1

Vuoden vaihtuessa

Me Metsähistorian Seuran jäsenet olemme voineetilolla todeta, että kiinnostus historiaan ja perintee-seen on metsäalalla lisääntynyt. Viime ja tässä Su-sikossa on lueteltu parikymmentä metsäperintee-seen liittyvää uutta julkaisua. Esimerkit ovat roh-kaisseet ammattimiehiä ja -naisia järjestelemäänmuistiinpanojaan ja kotiarkistojaan sekä kokoa-maan ne aikalaisten ja jälkipolvien luettavaksi. Mo-ni kirjoittaja on saanut julkaisukustannuksiinsa ul-kopuolista tukea.

Uusia historioita on tekeillä mm. uitosta, Metsäyh-distyksen viime vuosikymmenistä, Tuomarniemenmetsäoppilaitoksen 100-vuotistaipaleesta, N.A.Osarasta ja elokuvan muodossa A.K. Cajanderis-ta. Ja arvattavasti monia yksittäisiä muistelmia ontaas työn alla.

Metsäalan vanhoja valokuvia kerätään Luston ar-kistoihin METOn ja Metsänhoitajaliiton yhteis-hankkeena, ja Lusto itse kerää erityisesti metsä-työn koneellistamishistoriaan liittyviä kuvia tulevaakonehistorianäyttelyään varten.

Oma seuramme on osaltaan mukana metsähisto-rian ja -perinteen dokumentoinnissa. Loppukesäs-tä saatiin päätökseen yli tuhannen metsäammatti-laisen haastattelut käsittävä perinteen tallennus.Hankkeen tutkimusseloste jaettiin seuran jäsenil-le. Metsämusiikkiprojektin tuloksena ilmestyy koh-tapuoliin Metsälaulukirja, yli sadan metsälaulun sa-nat, nuotit ja taustat sisältävä kulttuurijulkaisu. Lus-ton kanssa tehtävä Vuosilusto 2000–2001 on kir-japainossa. Uusimpana hankkeena valmistelem-me kuvateosta metsien käytön usean vuosisadanhistoriasta.

Metsähistorian Seuran vuoden 2003 ohjelmassaon edellä mainittujen julkaisuhankkeiden lisäksivuosikokous esitelmineen 15. maaliskuuta, opinto-matka Viroon 22.–24. toukokuuta. (ks. erillinen uu-tinen) ja metsien varhaishistoriaa käsittelevä se-minaari 20. syyskuuta. Edustajamme toimivatasiantuntijoina monissa metsäalan perinnehank-keissa ja viime syksyltä alkaen toimimme myösmetsähistorian seurojen pohjoismaisen yhteistyönkoordinaattorina. Yhteistyö Luston kanssa tieten-kin jatkuu kiinteänä.

Esitän lämpimät kiitokset seuramme kuluneenvuoden hankkeiden puuhaihmisille tuloksellisestatoiminnasta sekä Metsämiesten Säätiölle perinne-keräys- ja laulukirjahankkeiden tukemisesta. Toi-votan kaikille jäsenille antoisaa vuotta 2003!

Markku Rauhalahtipuheenjohtaja

3/2002, 30.12.2002

”Opintomatkaan Wanhan Kuopion lääniin 13–14.9.2002 osal-

listui 33 seuran jäsentä. Osanottajia Pielisen museon Savo-

tarannassa.”

2

Opintomatka Viroon toukokuussa

Seuran ensi vuoden opintomatka suuntautuu Vi-roon 22.–24. toukokuuta. Virolaisten yhteistyö-kumppaniemme kanssa olemme suunnitelleet mo-nipuolisen ohjelman. Ohjelma ”koeajettiin” pääosinviime syyskuun pohjoismaisella retkellä. Matkakestää kaksi ja puoli päivää. Lähtö Helsingistä tors-taina, 22.5. iltapäivällä ja paluu Helsinkiin lauan-taina, 24.5. illalla. – Varaamme halukkaille retkenjälkeen yöpymisen Tallinnassa, jolloin paluu ta-pahtuu sunnuntaina.

Opintomatkan teemana on Viron metsätaloudenkehitys viimeisten sadan vuoden aikana ja pää-kohteina ovat Lahemaan kansallispuisto, Sagadinkartanomuseo ja metsämuseo, Luuan metsäopis-to ja sen puulajipuisto, Viron Maatalouskorkea-koulun metsätiedekunta Tartossa ja metsäkorkea-koulun havaintometsä Järvseljassa. YöpymisetSagadissa ja Tartossa (ja halukkaille lisäksi Tallin-nassa). Matkalla tarvitaan voimassa oleva passi.Matka on suomenkielinen.

Matkan hinta sisältäen laivamatkat, retkeilybussin,kaksi yöpymistä ja ateriat sekä aineisto- ja asian-tuntijakulut on noin 260 euroa (yhden hengen huo-neessa noin 310 euroa). Hinta on laskettu 25 osan-ottajan mukaan. Mikäli lähtijöitä on runsaamminhinta laskee hieman. Mahdollinen lisäyöpyminenTallinnassa on noin 60 euroa (yhden hengen huo-neessa noin 85 euroa).

Tarkempi ohjelma ja ilmoittautumisohjeet seuraa-van Susikon yhteydessä helmi–maaliskuun vaih-teessa. ”Väliaikatietoja” voi tiedustella vaikkapapuheenjohtajalta. Pankaapa matkan ajankohta al-lakkaan. MR.

Metsäväen laulukirja valmistuu

Teos metsälauluista on ollut tekeillä neljä vuotta janyt on työssä ehditty loppusuoralle. Maali on maa-lis–huhtikuun vaihteessa 2003. Puuhassa on viisi-henkinen työryhmä keskuspaikkanaan Metsämu-seo Lusto. Sivustalla on lisäksi monia avustajia.

Kirjan koostaminen on vaatinut monenlaista asian-tuntemusta. Itse lauluja nuotteineen ja sointu-merkkeineen on 113 kappaletta, joukossa vanhojakansanlauluja, myös radiosta kuultuja tuttujen lau-luntekijäin tuotteita sekä äskettäin syntyneitä sä-velmiä. Aineistoa on haravoitu eri puolilta maata.

Teosta elävöittää 70 mustavalkoista valokuvaa jalisäksi on 16 lauluryhmiin liittyvää pientä artikkeliasekä jokaisen laulun yhteydessä tekstitietoa senalkuperästä ja taustoista.

Kirjan kustantajaksi tulee Metsälehti Kustannus javuoden 2003 alkukuukausina järjestettänee en-nakkomyynti lopullista myyntihintaa vähän edulli-semmilla euroilla.

Arvi A Koivisto

Metsätietokeskus Lepistön kannatusyhdistys Alnus ry

Mikä Alnus – mikä metsätietokeskus?

Alnus ry vaali vuonna 2002 metsäkulttuuria ja met-sien merkitystä Keski-Pohjanmaalla järjestämälläKESKI-POHJANMAAN METSÄ SOIKOON -näyt-telyn. Vuonna 2001 oli LÄNNEN LOKARI -näytte-ly ja Lestijokiretkeily. Jokilaaksossa retkeiltiin kak-si päivää elokuun lopulla ja tutustuttiin metsä-, ve-si- ja kulttuurikysymyksiin. Vuosi 2002 oli yhdistyk-sen toinen toimintavuosi.

Alnus ry:n tarkoituksena on säilyttää ja edistäämetsäkulttuuria, tehdä tunnetuksi metsien histori-aa ja merkitystä Keski-Pohjanmaalla ja kansainvä-lisesti sekä vaalia Keski-Pohjanmaan Metsäkes-kuksen ja metsäalan merkkihenkilöiden elämän-työtä sekä tutkia aihepiiriä. Tarkoitustaan yhdistystoteuttaa perustamalla metsätietokeskuksen, jär-jestämällä näyttelyitä, retkeilyjä ja seminaareja,

Haaveilua sireenipensaan luona Hyytiälän pihamaalla 1920-

luvulla. Kuva: Luston kuva-arkisto.

3

kokouksia, esitelmiä, tutkimus-, koulutus- ja tiedo-tustoimintaa.

Suunniteltu metsätietokeskus tulee käsittämäänmetsämuseon ja virtuaalisen metsätietokeskuk-sen. Toista sataa vanhaa metsätyökalua, -laitettaja -konetta on jo odottamassa museotilojen saan-tia. Ne ovat periytyneet Keski-Pohjanmaan met-sänhoitolautakunnan vanhalta taimitarhalta. Lisääesineistöä on tarkoitus kerätä heti onnistuessam-me löytämään tarkoitukseen sopivat tilat.

Metsämuseon toinen osio syntyy näyttelyistä, tie-tokoneiden tietokannoista ja -ohjelmista sekä kir-jastosta ja arkistosta. Nykyinen Keski-PohjanmaanMetsä Soikoon -näyttely, viimevuotinen LännenLokari -näyttely ja Maailman Metsät -näyttely muo-dostavat näyttelyiden rungon. Niitä täydennetäänvaihdoilla ja uusia rakentamalla.

Virtuaalinen metsätietokeskus on päätetty perus-taa Alnuksen ja Metlan Kannuksen tutkimusase-man yhteistyönä. Sen pääideana on rakentaa vii-meisiin tutkimustuloksiin perustuva helppokäyttöi-nen tietokanta palvelemaan tietoverkon kauttamaakunnan metsänomistajia, metsäammattilaisiaja metsistä kiinnostuneita koululaisia ja muita kan-salaisia. Siihen on myös tarkoitus koota sähköi-sessä muodossa museoesineistö ja näyttelyt. Pyr-kimyksenä on lisäksi verkottua ja harjoittaa esinei-den ja näyttelyiden vaihtoa muiden metsämuseoi-den kanssa kotimaassa ja ulkomailla.

Alnus ry:n kotipaikka on Toholampi. Yhdistyksenhallitus on rakennettu laajalle maakunnallisellepohjalle: Matti Palo, pj, Helsinki (Toholampi); TapioPeltola, Helsinki; Anne Ruuttula-Vasari, Sievi; Jus-si Salmela, Kannus; Erkki Tunkkari, vpj, Kokkola;Pentti Vuollet, Kälviä ja Juha Yli-Korpela, Kannus.Sihteerinä toimii Pertti Hanni Kannuksesta ja va-rainhoitajana Terttu Ojutkangas Toholammilta. Jä-senmaksu henkilöiltä on 8 euroa, yhteisöiltä 80 jakannatusjäseniltä 800 euroa. Jäsenet pääsevätosallistumaan yhdistyksen näyttelyihin, retkeilyihinja muihin tapahtumiin sekä suunnittelemaan ja ra-kentamaan metsätietokeskusta. Yhteisöille tarjou-tuu tilaisuus esitellä työtään näyttelyissä, tulevas-sa metsämuseossa ja virtuaalisessa metsätieto-keskuksessa.

Tervetuloa jäseneksi!

Matti Palo matti.palo@metla.fi puh. 09 8570 5770

Ruotsin metsähistorian seuran lehti

”Skogshistoriska tidender” no 3/2002.

Kertomus metsähistorian seuranretkeilystä Eestiin 6.–7. syyskuuta 2002

Perjantai-aamuna, syyskuun 6. päivänä kokoontui31 toivorikasta pohjoismaista metsähistorian har-rastajaa – näistä 14 Ruotsista – Tallinnaan kahdenpäivän opintoretkelle Viroon.

Retken järjestelyt olivat osan pohjoismaisten met-sähistorian seurojen yhteistyötä, joka on toiminuterinomaisesti jo kotvan aikaa. Tällä kertaa retkei-lyn johtajana oli Suomen metsähistorian seuranpuheenjohtaja Markku Rauhalahti apunaan Hend-rik Relve, virolainen metsämies ja paikallinen opas.

Kuten hyvin tiedetään, Ruotsilla ja Virolla on pitkäyhteinen historia. Tämä tuli hyvin selvästi ilmi esi-merkiksi kun vierailimme Tarton yliopiston metsä-tieteellisessä tiedekunnassa. Tämän (yliopiston-han) perusti Kustaa II Aadolf. Muuten Viron met-sähistorialla on selviä vaikutteita saksalaisestametsäntutkimuksesta ja, kuten tiedämme, viime ai-koina myös venäläisestä.

Metsien omistus on perinteisesti ollut paljolti ulko-maisten perheiden ja sukujen käsissä – muidenmuassa saksalaisten ja ruotsalaisten.

Retkeilyn ensimmäinen pysähdyspaikka oli Saga-di runsaan tunnin bussimatkan päässä Tallinnastasuoraan itään. Sagadi oli aikaisemmin ruotsalaisensuvun, von Fock’in omistuksessa vuodesta 1684alkaen. Kartanon komea päärakennus valmistui lo-pullisesti vuonna 1894. Vuonna 1919 kansallistet-tiin kartanon maat. 1970-luvun puolivälissä karta-no siirtyi paikallisen metsähallinnon omaisuudeksi;tänne perustettiin ”forest training center” (metsä-koulutuskeskus), metsämuseo ja luontokoulu. Vii-meksi mainittu teki meihin suuren vaikutuksen; setarvitsee seuraajia. Luontokoulun syntysanat lau-sui jo vuonna 1910 Artur Toom – Viron ensimmäi-sen luonnonsuojelualueen perustaja – muotoillenkoulun johtavan ajatuksen seuraavasti: ”The childwho takes nature as a friend breathes better fromthe soul”. Tämä ajatus sisältää paljon viisautta! Vii-me vuonna enemmän kuin 3 000 koululaista ja 500opettajaa osallistui luontokoulun toimintaan.

Sagadista jatkoimme matkaa suoraan etelään seu-raavaan kohteeseen, Luuan metsäkoululle, joka

4

vastaa Ruotsissa lähinnä luonnonhoitolukiota.Koulun oppilasmäärä nousee yli 250 oppilaaseen,joista suurin osa asuu koululla ja jotka saavat pe-ruskurssina (oppijaksona) 100 opintoviikon mittai-sen vaihtelevan koulutuksen. Koululla on myöserittäin hieno arboretum, joka on perustettu vuon-na 1952 ja joka käsittää 850 puu- ja pensaslajiakaikkialta maailmasta, eniten toki Pohjois-Ameri-kasta ja Aasiasta.

”Veljesillallisen” ja yöpymisen jälkeen Tartossamatka kävi kaakkoon Järvseljaan. Tämä on 11 000ha laajuinen kokeilualue, joka kuuluu Tarton yli-opiston metsätieteelliselle tiedekunnalle. Kokeilu-alueen pinta-alasta runsas puolet on kasvullistametsämaata muun osan ollessa erilaisia soita javeden vaivaamia maita (vesiperäisten maidenosuus on huomattava koko maassa!). Alkuperäi-nen metsän jako (metsätalouden suunnittelumalli)oli saksalaisten esikuvien mukaan tehty ja myö-hemmin metsätalouden järjestelyssä on ollut ve-näläistä vaikutusta. Täällä näimme kokeilualueilleperinteisiä kohteita: harvennushakkuumalleja,puulajikokeita, useita eri uudistamismenetelmiäjne. Saimme nähdä mm. erittäin mielenkiintoisia jä-reitä haavikoita, joiden aluspuustona kasvoi leh-musta, erittäin hienoja koivikoita sekä erityisesti 19ha laajuisen säästömetsän, missä puusto oli kas-vanut koskemattomana vähintään sata vuotta.

Viron metsätalouden historiassa on monia rinnak-kaisuuksia meidän (Ruotsin) metsähistoriaamme,mm. ensimmäisten metsänvartijoiden toimien pe-rustaminen runsaat sata vuotta sitten. Saksalaisenvaikutuksen huomaa mm. metsähallinnossa pitkänaikaa vallinneesta univormutraditiosta. Tietenkäänei virolaisten taholta puhuttu kovinkaan paljoa neu-vostoaikana vallinneesta kehityksen pysähtynei-syydestä. Viron metsät ovat tänään erittäin rikkai-

ta riistasta. Sata vuotta sitten Virossa ei ollut met-säkaurista eikä villisikaa, kun taas tänään molem-pien riistalajien populaatiot nousevat 30–40 000eläimeen. Viime maailmansodan jälkeen hirvien lu-kumäärä arvioitiin vain 20 eläimeksi – tehokas suo-jelu lisäsi kuitenkin hirvien lukua nopeasti niin että1970-luvun lopussa hirvien lukumäärä arvioitiin 15 000 eläimeksi. Tällä hetkellä hirvien määrä onselvästi alhaisempi ja sen arvioidaan olevan noin8 000 eläintä, mitä pidetäänkin sopivana ajatellenhirven aiheuttamia metsäntuhoja. Myös karhukan-ta on noussut sodan jälkeisistä vuosista ja tällä het-kellä arvioidaan sen nousevan 300 eläimeen eripuolilla maata. Susien lukumäärä on noussut voi-makkaasti noin parista kymmenestä eläimestä1960-luvulla nykyiseen 250 eläimeen. Venäläisettoivat supikoiran Viroon 1950-luvulla (armeija tar-vitsi turkiksia) ja se on juurtunut hyvin niin että täl-lä hetkellä arvioidaan supikoiria olevan 15 000 kpl.Majava oli kokonaan kuollut sukupuuttoon Virosta130 vuotta sitten, mutta venäläiset toivat niitä so-tien jälkeen ja nyt on majavia kaikkialla. Myös ilveskuuluu nykyään Viron eläimistöön.

Sellaisella maanomistajalla, joka omistaa yli 500ha, on oikeus metsästää – muutoin metsästys-seurat järjestävät metsästysretkiä.

Periaatteessa ns. jokamiehen oikeus vallitsee met-sissä; kuitenkin sillä tavoin rajallisena että se onvoimassa vain auringon noususta auringon las-kuun eikä sellaisilla alueilla jotka metsänomistajaon selkeästi merkinnyt.

KIITOKSIA Markku ja Hendrik kahdesta ihastutta-vasta päivästä.

Käännös Matti Leikola

”Pohjoismaisia metsähistorian

harrastajia Tarton maatalouskor-

keakoulun havaintometsässä

Järvseljassa.”

5

Presidentti Halonen arvostaametsäperinnettä

Metsähallitus järjesti pääjohtaja Jan Heinon joh-dolla yksityisluonteisen metsäretkeilyn tasavallanpresidentti Tarja Haloselle ja valiokuntaneuvosPentti Arajärvelle syyskuun puolivälissä Evonmaisemissa. Puolen päivän mittaisella maastoret-keilyllä seurue tutustui mm. alueen virkistys- jaluontopalveluihin, metsätalouteen konesavottoi-neen ja Villin Pohjolan elämysmatkailutuotteisiin.

Erityisen innostunut presidentti Halonen olipienimuotoisesta vanhanajan savottanäytöksestä,joka pidettiin Evon Ruuhijärven kämpän lähimaas-tossa. Perinnejätkinä VIP-seurueelle esiintyivätVillin Pohjolan myyntipäällikkö MH Tapani Eskolasekä metsätyömiehenä paljon työskennellyt paik-kakuntalainen Reino Halinen. Jätkien työskennel-lessä taustalla kertoili ukkoherrana esiintynyt MHJyri Makkonen vieraille entisajan metsätyöperin-teestä ja vanhojen savotoiden käytännön toteutuk-sesta myös nykyajan elämystuotteena.

Sekä itse presidentti Halonen, että valiokuntaneu-vos Arajärvi halusivat ukkoherran ja jätkien opas-tamana omin käsin kokeilla useita esillä olevia työ-

Tapani Eskola seuraa silmä kovana, kuinka käy presidentiltä

parkkaus petkeleellä.

välineitä ja työtapoja, kuten tukin kuorintaa petke-leellä, pöllin parkkausta kuorimaraudalla ja puunsahaamista justeerilla ja pokasahalla. Jätkienvääntämä tuore närelenkki lähti Mäntyniemeen ri-pustettavaksi hyvälle paikalle.

Savottanäytöksessä rentoutunut ja hyväntuulinenpresidentti oli sukulaistensa luona maaseudulla ai-emminkin nähnyt mm. pöllin parkkausta, muttatyökokeilu onnistui häneltä harvinaisen sujuvasti.Arajärvi itse asiassa luvattiin ottaa savotalle hom-miin, jos joutuu työttömäksi…

”Tämä on äärimmäisen arvokasta työtä ja on hie-noa, että esittelette nykyajan ihmisille miten lujas-sa leipä savotoilla on ollut ja kuinka Suomi näillätyökaluilla on rakennettu. Tätä perinnettä ei mis-sään nimessä saa unohtaa”, sanoi presidentti Tar-ja Halonen kiitossanoissaan Ruuhijärven kämpänkunnostetussa talliravintolassa.

Teksti ja kuva: Jyri Makkonen

Elokuva A.K.Cajanderista

Suomen Metsätieteellinen Seura teki kesällä 2002A.K.Cajander -muistoretkeilyn Lena-joelle Siperi-aan. Retken videotallennusta suunniteltaessa to-dettiin, että on tarkoituksenmukaista tehdä doku-menttielokuva Cajanderin elämäntyöstä. Eloku-vassa seurataan Cajanderin tutkimusmatkojenreittiä Äänisen takaisen Karjalaan ja Lena-joellesekä kuvataan hänen työ- ja asuinympäristöäänkotimaassa. Tavoitteena on saada elokuva val-miiksi vuonna 2004, jolloin tulee kuluneeksi 125vuotta Cajanderin syntymästä.

Metsätieteellinen Seura ja Metsähistorian Seuraovat muodostaneet työryhmän, joka vastaa doku-mentin jatkosuunnittelusta yhdessä ohjaajan jatuottajan kanssa. Työryhmään kuuluvat dosenttiTaneli Kolström ja professori Markku Nygren sekäprofessori Matti Leikola ja metsänhoitaja MarkkuRauhalahti. Hankkeen vastuullisina johtajina toi-mivat professorit Lauri Valsta ja Matti Leikola.

Hankkeen toteutukseen on haettu apurahaa Suo-men Kulttuurirahastolta ja Metsämiesten Säätiöl-tä. Muita rahoituslähteitä ovat mm. Metsätieteelli-nen Seura ja Yle TV1. Dokumentin ohjaa toimitta-ja Arvo Ahlroos ja kuvaa elokuvaaja Pertti Veija-lainen (Illume Oy).

6

Uusia perinnejulkaisuja

Pentti Rautjärvi (Honkajoki): Rynkälampien jaRynkäojan laitamilta. Kuvitettu monistepainate.2001.

Lauri Vaara: Metsä kaaoksessa. Kuvaus metsä-traktorilla ruhjotusta metsätaloudesta ja miten setervehdytetään. Sarmala Oy – RakennusalanKustantajat RAK. 2001.

Veikko Salo: Pihkainen veri. Myllylahti Oy. 2002.

Hannu Hautala, Lasse Lehtinen, Lassi Rautiai-nen: Minun metsäni täynnä elämää. Julkaisija:Suomen Metsäsäätiö. 2002.

Ivar Etverk (Viro): 20. sajand Eesti metsades –20th Century in Estonian Forests. Julkaisija: EestiMetsaselts – Estonian Society of Foresters.2002.

Jouko Juurikkala: Juurikkala – pakinoita metsäta-loudesta. Metsälehti Kustannus Oy. 2002.

Turkka Jämsén: Mahla virtaa. Myllylahti Oy.2002.

Jukka Kauppinen (toim.): Tutju – kylä Saimaanlatvavesillä. 2002.

Risto Sarvas: Havupuut. Tarkistettu 2. painos.Metsälehti Kustannus Oy. 2002.

Jyrki Paaskoski: Viipuriin ja maailmalle. Saimaankanavan historia. 2002.

Kullervo Kuusela: Metsänarvioijan linja. Metsä-lehti Kustannus Oy. 2002.

Heikki Peuraniemi (Kajaani): Mitäs me kotipöllöt– Metsäheikin pakinoita. Myllylahti. 2002.

Korsteeni. Suomen Höyrypursiseura ry:n vuosijul-kaisu. 2002.

Pohjoismaista yhteistyötä

Pohjoismaiden metsähistorian seuroilla on jousean vuoden ajan ollut keskinäistä yhteydenpi-toa. Yhteistyö käynnistyi aikanaan meidän seu-ramme aloitteesta. Yhteistyössä ovat mukanaTanskasta Skovhistorisk Selskab, Ruotsista Skog-historiska Sällskapet ja meidän seuramme sekä

Norjasta, jossa ei ole metsähistorian seuraa, met-sämuseo Norsk Skogbruksmuseum ja metsäyh-distys Det Norske Skogselskap. Tiedonvaihtoa onollut myös Islannin Metsäyhdistyksen (Skóg-raektarfélag Islands) kanssa.

Keskeisiä yhteisiä hankkeita tiedonvaihdon lisäk-si ovat yhteispohjoismaiset metsähistorian konfe-renssit ja opintoretkeilyt vuorovuosin eri maissa.Päättyneen vuoden syyskuussa meidän seuram-me järjesti yhteispohjoismaisen opintoretkeilyn Vi-roon. Vuonna 2003 järjestetään Tanskan Metsä-historian Seuran 50-vuotisjuhlallisuuksiin liittyväkonferenssi Tanskassa sekä vuonna 2004 NorjanMetsämuseon 50-vuotisjuhlallisuuksiin liittyväkonferenssi Norjassa. Vuonna 2004, jolloin seu-ramme täyttää kymmenen vuotta, on tarkoitus jär-jestää Luston kanssa kansainvälinen metsähisto-rian konferenssi, paikkana tietenkin Lusto.

Markku Rauhalahti koordinaattorina

Pohjoismaisen yhteistyön koordinaattorina toimikolmisen vuotta Ruotsin seuran sihteeri SvenSjunnesson. Viime syyskuussa pidetyn kontakti-ryhmän kokouksessa valittiin uudeksi koordinaat-toriksi Suomen Metsähistorian Seuran puheen-johtaja Markku Rauhalahti.

Metsäkuvien tallennushanke

METOn ja Metsänhoitajaliiton yhteishankkeenaon meneillään metsäkuvien tallennushanke. Ta-voitteena on löytää ja soveltuvin osin saada tal-teen vanhoja metsäkuvia. Etsinnän kohteina ovatensi sijassa ammattihenkilöiden yksityiset kuva-arkistot ja -kokoelmat. Valikoidut kuvat pyritäänsaamaan Luston arkistoon joko lahjoituksena tailainaksi reprokopiointia varten.

Hankkeen ohjausryhmässä ovat METOsta PirjoKorhonen-Salapuro ja Risto Mulari, Metsänhoita-jaliitosta Markku Rauhalahti (ohjausryhmän pj) jaLiisa Siipilehto sekä Lustosta Vesa Anttila. Han-kevastaavana on toiminut vuonna 2002 MH Heik-ki Lindroos. Hankkeeseen on saatu apurahaa Met-sämiesten Säätiöltä ja starttirahaa mainituilta lii-toilta.

Eri yhteyksien kautta on päättyneenä vuonna saa-tu tietoon 35 yksityiskokoelmaa, joista 18 on käy-ty läpi yhdessä omistajansa kanssa. Näiden ko-koelmien sisältämistä runsaasta 1500 kuvasta on

7

valittu Lustoa varten noin 500 kuvaa. Osa näistäehkä vielä karsiutuu lopullisessa valinnassa.

Metsäkuvien tallennushanketta on tarkoitus jatkaaparin vuoden ajan. Tästedes kuvia haetaan koh-distetusti Luston määrittelemien aihe- ja aikakau-sirajausten mukaan. Alkavana vuonna on tavoit-teena myös laatia jokamiehen kuva-arkistoinnin jadokumentoinnin ohjeet. Liittojen alueyhdistyksiäpyritään aktivoimaan kartoittamaan alueillaan ku-vakokoelmia ja avustamaan kuvien tallennukses-sa Lustoon.

Hallan tukkirata

Halla Aktiebolag rakensi vuonna 1909 Saimaan jaKymijoen vesistön välille Kuolimojärven kautta kul-kevan puutavaranippujen siirtotien, tukkiradan.

Järjestelmään kuuluivat siirtoradat Saimaan jaKuolimon välisellä Orraintaipaleen kannaksella se-kä Kuolimon ja Mäntyharjun Kallaveden väliselläkannaksella, missä noin 5 kilometrin mittaisella ra-dalla siirtovoimana käytettiin höyryveturia. Kuoli-molla ja Mäntyharjun vesillä radan palveluksessaehti olla vuosien varrella seitsemän höyryhinaajasekä toistakymmentä moottorihinaajaa ja hinaus-moottoria. Tukkiradan käyttö päättyi vuonna 1975.Sen kautta ehdittiin kuljettamaan Saimaan puitaKymijokivarren ja -suun tehtaille noin 0,5 milj. nip-pua.

Tukkiradasta kerrotaan 38 sivun verran vuoden2002 Korsteenissa.

Norjan metsämuseo

Metsähistorian Seuran ja Luston yhteistyökump-pani Norjan Metsämuseo (Norsk Skogbruksmu-seum) on nimetty Norjan Vuoden Museoksi. Elve-rumissa, noin 130 kilometriä Oslosta pohjois-koil-liseen sijaitseva metsämuseo perustettiin vuonna1954 eli se täyttää kohta 50 vuotta. Metsäkulttuu-rin ohella sen aihepiiriin kuuluvat metsästys ja ka-lastus. Museon toimitilat ovat esimerkiksi Lustoonverrattuna yli kaksinkertaiset ja sen palveluksessaon runsaat 30 henkeä. Kävijöitä on vuosittain on120 000.

Parhaillaan on meneillään noin 20 kilometrin pääs-sä sijaitsevan Klevfos’in teollisuusmuseon (enti-nen sellu- ja paperitehdas) liittäminen osaksi Nor-jan Metsämuseota. Metsämuseo ja kuusi muutametsäasioita käsittelevää Norjan museota on hil-jattain muodostanut dokumentoinnin ja tutkimuk-sen yhteistyötä edistävän ”Metsäverkoston”.

Luston kevätkausi alkaa Kynttilänpäivästä

Talvitapahtuma sunnuntaina 2.2.2002

Lustossa vietetään Kynttilänpäivänä, sunnuntaina2.2. koko perheen talvitapahtumaa ja kevätkau-den avajaisia. Piha-alueella järjestetään työnäy-töksenä talvisavotta ja lapsille on ulkona lisäksi na-pakelkka ja liukumäki. Lisäksi ohjelmassa ovatkaikille avoimet Umpihankihiihdot.

Auditoriossa esitetään klo 16 Kansakunnan lisä-muisti -sarjan metsätyötä käsittelevä osa ”Mysti-nen metsämies” sekä pitkin päivää Vain saha puol-taa -erikoisnäyttelyyn liittyviä dokumenttifilmejä.Suunnitelmissa on myös sisätiloihin muutama työ-näytös ja -paja.

Luston Ravintolan lisäksi kynttilänpäivävieraitapalvelee myös Savottakahvila Römpsä.

Lustossa juhlitaan ja rakennetaan vuonna 2003

Luston ensi vuoden näyttely- ja tapahtumatarjon-taa leimaa ”Punkaharjun suojelun 200-vuotisjuh-lavuosi”. Koko toiminnan kannalta merkittävin

Halla XVI oli yksi tukkiradan hinaajista. Se hinasi nipputooke-

ja Mäntyharjun Kallavedellä.

8

hanke on syksyllä alkava mittava laajennusraken-taminen.

Kansallismaisemassa ja Pöllisen mailla

Ensi vuoden laajin erikoisnäyttely Ei metsää, ran-taa rakkaampaa (30.4.2003–4.4.2004) kertooPunkaharjusta, Suomen tunnetuimmasta kansal-lismaisemasta. Harjun suojeluhistoria alkaa vuo-desta 1803, jolloin tsaari Aleksanteri I harjun läpimatkustettuaan kielsi alueen hakkaamisen.

Harjun kehitys Aleksanterin ajan aukeasta ja kas-ketusta selänteestä maamme tunnetuimmaksikansallismaisemaksi on kiehtova tarina, joka hei-jastelee suomalaisen metsähistorian ja matkailunvaiheita laajemminkin. Näyttelyssä kuljetaan har-julla tsaarin, sotilaiden, taiteilijoiden, metsäntutki-joiden ja matkailijoiden jalanjäljissä nykypäivänPunkaharjuakaan unohtamatta.

Suomalainen maisema -näyttely PunkaharjunVanhalla asemalla kertoo maiseman kuvaamisenhistoriasta 1800-luvun alusta nykypäivään. Hel-singin yliopiston Kansalliskirjaston kokoamassanäyttelyssä on mukana myös kirjallisia maisema-kuvauksia.

Latitude 60° -näyttely (27.6.–10.8.) esitteleepohjoisen havumetsävyöhykkeen taidetta ja käsi-töitä.

Manner-Suomesta, Ahvenanmaalta, Ruotsista,Norjasta ja Venäjältä, 60. leveysasteen tuntu-massa asuvien taiteilijoiden ja käsityöläisten töis-sä kuvastuu metsän merkitys elinympäristönä jataiteen ja koko kulttuurin peruselementtinä.

Luston Metsäpäivät 27.–29.6.

Kesäkuun viimeinen viikonloppu tarjoaa Lustossajälleen runsaasti metsällistä tietoa ja elämyksiäkoko perheelle. Luston Metsäpäivien teemoinaovat vuoden 2003 näyttelyihin liittyen maisema- jaluonnonsuojelu sekä metsien virkistyskäyttö. Oh-jelmassa on päivittäisen tarjonnan lisäksi perjan-taina Moottorisahauksen SM-kisa ja teatteriesitys,lauantaina Kultainen Keksi -tukkilaiskisa, rullauk-sen ja valan SM-koe sekä maailman ensimmäisetSumasuksihiihdot ja illalla tukkilaistanssit. Sun-nuntaina vuorossa ovat vuoden teemoihin liittyvä

Kivisilta on harjun kuvatuimpia kohteita. Kuva vuonna 1890

julkaistusta teoksesta Neljä luonnonihanaa näköalaa Suo-

mesta, joka oli ensimmäisiä värillisiä maisemajulkaisujamme.

Pöllisen mailla -näyttely (1.4.2003–6.1.2004)esittelee metsänhoitaja Aarno Liuksalan moni-puolista elämäntyötä taiteilijana ja kuvittajana.Liuksiala (1903–1988) oli aikanaan Suomen tuot-teliaimpia sarjakuva- ja karikatyyripiirtäjiä. Metsä-lehden kantaviin voimin vuosikymmeniä kuulunutLiuksiala kuvitti viikoittaisen lehden lisäksi moniametsäalan julkaisuja. Hänen kuuluisimmat sarja-kuvahahmonsa Pöllinen ja Metsä-Eemeli opasti-vat ja hauskuuttivat lukijoita lehden lisäksi myöserillisissä vihkosissa. Karikatyyrejä Liuksialan ky-nästä syntyi tuhansia.

PAKKASHAKKUUT pantiin käyntiin polttopuuvajauksen täyt-

tämiseksi ja pakkasen motittamiseksi koko kansa yhteisin

ponnistuksin. Liuksialan piirros Keskusmetsäseura Tapion

v.1944 julkaisemasta kirjasta Metsätaloutta kuvina.

9

kutsujoukkueiden Pelipuu-kilpailu sekä uuden ajankanteleen esittäytyminen.

Työnäytöksiä on myös Lustossa myös erityisestikeväällä koulujen retkeilysesongin aikana.

Lusto laajenee

Luston laajennuksen rahoitus on varmistunut ja ra-kentaminen alkaa näillä näkymin syksyllä 2003.Laajennus sisältää näyttely-, ravintola- ja asiakas-palvelutiloja sekä kokous- ja museoteknisiä tiloja.

Laajennusosan iso ns. ”konehalli”, jonne vuonna2005 nousee koneellisen metsätalouden historiaaesittelevä uusi näyttely, edustaa uuden sukupolvenpuurakentamista.

Lusto vuonna 2003

Näyttelyt

Vain saha puoltaa 16.3. saakkaMetsätyövälineitä käsityökaudelta. Kokoelmat ker-tovatYksi puu, sata oksaa 15.4. saakkaMetsäalan uusimmat ideat ja innovaatiot Pöllisen mailla 1.4.2003–6.1.2004Aarno Liuksialan piirustuksia ja sarjakuviaEi metsää, rantaa rakkaampaa

30.4.2003–4.4.2004Kansallismaisema PunkaharjuLatitude 60° 27.6.–10.8.Kulttuurikohtaamisia pohjoisella havumetsävyö-hykkeelläSuomalainen maisema 19.5.–15.8.Maiseman kuvaamisen historiaa 200 vuoden ajal-ta Punkaharjun Vanhalla asemallaTontut 6.1.2004 saakka Tonttuja ja joulupuita sekä muita jouluaiheitaPerusnäyttely Metsää etsimässä

koko vuodenVirtuaalinen luontoelämys Hiljaisuuden huone

Tapahtumat

Kynttilänpäivä 2.2.Koko perheen talvitapahtuma. Metsätyönäytös,Umpihankihiihdot ym. klo 12–16. Ulkoalueelle va-paa pääsy.Tervapäivät 23.–25.4.Tervanpolttoa tynnyrimenetelmällä ulkoalueellaklo 10–16. Vapaa pääsyLintuviikko 5.–9.5.Linturetkiä ja lintuaiheisia kierroksia näyttelyissä.Maksulliset ohjelmapaketit etukäteisvarauksesta.Museoviikko 12.–14.5.Kurkistus museotyöhön. Näyttelylipulla, ohjelma-paketit etukäteisvarauksesta.Sarjakuvaviikko 19.–23.5.2003Ohjattu sarjakuvatyöpaja. Näyttelylipulla.Pettuviikko 26.–30.5.Petunvalmistusta piha-alueella klo 10–16. Vapaapääsy.Teroituspäivät 7.–8.6. ja 9.–10.8.Työvälineiden teroitusta ja moottorisahan huollonopastusta ulkoalueella. Vapaa pääsy.

Luonnos Luston konehallista. Kuva: Arkkitehtitoimisto Kaira-

Lahdelma-Mahlamäki.

10

Luston Metsäpäivät 27.–29.6.Vanhaa ja uutta metsäperinnettä sekä ajankoh-taista tietoa. Erikoislippu.Suomen joulupuun päivä 29.11.Suomen joulupuun valot syttyvät. Luston joulu-kauden avaus klo 12–16. Ulkoalueelle vapaa pää-sy. Pakkasukko vieraisilla 30.12.Naapurimaan joulupukki Luston laavulla ym. jou-lukauden ohjelmaa.14–17. Ulkoalueelle vapaa pääsy.

Auditorio

Av-ohjelmia ja näyttelyihin liittyviä filmejä.

Suomenkieliset esitykset 30.4.–31.8. päivittäin klo12, 14 ja 16, ellei auditorio ole kokouskäytössä;muina aikoina ja muilla kielillä pyydettäessä. Audi-torion ohjelmat sisältyvät näyttelylippuun.

Aukioloajat

Avoinna ympäri vuoden, paitsi suljettu huoltotau-on ajan 6.–31.1.

Muutokset mahdollisiaRyhmille ohjelmaa myös tilauksestaLisätietoja: Puh. (015) 345 1030, www.lusto.fi

Seuran yhteystiedotc/o Lusto, 58450 Punkaharjumetsahistorian.seura@lusto.fiwww.lusto.fi/seura.htm

Puheenjohtaja Markku RauhalahtiPaalikatu 13, 33400 Tampere03 346 0123, 050 68 980rauhalahti@koti.tpo.fi

Varapuheenjohtaja Matti LeikolaJyrkinkuja 1 C, 00370 Helsinki09 565 3942, 040 734 5911

V.t. sihteeri Vesa Anttilac/o Lusto, 58450 Punkaharju015 345 1017vesa.anttila@lusto.fi

Muut hallituksen jäsenet:Esa IhalainenArvi A. KoivistoEsko PakkanenHanna SnellmanJarmo TammenmaaVaralla:Eero HertsiTimo Kukko