VUOSILUOKKAKOKONAISUUDET - Helsingin kaupunki€¦ ·

VUOSILUOKKAKOKONAISUUDET

13. VUOSILUOKAT 1- 2

13.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen sekä vuosiluokkien 1-2 tehtävä Perusopetuksen kullakin vuosiluokkakokonaisuudella on yhteisten tehtävien lisäksi oma erityinen tehtävänsä.

Sen hoitaminen edellyttää oppilaiden ikäkauden ja kehitysvaiheen huomioonottamista sekä huolenpitoa

oppilaiden sujuvista ja turvallisista siirtymisistä koulupolun nivelvaiheissa. Helsingissä lapsen ensisijainen koulu

on lähikoulu ja opetuksen lähestymistapa on inklusiivinen.

Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen

Lapsen siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen edellyttää suunnitelmallista yhteistyötä esiopetuksen ja

alkuopetuksen moniammatillisen henkilöstön kesken. Esi- ja perusopetuksen siirtymäyhteistyön visio

Helsingissä on toimintakulttuurien aktiivinen jakaminen ja lapsen yhtenäinen oppimisen polku. Jotta siirtymä

olisi mahdollisimman sujuva, tarvitaan oppimisympäristöjen, toimintatapojen ja ohjaavien asiakirjojen

molemminpuolista tuntemista.

Tietoa esiopetuksen aikaisista oppimisympäristöistä ja esiopetuksessa hankituista taidoista sekä työtavoista

siirtyy alkuopetuksen opettajille esi- ja alkuopetuksen yhteisten kokousten ja muun käytettävissä olevan

materiaalin avulla. Tällöin sekä taitoja, työtapoja että tuttuja oppimisympäristöjä voidaan hyödyntää myös

alkuopetuksessa.

Helsingissä kaikki esiopetuksen lapset pääsevät tutustumaan toiminnallisesti perusopetukseen toiminta- ja

oppimisympäristönä työskennellen yhteistyössä koululaisten kanssa säännöllisesti useamman kerran vuodessa

esiopetusvuoden aikana. Esi- ja alkuopetuksen yhteistyöstä laaditaan kouluvuoden ajaksi syksyllä

yhteistoimintasuunnitelma, jossa määritellään yhteistyön laajuus, tavoitteet, sisältö ja rakenne. Keväällä

kokoonnutaan yhdessä arvioimaan toteutunutta toimintaa.

Yhteistyö huoltajien kanssa ja keskinäisen luottamuksen rakentaminen on tärkeää. Jokaisen lapsen tilanne,

oppimisvalmiudet ja tarpeet otetaan huomioon. Helsingissä esiopetuksessa lapselle laaditaan henkilökohtainen

esiopetuksen oppimissuunnitelma, joka siirtyy vanhempien luvalla kouluun. Lasten mahdollisesti tarvitsema

oppimisen ja koulunkäynnin tuki turvataan koulun aloitusvaiheessa. Lapsia kannustetaan olemaan ylpeitä

esiopetuksen aikana opituista taidoista. Heitä rohkaistaan liittymään uuteen ryhmään ja toimimaan uudessa

ympäristössä kohtaamiensa aikuisten kanssa.

Helsingissä lapsen eheän koulupäivän rakentumista vahvistavat iltapäiväntoiminnan järjestelyt.

Vuosiluokat 1-2: Koululaiseksi kasvaminen

Vuosiluokkien 1-2 opetuksessa otetaan huomioon esiopetuksen ja sitä edeltäneen varhaiskasvatuksen antamat

valmiudet. Vuosiluokkien 1-2 erityisenä tehtävänä on luoda perusta oppilaiden myönteiselle käsitykselle itsestä

oppijana ja koululaisena sekä kehittää valmiuksia myöhempää työskentelyä ja oppimista varten.

On tärkeätä, että jokainen oppilas saa rohkaisevaa palautetta ja tilaisuuksia uusien asioiden oppimisesta

nouseville ilon ja onnistumisen kokemuksille. Oppilaita kannustetaan tuomaan esiin kiinnostuksen kohteensa ja

löytämään uusia. Opetus suunnitellaan riittävän haasteelliseksi kunkin oppilaan tarpeita ajatellen. Koulussa ei

sallita minkäänlaista kiusaamista eikä syrjivää käyttäytymistä. Helsingin kouluissa oppilaat osallistuvat

toiminnan suunnitteluun ja koulun yhteisöllisen toimintakulttuurin rakentamiseen.

Oppilaita ohjataan yhdessä toimimiseen, omatoimisuuteen ja vastuunottoon omista koulutehtävistä.

Tavoitteena on vahvistaa oppilaan aktiivista osallisuutta oman oppimisen suunnittelussa, toteutuksessa ja

arvioinnissa. Kielellisten, sosiaalisten sekä motoristen taitojen ja muistin kehittymiseen samoin kuin kunkin

omaan kehitysrytmiin kiinnitetään erityistä huomiota. Oppilaiden yksilölliset tarpeet tunnistetaan ja

mahdollinen tarvittava tuki annetaan oikea-aikaisesti. Opetuksessa hyödynnetään monipuolisia ja vaihtelevia

oppilasta ja aktivoivia opetusmenetelmiä. Työtavoissa korostuvat havainnollisuus ja toiminnallisuus, leikki,

pelillisyys ja liikunnallisuus sekä mielikuvitus ja tarinallisuus. Opetuksessa käytetään monipuolisia

oppimisympäristöjä ja kaikki tilat nähdään oppimisen tiloina sekä opetuksessa hyödynnetään teknologiaa

tarkoituksenmukaisella tavalla. Koulun aloitusta ja koululaiseksi kasvamista tuetaan yhdessä kotien kanssa.

Esiopetuksen oppimiskokonaisuudet muuttuvat vuosiluokilla 1-2 oppiaineiksi, mutta opetus voi olla edelleen

pääosin eheytettyä. Oppilaiden omatoimisuutta, yhdessä tekemisen taitoja sekä asioiden välisten yhteyksien

ymmärtämistä edistetään toteuttamalla luvun 4 mukaisia monialaisia oppimiskokonaisuuksia. Tällöin tarjoutuu

myös enemmän tilaisuuksia yhteistyöhön niin esiopetuksen kuin ylempien vuosiluokkien kanssa. Helsingissä

monialaiset oppimiskokonaisuudet toteutetaan ilmiöoppimisen avulla.

Vuosiluokkien 2 ja 3 välinen siirtyminen

Siirtymävaiheessa on tärkeä varmistaa opiskelun edellyttämien perustaitojen hallinta ja tukea kunkin oppilaan

itseluottamusta koululaisena. Oppilaita tuetaan erityisesti lukemisen, kirjoittamisen sekä matematiikan

valmiuksissa ja opiskelutaidoissa. Helsingin kouluissa vahvistetaan kielitietoisuutta osana opetusta. Myös

itsenäisen ja ryhmässä työskentelyn taitojen vahvistaminen sekä vastuullisuuteen oppiminen tulevat entistä

tärkeämmiksi. Koulutyön onnistumista tuetaan yhdessä kotien kanssa.

Oppilaille ja huoltajille annetaan tietoa Helsingin kieliohjelmasta, painotetusta opetuksesta, opintojen

järjestelyistä, alkavista uusista oppiaineista sekä mahdollisista valinnaisista tai vapaaehtoisista opinnoista.

Helsingissä tuetaan oppilaiden mahdollisuutta syventää omaa osaamistaan eri valintojen avulla. Huoltajien ja

oppilaiden kanssa pohditaan opiskelun asettamia vaatimuksia ja mahdollisesti uuteen ryhmään liittymistä.

Lain edellyttämä erityisen tuen päätöksen tarkistaminen tehdään ennen kolmannen vuosiluokan opintojen

alkamista.

13.2 Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 1-2 Laaja-alaisen osaamisen yleistavoitteet on määritelty luvussa 3. Tässä kuvataan, mitkä tavoitenäkökulmat

painottuvat vuosiluokilla 1-2.

Laaja-alaisen osaamisen perusta luodaan esiopetuksessa ja sitä edeltävässä varhaiskasvatuksessa sekä

perusopetuksen ensimmäisten vuosien aikana. Digitaalisuus ja ilmiöpohjaisuus ovat työvälineitä laaja-alaisen

osaamisen saavuttamiseen.

Tavoitteena on, että oppilaan osaamisen kehittyminen vahvistaa edellytyksiä itsensä tuntemiseen ja

arvostamiseen, oman identiteetin muotoutumiseen sekä kestävään elämäntapaan. Helsinki on monipuolinen

oppimisympäristö. Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus ovat luonteva osa koulujen arkea. Alusta lähtien on

tärkeätä, että koulu tarjoaa jokaiselle oppilaalle vuorovaikutteisen ja kannustavan yhteisön, jossa oppilas voi

tuntea tulevansa kuulluksi, nähdyksi ja arvostetuksi. Kestävään elämäntapaan koulu kasvattaa eniten omalla

esimerkillään. Kestävän elämäntavan edistämisessä korostuvat erityisesti yhdessä toimimisen taidot,

lähiyhteisön kulttuurisen monimuotoisuuden havainnoiminen sekä luonnossa liikkuminen ja luontosuhteen

vahvistaminen.

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Oppiminen lähtee ihmettelystä. Helsinkiläisessä koulussa on aikaa, tilaa ja mahdollisuuksia ihmetteleville

kysymyksille. Aitojen ilmiöiden pienet tutkimukset, tutkiva ote ja autenttiset ympäristöt ohjaavat oppilaiden

oppimisen malleja. Oppilaat opettelevat käyttämään erilaisia ajattelun ja luovuuden strategioita ja heitä

ohjataan tunnistamaan monenlaisia mahdollisuuksia ratkaista ongelmia.

Oppilaat tutkivat omaa ympäristöään käyttäen erilaisia tiedonhankintatapoja ja tunnistavat erilaisia käsitteitä

ympäristöstään. He saavat onnistumisen kokemuksia oppiessaan etsimään ja löytämään uutta, merkityksellistä

tietoa. Oppilaat harjoittelevat yhdessä tiedon hakemista ja jakamista. Oppilaan myönteiset työskentelysuhteet

ja ryhmätyötaidot vahvistuvat. Hän ymmärtää oman roolinsa merkityksen ryhmän työskentelylle sekä

työskentelyn lopputulokselle.

Oppilaita kannustetaan tarkastelemaan toisiinsa liittyviä asioita sekä tunnistamaan samankaltaisuuksia.

Oppilaat tutkivat asioita, joista voidaan muodostaa kokonaisuuksia ja samalla he opettelevat nimeämään näitä

kokonaisuuksia. He saavat ohjausta kysymysten ja ongelmien asetteluun ja oppivat vähitellen muodostamaan

olennaisia tutkimuskysymyksiä ongelmien määrittelemiseksi, tutkimiseksi ja ratkaisemiseksi.

Oppilaat hyödyntävät tietoja viestintäteknologian mahdollisuuksia tunnistaakseen ja edistääkseen luovia

ideoita tavoilla, jotka eivät muuten olisi mahdollisia. He osaavat käyttää tietoja viestintäteknologiaa

tiedonhakuprosessissa sekä muistiinpanojen tekemisessä ohjatusti.

Monipuolinen liikkuminen ja motoriset harjoitukset tukevat ajattelun kehittymistä ja oppimista. Muistin,

mielikuvituksen sekä eettisen ja esteettisen ajattelun kehittymistä tuetaan satujen ja tarinoiden, pelien, lorujen,

laulujen ja leikkien, taiteen eri muotojen sekä monipuolisen vuorovaikutuksen avulla.

Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2)

Vuorovaikutustaidot, hyvät tavat

Oppilaita ohjataan ystävällisyyteen ja hyviin tapoihin. Oppilaat harjoittelevat myönteistä vuorovaikutusta ja

yhteistyötä erilaisten ihmisten kanssa monenlaisissa tilanteissa.

Perinteet, kulttuurinen moninaisuus

Oppilaat tuntevat oman perheensä ja yhteisönsä perinteet ja tavat. Oppilailla on mahdollisuuksia tutustua

arjessa näkyvään kansainvälisyyteen, kulttuurien perinteisiin ja tapoihin.

Kulttuuriympäristö, kulttuuriperintö

Oppilaat tutustuvat koulun ja oman lähialueen monimuotoiseen kulttuuriympäristöön, taiteeseen ja

kulttuuritarjontaan. Oppilaat osallistuvat oman ympäristönsä ja sen kulttuurin muovaamiseen. Oppilaat

tutustuvat erilaisiin medioihin ja harjoittelevat mediakritiikkiä.

Lapsen oikeuksien sopimus, ihmisoikeudet

Oppilaat oppivat tuntemaan Lapsen oikeuksien sopimuksen pääperiaatteet sekä ymmärtävät mitä ne

tarkoittavat heidän elämässään.

Ilmaisutaidot

Oppilaille tarjotaan monipuolisia mahdollisuuksia kehittää mielikuvitustaan, luovuuttaan ja itseilmaisuaan.

Oppilaat osaavat kertoa itsestään ja itselleen merkityksellisistä asioista erilaisia esittämisen tapoja käyttäen.

Oppilaat nauttivat käden ja koko kehon taitojen kehittymisestä.

Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3)

Oma toiminta, sosiaaliset taidot ja tunnetaidot

Oppilaat oppivat koululaisen taitoja, johon kuuluu mm. opiskeluvälineistä huolehtiminen ja itsenäisyyden

lisääntyminen. Oppilaat osallistuvat kouluyhteisön yhteisten sääntöjen laadintaan ja toimintatapojen

kehittämiseen. Oppilaat harjoittelevat tunteiden tunnistamista, ilmaisemista ja säätelyä: pettymyksen

sietämistä, oman vuoron odottamista ja toisten oppilaiden huomioimista. Oppilaat harjoittelevat toimimaan

ryhmässä ja tiedostamaan oman toiminnan vaikutuksen ja yhteisten pelisääntöjen merkityksen. Oppilaat

oppivat unen, ravinnon, puhtauden, vuorovaikutuksen ja liikkumisen tärkeyden.

Liikenne ja turvallisuus

Oppilaat harjoittelevat itsenäistä, turvallista ja tarkoituksenmukaista liikkumista lähiympäristössään

jalankulkijana, pyöräilijänä ja julkisen liikenteen käyttäjänä.

Oppilaat harjoittelevat omaan ja yhteiseen hyvinvointiin, turvallisuuteen ja arjen sujumiseen liittyviä

perusasioita. Oppilaiden kanssa keskustellaan yksityisyyden ja henkilökohtaisten rajojen suojaamisen

merkityksestä ja he saavat siihen ohjausta.

Teknologia

Oppilaat harjoittelevat arjen teknologian turvallista ja toisia kunnioittavaa käyttöä.

Talous

Oppilaat harjoittelevat vastuullista rahankäyttöä erilaisissa arjen tilanteissa sekä tavoitteellista säästämistä.

Oppilaat tutustuvat mainontaan ilmiönä.

Monilukutaito (L4)

Tekstien tulkitseminen, tuottaminen ja arvioiminen

Oppilaita ohjataan monilukutaitoisuuteen. Oppilaat oppivat tulkitsemaan, tuottamaan ja arvioimaan

monenlaisia ikäkaudelle ominaisia tekstejä. Opetuksen lähtökohtana on oppilaiden mahdollisuus kysyä,

ihmetellä, kertoa tarinoita, esittää näkemyksiään ja jakaa kokemuksiaan käyttämällä monenlaisia

ilmaisukeinoja ja välineitä. Monilukutaidon kehittymisen perustana on moniaistinen, kokonaisvaltainen ja

ilmiökeskeinen opetus. Oppilaita kannustetaan erilaisten lukutaitojen ja viestien käyttämiseen ja tuottamiseen.

Oppilaat saavat teksteissä mahdollisuuden kokea erilaisia tunteita tulkitsijan ja tuottajan rooleissa. Oppilaita

perusluku- ja kirjoitustaito kehittyy ja sujuvoituu. Rikas tekstiympäristö ja suojaava tuki median eri muotojen

käytössä alustavat oppilaiden monilukutaidon kehittymistä. Oppimisympäristöjen ja työtapojen valinnoissa

tunnistetaan arkinen ympäristö ja oppilaiden siitä tekemät ja valitsemat havainnot ja sisällöt. Opetuksessa

harjoitellaan digitaalisen ilmaisun työtapoja. Ikäkaudelle soveltuvia tekstejä kuten lehtiä, kirjoja, pelejä,

elokuvia, musiikkia käytetään havainnollisesti ja pelillisesti mielikuvitusta ja leikkiä vahvistaen. Oppilaita

rohkaistaan aktiivisen toteuttajan rooliin ryhmätyöskentelyssä ja tuotoksien luomisessa.

Kriittisen ajattelun kehittyminen

Oppilaiden taito pohtia kuvitteellisen ja todellisen maailman suhdetta sekä sitä, että teksteillä on aina tekijä ja

tilanteeseen liittyvä tarkoituksensa tukee kriittisen ajattelun kehittymistä. Oppilaiden omien rajojen ja

oikeuksien tunnistamista ja puolustamista tuetaan.

Kuvanlukutaito

Oppilaat kehittävät kuvanlukutaitoaan kokeilemalla kuvallisia ilmaisutapoja. Oppilaat saavat tilaisuuksia pohtia

visuaalisen vaikuttamisen keinoja omassa lähiympäristössään. Oppilaat oppivat käsittelemään arjen

havaintojen avulla numeerista tietoa kuten lukumäärien eroja. Oppilaita ohjataan hankkimaan tietoa erilaisista

lähteistä yksin ja yhdessä muiden kanssa. Oppilaat oppivat jakamaan tietoa muille

Yhtenäinen oppimisen polku

Opetuksessa muistellaan ja syvennetään oppilaiden esiopetuksen oppimisympäristöissä saamia kokemuksia

teksteistä, kuvista ja erilaisista lukutavoista monipuolisin toiminnallisin, eri aisteja hyödyntävin työtavoin.

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5) Perusopetuksen ensimmäisillä vuosiluokilla vahvistetaan oppilaiden valmiuksia tietoja viestintäteknologian

käyttämiseen sekä hyödyntämiseen. Pelillisyys ja leikki ovat vahvasti mukana uuden oppimisessa. Oppilaat

osaavat hyödyntää tietoteknologiaa tiedonhankinnassa ohjatusti samalla kun heidän luku- ja kirjoitustaitonsa

kehittyvät. Oppilaita kannustetaan käyttämään tietoja viestintäteknologiaa heidän koulutyössään.

Oppilaat oppivat näppäintaitoja ja saavat ohjausta opetuksessa käytettävään teknologiaan. Yhden sovelluksen

käytössä opitut taidot ja tiedot siirtyvät opettajan ohjauksella toisen sovelluksen käyttöön. Oppilaat oppivat

hahmottamaan eri sovellusten välisiä yhtäläisyyksiä toimintaperiaatteissa ja käyttölogiikassa, kun opettaja

osoittaa ne. Oppilaat alkavat hahmottaa ja jäsentää sovelluksen käyttöliittymää ja sen toimintaperiaatteita

ohjatusti. He tunnistavat useimmat käsitteet ja pystyvät hyödyntämään yksinkertaisia käyttöohjeita.

Oppilaiden käsitys teknologiasta alkaa kehittyä ja hän alkaa ymmärtää automaatioita. Oppilaat tutustuvat

robotiikkaan sekä ohjelmointiin ikäkauteen soveltuvalla tavalla ja tunnistavat automatisoitua teknologiaa

ympäristöstään.

Yhteisöllinen tietoja viestintäteknologinen työskentely on luontevaa oman luokan oppilaiden kanssa. Oppijat

alkavat tunnistamaan eri medioiden luonteenomaista viestintää. Oppilaan vuorovaikutustaidot mediassa

alkavat kehittyä. Oppilaat käyttävät digitaalisia mahdollisuuksia edistääkseen yhteistä työskentelyä tavoilla,

jotka eivät muuten olisi mahdollisia. Oppilaat käyttävät oppimisensa tukena tietoja viestintäteknologian

mahdollisuuksia.

Oppilaita ohjataan ymmärtämään perusperiaatteet tietoturvasta, tekijänoikeuksista sekä tietoja

viestintäteknologian käytöstä. He osaavat suojata omat tietonsa ja tietävät, mitä omia tietoja verkossa voi

julkaista ja mitä ei.

Työelämätaidot ja yrittäjyys (L6)

Minä ja me

Oppilaille luodaan monimuotoisia tilaisuuksia työskennellä yksin ja yhdessä toisten kanssa erilaisissa rooleissa.

Oppilaat harjoittelevat omassa ryhmässä toimimista ja yhteistyön taitoja, omien ideoiden sovittamista yhteen

toisten kanssa sekä ikäkaudelle sopivaa vastuunkantoa. Oppilaat saavat mahdollisuuden harjoitella ryhmässä

toimimista myös muiden vuosiluokkien oppilaiden kanssa.

Opetuksessa hyödynnetään monipuolisia ikäkaudelle sovitettuja yrittäjyys- ja talouskasvatuksen digitaalisia

sovelluksia ja muita materiaaleja.

Yhteistyö lähiympäristössä ja omien valintojen pohtiminen

Oppilaat tutustuvat eri ammatteihin koulussa ja koulun ulkopuolella. Tutustumista rikastetaan aktiivisella

yhteistyöllä vanhempien ja lähiympäristön elinkeinoelämän kanssa toiminnallisin ja leikkisin työtavoin. Oppilaat

pohtivat ammattien ja työn merkitystä yhteiskunnassa. Opetuksessa hyödynnetään tutun lähipiirin,

lähiympäristön sekä oman arjen esiin tuomia näkökulmia.

Rohkea ja luova toiminta

Oppilaita innostetaan tutkimaan uusia asioita ja miettimään, missä itse on erityisen hyvä ja mitä voisi tehdä

toisten hyväksi koulussa ja kotona. Oppilaita rohkaistaan toimimaan uusissa tilanteissa itseensä luottaen.

Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7)

Oppilaat osallistuvat oman oppimisensa ja opiskelunsa sekä yhteisen koulutyön ja oppimisympäristön

suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Oppilaat kuuluvat oppilaskuntaan. Oppilaiden on mahdollista

osallistua oppilaiden osallisuusryhmiin. Oppilaiden kanssa keskustellaan, mitä oikeudenmukaisuus,

yhdenvertaisuus ja vastavuoroisuus merkitsevät ja näitä asioita harjoitellaan käytännössä. Oppilaat

harjoittelevat yhteistyötä, ristiriitojen käsittelyä ja ratkaisujen etsimistä sekä päätöksentekoa niin

luokkayhteisössä ja eri opiskelutilanteissa kuin koko kouluyhteisössäkin. Oppilaat oppivat arvioimaan omien

valintojensa ja tekojensa seurauksia ja merkityksiä.

Oppilaille tarjotaan kokemuksia luontoympäristöstä leikin, taiteen ja tutkimisen keinoin ja heitä ohjataan

ymmärtämään luonnon merkitys omalle fyysiselle ja psyykkiselle hyvinvoinnille. Oppilaiden ympäristöherkkyys

ja luontosuhde saavat kasvualustaa monipuolisten kokemusten kautta. Opiskelussa rohkaistaan uusien

kestävän tulevaisuuden ideoiden ja ratkaisujen keksimiseen ja joustavan ajattelun ja toiminnan taitojen

kehittämiseen. Kestävän tulevaisuuden kasvatus rakentaa oppilaan kokemusta oman elämän

merkityksellisyydestä ja ymmärrystä niistä asioista, joista hyvä ja merkityksellinen elämä koostuu.

Alkuopetuksen luokilla oppilaat perehtyvät koulun kestävän tulevaisuuden toimintakulttuuriin ja oppivat

toimimaan siinä.

14 VUOSILUOKAT 3- 6

14.1 Vuosiluokkien 2 ja 3 välinen siirtyminen ja vuosiluokkien 3-6 tehtävä Perusopetuksen kullakin vuosiluokkakokonaisuudella on yhteisten tehtävien lisäksi oma erityinen tehtävänsä.


oppilaiden sujuvista siirtymistä koulupolun nivelvaiheissa.

Vuosiluokkien 2 ja 3 välinen siirtyminen Siirtymävaiheessa on tärkeä varmistaa opiskelun edellyttämien perustaitojen hallinta ja tukea kunkin oppilaan

itseluottamusta koululaisena. Oppilaita tuetaan erityisesti lukemisen, kirjoittamisen sekä matematiikan

valmiuksissa ja opiskelutaidoissa. Helsingin kouluissa vahvistetaan kielitietoisuutta osana opetusta. Myös

itsenäisen ja ryhmässä työskentelyn taitojen vahvistaminen sekä vastuullisuuteen oppiminen tulevat entistä

tärkeämmiksi. Koulutyön onnistumista tuetaan yhdessä kotien kanssa.



Helsingissä tuetaan oppilaiden mahdollisuutta syventää omaa osaamistaan eri valintojen avulla. Huoltajien ja

oppilaiden kanssa pohditaan opiskelun asettamia vaatimuksia ja mahdollisesti uuteen ryhmään liittymistä.

Lain edellyttämä erityisen tuen päätöksen tarkistaminen tehdään ennen kolmannen vuosiluokan opintojen

alkamista.

Vuosiluokat 3-6: Oppijana kehittyminen Vuosiluokkien 3-6 erityisenä tehtävänä on oppimaan oppimisen taitojen kehittäminen sekä omien

opiskelutapojen ja -taitojen tunnistaminen ja kehittäminen. Oppilaita rohkaistaan itsensä hyväksymiseen,

omien rajojen ja oikeuksien tunnistamiseen ja puolustamiseen sekä omasta turvallisuudesta huolehtimiseen.

Heitä ohjataan myös velvollisuuksiensa ja vastuunsa ymmärtämiseen sekä rakentavaan mielipiteiden ilmaisuun

ja vuorovaikutukseen. Minkäänlaista kiusaamista tai syrjivää käyttäytymistä ei sallita. Oppilaiden kiinnostusta

eettisiin ja moraalisiin kysymyksiin hyödynnetään luomalla tilaisuuksia keskusteluun ja pohdintaan sekä

osallistumisen ja vastuun ottamisen harjoitteluun. Oppilaita kannustetaan tekemään valintoja omista

lähtökohdistaan, sukupuolittuneita ratkaisuja välttäen. Erityistä huomiota kiinnitetään oppilaiden ohjauksen ja

tuen tarpeisiin.

Vuosiluokkien 3-6 opetuksessa vahvistetaan ja täydennetään alemmilla vuosiluokilla hankittuja perustaitoja ja

opitaan uusia asioita. Oppiaineiden määrä kasvaa. Opetuksessa pyritään löytämään luontevia tilanteita

eheyttämiseen. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttaminen vahvistaa oppiaineiden välistä

yhteistyötä ja tarjoaa mahdollisuuksia oppilaiden ikäkaudelle tärkeiden kokemusten saamiseen.

Oppimiskokonaisuuksilla voidaan lisätä työskentelyn toiminnallisuutta sekä tekemällä ja tutkimalla oppimista

erilaisissa oppimisympäristöissä. Oppilaiden osuus suunnittelussa vahvistuu. Oppimiskokonaisuudet tarjoavat

tilaisuuksia yhdessä tekemiseen, omaan ilmaisuun sekä yhteisön kannalta hyödylliseen toimintaan. Oppilaiden

osallisuutta oman opiskelunsa ja koko kouluyhteisön työskentelyn suunnitteluun vahvistetaan.

Vuosiluokkien 6 ja 7 välinen siirtyminen Siirtyminen kuudennelta seitsemälle luokalle toteutetaan vaiheittain. Tavoitteena on varmistaa oppilaan eheä,

turvallinen ja yhtenäinen perusopetuksen opinpolku. Lähtökohtana on, että oppilas saa valmiuksia ja

tilaisuuksia tutustua toiminnallisesti 7-9 vuosiluokkien opetukseen vuosiluokkien 1-6 aikana. Siirtymän

ennakoimiseksi oppilaalle järjestetään jo viidenneltä luokalta alkaen mahdollisuus tutustua eri opettajien

opetukseen sekä saada kokemuksia osallistumisesta erilaisten ryhmien toimintaan. Seitsemännen luokan

alussa oppilaalle järjestetään tilaisuuksia tai tapahtumia, jotka edistävät ryhmäytymistä.

Oppilaan siirtyminen kuudennelta seitsemännelle luokalle opiskelemaan edellyttää koulun tai koulujen

henkilöstön suunnitelmallista yhteistyötä, opetuksen kannalta tarpeellisen tiedon siirtämistä sekä

oppimisympäristöjen ja toimintatapojen tuntemista. Vuosiluokkien 7-9 opettajien on tärkeää huomioida

opetuksessaan seitsemännelle vuosiluokalle siirtyneiden oppilaiden lähtökohdat uudessa tilanteessa ja ohjata

ryhmiä uuteen toimintakulttuuriin yhteistyössä muiden opettajien ja kotien kanssa. Luokanohjaaja huolehtii

yhdessä moniammatillisen henkilöstön kanssa yksilöllisen tuen ja ohjauksen varmistamisesta.

Kodin ja koulun välisen yhteistyön merkitys korostuu siirtymävaiheessa. On tärkeää, että kotona ja koulussa

huolehditaan oppilaiden mahdollisuudesta tuntea olonsa turvalliseksi samalla kun heitä rohkaistaan uusien

asioiden kohtaamiseen. Monet tulevaisuuteen vaikuttavat valinnat tulevat ajankohtaisiksi. Oppilaiden

kuunteleminen ja arvostaminen sekä heidän osallisuutensa omista asioistaan ja valinnoistaan päättämiseen on

tärkeää.



Helsingissä tuetaan oppilaiden mahdollisuutta syventää omaa osaamistaan eri valintojen avulla. Helsingin

kouluissa vahvistetaan kielitietoisuutta osana opetusta. Huoltajien ja oppilaiden kanssa pohditaan opiskelun

asettamia vaatimuksia ja mahdollisesti uuteen ryhmään liittymistä.

Lain edellyttämä erityisen tuen päätöksen tarkistaminen tehdään ennen seitsemännelle luokalle siirtymistä.

14.2 Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 3 – 6 Laaja-alaisen osaamisen yleistavoitteet on määritelty luvussa 3. Tässä kuvataan, mitkä tavoitenäkökulmat


Laaja-alaisen osaamisen kehittämistä jatketaan systemaattisesti. Digitaalisuus ja ilmiöpohjaisuus ovat

työvälineitä laaja-alaisen osaamisen saavuttamiseen. Tavoitteena on, että oppilaan osaamisen kehittyminen

vahvistaa edellytyksiä itsensä tuntemiseen ja arvostamiseen sekä oman identiteetin muotoutumiseen.

Identiteetti rakentuu vuorovaikutuksessa toisten ihmisten ja ympäristön kanssa. Helsinki on monipuolinen

oppimisympäristö. Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus ovat luonteva osa koulujen arkea. Ystävyyden ja

hyväksytyksi tulemisen merkitys on suuri. Ikävuodet ovat erityisen otollisia myös kestävän elämäntavan

omaksumiselle ja kestävän kehityksen tarpeen pohtimiselle.

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Oppilaat oppivat innovatiivista ja hajaantuvaa ajattelua tunnistaakseen ja arvioidakseen lupaavia ideoita. He

tunnistavat itsenäisesti avainsanoja ja käsitteitä. He ymmärtävät vähitellen mitä tietoa tarvitsevat ja saavat

ohjausta tietolähteiden vertailuun, arviointiin sekä tarpeellisen tiedon suodattamiseen.

Oppilaat osaavat tuetusti asettaa tavoitteita hakemalleen tiedolle. He osaavat kertoa ja kuvata lähteessä

esitetyn tiedon omin sanoin toisessa muodossa sekä yhdistellä eri lähteissä olevaa tietoa. Oppilaat opettelevat

perustelemaan tiedon tarkoituksenmukaisuutta ja tunnistavat kehittymisensä argumentointitaidoissa.

Oppilaiden minäkuva tiedonhankkijana on kehittyvä. He osaavat hyödyntää tietoteknologiaa monipuolisesti

tiedonhakuprosessissa sekä muistiinpanojen tekemisessä.

Oppilaita kannustetaan hankkimaan ja soveltamaan tietoa heitä kiinnostavista asioista ja heille annetaan

mahdollisuus myös muualla kuin koulussa hankitun osaamisen näyttämiseen. He käyttävät digitaalisia

ratkaisuja tehokkaasti vahvistaakseen oppimisprosessin luovaa näkökulmaa. Oppilailla on hyvät taidot

hyödyntää erilaisia luovan ajattelun strategioita ja käyttää joustavasti erilaisia työtapoja esim. ideariihiä,

miellekarttoja, kysymyslistoja sekä 'mitä jos' - ajattelua luodakseen innovatiivisia ratkaisuja.

Oppilaat virittäytyvät oppimiseen tutkimalla, millaista tietoa tai osaamista heillä on sekä kuinka heidän

osaamisensa tukee yhdessä tekemistä ja oppimista. Yhteisten oppimistehtävien kautta oppilaat tunnistavat

oman osaamisensa merkityksen yhteisessä prosessissa sekä oppivat tukemaan muiden ryhmänjäsenien

oppimista. Yhteisöllistä tietoa rakennellaan yhdessä siten, että jokainen tuo oman panoksensa prosessiin.

Oppilaat osaavat käyttää oppimisalustaa, ePortfoliota tai muuta sähköistä työkalua yhteisöllisessä

tiedonrakentelussa ja tuottaa yhteisiä dokumentteja ajattelunsa tueksi.

Oppilaat ymmärtävät aikaisemmin opitun ja uuden tiedon yhtäläisyyksiä sekä osaavat aktiivisesti linkittää uutta

tietoa aikaisempaan opittuun. Heidän tiedonrakentelu on tavoitteellista ja sitä ohjaa ongelmanasettelu.

Oppilaat osaavat ohjatusti kuvata ja reflektoida omaa tiedonrakenteluprosessiaan. Heitä kannustetaan

yhdistelemään näkökulmia ennakkoluulottomasti ja mahdollistetaan uuden oivaltaminen. Oppilaat osaavat

tehdä synteesin, vertailla ja tuottaa kokonaan uutta tietoa. Heitä ohjataan huomaamaan, että tieto voi

rakentua monella tavalla, esimerkiksi tietoisesti päättelemällä tai intuitiivisesti, omaan kokemukseen perustuen



Oppilaat oppivat monipuolisia vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä hyvää käytöstä. Oppilaat harjoittelevat

toisen asemaan asettumista ja asioiden tarkastelemista eri näkökulmista.


Oppilaat tuntevat ja arvostavat juuriaan, sekä ymmärtävät niiden rakentuvan sosiaalisista, kulttuurisista,

uskonnollisista, katsomuksellisista ja kielellisistä perinteistä. Oppilaat tarkastelevat oman taustansa merkitystä

ja paikkaansa sukupolvien ketjussa. Oppilaat ymmärtävät, että on olemassa erilaisia perinteitä ja tapoja, sekä

suhtautuvat niihin arvostavasti.


Oppilaat tutustuvat helsinkiläiseen kulttuuriympäristöön ja sen muutokseen ajassa. Oppilaat tuntevat

paikallista kulttuuriperintöä ja osallistuvat sen muovaamiseen. Oppilailla on mahdollisuuksia kokea, tehdä ja

tulkita taidetta ja kulttuuria, sekä omassa lähiympäristössä että kansainvälisessä yhteydessä. Oppilaat

tunnistavat ja analysoivat mediakulttuuria ja sen vaikutuksia. Oppilaat osaavat tarkastella kriittisesti mediassa

esitettyjä erilaisia näkökulmia ja ymmärtävät sananvapauden perusperiaatteet.


Oppilaat oppivat tuntemaan ihmisoikeuksia koskevien sopimusten, erityisesti Lapsen oikeuksien sopimuksen,

merkityksen yhteiskunnassa ja maailmassa. Oppilaat ymmärtävät ihmisoikeuksien kunnioittamisen ja

puolustamisen tärkeyden, sekä huomioivat tämän omassa toiminnassaan.

Ilmaisutaidot

Oppilaat harjoittelevat käyttämään monipuolisesti erilaisia ilmaisukeinoja tunteiden, näkemysten, ajatusten ja

ideoiden ilmaisemiseen. Koulutyöhön sisällytetään runsaasti mahdollisuuksia luovaan toimintaan. Oppilaat

uskaltautuvat kokeiluihin ja nauttivat itseilmaisusta, sekä arvostavat toisten tapaa ilmaista itseään. Oppilaat

arvostavat ja hallitsevat omaa kehoaan. Oppilaat rohkaistuvat ilmaisemaan itseään oman äidinkielensä lisäksi

muillakin kielillä, myös vähäisellä kielitaidolla.



Oppilaat oppivat ymmärtämään, että omalla toiminnalla on vaikutusta omaan ja yhteiseen hyvinvointiin sekä

turvallisuuteen. Oppilaat oppivat ajankäytön periaatteita ja ottamaan vastuuta oppimisympäristön siisteydestä,

viihtyisyydestä ja ilmapiiristä. Oppilaat osallistuvat kouluyhteisön yhteisten sääntöjen laadintaan ja

toimintatapojen kehittämiseen. Yhteisessä työskentelyssä oppilaat oppivat tunnetaitoja ja sosiaalisia taitoja.

Oppilailla on taitoja ja menetelmiä, joilla he luovat hyväksyvää ja erilaisuutta suvaitsevaa ilmapiiriä. Oppilaat

osaavat selvittää yhdessä aikuisten kanssa ristiriitatilanteita ja toimia kiusaamista ja häirintää ehkäisevillä

tavoilla. Oppilaat harjoittelevat päätöksentekoa ja oppivat ymmärtämään sääntöjen, sopimusten ja

luottamuksen merkityksen. Oppilaat oppivat terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistäviä toimintatapoja:

uni ja lepo, liikkuminen ja monipuolinen ravinto, henkilökohtainen hygienia, vuorovaikutustaidot ja hyvät tavat.


Oppilaat oppivat itsenäisen liikkumisen taitoja aiempaa laajemmalla alueella ja julkisessa liikenteessä. Oppilaat

oppivat huolehtimaan omasta ja toisten turvallisuudesta liikenteessä. Oppilaat oppivat asianmukaisten turva-

ja suojavälineiden käytön sekä keskeiset turvallisuuteen liittyvät symbolit.

Oppilaat oppivat omaan ja yhteiseen hyvinvointiin, turvallisuuteen ja arjen sujumiseen liittyviä perusasioita.

Oppilaat oppivat yksityisyyden ja henkilökohtaisten rajojen suojaamisen merkityksen. Koulussa harjoitellaan

tarkoituksenmukaista toimintaa erilaisissa vaaratilanteissa, jotta oppilaat oppivat turvallisia ja oikeita

toimintatapoja niissä.

Teknologia

Oppilaat oppivat ymmärtämään teknologian kehitystä, monimuotoisuutta ja merkitystä. He oppivat

teknologian turvallista ja toisia kunnioittavaa käyttöä. Oppilaat ymmärtävät teknologiaan liittyviä eettisiä

kysymyksiä ja tulevaisuuden sovellusmahdollisuuksia.

Talous

Oppilaat harjoittelevat kestävän kuluttamisen ja rahankäytön taitoja. He oppivat jakamisen, kohtuullisuuden,

säästäväisyyden sekä talouden suunnittelun merkitystä. He saavat ohjausta kuluttajana sekä mainonnan

vaikutusten kriittiseen tarkasteluun, jotta he oppivat tekemään valintoja ja ostopäätöksiä järkevästi.

Monilukutaito (L4) Tekstien tulkitseminen, tuottaminen ja arvioiminen

Oppilaita ohjataan kehittämään monilukutaitoaan yhä moninaisempien tekstien tulkitsemiseen, tuottamiseen

ja arvioimiseen erilaisissa yhteyksissä ja ympäristöissä. Oppilaat syventävät teksteihin liittyvää perustaitojen ja

– tekniikoiden hallintaa. Oppilaat harjoittelevat fiktion, faktan ja mielipiteen tarkastelua ja erottelua. Oppilaat

tulkitsevat, miten tekstit välittävät tietoa tai luovat mielikuvia mainosmediassa tai poliittisessa ajattelussa.

Oppilaat tarkastelevat erilaisia tekstejä tekijän, katsojan, käyttöyhteyksien ja – tilanteiden näkökulmista.

Oppilaat harjaantuvat käyttämään monipuolisia tiedon lähteitä kuten suullisia, audiovisuaalisia, painettuja ja

sähköisiä lähteitä sekä haku- ja kirjastopalveluita.

Oppimisympäristöjen ja työtapojen valinnoissa ohjataan oppilaita omakohtaiseen työskentelyyn eri medioiden

parissa.


Oppilaiden kriittisen ajattelun taitoja vahvistetaan havainnoimalla tekstien erilaisia tavoitteita ja niihin liittyviä

erilaisia keinoja. Oppilaat tunnistavat eri medioiden luomaa ja välittämää kuvaa todellisuudesta. Oppilaiden

kriittistä lukutaitoa vahvistetaan oppilaille merkityksellisissä kulttuurisissa yhteyksissä ja ikäkaudelle tärkeiden

kokemusten kautta. Oppilaiden omien rajojen, oikeuksien tunnistamista ja puolustamista tuetaan sekä

oppilaita ohjataan käyttämään sopivia tapoja toimia rajojen ja oikeuksien käytössä.

Kuvanlukutaito

Opetuksessa tiedon esittämisen tavoista korostuu kertominen, kuvaaminen, vertailu ja selostaminen sekä

erilaiset mediaesitykset. Oppilaiden kuvanlukutaidon kehittymistä tuetaan käyttämällä erilaisia kuvatulkinnan

menetelmiä ja esittämisen tapoja. Oppilaiden roolia aktiivisena toteuttajana vahvistetaan järjestämällä

monipuolisia mahdollisuuksia tekstien, kuvien ja digitaalisen ilmaisun luomiseen. Oppilaita rohkaistaan

jakamaan omaa osaamista ja tuotoksia toisille oppilaille. Oppilaiden monilukutaidon kehittymistä tuetaan

erilaisten tekstien aktiiviselle lukemisella ja tuottamisella koulutyössä ja vapaa-aikana. Oppilaat saavat

teksteissä mahdollisuuden kokea erilaisia tunteita tulkitsijan ja tuottajan rooleissa sekä aineksia itsensä

hyväksymiseen ja rakentavaan mielipiteiden ilmaisuun.

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5) Tieto- ja viestintäteknologian käyttö- ja toimintaperiaatteiden ymmärtäminen kehittyy ja oppilailla on useita

erilaisia sovelluksia käytössä. He tunnistavat yhtäläisyyksiä toimintaperiaatteissa ja käyttölogiikassa sovellusten

välillä ja osaavat hyödyntää niitä sekä kuvata ne. Yhden sovelluksen käytössä opitut taidot siirtyvät muiden

sovellusten käyttöön. Oppilaat tunnistavat käsitteet, osaavat kuvata käyttöprosesseja ja pystyvät

hyödyntämään käyttöohjeita.

Oppilaat oppivat lisää keinoja arvioida tiedon luotettavuutta ja ymmärtävät miksi luotettavuutta arvioidaan. He

kykenevät soveltamaan tietoja viestintäteknologiaa oppimisen välineenä erilaisissa oppimistilanteissa sekä

soveltamaan oppimaansa omassa elämässään.

Oppilaat ymmärtävät robotiikkaa ja sen käyttömahdollisuuksia heidän omassa toimintaympäristössään.

Ymmärrys automaation mahdollisuuksista syvenee. Oppilaiden ymmärrys ohjelmoinnista laajenee ja he osaavat

ratkaista pieniä ongelmia ohjelmoinnilla.

Oppilaat osaavat ilmaista itseään eri medioissa, medialle luonteenomaisella tavalla. Oppilaita kannustetaan

tuomaan esille myös heidän vapaa-ajalla hankkimaansa osaamista. Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään

luontevasti yhdessä oppimisessa ja viestinnässä. Opettaja ohjaa oppilaiden tiedonkäsittelytaitojen tietoista

kehittämistä sujuvaksi.

Oppilaita ohjataan ymmärtämään tietoja viestintäteknologian eettisen ja moraalisen käytön periaatteet, sekä

tietoturvan periaatteet. He ymmärtävät tekijänoikeudet ja osaavat toimia niiden mukaisesti. Oppilaat osaavat

toimia tietoturvallisesti ja hallita omia verkkoidentiteettejään.


Minä ja me

Oppilaiden kasvua vastuun ottamiseen omasta tekemisestään tuetaan ohjaamalla oppilaita työskentelemään

järjestelmällisesti ja pitkäjänteisesti. Heitä rohkaistaan tunnistamaan vahvuuksiaan ja kiinnostumaan erilaisista

asioista. Oppilaita kannustetaan sisukkuuteen työn loppuun saattamisessa ja työn tulosten arvostamiseen.

Oppilaiden kokemusta omasta tehtävästä osana kokonaisuutta harjoitellaan tiimityöskentelyn, yhteisten

projektien toteuttamisen, oman osaamisen jakamisen, ryhmässä toimimisen ja koulun ulkopuolisten

toimijoiden kanssa. Oppilaat oppivat vastavuoroisuutta, neuvottelutaitoja sekä ponnistelua yhteisen tavoitteen

saavuttamiseksi yhteisissä työskentelytilanteissa. Opetuksessa hyödynnetään monipuolisesti ikäkaudelle

sovitettuja yrittäjyys- ja talouskasvatuksen digitaalisia sovelluksia ja muita materiaaleja osana

työskentelytaitojen harjoittelua.


Helsinkiläisten 6. luokkien Yrityskylä- päivän oppimiskokonaisuuden kokemuksia ja karttunutta osaamista

hyödynnetään myös osana muuta opetusta. Koulun työharjoittelut, yhteistyö lähialueen yritysten ja järjestöjen

kanssa, kummitoiminta, tukioppilaana toimiminen, vertaissovittelu antavat oppilaalle kokemuksia työstä,

yrittäjyydestä, eri ammateista ja toisten hyväksi toimimisesta elämässä ja yhteiskunnassa.

Oppimisympäristöjen ja työtapojen valinnoissa hyödynnetään aktiivisesti lähiympäristön ja koko kaupungin

mahdollistamia työtiloja ja työkaluja, jotta oppilaat saavat kokemuksia työn ja yritteliäisyyden merkityksestä.

Oppilaiden kanssa pohditaan ja unelmoidaan, millaisia tulevaisuuden ammatteja ja tehtäviä tarvitaan

yhteiskunnassa. Oppilaita kannustetaan tekemään valintoja omista lähtökohdistaan ja ohjaus on

sukupuolisensitiivistä. Oppilaiden kanssa keskustellaan, millaisia sukupuoleen liittyviä ennakkoluuloja, rooleja

ja odotuksia työelämään ja ammatteihin liittyy ja miten ne ilmenevät esimerkiksi keskusteluissa tai mediassa.


Oppilaita rohkaistaan oma-aloitteisuuteen ja luovien vaihtoehtojen ennakkoluulottomaan kokeiluun. Oppilaita

kannustetaan tuomaan vapaa-ajalla oppimiaan taitoja koulutyöhön ja rohkaistaan jakamaan taitoihin liittyvää

osaamista toisille oppilaille. Oppilaita kannustetaan keksimään ja ideoimaan avoimin mielin asioita ja ratkaisuja

sekä rohkaistaan innovaatioiden ja leikkisien yrityskeksintöjen pariin.

Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7) Oppilaat osallistuvat oman oppimisensa ja opiskelunsa sekä yhteisen koulutyön ja oppimisympäristön

suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Vaikuttaminen ja osallistuminen sekä niistä myönteisten

kokemusten saaminen lisäävät yhteisöllisyyden kokemusta koulussa. Oppilaat kuuluvat oppilaskuntaan.

Oppilaiden on mahdollista osallistua oppilaiden osallisuusryhmiin. Oppilaat saavat tilaisuuksia harjoitella

yhteistyötä, ristiriitojen käsittelyä ja ratkaisujen etsimistä sekä päätöksentekoa niin luokkayhteisössä ja eri

opiskelutilanteissa kuin koko kouluyhteisössäkin. Oppilaita kannustetaan kriittiseen ajatteluun ja pohtimaan

ehdotuksiaan eri osapuolten yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon sekä oikeudenmukaisen kohtelun näkökulmista.

Oppilaat oppivat arvioimaan omien valintojensa ja tekojensa seurauksia ja merkityksiä.

Oppilaille luodaan tilaisuuksia tarkastella omien valintojen ja tekojen vaikutusta ilmastoon ja luonnon

monimuotoisuuteen sekä harjoitella toimimaan globaalisti vastuullisella tavalla. Oppilaat harjoittelevat

käytännön tekoja, joilla voivat itse vaikuttaa myönteisten muutosten puolesta ja ovat mukana

suunnittelemassa ja toteuttamassa koulun kestävän tulevaisuuden toimintakulttuuria. Opetus tarjoaa

mahdollisuuden luovuuteen ja uusien kestävän tulevaisuuden innovaatioiden ja ideoiden kehittelyyn ja niiden

pienimuotoiseen kokeilemiseen.

Kestävää tulevaisuutta tukeva oppimisympäristö kehittää oppilaiden ympäristöherkkyyttä. Aidot

oppimisympäristöt kuten luonto tarjoavat mahdollisuuden kestävän tulevaisuuden taitojen harjoitteluun.

Oppilaita kannustetaan puhumaan arvoistaan ja tunteistaan sekä käymään keskustelua niistä muiden kanssa.

Kestävän tulevaisuuden kasvatus rakentaa oppilaan kokemusta oman elämän merkityksellisyydestä ja

ymmärrystä niistä asioista, joista hyvä ja merkityksellinen elämä koostuu.

15 VUOSILUOKAT 7-9

15.1 Vuosiluokkien 6 ja 7 välinen siirtyminen sekä vuosiluokkien 7-9 tehtävä

Perusopetuksen kullakin vuosiluokkakokonaisuudella on yhteisten tehtävien lisäksi oma erityinen tehtävänsä.


oppilaiden sujuvista siirtymistä koulupolun nivelvaiheissa.

Vuosiluokkien 6 ja 7 välinen siirtyminen Siirtyminen kuudennelta seitsemälle luokalle toteutetaan vaiheittain. Tavoitteena on varmistaa oppilaan eheä,

turvallinen ja yhtenäinen perusopetuksen opinpolku. Lähtökohtana on, että oppilas saa valmiuksia ja

tilaisuuksia tutustua toiminnallisesti 7-9 vuosiluokkien opetukseen vuosiluokkien 1-6 aikana. Siirtymän

ennakoimiseksi oppilaalle järjestetään jo viidenneltä luokalta alkaen mahdollisuus tutustua eri opettajien

opetukseen sekä saada kokemuksia osallistumisesta erilaisten ryhmien toimintaan. Seitsemännen luokan

alussa oppilaalle järjestetään tilaisuuksia tai tapahtumia, jotka edistävät ryhmäytymistä.

Oppilaan siirtyminen kuudennelta seitsemännelle luokalle opiskelemaan edellyttää koulun tai koulujen

henkilöstön suunnitelmallista yhteistyötä, opetuksen kannalta tarpeellisen tiedon siirtämistä sekä

oppimisympäristöjen ja toimintatapojen tuntemista. Vuosiluokkien 7-9 opettajien on tärkeää huomioida

opetuksessaan seitsemännelle vuosiluokalle siirtyneiden oppilaiden lähtökohdat uudessa tilanteessa ja ohjata

ryhmiä uuteen toimintakulttuuriin yhteistyössä muiden opettajien ja kotien kanssa. Luokanohjaaja huolehtii

yhdessä moniammatillisen henkilöstön kanssa yksilöllisen tuen ja ohjauksen varmistamisesta.

Kodin ja koulun välisen yhteistyön merkitys korostuu siirtymävaiheessa. On tärkeää, että kotona ja koulussa

huolehditaan oppilaiden mahdollisuudesta tuntea olonsa turvalliseksi samalla kun heitä rohkaistaan uusien

asioiden kohtaamiseen. Monet tulevaisuuteen vaikuttavat valinnat tulevat ajankohtaisiksi. Oppilaiden

kuunteleminen ja arvostaminen sekä heidän osallisuutensa omista asioistaan ja valinnoistaan päättämiseen on

tärkeää.



Helsingissä tuetaan oppilaiden mahdollisuutta syventää omaa osaamistaan eri valintojen avulla. Helsingin

kouluissa vahvistetaan kielitietoisuutta osana opetusta. Huoltajien ja oppilaiden kanssa pohditaan opiskelun

asettamia vaatimuksia ja mahdollisesti uuteen ryhmään liittymistä.

Lain edellyttämä erityisen tuen päätöksen tarkistaminen tehdään ennen seitsemännelle luokalle siirtymistä.

Vuosiluokat 7-9: Yhteisön jäsenenä kasvaminen Vuosiluokkien 7-9 erityisenä tehtävänä on ohjata ja tukea oppilaita näiden voimakkaiden kehitysvuosien

aikana, huolehtia perusopetuksen oppimäärän opiskelun loppuunsaattamisesta ja kannustaa kaikkia oppilaita

opintojen jatkamiseen. Erityistä huolta pidetään siitä, että jokainen oppilas saisi mahdollisimman hyvät

edellytykset perusopetuksen jälkeisille opinnoille ja osaisi pohtia ratkaisujaan realistisesti ja tietoon perustuen.

Oppilaita tuetaan ja ohjataan erilaisiin opintojen aikaisiin ja perusopetuksen jälkeisiin valintoihin yksilöllisistä

lähtökohdista käsin.

Opettajan on hyvä tunnistaa kriittisesti omat käsitykset ja lähtökohdat oppilaiden valintoja ohjatessa ja

tukiessa. Oppilaiden väliset yksilölliset kehityserot, myös poikien ja tyttöjen usein erilainen kehitysrytmi,

alkavat näkyä aiempaa selvemmin ja vaikuttavat koulutyöhön. Oppilaita tuetaan omien vahvuuksien

tunnistamiseen. Oppilaita ohjataan oman kehityksensä ymmärtämiseen ja rohkaistaan itsensä hyväksymiseen

sekä vastuunottoon itsestä ja omista opinnoista, kavereista ja lähiympäristöstä. Oppilaita tuetaan

yhteisöllisyyteen, joka ei hyväksy minkäänlaista kiusaamista, seksuaalista häirintää, rasismia eikä muuta

syrjintää.

Välittämisellä, yksilöllisellä kohtaamisella sekä työskentelytapojen ja oppimisympäristöjen monimuotoisuudella

vahvistetaan opiskelumotivaatiota. Opintojen aikaisen arvioinnin ja palautteen antamisen käytännöt

suunnitellaan ja toteutetaan siten, että ne ovat vuorovaikutteisia ja oppimista ohjaavia sekä kannustavat

oppilaita työskentelemään tavoitteellisesti yksilöinä ja ryhmänä.

Kodin ja koulun yhteistyö saa uusia muotoja ja sisältöjä. Se on edelleen kasvavan nuoren tärkeä tuki.

Yhteistyön tavoitteena on tukea nuoren kasvua kohti aikuisuutta. Yhteisistä pelisäännöistä ja hyvistä

käytöstavoista sopiminen oppilaiden ja huoltajien kanssa luo turvallisuutta ja edistää koulutyön onnistumista.

Opetuksessa pyritään verkostoitumaan eri yhteistyömuotojen avulla paikallisten vapaa-ajan toimijoiden kanssa

kuten nuorisotyön kanssa nuoren kasvun ja oppimisen tukemiseksi.

Helsingissä on monimuotoisia mahdollisuuksia toteuttaa työelämäyhteistyötä ja yritysyhteistyötä. Koulussa

huolehditaan, että opetuksessa huomioidaan paikallisen työelämäyhteistyön mahdollisuudet ja yritysyhteistyö

osana opetusta.

Vuosiluokkien 7-9 aikana oppilaat luovat perustaa aikuisidentiteetilleen, kartuttavat osaamistaan sekä

suuntautuvat ja valmistautuvat perusopetuksen jälkeiseen elämään. Opetuksessa syvennetään, rikastetaan ja

laajennetaan alemmilla vuosiluokilla opittua. Uusina yhteisinä oppiaineina alkavat kotitalous ja oppilaanohjaus.

Fysiikan ja kemian, biologian ja maantiedon sekä terveystiedon opetus eriytyy ympäristöopista viideksi eri

oppiaineeksi. Oppilaille tarjoutuu lisää valinnaisia aineita. Monialaiset oppimiskokonaisuudet ja valinnaiset

aineet tarjoavat mahdollisuuksia oppilaiden kiinnostuksen kohteiden syventämiseen ja vapaa-ajalla opitun

yhdistämiseen koulutyöhön. Ne luovat tilaisuuksia itsenäisyyden ja vastuullisuuden harjoitteluun esimerkiksi

taiteellisissa produktioissa, tutkimushankkeissa tai yhteiskunnallisissa projekteissa.

Helsingissä kouluissa vahvistetaan nuorten aktiivista osallisuutta kaupungin eri toimintamuotojen avulla. Koulu

huolehtii, että oppilailla on mahdollisuus omien osallisuuden taitojen kehittämiseen ja tilanteita osallisuuden

monimuotoiseen toteuttamiseen.

Perusopetuksen päättäminen ja seuraavaan koulutusvaiheeseen siirtyminen Perusopetuksen ja toisen asteen siirtymävaiheessa oppilaat suuntautuvat jatko-opintoihin ja tekevät päätöksiä

koulutus- ja uravalinnoistaan. Siirtyminen edellyttää suunnitelmallista ja monialaista yhteistyötä sekä

vuorovaikutusta oppilaiden ja huoltajien kanssa. Tavoitteena on antaa oppilaille mahdollisimman hyvät

valmiudet edetä perusopetuksesta seuraavaan koulutusvaiheeseen sekä turvata opiskelun edellytykset ja

hyvinvointi. Siirtyminen kohti uutta elämänvaihetta edellyttää nuorilta lisääntyvää elämänhallintaa,

itsenäisyyttä ja vastuullisuutta. Koulu tukee oppilaita tässä kehitysprosessissa, jolloin oppilaanohjauksen ja

oppilashuollon merkitys korostuu. Oppilaat tarvitsevat runsaasti tietoa erilaisista peruskoulun jälkeisistä

mahdollisuuksista sekä monipuolista ja laadukasta ohjausta tiedon soveltamiseen omiin valintoihin niin opinto-

ohjaajalta kuin eri oppiaineiden opettajiltakin.

Siirtyminen toisen asteen opintoihin edellyttää koululta suunnitelmallista yhteistyötä paikallisesti ja/tai

kaupungin tasolla toteutettuna perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen järjestäjien kesken erilaisin

toiminnallisin ja tiedotuksellisin muodoin. On tärkeää, että huoltajat saavat koulussa riittävästi mahdollisuuksia

vuorovaikutukseen vuosiluokilla 7-9 koskien oppilaiden valintoja ja tulevaisuuden suunnitelmia.

Helsingin kaupungin moninainen koulutustarjonta asettaa jatko-opintojen suunnitteluun paikallisen

erityishaasteensa. On tärkeää, että koulussa varataan aikaa keskusteluun oppilaiden kanssa heidän

tulevaisuuden suunnitelmistaan ja autetaan oppilaita ymmärtämään jatko-opintojen asettamia vaatimuksia

sekä tekemään realistisia, yksilöllistä oppimista innostavia valintoja. On tärkeää, että koulussa keskustellaan,

millaisia työelämätaitoja ja osaamisen muotoja tulevaisuudessa tarvitaan. On tärkeää, että oppilaille tarjoutuu

mahdollisuuksia myös unelmoida ja esittää omia toiveitaan koskien tulevaisuuden valintoja. Keskustelussa

käytetään apuna monialaista yhteistyötä ilmiöpohjaisista lähtökohdista.

15.2 Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 7-9 Laaja-alaisen osaamisen yleistavoitteet on määritelty luvussa 3. Tässä kuvataan, mitkä tavoitenäkökulmat


Edellytykset laaja-alaisen osaamisen kehittymiselle vahvistuvat oppilaiden kasvun myötä. Toisaalta

oppiaineiden välisen yhteistyön ja kouluarjen hallinnan haasteet lisääntyvät. Koulu voi parhaimmillaan tarjota

yhteisön, jonka murrosiässä oleva nuori voi kokea itselleen merkitykselliseksi ja joka auttaa jäsentämään sekä

omaa kehitystä että ympäröivää maailmaa. Erityisen tärkeätä on luoda mahdollisuuksia itsetuntoa vahvistaviin

osaamisen ja onnistumisen kokemuksiin sekä ohjata jokaista oppilasta tunnistamaan oma erityislaatunsa ja

omat vahvuutensa ja näkemään realistisesti myös kehittymistarpeensa.

Näinä vuosina jatketaan kestävän elämäntavan ja hyvinvoinnin pohjan rakentamista ja pohditaan oppilaiden

kanssa kestävän kehityksen sosiaalisia, yhteiskunnallisia ja taloudellisia sekä kulttuurisia ja ekologisia

edellytyksiä. Opetukseen tuodaan esimerkkejä, käytäntöjä ja teoreettista pohdintaa siitä, miten kestävän

kehityksen eri ulottuvuudet ovat yhteydessä toisiinsa ja mitä kestävä elämäntapa käytännössä merkitsee.

Laaja-alaisen osaamisen kehittämistä tuetaan kaikissa oppiaineissa kullekin oppiaineelle luontevalla tavalla.

Digitaalisuus ja ilmiöpohjaisuus ovat työvälineitä laaja-alaisen osaamisen saavuttamiseen. Monialaisten

oppimiskokonaisuuksien suunnittelu ja toteuttaminen yhdessä oppilaiden kanssa tähtää erityisesti laaja-alaisen

osaamisen kehittämiseen ja syventämiseen. Helsinki on monipuolinen oppimisympäristö. Kansainvälisyys ja

monikulttuurisuus ovat luonteva osa koulujen arkea.

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Oppilaita kannustetaan ottamaan ajattelussaan riskejä, pohtimaan ja kehittämään aktiivisesti innovatiivisia,

itsenäisiä ideoita, myös sellaisia, jotka eivät välttämättä onnistu. Oppilaita rohkaistaan eri tietämisen tapojen

kokeilemiseen kuten tietoinen päättely ja intuitiivinen ajattelu. Oppilaat osaavat rohkaista toisia, ottaa

huomioon muiden ideoita ja löytää helmiä epätavallisistakin ratkaisuista.

Oppilaat osaavat tunnistaa todelliseen maailman ongelmia ja ristiriitoja, osaavat määritellä niitä ja etsiä useita

näkökulmia. He osaavat esittää olennaisia kysymyksiä, löytää perusteluita ja tehdä pohdintoja käsiteltävistä ja

tukittavista aiheista. Oppijat ovat omaksuneet tärkeitä ajattelun ja oppimaan oppimisen taitoja, yhteistä hyvää

edistäviä arvoja ja asenteita. Oppijat kykenevät suunnittelemaan tutkivaa prosessia ymmärtääkseen ongelman

sen todellisessa kontekstissa.

Oppilaiden tiedonhankinnan taidot vahvistuvat. Oppilaat osaavat arvioida tiedon luotettavuutta,

tarkoituksenmukaisuutta sekä hyödyllisyyttä. He osaavat selittää omaa ajatteluprosessiaan. Oppilaat osaavat

arvioida tietolähteen väittämiä, loogisia johtopäätöksiä ja argumentointia. Heitä kannustetaan ja ohjataan itse

esittämään väittämiä, loogisia johtopäätöksiä sekä argumentoimaan. Näitä reflektoidaan ja arvioidaan

yhdessä. Oppilaita ohjataan tunnistamaan tiedon tuottajan motiiveja sekä vertailemaan samasta asiasta

vastakkaisia näkemyksiä. Oppilaiden minäkuva tiedonhankkijana vahvistuu ja he osaavat asettaa tavoitteita

hakemalleen tiedolle. Oppilaat osaavat myös kuvata miten, he voivat soveltaa hankkimaansa ja rakentamaansa

tietoa.

Oppilaat käyttävät tietoteknologiaa luontevasti ajattelun työkaluna, yhteisessä ajattelussa ja suunnittelussa.

Oppilaat pystyvät kuvailemaan, miten digitaaliset ratkaisut ovat vahvistaneet heidän kykyään luovaan

ajatteluun. Heillä on myös ajatus siitä, miten tämän voisi tehdä tulevissa tehtävissä vieläkin paremmin.

Oppilaat uskaltavat pohtia, miltä tulevaisuus voi näyttää ja he oppivat saattamaan osaavia ihmisiä yhteen

luodakseen ratkaisuja todellisiin ongelmiin. Oppilaat jakavat yhdessä muiden oppilaiden kanssa osaamistaan ja

ajatuksiaan. Näistä jaetuista ajatuksista muodostuu uutta yhteistä tietoa ja yhteisiä ideoita. Oppilaat osaavat

asettaa tavoitteita sekä omalle että ryhmänsä työskentelylle. He oppivat ottamaan huomioon erilaisia

näkemyksiä siten, että se edistää tiimin oppimista eikä estä tiimin työn etenemistä.

Oppilaiden looginen päättelykyky kehittyy, he osaavat tehdä tutkimuksistaan päätelmiä, johtopäätöksiä,

suunnitella toimenpiteitä, jotka vievät tutkimusta ja oppimista eteenpäin, sekä arvioida prosesseja ja

lopputulosta. Oppilaat osaavat soveltaa ja syventää oppimaansa todellisen elämän haasteisiin ja omaan

elämäänsä.



Toiset huomioiva käyttäytyminen on luonteva osa oppilaan toimintaa kouluyhteisössä ja sen ulkopuolella

tapahtuvissa vuorovaikutustilanteissa. Oppilaiden maailmankuva syventyy ja taito käydä dialogia kehittyy eri

näkökulmia tarkastelemalla.


Oppilailla on käsitys omasta kulttuuri-identiteetistä ja he suhtautuvat kunnioittavasti muihin ihmisiin ja

elinympäristöönsä. Oppilaat tunnistavat, miten sosiaaliset, kulttuuriset, uskonnolliset, katsomukselliset ja

kielelliset käytänteet vaikuttavat arjessa, helsinkiläisessä ja suomalaisessa yhteiskunnassa, sekä muualla

maailmassa.


Oppilaat tuntevat paikallista kulttuuriperintöä ja siihen liittyviä arvoja, sekä osallistuvat sen muovaamiseen ja

eteenpäin välittämiseen. Oppilaat osaavat tunnistaa ja tulkita ympäristönsä kulttuurisia viestejä, sekä taiteen ja

kulttuurin eri ilmenemismuotoja tiedostaen niiden merkityksen yksilön ja yhteisöjen hyvinvoinnille. Oppilaat

saavat kokemuksia yhteistyöstä eri toimijoiden kanssa, myös kansainvälisesti. Oppilaat tuntevat tärkeimmät

helsinkiläiset taide- ja kulttuurilaitokset. Oppilailla on taitoja osallistua ja vaikuttaa ympäröivään kulttuuriin

taiteen keinoin tai median kautta. Oppilaat analysoivat kriittisesti mediakulttuuria ja sen vaikutuksia, sekä

pystyvät peilaamaan mediassa esitettyjä asenteita ja arvoja omiinsa.


Oppilaat oppivat tuntemaan keskeisten ihmisoikeussopimusten merkityksen ja toteutumisen maailmassa.

Oppilaat ymmärtävät millaisia asioita ei voida ihmisoikeuksien vastaisina hyväksyä, sekä huomioivat tämän

omassa toiminnassaan.

Ilmaisutaidot

Oppilaat harjoittelevat ilmaisemaan itseään rakentavasti ja toimimaan monenlaisissa esiintymis-, yhteistyö- ja

vuorovaikutustilanteissa. Koulutyöhön sisällytetään runsaasti mahdollisuuksia luovaan toimintaan. Oppilaat

hallitsevat erilaisia ilmaisukeinoja ja löytävät niistä itselle mieluisimmat. Oppilaat ilmaisevat itseään rohkeasti

oman äidinkielensä lisäksi myös muilla kielillä.



Oppilaat oppivat ottamaan vastuuta itsestä, toisista ja arjen sujumisesta. Oppilaat osallistuvat aktiivisesti

koulutyön ja oppimisympäristön suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä yhteisten sääntöjen laadintaan, jolloin

he oppivat vastuunottoa omasta oppimisesta sekä yhteiskunnallisen vaikuttamisen periaatteista. Oppilaat

kantavat vastuuta oppimisympäristön siisteydestä, viihtyisyydestä ja ilmapiiristä. Oppilaat oppivat

käsittelemään yhdessä toisten kanssa ristiriitaisten tunteiden ja ajatusten kohtaamista ja hallintaa. Oppilaat

osaavat tunnistaa omaa ja yhteistä hyvinvointia edistäviä ja haittaavia tekijöitä. Oppilaat osaavat toimia

syrjintää ja väkivaltaa ehkäisevillä tavoilla ja heillä on tiedossaan toimintamallit näihin puuttumiseen. Oppilaat

osaavat koulun ja yhteiskunnallisen päätöksenteon periaatteet ja tuntevat demokaraattisen vaikuttamisen

kulttuurin. Oppilaat oppivat terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistäviä toimintatapoja: tasapainoinen

päivärytmi, liikkuminen, uni, monipuolinen ravinto, henkilökohtainen hygienia, päihteettömyys, hyvät tavat ja

vuorovaikutustaidot.


Oppilaat osaavat toimia liikenteen erilaisissa tilanteissa kestävästi ja vastuullisesti, erityisesti pyörällä ja

mopolla liikuttaessa sekä julkisessa liikenteessä. He oppivat huolehtimaan turvavarusteiden käytöstä ja

päihteettömyydestä liikenteessä.

Oppilaat osaavat toimia niin, että he huomioivat oman ja yhteisen hyvinvoinnin, turvallisuuden ja arjen

sujumisen.

Oppilaat osaavat suojata yksityisyyttään ja henkilökohtaisia rajojaan. He oppivat ennakoimaan ja välttämään

vaaratilanteita ja toimimaan onnettomuustilanteissa tarkoituksenmukaisesti.

Teknologia

Oppilaat ymmärtävät teknologian toimintaperiaatteita, monimuotoisuutta ja merkitystä omassa elämässä,

kouluyhteisössä ja yhteiskunnassa. He osaavat teknologian vastuullista käyttöä ja teknologisten ideoiden

kehittämistä ja mallintamista. Oppilaat ymmärtävät teknologiaan liittyviä eettisiä kysymyksiä ja tulevaisuuden

sovellusmahdollisuuksia.

Talous

Oppilaat osaavat tarkastella omia kulutustottumuksiaan kestävän tulevaisuuden näkökulmasta. He oppivat

toimimaan kriittisenä ja vastuullisina kuluttajina. He oppivat oman talouden suunnittelua ja taloudesta

huolehtimista. He ymmärtävät lainan merkityksen ja velkaantumiseen liittyvät riskit. He osaavat tarkastella

mainosviestintää analyyttisesti.

Monilukutaito (L4)

Tekstien tulkitseminen, tuottaminen ja arvioiminen

Oppilaiden monilukutaito syventyy. Opetuksessa käytettävien tekstien ja digitaalisten työtapojen kirjoa

laajennetaan kaikkien oppiaineiden opetuksessa. Oppilaat harjoittelevat analyyttistä ja kriittistä lukutaitoa.

Oppilaat harjoittelevat katsomuksellista sekä kulttuurista ja ympäristöön liittyvää lukutaitoa. Oppilaat oppivat

hyödyntämään monipuolisesti kaikkia aistialueita oppimisessa. Oppilaat harjoittelevat tiedon tuottamisen,

tulkinnan ja välittämisen taitoja eri oppiaineiden ominaisilla tavoilla ja oppiaineiden yhteistyönä. Oppilaat

saavat runsaasti tilaisuuksia rohkaistua käyttämään monilukutaitoaan vaikuttamiseen ja osallistumiseen

omassa lähiympäristössään, mediassa ja yhteiskunnassa monipuolisin, yhteistoiminnallisin työtavoin. Oppilaat

käyttävät aiempaa enemmän eri tilanteissa ja eri yhteyksissä käytettäviä tekstejä. Oppilaat tutustuvat kertoviin,

kuvaaviin, ohjaaviin, kantaa ottaviin ja pohtiviin tekstilajeihin. Oppilaat harjoittelevat katsomuksellista sekä

kulttuurista ja ympäristöön liittyvää lukutaitoa.


Oppilaiden kasvua perusopetuksen jälkeisiin opintoihin ja työelämään tuetaan tulkitsemalla kriittisesti

työelämään, kuluttaja- ja talousosaamiseen liittyviä tekstejä ja niiden sisältämiä käyttöyhteyksiä sekä

tavoitteita yksilön ja yhteiskunnan näkökulmasta. Numeraalista lukutaitoa sovelletaan erilaisten tilastojen,

kyselyjen tai ostotapahtumien arviointiin. Opetuksessa ja opiskelun aikaisissa työssäoppimisen ja työelämään

tutustumisen harjoitteluissa oppilaat syventävät medialukutaitoaan työskentelemällä eri medioiden parissa.

Kuvanlukutaito

Oppilaiden kuvanlukutaitoa syvennetään käyttämällä erilaisia kuvatulkinnan menetelmiä ja esittämisen tapoja.

Oppilaiden aikuisidentiteetin hahmottumista tuetaan kannustamalla oppilaita ilmaisemaan näkemyksiään

monipuolisten viestinnän ja vaikuttamisen keinojen avulla. Oppilaiden kanssa arvioidaan, millaiset

toimintatavat tukevat omien rajojen ja oikeuksien tunnistamista ja puolustamista. Oppilaiden kanssa

arvioidaan omaa roolia tekstien ja kuvien käyttäjänä ja aktiivisena tuottajana. Oppilaiden aktiivista roolia

toteuttajana tuetaan luomalla oppilaille monipuolisia mahdollisuuksia tekstien, kuvien ja digitaalisen ilmaisun

luomiseen. Oppilaat harjoittelevat oman osaamisen jakamista toisille oppilaille.

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5) Oppilaat osaavat itsenäisesti opetella ohjeita sekä vertaistukea hyödyntäen uuden sovelluksen käytön,

käyttölogiikan ja toimintaperiaatteet. Oppilaat osaavat sujuvasti käyttää ongelmanratkaisu- ja

päättelystrategioita. He osaavat kuvata käyttämänsä strategiat. Oppijat hallitsevat käsitteet sekä osaavat

havainnoida ja jäsentää sovellusten käyttöliittymää.

Oppilaiden tiedonkäsittelytaidot mahdollistavat datan yhdistelyn, sen analysoinnin ja uuden tietämyksen

muodostamisen. Oppilaat ymmärtävät algoritmien merkityksen tiedonkäsittelyssä. Oppilaat saavat kokemuksia

robotiikasta ja syventävät ymmärtämystään niiden mahdollisuuksista yhteiskunnassa.

Oppilaita ohjataan hyödyntämään tietoja viestintäteknologiaa luodakseen innovatiivisia ratkaisuja, jotka

tuovat lisäarvoa. He hyödyntävät digitaalisia ratkaisuja tehokkaasti vahvistaakseen oppimisprosessin luovaa

näkökulmaa. Oppijat ymmärtävät digitalisaation ilmiönä ja sen merkityksen yhteiskunnassa.

Oppilaat osaavat toimia verkostoissa vastuullisesti ja noudattaa verkoston sääntöjä. Oppilaat osaavat

hyödyntää verkostoa ja sen osaamista monimutkaisissa tehtävissä. Oppilaat osaavat kuvata, miten

tietoteknologia on tukenut luovaa ajattelua ja itseohjautuvuutta.

Oppilaat hyödyntävät luontevasti digitalisaatiota viestinnässä.

Oppija on sisäistänyt tietosuojan ja tietoturvan sekä osaa toimia niiden mukaisesti. Oppilas hallitsee

tekijänoikeudet omien materiaalien tuottamisessa ja jakamisessa (esim. CC-lisensointi). Oppilas osaa arvioida

omaa tietoja viestintäteknologian käyttöä ja toimintaa verkostoissa moraaliselta ja eettiseltä kannalta.


Minä ja me

Oppimisympäristöjen ja työtapojen valinnoissa hyödynnetään aktiivisesti lähiympäristön ja koko kaupungin

mahdollistamia työtiloja ja työkaluja, jotta oppilaat saavat kokemuksia työn ja yritteliäisyyden merkityksestä

toiminnallisesti kokeilemalla. Oppimisympäristöjen valinnoissa huomioidaan oppilaiden työharjoittelujaksojen,

jatko-opintosuunnitelmien ja kesätyön kokemuksia. Opetuksessa hyödynnetään monipuolisia ikäkaudelle

sovitettuja yrittäjyys- ja talouskasvatuksen digitaalisia sovelluksia ja muita materiaaleja. Toiminnalliset

opiskelutilanteet ohjaavat oppilaita suunnittelemaan innovoivia työprosesseja vuorovaikutuksessa toisten

kanssa ja jakamaan omaa osaamistaan, asettamaan hypoteeseja, kokeilemaan erilaisia vaihtoehtoja, tekemään

johtopäätöksiä ja löytämään uusia ratkaisuja olosuhteiden muuttuessa. Oppilaat saavat tilaisuuksia harjoitella

monipuolisia työelämätaitoja, tiimityöskentelyä, palautteen antamista, työhaastattelutilanteita, kielitaidon,

vuorovaikutuksen ja verkostoitumisen merkitystä työelämässä omassa yhteisössä, lähialueella ja Suomessa

sekä mahdollisuuksien mukaan myös kansainvälisesti. Oppilaat oppivat aloitteellisuutta, ennakoinnin taitoja,

arvioimaan riskejä ja toteuttamaan rohkeasti uusia kokeiluja ja innovaatioita. Oppilaita vahvistetaan

kohtaamaan epäonnistumisia, pettymyksiä sekä yrittämään uudelleen. Oppilaat oppivat oman kokemuksensa

kautta työn, yrittäjämäisen toimintatavan sekä yrittäjyyden merkityksen yhteisössä ja yhteiskunnassa.


Opetuksessa tutustutaan innostavin työtavoin lähialueen elinkeinoelämään, sen erityispiirteisiin ja toimialoihin.

Oppilaat saavat monimuotoisia kokemuksia yritystoiminnasta, talousosaamisesta, työelämästä ja ammateista

koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa ja työelämään tutustumisjaksoilla. Opettajien ja koulun ulkopuolisten

toimijoiden kanssa käytävät keskustelut, vierailut yrityksissä ja erilaisissa organisaatioissa sekä

harjoitusyritystoiminta ja vapaaehtoistyö auttavat valmistautumaan perusopetuksen jälkeiseen

elämänvaiheeseen. Tavoitteena oppimistilanteissa on vahvistaa myönteistä asennetta työelämään ja työhön.

Toiminnallisissa oppimistilaisuuksissa oppilaat voivat pohtia ja keskustella, millaisia työelämätaitoja, ammatteja

ja työskentelytapoja on tulevaisuudessa. Oppilaita rohkaistaan unelmointiin. Työskentelyssä oppilaita ohjataan

tarkastelemaan tulevaisuuden työelämän taitoja ja ammatteja luovasti ja samalla arvioimaan kriittisesti

vallitsevia käsityksiä työelämästä ja ammateista. Oppilaiden tietopohjaa ammateista ja koulutuksesta

vahvistetaan. Oppilaita opastetaan ottamaan selvää opintoihin ja työhön liittyvistä mahdollisuuksista ja

uravalinnoista.


Oppilaita rohkaistaan avoimeen, joustavaan ja luovaan toimintaan uusia mahdollisuuksia tai muutostilanteita

kohdatessa. Oppilaita ohjataan rohkeasti ja innovatiivisesti kohtaamaan yhteiskunnan uusia mahdollisuuksia ja

tarpeita. Oppilaita ohjataan tarkastelemaan muutosta, muutokseen liittyviä tunteita ja kokemuksia sekä

muutoksen erilaisia merkityksiä omassa elämässä ja yhteiskunnassa. Oppilaita ohjataan tunnistamaan, mitkä

ammatilliset suuntaukset tuntuvat innostavilta ja vastaavat omia vahvuuksia ja taipumuksia. Oppilaita

rohkaistaan tekemään opintoihin ja ammatteihin liittyviä valintoja omista lähtökohdista, perinteiset

sukupuoliroolit ja niiden vaikutukset tiedostaen.

Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7) Oppilaat osallistuvat oman opiskelunsa, yhteisen koulutyön ja oppimisympäristön suunnitteluun,

toteuttamiseen ja arviointiin. Opetuksessa vahvistetaan ja syvennetään oppilaiden kiinnostusta yhteisiä ja

yhteiskunnallisia asioita kohtaan ja harjoitellaan toimintaa yhteiskunnan jäseninä. Oppilaat osallistuvat oman

luokkayhteisön, eri opiskeluryhmien, oppilaskunnan ja kouluyhteisön päätöksentekoon. He saavat kokemuksia

kuulluksi ja arvostetuksi tulemisesta. Kokemusten kautta oppilaat oppivat vaikuttamisen tapoja. Oppilaat

oppivat tietoja ja saavat kokemuksia osallistumisen keinoista kuten ympäristötoiminnasta, vapaaehtoistyöstä

sekä median, taide-elämän, julkisen sektorin, kansalaisjärjestöjen ja poliittisten puolueiden kautta

vaikuttamisesta. Oppilaat opettelevat neuvottelemista, sovittelemista ja ristiriitojen ratkaisemista, oman

mielipiteen ilmaisua rakentavasti ja ratkaisujen etsimistä yhteistyössä toisten kanssa. Oppilaiden vastuun piiri

laajenee, kun he tekevät ympäristön ja toisten ihmisten hyväksi konkreettisia tekoja.

Oppilaat ymmärtävät omien valintojen ja tekojen merkityksen ja oppivat toimimaan vastuullisesti

lähiyhteisössä ja globaalisti. Kestävän tulevaisuuden taitoihin kuuluu taito elää muuttuvassa ja epävarmassa

maailmassa. Tähän liittyy muutokseen sopeutumisen kyky, uusien ratkaisujen etsiminen ja joustavan ajattelun

ja toiminnan taito. Opetus tarjoaa mahdollisuuden luovuuteen ja uusien kestävän tulevaisuuden

innovaatioiden ja ideoiden kehittelyyn ja niiden kokeilemiseen. Oppilaat oppivat arvioimaan omien valintojensa

ja tekojensa seurauksia ja merkityksiä. Oppilaat harjoittelevat valmiuksia sekä omien että yhteisön ja

yhteiskunnan toimintatapojen ja -rakenteiden arviointiin ja muuttamiseen kestävää tulevaisuutta rakentaviksi.

Oppilaille luodaan mahdollisuuksia ja tilanteita tarkastella eri tieteenalojen näkökulmasta kestävän

tulevaisuuden edellytyksiä. Kestävän tulevaisuuden kasvatus rakentaa kokemusta oman elämän

merkityksellisyydestä ja ymmärrystä niistä asioista, joista hyvä ja merkityksellinen elämä koostuu.

Osallistumalla ja vaikuttamalla kouluaikana pyritään siihen, että oppilaat oppivat ottamaan vastuuta ja

luottamaan mahdollisuuksiinsa vaikuttaa.

VUOSILUOKKAKOKONAISUUDET - Helsingin kaupunki€¦ ·

Documents

Transcript of VUOSILUOKKAKOKONAISUUDET - Helsingin kaupunki€¦ ·