1V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 2 / 2013

V I L L I

Rahaa on,

mutta se pitää

käyttää viisaasti.

IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 2 / 2013

RAHA

V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 2 / 2013 32 V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 2 / 2013

V I L L I

PÄÄTOIMITTAJA

Pekka Tukeva

puh. 040 5471 850pekka.tukeva@evl.fi

TOIMITUSSIHTEERI

Jaakko Kaartinen-Koutaniemi

Villi / Jaakko Kaartinen-KoutaniemiAntreantie 1 a 3, 02140 Espoo

jaakko.kaartinenkoutaniemi@gmail.com

TOIMITUS

Eero Jokela

eero.jokela@ptk.fi

Jonna Peitso

jonna.peitso@evl.fi

Tarja Liljendahl

tarja.liljendahl@nuortenkeskus.fi

JULKAISIJAT

Kirkon Kasvatus ja perheasiat, KKP

Nuorten Keskus ry, NK

PTK – poikien ja tyttöjen keskus

KUSTANTAJA

Kirkon kasvatus ja perheasiat

PAINOPAIKKA

AO-Paino, Mikkelipuh. 015 151 111

ILMOITUSMYYNTI

Matti Piitulainen, 0400 301 618, matti.piitulainen@ptk.fi

TILAUKSET / OSOITTEENMUUTOKSET

Lehti toimitetaan seurakuntien varhais-nuoriso- ja nuorisotyön työntekijöille

sekä julkaisijoiden yhteistyökumppaneille veloituksetta.

Mikäli et saa omaa lehteä, tilaa se lomakkeella osoitteessa www.villi.fi,

sähköpostitse ptk@ptk.fi tai puhelimitse 0400 630 430.

ISSN 1237-3516

2/2013 SISÄLTÖ

22KIRKKOHALLITUS,

KASVATUS JA PERHEASIAT (KKP)

24NUORTEN KESKUS (NK)

26

PTK – POIKIEN JA TYTTÖJEN KESKUS

4 Huolta leiviskästä

Nuorisotyön ja kouluikäisten kanssa tehtävässä työssä ei pitä sortua panikoimaan rahasta. Tärkeintä on keskittyä lapsiin ja nuoriin, sanoo seura-kuntien rakennemuutosselvityksiä tehnyt Petri Määttä. Mutta harkiten pitää kuluttaa: vuosikymmenessä kasvatuksen työala on käyttänyt liki kolme mil-jardia euroa.

8 Kekseliäs kehittää hankerahalla

10 Talkooinnolla: RuskaGospel

13 Kolumni

14 Tiloja kansalaiskirkolle!

15 Kolumni

16 Yhteisessä maailmassa: Tytti Matsinen

17 Monikulttuurinen taideleiri 18 Media: Fleim, nettiturvallisuus, Nuorten vapaaehtoistoiminnan käsikirja, Selvää synergiaa.

19 Sarjakuva

20 Action Angels ja TUHTI

21 Raamattu

Raha

KUN SEURAKUNNISSA KÄYTETTÄVISSÄ oleva raha vähenee, nousevat yhteisön todelliset arvot selkeämmin näkyville. Mikä on ydintoimintaamme? Saammeko rahalle vastinetta? Näitä kysytään tänä päivänä monen seurakun-nan kokoushuoneessa.

Lapsi- ja nuorisotoimi on myös talouden näkökulmasta yksi luterilaisen kir-kon keskeisimpiä toimintamuotoja. Jopa kolmannes seurakuntien käyttötalou-desta menee kasvatustyölle. Kyseessä on maailmanlaajuisesti ainutlaatuisen lap-siystävällinen kirkko. Ainakin rahassa mitattuna.

SIKSI MEILLÄ SEURAKUNTIEN lapsi- ja nuorisotyöntekijöillä on erityisen suuri vastuu. Mitä saamme aikaiseksi tällä valtavalla satsauksella? Vastaukseksi ei riitä, että kerromme kirkon tulevaisuuden olevan näissä lapsissa ja nuorissa. Vaikka kuinka totta se onkin.

Sisällöllisesti seurakunnan ytimeen kiinnittyvä ja toiminnallisesti hyvin hoi-dettu nuorisotyö on paras vastauksemme taloudellisesti haastavan ajan kysy-myksiin. Tämä on myös lasten ja nuorten etu.

Eero Jokela tominnanjohtaja

PTK – poikien ja tyttöjen keskus

ALUKSI

Villin numerossa 1/2013 ker-

rottiin Allianssin ja ja Nuoli

ry:n johdolla kootusta nuo-

risotyön ammattieettisestä

ohjeistuksesta, joka julkais-

tiin viime huhtikuussa. Kirkon

nuorisotyöntekijöiden liitto

on jo aiemmin julkaissut am-

matilliset eettiset ohjeet kir-

kon työhön:

www.knt.fi/liitto/perustie-

toa/eettiset-ohjeet

V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 2 / 2013 54 V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 2 / 2013

Huolta leiviskästäNuorisotyön ammattilaisten kannattaa osallistua

keskusteluihin kirkon taloudesta ja rakenteiden

uudistamisesta. Silti työn fokuksen on koko ajan

pysyttävä tärkeimmässä eli nuorissa. Teksti: Noora Melaanvuo

Kuvat: Jaakko Kaartinen-Koutaniemi

V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 2 / 2013 76

2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011Milj

oo

na

a e

uro

a

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

234 Me

769 Me

253 Me

801 Me

266 Me

836 Me

303 Me

879 Me

321 Me

993 Me

324 Me

1000 Me

332 Me

1019 Me

335 Me

1038 Me

Kasvatuksen alaan käytetty raha on kasvanut vuosi vuodelta. Vuodesta 2004 vuoteen 2011 sen prosentuaalinen osuus kaikista menoista on noussut 30,4 prosentista 32,3 prosent-tiin. Tuona aikana kirkossa käytettiin kasvatuksen alan työhön yhteensä 2,4 miljardia euroa. (tiedot: kirkon nelivuotiskertomukset)

K irkossa joudutaan tekemään hal-linnollisia ja taloudellisia ratkai-suja, joilla on vaikutusta kaikkiin

työaloihin. Pastori Petri Määttä Lahden seurakuntayhtymän hallintotoimistosta sanoo, ettei nuorisotyötä tekevien kan-nata jäädä sivuun näistä keskusteluista.

Määttä on tehnyt selvityksiä raken-neuudistusten vaikutuksista Päijät-Hä-meen alueella, Lahden seurakunnissa sekä Kirkkohallituksen toimeksiannos-ta. Miehellä on myös vahva kokemus kirkon kasvatustyöstä.

”Nuorisotyössä on hyvä olla selvil-lä, missä hallinnossa mennään. On pa-rempi olla mukana luomassa aktiivisesti tulevaisuutta kuin taistella tuulimyllyjä vastaan”, Määttä sanoo.

Hänen mukaansa on myös nuoriso-työn etu, jos hallinto hoidetaan hyvin. Hallinto ei saa kuitenkaan nousta pää-osaan. Huomion on keskityttävä toi-mintaan, jota nuorille tarjotaan.

”Toiminta synnyttää hallintoa eikä päinvastoin.

Siirtyminen seurakuntayhtymiin harkinnassa

Kirkossa ja kunnissa valmistellaan parhaillaan rakenneuudistuksia. Mää-tän mielestä on hyvä, että uudistaminen tapahtuu kirkossa sen omista lähtökoh-dista käsin.

Kirkkohallitus esitti marraskuussa kirkolliskokoukselle, että kaikki seura-kunnat kuuluisivat tulevaisuudessa seu-rakuntayhtymään. Seurakuntayhtymis-sä on yhteistä hallintoa ja mahdollises-ti myös yhteisiä toimintoja, mutta seu-rakunnat säilyttävät toiminnassaan itse-näisen päätäntävallan.

”Lähtökohtana on se, että hallinto hoidetaan isoissa ja toiminta pienissä yksiköissä”, Määttä sanoo.

Verotulojen väheneminen on yksi kirkon kuumista perunoista. Voiko yh-tymämalliin siirtyminen olla yksi lääke heikkenevään talouteen?

Määttä arvelee, että yhteinen hallin-to saattaa tuoda joitakin säästöjä. Suu-rempiin yksiköihin siirtymisen ei ole kuitenkaan vielä toistaiseksi havaittu synnyttäneen merkittäviä säästöjä.

”Taloudellinen näkökulma ei ole ainoa peruste hallintoratkaisulle. Tärkeintä on turvata seurakuntayhteisöjen toiminta.”

Yhtymien vaihtoehtoina ovat nykyis-

tä suuremmat seurakunnat, joissa teh-dään aluetyötä, tai niin kutsuttu hiippa-kuntamalli.

Rahasta ei puhuta tarpeeksi

Nuorisotyön kentältä on kuulunut vali-tuksia, että kirkko ei puhu rahasta, kun se tekee rakennesuunnitelmiaan.

”Pitää paikkansa. Kustannuslaskel-mia on aika vähän, kun kyse on hallin-torakenteista”, Määttä sanoo.

Rahasta on hänen mielestään opitta-va puhumaan ääneen. Täytyy myös us-kaltaa tehdä kipeitäkin ratkaisuja, jos seurakunnan talous uhkaa romahtaa.

Määttä muistuttaa, ettei yksittäinen ihminenkään jatka kuluttamista enti-seen malliin, jos raha on tiukassa.

”Huonoin tilanne on, jos toiminnas-sa joudutaan koko ajan miettimään ta-loustilannetta.”

Todelliset säästöt pitää hakea asiois-ta, jotka tuottavat eniten kustannuksia. Määtän mielestä kahvipaketin ostamatta jättäminen tai isosten määrän karsiminen eivät ole oikeita tapoja tavoitella säästöjä.

Keskeiset kustannukset syntyvät pal-

koista ja kiinteistöistä. Henkilöstöra-kenteen uudelleen miettiminen ja kiin-teistöistä luopuminen tuovat myös suu-rimmat säästöt. Virkojen täyttämistä harkittaneen entistä tarkemmin eläk-keelle jäämisten yhteydessä.

”On tietysti eri asia puhua virkojen lakkauttamisesta kuin katsoa kasvoihin heitä, joita asia koskee. Samoin on eri asia puhua tiloista luopumisesta kuin kertoa jollekin ryhmälle, ettei sillä ole enää vanhaa kokoontumispaikkaa.”

Eroon huolestumisen kulttuurista

Lastenohjaajien toimia on viime vuosi-na vähennetty Lahden seurakuntayhty-mässä paljon. Nuorisotyönohjaajien va-kansseihin siellä ei ole ollut toistaiseksi tarpeen puuttua.

”Vahva kasvatustyöstä leikkaaminen on leikkaamista tulevaisuudesta. Halu-an uskoa, että meillä on täyspäisiä päät-täjiä. En tarkoita verotulojen varmiste-lua, vaan lapset ja nuoret ovat itsessään riittävä syy satsata.”

Kasvatustyön resurssit ovat lisäänty-neet seurakunnissa 1970-luvulta lähtien

tähän päivään. Määttä ei usko resurssien kasvavan tulevaisuudessa enempää.

Hän ymmärtää, että työntekijät ovat huolissaan työpaikoistaan, mutta muis-tuttaa, että tärkeintä on ylläpitää laadu-kasta toimintaa.

Määttä luopuisi ensiksi seinistä, jos hänen pitäisi valita henkilöstön ja kiin-teistöjen välillä. Hän kysyy, onko seu-rakunnan välttämätöntä omistaa kaik-ki kiinteistöt, joissa se järjestää toimin-taansa.

Kerhoja kokoontuu jo nyt kouluilla, ja leiripaikkojakin voidaan osaksi ostaa muualta kuin omista kiinteistöistä.

”Toki työntekijän on helpompi men-nä leirikeskukseen, jossa paikat ja hen-kilökunta ovat tuttuja. Mutta mikä on hinta, joka ollaan valmiita maksamaan työntekijän mukavuudesta?”

Määttä pitää huolta nuorisotyön tu-levaisuudesta inhimillisenä. Toisaal-ta hän muistuttaa, että kirkon nuoriso-työllä on hyvät mahdollisuudet ja re-surssit.

Liialliseen huolestuneisuuden kult-tuuriin hän ei lähtisi.

”Ikään kuin viisaus kulminoituisi sii-hen, että tulevaisuus nähdään aina ny-

kyistä huonompana. Uskon, että seu-rakuntien nuorisotyöllä ja sen tekijöil-lä on edelleen paikkansa tulevaisuuden seurakuntarakenteissa.”

”Haluan uskoa, että meillä on täys-päisiä päättäjiä. En tarkoita vero-tulojen varmistelua, vaan lapset ja nuoret ovat itsessään riittävä syy sat-sata”, sanoo Petri Määttä.

No

ora

Me

laa

nvu

o

V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 2 / 2013 98 V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 2 / 2013

”Työlle osoitetut määrärahat me-nevät perustoimintojen pyörittä-

miseen. Toiminnan kehittämiseen tar-vitaan räätälöityjä rahoitusratkaisuja”, kertoo Tarja Vehkaoja, Kajaanin seura-kunnan erityisnuorisotyönohjaaja.

Tilanne on tuttu monessa seurakun-nassa. Eri työaloille jaossa olevaa rahaa on entistä vähemmän.

Kajaanin seurakunnan erityisnuori-sotyössä on käytetty erilaisia hankera-hoituksia. Seurakunnan vakiintuneek-si työmuodoksi muotoutunut NettiSaa-pas-toiminta polkaistiin käyntiin Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksen tur-vin Nuorten Keskuksen koordinoima-na. Seurakunnalla on käynnissä Nuor-ten Akatemian rahoittama tukiparihan-ke. Lisäksi erilaisia pienryhmätoiminto-ja toteutetaan vuosittain Mahis-rahalla.

Rohkeasti rahoitusviidakkoon

Mielessä muhivia toimintaideoita ei kannata hylätä siksi, että seurakunnan talous kituu.

”Jos suunnittelee jotain uutta ja ekst-raa omalle työalalle, siihen voi löytää ra-hoitusta”, Nuorten Keskuksen pääsih-teerinä rahoituskysymyksiä työkseen selvitellyt Eija Kallinen sanoo.

Kallinen ja Vehkaoja ovat yksimie-lisiä siitä, että perustoiminta seurakun-nan pitää rahoittaa keräämillään verotu-loilla. Kallinen muistuttaa, ettei rahoi-tusta hakevan hankkeen tarvitse olla iso.

”Jos nuoret haluavat osallistua ak-tiivisesti vaikka ystävyysseurakuntatoi-mintaan, he voivat suunnitella ystävyys-seurakunnan nuorten kanssa tapaami-sen ja hakea siihen CIMO-rahoitusta”, Kallinen ehdottaa.

Nuorten toimintaa ja harrastusmah-dollisuuksia tukevat monin tavoin kan-sainvälisen vaihdon keskus CIMO, Nuorten Akatemia ja harrasteohjelma Avartti. Nuorten hyvinvointia tukevaan toimintaan varoja myöntävät myös eri-laiset paikalliset ja valtakunnalliset sääti-öt ja paikalliset Ely-keskukset. Rahoitus hyvälle idealle voi löytyä myös hiippa-kunnalta tai kirkon omista rahastoista.

Myös Euroopan sosiaalirahastolta on

Kekseliäs kehittää työtäJos seurakunnan

taloudellinen tilanne

ja työn tarpeet eivät

kohtaa, voi ratkaisu

löytyä laittamalla pinoon

ulkopuolista rahoitusta.

Helsinkiläisellä Korven Koukkaajat -meripartiolippukunnalla on tiiviit suh-teet Helsingin tuomiokirkkoseurakun-taan.

Koukkaajien puheenjohtaja Mik-ko Pöri kertoo, että lähes kaikkea par-tiotoimintaa voidaan parantaa erilaisil-la hanke- ja projekti-ideoilla, joiden to-teutuminen on riippuvaista ulkopuoli-sesta rahoituksesta.

Hanketukea Koukkaajat ovat saaneet esimerkiksi lippukunnan oman veneen ylläpitoon ja varustamiseen sekä tapah-tumien järjestämiseen.

”Nuorimmista ikäluokista alkaen on mahdollista tehdä partiota monilla uu-silla tavoilla ja tällaista eri rahoittajat ovat valmiita tukemaan. Aina on syy-tä miettiä, mitä voisimme tehdä parem-min, jos saisimme rahaa”, Pöri sanoo.

Hän kertoo, että lippukunnan toi-mintaa tukevat kaupunki, yksityiset, erilaiset säätiöt sekä Lions- ja rotariyh-distykset. Tuomiokirkkoseurakunta an-taa Korven Koukkaajille kokoontumis-ta varten tilat sekä taloudellista tukea.

”Yhteys ei jää vain muodolliselle ta-solle”, Pöri kertoo.

”Keskustelemme seurakunnan nuo-risotyön väen kanssa siitä, mitä mo-lemmilla osapuolilla on tekeillä. Kaik-ki ei aina johda yhteishankkeisiin, mut-ta olemme molemmin puolin samalla kartalla.”

Pörin mielestä seurakunnan ja par-tion yhteyttä olisi syytä kehittää. ”Nuorten parissa seurakunta ja par-tio ovat yhteisellä asialla. Kaikki, mi-kä nuorisotoiminnalle on yhdessä an-nettavissa, vie nuorten asiaa eteenpäin.”

Partiossa osataan kerätä tukea eri puolilta

mahdollista saada varoja erilaisiin nuo-risotyön hankkeisiin. Kirkon verotulot eivät ole EU:lle rahoituksen este.

Seurakunnat hyötyvät koulutusten ja tapahtumien kautta välillisesti kirkon nuorisotyön järjestöjen saamasta hanke-rahoituksesta.

Yhteistyö vahvistaa projektia

Tarja Vehkaoja kertoo käyttävänsä ai-kaa sen selvittämiseen, millaisia rahoi-tusvaihtoehtoja työn kehittämiselle on olemassa. Vehkaoja ja Kallinen kehotta-vat selvittämään, löytyykö suunnitellul-le hankkeelle omalta paikkakunnalla tai toisista seurakunnista yhteistyökump-paneita.

”Mitä laajempaa yhteistyö on, si-tä enemmän toiminnalla on vaikutusta ja sitä merkityksellisemmäksi rahoittaja sen katsoo”, Kallinen tietää.

Yhteistyökumppaniksi hankkeeseen voi löytyä rovastikunta tai hiippakun-ta, joku Kirnu-järjestöistä tai vaikkapa Unicef, Mannerheimin Lastensuojelu-liitto tai Pelastakaa Lapset ry.

Kajaanin seurakunnan tukiparitoi-mintaa toteutetaan yhdessä kaupungin etsivän nuorisotyön kanssa.

”Seurakunnan työntekijöiden lisäksi mukana ovat koulut ja kaupungin nuo-risotyö sekä nuorisotalojen väkeä ja mo-

nia koulutettuja vapaaehtoisia”, Vehka-oja kertoo.

Tukiparitoiminnassa erityisen tu-en tarpeessa oleville nuorille tarjotaan oma tukiaikuinen, jonka kanssa pitää yhteyttä ja ratkoa elämän pulmia. Han-kerahoista jokaiselle parille on budjetoi-tu muutama satanen yhteiseen tekemi-seen. Tukiaikuiset ovat tehtävään koulu-tettuja vapaaehtoisia ja sosiaali- ja nuo-risotyön ammattilaisia.

”Tukiparihanke on vahvistanut yh-teistyötä alueen eri toimijoiden kesken ja nuoret ovat saaneet tarvitsemaan-sa tukea ilman raskaita toimenpiteitä”, Vehkaoja kertoo.

Nuoret ohjautuvat toimintaan kou-lujen kuraattorien ja erityisopettajien kautta.

Kekseliäisyys palkitaan

Hyvin suunnitellun hankkeen kautta on mahdollista löytää ja kehittää uusia pysyviä malleja työhön. Tarja Vehkaoja myöntää, että usein rahoitusta ei vain järjesty lisää. Silloin hyväkin uusi työ-muoto loppuu. Kajaanin seurakunnan tukiparitoiminnan rahoitus päättyy tä-nä vuonna. Jatkaminen on mahdoton-ta ilman tukea.

Ovatko hankerahat ratkaisu talous-ongelmissa painiville seurakunnille?

”Ei – ja kyllä. Hankerahoitus tarjoaa mahdollisuuden kehittää jotain uutta, mihin seurakunnalla ei ole varaa. Han-keraha ei ratkaise tilannetta, jossa tode-taan, että kassa on tyhjä”, Eija Kallinen toteaa.

Tarja Vehkaoja uskoo, että hyvää työ-tä ja toimivia ideoita tuetaan.

”Vaatii kekseliäisyyttä, että nuorille saadaan järjestettyä talouden puolesta se tuki ja toiminta, mitä he tarvitsevat. Unelmien toteutuminen on mahdollis-ta niille, jotka heittäytyvät rohkeasti toi-mimaan!”

Teksti: Piia Latvala Kuva: Jaakko K-K

Juttua varten on saatu tietoja kouluttaja Kaisa

Rantalalta PTK:sta.

Kiinnostuitko tai kaipaatko tukea hankerahoituksen käynnistämiseen? Kysy lisää: Kouluttaja Kaisa Rantalakaisa.rantala@ptk.fi050 381 2886.

ha

nke

rah

alla

V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 2 / 2013 1110 V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 2 / 2013

Pohjanmaalla on talkoohenki yhä

voimissaan. Tästä hyvä esimerkki on

kolmen seurakunnan yhteinen ponnistus

RuskaGospel. Jokasyksyinen tapahtuma

syntyy pienellä budjetilla, ja nuorten oma

panos toteutuksessa on merkittävä.

RuskaGospel ei suinkaan ole mi-tään pikku puuhastelua, sillä ta-pahtuma on vetänyt viime vuosi-

na parhaimmillaan viitisensataa nuorta ympäri maakuntaa kuuntelemaan mu-siikkia. Erityisen merkittävän tapah-tumasta tekee nuorten innostus: viime syksyn RuskaGospelissa oli mukana 78 talkoonuorta Kortesjärveltä, Evijärveltä ja Ylihärmästä.

Kortesjärven kappeliseurakunnan nuorisotyönohjaaja Anna-Maria Si-roseen nuorten sitoutuminen on teh-nyt vaikutuksen. Nuoret ovat vastan-neet messun musiikista ja käsikirjoitta-neet näytelmän. Nuorilla on itse tapah-tumassa myös oma tanssiryhmä.

”Täytyy sanoa, että tämä nuorten osallisuus ja into vetää työntekijän nöy-räksi ja suunnattoman kiitolliseksi. Täs-sä näkyy positiivista virettä tulevaisuu-

teen kirkon saralla”, Sironen kiittelee.Samaa mieltä on Ylihärmän kappeli-

seurakunnan nuorisotyönohjaaja Maria Pirttinen.

”Nuoret ovat monessa jutussa muka-na. Tapahtumalla on aina joku teema, ja siltä pohjalta nuoret esimerkiksi suun-nittelevat julisteen. Lisäksi on tehty ly-hytelokuvia, ja nuoret ovat pitäneet ta-pahtumassa puheita.”

Nuorten kättenjälki näkyy vahvasti myös tapahtuman rahoituksen keräämi-sessä. Viime vuoden tapahtuman bud-jetti oli 17 000 euroa, ja nuoret keräsi-vät summasta lähes puolet.

”Iso juttu varainhankinnassa on wc- ja talouspaperin myynti. Lisäksi meil-lä on markkinoilla myyntipöytiä, leivo-taan ja on arpajaisia. Rahaa tulee myös leirikioskin tuotosta”, Pirttinen listaa rahanhankintakeinoja.

20 vuotta gospelia

RuskaGospelin tarina sai alkunsa Kor-tesjärvellä vuonna 1993 Markku Fränti-län ja Jouni Kujalan toimesta. Tapahtu-man taustalla toimi Kortesjärven Nuor-ten Kristillinen Yhdistys, ja seurakunta oli mukana järjestelyissä. Yhdistyksen toiminnan myöhemmin hiivuttua Rus-kaGospel siirtyi kokonaan seurakunnan järjestettäväksi.

Kortesjärvi sai järjestelyihin mukaan Evijärven seurakunnan vuonna 2004 ja Ylihärmä tuli mukaan 2010. Tapah-tuman ajatuksena oli alusta alkaen, et-tä nuorille voitaisiin viedä evankeliu-mia heidän kielellään ja näin nuoria oli-si helpompi tavoittaa.

”Aluksi tapahtumassa oli vain ilta-konsertti ja messu, mutta vuonna 2004 RuskaGospelista tuli kokopäiväinen ta-

RuskaGospel syntyy nuorten talkooinnolla

Lauri Kattilakoski, Oskari Sironen ja Mikko Seppälä nostavat Ruska-Gospelin tapahtuma-arpajaisten voittajia. Kuva: Henna-Riikka Lahtinen.

Nuoren puheenvuoron käyttäjänä Henna-Riikka Lahtinen. Kuva: Suvi-Maria Lahtinen

V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 2 / 2013 1312 V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 2 / 2013

Money talks

KÄVELIN SÖDERMALMILLA ystäväni kanssa. Oli ihana aurinkoinen talvipäivä, kun yhtäkkiä hän osoitti kädellään komeaa taloa kukkulan päällä ja tokaisi: ”Toi on tuolla Ef-va Attlingin Tukholman asunto.” Asuntoja on kuulemma muutama muukin mm. New Yorkissa. ”Money talks - köyhät kyykkyyn!”, ajattelin hetkisen, tietäen hänen puolisonsa-kin olevan hyvin tienaava muusikko. Rauhotuin, kun ystäväni kertoi heidän tekemästään hyväntekeväisyystyöstä.

Lesken ropo on yksi Raamatun kiehtovimmista kertomuksista. Kuinka helppoa onkaan antaa liiastaan, mutta entäpä antaa silloin, kun ei ole juuri mitään mistä antaa. Tämän va-lossa tuntuu melko tekopyhältä, kun media hehkuttaa julkkisten hyväntekeväisyystem-pauksia. Olisiko kuitenkin niin, että heissä pyhyys välittyy paremmin kuin minusta, joka annan tuskin kellekään koskaan yhtään mitään? 90-luvulla eräs nuori perheenisä kertoi, kuinka he olivat vaimonsa kanssa päättäneet antaa kymmenykset kaikista tuloistaan Juma-lan valtakunnan työhön. Kumpikin heistä opiskeli tuolloin ja teki töitä sen ohella. Kak-si lasta vaati osansa ja perheen leipä oli tiukassa. He nojautuivat Jumalan lupaukseen:Mal 3:10-11 -- ”Tuokaa täydet kymmenykset aarrekammioon, jotta temppelissäni olisi ruokaa.Koetelkaa minua tällä tavalla, sanoo Herra Sebaot.--Silloin saatte nähdä, että minä avaan taivaanikkunat ja vuodatan teille sateen runsaan siu-nauksen.”

TÄMÄ OPISKELIJAKAVERINI kertoi, ettei heillä koskaan aikaisemmin ollut niin hyvin asiat, kuin heidän ollessaan kuuliaisia Jumalalle tässä asiassa. Siellä missä on vieraanvarai-suutta, anteliaisuutta ja ystävällisyyttä, siellä on myös Jumalan siunaus runsaasti läsnä.Tä-mä käsky ja lupaus on voimassa tänäänkin.

Huomaan, että rukoukseni on usein: ”Anna minulle määräosani leipää!” Minä en ole koskaan lotonnut, koska mielestäni sillä ei ole tekemistä tämän rukouksen kanssa. Luotan varmempaan ”tuloturvaan”. Tämä on tarkoittanut välillä myös lisätöitä. Tällä olen kiitol-lisena pärjännyt ja välillä jopa saanut nauttia jostakin ekstrasta. Luoja rakastaa luotuaan ja hän suo meille myös vapauden nauttia elämästä. Älköön kukaan myöskään itseään sii-tä soimatko. Snl 30:8-9 ..

”älä anna köyhyyttä, älä rikkauttakaan. Anna ruokaa sen verran kuin tarvitsen.Jos saan kovin paljon, saatan kieltää Jumalan ja kysyä mielessäni: “Mikä on Herra?” Jos ylen määrin köyhdyn, saatan varastaa ja vannoa väärin, rikkoa Jumalani nimeä vastaan.

Hensku Kettusaari

KOLUMNI

pahtuma. Nyt meillä on useita bände-jä ja kaksi konserttia, joissa molemmis-sa on kolme bändiä”, Pirttinen iloitsee.

Voimia yhdistämällä mahdollistui myös se, että konsertin ja messun lisäksi tapahtumaan saatiin sisällytettyä myös Raamatun opetusta. Esimerkiksi viime syksyn kuusi Raamattukanavaa vetivät tilat täyteen nuoria.

Myös muualle muuttaneet mukana

RuskaGospelin käytännön järjestelyistä vastaa Sirosen ja Pirttisen lisäksi Evijär-ven seurakunnan nuorisotyönohjaaja Ei-ja Saarinen. Nuorten talkoolaisten lisäk-si kolmikon apuna on aikuistalkoolaisia, joilla on vastuullaan esimerkiksi järjes-tyksenvalvontaa. Huomattavaa on, että näiden talkoolaisten joukossa on useita sellaisia aikuisia, jotka eivät muuten juu-ri seurakunnan toiminnassa ole mukana.

”Mukana on myös sellaisia, jotka ovat muuttaneet muualle. He tulevat tänne ihan tätä varten tänne ollakseen mukana järjestelyissä”, Pirttinen kertoo.

RuskaGospelilla on suuri merkitys järjestävien seurakuntien nuorisotyöl-

le. Työtä tehdään ympäri vuoden, ja esi-merkiksi seuraavan vuoden esiintyjät ja tilat varataan jo vuotta aiemmin.

”Onhan tämä iso juttu, kun kaikki ollaan pieniä seurakuntia. Koko vuo-si tehdään töitä sen eteen. Hienoa täs-sä on, että jokainen saa käyttää omia lahjojaan, ja samalla viedään evan-keliumia eteenpäin”, Pirttinen kiit-telee.

Lapuan kasvatuksen hiippakunta-sihteeri Reijo Takamaan mukaan myös tuomiokapitulissa ollaan varsin ylpeitä RuskaGospelista.

”RuskaGospel on kokovuotinen nuorisotyön muoto. Se linkittyy raa-mattuopetukseen, rippikouluun, isos-koulutukseen, nuorisotyöhön ja koko-aa myös opiskelemaan lähteneitä nuoria aikuisia tapahtuman käytännön vastui-siin”, Takamaa muistuttaa.

Tapahtumapäivä palkitsee

Vaikka tapahtuma teettää paljon työ-tä ja kolmen seurakunnan työntekijöi-den aikataulujen sovittamien on välillä haasteellista, palkitsee työ lopulta teki-jänsä.

”Joskus tietysti miettii, että kannat-taako tämä kaikki, kun on niin paljon työtä. Mutta kun päivä koittaa ja on paljon väkeä, kyllä se taas tuntuu sen arvoiselta. Tämä on niin monelle iso ja tärkeä juttu”, Pirttinen miettii.

RuskaGospel kerää jälleen tulevana syksynä nuoret gospelin pariin Pohjan-maalle. Syyskuun viimeisenä lauantaina vietetään myös tapahtuman 20-vuotis-juhlia, ja luvassa on tutun reseptin ohel-la myös hieman uutta.

”Tänä vuonna tapahtuma on suun-nattu myös perheille. Ajatuksena on, et-tä ne, jotka ovat täällä käyneet silloin 20 vuotta sitten, voivat nyt tulla perheensä kanssa. Silti tämä pysyy yhä myös nuor-ten tapahtumana”, Pirttinen lupaa.

Tomi Kangasniemi

Juontajat Lauri Kattilakoski ja Mikko Seppälä. Tapahtuman aiheena ”Taivahan Isä tykkää häjystäkin” – sen mukaan juon-tajien asusteet. Kuvat Henna-Riikka Lahtinen.

V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 2 / 2013 1514 V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 2 / 2013

Kirkon rahojen ja työntekijöiden vähentyessä monet miettivät, voi-siko kirkosta tulla kansalaiskirk-

ko ja millä eväillä? Kirkossa voisi olla enemmän tilaa ihmisten omaehtoiselle toiminnalle. Mutta omaehtoisuutta ei voi pakottaa.

Nuorten osallistuminen vapaaeh-toistoimintaan on kasvussa, vaikka jär-jestöihin kuuluminen vähenee. Tuorein nuorisobarometri osoittaa, että perin-teiset tavat osallistua esimerkiksi järjes-töjen kautta ei kiinnosta, mutta yhteis-kunnallinen kiinnostus ei ole laskenut, kuten usein kuulee väitettävän. Vuodes-ta 2006 vuoteen 2012 politiikasta vä-hintään jonkin verran kiinnostuneiden osuus on noussut yli 20 prosenttia.

Nuorisobarometrista käy ilmi myös, että järjestö- ja muuhun vapaaehtois-toimintaan osallistuvat kokevat mui-ta enemmän tyytyväisyyttä elämäänsä ja kuuluvansa tiiviimmin suomalaiseen yhteiskuntaan. On arveltu, että vapaa-ehtoistoimintaan osallistuminen voi-si olla yksi keino ehkäistä nuorten syr-jäytymistä. Entä kirkko, voisiko jäsen-ten aktivoiminen ehkäistä myös seura-kunnista vieraantumista?

Kuka saa avaimet, kuka ottaa vastuun?

Kirkolla on edessään väistämättä jäsen-keskeisempi tulevaisuus. Näin uskoo va-paaehtoistoiminnasta väitellyt Helsin-kiMission kansalaistoiminnan johtaja Henrietta Grönlund. Rahat ja työnte-kijöiden määrä vähenevät ja kirkon tu-levaisuuteen vaikuttaa paljon se, mil-laisen roolin jäsenet sen toiminnassa ottavat ja saavat.

Suomen kirkko on kansainvälises-ti vertailtuna vielä työntekijäkeskei-

nen. Vapaaehtoistoiminnan kehittämi-sen tiellä ovat mielikuvat kirkosta byro-kraattisena, kontrolloivana, työntekijä-lähtöisenä ja hierarkkisena.

”Joudutaan aina miettimään, kenel-le annetaan avaimet ja kuka ottaa vas-tuun”, Grönlund kuvailee. Toisaalta hän näkee kirkossa myös mahdollisuuksia, sillä se on hyvin luotettu toimija. Kai-vataan vain vielä vähän heittäytymistä.

”Meillä on upeat tilat. Käyttäkää nii-tä. Mitä te haluaisitte tehdä?”, Grön-lund rohkaisee kysymään. Esimerkik-si luomuruokapiirit ovat kansalaisten omaehtoista toimintaa, joihin seura-kunnan tiloja on monissa paikoissa saa-tu käyttää. Tällaisia uusia avauksia kai-vataan. Kirkon tilojen käyttäminen ei tee toiminnasta vielä seurakunnan toi-mintaa, mutta seurakuntalaisten toi-mintaa kuitenkin.

Vapaaehtoistoiminta on muodissa

Järjestökentällä näkyy Grönlundin mie-lestä vapaaehtoistoiminnan ja vaikutta-misen voimakas nousu, mutta kirkos-sa ihmisten itse tekemisen aalto on vas-ta tulossa – jos sen annetaan tulla ja toi-mintaa osataan ohjata.

Järjestöissä ja verkostoissa ihmiset toimivat ilman palkkaa, sillä niissä ky-se on heidän omista pyrkimyksistään, kiinnostuksen kohteistaan, ruohonjuu-ritasolta nousevista aloitteista ja liikkeis-tä. Seurakunnilla taas on pitkät ylhääl-tä johtamisen perinteet ja tämä hidastaa vapaaehtoisuuden kasvua. Seurakunnil-la on Grönlundin mielestä tässä mieles-sä eräänlainen brändiongelma. Mieliku-va seurakunnasta on yhteisö, jonka jä-senet ovat pikemminkin vastaanotta-massa kuin antamassa, enemmän ylei-

sönä kuin tekemässä itse.Itse tekemisen ja vaikuttamisen tren-

di näkyy kaikkialla, kansalaisjärjestöissä ja erilaisissa tempauksissa. Vapaaehtoi-suus suuntautuu kuitenkin enemmän esimerkiksi Ravintolapäivän kaltaisiin yksittäisiin tempauksiin kuin vaikkapa pitkäjänteiseen järjestötyöhön kokouk-sineen.

”Nuoret ovat valtavan kiinnostuneita vaikuttamisesta ja he haluavat tehdä hy-vää”, Grönlund sanoo. Hän uskoo, että etenkin sellainen toiminta vetää nuoria, jossa voi tuntea tekevänsä jotakin tär-keää. ”Kovat arvot kyllästyttävät monia ja vapaaehtoisuuteen liittyy vaihtoeh-toisten arvojen etsintä. Halutaan tehdä merkityksellisiä ja tärkeitä asioita, mut-ta ei välttämättä sitoutua pitkäksi aikaa mihinkään rakenteeseen”, hän kuvaa.

Nuorten elämä on Grönlundin mu-kaan ylipäänsä projektimaista, kun taas vanhemmat ihmiset yhdistävät vapaa-ehtoistoiminnan helposti pitkäjäntei-siin yhdistyksiin ja erilaisten tilaisuuk-sien järjestämiseen. Nuoret eivät kaipaa ensisijaisesti tilaisuuksia, vaan mahdol-lisuuksia tehdä hyvää, Grönlund muis-tuttaa.

Kirkon vapaaehtoistoiminnan me-nestyshankkeita ovat olleet Mummun-kammarit, Suurella sydämellä ja Hel-singin Agricola-liike. Niitä kaikkia yh-distää se, että voi itse määritellä, mihin haluaa sitoutua. Toimintaa on paljon ja siihen voi osallistua oman aikataulun mukaan. Nuoria vetää Grönlundin mu-kaan vapaa tekeminen ja se, että voi va-lita itselle sopivan ajan. Nuorten kanssa Grönlund kehottaa kysymään, mitä he haluavat. Motiivina toimii parhaiten se, että pääsee itse vaikuttamaan.

Grönlundin työpaikka HelsinkiMis-sio löydetään usein vertailemalla eri jär-

jestöjä netissä. Nuoret vertailevat eri-laisia järjestöjä ja niiden verkkosivuja. Grönlundin mukaan tehokkain tapa auttaa voittaa.

HelsinkiMissiolla on noin 500 eri-ikäistä koulutettua vapaaehtoista tu-kihenkilöinä, keikka-apuna, ryhmän-ohjaajina ja puhelinpäivystäjinä nuo-rille ja vanhuksille. Uusin hanke on lapsiperheiden syrjäytymisen ehkäi-syyn tähtäävä Pelastakaa sukupolvi -hanke.

Vapaaehtoisuus merkitsee lisää ohjaustyötä työntekijöille

Vapaaehtoistoiminta vaatii organi-soimista, ohjaamista ja tehtävien ja-kamista, Grönlund painottaa. Vapaa-ehtoiset eivät voi korvata ammatti-taitoista koulutettua henkilökuntaa, vaan heitä tarvitaan ohjaamaan ja or-ganisoimaan.

Grönlundin mielestä seurakunnis-sa vapaaehtoistyön kehittämisen eräs ongelma on siinä, että vapaaehtois-toiminnan kehittäminen on jonkun yksittäisen työntekijän tai koordi-naattorin, eikä kaikkien asia. Työnte-kijöillä ei ole aikaa siihen, että he voi-sivat ottaa seurakuntalaisia mukaan ideoimaan ja toteuttamaan.

Parhaiten toiminta lähtisi hänen mukaansa kysymällä ihmisiltä, mitä he haluaisivat ja ajattelevat, että seu-rakunnassa tarvittaisiin. Silloin tulisi eteen myös kysymys siitä, mitä kaik-kea rivijäsenet voivat tehdä itse.

Teksti: Salla Ranta Kuva Jaakko K-K

Avoimen kansalaisyhteiskunnan

uskotaan olevan yksi keino

ehkäistä nuorten syrjäytymistä.

Myös kirkon tulevaisuus on kiinni

sen puitteissa liikkuvista jäsenistä.

Kolmentoista tuhannen ihmisen Kiimingissä Pohjois-Pohjanmaal-la seurakunnan kerhossa käymi-nen on melkein kaikkien lasten harrastus. Ja niin on kerhon oh-jaaminenkin.

Joka syksy aloittaa ainakin 35 nuorten ohjaamaa kerhoa, joista suosituimpia ovat viimeisen kym-menen vuoden ajan olleet kokki-kerho ja liikuntakerhot.

Kerhonohjaajista nuorimmat ovat vasta riparin käyneitä ja van-himmat 25-vuotiaita opiskelijoi-ta.

Nuorisotyönohjaaja Aulikki Rinta-Säntti uskoo, että kysees-sä on paikallinen kulttuuri, jo-ka syntynyt vuosikymmenien ai-kana.

”Kerhotoimintaa on aina ol-lut täällä paljon ja se on ollut to-della suosittua. Jo 27 vuotta sitten kun tulin töihin, se oli täällä ta-pana. Kerholaiset ihailevat ohjaa-jia ja haaveilevat isoina pääsevän-sä ohjaajiksi. Ohjaajat ovat tieten-kin myös itse entisiä kerholaisia”, hän kertoo.

”Kerholaiset kasvavat kiin-ni seurakuntaan ja kaveriporuk-kaan. Ja koska he haluavat säi-lyttää tämän yhteyden, he jatka-vat kerhonohjaajina ja yökahvilan

avustajina. Ohjaajat voi tunnistaa usein seurakunnan kerhonohjaa-jien keltaisista paidoista, joita he kantavat ylpeinä myös muualla.”

Kiimingissä ihmiset tuntevat toisensa ja järjestyshäiriöitä on vähän ja siksi nuoriin myös luo-tetaan.

Vain noin kymmenen prosent-tia kerhonohjaajista lopettaa vuo-den jälkeen. Kahden koulutus-viikonlopun lisäksi Rinta-Säntti kollegoineen haastattelee jokaisen kerhonohjaajan. Joillekin aloit-telijoille ehdotetaan, että koke-neempi ohjaaja on aluksi muka-na ja saattelee toimintaan.

”Jotkut tulevat opiskelupaik-kakunniltaan Jyväskylästä ja Ro-vaniemeltä asti viikoittain. He ovat todella sitoutuneita kotiseu-rakuntaansa”, Rinta-Säntti tote-aa.

Kolme vuotta kerhoa ohjan-neet nuoret pääsevät myös seu-rakunnan matkalle Gotlantiin. Rinta-Säntti uskoo, että matka-kin osaltaan sitouttaa, mutta ei yksin motivoi. Kyseessä on pi-kemminkin kiiminkiläinen pe-rinne, johon kasvetaan.

Salla Ranta

Kiimingissä kerhonohjauskulttuuri löytää sukupolvelta toiselle

Meillä on tilat,

käyttäkää niitä!

V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 2 / 2013 1716 V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 2 / 2013

Allianssi ja YK-liitto nimitti-vät tammikuussa Suomen YK-nuorisodelegaatiksi Tytti Matsi-

sen. Nimityksestä iloittiin kovasti muun muassa Nuorten Keskuksessa ja Poikien ja Tyttöjen keskuksessa, jotka olivat eh-dottaneet Matsista tehtävään.

Nuorisodelegaatti on nuorten edusta-ja kunkin maan YK-valtuuskunnassa, jo-ka osallistuu maailmanjärjestön vuosit-taiseen yleiskokoukseen. YK on ohjeista-nut jäsenmaita ottamaan nuoriakin val-tuuskuntiin erityisinä nuorisoedustajina.

”Että mukana olisi muitakin kuin yli viisikymppisiä miehiä ja virkamiehiä”, Tytti hymyilee.

Valtaosalla maista nuorison edustajaa ei ole mukana, Suomi on onneksi otta-nut ohjeistuksesta onkeensa.

Nuorisodelegaatti nuorten puolesta

Tytti Matsinen on jo viidestoista suo-malainen nuorisodelegaatiksi nimetty. Hän osallistuu kahden viikon ajan syk-syllä New Yorkissa käynnistyvään YK:n yleiskokoukseen muiden Suomen edus-tajien kanssa.

”Yleiskokoushan kestää määrittele-mättömän ajan – viime syksynä käyn-nistynyt yleiskokous on meneillään edelleen. Se alkoi syksyllä ja jatkuu, kunnes kaikki asiat on käsitelty. Virka-miehet käyvät siellä osallistumassa ko-kouksiin omissa komiteoissaan.”

Yleiskokouksen työskentely lähtee ko-miteoista. Eri teemojen kanssa työsken-televät komiteat esittävät yleiskokouksel-le luonnoksia päätöslauselmiksi ja pää-töksiksi. Tytti osallistuu sosiaalisiin, hu-manitäärisiin ja kulttuurisiin kysymyk-siin keskittyvän 3. komitean työskente-lyyn, johon myös nuorisoasiat kuuluvat.

”Pidän siellä yhden puheenvuoron. Mutta toivon kyllä, että nuorisodele-gaattivuoden painopiste on muualla-kin kuin siinä yhdessä puheessa”, Tyt-ti sanoo.

”Paljon tärkeämpää on se, että kuu-lemme mahdollisimman kattavasti suomalaisia nuoria, ja että tavallisille yläkouluikäisille tulee tiedoksi, että heillä on tällainen edustaja mukana kansainvä-lisessä järjestössä ja päätöksenteossa. Ta-voitteena on tietysti myös terveisten tuo-minen sieltä Suomeen – mitä nuorten asioista maailmalla oikein päätetään.”

Parasta olisi Tytin mukaan, jos hänen esimerkkinsä avaisi ovia mahdollisim-

man monille muille nuorille kansainvä-lisiin yhteyksiin.

”Nuorten osallisuuden kehittämises-tä puhutaan kirkon ja järjestöjen piirissä paljon, mutta samojen pöytien ääressä istuvat aina samat nuoret. Miten niiden osallisuuden laita on, jotka eivät harras-ta ja edusta mitenkään? Millaisin väli-nein heitä kaikkia kuultaisiin?”

Nuoret puhuviksi ja kuulluiksi

”Teema, jota oman nuorisodelegaatti-vuoteni ajan käsittelen, on yhdenver-taisuus. Se liittyy Suomessa esimerkiksi vammaisten nuorten tai maahanmuut-tajanuorten osallisuuteen – ja nuoriin ylipäätään”, Tytti sanoo.

”Yhdenvertaisuus on globaali kysy-mys: miten rakentaa yhdenvertaisuu-den maailmaa? Kysymys yhdistää nuo-ria etelässä ja pohjoisessa. Osallisuuden ja osattomuuden ongelmat ovat samo-ja maanosasta ja maasta toiseen, vaikka eri maat tilanteineen eivät olekaan kes-kenään tasavertaisessa asemassa. Vaikka-pa nuorten vaikeus saada omaa ääntään kuuluville omissa asioissaan, tai löytää työpaikkoja, ovat yhtä haastavia sekä etelässä että pohjoisessa.”

Globaalikysymykset ovat kiinnos-taneet Matsista pitkään. Hän on ollut mukana Kirkon Ulkomaanavun Chan-gemaker-toiminnassa seitsemän vuotta. Allianssin kansainvälisten asioiden jaos-tossakin hän istui kirkollisten järjestö-jen edustajana yhden kauden.

”Ja esimerkiksi YK-liiton järjestämis-tä seminaareista ja tapahtumista olen löytänyt kiinnostavia juttuja.”

Viime vuonna Tytti oli Pohjois-Ir-

lannissa vapaaehtoisena rauhantyössä. Sinne hän sattui löytämään Nuorten Keskuksen kansainvälisellä leirillä kuu-lemansa vinkin perusteella. Siitä tu-li kerrassaan hyvä kokemus, jonka ope-tuksissa on edelleen työstettävää.

”Esimerkiksi yhteisöajattelu on siel-lä hyvin vahvaa. Siellä puhuttiin paljon sellaisesta kuin Intentional Community, tietoisesta, aikomuksellisesta yhteisölli-syydestä: että voidaan istua samaan pöy-tään muidenkin kuin vain omien kave-rien kanssa, ja että toimimma yhteisönä ja haluamme olla yhteisö ristiriidoista ja erilaisuudesta huolimatta. Tällä pallolla kaikki vaikuttaa kaikkeen muuhun. Sik-si asioita pitää myös hoitaa yhdessä.”

Paras, mitä seurakunta voi tarjota nuorille ja nuorille aikuisille on yhtei-sö, Tytti sanoo.

”Ei se ole kokki- tai säbäkerho, joka pitää nuoren seurakunnassa, vaan se, et-tä on mahdollisuus olla puhuva ja kuul-tu, turvallisesti itse vastuussa. Siitä voitai-siin seurakunnissa puhua, osataanko tar-jota tila sellaisella yhteisölle ja olemiselle. Nuorille on kyllä paljon hyvää toimintaa, mutta ainakin nuorten aikuisten toimin-nassa yhteisöllisyys on jotenkin hukku-nut sisällöntuottamisen jalkoihin.”

Yhteisöjä, jotka katsovat ulospäin!

Tytti tekee Helsingin Pitäjämäellä teo-logian opintoihin kuuluvaa seurakunta-harjoittelua. Isoskoulutuksen kokoontu-misessa hän puhui nuorten kanssa globa-lisaatioteemoista. Nuorten kanssa ei eh-kä oltu aiemmin puhuttu asiasta kovin paljoa, mutta keskustelusta tuli vilkas.

”Minun roolikseni tuli oikeastaan vain fasilitoida sitä keskustelua. Nuo-rille globalisaation kysymykset ovat yli-päätään käsillä eri tavalla kuin vanhem-milla sukupolvilla. Tietoa ja omia aja-tuksia on paljon. Nuoret tarvitsevat oi-keastaan yksinkertaisesti vain sitä, että joku kannustaa keskustelmaan, ja aut-taa näkemään isoissa globaalikysymyk-sissä toivon näkökulman ja muutoksen mahdollisuuden.”, Matsinen miettii.

Changemaker ja Lähetysseura teke-vät vierailuja rippileireille riparikam-panjan ja riparisafarin puitteissa. Ky-syntää on paljon, ja Tytti on tyytyväi-nen siitä.

”On kiva, että vierailuista on kysyn-tää. Mutta samalla mietin, tarkoittaa-ko se, että seurakunnissa sitten ulkois-tetaan tällaiset asiat? Kuitenkin on niin, ettei nuorisotyö voi pysyä vaikka pelkäs-tään paikallisseurakunnassa ja sen nuor-ten parissa, vaan sen pitäisi aueta laa-jempaan kokonaisuuteen.”

Kysymykset kansainvälisyydestä avaavat nuorisotyötä katsomaan ensin naapuriin ja sitten pidemmällekin. Tyt-ti Matsinen arvelee, että se on nuoriso-työnkin etu.

”Olisi hienoa, jos nuorisotyössä kye-tään luomaan yhteisöä, joka katsoo myös ulospäin. Yksinomaan sisäänpäin katsova yhteisö jää taakse, kun nuoruus jää taakse.”

Ehkä seurakunta sellaisen yhteisön paikkana, joka kiinnittyy asioihin ym-pärillään maailmassa, on luontevammin merkityksellinen nuorelle aikuisella ja sitten varttuneemmallekin.

Jaakko Kaartinen-Koutaniemi

Maailmalla kotonaan

u Onko seurakunnassanne lasten tai nuorten teatteri-, musiikki-, tai muu taideryhmä? Haluaako ryhmä edistää erilaisuudesta iloitsemista, kulttuuri-en välistä kanssakäymistä tai parantaa maailmaa? Vai suunnitteletteko ryh-män perustamista? Haluaisitteko kut-sua ryhmään mukaan eri kulttuuri-taustoista tulevia lapsia ja nuoria?

Jos vastasit johonkin kysymyksistä kyllä, seuraava leiri voi olla juuri sinul-le, ryhmän vetäjälle tai ryhmäläisille:

Nuorten monikulttuurinen taidelei-ri 6.-8.9.2013, Päiväkumpu, Orivesi

Kouluttajina Antti Sevanto (teat-teri), Sakari Löytty (musiikki), Matil-da Löytty (kuvataide), Titta Tunkkari (tanssi & liikeilmaisu).

Vinkkejä ja valmiuksia taideryhmi-en toimintaan, ohjaamiseen ja perus-tamiseen. Monipuolista taideilmaisua ja harjoituksia.

Kenelle: maahanmuuttaja- ja ulko-maalaistaustaisille nuorille, seurakuntien

taideryhmille, niiden edustajille ja ohjaa-jille sekä ryhmien perustamista harkitse-ville, luovasta ilmaisusta kiinnostuneille.

Osallistumismaksu 50e sis. majoi-tuksen 3-6 hengen huoneessa ja ruuat.

Ilmoittautuminen 23.8. mennessä osoitteessa www.yhdessamaailmassa.fi Lisätietoja: mia.wrang@nuortenkeskus.fi 0400 182 278 sakari.loytty@suomenlahetysseura.fi 043 824 3271

Suomen YK-nuorisodelegaatiksi tänä vuonna valittu

Tytti Matsinen puhuu avoimen ulospäin katsomisen

puolesta.

Nuorten monikulttuuriselle taideleirille!

V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 2 / 2013 1918 V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 2 / 2013

Ari Inkinen, Jarmo Kokkonen ja Virpi Ruuska (toim.): Selvää synergiaa – eettisesti kantavaa päihdekasvatustaPreventiimi, 2013

u Päihdekasvatus ei kuulu vain jolle-kin nuorten kanssa toimivalle taholle, vaan kaikille nuoria kohtaaville aikui-sille. Päihdekasvatuksen näkökulmas-ta nuori tarvitsee totuudenmukaista tietoa sekä entistä kokonaisvaltaisem-paa ja luontevampaa kohtaamista.

Aikuiset kohtaavat nuoria päivit-täin eri kasvuympäristöissä. Aikuis-ten ja nuorisotyössä toimivien kan-nalta kysymykseksi jää, osataanko nuorten kohtaamisen paikat ja koh-taamisen mahdollisuudet hyödyn-tää.

Selvää Synergiaa – eettisesti kanta-vaa päihdekasvatusta (toim. Ari Inki-nen, Jarmo Kokkonen, Virpi Ruuska) on Helsingin NMKY:n, Kirkkohalli-tuksen ja nuorisoalan ehkäisevän päih-detyön osaamiskeskus Preventiimin yh-teisjulkaisu. Preventiimi on osa opetus- ja kulttuuriministeriön vahvistamaa py-syvää valtakunnallista nuorisotyön pal-velu- ja kehittämiskeskusrakennetta.

Selvää synergiaa -teoksessa luo-daan yhteistä rakennetta yhteistyössä toteutettavalle, eettisesti kantavalle eh-käisevälle päihdetyölle.

Julkaisu on tarkoitettu nuoriso- ja päihdetyön ammattilaisille, alaa opiske-leville sekä kaikille ehkäisevästä päihde-työstä kiinnostuneille aikuisille ja van-hemmille.

Mitä kokonaisvaltainen ihmiskäsi-

tys merkitsee päihdekasvatuksen nä-kökulmasta? Millainen on lasten ja nuorten paikka aikuisten rakenta-massa alkoholinkäytön kulttuurissa? Millaista on nuorisoerityinen päihde-kasvatus? Millaisia moraalisia ja käy-tännöllisiä kysymyksiä siihen liittyy?

Kirjan sisältö koostuu ehkäisevää päihdetyötä eri näkökulmista ja toteu-tustasoilta tarkastelevien toimijoiden artikkeleista.

Teoksessa kuvataan kentällä to-teutuvia toimintatapoja ja yhteistyön muotoja, joilla toimijat omilla tahoil-laan pyrkivät toteuttamaan eettisesti kantavaa päihdekasvatusta.

Selvää synergiaa – eettisesti kantavaa päihdekasvatusta -julkaisusta on sekä paino- että verkkoversio. Verkkover-sio on ladattavissa ilmaiseksi osoitteesta www.preventiimi.fi/preventiimin-julkai-sut/selvaa-synergiaa-eettisesti-kantavaa-paihdekasvatusta.

Julkaisun painettua versiota jaetaan maksutta Preventiimiverkoston avain-henkilöille Preventiimistä käsin.

Yhteisen päihdekasvatuksen tueksi

MEDIA

ELÄMÄÄ NUORISOTYÖSSÄ

Ari Inkinen, Jarmo Kokkonen ja Virpi Ruuska (toim.) SELVÄÄ SYNERGIAA –EETTISESTI KANTAVAA PÄIHDEKASVATUSTA

humak Humanistinen ammattikorkeakoulu

SE

LVÄ

Ä S

YN

ER

GIA

A – E

ET

TIS

ES

TI K

AN

TAV

AA

PÄ

IHD

EK

AS

VA

TU

STA

A

ri Inkin

en

, Jarm

o K

okko

ne

n ja

V

Vuoden 2012 Lasten mediaba-rometrin kohderyhmänä olivat

10-12-vuotiaat ja vuoden erikoisteema-na sukupuolten väliset erot mediankäy-töissä.

Huomattavalle osalla pojista digi-taalisten pelien pelaaminen on tärkeä osa mediankäyttöä ja harrastus jo it-sessään. Huomioitavaa myös oli, että 10-12-vuotiaiden poikien suosituin peli oli K-18-peli Call of Duty.

Pelikonsoleita tytöillä oli käytössään harvemmin kuin pojilla, mutta se on ba-rometrin laatineen erikoistutkija Annik-ka Suonisen mukaan pikemminkin seu-rausta tyttöjen vähäisemmästä kiinnos-tuksesta digitaalisia pelejä ja pelaamista kohtaan kuin syy pelaamattomuuteen.

Haastatteluihin osallistuneet tytöt ja pojat tuntuivat suhtautuvan eri tavoin tuntemattomiin ihmisiin ja tietojen-sa luovuttamiseen internetissä. Valtaosa tytöistä oli erittäin tarkkoja siitä, kei-tä he hyväksyivät kavereikseen yhteisö-palveluissa tai mitä asioita he kirjoittivat

internetissä. Suurin osa pojista suhtau-tui näihin asioihin huolettomammin.

Vanhemmat valvovat huomattavas-ti tarkemmin tyttöjen kuin poikien me-diankäyttöjä. Selvästi useammat pojat kuin tytöt kokivat myös, etteivät van-hemmat olleet kiinnostuneita keskuste-lemaan heidän mediasuosikeistaan.

Pojilla oli vanhempien lupa nettiyh-teyden käyttöön kännykässään huomat-tavasti useammin kuin tytöillä.

Annikka Suoninen suosittelee, et-tä myös poikien kohdalla heidän käyt-tämiensä aineistojen ikärajoihin ja net-titurvallisuuteen kiinnitettäisiin enem-män huomiota: Myös poikien on mah-dollista päätyä internetin kautta vaikka-pa pedofiilien lähestymisyritysten koh-teeksi, hän korostaa.

Yksi mediabarometrin kiinnostava tieto liittyy musiikinkuunteluun. Hevi- ja metallimusiikkisukupolvien jälkeen varhaisnuorista on kasvamassa pop- ja rap-sukupolvi. Hevi- ja metallimusiik-kia kuunteli usein vain 14 prosenttia.

Mäkelä Sanni, Peltonen Elina: Nuorten vapaaehtoistoiminnan käsikirja DIAK, 2012

u Nuorten vapaaehtoistoiminnan käsi-kirja jakaa kokemuksia nuorten kansa-laisaktiivisuuden lisäämisestä ja tarjoaa valmiin materiaalipaketin vapaaehtois-toiminnan koulutukseen.

Nuoret toteuttavat vapaaehtoistoi-mintaa, joka vastaa heidän käsityksi-ään merkityksellisestä tavasta osallistua ja vaikuttaa. Aikuisilta se edellyttä avoi-muutta, suvaitsevaisuutta ja kykyä näh-dä ja tehdä asiat uudella tavalla.

Nuorten vapaaehtoistoiminnan tu-kemiseksi on tarpeen myös alueellista yhteistyötä perustaksi erilaisille osallis-tumismuodoille. Motivaatiota, vapaa-ehtoistoiminnan koulutuksesta saatua tiedollista ja kokemuksellista pääomaa, sekä tukea ja ohjausta tarvitaan niitäkin.

Käsikirja toimii materiaalina vapaa-ehtoistoiminnasta kiinnostuneille ta-hoille, vapaaehtoistoiminnan koulutuk-seen osallistuville nuorille sekä koulu-tuksen toteuttajille.

Olennaista käsikirjan sisältämässä nuorten vapaaehtoistoiminnan koulu-tuksessa on, että se on suunnattu nuo-rille. Liikkeelle lähdetään perusasioista, asioita opetellaan toiminnan ja tehtävi-en avulla ja pääpaino on ryhmän yhtei-sessä oppimisessa.

Koulutus on syntynyt prosessina, jossa on ollut osallisena lukuisa määrä koulutukseen osallistuneita nuoria sekä nuorten kanssa toimivia. Orientoivana ja sovellettavana koulutuksena se antaa perusvalmiuksia vapaaehtoistoiminnan toteuttamiselle eri muodoissa.

Käsikirja on ladattavissa verkos-ta osoitteessa www.diak.fi/tyoelama/Julkaisut/c-sarjajulkaisut

Vanhemmat suhtautuvat tyttöjen ja poikien nettiturvallisuuteen eri vakavuudella

Mahdollistamaan!

Nuorten vapaaehtoistoiminnan käsikirja

Sanni Mäkelä & Elina Peltonen

Diakonia-ammattikorkeakoulu C KATSAUKSIA JA AINEISTOJA 23

u Kirkon rippikoulu- ja nuorisotyön verkkopalvelu Fleimissä on luvassa suu-ria muutoksia. Nettisivuilta poistuvat kokonaan yhteisöt, profiilisivut ja blo-git, ja Fleim jatkaa nuorille suunnattu-na uutissivustona.

Taustalla vaikuttaa Kirkkohallituk-sen halu panostaa Facebookiin. Fleimin rahoitusta leikattiin puolestoista työnte-kijästä yhteen 40% kuukausipalkkaan.

Fleimin yhteisöjen tilalle avataan ke-

vään aikana nuorten oma FB-sivu, joka ottaa mallia suositusta Kirkko Suomessa -sivusta. Nuorten sivua toteutetaan yh-teistyössä Fleimin, KKP:n ja Nuorten Keskuksen kanssa. Mukana on myös vastaperustettu Isoset ry.

Fleimin sisällöt, eli uutiset, ajankoh-taisaiheet, artikkelit ja bändihaastatte-lut pysyvät ennallaan, ja Fleim pyrkii-kin profiloitumaan nimenomaan sisäl-löntuottajana.

Fleim profiloituu uutissivustona

V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 2 / 2013 2120 V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 2 / 2013

PIPL IA

JEESUKSEN RAHAAN JA OMAISUUTEEN liitty-vien ehdottomien opetusten tulkinta on aiheuttanut päänvaivaa monille Raamattua tulkinneille sukupol-ville. Jeesuksen mukaan ihmisen ei pidä koota aartei-ta maan päälle eikä kukaan voi palvella samaan aikaan mammonaa ja Jumalaa (Matt. 6:19–22). Miten tämä suhtautuu siihen, että yhteiskunnassa on lähes mahdo-tonta tulla toimeen ilman rahaa ja siihen, että rahalla saa hankituksi monia kiistattomasti hyödyllisiä asioita?

Edellä mainittujen lausumien jatkoksi Jeesus kehot-taa vuorisaarnassa seuraajiaan ottamaan mallia taivaan linnuista, jotka eivät kylvä, eivät leikkaa eivätkä kokoa varastoon, ja kedon kukista, jotka Jumala vaatettaa Sa-lomonin vaatteitakin hienompiin vaatteisiin (Matt. 6:25–34).

Jeesuksen sanat sopivat siihen, miten Jeesuksen seu-raajien tilannetta kuvataan evankeliumeissa. Jeesuksen seuraajien sanotaan luopuneen taloistaan, perheistään ja pelloistaan Jeesuksen seuraamisen tähden (Mark. 10:28–31). Kutsun seurata Jeesusta kuvataan rikkovan normaaliin perhe-elämään kuuluvat velvoitteet ja vas-tuut (Luuk. 9:57–62). Jeesus lähettää opetuslapsensa julistamaan kiertämällä talosta ja kaupungista toiseen, muttei anna heidän ottaa mitään omaisuutta mukaan-sa (Matt. 10:5–15; Mark. 6:7–13, Luuk. 9:1–6; 10:1–12). Jeesuksen sanat linnuista ja kedon kukista voidaan nähdä rohkaisuksi niille, jotka ovat jättäneet kaiken seu-ratakseen häntä.

Taivaan lintujen ja kedon kukkien yhteydessä mai-nitut työt, maanviljeleminen ja kehrääminen, liitettiin miehille ja naisille tyypillisiin yhteiskunnallisiin ja su-kupuolen mukaisiin rooleihin. Sekä kreikkalais-roo-malaisessa että juutalaisessa perinteessä kehrääminen ja muut sisätyöt olivat samalla lailla oleellinen osa naisen ihanneroolia kuin maanviljelystä huolehtiminen oli osa

Taivaan linnut ja kedon kukat

miehen roolia:”Koska molemmat, niin sisä- kuin ulkotehtävät, vaa-

tivat työtä ja huolenpitoa, näyttää jumala minusta alun perin suunnitelleen naisen ominaisuudet paremmin si-sätöihin ja -toimiin soveltuviksi ja miehen ominaisuu-det puolestaan ulkotöihin” (Ksenofon, Talouden taito 7.20–22).

SE, JOKA LUOPUI totutuista yhteiskunnallisista roo-leista, vaaransi paitsi oman ja perheensä toimeentulon, myös altisti itsensä julkiselle häpeälle ja halveksunnal-le: ”Viisas, se, joka kesällä kerää, häpeä sille, joka kor-juuaikana makaa” (Sananl. 10:5);”Poikani, älä elä ker-juun varassa; parempi on kuolla kuin kerjätä. Mies, joka tuijottaa toisten pöytään, ei elä ihmisen arvoista elämää vaan tahraa kurkkunsa vierailla ruoilla. Järkevä ja sivis-tynyt mies kavahtaa moista. Armopala on häpeämät-tömän suussa makea mutta korventaa hänen vatsaansa kuin tuli” (Sir. 40:28–30). Kun Jeesus asettaa työtä te-kemättömät linnut ja kukat seuraajiensa esikuviksi, Sa-nanlaskujen kirjassa luontoon viitataan tutussa vertauk-sessa muurahaisesta, joka kehottaa ahkeruuteen ja tuo-mitsee laiskuuden (Sananl. 6:6–11).

Monet Jeesusta seuraavat miehet ja naiset olivat hy-länneet sovinnaiset sosiaaliset roolinsa, joiden täyttä-mistä heidän ympäristönsä odotti heiltä. Näille ihmi-sille Jeesuksen sanat taivaan linnuista ja kedon kukis-ta merkitsivät paitsi vakuutusta siitä, että Jumala pitää huolen heidän toimeentulostaan, myös kunnian palau-tusta. Jeesuksen mukaan ihmistä eivät määritä hänen ympäristönsä odotukset, vaan tärkeintä on Jumalan val-takunnan ja hänen tahtonsa etsiminen. Tämä sanoma on yhä ajankohtainen yhteiskunnassa, joka rakentuu monin tavoin menestyksen ja taloudellisen voiton ta-voittelulle.

Raimo Hakola

Tuhti seminaari Kaikki muuttuu – mitä jää? TUHTI-seminaari 14.–15.10.2013, Järvenpääu Nuorisotyö toimintaympäris-töineen muuttuu nopeasti. Kaik-ki muuttuu, mitä jää? Kysymyk-sen äärellä ollaan kahdennessatois-ta TUHTI-seminaarissa. Kutsut-tuna on nuorisotyön edustajia laa-ja-alaisesti: tarkastelussa ovat kunti-en, järjestöjen ja kirkon nuorisotyö ja niiden ajankohtaiset kysymykset. Ohjelmassa paneudutaan sisällölli-siin ja rakenteellisiin muutoksiin, joiden edessä nuorisotyö ja sen am-matillinen koulutus on, ja arvioi-daan kunta- ja seurakuntaraken-teen muutosten vaikutuksia nuoriso-työhön. Käsittelyssä myös turvalli-suuteen, yhteiskuntatakuuseen, lei-rityöhön, rippikouluun ja seksuaali-suuteen liittyviä kysymyksiä.

TUHTI on muutaman vuoden välein järjestettävä nuorisoalan toi-mijoiden yhteisseminaari, joka li-sää nuorisotyöntekijöiden, tutkijoi-den, opettajien ja viranomaisten vä-listä yhteistyötä ja virittää keskuste-lua toimijoiden kesken.

Järjestämisvuorossa ovat Diako-nia-ammattikorkeakoulu ja Seu-rakuntaopisto. Paikka on laitos-ten kampus Järvenpäässä. Yhteis-työkumppaneina ovat mm. Järven-pään kaupunki, Humanistinen am-mattikorkeakoulu HUMAK, Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda, Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry. ja Nuorisotutkimusseu-ra ry. / nuorisotutkimusverkosto.

Osallistumismaksu on 170 e (sis. ruokailut) ja majoitus 50–65 e. Ohjelma tarkentuu kevään 2013 aikana. Pekka Launonen Diak p. 040 869 6047 pekka.launonen@diak.fi

Jukka Jyrä Seurakuntaopisto p. 044 358 8952 jukka-pekka.jyra@seurakuntaopisto.fi

Tuhti-seminaari Facebookista; hae sanalla Tuhti2013

Yhteisvastuukeräys on laatinut Acti-on Angels -materiaalia yhdessä seu-

rakunnan työntekijöiden ja nuorten kanssa. Diakoniarastiradan sekä oppi-tunti- ja kerhovinkkien lisäksi tarjol-la on kaksi kilpailua, johon voi osallis-tua esimerkiksi riparilaisten, isosten, varhaisnuorten tai partiolaisten kanssa. Toimintakisassa on myös kesä- ja syys-sarjat. Materiaaleja voi käyttää vuoden ympäri. Rastirataa voi hyödyntää esi-merkiksi kesän ripareilla tai voit poimia yhden rastin kerhokerran tai nuortenil-lan aiheeksi.

On neljä tapaa osallistua action an-gelsiin!

1) ToimintakisaKeksi tosielämän hyvä työ lähimmäis-ten auttamiseksi, toteuta se ja osallistu kisaan! Vaikuttavin, kekseliäin ja haus-kin teko palkitaan.1. Kerätkää kasaan luova tiimi. 2. Ideoikaa yhdessä keitä haluaisitte aut-taa ja miten. 3. Valitkaa sopiva ajankohta. Kilpai-lussa on kevät- (8.1.−30.4.), kesä- (1.6.−15.8.) ja syyssarjat (1.9.−30.11.).4. Toteuttakaa hyvä teko ja dokumen-toikaa se esimerkiksi valokuvaamalla tai videoimalla. Ladatkaa tuotoksenne sa-man tien, viimeistään kevät-, kesä- tai syyssarjan päättymispäivään mennessä, lyhyen kuvauksen kera osoitteeseen fa-cebook.com/actionangels.  Hyvän mielen ja jalon maineen lisäksi voittajille on lu-vassa yllätyspalkinto!

2) KeräyskisaKerää varoja apua tarvitseville lähimmäi-

sille!1. Kootkaa tehokas ja innostunut po-rukka. Tavoitteena on kerätä Yhteis-vastuulle mahdollisimman paljon rahaa kilpailuaikana 3.2.–30.4.2013.2. Hiokaa keräystekniikka kuntoon. Keksikää täysin uusi keräystapa tai hyö-dyntäkää vanhoja hyväksi havaittuja konsteja! 3. Ilmoittakaa sähköisen kilpailulomak-keen kautta joukkueenne koko ja kerää-männe rahasumma 30.4. mennessä. Lo-make löytyy osoitteesta yhteisvastuu.fi/actionangels. Kilpailussa jaetaan kaksi palkintoa. Voittajiksi kruunataan suurimman summan kerännyt tiimi sekä suurim-man henkilöä kohti jaetun summan ke-rännyt tiimi.

3) Valmiit materiaalitToteuta Yhteisvastuun Action Angels –oppituntivinkit ja diakoniarastirata ri-parilla, isoskoulutuksessa, nuortenillas-sa, varhaisnuorten kerhossa tai muussa sopivassa tilanteessa! Kaikki materiaalit ja lisätietoja Action Angelsista: yhteisvas-tuu.fi/actionangels

4) T-paidatTilaa vauhdikkaat Action Angels t-pai-dat vaikkapa työpaidoiksi isosille tai ke-vään kiitoslahjaksi kerhonohjaajille! Li-sätietoja ja tilausohjeet: yhteisvastuu.fi/actionangels

Kysy lisää: p. 040 700 9902 yhteisvastuu@yhteisvastuu.fi

Action Angels – kilpailut ja diakoniarastirata käyttöön!

Ma

rku

s V

ilén

V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 2 / 2013 2322 V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 2 / 2013

K i rkkoha l l i tu s , Kasvatus ja perheas iatPL 185 (Satamakatu 11) , 0 0161 Hel s ink ipuh. (09) 1802 1sakast i .ev l .f i

Tapahtumaan kokoontui yhteensä 2571 nuorisoalan ammattilaista, jot-

ka työskentelevät muun muassa järjes-töissä, kunnissa ja seurakunnissa. Ta-pahtumasta kerättiin palautetta, siihen vastanneista yli puolet piti kyseisiä am-mattilaispäiviä yleisarvosanaltaan hyvä-nä tai kiitettävänä. Seurakunnan työn-tekijät antoivat selvästi huonomman ar-vosanan, kuin muut.

Ohjelma sai yleisarvosanakseen hyvä. Kehuja saivat esimerkiksi professori Alf Rehnin luento, koomikko Mikko Vais-maan esitys ja arkkipiispa Kari Mäkisen puhe. Ohjelmaosiosta positiivisina asi-oina nostettiin ylös pop- messu, Taize- rukoushetki ja Vihreät riparit. Negatii-vista palautetta saivat yhteiset ohjelma-osiot. Kehitysajatuksena tulevaisuuteen nousi se, että jatkossa voisi olla enem-män yhteistä ohjelmaa.

Suurin osa kehui verkostoitumis-

ta. Seurakunnan työntekijät eivät löy-täneet tapahtumasta itselleen uusia yh-teistyökumppaneita yhtä hyvin, kuin muut osallistujat. Osa järjestöjen ja kuntien työntekijöistä kritisoi tapahtu-man ”hengellistä tykitystä” ja vastaavasti kirkon työntekijät kaipasivat enemmän hengellistä sisältöä.

NUORI2013 vastasi suurimman

osan odotuksia. Poikkeuksen tekivät seurakunnan työntekijät, joista suurim-man osan odotukset tapahtuma alitti. Kaiken kaikkiaan tapahtuma sai paljon kiitosta ja sitä ehdotettiin järjestettävän jatkossa muutaman vuoden välein.

Nuori2013 palautteesta poimittua

Tammik

u 14.-16.1.2014 järjestetään kuudennetkymmenennet lapsi- ja nuorisotyön neuvottelupäivät Jyväskylän Paviljongissa.

Ohjelmatyöryhmä on aloit-tanut työnsä ja ottaa mielellään vastaan ohjelmaideoita.

Työryhmässä toimivat Pekka Tukeva pj (KKP), Tiina Haap-salo (SLK), Juha Antikainen (Kuopion hpk), Juha Kinanen (PTK), Mikko Mäkelä (KKP), Anne Schönberg (Kiimin-gin srk), Heljä Petäjä (KKP), Minna Törrönen (KUA), Saija Kronqvist (Oulun hpk), Jouni Vuorijärvi (Iisalmen srk), Maa-rit Ala-Mononen (KKP) siht.

Neuvottelupäivät 60v

u Kasvatuksen kehittämisasiakirjat ovat saaneet rinnalleen myös esitteet Ty-töt ja pojat seurakuntalaisina ja Nuoret seurakuntalaisina. Esitteiden avulla voi viestiä vanhemmille ja muille aikuisille seurakunnan toiminnasta ja arvoista. Esitteisiin voi itse täyttää ja tulostaa väliin seurakunnan oman liitelehden.

Esimerkkejä esitteen käytöstä: • Jaa esitteitä koululaisten perheille ”reppupostina” ja täytä mukaan

tietoa kesäleireistä, syksyllä alkavista kerhoista, nuortenilloista tai vaikka pääsiäisen ajan perhetapahtumista.

• Liitä esite rippikoululaisten tai kerholaisten vanhemmille suunnat-tuun kirjeeseen ja kutsu mukaan vanhempainiltaan.

• Kerro esitteiden avulla ihmisille toiminnasta paikallisessa kylätapah-tumassa, johon seurakunta osallistuu.

Nyt esitteitä tarjolla – eikä ole rahasta kiinni!

• Kehittämisasiakirjat verkossa: www.sakasti.evl.fi/strategisetasiakirjat • Kehittämisasiakirjat ja esitteet ovat maksuttomia. Esitteiden tilaukset 50 kpl erissä. Tilauksista peritään toimituskulut • julkaisumyynti@evl.fi

V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 2 / 2013 2524 V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 2 / 2013

Nuorten keskusLiisankatu 27 A 5, 00170 Helsinkipuh. (09) 622 9670www.nuortenkeskus.fi

u Erityisnuorisotyön neuvottelupäivät pidetään 9.—11.4.2013 Espoon Kor-pilammella. Päivien teemana on Olemi-sen ammattilainen. Päivät alkavat kir-kon nuorten syrjäytymisen vastaisen kampanjan NYT ON HENKI PÄÄL-LÄ –kiertueen päätapahtumalla.

Tapahtumassa kuullaan Aseman lap-set ry:n Heikki Turkan yhdessä polii-sin kanssa pitämä puheenvuoro aihees-ta Väkivaltainen ekstremismi Suomes-sa – Ääri-ilmiöt ulkopuolisuuden nä-kökulmasta, Olarin seurakunnan nuori-sotyönohjaaja Suvi Kaikkosen puheen-vuoro Perheen ulkopuolinen aikuinen nuoren tukena sekä Vanhempainliiton toiminnanjohtaja Tuomas Kurttilan pu-heenvuoro Voiko perheen rinnalla kul-kea? Tapahtumassa on puhumassa myös sosiaali- ja terveysministeri Paula Risik-ko sekä Mannerheimin Lastensuojelu-liiton pääsihteeri Mirjam Kalland. NYT ON HENKI PÄÄLLÄ –tapahtuman päättää artistivieras Paleface.

Erityisnuorisotyön neuvottelupäivil-lä ollaan kolmen päivän ajan erityisnuo-

risotyönohjaajan jaksamisen, hyvinvoin-nin ja työn ajankohtaisten aiheiden ää-rellä erilaisin tavoin. Cafe Olé:ssa, ole-misen kahvilassa, on esille Suomen joh-tavia syrjäytymisen ehkäisymenetelmiä ja toimijoita. Päivät sisältävät ohjelmaa muun muassa aiheista Erityisnuoriso-työntekijän identiteetti sekä Oleminen on extremelaji – erkkarin jaksaminen. Ajankohtaisia teemoja käsitellään myös erityisnuorisotyön työkokouksessa, jos-sa aiheina on muun muassa ENT-stra-tegia ja -tilastot sekä diakoniatyön avus-tus kasvatuksen ammattilaisen käytössä.

Erityisnuorisotyön neuvottelupäivät ovat suunnattu kirkon erityisnuoriso-työnohjaajille sekä nuorisotyönohjaajil-le, joiden työnäky tai osa työalaa koskee erityisnuorisotyötä. Järjestäjinä toimi-vat Kirkkohallitus, Kasvatus ja perheasi-at, Nuorten Keskus ry, Espoon hiippa-kunnan seurakunnat sekä Espoon hiip-pakunta.

Kysy viime tingan mahdollisuutta osallistua tapahtumaan: tuula.uusitalo@nuortenkeskus.fi

HAASTAVAT NUORET

RIPPIKOULUSSA

Haastavat nuoret rippikoulussa -koulutuksessa teemoina ovat haastavasti käyttäytyvät nuoret, oppimisen ohjaaminen, ha-vaintojen tekeminen sekä tuen saaminen. Koulutuksessa pai-nottuu enemmän työntekijän omien tunteiden, tulkintojen ja toimintatapojen tarkastelu kuin haastavaksi koettujen nuorten analysointi.

www.nuortenkeskus.fi/koulutus

* 16.-17.4. ja 1.10.2013 Jyväskylässä

* 24.-25.4. ja 10.9.2013 Kuopiossa

* 17-18.9. ja 24.10.2013 Turussa

Lisätietoja ja ilmoittautumisohjeet:

MINÄ

SIN

Ä

kuunteleminen

min

ävie

stitYSTÄVYYS

ihm

issu

hte

et

KASVUNSUUNTA

mearvot

välittäjävahv

puolet

on

gel

maa

n

vaikuttaja

TUN

TEE

T

ta

rttu

min

en

Lisätietoa ja ilmoittautumisohjeet www.nuortenkeskus.fi/koulutus

Järvenpäässä 23.-24.9. & 11.-13.11.2013.

Tule kehittämään työotettasi!

Nuoret seurakuntalaisina – Osallisuus-koulutus

Osallisuus-koulutuksessa osallistujat haastetaan kehittämään uudenlaista työotetta. Koulutuksessa prosessoidaan osallisuutta ja vapaaehtoisuutta nuorten ja nuorten aikuisten elämässä sekä mahdollisuuksia monialaiseen ja työalarajat ylittävään yhteistyöhön. Lisäksi perehdytään sellaisiin menetelmiin, työtapoihin ja malleihin, joiden kautta nuoret ja nuoret aikuiset voivat osallistua ja vaikuttaa.

Yhden Hinnalla – Kirkon Nuoriso-päivät on nuoren seurakunnan val-

takunnallinen toiminnallinen tapahtu-ma. Tapahtuma järjestetään Tampereel-la toista kertaa peräkkäin. Vuoden 2012 Kirkon Nuorisopäiville osallistui reilut 3 700 henkeä. Tapahtuma on jatkossa jo-kavuotinen ja tulevaisuudessa se on tar-koitus keskittää yhteen kaupunkiin.

Nuorisopäivät on kaikille nuorille ja nuorten parissa työskenteleville. Tapah-tuma tarjoaa sisältöä rippikoululaisille, kerhonohjaajille, isosille ja seurakunnan musiikkitoiminnassa mukana oleville, mutta myös nuorille, jotka eivät yleensä osallistu seurakunnan toimintaan.

Tapahtumassa korostuu nuorten monimuotoinen osallistuminen ja yhte-ys. Järjestäjät toivovat, että tapahtumas-sa näkyy nuorten oma kädenjälki. Tällä kertaa kutsutaan nuoria toteuttamaa ta-pahtuman sisältöä erityisesti Tampereen ja Lapuan hiippakuntien alueelta.

Kristillisen uskon sisältöön ja nuor-ten elämänkysymyksiin paneudutaan muun muassa raamattutyöskentelyn, gospelkonserttien, jumalanpalveluksen ja luovan toiminnan kautta. Tapahtu-ma on nuorille avoin kohtaamispaik-ka, jossa heillä on mahdollisuus pohtia omia arvojaan sekä kristinuskon sano-maa ajankohtaisesti ja ymmärrettävästi.

Nuorisotyöntekijöille Nuorisopäi-vät antavat virikkeitä työhön ja tarjoa-vat mahdollisuuden tuoda nuoret osal-lisiksi kansankirkolliseen tapahtumaan.

Nuorisopäivien yhteydessä Nuorten Keskus ry ja Kirkkohallituksen Kasva-tus ja perheasiat järjestävät Kirkko 2020 -seminaarin. Kirkko 2020 vahvistaa nuorten aktiivisuutta ja kuulemista tu-kevia toimintamalleja seurakunnissa ja kirkossa, ja luo väyliä nuorten ajatusten toteuttamiselle käytännön toiminnassa.

Seminaarityön kautta nuoria haaste-taan tutustumaan, osallistumaan ja vai-

kuttamaan kirkon toimintaan sekä pää-töksentekoon. Vuoden 2012 Kirkko 2020 seminaarin tuloksena tehtiin kir-kolliskokoukselle Isospankkialoite.

Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Nuorten Keskus ry, Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä, Tampereen ja La-puan hiippakunnat, Kirkkohallituksen Kasvatus ja perheasiat, Kirkon Ulko-maanapu, Changemaker, Suomen Lä-hetysseura ja Fleim.

Ohjelma julkaistaan syyskuussa 2013.

77. Kirkon Nuorisopäivät Tampereella 2.-4.5.2014

Olemisen ammattilainen – erityisnuorisotyön neuvottelupäivät

Nuisku – Nuorten ihmissuhdetaito-jen kurssi kehittää hyvien ihmissuhtei-den luomiseen ja ylläpitämiseen tarvit-tavia ihmissuhdetaitoja. Nuisku-ohjaa-ja-koulutuksenssa perehdytään koke-muksellisesti nuorten kurssimateriaa-liin, vahvistetaan omia vuorovaikutus-taitoja ja harjoitellaan kurssin ohjaa-mista. Koulutus pätevöittää Nuisku-ohjaajaksi.Ajankohta 1.–3.10. ja 19.–20.11.2013Paikka Tampere, ilkon kurssikeskusLisätietoja ja ilmoittautumisohjeet:www.nuortenkeskus.fi/koulutus

Nuisku-ohjaajakoulutus

V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 2 / 2013 2726 V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 2 / 2013

UutuudetHarri Raitis ja Paula Raitis:Iso-Parta ja Par-taharju

Tällä juhlakirjal-la on kaksi päähen-kilöä: poikatyön keskeinen kehittä-jä Pentti Tapio eli ”Iso-Parta” ja kir-kollisen varhaisnuorisotyön keskuspaik-ka Partaharju. Kirjan esipuhe: piispa Seppo Häkkinen. Tekstit: Harri Raitis ja Paula Raitis. Julkaisijat: PTK ja Suo-men Sotaveteraaniliitto. Hinta 42 e.

Suvielise Nurmi – Panu Pihkala (toim.):Luontokirkko-vuosi

Luontokirkko-

vuosi tarjoaa uu-

sia näkökulmia ja

virikkeitä luonnon

ja kirkon hartaus-

elämän yhdistämi-

seen - kaikkina vuodenaikoina. Mu-

kana on paljon heti käyttöön otettavia

teksti- ja lauluvinkkejä, saarnajuuria,

toiminnallisia virikkeitä ja toteutusko-

konaisuuksia. Hinta 29,50 e.

Tievatuvan rippikoululeirit 2014 jaossaIsäntä Pertti Tamminen, tievatupa@ptk.fi, 040 8207 110

Koe ainutlaatuinen Tievan tunturiretriitti 19. - 22.8.2013 Lisätietoja: ptk.fi -> Koulutus ja tapahtumat

Hienon vastaanoton saanut, iloinen ja työkirjamainen työ-väline kerhoihin, kouluvierai-luille, leireille ja muihin tapah-tumiin.

Kivankokoista lehteä on helppo työstää yhdessä tyttö-jen ja poikien kanssa kevään, kesän ja syksyn aikana. Tutus-tu lehden sisältöön: www.ptk.fi > etusivu

Lehti on 68-sivuinen, B5-kokoinen. Lakkalaminoidut kannet eli lehti kestää hyvin käytössä leireilläkin!

Hinnat alk. 1,90 - 5,00 e riippuen tilausmäärästä.

Millaista on papin puvussa? • taitoa sählykikoilla • geokätköilemään •lapset kuvaavat • legotestamentti • tietoa selainpeleistä • pekka lauk-karinen • Minecraft • tehtäviä • askartelua • tee sarjis • Retkiruokia

Media-ajantytöt ja pojat

seurakuntalaisina

PTK – poik ien ja tyttöjen keskusPartaharjunt ie 361, 76280 Partaharjupuh. 0400 630 430 ptk@ptk.f i , www.ptk.f i

Virtasen perheessä kotiaskareet teh-

tiin yhdessä. Koko porukka oli saa-

nut aamuvirkun geenit, ja perhe herä-

si virkeänä ja riensi kilvan tekemään

maailman parasta aamupalaa.

Paahtoleipää! Munia! Mysliä, vahvaa

kahvia, mehua. Mutta missä oli Las-

si? ”Minä menen herättelemään Las-

sia”, isä lupasi.

Ennen kuin isä Pekka oli ehtinyt ko-

puttaakaan Lassin huoneen ovelle, ovi

avautui ja sieltä laahusti ulos vaito-

nainen poika… ”Huomenta Lassi”,

isä sanoi.

Mutta poika ei vastannut. Sanaakaan

sanomatta Lassi istui pöytään ja alkoi

purra paahtoleipää.

Näin alkoi Ihmisoikeudet arjes-sa -kanava Nuori2013-tapah-tumassa.

 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja siihen liittyvä ihmisoikeuskasvatus on tärkeä osa seurakunnan kristillistä kas-vatusta.

Ihmisoikeudet avaavat kirkon työn-tekijälle mielenkiintoisen ja myös tuo-reen näkökulman lähestyä oman työn sisältöjä. Ihmisoikeuskasvatuksen avulla vahvistetaan lasten ja nuorten omanar-vontuntoa sekä opetellaan toisten kun-

nioittamista ja erilaisuuden rikkautta. Samalla se antaa mahdollisuuden ver-kostoitua muiden lasten ja nuorten oi-keuksien puolustamisesta kiinnostunei-den toimijoiden kanssa.

Haluatko sinä olla näkemässä, miten Lassin käy? Tai kiinnostaako sinua toi-minnalliset menetelmät ja opitko par-haiten elämyksellisellä tavalla? Haluatko rikastuttaa oppimallasi metodeilla myös lasten ja nuorten etua ja osallisuutta?

PTK - poikien ja tyttöjen keskuksen Ihmisoikeuskasvatus-koulutus tuo ih-

misoikeudet lähelle lasten ja nuorten ar-jen kokemusmaailmaa. Toiminnallisuus ja draamapedagogiikka ovat keskeisessä osassa koulutusta. Koulutus pohjautuu Compasito – ihmisoikeuskasvatuksen käsikirjaan ja se toteutetaan yhteistyössä Suomen UNICEF:n kanssa.

Kiinnostuitko? Ota yhteyttä. Intohimona Ihmisoikeudet -terkuinkouluttaja Kaisa Rantala, kaisa.ranta-la@ptk.fi, p. 050 381 2886

u Partaharjun Opiston toiminta itsenäisenä oppilaitoksena päättyy. On aika koota muistot opistoajoista tal-teen. Suomen Reppuakatemia julkaisee ja kokoaa muistoista kirjan. Mikä oli opistoaikasi huippuhetki? Kir-joita muistosi ja lähetä se 31.7.2013 mennessä mieluiten sähköpostina: partaharjunmuistot@gmail.com tai maapostina: Partaharjun muistot, Partaharjuntie 361, 76280 Partaharju.

Oletko opiskellut Partaharjun Opistossa?

Media-ajan tytöt ja pojat seurakuntalaisina!

JiipeenettiExpress 2013

Tuomas Tapio edusti kolmen Par-taharjuleirin kokemuksellaan Par-taharjun varsinaisia omistajia eli seurakuntien tyttöjä ja poikia juhla-kirjan julkkareissa. Lisää kuvia ja vi-deoita ptk.fi -sivustolla.

Intohimona ihmisoikeudet

V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 2 / 201328

Tilaukset: Lasten Keskus ja Kirjapaja Oy, p. (09) 6877 4530, tilaukset@lastenkeskus.fi www.lastenkeskus.fi

Jani Kairavuo & Kari Kanala

RAAMIS testaa

Minkälaista on elää nyky-Suomessa Raamattu

oppaanaan? Testiryhmä lähti testaamaan...

Uudessa raamatturyhmämateriaalissa käsitellään

elämän tärkeitä kysymyksiä, jotka on tiivistetty

sanoihin Jumala, rakkaus ja kuolema. Mukana on

keskustelukysymyksiä, toimintaa, testiryhmän

tarinoita ja muuta virikemateriaalia 20 Raamatun

teemaan.

Hinta 18,50 ISBN 978-952-288-003-1

Uusi raamatturyhmämateriaali nuorille!

Tekemistä luonnossa!

Jo Schofield & Fiona Danks

Keppikirja - Tikuista asiaa

Keppejä löytyy maailman joka kolkasta, ja ne

tarjoavat loputtomasti mahdollisuuksia ulko-

leikkeihin, askarteluun, peleihin...

Keppikirja tarjoaa monipuolista tekemistä retkille

ja leireille alakouluikäisistä rippikoululaisiin.

Hinta 24,50 ISBN 978-951-627-988-9

Jo Schofield & Fiona Danks

Villin sään kirja

Ulkona on roppakaupalla tekemistä silloinkin,

kun sää on haastava: yritä saada kiinni putoavia

lehtiä tai tallenna kameralla jäämuodostelmia.

Retkipäivät eivät tarvitse enää säävarausta!

Hinta 24,50 ISBN 978-951-627-989-6

LK

-kir

jat

& N

uor

ten

Kes

kus

Jani Kairavuo

& Kari Kanala

t e s t a at e s t a a