Ville Kankaanhuhta, Lauri Haataja, Timo Saksa … · Työn laadun mittaus - Omavalvonta...
Transcript of Ville Kankaanhuhta, Lauri Haataja, Timo Saksa … · Työn laadun mittaus - Omavalvonta...
© Luonnonvarakeskus © Luonnonvarakeskus
Ville Kankaanhuhta, Lauri Haataja, Timo Saksa Luonnonvarakeskus Suonenjoki
Omavalvonta
© Luonnonvarakeskus
Omavalvonta
”Tarkoittaa metsurin, koneenkuljettajan tai omatoimisen metsänomistajan tekemää laadunseurantaa työn aikana ja sen jälkeen.”
http://www.metla.fi/metinfo/metsanhoito palvelut/omavalvonta_manuaali.htm
© Luonnonvarakeskus
Maanmuokkaus
- viljelykelpoisten muokkausjälkien tiheys ja laatu
- ympäristöasiat
Istutus / kylvö
- viljelytiheys ja istutustyön laatu (istutussyvyys ja
taimen sijainti) - viljelymateriaalin laatu
Varhaisperkaus
- kasvatettavien taimien tiheys, puulajisuhteet
- jatkotoimenpiteiden ajoitus
Taimikon harvennus
- jäävän puuston kasvatustiheys ja
puulajisuhteet - metsävaratiedon päivitys
Energiapuuhakkuu Ensiharvennus
Harvennushakkuu - puustotiedot
-metsävaratiedon päivitys -jatkokehityksen ennustaminen
Omavalvonta koko metsänhoitoketjussa
© Luonnonvarakeskus
Työn laadun mittaus - Omavalvonta
Yksinkertainen ja tehokas laadun hallinnan keino
Tavoite selvillä
Yhteinen näkemys hyvästä laadusta
Objektiivinen työjäljen mittaus Tuloksen vertaaminen
tavoitteeseen Työtapojen muuttaminen
tarvittaessa
Omavalvontaan kuuluu Palaute ketjun eri toimijoille Muu omavalvontatiedon
jatkohyödyntäminen Kontrollointi
Kuvaaja: Ville Kankaanhuhta
© Luonnonvarakeskus
Omavalvontatiedon hyödyntämismahdollisuudet
Kankaanhuhta & Saksa 2012
© Luonnonvarakeskus
Omavalvonnasta hyötyvät kaikki osapuolet
Toimihenkilö • metsävaratiedon päivitys •KEMERA-hakemukset
• palkan maksu • laatujärjestelmä • metsänomistajan tiedottaminen • toiminnan kehittäminen
Metsänomistaja • omatoimisuuden lisääminen • metsänhoidon tason nousu • kustannusten lasku • mahdollisuus tarkistaa teettämänsä työn laatu
Työntekijä • tavoite selvillä
• välitön palaute
•dokumentti työn laadusta
• työn arvostus
© Luonnonvarakeskus
Kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisten töiden laadun parantaminen omavalvonnan avulla MMM:n Kemeran kehittämisvaroista rahoittama kehittämishanke 2014-2015 Projektin toteuttivat yhteistyössä Suomen Metsäkeskus ja Luonnonvarakeskus Mukana olivat seuraavat toimijat: Mhy Loimijoki Mhy Kymenlaakso Mhy Keski-Suomi Mhy Kuusamo Metsä Group Oyj Stora Enso Oyj UPM-Kymmene Oyj Metsä-Pirkka Ky
© Luonnonvarakeskus
Hankkeen tavoitteet 2014 • Hankkeen päätavoitteena on luoda puitteet omavalvonnan
käyttöönotolle kemeratöiden toteutuksessa • Tukea omavalvontamenetelmien laajaa käyttöönottoa
toimijoiden keskuudessa • Tulevaisuudessa omavalvontatieto olisi toteutustuen
saamisen ehto palkkalistatöissä
8
Taimikonhoito ja nuoren metsän
harvennus
Töiden laatu ja tuottavuus
Metsävaratiedon ajantasaisuus
Kemeran hallinto kevenee
© Luonnonvarakeskus
Taimikonhoidon omavalvonnan toteutus
9
Mittaus suoritettiin jokaisella työmaalla määräajoin työn edetessä. Toimijoilla oli mahdollisuus käyttää omia omavalvonta-menetelmiään. Hanke tarjosi yhden mallin omavalvontamittauksesta.
© Luonnonvarakeskus 10
Taimikonhoidon omavalvonnan toteutus
Mitattavat muuttujat: Jäävän puuston runkoluku puulajeittain. Jäävän puuston keskipituus ja keskiläpimitta. Poistuman määrä ja poistuman keskiläpi- mitta (kannoista).
© Luonnonvarakeskus
Hankkeen päätulokset
Omavalvontamittausten luotettavuus
– omavalvonnan vertailu metsäkeskuksen tekemiin kontrollimittauksiin
11
© Luonnonvarakeskus
Omavalvonta-aineisto ja viranomaismittaukset (tilanne 7.1.2015)
12 Ville Kankaanhuhta
Toimija Toimitettujahankkeita (kpl) (kpl) (osuus, %) (kpl) (ha)
Kuusamon mhy 99 98 99.0 18 130Stora Enso 77 56 72.7 14 57Keski-Suomen mhy 90 83 92.2 13 38UPM 69 42 60.9 10 31Metsä Group 56 55 98.2 9 32Loimaan seudun mhy 32 23 71.9 7 29Kymenlaakson mhy 50 27 54.0 6 30Metsä-Pirkka Ky 13 10 76.9 3 9
486 394 81.1 80 355Toimitettuja NMH hankkeita oli 69, eli 14 %.
Virta-kontrollejaHankkeista ajoissa analyysiin
© Luonnonvarakeskus
Systemaattiset kontrollimittaukset havupuuntaimikoissa: – mukana myös taimikot, joille oli kirjattu vain puuston kokonaismäärä!
13 Ville Kankaanhuhta
Mittausten ero keskimäärinKpl/ha SD
Metsuri 1799 362Kontrolli 1759 394Ero 40 306Ero tilastollisesti merkitsevä.Tunnus- r Pinta-ala Kpl
luvut (%) (ha) (N)Korrelaatio 67.4Pinta-ala 277Kuvioita 109Korrelaatio merkitsevä 0.001 tasolla.
© Luonnonvarakeskus
Lehtipuuston osuus laatuindikaattorina männyn- ja kuusentaimikoissa – palveluntarjoajien välinen vaihtelu (vähintään 5 kuviota ja 10 ha:n pinta-ala/palveluntarjoaja)
14 Ville Kankaanhuhta
Mittausten ero keskimäärinOsuus, % SD
Metsuri 17.7 16.9Kontrolli 18.1 16.6Ero -0.4 13.2Ero ei tilastollisesti merkitsevä.Tunnus- r Pinta-ala Kpl
luvut (%) (ha) (N)Korrelaatio 69Pinta-ala 258Kuvioita 103Korrelaatio merkitsevä 0.001 tasolla.Toimijoiden välinen vaihtelu: r = 56 – 96 %.
© Luonnonvarakeskus
Omavalvontamittausten luotettavuus – yhteenveto
15 1.6.2015 Ville Kankaanhuhta
Mittaukset vastaavat toisiaan, % Mitattu tunnus Koko aineisto Heikoin Paras (Havupuutaimikot) Jäävä havupuusto, kpl/ha 76,5 65,6 94,5 Jäävä lehtipuusto, kpl/ha 69,0 56,1 95,5 Keskiläpimitta, cm 88,8 66,3 97,2 Keskipituus, m 89,3 73,6 95,6
© Luonnonvarakeskus
Hankkeen päätulokset
16
Mitä omavalvontatieto kertoo mitattujen taimikoiden laadusta - Aineisto jaettu vallitsevan puulajin sekä taimikon keskipituuden mukaan kolmeen luokkaan: - keskipituus alle 3 m / varhaisperkaus - keskipituus 3-7 m / taimikon harvennus - keskipituus yli 7 m / nuorenmetsän hoito
© Luonnonvarakeskus
Kuusen varhaisperkaus – jäävät havupuut ja puuston kokonaismäärä
17 1.6.2015 Ville Kankaanhuhta
Palve- Jäävät Keskipi- Kuvioita,luntarj. puut/ha tuus, m kpl ha
1 2013 2.2 4 52 1799 2.4 17 333 1841 2.5 13 214 1933 2.5 1 16 1941 2.5 22 307 1317 2.2 2 58 2150 2.8 2 0.4
Total 1871 2.4 61 95
© Luonnonvarakeskus
Kuusen taimikonhoito – jäävän puuston kokonaismäärä
18 1.6.2015 Ville Kankaanhuhta
Palve- Jäävät Keskipi- Kuvioita,luntarj. puut/ha tuus, m kpl ha
1 2073 4.5 11 192 1762 4.6 56 933 1774 4.5 52 1034 1824 4.5 6 205 1883 4.1 12 336 1831 4.2 29 537 1774 4.6 16 458 1975 4.5 27 69
Total 1828 4.5 209 434
© Luonnonvarakeskus
Kuusen NMH – korvaako NMH ensiharvennuksen?
19 1.6.2015 Ville Kankaanhuhta
Palve- Jäävät Keskipi- Kuvioita,luntarj. puut/ha tuus, cm kpl ha
2 1625 9.4 8 173 1886 8.1 1 44 1508 7.9 5 125 1567 8.1 2 76 2000 8.0 3 77 1309 11.6 6 168 1575 8.2 2 13
Total 1576 9.2 27 75
m
© Luonnonvarakeskus
Ajallaan, noin metrin keskipituudessa varhaisperattu kuusentaimikko voidaan harventaa, kun kuusten valtapituus on 3–4 metriä. Tällöin jätetään 1 800–2 200 runkoa hehtaarille. Hyväkasvuisen ja riittävän tiheän kuusikon latvusto sulkeutuu nopeasti myöhemmän taimikonhoidon jälkeen ja ehkäisee vesojen kasvua ja vähentää ennakkoraivauksen tarvetta. Karri Uotila
Taimikonhoitoketju - kuusikko
© Luonnonvarakeskus
Männyn varhaisperkaus – jäävän puuston kokonaismäärä
21 1.6.2015 Ville Kankaanhuhta
Palve- Jäävät Keskipi- Kuvioita,luntarj. puut/ha tuus, m kpl ha
1 2203 2.6 16 342 2524 2.7 3 7.46 1942 2.4 4 5.47 2280 2.1 1 1.48 2033 2.5 3 4.6
Total 2184 2.5 27 53
© Luonnonvarakeskus
Männyn taimikonhoito – jäävän puuston kokonaismäärä
22 1.6.2015 Ville Kankaanhuhta
Palve- Jäävät Keskipi- Kuvioita,luntarj. puut/ha tuus, m kpl ha
1 2228 4.1 40 672 2020 4.2 13 233 1925 4.5 19 664 1800 4.9 1 25 1906 4.3 8 266 1913 4.7 12 287 1928 4.6 4 108 1983 4.6 69 191
Total 2027 4.4 166 412
© Luonnonvarakeskus
Männyn NMH – korvaako NMH ensiharvennuksen?
23 1.6.2015 Ville Kankaanhuhta
Palve- Jäävät Keskipi- Kuvioita,luntarj. puut/ha tuus, m kpl ha
1 1877 7.4 4 2.12 1552 9.9 4 8.83 1858 11.0 4 126 981 13.3 7 19.27 1176 11.7 8 15.18 1454 8.4 71 214
Total 1435 9.1 98 271
© Luonnonvarakeskus
Varhaisperkaus noin metrin pituisessa taimikossa. Kylvömännikössä varhaisperkaus voidaan joutua tekemään jo alle metrin pituudessa; koivua ei saa päästää mäntyä pidemmäksi. Perinteisessä laadukkaan ainespuun kasvatuksessa taimikonharvennusta voi viivästää 5–7 metrin pituuteen, jolloin tavoitellaan noin 2 000 puun hehtaaritiheyttä. Aikaisimmillaan männikkö voidaan harventaa 2-3 metrin pituisena yhdistettyyn energia- ja ainespuun kasvatusasentoon 3 000–3 500 taimen hehtaaritiheyteen. METLA/Erkki Oksanen
Taimikonhoitoketju- männikkö
© Luonnonvarakeskus
Koivun/lehtipuuston taimikonhoito – jäävän puuston kokonaismäärä
25 1.6.2015 Ville Kankaanhuhta
Palve- Jäävät Keskipi- Kuvioita,luntarj. puut/ha tuus, m kpl ha
1 2010 3.9 3 72 1812 6.2 18 293 1744 6.0 5 154 2087 6.0 3 55 1843 6.2 4 106 1831 5.8 8 167 1778 6.7 3 68 1845 5.3 25 79
Total 1842 5.7 69 168
© Luonnonvarakeskus
Koivikossa ei yleensä tarvita varhaisperkausta. Rauduskoivun taimikko harvennetaan 4–7-metrisenä noin 1600 rungon hehtaaritiheyteen. Hieskoivikot kasvatetaan tiheämpinä eli 2000–2500 runkoa hehtaarilla.
Jari Miina
Taimikonhoito - koivikko
© Luonnonvarakeskus
Poistumaltaan järeät ja tiheät taimikot ovat kalliita hoitaa. Varhaisperkauksessa poistuma on tyypillisesti 10 000–20 000 runkoa/ha ja sen keskimääräinen läpimitta on 1–2 cm. Myöhemmässä taimikonhoidossa poistumaa on hieman vähemmän, mutta sen läpimitta on 3–5 cm luokkaa. Lähde: Hämäläinen 1983, Metsäalan TES 2010
Taimikonhoidon ajoitus ja kustannukset
0
1
2
3
4
5
0 10000 20000 30000 40000
Työa
janm
enek
ki, p
v/ha
Poistuma, kpl/ha
3 cm
1 cm
5 cm
Myöhempi taimikonhoito
Varhaisperkaus
Nuoren metsän kunnostus
© Luonnonvarakeskus
Yhteenveto – havaintoja kehittämispilotin mittauksista kehitystyön pohjaksi…
• Jäävä puusto
kirjattava puulajeittain!
• Jäävän lehti-puuston lasken-nassa näkemys-eroja (ohjeistus!)
• Tavoite ja työntekijän nimi näkyviin!
• Karkeampi luokitus tulevaisuudessa (?): • Kantojen lukumäärä • Kantoläpimitta
• Kehitystyö jatkuu ja palautetta kannattaa antaa!
• Koealojen määrä: – vähintään 5 kpl/kuvio!
• Ei < 0.5 ha kuvioita: – hallinnointi keventyy!
• Eri toimijoiden vastuut: – ei puutteellisia tietoja toimitukseen!
• Metsävaratietojen päivitys (OK).
• Keskiarvo/puulajeittain: • Keskiläpimitta, cm (OK) • Keskipituus, m (OK)
Puusto-tunnukset
Otanta ja mittaukset kuviolla
Jäävä puusto
Poistuma kannoista
28 Ville Kankaanhuhta
© Luonnonvarakeskus 29 1.6.2015 Teppo Tutkija