VIP #6 (2012)

Onnellisuuden sietämätön vaikeus

Testi:Mistä onnesi löytyy?

How to be happy

Tiina löysi rauhankuoleman varjossa

SIVU 6

SIVU 5

SIVU 4

PAGE 9

Tätä on opiskelijoiden onni

SIVU 3

Älä tyydy liian vähään

SIVU 8

Opiskelijalehti • Nro. 6

VIP • Opiskelijalehti • Nro 62

€♥♥

työt loppuvat

tentti läpi

AloitA tästä!VIP on kristillinen lehti opiskelijoille ja nuorille aikuisille. Sitä jaetaan kampuk-silla, tapahtumissa ja opiskelija-asuntoihin maamme suurimmilla opiskelijapaikka-kunnilla. Lehteä julkaistaan kerran vuo-dessa syyslukukauden alkaessa. Lehti on ilmestynyt vuodesta 2007 alkaen.

VIP-lehti / OPKOHämeentie 155 A 9, 00560 Helsinki(09) 612 9940 | [email protected]/vip | facebook.com/viplehti

ISSN 2242-8801Paino: Lehtikanta, Kouvola

VIP nro. 6 (2012)Päätoimittaja: Soili Haverinen, [email protected], 050 549 6116Toimitussihteeri ja taitto: Sari Nuutinen, Ilkka KontturiToimitusneuvosto: Soili Haverinen, Mika Falk, Anne Hopeavuori, Sari Nuutinen, Pekka Ryhänen.Avustajat tässä numerossa: Päivi Hihnala, Ester Kaariniemi, Suvi Kauppinen, Rosanna Leino, Miina Ojanperä, Johanna Vähäkainu, Markus TalikkaKannen kuva: Viorel Sima, Dreamstime.comIlmoitusten myynti ja vastaanotto:[email protected] | (09) 612 99443

Julkaisijat ja kustantajat:

Suomen Ev.lut. Opiskelija- ja Koululaislähetys (OPKO), www.opko.fi

Suomen Ev.lut. Kansanlähetys www.sekl.fi | www.kolmekohtaamista.com

Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys (SLEY), www.sley.fi | www.sley.fi/eo

Lehden nimi VIP tulee sanoista Very Impor-tant Person, erittäin tärkeä henkilö. Nimi viit-taa maailmanhistorian tärkeimpään Henki-löön, jolle myös sinä olet erittäin tärkeä.

Paljon onnea vaan!

Onnea opiskelupai-kan johdosta! Onnea

synttärisankarille! Onnea ylioppilaalle! Onnea, on-nea, onnea! Onnittelemme ihmisiä jokaisessa elämän myönteisessä käänteessä, mutta miksi ja mitä oikein toivotamme, kun toivotam-me onnea? Toivomalla, että myönteinen elämänmuu-tos toisi onnea, ikään kuin myönnämme, ettei se vält-tämättä tuo.

Onnen etsiminen ja ta-voittelu ei ole helppo

laji. Moni onnenonkija pää-tyy entistä onnettomam-maksi etsiessään onnea asi-oista, jotka osoittautuvat kestämättömiksi. Onnel-lisuuden logiikka ei näy-tä noudattavan normaaleja sääntöjä. Miksi joku elä-mässään onnistunut kokee itsensä kuitenkin onnetto-maksi? Miksi joku epäon-nistunut tai elämän kol-hima taas kokee itsensä onnelliseksi? Mikä lopulta tekee ihmisen onnelliseksi? Voiko onni kestää, jos kaik-ki elämässä järkkyy?

Tässä VIP-lehdessä tar-kastelemme onnea ja

onnellisuutta eri näkökul-mista. Onnellisuutta tut-kineet professorit kertovat näkemyksistään. Leukemi-an sairastanut Tiina Mik-konen kertoo, minkä näkö-kulman sairastuminen avasi hänelle onnellisuuteen. Ha-luamme näin antaa oman panoksemme onnenetsin-tääsi toivoen, että löydät elämääsi onnen, joka kestää jopa kuoleman edessä ja sen yli. Onneksi olkoon!

Soili Haverinenpäätoimittaja

[email protected]

Anna palautetta lehdestä: opko.fi/vipfacebook.com/viplehti

Kuv

a: M

arkk

u Pa

rkko

nen

PÄÄkIrjOITUS

rakkauskukoistaa

päädyt sairaalaan

suhdekariutuu

Laste pisteesi. Oletko yhä plussalla?

?

joudut kolariin

saat töitä

Tervetuloa pelaamaan elämäsi onnenpyörää. Pisteytä sektorit sen mukaan, paljonko tapahtuma lisää tai vähentää onnellisuuttasi!

Kuvat: Dimailer, Kriss Szkurlatowski, Paul Barker | SXC.hu

VIP • Opiskelijalehti • Nro 6 3

On vain kaksi tapaa elää elämää.Ensimmäinen on kuin mikään ei olisi ihmeellistä.Toinen on kuin kaikki olisi ihmeellistä.- Albert Einstein

Kun yksi ovi sulkeutuu, toinen ovi avautuu, mutta usein jäämme tui-jottamaan sitä sulkeutunutta ovea niin pitkään ja niin pettyneinä, että emme näe niitä ovia, jotka avautuivat meille.- Alexander Graham Bell

Ei onni synny sellaisen saavuttamisesta, mitä meillä ei ole, vaan sen arvostamisesta, mitä meillä jo on.- Koenig

Mietin mitä minulla ei ole ja tunnen itseni onnettomaksi. Muut näkevät mitä minulla on, ja pitävät minua onnellisena.- Joseph Roux

Ei se ole rikas, jolla on paljon, vaan se, joka antaa paljon.- Erich Fromm

Linnut voivat laulaa silloinkin, kun oksa katkeaa, koska ne tietävät, että niillä on siivet.- Tuntematon

Ihmiset yrittävät usein elää elämäänsä takaperin, he hankkivat ra-haa ja tavaroita, jotta pystyisivät tekemään sitä mitä haluavat, tul-lakseen onnellisiksi. Elämähän kulkee juuri päinvastoin. Ihmisen täytyy ensin olla sitä, mitä on, sitten tehdä mitä hänen kuuluu teh-dä, saadakseen sen mitä hän haluaa.- Margaret Young

Kun tulet umpikujaan, muutu – muuttuneena pääset läpi.- I Ching

Jani Närvänen, 22, Pori Sähkötekniikan opiskelija1. Vaikea määritellä. Silloin kun itsellä on itselllä hyvä olla ja on iloinen.

2. Perhe ja kaverit.

Sami Petäjäjärvi, 22, OuluSähkötekniikan opiskelija

1. Onnellisuus on sitä, että on

tyytyväinen siihen mitä on, eikä

mieti vain sitä, mitä ei ole.

2. Onnelliseksi tekee läheisten ihmisten eli su-

kulaisten, perheen ja kavereiden läsnäolo. Saan

myös suunnatonta tyydytystä liikunnasta. Toi-

nen juttu on vauhti. Minua kiinnostavat maalli-

set laitteet kuten autot ja moottoripyörät. Alkaa

naurattaa, kun pääsee ajamaan kovaa.

Joni Kantonen, 30, PoriTietotekniikan opiskelija1. Vaikea kysymys... Juusto-kakku. (Syö sitä parhaillaan.)2. Ei tarvitse huolehtia mis-tään. Pienet iloiset asiat.

Suvi-Marja Simpanen, 19, LahtiYmpäristöekologian opiskelija1. Ei ole paha olla eikä tarvitse miettiä, että tuntisi olonsa on-nelliseksi. Ei ole masennusta

tai pahaa oloa koko ajan, vaan on tiedostamat-taan onnellinen.2. Perhe, ystävät, hyvä ruoka, hyvät sarjakuvat ja rauhassa olo.

Rayan Bourgi, 19, HelsinkiHiusalan opiskelija1. Minulle onnellisuus mer-kitsee tasapainoista elämää ja selvää rytmiä arjessa.2. Minut tekee onnelliseksi ystävät, perhe, mu-siikki sekä arjen pienet ilot.

Nora Massinen, 22, OuluGermaanisen filologian opiskelija1. Onnellisuuden määritelmään kuuluu tasapaino. Samoin se, että löytää oman juttunsa. Ei

siis asiat, joita yleisesti pidetään hyvinä, kuten

yliopistossa opiskelu tai urheiluharrastus.

2. Onnelliseksi tekee itsevarmuus, ja se, ettei ota

mitään liian vakavasti. Jos antaa pahojen asioi-

den vaivata itseään liikaa, tulee vihaiseksi. Ajat-

telen, ettei ole absoluuttisesti hyvää ja pahaa. En

haluaisi sanoa mitään kliseistä, mutta tietenkin

myös menestys ja ihmissuhteet tekevät onnelli-

seksi. Myös se, että ylittää omat tavoitteensa.

ONNesta saNOttua

TUTkITTU jUTTUTieteellisissä onnellisuustutkimuksissa toistuu havainto, että us-konnollisen sitoutumisen ja hyvinvoinnin välillä on positiivinen suhde. Ihmiset, joiden mukaan Jumala on erittäin tärkeä heidän elämässään, ovat keskimääräisesti tyytyväisempiä - sen jälkeen kun on otettu huomioon tulotaso, ikä ja muut yksilölliset tekijät.

Gallupin, National Opinion Research Centerin ja Pew Orga-•nizationin kyselytutkimuksista tehdyn yhteenvedon mukaan hengellisesti sitoutuneet ihmiset ilmoittavat kaksi kertaa toden-näköisemmin olevansa “erittäin onnellisia” kuin uskonnollisesti vähiten sitoutuneet.Analyysi yli 200 sosiaalisesta tutkimuksesta esittää, että “korkea •uskonnollisuuden aste ennakoi pienempää riskiä sairastua ma-sennukseen tai joutua huumeongelmiin, vähemmän itsemurha-yrityksiä sekä suurempaa tyytyväisyyttä seksielämään ja yleistä kokemusta hyvinvoinnista”.Koonti 498 tutkimuksesta, jotka oli julkaistu vertaisarvioiduissa •julkaisuissa, osoitti, että uskonnollisesti sitoutuneilla on keski-määrin parempi itsetunto ja hyvinvointi sekä vähemmän masen-nusta, kohonnutta verenpainetta ja rikollisuutta.Vuonna 2006 tehty yhteenveto 850 aihetta käsittelevästä tut-•kimuksesta tuli seuraavaan johtopäätökseen: enemmistö hyvin suoritetuista tutkimuksista osoittaa, että suurempaan uskonnol-liseen aktiivisuuteen liittyy yhteys psykologisen hyvin-voinnin indikaattoreihin (tyytyväisyys elämään, on-nellisuus, positiiviset tun-teet ja korkeampi moraali) sekä vähemmän masennus-ta, itsetuhoisia ajatuksia tai käytöstä ja huumeiden ja alkoholin väärinkäyttöä.

(Wikipedia: Religion and happiness)

kAMPUSkySEly

Kysyimme opiskelijoilta eri puolilla Suomea: 1) Mitä onnellisuus mielestäsi on? 2) Mikä tekee sinut onnelliseksi?

Onni on...

© Gnurf | Dreamstime.com

© C

hris

tian

Fer

rari

| S

XC

Noora Kiviniemi, 20, VantaaKätilöopiskelija1. Onnellisuus on minulle it-seni ja lähimmäisteni hyvin-vointia ja terveyttä.2. Ystävien ja perheen seura sekä selkeät tule-vaisuuden suunnitelmat.

Iitu Kouvo, 21, Lahtieläinlääketieteen opiskelija1. Ei ole onneton tai stres-saantunut. Elämä ei ole tylsää, vaan on mielekästä tekemistä.2. Perhe, ystävät, oma koira ja harrastukset.

Haastattelut ja kuvat: Suvi Kauppinen, Rosanna Leino, Miina Ojanperä, Johanna Vähäkainu

© M

igue

l Saa

vedr

a |

SX

C

VIP • Opiskelijalehti • Nro 64© Pahham | Dreamstime.com

ja menestyksekäs elämässään. - Stoalais-epikurolainen linja taas koros-

taa mielenrauhaa, joka tarkoittaa sitä, että tuska on poissa. Tämä on mielestäni paras teoria onnellisuudesta. Onnellisuuden ta-voittelu on oikeastaan kärsimyksen välttä-mistä, Airaksinen tiivistää.

Perustyytyväisyyttä ja onnen huumaaUseita onnellisuustutkimuksia suorittanut Ojanen pitää yllättävänä, kuinka korkeita arvioita suomalaiset antavat onnellisuudes-taan.

- Joidenkin tutkimusten mukaan yli 80 % ihmisistä pitää itseään onnellisina. Tämä ei kuitenkaan välttämättä tarkoita suurta on-

nentunnetta, vaan että on enemmän hyvää kuin pahaa, Ojanen pohtii.

Airaksisen mielestä tietynasteinen onnel-lisuus on ihmisen normaalitila ja ehto sille, että ihminen jaksaa ylipäänsä tehdä jotain.

- On vaikea toimia, jos on kovin onne-ton, ahdistunut ja masentunut. Pitäisikin puhua erikseen standardionnellisuudesta ja erikoisonnellisuudesta.

Airaksinen toteaa, että nämä erityiset on-nentunteet ovat nopeasti haihtuvaa sorttia.

- On tiettyjä isoja asioita, joiden ajatel-laan tekevän onnellisiksi loppuelämäksi, kuten rakastuminen, lottovoitto tai maiste-riksi valmistuminen. Tällainen onni kestää noin kaksi viikkoa.

Ahne ei ehdi nauttia elämästäVoisiko raha tehdä myös pysyvästi onnel-liseksi? Ojanen toteaa, että tutkimusten mukaan hyvinvointivaltioissa ihmiset ovat keskimäärin onnellisempia kuin köyhissä maissa. Materialistiset asenteet sen sijaan alentavat onnellisuutta.

- Jos todella juoksee rahan perässä ja yrit-tää sitä hamuta, siihen kuluu niin paljon ai-kaa, että jää monta mukavaa asiaa tekemättä.

Samoilla linjoilla on Airaksinen.- Kun työskentelin Amerikassa, siellä kai-

killa oli hienot talot ja veneet, mutta kukaan ei käyttänyt niitä. Kaikki tekevät hirveästi duunia saadakseen rahaa, mutta eivät voi nauttia siitä, kun pitää tehdä niin hirveäs-ti duunia.

Ojanen muistuttaa, ettei toisaalta köy-hyys tee ketään onnelliseksi. Raha voi lisätä onnellisuutta, jos se tuo mukanaan muita tärkeitä asioita, kuten arvostusta ja elämän mielekkyyttä.

Huippukokemuksia vai arjen harmoniaa?Professorit ovat yhtä mieltä siitä, ettei on-nellisuus ole geeneissä, eikä voida myöskään nimetä ikävaihetta, jossa ihmiset olisivat onnellisimpia. Suurempi vaikutus on kult-tuurilla, olosuhteilla ja ihmisen omalla toi-minnalla. Myös koulutustason merkitystä onnellisuudelle he pitävät vähäisenä.

-Onnellisuus voi olla välitön tunneti-la, mutta se voi tarkoittaa myös pit-

käaikaisempaa arviota siitä, mitä elämä on antanut. Onnellinen ihminen on tyytyväi-nen siihen, mitä hänellä tällä hetkellä on, ei haikaile mennyttä eikä tulevaa, määrittelee Tampereen yliopiston psykologian laitoksen johtaja, ”onnellisuusprofessorina” tunnettu Markku Ojanen.

Helsingin yliopiston filosofian professori Timo Airaksinen nostaa esille kaksi antii-kin perinteestä nousevaa erilaista näkemystä onnellisuudesta.

- Sokraattis-aristoteelinen perinne sanoo, että hyveellinen ihminen on onnellinen. Tätä on nykyihmisen vaikea ymmärtää. Voihan rikollispäällikkökin olla onnellinen

Se on kuin ilmassa leijuva höyhen. Mitä kiivaammin sitä tavoittelee hyppysiinsä, sitä varmemmin se lennähtää yhä kauemmas ulottuvilta. Tältä usein vaikuttaa nykyihmisen onnellisuuden metsästys. Miten onnen sitten voisi tavoittaa – vai löytyykö se parhaiten, kun lakkaa etsimästä? Tunnistammeko edes etsintämme kohdetta, kun se tulee vastaan?

”Rakastumisen tai lottovoiton

tuoma onni kestää noin kaksi viikkoa.”

Timo Airaksinen

Onnellisuuden sietamaton vaikeus

© Bradcollett | Dreamstime.com

© Paul Lampard | Dreamstime.com


Mistä suomalaisen onni sitten koostuu? Airaksinen muistelee taannoista Yhtyneiden Kuvalehtien onnellisuustutkimusta:

- Suomalainen on onnellinen, kun hän on omakotitalossaan kiikkustuolissa ja katselee ikkunan läpi lumista metsämaisemaa. Taus-talla ovat iloisesti hälisevät lapset, pullan ja vastamankeloitujen lakanoiden tuoksu. En ole ikinä toipunut tästä onnellisuuskuvasta, se järkytti minua syvästi.

- Kuvasit juuri minun onnellisuuteni, Ojanen naurahtaa.

Vaikka Airaksinen korostaakin mielen-rauhan merkitystä onnellisuudelle, hän ym-märtää jossain määrin toista nykyajan tren-diä onnellisuuden tavoittelussa: riski- ja elämyshakuisuutta.

- Jos elämä on ollut kiikkustuolissa istu-mista ja metsän katsomista, on aika karmea ajatus, kun vanhainkodissa huomataan, että hukkaan meni koko roska ja toista ei tule.

Ojanen huomauttaa, että ylenmääräinen kokemusten tavoittelu voi johtaa addiktoi-tumiseen, jolloin mikään ei riitä tekemään onnelliseksi, kun aina pitää saada lisää.

- Toistuvat kivat jutut ja mukavat harras-tukset ovat parhaita. Itse olen alkanut myös korostaa sitä, että ollaan ystävällisiä ja aute-taan muita ihmisiä. Siitä tulee itsekin hyväl-le tuulelle. Myönteinen asenne ja sen viljele-minen on perusasia.

Onni kasvaa jakamallaLöytyisikö siis kestävä onni altruismista – epäitsekkyydestä? Tähän professorit suhtau-tuvat myönteisesti.

- On tutkimusnäyttöä siitä, että ihminen, joka ottaa muut huomioon, on onnellisem-pi. Hän levittää hyvää mieltä ja onnellisuut-ta ympärilleen, ja se tulee takaisin. Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan, Mark-ku Ojanen toteaa.

- Ihmisen tulee pyrkiä elämään oikein ja tekemään oikeita tekoja, niin onnellisuus tu-lee sivutuotteena. Aito egoismi on onneton tila, sillä se vaatii taistelua, teeskentelyä ja hämäämistä. Paras strategia on yrittää on-nellistuttaa muita – järkevissä rajoissa, Timo Airaksinen muotoilee.

Airaksisen mielestä ihminen voi joissakin tapauksissa olla onnellinen myös kärsimyk-sen keskellä.

- Sairaalan syöpäosastolla voi olla onnel-linen, jos siellä saa hoitoa ja on hyvä fiilis. Mutta jos on epäoikeudenmukaisesti tuo-mittuna linnassa kauheiden konnien kans-sa ja saa koko ajan pelätä henkensä edestä, ei varmasti ole onnellinen.

Ojasen mielestä kärsimystä on pystyttävä kestämään jonkin verran voidakseen olla on-nellinen, sillä se kuuluu jokaisen elämään.

- Kun kärsimyksestä oppii, se voi auttaa onnellisuutta. Ei voi yleistää, että kärsimys tekisi ihmisestä onnellisen tai onnettoman – tulkinta vaikuttaa asiaan. Uskonto voi aut-taa siinä, että kärsimyksessä nähdään jotain tolkkua.

Terve uskonnollisuus lisää onnellisuuttaOjanen kommentoi Yhdysvalloissa tehtyjä tutkimuksia, joiden mukaan uskonnolliset ihmiset ovat tyytyväisempiä elämäänsä.

- Olen tehnyt kymmenkunta onnelli-suustutkimusta, joissa olen kysynyt myös ihmisen uskonnollisuutta, ja kyllä suun-ta on sama Suomessakin. Riippuu lisäksi, mistä uskonnosta puhutaan. On olemassa tuhoavaa uskontoa ja sitten taas uskontoa, jossa näkyvät hienot suuret ideat, joita itse näen Jeesuksen elämässä ja julistuksessa.

Ateistiksi ilmoittautuva Airaksinen näkee uskonnollisuuden hyödyt pääasiassa yhtei-söllisyyteen liittyvinä.

- Jos ihmisellä on yhteisö, johon hän kuu-luu sopeutuneena ja hyväksyttynä jäsenenä, kyllä se varmasti lisää onnellisuutta. Uskon-nolliset yhteisöt ovat kuitenkin myös tappa-neet ja orjuuttaneet ihmisiä.

Kristityksi tunnustautuva Ojanen muis-tuttaa, että vaikka uskonnon nimissä on tehty paljon vääryyttä, kristinuskon alku-peräinen sanoma on rakkauden sanoma.

- ”Rakasta vihamiestäsi” – se on vallan-kumouksellista oppia, johon ihmisen on toisaalta vaikea taipua. Jeesuksen vertauk-set laupiaasta samarialaisesta ja tuhlaajapo-jasta koskettavat minua aina. Tai 1. Korint-tilaiskirjeen 13. luku, mitä Paavali sanoo rakkaudesta – enpä paljon parempaa onnel-lisuusohjetta tiedä, vaikka olen niitä satoja lukenut.

Sari Nuutinen

Artikkeli perustuu Markku Ojasen ja Timo Airaksisen keskusteluihin Turun yliopistolla 12.3.2012 sekä Viikon debatti -ohjelmassa Radio Deillä 14.3.2012.

Mitä mieltä olet professorien miet-teistä? Mitä onni sinun mielestäsi on? Kommentoi: facebook.com/viplehti

Tiesitkö, että Raamatussa rohkaistaan etsimään nautintoa? Luit oikein, nuo kaksi sanaa mahtuvat samaan lauseeseen.

Jotkut hymähtelevät tässäkin lehdessä mainituille tutkimuksille, joiden mukaan us-konnollisuus lisää onnellisuutta. Toiset siksi, että uskonnot perustuvat heidän mieles-tään valheellisiin lupauksiin. Toiset taas siksi, että pitkän perinteen mukaisesti varsin-kin kristinusko nähdään kaiken ”kivan” vastakohtana. Tätä käsitystä kuvaa mainoksista tuttu sanapari ”syntisen hyvää”. Nautinto on yhtä kuin synti ja synti yhtä kuin nautinto, joten hurskaus on pohjimmiltaan kaikesta mielihyvästä kieltäytymistä, eikö vain?

Mistä onnen ja mielihyvän kaipuu sitten nousee? Ihmiset ovat kautta aikojen haaveil-leet paratiisista, täydellisestä autuudesta, nautinnon huipentumasta – ja turhautuneet jatkuvasti etsinnässään. C.S. Lewis toteaa teoksessaan Tätä on kristinusko: ”Jos huo-maan itsessäni tarpeen, jota mikään elämys tässä maailmassa ei voi tyydyttää, ilmeisesti silloin minut on tehty toista maailmaa varten.”

Raamatun mukaan ihminen luopui syntiinlankeemuksen myötä läheisestä yhteydestä Jumalaan, joka on persoonallinen rakkaus ja hyvyys. Tähän yhteyteen jokainen pohjim-miltaan kaipaa, sillä sitä varten meidät on luotu. Jumala ei kuitenkaan jättänyt ihmistä oman hapuilunsa varaan vaan teki itse aloitteen yhteyden palauttamiseksi – ristillä.

Jeesus sanoi aikoinaan eräälle kaivolta vettä hakevalle naiselle: ”Joka juo tätä vettä, sen tulee uudelleen jano, mutta joka juo minun antamaani vettä, ei enää koskaan ole

janoissaan. Siitä vedestä, jota minä annan, tulee hänessä lähde, joka kumpuaa ikuisen elämän vettä.” (Joh. 4:14.) Hän puhui siitä, kuinka elämän todelli-nen olemus ja tarkoitus löytyvät yhteydessä Jumalaan. Täydellisenä tämä toteutuu vasta rajan toisella puolen, mutta jo nyt voimme kokea aavistuksia taivaan todellisuudesta.

Jeesus ei yrittänyt sanoa, että maalliset nautinnon ja onnen läh-teet, kuten ihmissuhteet, ruoka ja juoma, urasaavutukset, raha tai seksi, olisivat paheksuttavia tai väheksyttäviä. Hän tarkoit-ti, että ne kaikki tyydyttävät ihmisen elämänjanon vain het-keksi. Siksi pysyvä onni ei voi perustua ajallisiin asioihin. Ja siksi mitään niistä ei kannata tavoitella hinnalla millä hyvän-sä. Jokaisella on oma kokemuksensa siitä, miten kalliiksi hin-ta voi muodostua. Hyvästä voi tulla parhaan vihollinen.

Raamatussa toistuu usein ilmaisu ”iloitkaa Herrassa”. Ju-mala yksin antaa pysyvän ilon ja tyydyttää ihmisen sielun ja-non. Sen janon, joka etsii tilapäistä helpotusta kaikista edellä mainituista. Mikään niistä ei täytä kaikkia tarpeitamme. Ne ainoastaan heijastavat Jumalan hyvyyttä, hänen, joka omistaa kaikki hyvät asiat ja voi vapaasti antaa niitä meille lahjana sen mukaan kuin näkee meidän tarvitsevan. Ja korvata ne puutteet, joita tämän maailman epätäydellisyys jättää elämäämme.

Kristillinen onni ei ole tunteetonta tyyneyttä, ei liioin kärsi-myksen ihannointia tai omien tarpeiden kieltämistä. Päinvas-

toin se on niin syvää tyytyväisyyttä, rauhaa ja iloa Jumalan tuntemi-sesta, että sen rinnalla jäävät toiseksi niin kärsimyksen tunteet kuin täyttymättömät halutkin. Eivät välttämättä katoa, mutta kalpenevat vertailussa.

Älä tukahduta elämänjanoasi, äläkä tyydy tilapäisratkaisuihin. Tule ikuisen lähteen luo.

Sari Nuutinen

Älä tyydy liian vähään

”Kun levittää hyvää mieltä ympärilleen, se tulee takaisin.”

Markku Ojanen

NÄKÖKuLMa

Tutkimusretkiä elämän suuriin kysymyksiinyliopistoilla ympäri Suomen

Katso ja kuuntele mm. menneet foorumit:Onnellisuuden sietämätön vaikeus, Markku Ojanen & Timo AiraksinenCan the Universe Exist Without God, William Lane Craig & Kari Enqvist

sekä tsekkaa tulevat tapahtumat:

www.veritasforum.fi

Kuva: Linus Stråhlman


että Tiinan hemoglobiini oli tuos-sa vaiheessa vain 75. Tuli välitön käsky lähteä Malmin sairaalaan tutkimuksiin.

- Olin tuolloin jo niin väsynyt, että en jaksanut ajatella tai pelätä mitään vakavampaa. Mutta kun kokeiden oton ja odottelu jälkeen lääkäri tuli huoneeseen, tiesin heti. En ikinä unohda sitä tunnetta, kun lääkäri katsoi minua ensin sil-miin ja sitten istuutui. Humahtava tunne meni läpi koko kropan. Ta-jusin, että nyt on jotain vakavasti vialla. Hän kertoi, että minulla on verisyöpä.

Ensimmäisenä Tiina halusi tie-tää, voisiko sairaudesta parantua.

- Lääkäri totesi, että hoidot ovat nykyisin kehittyneitä. Minut otet-tiin heti sisälle Meilahden sairaa-laan ja hoitoja alettiin suunnitella. Oli dramaattista kuulla, että oli-sin sairaalassa ainakin ensimmäi-set puoli vuotta. Hoidot kestivät lopulta seitsemän kuukautta, mut-ta vastoin odotusta sain olla koto-na suurimman osan ajasta.

Tunteiden vuoristoradallaHoitojen aikana Tiina kävi läpi tunteita ääripäästä toiseen. Sairau-den avaama uusi näköala haastoi myös ottamaan eri tavalla kantaa Jumalan todellisuuteen. Kun elä-mä tuntui pakenevan, Jumala tu-likin lähelle.

- Minulle on jäänyt mieleen eräs hetki, kun olin sairaalassa suih-kussa. Tajusin, että vaikka lääkärit sanoisivat, että minulla on vain 10 prosentin mahdollisuus selviytyä, silti Jumala on se kaikista ylin lää-käri. ”Sinulle, Jumala, kaikki on mahdollista”, myönsin.

Uskostaan huolimatta Tiina ker-too kokeneensa myös hyvin mus-

tia tunteita. - Opin, että Jumalan apu ei ole

minusta tai tunteistani kiinni. Ei minun tarvitse rukoilla kymmen-tä kertaa päivässä saadakseni Ju-malalta apua. Raamattukin mi-nulla oli usein sairaalassa mukana, mutta en minä sitä jaksanut lukea. Oli myös hetkiä, jolloin teki mieli luovuttaa ja heittää lääkkeet par-vekkeelta alas.

- On hurjaa kävellä monta kuu-kautta kuoleman varjon laaksossa, vieraana tälle elämälle. En tiennyt, näenkö ensi vuotta. Enkä tieten-kään tiedä vieläkään. Siellä varjois-sa Jumala oli kuitenkin erityisellä tavalla minun kanssani. On käsit-tämätöntä, että todella on olemas-sa Jumala, joka kestää kun huudan, että en jaksa enää tätä elämää. Ju-malalle mikään ihmisen tunteista ei ole vieras, Tiina sanoo vakuut-tuneena.

Onko mitään tarkoitusta?Nyt Tiina elää uutta vaihetta. Ras-kaiden hoitojen, toipumisen ja yh-den virheelliseksi osoittautuneen sairauden uusiutumisepäilyn jäl-keen on aika maistella jälleen elä-

Vuoden 2008 alussa tuolloin 27-vuotias Tiinamaria Mik-

konen, tuttujen kesken Tiina, oli pohjattoman väsynyt. Tiina ja hä-nen miehensä Tero olivat juuri saa-neet esikoisensa ja elivät normaa-lia arkea Aamos-vauvansa kanssa. Perhe asui tuolloin Helsingissä. Kaiken piti olla hyvin, mutta jo-kin oli sittenkin vinossa.

- Synnytyksen jälkeisinä kuu-kausina olin todella väsynyt, mutta ajattelin, että pienen lapsen äidin kuuluukin olla. Jossain vaiheessa epäilin kärsiväni synnytyksen jäl-keisestä masennuksesta. Jalkoihi-ni oli myös alkanut ilmestyä mus-telmia. Olin aina saanut herkästi mustelmia ja ajattelin lapsen kans-sa touhutessani teloneeni itseäni.

Tiinan käydessä Aamoksen kanssa nelikuukautisneuvolassa terveydenhoitaja totesi, että poika on kunnossa, mutta äiti näyttää niin kalpealta, että on syytä ottaa verikoe. Tutkimuksissa paljastui,

mää. Ainakin onnellisuus maistuu erilaiselta kuin ennen.

- On ehkä hassua kuulla, mut-ta joskus mietin, onko sittenkään syvempää onnea kuin se läheisyys, jota koin Jumalan kanssa vaikeim-pina sairauteni hetkinä, Tiina sa-noo empien haluamatta kuulostaa kiittämättömältä.

- Niissä hetkissä koin olevani hyvin lähellä Jumalaa. Ei ollut mi-tään muuta. Nyt minulla on kaik-ki maallinen hyvä, oma koti, ihana mies ja suloinen lapsi ja saan opis-kella mielenkiintoiseen ammattiin. Silti ymmärrän yhä syvemmin, että emme ole täällä sellaisten asi-oiden takia. Todellinen tarkoitus on siinä, että pääsisimme kerran taivaan kotiin. Kaiken maallisen voi menettää yhdessä hetkessä.

Raskaista vaiheista huolimatta Tiina ei edelleenkään näe elämää sattumanvaraisena asiana vaan ko-kee, että kaikki on Jumalan hallin-nassa.

- Olen huomannut, että mitä vä-hemmän elämäänsä pystyy hallit-semaan, sitä enemmän Jumala saa tilaa. Totta kai minulla on ollut epäilyn hetkiä, jolloin olen pohti-nut, onko elämässä mitään järkeä

Vakava sairastuminen muutama vuosi sitten pakotti savonlinnalaisen Tiina Mikkosen, 31, katsomaan elämää tarkemmin. Nyt arjen onnenhippuset näkyvät selvemmin. Harva asia tuntuu enää itsestään selvältä, kun on elänyt kuoleman varjon alla.

”Oli hetkiä, jolloin teki mieli

luovuttaa ja heittää lääkkeet parvek-

keelta alas.”


Minulla oli juuri ”ei niin onnellinen aika”. Se tarkoitti tällä kertaa sitä, että uni ei tullut silmään. Päässä pyöri monta negatiivista ajatusta, masensi, turhautti

ja huominen tuntui raskaalta kohdata. En olisi tuolloin kuvannut oloani kovin on-nelliseksi. Onneksi tilanne kääntyi parempaan suuntaan, eikä synkkyyttä kestänyt kovin kauan.

Keskustelin aiheen tiimoilta äitini kanssa ja marmatin sitä, mikä siinä on, että elämässä ei oikein koskaan ole sellaisia hetkiä, jolloin kaikki asiat olisivat kunnossa. Aina on jotakin, joka hankaa ja puristaa - enemmän tai vähemmän. Elämää pidem-pään kokeneena äiti totesi, että näin se on elämässä oltava. Onnen ja ilon kontras-tiksi tarvitaan surua, kipua, kärsimystäkin. Jos kaikki olisi aina hyvin, ei ihminen osaisi iloita hyvistä hetkistä. Tarvitaan huonoja aikoja, että osaa nauttia onnellisista ajoista. Oli myönnettävä, että äiti oli oikeassa.

On myönnettävä sekin, että kuulun ns. pullamössösukupolveen. Olen elänyt koko elämäni hyvinvointivaltiossa turvallisissa olosuhteissa. En tiedä mitään nälästä, so-dasta, köyhyydestä tai väkivallan täyttämästä arjesta. Minua on siunattu onnellisella lapsuudella ja varjeltu suurilta tragedioilta. Minun pitäisi siis tasapuoli-suuden vuoksi olla valmis kohtaamaan elämän nurja puoli. Huomaan kuitenkin, että kovin on vaikea suostua siihen, ettei elämä ole help-poa. Mieluummin ottaisi niitä mukavia päiviä kuin kurjia.

Sen olen kuitenkin oppinut, että kurjissa ajoissa on myös onnea mukana. Elämän isoin onni ei riipu minusta tai elämäni tilanteis-

ta. Se annetaan lahjana ulkopuolelta. Sen lahjan kanssa on helpom-pi kestää huonot päivät. Lahjan nimeä moni pitää vaarallisena ja luotaantyöntävänä, mutta siihen kätkeytyy suuri voima. Lahja on Jeesus Kristus.

Jeesuksella on sellainen maine, että häneen turvautuvat erityisesti ne, joilla elämässä ei mene kovin vahvasti. Usko-vaiseksi aletaan sitten, kun kaikki muut oljenkorret on käy-tetty. Omasta kokemuksestani voin kuitenkin sanoa, että Jee-sus tuo elämään sellaista iloa ja onnea, jota keneltäkään muulta ei saa. Häneen ei kannata suhtautua viimeisenä oljenkortena vaan vakavasti otettavana onnen lähteenä.

Jeesus on ainoa, joka tietää täsmälleen miltä minusta tuntuu. Hän on elänyt ihmisenä ja tuntenut ihmisen kivut. Siksi hän pystyy auttamaan ja tukemaan vaikeina hetkinä. Hänen edessään ei tarvitse esittää parempaa ja pätevämpää kuin on, koska hän tuntee kaikki salaisimmatkin ajatukseni. Se on pelottavaa mutta myös vapauttavaa. Hän pystyy antamaan anteeksi virheeni ja unoh-tamaan ne, koska on niiden puolesta ristillä kuollut.

Onnen etsijöille suosittelen siis Jeesusta. Hänen antamansa onni ei ehkä ole onnea tämän maailman mittapuun mukaan, mutta

se on kestävää laatua.

”Jeesus sanoi: Minä olen tullut antamaan elämän, yltäkylläisen elämän.” (Joh.10:10)

Anne Hopeavuori

KOLuMNIHyvinä ja huonoina päivinä

Raamattukurssi

Gospellinja- elämäsi parasta aikaa

- syvälliset soundit

Raamattukurssi

Gospellinja- elämäsi parasta aikaa

- syvälliset soundit

Karkun evankelinen opisto tarjoaa sinulle ainutlaatuisen upean opiskeluympäristön lisäksi lämmintä kristillisyyttä ja aitoa välittämistä. Tule opiskelemaan Karkkuun!

tai onko Jumalaa edes olemassa. Siksi onkin niin suuri Jumalan ihme, että yhä voin us-koa ja luottaa. Ei se näiden kokemusten jäl-keen tule enää minusta itsestäni.

Tiina sanoo ymmärtävänsä hyvin ihmi-siä, jotka menettävät uskonsa elämän vai-keuksissa.

- Olen itsekin joutunut taistelemaan pal-jon katkeruuden tunteita vastaan. Tieten-kin olen välillä miettinyt, että miksi tämän piti tapahtua. Ehkä en saa koskaan tietää. Ehkä se ei edes ollut minua varten vaan jo-tain toista, Tiina pohtii ja katsoo jonnekin kauas.

Elämä on hetkissäTiinalle yksi vaikeimpia asioita on ollut op-pia elämään pelon kanssa. Mikkoset myös maksavat sairauden hintaa edelleen.

- Emme esimerkiksi varmaan voi enää saada lapsia, se olisi liian suuri riski. Elämä-ni on muuttunut tietyllä tavalla lopullisesti. Kaverini murehtivat, pääsevätkö he tentistä läpi, ja suunnittelevat huolettomasti elämää pitkällekin eteenpäin. Minä en varaa matkaa edes vuoden päähän.

- Mutta ei elämän pituus silti ole iästä kiinni; se voi loppua milloin vain. Joskus mietin, mahtaako 20-vuotiaan tai 90-vuo-tiaan kokemuksen välillä olla lopultakaan niin suurta eroa. Molemmat varmasti ko-kevat elämän päättymisen hetkellä, että oli-pa se lyhyt.

Kuoleman läheisyys on opettanut Tiinal-le, että kaikki on tässä ja nyt, mutta kuiten-kaan ei tarvitse olla kiire minnekään ajan vähyyden vuoksi.

- Hetkestä toiseen kiirehtiessä voi lopul-ta menettää kaiken olennaisen, Tiina filo-sofoi.

Kokemuksensa myötä Tiina on kiinnittä-nyt huomiota siihen, että nyky-yhteiskunta perustuu pitkän tähtäimen suunnittelulle

lastensaantia, työuraa ja raha-asioita myö-ten.

- Kaiken jälkeen tuntuu kummalliselta elää tällaisessa todellisuudessa. Joskus peilin edessä, kun laitan jotain kivaa päälle, saattaa hetken aikaa näyttää kuin olisin kuka tahan-sa. Enkä sittenkään ole, en enää sen jälkeen, mitä olen kokenut, vaikka kokemukseni ei ulospäin näykään. Minulla on tavallaan kak-si eri mielentilaa.

”Sinä olet rakas”Nykyään Tiina saa eniten iloa hyvin pienistä arkisista asioista.

- Se, että olemme perheen kanssa kotona, kiireettä, takassa on tuli eikä tarvitse pelä-tä mitään – se on minun onneani nykyään. Sitä se todella on, vaikka kuulostaakin ehkä kliseiseltä. Onnea on sekin, kun kohtaan jonkun ihmisen ja koen, että tilanteessa on jotain enemmän, jotain Jumalasta. Silloin tuntuu, että en ole turhaan täällä.

Tiinalle Jumalan löytäminen ei ole mi-tään salatiedettä.

- Rohkaisen olemaan vilpitön ja mene-mään rehellisesti Jumalan eteen. Riittää kun sanot, että tällainen minä olen. Sinä olet juuri tuollaisena Jumalalle rakas. Hän-tä kiinnostaa, miten sinulla menee.

Tiina on huomannut, että moni nuori ei osaa arvostaa itseään.

- On niin paljon vääränlaista toisten miel-lyttämistä. Nuorilla ihmisillä on usein ter-ve itsetunto kadoksissa. Jumala tietää, että emme ole täydellisiä, sillä ainoastaan hän itse on täydellinen.

- Rukoilen päivittäin, sillä en voi elää il-man rukousta. Kaiken tämän myötä juma-lasuhde on rakentunut syvemmäksi. Pys-tyn olemaan aiempaa rehellisempi Jumalaa kohtaan. Aavistan myös yhä syvemmin, että onnellisuus on lopulta jotain hyvin epäit-sekästä.

Teksti ja kuvat: Päivi Hihnala

”On ihme, että yhä voin uskoa ja luottaa.

Ei se näiden kokemus-ten jälkeen tule enää minusta itsestäni.”


TESTI Mikä tekee sinut onnelliseksi?

SArjAkUVAPekka Rahkonen

Ota yhteyttäjos haluat

kysyä uskosta, toiminnasta tai muusta mieltä

askarruttavasta asiasta!

Suomen Ev.lut. Opiskelija- ja

Koululais lähetys (OPKO):Antti Leinonen

[email protected] 541 6198

Evankeliset Opiskelijat (EO):Anne Hopeavuori

[email protected] 546 7621

Suomen Ev.lut. Kansanlähetys:

Mika [email protected]

050 597 0481

Tärkeintä elämässä on...

(mikä vähenee)

lue s. 11

omaisuus ja elintaso

itsensä toteuttaminenterveys

Mitä antaa?

turvallisuu-den tunne

nautinto ja mielihyvä

Tärkein tavoit-teesi on:

Pahin sairauden seuraus olisi...

työkyvyn menetys kuolema

Työssä on tärkeintä:

hyvä palkka

olla pidetty

tehdä hyvää

osoittaa rakkautta

olla rakastettu

Mikä pelot-taa eniten?

Mistä löytyy?

valta

Miksi?

viihtyvyys

jolla saa...

Mistä rak-kaus löytyy?

Miksi?

yhtä kuin

lue s. 11

saatan kärsiä kuoleman jälkeen

elämä päättyy

Perhe-elämässä

on parasta:

Mikä tekee elämästä arvokkaan?

Miten voi välttää?

yksin jääminen

fyysinen kipu

Millä voi torjua?

Mikä auttaa kestämään?

sosiaalisuuden rajoittuminen

arjen vaikeus

perhe

Miksi?

kuuluisuus

Joskus teknisistä välineistä on kuitenkin hyötyä...

Aloita tästä:


A severe disease forced Tiinamaria Mikkonen, 31, to take a different look at life few years ago.

In the beginning of 2008 Tii-namaria (Tiina to her friends)

was enormously tired. She had just given birth to her first-born child Aamos and was living a nor-mal life with her baby and her hus-band Tero in Helsinki. Everything should have been fine, but some-thing was not.

- For some months after giving birth I was really tired but I just thought that’s how a mother should be. Then bruises started to appear on my legs. I thought I had hurt myself while playing with my child.

On a visit to maternity clinic the nurse noted that Tiina looked un-usually pale. A blood test showed that her hemoglobin was only 75. Tiina was immediately sent to hos-pital for further examinations.

- When the doctor finally en-tered the room after the tests and looked into my eyes, I knew it right away. A feeling rushed through my whole body and I knew it was something really severe. I was told I had blood cancer.

The first thing Tiina wanted to know was whether it was possible to heal.

- The doctor told me that treat-ments are far developed nowadays. I was taken into the hospital im-mediately and they started plan-ning my treatments. Eventually the treatments took seven months, but I was able to spend most of the time at home.

Finding happiness in midst of trials

There is a reason why we are here: a living, loving, personal and almighty God cre-ated us in his own image to live with him.

There is a tragedy: The first human beings rebelled against God and became his en-emies. After them every human has been born under sin. There-fore we are unable to help our-selves.

There is a salvation: God didn’t want to leave us to perish under our guilt. He be-came a man in Jesus Christ, lived without sin, died on the cross for our sins and rose from the dead on the third day. He was taken to heaven and will return at the end of the time to judge everyone who has ever lived on earth.

There is an invitation:God himself invites you today to be saved and forgiven and to

live with him in his eternal king-dom. He has made everything ready for you through Christ and desires to give you the gift of faith.

“This righteousness from God comes through faith in Je-sus Christ to all who believe. There is no difference, for all have sinned and fall short of the glory of God, and are justified freely by his grace through the redemption that came by Christ Jesus.” (Romans 3:22-24)

Come and join us!International Christian student groups in Finland:

Helsinki: Friday Café eve-ry week at 7pm at Internation-al Christian Center, Ruoholah-denkatu 16. www.church.fi

Turku: Bible Study Group every Tuesday at 4.15 pm, addr. Sirkkalankatu 4. See opko.fi/turku/english

Other towns: please check www.opko.fi/english

Reason to be happy

Shuhei Yamaguchi, born Ja-panese, moved to Finland

in 2007. He lives now in Ala-järvi with his wife Johanna and two children and studies youth work in Diaconia University of Applied Sciences in Pieksämäki, where he spends one week eve-ry month.

How is it like to live in Finland as a foreigner?I do not think of myself as a for-eigner but half Finnish. That is why I am not afraid, although I sometimes speak unclear Finnish. Before moving to Finland I lived in Germany for four years and felt more like an outsider there, be-cause I had no family nor many German acquaintances. In Germa-ny I studied in a university and of-ten spent time alone in the library or at home after the lectures. I did not understand what a German thinks. So I hope that when you meet immigrants in your neigh-bourhood, start talking to them. Often they are glad about that.

What makes you happy?There are two kinds of happiness: the small sudden happiness and the greatest everlasting happiness. I become happy for a little while when the kids are waiting for me at home, when I eat good food,

when I hear a funny joke, when I finish an assignment, when the sun is shining, or when some-one gives me a present. But the greatest happiness is to have faith, hope, and love.

Why do you believe in Jesus and what does it mean to you?Because faith in Jesus is the only way to heaven. It means that I believe in the existence of God, in the birth, death and resurrec-tion of Jesus. God is our father and he is love, and that is why our lives have a certain meaning.

It is true that sometimes it is hard to believe or my faith feels weak. For example, it was hard for me to understand that five loaves of bread and two fish were enough to feed 5000 men. But if Jesus cannot do that, how could he then save us and guide us into the kingdom of God?

Intv. Pekka Ryhänen, transl. SN

From Japan to Finland

The rollercoaster of emotionsDuring the treatments Tiina went through a whole range of emo-tions. The illness also challenged her to consider the reality of God in a new way. When life seemed to be escaping from her, God drew near.

- I realized that even if the doc-tors tell me I have only ten per-cent chance to survive, God is the highest doctor.

In spite of her faith, Tiina also experienced very dark feelings.

- I learned that God’s help is not dependent on me or my feelings. I don’t need to pray ten times a day to receive help from God. I often had a Bible with me in the hospital but I didn’t have energy to read it. There were also moments when I wanted to give up and throw the medicaments off the balcony.

- Still God was with me in a spe-cial way in the valley of the shad-ow of death. It’s incredible that there really is God who can bear it when I cry out that I can’t take this life anymore. God is not al-ien to any human feelings, Tiina states, convinced.

Is there a meaning?Now Tiina is living a new phase. After hard treatments, recovery, and a relapse suspicion which turned out to be false, it is time to taste life again. Happiness, for one, tastes different than before.

- It may sound strange but sometimes I wonder if there’s any deeper happiness than the close-

ness to God that I experienced at the most difficult moments of ill-ness, Tiina says hesitantly, wishing not to sound ungrateful.

- Now I have all the earthly good things, a home, a wonder-ful husband and a lovely child, and I’m studying for an interest-ing profession. Still I understand all the more deeply that we are not here for things like that. The real meaning is in being on the way to our heavenly home. Every earthly thing can be lost in a moment.

Tiina does not see life as an ac-cidental process but believes that everything is in God’s control.

- Sure I’ve had my moments of doubt, wondering if life makes any sense or if God even exists.

That’s why it’s such a great mira-cle of God that I still can believe and trust.

Tiina understands people who lose their faith in the trials of life.

- I’ve had my battles against feel-ings of bitterness. Of course I’ve wondered why this had to happen. Maybe it wasn’t even for me but for someone else, Tiina ponders, looking into the distance.

Life is in the momentsLearning to live with fear has been one of the hardest things for Tii-na. The family is still paying the price of the illness.

- For example, we are probably unable to have any more children;

it would be too great a risk. My friends plan their lives a long time forward, carefree. I wouldn’t even book a trip a year in advance. But the length of your life does not de-pend on your current age; life may end anytime.

Nowadays Tiina gets her joy out of very ordinary little things.

- To be at home with my family in no hurry, not having to fear an-ything – this is my happiness now. It may sound like a cliché but it’s true. Happiness is also meeting a person and sensing there’s some-thing more in the situation, some-thing from God. That’s when I feel I’m not here in vain.

Text & photo: Päivi HihnalaTranslation: Sari Nuutinen

”It’s such a miracle that

I still can believe and trust.”

Every earthly thing can be lost in

a moment.


Sampsa NelimarkkaJyväskylä

20-vuotias musiikkipedagogian opiskelija Sampsa Neli-markka viihtyy viikoittain Jyväskylän Opkon eli Opiske-lija- ja Koululaislähetyksen illoissa. Toimintaan hän löysi tiensä entisen tyttöystävänsä, nykyisenvaimonsa avulla.

- Alusta asti minusta tuntui, että en ainoastaan käy-nyt opiskelijaillassa, vaan minulle oli paikkani siellä ja olin osa yhteisöä, Sampsa toteaa. Sampsa oli kiinnostu-nut hengellisistä asioista jo rippikouluaikana.

Lukioaikana usko kuitenkin jäi taka-alalle, koska hän epäili kristinuskoa ja halusi elää oman mielensä mukaan. Keväällä 2011 Sampsa alkoi etsiä jälleen yhteyttä Juma-laan. Hän meni kirkkoon iltatilaisuuteen ja kertoo, että siellä pidetyssä rukoushetkessä Jumala antoi puhujan kautta vastauksen hänen polttavaan kysymykseensä, vaik-ka puhuja ei voinut tietää asiasta mitään. Sampsa opiske-li tuolloin teoreettista filosofiaa Helsingin yliopistossa. Hän alkoi käydä tyttöystävänsä kanssa Helsingin Opkon opiskelijailloissa ja huomasi viihtyvänsä siellä hyvin.

- Tunnelma oli rauhallinen, ja opetuksen jälkeen sai syödä kunnon iltapalan ja samalla jutella muiden kanssa. Seuraavana syksynä Sampsa vaihtoi opiskelualaa ja paik-kakuntaa. Jyväskylään muutettuaan pariskunta kotiutui-kin helposti Jyväskylän Opkolle.

- Olen saanut mielenkiintoista opetusta sekä paljon uu-sia tuttavuuksia ja kavereita, Sampsa summaa.

- Usko merkitsee minulle iankaikkista elämää Jeesuk-sen yhteydessä. Hän hoitaa minua terveeksi haavoistani, huolehtii kaikista tarpeistani ja rakastaa jokaista ihmistä täydellisellä rakkaudella.

Sari Nuutinen

Martti Laato Joensuu

Itä-Suomen yliopistossa teologiaa toista vuotta opiskeleva Martti Laato on kotoisin Turusta. Hän lähti ystävänsä vanavedessä ensimmäisen kerran katsomaan millaista Kansanlähetyksen Kolmekohtaamista opiskelijaillassa mahtaa olla.

- Sillä tiellä olen edelleen eli aktiivisesti mukana toi-minnassa, Martti toteaa. Alku ei kuitenkaan sujunut ai-van mutkattomasti.

- Oli aluksi hankalaa päästä sisälle porukkaan, koska en tuntenut ennalta juuri ketään. Opiskelun alkuvaihe oli muutenkin haasteellinen, mikä heijastui myös siihen, mi-ten koin oloni opiskelija-illoissa.

- Mitä pidemmälle syksy kului sitä paremmin tutus-tuminen muihin opiskelijoihin sujui. Martin jäätyä ensi kertaa opiskelijaillan lopussa pidettävään rukoushetkeen, yhteys toisiin ihmisiin löytyi paljon paremmin. Yhdessä hiljentyminen Jumalan edessä, laulut ja erityisesti illan päättävä sisaruspiiri ovat edelleen Martille tärkeitä jut-tuja.

- Jos aluksi epäilet, että onko tämä sinun paikkasi, niin ei kannata heti luovuttaa ja vaihtaa seuraavaan porukkaan vaan antaa itselleen aikaa kotiutua, Martti vinkkaa.

Markus Talikka

Marianna LaurilaOulu

Arkkitehtuuria opiskeleva Marianna päätyi ensimmäis-tä kertaa opiskelijailtaan uuden luokkatoverin kutsuttua häntä mukaan heti ensimmäisenä koulupäivänä. Kutsu iltaan oli Mariannan mielestä mahtava juttu. Tehtyään pienen tutustumiskierroksen eri järjestöjen opiskelijail-loissa hän löysi hengellisen kotinsa Oulun Evankelisten Opiskelijoiden toiminnasta.

EO-illoissa on Mariannan mukaan paljon hyvää sisäl-töä ja hauskaa yhdessäoloa.

- Illoissa on yleensä aina puhuja kertomassa jostain kris-tinuskoon liittyvästä aiheesta. Opetuksen jälkeen meille on tarjolla iltapalaa ja lopuksi iltahartaus. Parasta illoissa on edellä mainittujen lisäksi ystävien ja tuttujen tapaami-nen ja laulu-/jammailutuokiot, joita meidän musikaaliset kävijämme silloin tällöin iloksemme tarjoavat.

Vaikka ystävien näkeminen ja musiikkituokiot ovat mukava osa EO-iltaa, kaikkein tärkeintä Mariannalle on kuitenkin illan hengellinen sisältö.

- Uskovien yhteys ja uskossa kasvaminen on tosi tärke-ää. Ei Jumalaa opi tuntemaan, jos ei vietä Hänen kans-saan aikaa.

- Jos kaipaat hyvää meininkiä tai väkevää Jumalan Sa-naa, niin meillä on tarjolla molempia. Sisäänpääsyvaati-muksia ei ole!

Ester Kaariniemi

Onni on oma paikka porukassaeli miksi lähdin mukaan kristilliseen opiskelijatoimintaan

Onko Hän Se Oikea?

VOIKO USKOA PERUSTELLAJÄRJELLÄ?ONKO USKON PUOLUSTAMINEN

OIKEIN?

Ovh32€NETTIKIRJAKAUPPA.COM

K r i s t i l l i s e n k i r j a l l i s u u d e n j a m u s i i k i n v e r k k o k a u p p a

Onko Hän Se Oikea?

Ymmärrän sinua paremmin kuin sinä itse•Haluan kuunnella kaikki murheesi ja ilosi•Tunnen kaikki vikasi ja rakastan sinua silti•Minulla on aina aikaa sinulle •Annan sinulle kaiken anteeksi•Tunnen kaikki tarpeesi jo ennen kuin ehdit pyytää mitään•Otan syyt niskoilleni, vaikka sinä olisit tehnyt väärin•Pystyn muuttamaan elämän rumuuden kauneudeksi ja tappion voitoksi•En koskaan hylkää sinua •Kannan sinua silloin, kun et itse jaksa•Minulla on lohdutus jokaiseen murheeseesi ja vastaus jokaiseen kysymykseesi•

?

Hän on tälläkin hetkellä tavattavissa ja kuulee sinua juuri siinä, missä olet. Voit sanoa hänelle joko ääneen tai mielessäsi: ”Jeesus, haluan oppia tuntemaan sinut. Auta minua uskomaan sinuun.”

Hän puhuu sinulle erityisesti Raamatun kautta, joten sitä kannattaa lukea alkaen esim. Johanneksen evankeliumista. Seuraavalla sivulla on menovinkkejä tilaisuuksiin, jossa voit tutustua häneen ja hänen ystäviinsä paremmin.

”Tekin olitte ennen Jumalasta vieraantuneita ja häntä kohtaan vihamielisiä, kun elitte pahojen tekojenne vallassa. Mutta nyt hän on tehnyt teidän kanssanne sovinnon, kun Kristus omassa ruumiissaan kärsi kuoleman asettaakseen teidät pyhinä, nuhteettomina ja moitteettomina Jumalan eteen. Teidän on vain pysyttävä lujina uskon perustalla, horjahtamatta pois siitä toivosta, jonka teidän kuulemanne evankeliumi antaa.” (Kol.1:21-23)

”Näin Kristus asuu teidän sydämissänne, kun te uskotte, ja rakkaus on elämänne perustus ja kasvupohja. Silloin te kykenette yhdessä kaikkien pyhien kanssa käsittämään kaiken leveyden, pituuden, korkeuden ja syvyyden, ja voitte tajuta Kristuksen rakkauden, joka ylittää kaiken tiedon. Niin Jumalan koko täyteys valtaa teidät.” (Ef. 3:17-19)

Haluatko tutustua paremmin? Lähetä yksityisviesti!

TERVETULOA mUkAAn!

VIP #6 (2012)

Documents

Transcript of VIP #6 (2012)