Ammattiopistolla aktiivinen urheilukerho s.3 Tutustu tietoturvaan s.7

Luontokoulun opettaja innostuu metsästä ja lapsista

VILKKU2 2 0 1 0Ta m p e r e e n k a u p u n g i n h e n k i l ö s t ö l e h t i

VILKKU Tampereen kaupungin henkilöstölehti 46. vuosikerta JULKAISIJA Tampereen kaupungin viestintäyksikkö TOIMITUKSEN OSOITE Vilkku, Tampereen kaupunki, PL 487, 33101 Tampere PÄÄTOIMITTAJA Raija Lindell TOIMITUSSIHTEERI Tarja Nikupaavo-Oksanen, juttuideat ja -vinkit 050 552 6339 tai tarja.nikupaavo- oksanen@tampere.fi VILKKU INTER NETISSÄ www. tampere.fi/tampereinfo/ tiedotus/julkaisut/vilkku TAITTO Marja Muhonen PAINOPAIKKA Painoyhtymä Oy, Porvoo ISSN 0357-1777 SEURAAVA

VILKKU ilmestyy huhtikuussa. Etukäteen sovittu aineisto on toimitettava 1.4.2010 mennessä toimitussihteerille. Toimi tuksella on oikeus aineiston käsittelyyn ja lyhentämiseen. KANNEN KUVA Susanna Lyly. Luontokoulun opettaja Helena Mendelin. OSOITTEENMUUTOKSET omalle palkanlaski jalle. PAINOSMÄÄRÄ 15 000 kpl.

PÄÄKIRJOITUS • MAAL I SKUU 2010

Työelämässä puhuttaa jaksaminen. Yhä useammin törmätään tilanteeseen, jossa työn tekemisen ilo tai mielekkyys ovat kateissa. Työikäiset siirtyvät eläkkeelle nuorempina tai ainakin epäilevät, etteivät

jaksa työssä eläkeikään saakka. Mistä on kyse, kun työntekijät uupuvat ennenaikaisesti?Työelämän vaatimukset ovat muuttuneet. Aiemmin tiimityö, taito käyttää tietokoneita tai hakea

tietoa verkosta eivät olleet työn tekemisen perustaitoja, vaan työelämälle tyypillisempää olivat työn muuttumattomuus ja fyysinen luonne. Kärjistäen ajateltuna, ennen oli suo, kuokka ja jussi. Maailman muuttuessa ja insinööritieteiden kehittyessä työn psyykkiset ja sosiaaliset tekijät ovat eri työtehtävissä korostuneet. Työtä tehdään tiimeissä, ja ajatustyötä vaaditaan yhä enemmän. Työn muututtua konk-reettisista kättemme tuloksista abstraktimmaksi, työn rajaamisen keinoja ja työssä onnistumista on vai-keampi tunnistaa. Olemme siirtyneet maatalous- ja teollisuusyhteiskunnan kautta tietoyhteiskuntaan. Suosta ja kuokasta jäi jäljelle se jussi ja alma – tilalle tulivat läppäri, tiimi ja raportti.

Nykyisin työuran aikana on opittava enemmän uusia taitoja ja tietoja. Työtä tehdään yhä enemmän yhdessä, jolloin erilaiset sosiaaliset taidot korostuvat. Tarvitaan yhteisiä keskustelufoorumeja, pelisään-töjä, tapoja tehdä työtä. Tarvitaan puhetta työstä ja perustehtävästä sekä siitä, miten työn sujuvuutta työpaikoilla voidaan lisätä. Tarvitaan työlähtöistä ajattelua työn tekemisen häiriötekijöiden tunnistami-seksi ja eliminoimiseksi. Tarvitaan ihmisten johtamista, päivittäistä esimiestyötä ja inhimillistä kohtaa-mista johtamistyössä. Joskus tarvitaan jopa aivan uusi tapa tehdä työtä, kun vanhat mallit eivät enää toimi. Tarvitaan yhteistä panostusta työhyvinvointiin.

Työterveyslaitoksen tutkijaprofessori Guy Ahosen mukaan työhyvinvointiin käytetään vähän rahaa. Tällä hetkellä valtio ja yksityissektori sijoittavat henkilöstöönsä eniten, kunnat toistaiseksi vähiten. To-sin rahallakaan ei aina saada pysyvää työhyvinvointia – valmentajakonsulttien temput eivät työpöydän nurkassa kasautuvaa työkuormaa vähennä, jos työn tekemisen perusrakenteet eivät työpaikalla ole kunnossa. Panostamalla oikealla tavalla työhyvinvointia edistäviin tekijöihin vaikutetaan työyhteisöjen toimintakykyyn ja työntekijöiden terveyteen. Mitä paremmin ihmiset työpaikalla voivat, sitä vähemmän on sairauspoissaoloja. Myös työn tehokkuus ja tuottavuus kohentuvat. Parhaimmillaan työ voi jopa

edistää hyvinvointia ja terveyttä. Tätä tavoittelee myös kaupungin henkilöstöohjelma.

Kaupungin henkilöstöohjelman painopistealu-eina tulevina vuosina ovat työhyvinvoinnin edistä-minen, johtamisen ja esimiestyön tukeminen sekä työnantajan vetovoimaisuudesta huolehtiminen. Työn psykososiaaliset tekijät ovat työhyvinvoinnin kannalta merkittäviä. Kuormitustekijät työssä tulisi havaita jo ajoissa, ennen kuin niistä tulee vaikeam-min ratkaistavia ja työntekijän työkykyä lamautta-via. Satsaamalla työhyvinvointiin voimme yhdessä rakentaa kestävämpää terveyttä ja toimintakykyä kaupungissamme sekä lisätä työntekijöiden voi-mavaroja tehdä työtä aina eläkeikään saakka - ja mahdollisesti vähän vielä sen jälkeenkin.

Jani KettunenTyöterveyspsykologi, Tullinkulman työterveys

Työn tekeminen muutoksessa

SU

SA

NN

A L

YLY

2 Pääkirjoitus

3 Ammattiopiston urheilukerho liikuttaa

monipuolisesti

6 Tampere sai työhyvinvointiohjelman

7 Loorassa tietopaketti tietoturvasta

8 Kehitysvammaiset ahkeroivat Tesomalla

9 Sairauskassan etuuksiin muutoksia

9 Luontokoulun opettajalle työpäivä on

elämys

12 Mitä kaukossa tehdään?

13 Verkkolaskusta yksiköille säästöjä

14 Kirjastoautosta tuli Kustaa

14 Katuympäristön ammattilainen:

Tapio Virtanen

16 Opiskelijaohjauspalkinto Koukkuniemeen

17 Koulu- ja lukioverkko hahmottui

18 Säästöillä vaikutusta tilinpäätökseen

19 Sarjakuva: Tarmo Touhunen

20 Tehoremonteissa kolme teemaa

S ISÄLTÖ

3VILKKU 2 / 2010

TEKSTI MATTI WACKLIN KUVAT SUSANNA LYLY

Anne Haapalehto nostaa Hepolamminkadun liikuntati-lassa vastustajan iskulyönnin helponnäköisesti passaril-

le. Hyvää suoritusta seuraa viihtymisen ja onnistumisen nos-tattama hymynkare.

– Kun täytän kalenteria, torstain kohdalla on pysyväismer-kintä lentopalloharjoituksista. Sen mukaan järjestän muut me-not. Olen poissa täältä vain erittäin pätevän syyn vuoksi.

Tampereen ammattiopiston ruoka- ja elintarvikeosaston koulutuspäällikkö on työpaikkaliikunnan aktivisteja. Hän on Tampereen ammattiopiston henkilökunnan urheilukerhon hallituksen jäsen. Vuonna 1986 perustetussa kerhossa on mukana opettajia ja muuta henkilökuntaa ammattiopiston viidestä yksiköstä.

– Yhteiset liikuntatuokiot ovat loistava ja mukavan epä-muodollinen tapa tutustua entistä paremmin niin läheisiin työkavereihinsa kuin muissa ammattiopiston yksiköissä työs-kenteleviin. Liikunta luo hyvää ilmapiiriä ja kiinteyttää työyh-teisöä, arvioi Haapalehto.

Hänen oma lajikirjonsa kattaa lentopalloilun lisäksi mui-den muassa pilateksen ja zumban. Jälkimmäinen on latina-

Haapalehdon kalenterissa torstai on lentopallopäivä

Anne Haapalehto on valmiina nostamaan

vaikeankin iskulyönnin.

Liikunta nuorentaa. Tuula Mäkinen on siitä elävä todiste.

Ammattiopiston urheilukerho liikuttaa jääkiekosta zumbaan

4 VILKKU 2 / 2010

Salibandy tarjoaa Matti Hellstenille paitsi kuntoa

laisamerikkalaisista rytmeistä tahtinsa saa-va ryhmäjumppa, jonka tunnit urheilukerho hankkii yksityisestä liikuntakeskuksesta. Trendijumppaan on ilmoittautunut jo 40 am-mattiopiston henkilökuntaan kuuluvaa.

Lapsuutensa Hämeenkyrössä telinevoi-mistelua ja hiihtoa harrastanut Haapalehto sanoo, että liikunta on tärkeä osa hänen elämäänsä. Sen avulla hän huoltaa omaa kehoaan ja mieltään.

Hän uskoo, että työpaikan yhteisistä lii-kuntatuokioista saavat niin osallistujat kuin työnantajakin.

– Aivan varmasti liikunta auttaa työssä jaksamisessa.

Urheilukerho saa kaupungin omistamat liikuntatilat ilmaiseksi käyttöönsä. Lisäksi se saa työnantajalta tukea turnausmatkoihin.

Juuret jo yli 50 vuoden takaaVaikka Tampereen ammattiopiston henki-lökunnan urheilukerho virallistettiin vasta vuonna 1986, sen juuret ovat jo 1950-luvul-la. Puolivirallisen luonteen touhu sai vuon-na 1956, jolloin pelattiin ensimmäinen Ilves-kisat lentopalloilussa. Tamperelaisten lisäksi

turnaukseen osallistuivat Lahden ja Hämeen-linnan silloisten ammattikoulujen opettajat.

– Turnaus on sittemmin pelattu vuosit-tain eikä loppua näy. Tätä nykyä joukkueita on alkuvuosia enemmän. Kisan nimi tulee tietysti silloisen Hämeen läänin tunnuksesta ilveksestä, kertoo 38 vuotta Tampereen am-mattiopistoa palvellut Tuula Mäkinen.

Vaatetusalan lehtori on juuri jäänyt eläk-keelle, mutta hän jatkaa silti urheilukerhossa, jonka perustajajäseniä hän on.

– En suin surminkaan jättäisi lentopal-loharjoituksia väliin. Uskon, että kohtuullisen

myös tavan päästä sisään työyhteisöön.

VILKKU 2 / 2010 5

hyvä terveyteni on perua liikuntaharrastuk-sesta. Se on tuonut myös mielen virkeyttä. Meillä on aina ollut hauskaa yhdessä.

Mäkinen muistuttaa, että urheilukerhon sukupuolineutraalit lentopalloharjoitukset kokoavat häntäkin kokeneempia harras-tajia.

– He ovat miehiä, joilla on yhteinen lem-pinimi hurut.

Urheilukerhon lentopalloilijat ovat osal-listuneet jo vuosia myös Saku ry:n eli Suomen ammattiopistojen kulttuuri- ja urheiluliiton sekä OAJ:n kilpailuihin. Menestystäkin on

tullut, mutta osallistuminen on tärkein arvo.Silti edustamiseenkin on panostettu.

Lentopalloilijoilla ja salibandyn pelaajilla on yhtenäiset pelipaidat. Mustaa paitaa koristaa Tampereen ammattiopiston logo.

Harjoitussalit ovat vuosien varrella vaih-tuneet. Tampereen lyseon voimistelusalissa harjoiteltiin siihen asti, kun Pyynikin pal-loiluhalli valmistui. Kun Hepolamminkadun yksikkö rakennettiin Hervantaan, sen liikun-tasalista tuli niin lentopalloilun kuin saliban-dynkin harjoitustila.

Varapuheenjohtaja Jyrki Rantala näyttää esimerkillään, että hiki virtaa kiekkokaukalossa ilman turhia puristuksiakin.

Juho Hakala (edessä), Jukka Halava ja Mika Heikkilä ammentavat mielen ja kehon iloa Sentterin jäältä.

ttttuurrhiaa ppuristuksiakin.

Osaaminen ei ratkaiseUrheilukerhon salibandyä vetävä ja jääkie-kossakin mukana oleva Jyrki Rantala on hyvä esimerkki siitä kuinka aktiiviurheilija muuttuu kaikkia kunnioittavaksi työpaikka-liikkujaksi. Nykyisin tamperelaista KooVee-ta valmentava yhteiskunnallisten aineiden opettaja on itsekin entinen aktiivipelaaja.

– Työpaikkaurheilun henkeen kuuluu, ettei mitään osaamiskynnystä ole ja entiset aktiiviurheilijat ymmärtävät, että liian totinen kilpaurheilu ei kuulu asiaan. Harjoituksissa ei paineta pää punaisena, kertoo Rantala, joka on kerhon nykyinen varapuheenjohtaja.

Kaikki eivät tietenkään ole kiinnostuneet urheilukerhon laajasta tarjonnasta. Osallis-tumisen esteitä ovat muun muassa tiedon ja uskalluksen puute.

– Monella on sellainen ajatus, etteivät he pärjää tai osaa tarpeeksi. Se on turha ja väärä ajatus. Innostus riittää osallistu-

miseen.Monet ammattiopiston

henkilökuntaan lukeutuvat ovat mukana. Santalahden-tiellä työskentelevä Rantala sanoo, että osallistujia on kai-kista viidestä yksiköstä. Ikä-haitari on 30:sta runsaaseen 60 vuoteen.

– Urheilukerho laajentaa myös työelämän verkostoa. Ny-kyisin tulee eteen yhä useammin asioita, jotka koskevat kaikkia Tampereen ammattiopiston yk-siköitä. Kun on tavannut peliken-tällä, yhteys työjutuissa syntyy vaivattomasti.

Hepolamminkadun salissa on haastatteluhetkellä alun tois-

takymmentä salibandypelaajaa. Enimmillään heitä on parisenkymmentä. Jääkiekkoilu kiin-nostaa vieläkin enemmän. Perjantain har-joitusvuorolla Sentterissä Kaukajärvellä on välillä jopa 30 kiekkoilijaa. Kaikki lajit yhteen laskettuna urheilukerhon harjoitusvuoroilla on mukana noin sata aktiivista harrastajaa.

Viime syksynä koneosastolla opettajana aloittanut Matti Hellsten pelaa urheiluker-hossa salibandyä.

– Liikunta on jo sinällään merkityksellis-tä. Salibandyn avulla olen tutustunut työyh-teisöön nopeammin ja laajemmin kuin ehkä muuten olisin pystynyt.

6 VILKKU 2 / 2010

– Ohjelman pohjaksi kannattaa tehdä huo-lellinen taustatyö ja selvittää tuotantoalueen nykytila kuten sairauspoissaolot, Kunta 10 -kyse-lytutkimuksen tulokset, työtapaturmat ja ikä-rakenne. Jokaisessa organisaatiossa keskitytään sen omiin, erityistä huomiota vaativiin kohtiin. Kehittämiskohteiksi valitaan muutama keskei-nen asia, joille määritellään tavoitteet, toimen-piteet, mittari, vastuuhenkilö ja aikataulu.

Työhyvinvoinnin tilaa seurataanSatu Kosken mukaan työhyvinvointia on vaikea mitata, koska kyse on pikemminkin pehmeistä kuin kovista arvoista. Koko kaupunkitason työ-hyvinvointia mittaavaan työhyvinvointimatriisiin valittiin kahdeksan mittaria: sairauspoissaolot, työtapaturmat, varhe-maksut, käydyt kehitys-keskustelut, kehityskeskustelujen koettu hyöty, päätöksenteon oikeudenmukaisuus, työaikojen hallinta ja työnhallinta. Neljä jälkimmäistä mitta-ria saadaan Kunta 10 -tuloksista. Työhyvinvoin-nin tilasta raportoidaan vuosittain henkilöstö-tilinpäätöksen yhteydessä.

Lisätietoja:Terve Tampere -työhyvinvoinnin ohjelma 2010–2013 löytyy Loorasta kohdasta Etusivu > Työterveys ja hyvinvointi > Työhyvinvointi > Työ-hyvinvoinnin ohjelma

TEKSTI TARJA NIKUPAAVO-OKSANEN KUVA SUSANNA LYLY

Tampereen kaupungin Terve Tampere -työ-hyvinvoinnin ohjelma 2010–2013 antaa

yksiköille eväitä ja velvoitteita työhyvinvoinnin kohentamiseen. Huomiota kiinnitetään työssä jaksamiseen, osaamiseen, työturvallisuuteen ja työajan hallintaan. Työhyvinvointia edistetään koko kaupunkia koskevilla tavoitteilla, ja yksi-köille tarjotaan myös tukitoimenpiteitä työhy-vinvoinnin parantamiseksi.

Terve Tampere on ensimmäinen, varsinainen koko kaupunkia koskeva työhyvinvointiohjelma. Sitä alettiin työstää runsas vuosi sitten neljässä työryhmässä, joista kukin keskittyi yhteen tee-maan. Ryhmissä oli mukana esimiehiä, pääluot-tamusmiehiä, työsuojeluvaltuutettuja ja henki-löstöyksikön edustajia.

– Työhyvinvointi on noussut ajankohtai-seksi useastakin syystä. Taloudellinen tilanne ja rekrytointivaikeudet kuormittavat henkilöstöä. Sairaus poissaolot ovat lisääntyneet vuosi vuo-del ta, ja ikääntyvän henkilöstön osuus on kasva-nut, kertoo henkilöstösuunnittelija Satu Koski työhyvinvointiohjelman taustoista.

Työssä jaksamisen parantamiseksi henkilös-töyksikkö ja työterveyshuolto uudistavat varhai-sen tuen toimintamallia, jota käytetään työkyvyn heikentyessä. Lisäksi henkilöstöä kannustetaan omaehtoiseen työkyvyn ylläpitämiseen. Kun-toutusta on tarkoitus kehittää ja monipuolis-taa. Osaamisen suhteen työhyvinvointiohjelma keskittyy kehityskeskusteluihin, sillä juuri niissä työntekijän osaamistarpeet kartoitetaan. Työ-turvallisuudessa tavoitellaan nollaa tapaturmaa. Kevään aikana otetaan käyttöön turvallisuustie-

Terve Tampereohjaa työhyvinvoinnin parantamiseen

tojärjestelmä TyöturvaMonitori, johon voi ilmoit-taa vaaratilanteet ja tapaturmat ja työperäiset sairaudet.

Henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia työ-aikojen hallintaan lisätään, ja työntekijöitä roh-kaistaan käyttämään erilaisia työaikoja.

– Työajan hallinta on tärkeää erityisesti nai-sille työn ja perheen tarpeiden yhteensovitta-misen kannalta. Työaika-autonomia tarkoittaa sitä, että henkilöstön on mahdollista suunnitella itse työvuoronsa. Tästä on laitoshoidossa hyviä kokemuksia. Halosta saa koulutusta työvuoro-jen suunnitteluun, ja vuorojen tekemiseen on olemassa myös tietokoneohjelmia, Satu Koski opastaa.

Suunnitelmien teko käynnissäTyöhyvinvointiohjelma edellyttää, että konser-nihallinto, liikelaitokset, palvelukeskukset ja hy-vinvointipalvelujen tuotantoalueet laativat omat hyvinvointisuunnitelmat. Työn on jouduttava niinkin rivakasti, että ohjelmarunko on valmiina huhtikuun loppuun mennessä. Kullakin tuotan-toalueella laadintaa ohjaa ohjausryhmä, jossa on esimiesjohdon lisäksi henkilöstön, työtervey-den ja henkilöstöyksikön edustajat. Satu Koski on mukana ryhmissä henkilöstöyksikön edusta-jana tukemassa työtä ja auttamassa alkuun:

Henkilöstösuunnittelija Satu Koski opastaa tuotantoalueita työhyvinvointi-suunnitelmien teossa.

VILKKU 2 / 2010 7

Miten käyttäytyä kännykän ja kannetta-van kanssa? Voiko netistä saada viruk-

sen kaupungin tietokoneelle? Minkälaiseen viestintään sähköpostia voi käyttää? Miltei jokainen kaupungin työntekijä joutuu ajoit-tain pohtimaan tietoturvaan ja tietosuojaan liittyviä asioita. Loora-intranetissä on Tietotur-va-välilehti, josta löytyy kattavasti ja kootusti tietoturvaa koskeva tieto. Sivustoa ylläpitävät tietoturvapäällikkö Juha Koivisto tietotek-niikkakeskuksesta ja tietohallintosuunnittelija Ari Andreasson tietohallintoyksiköstä.

– Monet yleisimmät tietoturvaongelmat ovat ihan arkipäiväisiä juttuja ja liittyvät har-mittavan usein kaupungin henkilökunnan osaamattomuuteen tai piittaamattomuuteen tietoturva-asioissa. Liian moni jättää tieto-koneensa istunnon auki eikä lukitse sitä tai kirjaudu ulos, kun poistuu koneensa luota. Se onnistuu useimmilla koneilla helposti paina-malla Ctrl-Alt-Delete ja sitten Enter.

Myös paperien käsittelyssä on puutteita. Luottamuksellisia ja salaisia papereita jäte-tään usein joko omalle työpöydille tai unohde-taan tulostimille näkyviin, kun niiden parempi paikka olisi lukituissa laatikoissa tai kaapeis-sa, tietoturvapäällikkö Juha Koivisto listaa yleisimpiä tietoturvasyntejämme.

Tietoturva-sivustolla usein esitetyt kysy-mykset vastauksineen on hyvä apu käytännön ongelmatilanteissa. Kysymys–vastauspareja on koottu henkilötietojen käsittelystä, haitta-ohjelmista, matkapuhelimen ja sähköpostin käytöstä. Sivustosta löytyy sekin tieto, että sähköpostilla voidaan kaupungin sisäverkos-

sa välittää myös salassa pidettävää aineistoa ja henkilötietoja. Ulkoverkkoon päin tämä on kielletty, mikäli salaamisesta ei pystytä riittä-västi huolehtimaan.

Sivuston loppuun on kerätty tärkeimpiä linkkivinkkejä myös ulkopuolisiin tietolähtei-siin kuten tietosuojavaltuutetun toimiston kotisivuille www.tietosuoja.fi

Tietoturvan pikaperuskurssi verkossaTietoturva-sivuston tekijät suosittelevat jokai-selle kaupungin työntekijälle tietoturvan pe-rusteiden verkkokurssia.

– Kurssin voi suorittaa sivuston koulutus-osiossa. Kurssi sisältää paljon tietoa perus-asioista, jotka jokaisen on hyvä tietää. Aikaa menee lukunopeudesta riippuen noin 2 tuntia. Kurssia ei ole pakko suorittaa kerralla. Sen voi jättää kesken ja jatkaa siitä, mihin viimeksi jäi, Juha Koivisto toteaa.

Verkkokurssin alussa valaistaan tietotur-van peruskäsitteitä ja eri osa-alueita, ja sitten siirrytään käytännön asioihin. Joka jakson jäl-keen on pieni monivalintakertaus ja lopussa lopputentti. Oikeat vastaukset perusteluineen saa tietää heti. Perusajatus on, että tietoturva ei ole vain palomuureja ja viruksentorjunta-ohjelmia, vaan avainasemassa on käyttäjä. Lisäksi työpaikan tietoturvavastuiden ja -or-ganisaation tulee olla kunnossa.

Verkkokurssilla saa hyviä vinkkejä muiden muassa kannettavien tietokoneiden, muistitik-kujen ja kännyköiden käytöstä. Helposti huk-kuvalle USB-muistitikulle ei pitäisi tallentaa

luottamuksellista tietoa. Kannettava on syytä pitää aina mukana ja valvonnassa. Kännyk-kään ei tule hölöttää luottamuksellista tietoa julkisella paikalla. Virukset pääsevät koneelle esimerkiksi, kun käyttäjä klikkaa roskapos-tissa olevaa linkkiä, joka vie virushyökkäystä varten rakennetulle sivulle. Virussivut on usein naamioitu jonkun oikean ja luotettavan sivun näköiseksi. Joskus pelkkä surffailu netissä riit-tää viruksen saamiseen.

Mukana valtakunnallisessa kehitystyössäKaupungin tietoturvasta vastaa tietohallinto-johtaja, jonka avointa virkaa hoitaa nyt Min-na Saario. Kaupungin tietoturva- ja tietosuo-jaryhmä toimii tietohallinnon johtoryhmän alaisuudessa ja kehittää kaupungin tietotur-vaa koskevia määräyksiä ja -ohjeita. Sosiaa-li- ja terveyspalvelujen tietosuojavastaava Ari Andreasson koordinoi tietosuoja-asioita kuten henkilötietojen käsittelyyn ja rekisterinpitoon liittyviä asioita.

Tampere on ollut mukana myös valtakun-nallisessa tietoturvan kehitystyössä. Ari Andre-asson kuuluu tietosuojavaltuutettu Reijo Aar-nion johtamaan terveydenhuollon tietosuojan johtoryhmään eli TELLU-ryhmään. Juha Koivis-to on osallistunut julkishallinnon tietoturvaoh-jeiden laadintaan valtion tietoturvallisuuden johtoryhmän VAHTIn työryhmissä.

Tietoturva-välilehti löytyy Loorasta www.loora.fi/tietoturva

TEKSTI TARJA NIKUPAAVO-OKSANEN

Perehdy tietoturva-asioihin

8 VILKKU 2 / 2010

Tesomalla sijaitsevassa kehitysvammaisten toimintakeskuksessa ahkeroi noin 80 ke-

hitysvammaista oikeissa työtehtävissä ohjaaji-ensa opastuksella. Välillä myös harrastetaan ja jumpataan sekä opetellaan arkielämän taitoja. Yllättäen täältä löytyy myös maailman luokan lentopalloilijoita. Henkilökuntaa on 11.

Kehitysvammaisten palvelut siirtyivät 2009 vuoden alusta Tampereen kaupungille, kun niitä aiemmin tuottanut kuntayhtymä hajotettiin.

– Kuulumme nyt apaan eli aikuisten sosi-aalipalveluihin. Kaupungin tuottamina palve-luina meillä on viisi asumisyksikköä sekä viisi erilaista päivä- ja työtoimintakeskusta. Esimer-kiksi Aurinkomaa on erikoistunut kädentaitoi-hin, musiikkiin ja itseilmaisuun, ja Tuomikallio on vaikeavammaisille tarkoitettu paikka, joh-tava ohjaaja Tuire Ruuska kertoo.

Tesoman toimintakeskuksessa kehitys-vammaiset tekevät pääasiassa alihankintatöi-tä yrityksille. Jokaisella kehitysvammaisella on oma tuttu ohjaaja, jonka työhön kuuluu paitsi kehitysvammaisen ohjaus ja tukeminen myös koko tuotantoprosessin hallinta.

– Ohjaaja vastaa asiakassuhteista, neu-vottelee hinnat ja aikataulun sekä hoitaa laskutuksen ja toimituksen. Kehitysvammai-sen viikko-ohjelmaan kuuluu työtehtävien lisäksi liikuntaa, retkiä ja kerhoja, selvittää Tuire Ruuska.

Toimintakeskus toimii myös työvalmen-nuskeskuksena, ja useita työntekijöitä on töis-sä toimintakeskuksen ulkopuolella esimerkiksi Lidlissä ja henkilöstöruokaloissa. Jollakin työ-paikalla saatetaan muutenkin käydä tempai-semassa työrupeama.

– Pakkasimme viime syksynä porukalla kriisialueille lähteviä huopia Punaisen Ristin Kalkun varastolla, kertovat Tuire Ruuska ja ohjaaja Mauri Ainasoja.

Tesoman toimintakeskuksen eri osastoilla käy vilske, mutta tunnelma on leppoisa. Välillä ohjelmassa on taukojumppaa. Osa työnteki-jöistä lähtee luontoretkelle talviseen metsään. Puutyöosastolla valmistuu muun muassa eri-koislavoja ja pakkauslaatikoita. Kutomossa tehdään poppanoita, liinoja, ryijyjä mattoja ja muita käsitöitä. Täältä voi kuka tahansa tilata vaikka maton. Vaihetyöosastojen työtehtäviin

Tuire Ruuska ja Mauri Ainasoja kehuvat Tesoman toiminta-keskuksen työntekijöiden hyvää työjälkeä. Miina ja Manu -kirjat on pakattu siististi pusseihin.

TEKSTI TARJA NIKUPAAVO-OKSANEN KUVAT SUSANNA LYLY

taas kuuluu pussitusta, kokoamista, pakkaa-mista ja postitusta. Metalliosastolla tehdään metallinkäsittelytöitä. Työntekijöiden joukossa on pitkän uran omaavia, kokeneita konkareita ja varsin uusiakin tulokkaita.

– Työturvallisuus on huomioitava joka hetki, kun paikalla on koko ajan 60–70 ih-mistä ja jokainen päivä on erilainen. Meillä on harjoituksia pelastuslaitoksen kanssa, ja teemme säännöllisesti koko porukalla poistu-misharjoituksia, Mauri Ainasoja painottaa.

Tesoman toimintakeskuksessa tehdään töitä ja harrastetaan

SM-kultaa ja MM-hopeaa lentopalloilussaTesoman toimintakeskuksessa on myös sat-sattu urheilun harrastamiseen sen yli 30-vuo-tisen taipaleen ajan. Keskuksen lentopalloili-jat ovat niittäneet menestystä niin kansallisel-la kuin kansainvälisellä tasolla, viimeksi 2009 SM-kultaa Salossa ja MM-hopeaa Shanghais-sa. Lentopalloiluharjoittelu pääsi vauhtiin alun alkaen Mauri Ainasojan ohjauksessa, kun hän aloitti työt ja urheiluohjauksen toimintakes-kuksessa jo 1981. Lentopallovalmentaminen kuuluu hänen työtehtäviinsä.

– Aluksi harjoittelimme muitakin lajeja, mutta vähitellen keskityimme lentopalloon ja aloimme pärjätä kisoissa. Nyt meillä on kuusi pelaajaa maajoukkueessa yhdeksän pelaajan ryhmästä. SM-kisoissa olemme saaneet kah-deksan kultamitalia. 2000-luvulla SM-turnaus muuttui Special Olympics -nimiseksi, ja mu-kaan tuli myös Unified-sarja, jossa kehitys-vammaiset ja vammattomat partneripelaajat muodostavat joukkueen. Partnerit pyrkivät tuomaan kehitysvammaisen pelaajan taidot esiin. Kisoissa ei ole tärkeintä voitto, vaan osallistumisen ilo, tunnelma ja ystävien ta-paaminen, Mauri Ainasoja sanoo.

9VILKKU 2 / 2010

TEKSTI MINNA OLL IKAINEN KUVAT SUSANNA LYLY

Sairaus-kassan etuuksiin muutoksia

Sairauskassan etuuksiin tuli vuoden alussa joitain muutoksia. Vaihtoeh-

tona silmälasikorvaukselle silmien taitto-virheleikkauksesta aiheutuneista kustan-nuksista korvataan 220 euroa. Silmäla-seja ja piilolinssejä koskevan määräyksen perusteella oikeus korvaukseen on enin-tään kahden vuoden ajan lääkärin tai op-tikon määräyksen antamisesta. Aiemmin ne voi hankkia enintään vuoden vanhal-la määräyksellä korvauksen saamiseksi. Korvausta voi hakea kuten ennenkin eli joka toisena kalenterivuotena.

Vaikeutuneen taloudellisen tilanteen takia hierontahoidon, naprapatian, kiro-praktiikan ja osteopatian korvaamisesta luovuttiin ja sidosten ja tukien kiinteä omavastuu korotettiin 40 euroon.

Suuhygienistin suorittamasta hoi-totyöstä peritty palkkio korvataan ham-mashoitoetuutena. Suuhygienistin hoito tuli KELA-korvattavaksi määrätyin edelly-tyksin tämän vuoden alusta lukien.

Tampereen yliopistollinen sairaala TAYS luopui maksusitoumuksista, joten laskut tulevat potilaan kotiin. Korvauk-sen voi hakea sairauskassasta, kun lasku on maksettu. Hatanpään sairaalan hoi-toon saa edelleen sairauskassan maksu-sitoumuksen.

Erikoismaksuluokassa perittyjä lää-käripalkkioita ei korvata. Erikoismaksu-luokka poistettiin käytöstä kaksi vuotta sitten.

Lisätietoja Loorasta: Etusivu > Henkilöstöasiat >Henkilöstöedut ja huomioi-miset > Sairauskassa

Luontokoulun opettaja Helena Mende-lin on jo pysäkillä vastassa, kun bussis-

ta purkautuu iloinen lauma tamperelaisia päiväkotilapsia. Lapsia vähän jännittää, sillä tänään saa mennä metsään. Ainutlaatuinen päivä luontokoulussa voi alkaa.

Helena Mendelin on vetänyt Tampereen luontokoulu Korennon päiväkotiryhmiä kou-

lun perustamisesta, vuodesta 2002 saakka. Hän ottaa neljänä päivänä viikossa vastaan yhden päivähoitoryhmän vetäjineen.

Lapsille on luvassa tietoa, seikkailua ja selviytymistä. Tarkoituksena on ohjata lasta olemaan metsässä, opettaa luonnonsuoje-lua ja jokamiehenoikeuksia sekä metsän arvostusta.

Mentiin, seikkailtiin, selvittiin!

Luontokoulussa ihmetellään metsää yhdessä. Helena Mendelin antaa lapsille metsätietoa tarinan muodossa.

10 VILKKU 2 / 2010

Mendelin kuvailee työnsä olevan kuin yhtä juhlaa, sillä joka päivä uusi lapsiryhmä ohjaaji-neen tulee kouluun yhtä innokkaana. Opettaja-kin innostuu joka päivä uudestaan.

– Kun ryhmä tulee tänne, omistaudun sille täysin. Tämä on aika iso yhteinen kokemus, ja eläydyn siihen itsekin voimakkaasti.

Luontokoulupäivä alkaa sisätiloissa tarinal-la, jossa Mendelin johdattelee lapset metsän maailmaan. Tarinassa useimmiten jokin metsän eläin tarvitsee lasten apua. Samalla kerrataan, keitä metsässä asuikaan ja miten toisten kotona pitikään käyttäytyä.

Metsä on leikkipuistoVarsinainen seikkailu alkaa sitten, kun vaatteet puetaan päälle ja tarina jatkuu metsässä. Met-sä on Helena Mendelinille niin tärkeä paikka, et-tä sen merkitystä on vaikea kuvailla. Sienten ja marjojen lisäksi metsä tarjoaa paljon muutakin, kuten mielenrauhaa ja virkistystä.

– Oli sitten hyvä tai paha olla, metsä sopii ihmiselle.

Mendelin vietti paljon aikaa metsässä jo lapsuudessa perheensä kanssa. Nyt metsässä olemisesta on tullut elämäntapa, sillä siellä ku-luu niin työaika kuin vapaa-aikakin.

Mendelin tekee vuosittain kaksi vaellusreis-sua Lappiin. Lisäksi hän asuu metsän keskellä

Juupajoella. Mendelin ihmettelee, mikseivät ih-miset enää käy metsässä.

– Metsässä retkeily on ilmainen ja hieno harrastus. Siellä viihtyy niin lapsi kuin aikuinen-kin. Eikä etukäteen tarvitse tietää paljon mitään, asioita voi ihmetellä yhdessä. Retket voi aloittaa lyhyinäkin.

Mendelin tietää, että lapselle metsä on suu-ri elämys ja opin paikka. Tärkeintä on kuitenkin leikki, jolle luontokoulussakin annetaan aikaa. Mendelinin ohjaama metsäretki päättyy aina nuotiopaikalle, jossa lapset voivat eväiden syön-tiä odotellessa vaikkapa peuhata ja leikkiä.

Tekemistä metsässä on riittänyt hyvin. Kah-deksan vuoden aikana Mendelin on tavannut ainoastaan yhden lapsen, joka ei ole keksinyt, miten metsässä voi leikkiä.

Lapsille lämpötilakaan ei ole missään vai-heessa ollut ongelma. Luontokoulussa on men-ty metsään 35 asteen pakkasellakin. Ulkona vietetty aika tosin lyhentyi tällöin puoleentoista tuntiin. Normaalisti päiväkoti-ikäisten metsäret-ki kestää 3–4 tuntia.

Energiaa ja kaaostaHelena Mendelinillä on takanaan 45 vuoden työura. Ennen opiskeluaan lastentarhanopet-tajaksi Mendelin työskenteli Englannissa Skan-dinavian matkoja myyvässä matkatoimistossa.

Hän kuitenkin muutti takaisin Tampereelle. Var-sinainen alavalinta selkeni viedessä tytärtä päi-vähoitoon.

– Ajattelin, että voi kun on kiva paikka, tuonne kun pääsisi, Mendelin muistelee.

Hän pääsi opiskelemaan silloiseen Tampe-reen lastentarhanopettajaopistoon ja valmistui vuonna 1982. Mielenkiinnon kohteet ja intuition seuraaminen ohjasivat Helena Mendelinin myös luontokouluun. Hän ilmoitti kiinnostuksensa he-ti, kun luontokoulua alettiin suunnitella. Tuolloin Mendelin oli päiväkodinjohtajana Kissantassun päiväkodissa. Hän ehti olla 20 vuotta päivä-hoitotyössä ennen siirtymistään luontokoulun opettajaksi.

Mendelin piti työstään myös päiväkodis-sa, vaikka luontokoulu onkin lähinnä sydäntä. Lasten kanssa työskentely on hänen mielestään mahtavaa, koska he ovat energisiä ja heillä on uutta suhtautumista asioihin. Lisäksi päivähoi-dossa työskentelee ihania ja lämpimiä ihmisiä.

– Lasten kanssa työskennellessä oppii kär-sivällisyyttä, ymmärtämystä ja kaaoksen sie-tämistä.

Luontokoulussa Medelinin työnkuva vielä laajeni melkoisesti. Koulupäivien suunnittelun ja niiden vetämisen lisäksi työhön kuuluu niin ulkohuussin tyhjennystä kuin tarvikkeiden kor-jaamista ja niiden tekemistäkin.

Leinolan päiväkodin ryhmä pohtii, montako sakaraa lumihiutaleessa olikaan. He tekevät yhdessä Helena Mendelinin kanssa lumihiutalemuodostelman.

11VILKKU 2 / 2010

Mikä on luontokoulu? Luontokoulut tukevat päivähoidon ja koulujen

luonto- ja ympäristökasvatusta. Terälahdessa sijaitseva Tampereen luontokoulu

Korento tarjoaa maksuttomia luontokoulupäiviä etupäässä 4–7-vuotiaille lapsille ja 4.–7. luokan oppilaille. Kukin ryhmä voi varata yhden luonto- koulupäivän vuodessa.

Korento tarjoaa myös kummikoulutoimintaa, ympäristöagenttikoulutuksia, kesäkursseja ja koulutuksia opettajille ja kasvattajille.

Tampereen luontokoulu on Vihreä lippu -edistäjä Pirkanmaalla. Vihreä lippu on päiväkotien, koulu- jen ja oppilaitosten kestävän kehityksen ohjelma.

Suomessa on yli 20 luonto- ja ympäristökoulua. Lisätietoja: http://koulut.tampere.fi/luontokoulu/

Seikkailijan ammatti odottaaKun makkarat on paistettu nuotiolla ja vessas-sa on käyty, lasten luontokoulupäivä on lopus-sa. Heidän on aika hypätä bussiin ja palata päi-väkotiin.

Kuluva vuosi on ollut Helena Mendelinille yhtä hyvästijättöä paitsi lapsille myös heidän ohjaajilleen. Mendelin jää eläkkeelle heinäkuun lopussa.

– Ryhdyn vakituiseksi seikkailijaksi, hän sa-noo pilke silmäkulmassaan.

Helena Mendelinillä riittää tekemistä eläk-keelläkin. Ainakin tässä vaiheessa lähitulevai-suuden suunnitelmissa on neljä Lapin-vaellusta ja kolmen lapsenlapsen hoitamista.

Lisäksi kodinhoitoa voisi sanoa yhdeksi harrastukseksi, sillä Mendelinin pihapiirissä on kahdeksan rakennusta ja asuintoverina tällä het-kellä koira ja kissa. Mendelinin ”huvikummussa” asukkaita on parhaillaan ollut omistajan lisäksi kahdeksan: kaksi vuohta, kaksi koiraa, kolme kissaa ja hevonen.

Mendelin odottaa toiveikkaana päivähoito-ryhmien luontokoulun jatkumista hänen jälkeen-sä. Hän on ollut mukana koulun kehittämisessä alusta asti ja lupaa tulla antamaan vinkkejä seuraajalleen.

Luontokoulu on erittäin suosittu, sillä koko vuoden koulupäivät varataan loppuun todella

nopeasti. Kaikki halukkaat eivät edes mahdu mukaan. Palautteetkin ovat olleet pelkästään positiivisia.

Helena Mendelin uskoo, että luontokoulua tulee ikävä.

– Luontokoulu on osa minua. Ainahan tän-ne kuitenkin pääsee käväisemään.

Helena Mendelinin ohjaama metsäretki päättyy nuotio-paikalle. Makkaran-paisto on yksi lasten suosikkiohjelma-numeroista.

Talvisin etsitään eläinten jälkiä. Tällä kertaa retkeläisiä onnisti, sillä lumesta löytyivät saukon jäljet.

12 VILKKU 2 / 2010

Kauko katsoo tulevaisuuteenKaupunkikehitysryhmä eli kauko näki päi-

vänvalon vuoden 2009 alussa, jolloin yk-sikkö muodostettiin konsernihallintoon johtaja

Kari Kankaalan alaisuuteen eläkkeelle jääneen Esa Kotilahden vastuulla olleista maapolitiikas-ta ja asuntoasioista. Tähän kokonaisuuteen lii-

tettiin vielä työvoima- ja elinkeinoasiat, kestävä kehitys ja yleispiirteinen maankäytön suunnitte-lu. Kauko-nimi yksikölle keksittiin Kari Kankaa-lan mukaan yhdessä johtoryhmäpalaverissa.

– Kauko kuvaa toisaalta läheistä suhdet-tamme tilaajaryhmän kaupunkiympäristön ke-hit tämiseen eli kakeen ja toisaalta sitä, että meidän kaukossa tulisi nähdä kauaksi yli lähi-tulevaisuuden.

1) Mitä ja keitä kaupunkikehitys-ryhmään kuuluu?

– Kaukoon kuuluu ensinnäkin asuntotoimi, joka hallinnoi noin 13 000 asuntoa Tampereella. Kiinteistötoimi puolestaan vastaa kaikista maa-alueista, joihin kuuluvat myös metsät. Jyrki Laiholle kuuluvat elinkeinoasiat, joissa teem-me tiivistä yhteistyötä elinkeinoyhtiö Tredean ja muiden yksiköiden kanssa. Kaisu Anttonen vetää kestävää yhdyskuntayksikköä. Vastaamme yhteisesti yleispiirteisestä maankäytön suunnit-telusta, jota on esimerkiksi seudun rakennemal-lityö ja maakuntakaavoitus. Olemme siis ensim-mäisenä liikkeellä, kun yhdyskuntarakennetta aletaan suunnitella jonnekin. Lisäksi meihin kuuluvat strategiset projektit Vuores, Ratina, Ranta-Tampella sekä Luova Tampere. Myös työ-voiman palveluyksikkö toimii ohjauksessamme, Kari Kankaala selvittää.

MITÄ TE ILLÄ TEHDÄÄN?

TEKSTI TARJA NIKUPAAVO-OKSANEN

Kaupunkikehitysryhmään kuuluvassa kiin-teistötoimessa hallitaan kaupungin maa-

omaisuutta. Kiinteistötoimi hankkii, vuokraa ja myy maata erilaisiin tarkoituksiin: asumiseen, liiketiloihin, pysäköintiin, varastointiin ja tori-paikkoihin. Se myöntää lupia esimerkiksi Kes-kustorilla tai kaupunginosissa pidettäviin ta-pahtumiin. Kiinteistötoimen hallintaan kuuluu myös Tampereen kauppahalli.

Kiinteistötoimessa työskentelevän apu-laistonttipäällikkö Aila Tauran työaika kuluu nimikkeen mukaisesti tonttien parissa. Eniten aikaa vie asuntotonttien luovuttaminen.

– Ennen varsinaista tontin luovuttamista osallistun kaavoituksen ohjausryhmien ko-kouksiin ja neuvotteluihin rakennusliikkeiden kanssa, hinnoittelen tontit ja valmistelen vuok-

rauspäätökset, Taura kertoo. Hän valmistelee myös tonttien vuokrasopimusten muutokset. Sopimusten umpeutuessa hän uusii ne sekä tarkistaa ne asemakaavan muuttuessa. Vuok-rasopimusten lisäksi Tauran työhön kuuluu tontteihin kohdistuvien rasitesopimuksien tarkistaminen.

Apulaistonttipäällikön työhön kuuluu pal-jon asiakaspalvelua.

– Vastailen kuntalaisten kysymyksiin esi-merkiksi naapurinkuulemisesta, vuokrista ja tonttihausta. Työkaverit sanovatkin minun ole-van aina puhelimessa, Taura sanoo.

Aila vuokraa

kaupungin tontteja

TEKSTI MARIKA HAAPALA

Aila Taura neuvoo kuntalaisia pääosin

puhelimitse.

13VILKKU 2 / 2010

Yksiköille verkkolasku onedullinen ja nopea

Yksiköt ja koko kaupunki säästävät reilusti laskun käsittelykuluissa, jos ostolasku saapuu sähköisenä toimittajalta. Verkkolasku on 3,9 eu-

roa edullisempi kuin skannattava paperinen lasku. Sen käsittely on myös paljon nopeampaa ja ympäristöystävällisempää. Sähköpostilla tullut lasku ei ole verkkolasku, vaan se täytyy tulostaa ja skannata. Verkkolasku tulee laskuttajalta suoraan kaupungin taloushallinnon järjestelmään operaat-torin kautta.

Viime vuonna kaupungin yksiköiden laskuja skannattiin 153 000 kap-paletta ja sähköisenä saapui 136 000 kappaletta. Säästöä tulisi 596 700 euroa, jos kaikki 153 000 paperilaskua tulisivat verkkolaskuina. Ostolas-kut käsitellään taloushallinnon palvelukeskuksessa Kipalassa. Kaikkein edullisemmaksi tulee ostoskoriostaminen Tampereen Logistiikalta, tällöin laskun käsittelyhinta on 20 senttiä. Tavallisesti yksikössä on joku esimiehen hyväksymä ostoskoritilauksia tekevä henkilö.

Yritysten on helppoa siirtyä verkkolaskutukseen. Se sopii yhden, kah-den hengen yrityksillekin. Pienet firmat voivat ottaa ensimmäiseksi yhtey-den omaan pankkiinsa ja selvittää sieltä mahdollisuudet verkkolaskujen lähetykselle. Suuremmat firmat käyttävät pääsääntöisesti laskujensa välit-täjinä eri operaattoreita kuten Baswarea, Enfoa ja Liaisonia. Verkkolaskujen lähetys on yrittäjälle edullisempaa kuin paperisten laskujen.

Verkkolaskuun tarvitaan OVT-tunnus Tavaraa tai palvelua tilattaessa laskut pyydetään ensisijaisesti verkkolasku-na, jolloin tilaaja ilmoittaa toimittajalle oikean OVT-tunnuksen sekä ope-raattorin, Liaison Technologies Oy:n.

OVT-tunnus muodostuu seuraavasti: maatunnus +Y-tunnus + mahdol-linen tarkenne (toimiala, liikelaitos ym). Kaupungin yksiköiden tunnukset löytyvät internetistä kaupungin ulkoisilta ostolaskusivuilta osoitteesta:www.tampere.fi/hallintojatalous/erp/ostolasku/laskutusosoitteetVerkkolaskuja lähettäviä toimittajia voi etsiä Tietoyhteiskunnan kehittämis-keskus ry:n Tieken sivuilta osoitteesta:www.tieke.fi/liiketoimintapalvelut/verkkolaskuosoitteisto

OVT-tunnuksen lisäksi tilaajan tulee ilmoittaa yksikön laskutusposti-lokero-osoite, viite eli tilaajan tai vastaanottajan nimi täydellisenä, toimin-tayksikkö eli kustannuspaikka sekä tilausnumero, jos se on käytössä. Myös koulutuslaskuun tarvitaan nämä tiedot.

EU-projektin laskussa aina oltava projektin numero ja maininta EU-projekti.

Lisätietoja Loorassa:Tilaa ja asiatarkasta oikein -ohje Loorassa Etusivu > Talous ja hankinnat > Ostolaskut

2) Missä kaupunkikehitysryhmän yksiköt sijaitsevat?

Pekka Hinkkasen luotsaama asuntotoi-mi sijaitsee Puutarhakadulla Asuntorin talossa. Frenckelliin ovat sijoittuneet Mikko Nurmisen ve-tämä kiinteistötoimi sekä strategisista projekteista Ratina ja Vuores. Luova Tampere -ohjelmaa hallin-noidaan Finlaysonin kuusivooninkisessa. Työvoi-man palvelukeskus toimii Tullin alueella. Lisäksi meitä työskentelee valkoisessa virastotalossa.

Pidämme joka viikko yhteisen johtoryhmän, jotta tiedetään, mitä yksiköissä tapahtuu. Yri-tämme myös järjestää koko porukkaa koskevia tilaisuuksia oppiaksemme tuntemaan toisiamme. Lisäksi olemme jakaneet joitain henkilöstöresurs-seja siten, että yksi ihminen voi hoitaa tietyt koko ryhmää koskevat tehtävät. Ylipäätään kehitämme toimintaa siihen suuntaan, että toimisimme yhte-nä ryhmänä, jos vaikka joskus olisimme samoissa tiloissa.

3) Mitkä ovat keskeisiä tavoitteitanne?

Kaukon keskeinen tehtävä on edistää sitä, että kaupunkimme säilyy vetovoimaisena niin asukkaille kuin yrityksillekin. Toteutamme toimin-nassamme kaupunkistrategiaa ja yhdyskuntalau-takunnan sekä osaamis- ja elinkeinolautakunnan palvelustrategioita.

Kaukon yksiköt vastaavat niille kuuluvista tehtävistä, mutta vetovoiman kannalta meillä on intressi valtaosaan kaupungin asioista. Lusik-kamme on monessa sopassa, sillä kaupungin ve-tovoima koostuu palveluiden laadusta ja muista erilaisista isoista ja pienistä asioista.

14 VILKKU 2 / 2010

Putkityöt, kaapelit, vesijohdot, laajakaistat, remontit, rakennus-

työmaat… Kadulle yltäessään nämä kaikki työt vaativat luvan. Katulupia käsittelee kitaraa soittava katumestari neljän kollegansa kanssa.

Katutilavalvonnassa työskente-levän katumestarin Tapio Virtasen tie työuralla alkoi 1980-luvun alussa kunnan katujen kunnossapidossa. Muutaman vuoden opiskelutauon jälkeen pesti jatkui asfalttipuolen val-vontatehtävissä. Nykyistä katumes-tarin tehtävää Virtanen on hoitanut viitisen vuotta.

– Työ on opettanut tekijäänsä näissä hommissa. Vanhempia raken-nusmestareita on useampikin katu-tilavalvonnassa, mutta varsinaista koulutusta ei alalle juuri ole.

Katutilavalvonta myöntää ylei-sillä katualueilla työn tekemiseen tarvittavat katuluvat ja valvoo niiden toteuttamista. Tehtävänä on myös ka-tualueilla tehtävien töiden yhteenso-vittaminen sekä katuverkon liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden varmis-taminen. Lupien käsittely ja laskutus lohkaisevat suuren palan katumestari Virtasen työpäivistä.

– Jos joku haluaa niinkin pieneltä kuulostavan jutun kuin laajakaistan, niin se saattaa vaatia luvanvaraisia kaivamishommia. Useimmiten työn tekevä yritys hakee luvat. Takuutar-kastus tehdään kahden vuoden ku-luttua tehdystä työstä, jolloin käym-me vilkaisemassa kadun kunnon. Takuutarkastuksia tehdään työmaille enimmäkseen kesäisin. Talvisin ollaan myös paljon kentällä, koska ruljanssi lupahakemusten kanssa on silloin hil-jaisimmillaan.

Hakemuksia satelee keväisin ja syksyisinKaduilla ja yleisillä alueilla tehtäviin rakennustöihin tarvitaan aina lupa. Myös tapahtumien ajaksi katualu-een käyttöön vaaditaan luvat. Lupien anomisessa sesonkiaikaa ovat kevät ja syksy. Kiireisimpinä vuodenaikoina lupahakemuksia tulee noin 150 kuu-kaudessa, kun taas hiljaiseen aikaan

Viime vuoden lopulla käyttöön otettu uusi kirjastoauto sai nimekseen Kustaa Lainan

päivänä 8.2.2010. Nimi löydettiin kirjaston ja kaupunkilehti Moron järjestämän kilpailun avul-la. Kustaa korvasi 18-vuotiaan, täysin palvelleen Muumipeikko-auton.

Pääosin suomalaisvalmisteisen Kustaan suunnittelussa asiantuntija-apua antoi kirjaston henkilökunta. Autoon mahtuu noin 4000 kirjaa ja muuta aineistoa, ja siellä toimivat verkon vä-lityksellä samat lainaus-, palautus- ja tiedonha-kupalvelut kuin kiinteissä kirjastoissa.

– Kustaa on viimeisiä keskimoottorilla val-mistettuja busseja, ja tarvitsemme juuri sellai-sen, koska autot lastataan Metsolla takaa lasta-ussiltojen kautta, sanoo kirjastoautokeskuksen johtaja Pirjo Mansikkamäki.

TEKSTI RI INA K ILP INENUudesta kirjastoautosta tuli Kustaa

TEKSTI TARJA NIKUPAAVO-OKSANEN

Kirjastoautokeskus sijaitsee Metsossa, jos-sa sillä on oma toimitila ja kokoelmat. Työnte-kijöitä on 10, jotka tekevät aamu- ja iltavuoroa, sillä autot palvelevat asiakkaita 10 tuntia päi-vässä. Kirjastoautonkuljettajia on kolme, ja he hallitsevat myös lainaustehtävät. Pirjo Mansik-kamäen mukaan viimeksi pestatuilta kahdelta kirjastovirkailijoilta on edellytetty myös kuljet-tajan taitoja. Aamuisin kirjastoautoon tehdään aineistotäydennyksiä, ja välillä vaihdellaan laa-jemminkin aineistoa. Uutuudet pidetään autos-sa hyvin esillä. Liikuteltavilla siirtohyllyillä koko-elmia voidaan muuttaa tarpeen mukaan.

Kirjastoautot Roosa ja Kustaa käyvät aa-muisin kouluilla. Alkuiltapäivästä ovat vuorossa päiväkodit, joiden jälkeen suunnataan vanhus-ten palvelutalojen ja senioritalojen pysäkeille ja muille iltapysäkeille. Niitä on kaupunkialueella 74 ja Teisko-Aitolahdessa 22. Kirjastoauto vii-pyy pysäkillä 20 minuuttia, ja ajaa päivittäin noin 100 kilometrin matkan. Illan viimeisellä pysäkillä auto on avoinna kello 19.30 saakka. Pysäkkipalvelun lisäksi kirjastoautot toimitta-vat kirjalaatikoita 14 päiväkotiin ja kahteen laitokseen.

– Kirjastoauton lainausmäärät ovat suurim-mat koillisella alueella eli Atalan, Linnainmaan ja Leinolan suunnalla, jossa ei ole vielä omaa kirjastoa. Pysäkkimme ovat vähintään kahden kilometrin etäisyydellä lähimmästä kirjastosta. Vuosittain käymme läpi pysäkkien lainaustilas-tot, ja mietimme tarvitaanko uusia pysäkkejä. Kirjastoauton käyttö riippuu asuntoalueen ikä-rakenteesta. Lapset, koululaiset, lapsiperheet ja seniorit lainaavat kirjastoautosta eniten ja nuo-ret vähiten. Pysäkkejä on laitettu viime aikoina esimerkiksi senioritalojen läheisyyteen. Uusilla alueilla voimme tarjota ensi vaiheen kirjasto-palvelut, kun alueen palveluvarustus on vielä rakentamatta, selvittää Pirjo Mansikkamäki.

Kirjastoautonkuljettaja Juhani Lukkala ajaa Kustaata ja hoitaa myös lainausta. Ikäihmiset käyttävät lasten ohella paljon kirjastoauton palveluja.

15VILKKU 2 / 2010

määrä putoaa lähes puoleen siitä. Vuosittain käsitellään noin 1200 lupahakemusta.

Vuosien saatossa liikenteessä, suojausvälineissä ja laitteissa on tapahtunut kehitystä, mutta työ itsessään on pysynyt melko saman-laisena.

– Samalla tyylillä mennään tule vaisuudessakin. Suunnitteilla on jäykähkön tietotekniikkajärjestel-män parantelu, talon sisäisten asi-oiden kehittäminen ja asiakaspal-velun tehostaminen.

Katu- ja kunnossapitolain val-vominen on työtehtävistä tuorein. Tähän mennessä kirjallinen huo-mautus on riittänyt herättämään

lakia rikkoneet toimimaan.– Talvisaikaan lumitöistä tulee

huomauttamista. Lumityöt jalka-käytävillä kuuluvat kiinteistölle, mutta aina niitä ei hoideta asian-mukaisesti. Jos tällaisista tapauk-sista tulee valituksia tai puutteita huomataan, lähetetään huomau-tus. Jos kävisi niin, ettei sekään auta, palvelut tilataan muualta, ja lasku menee kiinteistön omis-tajalle.

Yhteisymmärrykseen neuvottelemallaKatuluvat vaativa laki tuli voimaan viitisen vuotta sitten, mutta tieto siitä on mennyt jo hienosti perille.

Lupa-anomuksia hylätään harvoin. Silloinkin puututaan enimmäkseen halutun työn ajankohtaan, sillä sa-malla kadunpätkällä ei liikenteen häiriintymisen vuoksi saa olla sa-maan aikaan monta työmaata.

– Hakijat suhtautuvat vaadit-taviin suunnitelmanmuutoksiin hy-vin ja yhteinen sävel on lähes aina lopulta löytynyt. Perinteisesti suo-malaisille se lupahakemusten täyt-täminen on aina prosessin tuskas-tuttavin vaihe, Virtanen nauraa.

Ihmisiltä tulee aika ajoin vali-tuksia muun muassa lumikasoista, risuista ja lumitöiden laiminlyömi-sestä.

– Tarpeen vaatiessa käydään

paikan päällä tsekkaamassa tilan-ne, mutta pääasiassa keskitym-me lupa-asioihin. Toimistolla ja ken tällä tehdyt hommat mene-vät aika lailla fifty-fifty, Virtanen laskes kelee.

Silloin tällöin ammattitauti vaivaa vapaa-ajallakin, joten katu-mestari saattaa syynätä katujen kun toa myös kävelyretkillään. Tam-pereella katuammattilaisen silmää miellyttää erityisesti kaunis Kiovan puisto Kalevassa, missä Virtanen käy usein kävelemässä iltalenkin. Sinkkumiehen harrastuksiin kuulu-vat myös sulkapallo ja sähly, mutta kitaransoitto ja musiikki ovat erityi-sen mieleistä ajanvietettä.

Talvi on katutilavalvonnassa hiljaista aikaa, sillä katulupa-

hakemusten sesonki alkaa vasta kevään koittaessa. Kiireettömään aikaan katumestari Tapio Virtanen

työtovereineen tekee paljon työmaakäyntejä kentällä toimis-

totyön vastapainoksi.

KATUYMPÄRISTÖN AMMATTILA ISET

Katumestarin vilkas arki

16 VILKKU 2 / 2010

Opiskelijan ohjaaminen opin paikka myös työntekijälle

Lähihoitaja Tomi Falhi neuvoo opiskelija Arlene Heikkiselle lääkkeiden annostelua Koukku-niemen vanhainkodissa.

TEKSTI MINNA PAJUNEN

TEKSTI JOHANNA TOIVANEN

KUVA SUSANNA LYLY

Koukkuniemen vanhainkodin osasto 13 palkittiin laitoshoidon parhaasta opiskeli-

jaohjauksesta vuonna 2009. Palkinnon myönsi klinikkaopettajan ohjausryhmä. Myöntämispe-rusteita ovat muun muassa osaston kannusta-va ilmapiiri, opiskelijan taitava ohjaaminen niin, että hänen ammatillinen itsetuntonsa vahvistuu, koko osaston sitoutuminen opiskelijoiden oh-jaamiseen ja työntekijöiden reilu asenne myös toisiaan kohtaan.

– Opiskelijan ohjaaminen ei ole aina pel-kästään mukavaa, vaan välillä myös vaativa ja hermoja raastava tehtävä. Siksi haluamme palkita opiskelijaohjauksessa erityisen hyvin on-nistuneita osastoja vuosittain jaettavalla palkin-nolla. Palkinnon saaja valitaan Koukkuniemen vanhainkodin, Kaupin sairaalan ja Rauhaniemen sairaalan osastoista, kertoo klinikkaopettaja Elina Silvan.

Sairaanhoitaja Eira Mononen, perushoitaja Irene Hirvonen ja helmikuulle osastolla työs-kennellyt lähihoitaja Tomi Falhi ovat toimineet osasto 13:n opiskelijaohjauksesta vastaavina työntekijöinä. Tomi Falhin mielestä opiskelija-ohjaus ei ole vaikeaa.

– Työssäoppimisjakson ohjaukseen vai-kuttaa esimerkiksi se, onko ohjattava nuori vai aikuisopiskelija. Nuoret voivat olla aluksi ujoja. Täällä opiskelijat laitetaan heti tehtäviin, joissa

he kohtaavat osaston vanhuksia, ja näin hei-dän itseluottamuksensa vahvistuu, Tomi Falhi sanoo.

– Joskus ohjaaminen voi olla haastavaa, jos ohjattavana on yhtä aikaa monta juuri työssä-oppimisjakson aloittanutta nuorta opiskelijaa. Mutta nuoret kyllä oppivat osaston käytännöt nopeasti, ja osastollamme on ollut fiksuja ja reippaita nuoria työssäoppimassa.

Irene Hirvosen mielestä työpaikkaohjaa-jana toimiminen on kiireistä, mutta antoisaa. Ohjaaja joutuu jatkuvasti päivittämään myös omia tietojaan, jotta ei neuvo opiskelijaa väärin. Ohjaajan ei kuitenkaan tarvitse olla yli-ihminen, vaan opiskelijoiden kanssa tehdään työtä kuten normaalistikin.

– On aina hyväksi, että osastolla käy työssä-oppimassa henkilöitä työyhteisön ulkopuolelta. Näin työyhteisömme ei pääse urautumaan, sillä opiskelijat kysyvät aina työmenetelmiemme pe-rusteita ja osaavat kyseenalaistaa niitä, Irene Hirvonen sanoo.

Lisäksi osaston asukkaat ovat opiskelijoille aina uusia tuttavuuksia, ja siksi opiskelijat nä-kevät heissä piirteitä, joita osaston vakituiset työntekijät eivät välttämättä ole huomanneet. Näistä havainnoista on hyötyä vanhusten hoi-totyössä.

Koulu- ja

Koulu- ja lukioverkko on saanut uu-den muotonsa Tampereella. Lu-

kioverkosta päätti osaamis- ja elinkei-nolautakunta 18.2. ja perusopetuksen kouluverkosta lasten ja nuorten lauta-kunta 25.2.

Muutokset näkyvät perusopetukses-sa ja lukiokoulutuksessa valmisteluina, jotka koskevat niin oppilaita, henkilöstöä kuin tilojakin.

Lukiokoulutuksen johtajan Jorma Suonion mukaan tehdyt muutokset linjaavat lukiokoulutusta pitkälle tule-vaisuuteen. Koska aikataulu on tiukka, käytännön valmistelut on hänen mu-kaansa aloitettava pikaisesti. Keskeisiä haasteita lukiokoulutuksen kannal-ta ovat Sampolan peruskorjauksen ja Hepolamminkadun lisärakentamisen valmistelu. Niitä ovat myös Klassillisen lukion kasvuun varautuminen, lukioiden opetussuunnitelmien muuttaminen pää-tösten edellyttämällä tavalla sekä henki-löstöjärjestelyt.

Henkilöstö on mukana muutosten suunnittelussa. Myös perusopetuksessa suunnittelutyötä tehdään paljolti kou-lujen sisällä. Opettajia on siirtynyt oppi-lasmäärän vähenemisen myötä koulusta toiseen Tampereella jo useana vuonna.

– Luokkien siirtämisen suunnittelua tehdään kouluissa rehtorien johdolla. Käytännön asioita puidaan koulujen kokouksissa ja erilaisissa työryhmissä, perusopetuksen johtaja Hannu Suo-niemi kertoo.

Neloset vielä pienten kouluihinPäätökset toteutetaan kouluissa vaiheit-tain vuoteen 2015 mennessä. Jatkossa Hallilan, Hyhkyn, Ikurin, Järvensivun ja Kalkun kouluissa opetetaan vuosiluok-kien 1–4 oppilaita. Kouluissa on myös esiopetusta. Hyhkyn ja Kalkun kouluis-ta siirrytään viidennelle luokalle Kaari-lan kouluun syyslukukauden 2012 alusta

17VILKKU 2 / 2010

lukioverkko uuteen malliin Tampereellalähtien. Kaarilasta tulee vuosiluokkien 5–9 koulu. Järvensivun koulusta oppilaat jatka-vat viidennelle luokalle Sammon kouluun lukuvuoden 2015–2016 alusta lähtien.

Hallilan koulussa koulupolku muuttuu, kun viidennelle luokalle siirrytään Nekalan kouluun syksystä 2012 alkaen. Ikurissa toiminta jatkuu entisellään. Kisapuiston, Muotialan ja Multisillan koulut jatkavat ny-kymallilla, esiopetuksen ja alkuopetuksen (luokat 1–2) yksiköinä.

Irjalan pienten lasten yksiköstä perus-opetus luopuu kesällä 2011. Toiminnot siir-tyvät Takahuhdin ja Ristinarkun kouluista muodostettavan yhtenäisen peruskoulun yhteyteen. Kesästä 2011 alkaen Irjalan va-pautuvaan kiinteistöön on tarkoitus sijoit-taa kaksi päivähoitoryhmää. Päivähoidon tuottaja kilpailutetaan.

Hervannan alueen peruskouluverkkoa tarkastellaan myöhemmin uudelleen. Kun Vuorekseen saadaan riittävästi perusope-tuksen tiloja, voidaan Hervannan palve-

luverkkoa supistaa. Kalevanpuiston, Koi-vikkopuiston, Liisanpuiston, Saukonpuiston sekä muun keskitetyn erityisopetuksen osalta tehdään erikseen selvitys vuoden 2012 lop-puun mennessä.

Sampolasta luova lukioMyös Sampolaan on tulossa muutoksia, kun yläkoulun tilalle tulee lukio. Tammerkosken ja Kaarilan lukioiden toiminta siirtyy Sampolan kiinteistöön, jonne syntyy uusi luovien alojen lukio syksyllä 2012. Tätä ennen Sampolan koulukiinteistö peruskorjataan.

Tammerkosken koulukiinteistö siirtyy kokonaisuudessaan perusopetuksen käyt-töön. Klassillisen koulukiinteistöihin keskite-tään lukiokoulutusta. Klassillinen lukio saa käyttöönsä klassilliselta koululta vapautu-vat tilat.

Hervannan lukio siirtyy Hepolamminka-dulle Tampereen ammattiopiston yhteyteen. Siitä muodostetaan matemaattis-teknisesti painotettu lukio, joka tekee yhteistyötä am-mattilukion kanssa.

Muutokset toteutetaan lukuvuoden 2012–2013 alusta. Muutosten jälkeen kaupungin ylläpitämiä lukioita on kaikki-aan kuusi ja niillä oma, selkeä profiilinsa.

Linjaukset valtuustokausittain?Lasten ja nuorten palvelujen päätti myös, että perusopetus selvittää latinankielen opetuksen järjestämistä luokilla 7–9 yh-teistyössä Klassillisen lukion kanssa. Li-säksi lautakunta evästi ponnessaan, että kouluverkon aiheuttamat muutokset ote-taan huomioon koulujen piharatkaisuissa ja koulutien turvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota.

Ponnessa toivotaan, että Sampolan, Tammerkosken ja Klassillisen koulun ylä-koulujen muutosten yhteydessä huolehdi-taan ainepainotusten säilymisestä.

Ponnen mukaan seuraavan kerran kouluverkon muuttamiseen otetaan kantaa tulevan valtuustokauden alussa valtuuston laatiman strategian pohjalta.

Koulu- ja lukioverkon

muutoksilla haetaan

joustavuutta, joka

helpottaa sopeutumista

oppilasmäärien muutoksiin.

Koulutuspalvelujen kysyntä

kohdistuu uusille alueille

samalla, kun lasten ja

nuorten määrä vähenee.

VILKKU 2 / 201018

Vakinainen palokunta toi kaupunkilaisille paremmat yöunet

Tampereen kaupungin vakinainen palokun-ta perustettiin vuonna 1898. Hankkeen

järkevyyttä epäiltiin, sillä kaupungissa toimi aktiivinen VPK ja tehdaspalokuntia. Vuoden kestäneen kädenväännön jälkeen palotoimi kuitenkin aloitti työnsä vuokratiloissa Puutar-hakatu 6:ssa.

Ensimmäiseksi palomestariksi valtuusto valitsi arkkitehti Berndt Blomin ja alipalo-mestariksi K.E. Viitasen. Vielä valittiin ruisku-mestari ja aliruiskumestari ja palkattiin muu miehistö tehtäviinsä. Koko henkilöstön palkat budjetoitiin kaupungin varoista.

Toiminta alkoi 22 miehen ja viiden hevo-sen voimalla. Ensimmäisen tulipalon palokun-

VA

PR

IIK

IN K

UV

A-A

RK

IST

O

TEKSTI ANNA-MARIA MAUNU

Tampereen kaupunki onnistui pienentämään 2009 tilinpäätösennusteen alijäämän noin

13 miljoonaan euroon. Vielä alkuvuodesta 2009 talout ta uhkasi yli 50 miljoonan euron alijäämä.

Kaupungin talouden tasapainottamistoimen-piteet aloitettiin heti alkuvuodesta. Kaupunginval-tuusto hyväksyi kaupungin nettomenoihin 27 mil-joonan euron suuruiset vähennykset sekä edellytti, että talouden tilaa seurataan ja siihen reagoidaan jatkuvasti vuoden varrella.

Tulosennuste onkin parantunut marraskuun tilanteesta 7,3 miljoonalla eurolla. Vuosikatearvio on 70,1 miljoonaa euroa eli 15,6 miljoonaa euroa vuosisuunnitelmaa parempi, mutta 7,6 miljoonaa euroa alkuperäistä talousarviota huonompi. Vuo-sikate kattaa poistot 83,7-prosenttisesti.

Verotulot olivat 716,9 miljoonaa euroa, ja

ne toteutuivat 22,3 miljoonaa euroa alkuperäistä talousarviota huonompina. Verotulojen talousarvi-ota vähennettiin vuoden aikana 26,5 miljoonalla eurolla. Verotuloja kuitenkin kertyi 4,2 miljoonaa euroa enemmän, koska valtiovarainministeriö korotti joulukuussa kuntaryhmän vuoden 2009 kunnallisverokertymän jako-osuutta.

Kaupungin nettomenot kasvoivat 3,6 pro-senttia vuonna 2009 eli runsaat 31 miljoonaa euroa. Toimintamenojen kasvu saatiin hyvin hal-lintaan, sillä vielä 2008 menot kasvoivat noin 7 prosenttia.

Konsernihallinto ja liikelaitokset pystyivät saa-maan aikaan henkilöstösäästöjä jopa suunniteltua enemmän. Hyvinvointipalveluissa säästötavoit-teesta jäätiin noin 9,5 miljoonaa euroa.

Lainakanta kasvoi vuoden alusta 86,6 miljoo-

naa euroa eli 196,4 miljoonasta 283 miljoonaan euroon. Asukasta kohden laskettuna kaupungin lainakanta on tilinpäätöksessä 1 338 euroa, kun se vuoden 2009 alussa oli 937 euroa.

Johtaja Juha Yli-Rajalan mukaan olennaista vuoden 2009 aikana oli talouden tunnuslukujen jatkuva seuranta ja raportointi, jonka mukaan pys-tyttiin tekemään toimenpiteitä nopeasti.

– Taloustilanne ei kunnissa helpota ensi vuon-nakaan. Toiminnan tehostamista ja menojen tark-kaa seuraamista vaaditaan edelleen. Työttömyys on Tampereella kasvanut noin 10 prosentista yli 15 prosenttiin. Jos tilanne ei parane, esimerkiksi kaupungin toimeentulotukimenot kasvavat edel-leen. Työttömyydellä on myös muita välillisiä ja vä-littämiä vaikutuksia, jotka heijastuvat kaupungin sosiaali- ja terveyspuolen kustannuksissa.

Säästöillä vaikutusta tilinpäätökseen

ARKISTON AARTE ITA

ta sammutti Satakunnankadun ja nykyisen Näsilinnankadun kulmassa. Miehistö onnistui sammuttamaan palon nopeasti.

Palokunta saavutti työllään luottamuksen. Kaupunkilaiset saivat nukkua yönsä rauhassa. Ennen yleiset hälytykset herättivät koko kau-pungin väen, vaikka kyse oli vain pienestä pa-lon alusta. Uuden palokunnan ansiosta suur-hälytyksiä oli enää harvoin.

Tampereen palokunnan miehis-tö seisoo univormuissaan Puu-tarhakatu 6:n pihalla. Oikealla on palomestari Bernt Blom ja takana palokunnan viisi hevos-ta. Kuva on otettu heti palokun-nan perustamisen jälkeen vuon-na 1898.

19

TARMO TOUHUNEN

VILKKU 2 / 2010

KI ITOKSIA Mahottoman moternit ja metäntäöteiset kiitokset jok-kaeselle, joka oli lähettä mäs sä allekirijottanutta TAOsta van-huuseläkkeelleAarre Väisänen

Kiitän lämpimästi kaikkia ystäviäni hallinnosta, TKL:stä ja suunnittelupalveluista yh-tei sistä hetkistä sekä runsaista muistamisista jäädessäni eläk keelle 1.1.2010. Kaikkea hyvää, onnea ja menestystä tuleville vuosille!Leo Salmi

Sydämelliset kiitokset kulttuuri- ja nuorisopalveluiden väelle laajasta ja ihanasta juhlasta jäädessäni eläkkeelle 1.1.2010.Viikinsaaren vahtimestari Tapio Hellman

Lämmin kiitos muistamisesta Koukkuniemen työkavereille jäädessämme nauttimaan eläkepäivistä!Tuulikki Rinne ja Marja-Leena Marjamäki

Kaupunki osallistuu geriatrien kouluttamiseen

Kauppi, Koukkuniemi ja Hatanpään puistosairaala tulevat tutuiksi mo-

nelle tulevalle geriatrille, kun he lääke-tieteen tohtori Lauri Seinelän matkassa kiertävät osastoilla. Seinelä tuntee mil-jööt jo entuudestaan, sillä hän toimi use-an vuoden ajan laitoshoidossa lääkä rinä. Nyt hän hoitaa Tampereen yliopiston lää-ketieteen laitoksen ensimmäistä geriat-rian professuuria virkaa tekevänä profes-sorina.

Geriatrian professuuri alkoi tämän vuoden alussa. Sen rahoittajina ovat yli-opiston lisäksi Pirkanmaan sairaanhoito-piiri ja Tampereen kaupunki. Professuu-riin kuuluu osa-aikainen virka kaupungin tilaajaryhmässä. Työhön sisältyy muun muassa asiantuntija-apua sekä koulutuk-sen kehittämistä ja suunnittelua.

Seinelälle professuuri on mieluinen. Sen myötä kaupungissa tehtävän van-hustyön ja yliopiston tutkimusyhteistyö

lisääntyy ja geriatrian arvostus kasvaa entisestään.

Tampereen yliopistossa geriatrien kou-lutuksesta on vastannut aikaisemmin ge-rontologian professori Antti Hervonen. Tampereella geriatrian erikoistumisopin-toihin on ilmoittautunut yli 30 lääkäriä.

– Tampereen yliopistosta valmistuu toiseksi eniten geriatreja Suomessa, mut-ta lisää tarvittaisiin, koska vanhusten-hoito kaipaa runsaasti erityisosaamista väestön ikääntyessä, Seinelä toteaa. Hän toivoo, että uusista geriatreista saataisiin työvoimaa myös kaupungin laitoksiin.

Seinelä kiertää erikoistuvien lääkä-reiden kanssa kaupungin laitoshoidon osastoja kahden viikon välein. He tapaa-vat potilaita, paneutuvat muun muassa lääkehoitoihin ja pohtivat eettisiä kysy-myksiä.

Lääkärin erikoistumisopinnot kestä-vät 5–8 vuotta.

Riitta Merikivi, Lauri Seinelä ja Jukka Rönneik-kö osastokier-roksella Kaupin sairaalassa.

TEKSTI TUULA ALA-HONKOLA

SU

SA

NN

A L

YLY

Muistatko vielä sen kahvihetken?

Museokeskus Vapriikki kokosi Arabian kahvi-

kupeista ja lautasista sekä Dora Jungin suunnittelemista damastiliinoista ikäihmisille tarkoitetun Muis-tatko vielä sen kahvihetken -toimintapaketin. Sen tavoitteena on aktivoida ikäihmisiä muistelemaan tärkeitä kahvihetkiä ja ta-pahtumia sekä niihin liittyviä henkilöitä ja tunteita.

– Kyseessä on Vapriikin ensimmäinen ikäihmisille suunnattu toimintapaketti. Kahvikupit ja pöytäliinat on koottu museoiden opetuskokoelmasta, ja valikoimassa on muutamia juuri tätä toi-mintapakettia varten hankittuja kuppeja, kertoi museokeskus Vapriikin tuottaja Tuire Hänninen.

Toimintapaketti sisältää 20 Arabian kahvikuppia lautasi-neen, kolme Dora Jungin suunnittelemaa damastiliinaa, kolme Dora Jungista kertovaa kirjaa sekä esitteitä Muistatko vielä sen kahvihetken -toimintapaketista ja luettelot kahvikuppimalleista. Toimintapakettia lainataan maksutta voittoa tavoittelemattomille yhteisöille. Muille yhteisöille hinta on 61 euroa. Laina-aika on kol-me viikkoa. Lisätietoja www.tampere.fi/vapriikki/kokoelma

Kaupungin henkilöstölle on varattu tänä vuonna alustavasti yhteensä

300 teho- ja avotehoremonttipaikkaa Kuortaneen urheiluopistosta Kuortaneel-ta ja kuntoutumiskeskus Apilasta Kan-gas alta. Pikonlinnan alueella sijaitsevas-sa Apilassa on avotehoremonttikursseja ilman majoitusta ja Kuortaneen urheilu-opistossa majoituksen sisältäviä teho-remonttikursseja. Kurssit on tarkoitettu kaupungin vakinaiselle henkilöstölle ja pitkäaikaisille sijaisille. Varhaiskuntou-tuksella pyritään työkyvyn ja työhyvin-voinnin parantamiseen.

Nyt ovat haussa kevään kurssipai-kat. Apilassa on esimiehille varattuna työhyvinvoinnin avotehoremonttikurssi 26.–29.4.2010. Esimiehille tarkoitetul-la kurssilla on paljon tilaa. Maaliskuun alussa muita paikkoja oli jäljellä vain muutama. Syksyn kurssit avataan huh-tikuussa.

Kurssilaiset valitaan aina työterveys-huollon vastaanottokäynnillä arvioidun tarpeen perusteella. Kuntoutustarpeen arvioi työterveyshoitaja, -lääkäri, työ-terveyspsykologi tai työfysioterapeutti. Asiantuntija tekee arvionsa perusteella sähköisen lähetteen Haloon.

Teho- ja avotehoremontit toteute-taan kuntoutuslaitoksissa kahtena noin kuuden kuukauden välein pidettävänä kuntoutusjaksona. Ensimmäinen jakso on pituudeltaan neljä päivää ja toinen jakso kolme päivää. Kuhunkin ryhmään valitaan 12 osallistujaa.

Kurssipaikan valinnassa kuullaan henkilön mielipidettä. Jos tilaa ei löydy henkilön haluamalle kurssille, tarjotaan toista vaihtoehtoa. Aiemminkin kunto-remontissa olleet voivat hakea teho- ja avotehoremonttiin. Valinta tehdään täl-löinkin työterveyshuollon arvion pohjal-ta. Edellisestä kunto- tai tehoremontista tulee olla vähintään 24 kuukautta. Aika koskee myös muuta kuin Tampereen kau-pungin työnantajan tehoremonttia. Te-horemonttiin lähtevä sitoutuu osallistu-maan kaikkiin tehoremontin osiin, myös työterveyshuollon toteuttamaan seuran-tapäivään, jotta saadaan kokonaisnä-kemys kuntoutuksen vaikuttavuudesta. Tehoremonttikurssit ovat palkallisia.

Liikuntaa, painonhallintaa ja voimavaroja työhönTehoremonteissa on kolme erilaista tee-maa, ja kaikkia teemakursseja on sekä

Apilassa että Kuortaneella. Liikunnalli-nen tehoremontti keskittyy tuki- ja liikun-taelimistön kunnon hoitamiseen. Tämä remontti on tarkoitettu henkilöille, joil-la on lisääntyviä tukielimistön ongelmia. Painonhallinnan tehoremontti keskittyy liikapainon hallintaan: sopivien liikun-tamuotojen löytämiseen, ruokavaliohoi-toon ja motivaation edistämiseen. Työ-hyvinvoinnin ja voimavarojen ylläpidon tehoremontti on tarkoitettu työpainei-ta kokeville, jotka haluavat löytää uu-sia voimavaroja ja keinoja stressin hal-lintaan.

Lisätietoja tehoremonteista:Henkilöstöyksikkö, suunnittelija Pirjo Havulinna, p. 040 8016377 tai Halo, henkilöstöpalvelusihteeri Jaana Alhoniemi p. 565 65802Loora: Etusivu > Työterveys ja hyvinvointi > Työhyvinvointi > Tehoremontti Etusivu > Henki-löstöasiat > Henkilöstöedut ja huomioimiset > Tehoremontti

Tehoremonttiin Kuortaneelle tai avotehoremonttiin Kangasalle