Senaatti-kiinteistöt | 23.10.2018

Mitä uusi konsepti tarkoittaa varusmiehille ja puolustusvoimien henkilöstölle

Uusiksi mietitty varusmiestupa. Mikroelokuvia ja lisää simulaattoreita. Vähemmän odottelua ja siirtymisiä! Puolustusvoimien uusi työ- ja oppimisympäristökonsepti vaikuttaa tulevina vuosina monin tavoin varusmiesten ja armeijan henkilökunnan arkeen ja ympäristöön.

Puolustusvoimien keväällä 2018 valmistunut työ- ja oppimisympäristökonsepti tuo muutoksia varusmiesten arkeen. Käyttöjoustavat tilat ja tilojen muuntomahdollisuus vapauttavat lisää aikaa ydintoiminnoille, opiskelulle ja liikunnalle. Myös viihtyisyys lisääntyy.

”Tavoitteenamme on saada mittarit tulevaisuuden joukkotuotannolle: miten muodostamme osaavia ja toimintakykyisiä joukkoja”, toteaa koulutuspäällikkö, prikaatikenraali Jukka Sonninen Pääesikunnasta.

Varusmiesten luokkahuoneina tai opiskelutiloina voi jatkossa olla perusluokan lisäksi muun muassa oma varusmiestupa tai erikoistunut teemaluokka, jossa kaikki on valmiina juuri tietyn opetuksen mukaisia tarpeita varten.

”Aikaa ei tarvitse enää käyttää tilojen muunteluun ja tekniikan rakenteluun, vaan tarvittu opetus voidaan viedä läpi tehokkaasti 2–3 tunnissa.”

Myös tupia kalustetaan ja kasarmien käytäviä muutetaan siten, että niissä voidaan järjestää pienryhmäopetusta. Lisäksi tupiin tai käytäville tulee isoja näyttöjä, joista voi katsella esimerkiksi mikro-opetuselokuvia powerpointtien sijaan.

”Ehkäpä tulevaisuudessa meillä on myös siirrettäviä tiloja”, Sonninen väläyttää.

Pienryhmiä ja vähemmän odottelua

Tulevaisuudessa varuskunnissa on myös simulaattoreita nykyistä enemmän. Opetuksessa käytetään päätteitä tai kännyköitä. Luentojen sijaan varusmiehet lukevat itsenäisesti kirjan etukäteen.

”Kun kirja on luettu tai mikroelokuva katsottu, asiaa voi opiskella lisää pienryhmissä. Mikroelokuvissa keskitytään aina yhteen asiaan. Sen jälkeen varusmiehet pääsevät harjoittelemaan asiaa käytännössä”, prikaatinkenraali Sonninen valaisee.

Opetuspaketeista tehdään modulaarisia, eli varusmiesryhmiä kierrätetään eri opetuspaikoilla rastikoulutusmaisesti ja porrastetusti. Se säästää aikaa, sillä pienryhmissä siirtyminen paikasta toiseen onnistuu tehokkaasti ja kuuluisa odotteluaika vähenee. Samaan aikaan osa varusmiehistä pystyy tekemään myös niin kutsuttuja oheisrasteja.

”Moduuleja on kokeiltu jo Niinisalossa. Esimerkiksi ampumista harjoitellaan porrastetusti simulaattoreilla ja ampumaradalla. Malli on monistettavissa myös muualle.”

Jukka Sonninen on tyytyväinen, että uusi konsepti rytmittää paremmin varusmiesten päivää.

”Ruokailun ja harjoitusten odotteluun menee nykyään paljon aikaa. Jos aikataulu viivästyy heti aamuruokailusta, myöhästyminen kertautuu ja päivän muutkin toiminnat viivästyvät. Iltapalallakin on pullonkauloja. Kuntosalille menevä varusmies ei välttämättä enää ehdi iltapalalle, joka on aina tiettyyn aikaan. Onko sen oltava niin?” Sonninen pohtii.

Työ- ja oppimisympäristökonseptin valmistelutyössä tyhjäkäyntiin pureuduttiin simuloimalla varuskunnan arkisia tilanteita.

”Vekaranjärven varuskunnassa mallinnettiin, missä varusmiesten suuri virta liikkuu normaalipäivänä ja mitä se tarkoittaa ajankäytöllisesti”, toimialapäällikkö Arjo Kaarre Pääesikunnan logistiikkaosastolta kertoo.

Lisäämällä rakennusten käyttötarkoituksia turhat siirtymiset kasarmilla pystytään minimoimaan. Tehokkuutta toisi joissakin tapauksissa myös varastojen sijoittaminen keskitetysti koulutuskasarmiin eli lähelle koulutustiloja ja harjoitusalueita. Raskas liikenne voidaan puolestaan suunnata omille alueilleen, mikä mahdollistaa paremmin logistiset toiminnot sekä parantaa liikenneturvallisuutta.

”Tästä kaikesta vapautuva aika voidaan käyttää esimerkiksi koulutukseen”, Kaarre summaa.

Mielekkyyttä myös vapaa-aikaan

Tulevaisuudessa varusmiestupien elämä taipuu moneen, opintoryhmien kokoontumisesta aina nukkumiseen saakka. Myös hygienia ja ilmanlaatu paranevat, kun ulkovaatteet säilytetään muualla kuin tuvassa.

”Se lisää viihtyisyyttä. Haminan reserviupseerikoulussa varusteiden säilytystilat ovat jo nyt toisaalla alakerrassa”, koulutuspäällikkö Jukka Sonninen kertoo.

Hänen mukaansa on tärkeää, että varusmiehillä on mielekästä tekemistä myös iltaisin.

”Nykyisellä ajankäytöllä ja tiloilla sotilaskodin, kuntosalin ja uimahallin kapasiteetit eivät riitä, sillä kaikki 1 000–3 000 varusmiestä ovat samaan aikaan vapaalla. Liikuntatiloja on liian vähän ja ne ovat kalliita rakentaa. On siis kehitettävä muita ratkaisuja. Vapaa-ajan tiloja lisätään ja muunnetaan niin ulkona kuin nykyisten rakennusten sisälläkin.”

Henkilökunnalle monitilaympäristöjä ja uusia tapoja tehdä töitä

Nimensä mukaisesti työ- ja oppimisympäristökonsepti vaikuttaa myös puolustusvoimien henkilöstön arkeen. Henkilökunnalla on jatkossa aiempaa paremmat mahdollisuudet tehdä etä- ja hajatöitä, kiitos tietoturvallisen teknologian kehittymisen.

Matkapäiviä säästyy, kun neuvonpitoja ja konferensseja voidaan järjestää enemmän verkossa. Näin suurenkin ryhmän kokoon kutsuminen helpottuu ja nopeutuu, eikä ulkopuolisia tiloja tarvitse vuokrata kuin harvoin. Eli säästyy sekä aikaa että rahaa.

Etä- ja hajatyöpäivät merkitsevät myös fyysisten työpisteiden tarpeen vähenemistä. Työtiloista tehdään nykytehtäviin sopivampia ja viihtyisämpiä monitilaympäristöjä. Niiden myötä myös työtavat muuttuvat. Se vaatii uudenlaista ajattelua.

”Monitilaympäristössä töiden suunnittelu ja mitoittaminen pitää olla työnjohdollisesti hyvin hanskassa”, Jukka Sonninen sanoo.

Jatkossa työpisteet eivät ole nimettyjä ja erilaisille työtehtäville turvataan tarkoitukseen sopivat tilat: on esimerkiksi avoimia työpisteitä, hiljaisia tiloja ja tiimityötiloja. Turvaluokitelluilla tiloilla on omat vaatimuksensa.

”Muutos tarkoittaa myös paperittomuutta. Samalla toimistot pysyvät siistimpinä. Myös työturvallisuuden ja hyvinvoinnin kannalta tilat kehittyvät takavuosiin verrattuna. Ilmastointia ja työergonomiaa parannetaan. Kaikille pitää olla esimeriksi sähköiset säädettävät pöydät”, Sonninen luettelee.

Toimialapäällikkö Arjo Kaarre toteaa, että monitilaympäristö helpottaa myös yksikköjen muuttojen suunnittelua.

”Työtilojen suunnittelu esimerkiksi 20 henkilölle ilman nimikoituja paikkoja on huomattavasti nopeampaa ja helpompaa kuin pohtia räätälöityjä paikkoja samalle määrälle.”