Turun musiikkijuhlientoiminnanjohtaja Kalevi Kuosa.
"Ohjelman valinta tuntuu olleenyleisön mieleen, vaikka pelkä-simme nuorten pitkästyvän pit-
kien konserttien aikana ja muut-tuvan levottomaksi. Sunnuntainkevyt ja rauhallinen ohjelmatuntuu sopivan erittäin hyvinviimeiseen festlvaalipälvään "da-gen elter-tunnelmlln", totesi Ka-levi Kousa.Kadonneet ystävät jatavarat ainoa ongelma
Poliisi oli myöskin tyytyväi-nen festivaaliyleisöön. "Nuoreteivät ole aiheuttaneet minkään-laisia vaikeuksia sen paremminkaupungissa kuin itse Juhla-alucellakaan. Alkoholitakavarlk-koja jouduttiin suorittamaanmuutama kymmenen ja huu-mausaineitakaan eivät nämä nuo-ret erityisemmin näytä käyttä-vän", kertoi poliisin toimiupseeriEino Perko.
"Ja ainoastaan kymmenkuntatapausta on Jouduttu ottamaanpoliisin suojiin liian riehaantu-misen vuoksi. Nämä kaikki luvutovat aivan minimaalisia kunottaa huomioon festivaalien suu-ren yleisömäärän", kertoi toimi-upseeri xPerko.
"Suurin vaikeus järjestelyissä,liikenneongelman Iisaksi, oli epäi-lemättä kadonneet tavarat, toisis-taan eksyneet nuoret. Festivaali-alueella toiminut poliisin löytöta-varatoimlsto oli täynnä kadotettu,ja esineitä. Avaimia, lompakoita,kelloja, aurinkolaseja ja laukku,ja. Paljon oli löydettyjä, muttapaljon oli kateissakin. Nuoret et-sivät makuupussejaan, telttojaanja jopa moottoripyöriäänkin. Ka.dotettujen toisen ryhmän muo-dostivat eksyneet ihmiset. Festi-vaalitoimistossa kirjoitettiin päi-vittäin satoja Ilmoituksia, jotkaluettiin konsertin väliajoin.
"Seuraavaksi kerraksi täytyy il-meisesti rakentaa suuri ilmoiius-taulu, mihin jokainen saa käydäkiinnittämässä viestinsä kadon-neille ystävilleen", totesi AnteroLaiho festivaalitoimikunnasta."Toinen mahdollisuus olisi järjes-tää erillinen kaiutinjärjestelmäkuulutuksia varten. Käytössä ol-leella systeemillä emme seuraa,valla kerralla tule missään ni-messä toimeen", jatkoi AnteroLaiho.
Turku tyytyväinenyleisömenestykseen
T u r k u , (HS) Turun musiikki-juhlien siirto elokuun jälkipuolis-kolle on osoittautunut ilmeisenonnistuneeksi toimenpiteeksi. Vii-meisenä juhlapäivänä voitiin juh-lakansliasta todeta, että vaikka lo-pullisia yleisölukuja ei vielS ole-kaan käytettävissä niin juhlatovat ilmeisesti onnistuneet myösyleisömäärien kohdalla erinomai-sesti.
Maksulliset tilaisuudet ovatyleensä olleet loppuun myydyt.Yleisöä on ollut usein tungokseensaakka, myös ilmaisissa tilaisuuk-sissa kuuntelemassa pelimannejatorilla ja käsityolälsmuscossataikka torvimusiikkia puistoissa.Lisäksi on ollut useita musilkklti-laisuuksia vanhainkodeissa ym.laitoksissa.
Viimeistä edellisenä juhlapäivä-nä lauantaina oli lockkonsertin Ii-saksi Sibeliusmuseossa iltapäiväl-
lä aanilevykonsertti, jossa esitet-tiin suomalaista nykymusiikkia.Ohjelmassa olivat Bengt Johans-son, Erkki Salmenhaara, ErikBergman ja Paavo Heininen. Tuo-miokirkko oli täpö täynnä lauan-tal-illan kirkkokonsertissa, Jossaesitettiin Beethovenin Alissa So-lemnis. Esiintyjät olivat Irma Ur-rila, Raili Kostia, Matti Piippo-nen, Matti Salminen, radion sinfo-niakuoro ja Turun kaupunginor-kesteri johtajanaan Ilkka Kuusis-to.
Sunnuntaina viimeisenä juhla-päivänä siirtyi vakavan musiikinpainopiste Naantaliin, jonka luos-tarikirkossa kaikuivat päivällä pi-detyssä konsertissa kirkkaat po-jan äänet. Esiintyjänä oli KingEdward VI School Choir Sout-hamptonista johtajana Eric Merri-man. Yleisöä oli tässäkin tilaisuu-dessa erittäin runsaasti.
Tasalaatuista rockia11 '
seitsemän tunnin ajanLauantaita voisi kutsua tämän
kolmipäiväisen pop-konserttl sar-jan tärkeimmäksi päiväksi. Tuli-han sen kuluessa Ruissalossa esi-tellyksi peräti seitsemän uiko- jakotimaista taiteilijaryhmää, edel-lisenä päivänä sen sijaan vaati-mattomasti vain neljä. Tällainen-kasautuma el tietenkään suinkaankuulunut ennakkopilrustuksiln,vaan koitui yksinkertaisesti pel-kästään siltä, ettei tshekkiläinenFlamengo kyennyt erien ilmaantu-maan palsalle, 'kuulemma juutut»tuaan johonkin keski-Eurooppa-laiseen tulliin, Joten se esiintymi-nen oli lykättävä päivää myöhem-mäksi. Ikävä tunnustaa, mutta kii-reesti toimitettava työasia pakottiminut myöhästymään konsertistasiinä määrin, että turkulainen ja!-kitietojen mukaan varmaa työtätehnyt Tylympl kohtalo jäi koko-naan kuulematta.
WigwamToisena soittanut Wigwan on
kokenut olosuhteiden pakostamuodonmuutoksen, joka sitä pait-si on kutistanut sen jäsenluku-määrää yhdellä. Basisti MattsHulden on opiskeluesteiden takiatoistaiseksi noutunut lopetta-maan, ja hänen tilalleen on onnis-tuttu saamaan nuori Pekka Pohjo-la, jdka kovaa kyytiä on pyyhBltä-nyt k&rklbasistiemme Joukkoon.Musiikin periaatteellinen käsitte-lytapa on ennallaan. Tavallisim-min kukin kappale jakautuu lu-kuisiin Jaksoihin, jotka sinänsä si-sältävät melko yksinkertaiset pe-rusainekset. Rytmiikan käsittelyon suoraviivaista sekä erittäin dy-naamista, usein myös blues-poh-jaista, ja huolimatta joskus ennä-tysmäisistä sävellyksien kokonais-pituuksista, onnistutaan yleensähyvin muotovaikutelman säilyttä-misessä eheänä.S
Toisena soittanut Wigwam onkokenut olosuhteiden pakostamuodonmuutoksen, joka sitä pait-
" si on kutistanut sen jäsenluku-määrää yhdellä. Basisti MattsHulden on opiskeluesteiden takiatoistaiseksi joutunut lopettamaan,ja hänen Ulalleen on onnistuttusaamaan nuori Pekka Pohjola, jo-ka kovaa kyytiä on pyyhältänytkärkibasistiemme joukkoon. Mu-sifkjn periaatteellinen käsittelyta-pa on ennallaan. Tavallisimminkukin k&ppale Jakautuu lukuisiinjaksoihin, jotka sinänsä sisältävätmelko yksinkertaiset perusainek-set. Rytmiikan käsittely on suora-viivaista sekä erittäin dynaamis-ta, usein myös blues-pohjalsta, jahuolimatta joskus ennätysmäisis-tä sävellyksien kokonaispituuksis-ta, onnistutaan yleensä hyvinmuotovaikutelman säilyttämisessäeheänä. Solistisestl ovat orkeste-rin tähdet edelleenkin urkuri Juk-ka G usta vason sekä laulaja JimFembroke, eikä voimaperäistäedelleen kehittynyttä neljättä jä-sentä Ronnie Österberglä myös-kään sovi Jättää mainitsematta.Flamengo, Metro
Oivan näytteen Itä-Euroopanbeatin tasosta antoivat em. tshek-kiläinen Flamengo sekä unkarilai-nen Metro, jotka mainitussa jär-jestyksessä peräkkäin esiintyes-sään sitä paitsi soivat tilaisuudenniiden keskinäiseen vertailuun.
Flamengo laski sävelkielelllsenperustuksensa enemmän vanhallebluesille ja ylimalkaan pyrki mel-ko pelkistettyyn ilmaisuun. Metroesitti tietyllä tavalla valtavan pal-jon värlkkäämpää musiikkia. Mo-nipuolisesta osaamisestaan huoli-matta se jäeti tietyllä tavalla per-soonattoman jälklvaikutelman.
-Vaikutteita oli selvästi otettuesim. sellaisilta suunnilta kuinDeep Purple ja Rolling Stones,osaamatta kuitenkaan käyttääsaatuja herätteitä auttamaanomia musiikillisia pyrkimyksiä,vaan nyt yhtye kappale kappaleel-ta muistutti milloin mitäkin niml-
bändlä, esim. aloituskappaleessaDeep Furplea, seuraavassa "Rol-larelta" jne.
Musiikkltyylitlisestl Metro olilahkoittumaton. Se esitti samallaammattitaidolla niin soulia kuinrockiakin. Kuitenkin latinalaisa-merikkalaisella kompilla höystet-tyjä bcat-numeroita esittäessäänMetro ehkä parhaiten ilmensiomaa Itseänsä. Huomattavimmak-si jäseneksi sekä säveltäjänä ettäerittäin teknillisenä Ja idearikkaa-na instrumentalistina kohosi ur-kuri Zoran Sztevanovlty, ja mikä-li tehdään kaneetinomainen yh-teenveto maiden välisistä voima-suhteista, on ilman muuta kallis-tuttava unkarilaisten puolelle, lä-hinnä ammattitaidolllsista syistä.
Tasavallan presidenttiVanha ystävämme Tasavallan
presidentti kunnioitti läsnäolol-laan myös tätä runsaasti kymmen-tuhantista kansanjoukkoa esittäenkuusi sävellystä, aloittaen kappa-leella Teli me more. Klistämättä-hän yhtyeellä on vankin asema tä-män hetken progressiivista pop-pia soittavien kokoonpanojammeharvalukuisessa katraassa, ja jo-kaista sen jäsenistä (Vesa Aalto-nen rummut, Pekka Pöyry altto-saksofoni-tenorisaksofonl-hullu,
Jukka Tolonen kitara, MosseGroundstroem basso, Franck Rob-son laulu) pidetään kotlmaislttainalansa huippuina. Jälki on todella
• korkealuokkaista, Ja yhtyeen täy-dellinen onnistuminen on pikem-minkin kiinni emotionaalisistakuin osaamissyistä.
Tämänkertainen esiintyminenei kenties tullut lukeutuneeksi ai-van "pressan" parhaimpiin, muttakaikkensa yrittämättäkin orkeste-ri tarjosi kuitenkin enemmänkuin pohjanoteerauksen myöhem-min soittaneille muukalaistaitu-reille, jopa sellaisellekin ensemb-lelle kuin Colosseum.
Blue MinkBlue Minkin esiintymistä näillä
beatmessuilla voitaneen pitääerittäin suotavana jo sen esittä-män linjan erilaisuuden takia. Seoli kuin virkistävä suohku neljänjokseenkin samansukuisesta läh-teestä musiikkinsa ainekset am-mentavan orkesterin jälkeen. Täs-sä on muuan niistä funktioista,jotka järjestäjien tulisi huomioidasoittojärjestystä etukäteen apri-koitaessa ja suunniteltaessa.
Mitään musiikillisesti mullista-vaa el tässä yhteydessä tieten-kään kuultu. Blue Mink kertasi lä-hinnä omia levytyskappalaltaantaikka tunnettuja yleismaailmalli-sia hittejä. Esimerkkinä näistävaikkapa Beatles-melodia GetBack. Aksentti tämän kokoonpa-non kohdalla osuikin aivan toi-saalle kuin kokeiluun. Kyseessäoli rykelmä alan huippuluokanammatti-lhmisiä, jotka sen kym-memmittäkorukuvloltta esittivätsuoraviivaista, Jykevää beattiayksinkertaisessa musiikillisessamuodostelmassa. Kaksiäänisestilauletut stemmat (Madeleine Bellja Roger Cook) taustanaan rotevasäestysryhmä (Roger Coulam pia-nourut, Alan Parker kitara, Her-bie Flowers basso ja Barry Mor-gan rummut) Blue Minkin kansan-suosio oli syystä eräs päivän par-haita.Daddy Longlegs
Tämän toisen päivän viimeistäedellisen ensemblen Daddy Long-legsin -esiintymistä häiritsivätmuutamat onnettomuudet, Joihinyhtyeen jäsenet (Steve Hayton ki-tara ja laulu, Kurt Palomäki Bas-so ja laulu, Clif Carlson rummutsekä Moe Armstrong laulu) eivätmitenkään olleet edesvastuussa.Ensin h&irltst liikenteestä johtuvamyöhästyminen ja sitten esiinty-misen aikana sattuneet sähkökat-kot, jotka tavantakaa mykistivätmm. basson.
Musiikillisesti Daddy Longleg-sln painavin vlatti oli kitaristi Ste-ve Hayton, jonka sooloissa kuvas-tui sekä pitkälle viety taituruusettä kelvollinen musiikillinen ma-ku. Rumpalia voidaan kiittää eri-nomaisen hienostuneesta rumpus-howsta, joskin hänen valppaudes-saan silloin tällöin oli toivomisenvaraa, mikä ilmeni pieninä ba-lanssihäirioinb.
Tyylillisesti DLL pyrki anta-maan mahdollisimman moni-il-mcistä kuvaa itsestään soittamal-la Coyntry and Westem-musiikis-ta alkaen koko skaalan lävitse.Parhaiten bändi onnistui kcski-tempoisen bluesin parissa. Vaik-kakin musiikin yleiskuva oli san-gen pelkistetyn suoraviinainen,oli siihen siroteltu runsaasti ns.kikkoja, jotka kieltämättä pikan-tistl maustivat esityksiä. Yhtyee-seen viimeksi liittynyt jäsen, la-valla hillittömästi riehuva MoeArmstrong el sanottavammin pai-nanut sävcltaitccllista vaakakup-pia mihinkään suuntaan. Vastasi-pahan kuitenkin parista reheväs-tä Coyntry and Western-numeros-ta. Yleisö kyllä oli tyytyväinen jaDaddy puolestaan kiitteli yleisöntaholta saamaansa vastakaikua,joka ilmeisesti korvasi sähkökat-kojen aiheuttamat harmit.
ColosseumJon Hiseman's Colosseum oli
luonnollisesti päivän odotetuim-pana vieraana sijoitettu viimei-seksi. Yhtyeessä soitti nlmlvahvo-ja muusikoita, joista peräti kolmeoli työskennellyt beat-musiikinGrand old manin John Mayall'inBare Wires kokoonpanossa.
Jos Colosseumilta yleisön tahol-katson heidän vähintäin nämä en-tä paljon odotetuinkin, niin kyllänakkovaateet täyttäneenkin. Mu-siikki oli yllättävän tonaalista jaundergroundmusiikille tyypillisiäkeinoja viljeltiin suhteellisensäästeliäästi johtuen kentiesMayallin vaikutuksesta. Esitettä-vä materiaali pohjautui suoras-taan pääosaltaan bluesiin. Mate-riaalin — niin bluesperäistä kuinse olikin— käsittelytapa sisälsi si-nänsä siinä määrin omintakeisiaratkaisuja, että uskallan puhuaerittäin persoonallisesta orkeste-rista. Yhteissoitto oli mahdollisim-man rikkeetöntä ja jotkut yksi-tyissuorltukset suorastaan loista-via.
Rumpali Jon Hisemanla pide-tään eräänä maailman huipuistaja hänen Eoolonumeronsa ainakinteknlikkanäyttönä lienee kiinnos-tanut kovasti varsinkin paikallaolleita k.o. instrumentin soittajia.Varmasti samanlaista hämmästys-tä tunsivat saksofonin soiton har-rastajat seuratessaan Dick Hecks-tall-Smlthln edesottamuksia soit-timiensa sopraano- ja tenorisakso-fonin kanssa, jolta hän RolandKirkln tapaan silloin tällöin pu-halsi myös yhtaikaiueatl.
Ylimalkaan tuntui tämä rock-festivaalien toinen päivä huomat-tavasti tasalaatuisemmalta kuineilinen huolimatta siitä, että esiin-tyneitä ykslkköjB oli jopa kolmeenemmän. Sinänsä voidaan sittenkeskustella siitä, onko suotavaajärjestää niin, ettfi jokseenkin yh-tämittaista kuuntelua riittää run-saaksi seitsemiksi tunniksi. Lop-putuntetna alkaa kyllö pJtkSjän-nltteUlnkln vastaanottokyky hil-jalleen herpautua.
J. A. HEIKKILÄ
— Argentiinalainen kirjailijaJorge Lula Borges, 71, on saanutyhtelsamerikkaialsen kirjallisuus-
palkinnon, jonka arvo on 25.000 dol-laria, yli satatuhatta markkaa.Palkinto annettiin Borgesille Bra-siliassa pidetyssä pohjola- ja ete-läamerikkalalsten kirjailijoidenkokouksessa. (AP)
