KIINTEISTÖLIITTOUusimaa

V U O S I K E R T O M U S 2 0 1 6

2

S I S Ä L LY S L U E TT E L O

TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS 3

TALOUSKATSAUS 4 KIINTEISTÖLIITTO-YHTEISÖ JA OSAKKUUDET 5

VAIKUTTAMINEN JA VIESTINTÄ 5Sisäinen tiedotus 5Ulkoinen tiedottaminen 6

JÄSENISTÖ 7

KOULUTUS- SEKÄ MUUT TILAISUUDET 8

JÄSENPALVELUT 10 Lakipalvelut 10Rakennus- ja lvi-palvelut 11Talous ja verotus 12Työsuhdeasiat 12Muut palvelut ja jäsenedut 12

YHTEISTOIMINTA JA EDUSTUKSET 13Yhteistoimintayhdistykset 14

TALOUS 15

TULOSLASKELMA 16

TASE 17

HENKILÖKUNTA 18

HALLINTO 18Hallitus 18Edustukset 19

3

TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS

Kiinteistöliitto Uusimaa ry on 17 kunnan alueella toimivan, neljän kiinteistöyhdistyk-sen palvelukeskus. Uudenmaan omille jäse-nille tuotettujen palvelujen lisäksi Porvoon Kiinteistöyhdistys, Hyvinkään–Riihimäen–Mäntsälän Kiinteistöyhdistys ja Finlands Svenska Fastighetsförening hankkivat jä-senpalvelunsa Annankadun toimistolta.

Kiinteistöliitto Uusimaan vuosi 2016 oli pääosin asetettujen tavoitteiden mukai-nen. Jäsenmäärä kasvoi 246 jäsenellä. Kiinteistöliitto Uusimaan hallinnoimien yh-distysten kokonaisjäsenmäärä oli vuoden 2016 lopussa 10 746. Uusjäsenhankintaa tehtiin eri tilaisuuksissa ja tapahtumissa. Tutkimusten mukaan keskeinen liittymis-syy on yhdistyksen tarjoamat kattavat ja tarpeelliset jäsenpalvelut.

Yhdistyksen puhelinneuvontaan soittaneil-le tehdystä tyytyväisyyskyselystä saatiin erinomaista palautetta, asteikolla 1–7 kes-kiarvo oli peräti 6,75. Järjestettyjen tilai-

suuksien osalta palautekeskiarvo asteikolla 1–5 oli 4,19. Suosituimpia olivat jälleen korjaustoimintaan sekä tilinpäätökseen liit-tyvät tilaisuudet.

Yhdistyksen toiminnanjohtaja vaihtui syys-kuussa, kun pitkäaikainen toiminnanjohta-ja Kai Haarma siirtyi asianajotoimintaan. Lokakuussa yhdistyksen uutena toiminnan-johtajana aloitti varatuomari Mika Heikkilä.

Hallitus hyväksyi joulukuun kokouksessaan yhdistykselle päivitetyn strategian, jonka lähtökohtana on yhdistyksen toiminnan parantaminen kehittämällä jäsenpalveluita ja lisäämällä edunvalvontaa. Yhdistyksen toiminta on vakaalla pohjalla. Henkilö-kunta on osaava ja motivoitunut, talous on kunnossa ja jäsenet ovat tyytyväisiä toi-mintaan. Tästä on hyvä jatkaa jäsenkun-nan laajentamista ja toiminnan kehittämis-tä yhteistyössä jäsenten sekä keskeisten sidosryhmien kanssa.

Mika Heikkilä toiminnanjohtaja

K I I N T E I S T Ö L I I TTO U U S I M A A R Y

4

Suomen taloudessa lievää kasvua – Rakentaminen veturin roolissa

Suomen kokonaistuotannon kasvu kiih-tyi vuonna 2016 selvästi yli 1 prosenttiin. Kasvun tekijöinä olivat eritoten yksityinen kulutus ja uudisrakentaminen. Näissä luke-missa kasvun ennustetaan jatkuvan myös vuonna 2017.

Vanhojen asuntojen keskihinnat nousivat ennakkoarvioiden mukaan hieman runsaan prosentin vuonna 2016. Pk-seudulla hinnat nousivat miltei kaksi prosenttia, mutta sen sijaan muualla Suomessa keskihinta pysyi käytännössä ennallaan.

Asuntolainojen keskikorko laski edelleen vuonna 2016 ohjauskorkojen ja markki-nakorkojen laskun jatkuessa. Vuoden lo-pulla oltiin 1,1 prosentissa. Asuntolainojen kokonaismäärässä vuoden lopulla kasvua oli noin 2,5 prosenttia. Kotitalouksien vel-kaantuminen on jatkunut edelleen. Vuoden kolmannella neljänneksellä kokonaisvelko-jen määrä oli 142 mrd. euroa, joka oli 3,8 prosenttia edellisvuotta korkeampi lukema.

Erityisen nopeasti kasvaa asunto-osakeyh-tiöiden yhtiölainojen kanta, sillä nousua oli kolmannella neljänneksellä 11 prosenttia edellisvuodesta. Yhtiölainojen osuus kotita-louksien kokonaisveloista on noussut 11,5 prosenttiin. Yhtiölainaosuuksien kasvua ai-heuttaa uusien yhtiöiden isot velkaosuudet ja korjauslainojen vilkas nostaminen talo-yhtiöihin.

Pankkien korjauslainojen saatavuus jatkui keskimäärin hyvänä, ja korkomarginaali edelleen keskimäärin laski. Syksyn 2016 Korjausrakentamisbarometrin mukaan kor-jauslainojen keskimarginaali oli 1,1 pro-senttiyksikköä.

Asumisen ja rakentamisen kustan-nusnousu maltillista vuonna 2016

Rakennuskustannusten keskimääräinen

vuosinousu pysyi noin puolessa prosentis-sa vuonna 2016. Jätekustannukset nousi-vat vuoden lopulla runsaat neljä prosenttia, joka luultavasti aiheutuu asbestiin liittyvien töiden kasvaneesta kysynnästä.

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi nousi vuonna 2016 arviolta noin prosentin, mikä on hitainta kasvua koko 2000-luvulla. Tämä vauhti on pitkästä aikaa yhtä hidasta kuin keskimääräinen tulojen kasvu, mutta nopeampaa kuin kuluttajahintojen nousu.

Kiinteistöjen kustannustaso on noussut vuonna 2016 eritoten vedessä, kiinteistö-veroissa, tontinvuokrissa ja vakuutuksissa. Kaukolämmön hinnat ovat Kiinteistöliiton Indeksitalo-vertailussa laskeneet keski-arvona tarkastellen. Sähkön siirtomaksut nousivat vuonna 2016 keskimäärin kuusi prosenttia, mutta sähkön markkinahinto-jen lasku piti vastaavasti sähkön kokonais-kustannukset vuoden 2015 tasolla.

Verotuksen painopistettä hivutetaan kohti välillisiä veroja ja kiinteistö-veroa

Vuoden 2017 valtion talousarviossa kes-keisiä päätöksiä kiinteistönpidon kannalta olivat lämmitystä ja liikennepolttoainei-ta koskeneet hiilidioksidiveron korotukset sekä kiinteistöveron prosenttirajoja koro-tukset. Hallitusohjelmassa päätettiin, että kiinteistöverotusta korotetaan yhteensä 100 milj. euroa vuodessa vaalikauden ai-kana. Vuoden 2017 budjettiesityksessä tä-hän lisättiin 50 milj. euroa. Vuonna 2017 tuleva lisäkorotus kohdistuu 60-prosentti-sesti Helsinkiin ja Espooseen.

Kiinteistöveron korotuksia jatketaan vuon-na 2018–2019. Kiinteistöveron verotusar-voihin on suunnitteilla iso uudistus, jonka pitäisi tulla voimaan vuonna 2019. Hank-keen yksityiskohdat ovat vielä päättämät-tä.

Asuinkiinteistöt maksavat vuonna 2017 tontin kiinteistöveroa 16 % ja rakennuksen kiinteistöveroa 11 % edellisvuotta enem-

TALOUSKATSAUS

HALLITUKSEN KERTOMUS YHDISTYKSEN TOIMINNASTA VUODELTA 2016

5

Yhdistys on aktiivisesti osallistunut kes-kusteluun lisä- ja täydennysrakentamisen edistämisestä ja tavannut Uudenmaan Lii-ton johtoa asiassa sekä osallistunut asiaa käsitteleviin tilaisuuksiin. Yhdistys on otta-nut kantaa mm. tupakkalain uudistukseen ja edellyttänyt, että se, joka aiheuttaa tu-pakoinnillaan haittoja, vastaa myös siitä aiheutuvista korjaus- ja muista kustannuk-sista.

Yhdistyksen edustaja on osallistunut talo-yhtiöiden Hyvä Hallintotapa -suositusta päivittävään työryhmään, metropolialueen hissityöryhmän toimintaan sekä Isännöin-nin auktorisointi ry:n toimintaan.

Yhdistyksen hallituksen edustajat ovat ol-leet Kiinteistöliiton hallintoelimissä ja työ-ryhmissä vaikuttamassa yhdistyksen ja sen jäsenyhtiöiden ja niiden osakkaiden edunvalvontaan.

Yhdistyksen viestintää ohjaa vuosittainen jäsenhankinta- ja viestintäsuunnitelma, jonka toteutumista seurataan erillisellä vuosikellolla.

Suomen Kiinteistöliiton muodostavat 23 alueellista yhdistystä ja valtakunnallinen toimialajärjestö Suomen Vuokranantajat ry. Liitto edustaa kaikkiaan noin 26 000 talo-yhtiötä, joissa asuu yhteensä lähes kak-si miljoonaa ihmistä. Liittoon kuulutaan aina alueyhdistyksen tai toimialajärjestön kautta.

Kiinteistöliitto-yhteisöön kuuluvat myös lii-ton osakkuusyhtiöt Kiinteistöalan Kustan-nus Oy, Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy, Kiinteistöalan Koulutussäätiö rs, Talokeskus Yhtiöt Oy, Kiinteistö Oy Anna-Kaleva sekä KTI Kiinteistötieto Oy. Kiinteistöliitto Uusi-maa ry on myös suoraan Koulutuskeskuk-sen, Talokeskuksen ja Anna-Kalevan osak-kaana.

Sisäinen tiedotus

Yhdistys on jäsentiedottamisessa käyttä-nyt perinteisiä kanavia, joista sähköinen jäsentiedote (6 kpl) ja uutiskirje olivat tär-keimmät. Jäsentiedotteen julkaisemista avoimilla sivuilla testattiin loppuvuodesta. Lisäksi jäsenet saivat ajankohtaista tietoa jäsenyyteen sisältyvän Suomen Kiinteistö-lehden sekä yhdistyksen kotisivujen ja jä-sensivujen (Taloyhtio.net) kautta.

VAIKUTTAMINEN JA VIESTINTÄ

KIINTEISTÖLIITTO-YHTEISÖ JA OSAKKUUDET

män, mikäli kunnan kiinteistöveroprosentit olivat aiempien prosenttirajojen alarajoilla. Tämä tarkoittaa Indeksitalon mukaisessa keskustakiinteistössä Helsingissä yhteensä noin 10 sentin korotusta kiinteistöverossa

per neliö (90 neliön huoneistossa 111 eu-roa vuodessa). Edullisimmassa päässä esi-merkiksi Raumalla korotus tekee 2,5 snt/m2/kk (90 neliön huoneistossa noin 27 eu-roa vuodessa)

KIINTEISTÖLIITTOUusimaa

6

Ulkoinen tiedottaminen

Yhdistys on näkynyt julkisuudessa mer-kittävästi aiempaa enemmän. STT:n tie-dotejakelun kautta on lähetetty lehdistö- tiedotteita ja Kiinteistöalan Kustannuk-sen kahdesti julkaisemassa Taloyhtiö.Nyt -lehdessä yhdistys on näkynyt useassa ar-tikkelissa. Yhdistyksen asiantuntijat ovat myös vastanneet Helsingin Sanomien sun-nuntailiitteen lukijakysymyksiin sekä anta-neet haastatteluja usealle eri toimittajalle.

Yhdistyksen asiantuntijat olivat mukana kirjoittamassa Autopaikat taloyhtiössä -kirjaa sekä uusittua vastuunjakotaulukkoa sekä Hyvää hallintotapa -opasta. Nämä sai-

Kaupunkitoimittajat kävivät tutustumassa yhdistyksen toimintaan.

vat mediassa paljon valtakunnallista näky-vyyttä. Yhdistyksen vastaava lakimies näh-tiin myös aamu-tv:ssä vastuunjakoasioissa. Lisäksi yhdistys oli mukana Kaupunkitoimit-tajien vuosikokouksessa ja kolmessa lehdis-tötilaisuudessa.

Yhdistyksellä on sosiaalisen median viestin- tästrategia. Twitter-tili avattiin vuonna 2014 ja Facebook-profiili luotiin vuonna 2015. Näitä some-kanavia on käytetty ja seurattu aktiivisesti.

7

Kiinteistöliitto Uusimaan jäsenmäärä, mu-kaan lukien Porvoon ja Hyvinkään–Riihimä-en–Mäntsälän Kiinteistöyhdistykset sekä Finlands Svenska Fastighetsförening, oli vuoden lopussa 10 746. Nettokasvua edelli-seen vuoteen verrattuna oli 2,3 prosenttia.

Uusimaan alueen asuntokuntien keskikoko on 2,1 henkeä. Yhdistyksen jäsentaloissa on arvion mukaan 35 huoneistoa, jolloin niissä asuu jo lähes 800 000 asukasta.

Yhdistyksen jäsenistä 97 prosenttia oli asunto-osakeyhtiöitä ja 3 prosenttia muita kiinteistöyhtiötä. Jäsenistä 63 prosenttia on

kerrostaloja, 31 prosenttia rivi- tai paritaloja ja 6 prosenttia muita. Jäsenhankintaa yhdistys teki vuoden aika-na muun muassa mainostamalla paikalli-sissa ilmaisjakelulehdissä sekä esiintymällä useassa alueellisessa tilaisuudessa kutsut-tuna puhujana. Omat avoimet koulutusti-laisuudet ja niiden mainostaminen olivat tärkeä tuki jäsenhankinnassa.

Yhdistyksen kyselyssä edellisenä vuonna liittyneille selvisi mm. keskeisenä liittymis-syynä edelleen kattavat jäsenpalvelut ja pi-kainen tiedontarve. Liittymisestä päätettiin yleensä hallituksessa.

JÄSENISTÖ

Jäsenmäärän kehitys 2012–2016

9 620 9 928 10 214 10 491 10 746

8

• Täydennysrakentamisilta 3.3. Espoossa.

• Taloyhtiön hallituksen koulutusiltoja järjestettiin - 9.3. Helsingissä, yhtiökokoukset - 25.5. Espoossa, kunnossapitovastuu käytännössä - 6.9. Helsingissä, ajankohtaista talo- yhtiön juridiikkaa mm. uusi tupakka- laki ja sähköautot

• Yhdessä Vantaan Energian kanssa järjestettiin isännöitsijöille tutustumis- käynti Vantaan jätevoimalaan 5.4.

• Jokavuotinen Taloyhtiötapahtuma 6.4. Helsingin Messukeskuksen Kokous- tamossa. Kokopäiväinen tilaisuus sisälsi monipuolisia seminaareja, neuvonta- pisteen ja laajan näyttelyn (yli 100 näytteilleasettajaa). Tilaisuuden yhteistyökumppanit olivat Kiinteistöliitto, Kiinteistöalan Koulutuskeskus, Kiinteistöalan Kustannus ja Suomen Kiinteistölehti.

• Yhdessä Helsingin Pelastusliiton kanssa järjestettiin Asukasturvallisuusilta 26.4. Helsingissä.

KOULUTUS- SEKÄ MUUT TILAISUUDET

Toimintavuoden aikana yhdistys järjesti sekä oli mukana järjestämässä lukuisia eri tilaisuuksia. Vain jäsenkiinteistöjen edus-tajille suunnattuja koulutuksia järjestettiin 7 kappaletta. Avoimia koulutustilaisuuksia yhdistys järjesti 4 kertaa ja oli lisäksi mu-kana yhteistyötahojen kanssa 5 tilaisuu-dessa.

Tilaisuudet

• Talous- ja tilinpäätösiltapäivä 14.1. Helsingissä. Koulutustilaisuuden aiheina olivat tilinpäätöksen laatiminen, talouden näkymiä ja uusi kirjanpitolaki.

• Yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa järjestettiin Lähiöforum-tilaisuudet - 26.1. Viherlaakso–Karakallio -alueella - 2.2. Espoonlahti–Iivisniemi -alueella

• Kylppärit kuntoon -koulutusiltoja järjestettiin vuoden aikana kaksi - 9.2. Helsingissä - 26.10. Vantaalla

• Tietopäivä 2016 -tietoiskuja ja lupa- pistekoulutusta 17.2. yhteistyössä Helsingin rakennusvalvonnan kanssa

Täysi sali taloyhtiötapahtumassa kuuntelemassa johtavaa lakimiestä Mia Pujalsia.

9

• Putkiremontti-ilta 4.10. Scandic Park Helsingin tiloissa Helsingissä. Koulutusillan aiheina olivat mm. putkiremonttiin valmistautuminen, putkiremontin juridiikkaa, taloyhtiön velvoitteet ja riskien hallinta, luvan- varaisuus putkiremonteissa, putki- remontin uusia menetelmiä sekä kaukojäähdytys. Luento-osuuden lisäksi tilaisuuden yhteyteen oli järjestetty alan näyttely, jossa näytteilleasettajia oli 12. Tilaisuuden tarkoituksena oli tukea jäsenhankintaa ja se oli kaikille avoin ja maksuton.

• Kunnossapitovastuut ja osakkaan muutostyöt taloyhtiössä -koulutusilta 7.11. Espoossa.

• Taloyhtiön energiailta 22.11. Helsingissä.

• Hyvinkään–Riihimäen–Mäntsälän Kiinteistöyhdistys järjesti jäsenilleen bussimatkan Taloyhtiötapahtumaan 26.4. Lisäksi yhdistys järjesti avoimen koulutusillan yhtiökokousteemasta 16.2. Riihimäellä sekä jäsenten kiinteistöillan 9.11. Hyvinkäällä aiheena asbesti- ja tupakkalaki.

• Porvoon Kiinteistöyhdistys järjesti avoimen koulutusillan Porvoossa 14.4. hallituksen toiminnasta ja jäsenille suunnatun koulutusillan Loviisassa 3.11. aiheena jätteet ja haitta-aineet.

• Finlands Svenska Fastighetsförening järjesti jäsenille perinteisen golfkilpailun Kulloossa Porvoossa 29.8. Tutustumis- matka Koneen tehtaalle syksyllä jouduttiin perumaan vähäisen osallistuja- määrän vuoksi.

Kaikkiaan koulutustilaisuuksissa

oli osallistujia yli 3 500. Taloyhtiötapahtumassa oli tämän lisäksi lähes 2 000 kävijää. Kaikki

tilaisuudet ja tapahtumat olivat jäsenille maksuttomia.

Kysyjiä riitti koko päiväksi taloyhtiötapahtuman neuvontapisteessä.

10

Lakipalvelut

Yhdistyksessä on vuonna 2016 toiminut yh-teensä 6 lakimiestä, joiden keskeinen työ-tehtävä on ollut juridinen neuvonta yhdis- tyksen jäsenille. Pääosa neuvonnasta on ta-pahtunut puhelinneuvontana, joka on edel-leen kysytyin juridinen palvelu. Puhelin- neuvonnassa on päivittäin keskimäärin 2,5 omaa lakimiestä sekä lisäksi Suomen Kiin-teistöliiton lakimiehet. Puhelinneuvonnan lisäksi neuvontaa on annettu laatimalla kirjallisia lausuntoja.

Sekä puhelinneuvonnassa että kirjallisissa lausunnoissa kysymykset ovat koskeneet pääosin asunto-osakeyhtiölain tulkintaa erilaisissa tilanteissa. Määrällisesti eniten on kysytty taloyhtiön ja osakkeenomistajan välistä korjaus- ja kunnossapitovastuun ja-koa, vahingonkorvausvastuita, osakkeen-omistajan kunnossapito- ja muutostöitä, urakoitsijan ja rakennuttajan vastuita sekä yhtiökokousmenettelyjä ja yhtiön päätök-sentekomenettelyä yleisesti. Kysymyksiä ovat myös aiheuttaneet harmaan talouden torjuntaan liittyvät velvoitteet kuten tilaa-javastuulaki ja rakentamiseen liittyvä tie-donantovelvollisuus.

Ajankohtaisista asioista voidaan mainita erityisesti muuttunut asbestilainsäädäntö sekä uusi tupakkalaki, jotka ovat aiheutta-

Neuvontatehtävissä oli vuonna 2016 kah-deksan omaa toimihenkilöä. Neuvontaa täydensivät Suomen Kiinteistöliiton neu-vontapalvelut sekä Hyvinkään–Riihimäen –Mäntsälän ja Porvoon yhdistysten vapaa-ehtoispohjalta toimivat asiamiehet.

Puhelinneuvonta-aika oli kello 9-15. Maalis-huhtikuun aikana tehdyn puheluseurannan mukaan pelkästään Uusimaan lakineuvon-taan tuli noin 1 200 puhelua. Neuvontaa annettiin puhelimitse vain jäsentaloyhtiöi-den hallituksen jäsenille ja isännöitsijöille. Ei-jäsenet ja osakkaat ohjattiin Suomen Kiinteistöliiton maksulliseen puhelinneu-vontaan.

Maksullisia toimeksiantoja, kuten kirjallisia lausuntoja, yhtiöjärjestyksien muutoksia, asiantuntija- ja puheenjohtajapalveluita annettiin aikaisempien vuosien tapaan. Lausuntojen aiheet ja niihin sisältyvät oi-keuskysymykset ovat usein hyvin haas-teellisia. Nämä maksulliset palvelut ovat kiinteä osa neuvontatyötä ja ne on suun-nattu vain jäsenille. Kirjallisilla lausunnoilla on merkittävä rooli erimielisyyksien tai tul-kintakysymysten ratkaisemisessa.

JÄSENPALVELUT

11

neet paljon kysymyksiä. Asbestilainsää-dännön osalta yhdistyksen rakennustek-ninen asiantuntija on yhdessä Suomen Kiinteistöliiton asiantuntijoiden kanssa työstänyt ohjeistuksia ja kannanottoja esiintyviin kysymyksiin. Tupakkalain muu-tos ja sen tarjoamat mahdollisuudet ta-loyhtiöille tupakoinnin kieltämiseen ovat olleet neuvonnassa esillä etenkin loppu-vuodesta. Myös lisä- ja täydennysrakenta-miseen liittyvät kysymykset ovat säilyneet ajankohtaisina.

Tekniikan kehittyminen on näkynyt myös neuvontakysymyksissä. Näistä esimerk-keinä ovat sähköautojen latauspisteiden, keskitetyn jäähdytysjärjestelmän sekä au-rinkopaneelien hankkiminen taloyhtiöön ja näihin hankkeisiin liittyvä päätöksenteko-menettely.

Puhelinneuvonnassa on käytössä neuvon-tapuheluiden rekisteröinti yhtiön tietoihin jäsentietojärjestelmässä. Tämä on osoit-tautunut hyväksi, sillä sen avulla voidaan seurata saapuneita yhteydenottoja ja tar-vittaessa ohjata puhelu kyseisen yhtiön asiaan jo perehtyneelle ja asiassa aiemmin neuvoneelle lakimiehelle. Rekisteröinti pal-velee myös puheluiden määrällistä seuran-taa.

Yhdistyksen järjestämissä koulutusillois-sa lakimiehet ovat toimineet kouluttajina. Koulutusaiheet ovat liittyneet yleisimpiin asunto-osakeyhtiölain kysymyksiin, kuten korjaus- ja kunnossapitovastuuseen, osak- keenomistajan muutostyöoikeuteen, halli-tuksen toimintaan ja vastuisiin sekä kor-jaushankkeisiin. ”Kylppärit kuntoon” -kou-lutus, jossa kouluttajina toimivat lakimies ja rakennusinsinööri yhdessä, on edelleen ollut erittäin suosittu.

Osa lakimiehistä on myös mahdollisuuk-siensa mukaan osallistunut jäsenyhtiöiden yhtiökokouksiin asiantuntijoina tai puheen- johtajina sekä hallituksen kokouksiin asian- tuntijoina. Lakimiehet osallistuvat lisäksi erilaisiin neuvottelutilaisuuksiin jäsenyh-tiön hallituksen ja isännöitsijän kanssa. Edelleenkin laki- ja teknisiä asiantuntija-palveluita on käytetty runsaasti putkire-

montin ja märkätilasaneerausten suunnit-teluun ja toteutukseen liittyen.

Kiinteistöliiton ja yhdistyksen lakimiesten yhteistyö on ollut tiivistä. Viikoittaisessa juristipalaverissa on käyty läpi ajankohtai-sia kysymyksiä, ratkottu hankalia neuvon-tatapauksia ja muodostettu yhteisiä tulkin-talinjoja.

Rakennus- ja lvi-palvelut

Rakennustekninen neuvonta keskittyi pää-osin peruskorjaus- sekä perusparannuspro-jekteihin. Paljon neuvontaa annettiin myös huoneistokohtaisten ilmalämpöpumppu- jen asennustöistä sekä niiden vaatimuk-sista.

12

Rakennustekninen neuvonta oli myös mo-nissa tapauksissa läsnä jäsenyhtiöiden yhtiö- sekä hallituksien kokousten info-tilaisuuksissa koskien erilaisia ikääntyvien kiinteistöjen korjaushankkeita. Rakennus- ja lvi-teknisen neuvonnan kat-tavuutta lisättiin yhdessä Kiinteistöalan Kustannuksen kanssa julkaistuissa op-paissa: ”Kylppärit kuntoon” sekä ”Kodin remontit plus, opas osakkaalle ja talo- yhtiölle”. Uudemman kiinteistökannan takuuajan puitteissa löytyneiden virheiden selvittä-miset ovat kasvaneet ja lvi-teknisiä selvi-tyksiä virheellisistä suorituksista on tehty useita. Lvi-tekninen neuvonta on ollut usein mukana selvittämässä ongelmia myös yh-dessä juridisen neuvonnan kanssa, jolloin jäsenyhtiössä on saatu vaikeitakin tapauk-sia hyvään lopputulokseen. Lvi-tekninen neuvonta on ollut paikalla hallitusten kokouksissa sekä infotilaisuuk-sissa antaen puolueetonta näkökantaa put-kiremonttiprojektin eteenpäin viemiseksi. Kuluneen vuoden aikana on oltu mukana muun muassa LVV-kuntotutkimus päte-vyystoimikunnassa.

Talous ja verotus

Suomen Kiinteistöliiton kustantamana os-topalveluna annettiin kirjanpitokysymyk-siin ja verotukseen liittyvää neuvontaa jä-senkiinteistöjen isännöitsijöille, hallituksen jäsenille sekä tilin- ja toiminnantarkasta-jille maanantaista torstaihin kello 13-16.

Talous- ja veroneuvonnan aiheet pysyvät vuodesta toiseen hyvin samanlaisina: suu-riin korjaushankkeisiin, esimerkiksi putki- ja julkisivuremontteihin liittyviä rahoitus-, kirjanpito- ja verotuskysymyksiä, muita tilinpäätöksen suunnitteluun ja sisältöön liittyviä asioita sekä toiminnantarkastajan toimintaa asunto-osakeyhtiössä.

Työsuhdeasiat

Jäsenkiinteistöjen työsuhdeneuvonnasta vastasi Kiinteistötyönantajat ry, jonka jä-sen yhdistys on. Työsuhdeasiat koskivat lähinnä taloyhtiöiden palkkalistoilla olevia talonmiehiä ja siivoojia.

Muut palvelut ja jäsenedut

Tärkeä osa jäsenpalveluita ovat yhdistyk-sen sekä liiton tarjoamat muut palvelut ja jäsenedut.

1. Jäsenyyteen sisältyvän Suomen Kiinteis-tölehden lisävuosikerrat edullisesti.

2. Kiinteistöalan Kustannuksen 10 % alen-nus normaalihintaisista kirjoista, lomak-keista sekä e-kursseista.

3. Kiinteistöalan Koulutuskeskuksen 10 % alennus hallitus- ja luottamushenkilöstön koulutuksesta.

4. Talokeskus Yhtiöiden 15 % jäsenetu kulutusseurantapalvelun vuosimaksusta.

5. Kiinteistöliiton tarjoamat maksuttomat yhtiökohtaiset nettisivut sekä muut heidän neuvottelemansa jäsenalennukset.

Lvi-tekninen neuvonta on ollut usein mukana selvittämässä

ongelmia myös yhdessä juridisen neuvonnan kanssa,

jolloin jäsenyhtiössä on saatu vaikeitakin

tapauksia hyvään lopputulokseen.

13

Yhteistyö eri tahojen kanssa on jatkunut tiiviinä. Yhdistyksen tärkeimmät yhteis-työkumppanit olivat Suomen Kiinteistö-liiton lisäksi liittokonsernin muut yhtiöt: Kiinteistöalan Koulutuskeskus, Kiinteistö-alan Kustannus, Suomen Kiinteistölehti ja Talokeskus Yhtiöt.

Yhdistyksen lakimiehet ja insinöörit ovat toimineet kouluttajina Kiinteistöalan Koulutuskeskuksen ja Kiinteistöalan Koulu-tussäätiön järjestämillä, pääasiassa isän-nöintiin ja asumiseen liittyvillä kursseilla. He ovat myös osallistuneet Kiinteistöalan Kustannuksen julkaisujen kirjoittamiseen, avustamiseen sekä toimineet Suomen Kiinteistölehden kirjoittajina.

YHTEISTOIMINTA JA EDUSTUKSET

Yhteistyö isännöitsijöiden edustajien kans-sa on toiminut hyvin. Hallituksen yhteistoi-mintatyöryhmä on vuoden aikana tavannut Uudenmaan isännöitsijäyhdistysten edus-tajia. Yhdistyksellä on edustus sekä Isän-nöinnin Auktorisointi ISA ry:n hallituksessa että auktorisointitoimikunnassa.

Yhteistyökumppanina on ollut jo toista vuotta Helsingin Pelastusliitto HELPE ry, jonka kanssa järjestettiin kaksi erinomai-sesti onnistunutta turvallisuusaiheista koulutusiltaa.

14

Yhteistoimintayhdistykset

Porvoon ja Hyvinkään–Riihimäen–Mäntsä- län Kiinteistöyhdistykset sekä Finlands Svenska Fastighetsförening saavat palve-lunsa Kiinteistöliitto Uusimaalta yhteistoi-mintasopimusten perusteella. Näiden yh-distysten toiminnanjohtajana on toiminut asiakkuuspäällikkö Marika Sipilä.

Porvoon Kiinteistöyhdistys järjesti toimin-ta-alueellaan jo seitsemännentoista kerran korjausrakentamiskilpailun. Palkintojen-jakotilaisuus sai paikallisissa joukkotiedo-tusvälineissä hyvin näkyvyyttä. Hyvinkään –Riihimäen–Mäntsälän Kiinteistöyhdistys julkaisi kaksi numeroa Kiinteistöviesti -leh-teä laajennetulla jakelualueella. Kaikki yh-teistoimintayhdistykset ovat saaneet näky-vyyttä vakituisen Kiinteistövinkki -palstan kautta Uusimaa, Sipoon Sanomat, Viikko-uutiset ja Mäntsälän Uutiset -lehdissä sekä Västra Nylandin asuntoliitteessä.

Porvoon korjausrakentamiskilpailun tyytyväiset voittajat.

FSF:n golfkisan voittaja Mika Blomerus (oik.) sekä puheenjohtaja Peter Estlander.

15

Jäsenmaksutuottojen osuus yhdistyksen toiminnan tuotosta oli aivan keskeinen. Jä-senmaksutuotot kasvoivat edellisvuodesta 2,2 % yhteensä 2 127 206 euroon. Jäsen-maksu- ja toimeksiantotuotot kattoivat merkittävän osan kaikista yhdistyksen ku-luista.

Yhdistyksen varsinaisen toiminnan koko- naiskulut lisääntyivät edellisvuoteen ver-rattuna 1,1 % ollen 2 279 207 euroa. Täs-tä henkilöstökulut olivat 1 076 272 euroa ja Suomen Kiinteistöliiton jäsenmaksu 868 098 euroa. Kiinteistöliiton jäsenmaksu sisältää Suomen Kiinteistölehden tilaus- maksun, joka muodostaa merkittävän osan kyseisestä kuluerästä.

Yhdistyksen tilinpäätös näyttää voittoa en-nen veroja 119 003 euroa, mikä on enem-män kuin talousarviossa. Keskeisenä te-kijänä tähän ovat budjetoitua paremmat osinkotuotot.

TALOUS

Yhdistyksen sijoitustoiminta perustuu halli-tuksen hyväksymiin omaisuudenhoito- ja sijoitusperiaatteisiin. Yhdistyksen sijoituk-set käsittävät pörssiosakkeiden ja -sijoi-tusten lisäksi osakkeita Kiinteistöliitto-yhteisön yhtiöissä: Kiinteistö Oy Anna-Kaleva, Talokeskus Yhtiöt ja Kiinteistöalan Koulutuskeskus. Suorien osakesijoitusten hajauttamista jatkettiin kurssiriskien pie-nentämiseksi.

Yhdistys on yhdessä Kiinteistöliiton, Talo-keskuksen ja Kiinteistöalan Koulutuskes-kuksen kanssa vakuutusmeklari Howden Finlandin asiakkaana. Edellisvuonna teh-dyn kilpailutuksen seurauksena on saatu samalla kustannustasolla aiempaa katta-vampaa vakuutusturvaa.

Toimitalossamme Kiinteistö Oy Anna-Kalevassa tehtiin suuri julkisivuremontti vuonna 2016.

16

TULOSLASKELMA

TUOTOT KULUTHenkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulutHenkilöstökulut yhteensä

Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistotPoistot ja arvonalentumiset yhteensä

Muut kulut

VARSINAISEN TOIMINNAN KULUT YHT.

TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ

VARAINHANKINTA

TUOTOT

KULUT

VARAINHANKINTA YHTEENSÄ

TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ

SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA

TUOTOT

KULUT

SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA YHT.

TILIKAUDEN TULOS

TULOVEROT

TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ

246 973,97

-891 919,05

-152 804,93-31 548,60

-1 076 272,58

-33 581,04-33 581,04

-1 416 327,51

-2 526 181,13

-2 279 207,16

2 144 724,50

0,00

2 144 724,50

-134 482,66

262 779,17

-9 293,07

253 486,10

119 003,44

-8 157,98

110 845,46

245 836,62

-881 343,38

-152 121,24-37 397,89

-1 070 862,51

-28 039,18-28 039,18

-1 401 106,40

-2 500 008,09

-2 254 171,47

2 100 643,83

0,00

2 100 643,83

-153 527,64

360 936,10

-11 588,63

349 347,47

195 819,83

-7 985,86

187 833,97

VARSINAINEN TOIMINTA 1.1.–31.12.2016 1.1.–31.12.2015

17

TASE

VASTAAVAA

PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot Aineettomat hyödykkeet yhteensä Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet yhteensä Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet Sijoitukset yhteensäPYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ VAIHTUVAT VASTAAVAT Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut lyhytaikaiset saamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset yhteensä Rahat ja pankkisaamisetVAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ

VASTAAVAA YHTEENSÄ

VASTATTAVAA

OMA PÄÄOMA Tukirahaston oma pääoma Muut rahastot Käyttörahasto Muut rahastot yhteensä Edellisten tilikausien voitto (tappio) Tilikauden voitto (tappio)OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ

VIERAS PÄÄOMALyhytaikainen vieras pääoma Ostovelat Muut velat SiirtovelatLyhytaikainen vieras pääoma yhteensäVIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ

VASTATTAVAA YHTEENSÄ

30 356,2530 356,25

40 013,731 685,57

41 699,30

2 172 992,402 172 992,402 245 047,95

56 299,0439 089,7314 882,29

110 271,061 042 023,281 152 294,34

3 397 342,29

1.1.–31.12.2016

204 348,33

2 412 066,582 412 066,58

393 529,90110 845,46

3 120 790,27

27 537,6069 855,43

179 158,99276 552,02276 552,02

3 397 342,29

49 066,6249 066,62

26 658,441 685,57

28 344,01

1 959 279,491 959 279,492 036 690,12

38 041,9038 745,0021 963,5898 750,48

1 159 135,651 257 886,13

3 294 576,25

1.1.–31.12.2015

204 348,33

2 242 066,582 242 066,58

375 695,93187 833,97

3 009 944,81

39 908,5856 888,91

187 833,95284 631,44284 631,44

3 294 576,25

1.1.–31.12.2016 1.1.–31.12.2015

18Yhdistyksen vuosikokous pidettiin 16.3.2016. Kokouksessa käsiteltiin sääntöjen määrää-mät asiat. Yhdistyksen hallitus kokoontui toi-mintavuoden aikana kymmenen kertaa.

Hallitus on perustanut asioiden valmistelua varten useita työryhmiä: työvaliokunta, vaa-livaliokunta, taloustyöryhmä, edunvalvonta-työryhmä, yhteistoimintatyöryhmä, jäsen-hankinta- ja viestintätyöryhmä sekä Top-10 projektityöryhmä, joka on pyrkinyt etsimään toimivaa järjestelmää isännöintitoimistojen ja kiinteistöpalveluyritysten toiminnan arvi-ointiin.

Hallitus kiittää jäsenyhtiöitään ja yhteistyö-kumppaneita yhteistyöstä ja henkilöstöä tuloksellisesta ja asiantuntevasta työsken-telystä.

Hallitus 1.1.–16.3.2016

HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJAOlavi Merikanto

VARAPUHEENJOHTAJAPentti Vähäkuopus

HALLITUKSEN JÄSENETLauri CantellJuhana HeikonenKari Iho Olavi KailariPetri LaineUlla Maija LehtonenAsko MäkeläMatti NiiranenPaul NouroHannu SjöblomMartti SuomelaMika Vesterinen

JOHTOKai Haarma (2.9.2016 saakka)Mika Heikkilä (3.10.2016 alkaen)

HENKILÖKUNTA

HALLINTO

VIESTINTÄ, MARKKINOINTI JA YHTEISTOIMINTAYHDISTYKSETMarika Sipilä Paula Hellman

ASSISTENTITMarja TirronenRitva Erbismann

LAKIPALVELUTMia Pujals (vuorotteluvapaalla 1.1.–31.7.2017 saakka) Maria Forsblom Kirsi RuutuKatriina SarekoskiTiia Tukiainen (2.1.2017 alkaen)Anne Vatanen (31.12.2016 saakka)Simo VihemäkiHeidi Vitikainen

TEKNISET PALVELUTJari Hännikäinen Arto Kemppainen

Kiitämme edellistä toiminnan-johtajaamme Kai Haarmaa yhteisistä vuosista.

19

Hallitus 16.3.–31.12.2016

HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJAOlavi Merikanto

VARAPUHEENJOHTAJAPentti Vähäkuopus

HALLITUKSEN JÄSENETLauri CantellJuhana HeikonenOlli-Veikko KurvinenPetri LaineUlla Maija LehtonenMatti NiiranenPaul NouroPertti SelkäläHannu SjöblomMartti SuomelaPertti VesantoMika Vesterinen

VAALIVALIOKUNNAN PUHEENJOHTAJARaimo Vaherno

TILINTARKASTAJATTilintarkastusyhteisö BDO, vastuullisena tilintarkastajana André Kumlander

Edustukset 31.12.2016

SUOMEN KIINTEISTÖLIITON LIITTOHALLITUSOlavi Merikanto, vpj.Juhana Heikonen Ulla Maija Lehtonen Paul Nouro Hannu Sjöblom Pertti SelkäläMika Vesterinen

SUOMEN KIINTEISTÖLIITON TYÖVALIOKUNTAOlavi Merikanto

SUOMEN KIINTEISTÖLIITON VAALITOIMIKUNTAPentti Vähäkuopus

SUOMEN KIINTEISTÖLIITON ASUNTO-OSAKEYHTIÖTOIMIKUNTA Ulla Maija LehtonenPertti Vesanto

SUOMEN KIINTEISTÖLIITON ISÄNNÖINTIPALVELUT -toimikuntaPentti Vähäkuopus

SUOMEN KIINTEISTÖLIITON KORJAUSRAKENTAMISTOIMIKUNTAJuhana HeikonenJari HännikäinenMartti Suomela

SUOMEN KIINTEISTÖLIITON VEROASIOIDEN TOIMIKUNTAUlla Maija Lehtonen

KIINTEISTÖ OY ANNA-KALEVAN HALLITUSOlavi Merikanto (pj.)

ISÄNNÖINNIN AUKTORISOINTI ISA RY HALLITUSOlavi Merikanto (vpj.)Paul Nouro

ISÄNNÖINNIN AUKTORISOINTI ISA RY AUKTORISOINTITOIMIKUNTAMika Heikkilä

KIINTEISTÖALAN KOULUTUSKESKUS/SÄÄTIÖ HALLITUSOlavi Merikanto (pj.)

TALOKESKUS YHTIÖT OY HALLITUSMika Vesterinen

HELSINGIN PELASTUSLIITTO RY HELPE NEUVOTTELUKUNTAMika Heikkilä

Helsingissä 13.2.2017

Kiinteistöliitto Uusimaa ry HALLITUS

KIINTEISTÖLIITTO UUSIMAA RY Annankatu 24, 00100 HELSINKI • p. 09 1667 6761

www.kiinteistoliitto.fi/uusimaa

KIINTEISTÖLIITTOUusimaa

V U O S I K E R T O M U S 2 0 1 6