VUOSIKERTOMUS 2009 | FINSTASHIP VAHVASTI...

1

VUOSIKERTOMUS 2009 | FINSTASHIP VAHVASTI MERELLÄ

3

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 4

JÄÄNMURTOPALVELUT 6

VÄYLÄPALVELUT 8

LAUTTALIIKENNE 10

OFFSHORE-PALVELUT 12

HENKILÖSTÖ 14

TEKNIIKKA JA HANKINNAT 16

TURVALLISUUS 18

YMPÄRISTÖ 20

HALLITUS JA JOHTORYHMÄ 22

TILINPÄÄTÖS 2009 24

LAIVASTO 38

SISÄLLYSLUETTELO

4

Yksi aikakausi päättyi 31.12.2009, kun Varustamo-

liikelaitoksen jäänmurto-, offshore- ja lauttaliiken-

netoiminnot siirtyivät uuteen Arctia-konserniin ja

väyläpalvelut Meritaito Oy:hyn 1.1.2010. Liikelai-

tosmuotoinen toiminta alkoi vuonna 2004. Liike-

laitoskaudella jäänmurron laatukriteerit on täytet-

ty hyvin ja jäänmurrosta johtuvaa väylämaksu-

rasitetta on kyetty alentamaan.

Vuosi 2009 oli liikelaitokselle taloudellisesti vaikea. Liikevaihto väheni merkittävästi edellisvuo-

desta jääden 48,3 miljoonaan euroon. Liiketappio oli 6,4 miljoonaa euroa, mitä ei voida pitää

tyydyttävänä tuloksena edes vallinneessa vaikeassa kansainvälisessä taloustilanteessa. Meren-

kulkulaitoksen talvimerenkulun yksikön kanssa, virastouudistuksen jälkeen, 1.1.2010 lukien

Liikenneviraston, kesäkuussa 2009 solmittu jäänmurtopalvelusopimus vei toimintjamme aske-

leen lähemmäksi kokonaispalvelumallia. Leudohkon talven johdosta jäänmurron palveluntarve

jäi kohtuullisen vähäiseksi.

Liikevaihdon väheneminen johtui edellisen lisäksi erityisesti kansainvälisen talouskehityksen

seurauksena tapahtuneesta nopeasta öljy- ja offshoremarkkinoiden kuivumisesta sekä rah-

tausmarkkinoille kehittyneestä ylikapasiteetista. Lauttaliikenne- ja väyläpalvelutoimintojen tu-

loskehitys oli edellisvuosien tasolla.

Tappiollisen tuloskehityksen johdosta liikelaitoksessa toteutettiin säästöohjelma painottuen

henkilöstökustannusten osuuden vähentämiseen suhteessa liikevaihtoon.

Loppuvuonna solmittu sopimus European Maritime Safety Agencyn (EMSA) kanssa avaa uusia

ovia. Jäänmurto- ja öljyntorjuntaosaamisemme yhdistetään uudeksi palveluksi, jossa konven-

tionaalinen jäänmurtaja toimii aiempien tehtäviensä ohella myös öljyntorjunta-aluksena. Kun

tähän liitetään myös offshore-osaamisemme, havaitaan palveluosaamisemme olevan ainutlaa-

tuista maailmassa.

Lauttaliikenteen palveluiden tarve kasvoi kansainvälisestä talouskehityksestä huolimatta. Pal-

velut tulivat maksuttomiksi loppukäyttäjälle 1.9.2009, minkä odotetaan kasvattavan henkilö-

ja ajoneuvomääriä kesäkaudella 2010. Liikelaitoksen hallitus linjasi kesällä 2009 keskeiseksi

strategiseksi tavoitteeksi suomalaista varustamoelinkeinoa vastaavan työvoimakustannusta-

son. Tämän tavoitteen toteuttamisella varmistamme kilpailukykymme kaikissa liiketoiminta-

muodoissamme.

Suuret kiitokset koko Varustamoliikelaitoksen henkilökunnalle vuoden aikana tehdystä työstä

asiakkaidemme parhaaksi. Esitän lämpimät kiitokseni myös kaikille asiakkaillemme ja palvelui-

demme loppukäyttäjille sekä laajalle kumppaniverkostollemme hyvästä yhteistyöstä ja meitä

kohtaan osoitetusta luottamuksesta.

Aiomme olla osaavia, palvelevia ja tehokkaita myös seuraavina vuosina. Kilpailukykyisenä

toimijana palvelemme Suomen saariston yhteysalustarpeita uusilla kokonaispalvelukonsep-

teilla. Tulevaisuuden tarpeita peilaavat palveluja tuoteinnovaatiot vievät meidät kanssanne

johtavaksi Itämeren jäänmurtopalveluiden kumppaniksi sekä arktisten ice management- sekä

offshore-palveluiden toimittajaksi.

Tero Vauraste

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

6

AVAINLUVUT 2009 2008

Liikevaihto milj. € 20,1 20,3

Operointipäivät 523 285

JÄÄNMURTOPALVELUT VAHVOJA PERINTEITÄ JA UUSIA INNOVAATIOITA

Jäänmurtopalvelut mahdollistavat Suomen merenkulun toimivuuden myös talvella, haastavissa

jääolosuhteissa. Tulevaisuudessa jäänmurtopalvelut tarjoavat myös öljyntorjuntavalmiutta Eu-

roopan meriturvallisuusvirastolle. Jäänmurtoa tehdään Suomessa JM Voimalla, JM Urholla, JM

Sisulla, JM Otsolla ja JM Kontiolla. Tarvittaessa jäänmurtopalvelut tarjoaa asiakkaalleen murtoa

myös kolmella monitoimijäänmurtajalla MSV Nordicalla, MSV Fennicalla ja MSV Botnicalla.

UUSI JÄÄNMURRON SOPIMUS JA JÄÄNMURRON AVAUS ÖLJYNTORJUNTAAN

Merenkulkulaitos ja Finstaship uusivat kesäkuun 5. päivänä 2009 sopimuksen jäänmurtotehtä-

vistä. Sopimus on voimassa kaksi vuotta, jonka jälkeen käytettävissä on vielä kaksi yksivuotista

optiota. Sopimus käsittää viisi perinteistä murtajaa sekä kaksi monitoimimurtajaa. Sopimuksen

ulkopuolelle jäi monitoimimurtaja Botnica, jota voidaan näin rahdata muille asiakkaille myös

tulevina talvina. Muutoksena edelliseen sopimukseen on tullut monitoimimurtajien osalta val-

miusajat.

Marraskuussa 2009 Finstaship allekirjoitti Euroopan meriturvallisuusviraston, EMSA:n, kans-

sa sopimuksen öljyntorjuntavalmiudesta pohjoisella Itämerellä. Sopimus on kolmevuotinen, ja

jäänmurtaja Kontio valittiin öljyntorjuntavalmiusalukseksi. Sopimuksen arvo on n. 4 miljoonaa

euroa.

Muutostöiden jälkeen JM Kontio pystyy keräämään tankkeihinsa n. 2 030 m³ öljyistä

vettä.

TALVEN KULKU OLI LEUTO

Vaikka jäänmurtokausi alkoikin edellisvuoden puolella, oli vuoden alkaessa 1.1.2009 vain yksi

murtaja liikenteessä, jäänmurtaja Otso. Talvea ei näyttänyt aluksi tulevan lainkaan, mutta seu-

raava sinivalkoinen jäänmurtajamme Kontio lähti matkaan 9.1.2009. JM Otson ja JM Kontion

seuraksi Perämerelle lähti vielä tammikuun puolella jäänmurtaja Sisu, 23.1.2009. Helmikuussa

Merenkulkulaitos tilasi valmiudesta jäänmurtoon JM Voiman, joka avasi Suomenlahden jään-

murron palvelualueen. Myös MSV Fennican toiminta-alueena oli aluksi Suomenlahti ja myö-

hemmin eteläinen Perämeri. JM Urho lähti helmikuussa murtamaan jäätä Perämerelle. MSV

Fennican operointi kesti Merenkulkulaitoksen kanssa tehdyn sopimusmuutoksen mukaisesti

30 päivää, eikä toista monitoimimurtajaa kutsuttu Suomeen. Ensimmäiset murtajat palasivat

Katajanokalle huhtikuussa ja kauden päätti viimeisenä jäänmurtajana Kontio 23.5.2009.

Operointipäiviä kalenterivuodelle 2009 kertyi 523 kappaletta, joista 20 operointipäivää tuli

joulukuussa 2009 (JM Kontio, JM Otso sekä JM Urho) ja murtajia oli liikenteessä yhteensä kuu-

si kappaletta. Jäänmurron liikevaihto oli vuonna 2009 20,1 miljoonaa euroa.

Itämeren talvi luokiteltiin leudoksi, laajin jääpeite saavutettiin 20.2.2009 jolloin se

kattoi 108 000 km².

7

NO BLAME

No blame tarkoittaa suomeksi lyhyesti, ettei syyllistetä. Turvalli-

suuden alalla se ilmenee poikkeamien tutkimisena, niiden syiden

pohtimisena sekä virheistä oppimisena, ilman että syyllistetään

ketään, vaikka taustalla sattuisi olemaan inhimillinen virhe.

Tämä saattaa kuulostaa hiukan teoreettiselta, tai lattealta, mutta

oikein ajateltuna ja käytettynä siinä on ideaa ja voimaa. Kaikkein

tärkeintä no blame -kulttuurissa on uusien asioiden oppiminen

vanhoista virheistä. Miksi ei hyödyntää virheitä, jotta oppisimme

niistä jotain hyvää?

Keskeisenä työkaluna no blame -kulttuurin edesauttamiselle tur-

vallisuuden sisällä on raportointi. Mitä enemmän raportoidaan,

sen paremmin tuodaan esille erilaisia epäkohtia tai vain mahdol-

lisia epäkohtia. Kun epäkohdat on tuotu esille, voidaan niitä tut-

kia ja analysoida. Lopuksi opitaan jotain ja jaetaan tietoa kaikille

sitä tarvitseville. Tiedon jakaminen onkin toinen erittäin tärkeä

työkalu, eikä vain turvallisuuden osalta – tämän varmasti kaikki

tunnustavat.

Jäänmurrossa no blame -kulttuuri ja raportointi näkyvät jo turval-

lisuuspuolella kasvavana raportointina, joka on huomattu vilk-

kaan kauden alettua. Poikkeamaraportteja on tullut runsaasti.

Toivoisimme jäänmurrossa jatkossakin vilkkaan raportoinnin jat-

kumista, sekä vuorovaikutuksen kasvamista meri- ja maahenki-

löstön välille. Viimeisin on ratkaisevassa asemassa, kun yritämme

yhdessä jatkaa ja kehittää no blame -kulttuuria.

Atso Uusiaho

7

8




VÄYLÄPALVELUT TEHOKKAASTI KOHTI SUURTA MUUTOSTA

Väyläpalvelut -liiketoimintayksikkö rakentaa merenkulun infraa, murtaa jäätä Saimaalla, toimii

tukialuksina rakennustöissä ja pitää yllä Suomen öljyntorjuntavalmiutta. Väyläpalveluilla on yh-

deksän alusta, MS Seili, MS Letto, MS Linja, MS Sektori, MS Kummeli, ja MS Oilit 1-4. Kaikki

alukset on varustettu sisäänrakennetuilla öljyntorjuntalaitteilla, ja osa niistä voidaan tämän li-

säksi varustaa talvikeräykseen soveltuvilla laitteilla.

VOITOLLINEN VUOSI KEVENSI SIIRTYMISTÄ MERITAITO OY:HYN

Kokonaisuudessaan yksikön ja alushenkilöstön yhteiset ponnistukset palkittiin, ja yksikkö tuot-

ti ensimmäistä kertaa siirtymäkauden loppumisen jälkeen positiivisen tuloksen. Toiminta on

yhdessä saatu muokattua tehokkaaksi ja tästä asemasta on hyvä lähteä jatkamaan 1.1.2010

uuden valtion yhtiön MeriTaito Oy:n liiketoimintayksikkönä.

OILIEN VUOSI

Vuosi alkoi Saimaan jäänmurrolla samoin kuin edellisvuonna. Jäätä murtamassa olivat MS

Kummeli ja MS Letto. Jäänmurron päätyttyä MS Kummeli jäi aluksi Savonlinnaan ja MS Let-

to siirtyi Katajanokalle. Jonkin aikaa jäänmurron päätyttyä MS Kummeli jouduttiin kuitenkin

kutsumaan hätiin meren puolelle, Kotkan saaristoon, toimimaan yhteysalukseksi. MS Oili 1 oli

Merenkulkulaitoksen rahtaamana melkein koko vuoden toteuttaen vaihtelevia rakennustöitä

pitkin Suomenlahtea. MS Oili 4 puolestaan rahdattiin syyskesällä tukialukseksi Nahkiaisen ma-

jakalle, ja syksyn kuluessa se hoiti kuljetuksia myös Rajavartiolaitokselle.

Kulunutta vuotta leimasivat pienten ja näppärien alusten vetovoima.

MS Seilin työt painottuivat kesäkauteen, varsinaiseen sesonkiin ja se suoritti poijujen siirrot ja

vaihdot Itäisellä Suomenlahdella. Linjan pääkone uusittiin talvella, ja kesällä sillä tehtiin pe-

rinteiseen tapaan poijutöitä Selkämerellä. Joulukuussa 2009 Suomen Ympäristökeskus hälytti

MS Linjan liikkeelle Kalajoelle siellä tapahtuneen onnettomuuden vuoksi. Kaikeksi onneksi

onnettomuusalus saatiin nopeasti irti, eikä öljyonnettomuuden uhka toteutunut. Myös MS

Sektorin rahtaus Viron Merenkulkulaitokselle jatkui hyvin ja aluksella on ollut paljon operointi-

päiviä.

10

Yhteys- ja lautta-aluksemme olivat koko vuoden säännöllisessä liikenteessä kauden 2009, kui-

tenkin poislukien MS Antonia, joka liikennöi ainoastaan kesäkauden Rengastiellä ja MS Falkö

joka toimi vara-aluksena telakointien ja huoltojaksojen aikana. Leudon talven vuoksi reiteillä

ei esiintynyt liikennekatkoja. Saariston yhteysalusreiteistä kilpailutettiin Iniön lisäreitti, missä

liikennöi MS Jurmo II. Kilpailutus kuitenkin keskeytettiin, koska muita liikenteeseen sopivia

aluksia ei ollut tarjolla. Tilaaja lunasti reittiä koskevan vuoden mittaisen sopimusoption alkaen

1.1.2010.

MATKUSTAJA- JA AJONEUVOMÄÄRÄT

Aluksemme kuljettivat vuoden aikana yhteensä 269 880 matkustajaa, mikä on 3,9 % enem-

män kuin edellisenä vuonna sekä ajoneuvoja 125 656 kpl. Lisäystä edelliseen vuoteen 7,5 %.

SUUNNITELMIA JA MUUTOKSIA LAIVASTOSSA

Kuljetuslautta MS Ursus (rak. 1979) myytiin kotimaiselle ostajalle. Syynä myyntiin oli aluksen

raskaan kulurakenteen myötä heikko kannattavuus ja käyttöaste.

Vanhimpia yhteysaluksia korvaamaan on suunniteltu uusi aluskonsepti joka voisi myös tarvitta-

essa toimia öljyntorjuntatehtävissä. Konsepti oli mukana TEM:n telakkatukityöryhmässä, missä

se katsottiin tärkeäksi ja toteuttamiskelpoiseksi hankkeeksi.


Matkustajia 269 880 259 830

Ajoneuvoja 125 656 116 840


LAUTTALIIKENNE LEUTO TALVI SUOSI LIIKENNETTÄ

12




OFFSHORE-PALVELUT TALOUDEN RISTIAALLOKOSSA LUOVIMISTA

Vuosi 2009 oli erittäin haasteellinen, sillä 2008 alkanut offshore-markkinoiden alamäki jatkui

vuoden 2009 alkupuolella ja Pohjanmeren rahtitasot putosivat merkittävästi. Voimakkaasta

aallokosta huolimatta onnistuimme haasteellisen kevään aikana saamaan rahtauksia kaikille

aluksille vuoden loppupuoliskolle sekä myös merkittäviä askeleita arktisten projektien suhteen.

Vuoden 2008 vuosikertomuksessa arviomme, että offshore-työt siirtyvät yhä syvemmälle, kyl-

mempiin olosuhteisiin ja kauemmas. Vuoden aikana MSV Nordica operoi Angolan vesillä ja

MSV Fennica puolestaan osallistui jääkokeisiin Jäämerellä lähellä Huippuvuoria.

MSV Botnicalle ja MSV Nordicalle vuona 2010 asennettavat uudet nosturit mahdollis-

tavat työskentelyn jopa 3000 metrin syvyydessä.

MSV Botnica rahdattiin Saipem Energy Services sukellustukialukseksi ja MSV Botnica suuntasi

Välimerelle. Aivan uusi aluevaltaus Välimeri ei ole, mutta MSV Botnican rahtaus on ensim-

mäinen pitkäaikainen työ Välimeren alueella. Välimeren rahtauksen mahdollisti uusi jäänmur-

tosopimus, joka kattaa ainoastaan kaksi monitoimialusta mahdollistaen näin MSV Botnican

rahtauksen talven aikana.

KATSE HORISONTISSA

Alkuvuoden synkistä näkymistä huolimatta MSV Nordicalle toteutettiin DP (Dynamic Positionig)

järjestelmien uudistus 15-vuotistelakointien yhteydessä. MSV Nordica telakoitiin Hampurissa

alkuvuodesta. MSV Fennicalle DP-järjestelmien uudistus suoritettiin telakoinnin yhteydessä

Naantalissa marras-joulukuussa 2009.

Merkittävä turvallisuus- ja laatuprojekti OVMSA (Offshore Vessel Management Self Assess-

ment) aloitettiin vuoden 2009 aikana. OVMSA- turvallisuusjohtamisjärjestelmä on käytössä

tankkeritoiminnassa ja se tullee vaatimukseksi myös Offshore-töihin. Sen käyttöönotto paran-

taa kilpailukykyämme tulevaisuudessa niin offshore- kuin jäänmurtoliiketoiminnassammekin.

OVMSA

OVMSA eli Offshore Vessels Management and Self Assessment on uusi, tällä hetkellä

tankkerimaailmassa käytössä oleva varustamon johtamistyökalu. OVMSA:n tarkoitus

on itsearvioinnin avulla helpottaa turvallisemman toiminnan kehittämistä ja helpot-

taa nykytilan kartoittamista, sekä toiminnan ohjausta. Se antaa työkaluja myös muu-

toksen hallintaan.

OVMSA-kehitystyö tulee jatkumaan vuodenvaihteen ylitse Arctia Shippingin, Arctia

Offshore- ja Arctia Icebreaking -yhtiöissä. OVMSA sovitetaan yhteen nykyisen ISM

koodin kanssa ja se tuo muutoksia esimerkiksi poikkeamaraporttien käsittelyyn. Poik-

keamien raportoinnissa varsinkin ”läheltä piti tilanteiden” raportointien esille tuomat

tapahtumat ja tämän tiedon oikea jakaminen luo meille edellytykset entistä turvalli-

sempaan toimintaan toimintaympäristössämme, jossa terveys-, turvallisuus- ja ympä-

ristönäkökohdille esitetään yhä tiukempia vaatimuksia.

Ari Malmi

14

HENKILÖSTÖ OSAAMISTA JA JOUSTOA

Finstashipin henkilöstö on osaavaa ja ammattitaitoista. Pitkät perinteet jäänmurrossa, moni-

muotoiset tehtävät arktisissa toiminnoissa ja saariston infrassa ovat vaatineet monipuolisen ja

tehokkaan henkilöstön. Muuttuvissa olosuhteissa henkilöstö on osoittanut pätevyytensä jous-

taen ja tehden töitä hyvinkin erilaisten alusten kanssa. Samat henkilöt voivat työskennellä ensin

talvella jäänmurtajalla pohjoisessa murtaen jäätä ja koordinoiden alusliikennettä ja siirtyä sitten

kesäksi yhteysaluksella kuljettaen matkustajia ja ajoneuvoja Turun saaristossa. Tai ollen töissä

kevättalvella offshore -aluksella, aluksen ollessa tukialuksena sukellustöissä ja kesällä rakennus-

töissä väylähoitoaluksella, joka on varustettu öljyntorjuntalaitteistolla.

HAASTEITA JA TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISTA

Vuosi 2009 oli merkityksellinen vuosi monella eri saralla. Jo alkuvuodesta vaikeutunut markki-

natilanne vaatii henkilöstöltä yhteistyötä ja joustoa. Sitä myös löytyi. Henkilöstön kanssa pääs-

tiin omistajan asettamiin säästötavoitteisiin.

Oman haasteensa vuodelle aiheutti kesällä annettu vahvistus liikelaitoksen yhtiöittämisestä

vuodenvaihteessa. Yksi liiketoimintayksikkö (väyläaluspalvelut) päätettiin siirtää tässä yhtey-

dessä toiseen perustettavaan valtion yhtiöön ja jäljelle jäävät toiminnot järjesteltiin uudelleen

konsernirakenteeksi. Myös Lauttaliikennepalveluiden sijoituksesta käytiin runsaasti keskuste-

lua.

Muutoksen keskellä haluttiin kuitenkin turvata jatkuvuus ja hyvä varustamokulttuuri. Henki-

löstön tyytyväisyyttä mitattiin syksyllä Henkilöstökyselyllä, ja henkilöstön toiveiden mukaisesti

sisäistä tiedotusta lisättiin. Laivojen johtamiskulttuuria haluttiin kehittää, ja laivoille luotiin viral-

lisempi johtoryhmäkäytäntö, jonka painoarvoa maaorganisaation nähden lisättiin. Tavoitteena

oli luoda aluksille yhteiset pelisäännöt johtamiseen, kirkastaa esimiesten roolit ja vastuut sekä

luoda selkeät henkilökohtaiset tavoitteet jokaiselle. Tätä kehitystä tuettiin ja tuetaan myös ke-

hityskeskusteluilla. Henkilöstön koulutusta järjestettiin edellisten vuosien tapaan ja osanotto

oli aktiivista.

SUOSITUIMMAT KURSSIT 2009

(osanottajamäärä/henkilöä)

BNS refresh 60

HLO refresh 48

K-Pos, K-Chief 39

IATA DGR (Dangerous Goods) 31

Trukkikortti 18

Lääkintäkurssi kansipäällystölle 13

HENKILÖSTÖ VUODEN LOPUSSA

Yhteysalukset 56

Osa-aikaeläkkeellä 8

Väyläalukset ja MS Muikku 31


Perinteiset jäänmurtajat 140


Monitoimimurtajat 151


Henkilöstöä keskimäärin 415 454

Maahenkilöstö 37 45

Merihenkilöstö 378 409

IKÄ- JA SUKUPUOLIJAKAUMA

Henkilöstön keski-ikä 46,3 45,6

Naisia, % 18,0 13,7

Miehiä, % 82,0 86,3

15

HENKILÖSTÖN MÄÄRÄT JA JAKAUMAT

Varustamoliikelaitoksen palveluksessa vuoden 2009 lopussa oli yhteen-

sä 415 henkilöä, joista 91 % kuului merihenkilöstöön ja 82 % oli mie-

hiä. Liikelaitoksella oli neljä liiketoimintayksikköä, joiden asiakkuudet ja

toiminnot poikkesivat toisistaan huomattavasti. Liikelaitoksella oli käy-

tössään yhteiset arvot kaiken toiminnan perustana. Yhdistävinä tekijöinä

toimivat myös yhteinen identiteetti ja yhteiset käytännöt sekä toiminta-

tavat päivittäisen toiminnan ohjaajana. Vaikka kaikilla merihenkilöstöön

kuuluvilla oli ns. varustamokohtainen sopimus, oli jokaiselle määritelty

ensisijainen palvelussuhde tiettyyn yksikköön.

Lähes kaikki merihenkilöstöön kuuluvat olivat vakituisessa työsuhteessa

Varustamoliikelaitokseen. Ainoastaan perinteisillä jäänmurtajilla on viime

vuosina ryhdytty palkkaamaan sesonkityövoimaa toimikaudeksi. Vuo-

denvaihteessa tällaisia henkilöitä oli kaksi.

15

16

TEKNIIKKA JA HANKINNAT HUOLTOSUUNNITELMIA, NOSTUREITA JA TELAKOINTEJA

Finstashipin Ship Management toiminnon tekniikka- ja hankintapalvelut vastaavat siitä, että

jäänmurto-, offshore- ja väyläpalvelu -liiketoimintojen käytössä on niiden tarvitsema toiminta-

kuntoinen aluskapasiteetti. Yksikön päätehtäviä ovat alusten huoltosuunnitelmien mukainen

kunnossapito, alusten laitteistojen ja järjestelmien kehittäminen sekä hankinnat. 1.5.2009 jäl-

keen lauttaliikenne vastasi omien alustensa ship management -toiminnasta.

Finstaship vastaa koko laivastonsa kunnossapidosta, lukuun ottamatta MS Sektoria joka on

rahdattuna Viroon. Vuoden aikana tehtiin perinteisten jäänmurtajien huoltosuunnitelman

mukaiset huollot. Makuutettujen monitoimimurtajien huoltokustannukset sopeutettiin ope-

rointitilanteen mukaiseksi ja välttämättömät huollot tehtiin kiertävän huoltoryhmän toimesta.

Suunnitellut telakoinnit toteutettiin vuoden aikana.

TELAKOINTEJA JA PÄIVITYKSIÄ

Monitoimialuksista telakoitiin MSV Nordica tammikuussa ja MSV Fennica marraskuussa. Näis-

sä päivitystelakoinneissa uusittiin alusten DP- ja automaatiojärjestelmät sekä täyshuollettiin

Aquamaster ruoripotkurilaitteet. Telakointien kestoa ja kustannuksia kasvattivat huomattavasti

vauriot ruoripotkurilaitteiden kääntökehien laakereissa. Yhteysaluksista telakoitiin MS Antonia,

MS Aurora, MS Fiskö, MS Viken ja MS Kivimo.

MSV Botnican ja MSV Nordican nosturi-investointiprojektia jatkettiin aikataulun mukaisesti.

Näiden asennus ja käyttöönotto tapahtuu loppuvuonna 2010.

JM Kontion EMSA öljyntorjuntapalvelun edellyttämät laite- ja konvertointityöhankinnat teh-

tiin loppuvuodesta 2009. Asennus- ja muutostyöt tehdään jäänmurtokauden jälkeen vuonna

2010.

Monitoimialusten nostureiden huolto- ja miehityssopimus kilpailutettiin ja uusi sopimus astuu

voimaan vuoden 2010 aikana.

18

Finstashipin turvallisuuspolitiikka perustuu Finstashipin arvoihin; palveleva, osaava ja tehokas.

Pyrimme aina, sekä maalla, että merellä toimiaan turvallisesti, ja ehkäisemään kaikki työtapa-

turmat ja estämään ympäristöonnettomuuksien synnyn. Varustamon turvallisuuteen liittyviä

toimintoja seurataan ja kehitetään turvallisuusjohtamisjärjestelmän avulla. Järjestelmä kattaa

kaikki varustamomme toimialat ja toiminnot.

ISPS -JÄRJESTELMÄÄ PÄIVITETTIIN

Kaikilla ulkomaanliikenteen aluksillamme on käytössä ISPS turvallisuusjärjestelmä, jossa varau-

dutaan ensisijaisesti ulkoisia turvallisuusuhkia vastaan. Vuoden 2009 aikana järjestelmä tar-

kastettiin ja päivitettiin. Päivitetty järjestelmä hyväksytettiin viranomaisilla ja implementoitiin

aluksille syksyn aikana.

Järjestelmän toimivuutta on seurattu aktiivisesti mm MSV Nordican Angolan rahtauksen ai-

kana.

SAFETY FIRST -TURVALLISUUSKAMPPANJA VETÄÄ

Vuoden 2009 syksyllä lanseerattiin uusi turvallisuuskampanja, ”Safety First” ja ensimmäiset

signaalit turvallisuusajattelun muuttumisesta ovat havaittavissa. Järjestelmän mukaisesti va-

rustamopalveluihin raportoidaan kaikista poikkeama- tai ”läheltä piti” -tilanteista, jotka ovat

aiheuttaneet onnettomuuden/vaurion tai olisivat voineet kehittyä sellaisiksi.

Vuoden 2009 aikana varustamopalveluun raportoitiin 68 kappaletta yllämainitun mukaista il-

moitusta. Poikkeamaraportoinnin määrän kasvu on merkittävä verrattaessa sitä aiempiin vuo-

siin varustamon historiassa. Jos poikkeamaraporttien määrää verrataan edelliseen vuoteen on

raportointien määrä lisääntynyt 30 %. Tämä on erittäin positiivinen signaali. Suurin osa rapor-

teista liittyy lieviin työtapaturmiin tai aluksen koneistossa ilmenneisiin ongelmiin.

MERKITTÄVIMMÄT POIKKEMAT

Vuonna 2009 aluksillamme tapahtui kaksi pientä öljyvuotoa, jossa alukselta pääsi öljyä me-

reen. Ensimmäinen vuoto tapahtui JM Sisulle aluksen ollessa matkalla Helsingistä Perämerelle

jäänmurtotehtäviin. Vauriot todettiin sukeltajan avulla Naantalissa, jonka jälkeen matka jatkui

Perämerelle. Toinen öljyvuoto oli MSV Fennicalla Eydehavnissa, Norjassa, aluksen keulapot-

kurista oli vuoto, jonka seurauksena alus telakoitiin ennen jäänmurtotehtäviä Naantalin tela-

kalla. Kummankin vuodon määrä oli joitakin litroja.

Aluksillamme oli kaksi pohjakosketusta, joista ensimmäinen MS Letolla jäänmurtotehtävissä

Saimaalla ja toinen MSV Fennicalla Rauman satamassa. Molemmissa tapauksissa vauriot olivat

kuitenkin vähäisiä.

Työtapaturmia aluksillamme tapahtui yhteensä 7 kappaletta, jotka johtivat yhteensä 111 työstä

poissalopäivään. Vapaa-ajan tapaturmia oli 10 kappaletta, jotka johtivat yhteensä 358 poissa-

olopäivään.

Verrattaessa tapaturmatilastoja menneeseen vuoteen 2008, työtapaturmia henkilöstöllämme

oli 18 kappaletta, ja ne johtivat yhteensä 486 päivään sairauspoissaoloja. Vapaa-ajalla tapah-

tuneita onnettomuuksia oli 2 kappaletta, joiden seurauksena syntyi 50 päivää sairauspoissa-

oloja.

TURVALLISUUS

TAPATURMAT JA 2009 2008

SAIRAUSPOISSAOLOT

Vapaa-ajan tapaturma 10 2

Sairauspoissaolo (pv) 358 50

Työtapaturma 7 18

Sairauspoissaolo (pv) 111 486

19

POIKKEAMARAPORTIT 2009 2008

OFFSHORE -ALUKSET

MSV Botnica 11 7

MSV Fennica 23 14

MSV Nordica 23 19

MUUT ALUKSET 11 8

YHTEENSÄ 68 48

19

20

Finstashipin ympäristövastuullisuutta ohjaavat liikelaitoksen strategia sekä varustamon arvot,

jotka antavat suuntaviivat puhtaamman ja turvallisemman toiminnan kehittämiseksi. Näitä tu-

kemaan Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut joitakin nimettyjä ympäristötavoitteita.

Ympäristötavoitteiden toteutumisesta raportoimme ministeriöön vuosittain.

Herkät merialueet joilla toimimme, luokitellaan kansainvälisesti erityissuojelua vaativiksi. Tämä

koskee sekä Itämerta, että laajemmin arktisia vesiä, joissa ympäristömääräykset ohjaavat varus-

tamoiden toimintaa ja asettavat tiukat kriteerit ympäristösuojelun näkökohdat huomioiden.

Ympäristönsuojelutoiminnassa noudatetaan ISM-koodin ja IMOn MARPOL-yleissopimuksen

(International Convention for the Prevention of Pollution from Ships) määräysten lisäksi suo-

malaiskansallisia ohjeita ja määräyksiä.

OPEROINNIN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

Alustemme operoinnissa ja alustemme tekemässä talviliikenteen koordinoinnissa huomioidaan

tehokkuus ja odotteluaikojen lyhyys, niin että toiminta on kokonaisuudessaan mahdollisim-

man kestävää. Aina kun mahdollista aluksemme kiinnitetään sataman sähkö-, kaukolämpö- ja

jätevesijärjestelmään. Jäänmurtajien kotisatamaan, Katajanokan Jäänmurtajalaiturille, on ra-

kennutettu kaikki edellä mainittu kunnallistekniikka. Henkilöstöä koulutetaan huomioimaan

ympäristöseikat, perehdytetään jätteiden lajitteluun, ja he harjoittelevat valmistautumista öl-

jyvahingon torjuntaan. Tämän lisäksi henkilöstöä rohkaistaan huomioimaan ympäristöseikat

omassa työssään. Suurin osa vaihtomatkoista pyritään myös ohjaamaan raideliikenteeseen.

KULUTUS JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

Varustamon ympäristövaikutuksia hallitaan ja mitataan monin tavoin. Polttoaineen ja hiuk-

kaspäästöjen määrä tarkkaillaan ja ne suhteutetaan operointipäiviin. Vuodesta 2008 tähän

vuoteen alusten päästöt ovat hiukan kasvaneet, mutta tämä selittyy nimenomaan lisäänty-

neillä operointipäivillä. Jätteiden määrä seurataan lajitteluryhmittäin. Ongelmajäte lajitellaan

erilleen.

YMPÄRISTÖ

POLTTOÖLJYN KULUTUS 2009 2008

(tonnia)

KEVYT

Jäänmurtajat 11 823 9 215

Väyläalukset 606 450

Yhteysalukset 1 504 1 527

Yhteensä 13 933 11 192

RASKAS

Jäänmurtajat 8 633 3 561

POLTTOAINEEN PALAMISESTA

AIHEUTUNEET HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT

(tonnia) 62 615 46 965

21

21

22

HALLITUS

TEEMU ALSTELA

Henkilöstön edustaja,

hallituksen jäsen vuodesta 2007

• Syntymävuosi 1973

• Koulutus: Merikapteeni

ANTTI VEHVILÄINEN

Hallituksen puheenjohtaja,

tarkastusvaliokunnan jäsen,



• Koulutus: Kauppat. maist., MBA

(Henley)

MIKA MÄKILÄ

Hallituksen varapuheenjohtaja,

tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja

ja henkilöstö- ja palkkiovaliokunnan jäsen,

hallituksen jäsen 13.9.2007 alkaen


• Koulutus: Oikeust. kand.,

kauppat. kand.

SARI AITOKALLIO

Tarkastusvaliokunnan jäsen,



• Koulutus: Oikeust. kand., varat.

MAARIT HERRANEN

Henkilöstö- ja palkkiovaliokunnan jäsen,



• Koulutus: Dipl.ins.

HENRY LINDELÖF

Tarkastusvaliokunnan jäsen,



• Koulutus: Hallintot. maist.

KIRSTI PIPONIUS

Henkilöstö- ja palkkiovaliokunnan

puheenjohtaja,



• Koulutus: Kauppat. maist.

JUKKA SUOMINEN

Henkilöstö- ja palkkiovaliokunnan jäsen,


lukuun ottamatta kautta 1.1.–12.9.2007


• Koulutus: Dipl.ins., ekon.

23

TERO VAURASTE

Toimitusjohtaja 1.6. alkaen


• Koulutus: Meriupseeri,

MSc, Leicester University

VEIJO HIUKKA

Vt. Toimitusjohtaja 31.5. asti

Johtaja, Baltic Sea Services

Lauttaliikenne



SARI KANERVA

Johtaja, Deep Sea Services



ATSO UUSIAHO

Johtaja, jäänmurtopalvelut



KAI VALTARI

Johtaja, väyläpalvelut



ULRIKA LARPES

Johtaja, lakiasiat 30.9. asti


• Koulutus: Oikeust.kand.

ja juris kand., Lundin

yliopisto

KAIJA RIIPINEN

Vt. Talousjohtaja 15.9. asti


• Koulutus: Ekonomi

KIM HÖIJER

Vt. Talousjohtaja 7.9. alkaen


• Koulutus: KTM

THOMAS DOEPEL

Henkilöstöjohtaja


• Koulutus: Ekonomi,

merikapteeni

KARI PATRAKKA

Johtaja, tekniikka ja hankinnat



JOHTORYHMÄ

Kuvassa vasemmalta oikealle: Ulrika Larpes, Tero Vauraste, Veijo Hiukka, Kai Valtari, Kaija Riipinen, Kari Patrakka, Kim Höijer, Atso Uusiaho, Sari Kanerva ja Thomas Doepel.

2424

TILINPÄÄTÖS 2009 TOIMINTAKERTOMUS TILIKAUDELTA 1.1.–31.12.2009

Vuosi 2009 oli Varustamoliikelaitoksen kuudes tilikausi.

PALVELU- JA MUUT TOIMINTATAVOITTEET SEKÄ TULOS- JA TULOUTUSTAVOITTEET VUONNA 2009

Liikenne- ja viestintäministeriön Varustamoliikelaitokselle asettamat palveluja toimintatavoitteet vuo-delle 2009 olivat:

Varustamoliikelaitoksen tavoitteena on huolehtia toimialaansa kuuluvien palvelujen tarjonnasta ja kehittämisestä liiketoiminnan edellytysten mukaisesti;

Varustamoliikelaitos tarjoutuu öljyntorjuntatehtäviin ja jäänmurtopalvelujen tuottamiseen koko maassa. Liikelaitos varautuu hoitamaan tehtäviä myös poikkeusoloissa sen mukaan kuin liikenne- ja viestintäministeriö määrää;

Varustamoliikelaitos toteuttaa tervehdyttämisohjelman 2008–2010 edellyttämät toimenpiteet taloudellisen kannattavuuden parantamiseksi ja raportoi tervehdyttämisohjelman edistymisestä puolivuosittain liikenne- ja viestintäministeriölle;

Varustamoliikelaitos kehittää liiketoiminnan kustannusten läpinäkyvyyttä, sisäistä ja ulkoista talou-dellista raportointia ja laatii vuoden 2009 alusta lukien osavuosikatsauksen neljännesvuosittain;

Varustamoliikelaitos laajentaa toimintakertomuksen ympäristö- ja muuta yhteiskuntavastuurapor-tointia ja ottaa käyttöön uusia ympäristön kuormitusta kuvaavien päästöjen seurantaan soveltuvia mittareita;

Varustamoliikelaitos varautuu uudentyyppiseen jäänmurtoon, lauttaliiketoimintaan ja muuhun toimialaan kuuluvaan liiketoimintaan soveltuvan alusinvestoinnin suunnitteluun ja toteutukseen;

Varustamoliikelaitos varautuu myöhemmin päätettäviin toimiin, joilla Varustamoliikelaitoksen toi-minnot saadaan EU:n yhteismarkkinakelpoisiksi;

Tulostavoitteeksi asetettiin voitollinen tulos;

Tuloutustavoitteeksi asetettiin 50 % prosenttia voitollisesta tuloksesta, kuitenkin enintään 500.000 euroa. Toteutuvasta tuloksesta valtion talousarvioon tuloutettavasta määrästä valtioneuvosto päät-tää lopullisesti Varustamoliikelaitoksen tilinpäätöksen vahvistumisen yhteydessä keväällä 2010.

Varustamoliikelaitos saavutti pääosin Liikenne- ja Viestintäministeriön vuodelle 2009 asettamat pal-velu- ja toimintatavoitteet lukuun ottamatta voitollisen tuloksen saavuttamista. Se hoiti Suomen meri-alueen jäänmurron Merenkulkulaitoksen asettamien palvelutasovaatimusten mukaisesti. Väyläaluksilla ylläpidettiin valmiutta öljyntorjuntatehtäviin koko maassa Suomen ympäristökeskuksen kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti.

Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuta koskevan raportoinnin kehittäminen on meneillään. Uusia ympäris-tön kuormitusta kuvaavien päästöjen seurantaan soveltuvia mittareita ei vielä ole otettu käyttöön.

Liikenne- ja viestintäministeriön asettamia taloudellisia tavoitteita ei saavutettu. Varustamoliikelaitoksen tervehdyttämisohjelman mukaisia kustannussäästöjä on saavutettu tehostamalla toimintaa ja sopeut-tamalla henkilötyöpanosta mm. lomautuksin ja muilla sopeuttamistoimilla yhteensä noin 15 % edel-lisvuotta pienemmäksi. Ohjelman tulosten raportointi on tapahtunut hallitus- ja tarkastusvaliokunnan kokousten yhteydessä.

LIIKEVAIHTO JA TULOS

Varustamoliikelaitoksen koko vuoden liikevaihto oli 48,3 miljoonaa euroa (60,7 miljoonaa euroa edel-lisenä vuonna), liiketappio -6,4 miljoona euroa (-2,9 miljoonaa euroa) ja tilikauden tappio -4,7 mil-joonaa euroa (-5,8 miljoonaa euroa). Sekä liikevaihto että tulos jäivät selvästi budjetoituja alhaisem-miksi, minkä seurauksena liikenne- ja viestintäministeriön tuloutustavoitetta ei myöskään saavutettu. Taseen loppusumma vuoden lopussa oli 164,4 miljoonaa euroa, oma pääoma 83,8 miljoonaa euroa, ja omavaraisuusaste 51 %. Varustamoliikelaitos on maksanut valtiolle vuodelta 2009 lainan korkoina 2,8 miljoonaa euroa. Suunniteltu lainan lyhennys, 4,3 miljoonaa euroa kirjattiin akordiksi yhtiöittämisestä seu-raavan lisäeläketurvajärjestelyn ylimääräisten kustannusten kattamiseksi. Järjestely on notifi oitu Euroo-pan Komissioon ja se täsmentyy vuoden 2010 aikana.

Ohessa on listattu Varustamoliikelaitoksen toimintaa kuvaavia taloudellisia tunnuslukuja.

•

•

•

•

•

•

•

•

•

2525

LIIKEVAIHDON JAKAUMA (milj. €) 2009 2008Sisältää myös liiketoiminnan muut tuotot Jäänmurto 20,1 20,3 Offshore 17,0 28,6 Lauttaliikenne 7,7 7,0 Väyläpalvelut 4,1 4,8 Yhteensä 48,9 60,7

JÄÄNMURTOLIIKETOIMINTA

Itämeren talvi 2009 luokiteltiin leudoksi. Vuoden alussa oli vain yksi murtaja liikenteessä, mutta myö-hemmin talvella murtajia oli operoinnissa enimmillään yhteensä kuusi. Operointipäiviä vuodelle kertyi 523 (285), joista 20 joulukuussa. Jäänmurron liikevaihto oli 20,1 miljoonaa euroa (20,3 miljoonaa euroa) ja tulos oli 0,8 miljoonaa euroa (1,3 miljoonaa euroa).

Merenkulkulaitos ja Varustamoliikelaitos uusivat 5.6.2009 sopimuksen jäänmurtotehtävistä. Sopimus-kausi jatkuu 31.5.2011 asti, jonka jälkeen on käytettävissä vielä 1+1 optiovuodet. Sopimus käsittää viisi perinteistä murtajaa sekä kaksi monitoimimurtajaa. Uudessa sopimuksessa on edellisestä poikkeava monitoimimurtajien valmiusmaksujärjestelmä sekä maksuaikataulu jäänmurron mobilisointiajalta.

Marraskuussa Varustamoliikelaitos allekirjoitti Euroopan Meriturvallisuusviraston EMSA:n kanssa sopi-muksen öljyntorjuntavalmiudesta. Kolmevuotinen sopimus astuu voimaan 1.7.2010 ja siinä on lisäksi kolmen vuoden jatko-optio. Sopimus koskee jäänmurtaja Kontiota, joka varustellaan öljyntorjuntaval-miusalukseksi. EMSA rahoittaa tarvittavat laitteistohankinnat ja prefi tting -kustannukset kokonaisuu-dessaan eli arviolta n. kaksi (2) miljoonaa euroa. Lisäksi sopimukseen kuuluu kahden (2) miljoonan euron valmiusmaksu sopimusajalta sekä erilliskorvaus operoinnista. Valmiusmaksut jatkuvat myös mahdollisi-na optiovuosina.

OFFSHORE -LIIKETOIMINTA

Vuosi 2009 oli erittäin haasteellinen, sillä edellisenä vuonna alkanut offshore -markkinoiden alamäki jatkui edelleen alkuvuonna. Vaikeasta markkinatilanteesta huolimatta vuoden loppupuoliskolla onnis-tuttiin saamaan rahtauksia kaikille aluksille sekä luomaan myös merkittäviä kontakteja tulevien pitkäai-kaisten arktisten projektien suhteen. Offshore -toiminnan liikevaihto oli 17,0 miljoonaa euroa (28,6 mil-joonaa euroa) ja tulos oli -7,1 miljoonaa euroa tappiollinen (-6,1 miljoonaa euroa). Operointipäiviä oli 415 (650).

Varustamoliikelaitoksen aktiivisten perintätoimien johdosta vuodelle 2008 kirjatusta 5,0 miljoonan eu-ron suuruisesta luottotappiosta onnistuttiin perimään takaisin 2,3 miljoonaa euroa.

Merkittävä turvallisuus- ja laatuprojekti OVMSA (Offshore Vessel Management Self Assessment) aloitet-tiin vuoden aikana. OVMSA perustuu tankkeritoiminnassa käytettävään TMSA:han ja sen odotetaan tulevan lähivuosina myös offshore -toiminnan tuotantovaatimukseksi. Sen käyttöönotto parantaa va-rustamon kilpailukykyä tulevaisuudessa niin offshore- kuin jäänmurtoliiketoiminnassakin.

TUNNUSLUVUT 2009 2008 2007 Liikevaihto, milj. € 48,3 60,7 72,3 Liikevoitto / -tappio, milj. € -6,4 -2,9 5,9-% liikevaihdosta -13,2 -4,7 8,2Tilikauden voitto / tappio, milj. € -4,7 -5,8 4,0-% liikevaihdosta -9,7 -9,5 5,5 Oma pääoma, milj. € 83,8 88,5 96,3Omavaraisuusaste, % 1) 51,6 53,7 54,0Nettovelkaantumisaste (gearing), % 2) 75,7 67,8 55,8Korollinen vieras pääoma, milj. € 65,4 64,5 68,8Sijoitetun pääoman tuotto % 3) -1,4 -2,0 4,2 Oman pääoman tuotto 4) -5,6 -6,2 4,2Bruttoinvestoinnit, milj. € 17,1 14,3 5,1 -% liikevaihdosta 35,5 23,6 7,1Taseen loppusumma, milj. € 164,4 164,9 178,3 1) Oma pääoma / taseen loppusumma 2) (Korolliset velat - rahat ja pankkisaamiset) / Oma pääoma 3) (Voitto + korkokulut) / sij. po kauden lopussa (taseen loppusumma - korottomat velat)4) Kauden voitto / Oma pääoma kauden lopussa

2626

LAUTTALIIKENNE -LIIKETOIMINTA

Yhteys- ja lauttaliikenteen alukset olivat säännöllisessä liikenteessä läpi vuoden lukuun ottamatta pa-kollisia telakointeja ja huoltojaksoja. Leudon talven vuoksi reiteillä ei esiintynyt liikennekatkoja.

Lauttaliikenteen alukset kuljettivat vuoden aikana n. 270.000 (259.000) matkustajaa ja lähes 126.000 (116.000) ajoneuvoa. Lauttaliikenne -liiketoiminnan liikevaihto oli 7,7 miljoonaa euroa (7,0 miljoonaa euroa) ja tulos oli 1,2 miljoonaa euroa (-0,2 miljoonaa euroa). Raskaskuljetusalus Ursus myytiin alku-vuonna aluksen heikon kannattavuuden vuoksi. Myynnistä kirjattiin 0,3 miljoonan euron myyntivoitto.

VÄYLÄPALVELUT -LIIKETOIMINTA

Väyläpalvelun pienet alukset olivat haluttuja resursseja monipuolisiin tarpeisiin. Tehtäviin kuului mm. jäänmurtoa, rakennustöiden avustusta, yhteys- ja tukialuksena toimimista, väylien merkitsemis- ja kun-nostustöitä, sekä öljyntorjuntaa. Operointipäiviä kertyi 454 (465). Liiketoiminta saavutti 4,1 miljoonan euron (4,8 miljoonaa euroa) liikevaihdon ja ensimmäistä kertaa itsenäisenä liiketoimintana positiivisen tuloksen 0,4 miljoonaa euroa (-0,3 miljoonaa euroa).

INVESTOINNIT

Eduskunta on vuoden 2009 talousarviossaan asettanut Varustamoliikelaitokselle investointien enim-mäismääräksi 125 miljoonan euroa. Lisäksi varustamolla oli oikeus tehdä vuoden 2009 aikana inves-tointisitoumuksia tuleville vuosille enintään 110 miljoonan euron arvosta. Kauden bruttoinvestoinnit olivat 17,1 miljoonaa euroa (14,3 miljoonaa euroa). MSV Nordicalle toteu-tettiin DP -paikallaanpitojärjestelmien (dynamic positioning) uudistus 15-vuotistelakointien yhteydes-sä. MSV Nordica telakoitiin Hampurissa alkuvuodesta. MSV Fennicalle DP -järjestelmien uudistus suo-ritettiin telakoinnin yhteydessä Naantalissa vuoden lopussa. Normaalit huolto- ja pienemmät korjaus-toimenpiteet toteutettiin suunnitellusti operointitilanteen mukaan.

MSV Botnican ja MSV Nordican nosturi-investointia jatkettiin suunnitellusti. Nosturien huolto- ja miehitys-sopimuksesta käynnistettiin tarjouskilpailu, jonka seurauksena uusi operaattori valitaan arviolta vuoden 2010 alussa. Aiemman operaattorin kanssa solmittiin väliaikainen jatkosopimus.

Valmistautumista mahdollisiin uudisrakennushankkeisiin jatkettiin tilikauden aikana.

RAHOITUS

Varustamoliikelaitoksen rahoitusasema ja maksuvalmius heikkenivät vuoden aikana tappiollisen lii-ketoiminnan ja investointien seurauksena. Rahavarat vuoden lopussa olivat 2,0 miljoonaa euroa (4,5 miljoonaa euroa).

Varustamoliikelaitoksella oli käytettävissään 10 miljoonan euron luotollinen shekkilimiitti, josta käytet-tiin 5,2 miljoonaa euroa tilikauden aikana. Lisäksi tilikauden aikana solmittiin kaksivuotinen 20 miljoo-nan euron rahoituslimiitti Nordea Pankin kanssa. Limiitti on käytössä vuoden 2010 alusta lukien.

Vuoden aikana lyhennettiin valtion velkaa suunnitelman mukaisesti 4,3 miljoonalla eurolla (4,3 miljoo-naa euroa). Lyhennys toteutettiin poikkeuksellisesti Valtiokonttorin myöntämällä hyvityksellä. Vuoden lopussa valtion velkaa oli 60,2 miljoonaa euroa (64,5 miljoonaa euroa).

Varustamoliikelaitoksella oli oikeus ottaa valtion liikelaitoksista annetun lain 5 § 1 momentissa tarkoitet-tua lainaa enintään 100 miljoonaa euroa.

HALLINNOINTIPERIAATTEET

Varustamoliikelaitoksen hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä on ollut käytössä 1.1.2006 alkaen.

Hyvän hallinnon lähtökohtana on omistajien tai muiden toiminnalle tärkeiden sidosryhmien etujen turvaaminen organisaation ja toimintatapojen oikeanlaisella järjestämisellä. Sen keskeisiä osia ovat hallituksen ja operatiivisen johdon vastuiden ja velvollisuuksien määrittely sekä tehtävien ja työskente-lyn organisointi.

Hallitus kokoontui 17 kertaa – joista 5 oli puhelinkokouksia, tarkastusvaliokunta 7 kertaa ja henkilöstö- ja palkkiovaliokunta 8 kertaa vuoden 2009 aikana. Hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää kehitetään jatku-vasti vastaamaan varustamon tarpeita.

RISKIENHALLINTA

Varustamoliikelaitoksessa toteutettiin huhti - kesäkuussa 2009 riskikartoitus, jossa on tunnistettu liike-toimintaan liittyviä riskejä ja priorisoitu riskit merkittävyysjärjestykseen. Varustamon riskienhallintapo-litiikka uusittiin. Siinä määritellään riskienhallinnan peruskäsitteet, tavoitteet, toimintaperiaatteet ja

2727

HENKILÖSTÖN IKÄJAKAUMA 2009 20–29-vuotiaat 18 30–39-vuotiaat 77 40–49-vuotiaat 121 50–59-vuotiaat 180 60-vuotiaat ja sitä vanhemmat 57

vastuut. Riskienhallinta on osa varustamon operatiivista toimintaa, sen suunnittelua, seurantaa ja stra-tegiaprosessia. Riskienhallinnassa toimitaan ottaen huomioon yleisesti hyväksytyt kansainväliset stan-dardit ja menetelmät. Hallitus hyväksyy riskienhallintaan liittyvät toimintatavat ja valvoo niiden toteutta-mista yhdessä tilintarkastajan kanssa. Operatiivinen johto vastaa riskienhallinnan käytännön toteutta-misesta.

Rahoitusriskin pienentämiseksi käytetään valuuttamääräisten ostojen ja myyntien terminointia, sekä tarvittaessa valuutta- ja korkojohdannaisia.

Luottotappioriskejä pyritään hallitsemaan asiakkaiden luottotietojen tutkimisella, asiakkaan luottokel-poisuuteen perustuvilla maksuehdoilla, mahdollisilla turvaavilla vakuuksilla sekä luottotappiovakuu-tuksilla.

Vahinkoriskeiltä on suojauduttu kattavilla vakuutuksilla.

Turvallisuuden kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi kaikilla aluksilla on aluskohtainen turvallisuusjohtamis-järjestelmä.

HENKILÖSTÖ

Varustamoliikelaitoksen palveluksessa oli vuoden 2009 lopussa 415 (454) henkilöä, joista 378 (409) oli merihenkilöstöä ja 37 (45) toimihenkilöitä. Henkilötyövuosia kertyi vuonna 2009 yhteensä 344 (408) – henkilötyöpanos oli siten noin 15 % edellisvuotta pienempi. Koko henkilöstön keski-ikä vuonna 2009 oli 46,3 vuotta (45,6). Osa-aikaeläkeläisiä oli 23 (25).

Syksyllä toteutettiin koko henkilökunnan kattama henkilöstötyytyväisyyskysely, jonka tuloksia käsitel-tiin joulukuussa johtoryhmän kokouksessa, esimiespäivillä sekä hallituksen kokouksessa. Vastausten perusteella valmistellaan toimenpideohjelma, jota toteutetaan vuoden 2010 aikana.

Kehityskeskustelujen laajentamista koko henkilöstölle jatkettiin vuoden aikana, mutta mm. muutok-set johdossa ja organisaatiossa vaikeuttivat kattavan kierroksen läpikäyntiä. Vuoden 2010 tavoitteena edelleen on, että jokainen henkilöstöön kuuluva käy esimiehensä kanssa kehityskeskustelun.

Laivojen johtoryhmätyöskentelyn vahvistamiseen panostettiin. Tavoitteena oli luoda yhteiset pelisään-nöt johtamiseen, kirkastaa esimiesten rooleja ja vastuita sekä luoda henkilökohtaiset tavoitteet jokai-selle henkilöstöön kuuluvalle.

Aloitetoiminnan systemaattista kehittelyä jatkettiin julkaisemalla varustamon intranetissä ns. innovaa-tioboksi, missä henkilöstö voi tehdä aloitteita tai esittää ideoita toiminnan kehittämiseksi.

Sisäistä tiedottamista kehitettiin edelleen. Henkilöstölehti julkaistiin vuoden aikana kahdesti. Painopis-tettä siirrettiin sähköisiin uutiskirjeisiin, jotka julkaistiin kuukausittain. Myös intranetin sisältöä ja käy-tettävyyttä laajennettiin. Vuoden mittaan järjestettiin useita erilaisia henkilöstön yhteistapaamisia, jotka mahdollistavat henkilökohtaisen ja interaktiivisen dialogin.

Merihenkilöstön osaamista ja ammattitaitoa pidettiin yllä jatkuvalla koulutuksella, joka on pääosin lakisääteistä tai toimialaan liittyviin määräyksiin perustuvaa.

LOMAUTUKSET

Varustamo kävi keväällä yhteistoimintaneuvotteluja koko henkilöstön kanssa henkilökustannusten so-peuttamiseksi vaikeaan markkinatilanteeseen, jonka seurauksena varustamon tulos arvioitiin päätyvän raskaasti tappiolliseksi. Tavoitteena oli vähentää henkilöstön osalta tuotantokustannuksia vähintään 10 prosentilla. Useilla, kaikkia henkilöstöryhmiä koskevilla eri toimenpiteillä asetetut n. 2,5 miljoonan euron säästötavoitteet saavutettiin.

2828

JOHTO JA ORGANISAATIO Varustamoliikelaitoksella oli vuoden alussa kaksi liiketoimintaryhmää: Baltic Sea Services ja Deep Sea Services. Edelliseen kuuluivat jäänmurto-, väyläpalvelut- ja lauttaliikenneliiketoimintayksiköt ja jälkim-mäiseen offshore -liiketoimintayksikkö. Tukitoimintoina toimivat tekniikka ja hankinnat, henkilöstö, talous sekä esikunta.

1.5.2009 organisaatiorakennetta uusittiin siten, että Baltic Sea Services ja Deep Sea Services liiketoimin-taryhmät purettiin ja jäänmurto, offshore, lauttaliikenne ja väyläpalvelut eriytettiin omiksi liiketoiminta-yksiköiksi. Tukitoiminnoiksi organisointiin talous, henkilöstö, ship management ja esikunta.

Varustamoliikelaitoksen vt. toimitusjohtajana toimi Veijo Hiukka 31.5.2009 saakka. 1.6.2009 lukien toi-mitusjohtajana on toiminut Tero Vauraste ja Veijo Hiukka on toiminut Lauttaliikenne -liiketoimintayksikön johtajana. Johdon ja johtoryhmän kokoonpano oli tilikauden aikana seuraava: Thomas Doepel, johtaja, henkilöstö Veijo Hiukka, johtaja, lauttaliikenne -liiketoiminta Kim Höijer, vt. johtaja, talous 1.9. alkaen Ulrika Larpes, johtaja lakiasiat, johtoryhmässä 30.4. asti, palveluksessa 30.9. asti Sari Kanerva, johtaja, offshore -liiketoiminta Kari Patrakka, johtaja, tekniset palvelut, johtoryhmässä 30.4. asti Kaija Riipinen, vt. johtaja, talous johtoryhmässä ja palveluksessa 31.8. asti Atso Uusiaho, johtaja, jäänmurto -liiketoiminta Kai Valtari, johtaja, väyläpalvelut -liiketoiminta; 1.12. lukien jäänmurron kehityspäällikkö

LAATU JA TURVALLISUUS

Yhtenä Varustamoliikelaitoksen toiminnan perusperiaatteena on turvallisuusnäkökohtien huomioimi-nen kaikessa toiminnassa. Korkeatasoisia palveluja tuottaessaan Varustamoliikelaitos pyrkii toimimaan turvallisesti sekä ennaltaehkäisemään työtapaturmat ja ympäristöonnettomuudet.

Varustamoliikelaitos kehittää jatkuvasti turvallisuustoimintaansa sekä henkilökuntansa tietoisuutta turvallisuus- ja ympäristöasioissa. Työntekijöitä kannustetaan ennaltaehkäisevään ja vastuulliseen suh-tautumiseen turvallisuusasioissa. No blame -ajattelua on läpiviety organisaatiossa.

Varustamon turvallisuuteen liittyviä toimintoja seurataan ja kehitetään turvallisuusjohtamisjärjestel-män avulla. Järjestelmä kattaa kaikki varustamomme toimialat ja toiminnot. ”Safety First” kampanja

lanseerattiin syksyllä ja ensimmäiset signaalit turvallisuusajattelun muuttumisesta on havaittavissa.

Järjestelmän mukaisesti varustamoon raportoidaan kaikista poikkeavista tai läheltä piti -tilanteista, jot-ka ovat aiheuttaneet onnettomuuden tai vaurion, tai olisivat voineet kehittyä sellaiseksi. Edellisen vuoden 2009 aikana varustamopalveluun raportoitiin 68 kappaletta yllämainitun mukaisia ilmoituksia. Poikkea-maraporttien määrän muutos on merkittävä verrattaessa sitä aiempiin vuosiin varustamon historiassa, vertailuna vuoteen 2008 on raportointien lisääntyminen ollut 30 %.

YMPÄRISTÖ

Ympäristövastuullisuus on tärkeä osa Varustamoliikelaitoksen toimintaa. Ympäristönsuojelu-toimin-nassa noudatetaan ISM-koodin ja IMO:n MARPOL-yleissopimuksen (International Convention for the Prevention of Pollution from Ships) määräysten lisäksi kansallisia ohjeita ja määräyksiä.

Varustamoliikelaitos pyrkii vähentämään ympäristön kuormitusta muun muassa käyttämällä vähärik-kistä polttoöljyä.

HALLITUS 2007 – 2009

Valtioneuvoston Varustamoliikelaitokselle 31.12.2009 asti nimittämän hallituksen muodostavat: Puheenjohtaja Antti Vehviläinen, kauppat. maist., MBA Varapuheenjohtaja Mika Mäkilä, oikeust. kand., kauppat. kand.Jäsenet: Sari Aitokallio, varat. Maarit Herranen, dipl.ins. Henry Lindelöf, hallintot. maist. Kirsti Piponius, kauppat. maist. Jukka Suominen, dipl.ins., ekon. Henkilöstön edustaja Teemu Alstela, merikapteeni Henkilöstön edustajan varajäsen Jorma Korhonen, teknikko

TILINTARKASTAJAT

Tilintarkastajina vuonna 2009 toimivat tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab, jonka päävastuullinen tilin-tarkastaja on KHT, JHTT Leif-Erik Forsberg ja JHTT Pasi Tervasmäki.

2929

Emoyhtiö Arctia Shipping Oy, jonka osakekannan omistaa kokonaisuudessaan Suomen Valtio ja johon sijoitetaan tarvittavat konserni- ja hallintopalvelut. Lauttaliikenteen koko henkilöstö ja aluk-set sijoitetaan emoyhtiön liiketoimintayksiköksi ja toiminnot yhtiöitetään omaan tytäryhtiöönsä vuoden 2010 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana.

Jäänmurtotuotannosta vastaava tytäryhtiö Arctia Icebreaking Oy, jossa hoidetaan jäänmurtopalve-luiden myynti, suunnittelu ja tuotanto. Perinteiset murtajat ovat osa tätä tytäryhtiötä.

Lisäksi JM Voimasta muodostetaan erillinen tytäryhtiö Jm Voima Oy, koska se tullaan todennäköi-sesti ensimmäisenä aluksena myymään uusien murtajien aikanaan korvatessa vanhaa kalustoa.

Offshore-toiminnasta vastaava tytäryhtiö Arctia Offshore Oy, jossa hoidetaan offshore-palveluiden myynti, suunnittelu ja tuotanto. Monitoimimurtajat kuuluvat tähän tytäryhtiöön.

Palveluyhtiö Arctia Services Oy, jossa on koko merihenkilöstömme ja tarvittavia hallinnollisia pal-veluita. Palveluyhtiö vastaa mm. alusten henkilöstöresursseista, turvallisuudesta, tekniikasta ja hankinnoista. Merihenkilöstö työskentelee tytäryhtiöiden palvelutuotannossa niiden kulloisenkin tarpeen mukaan.

YHTIÖITTÄMINEN

Valtioneuvoston talouspoliittinen ministeriövaliokunta puolsi 2.6.2009 liikenne- ja viestintäministeriön esitystä Varustamoliikelaitoksen yhtiöittämisestä. Esityksen mukaan uusi osakeyhtiö aloittaa toimintansa 1.1.2010. Perustettavan osakeyhtiön omistajaohjaus säilyy liikenne- ja viestintäministeriössä. Yhtiöittä-minen päätettiin suorittaa liiketoimintasiirrolla, jossa ministeriö luovuttaa valtion puolesta Varustamo-liikelaitoksen hallussa olevan omaisuuden, immateriaaliset oikeudet ja liiketoiminnan niihin kuuluvine velkoine ja vastuineen toimintaa jatkamaan perustetulle osakeyhtiöksi apporttina, jonka vastineeksi val-tio saa osakeyhtiön koko osakekannan. Liiketoimintasiirto tehdään voimassa oleviin tasearvoin. Va-rustamon väyläpalveluliiketoiminta päätettiin siirtää varustamosta erilleen osaksi samassa aikataulussa perustettua Meritaito Oy:tä. Liikkeenluovutus tapahtui vastikkeetta. Siirrettävien omaisuuserien kirjan-pitoarvo oli 3 miljoonaa euroa.

Yhtiöittämisen yhteydessä Varustamoliikelaitoksen liikennetoimintarakenne järjestettiin uudelleen ja hen-kilöstö siirtyi ns. vanhoina työntekijöinä uusiin osakeyhtiöihin. Konsernirakennetta sekä merihenkilöstön sijoittumista konsernissa suunniteltiin omistajan linjausten mukaisesti varustamon johtoryhmässä sekä yhtiöittämistä koskeneessa varustamon yhteistoimintamenettelyssä. Varustamoliikelaitoksen liiketoimin-nat ja niihin liittyvät varat, velat ja vastuut vastaanottanut yhtiö toimii muodostettavan konsernin emo-yhtiönä. Tietyt liiketoiminnat ja niihin liittyvät varat, velat ja vastuut konsernin emoyhtiö luovutti edelleen kolmelle liiketoimintaa jatkavaksi perustetulle tytäryhtiölleen liiketoimintasiirtoina.

Valittu rakenne tuo läpinäkyvyyttä eri liiketoimintojen rajapintoihin ja tulee ohjaamaan varustamon toimintaa aidosti liiketoiminta- ja markkinalähtöiseen suuntaan. Vastuu palveluiden toimivuudesta ja kannattavuudesta on liiketoimintoja hoitavissa tytäryhtiöissä. Yhtiöittäminen vaati mittavia päivityksiä varustamon talous- ja palkkahallinnon tietojärjestelmiin ja käytäntöihin.

Laki Varustamoliikelaitoksesta päättyi 31.12.2009.

KONSERNIRAKENNE MUODOSTUI SITEN SEURAAVAKSI

1.

2.

3.

4.

3030

TULOSLASKELMA 2009 2008 EURO EURO LIIKEVAIHTO 48 332 208 60 718 858 Liiketoiminnan muut tuotot 534 799 56 679 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana 2 549 332 3 632 573 Varastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 942 806 -205 111 Ulkopuoliset palvelut 7 979 614 7 238 641 Materiaalit ja palvelut yhteensä 11 471 752 10 666 104 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 20 731 688 22 335 605 Henkilösivukulut Eläkekulut 3 242 016 3 707 519 Muut henkilösivukulut 940 968 1 164 638 Henkilöstökulut yhteensä 24 914 672 27 207 762 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot 14 734 660 13 159 264 Liiketoiminnan muut kulut 4 108 212 12 619 721 LIIKEVOITTO/ -TAPPIO -6 362 289 -2 877 314 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 39 583 681 381 Muut korko- ja rahoitustuotot 4 566 818 741 246 Korkokulut 2 593 827 2 762 140 Muut korko- ja rahoituskulut (-) 343 223 1 534 096 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 1 669 350 -2 873 610 TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO -4 692 938 -5 750 924

OLENNAISET TILIKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT JA TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

Uusi Arctia -konserni aloitti toimintansa suunnitellusti 1.1.2010. Yhtiön uusi hallitus järjestäytyi tam-mikuussa 2010.

Offshore-markkinoiden heikon kysynnän ennakoidaan jatkuvan myös vuonna 2010 talouden yleisen epävarmuuden vuoksi. Pohjanmeren alueen markkinakehityksen odotetaan jatkuvan erityisen heik-kona suuren ylikapasiteetin vuoksi. Öljyn hinnan kehitys vaikuttaa oleellisesti offshore-markkinoiden kehittymiseen. Kysyntä arktisten alueiden pitkäaikaisille rahtauksille vuodesta 2010 eteenpäin näyttää kuitenkin kasvavan.

Jäänmurtokausi 2010 on alkanut kovilla pakkasilla, jonka seurauksena uuden jäänmurtosopimukseen sisältyneiden alusten käyttöasteet ovat korkealla. Tämä lisää Arctia Icebreaking Oy:n liikevaihtoa, mutta valitettavasti myös sen kustannuksia. Jäänmurtopalveluihin on jatkossa odotettavissa nykyistä laajem-paa kilpailua. Arctia -konsernilla on lakisääteinen velvollisuus palveluiden tuottamiseksi, mikäli tilaaja ei saa kilpailevia tarjouksia.

Lauttaliikenne-liiketoiminnan lauttojen ja yhteysaluspalvelujen liikevaihdon arvioidaan pysyvän edellisen vuoden tasolla. Arctia Shipping Oy:n hallitus on ohjeistanut johtoa valmistelemaan lauttaliikenne-liike-toiminnan yhtiöittämistä tytäryhtiöksi.

Arctia -konsernin kuluvan vuoden liikevaihdon arvioidaan olevan edellisvuotta korkeampi. Myös tuloksen arvioidaan paranevan viime vuodesta, mutta jäävän kuitenkin tappiolliseksi.

Liiketoimintamuodon muutos liikelaitoksesta osakeyhtiöksi olisi heikentänyt henkilöstön eläketurvaa. Heikennys korjattiin ottamalla 3,2 miljoonan euron suuruinen lisäeläkevakuutus. Kyseinen erä kirjataan Arctia -konsernin avaaviin taseisiin. Arctia -konsernin avaavan taseen loppusumma on arviolta 161 miljoonaa euroa, oma pääoma on arviolta 78 miljoonaa euroa ja omavaraisuusasteeksi muodostuu siten noin 48 %.

Merihenkilöstön työehtosopimusten voimassaolokausi päättyy 28.2.2010. Neuvottelut uusista työeh-tosopimuksista ovat käynnissä.

Arctia -konsernissa käynnistettiin helmikuun alussa 2010 tuotannollisista ja taloudellisista syistä johtuen yhteistoimintaneuvottelut konsernin tuloskehityksen ja taloudellisen aseman parantamiseksi kustannus-säästöjen avulla.

3131

TASE 31.12.2009 31.12.2008 EURO EURO

VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 53 988 34 365 Aineettomat hyödykkeet yhteensä 53 988 34 365

Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 175 536 175 536 Alukset 146 619 309 144 291 429 Muut koneet ja kalusto 2 556 495 1 199 458 Muut aineelliset hyödykkeet 85 887 85 887 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 5 177 630 6 551 239 Aineelliset hyödykkeet yhteensä 154 614 856 152 303 547

Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet 8 500 8 200

PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 154 677 344 152 346 112

VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 1 048 691 1 991 497

Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 5 610 540 4 801 760 Muut saamiset 599 763 752 811 Siirtosaamiset 501 045 585 384 Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 6 711 349 6 139 955

Rahat ja pankkisaamiset 1 965 772 4 462 958

VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 9 725 812 12 594 411

VASTAAVAA YHTEENSÄ 164 403 156 164 940 523

TASE 31.12.2009 31.12.2008 EURO EURO VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma 18 700 000 18 700 000Muu oma pääoma 72 016 650 72 016 650Edellisten tilikausien voitto/tappio -2 203 024 3 547 899Tilikauden voitto/tappio -4 692 938 -5 750 924OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 83 820 688 88 513 626 PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset 1 200 000 0 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Laina valtiolta 55 900 000 60 200 000Lyhytaikainen Laina valtiolta 4 300 000 4 300 000 Lainat rahoituslaitoksilta 5 164 434 0 Saadut ennakot 2 053 120 320 140 Ostovelat 1 462 947 2 957 481 Muut velat 2 473 919 2 393 841 Siirtovelat 8 028 049 6 255 436 23 482 468 16 226 898 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 79 382 468 76 426 898 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 164 403 156 164 940 523

3232

RAHOITUSLASKELMA 31.12.2009 31.12.2008 EURO EURO

LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA Tulos ennen satunnaisia eriä -4 692 938 -5 750 924 Rahoitustuotot ja -kulut -1 669 350 2 873 610 Oikaisut liikevoittoon Poistot 14 734 660 13 159 264 Muut erät joihin ei liity maksua (netto) -50 000 0 Myyntivoitot -325 956 -43 242 Käyttöpääoman muutos 3 712 548 2 459 556 Maksetut korot ja muut rahoituskulut -2 937 050 -4 296 236 Saadut osingot 15 205 334 Saadut korot ja muut rahoitustuotot 306 387 1 217 292Liiketoiminnan rahavirta 9 078 315 9 824 655 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investoinnit aineelliset ja aineettomat hyöd. -17 144 937 -14 208 801 Aineellisten ja aineettomien hyöd. luovutustulot 405 000 43 242Investointien rahavirta -16 739 937 -14 165 559 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Lyhytaikaisten lainojen nostot 5 164 434 0 Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut 0 -4 300 000 Tuloutus valtiolle 0 -2 007 000Rahoituksen rahavirta 5 164 434 -6 307 000 RAHAVAROJEN MUUTOS -2 497 187 -10 647 904 Rahavarat 1.1. 4 462 958 15 110 863 Rahavarat 31.12. 1 965 772 4 462 958 KÄYTTÖPÄÄOMAN MUUTOS Lyhytaik. liikesaamisten lisäys (-) 678 606 3 937 992 Vaihto-omaisuuden lisäys (-) 942 806 -205 111 Lyhytaik. velkojen lisäys (+) 2 091 136 -1 273 325 3 712 548 2 459 556

TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1. TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET

Vuoden 2009 tilinpäätös on laadittu lain valtion liikelaitoksista (20.12.2002) sekä valtioneuvoston ase-tuksen valtion liikelaitosten kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä (26.2.2004) mukaisesti.

Konsernitilinpäätöstä ei ole tehty, koska Varustamoliikelaitoksella ei ole tytäryhtiötä. Varustamo-liikelaitos omistaa 40 % Ice Adivisors Oy:stä, joka harjoittaa vesiliikennettä palvelevaa toimintaa tarjotessaan jääneuvontapalvelluita Itämerellä.

1.1. ARVOSTUSPERIAATTEET

Valuuttamääräiset erätUlkomaanrahan määräiset saamiset ja velat on muutettu Suomen rahan määräiseksi tilinpäätös-päivän kurssiin.

Avoimien valuuttaoptioiden preemiomaksut on kirjattu taseeseen ja ne kirjataan kuluksi optioiden voimassaoloaikana. Merkittävät markkina-arvon alentumiset preemioiden hankintamenosta kirja-taan tilinpäätöksessä kuluksi. Voimassa olevia optiosopmuksia ei ollut 31.12.2009. Termiineillä ja optioilla suojataan myyntisaamisten ja ostovelkojen tulevaa nettokassavirtaa. Vaihto-omaisuus Vaihto-omaisuus sisältää alusten poltto- ja voiteluainevarastot. Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon tai sitä alhaisemman todennäköisen luovutushinnan mukaisesti. Pysyvät vastaavat Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suun-nitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina kohteen taloudellisen vaikutusajan perusteella. Poistot on tehty hyödykkeiden käyttöönottokuukaudesta alkaen.

3333

Poistoajat Vuotta

Aineettomat hyödykkeet 5Rakennukset 10 - 20Aluskalusto Jäänmurtajat 30 - 40 Muut alukset 16 - 30 Alusten telakoinnit 2,5 - 5Muut pitkävaikutteiset korjaus- ja huoltomenot 3 Viestintä- ja navigointilaitteet 3 - 5 Atk-laitteet 3 Muut koneet ja kalusto 5 - 15

Alusten telakointien yhteydessä tehtävät korjaus- ja huoltotöiden menot aktivoidaan ja kirjataan kuluksi telakoinnin taloudellisen pitoajan mukaan (2,5 - 5 vuotta). Muut kuin telakointeihin liit-tyvät pitkävaikutteiset korjaus- ja huoltomenot aktivoidaan ja kirjataan kuluksi kolmen vuoden tasapoistoin. Vuosikuluksi kirjataan vaikutuksiltaan alle kolmen vuoden ja enintään 20.000 euron korjaus- ja huoltomenot.

1.2. ELÄKKEET

Henkilökunnan lakisääteinen eläketurva on hoidettu Valtiokonttorissa ja Merimieseläkekassassa. Eläkemenot kirjataan kuluksi kertymisvuonna.

1.3. TULOKSEN VERTAILUKELPOISUUS

Vuoden 2008 tulosta rasitti 5,0 miljoonan euron luottotappio. Vuonna 2009 tästä varovaisuuden periaatteen mukaan kirjatusta luottotappiosta on palautunut 2,3 miljoonaa euroa. Saamisen lop-puosa on annettu anteeksi osana tehtyä maksusuunnitelmaa. Vuoden 2009 rahoitustuottoihin sisältyy kertaluontoinen 4,3 miljoonan euron erä. Ulkopuolisiin palveluihin sisältyy 1,2 miljoonaa euroa sellaisia tulevina vuosina maksettavia leasing-vuokria, jolloin kyseistä laitetta ei tämän hetken arvion mukaan enää käytetä. Kertakulun vastaerä on kirjattu pakollisiin varauksiin.

1.4. TYÖNANTAJAN VAKUUTUSMAKSUT

Valtiokonttorin alustavan laskelman mukaan Varustamoliikelaitoksen maksamista pakollisista työnantajan vakuutusmaksuista on palautumassa noin 1 miljoonaa euroa. Lopullinen selvitys val-mistuu 31.10.2010 mennessä. Tätä mahdollista palautusta ei ole kirjattu tuotoksi vuoden 2009 tilinpäätökseen.

3434

2009 2008 2. TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT 2.1. LIIKEVAIHDOT MARKKINA-ALUEITTAIN JA TOIMIALOITTAIN Markkina-alue Suomi 31 206 459 31 323 498 EU-maat 8 645 708 17 806 643 EU: n ulkopuoliset maat 8 480 040 11 588 718 48 332 208 60 718 858

Toimiala Jäänmurto 20 042 156 20 285 387 Offshore 16 808 649 28 648 916 Lauttaliikenne 7 385 742 6 986 364 Väyläpalvelut 4 057 557 4 755 364 Hoitovarustamopalvelut 38 104 42 827 48 332 208 60 718 858 2.2. HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT Henkilötyövuodet Henkilötyövuosia keskimäärin 344 408 Henkilöstön lukumäärä 31.12.2009 31.12.2008 Toimihenkilöt 37 45 Merihenkilöt 378 409 Yhteensä 415 454

Koko henkilöstön keski-ikä 46,3 45,6 Johdon palkat ja palkkiot Toimitusjohtajan ja hallituksen palkat ja palkkiot 258 213 313 358

2009 2008 2.3. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT Liiketoiminnan muut kulut Vapaaehtoiset henkilöstösivukulut 1 873 307 1 955 693 Puhelin-, IT- auto- ja toimistokulut 725 541 774 135 Markkinointikulut 521 589 1 443 893 Matkakulut 1 490 711 1 792 870 Hallinnon kulut 1 615 783 1 587 061 Luottotappiot ja niiden palautukset -2 316 508 5 010 122 Muut liiketoiminnan kulut 197 789 55 947 Liiketoiminnan muut kulut yhteensä 4 108 212 12 619 721

Tilintarkastajan palkkiot Tilintarkastus 35 595 42 235 Veroneuvonta 11 534 4 755 Muut palkkiot 97 256 80 000 3. TASEEN VASTAAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT PYSYVÄT VASTAAVAT 3.1. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet Hankintameno 1.1. 156 208 149 633 Lisäykset tilikaudella 32 731 6 875 Vähennykset tilikauden aikana -1 153 0 Hankintameno 31.12. 187 786 156 508 Kertyneet poistot 1.1. -122 143 -101 508 Kertyneet poistot vähennyksistä 1 102 0 Tilikauden poisto -12 757 -20 635 Kertyneet poistot 31.12. -133 798 -122 143 Kirjanpitoarvo 31.12. 53 988 34 365

Aineettomat hyödykkeet yhteensä 53 988 34 365

3535

2009 2008 3.2. AINEELLISET HYÖDYKKEET Maa- ja vesialueet Hankintameno 1.1. 175 536 175 536 Kirjanpitoarvo 31.12. 175 536 175 536 Maa- ja vesialueet yhteensä 175 536 175 536

Varasto- ja talousrakennukset Hankintameno 31.12. 707 402 707 402 Lisäykset tilikaudella 707 402 707 402 Kertyneet poistot 1.1. -707 402 -707 402 Tilikauden poisto 0 0 Kertyneet poistot 31.12. -707 402 -707 402 Kirjanpitoarvo 31.12. 0 0 Alukset Hankintameno 1.1. 198 171 413 190 319 704 Lisäykset tilikaudella 16 844 517 7 851 709 Vähennykset tilikauden aikana -189 043 0 Hankintameno 31.12. 214 826 887 198 171 413 Kertyneet poistot 1.1. -54 161 128 -41 482 124 Kertyneet poistot vähennyksistä 107 829 0 Tilikauden poisto -14 154 280 -12 679 004 Kertyneet poistot 31.12. -68 207 579 -54 161 128 Kirjanpitoarvo 31.12. 146 619 309 144 010 285

Muut koneet ja kalusto Hankintameno 1.1. 2 530 869 2 135 344 Lisäykset tilikaudella 1 941 542 395 526 Vähennykset tilikauden aikana -1 840 0 Hankintameno 31.12. 4 470 571 2 530 869 Kertyneet poistot 1.1. -1 350 461 -890 836 Kertyneet poistot vähennyksistä 1 550 0 Tilikauden poisto -565 165 -459 626 Kertyneet poistot 31.12. -1 914 076 -1 350 461 Kirjanpitoarvo 31.12. 2 556 495 1 180 408 Koneet ja kalusto yhteensä 149 175 803 145 190 693

2009 2008 Taide-esineet Hankintameno 1.1. 85 887 85 887 Hankintameno 31.12. 85 887 85 887

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 31.12.2009 31.12.2008 Ennakomaksut 3 330 864 5 674 086 Keskeneräiset hankinnat 1 846 766 1 177 347 5 177 630 6 851 432 Aineelliset hyödykkeet yhteensä 154 614 856 152 303 547 3.3. SIJOITUKSET Muut osakkeet ja osuudet 1.1. saldo 8 200 12 634 Lisäykset tilikaudella 300 0 Vähennykset tilikauden aikana 0 -4 434 Kirjanpitoarvo 31.12. 8 500 8 200 Sijoitukset yhteensä 8 500 8 200

3.4. OSAKKUUSYRITYKSET Ice Advisors Oy Varustamoliikelaitoksen omistus % 40 % 40 % Oma pääoma 12 521 12 665 Tilikauden tulos -144 -715 3.5. SAAMISET 3.5.1. SIIRTOSAAMISET Siirtosaamisten olennaiset erät Henkilöstömenot 200 565 172 131 Muut 300 480 413 253 501 045 585 384

36

2009 2008 4. TASEEN VASTATTAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT

4.1. OMAN PÄÄOMAN LISÄYKSET JA VÄHENNYKSET Peruspääoma 18 700 000 18 700 000 Muut rahastot 72 016 650 72 016 650 Edellisten tilikausien voitto (+)/tappio (-) -2 203 024 5 554 899 Tuloutus valtiolle 0 -2 007 000 Tilikauden voitto (+)/tappio (-) -4 692 938 -5 750 924 Oma pääoma yhteensä 83 820 688 88 513 626 4.2. PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA Valtion laina Yli 5 vuoden kuluttua erääntyvä osuus 38 700 000 43 000 000 4.3. SIIRTOVELKOIHIN SISÄLTYVÄT OLENNAISET ERÄT Siirtovelat Henkilöstömenot 5 737 178 6 055 318 Muut siirtovelat 2 290 871 200 118 8 028 049 6 255 436 5. VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT Vuokra-/leasingsopimukset Seuraavalla tilikaudella maksettavat Leasingsopimukset 280 849 323 769 Vuokravastuut 505 688 473 465 786 537 797 234

Myöhemmin maksettavat Leasingsopimukset 48 413 1 588 318 Vuokravastuut 659 011 1 054 604 707 423 2 642 922 Vuokravastuut eivät sisällä arvonlisäveroa.

2009 2008 Muut vastuusitoumukset Takaukset Seuraavalla tilikaudella päättyvät 2 053 188 0

European Maritime Safety Agencylle on annettu takaus JM Kontion öljyntorjuntavarustehankintojen ennakkomaksusta.

Investointisitoumukset Seuraavalla tilikaudella maksettava Sopimus nosturihankinnoista 8 216 666 0 Myöhemmin maksettava Sopimus nosturihankinnoista 0 8 216 666

Valuuttajohdannaiset Avoimet Optiosopimukset kohde-etuuden arvo 0 5 969 701 sopimusten käypä arvo 0 -4 312

Valuuttatermiinien ja -optioiden käypä arvo pohjautuu yleisesti käytössä oleviin hinnoittelumalleihin. Luettelo kirjanpitokirjoista, tositteiden lajeista ja säilytystavoista Tasekirja Erikseen sidottuna Päivä- ja pääkirja CD-levyllä Ostolaskut Skannattuina, CD-levyllä Maksutositteet Paperitositteina Myyntilaskut Paperitositteina Suoritustositteet Paperitositteina Pankkitositteet Paperitositteina Muistiotositteet Paperitositteina Palkkakirjanpidon tositteet Paperitositteina Käyttöomaisuustapahtumat Paperitositteina Kassatositteet Paperitositteina Matkalaskutositteet Sähköisinä

36

37

TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä 17. päivänä maaliskuuta 2010

KPMG Oy Ab Leif-Erik Forsberg, KHT, JHTT Pasi Tervasmäki, JHTT

HALLITUKSEN ESITYS TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ Arctia Shipping Oy:n hallitus esittää, että tilikauden tappio 4.692.938,38 euroa siirretään edellisten tili-kausien voitto/tappio -tililille.

Helsingissä 3. päivänä maaliskuuta 2010

Matti Virtaala, puheenjohtaja Mika Mäkilä Sari Aitokallio Maire Laitinen Jukka Suominen Päivi Söderholm Tero Vauraste, toimitusjohtaja Pekka Savikko, henkilöstön edustaja

37

38

LAIVASTO 31.12.2009

MSV BOTNICA97,0 • 24,3 • 8,5 • 10 000

MSV FENNICA116,0 • 26,0 • 8,4 • 15 000

MSV NORDICA116,0 • 26,0 • 8,4 • 15 000

JM KONTIO98,6 • 24,2 • 8,0 • 15 000

JM OTSO98,6 • 24,2 • 8,0 • 15 000

JM SISU106,6 • 23,8 • 8,3 • 16 200

JM URHO106,6 • 23,8 • 8,3 • 16 200

JM VOIMA83,5 • 19,4 • 7,0 • 10 200

JÄÄNMURTAJAT JA MONITOIMIMURTAJATJÄÄTILANNE km2

1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5.

OPEROINTIPÄIVÄT

1.6.

100 000

80 000

60 000

40 000

20 000

0

500

400

300

200

100

0

1.12. 31.12.

110 000

39

MS ANTONIA 48,5 • 9,1 • 3,5 • 602

MS AURA 53,8 • 12,0 • 4,2 • 1 900

MS AURORA 53,8 • 12,0 • 4,2 • 1 900

MS FALKÖ 33,3 • 6,6 • 2,4 • 633

MS FINNÖ19,8 • 5,8 • 2,2 • 350

MS FISKÖ 19,8 • 5,8 • 2,2 • 350

MS JURMO II 33,3 • 6,6 • 2,4 • 633

MS KAITA 24,5 • 7,2 • 2,2 • 580

MS KIVIMO 24,5 • 7,2 • 2,2 • 580

MS ROSALA II 33,3 • 6,6 • 2,4 • 633

MS VIKEN31,6 • 8,0 • 2,9 • 530

MS SEKTORI33,0 • 7,9 • 2,5 • 638

MS KUMMELI28,2 • 7,9 • 2,5 • 638

MS LETTO42,7 • 12,2 • 3,8 • 2 500

MS LINJA34,9 • 9,0 • 2,8 • 1 600

MS OILI 124,5 • 6,6 • 2,1 • 399

MS OILI 224,5 • 6,6 • 2,1 • 268

MS OILI 324,5 • 6,6 • 2,1 • 268

MS OILI 419,9 • 6,5 • 2,0 • 252

MS SEILI50,5 • 12,2 • 3,8 • 2 200

PITUUS m • LEVEYS m • SYVÄYS m • TEHO kW

YHTEYSALUKSET VÄYLÄALUKSET

40

VARUSTAMOLIIKELAITOS Keilaranta 10 02150 Espoo Puhelin 030 620 7000 Faksi 030 620 7030 fi nstaship.fi

VUOSIKERTOMUS 2009 | FINSTASHIP VAHVASTI...

Documents

Transcript of VUOSIKERTOMUS 2009 | FINSTASHIP VAHVASTI...