VUORITEOLLISUUS N:O 2/2002 · Sandvik Tamrockin Axera TO8 maanalainen porauslaite peränajoon....

2/20022/20022/20022/20022/2002

KAIVOS- JA METALLURGIA-ALAN AMMATTILEHTI - FACKTIDSKRIFT FÖR GRUVINDUSTRI OCH METALLURGI

Berg

shante

ringen

VUORITEOLLISUUS

Sandvik Tamrockin Axera TO8 maanalainen

porauslaite peränajoon. Sandvik Tamrockista

lisää sivulla 45-47.

1

Berg

shante

ringen

VUORITEOLLISUUS 2/2

00

22

/20

02

2/2

00

22

/20

02

2/2

00

2

5Paavo Uronen: Diplomi-insinöörikoulutustaon kehitettävä6Markku Mäkelä: Vuorimiespäivät jaMETMINFO-20028Hallituksen toimintakertomus vuodelta2001; hallituksen toimintasuunnitelma 20029Tuloslaskelma; tase, talousarvio; jäsenmak-sut 200210Juho Mäkinen: Vuoriteollisuus vuonna 200117Johannes Koroma: Osaaminen ja koulutusSuomen menestystekijöinä21Bo-Eric Forstén: High tech velvoittaa22Kari Heiskanen: Korkeakouluopetus22Juho Mäkinen: Vuorimiesten omat messut26Vesa Nissinen: Syväjohtaminen30Arja Ropo: Jaettu johtajuus34Bo-Eric Forstén: METMINFO 200238Bo-Eric Forstén: Käytiin Tampereella nääs!45Tiina Harjunpää: Pohjois-Eurooppa onhaastava ja monipuolinen markkina-alue

T&K49Marja Riekkola-Vanhanen: Sulfidimalmienbioliuotus Zaldivarissa54Jaakko Leppinen: Biovaahdotus - mineraa-lien rikastus bakteerien avulla60Kaivostilastot

PÄÄTOIMITTAJAEditor in chiefProf. Jouko HärkkiOulun YliopistoProsessimetallurgian laboratorioPL 430090014 OULUN YLIOPISTO08-553 2424fax 08-553 2339040-521 [email protected], T&KEditor, R & DMa. prof. Harri LehtoTKK, Mekaaninen prosessi- jakierrätystekniikkaPL 6200, 02015 TKK09-451 2786fax 09-451 2795050-555 [email protected], T&KEditor, R & DDI Arni KujalaNokia Mobile PhonesItämerenkatu 11-1300180 HELSINKI07180-36279fax 07180-37290TOIMITUSNEUVOSTOEditorial BoardDI Pekka Purra, pj/chairmanOMG Finland OyAhventie 4BPL 46, 02171 ESPOO09-4393 3752fax 09-4393 [email protected] Pirjo Kuula-VäisänenTampereen teknillinenkorkeakouluPL 600, 33101 TAMPERE03-365 3783fax 03-365 [email protected] Matti PalperiUlvilantie 11 b D 10800350 Helsinki09-565 1221FL Mikko TonttiGeologian tutkimuskeskusBetonimiehenkuja 402150 Espoo020 550 11fax 020 550 [email protected] Erja KilpinenNordkalk Oyj AbpTytyri, 08100 LOHJA0204 55 3993fax 0204 55 39010400-814 [email protected]

TOIMITUS Editorial staffL & B Forstén Öb AyPL 45, 10601 Tammisaari019-2415604 fax [email protected] ULKOASULayout Leena Forstén

KANSIKUVA/Cover Sandvik Tamrock, Axera TO8

Kirjapaino: Tammisaaren Kirjapaino Oy, Tammisaari

Vuoriteollisuus-Bergshanteringen -lehti kattaateknologian alueet geofysiikasta ja geologiastalähtien ml. kaivos- ja prosessitekniikka ja metal-lurgia sekä materiaalin valmistus ja materiaalitek-niikan erilaiset sovellutukset. Lehden alkuosa pai-nottuu alan ja yritysten ajankohtaisiin asioihin.T&K-osa keskittyy tutkimuksen ja kehitystyöntuloksiin. Lehti tarjoaa myös forumin jäsenistönkeskustelulle ajankohtaisista aiheista.

Vuoriteollisuus-Bergshanteringen n:o3/2002 ilmestyy 29.8. Siihen tarkoitetunaineiston tulee olla toimituksella viimeistään20.6. T&K-aineisto Harri Lehdolle.The next issue of Vuoriteollisuus-Bergshante-ringen will come out on the 29 August 2002.All material to the editors, please, by 20 June.

Vuoriteollisuus - Bergshanteringen magazinecovers all areas of technology in the mining andmetallurgical field, from geology and geophys-ics to mining, process technology, metallurgy,manufacturing and various materials technolo-gy applications. The first part of the magazinefocuses on what’s happening in the field andthe companies involved while the R&D sectionconcentrates on the results of research and de-velopment.

SISÄLTÖ/Contents

ILMOITUSPÄÄLLIKKÖAdvertising ManagerVeikko AppelbergVuorimiesyhdistys r.y.Vehkaniityntie 15, 02180 ESPOO09-5021482, 040-521 [email protected] (EUR)Vuosikerta 42,- Ulkomaille 51,-Irtonumero 13,- Ulkomaille 15,-PAINOSMÄÄRÄ 2900 kpl

62In Memoriam63Juho Hukka: Rikkikiisu eli pyriitti64CST Workshop in Separation Tehcnologiesfor Mining and Metallurgy65Neljimmäinen veljeksistä66Joukko Tosikkoja68 VuorinaisetAnja Korhonen: Vuosikokous diplomaatti-sestiIrja Pääkkönen: Muinaispuvut japerinnekorut69Ulla-Riitta Lahtinen: jäsenuutisia70-71 MetallurgijaostoJyrki Makkonen: Jaoston vuosikokous;toimintakertomus 2001; toimintasuunnitel-ma 2002; kurssitarjontaa72 GeologijaostoJaana Lohva: Toimintakertomus 2001;toimintasuunnitelma 2002; geologijaostonjohtokunta 200272-73 KaivosjaostoJari Honkanen: Jaoston uusi johtokunta2002; SyysretkiJouni Holopainen: Outokummun kivi- jatekniikkakeskus vahvasti mukana kivialankehityskessä74 Rikastus- ja prosessijaostoHarri Lehto: Jaoston vuosikokous; toiminta-kertomus 2001; toimintasuunnitelma 2002;jaoston johtokunta 2002-200375IlmoittajatOhjeita kirjoittajille76Palveluhakemisto

Julkaisija VUORIMIESYHDISTYS - BERGSMANNAFÖRENINGEN r.y. 60. vuosikerta/årgång ISSN 0042-9317

2

Vuorimiesyhdistyksen toimihenkilöt 2002

Yhdistyksen internet-sivun osoite:www.vuorimiesyhdistys.fi

HALLITUS / BOARD 5.4.2002

JAOSTOJEN PUHEENJOHTAJATJA SIHTEERIT / SECTIONS

Prof. Kari Heiskanen,puheenjohtaja / presidentTeknillinen korkeakouluMateriaali- ja kalliotekniikan osastoPL 620002015 TKK09-451 2789fax 09-451 2795050-555 [email protected] Pekka Erkkilä,varapuheenjohtaja / vice presidentAvestaPolarit Oyj AbpPL 27002601 ESPOO09-5764 5503fax 09-5764 [email protected] Anne Ahkola-LehtinenRautaruukki OyjFredrikinkatu 51-53PL 86000101 Helsinki09-4177 6119fax 09-603 [email protected]. Tero HakkarainenVTT ValmistustekniikkaPL 170402044 VTT09-456 5410fax 09-456 [email protected] Jussi HelavirtaOutokumpu Poricopper OyKuparitehtaantie28101 Pori02-626 6000fax 02-626 [email protected] 5083Ins. Teuvo JurvansuuPyhäsalmi Mine OyPL 5186801 Pyhäsalmi08-769 6200fax 08-780 [email protected] 227DI Pekka MikkolaSuomen Malmi OyPL 1002921 Espoo09-8524 0111fax 09-8524 0123040-543 [email protected] Raimo PulkkinenTEKESPL 6900101 Helsinki010 521 5840fax 010 521 [email protected] 7840DI Eero RättyäAvestaPolarit Stainless Oy

YHDISTYKSEN PÄÄSIHTEERI/SECRETARY GENERALProf. Markku MäkeläGTKPL 9602151 ESPOO020 550 2223fax 020 550 15040-504 [email protected]

YHDISTYKSEN RAHASTONHOITAJA/TREASURERTkL Ulla-Riitta LahtinenKaskilaaksontie 3 D 10802360 ESPOO09-813 4758fax 09-813 47580400-456 [email protected]

FIN-95400 Tornio016-452 345fax 016-452 [email protected] Reijo VauhkonenTulikivi Oyj83900 JUUKA013-68 1111fax 013-681 [email protected] Martti VeistaroImatra Steel Oy AbTerästehtaantie 155100 IMATRA05-6802 534fax 05-6802 [email protected]

GEOLOGIJAOSTO / GEOLOGY SECTIONFT Raimo Lahtinen, pj / chairmanGeologian tutkimuskeskusPL 9602151 ESPOO020 550 2484fax 020 550 [email protected] Jaana Lohva, sihteeri / secretaryGeologian tutkimuskeskusPL 9602151 ESPOO020 550 2309fax 020 550 [email protected]

KAIVOSJAOSTO / MINING SECTIONDI, KTK Tauno Paalumäki, pj / chairmanNordkalk Oyj Abp21600 Parainen020 455 6852fax 020 455 [email protected] Jari Honkanen, sihteeri / secretarySandvik Tamrock OyPL 10033311 TAMPERE020 544 4087fax 020 544 46010400-418 [email protected]

RIKASTUS- JA PROSESSIJAOSTO/MINERAL PROCESSING SECTIONDI Heikki Pekkarinen, pj / chairmanAvestaPolarit Chrome OyKemin kaivosPL 172FIN-94101 KEMI016-453 590fax 016-453 [email protected]. prof. Harri Lehto, sihteeri / secretaryTeknillinen korkeakouluMekaanisen prosessi- ja

kierrätystekniikan laboratorioPL 6200FIN-02015 TKK09-451 2786fax 09-451 2795harri.lehto@ hut.fi

METALLURGIJAOSTO/METALLURGY SECTIONDI Pekka Tuokkola, pj / chairmanOutokumpu Harjavalta Metals Oy29200 HARJAVALTA02-535 8502fax 02-5358 539040-543 [email protected] Jyrki Makkonen, sihteeri / secretaryOutokumpu Harjavalta Metals OyKuparielektrolyysiPL 6028101 PORI02-626 5230fax 02-626 53380400-598 [email protected]

VUORITEOLLISUUS-LEHDENILMESTYMISAIKATAULU 2002:

deadline postitus

3/2002 20.06. 29.08.4/2002 11.10. 19.11.

The Finnish Association of Mining and Metallurgical Engineers 2002

Vuoriteollisuus-Bergshanteringen-lehti myös yhdistyksen verkko-sivuilla.

3

Tiedät, että ruostumaton teräs

on korroosionkestävää. Mutta

tiesitkö, että monessa tapauksessa

ruostumaton teräs on halpa rakennusmateriaali?

Halpa? Kyllä, koska ruostumaton teräs on kannattava

sijoitus pitkällä tähtäimellä.

Sillat, esimerkiksi! Palkkien ja kitkalevyjen vahvistaminen

ruostumattomalla teräksellä säästää betonirakennelmat

halkeamilta. Ja portaikoissa yhdistelemällä ruostumatonta

terästä muihin materiaaleihin saadaan aikaan näyttäviä

rakennelmia.

Kestävät ja kevyet profiilipalkit jotka on tehty uudesta,

korkean lujuusluokan ruostumattomasta teräksestä, ovat

suosittuja nykyisessä kevytrakenne-teknologiassa.

Ruostumatonta terästä voidaan käyttää myös kattoihin ja

julkisivuihin, jolloin niitä ei käytännöllisesti katsoen tarvitse

huoltaa.

Missäpäin maailmaa oletkin, et ole koskaan kaukana

AvestaPolaritin kokemuksesta ja asiantuntemuksesta.

Koska tuotevalikoimamme on markkinoiden laajin,

löydät aina tarvitsemasi.

Tervetuloa mukaan rakentamaan ruostumatonta

maailmaa – Let’s make the world stainless!

Piilovoima

www.avestapolarit.com

4 Vuoriteollisuus - Bergshanteringen 2/2002

5Vuoriteollisuus - Bergshanteringen 2/2002

Rehtori Paavo Uronen, Teknillinen korkeakouluPääkirjoitusPääkirjoitusPääkirjoitusPääkirjoitusPääkirjoitusToukokuu 2002

Suomessa koulutetaan yliopistotasollatekniikan alan osaajia väkilukuun suh-teutettuna Etelä-Korean jälkeen enitenmaailmassa. Suomalainen diplomi-insi-nöörikoulutus on osoittautunut myös laa-dullisesti hyväksi, sillä varmasti maam-me viimeaikainen menestys uuden tek-niikan kehittäjänä ja hyödyntäjänä onsuurelta osalta tämän koulutuksen jamäärätietoisen tutkimus- ja koulutuspoli-tiikkamme ansiota. Kansainvälisiin ver-tailutilastoihin ei kuitenkaan pidä jäädäitsetyytyväisenä tuijottamaan, vaan onkatsottava eteenpäin. Diplomi-insinööri-koulutus on monien uusien vaatimustenja haasteiden edessä ja julkinen keskus-telu on nostanut esiin lähinnä vaatimuk-set opiskeluajan lyhentämisestä ja yli-opisto-opintojen aloittamisen varhenta-misesta valintajärjestelmiä kehittämällä.Kieltämättä nämä ovat ongelmakohtia,joihin yliopistot ovat järjestelmämmepuitteissa puuttuneet ja puuttumassa,mutta porkkanat alkavat olla käytettyeikä keppiä saa käyttää; tarvittaisiin siisopiskelua ohjaavan säädösjärjestelmänmuutoksia.

Itse pidän huomattavasti tärkeämpänädiplomi-insinöörien opintojen rakenteel-lista ja sisällöllistä kehittämistä sekä tieto-tekniikan antamien mahdollisuuksien täy-simittaista soveltamista opiskeluympäris-tön kehittämisessä. Rakenteellisen kehit-tämisen puolella ns. Bolognan prosessintuloksena Suomessakin mietitään teknii-kan alan alemman tutkinnon eli kandi-daattitutkinnon käyttöönoton mielekkyyt-tä. Lähinnä se parantaisi opiskelijoidenliikkuvuutta ja tutkintojen kansainvälistävertailtavuutta, muttei toisi varsinaistatyöelämäkelpoisuutta. Suurena etuna nä-kisin mahdollisuuden alkuosan opintojen

Diplomi-insinööri-koulutusta on kehitettävä

ryhmittelyyn laajemmiksi perusohjelmik-si, joiden jälkeen erikoistuminen diplomi-insinööritutkintoon johtavissa opinnoissaolisi joustavaa ja monipuolista tehden uu-siin aloihin ja muuttuviin työelämätarpei-siin vasteajan lyhyemmäksi.

Harkinnan arvoista olisi myös klassi-seen teollisuusalalähtöiseen ajatteluunperustuvien koulutusohjelmien arviointi;tarvitaanko niitä edelleen vai voisiko läh-teä geneerisistä tekniikoista tai funktio-naalisista tarpeista rakentamaan uusiaohjelmia.

Sisällöllisistä tarpeista lähtökohtanatäytyy olla edelleen vankka matemaattis-luonnontieteellinen perusta; siitä ei pidätinkiä. Koulutusohjelmien sisällön raken-tamisessa pitää pyrkiä laaja-alaisem-paan ja analyyttisempaan näkemykseen.Kestävä kehitys, arvoketjut, teknologianvaikutukset ja arviointi ovat tärkeitä. Ta-louteen, johtamiseen ja humanistis-yh-teiskunnallisiin aiheisiin liittyviä opintojasekä vuorovaikutustaitoja pitää voida ai-

nakin valinnaisina sisällyttää nykyistäenemmän diplomi-insinööritutkintoon.

Opiskeluympäristöjen kehittäminennykyistä monipuolisemmaksi tietoteknii-kan avulla on menossa. Virtuaaliyliopistoon aloittanut toimintansa vajaa pari vuot-ta sitten ja Internetin kautta on mahdol-lista jo nyt suorittaa erilaisia tutkintoja jatarjonta kasvaa koko ajan. Myös kam-pusopiskelussa on tehokkaasti käytettä-vä tietotekniikan mahdollisuuksia. Yli-opistot verkottuvat kansallisesti sekäkansainvälisesti ja opiskelijat suorittavatosan opiskelustaan myös ulkomaisissayhteistyöyliopistoissa.

Tulevaisuuden diplomi-insinööritutkin-toon johtaakin useita eri polkuja, joihinyhdistyvät edellä mainitsemani mahdolli-suudet. Tärkeintä on kuitenkin varmistaatutkinnon korkea laatutaso tiede- ja tutki-muslähtöisellä perustalla ja tässä kiinteäyhteistyö teollisuus- ja talouselämänkanssa on jatkossakin eräs keskeinenosa.�


Näyttelyn järjestelyistä vastasi SepikonOy ja täyteen myydyssä hallissa näytteil-leasettajia oli kaikkiaan tasan 50. Uuttaoli myös vuorimiehille ja heidän seuralai-silleen suunnattu seminaari Johtamiseneri näkökulmat, joka laadukkaine esitel-mineen sai osanottajilta kiittävän vas-taanoton. Tampereen kaupungin ja teolli-suuden sponsoroima Ice breaking party,seuralaisten lounas Näsinneulassa, Ro-sendahlin illallistanssiaiset ja lauantainlounas Tampere-talossa olivat Vuorimies-päivien tärkeä sosiaalinen anti. Tampe-reelle ja Tampereelta matkustettiin omal-la juhlajunalla. Lauantain lounaan kohot-tama tunnelma jatkui nousujohteisenaRetuperän WPK:n tahdissa aina Helsin-gin asemalle asti.

Perinteisessä puheenjohtajan katsauk-sessaan Juho Mäkinen tarkasteli Suo-men vuoriteollisuuden menestystä vuon-na 2001.

Vuosikokouksen puheenjohtajaksi va-littiin DI, KTM Pertti Voutilainen. Hän kut-sui kokouksen sihteeriksi yhdistyksenpääsihteeri Prof. Markku Mäkelän. Sään-tömääräisten vuosikokousasioiden käsit-tely eteni vuoden 2001 toimintakerto-muksen lukemi-sen kautta tilin-päätöksen vah-vistamiseen vuo-delta 2001. Halli-tuksen jäsenillemyönnettiin vas-tuuvapaus. Yh-distyksen rahas-tonhoitaja TkLUlla-Riitta Lahti-sen esiteltyä hal-lituksen esityk-sen vuoden 2002 tulo- ja menoarvioksikokous vahvisti jäsenmaksun suuruu-deksi 35 euroa. Eläkeläisten jäsenmak-suksi vahvistettiin 17,50 euroa. Liittymis-maksu on 10 euroa. Hallituksen toiminta-suunnitelma vuodelle 2002 hyväksyttiin.

Luottamushenkilöiden vaalia valmiste-lemaan hallitus oli asettanut vaalitoimi-kunnan, jonka jäseninä olivat jaostojenpuheenjohtajat ja kutsuttuna puheenjoh-tajana TkT Aulis Saarinen. Aulis Saarisenollessa estyneenä vaalitoimikunnan eh-dotuksen vuosikokoukselle esitteli metal-lurgijaoston puheenjohtaja DI PekkaTuokkola. Vaalitoimikunnan ehdotus hy-väksyttiin ja vuosikokous valitsi Vuori-miesyhdistyksen puheenjohtajaksi vuo-deksi Prof. Kari Heiskasen ja varapu-heenjohtajaksi niin ikään vuodeksi DIPekka Erkkilän. Hallituksen erovuoroistenjäsenten DI, KTM Jukka Järvisen, DI Erk-ki Pisilän ja DI Hannu Savisalon tilalleseuraavaksi kolmivuotiskaudeksi valittiin

vaalitoimikunnan ehdotuksen mukaisestiDI Jussi Helavirta Outokumpu Poricop-per Oy:stä, Ins. Teuvo Jurvansuu Pyhä-salmi Mine Oy:stä ja TkT Raimo Pulkki-nen TEKES:istä. Yhdistyksen tilintarkas-tajiksi vuodeksi 2002 valittiin DI, KTM JariMäntylä ja DI Outi Lampela sekä varalleOTK Juha Järvelä ja KTM Vesa-Pekka Ta-kala.

Yhdistyksen sääntöjen 16 §:n edellyttä-mien asioiden tultua käsitellyiksi kokouk-sen puheenjohtaja totesi Vuorimiesyh-distyksen sääntömuutoksen tulleen en-simmäistä kertaa hyväksytyksi yhdistyk-sen vuosikokouksessa 30.3.2001. Häntotesi edelleen, että sääntömuutos onhyväksyttävä kahdessa peräkkäisessäyhdistyksen kokouksessa ja että yhdis-tyksen tarkistetut säännöt on julkaistuVuoriteollisuuslehden numerossa 1/2001.Puheenjohtaja esitti kokoukselle, että tar-kistetut säännöt hyväksyttäisiin tässä toi-sessa käsittelyssä. Vuosikokous hyväk-syi yhdistyksen tarkistetut säännöt, jotkasiten astuvat voimaan kokouksen päivä-määrällä. Puheenjohtaja päätti yhdistyk-sen vuosikokouksen ja pyysi Juho Mä-kistä jatkamaan puheenjohtajana. TkTJuho Mäkinen kiitti vuosikokouksen pu-heenjohtajaa kokouksen selkeästä ja ri-peästä luotsaamisesta.

Valittu yhdistyksen uusi puheenjohtajaProf. Kari Heiskanen kiitti vuosikokoustahäntä itseään ja valittuja, uusia hallituk-sen jäseniä kohtaan osoitetusta luotta-muksesta sekä osoitti kiitoksensa eroa-valle, yhdistystä poikkeuksellisen pitkänpuheenjohtajakauden luotsanneelle TkTJuho Mäkiselle sekä hallituksessa aktiivi-sesti toimineille eroaville jäsenille.

Eero Mäkinen -ansiomitali,pronssinen

Hallitus oli kokouksessaan 14.12.2001päättänyt myöntää järjestyksessä toisen,pronssisen Eero Mäkinen -ansiomitalinyhdistyksen ensimmäiselle pääsihteerilleDI Veikko Appelbergille. Luovuttaessaanmitalin Juho Mäkinen painotti Veikko Ap-pelbergin merkittäviä ansioita hänenVuorimiesyhdistyksen tarkoitusperien jatoiminnan hyväksi tekemässään työssä.

Petter Forsström –palkinto

Petter Forsströms pris - Petter Forsström-palkinto jaetaan vuosittain Vuoriteolli-suuslehdessä julkaistusta parhaasta kir-joituksesta. Se on suuruudeltaan 2000

Yhdistyksen 59. vuosikokous ja uudenlaiset Vuorimiespäivät,ensimmäiset yhdistyksen historiassa pääkaupunkiseudunulkopuolella, pidettiin Tampereella 5.-6. huhtikuuta. Päivieneri tilaisuuksiin oli ilmoittautunut ennätykselliset 560 vuori-miestä seuralaisineen. Päivien teemana oli tällä kertaaosaaminen ja koulutus, nimenomaan kaivos- ja metallurgisenteollisuuden näkökulmasta katsottuna. Päivien yhteydessäjärjestettiin ensimmäiset vuoriteollisuusalan pohjoismaiseterikoismesssut METMINFO-2002 Tampere-talon näyttelyhal-lissa 4.-5.4.

Vuosikokous

Vuorimiesyhdistyksen 59. vuosikokouspidettiin Tampere-talon Pienessä Salissa448 yhdistyksen jäsenen ollessa saapu-villa. Yhdistyksen puheenjohtajan TkTJuho Mäkisen toivotettua kokouksenosanottajat tervetulleeksi kokous kunni-oitti hetken hiljaisuudella edellisen vuosi-kokouksen jälkeen vuorimiesjoukostakuoleman kautta poistuneiden muistoa.

Pertti Voutilainen (vas) ja Markku Mäkelä.

Ulla-RiittaLahtinen

Vuorimiespäivät jaMETMINFO-2002Teksti: Markku Mäkelä Kuvat: Leena Forstén

Ulla-Riitta Lahtinen.


panoksesta yhdistyksen verkkosivujenkehittämisessä.

Esitelmät

Vuorimiespäivien 2002 teemaksi oli halli-tus valinnut osaamisen ja koulutuksen ni-menomaan vuoriteollisuuden näkökul-masta katsottuna. Tärkeää ja aina ajan-kohtaista teemaa tarkastelivat esitelmis-sään sekä osaamista tarvitsevan teolli-suuden että koulutuksen tarjoajan suo-malaisessa yhteiskunnassa avainpaikoil-la toimivat edustajat:

Toimitusjohtaja Johannes Koroma,Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto:Osaaminen ja koulutus Suomen menes-tystekijöinä

Toimitusjohtaja Ossi Virolainen, Avesta-Polarit Oyj Abp: AvestaPolarit – Best inStainless

Rehtori Paavo Uronen, Teknillinen kor-keakoulu: Diplomi-insinöörien koulutus21. vuosisadalla

Muut tilaisuudet

Torstain seminaari Johtamisen eri näkö-kulmat kokosi Tampere-talon PieneenSaliin kolmisensataa vuorimiestä ja hei-dän seuralaistaan. Tampereen yliopistonprofessori Arja Ropon esitelmä valottijohtamisen teemaa otsikolla Jaettu johta-juus – ehto ja mahdollisuus tulevaisuudenjohtamiselle? Ye majuri, kasvatustieteentohtori Vesa Nissinen Pääesikunnan kou-lutusosastosta esitteli puolustusvoimainnykyisen näkökulman johtamisen tee-maan otsikolla Syväjohtaminen.

euroa. Vuodelta 2001 se jaettiin TkT JussiSipilälle hänen artikkelistaan Ketä koskeeautomaation kehittäminen, joka julkaistiinVuoriteollisuuslehden numerossa 4/2001. Luovuttaessaan palkinnon JuhoMäkinen totesi myöntämisperusteiksi;että artikkeli on kirjoitettu selvästi niin,että monimutkaisetkin automaatiomene-telmät aukeavat muillekin kuin alan am-mattilaisille. Kirjoituksessa käsitelläänkaikki yleisimmät ja myös aivan uudetsäätö- ja ohjausteoriat mainiten niidenhyvät ja huonot puolet. Kirjoittaja katsooautomaatiota paljolti prosessin tuotanto-vastuussa olevien kannalta ja näin yhdis-tää prosessin laitetekniset parannuksetja automaation. Kirjoitus on sekä kielelli-sesti että teknisesti laadittu kaikin puolintaiten ja toimitettu lehdelle hyvän kirjoi-tustavan mukaisesti.

Nuoren jäsenen stipendi

Vuorimiesyhdistyksen nuoren jäsenenstipendi annetaan poikkeuksellista aktii-visuutta osoittaneelle nuorelle jäsenellealaan perehtymistä varten. Stipendi onsuuruudeltaan 1000 euroa. Tänä vuonnahallitus oli päättänyt myöntää kaksi nuo-ren jäsenen stipendiä, jotka luovutettiintekn.yo Elli Nurmiselle Teknillisestä kor-keakoulusta ja tekn.yo Elina OleniukselleOulun yliopiston teknillisestä tiedekun-nasta.

Tänä vuonna hallitus oli päättänyt ja-kaa lisäksi nuoren jäsenen erityisstipen-din mittavasta, yhdistyksen tarkoitusperi-en hyväksi tehdystä työstä. Sen saitekn.yo Timo Myyryläinen innovatiivisesta

Tampere-talon Ravintola Fuuga täyttyivuorikansasta torstai-iltana Ice breakingpartyn merkeissä. Tampereen kaupunkija alan teollisuus olivat ymmärtäväiselläsuhtautumisellaan mahdollistaneet vuo-rimiesten ja seuralaisten ruokaan ja juo-maan kohdistuvien pyyteiden täyttämi-sen. Jo heti ensi hetkistä juhlatilan täyttä-nyt vilkas puheenporina kertoi jäiden sär-kyvän rytinällä tutussa joukossa.

Seuralaisten ohjelmaan perjantaina oliilmoittautunut tasan sata osanottajaa. Tu-tustumiskohteina olivat kaksi erilaista tai-demuseota; Kustaa Hiekan kotimuseo jaSara Hildenin taidemuseo. Kustaa Hie-kan museossa oli nähtävillä vanhaa tai-detta ja kauniita, harvinaisia keräilyesi-neitä. Oppaiden välittämät Kustaa Hie-kan omat, mielenkiintoiset elämänvai-heet ryydittivät museokäyntiä. Sara Hil-denin taidemuseo esitteli nykypäivän va-lokuva- ja videotaidetta. Asiantuntevaopastus avasi oivallisella tavalla taidetar-jonnan salat. Näsinneulan lounas antoimahdollisuuden nähdä koko Tampereyhdellä istumalla.

Vuorimiespäivien isäntäyhtiö SandvikTamrock Oy oli todella panostanut Scan-dic Hotel Rosendahlissa pidettyihin illal-listanssiaisiin. Ennätysmäinen 560 juhla-pukuisen illastajan joukko nautti maitta-van ja laadukkain juomin kielelle ja mie-lelle viritetyn aterian. Viehättävä ja sana-valmis Riitta Väisänen johdatteli illan oh-jelmallista kulkua ja tampereenkielisetuutiset Höntän ja Toipparin lukemina kir-voittivat monta makoisaa naurua vapau-tuneelta juhlakansalta. Jo ennen yöker-hon jääjuomavaihetta tarjosivat SonjaLumme, Sami Pitkämö ja Eero Saarinenerityisesti kivimiehille suunnatun shownSonja on the rocks. Vuorimiesillallisiinniin olennaisesti kuuluvan tanssin tahdit-tajana oli Taina Kokkonen ja Royal Blue.

METMINFO oli saanut yön aikana väis-tyä ja antaa tilaa lauantain lounaalle Tam-pere-talon näyttelyhallissa. Tämä vuosit-tainen vuorimieskokoontumisen huipen-tuma oli tällä kertaa saanut liikkeelle Re-tuperän WPK:n ja Vuorimiesorkesterille-kin oli ostettu oma rumpusetti. Ruoka olihyvää ja järjestys säilyi koko ruokailunajan. Järjestys säilyi vielä juhlajunassa-kin, ja mukana olleet kokivat yhden haus-kimmista junamatkoistaan.�

Jussi Sipilä, Markku Mäkelä, Juho Mäkinen. Timo Myyryläinen

Veikko Appelberg ja vaimonsa Marja-Liisa. Ossi VirolainenElli Nurmi ja Elina Olenius.


VUOSIKOKOUS

Yhdistyksen sääntömääräinen 58. vuosikokous pidettiin MarinaCongress Centerissä Helsingissä 30.3.2001. Yhdistyksen puheen-johtaja Juho Mäkinen avasi kokouksen ja esitti katsauksen Suo-men vuoriteollisuuden menestymisestä vuonna 2000.

Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin TkT Kari Tähtinen. Yhdistyk-sen puheenjohtajaksi vuodelle 2001 valittiin TkT Juho Mäkinen javarapuheenjohtajaksi Prof. Kari Heiskanen.

Petter Forsström -palkinto myönnettiin Prof. Juha Karhulle artik-kelista Kasvihuoneilmiö ja ilmastonmuutos.

Yhdistyksen nuoren jäsenen stipendi annettiin Tekn.yo Juha Kär-jelle ja Tekn.yo Hanna Voutilaiselle.

Yhdistyksen uudistetun huomionosoituskäytännön mukaisestiluovutettiin ensimmäinen Eero Mäkinen -ansiomitali, pronssinen DIMatti Palperille.

Virallisten kokousasioiden jälkeen pidettiin seuraavat esitelmät:Secretary General Gary Nash, International Council on Metals and

the Environment (ICME), International Challenges facing the Miningand Metals Industry relating to Sustainable Development

Pääjohtaja Lea Kauppi, Suomen Ympäristökeskus (SYKE), Haas-teena ekotehokkuuden parantaminen

Ympäristöjohtaja Matti Koponen, Outokumpu Oyj, Miten yritys voiosoittaa kestävää kehitystä

Illallistanssiaiset pidettiin Messukeskuksessa, jossa isännyydes-tä vastasi Metso Minerals Oy.

TOIMIHENKILÖT

Puheenjohtaja: TkT Juho Mäkinen, varapuheenjohtaja prof. KariHeiskanen.

HALLITUKSEN JÄSENET

TkL Anne Ahkola-Lehtinen, Prof. Tero Hakkarainen, DI KTM JukkaJärvinen, DI Pekka Mikkola, DI Erkki Pisilä, DI Eero Rättyä, DI HannuSavisalo, teoll.neuvos Reijo Vauhkonen, TkL Martti Veistaro.

- Rahastonhoitaja: TkL Ulla-Riitta Lahtinen- Pääsihteeri: Prof. Markku Mäkelä- Tilintarkastajat: DI KTM Jari Mäntylä ja OTK Juha Järvelä- Varatilintarkastajat: DI Outi Lampela ja KTM Vesa-Pekka Takala

YHDISTYKSEN TOIMINTA

Hallitus kokoontui toimikauden aikana kuusi kertaa. Kokouksistakaksi pidettiin sähköpostitse. Kokouksissa olivat läsnä myös jaos-

tojen puheenjohtajat, rahastonhoitaja, Vuoriteollisuuslehden toimi-tusneuvoston puheenjohtaja ja pääsihteeri.

Yhdistyksen lehti Vuoriteollisuus - Bergshanteringen ilmestyi nel-jä kertaa. Lehden päätoimittajana toimi Prof. Jouko Härkki ja toimi-tusneuvoston puheenjohtajana DI Pekka Purra.

Rikastus- ja prosessijaoston sihteeri ma.prof. Harri Lehto edustiyhdistystä Trondheimissa 17.-19.10. pidetyssä Norske Berg -yhdis-tyksen vuosikokouksessa. DI Antero Hakapää edusti yhdistystäTukholmassa 29.11. järjestetyssä Svenska Gruvföreningenin Års-mötessä, joka oli Gruvföreningenin 60.

JAOSTOT

Pääosa yhdistyksen jäsentoiminnasta tapahtui jaostojen järjestä-missä esitelmä- ja koulutustilaisuuksissa sekä ammatillisilla retkillä.

Jaostojen toiminta on esitetty yksityiskohtaisemmin jaostojenomissa toimintakertomuksissa.

Jaostojen toimihenkilöt- Geologijaosto: puheenjohtaja FM Risto Pietilä, sihteeri DI Jaana Lohva- Kaivosjaosto: puheenjohtaja DI Olavi Suomalainen, sihteeri DIJari Honkanen

- Rikastus- ja prosessijaosto: puheenjohtaja DI Heikki Pekkari nen, sihteeri ma.prof. Harri Lehto- Metallurgijaosto: puheenjohtaja DI Pekka Tuokkola, sihteeri DI Jyrki Makkonen

JÄSENMÄÄRÄT 31.12.2001Yhdistyksen jäsenmäärä,joista nuoria jäseniä: 2166 (55)Vuoden aikanaErosi tai katsottiin eronneeksi 74Kuoleman kautta poistui 12Uusia jäseniä 64 (15)Jäsenyys palautettiin 2Muutos edelliseen vuoteen - 20Jaostojen jäsenmäärät (joista nuoria jäseniä):Geologijaosto 477 (13)Kaivosjaosto 426 (11)Rikastus- ja prosessijaosto 324 ( 6)Metallurgijaosto 1172 (25)

Helsingissä 5. helmikuuta 2002VUORIMIESYHDISTYS - BERGSMANNAFÖRENINGEN r.y.HALLITUSJuho Mäkinen Markku MäkeläPuheenjohtaja Pääsihteeri

Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2001VUORIMIESYHDISTYS-BERGSMANNAFÖRENINGEN r.y.

Vuorimiesyhdistyksen sääntöjen 12 § määrittelemien hallituksentehtävien lisäksi tulee hallitus vuonna 2002:

1. Esittelemään voimassa olevien sääntöjen edellyttämällä ta-valla toistamiseen yhdistyksen tarkistetut säännöt 59. vuosikoko-ukselle. Säännöt on julkaistu Vuoriteollisuus - Bergshanteringen-lehden numerossa 1/2001.

2. Jatkamaan toimia yhdistyksen taloudellisen pohjan vahvista-miseksi.

3. Kehittämään yhdistyksen koulutustoimintaa.4. Lisäämään vuoriteollisuuden tunnettuutta korkeakouluopin-

tojaan suunnittelevan nuorison keskuudessa valmistelemalla eri-tyisen, abiturienteille suunnatun Vuoriteollisuuslehden numeronjulkaisemista.

5. Edistämään jaostojen toimintaa pääkaupunkiseudun ulko-puolella olevissa alan maakunnallisissa keskuksissa.

Espoossa 5. helmikuuta 2002VUORIMIESYHDISTYS – BERGSMANNAFÖRENINGEN r.y.Juho Mäkinen Markku MäkeläPuheenjohtaja Pääsihteeri

Hallituksen toimintasuunnitelma vuodelle 2002


JÄSENMAKSUT v. 2002

VARSINAINEN JÄSEN 35 EUR

ELÄKELÄINEN 17,50 EUR

NUORI JÄSEN EI MAKSUA

LIITTYMISMAKSU 10 EUR

AINAISJÄSENILLÄ MAHDOLLISUUS VAPAAEHTOISEENKANNATUSMAKSUUN(hallituksen päätös 26.1.1995)

TULOSLASKELMA1.1.2001 - 31.12.2001 (mk)

V A R S I N A I N E N T O I M I N T AVMY:N HALLINTO JA JÄSENTOIMINTA

TUOTOT KULUTHenkilöstö - 140.468,54 -140.468,54Muut kulut 27.336,27 - 27.336,27Vuosikokous - 40.150,00 - 40.150,00Vuorimiespvät 419.020,79 424.787,85 - 5.767,06Avustukset - 24.000,00 - 24.000,00Muu toiminta - 2.186,00 - 2.186,00Jaostot 225.448,72 234.154,18 - 8.705,46 - 248.613,33

JULKAISUT JA MUUT TUOTTEETTUOTOT KULUT

12.823,03 - + 12.823,03 + 12.823,03

KALLIOMEKANIIKKATOIMIKUNTATUOTOT KULUT7.615,78 6.901,22 + 714,56 + 714,56

VUORITEOLLISUUS -LEHTITUOTOT KULUT

Mainosmyynti jaulkop. tilauks. 498.902,99 76.872,20 + 422.030,79Toimitustyö,painatus, postitusja muut kulut - 498.036,10 - 498.036,10 - 76.005,31

MUUT TUOTOT JA KULUTTUOTOT KULUT

Korot 5.487,31 - + 5.487,31Vakuutukset - 832,22 - 832,22Pankkipalv. - 3.238,75 - 3.238,75 + 1.416,34

- 309.664,71

V A R A I N H A N K I N T ATUOTOT KULUT

Jäsenmaksut 231.954,63 7.564,20 + 224.390,43Lahjoitukset 8.579,46 - + 8.579,46 + 232.969,89

1.402.931,49 1.479.626,31

T I L I K A U D E N YLI/AL I J Ä Ä M Ä - 76.694,82

TALOUSARVIO V. 2 0 0 2(EUR)

V A R S I N A I N E N T O I M I N T A Toteutunut 2001VMY:N HALLINTO JA JÄSENTOIMINTA

Henkilöstö jamuut kulut - 28.600 - 28.228Vuosikokous - 4.300 - 6.750Vuorimiespäivät - 1.605 - 965Avustukset ja muuulkopuol. toiminta - 6.050 - 4.404Jaostot - 5.050 - 45.605 - 1.464 - 41.811

JULKAISUT JA MUUT TUOTT + 1.600 + 2.157

KALLIOMEKANIIKKATOIMIKUNTA + 60 + 120

VUORITEOLLISUUS -LEHTIMainosmyynti jaulkopuol. tilauks. + 71.000 + 70.980Painatus, postitus,toimitustyöja muut kulut - 85.000 - 14.000 - 83.760 - 12.780

MUUT TUOTOT JA KULUTKorot + 900 + 923Vakuutukset - 140 - 140Pankkipalv.maks. - 540 + 220 - 545 + 238

- 57.725 - 52.076

V A R A I N H A N K I N T AJäsenmaksut +43.733 +37.740Lahjoitukset + 1.400 + 45.133 + 1.443 + 39.183

T I L I K A U D E NY L I- / A L I J Ä Ä M Ä - 12.592 - 12.893

TASE 31.12.2001 (mk)

VASTAAVAA RAHOITUSOMAISUUS Siirtosaamiset 10.809,32 Rahat ja pankkisaamiset 333.381,10 344.190,42

VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Yli-/Alijäämä edell.v. 365.878,27 Yli-/Alijäämä tilik. - 76.694,82

LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA Tilivelat 14.122,00 Siirtovelat 37.397,27 Muut lyhytaikaiset velat 3.487,70 344.190,42


VVVVVUUUUUOOOOORRRRRIIIIIMMMMMIIIIIEEEEESSSSSPPPPPÄÄÄÄÄIIIIIVVVVVÄÄÄÄÄTTTTT

1990-luvun lopun nopea maailmanlaajui-nen talouskehitys hidastui jyrkästi vuo-den 2001 jälkipuoliskolla. Talouden taan-tuma supisti viime vuonna selvästi metal-lien ja kaivannaisten kysyntää, mutta eituotantoa. Ylijäämäisten markkinoidenseurauksena erityisesti metallien hinnatlaskivat jyrkästi ja olivat selkeästi pitkänajan keskiarvojen alapuolella. Metallienjalostuksen tuotannon määrä Suomessasäilyi kuitenkin edellisvuoden tasolla.

Outokumpu Oyj

Maailman kuparimetallin kulutus laski lä-hes 3% tuotannon jatkaessa kasvuaan.Kuparin keskimääräinen hinta laski 12%.Samoin sinkin kulutus supistui lähes 2%.Tästä huolimatta sinkin tuotanto jatkoikasvuaan ja hinta laski vastaavasti 22%.Nikkelin kulutus puolestaan aleni 2% te-rästeollisuuden heikon kysynnän takia jahinta putosi 31%.

Outokumpu-konsernin liikevaihto kas-voi 44% edellisvuodesta ja oli 5 324 milj.euroa (2000: 3 693 milj. euroa). Kasvujohtui erityisesti AvestaPolaritin muodos-tamisesta, useista yrityshankinnoistasekä Yhdysvaltain dollarin vahvistumi-sesta suhteessa euroon.

Konsernin liikevoitto supistui 183 milj.euroon (2000: 427 milj. euroa). Liikevoit-toa heikensivät erityisesti ruostumatto-man teräksen heikko markkinatilanne,Miningin raskaasti tappiollinen tulos sekämetallivarastojen arvostukseen liittyvätvarastotappiot. Aiempien strategisten lin-jaustensa mukaisesti Outokumpu päättiluopua perusmetallikaivostoiminnastaanalan pääomavaltaisuuden ja suhdanne-herkkyyden vuoksi.

TkT Juho Mäkinen, Outokumpu Oyj, Vuorimiespäivillä 5.4.2002

Voimakas investointitahti jatkui

Konsernin kokonaisinvestoinnit olivat914 milj. euroa (2000: 242 milj. euroa) eli17,2 % liikevaihdosta. Käynnissä olevistainvestointihankkeista merkittävin onruostumattoman teräksen laajennusin-vestointi AvestaPolaritin Tornion tehtailla(kokonaiskustannus noin 790 milj. eu-roa).

Copper Products osti lokakuussa yh-dysvaltalaisen Intermagnetics GeneralCorporationin suprajohtavia lankoja val-mistavan divisioonan Advanced Super-conductorsin liiketoiminnan ja näin Outo-kummusta tuli maailman johtava supra-johteiden valmistaja. Zhongshanin kupa-riputkitehtaalla Kiinassa on menossa tuo-tannon laajennusinvestointi ja Zarata-mon tehtaalle Espanjaan rakennetaanuusi putkituotantolinja.

Norjalainen sinkintuottaja Norzink AS

Vuoriteollisuus vuonna 2001


siirtyi Outokummun omistukseen huhti-kuussa 2001. Kokkolan sinkkitehtaantuotantokapasiteetin laajennus otettiinkäyttöön lokakuussa.

Outokumpu Technology saattoi syys-kuussa päätökseen Lurgi AG:n maail-manlaajuisen metallurgisen teknologialii-ketoiminnan hankinnan saksalaiselta mgtechnologies ag:ltä.

Pyhäsalmen kupari-sinkki-pyriittikai-voksen syvennysohjelma valmistui kesäl-lä 2001. Joulukuussa 2001 Outokumputeki sopimuksen Pyhäsalmen kaivoksenmyynnistä kanadalaiselle Inmet MiningCorporationille noin 70 milj. euron koko-naiskauppahintaan.

Malminetsinnän merkittävimmättulokset Pohjois-Suomessa

Tutkimus- ja kehitystoiminnan menotkasvoivat edellisvuodesta ja olivat 41milj. euroa eli 0,8% liikevaihdosta (2000:35 milj. euroa ja 0,9%). Malminetsinnänmenot kasvoivat 16 milj. euroon, jokavastasi 0,3% konsernin liikevaihdosta(2000: 12 milj. euroa ja 0,3%).

Malminetsinnässä merkittävimmät tu-lokset saavutettiin Outokummun ja GoldFieldsin yhteisyrityksessä, Arctic Plati-num Partnershipissä, joka on jatkanutplatina- ja palladiumesiintymien ja niidenhyödyntämisen tutkimista Pohjois-Suo-messa. Esiintymistä on aloitettu laajatteknis-taloudelliset kannattavuusselvi-tykset, jotka valmistuvat syksyllä 2002.Gold Fields omistaa yhteistyöyrityksestä51% ja Outokumpu 49%. Tunnetut mal-mivarat kasvoivat selvästi myös Taransinkkikaivoksella Irlannissa sekä BlackSwanin nikkelikaivoksella Australiassa.

AvestaPolarit Oyj Abp

Ruostumattoman teräksen markkinatheikkenivät huomattavasti vuonna 2001kulutuksen pudottua arviolta 3%. Tuotta-jat vastasivat heikentyneeseen markkina-tilanteeseen supistamalla tuotantoaan.Maailman ruostumattoman teräksen tuo-tanto laski noin 3% ja keskimääräinenhintataso (muokkauslisät) laski 20%.Myös tärkeimpien raaka-aineiden vuo-den keskihinnat laskivat, nikkelin 31% jaferrokromin 22%

Ruostumattoman teräksen aihiotuo-tanto laski AvestaPolaritissa 5% ja kylmä-valssatun materiaalin tuotanto 7% edel-lisvuodesta. Vuoden 2001 pro forma lii-kevaihto oli 2 977 milj. euroa (3 592 milj.euroa), liikevoitto 141 milj. euroa (479milj. euroa).

Laajat investoinnit ja integraatio-prosessi edenneet hyvin

Vuoden 2001 investoinnit olivat 408 milj.euroa. Konsernin suurin investointipro-jekti (790 milj. euroa) Torniossa eteneesuunnitellusti. Laajennushankkeen val-

mistuessa 2002 Tornion tehtaista tuleemaailman suurin ruostumattoman teräk-sen tuotantolaitos. Sulatuskapasiteetinkasvu 1 miljoonalla tonnilla, joka saa-daan käyttöön asteittain 2002-2004, luopohjan koko konsernin vahvalle kasvullelähivuosina.

Investointiohjelma mahdollistaa myöskonsernin koko tuotantorakenteen kehit-tämistä ja logistiikan tehostamista, mikäyhdessä tuotteiden vaihdon ja tuotanto-laitosten lisääntyvän erikoistumisen sekämyynnin ja hallinnon rationalisoinninkanssa tuovat integraatiosta todennäköi- r



sesti suuremmat säästöt kuin ne 100 milj.euroa/vuosi, joita etukäteen odotettiin.

Rautaruukki Oyj

Terästuotteiden kysyntä oli Euroopassavuoden alkupuoliskolla hyvä, mutta heik-keni vuoden jälkipuoliskolla ja oli erittäinalhainen vuoden viimeisellä neljännek-sellä. Myös Yhdysvalloissa ja Kaakkois-Aasian maissa terästuotteiden kysyntäheikkeni.

Länsi-Euroopan maiden oma terästuo-tanto oli vuoden kolmen ensimmäisenneljänneksen aikana edellisen vuodenkorkealla tasolla, mutta alkoi supistua vii-meisellä neljänneksellä. Tuotteiden hin-nat laskivat voimakkaasti, esim. Euroo-passa litteiden terästuotteiden perushin-nat olivat vuonna 2001 keskimäärin 15-20% edellisvuotisia alemmat. Maailmanterästuotanto supistui 1 prosentin vuo-teen 2000 verrattuna. Supistuminen olivoimakkainta EU:n alueella (-3%). Rauta-ruukki Steelin terästuotanto oli 2 565 000tonnia (2 564 000).

Vuonna 2000 valmistuneen Rautaruuk-ki Steelin investointiohjelman tavoitteinaoli nostaa terästuotantoa sekä valssaus-ja pinnoituskapasiteettia. Ohjelman mu-kaiset kapasiteettitavoitteet saavutettiinja osin ylitettiin. Pinnoitettujen tuotteidenmäärän lisääntyminen nosti toimitustenjalostusastetta merkittävästi.

Fundian terästuotanto oli 1 604 000tonnia (1 740 000). Pitkien terästuottei-den toimitukset kasvoivat 5 prosenttia jatoimitusten euromääräinen keskihinta 8prosenttia.

Konsernin liikevaihto kasvoi 7 prosent-tia ja oli 2 906 miljoonaa euroa (2 708).Liikevaihdosta 66 prosenttia syntyi Rau-taruukin ydinmarkkinoilla Pohjoismaissasekä itäisen Keski-Euroopan ja Itä-Eu-roopan maissa. Koko Euroopan osuusoli 96 prosenttia.

Liikevoitto oli 93 miljoonaa euroa(156). Liikevoiton heikkenemiseen vai-kuttivat terästuotteiden hintojen alenemi-

sen ohella teräksen valmistuksessa käy-tettävien raaka-aineiden kustannustennousu. Liikevoittoa heikensivät myösRautaruukki Steelin masuunin pesänkor-jauksesta aiheutunut terästuotannon me-netys sekä valssaustuotannon supistuk-set vuoden lopulla.

Voitto ennen veroja ja vähemmistö-osuutta oli 41 miljoonaa euroa (81). Tilin-päätös osoittaa 30 miljoonan euron voit-toa (50).

Muutokset konsernin rakentees-sa ja investoinnit

Osana Fundian Lankaryhmän kehitysoh-jelmaa hollantilainen valssilankayhtiöNeedstaal Draad BV, josta Rautaruukkiomisti aikaisemmin 30 prosenttia, siirtyivuoden 2001 alussa kokonaan Rautaruu-kin omistukseen.

Fundian saneerausohjelma saatettiinpäätökseen Betoniteräsryhmässä ja Tan-koryhmässä ja ne, kuten Jatkojalostus-ryhmäkin tekivät selvästi positiivisen tu-loksen rahoituserien jälkeen. Lankaryh-män saneerausohjelma saatetaan pää-

tökseen loppuvuonna 2002. Siitä saa-daan hyöty osittain vuonna 2002 ja pää-osin vuonna 2003.

Koko saneerausohjelman päätyttyäFundian henkilöstö on vähentynyt noin500 hengellä. Fundiassa jatketaan tuot-teiden jalostusasteen ja laadun nostami-seen tähtääviä kehitysohjelmia.

Käyttöomaisuuden bruttoinvestoinnitolivat 162 miljoonaa euroa (176). Merkit-tävimmät yksittäiset investoinnit liittyivätFundia Langan kehitysohjelman toteutta-miseen ja Asva AB:n (entinen Helens StålAB) hankkimiseen. Rautaruukki Steelissäja Metformissa käynnistettiin uuden yh-teisen liiketoiminnan ohjausjärjestelmänrakentaminen. Rakennustuoteryhmä pe-rusti uudet tuotantoyksiköt sekä Puolaanettä Ukrainaan.

Rautaruukki käytti tutkimus- ja tuoteke-hitystoimintaan 19 miljoonaa euroa (20)eli 0,7 prosenttia liikevaihdosta (0,7).

Imatra Steel Oy Ab

Vuoden 2001 alussa hyvänä alkanut ky-syntä erikoisteräsmarkkinoilla kääntyi ke-vään kuluessa laskuun. Teräksen kulutuslaski Euroopassa toisen vuosipuoliskonaikana noin 4% edellisen vuoden vastaa-vaan aikaan verrattuna.

Kuorma-autojen tuotanto Euroopassalaski ja koko vuoden vähenemä oli noin8% edelliseen vuoteen verrattuna. Henki-löautojen rekisteröintimäärät säilyivätedellisen vuoden tasolla, mutta epävar-muus lisääntyi vuoden lopulla selvästi.Konepajateollisuuden ja jälleenmyyjienerikoisteräskysyntä heikkeni selvästivuoden loppua kohti.

Vuonna 2001 Imatra Steelin liikevaihtooli 186,4 milj. euroa (194.1 milj. euroa) eli4,0% vähemmän kuin edellisenä vuonna.Kapasiteetin ja käyntiasteiden sopeutta-misia toteutettiin vaiheittain. Siitä huoli-matta kannattavuus heikkeni ja liikevoittooli 6,4 milj. euroa (17,4).

Tammikuussa 2001 päätettiin Imatran

Valukoneen uudistaminen 2003 IMATRA STEELImatra


terästehtaan perusmetallurgian uudista-misohjelmasta. Vuosille 2001 - 2002 ajoit-tuvassa 21 milj. euron suuruisessa ohjel-massa uudistetaan jatkuvavalu, bloomi-uuni ja karkeavalssaamo.

Imatra Steel vahvisti asemaansa yhte-nä maailman johtavista raskaan kuorma-autoteollisuuden taottujen komponentti-en valmistajista ostamalla marraskuussatakomon Skotlannista. Scottish Stam-pings Ltd -nimen takaisin saanut takomovalmistaa kuorma-autojen etuakselipalk-keja, jotka osaltaan täydentävät ImatraKilstan tuotevalikoimaa. Billnäsin jousi-tehtaalla käynnistyivät korkeajännitteis-ten TAPERTEC®-paraabelijousien toimi-tukset.

Kuusakoski Oy

Jo vuodesta 1914 lähtien “sekundääris-tä” kaivostoimintaa eli metallien kierrä-tystä harjoittaneen Kuusakoski-konser-nin liikevaihto vuonna 2001 oli 433 miljo-naa euroa eli 13% pienempi kuin edellis-vuonna. Suurin syy liikevaihdon laskuunoli konsernille tärkeiden metallien keski-hintojen lasku. Konsernin nettoinvestoin-

nit olivat 39 miljoonaa euroa.Kuusakoski-konsernin valimoryhmän

muodostaneet Jyskän Metalli Oy, LaihianMetalli Oy ja Lopen Metallivalimo Oy fuu-sioituivat vuoden 2001 lopulla. Näin syn-tyi yksi maailman suurimmista tietoliiken-neteollisuuden kevytvalukomponenttientoimittajista - Alteams Oy. Uuden yrityk-sen pääkonttori on Jyväskylässä. Al-teams Oy toimittaa valukomponentteja janiihin liittyviä palveluja sähkö- ja elekt-roniikka- sekä kuljetusväline- ja koneen-rakennusteollisuudelle. Raaka-aineistakäytetään eniten kierrätettyä alumiinia,johon nimi Alteams myös viittaa.

Kauppa- ja teollisuusministeriö

Vuosi 2001 oli vuoriteollisuuden kannaltasikäli merkittävä, että etsintätoiminnankasvu nopeutui huomattavasti edellisiinvuosiin verrattuna. Tämä ilmenee sekähaettujen valtausten lukumäärän lisään-tymisenä, että panostuksen kasvuna et-sintätoimintaan.

Investoinnit etsintätoimintaan ovat li-sääntyneet Suomessa vuoden aikana27%, kun samanaikaisesti maailmanlaa-

juisesti vähennystä on ollut 15%.Etsintäkohteina ovat olleet lähinnä pla-

tinametallit ja kulta, mutta myös perus-metallit, teollisuusmineraalit ja -kivet sekätimantti (karttakuva).

Metallisten malmien louhinta vähentyivuonna 2001 10%, mutta kalkkikiven lou-hinta kasvoi 8% ja teollisuusmineraalienja -kivien 5% edelliseen vuoteen verrattu-na. Kaikkiaan malmien ja hyötykiven ko-konaislouhinta on kuitenkin hieman li-sääntynyt.

GTK

Toimintavuonna Geologinen tutkimus-keskus jatkoi Itä- ja Pohjois-Suomessanikkelin ja kullan etsintää sekä kerros-intruusioihin liittyvien kromin, nikkelin japlatinametallien etsintää. Väli- ja Etelä-Suomessa jatkettiin massiivisten sulfidi-malmien sekä nikkelin ja kullan etsintää.Teollisuusmineraaleissa keskityttiin Län-si-Suomen ilmeniitti- ja Lounais-Suomenkarbonaattikivitutkimuksiin.

Vuoden 2001 aikana malminetsinnäntuloksellisuus oli ennätysmäisen hyvä.Kauppa- ja teollisuusministeriölle rapor-toitiin seitsemän malmiaihetta jatkotutki-muskohteiksi.

GTK:n löytämistä malmiaiheista neljäkohdetta siirtyi kauppa- ja teollisuusmi-nisteriön järjestämän kansainvälisen tar-jouskilpailun myötä kaivosalan yrityksillejatkotutkimuksia varten. Kuivaniemen Oi-järven kulta-aihe myytiin ruotsalais-aust-ralialaiselle Riddarhyttan Resources &Troy Resources yhtymälle. Suomussal-men Kiannanniemen kulta-aihe siirtyi Ou-tokumpu Mining Oy:lle, Kittilän Iso-Kuot-kon kulta-aihe Riddarhyttan ResourcesAb:lle ja Sauvon Järvenkylän karbonaat-tikiviaihe Partek Nordkalk Oy:lle.

Kemira-konserni

Vuosi 2001 oli Kemira-konsernille muu-tosten odotusten vuosi. Kemiraa oltiin liit-tämässä ruotsalaiseen Dyneaan. Hankeaiheutti suurta vastustusta. Varsinkin ol-tiin huolissaan kansallisomaisuuden, jok-si mainittiin erityisesti Siilinjärven kad-mium vapaa fosfaattiesiintymä, joutumi-sesta ruotsalaisille. Kemira onnistui kui-tenkin linjaamaan uusia strategioitaan jasiellä kasvualueiksi valittiin maalit, pape-rikemikaalit sekä vedenpuhdistuskemi-kaalit. Näissä Kemira kasvoi ja kasvaa tu-levaisuudessa edelleen mm. yritysostoin.Perinteinen lannoiteteollisuus, jota edus-taa Kemira Agro ja johon Siilinjärven kai-voskin osana kuuluu, luotsasi toimin-taansa vuoden aikana asiakaslähtöisem-pään suuntaan. Agro on Kemirassa kui-tenkin määritelty liiketoiminnaksi, jostakonsernin on tarkoitus lähitulevaisuudes-sa irrottautua.

Apatiittituotanto Siilinjärvellä oli louhin-tamäärällä mitattuna aavistuksen edellis-vuotta pienempää (3,9 milj m3). Osaami- r



sen kehittyminen näkyi kuitenkin suu-rempana rikastetuotantona. Tuotettuapatiittirikaste käytettiin Siilinjärvellä lä-hes täysin fosforihapon valmistukseen.Fosforihappoa käytettiin edelleen kor-kealaatuisten rehufosfaattien ja kad-miumvapaiden lannoitteiden tuotannos-sa. Kemira jatkoi edelleen tutkimuksiaSoklin niobi-esiintymän hyödyntämisenselvittämiseksi. Hankkeen kannattavuusselvinnee kuluvan vuoden aikana.

Mondo Minerals Oy

Mondo Minerals Oy:n toimintaan vuonna2001 vaikutti yleinen talouden taantumavähentäen myytyjen talkkitonnien mää-rää erityisesti loppuvuoden aikana. Koti-maan paperiteollisuuden käyttämientalkkilaatujen kysyntä pysyi hyvänä, mut-ta vienti eurooppalaiselle paperi-, maali-ja muoviteollisuudelle väheni edelliseenvuoteen verrattuna yli 10%.

Kaivosten kokonaislouhinta oli noin3,5 miljoonaa tonnia, josta talkkimalminosuus oli 30 %. Yhtiön suomalaisilla teh-tailla tuotettiin vuonna 2001 yhteensänoin 477 000 tonnia erilaisia talkkituottei-ta sekä 8 700 tonnia nikkelirikastetta.Tuotettu talkin määrä oli noin 5% pienem-pi kuin edellisenä vuonna. Vienninosuus oli n. 40% myydyistä tonneista.

Mondo Mineralsin omistussuhteissatapahtui muutos toukokuussa 2001, jol-loin aikaisemmin Omya AG:n ja WesternMining Corporation´in tasaomistuksessa

ollut yhtiö siirtyi 100%:sti Omya AG:n omis-tukseen.

Nordkalk Oyj Abp

Kalkk ik iv ipohja is tentuotteiden kokonais-myynti oli selvästi edel-lisvuotta suurempi, ky-synnän kasvaessa mel-kein kaikilla teollisuus-sektoreilla. Paperipig-menttien osalta alku-vuosi oli hiljainen, muttaloppuvuodesta kehityskääntyi voimakkaaseenkasvuun. Maanparan-nuskalkki toipui nope-asti viime vuoden not-kahduksesta ja raken-nusmateriaalisektorillakorkealaatuisten fillerei-den myynti kehittyi edel-leen suotuisasti.

Nordkalkin Liikevaih-to kasvoi 6% ja oli 215,9miljoonaa euroa (v.2000202,8 Meuroa) liiketoi-minnan tuloksen nous-tessa 24,1 miljoonaaneuroon, mikä oli 19%enemmän kuin edellise-nä vuonna. Kalkkikiveä

louhittiin ja jalostettiin Suomessa, Ruot-sissa, Virossa ja Puolassa, kokonaislou-hinnan ollessa noin 11 miljoonaa tonniakalkkikiveä.

Nordkalkin kokonaisinvestoinnit vuonna2001 olivat 33 miljoona euroa (v. 200049,1 Meuroa). Kehityskustannukset olivat3,9 miljooonaa euroa ja painopiste olituotteissa teollisuuden prosesseja varten.

Metso Minerals

Metso Mineralsin asema vahvistui merkit-

tävästi vuonna 2001 sen yhdistyttyä ruot-salaisen kiven ja mineraalien käsittely-konsernin Svedalan kanssa. Kaupanmyötä Metso Minerals vahvisti asemiaanerityisesti kaivosteollisuudessa ja jälki-markkinaliiketoiminnassa. Yhdistymisenjälkeen liiketoiminta organisoitiin viiteenliiketoimintalinjaan, joista suurin onMurskaus ja seulonta.

Metso Mineralsin liikevaihto oli 913 mil-joonaa euroa vuonna 2001. Svedalan in-tegrointi kasvatti liikevaihtoa eniten, jakasvua edellisvuoteen kertyi 63 prosent-tia. Liikevoitto sen sijaan supistui 27,7prosentista 14,7%:iin.

Tampereella toimivan valmistusyksikköMetso Minerals (Tampere) Oy:n liikevaih-to vuonna 2001 oli 130,2 MEUR, jostaviennin osuus oli 83,7%. Vuoden tapah-tumia värittivät Svedala -yritysoston odot-taminen, siihen valmistautuminen jasyyskuussa alkanut toteuttaminen.

Suomen toimintoihin liitettiin Svedalanintegroimisen myötä myynti- ja huoltoyh-tiö Oy Rolac Ab sekä uusi myynti- ja huol-to-organisaatio Metso Minerals FinlandOy Ab, joiden myötä toimipisteitä on nytmyös Vantaalla, Kotkassa, Lappeenran-nassa, Oulussa, Pieksämäellä ja Seinäjo-ella. Kaupan mukana yhtiöön liittyi myösTampereella toimiva kuljetinhihnatehdas.Kaikkiaan Metso Mineralsilla on Suomes-sa nyt noin 900 työntekijää.

Vuoden 2002 tärkeimpiä tavoitteitaovat loppuvuodesta aloitetun integraati-on läpivienti, kannattavuuden parantami-nen sekä huolto - ja asiantuntijapalvelui-den osuuden kasvattaminen.

Sandvik Mining andConstruction (SMC)

Vuonna 2001 toteutetut yritysostot vah-vistivat Sandvik-konsernin kolmea ydin-liiketoiminta-aluetta: Toolingia, Miningand Constructionia ja Specialty Steelsia,alueita, joissa teknologian osuus on mer-

Kemira Agron Siilinjärven kaivos


kittävä ja joissa konsernilla on maailman-laajuisesti johtava asema.

Sandvik Mining and Construction’inlaskutus oli MEUR 1 450 (1 100), Kasvuaoli 32%. Kasvu ilman yritysostoja oli18%. Yritysostot vaikuttivat lähinnä vii-meiseen neljännekseen. Merkittävin yri-tysosto oli kivenmurskaukseen ja seu-lontaan keskittyvän entisen Svedalanosan osto, josta muodostettiin loka-kuussa 2001 Sandvik Rock Processing.Tämä toimiala vastaa n. 150 MEUR vuo-silaskutusta ja kasvatti 900 hengelläSMC:n henkilöstöä. SMC:n liikevoitto oliMEUR 145,0 (115,4) ollen 10% laskutuk-sesta. Merkittävään tulosparannukseenvuoden aikana vaikutti kasvanut toimin-nan volyymi sekä tuotantokapasiteetinkorkea käyttöaste.

Saatujen tilausten määrä oli MEUR1 440, mikä oli 11% enemmän kuin edel-lisenä vuonna ilman yritysostoja. Suotui-saan kehitykseen vaikutti vielä edellisenvuoden lopulla lisääntyneet kaivosteolli-suuden toimitukset, joiden ennustetaan

kaivosteollisuus ja voimalaitosrakentami-nen.

Lähiajan näkymät

Maailman talouskasvun odotetaan piris-tyvän vuoden 2002 aikan. Matala korko-taso yhdessä massiivisten finanssipoliit-tisten toimien kanssa luovat kasvuedelly-tyksiä erityisesti Yhdysvalloissa, missä el-vyttävät toimenpiteet ovat olleet Euroop-paa ja Japania voimallisempia.

Metallimarkkinoiden tilanne on vähitel-len tasapainottumassa vuoden 2001 ras-kaasta ylitarjonnasta. Tällä odotetaanolevan myönteinen vaikutus hintoihin.Yhdysvaltain pyrkimys suojata omiamarkkinoitaan tuontitulleilla on lisännytepävarmuutta erityisesti teräsmarkkinoil-la. Euroopan Unioni on päättänyt ryhtyävastatoimiin.

Voimakkaasta kasvusta huolimatta alanteollisuudessa henkilöstön keski-ikä onkorkea ja uuden koulutetun työvoimansaanti on jatkuvana huolenaiheena. Tä-mänvuotisten Vuorimiespäivien teemanaon “Osaaminen ja koulutus”. Tästä ai-heesta ovat meille lupautuneet kertomaanTeollisuuden ja Työnantajien keskusliitontoimitusjohtaja Johannes Koroma Avesta-Polaritin toimitusjohtaja Ossi Virolainensekä Teknillisen korkeakoulun rehtori Paa-vo Uronen. Näin meillä on tilaisuus kuullateollisuuden tarpeista sekä työmarkkina-järjestön että suuryrityksen kannalta ja sii-tä miten koulutusjärjestelmämme kyke-nee vastaamaan haasteisiin.

Nämä Vuorimiespäivät poikkeavat jos-sain määrin totutusta kaavasta. Ensim-mäistä kertaa yhdistyksen 59-vuotisessahistoriassa päivät järjestetään pääkau-punkiseudun ulkopuolella ja ensimmäis-tä kertaa päivien yhteydessä pidetäänalan näyttely. Vilkkaasta osanotosta pää-tellen uudet konseptit ovat saavuttaneetjäsenkuntamme hyväksynnän. Isäntäyh-tiönä meillä täällä Tampereella on Sand-vik Tamrock.�

hiljenevän kuluvan vuoden aikana. Senlisäksi aktiviteetti oli hyvä investoinneissaenergian tuotantoon mukaan lukien hiili-



Ennen riitti osaamistavoitteeksi, että sel-visimme täällä Suomessa. Seuraavassavaiheessa piti olla kilpailukykyinen Poh-joismaissa ja EU:n myötä koko Euroo-passa. Nyt uuden talouden dynamiikkaedellyttää koulutusjärjestelmän kehittä-mistä “maailmanliigan” tasolle. Osaami-semme on oltava parhainta koko maail-massa, jos haluamme menestyä.

Teollisuuden piirissä käydyn koulutus-poliittisen keskustelun keskeinen johto-päätös on, että koulutuksen tulokselli-suutta ja laatua on parannettava jatku-vasti. Meillä on lähtökohdiltaan hyväkoulutusjärjestelmä, mutta sen kehittämi-nen on jatkuva prosessi, jossa tarvitaannyt aivan uutta otetta.

Yrittäjyyskasvatus ja teknologiakasva-tus on sisällytettävä kaikkeen opetuk-seen ja erityistä huolta kannettava opet-tajien osaamisesta ja jaksamisesta.Opettaja on edelleenkin tärkein voimava-ra on sitten kyse peruskoulusta tai yli-opistosta. Panostukset koulutukseen onnähtävä investointeina - ei kustannuksi-na.

Suomalaiset nuoret ovat saaneet pa-remman yleissivistävän ja ammatillisenkoulutuksen kuin vanhemmat sukupol-vet. Nuorten kouluttaminen ei kuitenkaanriitä. Koulutus ja ammattitaitovarantouusiutuvat heidän avullaan vain neljän-neksen kymmenen vuoden aikana.

Suomalaisen yhteiskunnan ja yritystenon panostettava myös jo työssä oleviinaikuisiin. Siksi myös aikuisväestön osaa-mistason ylläpitämiseen ja kehittämiseenon kiinnitettävä entistä enemmän huo-miota.

Osaaminen ja koulutusSuomen menestystekijöinäToimitusjohtaja Johannes Koroma, Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto,Vuorimiespäivillä Tampereella 5.4.2002

• Osaaminen strateginen menestys- tekijä

Koulutus ja osaaminen ovat nousemassaentistä keskeisemmäksi strategiseksimenestystekijäksi sekä Suomessa ettäkoko Euroopassa. Sen nimeen vanno-taan puhuttiinpa sitten taloudellisestakasvusta, kilpailukyvystä tai työttömyy-den puolittamisesta.

Koulutukseen käytetään yhteiskunnanvaroja 9-10 mrd euroa vuodessa. Koulu-tus on terveydenhuollon ohella kentiesmerkittävin yhteiskunnan tarjoama etuuskansalaisille. Sen turvin ihminen voi mää-ritellä oman tulevaisuutensa lähtökohdat.Kaikki selvitykset osoittavatkin, että kou-lutus on hyvin kannattava investointi yh-teiskunnalle, mutta myös koulutuksensaajalle itselleen.

Koulutuksen taloudellisesta merkityk-sellisyydestä johtuen voisi olettaa, ettäsekä opiskelijat että opetusta antavat op-pilaitokset käyttäisivät tarjotun etuudenniin hyvin kuin mahdollista. Samoin soisiopetusviranomaisten ja poliitikkojen huo-lehtivan tarkasti siitä, ettei kehitys pysäh-dy eikä koulutusmahdollisuuksia jätetähyödyntämättä.

Koulutus ei ole kuitenkaan aina vastan-nut odotetulla tavalla niihin tarpeisiin, joi-ta yritykset ja muu työelämä asettavat.

Meillä on työttömyyttä, mutta samanai-kainen työvoimantarve. Tarvetta on erityi-sesti hyvin koulutetuista, osaavistaammatti-ihmisistä kaikilla tasoilla.

Opetuksen tehokkuudessa olisi kiistat-ta parantamisen varaa ja laadun varmis-taminen edellyttäisi jatkuvaa mittaamista

ja kehittämistä.Koulutuksen ja innovaatiojärjestelmän

rahoitus ei saisi riippua taloudellisistasuhdanteista. On osattava katsoa lamanlaakson yli ja korkeasuhdanteen huipunlävitse. Työvoimakoulutus on se instru-mentti, jolla vastataan suhdanteiden mu-kanaan tuomiin haasteisiin.

Mutta voimme varmasti kiittää suoma-laista koulutusjärjestelmää viime vuosienmenestyksestä. Laajan PISA-tutkimuksenmukaan suomalaiset peruskoulunsapäättävät nuoret ovat maailman parhaitalukijoita, myös numeroiden lukijoita.

• Osaajille tarvetta kaikilla tasoilla

Koulutusvaatimukset ovat kasvaneet japuolet kysynnästä kohdistuukin lähivuo-sina yliopisto- ja ammattikorkeakouluta-soisen koulutuksen saaneisiin, toinenpuoli toisen asteen ammattikouluistavalmistuneisiin. Lähes jokaisella nuorellaon kaksi opiskelupaikkaa valittavanaan.

Osaavan henkilöstön tarjonnan ja ky-synnän kohtaanto pahenee edelleen2000-luvun alkuvuosina. Suurten ikä-luokkien eläkkeelle siirtymisen seurauk-sena syntyy vuosittain työelämään noin70 000 henkilön rekrytointitarve, jos työ-paikkojen määrä ja työvoimaosuus säily-vät nykyisellään.

Työelämään siirtyy uusista ikäluokistakuitenkin vain noin 50 000 henkilöä vuo-sittain. Tämän seurauksena syntyy noin20 000 henkilön vaje jokaisena vuonnavuoteen 2010 mennessä. Kumuloitunatämä merkitsee 200 000 henkilön vajetta10 vuodessa.

TT:n toimitusjohtaja JohannesKoroma aloitti puheensa Vuorimies-päivillä kommentoimalla Suomenviimeaikaista menestystäeriaiheisissa kansainvälisissävertailuissa. Tämä osa esitelmästäon seuraavalla sivulla erotettuerilliseksi osaksi ”Suomen menes-tys kansainvälisessä vertailussa”.Varsinaisessa esitelmäosassa häntoi esille teollisuuden näkemyksensiitä miten maamme koulutusjärjes-telmä tänään toimii ja mitä odotuk-sia teollisuus sille asettaa.

r

Johannes Koroma (toinen oikealta) totesi esitelmässään, että yhteistyö korkea-koulujen ja teollisuuden välillä on tiivistynyt ilahduttavasti. Keskustelu-kumppanit vasemmalta: Markku Mäkelä, Juho Mäkinen ja Kari Heiskanen.

Kuva: LF



kansainvälisyys, mutta varmaan palkka-usjärjestelmien monipuolistaminen, mo-nipuolisuus, luovuus ja mahdollisuus it-sensä toteuttamiseen on jäänyt näissämielikuvissa vähemmälle.

Nuoria on otettava kesätöihin. Harjoit-telu- ja työssäoppimispaikkoja on järjes-tettävä. On myös hyödynnettävä tarjollaolevia mielenkiintoisia koulujen ja yritys-ten yhteistyöhankkeita. Myös opettajienmielikuvaa teollisuudesta on korjattava.

Päätöksiä aloituspaikoista ei pidäkääntehdä sen perusteella, kuinka vetovoi-maisiksi erilaiset koulutusvaihtoehdotovat nuorten mielikuvissa muodostu-neet. Silloin Suomeen koulutettaisiin eni-ten viestinnän ammattilaisia ja toiseksieniten kauneudenhoitoalan työntekijöitä.

• Yrittämisen valmiudet jo koulussa

Lissabonissa kaksi vuotta sitten asetettiinEuroopan Unionille uusi strateginen pää-määrä. Sen mukaan siitä on tultava maa-ilman kilpailukykyisin ja dynaamisin tie-toon perustuva talous, joka edellyttääkattavan ja yhtenäisen elinikäistä oppi-mista koskevan strategian luomista sekäyrittäjyyden kehittämistä.

• Sisäistä ja ulkoista yrittäjyyttä

Yrittäjyys voidaan ymmärtää laajasti val-miutena ja asenteena, jolloin se voi ollaesimerkiksi yritteliäisyyttä koulussa,

vapaa-aikana tai yrityksen palvelukses-sa. Tietenkin se voi olla myös yrityksenperustamista ja toimimista itsenäisenäomistavana yrittäjänä. Kysymys on viimekädessä samasta perusasenteesta ja val-miuksista.

Yrittäjyys koostuu ominaisuuksista, jot-ka eivät ole synnynnäisiä. Niitä opitaankotona, työssä ja koulutuksen avulla.Koska monet yrittäjäominaisuudet ovatjo nuoruudessa tai pääosin kenties koto-na omaksuttuja, oppimisen yrittäjäksi jayrittäjyyteen on alettava riittävän varhain.

Yhteiskunta tarvitsee yrittäjiä. Mutta sa-maa perusasennetta ja siihen liittyvää si-säistä yrittäjyyttä tarvitaan työelämässäyhä laajemmin. Henkilöstöltä vaaditaanvastuuta, oma-aloitteisuutta ja ryhmä-työtaitoja. Yrityksen toiminnan ja talou-den perusteet on tiedostettava entistälaajemmin. Koululaitoskaan ei kannustariittävästi omatoimiseen yrittäjyyteen.

Tavoitteena ei ole kaikkien houkuttele-minen yrittäjiksi. Samoja tietoja ja taitojatarvitaan työelämässä esimerkiksi silloinkun yritysten henkilöstö osallistuu esim.yhteistoiminnan, hallintoedustuksen,henkilöstörahastojen, tulospalkkauksenja tiimityön kehittämiseen. Samoin työeh-tokysymyksissä päätösvallan siirtäminenentistä enemmän yritystasolle vaati tätäosaamista.

Tämä edellyttää, että opettajat ovat si-säistäneet ajatuksen, ts. yrittäjyys ja yrit-täjäksi kouluttaminen tulisi ottaa opetuk-

Suomen menestys kansainvälisissä vertailuissayksi maailman alhaisimpia.

Kilpailun vapauttaminen ja panostus ym-päristöönToinen tärkeä, joskin ehkä uskalias päätös olivaltion monopolien purkaminen.

Ympäristön ja kestävän kehityksen saavu-tukset on kolmas menestyksen pilareista. Se-litys sillekin on korkea osaamisen taso, hyvähallinto sekä yritysten oma aktiivisuus.

Koska Suomen tuotantorakenne onraaka-aine- ja energiavaltainen, Suomessaon totuttu jo kustannussyistä panostamaanenergian ja raaka-aineiden tehokkaaseenkäyttöön ja samalla päästöjen ja jätteiden vä-hentämiseen. Ympäristönsuojelussa on nou-datettu tiukasti pilaaja maksaa -periaatettaeikä teollisuuden ympäristöinvestointeja olesubventoitu.

Tällä saralla Suomessa on monia menes-tystarinoita. Samalla kun yritykset ovat vä-hentäneet omia ympäristövaikutuksiaan, onsyntynyt ympäristöosaamista, teknologiaa jatuotteita myös kansainvälisiä markkinoita var-ten. Suomeen on samalla kehittynytympäristötietoinen yrityskulttuuri.

Luova ajatteluMutta muita tärkeämpi tekijä oli kansakun-

nan pienuudesta ja yritysten vähäisistä voi-mavaroista johtuva luova ajattelu, uudenlai-nen osaaminen joka johti yritysten verkottu-miseen. Useat teollisuudenalat ovat olleet tä-män uuden yrityskulttuurin ennakkoluulotto-mia hyödyntäjiä.�

Arvostettu sveitsiläinen instituutti on arvioinutSuomen maailman kilpailukykyisimmäksimaaksi. Toisessa tutkimuksessa Suomi on ar-vioitu maailman edistyneimmäksi teknologia-maaksi. World Economic Forum arvioi puoles-taan Suomen toistamiseen edistyneimmäksiekologisesti kestävän kehityksen maaksi. JaYK puolestaan on arvioinut Suomen vähitenkorruptoituneeksi maaksi maailmassa.

Mairittelevia ja itsetuntoa kohottavia tun-nustuksia on tullut runsaasti. Mitkä sitten ovatselitykset tälle menetykselle?

Vastaukseni on: Suomen kansanvälinenmenestys on saavutettu ja tulevaisuudessaratkaistaan kilpailukykyisellä osaamisella.

Koulutuksen ja tutkimuksen tason oltavakilpailijamaita korkeampiSäilyttääksemme tämän aseman myös vas-taisuudessa koulutuksemme ja tutkimuksem-me pitää jatkuvasti olla tasolla, joka antaaSuomelle ja suomalaisille etuja kilpailijoihim-me verrattuna.

Jos emme ymmärrä kehittää osaamispää-omaa jatkuvasti, emme myöskään pysty luo-maan kansainvälistä menestystä. Ilmankansainvälistä menestystä, me emme pystyylläpitämään hyvinvointia, sivistystä ja arvo-perustaista elämäntapaamme.

Talouskasvun tarpeellisuusHyvinvointivaltio oli murentua 1990-luvunalussa heikkoon kilpailukykyyn ja talouskas-vun romahdukseen. Vajaat kymmenen vuottasitten Suomen kilpailukyky oli muihin teol-

lisuusmaihin verrattuna heikko. Mutta jo1990-luvun jälkipuoliskolla Suomen BKT:nkasvu oli teollisuusmaista toiseksi nopeinta.

Lama pakotti1990-luvun lama pakotti tekemään valintoja.Talouspolitiikkaa tarkistettiin ja terävöitettiin.Tavoitteeksi asetettiin talouskasvu ja senedellytykset asetettiin etusijalle.

Julkisiin menoihin tehtiin tuntuvia leikkauk-sia, verojärjestelmään tehtiin sekä yritys- ettäpääomaverotusta koskeva rakenteellinen uu-distus. Yritysten kilpailukyky nousi uudelle ta-solle, kun keskityttiin parhaimman osaami-sen alueelle.

Kaukonäköinen päätösVarsin varhain, jo 1980-luvulla omaksuttiinmyös näkemys osaamisen strategisesta mer-kityksestä pienen maan talouden ja hyvinvoin-nin edellytyksenä. Se johti teollisuuden ja julki-sen vallan yhteistyöhön suomalaisen innovaa-tiojärjestelmän kehittämiseksi.

Asetettiin kansalliset tavoitteet tutkimuspa-nostukselle. Vahvistettiin yliopistojen tutki-musresursseja, perustettiin Tekes ja hyväk-syttiin yritysten ja yliopistojen yhteistyö tutki-mushankkeissa.

Sekä yritykset että valtiovalta nostivat tutki-muspanostaan nopeasti ja vuosituhannenvaihteeseen mennessä Suomi nousi maail-massa toiselle sijalle t&k-panostuksissa suh-teessa BKT:hen. Yritysten osuus tästä rahoi-tuksesta on noin 70 prosenttia. Valitettavastijulkinen panostus on tällä hetkellä sen sijaan

Työministeriön mukaan työstä poistuuvuosina 2000-2015 yhteensä noin 910 000henkilöä. Työvoimaan tulevia on vuosit-tain 10 000 henkilöä vähemmän kuinpoistuu. Työvoiman määrä on korvattavalaadulla, joten osaamisen ia koulutuspo-litiikan merkitys kasvaa.

Korkeakoulutasoinen opiskelupaikkaon tarjolla noin 70 prosentille ikäluokastaja yhtä monelle on tarjolla myös paikkaammattiopistossa.

Nykyinen kapasiteetti - noin 25 - 30 %ikäluokasta aloittaa yliopisto-opinnot -riittää tämänhetkiseen ja tulevaankin tar-peeseen. Kun tätä täydentävät vielä am-mattikorkeakoulut, jotka kattavat jo lähes40 prosenttia ikäluokasta, koulutuksenlaatu ja kohdentaminen tulee olemaanmäärää tärkeämpi.

Valitettavasti tekniikka ei kiinnosta riit-tävästi nuoria. Toisen asteen koulutuk-sessa on ollut vaikea saada kaikkia aloi-tuspaikkoja täyteen. Ja vaikka saataisiin-kin, niin teollisuuden kannalta keskeisillealoille tuleva oppilasaines peruskoulunpäästötodistuksen mukaan on selvästihuonompi kuin esimerkiksi palvelualoilla.

Tämä tosiasia pakottaa yritykset etsi-mään syitä myös omasta toiminnastaan.Mielikuva teollisista ammateista on edel-leen vanhakantainen ja vaikka sitä onjohdonmukaisesti pyritty nykyaikaista-maan jo vuosikymmenen ajan, ei siinäole onnistuttu. Vahvimpana houkuttime-na teollisiin ammatteihin näyttää olevan


seen kaikessa opettajakoulutuksessa.

• Teknologiakasvatus peruskouluun ja lukioon

Tehokkain keino matemaattis-luonnon-tieteellisen osaamisen lisäämiseksi olisiteknologiakasvatuksen vahvistaminen.Se on aloitettava jo peruskoulussa ja jat-kettava aina lukio- ja korkeakouluopetuk-seen saakka.

Teknologiakasvatuksella on eri maissaeri sisältö. Keskeistä on oppilaiden her-kistyminen teknologisten ongelmien ha-vaitsemisessa, kuvittelussa, erittelyssä,ymmärtämisessä, ratkaisemisessa sekäarvioinnissa. Matematiikan, luonnontie-teiden ja teknologian tiedetään kehit-tävän ongelmaratkaisukykyä paremminkuin mitkään muut oppiaineet.

Ihminen kohtaa päivittäin teknologiankoulussa, kotona, vapaa-ajan harrastuk-sissaan ja työssään. Teknologiakasva-tuksen tavoitteena on muuttaa opetustakäytännön läheisemmäksi. Tämä ei kui-tenkaan tarkoita, että unohdetaan hyvänyleissivistyksen, humaanisuuden, etiikanja moraalin merkitys.

• Ammattikorkeakouluille oma profiilinsa

Ammattikorkeakoulukokeiluissa pyrittiinetsimään keinoja, joilla opistoasteenkoulutusta voitaisiin monipuolistaa janostaa lähemmäksi nykyisten tiedekor-keakoulujen tasoa.

Yliopistoille tarvittiin kilpailija, jottamuutokset elinkeinoelämän tarpeissaja yhteiskunnassa otettaisiin myösyliopisto-opetuksessa nykyistä nope-ammin ja joustavammin huomioon.Ammattikorkeakoulut ovat jo selvästipiristäneet yliopistojen kehittämistä.

Kummallekin koulutusmuodolle pitääkuitenkin olla oma profiilinsa. Tasovertai-lut eivät ole tarkoituksenmukaisia, silläammattikorkeakouluja ei ole tarpeen ke-hittää yliopistojen suuntaan eikä yliopis-toja ammattikorkeakoulujen suuntaan.

• Yliopistot avainasemassa

Suomalaisen kilpailukyvyn rakentaminenperustuu entistä enemmän huippuosaa-miseen. Vaikka vaatimus korkeimmankansainvälisen tason saavuttamisestakoskeekin kaikkia koulutusaloja, ovat yli-opistot erityisasemassa. Teollisuus odot-taa suomalaisen yliopiston tuottavan kor-keantason akateemisia kansalaisia työ-elämään.

Koulutusmäärien pitkäjänteisellä ohja-uksella on keskeinen merkitys teollisuu-delle. Vahvuutenamme muihin maihinverrattuna on, että tekniikan ja luonnon-tieteiden koulutusvolvyymit ovat meillähyvää kansainvälistä tasoa - jopa huip-pua.

Puutteeksi on katsottava, että esimer-

kiksi kaupallis-lainopillinen ala on suh-teellisesti vain noin puolet OECD-maidenkeskiarvosta. Kaikkein surkein tilanne onkauppatieteellisessä tohtorikoulutukses-sa, jossa olemme teollisuusmaiden hän-täpäässä.

Yliopisto-opetuksen tehostaminenedellyttäisi koulutusmahdollisuuksienparempaa hyödyntämistä. Monet yliopis-tot ammottavat kesällä tyhjyyttään. Eikönyt olisi jo aihetta vakavasti pohtia kol-mannen lukukauden käyttöönottamista.Se voisi kesäyliopistojen malliin tarjotamahdollisuuden myös työssä käyvälleväestölle parantaa osaamistaan.

Sama yliopistolaitoksen traditionaali-suus koskee myös oppilaaksi ottoa. Va-linnat yliopistoihin tapahtuvat edelleen-kin alkukesästä ja vain kerran vuodessa.Nyt kun ylioppilastutkintokin voidaansuorittaa asteittain sekä keväällä että syk-syllä, pitäisi yliopistojen lisätä oppilaaksiottoaan ainakin kahteen kertaan vuodes-sa.

Samalla korkeakoulujen ja yliopistojentoiminnan tuloksellisuutta tulee seuratanykyistä tiiviimmin. Tutkintojen määrä onyksi keskeisistä mittareista. Tämän lisäk-si valmistuneiden sijoittuminen työelä-mään on tärkeä kriteeri.

• Yhteistyöllä monia muotoja

Yhteistyö yliopistojen ja teollisuuden vä-lillä on tiivistynyt ilahduttavalla tavalla.Kun valtiovallan taholta voimavarojensuurta lisäämistä enää on tuskin odotet-tavissa, yksityisen sektorin rahoitus onmahdollisuus, joka riippuu yliopistonomasta halusta ja mahdollisuuksista pal-vella elinkeinoelämää.

• Teollisuus tarvitsee tohtoreita

Suomen Akatemian teettämä selvitysmuutaman vuoden takaa osoitti, että kor-keatasoiselle jatkokoulutukselle on kas-vavaa tarvetta. Joka neljäs haastateltuyritys olisi jo nyt valmis palkkaamaantohtorikoulutuksen saaneen henkilön.Viiden vuoden kuluessa selvästi yli kol-mannes yrityksistä tarvitsee tohtoreita.Eniten tohtoreita tarvittaisiin kemian, säh-kötekniikan ja elektroniikan aloilla.Muutoksissa näkyy sama kehitys kunmuussakin rekrytoinnissa. Lisähenkilös-tön tarve painottuu entistä selvemminvaativiin ammatteihin.

Tohtoreita on edelleen teollisuudessaselvästi vähemmän kuin eurooppalaisissakilpailijamaissamme. Tohtoreiden ja li-sensiaattien määrä teollisuusyrityksissätulisikin kaksinkertaistaa viiden vuodensisällä.

Tämä edellyttää asennemuutosta niinyrityksiltä kuin tutkijoiltakin. Yritysten onrohkeasti käytettävä myös teoreettisestipitkälle koulutettuja henkilöitä, joilla onhallussaan uuden tiedonhankinnanmetodiikka. Toisaalta tohtoreiden tulisi

astua rohkeasti tiedeyhteisön ul-kopuolelle ja ottaa vastaan myös teolli-suuden tehtäviä ja niihin liittyvää talou-dellista vastuuta.

Yritysten tulisi tiivistää yhteistyötä alu-eensa oppilaitosten kanssa ja vaikuttaasiten opetuksen kehittämiseen. Erityises-ti yritysten vastuulla on tarjota nuorillekesätöitä sekä harjoittelu- ja työssäoppi-mispaikkoja.

Yliopistojen opetuksen laatua ja tulok-sellisuutta voidaan ja sitä tuleekin arvioi-da monilla mittareilla. Elinkeinoelämänkannalta tietysti keskeisintä on koulutuk-sen ja työvoiman tarpeen oikea kohtaan-to, sekä valtakunnallisesti että alueelli-sesti. Mutta yritysten kannalta voidaan ni-metä eräitä muitakin mittareita, joillayliopistojen laatua yritysten kannalta voi-daan arvioida.

Tuoreet tutkimustiedot vahvistavat senkäsityksen, että korkea koulutustaso en-nakoi alueellisen kehityksen ripeyttä.Suomessa koulutustaso on korkein Ou-lun ja Helsingin seutukunnissa. Kehityk-sessä merkittävä nousija on kolmannellasijallaan Jyväskylän seutukunta. Seuraa-vana ovat Kuopio ja Rovaniemi sekäTampere. Pääkaupunkiseudun yliopis-toista valmistuneista yli puolet työllistyiUudellemaalle, ammattikorkeakouluistajopa yli 80 %.

Yritykset sijoittuvat sinne, missä onosaavaa työvoimaa ja tiheä oppilaitos- jatutkimuslaitosverkosto sekä muita erityis-osaamista omaavia yhteistyötahoja. Jat-kuvan oppimisen ja innovaatiotoiminnanylläpitämiseksi asiakasyhteydet pyritäänsaamaan mahdollisimman helposti kaik-kien työntekijöiden ulottuville.

Inhimillisen pääoman keskittyminenon luonnollinen keino edistää voimava-rojen tehokasta käyttöä ja lisätä kilpailu-kykyä. Se on sitä keskittyneempää, mitäkorkeammasta tutkintotasosta on kyse.Tietoon ja osaamiseen perustuvan ta-louden tärkein voimavara - korkeastikoulutettu työvoima - keskittyy kilpailu-kykyisille keskusalueille. Samalla se vai-kuttaa ratkaisevasti alueiden tulevaankehitykseen. Talouden voimakas kasvu1990-luvun loppupuolella lisäsi työpaik-koja 240 000:lla, 12.5 %. Korkeasti kou-lutetun työvoiman määrä kasvoi suhteel-lisesti eniten lähes 20 %.

Yhdentyvässä maailmassa ja kovassakansainvälisessä kilpailussa meidän onpystyttävä tuottamaan entistä parempiatuotteita entistä kilpailukykyisemmin.Tämä on mahdollista vain silloin, kunoppilaitosten verkosto on tiheä, opetuskorkeatasoista, yhteydet yritysten ja op-pilaitosten kesken tiiviitä ja kehittyviä, tut-kimukselle ja kehittämiselle on myöntei-nen toimintaympäristö ja riittävä yhteis-kunnan tuki.

Koulutuspolitiikan on tuettava tätä, ku-ten se tukee kilpailijamaissammekin.Vain siihen voi perustua henkinen ja ai-neellinen hyvinvointimme.�



Onko Suomen työmarkkinajärjestel-mällä osuutta Suomen kansainväli-seen menestymiseen?

JK: Siitä on sekä etuja että haittoja. Onselviä näytteitä siitä, että esimerkiksiUSA:n järjestelmällä päästään parem-paan joustavuuteen. Meidän järjestel-mämme miinuksena on, että koko työ-voimareserviä ei saada käyttöön. Osaosaamisestamme jää hyödyntämättä.

Pluspuolena on, että yritykset pysty-vät järjestelmän avulla ennakoimaantyövoimakustannuksensa kahdeksi vuo-deksi eteenpäin. Suomalaisen järjestel-män vahvuus onkin siinä, että se mistäon sovittu myös periaatteessa pitää, ol-koonkin, ettei meilläkään odottamatto-mia käänteitä kokonaan voida estää.

Minkä arvoinen on yhteistyö valtioval-lan kanssa?

JK: On erittäin merkittävää, että osa-puolet arvostavat toisiaan ja pystyvätavoimeen tietojen ja mielipiteiden vaih-toon. Monet kolleegat ovat tästä kateelli-sia. Ei ole mikään itsestään selvyys, ettähallitukset kertovat etukäteen aikomuk-sistaan. Esimerkiksi Ruotsissa kanssa-käyminen ei ole meidän tasollamme.

Yrityksille tärkeää on, että verotusmääräytyy hallituskaudeksi kerrallaan.Se helpottaa suunnittelua aika lailla.Melkoinen valttikortti useampiin kilpaili-jamaihin verrattuna on, että yllätystensattuessa, esimerkiksi laman muodos-sa, pystytään yhteisesti analysoimaan ti-lannetta ja keskustelemaan siitä mitä pi-täisi tehdä.

Miten poliittiset kannanotot vaikutta-vat elinkeinoelämän edesottamuk-siin?

nyt. Tämä on merkki siitä, että meitä ar-vostetaan maailmalla.

Väitetään, että meillä kaupallinen kou-lutus ei ole kaikilta osin riittävän hy-vällä tasolla. Mitkä ovat suurimmatpuutteet?

JK: Ne tulevat ilmi siinä, ettemme pys-ty myymään osaamistamme yhtä hyvinkuin kilpailijamme. Karrikoiden voidaansanoa, että kaupallinen koulutus joissa-kin yrityksissä jää siihen, että johtajapystyy lukemaan taseita.

Suomalaisten johtamistyyliä on moi-tittu. Ovatko moitteet oikeutettuja?

JK: Uskon suomalaiseen johtamistyy-liin sanoa selkeästi mitä halutaan. Taka-alalle on ehkä jäänyt ihmisten kuuntele-minen ja ymmärtäminen. Pitäisi keskit-tyä taitoon käsitellä ihmisiä, tämä kos-kee kaikkia tasoja.

Minkälaisia tunteita vuoriteollisuus-sana synnyttää työmarkkinajohtajanmielessä?

JK: Se herättää nostalgiaa ja arvostus-ta. On kuitenkin myönnettävä, että mo-dernin ihmisen korvissa sana saattaakalskahtaa vanhoilliselta ja viitata ympä-ristöä turmelevaan toimintaan.

Mielikuviin ei kuitenkaan kannata pe-rustaa yhtään mitään. Tulokset puhu-koot puolestaan. Minun on vaikeaa ym-märtää, että esimerkiksi AvestaPolaritinja Outokummun satsaukset uuteen tuo-tantoon olisivat jollain tavoin vähäarvoi-sempia kuin investoinnit jonkin toisenteollisuusalan piirissä.�

High tech velvoittaaJK: On selvää, että ammattijärjestöjen

ja poliittisten puolueiden toimenkuviinkuuluu teollisuuden ja elinkeinoelämäntoimenpiteiden arvosteleminen. Joskuskritiikki on enemmän joskus vähemmänrakentavaa. Kuitenkin sen kanssa onelettävä.

On huolestuttavaa, että varsinkin ym-päristökysymyksissä julkisuuteen tuleeräväköitä lausuntoja, joiden takana saat-taa piileskellä, jolleivät esitetyt käsityk-set perustu täydelliseen tietämättömyy-teen, tuntemattomia tarkoitusperiä.

Puheet raskaasta teollisuudesta savu-piipputeollisuutena ovat erittäin louk-kaavia niitä yrityksiä ja ihmisiä kohtaan,jotka osaamisensa ja tietonsa kauttaovat luoneet Suomelle hyvän kilpailu-aseman näillä aloilla. Vielä vaikeampaaon ymmärtää näitä nälväisyjä kun ottaahuomioon, että juuri nämä alat toimivataluepoliittisesti tasapainottavina tekijöi-nä. Ne luovat työpaikkoja sellaisille seu-duille, joilla ei muuten löytyisi tekemistä.

Kävin hiljattain tutustumassa uuteen500 metriä pitkään paperikoneeseen.Siinä koneessa on enemmän hig tech’iäkuin jumbojetissä tai ehkäpä avaruus-sukkulassakin.

Onko Suomi pystynyt hyödyntämäänNokian menestystä ja siitä syntynyttäIT-boomia?

JK: Kuva Suomesta korkean teknolo-gian maana on Nokian kautta vahvistu-nut monella muulla kuin IT-alalla. Suomihuomataan eri tavalla kuin ennen.

Yhdistäminen korkeaan teknologiaanvelvoittaa meitä. Meidän on pystyttäväylläpitämään tätä kuvaa.

Nokian ansiota on myös suurelta osin,että suomalaisten yritysten omistuspoh-ja on nopeassa tahdissa kansainvälisty-

Haastattelu: Bo-Eric ForsténKuva: Leena Forstén

Toimitusjohtaja JohannesKoroma valaisi esitelmässäänVuorimiespäivillä monipuoli-sesti Suomen elinkeinoelä-män tilaa sekä kansainvälis-ten vertailujen valossa ettäsisäisenä tarkasteluna.Asetimme teollisuuden jatyönantajien korkeimmallevirkamiehelle muutamanlisäkysymyksen.


VVVVVUUUUUOOOOORRRRRIIIIIMMMMMIIIIIEEEEESSSSSPPPPPÄÄÄÄÄIIIIIVVVVVÄÄÄÄÄTTTTT Abstrakti

Opetuksessa on kansainvälisiä ja kansal-lisia trendejä, joiden mahdollisena tulok-sena on teknisen yliopistolaitoksen tilan-teen vaikeutuminen edelleen. Trendeistäon tässä esityksessä käsitelty mm. ”insi-nööriyden” inflaatiota, insinööritieteidenheikkenevää vetovoimaa ja alati kiristy-vää kilpailua hyvistä opiskelijoista.

Trendien suuntaisen kehityksen muka-naan tuomista haasteista voidaan selvitäkehittämällä diplomi-insinööriopetustauudelta pohjalta käyttämällä erilaisiaopetustekniikoita ja modernisoimallakoulutuksen sisältöä yhteistyössä teolli-suuden kanssa.

Tavoite

Tämän kirjoituksen tavoitteena on esittääeräitä ajatuksia tulevaisuuden diplomi-in-sinöörikoulutuksesta keskustelun poh-jaksi. Jotta ei syntyisi väärää mielikuvaa,on todettava, että se koulutus, jota aikai-semmat insinööripolvet ovat teknillisissäkorkeakouluissa saaneet on ollut hyväävastaten erinomaisesti oman aikansateollisuuden tarpeisiin. On kuitenkin aikaruveta pohtimaan miten vastataan vuo-den 2010-2030 koulutustarpeeseen. Sii-nä joudumme miettimään teollisuudentrendejä ja niitä haasteita, joihin nuoretdiplomi-insinöörit joutuvat aikanaan vas-taamaan.

Johdanto

Voimme identifioida monia sellaisia kan-sainvälisiä ja kansallisia trendejä, jotkatulevat vaikuttamaan korkeakouluihin janiiden toimintaympäristöön.

Globalisaatio, josta on niin paljon pu-huttu, on eräs megatrendeistä. Toinen ontietotekniikkayhteiskunnan jatkuva esiin-marssi. Yhteiskuntien ikärakenteet ovaterityisesti korkean elintason maissamuuttumassa. Nuorten ikäluokkien sekäabsoluuttinen määrä että suhteellinenosuus ovat laskemassa. Yhteiskunnatovat tulleet heterogeenisimmiksi. Suomikuten koko maailma kaupunkilaistuu.Kasvukeskukset vetävät väkeä. Suo-

Korkeakouluopetus

Professori Kari Heiskanen, Teknillinen korkeakoulu,Vuorimiespäivillä 5.4.2002

meen on jostain syystä kehittynyt trendi,jossa lapsuuden ja työelämään tulon väli-nen aika on pidentymässä. Tämä saattaaolla ilmentymä siitä, että opiskelu limittyymonien muiden elämän osa-alueidenkanssa eikä tutkinnon suorittaminen no-peasti tunnu olevan tärkeää, koska koe-taan nopeasti valmistumisen tuottama li-säarvo pieneksi. Ehkäpä voi myös sa-noa, että koko yhteiskunnan toiminta ontullut lyhytsyklisemmäksi ja dynaami-semmaksi. Kaikki tämä tulee vaikutta-maan tulevaan korkeakouluopetukseenja aiheuttaa myös jännityksiä korkea-koulujen ja talouselämän välille. Korkea-koulut eivät rakenteensa ja toimintata-pansa vuoksi pysy muutoksen vauhdissamukana. Opiskeluajan mediaani on kuu-si vuotta ja professori pysynee toimes-saan keskimäärin 20 vuotta.

Myös teollisen ympäristön muuttumi-nen vaikuttaa voimakkaasti korkeakoulu-jen opetukseen. Teollisuus ei enää puhuentiseen tapaan tuotantoketjuista vaanasiakaslähtöisistä arvoketjuista. Lisäarvosyntyy ketjujen loppupäässä ja paljonmuilla tavoilla kuin tekniikan avulla. Myöstraditionaalisen valmistusteollisuudenmerkitys on pienentynyt bruttokansan-tuotteella mitattuna. Tärkeää on trendinähuomata yhä lyhentyvät tuotesyklit, kas-vava tuotteiden kompleksisuus ja minia-turisointi. Niistä syntyvänä meta-trendei-nä on tiedon, taidon ja innovaatioiden kil-pailumerkityksen kasvu, monialaisuudenja moniosaamisen tarpeen kasvu ja elin-ikäisen oppimisen merkityksen korostu-minen. Tämä merkityksen kasvu näkyytietysti myös korkeakouluissa kutenmyös se, että opetuksen ja tutkimuksenkilpailu kansainvälistyy. Yhteiskunnanikärakenteen muutos ja monimuotoistu-minen vaikuttaa siihen, että kilpailu hyvis-tä opiskelijoista kiristyy. Kun tähän lisä-tään trendit ”insinööriyden” inflaatiosta jatekniikan vähenevästä vetovoimasta, onteknisen yliopisto-opetuksen tulevaisuusvarsin haasteellinen.

Korkeakouluopetuksessa on nähtävis-sä monenlaisia muutossuuntia, kuten tut-kintojen samankaltaistuminen kohti ang-lo-amerikkalaista B.Sc. ja M.Sc. mallia jateknologian merkityksen kasvu opetuk-

sessa. Aikaisemmin mainittu trendi siitä,että opiskelun ohella nuorilla saattaa ollamuita itselleen tärkeitä elämänalueita jatavoitteita, johtaa myös siihen, että muutkuin traditionaaliset opetusmuodot tule-vat tärkeämmiksi ja mm. osa-aikainenopiskelu on kasvussa. Opetusteknolo-gian innovaatioiden implementointi tuleetaloudellisesti yhä vaikeammaksi. Yli-opistojen verkottuva yhteistyö voimistuu,mutta samalla muihin yliopistoihin suori-tettujen etätutkintojen määrä kasvaa ul-komaisten yliopistojen viritellessäänverkkojaan maailmanlaajuisesti. Yliopis-tojen ja ammattikorkeakoulujen muodol-linen lähentyminen on ollut trendinäkoko sen ajan kun ammattikorkeakoulujaon ollut olemassa ja tutkintorakenteenmuuttumisen myötä tämä trendi tulleejatkumaan. Jo yhdeksänkymmenluvunalusta on ollut nähtävissä trendi valtioval-lan vähenevästä vastuusta yliopisto-ope-tuksesta ja tutkimuksesta. Ulkopuolisenrahoituksen osuus on kaikissa teknisenalan korkeakouluissa ja yliopistoissa ta-saisesti noussut. Monessa paikassa seon jo puhkaissut 50%:n rajan. Tämä on johuomattavasti muuttamassa tutkimuk-sen ja opetuksen tasapainoa tutkimuk-sen ja tutkimusrahoituksen hankkimisensuuntaan. Se vaikuttaa myös tutkimuk-sen suuntautumiseen soveltavampaansuuntaan.

Tarkasteltaessa teknisen alan korkeim-man opetuksen tilaa, on tietysti tarkastel-tava myös nykytilaa. Yliopistot saavatbudjettirahansa tuloksensa (=tutkinto-jensa) mukaan eikä tekniikka ole siinämissään erikoisasemassa, päinvastointekniikan rahoituskertoimet ovat vaati-mattomia alan opetuksen kalleuteennähden. Sisäänottojen kasvettua teknii-kan alalla nopeasti, on käytettävissä ole-va rahamäärä opiskelijaa kohden laske-nut. Paljon vakavampaa on, että monillaaloilla opiskelijan ja opettajan vuorovai-kutussuhde on heikkenemässä ja halvanmassaopetuksen osuus kasvussa. Se eivoi olla vaikuttamatta opetuksen laatuun.

Monien trendien yhteistuloksena kor-kein teknisen alan opetus on joutunutvaikeaan tilanteeseen, jossa muutoksentarve on kasvamassa ja muutoskyky vai-

- haasteet nyt jatulevaisuudessa


keutumassa; opetuksen laatu nousemas-sa yhä tärkeämmäksi kilpailutekijäksi jalaadun ylläpito vaikeuksissa.

Nykytilasta ja trendeistä voi rakentaaerilaisia skenaarioita siitä mihin kehitysvoi mennä ja arvioida näiden skenaarioi-den todennäköisyyksiä. Niitä ei nyt olemahdollisuutta käsitellä.

Haasteita

Teknisen alan yliopisto-opetuksen eteennousee hyvin monia haasteita, jos edelläesitetyt trendit toteutuvat edes osittain.Eräs lähiajan vaikeimmista ja tärkeimmis-tä on opetuksen ja tutkimuksen tasapai-no, koska talous on siten vino, että tutki-musten tuloylijäämällä (=katteella) rahoi-tetaan opetusta. Tilanteeseen ei ole nä-köpiirissä korjausta ainakaan sellaisillaosastoilla, joilta valmistuvien diplomi-in-sinöörien tarve on talouselämässä pienitai jotka eivät nuorten hakijoiden mielestäole kiinnostavia. Varsin pikaisesti on otet-tava kantaa myös siihen mikä on tulevai-suudessa se malli, jolla monelta taholtaesitetyt tehostamisvaatimukset (=lyhy-empi opiskeluaika) ja opiskelutapojentrendit yhdistetään. Onko etäopetukses-ta apua ja onko virtuaaliyliopisto ratkai-su? Voidaan myös perustellusti esittääratkaisumalli, jossa tehostettu kampusolisi tavoiteltava tila.

Opetuksen houkuttelevuuden, kaksi-vaiheisen tutkinnon ja mm. kesätyöpaik-kojen saannin vuoksi opettajat suunnitte-levat ja opiskelijat haluavat ammattiainei-ta tutkinnon aikaisempiin vaiheisiin. Jäl-leen tässä on kysyttävä: ”Miten tasapai-no hoidetaan?” Matematiikan, fysiikan,kemian, termodynamiikan ym. perusai-neiden osaaminen on välttämätöntä sa-moin kuin ammattiaineiden teoriaperus-teiden osaaminen. Haaste on limittää nesiten, että uuden oppiminen rakentuu joopitulle. Opiskelun vapauden myötä me-netettiin suunniteltujen ja loogisten opin-topolkujen tuoma etu. Yhä laajenevanoppiaineksen ja tarkoituksenmukaisentutkinnon laajuuden tasapaino on myöshaaste. Uutta oppiainesta on helppo lisä-tä, mutta vanhan karsiminen tuottaa tus-kaa. Olisiko uusista opetusmenetelmistäongelman ratkaisuksi?

Koulutuksen tulevat tarpeet

Jos lähestytään koulutustarvetta toiseltasuunnalta, voidaan todeta, että yhä suu-rempi osa alamme diplomi-insinööreistätoimii lähellä asiakasrajapintaa: tuoteke-hityksessä ja teknisinä asiantuntijoinapyrkien selvittämään ja täyttämään asiak-kaidensa tarpeet. Myös tuotannossa dip-lomi-insinöörien toimenkuva on muuttu-nut kohti sitä, miten haluttuja ja tarvittaviaerilaisia teknisiä laatuja voitaisiin talou-dellisesti tuottaa olemassa olevassa lai-toksessa ja käytettävissä olevilla laitteilla.

Tietotekniikka on merkittävästi vaikut-

tanut diplomi-insinöörien työskentelyyn.En tällä tarkoita pelkästään e-kauppaa jainternetiä, jotka nekin voimakkaasti vai-kuttavat toimintaan, vaan sitä paljon kas-vanutta tiedon määrää, jota diplomi-in-sinööri joutuu työssään käsittelemään.Tuotteiden laadusta, prosessien ja ympä-ristön tilasta saadaan yhä enemmän tie-toa mittaus-, ja automaatio- ja säätötek-niikan kehittyessä. Niiden hallinta ja hy-väksikäyttö edellyttää mm. kykyä etsiä ai-neistosta haluttuja ilmiöitä modernien ti-lastotekniikan keinoin ja mallintaa niitäprosessimallien avulla. Diplomi-insinöö-rin on hallittava yhä suurempia kokonai-suuksia, mikä edellyttää jopa systeemi-analyyttisiä taitoja.

Tieto on jakaantumassa kahteenosaan, jossa prosessi- , laite- ja detaljitie-don puoliintumisaika lyhenee, muttaluonnontieteellisen ja matemaattisen pe-rusosaamisen vanheneminen ei juuri no-peudu.

Hyvin paljon kuulee myös sanottavan,että diplomi-insinöörin tulee osata kieliä,taloutta, johtamista, ympäristötekniikkaaja monia muitakin hyviä substanssiosaa-mista tukevia taitoja. Ne kaikki olisi mah-dutettava nykyisen laajuiseen tutkintoon.

Mitä saamme näistä erilaisista ajatuk-sista yhteensä ja miten saamme kaikenmahtumaan selliaseen tutkintoon, mikäpalvelee teollisuutta ja yhteiskuntaa vielä2020?

MAK 2020

Materiaali- ja kalliotekniikan osasto onaloittanut ison opetuksen kehittämisoh-jelman, jota se kutsuu nimellä MAK 2020.Sen lähtökohtana on Korkeakoulun teh-tävän tulkinta hieman toisin. Tehtävänäon luoda yhteiskunnalle lisäarvoa ope-tuksen avulla. ”Asiakkaamme” on yhteis-kuntamme, sen talouselämä ja siellä vai-kuttavat yhtiöt ja muut toimijat. Teekkarion meille välillinen, mutta erittäin tärkeäasiakas. Lisäarvoa luomme kahden ope-tuksen tavoitteen avulla:Tutkintojen laatua parantamalla

”Parhaat mahdolliset eväät”kyky ratkoa ongelmia luovalla tavallakyky luoda uutta osaamista ja tekno-logiaa

valmius oppia uutta jatkossakinTalouselämän arvostamaUudistumiskykyinen ja ajantasainenNiin kiinnostava, että teekkarit hakeu-tuvat alalle

Tutkintojen suhteellisen määrän opti-moinnilla

Kaikille löytyy työtäTeollisuus ei koe pulaaRiittävä volyymi yliopiston kannaltaOhjelman tavoitteena on osaston ope-

tuksen uudistaminen vastaamaan työelä-män haasteita tulevaisuudessa. Ohjel-man mottona voisi olla P. Taskisen toises-sa yhteydessä esittämä motto:

On vain muutama perusilmiö ns. luon-

nonlaki, kuten aineen häviämättömyydenlaki ja termodynamiikan II pääsääntö,sekä hieman suurempi joukko niistä joh-dettuja periaatteita, kuten esimerkiksiOhmin, Fickin ja Faradayn lait; näiden pe-rusilmiöiden ymmärtäminen on tekniikanhyväksikäytön kivijalka.

Olemme itse todenneet, että ongelmanratkaisukyky ja uuden osaamisen luomi-sen kyky on saavutettavissa alan perusil-miöiden ja -prosessien tuntemuksen,matematiikan, fysiikan ja kemian taitojenhallinnan ja ymmärtämisen avulla. Tässämeidän on oivallettava, että ongelmanratkaisukykyä tulee opettaa vähitellen jasitä pitää harjoitella paljon. Nuori juurikoulusta tullut fuksi ei siihen vielä ole tai-tojensa eikä elämänkokemuksensa puo-lesta valmis. Monesti asiat ”loksahtavat”vasta aivan opintojen loppuvaiheessa.Luento-opetus ei liene paras opetustapatällaiseen tavoitteeseen pääsemiseksi,mutta heikko talous pyrkii painamaanasioita siihen suuntaan. Ohjelmassa pyri-tään miettimään, suunnittelemaan ja ai-kanaan toteuttamaan erilaisia opetusme-netelmiä.

Ohjelman ytimessä on siis ajatus, ettäme toimimme talouselämän parhaaksi jayritykset ja muut tahot, jotka opiskelijoi-tamme palkkaavat ovat lopullisia asiak-kaitamme. Se edellyttää herkällä korvallateollisuuden kuuntelua ja heidän mukaanottamistaan suunnitteluun, skenaario-työskentelyyn ja päätöksentekoon. Työn-antajien käsitykset tulevaisuuden haas-teista ovat äärimmäisen tärkeitä.

Ohjelmaan liittyy sellaisten kysymystenselvittäminen kuin osaston positioitumi-nen korkeakoulukentässä. Edelleen onpohdittava opetuksellisia linjauksia kutenopetuksen kokonaisrakenne, uudet pää-ja sivuaineet (nyt niitä on liian monta lä-hellä toisiaan) ja opetuksen organisaatio.Nykyinen jäykkä organisaatiomme eivastaa tulevaisuuden haasteisiin riittäväntehokkaasti.

Yhteenveto

Hyvin palvellutta diplomi-insinöörikoulu-tusta on uudistettava vastaamaan tulevi-en vuosikymmenten haasteita. Suuntaminusta ei voi pelkästään olla kohti eri-laisten oppiaineiden lisäämistä vaankohti yhteisesti mietittyä mallia, jossaopetetaan johdonmukainen tapa ajatellaja toimia. Tavoitteena on tehdä se yhteis-työssä teollisuuden kanssa.

Perusasioille tulee varata riittävästi ai-kaa kypsyä ymmärrykseksi opettamallane nousujohteisesti riittävän monta ker-taa. Tässä on myös käytettävä erilaisiaopetusmenetelmiä.

Samalla, kun korkeakouluopetusta onuudistettava, on korkeakoululaitos hyvinvaikeiden haasteiden edessä. Muutok-sen tarve ja mahdollisuudet ovat ristirii-dassa ja korkeakoululaitoksen rahoitusongelmallista.�


METMINFO - 2002 -messujen järjestä-misen aloitteentekijä Vuorimiesyhdistys -Bergsmannaföreningen ry. on henkilöjä-senyhdistys, jonka tarkoituksena on yh-distyksen sääntöjen mukaan vuoriteol-lisuuden edistäminen maassamme, jä-sentensä keskinäinen lähentäminen jaheidän yhteisten etujensa valvominen.

Näihin päämääriin yhdistys pyrkii esi-telmien, keskustelujen, julkaisujen, tu-tustumismatkojen, ulkomaisten yhteyk-sien ja koulutustoiminnan kautta. Yhdis-tyksen tarkoituksena ei ole voiton taimuun välittömän taloudellisen edunhankkiminen jäsenilleen. Yhdistyksensäännöt eivät mainitse näyttelyjen järjes-tämistä keskeisenä toimintamuotona,mutta eivät tietenkään sitä kielläkään.

Vuorimiesyhdistyksen jäsenistö, noin2200 henkeä, edustaa hyvin laaja-alaistaosaamista mineraalien, metallien ja ma-teriaalien jalostusketjujen eri vaiheista janiihin liittyvästä liiketoiminnasta.

Koulutustaustaltaan jäsenemme ovattyypillisesti ylemmän korkeakoulututkin-non suorittaneita geologeja, kaivos- jarikastusinsinöörejä, metallurgeja ja ma-teriaalitekniikan huippuosaajia, muttajoukossamme on myös runsaasti mui-den alojen insinöörikoulutuksen tai ko-konaan muun akateemisen loppututkin-non suorittaneita henkilöitä. Työtehtäviäheille tarjoaa alalla toimivat yritykset,korkeakoulut ja tutkimuslaitokset sekäjulkinen hallinto.

Varsinaista toimialan edunvalvontaahoitaa Metalliteollisuuden Keskusliittoonkuuluvat Metallinjalostajat ry. ja Kaivan-naisteollisuusyhdistys ry. Lisäksi METis-sä on muita alaorganisaatioita, jotka

toimivat alan yritysten edunvalvojina ku-ten Alumiinituotteiden, Lämpökäsittelyn,Ohutlevytuotteiden, Pintakäsittelyn, Te-räsrakenteiden ja Valimoiden toimiala-ryhmät. Näiden tehtävänä on huolehtia,että vuoriteollisuudella on menestymi-sen edellytykset kansainvälisessä kilpai-lussa myös tulevaisuudessa.

Kaivannaisteollisuus ja metallienjalos-tus, joita olemme perinteellisesti kutsu-neet yhteisellä nimellä vuoriteollisuus,on Suomen kansantaloudessa merkittä-vä tuotannonala. Sen tuotannon brutto-arvo oli vuonna 2000 noin 7,5 mrd.euroa

ja osuus koko teollisuutemme jalostusar-vosta noin 6% ja osuus maamme tava-ranviennistä noin 8%. Lisäksi alan yrityk-sillä on erittäin merkittävää ulkomaistatoimintaa. Kaivannaisteollisuus ja erityi-sesti metallien jalostus ovat Suomessamyös varsin nopeasti kasvava ala toisinkuin monissa muissa Euroopan maissa.

Kaivannaisteollisuus koostuu viidestäpääsektorista: kaivoslaitteet ja palvelut,rakennuskivet, teollisuusmineraalit, kivi-ainekset ja metallimalmien louhinta.

Näistä sektoreista kaivoslaitteet ja pal-velut on selvästi suurin sekä työntekijä-

Tampere ja Tampere-talo olivat tapahtumapaikkana kunpohjoismaiden ensimmäiset Vuoriteollisuuden erikoismessutnäkivät päivänvalon. METMINFO 2002 herätti jo esiaste-vaiheessaan kiitettävästi huomiota. Alkuperäinen näyttely-suunnitelma jouduttiin mitoittamaan uudelleen suuren kiin-nostuksen takia. Yhteensä 50 näytteilleasettajaa oli myötä-vaikuttamassa tämän uuden foorumin syntymiseen. Messujenjärjestäminen vuorimiespäivien yhteydessä avaa uusia mah-dollisuuksia yhdistyksen ja sen sidosryhmien välisen vuoro-vaikutuksen lisäämiseen. Näyttely ja sen yhteydessä pidettyseminaari loivat vuorimiesten tapaamiselle uuden arvokkaanulottuvuuden. Tässä messujen johtavan taustahahmon, TkTJuho Mäkisen METMINFO 2002:n juhlallisessa avajaisissapitämä puhe. Lisää seminaarista ja näyttelystä seuraavillasivuilla.

Vuorimiestenomat messut


määrällä, jalostusarvolla että vienninmäärällä mitattuna. Työntekijöitä kaivan-naisteollisuudessa on kaikkiaan noin10 000 (1,8% koko teollisuudesta). Alanosuus Suomen teollisuuden jalostusar-vosta on 1,8% ja viennistä 1,5%.

Metallinjalostusalan yritykset puoles-taan valmistavat ja jatkojalostavat metal-lituote-, kone-, kulkuneuvo-, rakennus-,sekä elektroniikka- ja sähköteollisuudentarpeisiin teräs- ja kuparituotteita, jalote-rästä, sinkkiä ja nikkeliä.

Metallien jalostuksen tuotannon brut-toarvo vuonna 2000 oli 7 mrd euroa eli6,4% koko Suomen teollisuuden tuotan-non arvosta ja jalostusarvo 1,3 mrd eu-roa eli 4% teollisuutemme jalostusarvos-ta. Alan vienti oli 3,5 mrd euroa, mikävastasi 7% koko viennistämme. Työnte-kijöitä alalla oli 17 000 suoraan työllistet-tyä (4 % koko teollisuudesta). Välillinentyöllisyysvaikutus on vähintään 40 000työpaikkaa.

Koko vuoriteollisuudella on suuri alue-poliittinen merkitys, sillä työpaikat sijait-sevat usein kasvukeskusten ulkopuolel-la ja yritysten menestymisestä riippuupaljon koko paikkakunnan elinkelpoi-suus.

Vuorimiesyhdistyksen hallitus asettikolme vuotta sitten toimikunnan pohti-maan järjestömme toiminnan kehittä-mistä. Toimikunnan tekemän ja vuosiko-kouksemme hyväksymän ehdotuksenmukaisesti VMY:n hallitus lähti keväällä2000 viemään kehittämishankkeitaeteenpäin. Näitä olivat mm. vuotuistenVuorimiespäivien järjestäminen ensim-mäistä kertaa pääkaupunkiseudun ulko-puolella ja alan messujen järjestäminen

päivien yhteydessä. Tapahtumapaikaksivalikoitui Tampere ja Tampere-talo.

Tampere oli hyvin luonnollinen valintasillä se on pääkaupunkiseudun jälkeenSuomen suurin kaupunkiseutu, jolla onpitkät teolliset perinteet ja hyvät puitteetkorkeatasoiselle koulutus- ja tutkimus-toiminnalle.

Tämä tukee erinomaisesti myös tä-mänvuotisten Vuorimiespäivien teemaa,joka on osaaminen ja koulutus, nimen-omaan kaivannais- metallinjalostusteol-lisuuden näkökulmasta katsottuna.

Kaksipäiväiset METMINFO 2002 -mes-sut ovat saaneet näytteilleasettajilta erin-omaisen vastaanoton, mitä osoittaa josekin, että alun perin tarkoitukseen va-rattu näyttelytila osoittautui riittämät-tömäksi. Messuille on todella ollut sosi-aalinen tilaus!

Messujen yhteydessä järjestetään

myös seminaari “Johtamisen eri näkö-kulmat”, johon esitelmöitsijöiksi ovat lu-pautuneet alan huippuammattilaisetsekä teorian että käytännön kannaltatarkasteltuna. Puhujat edustavat näen-näisesti hyvinkin erilaisia näkökulmia:puolustusvoimissa tapahtuva autoritää-risempi johtamismalli, josta nyt käyte-tään ilmaisua “syväjohtaminen” ja ihmi-sen perustarpeet korostetummin huomi-oon ottava “empaattinen johtaminen”.Loppujen lopuksi kysymys on kuitenkinihmisen johtamisesta ja motivoimisestatoimimaan yhteisten päämäärien hyväk-si. Tätä me kaikki joudumme eri yhte-yksissä käytännössä soveltamaan.

Lopuksi haluan lausua parhaat kiitok-seni yhteistyökumppanillemme, näytte-lyn organisoinnista vastanneelle Sepi-kon Oy:lle.�

Tampereen apulaiskau-punginjohtaja ReijoHautala saapumasaMETMINFOn avajais-tilaisuuteen yhdistyksenpääsihteerin MarkkuMäkelän ja SepikonOy:n Kari Seppälänsaattelemana.

Vuorinaiset- ja miehet olivat runsaslukuisesti paikalla METMINFO-näyttelyn avajaisissa Tampere-talolla.


Syväjohtaminen ja muutos

Puolustusvoimissa nopealla tahdillakäyttöönotettu syväjohtamisen malli onsuomalaiseen kulttuuriin sovitettu johta-miskoulutuksen työkalu. Se täydentääjohtajien koulutusta erityisesti ihmistenjohtamisen ja johtajana kehittymisen nä-kökulmista. Syväjohtamisen yhteys yh-teiskunnalliseen muutokseen ja sodanajan johtamiseen on varsin mielenkiin-toinen. Yleisesti syväjohtamisen ajatel-laan edustavan muutosta puolustusvoi-mien johtamis- ja koulutuskulttuurissa.Näennäisesti kyse on siis jostakin uu-desta. Tosiasiassa syväjohtamisen kul-makivet sisältävät muutoksen keskelläjotakin pysyvää, jo ammoin tunnettua.Inhimillisenä olentona, johtajana ja joh-dettavana, ihminen ei ole juurikaanmuuttunut vuosituhanten varrella. Syvä-johtamisen periaatteet ovat päteneet ih-misten johtamisessa koko ihmiskunnankirjoitetun historian ajan. On epätoden-näköistä että tämä perusta muuttuisi lä-hitulevaisuudessa.

Mikä siis on uutta, mikä muuttuu? Uut-ta on se, että syväjohtamisen kansainvä-lisen tutkimuksen pohjalta ja meille so-vellettujen periaatteiden ympärille on ra-kennettu kokonainen järjestelmä, jostakäytän nimitystä puolustusvoimien uusi

johtajakoulutusohjelma. Ohjelma on lä-päissyt muutamassa vuodessa puolus-tusvoimien koulutusjärjestelmän. Soti-lasjohtaminen niin rauhan aikana kuintaisteluun valmistauduttaessa on saanutvihdoin konkreettisen muodon, johonaikaisemmin vaikeaksi koettu ihmistenjohtamisen koulutus ja opetus voidaansitoa. Voidaan tietenkin pohtia, miksi täl-laista koulutusohjelmaa ei ole tehty ai-kaisemmin. Kysymys ei liity ainoastaanpuolustusvoimiin vaan kaikkiin koulu-tusjärjestelmiimme. Vaikka johtajuus onorganisaatioiden perusfunktioita, on ih-misten johtamisen koulutus konstrukti-vistisin menetelmin edelleenkin vähäistäesimerkiksi yliopistoissa ja korkeakou-luissa.

Perustana johtamisen käsite

Johtamisen kokonaisuutta ei voida hah-mottaa ilman kolmea, keskenään vuoro-vaikutteista alakäsitettä, jotka ovat 1)johtajan asema, 2) päätöksenteko ja 3)johtamiskäyttäytyminen. Johtajan ase-ma perustuu viralliseen organisaatioon,ja siihen liittyvät aina käsketyt tehtävät,valta ja auktoriteetti sekä käsitteinä ettäkäytännössä näkyvinä ilmiöinä. Päätök-senteko on johtamisprosessien kulmi-naatiopiste. Päätöksenteon perustana

Ye majuri, kasvatustieteen tohtori Vesa Nissinen, Pääesikunta

Nykyinen tehtävä:vanhempi osastoesiupseeri / PEkoulutusosastoAiemmin palvellut:Kymen Jääkäripataljoona (86-87),Reserviupseerikoulu (87-93),Maanpuolustuskorkeakoulu (93-00)Julkaissut seuraavat kirjat (+lukui-sia artikkeleita): Taistelunjohtajienvalintamenettely (1995); Varusmies-ten johtajakoulutuksen perusteet(1997); Uuteen johtajakoulutukseen(toim.) (2000); Puolustusvoimienjohtajakoulutus (2000); Johtajakou-lutus murroksessa Nissinen &Seppälä) (2000); Military Leader-ship Training (2000); MilitaryLeadership (väitöskirja) 2001

Yleisesikuntamajuri, kasvatustieteentohtori Vesa Nissinen (s.080963)

S Y V Ä J O H T A M I N E Nnykyaikaisen johtamisen malli - sotilas- ja siviiliorganisaatioissa


ovat johtajien sisäiset mallit ja kyky käsi-tellä informaatiota. Johtamiskäyttäyty-minen puolestaan on käsite, jolla hah-motan ihmisten johtamisen ulottuvuuttajohtamisen kokonaisuudessa.

Miksi johtaminen on niin haastavaasekä käytännössä että käsitteenmuo-dostuksen kannalta? Edellä kuvattujenalakäsitteiden yli käy aina toimintaym-päristö, joka käytännössä muokkaa ala-käsitteiden välistä suhdetta. Ideaalitilan-teessa johtaja löytää omassa toiminnas-saan tasapainon näiden alakäsitteidenvälille. Jatkuva toimintaympäristön muu-tos aiheuttaa siten johtajayksilöille vaa-timuksen havaita ja löytää oman johta-mistoiminnan tasapainotila yhä uudel-leen ja uudelleen. Luontaisesti tähän ky-kenevät vain harvat.

Taustalla maailmanlaajuinentutkimus

Syväjohtamisen taustalla on johtamisenalueella merkittävin maailmanlaajuinenmurros meidän aikanamme. Tätä mur-rosta kutsutaan nimellä “johtamisenuusi lähestymistapa”. Tieteellisesti tutki-tuin ja syvällisimmin johtajakoulutuk-seen sovellettu uuden lähestymistavansuuntaus on transformationaalinen joh-taminen, johon puolustusvoimien syvä-johtamisen malli pohjautuu. Tutkimus-ten mukaan syväjohtaminen takaa soti-lasorganisaatiossa rauhan aikana erin-omaiset koulutustulokset ja luo taiste-luun valmistauduttaessa hyvät edelly-tykset varsinaiselle taistelun johtamisel-le.

Mikä sitten on tämän transformatio-naalisen johtamisen olemus ja keskeisinidea? Lähtökohtana on empiirisesti to-distettu havainto siitä, että on olemassajohtamiseen liittyvä ilmiö, joka näyttääolevan käsitteellisesti universaali. Tuotailmiötä voidaan luonnehtia termillä “erin-omainen johtamiskäyttäytyminen”. Toi-

sin sanoen on löydetty sellainen lähes-tymistapa johtajuuteen, joka koetaansamalla tavoin eri kulttuureissa ja orga-nisaatioissa. Tämä löydös on mullista-nut johtamisen tutkimuksen näköalat vii-me vuosina. Lähestymistapa antaa vas-tauksen kysymykseen: millaista on erin-omainen ja tuloksiltaan tehokkain johta-miskäyttäytyminen?

Kun transformationaalisen johtajuu-den perusideaa ryhdyttiin käyttämäänjohtajakoulutuksen perusratkaisuna eri-laisissa organisaatioissa eri puolillamaailmaa, havaittiin sen vahvuudet käy-tännössä. Empiirisissä tutkimuksissa ra-portoidaan tällaisen johtajakoulutuksenvaikuttavuudesta osin jopa hämmästyt-täviä tuloksia niin yksilö- kuin organisaa-tiotasolla.

Syväjohtamisen kulmakivet

Erinomainen johtamiskäyttäytyminenrakentuu johtajan ammattitaidon va-raan. Teknistyvissä ja erikoistuvissapuolustusvoimissa tuon ammattitaidonsisältö ja rakenne on joissakin tapauk-

sissa muuttumassa, mutta se ei muutaperusasetelmaa. Suomalaisen sotilas-johtajan ammattitaito on tunnetusti, janyttemmin myös tutkitusti useimmitenrautainen. Siihen ei johtamisen tehok-kuus kaadu. Ratkaisevaa tältä pohjaltaon johtamiskäyttäytyminen, jonka mää-rittelen johtajan tavoitteelliseksi vuoro-vaikutukseksi rajatussa toimintaympä-ristössä. Syväjohtamisen malli ydinsisäl-tö on neljä kulmakiveä, joihin parasmahdollinen johtamiskäyttäytyminenkulminoituu.

Ensimmäinen kulmakivi on luottamuk-sen rakentaminen: oman esimerkin,vastuun kantamisen, oikeudenmukai-suuden, rehellisyyden ja tasapuolisuu-den perustalle rakentuva kokonaisuus.Syväjohtaja kykenee tarvittaessa asetta-maan muiden edun oman etunsa edelle.Sotilasjohtamisessa korostuu lisäksirauhallisuus ja “kylmäpäisyys” kriittisis-sä tilanteissa.

Toinen kulmakivi on inspiroiva tapamotivoida. Se on visioivaa, selkeän ta-voitteellista, ihmisiltä paljon vaativaamutta samalla kannustavaa ja palkitse-vaa johtamiskäyttäytymistä, joka saa ih-miset näkemään tulevaisuuden ja yhtei-sen tavoitteen niin myönteisenä, että jo-kainen haluaa tehdä parhaansa ja vieläenemmän, kehittyä ja oppia lisää. Myöstässä tarvitaan johtajan omaa, vahvaninnostavaa esimerkkiä.

Kolmas kulmakivi on älyllinen stimu-lointi. Johtajan on toimittava niin, ettähän saa alaisensa todella ajattelemaan.Sotilaskoulutuksessa älyllinen stimu-lointi edistää oppimista ja pyrkimystäsotilaiden itsenäiseen toimintakykyyn.Tämä edellyttää johtajalta paljon: kriitti-syyden sietämistä, avointa palautteenkäyttöä, kykyä ottaa ja hyödyntää alais-ten ideoita. Ajatuksena on siis valjastaakirjaimellisesti kaikkien ihmisten arvok-kain pääoma eli aivot yhteisen tavoit-teen saavuttamiseen, olipa se sitten po-teron kaivaminen tai taisteluammunnanmaalitoiminnan suunnittelu. Unohtaa eisovi myöskään sitä, kuinka sitouttavaa r

DEEPLead

DEEPLead


meille jokaiselle on se, että kykyämmeajatella arvostetaan.

Neljäs kulmakivi on ihmisen yksilölli-nen kohtaaminen. Omat alaiset on tun-nettava ja heistä on pidettävä huolta kai-kissa tilanteissa. Mikä tärkeintä, ethänerehdy luulemaan että pelkästään johta-jan asema tekisi sinusta jotenkin parem-man ihmisen kuin alaisistasi? Syväjohta-ja osaa kuunnella alaisiaan kaikesta kii-reestään huolimatta. Organisaatiolle sy-väjohtaja on erityisen hyödyllinen siksi,että hän kykenee kohtaamaan inhimilli-set ongelmat sekä ohjaamaan ja val-mentamaan alaisiaan yhä parempiinsuorituksiin.

Syväjohtamisen malli

Johtamiskäyttäytymisessämme on kui-tenkin väistämättä myös muita ulottu-vuuksia kuin edellä kuvatut syväjohtami-sen ulottuvuudet. Syväjohtamisen mal-lissa nämä “ei niin tehokkaat” ulottuvuu-det on kuvattu kontrolloivaksi ja passiivi-seksi johtamiseksi. Syväjohtamisen jakontrolloivan johtamiskäyttäytymisensuhteen kyse ei ole “joko tai” asetelmas-ta, vaan johtamisessa tarvitaan molem-pia ulottuvuuksia. Kysymys on oikeantasapainon löytämisestä näiden kahdenperusulottuvuuden välille (vaikka syvä-johtamisessa on neljä kulmakiveä voi-daan puhua myös syväjohtamisesta yh-tenä ulottuvuutena, koska kulmakivetkorreloivat vahvasti keskenään). Tutki-musten mukaan tehokkaimmilla johtajil-la esiintyy selvästi enemmän syväjohta-mista kuin kontrolloivaa johtamista, japassiivista johtamista vain niukasti.

Syväjohtamisen mallissa on johtamis-käyttäytymisen kuuden ulottuvuuden li-säksi neljä muuta ulottuvuutta. Ensim-mäinen ulottuvuus kuvaa johtajan am-mattitaitoa ja johtamiseen liittyvää pe-ruspotentiaalia, johon johtamiskäyttäy-tyminen perustuu. Viimeiset kolme ulot-tuvuutta ovat mukana siksi, että syväjoh-

tamisen malli on samalla perusta johta-jana kehittymisen työkaluista tärkeim-mälle, henkilökohtaiselle palautekysy-myssarjalle. Nuo kolme ulottuvuutta - te-hokkuus, tyytyväisyys ja yrittämisenhalu - tarjoavat palautteen saajalle mah-dollisuuden reflektoida oman käyttäyty-misensä vaikutuksia johtamassaan jou-kossa.

Syväjohtamisen mallin käytön konk-reettisena tavoitteena johtajakoulutus-ohjelman sisältötiedon kuvaajana on:

*Muodostaa johtamiskäyttäytymisenkäsitteelle sellainen viitekehys, joka tu-kee koulutettavien omien kokemustentulkintaa ja uusien merkitysperspektiivi-en muodostumista

*Tukea johtamisen tutkimuksen tuot-taman tiedon ymmärtämistä ja sovelta-mista koulutusta ja oppimista palvele-valla tavalla

*Antaa kokonaisvaltainen perusta joh-tajiksi koulutettaville kehittää jatkuvastijohtamiskäyttäytymistään palautteenavulla.

Syväjohtamisen ja kontrolloivan johta-

misen suhteella on erityinen merkitysrauhan ajan sotilasorganisaatiossa,koska sodan ajan tehtäviinsä joukkojakouluttavien johtajien - henkilökunnansekä varusmies- ja reserviläisjohtajien -tulee jollakin tavoin korjata yksilön jajoukon suorituksissa esiintyvät virheet.Koko johtamiskäyttäytyminen voi tällöinkulminoitua siihen tapaan, jolla virheetkorjataan. Koska nykyaikainenkin taiste-lukenttä edellyttää itsenäiseen ja oma-aloitteiseen toimintaan kykenevien tais-telijoiden kouluttamista, tulisi virheidenkorjaamisen tapahtua pääsääntöisestiälyllisen stimuloinnin keinoin. Näin voi-daan koulutettavat opettaa itse arvioi-maan omia suorituksiaan, mikä on te-hokkaan oppimisen ja opitun soveltami-sen lähtökohta.

Tilannetekijät vaikuttavat luonnollises-ti myös syväjohtamisen soveltamisenmahdollisuuksiin. On muistettava, ettäjohtamiskäyttäytyminen on tavoitteellis-ta vuorovaikutusta. Tilanteissa joissa ta-voitteellinen vuorovaikutus ei ole mah-dollista, syväjohtaminenkaan ei voi toi-mia. Asialla on kuitenkin myös kääntö-puolensa, sillä syväjohtamisen vaikutuk-sien ajallinen pysyvyys on ratkaisevastiparempi kuin kontrolloivalla johtamisel-la. Tästä seuraa eräs syväjohtamisenmerkittävimmistä ominaisuuksista: sy-väjohtamisen on todettu myös ehkäise-vän ennalta monia organisaation ja ryh-män tehokkuutta haittaavia ilmiöitä. Isra-elissa on todettu pitkäaikaisten tutki-mustensa perusteella syväjohtamisenmm. ehkäisevän merkittävästi taistelu-stressin syntymistä.

Syväjohtaminen on ajattelutapa, eisarja temppuja. Syväjohtaja ajatteleekanssaihmisistään myönteisesti ja ar-vostaa heitä. Henkilö jonka ihmiskäsityson jotakin muuta ei voi onnistua syvä-johtajana. Tämä on syy miksi johtaja-koulutuksessa lähdetään tänään niin va-rusmiesten kuin kantahenkilökunnankinosalta liikkeelle itse- ja ihmistuntemuk-

DEEPLead

DEEPLead


sesta. Syväjohtamisen on sitouduttavajokaisen omaan, toivottavasti kehitty-vään persoonaan. Emme kloonaa johta-jia muokkaamalla persoonallisuuksia,mutta luomme uudessa johtajakoulutus-ohjelmassa selkeän kuvan ja linjan siitä,millainen johtamiskäyttäytyminen on ta-voittelemisen arvoista. Syväjohtaminenon ideaali, täydellisen johtajan kuvaus.Siksi se ei voi olla koulutuksen tavoite,vaan viitekehys ja suunnannäyttäjä hen-kilökohtaiselle kasvulle. Koulutusta tu-kee systemaattinen ja malliin sitoutuvapalautejärjestelmä.

Syväjohtaminen organisaatiossa

Kaikkialla on aina ollut johtajia ja koulut-tajia, jotka ovat saavuttaneethyviä tuloksia erinomaisellajohtamiskäyttäytymisellään. Eisiis ole yllättävää, että puolus-tusvoimissakin kouluttava hen-kilöstö hyväksyy valtaosin sy-väjohtamisen mallin sisältötie-don. Tämä on johtajakoulutus-uudistuksen kannalta oleelli-nen tieto. Eri asia tietysti on,kuinka moni kykenee käytän-nössäkin toteuttamaan syvä-johtamisen periaatteita. Orga-nisaatiotasolla suurimmathaasteet sisältyvätkin vakiintu-neisiin rakenteisiin ja rutiineihinsekä palautekulttuuriin. Syvä-johtamisen myötä johtajan teh-täväkuva painottuu valmenta-misen suuntaan, millä tarkoite-taan alaisten kykyjen johdonmukaistakehittämistä päivittäisessä työssä.

Syväjohtamisen mahdollisuudet ovatvahvasti sidoksissa yksilön henkiseentasapainoon ja terveeseen itseluotta-mukseen. Kaiken johtajakoulutuksen tu-lisi tapahtua siten, että oppimiseen jasen ohjaamiseen liittyy määrätietoinenkoulutettavien itseluottamuksen vahvis-taminen ja kehittäminen. Johtamiskäyt-täytymisen kehittäminen yksilötasolla,kuten vaikkapa laatuajattelun ajatustentoteuttaminen yksikkötasolla, edellyttääpalautekulttuurin johdonmukaista kehit-tämistä koko organisaatiossa. Syste-maattisten palautejärjestelmien toteutta-minen on uusi rutiini monessa organi-saatiossa. Tätä uutta rutiinia tulee kui-tenkin tarkastella suhteessa sen avullasaatavaan kokonaishyötyyn.

Syväjohtaminen ei ole millään tavoinristiriidassa ”jämäkän” johtajuuden pe-ruselementtien kanssa, päinvastoin: mi-kään ei herätä ihmisissä enemmän luot-tamusta kuin tiukassakin paikassa säily-tetty rauhallisuus, joka heijastuu ulos-päin harkittuina, selkeinä ja ytimekkäinäohjeina ja jopa käskyinä.

Johtajana kehittyminen

Johtajakoulutusjärjestelmän tasolla on

tapahtunut kokonaisuutena melkoinenmuutos. On otettu aiemmin ilmeisen vai-keaksi koettu aihe eli ihmisten johtami-nen myös koulutuksessa konkreettisestiesille: sekin on tutkimuksella todistettuettä myös ihmisten johtajana voi jokai-nen kehittyä, jos ohjelma on oikein ra-kennettu ja koulutettava motivoitunut.Opetusmenetelmät ovat konstruktivisti-sia, siis kokemuksellisia ja koulutettaviaaktivoivia. Jokainen johtajaksi koulutet-tava olisi saatava ensin heräämään, sit-ten ajattelemaan, sitten sitoutumaan jalopuksi todella lähtemään mukaan elin-ikäiseen itsensä kehittämisen vaativaanprosessiin. Johtajakoulutuksessa kysy-mys ei siis ole tiedosta, vaan tiettyjen ar-vojen sisäistämisestä ja niiden leimaa-

massa muodossa kuin hänelle asiaa onalusta lähtien opetettu, eli syväjohtami-sen mallin mukaan. On kannustavaa to-deta, että kyseinen kysymyssarja on jonyt valtakunnallisesti operatiivisessakäytössä. Osa reservimme johtajiksikoulutetuista vie ideat ja mallit muka-naan siviilielämään, mikä on alun perinollut tarkoituskin.

Syväjohtamisen malli on rakennettujohtajakoulutuksen työkaluksi, joka an-taa suunnan kehittymispyrkimyksille.Johtajakoulutuksessa koulutettaville tu-lee tarjota myös perusteet arvioida luo-tettavasti omaa johtamiskäyttäytymis-tään, jotta luotaisiin edellytykset johtaja-na kehittymiselle. Tässä merkityksessäsyväjohtamisen mallin on tarkoitettu toi-

mivan riittävän kattavana hei-jastuspintana henkilökohtai-sen palautteen arvioinnille jakehittymispäätösten tekemi-selle. Syväjohtaminen ei siisole koulutuksen absoluuttinentavoite vaan työkalu ja suuntaelinikäiselle kehittymiselle! Toi-saalta on myös todettava, ettälähtökohtaisesti syväjohtami-nen edellyttää tiettyjä perusval-miuksia, joita koulutettavallaon oltava jotta kehittyminenolisi mahdollista.

Johtajakasvatus ei ole mis-sään organisaatiossa arvova-paata, vaan syväjohtaminenasettaa arvojen osalta konk-reettisia, jopa väistämättömiävaatimuksia. Syväjohtamisen

korostamat arvot eivät kuitenkaan olesotilasorganisaation sanelemia, vaanyhteiskunnalliseen demokratiaan, kristil-lis-eettiseen ajatteluun ja kehittymisha-kuiseen ihmiskäsitykseen perustuvia.Saatujen kokemusten mukaan uudistet-tuun johtajakoulutukseen ei sisälly mer-kittäviä arvoristiriitoja. Syväjohtaminentarjoaa välineitä yhteisöllisten arvojen jayksilöllisten tarpeiden yhteensovittami-seen. Arvojen tasolla johtajana kehitty-minen on aina myös ihmisenä kasva-mista. Vaikka kaikilla johtajaksi koulutet-tavilla ei tähän näyttäisi olevan välittö-miä valmiuksia, on elinikäisen oppimi-sen periaatteiden mukaisesti annettavamyös ajan tehdä tehtävänsä. Kehitty-vään johtajuuteen kuuluu olennaisenaosana oman toiminnan rajojen ja ihmis-käsityksen selvittäminen. Koulutukses-sa on kyettävä käsittelemään moniarvoi-suuteen liittyviä ongelmia ja lisättävä nii-den tiedostamista ja käsittelytaitoa.

Tulevaisuudessa vain oppivat organi-saatiot menestyvät. Oppivia organisaati-oita ei ole ilman oppivia ihmisiä. Johtaja-na kehittyminen on eräs tärkeimmistäoppimisen muodoista, jolla voimme vai-kuttaa Suomen tulevaisuuteen ja me-nestykseen, organisaatiostamme riippu-matta.�

masta käyttäytymisestä. Asenne johtaja-na kehittymisessä on enemmän kuin tie-to: tietoa saa helposti vaikkapa syväjoh-tamisen kysymyssarjalla, mutta ilmanasennetta mitään muutosta johtajankäyttäytymisessä ei tapahdu.

Syväjohtamiselle on rakennettu myöslaajempi viitekehys, jonka puitteissakoulutettavat oppivat suhteuttamaan toi-siinsa organisaation rakenteet ja rutiinit,johtamisen prosessit, ammattitaidon jajohtamiskäyttäytymisen. Käsitteellisestipohditaan johtamisen ulottuvuutta ar-voista visioihin ja tänään kaikkialla läsnäolevan muutoksen johtamista omassatoimintaympäristössä. Esimerkiksi ar-voja pyritään käsittelemään niin kon-kreettisesti, että koulutettavat ymmärtä-vät kuinka oikeassa elämässä johtamis-käyttäytymisellä luodaan arvoista käy-täntöjä.

Yksilötasolla avainkäsitteet johtaja-koulutuksessa ovat itseohjautuvuus japalaute. Palaute on elinehto johtajanakehittymiselle. Tällä alueella suuri askelon ollut se, että on kyetty kehittämääntieteellisesti päteväksi osoitettu mittari,jolla voidaan haarukoida helposti ja no-peasti niin alaisten, vertaisten kuin esi-miestenkin näkökulmat kenen tahansajohtamiskäyttäytymiseen. Keskeistä onse, että johtaja saa palautteen täysin sa-

DEEPLead


Johtamisen monet mallit ja opit

Johtaminen on tänä päivänä monien or-ganisaatioiden keskeisin haaste. Johta-misteoriat tarjoavat kovin monenlaisiamalleja ja oppeja hyvästä johtamisesta.Aikamme johtajuudelle on tyypillistä,että yksilöllisyys, erilaisuus ja moniar-voisuus kukoistavat. Johtamiskeskuste-lussa tämä tulee esiin organisaatioidenmonien arvojen ja moniäänisyyden vaa-timuksina. Markkinavetoisuudessa, jo-hon liittyvät ns. ‘kovat’ tuloksen tekemi-sen mallit ja arvot, johtamista on tavoit-teiden asettaminen ja valvonta. Toisaaltajohtamisessa korostetaan ihmisten javuorovaikutuksen merkitystä niin talou-dellisen, sosiaalisen kuin kulttuurisenhyvinvoinnin luomisessa.

Tämän päivän organisaatioissa johta-misessa edellytetään asiantuntemuk-sen, kokemusten, intuition ja ennenkaikkea inhimillisten arvojen tunnista-mista ja tunnustamista. Johtamisella py-ritään luomaan edellytyksiä organisaati-oiden joustavuudelle, kehittymiselle jaoppimiselle. Aiemmin pehmeinä pide-tystä sosiaalisesta vuorovaikutusosaa-misesta on tulossa kriittinen tekijä johta-misessa. Vaikeaksi johtamisen tekee,että tavoitteiden asettamisen, valvonnanja joustavuuden vaatimukset ovat sa-manaikaisesti läsnä.

Tarkastelen tässä esityksessä johtami-sen haasteita kahdesta näkökulmasta:Ensinnäkin johtamiseen vaikuttaa vah-vasti osaamisen ja liiketoiminnan orga-nisointitavoissa tapahtuneet ja tapahtu-vat pitkän aikavälin muutokset. Toiseksitarkastelen johtamisen haasteita siitänäkökulmasta, että organisaatioidenjohtamisessa on tänä päivänä val-lalla keskenään kilpailevia arvoja ja peri-aatteita. Millaisena johtamiskäytäntönäyttäytyy näiden paradoksaalisten pyr-kimysten temmellyksessä?

Otsikkoni voisi antaa ymmärtää, ettäjaettu johtajuus on jälleen kerran uusi

JAETTU JOHTAJUUS

Ehto ja mahdollisuustulevaisuuden johtamiselle?

Professori Arja Ropo, Tampereen yliopisto, kauppatieteiden laitos

oppi tai ismi vanhoissa raameissa. Näinei kuitenkaan ole. Ehdotan, että meidänolisi hyvä pohtia johtamiskäsityksemmeperusolettamuksia ja ehkä luoda uuden-laista ajattelua ja käytäntöjä uudenlai-sessa johtamistilanteessa. Ehkä meidänolisi mietittävä jopa kokonaan uutta sa-naakin kuvaamaan tuloksellista työs-kentelyä eri tavoin organisoiduissa ym-päristöissä. Jaettu johtajuus korostaayksilöjohtajuuden sijaan kollektiivista jakollegiaalista yhdessä tekemistä ja vas-tuun ottamista. Jaettu johtajuus kyseen-alaistaa perinteisen hierarkkisen johta-juuden riittämättömänä ja jopa uudistu-mista rajoittavana johtamistapana. Jaet-tu johtajuus ei ole vanhaa viiniä uusissaleileissä. Jaettu johtajuus on pyrkimysluoda uudenlaista paradigmaa, peruste-iltaan uudenlaista näkemystä ja käytän-töjä, tulevaisuuden johtamisesta.

Konehierarkioista joustavaanorganisaatioon?

Useimmat organisaatiot pyrkivät jonkin-laiseen muuttumiseen tai uudistumiseenhierarkkisesta organisaatiosta ns. “jous-tavaan” organisaatioon. Perinteinenkone-metaforalla luonnehdittu hierarkki-nen organisaatio perustuu vertikaalisel-le ja horisontaaliselle työnjaolle. Tällai-nen organisaatio toimii tottelevaisuudenja lojaalisuuden varassa koordinoinninja kontrollin välinein. Oppikirjat eivät ker-ro alla olevaa perusolettamusta, että ko-neorganisaatiossa viisauden ajatellaansijaitsevan organisaation huipulla, jostasitä valutetaan visioina, strategioina jabudjetteina ylhäältä alaspäin. Oikea tie-to on olemassa ja se on helposti paikal-listettavissa. Johtamisen pääongelmak-si muodostuu kysymys, kuinka saada


ihmiset sitoutumaan johdon ja organi-saation tavoitteisiin. Tyypillisesti tälläi-sen organisaation menestymistä arvioi-daan määrällisen tuottavuuden ja tulok-sellisuuden, selkeiden, yhdensuuntais-ten päämäärien, tarkkojen vastuiden jadokumentaation tason (esim. laatujär-jestelmät) perusteella.

Uudenlaiset liiketoimintatavat, glo-baali ja lokaali kilpailu sekä uuden tek-nologian luomat mahdollisuudet ovat

johtaneet erilaisiin tapoihin organisoidaosaamista: organisaatiotasoja on ma-dallettu, on rakennettu tiimejä, projekte-ja, verkostoja, partnership-suhteita, vir-tuaalista organisoitumista sekä tunnis-tettu ydinosaamista ja toimintaproses-seja. Organisaatiot ovat muuttuneet mo-niäänisemmiksi, heterogeenisemmiksi,vuorovaikutus- ja joustavuusvaatimuk-set ovat kasvaneet. Viisautta löytyy muu-altakin kuin ylimmästä johdosta – useinnimenomaan muualta. Yhä useammallatoimialalla menestyminen perustuuasiantuntijuuteen, joka on ihmisissä jarakentuu ihmisten välisessä vuorovaiku-tuksessa. Sitoutuminen on edelleenkeskeinen johtamiskysymys, ei top-down -vaikuttamisena, vaan alhaaltaylöspäin ja sivusuunnassa tapahtuvanakriittisen osaamisen ja asiantuntijuudenrakentajana. Ns. joustavan organisaati-on menestyminen perustuu uudistumi-seen, innovaatioihin, laadulliseen kas-vuun ja ihmisten osallisuuteen. Teknis-taloudellisen osaamisen lisäksi tarvitaansosiaalista osaamista, koska ilman sitäei synny uutta tietoa, asiantuntijuutta.

Siirtymisellä hierarkkisesta organisaa-tiosta ja johtamisesta joustavampiin ra-kenteisiin ja tasavertaisempiin johtamis-käytäntöihin pyrittin ratkaisemaan yh-denlaisia johtamisongelmia – ja päädyt-tiin toisenlaisiin: miten johtaa asiantunti-joita, millainen on asiantuntijaorganisaa-tio ja miten se toimii. Joustavassa organi-saatiossa tehtäviä ja vastuita joudutaanjatkuvasti määrittelemään uudelleen:kuka määrittelee asiantuntijatyötä ja mi-ten; millä perusteella ja mihin asiantunti-jat ovat sitoutuneita ja kuinka kauan; mitälaadun parantaminen tarkoittaa asiantun-tijatyössä: onko se sisäsyntyistä vai tarvi-taanko siihen ulkoista kontrollia jne.?

Johtaminen on erilaisten jännit-teiden kanssa elämistä

Perinteinen jako ihmisten ja asioidenjohtamiseen (leadership ja manage-ment) ei enää toimi, koska “asiat” ra-kentuvat ihmisten kautta. Ei ole osaa-mista ilman inhimillistä vuorovaikutusta.Asiantuntijuus rakentuu kulttuurisestisosiaalisen toiminnan kautta, ei tekni-sesti ihmisistä ulkoistettuna asiana.

Ihmisten hyvinvoinnin ja liiketoimin-nan menestymisen välinen yhteys onristiriitaisuudessaan haastava. Henki-löstön hyvinvoinnilla on ratkaiseva mer-kitys siinä, miten omistajille saadaantuottoa ja asiakkaille lisäarvoa. Johdonon pidettävä ihmisten puolta – ei yleisin-himillisyyden nimissä, vaan liiketoimin-nan menestymisen nimissä juuri siitäsyystä, että uudistumisen ja innovatiivis-ten bisnesratkaisujen edellytykset ovatihmisissä ja heidän vuorovaikutukses-saan.

Nykypäivän osaamisintensiivisissä or-ganisaatioissa operatiivisesta tuleeusein strategista eikä vain päinvastoin,niin kuin perinteinen johtamismalli olet-taa. Tyypillinen asiantuntija on käsityö-läinen, joka osallistuu tekemiseen, ohja-ukseen sekä strategiseen kehittelytyö-hön; asiantuntija on kuin pienoisyritys,joka suunnittelee, valmistaa ja vielämyykin (perinteisen taylorilaisen työno-situsmallin mukaisesti ajatellen). Asian-tuntija työstää organisaatiota monessatyön vaiheessa ja monella tasolla. Perin-teinen jako strategiseen ja operatiivi-seen työnjakoon tai johtamiseen ei enäätoimi.

Kilpailevat arvot johtamisessa

Johtamismallit ovat oman aikansa peile-jä. Jokainen aika luo omat ideaalimallin-sa johtamisesta. Tuloksena on joko-tai-ajattelu: korostetaan tiettyjä tavoitteitaja niitä tukevia johtamiskäytäntöjä. Kui-tenkin niin organisaatiot kuin yksilötkinovat historiallisia olijoita. Niillä on men-neisyys, nykyisyys ja tulevaisuus. Kan-namme mukanamme kulttuurisesti kehit-tyneitä ajattelu- ja toimintatapoja. Eläm-mekin käytännössä sekä-että -maail-massa. Tämä maailma on täynnä ristirii-taisia, kilpailevia arvoja ja tavoitteita.Voimme tarkastella näitä ristiriitaisuuk-sia kahden ulottuvuuden kautta: kontrollija joustavuus sekä sisäinen ja ulkoinenfokus. Pyrimme organisaatioissa järjes-tykseen ja kontrolliin keskittämällä jasuunnittelemalla asioita. Kuitenkin kilpai-luympäristön muutokset edellyttävätmeiltä jatkuvaa joustavuutta, toimintojeneriyttämistä ja hajauttamista. Organisoi-tu toiminta edellyttää vahvaa sisäistä fo-kusta ja systeemin ylläpitoa samalla kunorganisaation tulee olla jatkuvasti valpaskilpailuympäristössään ja keskittää huo-mio ulkoisiin asioihin. r

Yrityksen taloustieteen professori Arja Ropontutkimus- ja opetusalueita ovat johtajuus jaorganisaatioiden muuttuminen sekäasiantuntijoiden johtaminen. Hän toimii v.2000-2004 valtakunnallisen liiketoiminta-osaamisen tutkimusohjelman (LIIKE,Suomalaiset yritykset ja globaalin kilpailunhaasteet) ohjelmajohtajana Suomen Akate-miassa. Useita kymmeniä julkaisujajohtamisesta pääasiassa ulkomaisissa lehdissäja kirjoissa.


Rationaalinen johtamismalli (kontrolli+ ulkoinen fokus) korostaa tuotoksen jatuloksen maksimointia. Tällöin organi-saation ja johtamisen kriteereitä ovatselkeä suunta ja päämäärät sekä ‘viimei-nen rivi’ taloudellisesti. Sisäisten pro-sessien malli (kontrolli + sisäinen fokus)vahvistaa rationaalista, lineaarista johta-misajattelua tavoitteenaan jatkuvuudenylläpitäminen. Asioiden dokumentointija mittaaminen, tiedon hallinta, rutiinienluominen ja selkeät vastuut kuvastavattällöin tehokasta organisaatiota ja johta-mista.

olevat ja vaikuttavat johtamisperiaatteet,jotka tekevät käytännön johtamistyönhyvin vaikeaksi. Tästä seuraa kolman-neksi, että mallin vastakkaiset johtamis-tavat ‘tarvitsevat’ toisiaan. Tuloksia ei olemahdollista saada pitkällä tähtäyksellä,jos laiminlyödään henkilöstön osaami-sen kehittäminen tai sen hyvinvoinnistahuolehtiminen. Toisaalta, jos vain huo-lehditaan henkilöstön tarpeista, ei kohtaole mitään tulosta jaettavaksi. Edelleen,muutoksia ei voi tehdä jatkuvasti eikäkaiken kattavasti. Aina tarvitaan myösjoidenkin asioiden jatkuvuutta. Muutos

rimmäisyydessä, jossa kaikesta vanhas-ta olisi päästy tai edes päästävä eroon.Todellisuus lienee jossain sekavassa vä-limaastossa. Elämme aikaa, jossa mo-net johtamis- ja organisointitavat elävätsisäkkäin ja rinnakkain, ei välttämättäsopuisasti. Perusteiltaan erilaiset johta-misideologiat ja organisaationäkemyk-set lyövät käytännön tilanteissa vastak-kain. Tästä näkökulmasta tulevaisuudenjohtaminen ei lupaa harmoniaa, vaanmonenlaista särmää työpaikoille. Perin-teisen, hierarkkisen johtajuuden on an-nettava tilaa jaetulle johtajuudelle ja

Ihmissuhteiden johtamismallia (jous-tavuus + sisäinen fokus) luonnehtii pyr-kimys joustavuuteen keskittymällä orga-nisaation sisäisen elämän järjestämi-seen tavoitteena ihmisten osaamisenkehittäminen ja hyvinvointi. Johtamises-sa korostuvat tällöin osallistumismah-dollisuuksien luominen, avoimuus, si-toutuminen ja moraali. Avoimen järjes-telmän malli (joustavuus + ulkoinen fo-kus) pyrkii joustavuuteen keskittymällävarmistamaan organisaation paikan kil-pailuympäristössä tavoitteena muutosja uudistuminen. Tärkeiksi asioiksi joh-tamisessa tulevat kasvun ja innovatiivi-suuden edistäminen, riskien ottaminenja monipuolisten resurssien hankkimi-nen myös organisaation perinteisten ra-jojen ulkopuolelta.

Kilpailevien arvojen viitekehyksenavulla (Quinn et al 1996) voidaan tunnis-taa johtamisesta useita asioita. Ensinnä-kin jo aiemmin mainittu johtamisen ja or-ganisaatioiden elämän historiallisuus,joka voi olla sekä taakka että vahvuus.Kannamme erilaisia, eri aikoina synty-neitä johtamismalleja ja niihin sisältyviätavoitteita ja perusolettamuksia muka-namme - sekä hyvässä että pahassa.

Toiseksi, kilpailevien arvojen viiteke-hikko tunnistaa samanaikaisesti läsnä-

edellyttää jatkuvuutta. Kuitenkaan orga-nisaatiot eivät selviydy pelkästään jatku-vuutta ylläpitämällä ilman jatkuvaa uu-distumista.

Neljänneksi, kilpailevien arvojen viite-kehikko varoittaa johtajia käyttämästäsamoja ‘aseita’ erilaisissa tilanteissa jatavoitteissa. Tyypillistä on, että meillä onyksilöinä erilaisia luontaisia taipumuksiatehdä johtamistyötä: jotkut ovat luon-nostaan parempia ihmisten kanssa, toi-set numeroiden kanssa. Malli helpottaameitä tunnistamaan sekä vahvuutemmeettä puutteemme ja kehottaa kehittä-mään johtamistaitovalmiuksiamme mo-niulotteisemmiksi.

Jaettu johtajuus ei ole harmo-niaa, vaan särmää

Sekä edellä hahmotellut johtamisenmuutokset että heterogeenisten, kilpai-levien arvojen ja tavoitteiden viitekehik-ko piirtävät meille kuvan johtamistodelli-suudesta, jossa on paljon ristiriitaisuuk-sia, epätietoisuutta, epävarmuutta jaepätäydellisyyttä. Olemme kaukana pe-rinteisestä vahvan, hierarkkisen johtami-sen ja viisaan tietäjän mallista, jota kult-tuurimme on rakentanut satojen vuosienajan. Emme myöskään ole toisessa ää-

ehkä jopa väistyttävä joissain tapauksis-sa.

Jaettu johtajuus on moniäänisyyden,epätietoisuuden ja epätäydellisyydenkanssa elämistä. Se ei tunnista tietäjä-johtajia, ‘oikeassa’ olemista tai ‘oikei-den’ ratkaisujen esittäjää. Todellisuuttaluodaan jatkuvassa vuorovaikutuksessajoka päivä arjessa asioita luoden ja niis-tä neuvotellen erilaisilla foorumeilla. Asi-oita tehdään yhdessä, mutta antaen ti-laa toisten ideoille ja osaamiselle. Jaettujohtajuus on läsnäoloa, mutta ei niskaanhengittämistä (‘Auta, älä häiritse’, niinkuin tunnettu kapellimestarien koulutta-ja Jorma Panula on hyvin kiteyttänyt joh-tamisen ytimen). Jaetussa johtajuudes-sa visioidaan kuunnellen muita, kontrol-loidaan luottamuksen ja arvostuksenkautta. Tietoa ja arvostusta jaetaan tun-nistaen tilanteiden sensitiivisyys ja valta-pelien mahdollisuudet, jotka liittyvätesim. tulevaisuuden ideointiin ja strate-giointiin. Jaetun johtajuuden periaattei-siin kuuluu pikemmin asioiden ja ihmis-ten sisällyttäminen (inclusion) kuin pois-sulkeminen (exclusion). Jaettu johtajuuson nöyryyttä, mutta ei nöyristelyä. Jae-tussa johtajuudessa pätee vanha suo-malainen sanalasku: ‘Tiedä oma tilasi,anna arvo toisellekin’.�


Our focus ison your needs

For every industry,for every applicationfor every budget we can offer a solution

• Research or process control.

• Unique samples orhigh-volume routine.

• Ultimate performanceon ultimate speed.

And we do more!Our expertise andexperience support youat every step.From helping you defineyour analyticalrequirements toproviding long-termback-up that will keepyou firmly on track.

Whatever your business,wherever it's going,we're with you all theway.

For more information:Philips AnalyticalSinikalliontie 3,02630 EspooTel. : (09) 61580 355Fax : (09) 61580 952

E-mail:[email protected]

Internet:http://www.analytical.philips.com


”Näytteilleasettajilta saadun palautteenperusteella METMINFO 2002 sai hyvänyleisarvosanan”, arvioi messujärjeste-lyistä vastannut Kari Seppälä, SepikonOy. Sepikonilla on Vuorimiesyhdistyk-sen kanssa sopimus vastaavanlaisennäyttelyn järjestämisestä myös vuoden2004 Vuorimiespäivien yhteydessä. Päi-vät pidetään maaliskuun lopussa Ota-niemen Dipolissa.

Kari Seppälä vakuuttaa, että hän läh-tee luottavaisin mielin valmistelemaanvuoden 2004 näyttelyä.

”Olen jo ottanut riskin. Olen varannuttilat Otahallista”, hän toteaa.

Otahallissa on lattiapinta-alaa 3000neliötä eli kolme kertaa enemmän näyt-telytilaa kuin mitä oli Tampereella. Tar-peen tullen käytettävissä on myöskompleksiin kuuluva palloiluhalli, johonvoidaan sijoittaa work shop’eja tai eri-koisnäyttelyjä.

Näytteilleasettajien määrän kasvatta-minen niin, että tilat täyttyvät vaatii Sep-pälän mukaan kovaa työtä, mutta ei olemikään mahdoton tehtävä.

”Vuorimiespäivien ja messujen yh-teensopivuutta koordinoivan suunnitte-lutyöryhmän on mietittävä mihin suun-taan METMINFOa on laajennettava.Kasvupotentiaali löytyy, vuoriteollisuuson kuitenkin hyvin kapea segmentti, jo-ten on hyvin tarkoin arvioitava miten laa-jeta ilman että messujen ilme alan eri-koisnäyttelynä kärsii. Automaatio, kun-nossapito ja työturvallisuus tulevat mi-nulle mieleen aloina, joiden palvelut jamahdollisuudet ovat vuoriteollisuudellekiinnostavia”, sanoo Kari Seppälä.

Hän korostaa, että Tampereen näytte-ly antoi arvokasta kokemusta, josta onotettava opiksi.

”Kahden päivän kävijämäärä jäi600:een. Luku on pieni, mutta se edus-taa kuitenkin viidesosaa pääasiallisestakohderyhmästä, joka koostui Vuorimies-yhdistyksen ja Valimoteknisen yhdistyk-sen jäsenkunnista. Meidän on satsatta-va markkinointiin. Useassa palautteessakaivattiin kävijöiden joukosta vuorimie-hiä myös muista pohjoismaista, näytte-lyhän on ensimmäinen laatuaan Poh-joismaissa. Kun näyttely järjestetäänHelsingissä se voisi toimia sopivanaekskursiokohteena naapurimaan vuori-miehille”, aprikoi Kari Seppälä.

Toinen asia, joka ei tällä ensimmäisel-lä kerralla ottanut onnistuakseen, olinäyttelyn esiintuominen julkisessa sa-nassa. Johannes Koroman esiintyminenVuorimiespäivien luennoitsijana huomi-oitiin lehdistössä, mutta METMINFOstaei mainittu mitään.

”Nyt tiedämme missä seisomme ja mi-hin on satsattava. Meillä on vajaa kaksivuotta aikaa ja olen varma että METMIN-FO on tullut jäädäkseen”, toteaa KariSeppälä.�

METMINFO 2002täytti odotukset

Tampere-taloloi erinomai-set puitteetsekä näytte-lylle ettäseminaarille.

Kari Seppälävastasimessu-järjestelyistä.

Teknillinen korkeakoulu tarjosinäyttävästi palvelujaan teollisuudelle.

Teksti: Bo-Eric Forstén Kuvat: Leena Forstén


”Meillä näyttely on koettu hyvänä ideana.Täällä ovat melkein kaikki yhteistyö-kumppanimme paikalla”, toteaa JormaLeinonen Oy Forcit Ab:n osastolla.

Yli vuosisadan ajan yhtiö on huolehti-nut siitä, etteivät Suomen kaivosteolli-suudelta ja muilta kivenkäsittelijöiltälopu paukut. Markkinoiden valloitus al-koi dynamiittitehtaalta Hankoniemeltä,ja Hanko toimii edelleen yhtiön kotipaik-kakuntana. 1990-luvun lopussa Forcitvahvisti markkina-asemaansa ostamallaPatria Lapuan louhintaräjähdeliiketoi-minnan Vihtavuorella.

Sen lisäksi, että Forcit on Suomen joh-tava räjähdysaineiden valmistaja jamaahantuoja, yhtiö on merkittävä dis-persioiden valmistaja. Dispersioita käyt-tävät maali- ja liimateollisuus. Lisäksi yh-tiö valmistaa dieselpolttoaineen setaani-

Oy Forcit Ab

Kaikkiyhteistyö-kumppanitpaikalla

luvun kohottamiseen käytettävää lisäai-netta, 2-EHN:ää. Dispersiotehtaanosuus Forcitin noin 50 miljoonan euronliikevaihdosta on runsas kolmasosa.

”Molemmat liiketoiminta-alat ovat va-kaassa kasvussa, räjähdysaineiden ol-lessa edelleen päätuotteemme. Vienninosuus on runsas 40 prosenttia”, toteaaJorma Leinonen, joka toimii louhintarä-jähteiden myyntipäällikkönä.

Jorma Leinosen on helppo löytää

perusteluja siihen, että Forcit on MET-MINFOssa.

”Ala on hyvin suppea ja isommissanäyttelyissä osapuolet ovat usein mel-ko hajallaan. Täällä ollaan tiivisti yhdes-sä. Kahden vuoden intervalli tuntuu so-pivalta. Alan luonne on sellainen, etteimitään suuria muutoksia tapahdu het-kessä, mutta tarve alan kehityskuvansäännölliseen päivittämiseen on tokiolemassa”.�

Täysi miehitys Forcitin osastolla. Vasemmalta: Jorma Leinonen, Tommi Halonen,työpäällikkö Janne Lehto (YIT-Yhtymä), Kalle Ylätalo ja Marja-Leena Tetri. Esitetelineentakana Jaakko Lindén.


”Ei tullut hukkareissua. Ensimmäisentunnin aikana saatiin jo tarjouspyyntö”,toteaa Timo Rautakoski, Oy Kati Ab:ntoimitusjohtaja.

Oy Kati Ab eli Kalajoen Timanttikaira-us on kairaukseen erikoistunut perheyh-tiö. Yhtiön palveluksessa on 38 henkeäja liikevaihto on noin 3,5 miljoonaa eu-roa.

”Hoidamme sen, että tilaaja saa näyt-teensä maan uumenista”, kiteyttää Timo

Oy Kati Ab

”Meille oli ratkaisevaa, että meidän tär-keimmät asiakkaamme ovat täällä mu-kana. Tämä ei ole mikään myyntitilai-suus, vaan olemme tulleet tänne tehdäk-semme itseämme tunnetuiksi”, toteaaMartin Johansson, Terra-Team Oy:nmyyntijohtaja ja toinen omistaja. Yhtiötuo ja valmistaa laitteita maaperätutki-musta varten. Lisäksi se toimittaa raken-nusteollisuudelle timanttiporaustyökalu-ja. Yhtiön tuotantotilat ovat Juvan teolli-suusalueella Espoossa.

Martin Johansson perusti yhdessäRauno Vennolan (yhtiön toimitusjohtaja)kanssa Terra-Teamin 12 vuotta sitten.Neljä vuotta myöhemmin Terra-Teamosti Helake Oy:n liiketoiminnan. Nyt kah-

Terra-Team Oy

Tulimmenäyttäy-tymään

Reikiä piisaa

den miehen yrityksestä on kasvanut 12miestä työllistävä yhtiö, jonka liikevaihtoon noin 3 miljoonaa euroa.

”Hyvin on mennyt tähän saakka. Omaosuutensa siihen on meidän yhteistyö-kumppaniemme, Oy Kati Ab:n ja Suo-

men Malmi Oy:n, hyvä menestys”, tote-aa Martin Johansson, joka vihkiytyi alal-le jo 1970-luvulla oltuaan projekti-insi-nöörinä Tansaniassa vesitutkimuksiasuorittamassa ja Saudi-Arabiassa tutki-massa maaperää.�

Rautakoski yhtiönsä liikeidean.”Malminetsintä on meidän suurin työl-

listäjämme. Sillä puolella tuntuu tällähetkellä olevan hyvä työtilanne vaikka-kin tulevaisuudesta kukaan ei mene ta-kuuseen. Tänään meidän kaikilla seitse-mällä kairausyksiköllämme on kädettäynnä töitä ”, kertoo Timo Rautakoski.

Jokainen yksikkö kostuu kairausko-neesta ja 3-4 miehen työryhmästä. Joil-lakin isoilla työmailla saattaa useampi-

kin ryhmä työskennellä rinnakkain, mut-ta normaalisti yksiköt ovat maantieteelli-sesti hajautettu melko laajalle alueelle.Kun lisäksi työtehtävät ja niiden kestovaihtelevat suuresti tilaajan tarpeidenmukaan resurssien käyttö ja siirtäminenpaikasta toiseen vaatii perusteellistasuunnittelua parhaan mahdollisen kan-nattavuuden takaamiseksi.

Timo Rautakosken mielestä joka ura-kassa on oma hohtonsa:

”On toimeksiantoja, joissa reiät ovatharvassa ja niitä, joissa ne on hyvinkin ti-heässä. Joku reikä taas ei ole kuin 10metriä kun toinen saattaa mennä tuhan-teenkin metriin. Ei ole mikään itsestään-selvyys, että syvä reikä olisi rahakas rei-kä. Riskit kun tuppaavat kasvamaan rei-än syvyyden mukaan”.

Malminetsintä on tänään hyvin pitkältikeskittynyt Pohjois-Suomeen, joten La-pin mineralisaatio- ja tiekartat ovat käy-neet toimitusjohtajalle tutuiksi.

”Harvemmin näin kauas etelään pääsekäymään”, hän hymähtää ja laittaa OyKati Ab:n esiintymisen poikansa piikkiin.

”Ei ollut minun ideani. Nuorempi pol-vi on astumassa remmiin ja hän tätä ajoi.Ymmärrän kyllä nykypäivän ajatusta,että pitää näkyä, jos haluaa pysyä busi-neksen teossa mukana. On myöhäistäherätä kun ajat ovat huonontuneet”, to-teaa Timo Rautakoski.�

Outokummun päägeologi Markku Isohanni(vas) pistäytyi tervehtimässä kalajokelaisia.Kuvan keskellä Matti ja Timo Rautakoski,oikealla Pekka Niskakangas.

Jorma Jaatinen, Espoon kaupunki, vierailemassa Terra-Teamin osastolla.Vasemmalla Martin Johansson, oikealla tuotepäällikkö Jari Rajalin.


Warman International ScandinaviaOy:llä on osastollaan näytteillä kaivoste-ollisuuden tarvitsemia slurry-pumppuja,slurry-venttiilejä ja hydrosykloneja.

Lahtelainen myyntiyhtiö on osa skot-lantilaista Weir-konsernia, joka on maail-man kolmanneksi suurin slurry-pump-pujen valmistaja.

Warman International Scandinaviaedustaa Weirin slurry-tuotteita Skan-dinavian, Valko-Venäjän ja Baltian mark-kinoilla.

”Kaivannaisteollisuus on meidän tär-kein kohderyhmämme, mutta tuottei-tamme käytetään myös puunjalostuste-ollisuudessa”, selittää myynti-insinööriJari Heinikainen, joka yhdessä varaosa-myyjä Heidi Kososen kanssa esitteleeyhtiötä kävijöille.

Messutapahtuman kaksikko on otta-nut positiivisesti vastaan.

”Olemme molemmat suhteellisen uu-sia alalla ja on arvokasta, että täälläavautuu mahdollisuus tavata asiakkai-

Warman International Scandinavia Oy

Täällä tavataan face to face

Jari Heinikainen ja Heidi Kosonen keskel-lään slurry-pumppu. Oikealla hydrosykloni.

Korkeakouluilla oli Metminfossa vahva edustus.Oulun Yliopiston edustus oli Mervi Sillanpään, HeliRautiaisen ja Timo Nordmanin käsissä.

Näyttelyasettajien joukossa TampereenTeknillisellä korkeakoululla oli tuplaedustus:materiaalitekniikan osasto (kuvassa alhaalla) jarakennusgeologian laboratorio.

Vuorimiesyhdistyksen boxissa riitti vilinää lähinnäsiitä syystä, että vastanaapurilla AGAlla olivuorimiehiin uppoavaa tarjoilua.

tamme kasvotusten. Jo ensimmäistentuntien aikana moni tuttu puhelinääni onsaanut kasvot”, toteaa Heidi Kosonen.�



Vuorimiesyhdistyksen 59. vuosikokouksen sijoittaminen Tampereelle ja illanviettoPyynikin rinteellä oli monesta syystä erittäin onnistunut ratkaisu. Sijoittamispäätös olimyös hyvin perusteltu. Viittaamme tässä yhteydessä Zachris Topeliuksen kokous-paikkaa koskevaan kuvaukseen. Näin hän kirjoitti Maamme kirjassaan:”Pyynikki on korkea, jyrkkä ja kaunis harju lähellä Tampereen tehdaskaupunkia. Siel-tä on mitä ihanin näköala kukkuloiden, järvien ja laaksojen yli. Pohjoispuolella auke-aa Näsijärven laaja, kirkas ulappa, joka muutamin paikoin kuuluu olevan kuudetta-kymmentä metriä syvä, ja etelässä hiiviskelevät Pyhäjärven ihanat selät korkeidenrantamien välissä. Näiden molempien järvien välillä, Näsijärvestä Pyhäjärveen virra-ten, kohisee leveä ja valtava Tammerkoski, josta kaupunki on saanut nimensä.….. Siellä on yksinäistä ja rauhallista; pauhaava koski, jyskyvät tehtaat eivät äännel-lään voita synkässä petäjikössä humisevaa tuulen tohinaa. Muutamia sieviä asuntojaon rakennettu harjun rinteelle. Ennen kansa tiesi useita satuja Pyynikistä. Luultiin siel-lä olevan haltian eli vuoripeikon, joka on siellä asunut monta tuhatta vuotta ja jota ni-mitettiin Pyynikin-ukoksi. Kun oli kuutamo ja sumua vuoren liepeillä, luulivat ihmisetusein näkevänsä Pyynikin-ukon seisovan siellä ylhäällä ja katselevan kaupunkia,ikäänkuin kummastellen, mitä ihmiset siellä puuhasivat.”

Vuoripeikot palasivatjuurilleen

Vuorimiesyhdistys elää mur-roskautta. Jatkuva mielikuva-keskustelu on käynyt imagonjalostajien kunnialle. Niinpävuorten haltijat olivat päättä-neet nostaa häntänsä pöy-dälle. Tampereella tehtiinnäin ollen huhtikuun alkupäi-vinä historiaa. Pohjoismaidenensimmäisistä vuoriteolli-suusmessuista tuli tottasamalla kun Vuorimies-yhdistys ensimmäistä kertaakokoontui Kehä III:n ulkopuo-lella.

Päätös viedä vuorimiespäivät pääkau-punkiseudun ulkopuolelle oli kuitenkinmyös niin muuntautumiskykyiselle jär-jestölle kuin Vuorimiesyhdistykselle suu-ri askel. Olivathan tapetit 58 vuodessaehtineet käydä tutuiksi ja turvallisiksi.Syksyllä vuonna 2000 suoritetussa jä-senkyselyssä ylivoimainen enemmistöoli kuitenkin kannattanut tätä radikaaliasiirtoa. Maailmanympärimatkalle ei ha-luttu mutta Tampereelle kyllä.

Juna vei mukanaan

Yhdistyksen pääjunailija ei turhia aikaillutvaan buukkasi kättelyssä vuorimiehilleoman juhlajunan reitillä Helsinki-Tampe-re-Helsinki. Olipa mainio oivallus, jokai-sessa vuorimiehessä asuu näköjäänmyös pieni veturinkuljettaja. Helsinginasemalaiturilla noin 150 vuorimiehen rin-nat pullistuivat lähtöhetkellä aamulla 4.4.kun heidän matkasuunnitelmansa kuu-lutettiin juhlavasti aseman kovaäänistenkautta.

Tampereelta kukaan ei lähtenyt maito-junalla, päinvastoin iloa riitti kun Retupe-rästä kolmantena päivänä tultiin hake-maan omat pois. Jotkut pääsivät perätikokeilemaan vuorimiesten ikiomaa met-roa: matkustaa Tampereelta Helsinkiinumpitunnelissa. Perillä ei enää äänen-toistolaitteita tarvittu ja vuorimieshenkilaskeutui uudestaan turvallisesti pää-kaupungin ylle.

Kolmen päivän tehokuuri

Vuorimiespäivien poikkitieteellinen mer-kitys kasvoi entisestään kun mustamak-karan sulattamista varten varattiin yksi li-säpäivä. Kolmen päivän terveellisten elä-mäntapojen keskittymä poikinee lääkäri-kunnallekin jotain pohdittavaa.

Lisäpäivä käytettiin joka tapauksessatarkasti hyödyksi.

Molemmat tapahtumat saivat innokkaanvastaanoton: näyttely kasvoi ulos alku-peräisistä tiloistaan, loppujen lopuksi 50näytteilleasettajaa löi standinsa pystyyn.Vuorimiehet taas äänestivät illalliskorteil-laan. Iltajuhlan uusi osanottoennätys on560 henkeä.

Viikonlopun tyytyväisimpiä vuorimie-hiä taisivat olla Juho Mäkinen ja MarkkuMäkelä. Yhdessä he ovat puhaltaneet

uusia raikkaita tuulia yhdistyksen toimin-taan. Juho on puheenjohtajana ollut vas-taanottavainen tuoreille ideoille ja tuonutuusia elementtejä yhdistyksen toimin-taan. Pääsihteerin päättäväisyys ja jä-mäkkyys ovat taas tulleet tarpeeseenuudistusten läpiviemisessä sekä yhdis-tyksen sisällä että sen sidosryhmissä.Tampere-projektin onnistuminen oli pari-valjakolle arvokas työvoitto.

KäytiinTampereella,nääs!

Teksti: Bo-Eric ForsténKuvat: L&B Forstén



r

Juhlajunan pysäköidessä Tampereenasemalla oli Tampere-talon näyttelyhal-lissa aamuvuoro jo päättymässä. Hallis-sa oli oikeiden messujen tuntua. Nestandinrakentajat, joilla jo oli urakka ta-kanaan seurasivat sivusilmällä vinostihymyillen Matti Myöhäisten loppuriuhtai-suja. 50:n näytteilleasettajan joukosta

löytyi kaikenkarvaisia vuoriteollisuudenystäviä ja vaikuttajia. Tamperelaiset eivätvoineet olla huomaamatta, että Tampere-talolla oli käymässä arvovieraita. Paikalli-nen isäntä, Sandvik-Tamrock, oli park-keerannut mahtavan menopelinsä aivanpääsisäänkäynnin eteen.

Hallissakin isot olivat isoja, mutta

myös pienissä oli kauneutta. Messuvie-raille oli varattu makeata suun ja mahantäydeltä, karkkia löytyi joka pöydältä.Kaikki kunnia karkeille. Nestemäinen ilo-kaasu suoraan tankista taisi kuitenkinnostaa AGA:n kuluttajabarometrin kär-keen. Ilahduttavaa oli, että alan johtavatoppituolit olivat näyttävästi edustettuina.

Suomen metallinapa

Juhlalliset avajaiset olivat vetäneet pai-kalle koko torvisoittokunnan. Sen säes-tyksellä Juho Mäkinen esitteli Vuorimies-yhdistyksen toimintaa ja näyttelyn syn-nyinhistoriaa. Kari Seppälä, joka vastasinäyttelyn teknisestä toteuttamisesta, tekivuorostaan selvää omista METMINFO-visioistaan. Tämän jälkeen Tampereenapulaiskaupunginjohtaja Reijo Hautalasuoritti näyttelyn viralliset avajaiset. Sii-nä ohessa hän toivotti 59:nnet Vuorineu-vospäivät tervetulleeksi Tampereelle.

Apulaiskaupunginjohtaja esitteli Tam-perettaan Suomen metalliteollisuudenkeskuksena, insinööri-citynä. Lisäksihelsinkiläiset kuuntelivat korvat punaisi-na kuinka hyvin Tampere on pystynytsäilyttämään kaupungin teollisen luon-teen. Kaupungin päätöksellä ja avustuk-sella vanhat suuret teollisuuskiinteistötkaupungin keskustassa on pystytty säi-lyttämään ulkoisesti muuttumattomina.Urakka on tällä hetkellä loppusuoralla.Kun se on saatettu päätökseen on ras-kaassa teollisuuskäytössä ollut miljoo-nan neliömetrin lattiapinta-ala otettu uu-siokäyttöön. Entisistä tehtaista löytyy tä-nään asuntoja, ravintoloita, kauppoja jatotta kai uutta teollisuutta. Ainoastaan 5prosenttia keskustan vanhoista kiinteis-töistä on purettu.

Reijo Hautala ehti myös mainita, ettäTampere-talo on valittu Suomen par-haimmaksi kongressikeskukseksi 58joukosta. Se on helppo uskoa.

Ulkopuolisena voimme henkilökoh-taisten kokemusten perusteella täyden-tää apulaiskaupunginjohtajan pluslistaasillä, että manselaisten palvelualttius ja

Tästä se alkoi.Kuva: PekkaPurra

METMINFO-näyttelynavajaisissaesiintyivaskisoittokuntaMansetti.

Harras hetkiaamujunassa.Kuva: PekkaPurra

Mm. kullanhuuhdontaa, postimerkkejä ja korukiviä löytyi messujenerikoisosastolla toisessa kerroksessa.



koulutuksen uuteen uskoon. Hänen vir-ka-asunsa ja esiintymistapansa olivatkuin suoraan perusinsinöörin sisäohje-säännöstä. Eniten suosiota hän keräsikommentillaan ”Miksette panosta tosis-sanne johtamiskoulutukseen, siten pää-sisitte konsulteista eroon”.

Mielenkiintoinen ja ajatuksia herättäväiltapäivä. Kuten seminaariin osallistunutvuorimies totesi: ”Opittiin sekä syväjoh-tamista että -kuulemista”.

Jää suli

Käytännön esimerkki siitä, että johtamis-tyyli on Suomessa muuttunut, saatiin joillan Ice breaking partyssa. Kaukana ol-laan Wällärin ajoista. Pep talk’issaanpääsihteeri kehui ja kiitti tilaisuuden ra-hoittajia ja kehotti kaikkia joukolla jäätäsärkemään.

Ice breaking tehosi. Yöllä hotellissa oli

ystävällisyys hakkaavat kirkkaasti senmihin pääkaupunkiseudulla on totuttu.

Johtajuuden taikaa

”Johtamisen eri näkökulmat” oli messu-jen yhteydessä järjestetyn seminaarinteemana. Professori Arja Ropo kävi esi-telmässään ”Jaettu johtajuus” itsensäkanssa mielenkiintoisen arvokeskuste-lun, joka osoitti, että johtajuus on tänäpäivänä läsnäoloa eikä niskaan hengit-tämistä.

Saman sanoman eri paketissa esittipuolustusvoimien oma Martin Luther,majuri, kasvatustieteen tohtori Vesa Nis-sinen, joka on asettanut intin johtamis-

helppo kuvitella olevansa autolautassaSuomen ja Ruotsin välillä.

Uusia alku

Perjantaiaamu valkeni kuitenkin ihailta-van aurinkoisena ja kirkkaana. Yhdistyk-sen 59. vuosikokous vietiin Pertti Vouti-laisen johdolla läpi vajaassa puolessatunnissa. Kokouksen päätteeksi PerttiVoutilainen muistutti isälliseen tapaansakollegoitaan elämän realiteeteista: ”Tä-nään on muuten kulunut tasan 70 vuottakieltolain päättymisestä”.

Palkintojenjakotilaisuudesta jäi par-haiten mieleen veteraanien M & M innos-tus siitä, että toisen nuoren jäsenen sti-pendin saajan, tykistön alikersantti ElinaOleniuksen meriitteihin kuului toimimi-nen AUK:n oppilaskunnan isäntänä. Si-viilissä Elina opiskelee prosessimetallur-giaa Oulussa.

Pääsihteerikomentosillallaan.

Vuoripeikotlihapatojenääressä.



Mistä tulevaisuudenvuorimiehet?

Päivän luento-osuudessa nousivat esillealan polttavimmat kysymykset. Mistä jamiten rekrytoida ja kouluttaa uusia voi-mia kovaa vauhtia väistyvän sukupolventilalle.

Rupeama päättyi TT:n toimitusjohtajaJohannes Koroman ja Teknillisen Kor-keakoulun rehtorin Paavo Urosen väli-seen mielipidepallotteluun, joka uhkasimennä tie break’iin saakka. Koroman

saavuttanut kuulijakunta antoi vaietenmennä ohi, koski DI-kunnan yhä kasva-vaa miespulaa. Kun uusia insinöörejä eiehditä ajoissa kouluttaa Koroman loogi-nen kehotus yrityksille oli, että älkääpäästäkö konkareita eläkkeelle. Sen si-jaan hänen ajatuksensa, että teknologia-valistustyössä kannattaa ottaa opettajaterikoiskäsittelyyn, keräsi hyväksyviäpäänliikkeitä.

Johannes Koroma kohenteli myösvuorimiesten itsetuntoa ilmoittamalla ai-keistaan osallistua vaimonsa kanssatäysipainoisesti Vuorimiespäivien ohjel-maan kuultuaan paljon kerrottavan päi-vistä ja niihin liittyvistä rituaaleista.

Iltapäivällä jaostot menivät sitten sa-moissa aiheissa itseensä. Me vierailim-me geologien luona, jotka visioivat geo-logien ja geofyysikoiden koulutusta jatyömahdollisuuksia Suomessa vuonna2010. Turun yliopiston professori KristerSundblad kuvaili minkälaisiin muutoksiingeologien on työympäristössään syytävarautua, kun taas professorit MarkkuPeltoniemi Otaniemestä ja Sven-ErikHjelt Oulusta yhdessä pohtivat mitensaada geofysiikka ja geologia säilymäänitsenäisinä oppiaineina. Vuoriteollisuus-lehti palaa aiheeseen seuraavassa nu-merossa. r

syöttö, ehdotus, että korkeakoulut voisi-vat pitää ovensa auki kolmannen luku-kauden merkeissä kesäisin, sai katso-mossa istuvat professorit liikehtimäänhermostuneesti. Oma mies palautti kui-tenkin komeasti suoraan volley’sta, ettäyritykset tarjoavat opiskelijoille mahdolli-suuksia työharjoitteluun ainoastaan ke-säisin ja että kesällä tehdään korkeakou-luissa labratöitä.

Toinen ässä, jonka jo mukavan iän

Tamperelaistenmustaa kultaa.

Sama kaiku onaskelten...

Vuorimiestenhillittyäeleganssia.

r

r

r



Ennätysbailut

Päivän päätteeksi saavutettiin sitten pää-sihteerin laskujen mukaan illallistanssi-aisten all-time high. Mutu-vertailun poh-jalta ennätys ei koskenut pelkästäänosanottajamäärää. Juhlaluola Pyynikin-ukon kotikonnuilla oli valoisa ja viihtyisä.Puolet juhlaväestä saattoi muitten anti-mien lisäksi nauttia upeasta näköalastaPyhäjärvelle, jossa kevätkalastus oli täy-dessä käynnissä.

Iltajuhlassa Kari Heiskanen debytoiyhdistyksen puheenjohtajana toivotta-malla juhlijat tervetulleiksi. EdeltäjäänsäJuho Mäkistä hän kiitti merkittävästä uu-distustyöstä, jonka yhtenä tuloksena 59.vuosikokouksen pitopaikaksi valittiinTampere. Toiset kiitokset menivät MattiHeiniölle ja Sandvik Tamrockille.

Illan isäntä olikin siirtänyt vuoria, jottailta onnistuisi.

Matti Heiniö kertoi olevansa ylpeä jatyytyväinen siitä, että isännän tehtävät

olivat langenneet Tampereelle ja SandvikTamrockille, kun kokous ensimmäistäkertaa järjestettiin Helsingin ulkopuolelle.Hän arveli että 58 vuodessa joku saattaajo kuvioihin kyllästyä.

Tampereella Tamrockin jälki näkyyvähän joka puolella. Puheessaan MattiHeiniö kehotti juhlaväkeä tutustumaanalakerran kallioon louhittuun yökerhoon.

Ammattilaiset asialla

Illan juontaja Riitta Väisänen keräsi jo ver-ryttelyssä pisteitä käskemällä liian innok-kaat snapsilaulajat pihalle harjoittele-maan. Uutisankkurit Hönttä & Toipparitoivat tilaisuuteen paikallisväriä tuutin

Scandic Hotel Rosendahlin lobbyssä olitunnelmaa ennen pöytiin siirtymistä.Vasemmalla: Yhdistyksen uusi puheenjohta-ja, Kari Heiskanen, toivotti vieraattervetulleiksi.

Tunnelma oli tiivis viihtyisässäsalissa.



täydeltä. Isännät pelasivat kuitenkin var-man päälle tarjoamalla vuorimiehille ta-kuuvarmaa silmänlummetta.

Lauantain tapahtumista meillä ei oleomaa dokumentointia, niitä koskevatkommentit perustuvat kokonaan oletta-muksiin ja satunnaisiin uutisvuotoihin.Ulkopuolisena vuorimiesten triathloniaseuranneena ei voi olla ihmettelemättämistä aineesta vuorimies on raken-nettu!�

Illan isäntäpari Tiina Harjunpää (vas) jaMatti Heiniö yhdessä Teuvo ja ElliJurvansuun kanssa.

KaksikertaaRiittaVäisästä.

Tapparan miehiä,Hönttä & Toippari

Lauantain lounaalla esiintyi Rettuända Spritwilliga Brandkår: Jussi Sipilä, MikkoHeikkinen, Seppo Turunen, Jukka Backman, Markku Pietinen ja Pekka Purra.

Paluujunassa paikkalipuista ei ollut väliä.Kuvat: Pekka Purra.


Pohjois-Eurooppa onhaastava ja monipuolinenmarkkina-alue

Jalometallimarkkinoiden vilkastuminen on käynnistämässäSuomen kaivosteollisuudessa uuden aikakauden. Pohjois-Suomessa tutkitaan jo useita kulta- ja platinaesiintymiä.Pohjois-Suomen kallioissa uinuvat platinametalleja sisältä-vät malmivarannot kiinnostavat sekä ulko- että kotimaisiakaivosyhtiöitä. Platinaryhmän metallien isäntäkiviä,kerrosintruusioita, on Pohjois-Suomessa useita. Tärkeim-mät ja pisimmälle tutkitut sijaitsevat Kemistä koilliseen jaRanuan pohjoisosissa. ”Suomen kaivoksien hyvältä näyttä-vä tulevaisuus tietää hyvää myös laitetoimittajalle”, kertooaluejohtaja Matti Heiniö Sandvik Tamrockista.

”Toimimme aktiivisesti Vuorimies- jaKaivannaisteollisuusyhdistyksissä.Tavoitteena on alan koulutuksen jatunnetuksi tekemisen parantaminen”,kertoo Sandvik Tamrockin aluejohtajaMatti Heiniö (kuva: Tanja Mikkola)

Pohjois-Eurooppa on kolmanneksi suu-rin Sandvik Tamrockin kahdestatoistamarkkina-alueesta. Alueen myyntivolyy-mi on noin 80 miljoonaa euroa. Pohjois-Euroopan alueeseen kuuluvat Suomi,Ruotsi, Norja, Tanska, Islanti, Englanti,Irlanti ja Puola. Suomi, Ruotsi, Norja te-kevät volyymista yhtä suuren osuudenja loput maat yhdessä muodostavat nel-jännen samankokoisen ryhmän. Suo-

Teksti: Tiina Harjunpää, Sandvik Tamrock Corp. Kuvat: Sandvik Tamrock

AXERA T11 -maanalainen jumbo

naishenkilömäärästä Pohjois-Euroopanalueen myyntiorganisaatioon kuuluu165 henkeä.

Pohjois-Euroopan maat poikkeavattoisistaan markkinoina hyvinkin paljon.Irlanti ja Puola ovat selkeästi kaivosmai-ta. Suomessa ja Ruotsissa on sekä kai-voksia että urakointia ja Norjassa pää-asiassa vain urakointia. Suomi toimiieräänlaisena edelläkävijänä ja koemark-kina-alueena. Tämä johtuu suomalais-ten asiakkaiden teknillisestä valveutu-neisuudesta ja halukkuudesta hyväksyäuusia ratkaisuja. Myös kovien kivien javaikeiden ilmasto-olosuhteiden asetta-mat vaatimukset tekevät Suomesta otol-lisen ”testi-alueen”.

Aluejohtaja Matti Heiniön mukaanPohjois-Euroopan alueen kehittämistoi-menpiteet liittyvät huoltoon:

”Huolto muodostaa tällä hetkellä liike-vaihdostamme 40 prosenttia ja on voi-makkaasti kasvava osa-alue.”

Haasteelliset markkinat vaativattuotekehitys panostusta

Tuotekehittely on tärkeässä asemassa jaasiakkaiden toiveet sekä kommentithuomioidaan uusien laitteiden suunnit-

messa Sandvik Tamrockin palvelukses-sa työskentelee 1 200 henkeä ja liike-vaihto on 400 miljoonaa euroa. Koko-

r


telussa. Viime vuosina koneet ovat ke-hittyneet entistä käyttäjäystävällisem-miksi ja automaatio on lisääntynyt. Pa-nostamme tuotekehitykseen ja tutki-mukseen kaivos- ja urakointiteollisuu-den aloilla. Jatkuvalla tuotekehitysyh-teistyöllä kansainvälisten asiakkaidenkanssa on suuri merkitys yhtiön menes-tyksessä”, Heiniö sanoo.

Pitkän tutkimus- ja kehitysohjelmantuloksena jokin aika sitten markkinoilleesiteltiin maailman ensimmäinen kai-vosautomaatiojärjestelmä: AutoMine®.Vuosikymmenen kestäneen automaa-tiotyön tuloksena syntynyt AutoMine®tarjoaa huomattavia kustannus- ja tur-vallisuusetuja yhtiöille, jotka suunnittele-vat tai jo harjoittavat laajamittaistamaanalaista kaivostoimintaa. Kaivosau-tomaatioon on panostettu pohjoismais-ten kaivosyhtiöiden, LKAB:n ja Outo-kummun yhteistyöprojektien lisäksi ka-nadalaisen kaivosyhtiö INCO:n koordi-noimassa projektissa.

”Urakointipuolella ainutlaatuinen neli-puominen tietokoneohjattu tunnelinpo-rauslaite on osoitus hyvästä yhteistyöstäasiakkaan kanssa. Sandvik Tamrock onsuunnitellut laitteen yhteistyössä Raken-nus Oy Lemminkäisen kanssa. Kenellä-kään Tamrockin kilpailijoista ei ole vas-taavaa laitetta. Tamrock AXERA T12 –tunnelintekojumbo mahdollistaa jopakaksinkertaisen poraustehon normaaliinporaukseen verrattuna, mikä puoles-taan on huomattava kilpailuetu urakka-

kilpailuissa”, Heiniö selvittää asiakasyh-teistyön tuloksia.

Tuotevalikoimaa laajennettiinmurskausliiketoimintaan

Syyskuussa 2001 Sandvik osti SvedalaIndustrin murskaimia, seuloja, ja syötti-miä sekä liikuteltavia murskaus- ja seu-

lonta-asemia valmistavat tuotantoyksi-köt Ruotsista ja Ranskasta. Toiminnotsisältävät kaivos- ja urakointiteollisuu-den tuotteita - murskaimia, seuloja, jasyöttimiä sekä liikuteltavia murskaus- jaseulonta-asemia. Yritysostoon kuuluivatmyös Svedala Industrin tuotantoyksikötRuotsin Svedalassa ja Arbråssa sekäChaunyssa, Ranskassa.

Laitekokoonpanoa Sandvik Tamrockin Tampereen tehtaalla.

HuoltoaGhanassa.


Sandvik Mining and Construction (SMC)on yksi Sandvik-ryhmän kolmesta liiketoi-minta-alueesta. SMC tarjoaa laajan tuote-valikoiman laitteita kaivoksiin ja rakentami-seen liittyvään kallion ja mineraalien lou-hintaan, murskaukseen ja seulontaan.SMC:n liikevaihto vuonna 2001 oli reilut1450 miljoonaa euroa (8,6 miljardia mark-kaa). Henkilöstöä liiketoiminta-alueen pal-veluksessa maailmanlaajuisesti on 8000.

Sandvik Tamrock on Sandvik Miningand Construction -alueen suurin liiketoi-mintasektori.

Sandvik Mining and ConstructionSuomessa

Sandvik Tamrock Oy:n Pohjois-EuroopanMarkkina-alue on vastuussa Sandvik Mi-ning and Construction liiketoiminnoistaSuomessa. Valikoimiin kuuluvat läheskaikki SMC:n tunnetut tuotemerkit. Poikke-uksena on Sandvik Materials Handling,joka hoitaa Suomen myynnin ja huollonHollolan tehtaalta käsin.

Sandvik Tamrock toimittaa koneita jalaitteita maanalaiseen ja -päälliseen pora-ukseen, louhintaan, rikotukseen, rakentei-den purkamiseen sekä louheen siirtoon.Tuotetarjontaan kuuluvat myös huoltoliike-toiminta sekä porakalusto. Sandvik Tam-rockilla on Suomessa kolme tuotetehdas-ta. Turussa valmistetaan TORO-lastaus- jakuljetuslaitteita sekä Brøyt-pistokauhallisiakaivinkoneita. Lahden tehdas tekee Ram-mer-merkkisiä hydraulivasaroita ja leikku-rimurskaimia. Tamrock-tuotemerkillä val-mistetaan Tampereen tehtaalla maanpääl-lisiä avolouhintalaitteita, tunnelinporaus-laitteita, tuotantoporauslaitteita sekä pulti-tuslaitteita. Tämän lisäksi Ranskassa Lyo-nin tehtaalla tuotetaan kevyempiä poraus-laitteita maanalaiseen kaivoskäyttöön.Sandvik Tamrockin Kanadan tehdas sijait-see Burlingtonissa. Siellä tuotetaan EJC-lastaus- ja kuljetuslaiteita. Ruotsissa sijait-sevassa tehtaassa tehdään Sandvik-merk-kinen porakalusto.

Voest-Alpine Eimco sisältää hiilen japehmeiden mineraalien louhintalaiteliike-toiminnat. VAE valmistaa laitteita mekaani-sen kivenirrotukseen.

lainen Beltreco (2000), itävaltalainen BPI(2000) ja Svedalan osista muodostettu lii-ketoimintasektori Sandvik Rock Proces-sing syyskuussa 2001.

Sandvik on vuonna 1862 perustettu kor-keateknologian materiaalitekniikkakonser-ni, joka on yksi Ruotsin suurimmista vienti-yrityksistä. Sandvikilla on 300 tytäryhtiötä130 maassa ja konsernin vuosiliikevaihtoon n. 28 miljardia markkaa ja henkilöstönmäärä 34 000.

Sandvik on maailman johtava kovame-tallityökalujen valmistaja. Sen tuotteisiinkuuluvat metallinleikkauksessa tarvittavattyökalut, kallioporat ja kovametallit. Sand-vik on myös johtava putkien, langan, ruos-tumattoman teräksen ja erikoismateriaali-en, lämpöä johtavien metallien, pikateräk-sen, sahojen ja muiden käsityökalujensekä kuljetus- ja prosessijärjestelmienvalmistaja.�

Driltech Mission käsittää Driltechinkiertoporauslaiteliiketoiminnan. Siihen kuu-luu myös vastuu uppoporakonekaluistostaja Drillmaster-kaivonporauslaitteista.

Sandvik Materials Handling toimittaakuljetinkomponentteja, huoltopalvelua jamateriaalinkäsittelyjärjestelmiä.

Sandvik Rock Processing valmistaamurskaimia, seuloja, ja syöttimiä sekä liik-kuteltavia murskaus- ja seulonta-asemiakaivos- ja urakointiteollisuudelle. Tämä lii-ketoiminta ja tuotteet ovat alunperin Sve-dalalta ja hankittiin SMC:lle Metson ja Sve-dalan fuusion seurauksena.

Vuoden 1997 lopulla ruotsalainen Sand-vik-konserni osti enemmistön Tamrockinosakkeista. Silloinen Tamrock Oy ja Sand-vik Rock Tools yhdistettiin Sandvik Miningand Construction-liiketoiminta-alueeksi.SMC on kasvanut yritysostojen myötä ny-kyiseen kokoonsa. Viimeisimmät yritysos-tot ovat norjalainen Broyt (1999), australia-

”Viime syksy merkitsi meille astumistauudelle toimialueelle, kiven murskauk-seen. Ala ei ole tuntematon meille, on-han se luonnollinen jatke poraukselle jarikotukselle. Lisäksi olemme jo tehneetyhteistyötä useiden kivenmurskausalal-la toimivien asiakkaiden kanssa”, MattiHeiniö kertoo uudesta aluevaltauksesta.

Tuotteet täydentävät hyvin SandvikMining and Constructionin tarjontaa.Yritysoston jälkeen SMC voi tarjota asi-akkaille poraus-, lastaus- ja kuljetuska-luston lisäksi huoltoa ja palveluita murs-kaukseen sekä seulontaan kaivos- jalouhintateollisuudelle.

”Yrityskauppa merkitsee Sandvikillemaailmanlaajuisesti reilun 150 miljoo-nan euron liikevaihdon lisäksi 900 työn-tekijän siirtymistä palvelukseemme.Suomessa joukkoomme liittyi 10 entistäsvedalalaista, jotka ovat kotiutuneetVantaan konttoriimme. Masalan korjaa-

mo jatkaa toimintaansa entiseen tapaanja tuttu huoltohenkilöstö löytyy edelleensieltä. Uutta toimialaa kutsumme Sand-vik Rock Processingiksi,” Heiniö selvit-tää yritysoston vaikutuksista.

Yritysoston kautta Sandvik sai omis-tukseensa luotettavia ja hyvin tunnettujamurskaimia, kuten Hydrocone, Euroco-ne, Jawmaster ja Impactmaster. Tuote-kehitykseen panostetaan asiakkaidenedun hyväksi. Tuotekehityksen panos-tuksista saavat nauttia asiakkaat jatkos-sa myös murskaimien, seulojen ja syöt-timien alueella.

Suuri kaivosinsinöörientyöllistäjä

Sandvik Tamrock on Outokummun jäl-keen suurin kaivosinsinöörien työllistä-jä. Aktiivinen toiminta Vuorimiesyhdis-tyksessä takaa kontaktipinnan alan insi-

nöörien keskuudessa.”Toimimme aktiivisesti Vuorimies- ja

Kaivannaisteollisuusyhdistyksissä. Ta-voitteena on alan koulutuksen ja tunne-tuksi tekemisen parantaminen”, Heiniöselvittää.

Vuorimies- ja Kaivannaisteollisuusyh-distys toimivat tärkeänä asiantuntijaeli-menä lainsäädäntötyössä ja normistonluomisessa.

”Asiakkaiden kanssa yhteistyössätehtävä tuotekehitys takaa alan kehityk-sen kärjessä pysymisen. Osallistumallaaktiivisesti yhdistystoimintaan, voimmeolla mukana vaikuttamassa myös alankehitykseen normiston ja lainsäädän-nön osalta.”

”VMY on henkilöyhdistyksenä tärkeäverkosto ja kontaktien luoja alan asian-tuntijoiden keskuudessa”, Heiniölisää.�

Sandvik Mining and constructionliiketoiminta-alue

RANGER - maanpäällinen porausvaunu


TEKNOLOGIA ON INSINÖÖRIENMIELIAIHE, TULOS SAATTAA JOSKUS

UNOHTUA JA AIKATAULUT VENYVÄT...

YRITYSTOIMINNASSATALOUDELLISEN AJATTELUN

OSAAMINEN JATULOKSENTEKOTAITO

OVAT VÄLTTÄMÄTTÖMIÄ TYÖKALUJA

ONKO YRITYKSENNETUOTEKEHITYKSEN, MARKKINOINNIN,

VALMISTUKSEN JA LOGISTIIKANTEKNIIKKATAITUREIDEN

TALOUDELLINEN OSAAMINENAJAN TASALLA ?

Avainlaskelmat Oy:n taloudellisen ajattelun koulutus on käytännönläheistä,asiakkaan liiketoiminnan lukuihin ja prosesseihin rakentuvaa. Olemme palvelleet

erityisesti metalliteollisuutta, metsäteollisuutta, elektroniikkateollisuutta sekä suuriamaahantuonti- ja tukkuorganisaatioita jo yli 20 vuotta !

AVAINLASKELMAT OYKuriiritie 14 01510 VANTAA puh. 09-2705 311 http://www.avainlaskelmat.fi

49

Vuoriteollisuus Bergshanteringen 2/2002

F o U

T & KR & D

Marja Riekkola-Vanhanen - CV

JohdantoZaldivarin kuparikaivos tuottaa katodikuparia kasaliuotuksen,uuton ja elektrolyyttisen talteenoton (electrowinning) avulla. Na-tunen et al. /1/ ovat kuvanneet alkuperäisen projektin yksityis-kohtaisesti. Kaivoksen omistivat alunperin Placer Dome Inc. jaOutokumpu Copper Resources B.V. puoliksi. Joulukuussa 1999Outokumpu myi osuutensa Placer Domelle.

Zaldivarin kupariesiintymä sijaitsee Pohjois-Chilessä Ataca-man autiomaassa, noin 175 km koilliseen Antofagastasta 3300metriä meren pinnan yläpuolella. Taivas on kirkas, ilman suhteel-linen kosteus hyvin pieni eikä sateen riskiä juuri ole. Lämpötilat

vaihtelevat talven –100C:sta kesän 250C:een. Yöt ovat yleensäaina kylmiä.

Kupariesiintymässä on sekä oksidisia että sulfidisia kupari-malmeja. Pääosa kuparista esiintyy kuparioksideista ja sekundaa-risista kuparisulfideista koostuvassa kerroksessa, joka peittää pi-toisuudeltaan alempaa primaaria sulfidimalmia. Taloudellisestitärkeimmät mineraalit ovat sekundaariset sulfidit (kalkosiitti, ko-velliitti ja digeniitti) ja oksidit (brokantiitti ja krysokolla).

Alueelta on löydetty lisää malmivaroja. Vuosien 2000/2001vaihteessa kasaliuotukseen soveltuvat malmivarat olivat 410.5Mt, jossa kokonaiskupari oli 0.823 % ja happoliukoinen kupari0.268 % ja happoliukoisen kuparin suhde kokonaiskupariin0.326. Huonompilaatuisen läjäliuotukseen (dump leaching) so-veltuvan malmin määrä oli 446.5 Mt, jossa kokonaiskupari oli0.331 % ja happoliukoinen kupari 0.108 %.

Kasaliuotuksen periaateKuparin kasaliuotuksen prosessikaavio on esitetty kuvassa 1.Kupari louhitaan kaivoksesta ja murskataan. Tämän jälkeen kas-alle menevä aines yleensä agglomeroidaan rummussa, jolloin sii-hen lisätään vähän vettä ja rikkihappoa, jotta hienoimmat partik-kelit tarttuisivat karkeampien pinnalle ja jotta samalla pinta al-kaisi sulfatoitua. Malmi kasataan ja sitä aletaan kastella pinnaltalaimealla rikkihappoliuoksella. Kasan läpi tullut liuos kerätäänojia tai putkistoja pitkin keräilyaltaaseen, josta se johdetaan ku-parin uuttoon ja elektrolyyttiseen talteenottoon. Kupari saadaanprosessista ulos puhtaana katodikuparina. Uuton avulla puhdis-tettu liuos (raffinaatti) johdetaan raffinaattialtaaseen ja sen pHsäädetään rikkihapolla pH-alueelle 1 –2.5. Tämä liuos johdetaankasalle sen kasteluun.

Oksidisen kuparimalmin liukenemisaika kasalla on kahdenkolmen kuukauden suuruusluokkaa. Sulfidinen kuparimalmi eiliukene pelkästään rikkihapolla, vaan mukaan tarvitaan baktee-reita antamaan lisää liuotusvoimaa. Nämä bakteerit kasvavat pH-alueella 1 – 3, saavat energiansa rautaa tai epäorgaanisia rikkiyh-disteitä hapettamalla ja saavat kasvuun tarvitsemansa hiilen il-man hiilidioksidista. Näitä mieluimmin 25 – 400C asteessa kasva-via Acidithiobacillus ferrooxidans (ent. Thiobacillus ferrooxi-dans), Acidithiobacillus thiooxidans ja Leptospirillum ferrooxi-

Kuva 1. Perinteisen kuparin kasaliuotuksen virtauskaavio.Figure 1. Flow chart of copper heap leaching.

1961 Ylioppilas, Tyttönormaalilyseo, Helsinki1967 FM, biokemia, Helsingin Yliopisto1974 FL, biokemia, Helsingin yliopisto1966 – 1967 Tutkimuskemisti, Helsingin

kaupungin vesiensuojelu-laboratorio

1967 – 1970 Tutkimusassistentti, Atomi-energianeuvottelukunta, Helsinki

1970 – 1982 Kemisti, Outokumpu Oy, Keskuslaboratorio, Pori1982 – 1989 Laboratoriopäällikkö, Outokumpu Oy, Copper

Products Division1989 – 2001 Tutkimusinsinööri, Outokumpu Research Oy, Pori2001 – Erikoistutkija – biohydrometallurgia, Outokumpu

Research Oy

Sulfidimalmien

bioliuotus

Zaldivarissa

Marja Riekkola-Vanhanen, erikoistutkija - biohydro-metallurgia, Outokumpu Research Oy

r

Vuoriteollisuus - Bergshanteringen 2/2002

T & KT & K

50

dans bakteereita esiintyy runsain määrin sulfidimalmeja sisältä-vissä paikoissa. Kalkosiitin ja kovelliitin liukenemiseen kasallamenee 300 – 500 vuorokautta. Kalkopyriitin bioliuotus kasalla eionnistu näiden bakteerien avulla.

Zaldivarin prosessissa ei ole rumpuagglomerointia, koska ter-tiäärimurskaus tehdään märkänä.

MurskausMurskauksen tarkoituksena on saada aikaan tasakokoista murs-ketta, joka saadaan helposti pysymään kasalla siten, että liuoskulkee kasan läpi mahdollisimman tasaisesti.

Malmi louhitaan avolouhoksesta, josta jättiläissuuret kuor-ma-autot kuljettavat sen murskaamoon. Primaarimurskauksenjälkeen palakoko on 95 % alle 200 mm ja sekundaarimurs-kauksen jälkeen 100 % alle 100 mm. Sekundaari- ja tertiääri-murskauksen jälkeen on nykyään esiseulontavaihe.

Esiseulonnan avulla liuotuksen syötteen D80 arvo on 11,5mm. Esiseulonta tehdään kuivana, joten noin 40 % primaari-murskauksen tuotteesta saadaan ohittamaan märkämurskaimetja siten kuivana happolisäyskohtaan. Loput murskasta tulee ha-pon lisäykseen ja kasalle jatkomurskauksen kautta, jolloin senkosteus on 11 - 14 %.

KasausMalmimurske kuljetetaan hihnakuljettimilla dynaamiselle liuo-tusalustalle. Tämä alusta on tasoitettu, peitetty HDPE muovilla jasille on rakennettu liuoksen keräily- ja ilmastusputkistot. Alustalaskee noin 5 % kulmassa pääkeräilyputkeen. Alustan koko on670 m x 2200 m, yhteensä 147 hehtaaria. 670 m pitkä Rahcokasaaja rakentaa yhdeksän metriä korkeaa kasaa sen päältä ede-ten viitisen metriä vuorokaudessa. Liuotuksen hallinnan kannal-ta yhtenä kasana käsitellään 20 metrin sektoria tästä isosta kasas-ta. Sen mitat ovat siten pituus 20 m, leveys 650 m ja korkeus 9 m.

LiuoskiertoKasalta ulos tuleva liuos (PLS) valuu PLS altaaseen, jonka tilavuuson 144 000 m3. Uuton ja elektrolyyttisen talteenoton jälkeenraffinaatti virtaa alempaan raffinaattialtaaseen (108 000 m3),

josta se pumpataan ylempään raffinaattialtaaseen (25 000 m3) jaedelleen kasalle. Laitoksella kiertävä liuosmäärä on 1.2 miljoo-naa kuutiometriä.

UuttoUutto toimii hyvin. Liuosta tulee uuttoon 4800 m3/h ja kupariaekstrahoituu 93 %. PLS:n pitoisuus on keskimäärin 4.1 g/l ja raf-finaatin pitoisuus 0.3 g/l. Orgaanisen reagenssin kulutus on 1.2kg kuparitonnia kohden.

Elektrolyyttinen kuparin talteenottoElectrowinningissä on tehty paljon töitä, jotta virran tiheys onsaatu nostettua arvoon 320 - 325 A/m2. Laitoksen suunnitteluar-vot olivat 125 000 t kuparia/a virrantiheydellä 300 A/m2. Katodi-en laatu on ollut laitoksen tehon nostosta huolimatta hyvä.

BioliuotusBioliuotusprosessia on kehitetty voimakkaasti Zaldivarissa vii-meisten vuosien aikana. Tärkeimmät tehdyt muutokset ovat:

- malmia ei enää jaotella oksidiseen ja sulfidiseen malmiin, vaan kaikki murske ohjataan normaalitilanteessa samalle liu-otusalustalle- rikkihappoa lisätään jo kuljettimen hihnalle, jolloin malmi-agglomeroituu jonkin verran- käytetään dynaamista liuotusalustaa- käytetään kaksivaiheista liuotusta- kasoja ilmastetaan niiden pohjalta käsin- liuokset johdetaan putkistoissa eikä avo-ojissa- kasat peitetään lämpöä eristävällä kalvolla- kiertoliuokset lisätään kasoihin tiputtimien (drip emitters)avulla.Aikaisemmin malmi kasattiin joko oksidi- tai sulfidikasaan

riippuen malmin happoliuokoisen kuparin ja kokonaiskuparinsuhteesta. Jos tämä suhde oli suurempi kuin 0.3, malmi luokitel-tiin oksidimalmiksi ja se kasattiin oksidikasaan. Tällaisen suhde-luvun käytöstä oli seurauksena se, että oksidimalmiksi luokiteltumateriaali sisälsi lähes aina myös merkittäviä määriä sulfideja,jotka jäivät oksidikasan lyhyemmän liuotusajan vuoksi osittain

Kaksivaiheisen liuotuksen IPLS-altaat.Liuosputket kulkevat kuvan keskellä.

The IPLS ponds needed for the two-stageleaching. Solution pipes can be seen in themiddle of the figure.

T & KT & K

51


Ilmastus

Ilmastuksen tarpeellisuus todettiin, kun poranäytteiden avullaanalysoitiin vanhojen kasojen kuparipitoisuuksia. Oksidikasassaliuenneen kuparin määrässä oli viiden prosentin ero kasan pin-nan ja pohjan välillä. Sulfidikasassa pinnalta oli liuennut 69 %kuparista ja pohjalta 35 %. Ilmastetussa koekasassa kuparinsaanti oli sama läpi koko kasan. Laitokselle hankittiin 22 ilmapu-hallinta à 175 kW. Ilmaputket on asennettu kasan alle, ei ihanpohjaan, siten, että rinnakkain olevat putket ovat neljän metrinvälein toisistaan ja putkissa on ilmarei´ät 1,5 metrin välein. Il-mastuksen käyttökulut ovat hyvin pienet.

Liuotussuhde

Liuotussuhteella Zaldivarissa tarkoitetaan kasan läpi men-neen liuoksen määrää kuutiometreissä malmitonnia kohden.Laskelmien mukaan 125000 tonnin kuparituotantoon päästään,kun kasassa kuparista liukenee 72 %. Alkuperäisten suunnitelmi-en mukaan liuosta piti pumpata kasan läpi 2.8 m3/tonni malmia.Kuvassa 2 on esitetty kuparin saanti liuotussuhteen funktiona.Liuotussuhde on jouduttu nostamaan kaksinkertaiseksi arvoon5.6 m3/tonni malmia.

Kaksivaiheinen liuotus

Keväällä1998 siirryttiin kaksivaiheiseen liuotukseen. Tätä vartenkaivettiin kaksi uutta IPLS (intermediate pregnant leaching soluti-on) allasta ja asennettiin liuoskiertoja varten tarvittavat putkistot.

Kaksivaiheinen liuotus toimii siten, että vanhasta lähes lop-puun liuotetusta kasasta (kahdenkymmenen metrin sektorit) tu-levaa liuosta, jonka kuparipitoisuus on enää noin 1,3 g/l , ei joh-detakaan PLS (pregnant leaching solution) altaaseen ja siitä edel-leen uuttoon, vaan IPLS altaaseen, josta se johdetaan kastele-maan uutta juuri kasattua kasaa. Tällöin uuteen kasaan saadaannopeasti siirrettyä vanhan kasan aktiivinen bakteerikanta ja liuos-ta, jossa ferriraudan pitoisuus on korkea. Tämä liuos liuottaa no-peammin happoliukoista kuparia kuin normaalisti kastelussa käy-tetty raffinaatti. Liuos kerätään kasan alta normaalisti talteen jajohdetaan PLS altaaseen ja uuttoon. Seuraava kastelu tehdään jositten uutosta tulevalla raffinaatilla.

Kuva 2. Kuparin saanti Zaldivarin kasaliuotuksessa käytetynliuotussuhteen funktiona.Figure 2. Copper recovery in Zaldivar heap leaching as afunction of the leaching ratio.

Koekasoja. Kuvassa alempana olevat ohuetputket kuljettavat ilmaa kasan alle ja päälläolevat putket tuovat paksuun putkeenkasalta tulevaa liuosta kuljetettavaksikuparin talteenottoon.

Test heaps. The tubes underneath transportair to the bottom of the heap and the tubesabove collect the PLS coming from the heapto conduct it to SX-EW.

liukenematta. Nyt tästä määrittelystä on luovuttu, ja kaikki mal-mi kasataan samaan kasaan dynaamiselle liuotusalustalle kasaa-jan avulla. Kasan korkeus yritetään pitää 9 metrinä.

Kasalle menevään malmivirtaan lisätään kuljettimella 4 - 6 kgrikkihappoa malmitonnia kohden. Lisättävän hapon määrä las-ketaan happoliuokoisen kuparin pitoisuuden avulla. Saadut ko-kemukset hapon lisäämisestä tällä tavalla ovat olleet hyviä. Kos-tutettu materiaali pääsee jonkin verran agglomeroitumaan en-nen kasalle tuloaan.

Kastelu

Kasteluputkistot on asennettu verkon muotoon, jonka silmäkokoon 70 x 80 cm. Kastelunopeus on 10 l/h/m2. Kastelu tehdään ti-puttimien (drip emitters) avulla, jolloin liuoksen haihtuminenkasalta saadaan pidettyä pienenä.

Liuotusta jatketaan, kunnes kasan läpi on pantu 5,6 m3 liuos-ta malmitonnia kohden. Tähän kuluu keskimäärin 500 vuoro-kautta. Liuos pysyy kasassa noin 48 tuntia, koska tertiäärimurs-kauksen esiseulonnan ansiosta kasalle tulee entistä enemmänhienoa ainesta. Tämä on merkittävä parannus aikaisempaan ti-lanteeseen, jolloin liuos pysyi kasassa vain noin 5 tuntia. r


T & KT & K

52

Kuva 4. Kasoista ulostulevan liuoksen (PLS) keskilämpötilat vuosina1996 – 2000.Figure 4. PLS temperatures during the years 1996 – 2000.

Dynaamisen liuotusalustan käyttö

Dynaamisen liuotusalustan käyttöön päätettiin siirtyä lähinnäkustannussyistä. Jos kasaa olisi kasvatettu alkuperäisten suunni-telmien mukaan jatkuvilla nostoilla aina ylöspäin, pumppauskus-tannukset olisivat nousseet jatkuvasti. Käytettävissä olevan maa-alueen niukkuus taas estää jatkuvasti uudelle alustalle tehtävienkasojen tekemisen. Lisäksi vanhojen kasojen kairaukset osoitti-vat, että osa kuparista jää liukenematta ja että osa siitä on mah-dollista ottaa talteen. Taloudelliset laskelmat osoittavat, että jäl-jellä olevan toiminnan aikana dynaamisen alustan käyttö tulee

Bakteerit määräävät happamuuden

Kasojen kasteluun käytettävän raffinaatin pH-arvo on valittavahuolellisesti. Sen on oltava niin korkea, että epäpuhtauksia, ku-ten alumiini, magnesium, sulfaatti ja kloridi, liukenee mahdolli-simman vähän ja samalla niin matala, että bioliuotus pysyy aktii-visena. Zaldivarin kasaliuotuksen alkuvaiheessa kasaa kasteltiinensin väkevämmällä happoliuoksella. Tämän seurauksena kasal-ta tulevan liuoksen (PLS) pH oli ensimmäisen puolentoista vuo-den aikana alueella 1.6 – 1.8. Tällöin liuoksen epäpuhtauksienpitoisuudet kasvoivat. Vuoden 1997 lopulla muutettiin tapaa li-sätä happoa ja pH saatiin asettumaan arvoon 2.4. Pian huomat-tiin, että tässä pH-arvossa ferrirauta alkoi saostua ja bakteerienaktiivisuus pienentyä. Vuodesta 2000 alkaen liuoksen pH on pi-detty arvossa 2.1, jossa rauta ei vielä saostu, mutta epäpuhtauk-sien liukeneminen on hallinnassa.

Kasojen peittäminen lämpöhäviöidenestämiseksi

Kaikki vanhat sulfidikasat on peitetty avaruusteknologiassa kehi-tetyllä Filmtherm materiaalilla. Uusi dynaamiselle liuotusalustal-le rakennettu kasa on myös peitetty. Käytettävä kalvo on kallista,sen hinta on suuruusluokkaa 0,40 USD/m2. Kulut saadaan kui-tenkin katettua, kun kuparin saanti nousee 0,2 prosenttiyksiköllä72 prosentista 72,2 prosenttiin.

PLS:n keskilämpötilat vuosien 1996 – 2000 aikana on esitettykuvassa 4 /5/. Kolmen viimeisen kuvassa esitetyn vuoden aikanaliuoksen keskilämpötila on noussut 70C. Näitä lukuja tarkastelta-essa on syytä muistaa, että bakteerien aktiivisuus kaksinkertais-tuu, kun lämpötila nousee 60C (6). Kasaliuotuksessa käytettävätmesofiiliset bakteerit kestävät kuitenkin vain korkeintaan 40 -450C lämpötilaa.

Kuva 3. Isoja epäpuhtauspitoisuuksia kestävän bakteerikannankehittäminen /4/.Figure 3. Results of the tests made to adapt bacteria to toleratetoxic concentrations of inhibiting ions /4/.

Zaldivarin bakteerit

Zaldivarin kiertoliuokset sisältävät suuria pitoisuuksia useita sel-laisia ioneja, joiden kirjallisuuden mukaan tiedetään inhiboivanbakteerien aktiivisuutta. Taulukkoon 1 on kerätty sellaiset pitoi-suudet, jotka inhiboivat selvästi Acidithiobacillus ferrooxidansinkasvua /6/ ja Zaldivarista mitatut pitoisuudet. Myös Zaldivarinulkopuolisissa laboratorioissa /2,3/ tehdyt tutkimukset osoittivat,että raffinaatin sisältämät ionit inhiboivat bakteereiden kasvua.

Taulukko 1. Acidithiobacillus ferrooxidansin inhibiittoreidenpitoisuuksia.Table 1. Typical levels of inhibitors reported for Acidithiobacillusferrooxidans and corresponding concentrations measured fromZaldivar.

Ensimmäiset laboratoriossa tehdyt kokeet osoittivat, ettäbakteerit kasvoivat kiertoliuoksissa huonosti, vaikka niitä laimen-nettiin vedellä. Noin 70 % raffinaattia vesiliuoksessa esti baktee-rien kasvun kokonaan. Zaldivarin laboratoriossa aloitettiin bak-teerien sopeutusohjelma /4/. Intensiivisen työjakson jälkeen saa-tiin kehitettyä bakteerikanta, joka liuottaa aktiivisesti kuparia ka-saliuotusprosessin kiertoliuoksissa.

Kuvassa 3 on esitetty tuloksia tehdyistä kokeista. Redox-po-tentiaali kuvastaa bakteerien aktiivisuutta. Mitä suurempi se on,sitä aktiivisemmin bakteerit hapettavat rautaa. Koesarjan alussa,ensimmäisessä kasvatuksessa 50 % raffinaattiliuoksen bakteerittarvitsivat 48 tuntia , jotta redox-potentiaali nousi yli 700 mV vsSCE. Kun samoja bakteereita oli sopeutettu jo viisi kertaa ainaväkevämpiin liuoksiin, ne saavuttivat pelkässä raffinaatissa jo 24tunnissa saman aktiivisuuden.

T & KT & K

53


Taulukko 2. Zaldivarin katodikuparin tuotantokustannuksetTable 2. Production of cathode copper in Zaldivar and its cashcosts.

KIRJALLISUUSVIITTEET

1. Natunen, H., Arias, H., Guash, D., Mallory, J. ja Saarenpää,T.Copper Heap Leaching – Solvent Extraction – ElectrowinningProcess at the Zaldivar Mine. In: Proceedings of Copper 95International Conference, Vol. III, Eds. Cooper, W.C., Dreisin-ger, D.B., Dutrizac, J.E., Hein, H. and Ugarte, G. The Metallur-gical Society of CIM, 1995, 757 – 772.

2. Riekkola-Vanhanen, M. Inhibition of Bioactivity. Report97158-ORC-T, 1997, Outokumpu.

3. Hackl, R. Effect of Solution Contaminants on BacterialLeaching of Copper Sulphide Ores at Zaldivar. Report May 27,1998, University of British Columbia.

4. Garcia, C., Binvignat, J., Roco, J. ja Campos, J. BacterialActivity in Heap Leaching Using Solutions Containing VeryHigh Level of Contaminants, Proceedings Randol at Vancouver,British Columbia, November 1998.

5. Garcia, C., Arias, H., Campos, J., Gonzales, S., Mallory, J.,Merino, G., Roco, J., San Martin, O. ja Whittaker, J. DesignModifications at Zaldivar to Reach Plant capacity Production. In:Proceedings of Copper 99-Cobre 99 International Conference, Vol.IV, Eds. Young, S.K., Dreisinger, D.B., Hackl, R.P. and Dixon,D.G.. The Minerals, Metals & Materials Society, 1999, 27– 40.

6. Rusin, P., Cassels, J., Quintana, R., Arnold, R. ja Chrisman, S.Elimination of Toxic Factors in Leachate to Enhance Biooxidati-on of Sulfide Ores. Min.Engineering, 47 (1995) 173-177.

7. Reuters, Santiago, Chile, Feb 25, 2000.

8. Reuters, Santiago, Chile, Feb 23, 2001.

9. Reuters, Santiago, Chile, Sept 26, 2001.

SUMMARY

Several modifications to Zaldivar’s original design have beenmade in order to bioleach all the material coming from themine to the heap and to reach higher cathode production.

The principal modifications have been to:- incorporate a dry prescreening plant between the sec- ondary and tertiary crushers to increase the percentage of fines to the heap,- increase the retention time of the solutions inside the heap,- increase the efficiency of the tertiary crushers to reduce the particle size of the product material,- increase the leaching rate from 2.8 to 5.6 m3/ton,- increase the temperature of the PLS by covering the heaps,- reduce the amount of acid used,- nated solutions,- use a two-stage leaching and a dynamic pad,- aerate the heaps.These modifications have helped the company to pro-

duce bigger amounts of high grade copper cathode withlow cash costs.

kokonaiskustannuksiltaan halvemmaksi kuin pysyvän alustankäyttö.

Dynaaminen liuotusalusta muodostuu aikaisemmasta kolmi-kerroksisesta oksidiliuotuskasasta, josta poistetaan ylin kerros.Tämä siirretään sekundaariselle liuotusalueelle, joka on varustet-tu samalla tavalla kuin muutkin alustat, kunnollinen pohjustus,ilmapuhallusputket ja liuoksen keräilyputkistot. Kun osittain liu-otettu malmi kasataan uudelleen, varsinaisessa liuotuksessa huo-nosti liuenneet kohdat, kasan reunat, pohjakohdat ja mahdolli-sesti liuosten kanavoitumisen johdosta kuiviksi jääneet kohdat,tulevat nyt todennäköisesti tehokkaasti liuotetuiksi. Uudelleenkasaus rikkoo myös rakeiden pinnalle muodostuneita sakkaker-roksia, joiden läpi liuos ei ole päässyt kulkeutumaan. Liuotustasekundaarialustalla jatketaan, kunnes kasan läpi on pumpattuliuosta vielä lisää 2 m3/tonni malmia. Kokonaisliuosmäärä on tä-ten 7.6 m3/tonni malmia.

Dynaamiselle liuotusalustalle jäljelle jäävän kahden kerroksenpäälle kasataan ilman mitään välimuoveja uusi yhdeksän metrinkasa malmia. Päälle asennetaan liuoksen tiputtimet ja kasan kas-telu aloitetaan. Kun kasan läpi on saatu 5.6 m3 liuosta/tonnimalmia, kasa siirretään sekundaarialueelle ja tilalle kasataan taasuusi kasa malmia. Ja näin jatketaan sitten edelleen.

Kuparin saanti kasalta

Liuotetuista kuparikasoista poratut näytteet ja tehdyt kolonniko-keet osoittavat, että on mahdollista nykyistä konseptia käyttä-mällä päästä 85 % saantiin sekä oksidisesta että sulfidisesta mal-mista. Saannista 75 % saadaan dynaamiselta alustalta ja loput10 % sekundaarialustalta. Edellä esitetty pätee malmiin, jonkakokonaiskupari on vähintään 1 %. Jos syötteen kokonaiskupari-pitoisuus laskee tasolle 0,5 %, saanti putoaa happoliukoisen ku-parin osalta 5 %-yksikköä ja sulfidisen kuparin osalta 20 %-yksik-köä tai vieläkin enemmän, jos malmi sisältää paljon kalkopyriit-tiä.

JohtopäätöksetKasaliuotus toimii erittäin hyvin Zaldivarissa. Se on myös edullis-ta. Taulukkoon 2 on kerätty tuotetut kuparimäärät ja tuotanto-kustannukset viime vuosilta.�


T & KT & K

54

JOHDANTOMineraalien prosessoinnissa mikro-organismien käyttö on tois-taiseksi kohdistunut pääasiassa nk. bioliuotukseen (bioleaching),jossa perusmetallimalmien tapauksessa on tavoitteena saada ha-lutut metallit liuokseen tai refraktorikultamalmien tapauksessavapauttaa mineraaleihin sitoutunut kulta syanidiliuotusta varten.Biologisista menetelmistä on tullut vaihtoehto vesien ja jätema-teriaalien puhdistamiseen (bioremediation) myös kaivosteolli-suuden piirissä. Erityisesti liuotuksen yhteydessä 1980-luvullatehtyjen havaintojen pohjalta on herännyt mielenkiinto käyttäämikrobeja myös prosesseihin, jotka perustuvat mineraalien pin-tojen ominaisuuksien säätelyyn, erityisesti vaahdotukseen jaflokkaukseeen (kuva 1). Samalla alan kirjallisuudessa on alettukäyttää termiä biorikastus (biobeneficiation), joka kattaa bio-vaahdotuksen (bioflotation) ja bioflokkauksen (bioflocculation).

Biovaahdotuksen periaatteitaVaahdotuksessa mineraaleja rikastetaan lietteessä aikaansaatu-jen tai siihen ulkopuolelta tuotujen ilmakuplien avulla, jolloinhalutut mineraalit saadaan nousemaan pinnalle vaahtokerrok-seen muiden jäädessä lietteeseen. Mineraalirakeen tarttuminenilmakupliin riippuu keskeisesti mineraalipintojen hydrofobisuu-desta. Niinpä vaahdotusprosesseissa käytetäänkin mineraalipin-tojen hydrofobisuuden lisäämiseen nk. kokoojakemikaaleja, joi-den päätyyppejä ovat mm. ksantaatit, rasvahapot ja amiinit.Vaikkakin kokoojat sinänsä omaavat kullekin mineraalityypillevaadittavia selektiivisyys ominaisuuksia, riittävän selektiivisyyden

Jaakko Leppinen - Curriculum Vitae

Syntynyt 1953 LapväärtissäFilosofian kandidaatti, Turun yliopisto, 1978Filosofian lisensiaatti, Turun yliopisto, 1984Filosofian tohtori (Kemia), Turun yliopisto,1986

Outokumpu Oy, Metallurginen tutkimuslai-tos, tutkija, 1979-1981Turun yliopisto, tutkija 1981-1983TKK, tutkija 1983-1986Virginia Polytechnic Institute, vieraileva tutkija, 1986-1987VTT, Mineraalitekniikka, erikoistutkija, 1987-1995, ryhmä-päällikkö, 1996-2001Outokumpu Research Oy, erikoistutkija, 2001-2002,kehityspäällikkö 2002-

Biovaahdotus - mineraalien

rikastus bakteerien avulla

Kehityspäällikkö Jaakko Leppinen, OutokumpuResearch Oy, Pori

aikaansaamiseksi tarvitaan yleensä vielä liuosolosuhteiden, ku-ten esimerkiksi pH:n tai hapetus-pelkistyspotentiaalin, säätöä.Selektiivisyyttä voidaan myös aikaansaada estämällä ei-haluttu-jen mineraalien vaahdottumista nk. painajakemikaalien avulla,jolloin tiettyjen mineraalien pintoja muutetaan hydrofiilisem-pään suuntaan.

Biovaahdotuksen perusajatuksena on käyttää mikrobeja tainiiden aineenvaihduntatuotteita joko yksin tai yhdessä tavan-omaisten kemikaalien kanssa aikaansaamaan haluttuja mineraa-lien pintaominaisuuksia. Mikrobeilla on todettu esiintyvän sekäkokooja- että painajaominaisuuksia riippuen mineraalipinnoilla

Kuva 1. Biomenetelmien käyttö mineraalitekniikassa. Figure 1. Applications of biotechnology in mineral processing.

T & KT & K

55


raalien selektiivisestä vaahdotuksesta esiintyy ensimmäisiä viittei-tä v. 1986, jolloin Lyalikova ja Lyubavina tarkastelivat elohopea-ja antimonisulfidien erotusta toisistaan /3/. Myöhemmin tutki-mukset ovat laajenneet sinkkivälkkeen ja lyijyhohteen väliseenerotukseen ja muiden sulfidimineraalien, kuten kuparikiisun, lyi-jyhohteen, kalkosiitin, milleriitin ja molybdeenihohteen erotta-miseen rikkikiisusta. Sulfidimineraalien tapauksessa biovaahdo-tustutkimuksissa on käytetty lähes yksinomaan Acidithiobacillus-bakteereita.

Orgaanisia yhdisteitä ravinteinaan ja energialähteenään käyt-tävien bakteerien, nk. heterotrofien soveltaminen mineraalienvaahdotustutkimuksessa on yleistynyt vasta 1990-luvun puolivä-lissä. Tällöin alettiin tutkia myös ei-sulfidisten mineraalien vaah-dotusta, jossa bakteerien avulla pyrittiin enimmäkseen kokooja-vaikutuksiin, l. mineraalien hydrofobisuuden lisäämiseen. Erityi-sesti kaksi heterotrofia Paenibacillus polymyxa ja Mycobacteriumphlei ovat olleet aktiivisen tutkimuksen kohteena. Paenibacilluspolymyxaa on käytetty mm. kvartsin erottamiseen hematiitistatai kalsiitista. Hydrofobisen pleomorfisen Mycobacterium phleinon todettu olevan potentiaalinen kokooja hematiitille. VTT:ssävuonna 2000 käynnistyneissä tutkimuksissa on löytynyt useitapotentiaalisia bakteereita, joiden avulla on saatu lupaavia tulok-sia mm. kalsiitin, apatiitin ja kvartsin vaahdotuksessa /10/.

Biovaahdotuksen tutkimus maailmallaBiovaahdotuksen aktiivinen tutkimustoiminta on päässyt vauh-tiin vasta 1990-luvulla. Maailmalla esiintyy muutamia tutkimus-ryhmiä, jotka tekevät aktiivisesti aiheeseen liittyvää tutkimusta.Ehkä eniten uraauurtavaa työtä biovaahdotuksen ja –flokkauk-sen saralla on tehty prof. K.A. Natarajanin johdolla Indian Institu-te of Sciencessä, Bangaloressa, Intiassa, jossa on sulfidimineraali-en lisäksi on tutkittu hematiitin, kaoliinin ja alumiinioksidin vaah-dotusta. Venäjällä on alan toimintaa mineraaliresurssien hyödyn-tämiseen tähtäävässä RAS-tutkimusinstituutissa, Moskovassa.Professori W. Smith tutkimusryhmineen on harjoittanut Nevadanyliopistossa, Renossa biovaahdotus- ja -flokkaus-tutkimuksia jo

aikaansaadusta hydrofobisuudesta tai hydrofiilisyydestä. Toisinkuin bioliuotuksessa, biovaahdotuksessa mikrobikäsittelyn viipy-mäaika voi olla suhteellisen lyhyt, yleensä samaa suuruusluokkaakuin tavanomaisilla vaahdotuskemikaaleilla: muutamista minuu-teista muutamiin kymmeniin minuutteihin. Tämä johtuu siitä,että hydrofobisuuden muutos aikaansaadaan mikrobien tai nii-den aineenvaihduntatuotteiden mineraalipinnalle tapahtuvankiinnittymisen avulla, mikä on yleensä nopea prosessi. Tarvittavatmikrobit on tällöin kasvatettava erikseen ja lisättävä prosessinvalmennusvaiheeseen tavanomaisten kemikaalien tapaan. Tapa-uksissa, joissa mikrobeilla pyritään merkittäviin mineraalipintojenmuutoksiin, kuten hapettumiseen tai niukkaliukoisten pintayh-disteiden muodostukseen, valmennusajat ovat yleensä pitempiä:muutamista tunneista aina kymmeniin tunteihin. Kuvassa 2 onesitetty biovaahdotuksen periaate verrattuna kemikaaleilla tehtä-vään vaahdotukseen.

Verrattuna tavanomaisiin vaahdotuskemikaaleihin potentiaa-lisina etuina mikrobien käytössä ovat niiden biohajoavuus, vä-häinen myrkyllisyys ja mahdolliset säästöt kemikaalikustannuksis-sa. Lisäksi mikrobien avulla voidaan odottaa aikaansaatavan sel-laisia uusia mineraalien erotusmahdollisuuksia, joihin ei tavan-omaisilla kemikaaleilla pystytä. Biovaahdotuksen tutkimus on to-sin edelleenkin pioneerivaiheessa eikä yhtään varsinaista bio-vaahdotusprosessia ole tiettävästi käytössä. Käytännön toteutus-ta ajatellen biovaahdotuksen kynnyskysymykset kohdistuvat senteknistaloudellisiin tekijöihin, joita ovat mm. saavutetut rikastus-tulokset ja erityisesti mikrobituotannon kustannukset

HistoriaaVarhaisimmat tutkimukset bakteerin käytöstä mineraalien vaah-dotuksen yhteydessä tehtiin 1980 luvun puolivälissä ja ne liitty-vät hiilen sisältämän pyriitin painamiseen liuotuksesta tunnetunbakteerin Acidithiobacillus ferrooxidansin avulla (ent. Thiobacil-lus ferrooxidans) /1/ Tätäkin aikaisemmin, jo 1970-luvun loppu-puolella, oltiin havaittu sulfaattia pelkistävien bakteerien (SRB)vaikutuksia sulfidimineraalien vaahdotuksessa /2/. Sulfidimine-

Kuva 2. Mineraalipinnan tila bio- ja kemikaalivaahdotuksessa. Figure 2. State of mineral surface in bioflotation andordinary flotation.

r


T & KT & K

56

1980-luvun loppupuolelta alkaen. Erityisesti kivihiilessä olevanrikkikiisun erottamiseen ollaan keskitytty Michiganin teknillisessäkorkeakoulussa, Houghtonissa, Ohion valtionyliopistossa, Co-lumbuksessa ja Japanin sähkövoimateollisuuden tutkimuskes-kuksessa Abiko-Cityssä, Japanissa. Luulajan teknillisessä korkea-koulussa (prof. Hanumantha Rao) on tutkittu useiden vuosienajan sulfimineraalien ja bakteerien vuorovaikutusta biovaahdo-tuksen yhteydessä. Suomessa biovaahdotustutkimusta on tehtyVTT:ssä Tekesin tukemana vuodesta 2000 lähtien kartoittamallalukuisten erilaisen mikro-organismin toimintaa sekä biovaahdo-tuksessa että bioflokkauksessa.

Biovaahdotuksessa käytettyjämikro-organismejaBiovaahdotustutkimuksissa ylivoimaisesti eniten käytetty bakteerion Acidithiobacillus-bakteereihin (ent. Thiobacillus -bakteerit)kuuluva Acidithiobacillus ferrooxidans, joka tunnetaan parem-minkin toimivuudestaan sulfidimineraalien bioliuotuksessa. Aci-dithiobacillukset ovat happamissa kaivosolosuhteissa ja jätealu-eilla esiintyvä mikro-organismiryhmä, joka kykenee hajottamaanlähes kaikkia sulfidimineraaleja. Acidithiobacillus -sukuun kuulu-via bakteereja tunnetaan ainakin neljätoista erilaista, joista tun-netuimmat ovat Acidithiobacillus ferrooxidans ja Acidithiobacil-lus thiooxidans. Acidithiobacillukset ovat sauvan muotoisia bak-teereja halkaisijaltaan 0,3-0,8 mm ja pituudeltaan 0,9-2 mm janiiden erikoispiirre on äärimmäinen haponkestävyys. Acidithio-bacillukset saavat kasvuunsa tarvitsemansa hiilen yksinomaan il-man hiilidioksidista ja energiansa epäorgaanista hapetusreakti-oista, erityisesti rauta(II):n, rikin tai sulfidimineraalien sisältämänrikin hapetuksesta. Koska solukasvuun tarvittavan hiilen lähtee-nä toimii hiilidioksidi luokitellaan Acidithiobacillukset autotrofi-en ryhmään erotuksena heterotrofeista, jotka saavat hiilen jausein myös energiansa orgaanisista yhdisteistä. Acidithiobacil-luksia on käytetty sulfidimineraalien vaahdotustutkimuksissaenimmäkseen mineraalien painajina, jolloin niiden aikaansaa-man hydrofiilisyyden avulla on kyetty estämään rikkikiisun ja lyijy-hohteen vaahdottumista.

Useissa biovaahdotustutkimuksissa on käytetty heterotrofis-ta bakteeria Paenibacillus polymyxaa, joka esiintyy oksidimine-raaliesiintymien yhteydessä ja käyttää sokereita energialähtee-nään. P. polymyxa on kooltaan Acidithiobacilluksia suurempi: senleveys on 0,5-1 mm ja pituus 2-8 mm. P. polymyxa erittää ekso-polysakkaridejä, useita proteiinejä, entsyymejä ja orgaanisiahappoja, kuten etikka-, oksaali- ja muurahaishappoa. Vaahdo-tuksessa P. polymyxan avulla on voitu erottaa kvartsia kalsiitista,alumiinioksidista ja hematiitista. Sen avulla on myös kyetty pai-namaa rikkikiisua kuparikiisun vaahdotuksessa. P. polymyxan ontodettu myös pystyvän hajottamaan useimpia kokoojia, mitäominaisuutta voidaan mahdollisesti käyttää kokoojapeitteidenpoistamiseen mineraalipinnoilta ajatellen ympäristönäkökohtiatai rikasteiden jatkokäyttöä.

Mycobacterium phlei on heterotrofinen mikro-organismi,jota tavataan mullasta ja kasvien, erityisesti ruohojen, lehdistä jase on ollut joskus tunnettu heinä- tai timoteibakteerina. M. phleiesiintyy tyypillisesti sauvan muotoisena, jolloin sen leveys on 1-1,5 mm ja pituus 5 mm. Se voi esiintyä myös kokkina tai kiertei-senä muotona riippuen kasvatusolosuhteista. M. phlei on sekähyvin hydrofobinen (reunakulma 65-70o) että negatiivisesti va-rautunut (IEP on 2,0-2,5). Organismin ominaisuudet pohjautu-vat sen pääasialliseen rasvahappopintaan. Karboksyyliryhmätovat organismin pääasiallinen negatiivisen varauksen lähde jahiilivetyketjut hydrofobisuuden aikaansaaja. Tässä suhteessa silläon samankaltaisuutta tavanomaisten kokoojakemikaalien kans-

sa. M. phlein odottaisi siksi adsorboituvan helposti useiden hyd-rofobisten mineraalien pinnalle, etenkin silloin, kun mineraali onpositiivisesti varautunut tai se on neutraali tai sillä on alhainennegatiivinen varaus. M. phleitä on tutkittu hienon hiilen, fosfaat-tien ja hematiitin flokkuloimisessa. Se kiinnittyy mineraalien pin-noille ja sen avulla on vaahdotettu mm. hematiittia.

Sulfaattia pelkistävät bakteerit (SRB) ovat spesifinen heterot-rofisten anaerobisten bakteerien ryhmä, joka kykenee pelkistä-mään sulfaattia tai muita yksinkertaisia rikkiyhdisteitä käyttäenorgaanista hiiltä tai molekulaarista vetyä. Tässä yhteydessä syntyysulfidia. Käyttökelpoisten orgaanisten yhdisteiden kirjo on sup-pea rajoittuen vain muutamiin orgaanisiin happoihin tai niidensuoloihin, kuten laktaattiin, malaattiin ja pyryvaattiin. Vedyn li-säksi ravinteeksi kelpaavat myös lyhytketjuiset alkoholit, kutenmetanoli ja etanoli. Sulfaatinpelkistyksen optimi-pH-alue on 6-7.SRB:n kasvun tuloksena suotuisissa olosuhteissa liuoksen sulfidi-pitoisuus voi kohota aina pitoisuuteen 10 g/l saakka. Sulfaattiapelkistävillä bakteereilla on päärooli myös luonnon rikkivedynmuodostuksessa. Sulfidin tuottoon perustuen vaahdotuksessaSRB voi toimia sulfidoijana, painajana ja kokoojan desorboijana.Sitä on käytetty painajana ja kuparikiisun, lyijyhohteen, rikkikii-sun, molybdeenihohteen ja antimonihohteeen vaahdotuksessa.Lisäksi SRB:n on havaittu olevan käyttökelpoinen lyijyhohteen jasinkkivälkkeen väliseen erottamiseen niiden yhteisrikasteesta.

Tällä hetkellä tunnetaan lukuisa joukko muita kuin edellä esi-tettyjä mikro-organismeja, joilla on potentiaalisia vaikutuksia mi-neraalien vaahdotuksessa. Saccaromyces cerevisiae –hiivaa onkäytetty pyritiin painamiseen. Lisäksi pyriitin painamisominai-suuksia on tavattu useilla kemo-organotrofisilla bakteereilla, ku-ten Pseudomonas fluorescensilla, Lactobacillus acidophiluksella,Staphylococcus epidermiksellä ja Klebsiella terrigenalla. Bacillussubtilisilla on havaittu olevan dolomiittia painava vaikutus fos-faattimineraalien vaahdotuksessa /4/. VTT on tutkinut yli kym-mentä erilaista heterotrofia, joista muutamalla esiintyy lupaaviakokoojaominaisuuksia erityisesti teollisuusmineraaleille /10/.

Tunnusomaista kaikille biovaahdotuksessa käytetyille mikro-organismeille on niiden ominaisuuksien riippuvuus käytetystäkasvatusalustasta ja -olosuhteista. Esimerkiksi elementtirikinavulla kasvatetun Acidithiobacillus ferrooxidansin on havaittuolevan tehokkaampi rikkikiisun painaja kuin vastaava ferrosul-faattiliuoksessa kasvatettu bakteeri. Bakteerin ominaisuuksia voi-daan tällöin tietoisesti muokata valitsemalla sopiva kasvatusliu-os. Bakteerien ominaisuuksia voidaan lisäksi muunnella totutta-malla niitä käsiteltävän mineraaliaineksen kanssa. Joidenkin bak-teerien pintaominaisuudet näyttävät olevan hyvin herkkiä käyte-tyille kasvatusolosuhteille, mikä vaikeuttaa ko. mikrobien käyttöävaahdotuksessa. Toisaalta mikrobien pintaominaisuuksienmuunneltavuus voi tuoda hyötyjä kehitettäessa entistä selektiivi-sempiä bakteerikantoja.

Biovaahdotuksen mahdolliset sovellutuksetBiovaahdotustutkimus on toistaiseksi rajoittunut laboratoriossatehtyihin pienen mittakaavan kokeisiin. Tehtyjen tutkimusten pe-rusteella voidaan kuitenkin alustavasti arvioida mikrobien sovel-tuvuutta mineraalien selektiiviseen vaahdotukseen. Sensijaanolemassaolevan tiedon varassa on vielä vaikea arvioida biovaah-dotuksen mitoitukseen ja talouteen liittyviä tekijöitä. Valtaosabiovaahdotustutkimuksista on tehty Acidithiobacillus-bakteereil-la, jolloin mikrobeja on sovellettu sulfidimineraalien erottami-seen toisistaan tai pyriittisen rikin erottamisen kivihiilestä. Kar-bonaatti-, fosfaatti- ja silikaatti- ja oksidimineraalien vaahdotuk-sessa on tutkittu erilaisia heterotrofeja, jolla on havaittu olevankokoojaominaisuuksia. Seuraavassa esitetään kirjallisuudessa

T & KT & K

57


julkaistuja esimerkkejä muutamista potentiaalisista biovaahdo-tuksen sovellutuksista.

Rikkikiisun painaminenSovellutusten kannalta rikkikiisun painamistarpeet ovat kaksita-hoiset: joko sen vaahdotusta pyritään estämään monimetallistensulfidimalmien rikastuksen yhteydessä tai sitten kivihiilen rikin-poistossa. Rikkikiisun painamiseen on käytetty pääasiassa Acidi-thiobacillus ferrooxidansia, mutta myös muilla bakteereilla ja hii-voilla on havaittu rikkikiisun vaahdotusta estäviä vaikutuksia.Vaahdotusominaisuuksien lisäksi rikkikiisun tutkimukset kohdis-tuvat paljolti bakteerien vaikuttamien mineraalien pintaominai-suuksien perustutkimukseen.

Acidithiobacillus ferrooxidansin vaikutusmekanismi rikkikii-sun painamisessa liittyy sen muita sulfidimineraaleja voimak-kaampaan bakteeriadsorptioon, jolloin mineraalipinta muuttuuhydrofiilisemmäksi. Samoissa olosuhteissa muilla sulfidimineraa-leilla hydrofobisuuden ja samalla vaahdottuvuuden muutos onvähäinen. Rikkikiisun pinnalla bakteerien adsorptiotiheyden onmitattu saavuttavan arvoja 5 x 1010 solua/m2, mikä tavanomaisel-la jauhatushienoudella vastaa massamäärää noin 1000 g/t. Pin-

nalle adsorboituvan bakteerimassan määrä on täten samaa suu-ruusluokkaa kuin tyypillisillä kokoojakemikaaleilla.

Tyypillisesti rikkikiisun erottamiseen muista sulfidimineraaleis-ta tarvitaan liuoksessa bakteerin pitoisuustaso 107-108 solua/ml.Vaikkakin ko. bakteereilla liuotuksessa toimitaan hyvin happa-missa liuoksissa, biovaahdotuksessa voidaan toimia korkeam-massa pH:ssa aina neutraalille alueelle saakka. Bakteerivalmen-nusaika on yleensä varsin lyhyt, tapauksesta riippuen 1-30 min.Rikkikiisun painamiseen liittyvässä vaahdotuksessa käytetäännormaaleja vaahdotuskemikaaleja, yleensä ksantaattia. Tällöinbakteerien rooli on oleellisesti vähentää rikkikiisun hydrofobi-suutta. Kuvassa 3 on esitetty viitteistä /5/ ja /6/ yksinkertaiste-tut saantikuvaajat rikkikiisulle ja kuparikiisulla tapauksessa, jossakokoojana on käytetty ksantaattia ja rikkikiisun painajana Acidit-hiobacillus ferrooxidansia. Tulokset osoittavat, että kuparikiisunja rikkikiisun erotusterävyys on parhaimmillaan, kun solupitoi-suus liuoksessa on 5 x 108 solua/ml.

Lyijyhohteen erottaminen sinkkivälkkeestäToisin kuin rikkikiisun tapauksessa lyijyhohteen ja sinkkivälkkeenerotus perustuu mineraalipinnoilla tapahtuviin muutoksiin, jois-

sa viipymäaika on oleellisesti pidempi kuin pel-kän bakteeriadsorption viipymäaika (kuva 4). Il-miöt perustuvat mineraalien pinnoilla tapahtu-viin hapetusreaktioihin, jolloin lyijyhohteen pin-nalle muodostuu niukkaliukoinen hydrofiilinenlyijysulfaattikerros. Sinkkivälkkeen pinnallamuodostuu niinikään sinkkisulfaattia, joka kui-tenkin on liukoinen eikä vaikuta oleellisesti mi-neraalin hydrofobisuuteen. Samantyyppinenvaikutus on havaittu sekä Acidithiobacillus fer-rooxidansilla että thiooxidansilla. Tällaisen kä-sittelyn vaikeutena näyttäsi kuitenkin olevanuseiden tuntien mittainen valmennusaika, mikäjohtaa suureen suureen tilavuustarpeeseen val-mennusvaiheessa.

Kuva 3. Kuparikiisun ja rikkikiisunvaahdotussaanti ksantaatilla Acidithiobacillusferrooxidans bakteeripitoisuuden funktiona.Bakteerivalmennusaika 10 min (laadittuviitteiden /5/ ja /6/ tietojen pohjalta).Figure 3. Recovery of chalcopyrite and pyriteas a function of cell concentration ofAcidithiobacillus ferrooxidans. Flotation withxanthate using 10 min conditioning time forbacterial cells. Reconstructed on the basis ofreferences /5/ and /6/.

Kuva 4. Sinkkivälkkeen ja lyijyhohteenvaahdotus ksantaatilla Acidithiobacillusthiooxidans-käsittelyajan funktiona.Bakteeripitoisuus 2 x 108 solua/ml (laadittuviitteen /7/ tietojen pohjalta).Figure 4. Recovery of sphalerite and galena as afunction of conditioning time withAcidithiobacillus thiooxidans. Flotation withxanthate using bacterial cell concentration of 2x 108 cells/ml . Reconstructed on the basis ofreference /7/.

r


T & KT & K

58

Bakteerien käyttö kokoojanaMycobacterium phlein on havaittu olevan aktiivinen kokoojahematiilille matalassa pH:ssa /8/. Bakteerin adheesion arvellaanperustuvan etupäässä sähköstaattisiin tekijöihin, jolloin varautu-mattomat bakteerit kiinnittyvät varautumattomien hematiittipar-tikkelien pintaan. Paenibacillus polymyxalla on havaittu olevankokoojaominaisuuksia kvartsille, mutta ei taas korundille, hema-tiitille tai kalsiitille /9/. Bakteerin vaikutus on näin olle saman-suuntainen kuin amiinikokoojien. VTT:n tutkimuksissa on mm.havaittu, että Staphylococcus carnosus toimii apatiittikokoojanaja Bacillus subtilisilla voidaan painaa karbonaattimineraaleja /10/.

BiovaahdotusprosessiNykytietämyksen valossa mahdollinen biovaahdotusprosessi kä-sittää normaalin valmennusvaiheen lisäksi erillisen bakteerival-mennuksen sekä bakteerituotantoon liittyvän reaktorin (kuva 5).Sulfidimineraalien tapauksessa, jossa bakteerikäsittelyn avullapyritään painamaan tiettyjä mineraaleja, bakteerivalmennusyleensä edeltää kemikaalivalmennusta. Niissä tapauksissa, joissamineraaleja pyritään bakteerien avulla vaahdottamaan tarvitaanperiaatteessa vain yksi kemikaalivalmennusvaihe. Bakteerival-mennuksen tilavuustarve vaihtelee huomattavasti, koska viipy-mäaika voi tapauksesta riippuen olla muutamista minuuteistauseisiin tunteihin. Erityisesti niissä tapauksissa, joissa halutaanaikaansaada merkittäviä muutoksia itse mineraalipinnan raken-teessa (esimerkiksi rikin tai sulfaattipeitteiden muodostus), val-mentimien tilavuus on suuri. Tapauksissa, joissa tapahtuu bak-teerin tai aineenvaihduntatuotteiden adheesio, tullaan toimeenhuomattavasti pienemmillä valmentimilla.

Sulfidimineraalien vaahdotussovellutusten kannalta Acidi-thiobacillusten käyttö vaikuttaisi luontevimmalta vaihtoehdolta.Tällöin kyseeseen tulee lähinnä rikkikiisun tai lyijyhohteen paina-minen. Etuna on myös se, että Acidithiobacilluksista on runsaastikokemusta bakteeriliuotus-prosessien yhteydessä. Haittapuolenavaahdotussovellutuksien kannalta on Acidithiobacilluksien alhai-nen bakteerituotto, jolloin niiden kasvatukseen tarvitaan suuri

liuostilavuus ja lisäksi vielä mahdollisesti bakteerien työläs erotta-minen kasvatusliuoksestaan. Koska Acidithiobacillukset kykene-vät elämään sulfidimineraaliympäristössä, niiden pääsy proses-sista jätealtaaseen johtaa ei-toivottavan happamoitumiseen. Sul-faattia pelkistävistä bakteereista (SRB) on kokemusta mm. jäteve-sien käsittelyssä ja niillä näyttäisi olevan potentiaalia selektiivi-vaahdotukseen ja bulkkirikasteiden erottamiseen erillisrikasteiksi.SRB:llä solutuotto on niinikään suhteellisen alhainen, mutta toi-saalta tarvittava bakteeriannostus näyttäisi olevan Acidithioba-cilluksia pienempi.

Muilla heterotrofeilla kuin SRB:llä solumassan tuotto onyleensä oleellisesti Acidithiobacilluksia suurempi, mutta ainakinsulfidimineraaleilla (rikkikiisun painaminen) vaahdotustuloksetovat olleet niitä heikompia. Ei-sulfidisille mineraaleille heterotro-feista sitä vastoin näyttäisi löytyvän useita lupaavia kokoojia. Ny-kytietämyksen perusteella monien heterotrofien toistettava kas-vatus on ilmeisestikin Acidithiobacilluksia vaativampaa ja siihentarvitaan sopivia orgaanisia yhdisteitä, kuten esimerkiksi sokerei-ta. Prosessin etuna voi taas olla vaarattomuus jätealueen happa-moitumisen kannalta. Etsittäessä uusia biovaahdotuksen sovel-tuvia mikrobeja on lisäksi otettava huomioon niiden mahdollinenpatogeenisuus.

TulevaisuusTulevaisuudessa näyttäisi todennäköiseltä, että erityisesti erilaistenheterotrofisten bakteerien käyttö mahdollistaa prosesseja, joissamineraaleja voidaan selektiivisesti vaahdottaa tai ehkäistä niidenvaahdottumista. Sovellutuksia voidaan odottaa kaikkien mineraa-lityyppien kohdalla. Rikastustulosten lisäksi kynnyskysymyksenäon bakteerituotannon järjestely ja sen kustannukset. Arvioita bak-teerituotannon kemikaalikulutuksesta ja sen kustannuksista ei olenäissä yhteyksissä vielä tehty. Sekä rikastusteknisiä että bioteknisiätekijöitä olisi jatkossa pyrittävä arvioimaan perustuen kokeellisiinarvoihin. Myöskin bakteerikasvatukseen mahdollisesti liittyvän liu-osten jälkikäsittelyn ja ympäristöllisten näkökulmien selvittämiseentäytyy paneutua, erityisesti niissä tapauksissa, joihin tulevaisuudes-sa näyttää olevan teknistä mielenkiintoa.�

Kuva 5. Biovaahdotusprosessin periaate. Figure 5. Principle of bioflotation process.

59

KIRJALLISUUSVIITTEET

1. Dogan, M.Z., Özbayogly, G., Hicyilmaz, C., Sarikaya, M jaÖzcengiz, G., Proc. XV International Mineral Processing Cong-ress, Cannes, June 2-4 1985, 304-313.

2. Solozenken, P.M., International Conference on Advances inChemical Metallurgy, ICCM-79, Bombay, Intia, Jan 3-6, 1979,Paper 37.

3. Lyalikova, N.N. ja Lyubavina, L.L., Fundamental and AppliedBiohydrometallurgy, Lawrence R.W, Branion, R.M.R. ja Ebner,H.G. (toim.), Elsevier, New York, 1986, 403-406.

4. Zheng Xiapeng, Arps, P.J. ja Smith, R.W., Int. J. Miner. Process.62 (2001) 159-172.

5. Sharma, P.K., Das, A., Hanumantha Rao, K. ja Forssberg,K.S.E., Adv. Flotation Technology Symposium Parakh, B.K. jaMiller J.D. (toim.), 1999, s. 147-165.

6. Sharma, P.K., Surface studies relevant to microbial adhesion andbioflotation of sulphide minerals. Ph.D. Thesis, Luleå Universityof Technology, 2001.

7. Santhiya, D., Subramanian, S., Natarajan, K.A., HanumanthaRao, K. ja Forssberg K.S.E., Int. J. Miner. Proc. 62 (2001) 121-141.

8. Namita Deo ja Natarajan, K.A., Minerals Engineering 10(1997) 1339-1354.

9. Misra, M, Chen, R., Smith, R. ja Raichur, A.M., Minerals andMetallurgical Processing 10 (1993) 170-175.

10. Miettinen, M., Rättö, M., erillinen tiedonanto, VTT, 2002.

BIOFLOTATION – BENEFICIATION OF MINERALS BY USINGMICROORGANISMS

Bioflotation represents a future trend in mineral processingemploying the basic idea that mineral surfaces are modifiedby the action of microorganisms resulting in selective flota-tion. In depth research on bioflotation only began in the1990’s and it has not yet been employed commercially.However, the investigations carried out so far prove thatboth collecting and depressing properties can be generatedby microorganisms in a similar manner as by using appropri-ate flotation chemicals. The incentives for the developmentof bioflotation are possible savings in chemical costs in addi-tion to the biodegradability and non-toxicity microorgan-isms. Specific flotation applications can also be expected inconditions under which satisfactory results cannot be ob-tained by using ordinary chemicals.

SUMMARY


��

Hitura Nivala Ni, Cu Outokumpu Mining 468 352 468 352 0

Pyhäsalmen kaivos Pyhäjärvi Cu,Zn,S,Ag,Au Outokumpu Mining Oy 1 282 219 1 107 945 174 274

Kemin kaivos Keminmaa Cr AvestaPolarit Chrome Oy 7 301 052 1 177 530 6 123 522

Oriveden kaivos Orivesi Au Outokumpu Mining Oy 296 267 186 507 109 760

��

Skräbböle - Limberg Parainen Klk Nordkalk Oyj Abp 2 004 104 1 434 192 569 912

Matara Juuka Dol,Klk Juuan Dolomiittikalkki Oy 24 156 20 656 3 500

Matkusjoki Vampula Ca,Mg Nordkalk Oyj Abp 82 066 52 731 29 335

Mustio Karjaa Klk Nordkalk Oyj Abp 31 332 31 332 0

Ankele Virtasalmi Dol SMA Saxo Mineral Oy 64 829 59 663 5 166

Kalkkimaa Tornio Dol SMA Saxo Mineral Oy 256 905 107 193 149 712

Punola (Putkinotko) Vampula Ca,Mg Nordkalk Oyj Abp 275 200 169 490 105 710

Reetinniemi Juuka Dol,Klk Juuan Dolomiittikalkki Oy 39 100 37 600 1 500

Ruokojärven kalkkikivikaivos Kerimäki Ca Nordkalk Oyj Abp 253 348 243 348 10 000

Tytyri Lohja Klk Nordkalk Oyj Abp 161 341 161 341 0

Förby Särkisalo Klk Karl Forsström AB 171 194 171 194 0

Ihalainen Lappeenranta Klk Nordkalk Oyj Abp 1 649 861 1 199 592 450 269

Siikainen Siikainen Ca,Mg Nordkalk Oyj Abp 136 828 68 932 67 896

Westerbacka Vimpeli Klk Nordkalk Oyj Abp 30 974 15 620 15 354

Ryytimaa Vimpeli Klk Nordkalk Oyj Abp 164 995 117 845 47 150

Sipoon kaivos Sipoo Klk Nordkalk Oyj Abp 169 644 169 644 0

��

Lahnaslampi Sotkamo Tlk,Ni Mondo Minerals Oy 1 942 159 477 639 1 464 520

Tulikivi Juuka Vlk Tulikivi Oyj 590 840 95 440 495 400

Siilinjärven kaivos Siilinjärvi Apa Kemira Phosphates Oy 11 150 491 9 160 003 1 990 488

Horsmanaho Polvijärvi Tlk,Ni Mondo Minerals Oy 1 091 228 399 590 691 638

Kinahmi Nilsiä Kva SP Minerals Oy Ab 169 858 166 813 3 045

Kemiön maasälpälaitos Kemiö Msl,Kva SP Minerals Oy Ab 146 435 80 544 65 891

Kivikangas Suomussalmi Vlk Tulikivi Oyj 323 820 12 700 311 120

Pehmytkivi Polvijärvi Tlk,Ni Mondo Minerals Oy 426 844 145 526 281 318

Ristimaa Tornio Kva SMA Saxo Mineral Oy 292 783 30 783 262 000

Tevalaisen Spktr.louhokset Ylämaa Spe Seppo Alatalo 4 810 160 4 650

Verikallio Kuhmo Vlk Kivia Oy 99 000 12 000 87 000

Vuokki Juuka Vlk Tulikivi Oyj 173 600 5 400 168 200

Joutsenenlampi Lapinlahti Al Paroc Oy Ab 129 161 103 487 25 674

Nunnanlahti Juuka Vlk Nunnanlahden Uuni Oy 89 103 27 598 61 305

��

Lehlampi Mäntyharju Oli Paroc Oy Ab 70 540 70 540 0

Ybbersnäs Parainen Mg,Al Paroc Oy Ab 52 000 52 000 0

Vanhasuo Savitaipale Mg,Al,Fe Paroc Oy Ab 30 241 30 241 0

�� ! ��

��

��"�#��!�� !

�$$��

��!%�� !

��

��!�� !

��$$��&'��(�)��(��

Kaivos Kunta Tärkeimmät arvoaineet

Haltija Yhteensä nostettu, tn

Malmia tai hyötykiveä,tn

Sivukiveä, tn

Tilastotietoja vuoriteollisuudesta vuonna 2001Ylitarkastaja Heikki Vartiainen, Kauppa- ja teollisuusministeriö


1999 2000 2001RIKASTEET/ TONNIA

Rikkirikaste 840 000 823 800 583 300Kromirikaste, palarikaste ja valuhiekka 597 400 628 400 575 126Fe-pasute, Siilinjärvi ei käyttöä, varastoitu 276 000 256 000 261 300Nikkelirikaste 6 760 35 700 24 100Sinkkirikaste 37 700 31 100 37 300Kuparirikaste 38 400 41 900 40 500

METALLIT JA METALLURGISIA TUOTTEITA/ TONNIA

Teräsaihiot 3 955 658 * 4 096 389 * 3 938 122 *Rauta 2 954 127 2 982 787 2 851 821Jaloteräs (aihiot) 597 900 636 300 560 800Ferrokromi 256 300 260 600 236 000Sinkki 225 200 222 900 248 800 **Katodikupari 114 700 114 000 120 900Katodinikkeli 18 700 17 019 17 900Muut nikkelituotteet (pulverit, briketit ja kemik.nikkelisis.) 34 100 37 311 36 700Kadmiun 700 680 600Elohopea/kg 55 000 76 100 71 200Hopea/kg 30 700 23 600 22 800Seleeni/kg 36 800 36 900 41 900Kulta/kg 6 938 4 960 5 550

MINERAALIT/TONNIAKalkkikivi yhteensä 3 333 683 3 029 219 3 190 540

KALKKIKIVEN KÄYTTÖ- Sementin valmistus 1 400 977 1 526 700 1 530 300- Maanparannuskalkki 857 878 634 132 704 349- Kalkinpoltto 389 696 355 178 333 220- Rouheet, tekn. jauheet ym. 685 132 513 209 622 671

Apatiitti 734 000 751 000 767 020Talkki 508 770 501 853 476 620Kvartsi 203 525 173 637 163 226Vuorivillakivi 340 356 191 368 193 598Maasälpä 43 827 38 609 36 145Vuolukivituotteita 37 339 38 010 42 418Wollastoniitti 13 883 18 399Kiillerikaste 8 500 10 000 9 684

SEMENTTI/TONNIA 1 299 769 1 423 100 1 324 000

* Teräs(aihiot) sisältää myös jaloteräksen** Tuotanto Suomessa 248 800 tn, Norjassa 108 400 tn Outokumpu Mining Oy

Rikasteiden, metallien, mineraalien jasementin tuotanto

Ylitarkastaja Heikki Vartiainen, Kauppa- ja teollisuusministeriö


In Memoriam

Dipl.ins. Esko I Laitinen poistui joukos-tamme 7. päivänä maaliskuuta ankaran sai-rauden jälkeen.

Esko suoritti elämäntyönsä OvakoOy:ssä aloittaen nuorena työntutkimusin-sinöörinä siirtyen yhä vastuullisempiintehtäviin.

Hän toimi Ovako-ryhmään kuuluneenOy Koverhar Ab:n toimitusjohtajana, ryh-män hallintojohtajana ja lopuksi OvakoOy:n toimitusjohtajana.

Hänen kokemuksensa ja asiantuntemuk-sensa tulivat käyttöön mm. Metalliteolli-suuden keskusliiton hallituksessa, Teolli-suuden työnantajaliiton hallituksessa sekäJohtamistaidon Opiston hallituksen pu-heenjohtajana.

Eräänä tärkeimpänä tehtävänään Eskopiti henkilösuhteiden kehittämistä ja eri-tyisesti sitä, että myös työntekijät näkevättuottavuuden kehittämisen välttämättö-mäksi. Läpimurto tällä alueella vaikuttimerkittävästi yrityksen menestykseen jat-kossa. Erilaiset neuvottelut ja keskustelut

Esko Ilmari Laitinen21.12.1926-7.3.2002

tuksia. Puumalassa kesäasunnollaan hän olimaineikas vetouistinkalastaja – itse teh-dyin uistimin. Ennen kalareissua hän il-moitti minkä kokoinen hauki nyt otetaan,mikä sitten piti paikkansa! Tämän kirjoit-taja voi asian vahvistaa, paino taisi olla 3,5kg.

Perhe lapsineen ja lapsenlapsineen olivatEskolla läheisiä ja välttämätön vastapainotyöpaineille.

Esko siirtyi eläkkeelle 1986. Toimitus-johtaja-aika Ovako Oy:ssä 1983-1986 oliollut raskas aika. Terveysongelmia oli ja oi-reet seurailivat yrityksen päivittäisiä ongel-mia. Eskon selkeässä ja määrätietoisessajohtamisessa yrityksen tuloskunto kehittyierinomaisesti, joten hän saattoi vetäytyäeläkkeelle tuntien sen hyvin ansainneensa.Tällöin sairausoireetkin helpottivat.

Siitä lähtien yhtiöläisten ystäväpiiri tapa-si säännöllisesti. Jäämme kaipaamaan Es-kon joviaalia hahmoa.

Lauri Pietiläinen

Esko hoiti leppoisaan tapaan. Neuvottelu-jen päätyttyä hänen erinomainen lauluää-nensä sai käyttöä.

Työn ulkopuolella Eskolla riitti harras-


miner

aali

t

Rikkikiisu on luonnossa hyvin yleinenrautasulfidi. Se on messinginkeltainen,metallinkiiltoinen, kidejärjestelmältäänkuutiollinen mineraali, FeS2, jonka ko-vuus on 6–6,5 ja tiheys 5,0–5,2 g/cm3.Kovalla esineellä iskettäessä rikkikiisukipinöi ja haisee rikiltä. Ilman täyttää tuli-kiven katku. Tästä ominaisuudesta tuleemyös rikkikiisun toinen nimi, pyriitti,joka on peräisin kreikan kielen tulta mer-kitsevästä sanasta. Pyriitti voi muodos-taa sekä bravoiitin, (Ni, FE)S2 että catti-eriitin, CoS2, kanssa seossarjan. Se voisisältää myös vähäisiä määriä kultaa jakuparia.

Pyriitti tunnetaan anglosaksisissamaissa myös nimellä ”fool’s gold”, höl-mön kulta tai meillä katinkulta, lähinnämessinginkeltaisen värinsä vuoksi. Lä-hempää tarkastellen se on helppo erot-taa kullasta, joka on pehmeä, helpostimuovailtava, jopa sitkeä, kun taas pyriittion kova, mutta helposti mureneva.

Rikkikiisu esiintyy usein omamuotoisi-na kuutioina, joiden pinnat ovat viiruisia.Muita tavallisia muotoja ovat pentagoni-dodekaedri, joka tunnetaan myös pyri-toedrina, ja oktaedri sekä edellisten eri-laiset yhdistelmät. Rikkikiisu esiintyyvarsinkin sedimenttisyntyisissä kivissäusein konkreetioina, vaihtelevan kokoi-sina kyhmyinä. Säteittäin kasvaneet rik-

Juho Hukka

Rikkikiisu eli pyriitti

Pyriitti on hyvin tavallinen ja monenlaisissa geologisissa ympä-ristöissä esiintyvä rautasulfidi. Sitä on louhittu pääasiassa rikinlähteeksi rikkihapon ja sulfiitin valmistukseen. Kiisun pasutuk-sessa syntyvää rautaoksidia, ns. purppuramalmia, on käytettyjonkin verran rautamalmina. Pyhäsalmen malmi on Suomenmerkittävin rikkikiisuvaltainen malmiesiintymä.

kikiisukiteet muodostavat pyriittiaurin-koja, Atlantin takana tietysti pyriittidolla-reita.

Markasiitti on pyriitin polymorfi eli sil-lä on sama kemiallinen koostumus, mut-ta erilainen kiderakenne ja siksi erilainensymmetria ja kiderakenne. Markasiitti onortorombinen.

Jokapaikan sulfidi

Pyriitti on tavallisin sulfidimineraali, jokaesiintyy sekä magmaattisina erkaumina,että sivumineraaleina magmakivissäniin korkean kuin matalankin lämpötilanympäristöissä. Sitä löytyy myös meta-morfisista sekä sedimenttikivistä alku-perältään sekä primäärisinä että sekun-däärisinä. Rikkikiisun kanssa useinesiintyviä sulfideja ovat kuparikiisu,magneettikiisu, sinkkivälke ja lyijyhoh-de.

Laajoja rikkikiisualueita Euroopassaon Espanjan - Portugalin rajamailla si-jaitseva Pyrite Belt ja sen monet yksittäi-set esiintymät (Rio Tinto, Almaden, Na-vajun) sekä Elba Italiassa. Muita pyriitti-maita ovat mm. Kiina, Peru, Bolivia jaMeksiko sekä Etelä-Afrikka. Yhdysval-loissa on monta laajaa esiintymää, joistalöytyy myös kauniita yksittäisiä kiteitä.Näitä ovat esim. Utahin Bingham Cany-

on ja Park City, Coloradon Leadville, Il-linoisin Sparta sekä French Creek Penn-sylvaniassa.

Suomen merkittävin rikkikiisuesiinty-mä on Pyhäsalmen malmi, jota on lou-hittu vuodesta 1962 lähtien. Lähes lop-puun louhitun malmin vierestä löytyi jo-kunen vuosi sitten uusi esiintymä, jossariittää louhittavaa vielä ensi vuosikym-menelle. Pienempiä rikkikiisuvaltaisiaesiintymiä ovat mm. Enon Otravaara, Li-perin Karhusaari, Tuupovaaran Hevos-kumpu sekä Sotkamon Tipasjärvi kym-menien vähäisempien ohella. Monissaloppuun louhituissa monimetallimal-meissa, kuten Outokummussa ja Lui-konlahdessa rikkikiisu on ollut oleelli-nen osa. Rikkikiisua on suomalaisessageologisessa kirjallisuudessa kuvattu340 kunnan alueelta.

Rikkihapon raaka-aine

Pohjois-Amerikan intiaanit kiillottivat rik-kikiisua ja käyttivät sitä peileinä, joidenavulla sotamaalit saatiin kohdalleen. Ny-kyisin erityisesti suuret, omamuotoisetrikkikiisukiteet ovat mineraalikokoelmi-en suosittu osa. Markasiitti ei kokoelmiinkäy, sillä se saattaa hajota omia aiko-jaan valkoiseksi jauheeksi. Kaikkiin mi-neraaliyksilöihin tällainen tauti ei tartu, r


CST Workshop inSeparationTechnolo-gies for Mining andMetallurgy

Lappeenrannan teknillisen korkeakoulunyhteydessä toimiva Erotustekniikan kes-kus järjestää 5-6. elokuuta 2002 teollisuu-dessa ja tutkimuslaitoksissa työskentele-ville tarkoitetun seminaarin:CST Workshop in Separation Technolo-gies for Mining and MetallurgySessions:1 Solid-Liquid Separation2 Membrane Filtrations3 Design of Separation Processes4 Metal Extraction5 Ion ExchangePaikka: Lappeenrannan teknillinen kor-keakoulu, Ylioppilastalon auditorio, Skin-narila, LappeenrantaOsallistumismaksu: 320 € + alv.Ilmoittautuminen ennen 15.6.2002.Tarkemmat tiedot: www.lut.fi/cstTiedustelut: Lena Kamppinen,puh. 05 6212166, [email protected]

eikä syytä tiedetä. Hajoava mineraalihaiskahtaa rikiltä

Rikkikiisua käytetään vielä jonkin ver-ran mm. rikin, rikkihapon ja selluloosa-tehtaiden tarvitseman sulfiitin raaka-ai-neena. Sen sijaan rautamalmina sitä eijuuri käytetä huomattavasta rautapitoi-suudesta huolimatta, sillä raudan oksiditmagnetiitti ja hematiitti muodostavat ta-vallisesti suurempia ja helpommin hyö-dynnettäviä malmeja kuin rikkikiisu. Rik-kikiisun pasutuksessa tosin syntyy rau-taoksidia, ns. purppuramalmia, jota onjossakin määrin käytetty myös raudanraaka-aineena. Pyriitti saattaa sisältääjoskus kultaa, mikä tekee siitä arvok-kaan kaivoskivennäisen.

Vielä toisen maailmansodan aikanarikkikiisusta saatava rikki oli strateginenraaka-aine rikkihapon ja paperiteollisuu-den tarvitseman sulfiitin valmistuksessa.Rikkihappo on edelleen yksi tärkeimpiäteollisuuskemikaaleja. Sitä käytetäänmm. lannoite-, räjähdysaine-, muovi- javäriaineteollisuudessa, akkuhappona,kuivausaineena sekä rasvojen puhdis-tuksessa. Tärkein käyttö on typpi- ja fos-faattilannoitteiden valmistuksessa. Ny-kyisin rikkikiisun ja luonnon alkuaineri-kin on rikkihapon lähteenä korvannutmaakaasusta saatava rikkivety, H2Ssekä raakaöljystä erotettu rikki.

Noin 80 % maailman rikkikiisun tuo-

tannosta tulee Kiinasta, Etelä-Afrikastaja Espanjasta. Merkittäviä tuottajamaitaon viitisentoista.

Kykykiisu

Mineraaliuskovaisille rikkikiisu on mo-nen hyvän lähde. Sen uskotaan edistä-vän älykkyyttä ja mielen tyyneyttä, loo-gista ajattelua, analyyttisyyttä sekä luo-vuutta. Se rohkaisee tietoisen ja alitajui-sen mielen välistä kommunikaatiota, sa-moin kun vasemman ja oikean aivoloh-kon välistä tiedonvälitystä. Sen katso-taan edistävän psyykkistä kehittymistä,muistia, käytännöllistä ajattelua, opti-mismia, tahdon lujuutta, oppimista jahavaintokykyä. Kaiken lisäksi rikkikiisunuskotaan vapauttavan täyteen käyttöönkaikki ainutlaatuiset piilevät kykymme jalahjamme. Perin aliarvostettu on näinoiva mineraali! Rikkikiisua kouluihin!�

RättelseSvenska Gruvföreningen 1941-2001.Antero Hakapääs festtal anlände till redaktio-nen på perfekt svenska. Vid korrekturläsninggjordes dessvärre en del misstag, varigenom ettantal ords betydelse i ny version förvrängdes.Redaktionen ber om ursäkt.

Louhintaräjähteitä vuodesta 1893TEHTAAT:

Hanko (019) 22001 Vihtavuori (014) 3779 211

MARKKINOINTI:Hanko, Tommi Halonen (019) 2200 310Vihtavuori, Heikki Kuula (014) 3779 412

TEKNINEN NEUVONTA:Kalle Ylätalo (019) 2200 311Jaakko Lindén (03) 546 2610 (KEMIITTI)Rauno Räsänen (0400) 398 01 (KEMIITTI)


Neljimmäinen veljeksistä

Energiavaihtoehdoista Suomen olosuhteissa

Maassamme käytetään tällä hetkelläsähköä noin 80 TWh vuodessa, ja kulu-tuksen arvioidaan kasvavan noin 97TWh/a:iin vuoteen 2015 mennessä. Nytkeskustellaan siitä, miten tuo puuttuva17 TWh/a tulevaisuudessa tuotetaan.Tunnetulta taholta on korostettu etenkintuulivoiman, mutta myös aurinko- japuuenergian hyödyntämistä ja vastaa-vasti lisäydinvoiman rakentamatta jättä-mistä. Jos hyväksymme maisemassam-me tuulipuistot, aurinkopaneelikentät jahakkuualueet, ovat mainitut energialäh-teet tietenkin kannatettavia, mutta...

Yhden TWh:n tuottamiseen vuodessatarvitaan 500 MW tuulivoimaa. Laskenta-perusteena on arvio, että voimala käy2000 h/a. Suomessa keskiarvo huippu-tehon käyttöajalle on 1800 h/a. Jos yksinykyisistä noin 7 TWh vuodessa tuotta-vista reaktoreista korvattaisiin tuulivoi-malla, pitäisi rakentaa noin 3500 kpl yh-den MW:n tuulivoimaloita, samanlaisiakuin Meri-Porin alueen uudet tuulimyllytovat. Jos koko maan nykyinen 80 TWh/a sähköntarve kokonaisuudessaan tuo-tettaisiin tuulivoimalla, pitäisi rakentaanoin 40 000 kpl 1 MW:n tuulivoimaloita.Riviin rakennettavien tuulimyllyjen väli-sen rakentamisetäisyyden pitää ollanoin 5 kertaa myllyn lapojen kärkiväli.Kun lasketaan, että tuulivoimalan lapo-jen kärkiväli on 70 metriä, seuraa siitä,että tuulimyllyjä voisi rakentaa riviin 350metrin välein. Syvyyssuunnassa eli kunrakennetaan viereen toinen tuulimyllyri-vi, tarvitaan näiden rivien välillä edellistäsuurempi etäisyys. Suomen rantaviivaVironlahdelta Tornioon on pituudeltaanarviolta 1300 km, joten rannikolle mah-tuisi yhteen riviin rakennettuna noin3700 kpl tuulimyllyjä. Eli jos koko Suo-messa nyt käytettävä sähkö tuotettaisiintuulivoimalla, näitä rivejä tarvittaisiinnoin 10 - 11 kpl, mikäli oletetaan rivienväliseksi matkaksi 400 - 500 metriä.Tuolloin voi arvioida, että koko rannikonmitalta olisi noin 4 - 5 km leveä tuulimyl-lykaistale. Upeaa, sanoisi insinööri näh-dessään moisen teknisen saavutuksen!

1 MW:n tuulivoimalan rakentaminenmaksaa 6 miljoonaa markkaa. Valtion eli

veronmaksajien osuus tästä summastaon 2 miljoonaa markkaa tukena. Lisäksituulivoimalla tuotetulle sähkölle makse-taan verotukea 4,1 p/kWh. Tuulivoimallatuotettu sähkö Suomessa maksaa luok-kaa 26 - 28 p/kWh. Edellä esitettyjen tu-kien, kuten rakennustuki ja verotuki säh-kölle, vaikutuksesta tuulivoiman hintaalenee 18 - 20 p/kWh:ksi eli tuulivoima-lan omistajalle sen tuottama sähkö mak-saa tämän verran. On myös muistettava,että tuulivoimalle on rakennettava vara-kapasiteetti, joka otetaan käyttöön tuu-lettomina aikoina.

On laskettu, että 1000 MW:n aurinko-energiamäärän tuottaminen menetel-mällä vaatii noin 25 - 50 km2 suuruisenaurinkopaneelikentän. Luku kuvaa pa-neelien energiantuotantoa leveysasteil-la, joilla aurinkoenergiaa todella voi-daan hyödyntää. Mainittu 1000 MW vas-taa noin 8 TWh:n sähkömäärää. Esim.Olkiluodon laitosten, jotka tuottavat vuo-dessa noin 14 TWh sähköä, korvaami-seen tarvittaisiin noin 44 - 88 km2 kokoi-nen aurinkopaneelikenttä, eli 22 - 45 kmx 2 km em. aurinkoisen asuinalueen tuo-tantolukuja käyttäen laskettuna. Viime-vuotisen 80 TWh:n vuosikulutuksemmetuottamiseksi Keski-Euroopan tai sitäaurinkoisemmilla leveysasteilla tarvittai-siin noin 250 km2 - 500 km2 kokoinen pa-neelikenttä. Olosuhteissamme aurinko-energian laajamittainen käyttö on kuiten-kin kyseenalaista - em. luvut pitäisi tie-tenkin kertoa jollain ykköstä suuremmal-la kertoimella, koska meillä epäilemättäon vähemmän auringonpaistetta ja –lämpöä kuin etelämpänä. Käyttöä rajoit-taa lisäksi lumi, ellei sitä poisteta esim.sähkövastuksin. Tilanne helpottuisi, josvoisimme toteuttaa auringon tehonkoro-tuksen…

Olemme energiatuotannossamme ny-kyisin 52%:sti riippuvaisia raaka-aine-tuonnista Venäjältä. Vuoden 2000 tilas-ton mukaan 50% kivihiilestä, 44% raaka-öljystä ja 100% maakaasusta tuotiin itä-naapurista. Puuta - niin kauan kuin met-säteollisuus pysyy Suomessa eikä ha-

ketta jouduta tuomaan ulkomailta - voi-daan pitää kotimaisena energialähtee-nä. Tämä on merkittävää myös siksi,että nykyisellään kokonaisuudessaanvain 29 % energiavaroistamme on koti-maista. Suomessa metsäteollisuudellaon ollut suuri merkitys kansantaloutem-me yhtenä tukipilarina. Jos teollisuudel-le ei voida taata pitkällä aikavälillä maas-sa toimintaedellytyksiä - tähän sisältyyvakaa sähkönhintakehitys - metsä- japuunjalostusteollisuus saattaa etsiytyäpois Suomesta. Tällöin menetämme em.teollisuuden ja sen työpaikkojen lisäksimyös puupolttoaineen voimalaitoksil-tamme. Puupolttoaineella tuotetaan ny-kyisellään noin 12% Suomen sähköstä,mikä on merkittävä määrä.

Jos puupolttoaineen käyttöä jatkossahalutaan kasvattaa, merkitsee se käy-tännössä puuhaketuotannon lisäämistä.Lienee melkoinen haaste Suomenpuunjalostusteollisuudelle pystyä kak-sin- tai kolminkertaitamaan tuotantonsaja markkinaosuutensa maailman vienti-markkinoilla ko. aikavälillä, kun samaanaikaan ministeritasolla keskustellaanenergiaa kuluttavan savupiipputeolli-suuden alasajosta ”tarpeettomana”.Voidaan myös laskea, että tulevan 17TWh:n lisäenergiatarpeen kattamiseksiolisi korjattava vuosittain noin 7 000 -11 000 km2:n kokoisen biomassa- taienergiapuualueen sato. Suomen koko-naispinta-ala on 338 150 km2, mistä met-sää on noin 230 000 km2. Koko metsä-alueemme olisi siten hakattava energia-puuksi 20 - 30 vuoden kuluessa. Omatpohjoiset metsäpuulajimme vaativatnoin 60 - 100 vuoden kasvuajan, jotenmetsähakkuualueille jouduttaisiinkin jat-kossa istuttamaan mitä todennäköisim-min energiapajua tai jotain muuta no-peakasvuista puulajiketta, mikäli seluonnonsuojelujärjestöille sopii.

Eli mitä tästä opimme? Tämän lehdenlukijakunta ei todennäköisesti mitäänuutta, mutta politiikan päättäjät toivotta-vasti jotain.�

– eli miksi tähän maahan tarvitaan

LISÄÄ YDINVOIMAALISÄÄ YDINVOIMAALISÄÄ YDINVOIMAALISÄÄ YDINVOIMAALISÄÄ YDINVOIMAA


JTJTJTJTJT

SIIS riittäisi liikkeenjohdon konsulteista vitsejä useampaan-kin juttuun, ja olisikin se loputon varasto ilonaiheita, ellem-me olisi tekemisissä huippuhaitallisen businesslieveilmiönkanssa. Siis valittuja paloja konsultin kultaisesta kirjasta:1) Ehdottomasti etukäteen varmista, kuka eli mikä asiak-kaan taho on vahvoilla. Eli kuka tulee asemansa määrittele-millä valtuuksilla voittamaan konsultoinnin kohteena olevankinan. Ja valmistele loppuraporttisi näiden päämäärien jabusinessliturgian mukaisesti. Tuloksen kaikinpuolinen oi-keellisuus tai siunauksellisuus on sinänsä toisarvoista.2) Älä milloinkaan erehdy käyttämään omaa kulkuvälinettä,toimistoa, tietokoneita, yms. puhumattakaan oman rahantuhlaamisesta lounaisiin tai päivällisiin. Mainio lisätienestion maksimimäärä matkavuorokausia asiakkaan laitoksilla,mieluummin ulkomailla, täysillä päivärahoilla ilman kustan-nuksia. 3) Kaiva esiin kaikki vähänkin käyttökelpoiset stra-tegiat ja liikesalaisuudet, joita sitten voit hyödyntää muissafirmoissa. Asiakkaallahan kaikki oleellinen tieto on tarpeel-listen päätösten tekemiseen tietenkin jo muutenkin ole-massa, mutta se ei vaan satu miellyttämään konsultoinnintilannutta tahoa. 4) Äläkä unohda lisätä edellisiä asiakkaitareferenssilistaasi. Saavutetuista tuloksista ei tietenkäänluottamuksellisista syistä voi jälkeenpäin hiiskua. Siis voi-daan liikkeenjohdon konsulttia verrata kaveriin joka lainaakelloasi kertoakseen sinulle paljonko se on, ja sen jälkeenvie sen mennessään.

SIIS eivät lakkaa vihreät järjestämästä muille ihmetyksenai-heita: Pitäisi tämän O. Soininvaaran mukaan tässä maassakokonaan hankkiutua eroon ”tarpeettomasta” savupiippu-teollisuudesta, kuten metallin ja paperin tuottamisesta, ja

Ekonomistiksi kutsutaan tyyppiä,joka tietää huomenna, miksiasiat, jotka hän eilen ennustitapahtuvaksi, eivät tapahtuneettänään. (Financial Times joskus90-luvulla)

siirtyä tuohitorviin, paperittomaan konttoriin, lukemaan leh-det neteitse jne. Siis aikovat vihreät ruveta jatkossa ilmei-sesti myös pyyhkimäään ruoholla. Vai mitä Soininvaara?

SIIS IT – yhteiskunnan viestintäharha: Luulotellaan, ettäkun yrityksen tai yhteisön internettisivulle tai intranettiin pis-tetään jokin tieto, niin se automaattisesti ja välittömästi onkaikkien tarvitsevien tiedossa. Bullshit! Tuolla menetelmälläon viestin perilletulon todennäköisyys samaa luokkaa kuinilmoituksella Virallisessa Lehdessä. Siis jos on jollakin hal-lussaan tieto, jota asianomainen tietää jonkun muun tarvit-sevan, on se tieto toimitettava perille jollakin kohdistetullatiedotusvälineellä. Eikä leikkiä kuurupiiloa siinä uskossa,että tiedon tarvitsija, tietämättä hänelle tärkeästä viestistä,surffailee erilaisissa verkoissa ihmettelemässä, onko mi-tään tarpeellista tekeillä.

SIIS emme menneiden mormooni-, hormooni- & taala-O-kisojen tiimoilta malta olla tunkematta lusikkaamme jälleenkerran koettuun doping-soppaan, koska lienee oheinen pai-notuote tämän lehden olympianumero. Joten: Ovat ruotsa-laiset heikäläisen käsityksen mukaan niin ylivoimaisen hy-viä hiihtäjiä, ettei niitä ollenkaan olisi pitänyt lähettää em.Suolakylään keskeyttämään ja häviämään kaikenmoisillevilunkivilleille. Jaa. Näyttäisi em. perusteella, kuten yleisem-minkin sveduilla, olevan varsin vaatimaton käsitys maail-man pahuudesta. Varsinkin kun oli sveamammanpoikia tälläkertaa riittävän ajoissa varoitettu niistä dopingaineista, joi-hin pahaa aavistamattomat venakkoraukat ja noituuteenluottavasti suhtautuvat saksalais-espanjalaiset piirit sortui-vat. Lisää: Ovat vanjat nykyisellään huonoja häviäjiä: Ainametropoliitta Aleksia myöten väittävät, että heille tehtiin ki-soissa vääryyttä. Jaa. Siis emmehän mekään niin väittäneetvuosien 1939 - 44 kisoissa. Sitä, että emme tuolloin ruven-neet kiukuttelemaan, ryhdyttiin sittemmin kutsumaan suo-mettumiseksi. Siis emme viime vuoden kotimaisten hemo-hes-sekoilujen muisteloissa viitsisi kommentoida naapuriendoping-käryjä muuten kuin toteamuksella ruhahaa.

SIIS tunnetaan liikenteessä käsite tilannenopeus. Ja joudu-taan tietyissä piireissä tätä käsitettä soveltamaan myöstiettyihin muihin, erityisesti Vuorimiespäivien yhteydessäharjoitettuihin toimintoihin. Saattaapi nimittäin ylinopeusväärin ajoitettuna johtaa ko. päivien viettäjän ennenaikai-seen stand by – tilaan. Erityisesti kolmepäiväisen tapahtu-man yhteydessä.


Pääsihteerin palstaPääsihteerin palstaPääsihteerin palstaPääsihteerin palstaPääsihteerin palsta Professori Markku Mäkelä, GTK

FROM MINE TO MARKET

WITH SKILL AND CARE

KEMIRA CHEMICALS Oy

Kemphos Tel: +358 10 86 1215

P.O.Box 20 Fax: +358 10 862 6795

FIN-71801 SIILINJÄRVI E-mail: [email protected]

Vuorimiespäivät 2002 Tampereella, ensi kertaa lähes 60 vuoteenpääkaupunkiseudun ulkopuolella, ja Pohjoismaiden ensimmäisetvuoriteollisuusalan messut METMINFO 2002 ovat historiaa. Tiettyjännitys niiden kummankin järjestelyihin liittyi kuten kaikkeen uuteenja ennen kokemattomaan. Tapahtuman kolmipäiväisyyttä vierastet-tiin ajan- ja rahankäytön näkövinkkelistä. Puolitoista vuotta kestänei-den METMINFO:n järjestelyjen aksepteeraamisesta näytteilleasetta-jien keskuudessa ei ollut sitovaa varmuutta ennen viimeisten kuu-kausien loppurutistusta. Ja oikein juhlajunalla suunniteltiin mennä jamentiin kauas Aleksin ja Mannerheimintien kulmalta, jossa maakun-tien vaimoväki on tottunut Vuorimiespäivien aikana asioimaan. Sum-ma summarum, etukäteen jännitti, saammeko vuorikansan liikkeelleuudenlaisille Vuorimiespäiville vai jääkö käteen toteamus “Niinhänme sanoimme”. Kun 59. kerta vuorivuoden päätapahtumaa nyt ontakana, on helpottavaa todeta ja ennen kaikkea iloita, että Tampe-reen vuorineuvospäivät, kuten Tampereen apulaiskaupunginjohtajaavaussanoissaan totesi, olivat menestys.

Illallistanssiaisiin Scandic Hotel Rosendahlissa, Pyynikin rintees-sä osallistui ennätysmäärä vuorimiehiä seuralaisineen, 560 kaikki-aan. Tampereenkieliset uutiset sananrieskana aidossa ympäristös-sä ja hyvä illallinen sekä sopiva määrä liikuntaa palan painikkeeksiRiitta Väisäsen johdattelemana olivat laadukas kimara, jota paikallaollut vuorikansa arvosti. Päivien isäntäyhtiö Sandvik Tamrock oliMatin ja Tiinan johdolla kiitettävästi paneutunut osoittamaan, ettäelämää on myös Kehä III:n ulkopuolella. Totisesti he ja koko yhtiönjärjestelytiimi siinä onnistuivat. Kiitos!

Tampere-talo, joka kotvan aikaa ennen vuorimiesten ensimmäis-tä pirkkalaisretkeä oli valittu Suomen parhaaksi kongressitaloksi,näytti käytännössä, että valinta oli osunut oikeaan. Olen aiemmintällä palstalla paljastanut sisäpiirin tiedon, että Tampere-talon puo-lesta järjestelyistä vastanneella projektipäällikkö Maarit Mikkolallaon metallurgin puolisona pitkä kokemus Vuorimiespäivistä. Tälläseikalla lie ollut merkitystä siihen, että järjestelyt sekä päivien ettäMETMINFO:n osalta sujuivat räätälöidyn hyvin. Kiittäessäni torstainIce breakin partyn aluksi sponsoreita siitä, että he materiaalisestimahdollistivat 400 hengen kokoontumisen jäätä särkemään, tote-sin, että mikäli koolle saapunut joukko nauttii pöydän antimia huo-mattavasti yli kohtuullisuuden, joudun omana sponsoriosuutenanijäämään tiskaamaan. Kun näin ei käynyt, osoitan kiitollisuuteni teil-le tai Kanrestalle, mahdollisesti molemmille.

Näsinneulan seuralaisten lounaalla oli tunnelma kuulemani mu-kaan korkealla muustakin syystä kuin yläilmoissa istumisesta. En

tuota ihmettele, kun kerran vuodessa tapaavat ja resuneeraavatyhteisten tuttujen ja seuraavan sukupolven tekemisiä sitten viimenäkemän. Hyvä ruoka ja juoma olivat osaltaan matkaansaattamas-sa tunnelman kohoamista. Maakantaan palatakseni Kustaa Heikanmuseo kuuluu olleen maailmalta kertyneine, monenmoisine muis-toineen näkemisen arvoinen. Saattoi siihen vaikuttaa tuttuuskin.Onhan monen vuorimiespuolisko paljolti maailmalla resunnut jasieltä monenmoista kotiin kantanut.

Kun tässä palstan tämänkertaisen lopun lähetessä miehen aatoskiertää ja kaartaa, palaan vielä METMINFO 2002 näyttelyn yhteennäytteilleasettajaan. Vuorimiesyhdistyksen pitkäaikainen rahaston-hoitaja, Eero Mäkinen -mitalin kantaja, TkL Heikki Aulanko, kohdak-koin 87 v., soitti minulle ja kysyi, josko meitä kiinnostaisi nähdämessuilla hänen kaivosaiheinen postimerkkikokoelmansa tai osansiitä. Kun olin sen verran asiasta ällin päällä, että tiesin Heikin esitel-leen filatelistisia aarteitaan eri puolilla maailmaa, vastasin pitäväniesitystä kunniana messutapahtumalle. Sovimme niin, että minävuokraan Suomen Filatelistiliitosta Heikin ohjeiden mukaan näytte-lykehikot. Heikki kyllä hoitaa loput. Messujen rakennuspäivänäHeikki ilmestyi Tampereelle ja näyttelynsä pystytti. Että siinä sitä onseniorivuorimiehessä miehen mittaa.

Kun vuorimiehet seuralaisineen viettivät lauantaiaamun tuntejaRosendahlin yökerhossa maailmaa taas kerran parantaen, ahke-roivat METMINFO:n rakentajat näyttelyn purkutöissä. Auringonnousun myötä näyttelyhalli oli metamorfoitunut viihtyisäksi ylöspa-noksi vastaanottamaan vuorikansan perinteiselle lauantain lou-naalle. Humpsvankarna oli vaihtunut uudempaa ranskalaista torvi-musiikkia tarjoilevaan Rettuända Spritwilliga Brandkåriksi ja Vuori-miesorkesteri oli saanut oman rumpusetin. Meillä kaikilla oli niinmuukaavaa ja mukava jatkui juhlajunassa. Viran puolesta junanpäällikkyydestä ja järjestyksestä vastannut konduktööri totesi Pasi-lassa, että matka kuului hänen virkauransa hauskimpiin. Kun ulko-puolinen tarkkailija oli ja virkavastuulla, niin häntä on lieneeuskominen.�


VUORINAISETVUORINAISETVUORINAISETVUORINAISETVUORINAISET Anja Korhonen

Vuosikokous “diplomaattisesti”

Vuorinaiset oli kutsuttu sääntömääräi-seen vuosikokoukseensa 25. helmikuu-ta tyylikkääseen Outokumpu Oyj:n pää-konttoriin.

Kutsuun vastasi myöntävästi 37 jäsen-tä, ja heidät palkittiin vaivannäöstä paitsimielenkiintoisella ohjelmalla, josta vas-tasi fil.maist., toimittaja ja diplomaatin-rouva Sirkka Lassila, myös kulinaarisellanautinnolla, josta kiitokset suuntautuvatisäntäyhtiölle. Kokouksen puheenjohta-jan nuijaa, joka tosin oli unohtunut kotiin,heilutteli tunnettuun tapaansa Kaija Mar-mo. Yhtä tottuneesti päätökset vei kirjoi-hin yhdistyksen sihteeri Irja Pääkkönen.

Laiva on lastattu vuonna 2002 lähesentisillä vastuunkantajilla, sillä johtokun-taan tuli valituksi vain yksi uusi jäsen, Eli-na Ryynänen. Hänet valittiin useita vuo-sia “palvelleen” Raija Vuolion tilalle.

den joukossa. On kuitenkin helppo arva-ta, että eivät ne protokollasta poikkea-vat, kiusalliset tilanteet juuri tapahtuma-hetkellä ole nauruhermoja kutkutelleet.Vai miltä arvelette ensimmäisille hienoillepäivällisilleen huolellisesti valmistautu-neesta nuoresta rouvasta tuntuneen,kun hänen pitkä helminauhansa ottaakatketakseen juuri, kun astutaan kohtipäivällispöytää? Itsehillintää tarvittiin sil-loinkin, kun silkkipuseron selkämystäpitkin alkoi valua simpukkakeittoa, ol-koonkin, että vika oli tohelossa tarjoili-jassa eikä silkkipuseron sisällä! Entä,kuinka eräs ministerineuvoksen rouvasitten selvisi tilanteesta, kun hänen puo-lialushameensa valahti nilkkoihin kes-ken diplomaattisen small talkin? Hänpäselvitti tilanteen näppärästi potkaisemal-

Muinaispuvut japerinnekorutElias Lönnrotin juhlavuosi sai arvoisensatapahtuman, kun Eila Virkkala kutsui vuo-rinaiset kotiinsa tutustumaan muinaispu-kuihin ja perinnekoruihin.

Eila oli vastaanottamassa vieraitaanpukeutuneena myöhäisrautakauden pu-nahameiseen Perniön emännän pu-kuun. Kun herkullisen kahvipöydän anti-met oli maisteltu, päästiin tutustumaanemännälle läheiseen aiheeseen, mui-naispukuihin.

Muinaispuvuilla tarkoitetaan viikinki- jaristiretkiajalla käytettyä vaatetusta. Pu-kujen ja korujen esittelijäksi oli kutsuttuSeija Lindström Kalevala Korusta. Hänosoittautuikin erinomaiseksi asiantunti-jaksi ja tarinoiden kertojaksi. Jokainenesitelty muinaispuku ja sen kantaja saioman tarinansa kehdosta hautaan.

Vanhin puku oli Euran muinaispuku,presidentti Tarja Halosenkin yllä itsenäi-syyspäiväjuhlassa nähty. Nyt sen kanta-

jana oli Kirsti Mikkonen. Omin sorminvoitiin hipelöidä vyöllä roikkuvaa mes-sinkistä veitsentuppea, minkä sisältälöytyi yllättävän pieni veitsi. Puku on siitäerikoinen, että kaikki siihen kuuluvat ele-mentit on löydetty samasta haudasta jasen kaikki piirteet, värejä myöten,on py-ritty tekemään mahdollisimman tarkoinalkuperäisen kaltaiseksi.

Mikkelin Tuukkalan puvun mannekiini-na pyörähteli Annikki Lukkarinen ja mui-naispuvuista nuorin, Muinais-Karjalanpuku nähtiin Hilkka Räsäsen yllä. Tässäpukukatselmuksessa tultiin tietämäänmm, että esiliina ja pronssispiraalikoris-teet ovat tyypillisiä juuri suomalaisillemuinaispuvuille.

Lopuksi ehdittiin kuulla vielä tarinoitaja historiaa perinnekoruista ja tarkastellamuinaislöytöjen mallien mukaisesti val-mistettuja ja uudempiakin kalevalakoru-ja. Ilta oli sekä hieno katsaus esivanhem-piemme käsitöihin että myös oivallinenseurusteluhetki.

Kiitos, Eila viihtyisästä ja mielenkiintoi-sesta illasta!�

Irja Pääkkönen

la tarpeettomaksi osoittautuneen kapis-tuksen ikkunaverhojen taa. Onneksimoiset hepenet ovat jo aikoja sitten pois-tuneet muodista.

Edellä tuli jo mainituksi, että SirkkaLassila, joka tunnetaan myös parin suo-situn käytösoppaan kirjoittajana, edustitilaisuudessamme myös vuonna 1996perustettua Tapaseura ry:tä. Seura toimiihyvien tapojen edistämiseksi, ja sen tee-mana vuonna 2002 on “Suu puhtaaksi”,eikä hetkeäkään liian aikaisin!

“Hyvät tavat ovat arjen ja juhlan käyttö-tavaraa. Ne helpottavat sekä omaa ettämuiden elämää. Niihin on kätketty myösrauhan siemen”. Näin on sanonut Tapa-seuran puheenjohtaja, opetusneuvosRaili Malmberg, ja näihin sanoihin puo-lestaan on kätketty totuuden siemen.�

Rouva Lassila edusti kokouksessam-me paitsi omaa itseään, myös Tapaseu-raa. Huumorin höystämässä esitykses-sään hän kertoili vuosien 1963-97 aikanakertyneistä kokemuksista ja kommelluk-sista diplomaatin rouvana otsikolla “Dip-lomaattisesti”.

Kyllä siinä tottavie diplomatiaa olitarvittukin,niin moniin kiperiin tilanteisiinarvon rouva tuntuu edustusvaimon roo-lissaan joutuneen. Hauskat jutut kirvoitti-vat monta naurunpyrskähdystä kuulijoi-

Vuosikokouksen puheenjohtaja Kaija Marmo(vas) ja sihteeri Irja Pääkkönen.

Rouvat Sirkka Lassila ja Sanna-LeenaAlopaeus.

Rouvat HilkkaRäsänen (vas),Kirsti Mikko-nen, AnnikkiLukkarinen jaEila Virkkala.


JÄSENUUTISIAJÄSENUUTISIAJÄSENUUTISIAJÄSENUUTISIAJÄSENUUTISIAUlla-Riitta Lahtinen

Uusia jäseniä -nya medlemmar

Vuorimiesyhdistys-Bergsmanna-föreningen ry:n hallitus on hyväk-synyt seuraavat henkilöt yhdis-tyksen jäseniksi:

Kokouksessa 20.2.2002

Lievonen, Marjo, 160, 5 ov, 7.8.1976,opiskelija, TKK/Materiaali- ja kalliotek-niikan os., [email protected], Taimis-tontie 4a C 57, 00380 HELSINKIjaosto: geoNiiranen, Kari Pekka, FM, 12.9.1958,kaivosgeologi, LKAB,[email protected], Gruvfogdeg. 5B, E-98136 KIRUNA, Sverigejaosto: geoBergström, Ari, DI, 12.4.1962, työpääl-likkö, Kalliorakennus T.K. Vyyryläinen& Co. Oy,[email protected],Vanhanveräjäntie 1,01900 NURMIJÄRVI jaosto: kaiHalonen, Markku, ins., 22.3.1947,toimitusjohtaja, Kalliorakennus T.K.Vyyryläinen & Co. Oy,[email protected],Näkkikuja 4, 04230 VANTAAjaosto: kaiLaitinen, Tuomo, DI, 26.3.1955,toimialapäällikkö, Suomen Maanraken-tajien Keskusliitto r.y.,[email protected], SML r.y.,Linnankatu 36 B 8, 20100 TURKUjaosto: kaiLius, Klaus, DI, 15.2.1963, kaivosin-sinööri, NCC Finland Oy,[email protected], Yliskyläntie 2 B 28,00840 HELSINKIjaosto: kaiSaarinen, Anu Leena, 158,5 ov,4.1.1977, opiskelija, TKK/Materiaali- jakalliotekniikan os., Nikkarinkuja 2 B 30,02600 ESPOOjaosto: kaiSundström, Christer Alfons, FM,15.12.1943, toimitusjohtaja, NordkalkOyj Abp,[email protected],Hurtinkatu 11 C, 20610 TURKUjaosto: kaiKangas, Jukka Aimo Olavi, DI,12.7.1946, projektipäällikkö, Outokum-pu Mintec Oy,[email protected],Klovinrinne 14 C, 02180 ESPOOjaosto: rik

Rantala, Ari Pekka, DI, 19.7.1974,kehitysinsinööri, Outokumpu MintecOy, [email protected],Outokumpu Mintec Oy, Riihitontuntie 7C, 02200 ESPOOjaosto: rikHeikkilä, Irma Marketta, TkL,15.12.1965, tutk.insinööri, Institutet förMetallforskning, [email protected],Inst. för Metallforskning,Drottning Kristinas väg 48,SE-11428 STOCKHOLM, Sverigejaosto: metJuusela, Mikko Juhani, FM, 6.4.1969,kokeellisen tutkimuksen päällikkö,Outokumpu Research Oy,[email protected],Outokumpu Research Oy, PL 60, 28360PORIjaosto: metLundström, Mari Annukka, 100 ov ,6.4.1979, opiskelija, TKK/Materiaali- jakalliotekniikan os.,[email protected], Urheilukatu 22A 26, 00250 HELSINKIjaosto: metNurmi, Sonja Maria, 96,5 ov,29.12.1973, opiskelija, TKK/Materiaali-ja kalliotekniikan os., [email protected],Mechelinink. 51 A 3, 00250 HELSINKIjaosto: metPohjonen, Markus Antero, DI,31.7.1972, prosessi-insinööri, Outo-kumpu Zinc Oy,[email protected],Outokumpu Zinc Oy, PL 26, 67101KOKKOLAjaosto: metTuiremo, Johanna Anneli, DI,27.5.1972, materiaali-insinööri, Kvaer-ner Pulping Oy,[email protected],Kaskitie 22 F 70, 33540 TAMPEREjaosto: metUusinoka, Janne Raimo, DI,24.10.1975, projekti-insinööri,Metso-Lokomo Steels Oy, Atomikatu 1D 33, 33720 TAMPEREjaosto: met

Kokouksessa 26.3.2002

Haapala, Marko Tapio, DI, 16.2. 1973,käyttöinsinööri, jatkuvavalu, Rautaruuk-ki Steel, Raahe,[email protected],Hovintie 11 A 5, 90440 KEMPELEjaosto: metHalmeenpää, Riina Johanna, 145,5 ov,

14.4.1979, opiskelija, Oulun yliopisto,prosessitekn. os.,[email protected], Paalikatu 14A 214, 90520 OULUjaosto: metKuusisto, Timo Antero, ins., 20.3.1964,myyntipäällikkö, Outokumpu CastformOy, [email protected],Kasvihuoneenkatu 27 A, 28130 PORIjaosto: metKylliäinen, Lea Irene Sylvia, DI,29.8.1975, patentti-insinööri, Outokum-pu Oyj, Teollisoikeudet,[email protected],Outokumpu Oyj, Riihitontuntie 7 D,02201 ESPOOjaosto: metLeinonen, Mervi Johanna, 137,5 ov,15.10.1979, opiskelija, Oulun yliopisto,prosessi- ja ympäristötekn. os.,[email protected], Ouluntie29, 92130 RAAHEjaosto: metOsara, Karri Antero, TkT, 29.4.1972,tutkimusinsinööri, materiaaliteknisettutk.työt, Outokumpu Research Oy,[email protected], Perälän-tie 24 as 11, 29600 NOORMARKKUjaosto: metUoti, Markku Antero, DI, 3.6.1970,tutkimusinsinööri,matem.mallint.kupariseokset,Outokumpu Research Oy,[email protected],Valtakatu 10 D 23, 28100 PORIjaosto: metValovirta, Eero, DI, 6.9.1975, kehitysin-sinööri, Fundia Wire Oy Ab,[email protected], Latokarta-nonkatu 10 B 8, 10600 TAMMISAARIjaosto: met

Wanne, Toivo Sakari, DI, vanhempisuunnittelija/kalliomekaniikka, Insinöö-ritoimisto Saanio&Riekkola Oy, Lauluku-ja 4, 00420 HELSINKI, 09 5666500,[email protected]

Uuttajäsenistä

Vuorimiesyhdistys,Bergsmannaföreningen r.y.c/o Ulla-Riitta LahtinenKaskilaaksontie 3 D 10802360 ESPOO09-813 4758 fax 09-813 47580400-456 [email protected]

VUORITEOLLISUUS -LEHDENosoitteenmuutokset


jaostoMETALLURGIMETALLURGIMETALLURGIMETALLURGIMETALLURGI

1. Kokouksen avausJaoston puheenjohtaja Pekka Tuok-

kola avasi kokouksen.2. Kokouksen päätösvaltaisuuden to-teaminen

Kokous todettiin laillisesti kokoonkut-sutuksi ja täten päätösvaltaiseksi.3. Kokouksen järjestäytyminen

Kokouksen puheenjohtajaksi valittiinmetallurgijaoston puheenjohtaja PekkaTuokkola.

Puheenjohtaja kutsui kokouksen sih-teeriksi jaoston sihteerin Jyrki Makko-sen.4. Metallurgijaoston toimintakerto-mus vuodelta 2001

Toimintakertomus hyväksyttiin ilmanmuutoksia.5. Jaoston johtokunta vuodelle 2002

Vuosikokous myönsi eron varapu-heenjohtaja Pekka Mattilalle ja valitsi ja-oston johtokuntaan seuraavat henkilöt:

PuheenjohtajaDI Pekka Tuokkola, OutokumpuHarjavalta Metals Oy, HarjavaltaJäsenetDI Lasse Vihavainen, Imatra Steel OyAb, ImatraTkL Markus Malinen, Fundia Wire OyAb, HankoDI Jyrki Makkonen, OutokumpuHarjavalta Metals Oy, PoriProf Olof Forsén, TKK, EspooTkT Mikko Talvitie, Nokia Oy, EspooTkT Aino Helle, VTT, EspooDI Pentti Isokangas, Alteams Oy,JyväskyläTkL Heikki Ylönen, Rautaruukki Steel,Raahe

6. Metallurgijaoston toimintasuunni-telma vuodelle 2002

Johtokunnan ehdotus jaoston toimin-tasuunnitelmaksi hyväksyttiin.7. Muut mahdolliset asiat

Kokouksen osallistujamääräksi todet-tiin 145.

Sihteeri esitti listan jaoston jäsenistä,joiden posti palautuu.

Sihteeri esitti toivomuksen, että jä-senet päivittäisivät yhteystietonsa eten-kin sähköpostin osalta. Päivityksen voitehdä joko salissa kiertävään jäsenluet-teloon tai sähköpostilla rahastonhoita-jalle ([email protected]).

8. VuosikokousesitelmätVuosikokouksessa kuultiin seuraavat

mielenkiintoiset esitelmät:

· Henkilöstöjohtaja Sirkka Hagman jatiiminvetäjä Mika Rautio, Nokian Ren-kaat Oy: Osaamisen kehittämisen malli”Case Nokian Renkaat”

· Teknologiajohtaja Raimo Pulkkinen,TEKES: Osaamisen odotukset tulevai-suudelta

· KTT Marja Eriksson, Helsingin Kaup-pakorkeakoulu: Tiedon siirtäminen9. Kokouksen päättäminen

Puheenjohtaja kiitti kokouksen osal-listujia ja esitelmöitsijöitä ja päätti koko-uksen.

Kokouksen puolestaPekka Tuokkola, puheejohtajaJyrki Makkonen, sihteeri

Jaostonvuosikokous5.4.2002

ToimintaMetallurgijaosto on kokoontunut toi-

mikauden aikana vuosikokoukseen, ke-säretkelle ja syyskokoukseen.

Vuosikokous pidettiin 30.3.2001 Hel-singissä Marina Congress Centerissä.Kokoukseen osallistui 122 jäsentä.

Kokouksessa kuultiin seuraavat esitel-mät:

Monimetalliromun käsittely osana kes-tävää kehitystä, Tuotantopäällikkö ArsiSaukkola, Kuusakoski Oy, Espoo

Ympäristölaskenta ja -tilinpäätös; miksise tehdään ja mikä on sen arvo yrityksel-le, Ryhmäpäällikkö Torsti Loikkanen,VTT Kemiantekniikka, Teollisuuden ym-päristötalous

Kestävä kehitys työelämässä; ”Henki-löstö - voimavara vai ongelma”

Henkilöstönsuunnittelujohtaja Veli-Pekka Niitamo, Nokia Oy

Jaoston kesäretki tehtiin 24.8.2001 jakohteena oli Rautaruukki Steelin tuotan-tolaitokset Hämeenlinnassa. Retkelleosallistui 40 jäsentä.

Jaoston syyskokous pidettiin16.11.2001 Oulussa aiheena ”Peräme-renkaari nyt ja tulevaisuudessa”. Syys-kokouksen yhteydessä tutustuttiin Ou-lun Yliopiston prosessitekniikan ja me-tallurgian opetukseen ja laboratorioihin.Kokoukseen osallistui 25 jaoston jäsen-tä.

Syyskokouksen yhteydessä jaostojärjesti alan oululaisille opiskelijoille tilai-suuden, jonka tarkoituksena oli aktivoi-da alan opiskelijoita mukaan jaoston toi-

mintaan. Tilaisuuteen osallistui 40 opis-kelijaa.

JäsenetMetallurgijaoston jäsenmäärä oli vuo-

den 2001 lopussa 1172, joista nuoria jä-seniä 25. Vuoden 2001 aikana jaostoonliittyi uusiksi jäseniksi 40 henkilöä, joista9 nuoreksi jäseneksi. Vuoden aikana ja-oston jäsenistä kuoli 5 henkilöä, 10 hen-kilöä erosi jaostosta ja 27 henkilöä pois-tettiin jaoston jäsenistöstä. Lisäksi 2henkilön jäsenyys palautettiin.

Jaoston johtokuntaMetallurgijaoston johtokunnan ko-

koonpano on ollut seuraava:PuheenjohtajaPekka Tuokkola, OutokumpuHarjavalta Metals Oy, HarjavaltaVarapuheenjohtajaDI Pekka Mattila, Rautaruukki Steel,RaaheSihteeriDI Jyrki Makkonen, OutokumpuHarjavalta Metals Oy, PoriJäsenetProf Olof Forsén, Teknillinen Korkea-koulu, EspooTkT Aino Helle, VTT Valmistustekniik-ka, EspooTkL Markus Malinen, Fundia Wire OyAb, HankoDI Osmo Mikkola, Metso LokomoSteel Oy, TampereTkT Mikko Talvitie, Nokia Oy, EspooDI Lasse Vihavainen, Imatra SteelOy, ImatraJohtokunta kokoontui vuoden 2001

aikana 6 kertaa.

KoulutustoimintaKoulutustoiminta on hoidettu Metallur-

gian Valtakunnallisen Asiantuntijatoimi-kunnan (Metallurgian VAT) kautta. Toi-mikunnan puheenjohtajana on toiminutTkT Veikko Heikkinen RautaruukkiOy:stä. Vuoden 2001 aikana on järjestet-ty seuraavat kurssit:

· Tasapainopiirrosten soveltaminenteollisuudessa 9.-10.10.2001

· Kiinteän tilan hapetus- ja pelkistysre-aktiot 27.-28.11.2001

KorkeakouluyhteistyöYhteistyöelimen puheenjohtajana on

toiminut professori Veikko Lindroos Tek-nillisestä Korkeakoulusta.

TiedotustoimintaMetallurgijaoston tiedotus on hoidettu

Vuoriteollisuus-lehden metallurgisivuillaja erillisillä jäsentiedotteilla. Lehti ilmes-tyi vuoden aikana neljä kertaa.

Pekka Tuokkola, puheenjohtajaJyrki Makkonen, sihteeri

Toiminta-kertomusvuodelta 2001


jaostoMETALLURGIMETALLURGIMETALLURGIMETALLURGIMETALLURGI

ToimintaJäsentoiminta hoidetaan yhteisten ti-

laisuuksien avulla. Näitä ovat: Vuosiko-kous esitelmineen 5.4.2002 Tampereel-la, Kesäretki, joka suuntautuu tänävuonna Pohjanmaalle. Isäntinämmesyyskokouksessa toimivat OutokumpuZinc Oy ja OMG Kokkola Chemicals Oyja ajankohta on 30.8.2002. Syyskokousjärjestetään marraskuussa pääkaupun-kiseudulla yhteistyössä AGA:n kanssa.

Opiskelevia nuoria aktivoidaan jaos-ton toimintaan järjestämällä yhteisiä ke-hittämistilaisuuksia opiskelijoiden kans-sa.

Lisäksi kartoitetaan jäsenkunnan kiin-nostusalueita tapahtumien ja kokoustenaiheiden ohjaamiseksi enemmän jäsen-kuntaa kiinnostaviksi ja osallistujia hou-kutteleviksi.

Jaoston johtokunta 2002Puheenjohtaja:DI Pekka Tuokkola,Outokumpu Harjavalta Metals Oy,HarjavaltaProf. Olof Forsén, Teknillinen Korkea-koulu, EspooTkT Aino Helle, VTT Tuotteet jatuotanto, Espoo”DI Pentti Isokangas, Alteams Oy,JyväskyläDI Jyrki Makkonen, OutokumpuHarjavalta Metals Oy, PoriTkL Markus Malinen, Fundia Wire OyAb, HankoTkT Mikko Talvitie, Nokia Oy, EspooDI Lasse Vihavainen, Imatra Steel Oy,ImatraTkL Heikki Ylönen, Rautaruukki Steel,Raahe

KoulutustoimintaKoulutustoimintaa hoidetaan Metallur-

gian Valtakunnallisen Asiantuntijatoimi-kunnan (Metallurgian VAT) järjestämilläkursseilla, jotka toteutetaan yhteistyös-sä POHTO:n kanssa. Alustavasti onsuunniteltu toteutettavaksi seuraavatkurssit:

· Uudet mittausmenetelmät metallurgi-assa 21.-22.5.2002

· Konvertteri- ja sähköuunimetallurgia26.-27.11.2002

Metallurgian VAT:n kokoonpanovuonna 2002

Puheenjohtaja

Toiminta-suunnitelmavuodelle 2002

TkT Veikko Heikkinen,Rautaruukki OyjSihteeri DI Markus Hietala, POHTOJäsenetTkL Veikko Alasvuo, Imatra Steel OyDI Heikki Eerola, OutokumpuResearch OyDI Kari Helelä, Rautaruukki OyjProf. Heikki Jalkanen, TeknillinenKorkeakouluTkL Antero Järvinen,Fundia Wire Oy AbDI Paavo Hooli, AvestaPolaritStainless OyDI Osmo Mikkola, Metso LokomoSteel Oy

KorkeakouluyhteistyöJaoston ja korkeakoulujen välisestä

yhteistyöstä huolehtii metallurgijaostonkorkeakouluyhteistyöelin.

Korkeakouluyhteistyöelimen kokoon-pano 2002

PuheenjohtajaProf. Veikko Lindroos, TKKJäsenetTkT Rainer Backman, ÅATkT Antti Hynni, TTKKProf. Pentti Karjalainen, OYProf. Heikki Jalkanen, TKKTkT Jukka Martikainen, LTKK

TiedotustoimintaMetallurgijaoston tiedotus hoidetaan

Vuoriteollisuuslehden metallurgisivuillaja tarvittaessa erillisillä jäsentiedotteilla.Jäsentiedotteissa käytetään sähköpos-tia niiden jäsenten osalta, joilla sellainenon. Lisäksi jaoston toiminnasta saa tie-toa internetistä osoitteesta:

www.vuorimiesyhdistys.fi.Ulkoisen tiedottamisen kohteet ovat

alan opiskelijat, oppilaitokset ja teolli-suus.

Pekka Tuokkola, puheenjohtajaJyrki Makkonen, sihteeri

POHTO, Vellamontie 12, 90500OULU

Koulutuksen tavoitteena onAntaa kuva konvertteri- ja sähköuuni-

metallurgian nykytilasta ja tulevaisuu-desta sekä tarjota mahdollisuus koke-musten vaihtoon. Kurssin keskeisiä tee-moja ovat perusmetallurgia, uudet pro-sessit ja mallintaminen.Koulutus on tarkoitettu

Tutkimus-, kehitys- ja käyttöhenkilös-tölle metallurgisessa teollisuudessa sekätutkimuslaitoksissa ja korkeakouluilla.

Koulutuksen tavoitteena onAntaa viimeistä tietoa uusista mittaus-

menetelmistä ja niiden mahdollisuuksis-ta sekä valmiuksia soveltaa saatua tietoametallurgisten prosessien kehittämi-seen, hallintaan ja ohjaukseen sekä lop-putuotteitten laadunhallintaan. Kurssinsisältö painottuu on-line –mittauksiin.Koulutus on tarkoitettu

Tutkimus-, kehitys-, käyttö- ja auto-maatioinsinööreille sekä prosessin- jalaadunohjauksesta vastaaville henkilöillemetallurgisessa teollisuudessa, tutki-muslaitoksissa ja korkeakouluissa sekämittalaitteitten kehittäjille.

Uudet mittausmene-telmät metallurgiassa21. – 22.5.2002

Konvertteri- jasähköuunimetallurgia26.-27.11.2002

!

!

Vuosiseminaarin nro 1 ja 2 esitelmät: www.tekes.fi

Kansallinen teknologiaohjelmaMETALLURGIAN MAHDOLLISUUDET

Vuosiseminaari 3

1.10.2002 DIPOLI


jaosto

PuheenjohtajaTauno Paalumäki, Nordkalk Oyj Abp21600 Parainen, kaivospäällikkö[email protected], 040-5141880VarapuheenjohtajaKari Korhonen, Rakennus Oy Lem-minkäinen, Esterinportti 2, 00240Helsinki, projektipäällikkö[email protected], 040-5414847SihteeriJari Honkanen, Sandvik Tamrock OyPL100, 33311 Tampere, [email protected], 0400-418017JäsenetErja Kilpinen, Nordkalk Oyj Abp,Tytyri, 08100 Lohja, myyntipäällikkö[email protected], 0400-814156

Geologijaoston johtokunta 2002Puheenjohtaja FT Raimo Lahtinen, Geologian tutkimuskeskus, EspooVarapuheenjohtaja FM Heikki Puustjärvi, Outokumpu OyjMuut jäsenet FM Gerhard Hakkarainen, Partek Nordkalk OyAbb

FM Eija Hyvönen, Geologian tutkimuskeskus, RovaniemiFT Olavi Selonen, Åbo Akademi

Sihteeri DI Jaana Lohva, Geologian tutkimuskeskus, Espoo

TOIMINTAGeologijaoston päätapahtumat toi-

mintavuonna 2001 ovat olleet vuosiko-kous, laivaseminaari ja sovelletun geo-fysiikan neuvottelupäivät.Vuosikokous

Jaoston vuosikokous pidettiin Vuori-miespäivien yhteydessä 30.3.2001 Mari-na Congress Centerissä Helsingissä. Ko-kouksessa oli läsnä 76 jaoston jäsentä.Laivaseminaari

Laivaseminaari pidettiin Silja Sere-nadella 29.-31.1.2001. Seminaarin tee-mana oli Kaivosteollisuus ja malminet-sintä muuttuvassa ympäristössä. Osal-listujia oli 95.Sovelletun Geofysiikan XIII Neuvot-telupäivät

Sovelletun Geofysiikan XIII neuvotte-lupäivät pidettiin 2.-4.10.2001 Silja Sere-nadella. Osallistujia oli 46.Syysekskursio

Syysekskursio Marokkoon peruuntuiepävakaan maailmantilanteen vuoksi.

Toiminta-suunnitelmavuodelle2002

SyysekskursioSyysekskursio suuntautuu syys-kuun puolivälissä Pohjois-Suo-meen. Kohteina ovat mm. Keminkaivos, Tornion terästehdas ja ArticPlatinum. Ekskursiomestarina toi-mii FM Heikki Puustjärvi Outokum-pu Oyj:stä. Mukaan mahtuu enin-tään 30 jaoston jäsentä.

GEOLOGIGEOLOGIGEOLOGIGEOLOGIGEOLOGI

TOIMIHENKILÖTToimintavuonna 2001 vuosikokouk-

sesta lähtien on johtokunnan kokoon-pano ollut seuraava: puheenjohtaja FMRisto Pietilä Outokumpu Mining Oy, va-rapuheenjohtaja FT Raimo LahtinenGeologian tutkimuskeskus, sihteeri DIJaana Lohva Geologian tutkimuskeskusja muina jäseninä FM Gerhard Hakkarai-nen, Partek Nordkalk Oyj Abb, FT OssiLeinonen, AvestaPolarit Chrome Oy ja FTOlavi Selonen, Suomen Kiviteollisuus Oy.

JÄSENMÄÄRÄGeologijaoston jäsenmäärä oli vuo-

den 2001 lopussa 477. Uusia jäseniä liit-tyi 8.

Risto Pietilä, puheenjohtaja Jaana Lohva, sihteeri

Toiminta-kertomus 2001

jaostoKAIVOSKAIVOSKAIVOSKAIVOSKAIVOS

Jaoston uusi johtokunta 2002Titteli/nimi/yritys/osoite/tehtävä/sähköposti/telefax/puhelin/GSM

Ilpo Mäkinen, Pyhäsalmi Mine Oy,PL 51, 86801 Pyhäsalmi,kaivososaston päällikkö,[email protected], 040-5639297Jyrki Salmi, Outokumpu Mining Oy,Hituran kaivos,85560 Ainastalo, kaivosinsinöö[email protected], 040-5653956Tommi Halonen, Oy Forcit Ab, PL 19,10901 Hanko, markkinointipäällikkö[email protected], 050-5390310

Rahaston ja rekisterin hoitajaUlla-Riitta Lahtinen, Kaskilaaksontie3 D 108, 02360 [email protected], 0400-456195

EAPKY

Kustaana

Kössölässä


jaosto

KAIVOSKAIVOSKAIVOSKAIVOSKAIVOS

Pohjois-Karjalan ammatillisen aikuis-koulutuskeskuksen Outokummun kau-pungissa sijaitseva yksikkö, Outokum-mun Kivi- ja tekniikkakeskus, tarjoaamonipuolista kivi-, metalli-, rakennus- jatietotekniikan koulutusta työntekijöille,toimihenkilöille ja yrityksille. Koulutuk-sen lisäksi yksikkö toteuttaa erilaisiatuotantoon, tuotekehitykseen ja tutki-muksiin liittyviä kehittämishankkeitakivi- ja metalliyrityksille.

Vuonna 1998 toteutettiin Outokum-mun Kivi- ja tekniikkakeskushanke, jos-sa yhdistettiin aikuiskoulutuskeskuksenja paikallisen ammattioppilaitoksen tek-niikan koulutus. Hanke sisälsi mittavat,noin 23 Mmk:n investoinnit. Kivialankoulutusta ja kehittämistä varten raken-nettiin tilat, joihin hankittiin kiven teolli-seen jalostamiseen soveltuvat nykyai-kaiset työstökoneet.

KOULUTUS

Vuosittain yksikkö järjestää opetusta yh-teensä noin 40 000 opiskelijatyöpäivää,josta kivialan koulutuksen osuus on lä-hes puolet. Yksikön kivialan koulutus onviisinkertaistunut 90-luvun puoliväliinverrattuna. Outokummun Kivi- ja tekniik-kakeskus on tällä hetkellä Suomen suu-rin ja monipuolisin kivialan oppilaitos jasen käytössä on ajanmukainen opetus-ympäristö ja alan uusinta teknologiaaedustava laitekanta sekä louhinnassaettä jalostuksessa.

Kivialan ammattilaisiksi koulutetaanmm. kaivosmiehiä, kallioporareita, pa-nostajia, kivenasentajia ja kivenjalosta-jia. Kivikoulutus on valtakunnallista jasitä toteutetaan eri puolilla maata.

Yhteistyössä Oy Rastor Ab Tietomie-hen kanssa käynnistettiin tekniikan eri-koisammattitutkintoon valmistava kou-lutus. Koulutus on räätälöity kivi-, maa-rakennus- ja kaivosalan esimies- ja asi-antuntijatehtävissä oleville tai vastaaviintehtäviin aikoville. Koulutus on käynnis-tetty korvaamaan lopetettua teknikko-koulutusta.

HANKETOIMINTA

Viimeisten vuosien aikana Kivi- ja tek-niikkakeskus on toteuttanut yritysten ja

tutkimuslaitosten kanssa mm. seuraa-vanlaisia hankkeita:

Vuolukiviyritysten ja niiden yritys-verkoston kehittämishankkeessa kou-lutettiin Tulikiviyhtiöiden, NunnanlahdenUuni Oy:n, Susiraja Oy:n ja niiden ali-hankintaverkoston sekä sidosryhmienhenkilöstöä. Hankkeessa järjestettyynkoulutukseen osallistui vuosien 1997-2000 aikana yhteensä 1 282 henkilöä ja379 yritystä. Opiskelijapäiviä toteutui10 847.

Itä-Suomen rakennuskiviesiintymi-en hyödynnettävyystutkimus – Poh-jois-Karjalan pilottiprojekti oli jatkoaGeologian tutkimuskeskuksen Itä-Suo-men alueella vuosien 1996-2000 aikanatekemälle mittavalle rakennuskivien et-sintätyölle. Hankkeen aikana selvitettiinKiihtelysvaaran Jylmäkkövaaran graniit-tiesiintymän hyödynnettävyys. Lisäksiprojektin kokemusten perusteella saa-tiin tietoa ja osaamista rakennuski-viesiintymien hyödynnettävyystutkimus-ten toteuttamiseen. Yhteistyökumppa-neina hankkeessa olivat Geologian tut-kimuskeskuksen Väli-Suomen aluetoi-misto, Kiihtelysvaaran kunta, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Pohjois-Karjalan liitto, Arkkitehtitoimisto AnteroTurkki Oy, sekä maanomistaja UPM-Kymmene Oyj.

Timanttivaijerisahauksen soveltu-vuustutkimus suomalaisille kivilajeille

toteutettiin yhteistyössä Teknologian ke-hittämiskeskuksen (Tekes) ja viiden suo-malaisen kivialan yrityksen kanssa.Hankkeella selvitettiin timanttivaijeritek-niikan soveltuvuus suomalaisten kivilaji-en louhintaan ja jalostukseen. Lisäksitutkittiin missä olosuhteissa timanttivai-jerisahaus on kilpailukykyinen kiven ir-rotusmenetelmä ja miten timanttivaijeri-sahausta kannattaa soveltaa jalostuk-sessa.

Kovan kiven koulutusohjelma on Ki-viteollisuusliitto ry:n ja Teknologian ke-hittämiskeskuksen (Tekes) käynnistä-män KIVI- teknologia- ja kehittämisohjel-man osahanke, jonka järjestelyistä ai-kuiskoulutuskeskuksen Outokummunyksikkö vastaa. Ohjelman puitteissa jär-jestetään luonnonkiviteollisuudellesuunnattua koulutusta vuoden 2002 ke-säkuun loppuun saakka. Koulutusohjel-man kohderyhmänä ovat kaikki kovankiven parissa työskentelevät yrityksetSuomessa ja sen tavoitteena on yritys-ten ja niiden henkilöstön kehittäminenyritysten tarpeiden mukaista koulutustatoteuttamalla. Koulutusohjelman laajuuson noin 11 500 opiskelijapäivää.

Pohjois-Karjalan ammatillisen aikuis-koulutuskeskuksen Outokummun yksik-kö on ammatilliseen aikuiskoulutukseenerikoistunut asiantuntijaorganisaatio,jonka toiminta on maanlaajuista. Yksi-köllä on usean vuoden kokemus yhteis-työprosesseista yritysten ja koulutustarahoittavien tahojen kanssa.

Rakennamme koulutuksen asiakkaantarpeista ja räätälöimme sen organisaa-tionne tarpeita vastaavaksi. Ota yhteyt-tä: Yksikönjohtaja Kari Lavikainen, Poh-jois-Karjalan ammatillinen aikuiskoulu-tuskeskus, Outokummun yksikkö, Kar-jalankatu 2, 83500 OUTOKUMPU

Puhelin (013) 244 3971, 050-5234 386Faksi (013) 244 3980Sähköposti: [email protected]

Outokummun kivi- jatekniikkakeskus vahvasti mukanakivialan kehityksessäInsinööri Jouni Holopainen, Pohjois-Karjalan ammatillinenaikuiskoulutuskeskus, Vuorimiespäivillä 5.4.2002

SyysretkiKaivos- ja rikastusjaoston yhteinen syysretki suuntaa Irlantiin25.-28.9.2002. Alustava hinta-arvio on noin 900 euroa/henkilösisältäen lennot liittymineen, majoitukset ja koko retkiohjelman.Mukaan mahtuu 30 henkeä. Kutsut lähetetään kesäkuun alussaja ilmoittautumiset tarvitaan heinäkuun loppuun mennessä.Retken isäntänä toimii ja lisätietoja antaa Jari Honkanen,[email protected]


jaostoRIKASTUS- JA PROSESSIRIKASTUS- JA PROSESSIRIKASTUS- JA PROSESSIRIKASTUS- JA PROSESSIRIKASTUS- JA PROSESSI

Kokouksessa oli läsnä noin 35 henkilöä.Puheenjohtajana toimi DI Heikki Pekka-rinen ja sihteerinä DI Harri Lehto.1. Kokouksen avaus

Puheenjohtaja avasi jaoston 31. vuo-sikokouksen klo 14.04 ja toivotti osallis-tujat tervetulleiksi. Puheenjohtaja kutsuikokouksen sihteeriksi Harri Lehdon.2. Kokouksen työjärjestys

Puheenjohtaja esitteli kokouksen työ-järjestyksen, joka hyväksyttiin ilmanmuutoksia.3. Toimintakertomus vuodelta 2001

Sihteeri luki toimintakertomuksen,joka hyväksyttiin.4. Toimintasuunnitelma vuodelle 2002

Sihteeri luki toimintasuunnitelmanvuodelle 2002, joka hyväksyttiin.5. Jaoston johtokunnan jäsenten vaali

Jaoston johtokunnasta olivat erovuo-rossa Jarmo Suvio ja Timo Kivenne. Hei-dän seuraajikseen uusiksi johtokunnanjäseniksi ehdotettiin Jarmo Aaltosta (Ke-mira Phosphates Oy) ja Ilpo Aurasta

1. VuosikokousRikastus- ja prosessijaoston 30. vuo-

sikokous pidettiin Helsingissä MarinaCongress Centerissä 30.3.2001.

Vuosikokouksen jälkeen kuultiin seu-raavat esitelmät:

DI, aluepäällikkö Bjarne Liljestrand,Lemminkäinen Construction Ltd, Kallio-rakentajan haasteet

FM, projektipäällikkö Erkki Mäkelä,Partek Nordkalk Oyj Abp, Lappeenran-nan rikastushiekan tuotteistaminen

Professori Pekka Särkkä, Laboratoryof Rock Engineering, Helsinki Universityof Technology, Kestävä kehitys – uhkavai mahdollisuus2. Toimihenkilöt

Jaoston johtokunnan kokoonpano onollut 30.3.2001 lähtien seuraava: HeikkiPekkarinen, puheenjohtaja, Timo Kiven-ne, varapuheenjohtaja, Jarmo Suvio,Martti Lahtinen, Janne Kauppi, HarriLehto, sihteeri. Jaoston johtokunta ko-koontui vuoden aikana 4 kertaa.

Heikki Pekkarinen on osallistunut ri-kastusjaoston edustajana VMY:n halli-tuksen kokouksiin.

Harri Lehto on toiminut Vuoriteolli-suus-lehden T&K-toimittajana 20.4.2001 lähtien.

Harri Lehto osallistui VMY:n edustaja-na myös Norske Berg -syyskokoukseenTrondheimissa, Norjassa.3. Seminaarit

Jaosto järjesti seminaarin ”Rikastus-tekniikan tutkimus- ja kehitystoimintaSuomessa” Vuorimiespäivien yhteydes-sä 29.3.2001 VTT:n päärakennuksessaOtaniemessä.4. Ekskursiot

Jaosto järjesti syysekskursion rakkaa-seen naapurimaahamme Ruotsiin 18. –20.9.2001. Vierailukohteina olivat Zink-gruvan ja Metso Minerals Oy, Sala (ent.Svedala Pumps & Processes). Ekskursi-olla oli 19 osanottajaa.5. Jäsenet

Jaoston jäsenmäärä oli 31.12.2001324 henkilöä, joista nuoria jäseniä 6.

Vuoden 2001 aikana hyväksyttiin uu-siksi jäseniksi 6 henkilöä, joista 5 var-sinaiseksi jäseneksi ja 1 nuoreksi jäse-neksi.

Vuoden 2001 poistuma oli: eronneita1, jäsenyys poistettu 8, kuolleita 1, pois-tuma yhteensä 10 henkilöä.

Heikki Pekkarinen, puheenjohtajaHarri Lehto, sihteeri

(Metso Minerals Oy). Ehdotus hyväksyt-tiin ja Jarmo Aaltonen ja Ilpo Auranen va-littiin uusiksi jaoston johtokunnan jäse-niksi.6. Muut asiat

Rikastus- ja prosessijaoston nykyistäjäsentilannetta, ikäjakautuman, työnluonteen ja toimialan suhteen, tarkastel-tiin muutaman kalvon avulla.

Lopuksi todettiin, että jäsenistön 13henkilön osoite on edelleen postille tun-tematon.7. Kokouksen päättäminen

Puheenjohtaja kiitti kokouksen osan-ottajia osallistumisesta. Puheenjohtajakiitti myös erovuorossa olleita johtokun-nan jäseniä hyvästä yhteistyöstä, ja toi-votti uudet johtokunnan jäsenet tervetul-leiksi.

Puheenjohtaja päätti kokouksen klo14.23.

Vuosikokouksen puolestaHeikki Pekkarinen, puheenjohtajaHarri Lehto, sihteeri

RIKASTUS- JA PROSESSIJAOSTON JOHTOKUNTA 2002-2003

Heikki Pekkarinen (pj.) puh: (016) 453 590AvestaPolarit Chrome Oy fax: (016) 453 566Kemin kaivos gsm: (050) 327 4450FIN-94101 KEMI e-mail: [email protected] 172Harri Lehto (siht.) puh: (09) 451 2786Teknillinen Korkeakoulu fax: (09) 451 2795PL 6200 gsm: (050) 555 2786FIN-02015 TKK e-mail: [email protected] Aaltonen puh: (010) 8626 440Kemira Phosphates Oy fax: (010) 8626 878PL 20 gsm: (050)554 7363FIN-71801 SIILINJÄRVI e-mail:[email protected] Auranen puh: (09) 020 484 4026Metso Minerals Oy fax: 09 020 484 101PL 1220 gsm: 040 768 0893FIN-00101 Helsinki e-mail: [email protected] Kauppi puh: (05) 668 8220Larox Oyj fax: (05) 668 8277PL 29 gsm: (040) 500 1963FIN-53101 LAPPEENRANTA e-mail: [email protected] Lahtinen puh: (09) 421 2685Outokumpu Mintec Oy fax: (09) 421 3373PL 84 gsm: (040) 841 3477FIN-02201 ESPOO e-mail: [email protected]

Toimintasuunnitelma 2002Jaoston johtokunta aikoo kokoontua 4– 5 kertaa vuoden 2002 aikana.

Jaosto ei järjestä varsinaista semi-naaria kuluvana vuonna.

Vuosikokous tullaan pitämään Vuori-miespäivien 2002 yhteydessä 5.4.2002Tampereella.

Jaosto järjestää syysekskursion yh-dessä kaivosjaoston kanssa. Todennä-

Jaoston vuosikokous 5.4.2002

köinen ekskursiokohde on Irlanti.Jaosto tulee kiinnittämään eritystä

huomioita koulutustoiminnan kartoitta-miseen ja kehittämiseen sekä uusienjäsenten hankkimiseen toimintavuonna2002.

Heikki Pekkarinen, puheenjohtaja Harri Lehto, sihteeri

Toiminta-kertomus2001


IlmoittajatAnnonsörer

Oy AGA AbAvainlaskelmat OyAvestaPolarit Oyj AbpAvestaPolarit Chrome OyOy Forcit AbGeologian TutkimuskeskusHydroll OyImatra Steel Oy AbITS-vahvistus OyOy JA-RO AbKemira Chemicals OyLemminkäinen Construction LtdMetso Endress+Hauser OyMetso Minerals Oy AbMiranet OyOutokumpu OyjPhilips Analytical FinlandPosiva OyRautaruukki OySandvik Tamrock OyOy E.Sarlin Ab UunitSavcor Group Ltd OyTamfelt Oy AbTeknikum Yhtiöt OyWarman int. Scandinavia OyVTT KemiantekniikkaYIT-Insinöörirakentaminen

Ohjeita kirjoittajilleKÄSIKIRJOITUKSET- teksti koneella kirjoitettuna, disketillä (pa-perikopio aina mukaan) tai sähköpostitse- pienin rivinväli, ei tavutusta, ei sisennyk-siä, ei oikean reunan tasausta. Eli ei aset-telua.Pyrittävä lyhyeen ja ytimekkääseen esitys-tapaan. Artikkelien suositeltava enimmäis-pituus kuvineen, taulukkoineen ja kirjalli-suusliitteineen on 4 painosivua.PÄÄOTSIKOT JA ALAOTSIKOTerotetaan toisistaan selkeästi.KUVAMATERIAALI- postitse joko alkuperäisenä (skannatta-vaksi) tai levykkeellä (CD, Zip etc), jokai-nen kuva omana asiakirjanaan. Isoja tie-dostoja EI SÄHKÖPOSTITSE.KUVIEN RESOLUUTIO (digitaaliset kuvattai itse skannatut) painotöissä 300 dpi,kuvakoko tarpeeksi iso (jotta taitossa oli-si valinnan varaa).

T & KKUVAT JA TAULUKOTnumeroidaan jatkuvasti ja niiden tekstitsekä näiden englanninkieliset käännöksetkirjoitetaan erilliselle arkille. Kuvien paikaton merkittävä käsikirjoitukseen.

KAAVAT JA YHTÄLÖTon kirjoitettava selvästi ja yksinkertaiseenmuotoon. Käytettävä SI-yksiköitä.

KIRJALLISUUSVIITTEETnumeroidaan jatkuvasti // sulkuihin tekstis-sä ja esitetään lopussa seuraavassa muo-dossa:1. Järvinen, A.; Vuoriteollisuus-Bergshante-ringen, 34 (1976) 35-39.2. Kirchberg, H., Aufbereitung bergbauli-scher Rohstoffe, Bd 1. Verlag Gronau,Jena 1953

Jokaiselle T & K -osaan tulevalle artikkelil-le on ilmoitettava ENGLANNINKIELINENOTSIKKO sekä laadittava kielellisesti tar-kistettu englanninkielinen yhteenveto -SUMMARY - pituudeltaan enintään noin 20konekirjoitusriviä.

ERIPAINOKSIAtoimitetaan kirjoittajan laskuun eri sopimuk-sella. Eripainoksien minimimäärä on 100kpl. Tilattava ennen lehden painatusta.

NEKROLOGIENpituuden pyydämme rajoittamaan noin150 sanaan.

ILMOITUSAINEISTO KIRJAPAINOON:Tammisaaren KirjapainoChristel WesterlundPL 26, 10601 Tammisaaripuh. 019-222 8355E-mail: [email protected]

76

★ kalliorakentaminen ★ maa- ja betonirak.★ pohjarakentaminen ★ projektinjohto

Esterinportti 2, 00240 HelsinkiPuh. 15991

Kehittää, valmistaa ja markkinoi teollisuusuuneja jalämpökäsittelylinjoja ‘avaimet käteen’ -periaatteella.

OY E. SARLIN AB • Sarlin UunitJärvihaantie 10, 01800 Klaukkala • Puh. (09) 878 9280 • Fax (09) 8789 2811

Kaivostie, 71470 Oravikoskipuh. 017-5544 216, fax. 017-5544 217

tai Hatanpään valtatie 34 A, 33100 Tamperepuh. 03-2732 212, fax. 03-2732 213

WARMAN INTERNATIONALSCANDINAVIA OYAleksanterinkatu 15 A, 15110 LAHTIPuh. 03-877 350 Fax 03-877 3511

– Slurry-pumput– Syklonit– Slurry-venttiilit

Palvelemme ja suoritamme geoalan tutkimustakentällä ja ajanmukaisissa laboratorioissamme.

Geologian tutkimuskeskusBetonimiehenkuja 4 Puh. 020 550 2002150 ESPOO Fax. 020 550 12

P a l v e l u -h a k e m i s t o

Rikastustutkimuksen kärjessä

PROSESSITMineraalitekniikkaTutkijankatu 1 83500 OUTOKUMPUPuh. 013-5571, fax 013-557 557

Metso Endress+Hauser Oy,PL 310, 00811 HELSINKIPuh. 020 483 160Fax 020 483 161

Automaation kenttälaitteetNeles- ja Jamesbury -venttiilit sulkuun ja säätöönEndress+Hauser – ja Satron -kenttälaitteet:analyysi, virtaus, paine, pinta ja lämpötila

Oy AGA Ab, puh. 010 2421, www.aga.fi

Metso Minerals OyKärkikuja 2, 01740 VantaaPuh. (09) 221 950, fax (09) 2219 5292

VUORITEOLLISUUS N:O 2/2002 · Sandvik Tamrockin Axera TO8 maanalainen porauslaite peränajoon....

Documents

Transcript of VUORITEOLLISUUS N:O 2/2002 · Sandvik Tamrockin Axera TO8 maanalainen porauslaite peränajoon....