VIRTAIN KAUPUNKI

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

2019

2

SAATTEEKSI

Virroilla toteutettavan kunnallisen päivähoidon juuret ovat 1970-luvulla, jolloin astui voimaan laki-

ja asetus lasten päivähoidosta. Päivähoidon kasvatustavoitekomitean mietintö vuodelta 1980 oli

ensimmäinen valtakunnallinen ohjeistus, joka linjasi mm. päivähoidon kasvatustavoitteet,

tavoitteiden toteuttamisen yleisperiaatteet sekä kodin ja päivähoidon yhteistyön. Mietintö antoi

suuntaviivat suomalaiselle päivähoidolle. Myös Virroilla järjestettävä päivähoito sai suuntaviivat

päivähoitotoiminnan järjestämiselle, kehittämiselle, suunnittelulle ja toteuttamiselle. Sittemmin

pienten lasten ja heidän perheidensä palvelu- ja tukijärjestelmistä on muodostettu

varhaiskasvatuspalveluiden kokonaisuus. Päivähoito on yksi osa tätä toimintakokonaisuutta.

Myöhemmin 2000-luvulla on julkaistu kaksi varhaiskasvatusta valtakunnallisesti ohjaavaa

asiakirjaa. Valtioneuvoston periaatepäätös varhaiskasvatuksen valtakunnallisista linjauksista, mikä

linjaa julkisen varhaiskasvatuksen keskeiset periaatteet lapsen, huoltajien ja henkilöstön

näkökulmasta. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet puolestaan ohjaavat valtakunnallisesti

varhaiskasvatuksen toteuttamista. Virroilla päivähoito siirtyi hallinnollisesti sivistystoimeen

syksyllä 2014, jolloin päivähoito nimettiin valtakunnallisestikin varhaiskasvatukseksi.

Opetushallitus määräsi 18.10.2016 uusista varhaiskasvatussuunnitelman perusteista 1.8.2015

voimaan tulleen varhaiskasvatuslain mukaisesti. Varhaiskasvatuksen perusteet päivitettiin 2018.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaisesti laadittavat paikalliset, perusteita täydentävät,

varhaiskasvatussuunnitelmat otettiin kunnissa käyttöön 1.8.2017 alkaen. Uusien perusteiden

mukanaan tuoma merkittävin muutos liittyy perusteiden velvoittavuuteen, sillä ensimmäistä kertaa

ne eivät ole enää vain suosituksia, vaan ne ovat normeja. Uusien perusteiden myötä myös lasten ja

huoltajien osallisuus toiminnassa kasvaa ja oppimisessa pyritään laaja-alaisuuteen. Lisäksi

kokonaisvaltaista pedagogista otetta on haluttu korostaa. Varhaiskasvatussuunnitelma säätelee

päiväkotien lisäksi myös ryhmäperhepäivähoitoa, hoitajien kotona tapahtuvaa perhepäivähoitoa

sekä muuta varhaiskasvatusta, ja se on jatkoa esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmille (2016).

Tavoitteena on eheä lapsen oppimisen polku, joka alkaa jo varhaiskasvatuksesta. Kuntakohtaisen

varhaiskasvatussuunnitelman lisäksi varhaiskasvatusyksiköt laativat vielä yksikkö- ja

ryhmäkohtaiset suunnitelmat ja jokaiselle lapselle tulee laatia lapsen oma

varhaiskasvatussuunnitelma.

Virroilla varhaiskasvatusta toteuttaa osaava, ammattitaitoinen ja monialainen henkilökunta, jonka

yhteisenä haasteena on jatkuva kehittäminen, uuden suunnitelman käytäntöön vieminen jokaisessa

varhaiskasvatuksen yksikössä. - Haaste on mahdollisuus!

Virroilla toukokuussa 2019 varhaiskasvatustyöryhmä.

3

SISÄLTÖ

1 VARHAISKASVATUKSEN JÄRJESTÄMINEN VIRROILLA

1.1 Toiminta-ajatuksemme ja arvomme

1.2 Varhaiskasvatuksemme päämäärät ja tavoitteet

Lyhyen aikavälin tavoitteet

Pitkän aikavälin tavoitteet

1.3 Varhaiskasvatuspalveluihin hakeminen

2. VARHAISKASVATUKSEMME TOTEUTTAMINEN

2.1 Pedagoginen toiminta varhaiskasvatuksessa

2.2 Pedagoginen dokumentointi ja arviointi varhaiskasvatuksessa

2.3 Lapsi aktiivisena toimijana

2.4 Laaja-alainen osaaminen

2.5 Lapsi oppii leikkien

2.6 Oppimisen alueet

Kielten rikas maailma

Ilmaisun monet muodot

Minä ja meidän yhteisömme

Tutkin ja toimin ympäristössäni

Kasvan, liikun ja kehityn

3. YHTEISTYÖ VARHAISKASVATUKSESSA

3.1 Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö

3.2 Monialainen yhteistyö

Kun varhaiskasvatuksessa herää huoli lapsen hyvinvoinnista

Yhteydenotto sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi

Lastensuojeluilmoitus

4

4. LAPSEN KEHITYKSEN JA OPPIMISEN TUKI

4.1 Tuen tarpeen arviointi

4.2 Tuen järjestäminen

4.3 Tukimuodot

Yleinen tuki

Tehostettu tuki

Erityinen tuki

5. VARHAISKASVATUKSEN, ESIOPETUKSEN JA PERUSOPETUKSEN

JATKUMON RAKENTUMINEN

6. LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA ELI VASU

LIITTEET

LIITE 1. Päivähoidon aloituslomake

LIITE 2. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma eli lapsen vasu

LIITE 3. Lapsen lääkehoitosuunnitelma

LIITE 4. Virtain kaupungin tukipalvelut lapsiperheille

LIITE 5. Huolen puheeksioton ennakointilomake.

LIITE 6. Ateriapalvelut Virtain kaupungin päiväkodeissa

5

1. VARHAISKASVATUKSEN JÄRJESTÄMINEN VIRROILLA

Kunnallista varhaiskasvatusta tarjoamme

Koivurinteen ja Killinkosken päiväkodeissa

ryhmäperhepäivähoidossa Kotalassa, Vaskivedellä ja Virtain keskustassa

perhepäivähoidossa hoitajan kotona

vuorohoitona Mäntylän ryhmiksessä Virtain keskustassa

yksityinen perhepäivähoito yksityisen hoidon kuntalisän turvin

Esiopetus toteutetaan Koivurinteen päiväkodissa ja kyläkouluilla alkuopetuksen

yhteydessä.

Erityistä tukea tarvitseville lapsille on tarjolla varhaiskasvatuksen erityisopettajan

palvelut sekä esiopetusikäisille myös koulupuolen kiertävän erityisopettajan

palvelut.

Keskustan alueella perusopetuksen koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta

järjestetään Rantatien koulun toimintana. Killinkoskella koululaisten aamu-ja

iltapäivätoimintaa ohjaa koulunkäynninohjaaja päiväkodin tiloissa.

Liedenpohjassa perusopetuksen koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta järjestetään

mahdollisuuksien mukaan perhepäivähoitajan luona ja Kotalassa sekä Vaskivedellä

mahdollisuuksien mukaan ryhmiksissä. Muussa tapauksessa perusopetuksen

koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta järjestetään ko. kyläkouluilla.

2-luokkalaisille perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta järjestetään

kouluilla. Perusopetuksen koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa tarjotaan koulujen

toiminta-aikana; ei loma-aikoina.

Kun vanhempi on kotona, ei opiskele tai toimi päätoimisena yrittäjänä, on lapsella

oikeus varhaiskasvatukseen 20 tuntia viikossa.

1.1 Toiminta-ajatuksemme ja arvomme

Tavoitteena on luoda turvallinen ympäristö, jossa lapset viihtyvät, saavat hyvän perushoidon ja

opetuksen sekä tukea kasvuun ja kehitykseen. Varhaiskasvatusta ohjaavat sekä valtakunnalliset että

Virtain kaupungin paikalliset linjaukset. Lisäksi kuunnellaan ja otetaan huomioon vanhempien

ajatuksia ja toiveita. Toiminnan suunnittelun ja toteutuksen tärkeimmän lähtökohdan muodostavat

kuitenkin lapset. Kasvatuspäämääränä on kunkin lapsen henkilökohtaisen hyvinvoinnin

edistäminen, toiset huomioonottavan käyttäytymisen ja toimintatapojen vahvistaminen sekä

jokaisen lapsen itsenäisyyden asteittainen lisääntyminen.

Varhaiskasvatus toteutuu kokonaisuutena, jossa leikki, hoito, kasvatus ja opetus nivoutuvat

yhteen. Näitä varhaiskasvatuksen ulottuvuuksia painotetaan eri tavoin eri-ikäisille lapsille. Lapsen

päivä muodostuu erilaisista arkielämän tilanteista, jotka ovat selkeän, mutta tarvittaessa joustavan

päivärytmin perusta. Jokainen lapsi ja lapsiryhmä on erilainen. Lapsia kuunnellen, aktiivisesti

havainnoiden ja lasten kanssa toimien varhaiskasvatuksen työntekijät saavat ajatuksia ja ideoita

6

toiminnan suunnitteluun ja erilaisiin toteutuksen muotoihin. Oppiminen tapahtuu leikkien ja

monipuolisen toiminnan kautta, joissa lapsille tarjotaan mahdollisuuksia tehdä aloitteita ja valita

toimintojaan. Toiminnan ytimenä pidetään lapselle ominaista tapaa toimia, joka ilmenee

leikkimisenä, liikkumisena, tutkimisena sekä taiteellisena kokemisena ja ilmaisemisena.

Varhaiskasvatustyön oppimisen alueita ovat: kielten rikas maailma, ilmaisun monet muodot, minä ja

meidän yhteisömme, tutkin ja toimin ympäristössäni sekä kasvan, liikun ja kehityn, joista on

kerrottu tarkemmin luvussa 2.6. Päiviin voi sisältyä vaihtelevasti mm. laulu- ja leikkihetkiä,

musiikki- ja lukuhetkiä, piirtämistä, maalaamista, askartelua, muovailua, taittelua, rakentelua ja

pelaamista, puutöitä, ohjattua liikuntaa sisällä ja ulkona, oppituokioita, työtehtäviä, retkiä ja

vierailuja, roolileikkejä ja vesileikkejä, jotka liitetään lasten lähiympäristöön, arkeen ja

kokemuksiin.

Kodin ja varhaiskasvatuksen yhteistyön lähtökohtana on yhteinen vastuu lapsesta. Lapsen hyvän

hoidon ja kasvatuksen turvaamiseksi on välttämätöntä, että yhteistyö varhaiskasvatuksen ja

huoltajien kesken on tiivistä ja saumatonta. Molemminpuolinen luottamus ja rohkeus tiedottaa lasta

koskevista asioista ovat tärkeä edellytys tälle yhteistyölle. Yhteistyö varhaiskasvatuksessa perustuu

lapsen tarpeisiin. Tavoitteena on tukea ja auttaa vanhempia lasten kasvatustyössä. Yhteistyön tulee

olla säännöllistä. Yhteistyö ja avoimuus luovat lapselle turvallisen ympäristön kasvaa ja kehittyä.

Yhteistyötä arvioidaan ja kehitetään mm. vanhempien kanssa käytävissä lasten

varhaiskasvatussuunnitelma- ja esiopetussuunnitelmakeskusteluissa sekä asiakastyytyväisyys-

kyselyistä saadun palautteen perusteella.

1.2 Varhaiskasvatuksemme päämäärät ja tavoitteet

Lyhyen aikavälin tavoitteet

Virtolaisessa varhaiskasvatuksessa tavoitteena on taata laadukas ja lain vaatimukset täyttävä

varhaiskasvatus. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa varhaiskasvatuspalvelun tarvitsijoiden

ja palvelun tarjonnan kohdentamista sekä yhtenäistä koko varhaiskasvatuksen toimintakulttuuria.

Varhaiskasvatuksen arviointikäytäntöjä kehitetään, koska varhaiskasvatussuunnitelman perusteet

velvoittavat arvioimaan erityisesti varhaiskasvatuksen laatua ja pedagogiikkaa.

Varhaiskasvatuksen ajankohtaisista asioita tiedotetaan suoraan huoltajille eri yksiköissä ja

peda.netissä sekä kaupungin nettisivuilla.

Pitkän aikavälin tavoitteet

Varhaiskasvatuksen palveluja tuotetaan laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Lisäksi pyritään

edelleen kehittämään varhaiskasvatuspalveluja sekä mahdollisuuksien mukaan säilyttämään eri

varhaiskasvatuksen hoitomuodot tarjotaksemme perheille valintamahdollisuuden. Laadun

takaamiseksi on varmistettava asetuksen mukaisen koulutettujen työntekijöiden riittävyys

varhaiskasvatuksessa. Virtain kaupunki pyrkii edistämään yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen

tarjontaa kuntalisän turvin.

7

Varhaiskasvatuksen järjestelyitä suunnitellaan yhdessä esiopetuksen ja perusopetuksen resursoinnin

kanssa. Yhtenäiskoulun valmistuttua keskustan koulupiiriin kuuluvilla esikoululaisilla on

yhtenäinen varhaiskasvatus- ja esikoulupäivä samassa oppimisympäristössä uudessa

yhtenäiskoulussa.

Varhaiskasvatussuunnitelman 5. luvussa kerrotaan lisää varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja

perusopetuksen jatkumon rakentumisesta.

1.3 Varhaiskasvatuspalveluihin hakeminen

Varhaiskasvatuksen toimintavuosi alkaa elokuussa ja päättyy heinäkuussa. Varhaiskasvatuspaikkaa

haetaan ensisijaisesti sähköisesti (alk.v.2020). Tarvittaessa varhaiskasvatuspaikkaa voi hakea

kirjallisesti täyttämällä varhaiskasvatushakemuksen. Varhaiskasvatushakupapereita saa

kaupungintalolta varhaiskasvatustoimistosta. Lisäksi hakemuksia saa päiväkodeista ja

ryhmäperhepäivähoidon yksiköistä. Hakemuksen on mahdollista tulostaa Virtain kaupungin

nettisivuilta. Kirjalliset hakemukset palautetaan siihen päiväkotiin, josta paikkaa ensisijaisesti

haetaan. Perhepäivähoitoon tai ryhmäperhepäivähoitoon osoitetut hakemukset palautetaan

varhaiskasvatustoimistoon.

Varhaiskasvatushakemuksia otetaan vastaan jatkuvasti, mutta syksyllä vapautuvien

varhaiskasvatuspaikkojen virallinen hakuaika on tammi-helmikuun vaihteessa. Varhaiskasvatuksen

hakuajasta ilmoitetaan paikallislehdessä, kaupungin nettisivuilla ja ilmoitustaululla sekä

varhaiskasvatusyksiköissä. Varhaiskasvatuksen palveluista ja hakuun liittyvistä asioista saa tietoa

myös varhaiskasvatustoimistosta. Alle kouluikäisten lasten varhaiskasvatuspaikkoja tulee hakea

neljä kuukautta ennen hoidon tarvetta. Mikäli varhaiskasvatuksen tarve johtuu työllistymisestä tai

opinnoista eikä hoidon tarpeen ajankohta ole ennakoitavissa, on varhaiskasvatuspaikkaa haettava

välittömästi, kuitenkin vähintään kaksi viikkoa ennen hoidon tarvetta. Päätös elokuussa alkavasta

varhaiskasvatuspaikasta lähetetään perheille viimeistään kesäkuussa.

Kunnallisessa varhaiskasvatuksessa olevat lapset säilyttävät varhaiskasvatuspaikkansa ilman uutta

varhaiskasvatushakemusta. Varhaiskasvatuksessa jatkavista lapsista tulee kuitenkin täyttää sähköiset

tarkistuslomakkeet (v. 2020 alkaen). Huoltajien tulee toimittaa myös vuosittain päivitetyt tulotiedot

varhaiskasvatusmaksun tarkistusta varten varhaiskasvatuksen toimistosihteerille

varhaiskasvatustoimistoon. Voimassa olevat asiakasmaksut löytyvät Virtain kaupungin nettisivuilta.

8

2. VARHAISKASVATUKSEMME TOTEUTTAMINEN

2.1 Pedagoginen toiminta varhaiskasvatuksessa

Varhaiskasvatuksen pedagogista toimintaa ja sen toteuttamista kuvaa kokonaisvaltaisuus.

Tavoitteena on edistää lasten oppimista ja hyvinvointia sekä laaja-alaista osaamista (kuvio 1)

Pedagoginen toiminta toteutuu lasten ja henkilöstön välisessä vuorovaikutuksessa ja yhteisessä

toiminnassa. Lasten omaehtoinen, henkilöstön ja lasten yhdessä ideoima sekä henkilöstön johdolla

suunniteltu toiminta täydentävät toisiaan. Varhaiskasvatuksen pedagoginen toiminta läpäisee

kasvatuksen, opetuksen ja hoidon kokonaisuuden.

Tavoitteellisen toiminnan perustan luovat arvoperusta, oppimiskäsitys, niihin pohjautuva

toimintakulttuuri sekä monipuoliset oppimisympäristöt, yhteistyö ja työtavat. Lasten mielenkiinnon

kohteet ja tarpeet sekä heidän kasvuympäristöön liittyvät merkitykselliset asiat ovat toiminnan

suunnittelun lähtökohtina. Lähtökohtana ovat myös ala-otsikossa 2.3. kuvatut oppimisen alueet.

Laadukas pedagoginen toiminta edellyttää varhaiskasvattajilta suunnitelmallista dokumentointia,

arviointia ja kehittämistä.

2.2. Pedagoginen dokumentointi ja arviointi varhaiskasvatuksessa

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen, Karvin, mukaan arvioinnin tarkoitus

varhaiskasvatuksessa on lapsen hyvinvoinnin, kehityksen ja oppimisen edellytysten edistäminen.

Arvioinnilla taataan varhaiskasvatuslain toteutuminen varhaiskasvatuksen arjessa sekä tuotetaan

tietoa varhaiskasvatuksen kehittämiseksi.

9

Varhaiskasvatuksessa keskeinen laadun suunnannäyttäjä on varhaiskasvatussuunnitelman perusteet

sekä varhaiskasvatuslaki. Varhaiskasvatuslaki velvoittaa varhaiskasvatuksen järjestäjän, Virtain

kaupungin, arvioimaan antamaansa varhaiskasvatusta sekä osallistumaan ulkopuoliseen toimintansa

arviointiin. Laki myös vaatii keskeisten arviointitulosten julkistamista. Varhaiskasvatustoiminnan

arvioinnissa voidaan erottaa kaksi eri linjausta, jotka ovat jatkuva arjessa tapahtuva arviointi ja

systemaattinen valittujen kohteiden arviointi. Arvioinnin merkitys voidaan jaotella neljään eri

kokonaisuuteen (Parrila & Fonsen 2016):

1) Lapsen oppimisen, kehityksen ja hyvinvoinnin tuki

2) Lapsista lähtevä varhaiskasvatuksen suunnittelu mahdollistuu

3) Toiminnan kehittämistarpeista saadaan tietoa

4) Tukee vanhempien kanssa tehtävää yhteistyötä

Järjestäjätasolla arviointia toteutetaan useamman kerran toimintavuoden aikana tarkastelemalla

varhaiskasvatuksen strategian toteutumista sekä hoitopaikkatilannetta. Virtain kaupungissa laaditaan

joka viides vuosi varhaiskasvatuksen strategia.

Arvioinnin avulla saamme vertailtavaa tietoa, jolloin pyrkimyksenä on vahvistaa

varhaiskasvatuksen laadun yhdenvertaisuutta eri yksiköiden ja eri varhaiskasvatuksen

hoitomuotojen välillä. Virroilla varhaiskasvatuksen eri hoitomuodoille on laadittu omat

arviontityökalunsa..

Arvioinnin pohjana on varhaiskasvatuksen pedagoginen laatu ja sen taustalla vaikuttavat arvot ja

tavoitteet. Suunnittelu ja arviointi kulkevat käsi kädessä. Arviointi toimii suunnittelun lähtökohtana.

Arviointiin osallistuvat monet tahot; lapset, huoltajat, varhaiskasvatuksen henkilökunta,

varhaiskasvatuksen johto sekä päättäjät.

Pedagoginen dokumentointi on varhaiskasvatuksen suunnittelun, toteuttamisen, arvioimisen ja

kehittämisen keskeinen työmenetelmä. Se on jatkuva prosessi, jossa havainnot, dokumentit ja

niiden vuorovaikutuksellinen tulkinta muodostavat ymmärrystä pedagogisesta toiminnasta.

Pedagoginen dokumentointi tuottaa tietoa lasten elämästä, kehityksestä, kiinnostuksen kohteista,

ajattelusta, oppimisesta ja henkilökohtaisista tarpeista sekä lapsiryhmän toiminnasta konkreettisella

ja monipuolisella tavalla. Pedagoginen dokumentointi mahdollistaa lasten ja huoltajien

osallistumisen toiminnan arviointiin, suunnitteluun ja kehittämiseen.

Lasten kertomuksia kuuntelemalla ja heitä haastattelemalla henkilökunta saa tietoa lasten tarpeista,

oppimisesta ja kiinnostuksen kohteista. Tämän tiedon avulla kasvattajien on helpompi luoda

oppimisympäristöjä, sisältöjä ja menetelmiä lapsiryhmän kiinnostusta vastaaviksi. Yksittäisten

dokumenttien, mm. valokuvien tai lapsen tuottamien kädentöiden avulla voimme yhdessä lasten

kanssa pohtia heidän kehitystään ja oppimistaan.

Lapsen aktiivinen rooli suhteessa omaan arkeensa ja itseään koskeviin päätöksiin, mahdollistaa

myös yhä enemmän lapsen roolia arvioijana. Lapset ”elävät hetkessä” ja arvioivat asioita kunkin

hetken kokemuksen perusteella. He arvioivat hoitopäivän arkisia tilanteita omaan toimintaansa ja

käyttäytymiseensä peilaten. Varhaiskasvattajien tehtävänä on ohjata lasta asettamaan pieniä

10

tavoitteita omalle toiminnalleen ja kannustaa lasta näitä tavoitteita kohti. Yhdessä aikuisen tuella

lapsi harjoittelee itse arvioimaan onnistumisiaan ja vaikeuksiaan.

Lapset arvioivat toimintaa oman kehitystasonsa mukaisesti. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmassa

on lapsen omalla arvioinnilla merkittävä osuus ja esikoululaiset tekevät lisäksi keväisin ”laiva-

arvioinnin”. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma on osa pedagogisen dokumentoinnin

prosessia. Suunnitelmallista pedagogista dokumentointia tarvitaan myös lasten kehityksen ja

oppimisen tuen tarpeen arvioinnissa.

Henkilöstön tärkeä pedagoginen työkalu arvioinnissa on ryhmäkohtainen

varhaiskasvatussuunnitelma eli ryhmävasu. Ryhmävasuun henkilökunta laatii yhdessä

konkreettiset lapsiryhmän yhteiset tavoitteet, pedagogiset toimintaperiaatteet ja käytännöt.

Ryhmävasu on työväline, jonka avulla toteutetaan ja arvioidaan työtä uuden varhaiskasvatuslain

sekä valtakunnallisen että Virtain oman varhaiskasvatussuunnitelman sisällön mukaiseksi.

Ryhmävasun laadinta edellyttää lapsiryhmän havainnointia. Havainnoinnin konkreettisina

työkaluina käytetään havainnointilomaketta tai kirjataan huomioita ylös havainnointivihkoon.

Havainnoinnin ja keskustelujen avulla huomataan lasten yksilöllisiä piirteitä ja tarpeita ja ne

otetaan huomioon. Lisäksi saadaan tietoa lasten välisistä suhteista sekä vuorovaikutuksen

luonteesta lasten välillä ja lasten ja henkilökunnan välillä. Dokumentointia hyödyntäen voidaan

toteuttaa lapsilähtöistä varhaiskasvatusta. Ryhmävasun toteutumista henkilökunta arvioi

yksiköittäin neljä kertaa vuodessa.

Päivittäiset kohtaamiset huoltajien kanssa antavat huoltajille mahdollisuuden antaa välitöntä

palautetta lapsen oman ryhmän henkilökunnalle. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laadinnassa

ja arvioinnissa toimintavuoden aikana myös huoltajilla on merkittävä rooli. Joka toinen vuosi,

keväällä, huoltajat arvioivat varhaiskasvatusta myös asiakastyytyväisyyskyselyyn vastaamalla.

Kyselyn tulokset julkaistaan.

11

Alla olevaan taulukkoon on koottuna varhaiskasvatuksen käytössä olevat arvioinnin rakenteet

Arvioinnin rakenteet

AIKA

HENKILÖSTÖN OSUUS ARVIOINNISSA

LASTEN OSUUS ARVIOINNISSA

HUOLTAJIEN OSALLISUUS

ARVIOINNISSA

ELO-SYYSKUU Lasten havainnoinnit Lastenvasu-

keskustelujen aloittaminen

Ryhmävasujen laadinta

Lapsen puheenvuoro

vasun laadinnan yhteydessä

Vanhempainillat Vasukeskustelut

ja esiopetus-suunnitelma- keskustelut

LOKAKUU Ryhmävasun arviointia ryhmäpalavereissa Lasten vasukeskustelut

MARRAS- JOULUKUU

Henkilökunnan kehityskeskustelut esimiehen kanssa

Esikoululaisten itsearviointi

TAMMI-HELMIKUU

Ryhmävasujen arviointia tammikuussa

Esiopetussuunnitelmien arviointia

Arviointi erityisopettajan kanssa

MAALIS-HUHTIKUU

Esiopetussuunnitelma- keskustelut

Vasukeskustelut Siirtopalaverit

esikouluun ja kouluun siirryttäessä

Esiopetussuunnitel-makeskustelut

Vasukeskustelut

Asiakastyytyväisyskysely huoltajille joka toinen vuosi

Esiopetussuunnitelmakeskustelut

Vasukeskustelut

TOUKOKUU Ryhmävasujen ja lasten vasujen arviointia toimintakauden päätteeksi sekä myös koko toimintakauden arviointia yksiköittäin

Esikoululaisten itsearviointi

12

2.3 Lapsi aktiivisena toimijana

Lapset kasvavat, kehittyvät ja oppivat vuorovaikutuksessa sekä toisten lasten että lapsiryhmän

aikuisten kanssa lähiympäristössään toimien. Virrat maaseutukaupunkina tarjoaa lapsille

kasvuympäristön, jossa lähellä oleva luonto, erinomaiset liikuntamahdollisuudet ja

vuorovaikutussuhteet ohjaavat lasta aktiivisena oppijana. Varhaiskasvatuksessa oppimisympäristön

tulee tarjota lapsille mieluista tekemistä, monipuolista ja vauhdikasta liikuntaa sekä tilaisuuden

erilaisiin leikkeihin ja peleihin sekä myös mahdollisuuden rauhalliseen oleiluun.

Lapsilähtöisessä kasvuympäristössä lapsi vaikuttaa omaan arkeensa ja elämäänsä ja osallistuu

itseään koskeviin päätöksiin. Lapset suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat toimintaa yhdessä

aikuisten kanssa. Jokaisella lapsella on oikeus tulla kuulluksi sekä osallistua ja vaikuttaa.

Lapset oppivat vuorovaikutustaitoja sekä yhteisten

sääntöjen, sopimisen ja luottamuksen merkitystä.

Osallistumalla ja vaikuttamalla lasten käsitys

itsestään kehittyy. Itseluottamus kasvaa ja taito

toimia toisten lasten kanssa kehittyy.

Varhaiskasvatuksen tehtävänä on tukea lapsen

kehittyviä osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja

sekä kannustaa oma-aloitteellisuuteen. Tavoitteena

on opettaa lapsia kyselemään, ihmettelemään,

päättelemään ja ratkaisemaan ongelmia.

Lapsilähtöisyys toteutetaan ottamalla lapset mukaan

työtapojen suunnitteluun ja valintaan turvallisessa

ympäristössä. He tutkivat maailmaa kaikilla

aisteillaan ja koko kehollaan elämysten kautta.

Oppiminen on tutkimista ja tekemistä - kukin lapsi

omista lähtökohdistaan. Tärkeimpänä päämääränä

onnistumisen kokemukset ja oppimisen ilo.

2.4 Laaja-alainen osaaminen

Osaamisen kehittyminen alkaa varhaislapsuudessa ja jatkuu läpi elämän. Laaja-alaisen osaamisen

tavoitteet kulkevat jatkumona varhaiskasvatussuunnitelmasta ja esi- ja perusopetuksen

suunnitelmiin. Varhaiskasvatussuunnitelmaan liittyvät seuraavat viisi laaja-alaisen osaamisen osa-

aluetta:

• ajattelu ja oppiminen

• kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

• itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

• monilukutaito ja tieto-viestintäteknologinen osaaminen

• osallistuminen ja vaikuttaminen

13

2.5 Lapsi oppii leikkien

Lapsi käy leikkiessään läpi itselleen tärkeitä asioita.

Vuorovaikutus aikuisten ja lasten välillä luo perustan

ajattelun ja kielen kehitykselle sekä kehittyville

leikkitaidoille.

Aikuiset luovat leikin edellytykset, ohjaavat leikkiä

sopivalla tavalla niin, että jokaisella lapsella on

mahdollisuus olla osallisena. Leikki tarvitsee aikaa,

rauhaa, tilaa sekä sopivat ja lasten saatavilla olevat

leikkivälineet ja materiaalit sekä asianmukaiset

oppimisympäristöt. Leikki kehittää mielikuvitusta ja

luovuutta sekä tukee lapsen itsetuntoa. Leikki on merkityksellistä niin lapsen hyvinvoinnille kuin

oppimiselle. Tärkeää on tukea vuorovaikutustaitoja ja vertaissuhteita. Leikkitilanteet antavat

aikuiselle mahdollisuuden havainnointiin ja tutustuttavat sekä lapsen että lapsiryhmän

kiinnostuksen kohteisiin ja tärkeisiin asioihin. Havainnointien perusteella työntekijät arvioivat ja

suunnittelevat toimintaa.

Varhaiskasvatusyksikkömme oppimisympäristöinä ja kotiseutumme Virrat antavat lapsille

mahdollisuuden tutkia, keksiä ja liikkua saaden näin iloa ja oivalluksia sekä elämyksiä ja

kokemuksia.

14

2.6 Oppimisen alueet

Kielten rikas maailma

Kieli on lapselle ajattelun, ilmaisun, oppimisen ja vuorovaikutuksen perusta. Kielen kehitys alkaa

ilmeistä ja eleistä. Lapsen tulee oppia keskustelemaan, kertomaan, kuuntelemaan, kysymään ja

vastaamaan. Jäljittelemällä aikuisia ja muita lapsia, lapsi oppii kulttuurillisia ja sosiaalisia tapoja

sekä vuorovaikutusmalleja. Tärkeää on, että aikuinen käyttää kaikissa tilanteissa hyvää,

monipuolista, rikasta, tarkkaa ja asioita nimeävää kieltä. Runsas kielellinen mallintaminen,

toiminnalliset harjoitukset ja monipuoliset oppimisympäristöt luovat perustan lapsen kielen

kehittymiselle. Tärkeää on kuunnella lasta, kannustaa kertomiseen ja tukea lasta vuorovaikutukseen.

Virtolaiset murresanat, lorut, riimit ja laulut sekä tarinat

tuovat paikallista rikkautta lasten kielen kehitykseen.

Myös Virroilla kotien kielenkäyttötavat ja

vuorovaikutuskäytännöt vaihtelevat ja kodeissa voidaan

puhua useita eri kieliä, mikä on otettava huomioon

lapsen kielen kehitystä arvioitaessa. Lasten kanssa tulee

tutustua monipuolisesti kirjallisuuteen. Lisäksi

varhaiskasvatuksen tehtävänä on tukea lasten

monilukutaidon sekä tieto- ja viestintäteknologista

osaamisen kehittymistä. Monilukutaidolla tarkoitetaan

erilaisten viestien tulkinnan ja tuottamisen taitoja.

15

MONILUKUTAITO

MITÄ? MITEN?

Erilaisten viestien tulkinnan ja tuottamisen taitoja. Perustana on laaja tekstikäsitys.

Nimetään asioita ja esineitä yhdessä lasten kanssa. Lapselle opetetaan valmiuksia ymmärtää moninaista tekstimaailmaa esimerkiksi digitaaliset ympäristöt, mainokset, emojit ja sosiaalinen media.

Sisältää erilaisia lukutaitoja, kuten kuvanlukutaito, numeerinen lukutaito, medialukutaito ja peruslukutaito.

Tarvitaan aikuisen mallia, rikasta tekstiympäristöä, lasten tuottamaa kulttuuria sekä lapsille soveltuvia kulttuuripalveluja.

Liittyy kiinteästi ajattelun ja oppimisen taitoihin.

Innostetaan lapsia tutkimaan, käyttämään ja tuottamaan viestejä erilaisissa, myös digitaalisissa ympäristöissä.

Ilmaisun monet muodot

Varhaiskasvatuksen tulee tarjota lapsille monipuolisia

mahdollisuuksia taiteelliseen ilmaisuun sekä esteettisiin elämyksiin ja

kokemuksiin. Myös lasten musiikillista, kuvallista, sanallista ja

kehollista ilmaisua pitää tukea. Lasten tunteet ja ajatukset pitää saada

kuuluviksi. Näin lasten mielikuvitus, luovuus, leikki ja itsetunto

vahvistuvat sekä laaja-alainen osaaminen, osallistuminen ja

vaikuttaminen mahdollistuvat.

Toteuttamisessa hyödynnetään virtolaista osaamista ja lapsille

tarjotaan mahdollisuuksia tutustua oman kotiseutumme

kulttuuriympäristöön. Myös varhaiskasvatuksessa työskentelevien

aikuisten erityisosaamiset tulee hyödyntää yhteisesti kaikkien

toimintayksiköiden käyttöön. Virtolainen luonto tulee hyödyntää esim. luonnonmateriaalitöissä ja

luonnon kauneuden kokemisessa. Yhteistyö Merikanto-opiston kanssa tutustuttaa lapset erilaisiin

soittimiin, tanssiin ja mahdollisuuteen harrastaa musiikkia.

16

Minä ja meidän yhteisömme

Tavoitteena on edistää lasten mielenkiintoa

yhteiskunnan, erityisesti lähiympäristön,

toimintaan ja vahvistaa heidän osallisuuttaan

toimintaympäristössään. Lasta ohjataan

havainnoimaan nykyisyyttä ja heille luodaan

mahdollisuuksia eläytyä menneisyyden

tapahtumiin ja tilanteisiin. Lasten eettisen

kohtaamisen ja ajattelun taitoja sekä tunnetaitojen

kehittymistä tuetaan.

Lapset tutustuvat myös erilaisiin katsomuksiin ja

uskontoihin sekä niihin liittyviin tapoihin ja

perinteisiin. Lapsia rohkaistaan kysymään, heidän

pohdinnoilleen ja ihmettelylle annetaan tilaa.

Oma kotikaupunkimme Virrat on lapsille

tutkimisen ja tutustumisen kohde. Lasten kanssa

tehdään retkiä päivähoitopaikan lähiympäristöön ja

tutustutaan mahdollisuuksien mukaan

kotiseutuumme laajemmin, myös luontoon

erityispiirteineen. Lasten kanssa vieraillaan myös eri yhteisöissä ja paikoissa kuten hoiva- ja

vanhainkodeissa ja kehitysvammaisten luona sekä kutsutaan heitä vierailulle luoksemme. Lapsille

kerrotaan oman kotiseutumme historiallisista tapahtumista ja merkittävistä henkilöistä. Retket

lähiympäristöön ja luontoon sekä vierailut eri paikoissa auttavat lasta hahmottamaan ympäristöään.

17

TAVOITTEENA MITEN?

Tuetaan eettisen ajattelun taitojen kehittymistä.

Pohditaan ystävyyden, oikean ja väärän erottamisen, oikeudenmukaisuuden tai pelon, surun ja ilon aiheita sekä ryhmän sääntöjä ja niiden perusteita.

Edistetään keskinäistä kunnioitusta ja ymmärrystä eri katsomuksia kohtaan sekä tuetaan lasten kulttuuristen ja katsomuksellisten identiteettien kehittymistä.

Hyödynnetään huoltajien asiantuntemusta heidän omasta kulttuuriperinnöstään.

Suunnataan lasten mielenkiintoa historiallisiin asioihin sekä hyvän tulevaisuuden rakentamiseen.

Isovanhempien lapsuuden leikit ja musiikki. Pohditaan tulevaisuutta.

Kasvatetaan lapsia ymmärtämään, että ihmiset ovat erilaisia mutta samanarvoisia.

Tarkastellaan muun muassa ihmisten, sukupuolten ja perheiden moninaisuutta.

Harjoitellaan kehittyvää lähde- ja mediakriittisyyttä.

Tutustutaan eri medioihin ja kokeillaan median tuottamista leikinomaisesti turvallisissa ympäristöissä.

Tutkin ja toimin ympäristössäni

Varhaiskasvatus tukee ja vahvistaa lasten taitoa havainnoida, jäsentää ja ymmärtää ympäristöään.

Lasten luontosuhdetta vahvistetaan ja heitä ohjataan kohti kestävää elämäntapaa. Retkeily ja

luonnon tutkiminen ovat tärkeä osa varhaiskasvatusta. Monet varhaiskasvatuksen työntekijät ovat

saaneet Metsämörriohjaaja - koulutuksen ja satujen sekä leikinomaisen toiminnan keinoin

tutustetaan eri-ikäiset lapset virikkeelliseen metsään. Metsämörri-toimintaa toteutetaan lähes

kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä.

Lapsia ohjataan ja innostetaan myös huomaamaan

päivittäisissä tilanteissa ja ympäristössä olevia matemaattisia

asioita. Lasten kanssa tutkitaan myös arjessa esiintyviä

teknisiä ratkaisuja sekä tieto- ja viestintäteknologisia laitteita

ja niiden toimintaa.

18

TAVOITTEENA MITEN?

Tarjota oivaltamisen ja oppimisen iloa matemaattisen ajattelun eri vaiheissa oleville lapsille.

Ohjataan lapsia kiinnittämään huomiota päivittäisissä tilanteissa ja ympäristössä ilmenevään matematiikkaan.

Innostetaan lapsia pohtimaan ja kuvailemaan matemaattisia havaintojaan.

Vahvistaa lasten luontosuhdetta ja vastuullista toimimista ympäristössä sekä ohjata heitä kohti kestävää elämäntapaa.

Retkeillään luonnossa ja lähiympäristössä.

Havainnoidaan luonnon ilmiöitä eri aistein ja eri vuodenaikoina.

Ohjataan lapsia kunnioittamaan luontoa, sen kasveja ja eläimiä.

Tavoitteena on kannustaa lapsia tutustumaan tutkivaan ja kokeilevaan työtapaan.

Lapsia ohjataan havainnoimaan ympäristön teknologiaa ja keksimään omia luovia ratkaisuja. Rohkaistaan lapsia tekemään kysymyksiä, etsimään niihin yhdessä vastauksia ja tekemään päätelmiä.

Kestävän kehityksen tärkein sopimus on Yk:n kestävän kehityken tavoitteet-Agenda 2030, johon

Suomi on sitoutunut.

Kestävän kehityksen tarkoituksena on säilyttää laadukkaat ja kattavat ympäristöt nykyisille ja

tuleville sukupolville. Vihreä lippu on kansainvälinen kestävän kehityksen ohjelma mm.

päiväkodeille. Se ohjaa pitkäjänteiseen, tulokselliseen ja innostavaan toimintaan. Koivurinteen

päiväkoti on noudattanut Vihreä lippu-ohjelmaa vuodesta 2006 alkaen haastaen eri yhteisöjä

mukaan toimintaan. Suunnitelmallisesti toimien opitaan kestävä elämäntapa, jonka vaikutukset

ulottuvat tulevaisuuteen asti. Toiminta tulee olla konkreettista, lapsilähtöistä ja arkipäivän

tilanteisiin sopivaa. Lapset ovat mukana suunnittelemassa, tekemässä päätöksiä ja toteuttamassa

kestävän kehityksen mukaista toimintaa varhaiskasvatuksessa.

19

Tavoitteisiin pääsemme toimimalla yhdessä laaditun kestävän

kehityksen ohjelman mukaan, jota toteutetaan kattavasti

kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä sisällyttäen lasten

opetukseen seuraavat kestävän kehitykseen liittyvät

tavoitteemme:

jätteiden vähentäminen /lajittelu

kierrätys /uusiokäyttö

terve ravinto ja sosiaalinen kestävyys

lähiympäristö

kestävä kulutus

Kasvan, liikun ja kehityn

Varhaiskasvatuksessa luodaan pohja lapsen terveydelle, hyvinvoinnille ja fyysiselle aktiivisuudelle

ja lapsia kannustetaan liikkumaan suositusten mukaisesti. Virrat tarjoaakin erinomaiset puitteet

lasten liikkumiselle, terveelliselle ravinnolle sekä itsestä huolehtimiselle ja arjen taitojen

oppimiselle. Terveellinen ravinto, monipuolinen liikunta, leikki, riittävä lepo ja uni ovat pohja

lapsen terveelle kasvulle ja kehitykselle.

Kaikki varhaiskasvatusyksikkömme ovat mukana

valtakunnallisessa Ilo kasvaa liikkuen- ohjelmassa.

Ilo kasvaa liikkuen-ohjelma on osa Liikkuva koulu -

ohjelmakokonaisuutta. Ohjelman strategisesta

johtamisesta vastaavat opetus- ja kulttuuriministeriö ja

Opetushallitus. Ohjelman tavoitteena on mahdollistaa

jokaiselle lapselle päivittäinen mahdollisuus

liikkumiseen ja liikkumisen iloon aktiivisessa

toimintaympäristössä. Ohjelmaa toteutetaan oman

yksikön lähtökohdista, pienten askelten ideologialla

sekä jatkuvan kehittämisen mallia hyödyntäen.

Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksen mukaan jokaisen lapsen tulisi liikkua vähintään

kolme tuntia päivässä. Tästä kolmesta tunnista yhden tunnin tulisi olla vauhdikasta fyysistä vaativaa

liikuntaa ja kaksi tuntia reipasta ulkoilua ja kevyempää

liikuntaa.

20

Virroilla varhaiskasvatuksen

ateriapalvelujen suunnittelua

ohjaavat monet suositukset, jotka

takaavat lapsille terveellisen,

tasapainoisen ja monipuolisen

ravitsemuksen. Virtolaisessa

varhaiskasvatuksessa arvostetaan

erityisesti lähiruokaa ja siihen

panostetaan. Tällä hetkellä Virroilla

varhaiskasvatuksessa käytössä olevia

lähituotteita ovat Vilenin leipomon

tuotteet, Jussilan marjatilan

paseeratut marjat, Joutsenjärven

luomumansikat. Varhaiskasvatuksen

ateriapalveluista on kerrottu

tarkemmin liitteessä 8.

Tärkeää on, että lapsi suhtautuu myönteisesti erilaisiin ruokiin ja syömiseen. Säännöllinen ja

tasainen ateriarytmi sekä kiireetön ruokailuilmapiiri auttavat lasta terveellisten ja monipuolisten

ruokatottumusten omaksumiseen. Ruokailutilanteessa rauhoitutaan, opetellaan hyviä pöytätapoja,

erilaisia ruokakulttuureja ja yhdessä aterioimisen taitoa. Tavoitteena on ravitsemuksellinen

tasapaino.

21

TAVOITTEENA MITEN?

Innostaa lapsia liikkumaan monipuolisesti sekä kokemaan liikunnan iloa.

Päivittäinen omaehtoinen liikunta sekä sisällä että ulkona

Kehittää lasten kehontuntemusta ja -hallintaa sekä motorisia perustaitoja

Liikkumista vaihdellaan luontevasti kestoltaan, intensiteetiltään ja nopeudeltaan.

Liikuntaleikit, kuten pihaleikit sekä satu- ja musiikkiliikunta, kehonosien nimeämisleikit

Edistää myönteistä suhtautumista ruokaan ja syömiseen sekä tukea monipuolisia ja terveellisiä ruokatottumuksia

Eri aistien avulla ja tutkimalla tutustutaan ruokiin, niiden alkuperään, ulkonäköön, koostumukseen ja makuominaisuuksiin

Opetellen ruokarauhaa ja hyviä pöytätapoja sekä yhdessä syömisen kulttuuria

Virtolainen lähi- ja perinneruoka

Tuetaan lasten valmiuksia pitää huolta terveydestään sekä henkilökohtaisesta hygieniastaan

Liikkumisen, levon ja hyvien ihmissuhteiden merkityksestä hyvinvoinnille ja terveydelle

Lasten kanssa opetellaan turvallisuuteen liittyviä asioita päivittäisissä tilanteissa

Harjoitellaan lähiliikenteessä liikkumista ja turvalliseen liikkumiseen liittyviä sääntöjä ja tapoja

3. YHTEISTYÖ VARHAISKASVATUKSESSA

3.1 Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö

Yhteistyö on lasten huoltajien ja varhaiskasvatushenkilöstön tietoista sitoutumista yhdessä

toimimiseen lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseksi. Hyvän yhteistyön lähtökohtana

on keskinäinen arvostus ja lasten huoltajien osallisuus. Yhteistyö rakentuu kuulemisen,

kunnioituksen, luottamuksen ja vuoropuhelun periaatteille.

Lasten huoltajilla on lastensa ensisijainen kasvatusoikeus ja -vastuu. Heillä on tuntemus omasta

lapsestaan. Varhaiskasvatuksen henkilöstöllä puolestaan on ammatillinen tieto ja osaaminen lapsen

22

kasvusta, kehityksestä ja oppimisesta. Vastuu yhteistyön toteuttamisesta on varhaiskasvatuksen

henkilöstöllä.

Yhteistyötä toteutetaan sekä perhekohtaisesti että lapsiryhmäkohtaisesti, vanhempia osallistaen.

Perinteisiä lapsiryhmäkohtaisesti toteutettavia toimintatapoja ovat mm. päivittäiset kohtaamiset

huoltajien kanssa, vasukeskustelut, vanhempainillat, yhteiset juhlat, retket ja tapahtumat.

Yhteistyö lähtee liikkeelle päivähoitopaikkaan tutustuttaessa. Varhaiskasvattajien ja huoltajien

tutustuminen ja yhteinen keskustelu on erityisen tärkeä varhaiskasvatussuhteen alkaessa.

Varhaiskasvatuksen henkilöstölle välittyy huoltajien näkemykset ja toiveet lapsen hoitoon,

kasvatukseen ja opetukseen liittyen. Huoltajat puolestaan saavat tietoa varhaiskasvatuksen

toteuttamisesta. Yhteistyön merkitys korostuu myös lapsen vaihtaessa toiseen päivähoitopaikkaan

tai siirtyessä esiopetukseen. Esiopetuksessa jatketaan varhaiskasvatuksessa alkanutta yhteistyötä ja

luodaan pohjaa koulussa tehtävälle kodin ja koulun yhteistyölle.

3.2 Monialainen yhteistyö

Monialaista yhteistyötä tehdään varhaiskasvatusta ohjaavia arvoja kunnioittaen. Yhteistyötä ohjaa

aina lapsen etu ja työskentely pyritään tekemään yhteistyössä lapsen huoltajien kanssa. Virroilla

keskeisimmät yhteistyökumppanit ovat perhekeskus ja sosiaalitoimi. Monialainen yhteistyö

varhaiskasvatuksessa korostuu, kun jollain taholla herää huoli lapsen kehityksestä ja hyvinvoinnista

tai kun lapsen tukea suunnitellaan ja järjestetään. Monialainen yhteistyö, sen tavoitteet ja

toimintatavat kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan.

Syksyllä 2019 otamme varhaiskasvatuksessa käyttöön Lapset puheeksi - menetelmän. Lapset

puheeksi -toimintakokonaisuudessa tavoitteena on tukea lasta varhaisemmin. Eri ammattilaiset

käyvät keskusteluja lapsen eri ikävaiheissa. Varhaiskasvatuksen rooli menetelmän käytössä on

lapsen ollessa 3-vuotta. Keskusteluja käydään perheen elämäntilanteiden muutoksissa ja

kuntoutuksen tukena sekä aina tarvittaessa. Tarjottu apu on konkreettista ja yhdessä perheen kanssa

suunniteltua.

Varhaiskasvatuksen roolina on kaikissa vaiheissa tuoda yhteistyöhön oma asiantuntemuksensa ja

tehdä lapsen arki varhaiskasvatuksessa näkyväksi. Huolen herätessä korostuu varhaiskasvatuksen

kyky hyvään yhteistyöhön lasten huoltajien kanssa, jotta perhe motivoituu hakeutumaan tarpeellisen

avun piiriin.

Kun varhaiskasvatuksessa herää huoli lapsen hyvinvoinnista

Varhainen puuttuminen on lapsen asioihin tarttumista silloin, kun aikuisessa herää huoli lapsesta.

Huolen aiheet voivat liittyä lapsen hyvinvointiin, kehitykseen, elämäntilanteeseen tai

elinolosuhteisiin. Huolen puheeksi oton ennakointimenetelmä toimii työntekijän apuna, kun huoli

otetaan puheeksi vanhempien kanssa.

Menetelmässä on keskeistä omaan huoleen tarttuminen ja puheeksi ottoa koskevien ennakointien

tekeminen. Omaan huoleen tarttuminen tarkoittaa, että työntekijä ottaa puheeksi oman huolensa sen

sijaan, että puhuisi lapsen tai perheen ongelmista. Työntekijä pyytää huoltajien apua ja yhteistyötä

huolensa vähentämiseksi. Huolen puheeksi ottoa helpottaa huolta herättävien havaintojen

kirjaaminen muistiin. Huoltajan on helpompi muodostaa käsitys, mistä ollaan huolissaan, jos

23

työntekijä kertoo konkreettisista havainnoistaan. Ei puhuta lapsen/huoltajan ominaisuuksista vaan

kerrotaan, miten tämä eri tilanteissa toimii. Huolen konkretisointi auttaa työntekijää paitsi

selkiyttämään huolenaiheitaan myös pohtimaan tukitekoja. Konkreetteihin havaintoihin on

helpompi löytää tukikeinoja. Puheeksi ottoa helpottamaan liitteistä löytyy ”huolen puheeksi oton

ennakointilomake”.

Huolen tason arvioinnissa voi käyttää apuna alla olevaa huolen vyöhykkeistöä. Vyöhykkeistö auttaa

työntekijää jäsentämään lasta koskevan huolensa astetta, omien auttamismahdollisuuksiensa

riittävyyttä ja lisävoimavarojen tarvetta.

TAULUKKO 1. Huolen vyöhykkeet.

Huolen vyöhykkeitä on neljä. Vyöhykkeet jakaantuvat seitsemään huolen asteeseen. Huolen

vyöhykkeistössä työntekijöiden lapsista ja nuorista kokema huoli nähdään jatkumona, jonka

yhdessä ääripäässä on ei huolta -tilanne ja toisessa ääripäässä suuren huolen -tilanne, jossa

työntekijä kokee lapsen tai nuoren olevan välittömässä vaarassa.

I Ei huolta vyöhyke (1)

Työntekijä kokee, että lapsen asiat ovat hyvin. Lapsi kasvaa, kehittyy tai oppii normaalisti ja hänellä

on hyvät kasvuolosuhteet Työntekijä kokee asioiden ja oman toiminnan sujuvan niin kuin pitääkin

ja tuottavan toivottuja tuloksia

II Pienen huolen vyöhyke (2-3)

Työntekijällä herää pieni huoli tai ihmettely, jopa toistuvasti. Hänellä on kuitenkin vahva luottamus

omiin auttamismahdollisuuksiinsa. Näissä tilanteissa huolen puheeksi ottaminen koetaan

suhteellisen helpoksi, koska työntekijä pystyy tarjoamaan tukeaan. Useimmiten tuki myös menee

tueksi ja tuottaa toivottua myönteistä kehitystä. Pienen huolen vyöhykkeellä on hyvät

mahdollisuudet varhaiseen puuttumiseen.

24

III Huolen harmaa vyöhyke (4-5)

Työntekijän huoli on tuntuvaa ja kasvaa edelleen. Omat auttamiskeinot on käytetty tai ne ovat

vähissä. Usko omiin auttamismahdollisuuksiin on ehtymässä. Usein tällä alueella esiintyvää huolta

on ilmennyt jo pitkään. Tilanteet ja asiakkuudet ovat kuormittavia, tilanteeseen liittyvien tahojen

työnjako on usein epäselvä tai muiden tahojen mukanaolosta ei ole tietoa. Työntekijä kokee

kasvavaa huolta, kaipaa lisävoimavaroja ja kontrollia, mutta on samanaikaisesti epävarma

"riittävästä näytöstä" ja voi pelätä liioittelevansa. Työntekijä joutuu pohtimaan myös

velvollisuuksiaan. Sitooko häntä vaitiolovelvollisuus vai lastensuojelulain 25§ ilmoitusvelvollisuus,

joka antaa mahdollisuuden hakea tukea ja asiantuntija-apua lastensuojelun työntekijöiltä.

IV Suuren huolen vyöhyke (6-7)

Työntekijä arvioi lapsen tai nuoren olevan vaarassa. Huoli on tuntuvaa ja omat keinot ovat lopussa.

Vyöhykkeelle sijoittuvat huolet eivät anna työntekijöille enää mahdollisuutta empimiseen.

Työntekijä ennakoi, että lapselle tai nuorelle käy todella huonosti, ellei tilanteeseen saada muutosta

heti ja toimintaan aktivoitua muutoksen kannalta välttämättömät tahot.

Yhteydenotto sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi

Lapseen liittyvän huolen ollessa vyöhykkeillä 2-5 ja perheen lähtiessä mukaan huolen purkamiseen

voi työntekijä tehdä yhdessä vanhempien kanssa yhteydenoton sosiaalihuoltoon tuen tarpeen

arvioimiseksi. Yhteydenoton saatuaan sosiaalitoimi arvioi perheen palveluiden tarpeen ja järjestää

tarvittavat tukitoimet. Yhteydenotto vaatii perheen suostumuksen. Perheen kynnys tuen

vastaanottamiseen voi olla matalampi, kun yhteydenotto tehdään yhteisenä huolen ilmauksena ja

apua ei tarvitse hakea lastensuojelusta. Lomake on liitteessä 4.

Lastensuojeluilmoitus

Varhaiskasvatuksen henkilöstö kuuluu lastensuojelulain 25§ mainittujen ilmoitusvelvollisten

joukkoon.

He ovat velvollisia salassapitosäännösten estämättä viipymättä ilmoittamaan kunnan

sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka

hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää

mahdollista lastensuojelun tarpeen selvittämistä.

Ilmoitusvelvollisuuden piirissä olevat henkilöt tekevät ilmoituksen pääosin omalla nimellään.

”Edellä 25 §:ssä tarkoitettu ilmoitusvelvollisuus voidaan toteuttaa salassapitosäännösten estämättä

myös yhdessä lapsen tai hänen vanhempansa kanssa tehtynä sosiaalihuoltolain 35 §:n mukaisena

yhteydenottona tuen tarpeen arvioimiseksi edellyttäen, että: yhteydenotto tehdään viipymättä; ja

yhteydenoton yhteydessä 25 §:n 1 momentissa tarkoitettu ilmoitusvelvollinen henkilö ilmoittaa

yhteydenottoon johtaneet syyt.” (Finlex 2017.)

Lastensuojeluilmoitus tulee tehdä aina, kun on syytä epäillä, että lapsi on vaarassa ja hänen

tilanteensa edellyttää lastensuojelutarpeen selvittämistä. Kynnys ilmoituksen tekoon on matala,

koska kyseessä on lapsen edun turvaaminen ja lapsen tilanteen selvittäminen. Ilmoittajalla ei

tarvitse olla tietoa lastensuojelun tarpeesta, vaan pelkkä epäilys riittää. Ilmoitus perustuu ilmoittajan

subjektiiviseen arvioon lapsen tilanteesta. Ilmoittajan ollessa varhaiskasvatuksen ammattihenkilö,

perustuu ilmoitus hänen yleiseen lapsen ikä- ja kehitystasoon ja kasvatukseen liittyvään tietoon sekä

yksilökohtaiseen tietoon lapsesta ja hänen perheestään. Ilmoitus on tehtävä huoltajan mahdollisesta

vastustuksesta huolimatta.

Virroilla tarjolla olevat kaupungin tukipalvelut lapsiperheille ja kuinka niihin ohjaudutaan, on

esitelty tarkemmin liitteessä 4.

25

4. LAPSEN KEHITYKSEN JA OPPIMISEN TUKI

Jokaisella lapsella on omat vahvuutensa ja tuen tarpeensa. Joskus lapsi voi tarvita yksilöllistä tukea

kasvussa, kehityksessä tai oppimisessa tavanomaista enemmän. Huoltajien kanssa yhteistyössä

toteutettava varhaiskasvatus on jo itsessään kuntouttava tukimuoto lapselle. Toiminnan pohjana

lapsen päivittäisessä varhaiskasvatuksessa on varhaiskasvatussuunnitelma. Suunnitelma laaditaan

noin kahden kuukauden kuluttua päivähoidon aloittamisesta. Siihen kirjataan suunnitelma

tukitoimista, tavoitteet ja arvioinnit ja sitä päivitetään vähintään kerran vuodessa. Kehityksen ja

oppimisen tuki perustuu laadukkaaseen pedagogiikkaan, joka kuuluu jokaiselle lapselle. Tuen

tavoitteena on edistää lapsen yksilöllistä kasvua, kehitystä, oppimista ja hyvinvointia. Tuen tarpeen

tunnistaminen mahdollisimman varhain on ensiarvoisen tärkeää ja ehkäisee lapsen ongelmien

syntymistä. Virroilla lapsi saa tarvitsemansa tukitoimet omassa päivähoitopaikassaan inklusiivisen

periaatteen mukaisesti.

Virroilla on käytössä kolmiportainen tukimalli: yleinen, tehostettu ja erityinen. Tukimalli on

käytössä sekä varhaiskasvatuksessa että esi- ja perusopetuksessa, mikä takaa lapselle eheän tuen

jatkumon opinpolullaan.

4.1 Tuen tarpeen arviointi

Lapsen tuen tarpeen arvioinnin lähtökohtana varhaiskasvatuksessa on vanhempien ja

kasvatushenkilöstön havainnot tai lapsen aikaisemmin todettu erityisen tuen tarve. Lapsi voi tarvita

tukea fyysisen, tiedollisen, taidollisen tai tunne-elämän tai sosiaalisen kehityksen osa-alueilla. Tuen

tarve voi syntyä myös tilanteessa, jossa lapsen kasvuolot eivät turvaa hänen terveyttään ja

kehitystään.

4.2 Tuen järjestäminen

Tuen lähtökohtana ovat lapsen vahvuudet sekä kehitykseen ja oppimiseen liittyvät tarpeet. Lapsen

yksilöllisiin tarpeisiin pyritään vastaamaan sekä yhteisöllisin että pedagogisin, rakenteellisin ja

hyvinvointia tukevin järjestelyin. Lapsen tarvitsemaa tukea tarjotaan joustavin järjestelyin

ensisijaisesti lapsen omassa toimintaympäristössä. Keskeistä kehityksen ja oppimisen tuen

toteutumisessa on osaava henkilökunta, rakentava yhteistyö ja vuorovaikutus perheen kanssa.

Monialaista yhteistyötä toteutetaan varhaiskasvatuksen erityisopettajan johdolla.

4.3 Tukimuodot

Kolmiportainen tuki muodostaa varhaiskasvatuksesta perusopetukseen saakka johdonmukaisesti

etenevän kokonaisuuden. Tuen määrän kasvaessa lapsen yksilöllinen toiminta lisääntyy.

26

Yleinen tuki

Yleinen tuki on jokapäiväistä kasvatustoimintaa, joka ottaa huomioon lapsen yksilöllisen kasvun ja

kehityksen tukemisen. Yleistä tukea voi olla esim. toiminnan eriyttäminen erilaisissa pienryhmissä.

Jokaiselle lapselle laaditaan varhaiskasvatussuunnitelma yksilöllisen kasvun ja oppimisen tueksi.

Lapsen vahvuudet, tuen tarpeet ja kehityksen eri tavoitteet kirjataan varhaiskasvatussuunnitelmaan.

Tehostettu tuki

Kun yleisen tuen tukitoimet eivät riitä, otetaan käyttöön tehostettu tuki. Tukitoimet suunnitellaan

pedagogisen arvion perusteella. Tehostetun tuen myötä lapsen arkeen voi kuulua yksilöllistä

kuntoutusta esim. eri terapioita sekä psykologisia tutkimuksia. Lapsen haasteisiin pyritään

vastaamaan erilaisin pedagogisin menetelmin ja välinein sekä mukauttamalla ympäristöä

varhaiskasvatuksen arjessa.

Erityinen tuki

Erityinen tuki on tarpeen, kun lapsella on laaja-alaisia kuntoutuksellisia ja/tai kasvatuksellisia

tarpeita ja kun tehostetun tuen menetelmät eivät riitä. Erityisen tuen päätöstä edeltää pedagoginen

selvitys. Erityinen tuki on lapsen yksilöllisten tavoitteiden mukaista varhaiskasvatusta, josta

päätöksen tekee yhtenäiskoulun rehtori.

YLEINEN TUKI

Laadukas varhaiskasvatus

Arjen tukitoimet

Pienryhmätoiminta

Varhaiskasvatuksen erityisopettajan tuki

Apuvälineet yms.

Yhteistyö

Arviointi

PEDAGOGINEN ARVIO

Laaditaan yhdessä huoltajien, kasvatushenkilöstön,

varhaiskasvatuksen erityisopettajan sekä muiden asiantuntijoiden kanssa.

27

TEHOSTETTU TUKI

Laadukas varhaiskasvatus

Arjen tukitoimet

Pienryhmätoiminta

Varhaiskasvatuksen erityisopettajan tuki

Apuvälineet yms.

Yhteistyö

Arviointi

Yksilöllinen kuntoutus

Avustajapalvelut

PEDAGOGINEN SELVITYS

Laaditaan yhdessä huoltajien ja monialaisen työryhmän kanssa.

ERITYINEN TUKI

Laadukas varhaiskasvatus

Arjen tukitoimet

Pienryhmätoiminta

Varhaiskasvatuksen erityisopettajan tuki

Apuvälineet yms.

Yhteistyö

Arviointi

Yksilöllinen kuntoutus

Avustajapalvelut

Kuntouttava tuki

Monialainen yhteistyö

Erityisen tuen tarvetta arvioidaan säännöllisesti. Mikäli erityistä tukea ei enää tarvita, laaditaan

lapselle uusi pedagoginen selvitys. Selvityksen myötä lapsi voi siirtyä tehostetun tai yleisen tuen

28

piiriin. Mikäli lapsi kuuluu pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, hänelle laaditaan myös

henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma HOJKS.

KUVIO 1. Kolmiportainen tukimalli

5. VARHAISKASVATUKSEN, ESIOPETUKSEN JA PERUSOPETUKSEN JATKUMON

RAKENTUMINEN

KUVIO 2. Oppimisen polku

Lapsen siirtymiseen varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja edelleen perusopetukseen kiinnitetään

erityistä huomiota. Lasten kanssa työskentelevien aikuisten välillä järjestetään yhteisiä tapaamisia,

joissa voidaan tarkentaa arjen käytäntöjä ja kehittää toimintaa edelleen. Nämä tapaamiset ovat:

syksyisin esiopettajat ja varhaiskasvattajat

keväisin alkuopettaja ja esiopettaja

kouluun tutustumispäivänä esiopettaja myös kouluun

keväällä yhteistunteja esiopetus/alkuopetus

yhteiset retket

yhteiset luennot

esiopettajat (päiväkodit, koulu) ja varhaiskasvatuksen erityisopettaja

alkuopetuksen erityisopettajat ja varhaiskasvatuksen erityisopettaja

29

Lisäksi erityisesti varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen yhteistyötä ja yhteistä toimintakulttuuria

pidetään yllä lastentarhanopettajien ja esikoulunopettajien yhteisillä keskusteluilla.

Uuden valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman sekä uudistettujen esiopetuksen ja

perusopetuksen opetussuunnitelmien myötä nämä kaikki perusteet puhuvat samaa

opetussuunnitelmakieltä ja niistä on löydettävissä aiempaa enemmän yhteneväisyyksiä.

Varhaiskasvatussuunnitelmassa todetut asiat jatkuvat saman sisältöisinä esiopetukseen ja

alkuopetukseen. Näitä ovat laaja-alaiset kokonaisuudet, toimintakulttuurin ja pedagogiikan vahva

painotus, lapsen kasvava osallisuus sekä uudistunut arviointikulttuuri.

Myös kolmiportainen tukimalli on käytössä kaikissa opinpolun vaiheissa varhaiskasvatuksesta

perusopetukseen. Tiedot lapsen tuen tarpeesta ja tukitoimista sekä pedagogiset asiakirjat siirtyvät

lapsen mukana aina varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja myöhemmin esiopetuksesta

perusopetukseen. Tämä takaa lapselle sujuvan kehityksen ja oppimisen tuen jatkumon.

VARHAISKASVATUKSESTA

ESIKOULUUN

AIKA TAPAHTUMAT VASTUUHENKILÖT (koollekutsuja tummennettuna)

TAMMIKUU 6-vuotistarkastukset alkavat

neuvolan terveydenhoitaja

HELMIKUU ilmoittautuminen esikouluun

huoltajat

MAALISKUU tiedonsiirtopalaveri varhais- kasvatuksesta esikouluun

varhaiskasvatuksen opettaja/perhepäivähoitaja ja esikoulunopettaja, tarvittaessa varhaiskasvatuksen opettaja

HUHTIKUU esikouluun tutustumispäivä rehtori/koulun johtaja ja päiväkodin johtaja

TOUKOKUU siirtokeskustelu

varhaiskasvatuksen opettaja/perhepäivähoitaja, esikoulunopettaja, rehtori/päiväkodin johtaja, tarvittaessa varhaiskasvatuksen erityisopettaja/erityisopettaja

KESÄKUU Esikoululainen tutustuu henkilökohtaisesti huoltajien- sa kanssa esikouluun. (Koivurinteen päiväkoti)

esikoulutiedote

esikoulunopettaja

HEINÄKUU Esikoululainen tutustuu henkilökohtaisesti huolta- jiensa kanssa esikouluun. ( Koivurinteen päiväkoti)

esikoulutiedote

esikoulunopettaja

ESIKOULU ALKAA!

30

ELOKUU esikoululaisiin tutustuminen

esikoulunopettaja, varhaiskasvatuksen erityisopettaja/ erityisopettaja

SYYSKUU kehityksen ja oppimisen

tuen järjestäminen esikoululaisille

tarvittavat neuvottelut ja

huoltajien tapaamiset

lapsen esiopetuksen

oppimissuunnitelman laatiminen

yhdessä huoltajien kanssa

esikoulunopettaja, varhaiskasvatuksen erityisopettaja/ erityisopettaja, huoltajat

LOKAKUU

kehityksen ja oppimisen tuen järjestäminen esikoululaisille

tarvittavat neuvottelut ja huoltajien tapaamiset

esikoulunopettaja, varhaiskasvatuksen erityisopettaja/ erityisopettaja

ESIKOULUSTA KOULUUN

AIKA TAPAHTUMAT VASTUUHENKILÖT (koollekutsuja tummennettuna)

JOULUKUU huoltajien tapaaminen

koulukypsyystestaus tarvittaessa

esikoulunopettaja, huoltajat ja psykologi

TAMMIKUU huoltajien tapaaminen

koulukypsyystestaus tarvittaessa

kielellisten valmiuksien kartoittaminen

esikoulunopettaja ja huoltajat psykologi erityisopettaja

HELMIKUU ilmoittautuminen kouluun

kielellisten valmiuksien kartoittaminen

huoltajat erityisopettaja

MAALISKUU tiedonsiirtopalaveri (tavoitteena ryhmien muodostaminen)

rehtori, esikoulunopettaja, 1. luokan opettajat, erityisopettajat, tarvittaessa valu- ja S2-opettajat

HUHTIKUU kouluun tutustumispäivä

vanhempainilta, jossa mukana olevat työntekijät kertovat työnkuvastaan

rehtori, 1. luokan opettajat, erityisopettaja, terveydenhoitaja, erityistyöntekijä / koulukuraattori, huoltajat

TOUKOKUU tukea tarvitsevien oppilaiden siirtopalaveri

lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman arviointikeskustelut

rehtori, esikoulunopettaja, 1. luokan opettaja, erityisopettaja/varhaiskasvatuksen erityisopettaja esikoulunopettaja, huoltajat

KESÄKUU oppilashuollon koulukuraattori, neuvola- ja

31

tiedonsiirto kouluterveydenhoitajat, psykologi, vastaava kuraattori

HEINÄKUU

kouluuntulotarkastus kouluterveydenhoitaja ja huoltajat

KOULU ALKAA!

SYYSLUKUKAUSI

koulutulokas-opas

kielellisten valmiuksien lähtötasokartoitus ja puheseulonta

vanhempainilta

kaksiosainen laaja terveystarkastus (terveydenhoitajan ja lääkärin tarkastus)

vanhempainvartit

oppilashuoltotyö

luokanopettaja erityisopettaja luokanopettaja terveydenhoitaja, oppilas, huoltajat, lääkäri, luokanopettaja, oppilashuoltoryhmä

1. luokan opettajat

32

6. LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA ELI VASU

Varhaiskasvatuksessa olevan lapsen tulee saada suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatusta,

opetusta ja hoitoa. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman, eli vasun, tekeminen on lakisääteinen ja se

perustuu lapsen tuntemiseen, kuulemiseen ja havainnointiin. Vasu mahdollistaa lapsen ja

vanhempien osallistumisen toiminnan arviointiin, suunnitteluun ja kehittämiseen. Lapsen

varhaiskasvatussuunnitelma on osa pedagogista dokumentointia, jonka avulla saatua tietoa ja

ymmärrystä hyödynnetään työtapojen, oppimisympäristöjen, toiminnan tavoitteiden, menetelmien

sekä sisältöjen muokkaamisessa lapsen kiinnostusta ja tarpeita vastaavaksi. Lapsen vasu on

pedagoginen asiakirja, joka toimii kasvattajan työvälineenä.

Varhaiskasvatuksen henkilöstöllä on vastuu jokaisen lapsen osallistamisesta ja keinojen

löytämisestä lapsen mielipiteiden, ajatuksien ja toiveiden tavoittamiseksi. Lapsen ja huoltajien

näkemykset kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Virroilla ensisijainen vastuu lapsen

vasun laatimisesta on ryhmän varhaiskasvatuksen opettajalla, mutta laatimiseen osallistuvat kaikki

ryhmän aikuiset. Ryhmäperhepäivähoidossa lapsen vasun laatii ryhmäperhepäivähoitaja ja

perhepäivähoidossa perhepäivähoitaja. Suunnitelma tulee laatia ensimmäisen kerran noin kahden

kuukauden kuluttua päivähoidon aloittamisesta ja sitä päivitetään tarvittaessa, mutta vähintään

kerran vuodessa.

33

LIITE 1. Päivähoidon aloituslomake

TERVETULOA PÄIVÄHOITOON!

Lapsen etunimet ja sukunimi

Lapsen syntymäaika

Lapsen lempinimet

Päivähoidon yksikkö ja ryhmä

Kotiosoite

Postinumero ja -toimipaikka

Äidinkieli Sisarukset

Äidin nimi

Kotiosoite sekä postinumero ja – toimipaikka

Puhelinnumero Sähköposti

Isän nimi

Kotiosoite sekä postinumero ja – toimipaikka

Puhelinnumero Sähköposti

Muu huoltaja (esim. äiti tai isäpuoli)

Kotiosoite sekä postinumero ja – toimipaikka

Puhelinnumero Sähköposti

Kenelle muulle kuin huoltajalle lapsen saa luovuttaa?

Etu- ja sukunimi

Puh.nro

Etu- ja sukunimi

Puh.nro

34

Päivittäinen hoitoaika

Varahoitopaikka (perhepäivähoidossa oleville)

Allergiat

Dieetit

Lääkitykset (lääkehoitosuunnitelma liitteenä)

Omatoimisuus

WC-asiat

Päivälepo

Katsomuskasvatus, mikä? Saako lapsenne osallistua varhaiskasvatuksen katsomuskasvatukseen?

o Kyllä o Ei

Saako lastanne ja esim. lapsenne kädentöitä valokuvata/videoida päiväkodin ja/tai yhteistyötahojen julkaisuihin, paikallislehteen tai oppimateriaaleja (esim. Peda.net) varten? Rastittakaa sopivin vaihtoehto.

o Kyllä o Ei

Saako lapsenne katsoa ikä- ja kehitystasolle sopivia lastenohjelmia ja/tai elokuvia joko televisiosta tai videolta? Rastittakaa sopivin vaihtoehto.

o Kyllä o Ei

Saako lastanne kuljettaa yhteiskuljetuksessa (esim. linja-auto) yhteisillä retkillä? Rastittakaa sopivin vaihtoehto. o Kyllä o Ei

Saako lastanne kuljettaa henkilökunnan omalla autolla? Rastittakaa sopivin vaihtoehto. o Kyllä o Ei

Kuuluuko perheenne arkeen joitain muita tärkeitä yhteistyötahoja, jotka olisi tärkeää tietää ja huomioida myös lapsenne päivähoidossa? Esim. lapsiperheiden tukipalvelut (kasvatus- ja perheneuvola, perhetyöntekijä, terapiat, sosiaalitoimi), uskonnollinen vakaumus, urheiluseurat jne.

Lisätietoja. Muuta, mitä?

Päiväys sekä huoltajan ja varhaiskasvatuksen edustajan allekirjoitukset

_____ / _____ / _____ ___________________________________________________________________

35

LIITE 2. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma eli lapsen vasu

MILLAINEN MINÄ OLEN?

rohkea

reipas

rauhalli

nen

ujo

hidas

utelias

vilkas

herkkä

arka

iloinen

sinnikäs

kärsiväl

linen

omatoimi

nen

keskitty

mätön

huomionh

aluinen

voimakas

tahtoinen

LAPSEN

VALOKUVA

toiset huomioonott

ava

Toimintavuosi

______ - ______

tyytyväi

nen

36

Lapsen puheenvuoro

Minäkuvan perusta syntyy lapsen omien havaintojen pohjalta siitä, millaista palautetta hän saa muilta itsestään. Terveen itsetunnon perusta syntyy siitä, että lapsi tuntee itsensä hyväksytyksi ja rakastetuksi. Jokaisella lapsella on oikeus olla oma itsensä. Kasvattajan tehtävänä on lapsen tukeminen ja taitojen kehittäminen myönteisellä tavalla. Jokaisella lapsella on oikeus tulla kuulluksi, osallistua ja vaikuttaa.

Tuletko mielelläsi päivähoitoon? Onko sinulla kavereita päivähoidossa? Mitä teet mieluiten päivähoidossa? Mistä et pidä? Pelottaako sinua jokin asia päivähoidossa? Mitä asioita jo osaat? Mitä haluaisit oppia tai harjoitella lisää?

Lapsen hyvinvointi, omatoimisuus ja päivittäiset toiminnot

Lapsi oppii parhaiten tekemällä ja kokeilemalla. Säännöllinen päivärytmi ja toistuvat rutiinit luovat turvallisuutta ja jäsennystä lapsen elämään. Havainnollisten ja toiminnallisten arkipäivän tilanteiden, leikkien, pelien ja konkreettisten mallien ja välineiden avulla harjoitellaan monia taitoja. Kannustus ja kiitos tukevat lasta uusien taitojen harjoittelussa.

Ruokailu, lepo, terveys, hygienia, pukeutuminen, ulkoilu, wc-toiminnot, päivärytmin omaksuminen, vireystila, aistitoiminnot ja hahmotus, lapselle tärkeät henkilöt.

Lapsen vahvuudet

Millaista kannustusta ja tukea lapsi tarvitsee kotona ja päivähoidossa? Perheen ja päivähoidon sovitut toimintatavat.

37

Tunne-elämän kehitys ja sosiaalinen vuorovaikutus

Lapsi oppii toisen huomioimista ja hyviä tapoja sosiaalisissa tilanteissa. Toisten lasten kanssa toimiminen antaa mahdollisuuden jutella, neuvotella, väitellä, neuvoa, kuunnella ja huomioida toisten toiveita.

Tunteiden ilmaiseminen, nimeäminen ja hallinta. Miten lapsi kokee onnistumiset ja pettymykset? Käyttäytyminen ristiriitatilanteissa. Lapsen pelot. Lapsen käsitys itsestään. Yhteistyötaidot ja empatiakyky. Lapselle tärkeät kaverit kotona ja päivähoidossa.

Lapsen vahvuudet

Millaista kannustusta ja tukea lapsi tarvitsee kotona ja päivähoidossa? Perheen ja päivähoidon sovitut toimintatavat.

Kielellinen vuorovaikutus

Kielen oppiminen on aina luova ja persoonallinen prosessi, jossa jäljittelyllä on tärkeä merkitys. Kieli tukee ajattelua ja vuorovaikutustaitoja. Leikillä ja saduilla on erityinen merkitys lapsen kielen kehitykselle ja maailmankuvan syntymiselle.

Sanat sekä sana- ja käsitevarasto. Puheen tuottaminen ja ymmärtäminen. Vastavuoroisuus ja kommunikointitavat. Sanaton viestintä, looginen ajattelu ja päättelytaidot. Kuunteleminen ja keskittyminen. Muisti. Lapselle lukeminen, lorut, runot, sadut ja laulut. Median merkitys lapsen elämässä.

Lapsen vahvuudet

Millaista kannustusta ja tukea lapsi tarvitsee kotona ja päivähoidossa? Perheen ja päivähoidon sovitut toimintatavat.

38

Leikkiminen

Leikki on lapselle ominainen tapa oppia uutta ja jäsentää maailmaa. Lapset käyttävät leikkinsä aineksina kaikkea näkemäänsä, kokemaansa ja kuulemaansa. Leikkiessään lapset jäljittelevät ja luovat uutta. Kaikki, mikä näkyy leikeissä, on lapselle merkityksellistä.

Leikin aiheet, mielikuvitus ja monipuolisuus. Mieluisat leikit. Leikin kesto. Leikkikaverit ja vuorovaikutus leikissä. Näkyvätkö tunteet leikkiessä? Onko lapsella riittävästi aikaa leikkeihin? Aikuisen osallistuminen lapsen leikkeihin kotona / päivähoidossa.

Lapsen vahvuudet

Millaista kannustusta ja tukea lapsi tarvitsee kotona ja päivähoidossa? Perheen ja päivähoidon sovitut toimintatavat.

39

Motoriikka

Karkeamotoriikka

Liikunnallisen elämäntavan kehittyminen alkaa jo varhaislapsuudessa. Liikkuminen edistää lapsen oppimista sekä tietoisuutta omasta kehosta, mikä luo pohjaa terveelle itsetunnolle.

Perusliikuntataidot (ryömiminen, konttaaminen, kävely; juokseminen, tasapaino, hyppiminen). Kehonosien hahmottaminen, nimeäminen ja toiminta. Kehonpuolien yhteistyö. Monipuolisuus liikunnassa. Minkälaisesta liikunnasta lapsi pitää? Miten toteutetaan lapsen riittävä päivittäinen liikkuminen?

Hienomotoriikka

Erilaiset kädentyöt kehittävät hienomotorisia taitoja. Kädentaidot (mm. piirtäminen, leikkaaminen, liimaaminen, maalaaminen, muovailu, rakentelu). Silmän ja käden yhteistyö. Ruokailuvälineiden käyttö.

Lapsen vahvuudet

Millaista kannustusta ja tukea lapsi tarvitsee kotona ja päivähoidossa? Perheen ja päivähoidon sovitut toimintatavat.

Taiteellinen kokeminen ja ilmaisu

Lapsen mielenkiinnon kohteet (musiikki, kuvataide, kädentyöt). Luovuus. Itseilmaisu.

Lapsen vahvuudet

Millaista kannustusta ja tukea lapsi tarvitsee kotona ja päivähoidossa? Perheen ja päivähoidon sovitut toimintatavat.

40

Eettinen ja katsomuksellinen kasvatus

Eettinen kasvatus, perheen arvot, oikean ja väärän merkitys. Lapsen eettisen ja katsomuksellisen kasvatuksen toteuttaminen. Miten lapsen sukupuoli otetaan huomioon kasvatuksessa?

Lapsen vahvuudet

Millaista kannustusta ja tukea lapsi tarvitsee kotona ja päivähoidossa? Perheen ja päivähoidon sovitut toimintatavat.

Muuta

Lisätietoja, lääkehoitosuunnitelma

Päiväys sekä lapsen, huoltajan ja varhaiskasvatuksen edustajan allekirjoitukset

______ / ______ / ______ _______________________________________________________________________________________________

41

LIITE 3. Lapsen lääkehoitosuunnitelma

Päivähoidossa annetaan vain lääkärin lapselle määräämiä reseptilääkkeitä. Lääkkeen tulee olla

alkuperäispakkauksessa. Lisäksi on käytävä ilmi annostusohje. Huoltaja vastaa lääkkeen

toimittamisesta päivähoitopaikkaan ja kertoo kaiken lapsen lääkehoidosta tarvittavan tiedon.

VIRRAT Varhaiskasvatus Lapsen lääkehoitosuunnitelma

PERUSTIEDOT

Lapsen nimi

Henkilötunnus

Huoltaja

Puhelin päivisin

Huoltaja

Puhelin päivisin

TIEDOT LÄÄKKEESTÄ JA LÄÄKEHOIDOSTA

Lääkkeen nimi

Sairaus, jonka hoitoon lääkettä käytetään

Annostusohje ja lääkkeenantotapa

Lääke säilytetään

Lääkkeen viimeinen käyttöpäivämäärä

Lääke vastaanotettu, pvm, työntekijän allekirjoitus

LAPSEN LÄÄKEHOITOON PEREHDYTTÄMINEN

Henkilöstön perehdyttämisestä lapsen lääkehoitoon vastaa:

Hoitavan tahon yhteystiedot

Miten toimitaan poikkeustilanteissa? (retket, vuorohoito jne.)

LÄÄKEHOITOON LIITTYVÄT TOIMENPITEET JA SEURANTA

Muut mahdolliset toimenpiteet

Seuraavia oireita seurataan

42

Seuraavissa tilanteissa ollaan yhteydessä huoltajiin

Seuraavissa tilanteissa ollaan yhteydessä terveydenhoitajaan tai lasta hoitavaan tahoon

Seuraavissa tilanteissa kutsutaan ambulanssi (112!)

Lääke tai lääkkeen antamisessa käytetty väline hävitetään seuraavasti

Suunnitelma päivitetään

Lääkehoitosuunnitelma on laadittu yhteistyössä huoltajan kanssa.

Päiväys _____ / _____ / _____

Suunnitelmaa ovat olleet laatimassa seuraavat henkilöt. Allekirjoitus ja nimenselvennys.

____________________________________ _________________________________________

____________________________________ _________________________________________

43

LIITE 4. Virtain kaupungin tukipalvelut lapsiperheille

Perhekeskus

Lastenneuvolan tehtävänä on terveyden edistäminen, sairauksien ennaltaehkäisy ja

varhaistoteaminen sekä kokonaisvaltaisen lapsen kasvun ja kehityksen seuranta ja tukeminen.

Määräaikaiset ja laajat tarkastukset toteutetaan terveydenhoitajan ja lääkärin vastaanotoilla neuvola

asetuksen mukaisesti. Lastenneuvolatyön monipuolisuutta tukee yhteistyö muiden perheen eteen

toimivien ammattilaisten kanssa. Yhteistyö perustuu luottamuksellisuuteen, joten tietoa siirretään

vain vanhempien suostumuksella, ellei lapsen etu toisin vaadi.

Alle kouluikäisten terveysneuvonta järjestetään lastenneuvolassa ja sen ensisijainen tehtävä on

luoda perustaa lapsen elinikäiselle terveydelle ja hänen suotuisalle fyysiselle, psyykkiselle ja

sosiaaliselle kehitykselleen. Lastenneuvolan osuus perheen terveydenhoitosuunnitelman

toteuttamisessa alkaa lapsen syntymästä ja jatkuu, kunnes lapsi siirtyy kouluterveydenhuollon

piiriin.

Neuvolan kanssa yhteistyö varhaiskasvatuksessa olevien lasten osalta toteutuu systemaattisesti 4-

vuotistarkastuksen yhteydessä. Vanhemmat vievät halutessaan vahvuudet/vaikeudet - kyselyn

päivähoitoon ja palauttavat neuvolaan. Yhteistyössä vanhempien kanssa käydään keskustelua oman

lapsen vahvuuksista ja mahdollisista vaikeuksista. Luottamus syntyy avoimen ja rehellisen

vuorovaikutuksen myötä. Keskinäinen luottamus ja arvostus ovat pohjana rakentavalle

moniammatilliselle yhteistyölle lapsen ja perheen parhaaksi. Lapsi ja perhe kohdataan yksilöllisten

tarpeiden, persoonallisuuden ja perhekulttuurinsa mukaisesti.

Neuvolan terveydenhoitajat ovat käytettävissä varhaiskasvatushenkilöstön konsultteina lasten

terveyteen liittyvissä asioissa sekä tarvittaessa asiantuntijoina varhaiskasvatusyksiköiden

vanhempaintilaisuuksissa.

Yhteystiedot:

Terveydenhoitaja Katja Kaasalainen-Kalliomäki (03) 485 3246

Alueet: Keituri, Torppakylä, Killinkoski, Vaskuu, Vaskivesi, osa keskustaa

Terveydenhoitaja (03) 485 3249

Alueet: Nallela, Tapiola, Penkkivuori, Jäähdyspohja, Hauhuu, Kotala, Liedenpohja, Kurjenkylä,

Äijänneva, osa keskustaa

Terveydenhoitajien puhelinaika on arkisin ma-pe klo 8-8.45.

44

Kasvatus- ja perheneuvola

Perheneuvolassa annetaan sosiaalihuoltolain 56 §:n mukaista kasvatus- ja perheneuvontaa lapsen

hyvinvoinnin, yksilöllisen kasvun ja myönteisen kehityksen edistämiseksi, vanhemmuuden

tukemiseksi sekä lapsiperheiden suoriutumisen ja omien voimavarojen vahvistamiseksi.

Perheneuvolaan voi ottaa yhteyttä, kun omat keinot eivät riitä, esimerkiksi seuraavan laisissa

tilanteissa:

ikäkausikriisit

huoli lapsen tai nuoren käyttäytymisestä tai kehityksestä

lapsen tai nuoren keskittymättömyys, aggressiivisuus, kyvyttömyys toimia ryhmässä,

vaikeus noudattaa rajoja, arkuus, univaikeudet

lapsen tai nuoren jännittäminen ja erilaiset pelot

lapsen tai nuoren kognitiiviseen kehitykseen ja oppimiseen liittyvät asiat

lapsen tai nuoren alavireisyys ja masentuneisuus

lapsen tai nuoren vaikeudet päiväkodissa, koulussa tai kavereiden kanssa

perheen kehitysvaiheisiin ja elämäntilanteisiin liittyvät kriisit tai muu vaikea

perhetilanne

parisuhdeasiat

vanhemmuuden ongelmat

varhaisen vuorovaikutuksen ongelmat

avioeron jälkeiset pulmat

Perheneuvolan periaatteisiin kuuluu luottamuksellisuus, maksuttomuus, asiakaslähtöisyys,

työtavoista sopiminen asiakkaan kanssa sekä tarpeen mukainen yhteistyö muiden perheen parissa

työskentelevien kanssa.

Perheneuvolaan tulemiseksi ei tarvitse erillistä lähetettä, vaan asiakkaan oma yhteydenotto riittää.

Myös yhteistyötahot voivat ottaa yhteyttä perheneuvolaan, kunhan asiakas on tästä aina tietoinen.

Perheneuvolassa työskentelee psykologi ja sosiaalityöntekijä. Yhteydenoton jälkeen

perheneuvolassa arvioidaan, kumpi työntekijä alkaa työskennellä asiakkaan asioissa, siten että

psykologi hoitaa aina psykologiset tutkimukset.

Sonja Hakari perheneuvolan sosiaalityöntekijä Ruovedellä to, muina päivinä Virroilla puhelinaika

ma 12.00–12.45 ja ke 8.15–9.00 puh. 044 715 3326

Emilia Mäki psykologi Virroilla ma-ke, Ruovedellä to-pe puhelinaika ke klo 9-11 puh. 044 715

3322

45

Perheneuvola sijaitsee Virtain terveyskeskuksen ensimmäisessä kerroksessa perhekeskuksessa.

Virtain terveyskeskus

Perheneuvola

Sairaanlantie 1

34800 VIRRAT

Lapsiperheiden kotipalvelu

Lapsiperheiden kotipalvelu on sosiaalihuoltolain 19 §:n mukaista tilapäistä palvelua. Sen

tavoitteena on tukea lapsiperhettä arjessa selviytymisessä tarjoamalla käytännön apua perheen

arkeen arkipäivisin. Lapsiperheiden kotipalvelulla tarkoitetaan mm. asumiseen, lasten hoitoon ja

huolenpitoon, perheen toimintakyvyn ylläpitoon, asiointiin, muihin jokapäiväiseen elämään

kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista tai niissä avustamista.

Palvelu on tarkoitettu ensisijaisesti perheille, joissa täyttyy jokin seuraavista kriteereistä:

painopiste alle kouluikäisten lasten perheissä

monilapsinen perhe

raskaus

vanhemman yllättävä sairastuminen tai tapaturma(tilapäisesti alentunut toimintaky)

vanhempien voimavarojen tukeminen

Lapsiperheiden kotipalvelu ei ole tarkoitettu:

korvaamaan päivähoitoa

vanhemman työstä/opiskelusta johtuvaan tarpeeseen

äkilliseen sairaan lapsen hoitoon, johon on mahdollista käyttää vanhemman oikeutta

hoitaa sairasta lasta kotona

Näiden pääasiallisten kriteerien lisäksi sosiaalityöntekijä voi käyttää harkintaansa palvelun

myöntämiseksi muusta perustellusta syystä. Kotipalvelun tarve arvioidaan tapauskohtaisesti ja sitä

myönnetään olemassa olevien resurssien mukaisesti, siten että asiakkaan oikeus välttämättömään

lapsiperheiden kotipalveluun tulee turvata.

46

Palvelutarpeen arviointi

Lapsiperheiden kotipalvelun myöntämiseksi perheen palvelutarve arvioidaan tilanteen

edellyttämässä laajuudessa. Tarvittaessa tehdään kirjallinen sosiaalihuoltolain mukainen

palvelutarpeen arviointi, mikäli sen laatiminen ei ole ilmeisen tarpeetonta. Kirjallisen

palvelutarpeen arvioinnin laatii sosiaalityöntekijä ja samalla selvitetään perheen kokonaistilanne

sekä mahdollinen muiden palveluiden tarve. Kirjallinen palvelutarpeen arviointi laaditaan myös

aina asiaakaan niin pyytäessä. Tarvittaessa laaditaan myös sosiaalihuoltolain mukainen

asiakassuunnitelma.

Lapsiperheiden kotipalvelu on maksullinen palvelu. Tällä hetkellä maksu peritään käynnin keston

mukaan. Perheen on mahdollista saada palvelu maksuttomana alentuneen maksukyvyn perustella.

Palvelun hakeminen ja lisätiedot

Lisätietoa palvelusta saat ottamalla yhteyttä lapsiperheiden kotipalvelutyöntekijään tai

sosiaalityöntekijään.

Saara Ylitalo

lapsiperheiden kotipalvelutyöntekijä

044 715 1273

Perhetyö

Perhetyö auttaa ja tukee perheitä tilanteissa, jotka perhe itse kokee haastaviksi. Perhetyö liittyy

vanhemmuuden tukemiseen, lasten hoidon ja kasvatuksen ohjaamiseen, kodin arjen ja arkirutiinien

hallintaan, perheen toimintakyvyn vahvistamiseen uusissa tilanteissa, perheen vuorovaikutustaitojen

tukemiseen ja sosiaalisten verkostojen laajentamiseen tai syrjäytymisen ehkäisyyn. Tavoitteena on

lapsiperheiden elämänhallinnan ja omien voimavarojen käyttöönoton tukeminen sekä arjessa

selviytymisen vahvistaminen.

Perhetyöntekijä voi olla apuna lapsiperheissä esimerkiksi silloin, kun lapsella on

koulunkäyntivaikeuksia, perhe tarvitsee tukea kodin pelisäännöistä sopimiseen, vanhempi tarvitsee

tukea rajojen asettamiseen, vanhemmalla on väsymystä ja neuvottomuutta vanhemmuudessa tai

lapsella on ollut päihdekokeiluja. Keskustelu ja tilanteen kartoitus ulkopuolisen kanssa voi avata

uusia näkökulmia. Työ ei ole lastenhoitopalvelua tai kodinhoitoa. Perhetyöntekijä työskentelee

pääosin perheen kodissa yhdessä perheen kanssa.

Perhetyöhön ohjaudutaan neuvolan, varhaiskasvatuksen, koulun tai jonkun muun vastaavan tahon

ohjauksella tai perhe voi itse olla yhteydessä sosiaalityöntekijään. Työskentely aloitetaan perheelle

tehdyn palvelutarpeen arvion perusteella. Työskentelyn kestosta ja tavoitteista tehdään suunnitelma

yhdessä perheen kanssa. Palvelu on perheelle maksutonta.

Yhteystiedot:

Perhetyöntekijä Suvi Kolkkinen 044 715 1249

Perhetyöntekijä 044 7151258

Perhetyöntekijä Minna Määttä 044 715 1019 (Ruovesi)

Sosiaalityöntekijä Minna Hakala 044 715 1243

47

Lasten toimintaterapia

Lasten toimintaterapian tavoitteena on lapsen kokonaiskehityksen tukeminen, jotta lapsi kehittyy ja

pystyy rajoituksistaan huolimatta saavuttamaan tasoaan vastaavia taitoja ja valmiuksia arkipäivän

toiminnoista suoriutuakseen. Toimintaterapeutti arvioi lapsen kehitystasoa ja selviytymistä arjen

toiminnoista kotona, päiväkodissa/koulussa sekä tarpeen mukaan harrastuksissa. Toimintaterapiassa

arvioitavia ja kehitettäviä taitoja ovat mm. leikkitaidot, itsestä huolehtimisen taidot,

koulutyöskentelyyn tarvittavat taidot, toiminnoissa tarvittavat sensomotoriset ja hahmottamisen

taidot sekä keskittymisen ja / tai oman toiminnan ohjauksen taidot. Lapsen ympäristön aikuisilta

saatu tieto täydentää arviointia.

Arvioinnin jälkeen terapian tavoitteet sovitaan yhdessä lapsen ja hänen lähipiirinsä kanssa.

Toimintaterapia voi toteutua päiväkoti- /koulukäynteinä tai kotikäynteinä terapiajakson pituuden

määrittyessä yksilöllisesti. Yhdessä vanhempien kanssa pyritään löytämään lapsen taitoja

harjaannuttavia sekä perheen arkea helpottavia toimintatapoja. Vanhempien lisäksi

toimintaterapeutti tekee yhteistyötä muiden lasta hoitavien tahojen kanssa, esim. varhaiskasvatus ja

muut erityistyöntekijät (esim. puheterapeutti, psykologi).

Aloite toimintaterapeutin arviointiin voi tulla neuvolasta, päivähoidosta/koulusta tai muilta

erityistyöntekijöiltä. Vanhemmat voivat myös itse ottaa yhteyttä neuvolaan,

varhaiskasvatukseen/kouluun tai suoraan toimintaterapeuttiin. Lapsen toimintaterapia on

maksutonta.

Yhteystiedot:

Mari Salin

Toimintaterapeutti

Keiturin Sote Oy

puh. 044 715 1125 mari.salin@keiturinsote.fi

Lastensuojelu

Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen

kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Lapsen vanhemmilla ja muilla huoltajilla on ensisijainen

vastuu lapsen hyvinvoinnista. Lastensuojelu tukee lapsen ja nuoren hyvinvointia sekä vanhempia

lapsen hoidossa ja kasvatuksessa. Ensisijaisesti pyritään siihen, että lapsi voi kasvaa ja kehittyä

omassa kodissaan.

Lastensuojelulain mukaan lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua toteutetaan tekemällä lapselle

asiakassuunnitelma sekä järjestämällä avohuollon tukitoimia.

Lastensuojeluilmoitus

Lapsi, hänen vanhempansa tai läheisensä voivat ottaa yhteyttä lastensuojeluun lapsen ja perheen

tilanteen selvittämiseksi sekä tuen saamiseksi. Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä kuka tahansa,

joka on huolissaan lapsen hyvinvoinnista. Yksityishenkilö voi tehdä ilmoituksen myös

nimettömänä. Lastensuojelulain mukaan tietyillä henkilöillä on ammattinsa ja asemansa vuoksi

velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus.

Lastensuojeluilmoituksen voi virka-aikana (klo 8-16) tehdä puhelimitse suoraan

sosiaalityöntekijälle.

Yhteystiedot:

48

Virtain sosiaalitoimisto

Minna Hakala 044-715 1243

Suvi Niemi 044-715 1306

Puhelinaika ma-pe klo 13–13.30.

Virka-ajan ulkopuolella kiireellisissä lastensuojeluasioissa otetaan yhteys hätänumeroon 112.

Lastensuojeluilmoituksen voi toimittaa kirjallisesti osoitteeseen:

Virtain kaupunki / Sosiaalitoimisto

Virtaintie 26

34800 Virrat

Lastensuojelutarpeen selvitys

Lastensuojeluilmoitukset käsitellään lain edellyttämän seitsemän arkipäivän kuluessa. Samalla

arvioidaan kiireellisten lastensuojelutoimenpiteiden tarve. Lisäksi tehdään palvelutarpeen arviointi

perheen kanssa. Tapaamisessa keskustellaan perheen arjesta, haasteista ja voimavaroista sekä

pohditaan yhteisesti keinoja perheen auttamiseksi. Arvioinnin jälkeen voidaan aloittaa asiakkuus

lastensuojelussa tai ohjata perhe muiden palveluiden piiriin.

Lastensuojelun avohuolto

Lastensuojelun asiakkuudessa olevalle lapselle on nimetty hänen asioista vastaava

sosiaalityöntekijä, joka vastaa palveluiden järjestämisestä perheelle. Suurin osa lastensuojelutyöstä

järjestetään avohuollon palveluina. Lastensuojelun tukitoimina järjestetyistä palveluista ja

työskentelyn tavoitteista sovitaan yhteistyössä laaditussa asiakassuunnitelmassa.

Avohuollon tukitoimia ovat mm:

sosiaalityöntekijän ohjaus ja neuvonta

tehostettu perhetyö

tukiperhe- ja tukihenkilötoiminta

taloudellinen tuki

lapsen harrastustoiminnan tukeminen

koko perheen tai lapsen lyhytaikainen sijoitus kodin ulkopuolelle

perhekuntoutus

49

VIRRAT Virrat – Ruovesi Sosiaalipalvelut

YHTEYDENOTTO SOSIAALIHUOLTOON TUEN TARPEEN ARVIOIMISEKSI (Sosiaalihuoltolaki 35§ ja Lastensuojelulaki 25a§)

LASTENSUOJELUILMOITUS (Lastensuojelulaki 25§) Täytä lomake niiltä osin kuin sinulla on tiedossa! Mikäli perheessä on useampi lapsi, jota huoli koskee, täytä lomake jokaisesta lapsesta erikseen. Lomakkeen voi täyttää sähköisesti tai käsin. Tulosta lomake ja lähetä/toimittaa lapsen kotikunnan mukaan osoitteeseen Virtain kaupunki, Lapsiperheiden sosiaalipalvelut, PL 85, 34801 VIRRAT (Käyntiosoite: Virtaintie 26, 34800 VIRRAT) tai Ruoveden kunta/ Lapsiperheiden sosiaalipalvelut, Ruovedentie 30, 34600 RUOVESI

Lapsen nimi

Henkilötunnus

Osoite

Puhelinnumero

Vanhemman/ huoltajan nimi

Osoite Puhelinnumero

Vanhemman/ huoltajan nimi

Osoite Puhelinnumero

Mikäli lapsi ei asu molempien vanhempiensa kanssa samassa taloudessa, lapsi asuu äidin isän muun huoltajan kanssa

Yhteydenoton tai lastensuojeluilmoituksen syy: mitä on tapahtunut, miksi lapsella on avun tarve, mistä olet huolissasi ja mitä on tehty lapsen tukemiseksi (tarvittaessa jatka kääntöpuolelle)

Onko lapsi tietoinen yhteydenotosta/ lastensuojeluilmoituksesta? Kyllä Ei

Onko lapsi antanut suostumuksensa? Kyllä Ei Ei ole selvitetty

Lisätietoja

Ovatko huoltajat tietoisia yhteydenotosta/ lastensuojeluilmoituksesta? Kyllä Ei

Ovatko huoltajat antaneet suostumuksensa? Kyllä Ei Ei ole selvitetty

Lisätietoja

Päivämäärä, allekirjoitus ja nimen selvennys (työntekijä)

Päivämäärä, allekirjoitus ja nimen selvennys (perhe)

Työntekijän ammatti ja työpaikka

Päivämäärä, allekirjoitus ja nimen selvennys (perhe)

Yhteystiedot (puhelinnumero ja osoite) Yhteystiedot (puhelinnumero ja osoite)

50

Sosiaalihuoltolain 35 § Yhteydenotto sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi Jos terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/1994) tarkoitettu terveydenhuollon ammattihenkilö, sosiaalikuraattori taikka sosiaalitoimen, opetustoimen, liikuntatoimen, lasten päivähoidon, pelastuslaitoksen, Hätäkeskuslaitoksen, Tullin, poliisin, Rikosseuraamuslaitoksen, työ- ja elinkeinoviranomaisen, Kansaneläkelaitoksen tai ulosottoviranomaisen palveluksessa oleva on tehtävässään saanut tietää henkilöstä, jonka sosiaalihuollon tarve on ilmeinen, hänen on ohjattava henkilö hakemaan sosiaalipalveluja tai henkilön antaessa suostumuksensa otettava yhteyttä kunnallisesta sosiaalihuollosta vastaavaan viranomaiseen, jotta tuen tarve arvioitaisiin. Jos suostumusta ei voida saada ja henkilö on ilmeisen kykenemätön vastaamaan omasta huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan, tai lapsen etu sitä välttämättä vaatii, 1 momentissa tarkoitettujen henkilöiden on tehtävä ilmoitus sosiaalihuollon tarpeesta salassapitosäännösten estämättä viipymättä. Myös muu kuin 1 momentissa tarkoitettu henkilö voi tehdä ilmoituksen häntä koskevien salassapitosäännösten estämättä. Lastensuojeluilmoituksen ja ennakollisen lastensuojeluilmoituksen tekemisestä säädetään lastensuojelulain 25 ja 25 c §:ssä. Jos ilmoitusvelvollinen henkilö on ottanut viipymättä yhteyttä sosiaalihuollosta vastaavaan viranomaiseen siten kuin 1—3 momentissa säädetään ja ilmoittanut yhteydenoton syyt, ei samojen tietojen perusteella tarvitse tehdä lastensuojeluilmoitusta. Iäkkään henkilön palvelutarpeesta ilmoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä vanhuspalvelulain 25 §:ssä säädetään. Lastensuojelulain 25 a § (30.12.2014/1302) Yhteydenotto sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi Edellä 25 §:ssä tarkoitettu ilmoitusvelvollisuus voidaan toteuttaa salassapitosäännösten estämättä myös yhdessä lapsen tai hänen vanhempansa kanssa tehtynä sosiaalihuoltolain 35 §:n mukaisena yhteydenottona tuen tarpeen arvioimiseksi edellyttäen, että: 1) yhteydenotto tehdään viipymättä; ja 2) yhteydenoton yhteydessä 25 §:n 1 momentissa tarkoitettu ilmoitusvelvollinen henkilö ilmoittaa yhteydenottoon johtaneet syyt. Lastensuojelulain 25 § (12.2.2010/88) Ilmoitusvelvollisuus Jonkin seuraavista tahoista palveluksessa tai luottamustoimessa oleva, vastaavissa tehtävissä toimeksiantosuhteessa tai itsenäisenä ammatinharjoittajana toimiva sekä kaikki terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia salassapitosäännösten estämättä viipymättä ilmoittamaan kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää mahdollista lastensuojelun tarpeen selvittämistä: 1) sosiaali- ja terveydenhuolto tai lasten päivähoito; 2) opetustoimi; 3) nuorisotoimi; 4) poliisitoimi; 5) Rikosseuraamuslaitos; 6) palo- ja pelastustoimi; 7) sosiaalipalvelujen, lasten päivähoidon tai terveydenhuollon palvelujen tuottaja; 8) opetuksen tai koulutuksen järjestäjä; 9) seurakunta tai muu uskonnollinen yhdyskunta; 10) kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain (746/2011) 3 §:ssä tarkoitettu vastaanottokeskus tai järjestelykeskus; 11) hätäkeskustoimintaa harjoittava yksikkö; 12) koululaisten aamu- tai iltapäivätoimintaa harjoittava yksikkö; 13) Tulli; 14) rajavartiolaitos; 15) ulosottoviranomainen; 16) Kansaneläkelaitos. Myös muu kuin 1 momentissa tarkoitettu henkilö voi tehdä tällaisen ilmoituksen häntä mahdollisesti koskevien salassapitosäännösten estämättä.

51

LIITE 5. Huolen puheeksioton ennakointilomake

Jukka Pyhäjoki & Mimosa Koskimies 2010

Tom Arnkilin & Esa Erikssonin kehittämää lomaketta mukaillen

Lomake on tarkoitettu tueksesi tilanteissa, joissa

Sinulla on huolta ihmisestä, omista toimintamahdollisuuksistasi tai teidän välisestä

suhteesta

Et ole syystä tai toisesta ottanut asiaa selvästi puheeksi

Haluat kehittää huolen ilmaisemista osana ammatillisen vuorovaikutusosaamisen

kehittämistä

Lomakkeen avulla voit

a) Valmistautua keskusteluun

b) Tulla tietoisemmaksi, miksi puheeksiottaminen tuntuu hankalalta tai helpolta

c) Kehittyä ottamaan oma huoli puheeksi yhteistyötä rakentavalla ja kunnioittavalla tavalla

d) Tulemaan tietoisemmaksi ja oppia arvioimaan omaa toimintaa vuorovaikutustilanteissa

e) Ennakoimalla miettiä rakentavia toimintatapoja toisen ihmisen mahdollisiin negatiivisiin

reaktioihin

Lomakkeessa on kolme osaa

I OSA Käytä/Täytä, kun olet valitsemassa tilannetta, jossa aiot kehitellä huolenaiheesi

puheeksiottamista.

II OSA Käytä/Täytä, kun olet valmistautumassa kohtaamistilanteeseen.

III OSA Käytä/Täytä pian tapaamisen jälkeen.

I OSA Täytettäväksi, kun valitset tilannetta

1a. Perustiedot ihmisestä (lapsesta/nuoresta/asiakkaasta/perheestä ILMAN tunnistetietoja)

1b. Perustiedot sinusta: toimipisteesi, ammattisi

2a. Mistä olet huolissasi tilanteessa? Konkretisoi huolesi ja havaintosi

2b. Mitä tapahtuu, jos et ota huoltasi puheeksi?

2c. Oletko aikaisemmin ajatellut ottaa huolesi puheeksi? Miksi et kuitenkaan ole ottanut?

3a. Missä asiassa tarvitset apua ja yhteistyötä ihmisten kanssa? Miksi kutsut ihmiset koolle?

3b. Miten kutsut ihmiset yhteistyöhön, niin että lisäät turvallisuutta ja avoimuutta itse tapaamisessa?

3c. Miten kerrot ihmisille tapaamisen tarkoituksesta ja keskustelun rakenteesta?

52

II OSIO Täytettäväksi ennen tapaamista

4a. Kuinka huolissasi olet tilanteesta tällä hetkellä? Ympyröi sopiva vaihtoehto.

Huoleton Melko huoleton Pieni huoli Tuntuva huoli Suuri huoli

4b. Miten toiveikkaana näet tilanteen? Ympyröi sopiva vaihtoehto (asteikolla 1-5)

eritäin toivottomana 1 2 3 4 5 erittäin toiveikkaana

5. Mitkä asiat sinua ilahduttavat tilanteessa? Entä ärsyttääkö jokin?

6a. Missä asioissa arviosi mukaan eri ihmiset kokevat saavansa sinulta tukea? Onko asioita, joissa

he voivat kokea sinut uhkaksi?

Tuki:

Uhka:

6b. Missä asioissa arvioit saavasi ihmisiltä tukea? Onko asioita, jotka koet tilanteessa etukäteen

uhkaaviksi?

Tuki:

Uhka:

7. Millaisesta tuesta/toimista ajattelet ihmisen hyötyvän?

8. Millaisia vahvuuksia ja voimavaroja ihmisissä ja tilanteessa näet? Mitä ajattelit kertoa niistä?

9. Miten olet tullut toimineeksi keskusteluissa aikaisemmin ko. ihmisten kanssa?

10. Miten ajattelit ilmaista hyvät asiat ja huolesi niin, ettei puheesi tule tulkituksi moitteena tai

syytöksenä? Miten aloitat tilaisuuden?

11. Pohdi ja ennakoi kuinka puheeseesi reagoidaan? Kuka reagoi ja miten? Välitön reaktio ja

pitkäaikaisempi vaikutus?

OSA III Täytettäväksi pian tapaamisen jälkeen

12. Miten toteutit puheeksiottamisen?

13. Mitkä olivat tunnelmasi puheeksioton

Alla

Aikana

Jälkeen

14. Kuinka huolissasi olet nyt tilanteesta? Ympyröi sopivin vaihtoehto.

Huoleton, Melko huoleton, Pieni huoli, Tuntuva huoli, Suuri huoli

15. Miten toiveikkaana koet tilanteen nyt (asteikolla 1-5). Ympyröi sopivin vaihtoehto (asteikolla 1-

5)

Erittäin toivottomana 1 2 3 4 5 Erittäin toiveikkaana

16. Katso ennakointejasi kysymyksessä n:o 11. Tapahtuiko niin kuin ennakoit vai jotakin muuta?

Koitko jotain yllättävää?

17. Miltä toiminta tilanteen helpottamiseksi nyt näyttää? Mikä herättää toiveikkuuttasi? Mikä

huolestuttaa edelleen?

53

18. Mitä aiot tehdä tämän huolesi vähentämiseksi?

Yhteinen arviointi

Toteuttakaa puheeksiottamisen lopuksi vielä yhteinen arviointi tilaisuudesta osallistujien kanssa

(katso apukysymykset ja niiden kirjauspohja seuraavalla sivulla). Kirjaa keskustelun aikana

keskustelun pääkohdat ylös. Kirjaa keskustelun jälkeen, miltä yhteinen arviointi sinusta tuntui. Mitä

ajatuksia se herätti? Toimiko? Jne.

19. Miten ihmiset mielestäsi kokivat tilaisuuden? Hyödyn, kuulluksi tulemisen, toiveikkuuden

lisääntymisen ja tilanteen selkeytymisen, jne.?

20. Miltä yhteinen arviointi sinusta tuntui? Mitä ajatuksia se herätti? Toimiko?

Puheeksiottamisen yhteinen arviointi

Arvioikaa osallistujien kanssa seuraavia asioita yhdessä. Kirjaa keskustelun aikana keskustelun

pääkohdat ylös. Kirjaa keskustelun jälkeen miltä yhteinen arviointi sinusta tuntui. Mitä ajatuksia se

herätti? Toimiko? Jne.

1) Millainen fiilis keskustelusta jäi? Miltä se tuntui? Minkälainen kokemus tämä oli?

2) Kuinka hyödylliseksi koit keskustelun? Arvio 1-5

1=Hyödytön, 5= Erittäin hyödyllinen

3) Koitko tulleesi kuulluksi? Arvio 1-5 1 = Erittäin huonosti, 5= Erittäin hyvin

4) Miten toiveikkaana lähdet tästä tapaamisesta? Arvio 1-5 1= Erittäin toivoton 5= Erittäin toiveikas

5) Mietityttääkö tai arveluttaako sinua jokin jatkon suhteen?

54

LIITE 9. Ateriapalvelut Virtain kaupungin päiväkodeissa

Tuemme pienten lasten kasvua ja kehitystä tarjoamalla päivittäin maistuvia ja täysipainoisia

aterioita Virtain kaupungin päiväkodeissa. Terveellinen ruokavalio on kiinteä osa päiväkodin

varhaiskasvatusta, jolla luodaan pohjaa terveellisille ruokailutottumuksille ja läpi elämän jatkuvalle

hyvinvoinnille.

1. Varhaiskasvatuksen ruokailun keskeiset ravitsemukselliset tavoitteet (ruokapalvelut)

1. Turvata osaltaan yhdessä kodin kanssa lapsen kasvua ja kehitystä

2. Ohjata lasta monipuoliseen ja vaihtelevaan ruokailuun

3. Turvata lapselle riittävät ja tasapainoiset ateriat ja välipalat hoitopäivien aikana

4. Antaa kodeille virikkeitä terveyttä edistävän ruoan valinnasta ja valmistamisesta

2. Varhaiskasvatuksen ruokailun suunnittelun (yleiset) periaatteet

Lapsen aterioissa kokonaisuus ratkaisee ruokavalion laadun. Päiväkotiaterioiden suunnittelun

perustana ovat:

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan ravitsemussuositukset: Terveyttä ruoasta –

suomalaiset ravitsemussuositukset (2014)

Syödään yhdessä – ruokasuositukset lapsiperheille (2016)

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan – SYÖDÄÄN YHDESSÄ JA OPITAAN YHDESSÄ-

kouluruokasuositus (2017)

Terveyttä ja iloa ruoasta -varhaiskasvatuksen ruokailusuositukset 2018

Käytössämme on kuuden viikon välein vaihtuva ruokalista ja kuuden viikon kiertävä aamu- ja

välipalalista, joita kehitetään jatkuvasti ravitsemussuositukset ja asiakkaat sekä asiakaspalautteet

huomioiden.

Monipuoliset ateriat

Ateriakokonaisuuteen sisältyy pääruoka lisäkkeineen, salaatti tai raaste sekä salaatinkastike,

pehmeä leipä ja ravintorasva sekä maito, piimä tai vesi.

Käytössämme on vakioidut ruokaohjeet. Vuoden aikana on 5 – 6 teemapäivää.

Raaka-ainevalinnoissa ja hankinnoissa meille on tärkeää kotimaiset tuotteet.

Ruokapalvelut on päiväkodin osalta Portaat-luomuun ohjelman portaalla 2. Käytössämme olevat

luomutuotteet ovat mansikat, piimä, puurohiutaleet ja elokuusta 2017 alkaen luomumaito

Erityisruokavalioita noudattavien lasten on mahdollista saada yksilöllinen ateria terveydellisten

(lääkärintodistus vaaditaan) tai vakaumuksellisten syiden perusteella.