VILJELYSTARKASTAJAN KÄSIKIRJA 2016 Eviran ohje 13036/3

VILJELYSTARKASTAJAN KÄSIKIRJA 2016

Eviran ohje 13036/3

Eviran ohje 13036/3 Käyttöönotto 1.7.2016 Siementarkastusyksikkö Hyväksyjä Yksikönjohtaja Hanna Kortemaa Esittelijä Ylitarkastaja Leena Pietilä

LUKIJALLE Elintarviketurvallisuusviraston (Eviran) siementarkastusyksikkö (SITY) sijaitsee Loimaalla. Viljelystarkastuksia hoidetaan viljelystarkastus- ja näytteenottojaostossa. Eviran siementarkastusyksikössä tavoitteemme on suomalaisen kylvösiemenen säilyttäminen korkealaatuisena. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi olemme sitoutuneet omassa toiminnassamme jatkuvaan laadun parantamiseen ja kehittämiseen. Yksi keskeinen edellytys toimintamme onnistumiselle on saumaton yhteistyö asiansa hallitsevien ja ammattitaitoisten viljelystarkastajien kanssa. Viljelystarkastuksella on ratkaiseva merkitys koko siementuotannon ketjussa, koska siemenviljelyksen kunto hyvin pitkälti ratkaisee myös muodostuvan siemensadon laadun. Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että viljelystarkastustehtäviä hoitavat osaavat tarkastajat, jotka omalla panoksellaan kehittävät suomalaista maataloustuotantoa. Ohessa lähetämme uuden päivitetyn ohjeen viljelystarkastuksen suorittamisesta. Tähän viljelystarkastajan käsikirjaan on koottu alan uusimmat tiedot ja ohjeet, ja se on tarkoitettu tarkastajan apuvälineeksi käytännön tarkastustyössä. Otamme mielellämme vastaan käsikirjaan liittyviä kehittämisideoita, jotta saisimme siitä entistä hyödyllisemmän. Tarkastusterveisin,

Hanna Kortemaa Yksikönjohtaja Leena Pietilä Ylitarkastaja

Evira OHJE Siementarkastusyksikkö Pvm 1.6.2016

Voimaantulo- ja voimassaoloaika: 01.07.2016 lukien toistaiseksi

Viljelystarkastajille SIEMENTUOTANNON TARKASTUKSEN TOIMINTAOHJEET

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran siementarkastusyksikkö antaa siementuotannon viljelystarkastustyötä varten nämä toimintaohjeet (viljelystarkastajan käsikirja), jotka koskevat viljelystarkastuksen käytäntöä ja menetelmiä. Ohjeet perustuvat siementen markkinointia koskevien EU-säädösten mukaiseen 1.11.2000 voimaan tulleeseen siemenkauppalakiin (L 728/2000) ja lakiin hukkakauran torjunnasta (L185/2002) sekä maa- ja metsätalousministeriön lakien nojalla tekemiin asetuksiin (nrot 16/2013, 15/2013, 9/2016, 113/2000, 114/2000, 118/2000, 2/2015) myöhemmin tehtyine muutoksineen. Suomessa saa markkinoida kylvösiementarkoituksiin vain sellaisia siemeneriä, joiden polveutuminen ja tekninen laatu on Suomen tai muun Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden viranomaisen sertifioimaa eli varmentamaa. Siemenperunan tuotannon tarkastaminen poikkeaa muiden siementen tarkastamisesta. Siementarkastusyksikkö on koonnut erillisen perunaa koskevan käsikirjan. Nämä ohjeet tulevat voimaan 1.7.2016, ja niitä sovelletaan jo vuoden 2016 siementuotannossa ja viljelystarkastuksissa. yksikönjohtaja Hanna Kortemaa ylitarkastaja Leena Pietilä

LIITTEENÄ Viljelystarkastajan käsikirja

VILJELYSTARKASTAJAN KÄSIKIRJA

Sisällys

1 Siementarkastuksessa kiinnitettävä huomiota .............................................................................. 9

2 Siementuotanto .......................................................................................................................... 10

3 Siemenluokkajärjestelmä ........................................................................................................... 11

3.1 Siemenluokat ............................................................................................................................................................................... 12

4 Vakuuslipukkeiden värit ja mallit ............................................................................................. 14

4.1 Kansalliset vakuuslipukkeet ..................................................................................................................................................... 14

4.2 Ulkomaisten vakuustodistusten malleja .................................................................................................................................... 16

5 Viljelystarkastus ......................................................................................................................... 20

5.1 Viljelystarkastuksiin liittyvät ilmoitukset ..................................................................................................................................... 20

5.1.1 Viljelystarkastusilmoitus ............................................................................................................................................. 20

5.1.2 Viljelystarkastuksen peruminen ........................................................................................................................................ 20

5.1.3 Uusintatarkastus .......................................................................................................................................................... 21

5.2 Viljelystarkastaja ...................................................................................................................................................................... 21

5.2.1 Valtuutettu viljelystarkastaja ....................................................................................................................................... 21

5.2.2 Valtuutettu liikkeen viljelystarkastaja ......................................................................................................................... 21

5.2.3 Siemenvastuuhenkilö................................................................................................................................................... 22

5.2.4 Uusi tarkastaja .............................................................................................................................................................. 22

5.2.5 Salassapitovelvollisuus ja esteellisyys ...................................................................................................................... 22

5.3 Valvontatarkastukset ................................................................................................................................................................ 23

6 Viljelystarkastuksen pääperiaatteet ............................................................................................ 23

6.1 Viljelystarkastuksen kulku ........................................................................................................................................................ 24

6.2 Viljelyedellytykset ..................................................................................................................................................................... 26

6.2.1 Siemenviljeltävän lajin muut lajikkeet viljelmällä ja lajikeryhmittely ......................................................................... 26

6.2.2 Siemenviljeltävän lajikkeen mahdollinen muu tuotanto tilalla .................................................................................. 27

6.2.3 Esikasvirajoitukset ....................................................................................................................................................... 28

6.2.4 Kantasiementiedot ....................................................................................................................................................... 29

6.2.5 Viljelyksen pinta-ala, lohkojen koko ja lohkotunnukset ............................................................................................ 29

6.2.6 Luonnonmukaisesti tuotettava siemen ....................................................................................................................... 29

6.2.7 Lajikkeeton kaupallinen siemen ja standardisiemen ................................................................................................. 30

6.2.8 Aluskasvit, kerääjäkasvit ja tukikasvit, nurmen perustaminen suojaviljaan ............................................................ 31

6.2.9 Koneiden, laitteiden ja varastotilojen yhteiskäyttö .................................................................................................... 31

6.2.10 Viljelykäytännöistä ....................................................................................................................................................... 31

6.3 Yleistarkastus .......................................................................................................................................................................... 32

6.3.1 Eristysetäisyydet .......................................................................................................................................................... 32

6.3.2 Rikkakasvit ................................................................................................................................................................... 33

6.3.3 Hukkakaura ................................................................................................................................................................... 34

6.4 Koealatarkastus ....................................................................................................................................................................... 40

6.4.1 Koealojen valinta ja havainnointi koealoilla ............................................................................................................... 40

6.4.2 Koealojen määrä .......................................................................................................................................................... 41

6.4.3 Koealan koko ................................................................................................................................................................ 41

6.4.4 Lajikeaitous .................................................................................................................................................................. 41

6.4.5 Vieraat lajit .................................................................................................................................................................... 42

6.4.6 Viljakasvustojen siemenlevintäiset kasvitaudit.......................................................................................................... 42

6.5 Viljelystarkastuksen yhteydessä sovitut toimenpiteet ............................................................................................................... 43

6.6 Hybridien tuottamiseen tarkoitetut siemenviljelykset ja niiden tarkastaminen............................................................................ 43

6.7 Viljelyksen tai lohkon hylkäämisperusteita (muu kuin hukkakaura) ........................................................................................... 43

7 Lajit ja niiden tarkastaminen ....................................................................................................... 45

7.1 Vehnä .......................................................................................................................................................................................... 45

7.2 Ohra ............................................................................................................................................................................................. 48

7.3 Kaura ........................................................................................................................................................................................... 53

7.4 Ruis ............................................................................................................................................................................................. 56

7.5 Ruisvehnä .................................................................................................................................................................................... 58

7.6 Herne ........................................................................................................................................................................................... 59

7.7 Härkäpapu, lupiinit ....................................................................................................................................................................... 61

7.8 Kitupellava eli ruistankio (Camelina) ............................................................................................................................................. 62

7.9 Pellava ......................................................................................................................................................................................... 63

7.10 Auringonkukka ........................................................................................................................................................................... 64

7.11 Hamppu ..................................................................................................................................................................................... 65

7.12 Rypsi ja rapsi ............................................................................................................................................................................. 67

7.13 Rypsi .......................................................................................................................................................................................... 68

7.14 Rapsi.......................................................................................................................................................................................... 69

7.15 Kumina ....................................................................................................................................................................................... 71

7.16 Timotei, nurminata, punanata, ruokonata, koiranheinä ............................................................................................................... 72

7.17 Raiheinät .................................................................................................................................................................................... 75

7.18 Puna-apila, alsikeapila, valkoapila .............................................................................................................................................. 76

7.19 Lajikkeeton kaupallinen siemen .................................................................................................................................................. 78

8 Hukkakauran tunnistaminen ....................................................................................................... 78

8.1 Hukkakauran yleistuntomerkit ...................................................................................................................................................... 78

8.2 Hukkakauran tarkemmat tuntomerkit ............................................................................................................................................ 79

8.2.1Jyvien ulkonäkö ................................................................................................................................................................... 79

8.2.2 Korsi ja lehdet ..................................................................................................................................................................... 80

8.3 Hukkakaura, fatuoidit ja risteytymät .............................................................................................................................................. 80

8.4 Hukkakauran tunnistustaulukko .................................................................................................................................................... 81

8.5 Hukkakaura, kuvia ........................................................................................................................................................................ 82

9 Siemenlevintäiset taudit ............................................................................................................. 83

10 Viljelystarkastusten laskutus .................................................................................................... 85

11 Viljelystarkastuspöytäkirjan täyttöohje ................................................................................ 86

12 Kuvia lajikeominaisuuksista .................................................................................................... 92

13 Sanasto ja määritelmiä ............................................................................................................. 96

14 Yhteystiedot ............................................................................................................................. 97

LIITE 1 .......................................................................................................................................... 98

9

1 Siementarkastuksessa kiinnitettävä huomiota

Seuraavassa on lueteltu siementuotannon tärkeimpiä muutoksia viljelystarkastusten kannalta: Seuraaviin asioihin kiinnitettävä huomiota:

Viljelijän on esitettävä jokaisesta käytetystä kantasiemenestä vakuustodistus ja kuormakirja. Ne kantasiemenet, joita ei ole käytetty viljelyksen perustamiseen, on vedettävä yli esitäytetyssä pöytäkirjassa. Puuttuvat kantasiemenet on lisättävä pöytäkirjaan.

Koealojen koko ja määrä on tarkistettava niin, että ne ovat viljelyksen lajin ja pinta-alan mukaiset. Koealojen määrää voi lisätä luvun 6.4.4.1 mukaisesti, mutta koealan kokoa ei saa muuttaa.

Esikasvit on aina kirjoitettava pöytäkirjaan. Esikasvikohtaan voi kirjoittaa ”ok” vain silloin, kun kyseessä on monivuotinen kasvilaji, jonka esikasvitiedot on tarkistettu edellisenä vuonna.

Tiettyjen nurmi- ja nurmipalkokasviensiemeniä on vaikea lajitella erilleen, koska siemenet muistuttavat toisiaan muodoltaan ja kooltaan. Tällaisia lajipareja ovat esimerkiksi puna-apila ja alsikeapila, raiheinät keskenään sekä raiheinät ja nurminata. Jos toista vaikeasti erotettavaa lajia on epäpuhtautena viljelyksellä, tarkastuksessa käytetään lajikeaitouden koealoja ja hylkäystaulukoita. Esimerkiksi jos nurminadan joukossa on raiheinää, perussiementarkastuksessa käytetään 30 m2 koealaa ja lajikeaitouden hylkäystaulukoita. Vaikeasti erotettavat lajiparit kerrotaan lajikohtaisilla sivuilla.

Syysviljojen ja nurminadan tarkastuspöytäkirjat on palautettava Eviraan ja tarkastuttajalle viimeistään heinäkuun viimeinen päivä.

Pöytäkirjat tehdyistä tarkastuksista on palautettava kerran viikossa Eviraan ja tarkastuttajalle, koska

- pöytäkirjoista ei voi tehdä päätöstä ennen kuin ne on palautettu - ostolaskun liitettä ei voi tehdä ennen kuin pöytäkirja on palautettu - mahdolliset hylkäykset voivat vaatia nopeita päätöksiä, jotta viljelijälle ja pakkaajalle

jää reagointiaikaa.

Kaikki siemenviljelylohkot on merkittävä pöytäkirjaan ja lohkojen pinta-alat ilmoitettava aarin tarkkuudella. Koskee myös siemenviljeltävän lajikkeen muuta tuotantoa.

Viljelijät toivovat, että mahdollisuuksien mukaan koko tila tarkastetaan kerralla kuntoon. Tätä ei voi toteuttaa silloin, kun tilalla tuotetaan siementä hyvin eri aikaan kehittyvistä lajeista (esim. syys- ja kevätvehnä, nata ja kaura), mutta mahdollisuuksien mukaan tällaiset toiveet tulee ottaa huomioon

Tarkastuttajat toivovat, että mahdolliset ongelmat kerrotaan heti pakkaamolle, ikävillä asioilla on usein kiire

Tarkastajan on ilmoitettava aina etukäteen, kuka viljelystarkastuksen tekee tilalla ja yhteystietonsa. Tavoitteena on varmistaa, että kaikki viljelykset tarkastetaan ajallaan ja viljelijä tavoittaa halutessaan tarkastajan.

Muutoksia viljelystarkastuksia koskeviin säädöksiin

1. Rukiin lajikerajoitukset

Rukiin lajikerajoitukset ovat poistuneet. Samalla tilalla voi siis viljellä useampia ruislajikkeita. Huom! Esikasvivaatimukset ja eristysetäisyysvaatimukset ovat edelleen voimassa.

2. Timoteille ja ruokonadalle lisää satovuosia

Timoteista voi tuottaa siementä 5 peräkkäistä vuotta. Ruokonadasta voi tuottaa siementä 6 peräkkäistä vuotta.

10

2 Siementuotanto

Nämä toimintaohjeet koskevat viljojen, nurmi- ja rehukasvien, öljy- ja kuitukasvien sekä vihanneskasvien kylvösiemenen tuottamiseen liittyvää viljelystarkastuksen käytäntöä ja menetelmiä. Suomessa saa markkinoida kylvösiemeneksi vain sertifioitua kylvösiementä. Sertifioinnilla tarkoitetaan siemenviljelykselle ja sen sadolle tehtyjä virallisia tarkastuksia ja sitä, että viljelys ja sen sato täyttävät siemensäädöksissä asetetut edellytykset ja laatuvaatimukset. Viralliset tarkastukset tekee tehtävään valtuutettu tai Eviran oma virkamies tässä käsikirjassa kerrottuja menetelmiä ja hallintolakia noudattaen. Virallinen siementuotanto tapahtuu kansalliseen tai EY:n viralliseen lajikeluetteloon hyväksytyistä lajikkeista valvotussa järjestelmässä. Järjestelmän tarkoituksena on tuottaa sellaista siementä, jonka polveutuminen, lajikeaitous ja muut laatuominaisuudet kuten puhtaus, itävyys ja terveys tunnetaan. Uusien lajikkeiden erottuvuus, pysyvyys ja yhtenäisyys tutkitaan ennen lajikkeen pääsyä lajikeluetteloon. Lajikkeen ylläpitäjä puolestaan huolehtii siitä, että lajike pysyy lajikeaitona ja että perussiementä on saatavilla niin kauan kuin lajike on lajikeluettelossa. Voimassa oleva Suomen kansallinen lajikeluettelo on luettavissa Eviran kotisivuilla (www.evira.fi) ja EY:n virallinen lajikeluettelo osoitteessa http://www.cpvo.fr/main/. Siementuotannon laatuvaatimukset siemenviljelykselle ja sadolle ovat samat Euroopan yhteisön jäsenvaltioissa. Jokaisella jäsenvaltioilla on kuitenkin oikeus pitää omalle kotimaiselle siementuotannolleen korkeampia vaatimuksia, jotka siemenviljelyksen tai siemenerän on täytettävä. Siemenviljelykselle kasvukauden aikana tehty viljelystarkastus on pakollinen. Tarkastuksia tekevät Eviran valtuuttamat viljelystarkastajat. Hyväksytyn viljelystarkastuksen jälkeen viljelijä toimittaa siemensadon siemenpakkaamoon. Pakkaamolla, joka kunnostaa ja pakkaa kylvösiemenen, on oltava voimassa oleva Eviran lupa ko. lajiryhmän pakkaamiseen. Siemenerän kunnostuksen jälkeen pakkaaja muodostaa siemensadosta kauppaerän, ja tämän jälkeen tehtävään valtuutettu näytteenottaja ottaa kauppaerästä virallisen näytteen. Näyte lähetetään Eviraan, jonka siemenlaboratoriossa näytteestä tutkitaan itävyys, puhtaus ja kosteus. Tuotettavasta lajista, lajikkeesta ja siemenluokasta riippuen tutkitaan myös 1 000 siemenen paino, lajikeaitous ja terveys. Jos kauppaerä täyttää siemenkauppalain ja sen perusteella annettujen asetusten laatuvaatimukset, erä sertifioidaan. Sertifioidun kauppaerän pakkaukset varustetaan Eviran antamalla vakuuslipukkeella. Kauppaerän jokaisessa pakkauksessa on oltava vakuuslipuke osoittamassa sitä, että kauppaerä on sertifioitu.

http://www.evira.fi/

11

3 Siemenluokkajärjestelmä

Siemenluokkajärjestelmällä tarkoitetaan siemenerän polveutumista. Jokainen erä voidaan jäljittää siemenluokan perusteella jalostajan aineistoon saakka. Siemenluokkajärjestelmä on olennainen osa siementuotantoa. Siemenluokkajärjestelmässä kantasiemen on aina siemenluokaltaan korkeampaa kuin sato. Asia on selitetty jäljempänä seuraavissa taulukoissa. Sivuilla on myös laji- ja lajiryhmäkohtaiset siemenluokat. Siemenluokkajärjestelmä lähtee siitä, että korkein ja lajikeaitoudeltaan paras siemen on jalostajan tai lajikkeen ylläpitäjän hallussa olevaa ylläpitoerää. Ylläpitoerä on siemenerä, jota käytetään lajikkeen lisäykseen, ja josta kaikki lajikkeen siemen on peräisin yhden tai useamman sukupolven kautta. Ylläpitoerästä voidaan käyttää myös nimitystä jalostajan materiaali (JM). Jalostajan materiaalista (JM) tuotetun siementavaran siemenluokan laskemista rajoitetaan silloin, kun jalostajan materiaalille ei ole tehty kaikkia sertifioinnin edellyttämiä tarkastuksia. Jalostaja tai lajikkeen ylläpitäjä tuottaa suoraan ylläpitoerästä polveutuvaa esiperussiementä (lyhennetään PB). Esiperussiemenestä voidaan tuottaa esiperussiementä. Esiperussiemenestä voidaan tuottaa perussiementä (B). Perussiemensukupolvien määrä riippuu lajista ja lajiryhmästä. Esimerkiksi viljakasveilla on kolme perussiemensukupolvea, mutta nurmi- ja nurmipalkokasveilla on vain yksi perussiemensukupolvi. Perussiemenestä tuotetaan lopulta sertifioitua siementä (C). Myös sertifioitujen siementen sukupolvien määrä riippuu lajista ja lajiryhmästä. Esimerkiksi viljoilla on kaksi sukupolvea sertifioitua siementä, mutta nurmi- ja nurmipalkokasveilla on vain yksi sertifioidun siemenen sukupolvi. Jos niin halutaan, sukupolvien yli voidaan hypätä ja tuottaa esimerkiksi vehnällä B1 C1 C2. Ilman erityistä perusteltua poikkeuslupaa ei kuitenkaan koskaan voi tuottaa esimerkiksi C1 C1 tai C2 C1. Tietyistä lajeista (mm. kitupellava l. ruistankio l. Camelina, viljatatar, ruokohelpi, vuohenherne, valkomesikkä) voi tuottaa lajikkeetonta kaupallista siementä (lyhenne K). Kantasiemenen, jolla siemenviljelys perustetaan, täytyy olla sertifioitua tai hyväksyttyä. Sukupolviketjun pituudelle ei kuitenkaan ole rajoituksia, vaan K-siemenluokasta voi tuottaa uuden K-sukupolven. Standardisiementä (ST) saa tuottaa tietyistä vihanneskasvilajikkeista, joista saa lisätietoa Evirasta. Standardisiementä voi tuottaa standardisiemenestä.

12

3.1 Siemenluokat

Ohra, kaura, syys- ja kevätvehnä Ruis: ruisvehnä:

Nurmi- ja nurmipalkokasvit Rypsi, rapsi, sinapit: *) koskee vain kylänurmikkaa, puistonurmikkaa, pohjannurmikkaa, tunturinurmikkaa, unkarinvirnaa, ruokohelpiä, rehukattaraa, vuohenhernettä, valkomesikkää, viljatatarta, nätkintä ja mustasinappia.

Esiperussiemen (PB)

Esiperussiemen (PB)

Perussiemen 1. sukupolvi (B1)






Sertifioitu siemen 1. sukupolvi (C1) Sertifioitu siemen (C)

Sertifioitu siemen 2. sukupolvi (C2)

Esiperussiemen (PB)

Esiperussiemen (PB)

Perussiemen (B) Perussiemen (B)

Sertifioitu siemen (C) Sertifioitu siemen (C)

Lajikkeeton kaupallinen siemen*) (K)

Lajikkeeton kaupallinen siemen*) (K)

13

Herne, härkäpapu, lupiini: Pellava:

Esiperussiemen (PB)

Esiperussiemen (PB)

Perussiemen (B) Perussiemen 1. sukupolvi (B1)





Vihanneskasvit:


Esiperussiemen (PB)


Perussiemen (B)


Sertifioitu siemen (C)

Standardisiemen (S)

14

4 Vakuuslipukkeiden värit ja mallit

Vakuuslipukkeen väri kertoo, mistä siemenluokasta on kysymys.

4.1 Kansalliset vakuuslipukkeet

Esiperussiemen valkoinen, jossa violetti lävistäjä (kuva 1) Perussiemen valkoinen (kuva 2) Sertifioitu siemen sininen (kuva 3) 1. Sukupolvi Sertifioitu siemen Sertifioitu siemen punainen (kuva 4) 2., 3. ja 4. sukupolvi Lajikkeeton kaupallinen ruskea (kuva 5) siemen Siemenseokset vihreä (kuva 6) Standardisiemen tummankeltainen (kuva 7) Ennakkovakuus siemenluokan mukainen (kuva 8) Kuva 1 Kuva 2 Esiperussiemen Perussiemen

15

Kuva 3 Kuva 4 Sertifioitu siemen (C) Sertifioitu siemen 2. sukupolvi

Kuva 5 Kuva 6 Lajikkeeton kaupallinen siemen Siemenseos

16

Kuva 7 Kuva 8 Standardisiemen Ennakkovakuus

4.2 Ulkomaisten vakuustodistusten malleja

Ulkomaisten erien vakuudet ovat siemenluokiltaan ja väreiltään samanlaisia, kuin Suomessa tuotetutut ja sertifioidut erät. Siemensukupolvien määrä eri siemenluokissa vaihtelee eri maissa. Esimerkiksi perussiemensukupolvia on viljoilla yleisesti ainoastaan yksi ja tarkoitettu C1-sukupolven tuottamiseen. Suomessa perussiemensukupolvia on kolme, siksi ilman jalostajan lupaa tuontierän siemenluokaksi kantasiemenkäytössä tulee B3 (=tarkoitettu C1:n tuottamiseen).

Kuva 9 Kuva 10 Saksalainen vakuus Tanskalainen vakuus

Laji: Ruisvirna Lajike: Latigo Sertifioitusiemen (C) K-erä: D/BN 4127/1602 W Näytteenottopv: 05/2008 Tuotantomaa: Ranska (F) Pakkauksen paino: 25 kg

Sertifioitusiemen (C) Laji: englanninraiheinä Lajike: Mathilde K-erä: DK-08DV512 Sinetöintipv: 1/2008 Tuotantomaa: Tanska Bruttopaino: 795 kg

17

Kuva 11 Kuva 12 Saksalainen vakuus Saksalainen pakkauksen luomulipuke

Laji: valkolupiini

Lajike: Bardo Siemenluokka: C1 (C) K-erä: D/BN 228-0-9072 W Näytteenotto 8/2000 Tuotantomaa: Saksa (BRD) Pakkauksen paino: 25 kg

Kuva 13 Kuva 14 Saksalainen spelttivehnä Uusiseelantilainen OECD-vakuus

Spelttivehnä (syysmuoto) Syysrypsi Lajike: Oberkulmer Rotkorn Lajike: Valo Siemenluokka: C1 K-erä: NZ199956449 K-erä: D/HRO 2218/11177 Tuotantoalue Näytteenotto: 9/2008 Uudessa Seelannissa: Tuotantomaa Saksa BD Paino: 600 kg Itävyys 98 %, TSP 131,1 g Uudelleenmääritetty 6/2009

18

Kuva 15 Belgialainen vakuus

Sertifioitu Tuotantomaa: Belgia Kuitupellava Lajike: Ilona R3 = C3 Pakkauksen bruttopaino 50 kg Ei kemiallista käsittelyä Pakkaus suljettu 2/1999 Eränumero 11083/980033-5

Kuva 16 Kuva 17 Ruotsalainen vakuus Tsekkiläinen luomuvakuus

Jalostajan materiaali (JM) Laji: kevätrypsi Lajike: Agat Tark. nro: SWE2000-07979 Sinetöity: 1/2000 Pakkauksen paino: 10 kg Tuotantomaa: Ruotsi Kauppaerä: 193121

Lisämerkintä peitattu karbosulfaani (tehoaine)

Laji: rehuvirna Lajike: Ebena Siemenluokka: C1 K-erä: 7-2166-70219/01 Paino: 50 kg Näytteenotto: 2/2008 Tuotantomaa: Tsekki Lipukenumero: 71454721 PRO-BIO = luomu

19

Kuva 18 Kuva 19 Ranskalainen vakuus Virolainen vakuus

Siemenluokka: C1 (C) Laji: rehuvirna Lajike: Aneto Erä: F0511H211219 AJ Tuotantomaa: Ranska Pakkaus: 25 kg brutto Näytt.otto: 19.08.2000

Eränro: EE06-50474 Laji: Ohra Lajike: Mercada Siemenluokka: C2 Tuotantomaa: Viro Nettopaino: 800 kg Näyte otettu: 4/2007

20

5 Viljelystarkastus

Siementuotantoon aiotuille viljelyksille on tehtävä kasvukauden aikana viljelystarkastus. Viljelystarkastusvelvoite perustuu Siemenkauppalakiin (728/2000) ja sen alaisiin asetuksiin, joiden mukaan viljelykset on tarkastettava kansainvälisten hyväksyttyjen menetelmien mukaan. Kansainväliset menetelmät tarkoittavat tässä yhteydessä OECD:n ohjeita, joissa määritellään se, miten siemenviljelys käytännössä tarkastetaan. Viljelystarkastukset tehdäänkin Suomen säädösten ja OECD:n siementuotantosääntöjen mukaan, joita Suomi on sitoutunut noudattamaan OECD:n Siemenohjelman jäsenmaana. Lisätietoa saa vuosittain päivitettävistä ohjeista OECD Seed Schemes ja OECD schemes for varietal certification of seed moving in international trade. Control plot and field inspection manual, jotka löytyvät OECD:n kotisivuilta (www.oecd.org/agr/seed). Viljelystarkastus on osa kylvösiemenen sertifiointiprosessia. Viljelystarkastuksessa varmistetaan viljelyksen lajikeaitous ja viljelyksen yleiskunto sekä todetaan mahdolliset vieraat lajit, rikkakasvit, hukkakauratilanne ja siemenlevintäiset taudit. Siemenviljelyksille on asetettu esikasveihin ja lähellä kasvaviin muihin saman lajin kasvustoihin liittyviä erityisvaatimuksia, joiden tarkoituksena on estää lajikesekaannukset ja haitallisten tautien leviäminen. Suomalaisessa siementuotannossa siemenviljelyksellä ei saa esiintyä hukkakauraa.

5.1 Viljelystarkastuksiin liittyvät ilmoitukset

5.1.1 Viljelystarkastusilmoitus

Siemenliike, pakkaamo tai viljelijä pyytää kaikkien lajien viljelytarkastukset Siementarkastusyksiköltä (SITY) toukokuun 22. päivään mennessä. Evira lähettää esitäytetyt pyynnöt tarkastuttajille, jotka tarkastuttivat siemenviljelyksiä edellisvuonna. Ilmoitus palautetaan osoitteeseen [email protected]. Evira ottaa vastaan mahdollisuuksien mukaan viljelystarkastusilmoituksia 22. toukokuuta jälkeenkin, mutta 15.6. jälkeen peritään korotettu maksu ja 31.7. jälkeen edellistä korkeampi maksu. Jos viljelystarkastukseen ilmoitetaan lajike, joka ei ole lajikeluettelossa, tarkastuttajan on toimitettava Eviraan lajikekuvaus. Viljelystarkastusta ei saa tehdä ilman lajikekuvausta. Viljelystarkastusilmoituksessa on kirjallisesti ilmoitettava viljelyksen kylvöön käytetyn siementavaran eli kantasiemenen tunnistetiedot (kauppaerän numero). Erityisesti on kiinnitettävä huomiota siihen, että kauppaerän merkki ja siitä tuotettava siemenluokka on selvästi ja oikein merkitty. Viljelijän tunnistaminen perustuu tilatunnukseen, joten sen pitää olla ehdottoman oikein. Tilan osoite ja sijainti on ilmoitettava niin selvästi, että tilalle voidaan helposti löytää. Myös viljelyksen sijaintikunta on ilmoitettava. Lisäksi tarkastuksen ilmoittajan on kerrottava siemenviljelijän puhelinnumero. Tarkastuttajan on ilmoitettava asiakas- tai pakkaamonumeronsa, jos hänelle on sellainen annettu. Viljelystarkastaja ei saa tarkastaa viljelystä, josta ei ole esitäytettyä pöytäkirjaa. Jos viljelystarkastusta pyydetään tekemään viljelykselle, josta ei ole esitäytettyä pöytäkirjaa, viljelystarkastajan on otettava välittömästi yhteyttä Eviraan.

5.1.2 Viljelystarkastuksen peruminen

Jos ilmoitettua viljelystä ei myöhemmin halutakaan tarkastettavan, siitä on viipymättä ilmoitettava Eviraan. Tarkastuksen ilmoittajan on tällöin korvattava mahdolliset Eviralle ja tarkastajalle aiheutuneet kustannukset. Viljelystarkastajan on palautettava kopiot esitäytetystä pöytäkirjasta Eviraan ja tarkastuttajalle silloinkin, kun viljelystarkastus on peruttu. Pöytäkirjassa on ilmoitettava, kuka tarkastuksen perui, koska tarkastus on peruttu ja mikä on tarkastuksen perumisen syy.

21

5.1.3 Uusintatarkastus

Jos viljelijä on tyytymätön viljelystarkastajan tekemään tarkastukseen, viljelijällä on oikeus saada toisen tarkastajan tekemä uusintatarkastus. Viljelijän on erikseen välittömästi pyydettävä uusintatarkastusta Evirasta. Kaikkien edun mukaista on, että uusintatarkastus tehdään mahdollisimman pian ensimmäisen tarkastuksen jälkeen. Uusintatarkastuksen pyytäjän on maksettava aiheutuvat kustannukset. Myös viljelystarkastajan on ilmoitettava erimielisyys ja uuden tarkastuksen tarve välittömästi Eviraan.

5.2 Viljelystarkastaja

Viljelystarkastajat ovat Eviran kolmeksi vuodeksi kerrallaan valtuuttamia tarkastajia, liikkeen tarkastajia tai Eviran omia virkamiehiä. Vain he voivat tehdä Suomessa viljelystarkastuksia. Viljelystarkastusoikeudet myönnetään yhteen uuteen lajiryhmään vuodessa. Lajiryhmät ovat:

Kaura, ohra, nurmi- ja nurmipalkokasvit

Vehnä, ruis, öljy- ja kuitukasvit, herne, härkäpapu, muut lajit

Peruna Viljelystarkastajien edellytetään osallistuvan Eviran järjestämään koulutukseen ja muutenkin ylläpitämään viljelystarkastukseen liittyviä tietojaan ja taitojaan. Evira seuraa työn laatua mm. pöytäkirjojen perusteella ja valvontatarkastuksilla sekä auditoimalla viljelystarkastajia.

5.2.1 Valtuutettu viljelystarkastaja

Valtuutettu viljelystarkastaja on pääsääntöisesti valvontaviranomainen, neuvontajärjestön palveluksessa oleva tai muu tehtävään sopiva henkilö, jonka Evira on kouluttanut ja valtuuttanut tehtävään. Valtuutus on sidottu valtuutetun henkilön työpaikkaan ja päättyy henkilön vaihtaessa työpaikkaa. Valtuutettu tarkastaja ei saa olla siemenliikkeen omistaja, osakas, omistajan tai osakkaan perheenjäsen, hallituksen jäsen, neuvonantaja tai siemenalalla toimivan yrityksen palveluksessa. Valtuutetut viljelystarkastajat saavat tarkastaa kaikkia niiden kasviryhmien lajeja, joihin tarkastusoikeudet on myönnetty. Vain kokeneet tarkastajat voivat tarkastaa viljelyksiä, joilla tuotetaan perussiementä tai perussiemenluokkaa edeltäviä sukupolvia tai tehdä valvontatarkastuksia (duplikaattitarkastuksia).

5.2.2 Valtuutettu liikkeen viljelystarkastaja

Valtuutettu liikkeen viljelystarkastaja on pääsääntöisesti siemenliikkeen palveluksessa oleva tehtävään sopiva henkilö, jonka Evira on kouluttanut ja valtuuttanut tehtävään. Valtuutettu liikkeen tarkastaja ei saa olla siemenliikkeen omistaja, osakas, omistajan tai osakkaan perheenjäsen tai hallituksen jäsen. Valtuutus on sidottu työpaikkaan ja päättyy henkilön vaihtaessa työpaikkaa. Valtuutetut liikkeen viljelystarkastajat saavat tarkastaa vain työnantajansa tarkastuttamia viljelyksiä. Tarkastusoikeudet koskevat perussiemenluokkien jälkeisiä sukupolvia niissä kasviryhmissä, joihin tarkastusoikeudet on myönnetty.

22

5.2.3 Siemenvastuuhenkilö

ProAgrioissa ja siemenliikkeissä on erikseen nimettyjä siemenvastuuhenkilöitä, jotka huolehtivat oman alueensa tai liikkeensä tekemien tarkastusten jakamisesta omille tarkastajilleen. Lista alueen tai liikkeen tulevista tarkastuksista lähetetään siemenvastuuhenkilöille. Siemenvastuuhenkilöiden on palautettava tarkastuslista Eviraan täydennettynä tarkastajilla niin, että Evira tietää, kuka tarkastaja tarkastaa tietyn viljelyksen. Tämä helpottaa myöhemmin tarkastajan selvittämistä, jos viljelijä kyselee tarkastajaa tilalleen. Evira järjestää tulostetut pöytäkirjat tarkastajien mukaiseen järjestykseen ja lähettää ne suoraan tarkastajille. Siemenvastuuhenkilöt voivat lähettää siemenliikkeille listan siitä, kuka tarkastaja tarkastuksen tekee. Tämä vähentää osaltaan soittokierrosta viljelijä–tarkastuttaja–Evira–siemenvastuuhenkilö–tarkastaja.

5.2.4 Uusi tarkastaja

Uuden tarkastajan on osallistuttava Evirassa järjestettävään lajikeaitouskoulutukseen ja teoriapäivään. Lajikeaitouskoulutuspäivinä järjestetään koe, joka uuden tarkastajan on suoritettava hyväksytysti ennen kuin hän voi tehdä itsenäisesti ko. lajiryhmän viljelystarkastuksia. Myös teoriakoulutukseen liittyy koe, joka tarkastajan on suoritettava ennen kuin hän voi tehdä itsenäisesti viljelystarkastuksia. Teoriapäivän aikana järjestetään myös hukkakauran tunnistamiskoe. Kun uusi tarkastaja on osallistunut järjestettyyn koulutukseen, hänen on tehtävä vähintään viisi tarkastusta kokeneen tarkastajan mukana ennen kuin hän voi alkaa tehdä itsenäisesti tarkastuksia. Uuden tarkastajan on itse sovittava kokeneen tarkastajan ohjauksesta. Kokenut tarkastaja voi olla valtuutettu tarkastaja tai valtuutettu liikkeen tarkastaja, ja myös Eviran viljelystarkastuksia tekevät henkilöt ohjaavat tarkastajia. Kokeneen tarkastajan edellytetään tehneen aktiivisesti tarkastuksia vähintään kaksi vuotta ennen kuin hän voi alkaa opastaa uutta tarkastajaa työhönsä. Kokeneen tarkastajan on myös täytynyt käydä koulutuksessa Evirassa sinä vuonna, kun hän opastaa uutta tarkastajaa työhön. Kokeneen tarkastajan on opastettava uudelle tarkastajalle vähintään seuraavat asiat:

esitietojen tarkistus

lajikeaitouden tarkastaminen, tautisten yksilöiden etsiminen ja tunnistaminen

miten tarkastaja kulkee lohkon läpi: tässä on monia eri vaihtoehtoja

koealojen teko: koealojen sijoittaminen lohkolle ja koealan tarkastus

miten ja mistä hukkakauraa kannattaa etsiä

pöytäkirjan täyttö loppukeskustelu viljelijän kanssa.

5.2.5 Salassapitovelvollisuus ja esteellisyys

Viljelystarkastaja ei saa ilmaista kenellekään tai käyttää omaksi hyödykseen sellaista liikesalaisuutena pidettävää tietoa, jonka hän on viljelystarkastajana saanut tietoonsa. Viljelystarkastaja ei voi toimia neuvojana samassa asiassa tilalla, jota hän myöhemmin tarkastaa. Tarkastaja ei voi tehdä esimerkiksi siemenviljelytilan viljelysuunnitelmaa. Tarkastaja ei saa tarkastaa viljelystä, jos hän on esteellinen. Tarkastajan on itse ilmoitettava esteellisyytensä välittömästi, kun esimerkiksi maaseutukeskuksen tai liikkeen vastuuhenkilö on jakanut tarkastettavat viljelykset.

23

Virkamies on esteellinen:

jos hän tai hänen sukulaisensa on asianosainen. jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen

lähisukulaiselleen. jos hän tai hänen lähisukulaisensa avustaa tai edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian

ratkaisusta on odotettavissa erityistä vahinkoa tai hyötyä. jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa

asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa. jos hän on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka

toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä tai julkisoikeudellisessa laitoksessa tai liikelaitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa.

jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu. Lähisukulaisella tarkoitetaan virkamiehen lapsia, vanhempia, isovanhempia ja sisaruksia sekä näiden puolisoa ja lapsia. Lähisukulaiseen rinnastetaan virkamiehen puoliso ja virkamiehen kanssa avioliitonomaisissa oloissa elävä henkilö, heidän lapsensa, vanhempansa, isovanhempansa ja sisaruksensa, näiden puoliso ja lapset sekä virkamiehen kihlattu. Lähisukulaisena pidetään myös vastaavaa puolisukulaista.

5.3 Valvontatarkastukset

Valvontatarkastukset tehdään samojen periaatteiden mukaan kuin varsinaisetkin tarkastukset. Evira osoittaa ne viljelykset, joille valvontatarkastus tehdään. Viljelys voidaan hylätä valvontatarkastuksen perusteella, jos viljelys ei täytä siemenviljelykselle asetettuja vaatimuksia. Vastaavasti hylättäväksi ehdotettu siemenviljelys voidaan ehdottaa hyväksyttäväksi valvontatarkastuksessa. Evira valvoo MMM:n asetuksen 118/2000 mukaisesti valtuutettujen liikkeen viljelystarkastajien tekemiä viljelystarkastuksia. Valvontoja tekevät kokeneet valtuutetut tarkastajat. He tarkastavat 10 % liikkeen tarkastajien tekemistä itsepölytteisten lajien viljelystarkastuksista ja 20 % ristipölytteisten lajien viljelystarkastuksista. Evira voi valvoa myös valtuutettujen tarkastajien työtä valvontatarkastuksilla. Valvontatarkastuksessa tarkastaja antaa yhden valvontapöytäkirjan kappaleen viljelijälle, yhden jättää itselleen, yhden toimittaa tarkastuttajalle ja yhden Eviraan.

6 Viljelystarkastuksen pääperiaatteet

Viljelystarkastajan tärkein tehtävä on tarkastaa, että siementuotanto täyttää siementuotannon edellytykset. Siemenviljelys on tarkastettava vähintään kerran kasvukauden aikana kukinnan jälkeen. Hybridituotanto on kuitenkin tarkastettava useamman kerran (ks. luku 6.6. Hybridien tuottamiseen tarkoitetut siemenviljelykset ja niiden tarkastaminen). Viljelystarkastus suoritetaan sellaisessa kasvuston kehitysvaiheessa, että lajiketuntomerkit ovat nähtävissä, mahdollinen hukkakaura on tullut täydelle röyhylle ja mahdolliset kasvitaudit ovat vielä helposti havaittavissa. Oikea aika tehdä viljelystarkastus riippuu siis lajista. Liikkeillä on oikeus asettaa sopimustuotannossa tiukempia viljelystä koskevia vaatimuksia kuin mitä tässä on mainittu. Tiukennukset eivät vaikuta siemenviljelyksen hyväksymiseen tai hylkäämiseen, mutta tiukennukset voivat vaikuttaa sadon vastaanottoon.

24

Jos viljelijä ei pysty osoittamaan, että kantasiemen on virallisesti tarkastettua ja sertifioitua siementuotantoa varten, viljelystarkastusta ei suoriteta loppuun, eikä tarkastuspöytäkirjan kopiota anneta viljelyksen haltijalle, koska tällaiset hylätyt erät saattavat ajautua ns. harmaille markkinoille. Tällaisissa tapauksissa tarkastajan on otettava erikseen asiasta yhteys viljelystarkastus- ja näytteenottojaostoon. Evira tekee lopullisen päätöksen tarkastuksen mahdollisesta keskeyttämisestä. Jos tarkastusta ei suoriteta loppuun asti, pöytäkirja on palautettava välittömästi Eviraan. Jos viljelijä ei pysty rahtikirjan tai muun paperin avulla osoittamaan, että tilalle on hankittu riittävästi kelvollista siemenviljelyksen kantasiementä, asia on kirjattava pöytäkirjaan. Tarkastus tehdään kuitenkin loppuun asti.

6.1 Viljelystarkastuksen kulku

Tarkastajan tulee ottaa yhteyttä viljelijään hyvissä ajoin ennen viljelystarkastusta ja ilmoittaa, kuka viljelyksen tarkastaa, jotta viljelijä tietää keneen hän voi ottaa yhteyttä tarkastusasioissa. Ilmoitus on tehtävä kirjallisesti esimerkiksi kirjan lopussa olevalla lomakkeella (LIITE 1). Viljelijälle ilmoittaminen vähentää tarpeettomia puhelinsoittokierroksia ja auttaa tarkastajaakin suunnittelemaan työtään. Tarkastajan ei ole kuitenkaan syytä ilmoittaa tarkastuspäivää paljon etukäteen, sillä aikataulu muuttuu helposti esimerkiksi sadepäivien takia. Tarkkaa päivää ei kannata ilmoittaa paljoa etukäteen siksi, että hukkakauraa ei kitkettäisi juuri ennen tarkastusta. Viljelijältä hankittavat tiedot:

- yhteystiedot - kantasiementiedot (tarkastettava vakuuksista), rahtikirjasta tai muusta tositteesta

tilalle toimitettu siemenmäärä. Arvio eri lajien kylvettävästä siemenmäärästä/ha on Taulukossa 1. Monivuotisista kasveista riittää, että tiedot (kantasiemen, rahtikirja, esikasvit) tarkastetaan 1. satovuonna.

- viljelyksen pinta-ala - lohkotunnukset, lohkojen pinta-alat ja sijainti - esikasvit lohkoittain ja vuosittain - siemenviljeltävän lajin muut lajikkeet viljelmällä - siemenviljeltävän lajikkeen muu tuotanto - muiden tilalla viljeltävien lajien lajikkeet - koneiden, laitteiden ja varastojen yhteiskäyttö muiden viljelijöiden kanssa.

Yleistarkastuksessa tarkastettavat tiedot

- pinta-ala - viljelys on ilmoitettua lajiketta - esikasvit - eristysetäisyys - hukkakauratilanne - rikkakasvien esiintyminen

Koealatarkastuksella tarkastettavat tiedot - lajikeaitous - rikkakasvit - vieraat viljelykasvilajit - siemenlevintäiset taudit

Loppukeskustelu viljelijän kanssa - kerrotaan siemenviljelykseltä tehdyt havainnot ja toimenpide-ehdotukset - allekirjoitukset, ei saa pyytää ennen kuin viljelys on tarkastettu.

25

Pöytäkirjan lähettäminen Tarkastaja

- antaa yhden pöytäkirjan kappaleen viljelijälle, - jättää yhden kappaleen itselleen, - lähettää yhden kappaleen tarkastuttajalle, - lähettää päällimmäisen kappaleen Eviraan. - palauttaa Eviraan sähköisen listan, johon on merkitty sillä kertaa palautettavat

pöytäkirjat täydennettynä seuraavilla tiedoilla:

Kun Eviraan palautetavia exel-listoja täytetään:

1. Viljelystarkastaja täyttää sarakkeiden M-P tiedot. 2. Soluun 1A lisätään tarkastajan nimi. 3. Varsinaiset tiedot alkavat riviltä 5. 4. Viljelystarkastusnumero on muotoa E0298 6001

- alkuosa E0298 kirjoitetaan yhteen - E:n jälkeen tuleva 0 on numero, ei kirjain - E0298 6001 väliin ei tule viivaa

5. Päivämäärä kenttä on muotoa 29.7.2016. 6. Exel-listaan tallennetaan sama tarkastuspäivämäärä kuin pöytäkirjan alalaitaan.

Pöytäkirjat on palautettava Eviraan ja tarkastuttajalle tarkastusta seuraavan viikon ensimmäisenä arkipäivänä. Syysviljojen ja nurminadan tarkastuspöytäkirjat on palautettava Eviraan viimeistään heinäkuun viimeisenä päivänä. Tarkastuttajalle pöytäkirjat tulee lähettää joka kuun lopussa paitsi syysviljat ja nurminata välittömästi. Viljelystarkastaja esittää näkemyksensä viljelyksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä viljelystarkastuspöytäkirjassa, johon tiedot merkitään niille varattuihin kohtiin. Viljelystarkastajan on otettava huomioon erityisesti siementuotannon kokonaisuus. Jos yllä olevien tietojen perusteella voidaan selvästi todeta, että tuotanto-olosuhteet eivät täytä vaatimuksia, Evira voi hylätä tai tarkastaja voi ehdottaa viljelystä hylättäväksi jo ennen varsinaista tarkastusta. Evira tekee lopullisen päätöksen viljelyksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Viljelijä vahvistaa allekirjoituksellaan, että hänen antamansa tiedot ovat viljelystarkastuspöytäkirjassa oikein ja tarkastus on tehty. Jos viljelijä on tarkastajan kanssa eri mieltä esimerkiksi hukkakauran esiintymisestä, hukkakauranäyte on lähetettävä Eviraan tunnistettavaksi. Jos viljelijä tarkastuksen lopuksi kieltäytyy allekirjoittamasta pöytäkirjaa, tarkastaja lähettää pöytäkirjan siitä huolimatta Eviraan. Tarkastajan on kuitenkin hyvä liittää pöytäkirjaan selostus tapahtuneesta ja siitä, miksi viljelijä kieltäytyy allekirjoituksesta. Jos viljelijä on tyytymätön viljelystarkastukseen, hän voi pyytää uutta viljelystarkastusta Evirasta välittömästi.

26

6.2 Viljelyedellytykset

6.2.1 Siemenviljeltävän lajin muut lajikkeet viljelmällä ja lajikeryhmittely

Rypsistä, rapsista ja auringonkukasta saa olla tilalla tuotantoa vain yhdestä lajikkeesta kerrallaan. Nurmi- ja nurmipalkokasveilla sekä pellavalla suositellaan vain yhden lajikkeen viljelemistä. Ristipölytteisten lajien ja pellavan lajikkeita ei voi tunnistaa siemennäytteistä, joten mahdolliset lajikesekaannukset ilmenevät vasta seuraavan kesän viljelys- ja kenttäkoetarkastuksissa.

Taulukko 1. Siemenviljelyksen perustamiseen käytettävät kylvömäärät

1 000 siem.,

paino g Kylvömäärä kg/ha

*)

Viljakasvit Syysvehnä 37–42 210–250

Kevätvehnä 32–39 215–300

Syysruis 24–32 130–180

Ohra 36–48 200–270

Kaura 32–39 180–240

Palkokasvit Herne 185–230 255–450

Härkäpapu 300–600 200–400

Kuitukasvit Pellava 4–5 60–100

Öljykasvit Kevätrypsi 2,5–3 8–12

Kevätrapsi 3–5 12–16

Öljypellava 6–8 40–55

Keltasinappi 5–6 12

Nurmikasvit Timotei 0,4–0,5 8–10

Nurminata 2 10–15

Eng.raiheinä 2 10–15

Punanata 1 10–12

Puna-apila (dipl.) 1,8 5–7

Puna-apila (tetrapl.) 2,5 10–12

Alsikeapila 0,7 8–10

Muut kasvit Viljatatar 20–25 40–55

Kumina 2–3 10–15

Ruokohelpi 0,9–1,1 11–16

Camelina 1 7–10

*) Kylvömäärä on laskettu 90 % itävyyden mukaan.

Tarkempi kylvömäärän laskentakaava:

Kylvötiheys kpl/m² x 1 000 siem. paino g/itävyys-%

Kylvötiheys: ruis 450–500 kpl/m², ohra 500 kpl/m²,

kaura ja syysvehnä 500–550 kpl/m²

27

Ohraa, vehnää, kauraa, ruista ja hernettä koskevat lajikerajoitukset siemenviljelyssä ovat poistuneet. Lajikerajoitusten poistaminen tarkoittaa, että muut tilalla viljeltävät saman lajin lajikkeet eivät vaikuta siemenviljelyksen hyväksymiseen. Esimerkiksi viljelijä saa tuottaa samaan lajikerajoitusryhmään kuuluvia Einar- ja Elmeri-ohria tilallaan siemeneksi tai toista lajiketta siemeneksi ja toista lajiketta esimerkiksi rehuksi. Evira jatkaa lajikeryhmien julkaisemista sivuillaan http://www.evira.fi/portal/fi/tietoa+evirasta/lomakkeet+ja+ohjeet/kasvit/siemenet+/ Tässä käsikirjassa lajikeryhmittely on kerrottu lajikohtaisissa tunnistustaulukoissa. Siemenliikkeet voivat edelleen pitää tiukempia vaatimuksia siemenviljelylle kuin asetuksissa julkaistut vähimmäisvaatimukset. Liike voi esimerkiksi vaatia sopimuksissaan, että sen tarkastuttamilla viljelyksillä noudatetaan edelleen Eviran julkaisemaa lajikeryhmälistaa. Evira tekee viljelystarkastukset ja hyväksyy viljelykset sen mukaan, että lajikeryhmittelyvaatimus ei ole voimassa. Samalla tilalla saa tuottaa vain yhtä siemenluokkaa yhdestä lajikkeesta. Tämä asia ei siis muutu. Viljelystarkastajan tulee selvittää ja merkitä viljelystarkastuspöytäkirjaan siementuotannossa olevan lajin kaikki tilalla viljelyssä olevat lajikkeet. Monet tarkastuttajat toivovat lisäksi, että viljelystarkastuspöytäkirjaan merkittäisiin kaikki tilalla viljelyssä olevat lajikkeet niistäkin lajeista, joista viljelmällä ei ole siementuotantoa.

6.2.2 Siemenviljeltävän lajikkeen mahdollinen muu tuotanto tilalla

Tilalla ei saa olla siemenviljeltävästä lajikkeesta muita viljelyksiä, joista korjataan tuleentunut siemensato. Esimerkiksi niitettävä rehutuotanto on kuitenkin mahdollista. Rehu- tai kesantolohko on niitettävä ennen tuleentumista ja niitto on todettava ennen viljelystarkastuspöytäkirjan allekirjoitusta. Jos viljelijä aikoo tuottaa esimerkiksi samasta ohralajikkeesta mallasta ja siementä, mallasviljelys on perustettava vähintään yhtä korkealla siemenluokalla kuin varsinainen siemenviljelyskin. Myös maltaaksi aiotut lohkot viljelystarkastetaan. Jos mallaslohkot täyttävät siemenviljelykselle asetetut vaatimukset, tarkastaja ehdottaa mallaslohkot hyväksyttäväksi. Jos maltaaksi tarkoitetut lohkot eivät täytä siemenviljelyksen vaatimuksia esimerkiksi esikasvien osalta, tarkastaja ehdottaa mallaslohkot hylättäviksi. Viljelystarkastaja käsittelee siis mallaslohkoja niin kuin ne olisivat siemenviljelystä ja esimerkiksi lisää mallaslohkot pöytäkirjan lohkotietoihin. Yhdestä lajikkeesta voi viljelmällä tuottaa vain yhtä siemenluokkaa olevaa siementavaraa kerrallaan. Jos lajikkeesta on perustettu siemenviljelyksiä eri siemenluokkaa olevilla kantasiemenerillä, voidaan viljelykset hyväksyä korkeintaan siihen luokkaan, johon alimman luokan kantasiemen antaa edellytykset. Esimerkki. Samalla viljelmällä on perustettu ohraviljelys PB- ja C1-kantasiemenillä. Kaikki lohkot hyväksytään C2:en. Tällaisissa tapauksissa kannattaa kuitenkin olla erikseen yhteydessä tarkastuttajaan ja Eviraan.

28

6.2.3 Esikasvirajoitukset

Esikasvirajoituksella pyritään estämään se, että lohkolla viljellään sellaisia lajeja tai lajikkeita, jotka saattavat sekaantua pellossa säilyneiden edellisvuotisten viljelykasvien kanssa ja aiheuttaa lajikeaitousongelmia. Viljelysuunnitelmia tehtäessä on huolehdittava siitä, ettei esikasvina ole kasvilajia, joka voi hylätä viljelyksen. Kullekin lajille ja siemenluokalle on määrätty vähimmäisaika, joka pitää olla kulunut siitä, kun lohkolla on viimeksi viljelty saman lajin eri lajiketta tai saman lajikkeen aitoudeltaan tuntematonta erää. Jotta saman lajikkeen erä voitaisiin katsoa aitoudeltaan tunnetuksi, erästä on voitava esittää viljelystarkastajalle nähtäväksi virallinen vakuustodistus tai esim. kuormakirja, jossa näkyy erän erämerkki. Erämerkki on kirjoitettava viljelystarkastuspöytäkirjaan. Avenan tarkastajan tekemä viljelystarkastus hyväksytään tarkastukseksi, joka osoittaa esikasvin aitouden. Avenan tarkastajan tekemästä tarkastuksesta lisätään tieto viljelystarkastuspöytäkirjaan. Evira voi lisäksi määrittää ohran, kauran, vehnän ja herneen lajikeaitouden esikasvina siemennäytteestä. Jos viljelijä on lisännyt lajiketta tilalla eikä virallista viljelystarkastusta ole tehty, viljelijä voi lähettää Eviraan virallisesti otetun näytteen laboratoriossa suoritettavaa lajikeaitoustarkastusta varten. Näytteen on oltava Evirassa viimeistään 31.5. Näyte otetaan viimeisimmästä sadosta, joka on ko. lohkolta korjattu. Satoa on hyvä olla yli 300 kg jäljellä, jotta näyte olisi edustava. Mikäli näyte vastaa ilmoitetun lajikkeen tuntomerkkejä ja on riittävän yhtenäinen, erän voidaan katsoa olevan lajikeaitoudeltaan tunnettua. Viljelijän on esitettävä tarkastuksesta annettava todistus viljelystarkastajalle viljelystarkastuksen yhteydessä. Evira ei tee ristipölytteisille kasveille laboratorioaitoustarkastusta kuten vehnälle, ohralle, kauralle ja herneelle, vaan esikasvina käytetyn kantasiemenen on oltava virallisesti sertifioitua. Nurmi- ja nurmipalkokasveilla perustamisvuosi ei ole esikasvivuosi. Esikasvivuodeksi lasketaan vuosi, jona peltolohkolla ei ole ollut kyseistä kasvilajia lainkaan. Poikkeuksena tähän on tilanne, jossa nurmikasvusto on tuhottu kemiallisesti 30.6. mennessä. Perustettaessa nurmikasvien siemenviljelystä rehunurmikasvuston jälkeen on syytä erityisen huolellisesti selvittää esikasvina olleen kasvuston koostumus. Monet rehutuotantoon tarkoitetut siemenseokset sisältävät useiden saman lajin lajikkeiden siementä. Esimerkki Puna-apilasiemenviljelys on perustettu vuonna 2015 suojaviljaan. Viljelystarkastajan on siis selvitettävä esikasvit vuosilta 2014, 20013 ja 2012. Vuosina 2012–2014 lohkoilla ei ole saanut kasvaa puna-apilaa. Lajit, joista on syys- ja kevätmuotoja Syys- ja kevätvehnä, syys- ja kevätruis sekä syys- ja kevätrypsi ovat samaa lajia. Syysviljoilla ja syysrypsillä ja -rapsilla perustamisvuosi katsotaan esikasvivuodeksi. Esimerkki Lohkolla on ollut vuonna 2015 kevätvehnäviljelys ja kesällä 2016 lohkolla on ohraviljelys. Syksyllä 2016 viljelijä voi perustaa lohkolle syysvehnäsiemenviljelyksen ja tuottaa C1- tai C2-siemenluokan siementä. Näin voi toimia, koska kesä 2016 täyttää esikasvivaatimuksen yhdeltä vuodelta. Ei ole kuitenkaan hyväksyttyä, että lohkolla on kesällä 2016 kevätvehnää ja syksyllä 2016 lohkolle perustetaan syysvehnäsiemenviljelys. Jos siemenviljelyksen yhdellä tai useammalla lohkolla on kasvanut väärää esikasvia, vain ne lohkot hylätään, joilla on väärä esikasvi. Muut lohkot voidaan hyväksyä sillä edellytyksellä, että eri erät voidaan puida, kuivata ja varastoida niin, ettei sekaannuksia pääse syntymään.

29

Jos viljelys tai sen osa hylätään esikasvien takia, vilja tai öljykasvi on puitava erikseen ja toimitettava muuhun käyttöön ja nurmi on niitettävä ennen siemensadon korjaamista. Viljan tai öljykasvin toimittaminen muuhun käyttöön on osoitettava kuitilla tai muulla selvityksellä. Tarkastajan on todettava nurmen niitto ennen nurmisiemenviljelyksen hyväksymistä.

6.2.4 Kantasiementiedot

Kantasiementiedot merkitään normaalisti esitäytössä viljelystarkastuspöytäkirjaan. Viljelystarkastajan on tarkastettava, että viljelijä on käyttänyt ko. siemenerää viljelyksen perustamiseen. Tarkastus tehdään pyytämällä nähtäväksi erän vakuustodistus ja lasku tai kuormakirja. Viljelijän on esitettävä jokaisesta käytetystä kantasiemenestä vakuustodistus. Ne kantasiemenet, joista vakuustodistusta ei ole ja joita ei ole käytetty viljelyksellä, on vedettävä yli esitäytetyssä pöytäkirjassa. Jos kantasiementietoa ei ole pöytäkirjassa, viljelystarkastajan on lisättävä kantasiemenen kauppaerä pöytäkirjaan vakuustodistuksen mukaan. Myös kantasiemenen sukupolvi on merkittävä pöytäkirjaan. Jos tilalla on aikaisempana vuonna hankittua siementä, joka on jostain syystä jäänyt käyttämättä, siementä voi käyttää siemenviljelyksen perustamiseen. Muualta hankittu siementavara (esim. naapurilta hankittu tai sopimuskumppanilta ylijäänyt tavara tai oma edellisen vuoden siemenviljelyksen sato) ei kelpaa siemenluokkajärjestelmän mukaiseen siementuotantoon, vaikka se olisi viljelystarkastuksessa hyväksytyn viljelyksen satoa, jos sillä ei ole voimassa olevaa vakuustodistusta.

6.2.5 Viljelyksen pinta-ala, lohkojen koko ja lohkotunnukset

Viljelyksen ja lohkojen pinta-ala on tarkistettava tukihakemuksen kasvulohkolomakkeesta tai muusta luotettavasta lähteestä. Oikea pinta-ala on tärkeä tarkkailtaessa viljelykseltä saatavan sadon määrää. Lohkojen IACS-tietojärjestelmän mukaiset täydelliset tunnukset (yhdeksän numeroa ja yksi kirjain) merkitään viljelystarkastuspöytäkirjaan. Jos viljelyksen lohkoja tai lohkojen osia ehdotetaan hylättäväksi, viljelystarkastuspöytäkirjassa on eriteltävä, mihin lohkoon hylkäysehdotus kohdistuu.

6.2.6 Luonnonmukaisesti tuotettava siemen

Luonnonmukaisen siemenen tuottaminen edellyttää kuulumista luonnonmukaisen tuotannon valvontajärjestelmään. Luomusiementä voi tuottaa siirtymävaihe- ja luomulohkoilla alla olevassa Taulukossa 2 esitetyin rajauksin. Yksivuotisilla kasveilla sato voidaan käyttää ja markkinoida luomusiemenenä yhden sukupolven jälkeen ja monivuotisilla kahden kasvukauden jälkeen.

30

Taulukko 2. Lisäysaineiston käyttö tai markkinointi luonnonmukaisesti tuotettuna lisäysaineistona.

Luonnonmukaisesti tuotetun siemenen tuottamiseen liittyy ongelmallinen tapaus: Esimerkki Luonnonmukaisen tuotannon valvontaan siirtyvä tila aikoo tuottaa luomusiementä rukiista ensimmäisenä siirtymävaihevuonna. Onko se mahdollista? Tämä edellyttää liittymistä valvontajärjestelmään ennen kylvöä, syksyllä. Normaalisti tukijärjestelmä ohjaa liittymään valvontajärjestelmään keväisin.

Luomusiementuotannossa kantasiemenenä saa käyttää tavanomaisesti tuotettua siementä ilman erillistä lupaa. Jos kantasiemen on peitattu sellaisilla peittausaineilla, joiden käyttö ei luomussa ole sallittua, on tällaisen siemenen käyttöön haettava lupa ELY-keskuksesta. Luonnonmukaisen tuotannon tarkastus ja päätös tuotantotarkastuksesta Luomuvalvontaan kuuluva tila/toimija tarkastetaan vähintään kerran kalenterivuodessa. Tarkastuksen tekee joko ELY-keskuksen tai Eviran virkamies tai Eviran valtuuttama tarkastaja. ELY-keskus päättää alkutuotannon osalta tuotantotarkastuksen hyväksymisestä. Vuosittaisesta tuotantotarkastuksesta tehdään päätös, joka postitetaan tilalle. Viljeltävät kasvilajit eivät enää välttämättä näy päätöksessä.

6.2.7 Lajikkeeton kaupallinen siemen ja standardisiemen

Kun viljelijä tuottaa lajikkeetonta kaupallista siementä tai vihanneskasvien standardisiementä, siemenviljelyksiä koskevat hukkakaurasäädökset ovat voimassa. Kaikki tilan viljelykset, joilla tuotetaan siemenviljeltävästä lajista tuleentunutta siemensatoa, on viljelystarkastettava. Siemenviljelyksen on oltava lajiltaan tunnistettavaa ja lajipuhdasta. Siemenviljelyksellä ei saa olla runsaasti haitallisia viljely- tai rikkakasveja tai haitallisia siemenen käyttöarvoa alentavia tauteja. Lajikkeetonta kaupallista siementä tuotettaessa eristysetäisyydelle tai esikasveille ei ole asetettu vaatimuksia säädöksissä. Katso kuitenkin mahdolliset lajikohtaiset sivut, erityisesti Camelina. Poikkeuksena on mustasinappi, jolla on 200 m eristysetäisyysvaatimus.

Kasviryhmä

Käyttö (ja markkinointi) luomulisäysaineistona

Esimerkki

Yksivuotiset kasvit mukaan lukien yksivuotiset syysmuodot (kuten vehnä, ohra, ruis, herne)

Kun emokasvia on kasvatettu luonnonmukaisesti yksi sukupolvi.

Kauran siemenviljelys perustetaan tavanomaisesti tuotetulla siemenellä luomutuotannossa tai siirtymävaiheessa (myös SV1) olevalle lohkolle. Saatava sato on luomutuotettua siementä.

Monivuotiset siemenkasvit (nurmikasvit kuten timotei, apila, vuohenherne)

Kun emokasvia on kasvatettu luonnonmukaisesti kaksi kasvukautta.

Timotein siemenviljelys perustetaan tavanomaisesti tuotetulla siemenellä luomutuotannossa tai siirtymävaihe 1:ssä olevalle lohkolle. Ensimmäisenä satovuonna saatava siemensato on luonnonmukaista (oletus: 1. sato korjataan kylvövuotta seuraavana vuonna).

31

Ne vihanneskasvien siemenviljelykset, joilla tuotetaan standardisiementä, viljelys tarkastetaan. Standardisiemenen tulee olla lajikkeeltaan riittävän tunnistettavaa ja puhdasta. Standardisiementä saa tuottaa tietyistä lajikkeista.

6.2.8 Aluskasvit, kerääjäkasvit ja tukikasvit, nurmen perustaminen suojaviljaan

Alus- ja tukikasvien käyttö siemenviljelyksellä on sallittua. Viljelijän kannattaa kuitenkin aina sopia erikseen pakkaajan kanssa esimerkiksi aluskasvista, jotta sadon kunnostuksen yhteydessä ei tule odottamattomia ongelmia. Nurmisiemenviljelykset perustetaan useimmiten suojaviljaan. Suojaviljan kantasiemen voi olla sertifioimatonta siementä. Jos viljelijä puhuu suojaviljan käytöstä etukäteen tarkastajan kanssa, kannattaa kuitenkin aina muistuttaa hukkakauravaarasta.

Kerääjä/aluskasvit vaikuttavat nurmien esikasveihin samalla tavalla kuin mikä tahansa muukin lohkolle kylvetty siemen. Jos esimerkiksi puna-apila kylvetään peltoon 2015 keväällä aluskasviksi ja kasvusto käännetään maahan lokakuussa 2015, lohkolle ei voi perustaa puna-apilan siementuotantoa ennen kuin vuonna 2019. Ainoa poikkeus tähän on se, että alus/kerääjäkasviksi valittu puna-apila perustetaan sertifioidulla siemenellä (esimerkiksi lajike Bjursele) ja myös siementuotanto on samasta lajikkeesta (tässä tapauksessa Bjurselesta). Tällöin ei aluskasvi vaikuta siementuotantoon. Kerääjäkasvina käytetään todennäköisesti paljon raiheinää. Raiheinien siemen on samanmuotoista ja -painoista kuin nadan siemen, minkä takia raiheinän siemenen lajittelu pois nurminadan tai ruokonadan siemenestä on erittäin vaikeaa. Tämän takia erittäin vahvasti suositellaan, että jos perustetaan nata- tai raiheinäsiemenviljelyksiä, lohkoilla noudatetaan 2 vuoden esikasvivaatimusta myös parien

- nurmi/ruokonata - raiheinät - raiheinälaji - raiheinälaji välillä.

Viljelystarkastuksessa alaa voidaan hylätä, jos vaikeasti lajiteltavia muita lajeja esiintyy runsaasti.

6.2.9 Koneiden, laitteiden ja varastotilojen yhteiskäyttö

Koneiden, laitteiden ja varastotilojen yhteiskäyttö muiden viljelmien kanssa voi aiheuttaa lajikkeiden sekaantumisvaaran. Koneiden, kuivureiden ja muiden tuotantovälineiden yhteiskäyttöä ei suositella muiden kuin siementuotantoviljelmien kanssa, sillä yhteiskäyttö muiden kanssa lisää hukkakaurasaastunnan vaaraa. Viljelystarkastajan on suositeltavaa keskustella asiasta viljelijän kanssa.

6.2.10 Viljelykäytännöistä

Siemenviljelyksillä tulee noudattaa hyvää viljelykäytäntöä. Hyvä viljelykäytäntö tarkoittaa, että pelto muokataan ja lannoitetaan tarkoituksenmukaisella tavalla ja kylvö tehdään tasaisen itämisen mahdollistavalla tavalla. Viljelyssä käytetään alueelle soveltuvia lajikkeita ja määrältään riittävää siemenmäärää. Kasvinsuojelusta huolehditaan tarkoituksenmukaisella tavalla. Lohkon kasvukunnon tulee mahdollistaa normaalin korjuu- ja markkinakelpoisen sadon tuottaminen. Siemenviljelyksillä tulee huolehtia asianmukaisesta kasvinvuorottelusta. Sadonkorjuu tapahtuu kyseisen kasvin tavanomaisena korjuuaikana. Siemenviljelyksiä ei tule perustaa riviviljelykasvien päisteisiin.

32

6.3 Yleistarkastus

Viljelyksen tarkastuksessa on ensimmäiseksi todettava, onko viljelys oikea: onko viljelys yhtenäisesti samaa ilmoitettua lajiketta ja viljelläänkö lajiketta ilmoitetulla pinta-alalla. Kasvuston lajike tunnistetaan lajiketuntomerkkien perusteella. Lajikkeen määrittämiseen on sisällyttävä kasvustosta otettujen yksilöiden yksityiskohtaista tarkastusta, jolloin satunnaisesti valituista yksilöistä tutkitaan kaikki oleelliset tuntomerkit. Jos kasvuston tuntomerkit täsmäävät ilmoitetun lajikkeen tuntomerkkien kanssa, aloitetaan viljelyksen yleistarkastus. Lajikeaitous, vieraat lajit ja taudit on aina tutkittava koealatarkastuksella. Lajike tunnistetaan irrottamalla yhdestä kylvörivistä järjestään n. 20 yksilöä, joista tarkastetaan, että tuntomerkit täsmäävät lajiketaulukoissa esitettyjen tuntomerkkien kanssa. Kun yksilöt irrotetaan järjestyksessä kokonaan, esimerkiksi sivuversojen poikkeava kasvutapa voidaan havaita. Lajikeominaisuudet tarkastetaan pääversosta. Jos viljelys on useammassa kasvulohkossa, lajikeaitous tarkastetaan joka lohkolta erikseen. Lajikeaitoutta on tarkkailtava koko viljelystarkastuksen ajan. Ristipölytteisissä kasveissa on tarkasteltava viljelystä lajikeaitouden kannalta kokonaisuudessaan. Poikkeavat yksilöt voi havaita joukosta erottuvina esimerkiksi korkeudeltaan, kasvutavaltaan, kehitysrytmiltään tai muun vastaavan ominaisuuden perusteella. Yleistarkastuksessa viljelyksellä kuljetaan niin, että koko viljelys tarkastetaan kattavasti myös kylvörivien poikkisuuntaan nähden. Varsinkin pellonreunat ja sähkölinjojen alustat tarkastetaan huolella. Jos lohkolla on ruiskutusuria, niitä pitkin on hyvä kävellä. Ruiskutusurien hyödyntäminen varmistaa, että koko lohko tulee käytyä tasaisin välimatkoin läpi. Urien käyttö myös säästää voimia kasvuston havainnointiin. Lakoontuneissa kasvustoissa on pääsääntöisesti kuljettava kylvörivien poikkisuuntaan. Tarkastuksessa tehdään jatkuvasti havaintoja kasvuston yhtenäisyydestä, vieraiden lajien ja lajikkeiden, tautisten yksilöiden, rikkakasvien ja hukkakauran esiintymisestä. Hyvä tapa on kirjata koealat ja tehdyt havainnot esim. vihkoon, josta ne tarvittaessa löytyvät myöhemminkin. Yleistarkastuksessa tutkitaan myös aluskasvillisuutta. Kylvörivien välissä olevista viljelyskasviyksilöistä voidaan saada vihjettä esikasveista ja siten varmistaa viljelijältä saatua tietoa. Yleistarkastuksessa on hyvä tehdä havaintoja myös kylvämisen aloituspaikasta, koska sieltä selviää, kuinka tarkasti kylvökone on puhdistettu edellisen kylvön siemenistä.

6.3.1 Eristysetäisyydet

Eristysetäisyyden tarkoituksena on vähentää vieraan siitepölyn aiheuttamaa aitouden huononemista. Siemenviljelyksen tulee olla myös riittävästi eristetty muista viljelyksistä, jotta vältetään siemenlevintäisten tautien leviäminen ja siemensadon sekaantuminen sadon korjuuvaiheessa. Eristysetäisyydet on määritelty lajeittain, siemenluokittain ja nurmi- ja nurmipalkokasveilla myös viljelyksen koon mukaan. Viljelyksen tarkastuksen yhteydessä tutkitaan, onko säädettyjä eristysetäisyyksiä lähempänä kasvustoa, josta on risteytymisvaara. Sellaisia viljelyksiä, joita ei luotettavasti voida todistaa samaksi lajikkeeksi kuin tarkastettava viljelys, pidetään eri lajikkeena. Jos vaaditut eristysetäisyydet eivät täyty, viljelystarkastaja ehdottaa sen viljelyksen osan hylkäämistä, joka on vaadittua eristysetäisyyttä lähempänä. Jos viljelystarkastaja ehdottaa esimerkiksi nurmisiemenviljelyksen lohkon tai lohkon osan hylkäämistä risteytymisvaaran perusteella, hylättävä ala on niitettävä ennen puintia. Viljelystarkastajan on kirjattava toimenpide-ehdotus pöytäkirjaan ja käytävä jälkeenpäin tarkastamassa, onko ehdotusta noudatettu.

33

Jos esimerkiksi timotein eri lajikkeiden siemenviljelysten välissä on metsä, voidaan eristysetäisyys katsoa täyttyneeksi. Metsänä ei kuitenkaan voi pitää esimerkiksi koivukujaa tai pajukkoa. Eri siemenluokilla on eri eristysetäisyysvaatimukset. Jos viljelys on pyydetty korkeampaan luokkaan kuin eristysetäisyys sallii, tarkastajan on selvitettävä, voidaanko viljelys hyväksyä alempaan siemenluokkaan. Joskus voi olla parempi vaihtoehto hylätä osa viljelyksestä ja hyväksyä loppuosa perussiemenluokkaan. Tämä on kuitenkin poikkeuksellista, ja ennen kuin tarkastaja toimii näin, tarkastajan on oltava yhteydessä tarkastuttajaan. Pöytäkirjan huomautuskenttään on lisättävä selitys. Viljelijän vastuulla on selvittää naapurin viljelyksellä käytetyn kantasiemenen kauppaerämerkki. Tämä koskee niitä lajeja, joilla on vaatimuksia eristysetäisyyden suhteen: mm. ruis, rypsi, rapsi, heinät, apilat ja hamppu. Esimerkki Siemenviljelyksellä halutaan tuottaa rukiin perussiementä. Rukiin perussiementä tuotettaessa eristysetäisyysvaatimus on 300 m ja sertifioitua siementä tuotettaessa 250 m. Jos ruissiemenviljelyksestä on 270 m:n päässä toinen ruiskasvusto, joka on eri lajiketta, siemenviljelyksen siemenluokka voidaan ehdottaa hyväksyttäväksi sertifioiduksi siemeneksi (C). Siinä tapauksessa siemenviljelys voidaan kokonaisuudessaan hyväksyä. Nurmikasveilla risteytymistä voivat aiheuttaa liian lähellä sijaitsevan saman lajin siemenviljelysten lisäksi niittonurmet, suojavyöhykkeet ja -kaistat, joutomaat ja muut vastaavat alueet. Jos vaadittavaa eristysetäisyyttä lähempänä oleva niittonurmi on niitetty ennen tarkastusta, on tärkeää selvittää, onko se tapahtunut ennen kasvuston kukkimista. Jos asia jää epäselväksi, viljelys tai sen osa hylätään. Kun arvioidaan pientareiden tai joutomaiden kasvuston aiheuttamaa risteytymisvaaraa, tarkastellaan kasvuston runsautta ja etäisyyttä tarkastettavasta viljelyksestä. Yleensä huomioidaan vain kasvustot, jotka tiheydeltään vastaavat siemenviljelystä. Usein joutomailla tai pientareilla esimerkiksi timotein, nurminadan tai puna-apilan osuus on hyvin vähäinen, joten ne eivät yleensä aiheuta risteytymisvaaraa.

6.3.2 Rikkakasvit

Haitallisina rikkakasveina pidetään sellaisia lajeja, joita on vaikea poistaa lajittelussa. Haitallisten rikkakasvien poistaminen helpottaa sadon kunnostusta ja pienentää lajittelutappioita merkittävästi. Nurmi- ja nurmipalkokasvien siementuotannossa tulee kiinnittää erityistä huomioita kestorikkakasvien määrään viljelyksellä, koska kaikkia siemeniä ei voida erottaa lajittelemalla. Lajikohtaisissa luvuissa 7.1–7.19 on lueteltu lajeittain tai lajiryhmittäin haitallisia rikkakasveja. Viljelystarkastaja voi ehdottaa nurmi- tai nurmipalkokasviviljelyksen osan hylkäämistä, jos esimerkiksi vierasta lajia tai rikkakasveja on runsaasti. Jos rikkakasvit ovat vallanneet nurmikasviviljelyksen tietyn osan kokonaan (pääkasvi on muuta kuin siemenviljeltävää lajia), tällainen ala on hylättävä viljelystarkastuksessa. Joskus esimerkiksi peltosaunion eli saunakukan valtaaman ensimmäisen vuoden puna-apilalohkon niitto voi parantaa lohkon kuntoa huomattavasti seuraavana satovuonna. Rikkakasvilajit luetellaan viljelystarkastuspöytäkirjassa sille varattuun paikkaan. Myös rikkakasvien runsaus arvioidaan.

34

6.3.3 Hukkakaura

Määritelmät: Siementuotantotilalla tarkoitetaan kylvösiementuotantoa harjoittavaa yhden tai useamman tilan tai tilanosan muodostamaa maataloudellista kokonaisuutta, jota hoidetaan samasta talouskeskuksesta. Hukkakaurarekisterillä tarkoitetaan maaseutuelinkeinoviranomaisen pitämää rekisteriä alueista, joilla esiintyy hukkakauraa. Siemenviljelyksellä tarkoitetaan viljelystä, jolla kylvösiemeneksi tarkoitettu siemenerä tuotetaan. Siemenviljelys voi olla yhdessä tai useammassa kasvulohkossa. Kasvulohkolla tarkoitetaan yhteen peruslohkoon kuuluvaa yhtenäistä aluetta, jossa kasvatetaan yhtä kasvilajia yhtä käyttötarkoitusta varten. Peruslohkolla tarkoitetaan maantieteellisesti yhtenäistä viljelyaluetta, jota rajoittaa esimerkiksi kunnan raja, tukivyöhykkeen raja, vesistö, reunaoja, tie tai metsä. Tarkkailulohkolla tarkoitetaan sitä kasvulohkoa, jolta on löydetty hukkakauraa ja joka on merkitty kunnan hukkakaurarekisteriin. HUOM ! Peruslohko voi olla kunnan hukkakaurarekisterissä, mutta ei Eviran rekisterissä, koska Evirassa katsotaan hukkauralohkoja kasvulohkotasolla ja kunnissa peruslohkotasolla.

6.3.3.1 Siementuotannon aloittaminen ja hukkakaura

Evira tarkastaa viljelystarkastusilmoituksen tallentamisen yhteydessä, onko tila kunnan hukkakaurarekisterissä, kun tila on aloittamassa siementuotantoa. Aloittavaa tilaa koskevat samat hukkakaurasäädökset ja rajoitukset kuin tilaa, jolla siementä on tuotettu aikaisemminkin. Esimerkki 1. Tilalla on yksi lohko kunnan hukkakaurarekisterissä. Tilalla ei ole aikaisemmin tuotettu siementä. Viljelijä kysyy, voiko tila alkaa tuottaa siementä ohrasta ja nurminadasta. Vastaus: Yksi lohko ei rajoita tilan siementuotantomahdollisuuksia. On kuitenkin muistettava, että hukkakaurarekisterissä olevalla lohkolla ei voi viljellä kauraa eikä siementuotettavaa lajiketta. Esimerkki 2. Tilalla on kaksi lohkoa kunnan hukkaurarekisterissä. Tilalla ei ole aikaisemmin tuotettu siementä. Viljelijä kysyy, voiko tila alkaa tuottaa siementä rypsistä ja kaurasta. Kauran siementuotantoa ei sen sijaan voi aloittaa ennen kuin vähintään toinen lohko on poistettu hukkakaurarekisteristä. Kaksi lohkoa ei rajoita tilan siementuotantomahdollisuuksia, jos tila aikoo tuottaa rypsin siementä. On kuitenkin muistettava, että hukkakaurarekisterissä olevalla lohkolla ei voi viljellä kauraa eikä siementuotettavaa lajiketta

6.3.3.2 Hukkakauran etsiminen kasvustosta

Hukkakauran havaitsee parhaiten aurinkoa vasten. Jos tarkastaja löytää yhden hukkakauran, tarkastajan kannattaa tarkkailla aluetta löytyneen hukkakauran lähistöltä, sillä hukkakaura kasvaa usein pesäkkeinä. Kannattaa myös huomata, että osa hukkakaurayksilöistä voi olla kasvuston tasalla tai alapuolella. Hukkakauran kannalta tärkeitä tarkastettavia paikkoja ovat sähkölinjojen alustat, eläinten kulkureitit ja ojien ja jokien varret. Usein ensimmäiset hukkakaurat löytyvät lohkojen reunoilta. Jos tarkastaja havaitsee naapurin puolella hukkakauraa, kannattaa tarkastaa siemenviljelyslohko ja sen reunat erityisen tarkasti. Tarkastajan on tehtävä naapurin puolelta mahdollisesti löytyneestä hukkakaurasta ilmoitus kuntaan.

35

6.3.3.3 Jos hukkakauraa löytyy

Jos viljelijä ei ole mukana viljelystarkastusta tehtäessä ja viljelystarkastaja löytää hukkakauran, hukkakauraa ei irroteta, vaan hukkakaura jätetään paikalleen ja merkitään esimerkiksi kepillä tai värinauhalla ja ilmoitetaan asiasta viljelijälle. Jos tunnistuksesta syntyy kiistaa, yksilö on kitkettävä kokonaan juurineen ja lähetettävä Eviraan määritettäväksi. Jos viljelijä tai tarkastaja epäilee hukkakaurasaastunnan olevan peräisin kantasiemenestä, hukkakaurayksilöt on jätettävä paikoilleen ja merkittävä esimerkiksi kepillä ja otettava yhteys kantasiemenen pakkaajaan ja Eviraan välittömästi. Jos yksi hukkakaurayksilö löytyy, kannattaa aina tarkastaa hukkakauran löytymispaikan lähialue erittäin huolellisesti, sillä hukkakauroja voi olla useampiakin. Jos hukkakauraa löytyy, tarkastajan on piirrettävä kartta, jonka perusteella hukkakauran esiintymispaikka voidaan helposti paikallistaa seuraavana vuonna. Karttaan on piirrettävä koko peruslohko ja mahdolliset kasvulohkot. Mahdolliset sähkölinjat, ladot tms. kannattaa merkitä. Hukkakaurapaikan voi merkitä esimerkiksi metrimääränä selkeästi paikallistettavista kohdista. Lisäksi karttaan merkitään viljelijän nimi, päivämäärä ja viljelystarkastusnumero. Helpoin ja paras tilanne on kuitenkin se, että käytettävissä on ilmakuvakartta, johon hukkakaurapaikka ja kasvulohkon rajat voidaan merkitä. Jos hukkakauran tunnistuksesta syntyy erimielisyyttä, hukkakauranäyte lähetetään osoitteella Evira, PL 111, 32201 Loimaa ja kuoreen lisätään merkintä ’Hukkakauranäyte’. Hukkakauran tunnistus on maksutonta.

6.3.3.4 Hukkakauraa todetaan siemenviljelyksellä

Pääsääntö on, että siemenviljelys hylätään, jos viljelyksellä todetaan hukkakauraa. Jos siemenviljelys on kahdessa tai useammassa kasvulohkossa ja yhdellä kasvulohkolla todetaan hukkakauraa enintään neljä hukkakaurayksilöä, voidaan hukkakaurasta vapaiden lohkojen sato hyväksyä kylvösiementuotantoon. Hyväksynnän ehtona on hukkakaurojen kitkentä. Hukkakauraisen lohkon siemensato on voitava korjata ja jatkokäsitellä ilman, että hukkakauraisen lohkon satoa joutuu sertifioitavaksi tarkoitettuun erään. Siemenviljelys tulee hylätä, jos on olemassa hukkakauran leviämisvaara siemenviljeltävään satoon. Löytynyt hukkakaura on aina välittömästi torjuttava kitkemällä tai muulla tavalla, jos sitä löytyy tilalta. Tarkastaja voi ehdottaa viljelystä tai sen osaa hyväksyttäväksi vasta sitten, kun hän on todennut, että hukkakaura on poistettu. Tämä koskee tilan kaikkia peltoja ja alueita riippumatta siitä, mikä on hukkakauraesiintymän laajuus tai etäisyys siemenviljelykseen. Jos tilalta löytyy hukkakauraa, tarkastajan on ennen siemenviljelyksen hyväksymisen ehdottamista oltava vakuuttunut siitä, että ei ole riskiä siitä, että hukkakauraa joutuu kylvösiemeneksi tarkoitettuun erään. Tarkastaja voi lisäksi aina ottaa yhteyttä Eviraan ja ehdottaa, että tilan siementuotantoon tarkoitetuilla lohkoilla tehdään uusintatarkastukset. Uusintatarkastuksen tarve on ilmoitettava välittömästi Eviraan. Jos viljelijä tai tarkastuttaja pyytää uusintatarkastusta, tarkastuksen maksaa tarkastuksen pyytäjä. 6.3.3.5 Naapuritilalla havaitaan hukkakauraa

Jos siemenviljelyslohkon naapuritilan lohkolla on hukkauraa, on varmistuttava, että hukkakaura kitketään välittömästi. Tarkastajan on otettava heti yhteys kuntaan. Jos maaseutusihteeri on lomalla tms., tarkastajan on otettava yhteys ELY-keskukseen. Naapurissa havaittu hukkakaura ei vaikuta siemenviljelyksen hyväksymiseen tai hylkäämiseen.

36

6.3.3.6 Siemenviljelytilan torjuntasuunnitelma/torjuntaohje

Viljelijän on saatava torjuntaohje tai torjuntasuunnitelma lohkolle, josta hukkakaura havaitaan. Torjuntaohje tai -suunnitelma ovat erittäin tärkeitä, koska ilman niitä kunta ei hukkakauralain mukaan saa tehdä puhtaaksitarkastusta. Viljelystarkastajat tekevät siemenviljelytilalle siemenviljelytilan torjuntasuunnitelman, josta kunnan maataloussihteeri tekee päätöksen. Samalla maataloussihteeri ratkaisee, onko saastunta niin laaja, että tilalla tarvitaan torjuntasuunnitelmaa. Siemenviljelytilan torjuntasuunnitelma liitetään viljelystarkastuspöytäkirjaan. Siemenviljelytilan torjuntasuunnitelma –lomakkeita saa Evirasta ja Eviranetistä. Tarkastajan on ilmoitettava hukkakaurahavainnot heti kuntaan. Tarkastajan on toimitettava torjuntaohjeet kuntaan mahdollisimman pian, jotta maaseutuviranomainen ehtii tehdä vaadittavat toimenpiteet ajoissa. Evira ilmoittaa kaikki hukkakaurahavainnot kunnan maataloussihteerille seuraavana talvena. Samassa ilmoituksessa Evira toimitetaan valmistellut torjuntaohjeet maataloussihteerille, jos ohje on viljelystarkastuspöytäkirjan liitteenä. Tarkastajat voivat tehdä tarkkailulohkoille myös puhtaaksitarkastuksia. Myös nämä puhtaaksitarkastukset ilmoitetaan Evirasta kuntiin seuraavan talven aikana. Esimerkkejä hukkakaurasta siemenviljelyksellä ja siementuotantotilalla. X = hukkakaura SV = siemenviljelys (kaikki SV:t saman siemenviljelyksen lohkoja ja lisäksi siemenviljeltävän lajikkeen muu tuotanto) Muu = viljelys, joka eri lajiketta kuin siementuotettava lajike

= lohko

SV 1 SV 2 Muu xxxxx → Siemenviljelys voidaan hyväksyä, kun hukkakaurat on kitketty.

SV 1 SV 2 SV 3 xxxx → Hylkää hukkakauran saastuttama lohko SV 3. SV 1- ja SV 2-lohkot voidaan hyväksyä, kun hukkakaurat on kitketty.

SV x SV x SV → Hylkää koko siemenviljelys.

SV SV SV xxxxx → Hylkää koko siemenviljelys.

Hukkakauralöydös hylkää vain kyseisen siemenviljelyksen eli tilan muut siemenviljelykset voidaan hyväksyä. Esimerkki Tilalla on siementuotantoa kahdesta vehnälajikkeesta. Toisen lajikkeen lohkosta löytyy viisi hukkakaurayksilöä. Vain se siemenviljelys hylätään, jolta hukkakauraa löytyi. Jos monivuotiselta siemenviljelykseltä löytyy hukkakauraa, seuraavana vuonna ko. siemenviljelyksen muilla lohkoilla kuin sillä lohkolla mistä hukkakaura löytyi voi tuottaa siementä. Tarkkailulohkolla ei voi tuottaa siementä ja tarkkailulohkon monivuotisen lajin niitosta tai hävittämisestä tulee huolehtia ennen kuin tarkastaja tulee tilalle. Tarkastaja ei voi hyväksyä ko. lajikkeen siemenviljelystä ennen kuin tarkkailulohkon kasvusto on hävitetty. Esimerkki Tilalla tuotetaan Iki-timoteistä siementä kolmella lohkolla. Yhdellä Iki-lohkolla havaittiin vuonna 2015 yksi hukkakaurayksilö. Viljelijän on vuonna 2015 hävitettävä kasvusto esimerkiksi niittämällä, kemiallisesti ja/tai kyntämällä.

37

Jos viljelijä ei ole hävittänyt timoteikasvustoa vuonna 2015, viljelijä voi vuonna 2016 ottaa tarkkailulohkolta tuore- tai kuivaheinäsadon. Kun tarkastaja tulee tilalle, kasvuston on oltava niitetty. Jos sitä ei ole niitetty, tarkastajan on palattava toteamaan niitto hyvissä ajoin ennen kuin siemensato on puitavissa.

6.3.3.7 Siemenviljelyn jatkaminen tilalla, jolla todetaan hukkakauraa

Kasvulohkosta, jolla hukkakauraa havaitaan, muodostetaan hukkakauran tarkkailulohko. Tarkkailulohkoa koskevat seuraavat määräykset:

- kasvulohko säilyy Eviran tarkkailussa, kunnes se todetaan hukkakaurattomaksi kahtena peräkkäisenä vuonna. Jäljempänä on lueteltu, milloin tarkkailulohkon tarkastus hyväksytään hukkakaurattomuustarkastukseksi.

- lohko tarkastetaan vuosittain viljelystarkastuksen yhteydessä. - tarkkailulohkolla ei saa tuottaa siemenviljeltävää lajiketta tai viljellä kauraa. - tarkkailulohkolle ei saa perustaa monivuotista siemennurmea kylvösiementuotantoa varten. - tarkkailulohkolle ei saa perustaa siemenviljelystä sinä vuonna, kun lohkolle tehdään toisen

vuoden hukkakaurattomuustarkastus. - tarkkailulohkon kokoa tai muotoa ei saa muuttaa. - tarkkailulohkolla on noudatettava torjuntaohjetta tai suunnitelmaa (maataloussihteeriltä). - lohkolla ei saa käyttää kemiallista torjuntaa, jollei suunnitelma tai ohje sitä edellytä. - jos lohkolta löytyy hukkakauraa, se on kitkettävä tai muuten torjuttava välittömästi.

Tarkkailulohkojen määrä Jos siementuotantotilalla esiintyy hukkakauraa yhdellä kasvulohkolla (yksi tarkkailulohko):

siementuotanto on sallittu kaikilla lajeilla. siementuotantoa voidaan harjoittaa muilla lohkoilla kuin tarkkailulohkolla.

Jos hukkakauraa esiintyy kahdella kasvulohkolla (kaksi tarkkailulohkoa): siementuotanto on sallittu timoteilla, puna-apilalla, rypsillä ja rapsilla. siementuotantoa voidaan harjoittaa muilla lohkoilla kuin tarkkailulohkoilla.

Jos hukkakauraa esiintyy kolmella kasvulohkolla (kolme tarkkailulohkoa):

siementuotantoa ei hyväksytä niin kauan kuin tilalla on enemmän kuin kaksi tarkkailulohkoa. Tarkastaja tekee tarkastuksen tilalla, jolla on hukkakauran tarkkailulohko Viljelystarkastaja tarkastaa aina siemenviljelytilan hukkakauran tarkkailulohkon. Jos tarkkailulohkolla on kuitenkin sellaista kasvilajia, josta puhtaaksitarkastusta ei tehdä, tarkastajan on vain todettava kasvilaji. Esimerkiksi rypsi- tai ruispellolla tarkastusta ei tehdä. Jos lohkolta on torjuttu hukkakauraa kemiallisesti, hukkakauraa on kitketty tai muuten torjuttu, lohkoa ei pidä tarkastaa. Jos tarkkailulohkolla on kauraa, koko tilan kaikki siemenviljelykset hylätään, eikä siemenviljelyksiä tarkasteta. Jos viljelijä kuitenkin niittää kauralohkon ja tekee sadosta esimerkiksi tuorerehua, siemenviljelykset voidaan hyväksyä. Kaura on niitettävä niin aikaisin, että sadosta ei voi saada itämiskelpoista siementä. Tarkastajan on todettava niitto ennen kuin viljelystä voi hyväksyä. SITY lähettää viljelystarkastajalle viljelystarkastuspöytäkirjan mukana edellisenä vuonna piirretyn kartan hukkakauraesiintymän sijainnista. Tällöin on ehdottomasti tarkastettava ne paikat, joilta hukkakauraa on aikaisemmin löytynyt. Tarkastajan on myös tarkastettava, että torjuntaohjetta tai suunnitelmaa on noudatettu. Jos tarkkailulohkolla todetaan hukkakauraa, löytyneet hukkakaurat kitketään pois ennen siemenviljelyksen hyväksymistä. Puhtaaksitarkastusvuosien laskeminen aloitetaan jälleen alusta.

38

Jos kunnan maataloussihteeri on tehnyt tarkastuksen ennen viljelystarkastajaa, viljelystarkastajan ei tarvitse tarkastaa lohkoa uudelleen. Tarkastuksen tulos on kuitenkin merkittävä pöytäkirjaan sekä huomautus, että tarkastuksen on tehnyt maataloussihteeri. Viljelystarkastajan on ilmoitettava tekemästään tarkastuksesta kuntaan. Tämä on oleellista sen takia, että maaseutusihteeri tietää lohkon tarkastetuksi. Evira toivoo kuitenkin, että jos on esimerkiksi tilanne, jossa

- peruslohko on 10 ha, - siitä tarkkailulohkon osuus on 8 ha, - tarkkailulohkolla voidaan tehdä hukkakaurattomuustarkastus (laji oikea ja lohkolla ei ole

torjuttu hukkakauraa), - 2 ha muulla kasvulohkolla voidaan myös tehdä hukkakaurattomuustarkastus lajin ja

torjuntatilanteen kannalta, niin viljelystarkastaja tarkastaisi koko 10 ha peruslohkon ja ilmoittaisi tehdyn tarkastuksen kuntaan. Syynä tähän pyyntöön on se, että näin viljelijä pääsee eroon myös kunnan hukkakauramerkinnästä. Toisaalta kunnan työtä helpotetaan, kun kunnan maataloussihteerin ei tarvitse tarkastaa koko peruslohkoa uudelleen tai vain 2 ha ensimmäistä kertaa. Evira maksaa tällaisissa tapauksissa ylimääräisen 2 ha:n tarkastuksen.

6.3.3.8 Hukkakaurarekisteristä ja Eviran tarkkailusta poistuminen:

Tila vapautuu kunnan hukkakaurarekisteristä, kun hukkakauraa ei havaita kahtena peräkkäisenä kesänä virallisessa hukkakaurattomuustarkastuksessa. Kunta tarkastaa aina koko peruslohkon, Eviran tarkkailusta voi poistaa kasvulohkon, jolla hukkakauraa havaittiin. Tarkastus on tehtävä siihen aikaan, kun hukkakaura on röyhyllä. Tarkastusta ei hyväksytä hukkakaurattomuustarkastukseksi, jos

- lohkolla viljellään kauraa, rypsiä, rapsia, sinappia, ruista, kuminaa tai perunaa. - lohko on kesantona, nurmella tai kasvusto on pahoin lakoutunut. - lohkolla on torjuttu hukkakauraa esimerkiksi kitkemällä, torjunta-aineilla tai niittämällä. - muut viljelytekniset toimenpiteet estävät hukkauran havaitsemisen.

Esimerkki Tarkkailulohkolle on perustettu riistapelto, joihin on kylvetty eri lajeja. Voiko puhtaaksitarkastuksen tehdä? Riistapellon hyväksyminen puhtaaksitarkastukseen riippuu kylvetyistä lajeista ja hoitokäytännöistä. Pääsääntöisesti riistapellot eivät kelpaa puhtaaksitarkastukseen, koska niihin kylvetään usein rypsiä, rapsia tai kauraa ja osa kasvustoista on monivuotisia. Käytännössä hukkakauran havaitseminen on hyvin vaikeaa, jos kasvustossa on eri lajeja, jotka ovat erikorkuisia. Sama koskee myös lohkoja, joilla on runsaasti (korkeita) rikkakasveja kuten valvattia. Jos tarkastaja ei pysty havainnoimaan hukkakauraa kunnolla, tarkastusta ei tule tehdä.

39

Hukkakauralohkojen tarkastus

Tarkastuksen maksaja, kun viljeltävä laji ja lohkon käsittely sallivat tarkastuksen tekemisen

6.3.3.9 Lisämaan ja vuokramaan hankinta siementuotantotilalle

Hankittaessa lisä- tai vuokramaata on varmistettava, ettei alue ole kunnan hukkakaurarekisterissä. Jos alueen lohkoja on kuitenkin kunnan hukkakaurarekisterissä, pääperiaatteena on se, että lohkoista tulee tarkkailulohkoja (ks. edellä). Erityistapauksissa voidaan myöntää poikkeuslupa. Poikkeuslupa on haettava etukäteen kirjallisesti Evirasta. Ohje ja lomake poikkeusluvan hakemiseen löytyvät osoitteesta www.evira.fi ja Evirasta.

Miten tarkastetaan Miten merkitään pöytäkirjaan

Korvaus tarkastuksesta

Nurmi Ruis Rypsi, rapsi Kaura Peruna Riviviljelykasvit

Ei tarkasteta tarkkailulohkoa, tarkista kirjanpidosta

Merkitse: Ei tarkastettu Ei korvata erikseen, sisältyy perusmaksuun

Pellava Herne Vehnä, ohra

Tarkasta lohko, jos viljelijä sanoo, että ei ole torjunut hukkakauraa.

Merkitse: On tarkastettu, ei torjuttu

Maksetaan tarkastetun alan mukaan

Pellava Herne Vehnä, ohra

Jos viljelijä sanoo, että on torjunut hukkakauraa, tarkista vain kirjanpidosta.

Merkitse: Ei tarkastettu ja on torjuttu

Ei korvata erikseen, sisältyy perusmaksuun

Riistapelto Avo/sänki/ kesanto/tms.

Ei tarkasteta tarkkailulohkoa, tarkista kirjanpidosta

Merkitse: Ei tarkastettu Ei korvata erikseen, sisältyy perusmaksuun

Viljelijä sanoo kitkeneensä hukkakauraa tai käyttänyt kemiallista torjuntaa

Ei tarkasteta tarkkailulohkoa, tarkista kirjanpidosta laji ja lajike.

Merkitse: Ei tarkastettu ja on torjuttu

Ei korvata erikseen, sisältyy perusmaksuun

Tapauksen kuvaus Kuka tarkastaa Kuka maksaa

Hukkakaura löytynyt tarkkailulohkolta viime vuonna viljelystarkastuksessa

Viljelystarkastaja Tarkastuttaja

Hukkakaura löytynyt peruslohkolta, joka oli löytövuonna jaettuna kahteen kasvulohkoon. Löytyi viljelystarkastuksessa.

Viljelystarkastaja Tarkastuttaja maksaa tarkkailulohkon tarkastuksen, Evira maksaa ylimääräisen pinta-alan tarkastuksen

Tilalla lohko, jolle poikkeuslupa Kunta/viljelystarkastaja Jos viljelystarkastaja tarkastaa, Evira maksaa

40

6.3.3.10 Kahden lohkon yhdistäminen, kun toinen lohko on kunnan hukkakaurarekisterissä

Jos viljelijä yhdistää hukkakaurarekisterissä olevan lohkon ja puhtaan lohkon, uuden syntyvän lohkon rekisterissä olevaa osaa käsitellään kuten tarkkailulohkoa. Puhtaalla osalla siementuotanto voi siis olla mahdollista, mutta hukkakaurarekisterissä olevaa osaa koskevat samat rajoitukset kuin tarkkailulohkoa muutenkin. Asia vaatii kuitenkin aina poikkeusluvan hakemista Evirasta ja kaikkia tilanteita käsitellään tapauskohtaisesti. Ohje koskee vain siementuotantoa, eikä vaikuta esimerkiksi kunnan ylläpitämään hukkakaurarekisteriin. Yhdistetty lohko liitetään kokonaisuudessaan hukkakaurarekisteriin. Hukkakauraan liittyvää kirjallisuutta: Jalli, H. ja Paju, R. Hukkakaura. Kirjallisuuskatsaus. 2002. MTT:n selvityksiä 8. Verkkojulkaisu osoitteesta www.mtt.fi/mtts. Kasvinsuojeluseura ry. Laki ja asetuksia Laki hukkakauran torjunnasta (185/2002) Maa- ja metsätalousministeriön asetus hukkakauran torjunnasta (326/2002) Maa- ja metsätalousministeriön asetus hukkakaurasta kylvösiementuotannossa 2/2015.

6.4 Koealatarkastus

Koealatarkastuksen tavoitteena on selvittää kasvuston lajikeaitous sekä vieraiden viljelykasvilajien ja tautisten yksilöiden määrä siemenviljelyksellä. Lisäksi koealoilla tehdään havaintoja rikkakasvien esiintymisestä. Tavoitteena on antaa selvä ja vertailukelpoinen kuva siitä, millaista viljelyksen sato tulee olemaan. Tarkastajakohtaiset erot mikä on paljon ja mikä vähän pienenevät, kun tarkastaja ilmoittaa havaintonsa koealoilla havaittuina vieraan lajin, lajikkeen tai tautisten yksilöiden kappalemäärinä.

6.4.1 Koealojen valinta ja havainnointi koealoilla

Tarkastaja valitsee koealat kaikilta siementuotannossa olevilta lohkoilta lohkojen pinta-alojen suhteessa. Kullekin lohkolle tuleva koealamäärä on hyvä laskea etukäteen ennen tarkastuksen aloittamista. Tarkastaja sijoittaa koealat etukäteen tasaisesti lohkon eri osiin niin, että koealojen täsmälliset paikat valitaan satunnaisesti. Tarkastaja voi valita koealan tarkan paikan esimerkiksi niin, että päättää etukäteen ottavansa 40 askelta eteenpäin ja sen jälkeen viisi askelta oikealle. Koealan paikkaa ei saa tämän jälkeen muuttaa niin, että etukäteen päätetyn koealan vieressä havaittu poikkeava yksilö tulee mukaan tai koealalle sattuva tautinen yksilö jää pois. Koealan muuttaminen on kuitenkin tarkoituksenmukaista, jos koeala osuu poikkeuksellisen huonoon kasvuston osaan, jossa kasvusto on niin harvaa tai kasvuoloista kärsinyttä, että luotettavien havaintojen tekeminen lajikeaitoudesta ei ole mahdollista. Koealat havainnoidaan erittäin huolellisesti ja jokainen epäilyttävä yksilö tutkitaan. Koealoilta havaittujen poikkeavien yksilöiden, eri lajia olevien viljelykasvien ja tautisten yksilöiden määrät merkitään erilliselle muistipaperille tai -vihkoon, josta vain yhteenlasketut kokonaismäärät merkitään pöytäkirjaan. Tarkempi erottelu on tarpeen vain silloin, jos lohkojen välillä on merkittäviä eroja tuloksissa, ja esimerkiksi yhden lohkon tai sen osan hylkääminen saattaisi oleellisesti parantaa sadon laatua. Tällöin tulokset voidaan tarvittaessa antaa erillisellä kartalla tai muuten erotella tulokset pöytäkirjaan lohkokohtaisesti.

41

6.4.2 Koealojen määrä

Koealatarkastusta varten viljelystarkastajan on suhteutettava koealojen lukumäärä viljelyksen pinta-alan mukaan. Koealoja tehdään sitä enemmän, mitä suurempi viljelys on tarkastettavana. Jos viljelys on suurempi kuin 10 ha, jaetaan viljelys kahteen tai useampaan sopivan kokoiseen korkeintaan 10 ha suuruiseen alueeseen. Tarkastaja tekee jokaiselle 10 ha alueelle vähintään alla olevan taulukon osoittaman määrän koealoja.

Viljelyksen pinta-ala (ha) Koealojen lukumäärä vähintään (kpl)

1–2 4

3–4 8

5–7 12

8–10 16

Esimerkiksi 22 ha:n viljelykselle tehdään vähintään 16 + 16 + 4 = 36 koealaa, joilta tutkitaan lajipuhtaus, siemenlevintäiset taudit ja lajikeaitous.

6.4.3 Koealan koko

Koealan koko vaihtelee kasvilajin, tuotettavan siemenluokan ja havainnoitavan ominaisuuden mukaan. Kullekin lajille ja lajin siemenluokalle on ilmoitettu koealan koko erikseen jäljempänä lajikohtaisissa ohjeissa (luku 7). Esimerkiksi vehnän sertifioidun siemenen 1. sukupolven (C1) viljelyksellä lajikeaitous ja siemenlevintäiset taudit todetaan 1 m²:n koealalta ja lajipuhtaus 10 m²:n koealalta. Tarkastusta tehdessä ei kannata valita kahta erillistä koealaa eri tarkoituksiin, vaan havainnoida ensin aitous, taudit ja vieraat lajikkeet 1 m²:n koealalta ja sitten laajentaa koeala 9 m²:llä vieraiden lajien tutkimiseksi.

6.4.4 Lajikeaitous

Tarkastaja tutkii lajikeaitouden koealoilta lajiketuntomerkkien perusteella (ks. luku 7). Koealalla kasvavia kasveja tarkastellaan yksilöinä. Tarkastaja havainnoi kasveista pääsääntöisesti ensisijaiset lajiketuntomerkit. Jos ensisijaiset tuntomerkit eivät sovi tarkasteltavaan yksilöön, havainnoidaan toissijaiset tuntomerkit. Mikäli yksilö poikkeaa merkittävästi lajikekuvauksesta ja muista kasvuston yksilöistä, tarkastaja toteaa sen poikkeavaksi yksilöksi. Poikkeavien yksilöiden määrä merkitään viljelystarkastuspöytäkirjaan muodossa poikkeavia yksilöitä (kpl) / tutkittujen koealojen määrä (kpl) x koealojen koko (m2). Pöytäkirjaan merkitään aina poikkeavien yksilöiden yhteenlaskettu määrä koealoilla. Pöytäkirjaan kirjoitetaan myös lyhyt yhteenveto ominaisuuksista, joiden perusteella poikkeavat yksilöt tunnistettiin. Esimerkiksi Belinda-kauran viljelyksellä: ei lehden reunakarvoja. Evira tekee päätöksen siitä, onko viljelys katsottava lajikeaidoksi ottamalla huomioon myös Eviran koekentältä saadut aitoustulokset.

6.4.4.1 Viljelyksen hyväksyntä tai hylkäys lajikeaitouden perusteella

Kun tarkastaja on valinnut koealojen lukumäärän viljelyksen pinta-alan perusteella, saa viljelyksen koealoilta löytyä yhteismäärältään enintään alla esitetyssä taulukossa mainittua hyväksymisrajaa osoittava määrä poikkeavia yksilöitä. Jos esimerkiksi viljelyksen pinta-ala on 6 ha ja koealoja on tehty 12 kpl, siemenviljelys hyväksytään, jos poikkeavia yksilöitä löytyy enintään 12 kpl.

42

Jos koealoilta laskettu poikkeavien yksilöiden yhteismäärä tulee "hyväksytty" ja "hylkää" lukujen väliin, on koealojen määrää lisättävä neljä kerrallaan niin, että päätös lopulta syntyy. Koealojen määrää lisätään 36 koealaan asti. Jos poikkeavia yksilöitä on tällöin enintään 43, viljelys hyväksytään. Jos poikkeavia yksilöitä on 44 tai enemmän, viljelys hylätään. Lajikeaitouden osalta viljelystarkastuksen hyväksynnän ja hylkäyksen raja-arvot suhteutettuna tehtyjen koealojen määrään ovat:

6.4.5 Vieraat lajit

Kasvukauden aikana tulee siemenviljelykseltä poistaa mahdollisuuksien mukaan haitalliset vieraat lajit. Viljelystarkastaja voi antaa kitkemiskehotuksia, jotka on merkittävä myös pöytäkirjaan. Esimerkiksi syysvehnästä kannattaa poistaa ruis, vaikka rukiin todellinen määrä olisi pieni. Tarkastaja voi suositella viljelystä tai sen osaa hylättäväksi, kun vierasta vaikeasti pois lajiteltavaa lajia on kasvustossa niin paljon, että lajittelu ei onnistu. Tarkastaja voi myös suositella viljelyksen huonon ja hyvän osan puimista erikseen. Esimerkiksi esikasvi on voinut kasvaa läpi vain yhdellä lohkolla. Nurmi-, nurmipalko- ja öljykasveilla siementen perusteella vaikeasti erotettavissa lajipareissa käytetään lajikeaitouden hylkäystaulukoita. Luvun 7. Lajit ja niiden tarkastaminen lajikohtaisilla sivuilla on esimerkkejä tällaisista lajipareista. Tarkastaja laskee vieraiden lajien yksilömäärän koealoilta yhteen ja merkitsee yhteenlasketun määrän viljelystarkastuspöytäkirjaan. Tarkastaja kannattaa tehdä erittely lohkoittain tarkastuttajaa varten, jos lohkot ovat hyvin erilaisia.

6.4.6 Viljakasvustojen siemenlevintäiset kasvitaudit

Viljelystarkastuksessa todettu vehnän- ja ohranlentonoki, ohranviirutauti ja vehnänhaisunoki sekä kaurannoki ovat seurausta kantasiemenen saastumisesta. Viljelyksen tarkastuttajan kannalta on kuitenkin erittäin tärkeää, että tarkastaja merkitsee pöytäkirjaan kaikki havaitut tautiset yksilöt koealoilta. Näin tarkastuttaja voi etukäteen ennakoida esimerkiksi peittaustarvetta.

Koealojen määrä Vieraiden lajikkeiden yksilöiden määrä

Jos yhtä paljon tai vähemmän: Jos enemmän:

HYVÄKSY HYLKÄÄ

4 1 10

8 6 15

12 12 19

16 18 24

20 22 30

24 27 35

28 31 39

32 36 44

36 43 44

43

Vehnän- ja ohranlentonoen, ohranviirutaudin, vehnänhaisunoen, kaurannoen ja torajyvän saastuttamien yksilöiden esiintyminen merkitään viljelystarkastuspöytäkirjaan. Tautisten yksilöiden määrät ilmoitetaan kpl / 1 m2. Vaikka koealoilla ei esiintyisikään lainkaan kasvitauteja, mutta tarkastaja löytää tautisia yksilöitä muualta kasvustosta, tarkastajan on hyvä merkitä havaintonsa pöytäkirjaan esimerkiksi huomautuskenttään. Haisunokea ei siemenviljelyksellä saa esiintyä lainkaan. Tarkastajan on merkittävä pöytäkirjaan myös pahka- ja kalkkihome. Tarkempaa tietoa siemenlevintäisten tautien tunnistamisesta on kappaleessa 9.

6.5 Viljelystarkastuksen yhteydessä sovitut toimenpiteet

Viljelystarkastaja ja viljelijä voivat sopia erilaisista sadon laatua parantavista toimenpiteistä. Tällaisia ovat esimerkiksi

- vieraiden lajien kitkentä - lohkon tai lohkon osan puinti erikseen esimerkiksi vieraiden lajien tai rikkakasvien takia - pahasti lakoontuneiden alueiden puinti omaksi eräksi - poikkeavien yksilöiden kitkentä (poikkeustapauksissa, otettava erikseen yhteyttä Eviraan) - rikkakasvien kitkentä, pahasti rikkaruohottuneiden alueiden niitto tai puimatta jättäminen.

Omaksi eräksi puintia on syytä suositella silloin, kun osa viljelyksestä sisältää selvästi enemmän vieraita lajeja tai rikkakasveja, joita ei ennätetä kitkeä. Jos huonon osan pui yhteen paremman osan kanssa, huono osa voi lisätä lajittelutappiota merkittävästi tai aiheuttaa koko erän hylkäyksen. Viljelijän edun mukaista voi olla pitää esimerkiksi hyvän ja huonon lohkon sadot erillään toisistaan ja tällä tavoin pienentää hyvän osan lajittelutappiota. Jos viljelyksestä sovitaan jätettäväksi pois osia, on siitä mainittava viljelystarkastuspöytäkirjassa ja poisjätettävä ala ehdotetaan hylättäväksi. Nurmi- ja nurmipalkokasveilla hylättävä ala on hoitoniitettävä. Jos tarkastaja määrää hoitoniiton, tarkastajan on sovitun ajan jälkeen käytävä tarkistamassa, että hylätty ala on todella niitetty.

6.6 Hybridien tuottamiseen tarkoitetut siemenviljelykset ja niiden tarkastaminen

Hybridituotantoa voi olla mm. auringonkukalla, rapsilla, rypsillä ja rukiilla. Siemenviljelykset, jotka on tarkoitettu hybridilajikkeen tuottamiseen, tarkastetaan useamman kerran kasvukauden aikana, poikkeuksena kuitenkin hybridiruis, joka tarkastetaan yhden kerran kasvukauden aikana. Tarkastajan on erikseen kiinnitettävä huomiota emilinjan hedesteriiliyteen, jos pellolla tuotetaan hybridilajiketta hedesteriilin emilinjan avulla. Tarkastajan on aina otettava yhteyttä Eviraan, kun tarkastaja tarkastaa siemenviljelyksen, josta on tarkoitus tuottaa hybridilajiketta. Eri hybridityypeillä on erilaisia vaatimuksia, jotka on otettava huomioon viljelystarkastuksia tehtäessä.

6.7 Viljelyksen tai lohkon hylkäämisperusteita (muu kuin hukkakaura)

Mikäli viljelyksellä on puutteita esimerkiksi esikasveissa tai eristysetäisyyksissä, viljelystarkastajan on kehotettava viljelijää esimerkiksi puimaan lohkot eri eriksi. Viljelijänkin kannalta on parempi hylätä selvästi puutteellinen lohko tai kehottaa häntä puimaan lohko omaksi eräksi kuin olla huomauttamatta asiasta ja mahdollisesti aiheuttaa koko sadon hylkääminen.

44

Hylkäyksen perusteita ovat muun muassa:

1. Siemenviljeltävän lajikkeen mahdollinen muu tuotanto, josta korjataan tuleentunut siemensato. Jos muu tuotanto on perustettu alhaisemmalla sertifioidulla siemenluokalla kuin siementuotantoon tarkoitettu ala, se aiheuttaa siemenviljelykseltä tuotettavan sadon luokan alentamisen. Tällöin muu tuotanto on viljelystarkastettava. Mikäli muu tuotanto on perustettu lajin alimmalla sertifioitavalla siemenluokalla tai muuta tuotantoa ei ole lainkaan perustettu sertifioidulla siemenellä, siementuotantoon tarkoitettu viljelys hylätään.

2. Viljelyksen esikasvivaatimukset eivät täyty. 3. Eristysetäisyysvaatimukset eivät täyty. 4. Lajiketuntomerkit eivät vastaa ilmoitettua lajiketta. 5. Vehnänhaisunoki.

Tiedot merkitään pöytäkirjaan tiedoille tarkoitettuihin kohtiin.

45

7 Lajit ja niiden tarkastaminen

Esiperussiemen ja jalostajan materiaali tarkastetaan kaikilla lajeilla perussiemenen säännöillä.

7.1 Vehnä

Lisääntymistapa Itsepölytteinen

Siemenluokat

Perussiemen 1. sp. (B1) Perussiemen 2. sp. (B2) Perussiemen 3. sp. (B3)

sertifioitu siemen 1. sp. (C1) sertifioitu siemen 2. sp. (C2)

Esikasvirajoitukset Perussiemen: vähintään 2 v. siitä, kun viljelyksellä on viimeksi viljelty eri vehnälajiketta tai aitoudeltaan tuntematonta saman lajikkeen erää.

Sertifioitu siemen: vähintään 1 v. siitä, kun viljelyksellä on viimeksi viljelty eri vehnälajiketta tai aitoudeltaan tuntematonta saman lajikkeen erää. Syysvehnällä perustamisvuosi on esikasvivuosi.

Eristysetäisyys

Viljelysten on sijaittava niin, ettei ole sekoittumisvaaraa puitaessa

Lajikerajoitukset

Lajikeryhmittely suositteleva

Haitalliset viljelykasvit

Ruis (erityisesti syysvehnässä), ohra, kaura, ruisvehnä Vehnä ja 2-tahoinen ohra vaikea erottaa lajittelussa joissakin tapauksissa => kerro pöytäkirjassa ohran tahoisuus

Lajikeaitous, koeala Perussiemen 2 m2

Sertifioitu siemen 1. sp 1 m2

Sertifioitu siemen 2. sp 0,3 m2 (esimerkki 30 cm x 1 m)

Lajipuhtaus, koeala Kaikilla siemenluokilla 10 m2

Taudit Vehnänlentonoki Vehnänhaisunoki

1 m2

1 m2

Ensisijaiset tuntomerkit Toissijaiset tuntomerkit

- tähkälle tulo - korvakkeiden antosyaaniväri

- härmeisyys: tähkä, lehtituppi, lippulehden alapinta ja korrenniska

- kale: karvaisuus, olkapään leveys, olkapään muoto, piikin pituus ja muoto

- kasvin korkeus - heteen antosyaaniväri

- tähkän muoto ja tiheys

- vihneiden pituus

- tähkän väri

46

Kevätvehnän lajiketuntomerkit/Sortkännetecken hos vårvete 2016

LA

JIK

ER

AJO

ITU

SR

YH

MÄ

HÄRMEISYYS /

VAXÖVERDRAG TÄHKÄ / AX

VIH

NE

EN

PIT

UU

S /

BO

RS

T:

LÄ

NG

D

OLKAPÄÄ / SKULDRA

MUITA TUNTOMERKKEJÄ /

ÖVRIGA KÄNNETECKEN

TÄ

HK

Ä /A

X

KO

RR

EN

NIS

KA

/

ST

RÅ

NE

DA

NF

ÖR

AX

ET

VÄ

RI / F

ÄR

G

MU

OT

O / F

OR

M

TIH

EY

S / T

ÄT

HE

T

LE

VE

YS

/ B

RE

DD

MU

OT

O / F

OR

M

Aallotar 2 4 5 vaalea/vit / \ - I I 5 4 4 5

Aino 2 4 6 vaalea/vit I I - / \ 6 2-3 6 5

Amaretto 1 6 6 vaalea/vit / \ 4 3-4 4 5

Anabel 1 ja 2 6 8 vaalea/vit / \ 5 5 6 7 tsekkiläinen lajikekuvaus

Anniina 2 7 7 vaalea/vit I I - \ / 7 3-4 5 3

Bjarne 1 3 4 vaalea/vit I I - / \ 4 5 3 3

Calixo 1 4 3 vaalea/vit / \ 2 7 4 7

Cornetto 9 6 8 vaalea/vit / \ 4 8 2 5 brittikuvaus

Dafne 1 7 7 vaalea/vit I I 4 4 6 4

Demonstrant 2 6 7 vaalea/vit I I 3 5 5 5

Draco 1 7 8 vaalea/vit / \ 6 3 4 5

Granary 1 3 3 vaalea/vit / \ - I I 5 4-5 4 4

Granus 1 7 8 vaalea/vit / \ 4 3 5 3

Herttua 2 5 5 vaalea/vit I I 5 4 6 5

Krabat 2 6 8 vaalea/vit I I 6 3 6 3

Kreivi 2 6 7 vaalea/vit / \ 5 4 4 4

Kruunu 3 4 5 ruskea/fä

rgad / \ 5 4 4 5

KWS Chamsin 1 7 6 vaalea/vit / \ 4 4 5 4

KWS Mistral 1 7 9 vaalea/vit / \ 7 4 4 4 saksalainen kuvaus

KWS Scirocco 2 3 4 vaalea/vit I I 4 3 4 4

Lennox 1 7 7 vaalea/vit / \ 4 3 3 7

Lumikki 1 6 6 vaalea/vit / \ 6 3 7 6

Mandaryna 1 ja 2 7 7 vaalea/vit / \ 5 5 5 5 puolalainen kuvaus

Manu 3 4 6 ruskea/fä

rgad / \ - I I 4 3 4 6

Marble 2 9 7 vaalea/vit / \ - I I 4 4 4 5

Picolo 1 6 6 vaalea/vit

vaihtelee /

varierande 6 2-3 5 5

taipumus muodostaa lisätähkylöitä / tendens att

forma extra småax

Puntari 1 3 5 vaalea/vit I I 6 5 5 6

Quarna 1 5 5 vaalea/vit I I 6 1 5 3

Seance 1 6 7 vaalea/vit / \ 5 5 6 6

Sertori 11 6 6 ruskea/fä

rgad I I 7 9 2 3 pitkävihneinen!

Specifik 2 6 6 vaalea/vit I I 5 2-3 5 4

Wanamo 2 4 6 vaalea/vit / \ 6 2 4 6

Wappu 1 7 6 vaalea/vit I I 5 5 3 5

Wellamo 1 4 6 vaalea/vit ( ) 5 4 3 3

Wicki 13 7 6 vaalea/vit / \ 5 8 3 5

Zebra 2 5 6 vaalea/vit I I 5 4 4 3 kärki usein taipunut /

axet often böjs

47

Syysvehnän lajiketuntomerkit/Sortkännetecken hos höstvete 2016

LA

JIK

ER

AJO

ITU

SR

YH

MÄ

HÄRMEISYYS / VAXÖVERDRAG TÄHKÄ / AX

VIH

NE

EN

PIT

UU

S / B

OR

ST

:

LÄ

NG

D

OLKAPÄÄ / SKULDRA

MUITA TUNTOMERKKEJÄ / ÖVRIGA KÄNNETECKE

N

TÄ

HK

Ä /A

X

KO

RR

EN

NIS

KA

/

ST

RÅ

NE

DA

NF

ÖR

AX

ET

VÄ

RI / F

ÄR

G

MU

OT

O / F

OR

M

TIH

EY

S / T

ÄT

HE

T

LE

VE

YS

/ B

RE

DD

MU

OT

O / F

OR

M

Ada 5 8 5-6 vaalea/vit I I 3 2 3? 4

Arktika 6 4 4 vaalea/vit / \ 5 2 3 5

Ceylon 5 6 7 vaalea/vit / \ 4 4 5 7

Ellvis 5 6 8 vaalea/vit / \ 6 3 4 6

Frontal 5 8 8 vaalea/vit / \ 6 5 5 7

Gunbo 5 5 6 vaalea/vit / \ 5 2 2 5

Janne 5 7 6 vaalea/vit / \ 4 3 3 7

JB Asano 8 8 vaalea/vit / \ 3 3 5 5

Julius 5 6 7 vaalea/vit / \ 3 3 2 4

Lars 5 7 7 vaalea/vit / \ - I I 5 4 4 5

Mariboss 5 7 5 vaalea/vit / \ 5 4 5 6

Nelson 5 6 8 vaalea/vit I I 5 3 4 5

Olivin 5 6 5 vaalea/vit / \ - I I 4 2 5 3-5

olka pyöristynyt / skuldra rundad

Skagen 5 6 5 vaalea/vit / \ 4 3 5 5

SW Magnifik 6 5 5 vaalea/vit / \ - I I 6 1-2 3 4

Tarso 5 6 6 vaalea/vit / \ - I I 3 2 4 5

Tryggve 6 4 5 vaalea/vit / \ 6 2 3 5

Urho 5 4 6 vaalea/vit I I - \ / 7 3 2 1

Kaikki numeroilla ilmoitetut ominaisuudet on arvosteltu asteikolla 1-9. / Gradering har gjorts på skalan 1-9. Mitä pienempi arvo on, sitä aikaisempi-lyhyempi-harvempi-kapeampi lajike on. / Ju mindre numret är, desto tidigare-kortare-glesare-smalare är sorten. Tähkän muoto / Axets form: I I=tasapaksu/parallel, / \=kärkeen kapeneva/avsmalnande, \ /=kärkeen levenevä/klubbformig, ( ) = sukkulamainen/spolformig Olkapään muoto / Skuldras form: 1 = luisu/sluttande, 3 = hieman luisu/lätt sluttande, 5 = suora/plan, 7 = kohonnut/stigande

48

7.2 Ohra


Siemenluokat



Esikasvirajoitukset Perussiemen: vähintään 2 v. siitä, kun viljelyksellä on viimeksi viljelty eri ohralajiketta tai aitoudeltaan tuntematonta saman lajikkeen erää.

Sertifioitu siemen: vähintään 1 v. siitä, kun viljelyksellä on viimeksi viljelty eri ohralajiketta tai aitoudeltaan tuntematonta saman lajikkeen erää.

Eristysetäisyys

Viljelysten on sijaittava niin, ettei ole sekoittumisvaaraa puitaessa.

Lajikerajoitukset Lajikeryhmittely suositteleva


Ruis, vehnä, kaura, ruisvehnä 2-tahoinen ohra ja vehnä vaikea erottaa joissakin tapauksissa, kerro pöytäkirjassa ohran tahoisuus

Lajikeaitous, koealan koko

Perussiemen 2 m2



Lajipuhtaus, koealan koko

Kaikilla siemenluokilla 10 m2

Taudit Ohranlentonoki Ohranviirutauti

1 m2

1 m2


- tähkän tahoisuus - tähkän muoto

- lippulehden korvakkeen antosyaaniväri

- kaleiden pituus suhteessa jyvään

- tähkälletuloaika - tyvisukasen karvojen pituus

- tähkän asento - jyvän helpeen sivusuonien väkäsellisyys

- kasvin korkeus - jyvän vatsavaon karvaisuus

- tähkän tiheys - jyvän kannan muoto

- vihneiden pituus suhteessa tähkään, antosyaaniväri

- tähkän alimman jaokkeen pituus, taipuneisuus

49

OHRAN LAJIKERAJOITUSRYHMÄT JA TUNTOMERKKEJÄ

SORTBEGRÄNSNINGSGRUPPER OCH SORTKÄNNETECKEN HOS KORN

2016

Lajike sort

Ryh

mä

Gru

p

Kan

ta f

äs

te

Ta

ho

isu

us

ra

ds

Ty

vis

uk

a-

se

n k

arv

at

Siv

us

elk

ä-

su

on

ten

vä

kä

se

t

Muoto form

Nu

ok

ku

vu

us Lapakon jaokkeet

Muita tuntomerkkejä

Ylä

os

a

Ala

os

a

Ali

n

Afrodite 9 P 2t l ei keskinkertainen, II k hiukan

kohoumaa lyhyt, taipuu kk sivutähkylät piikkimäiset

Amber 6 P 2 t p ei tiheys keskinkertainen, II pp keskipitkä, taipuu kk

Annabel 6 P 2t p ei tiheys keskinkertainen, II mp suora keskilyhyt, lähes suora sivutähkylät piikkimäiset

Anni 6 P 2t p ei harva-keskinkertainen, II pp-k suora melko suora

Avalon (Br 9404 c 7) 6 P 2t p ei II, harva - keskinkertainen k

Barke 8 P 2t p on keskinkert.-tiheä,

II tai vähän A,lyhyehkö mp

heikko kohouma

lyhyehkö

Cerbinetta 6 P 2t p ei sivutähkylät piikkimäiset

Charmay 6 P 2t p ei melko tiheä, II pn lyhyt, taipuu kk

Eifel 6 P 2t p ei A - II Piikkimäiset sivutähkylät

Fabiola 6 P 2 p ei A

Fairytale 6 P 2 t p ei tiheys keskinkertainen, II pp-k lyhyt, taipuu kk sivutähkylät piikkimäiset

Fennica 6 P 2t p ei harva-keskinkertainen, II p-pp keskinkertainen, taipuuh-kk

Fortuna 6 P 2t p ei sivutähkylät piikkimäiset

Gesine 6 P 2t p ei sivutähkylät piikkimäiset

Harbinger 6 P 2 t p ei harva, II mp suora pitkä, taipuu melko paljon sivutähkylät piikkimäiset

Iron 6 P 2t p ei harva-keskinkertainen pp taipuu hiukan sivutähkylät melko pystyt

Justina 6 P 2t p ei harva,II, keskipitkä-pitkä k suora keskilyhyt,taipuu sivutähkylät piikkimäiset

KWS Irina 6 P 2t p ei A - II piikkimäiset sivutähkylät

50

Lajike sort

Ryh

mä

Gru

p

Kan

ta f

äs

te

Ta

ho

isu

us

ra

ds

Ty

vis

uk

a-

se

n k

arv

at

Siv

us

elk

ä-

su

on

ten

vä

kä

se

t

Muoto form

Nu

ok

ku

vu

us Lapakon jaokkeet


Ylä

os

a

Ala

os

a

Ali

n

KWS Spectra (KWS 107545W)

9 P 2t l ei Piikkimäiset sivutähkylät

Luhkas 6 P 2t p ei harvahko, II mp keskinkertainen, taipuu

kk sivutähkylät piikkimäiset

Marthe 6 P 2t p ei harva - keskinkertainen, II mp lähes suora

taipuu hiukan sivutähkylät piikkimäiset

Melius 6 P 2t p ei harva II pp taipuu jonkin verran sivutähkylät piikkimäiset

Milford 6 VI 2t p p sivutähkylät piikkimäiset

Minttu 7 V 2t p ei tiheys keskinkertainen-tiheä mp suora keskilyhyt, taipuu

hiukan

NFC Tipple 9 P 2t l ei harva- keskinkertainen, II mp keskinkertainen, taipuu

kk

Overture 9 P 2t l ei keskinkertainen p-pp

lyhyt, taipuu hiukan

Pompe 9 P 2t l ei A - II Piikkimäiset sivutähkylät

Popekka (Bor 12013)

6 P 2t 2 ei II, tiheys keskinkertainen p-mp

keskipitkä, taipuu jonkin

verran

Propino 9 P 2t l ei

Repekka (Bor 12015)

9 P 2t l ei tiheys keskinkertainen, II mp keskipitkä, melko suora sivutähkylät melko

pystyt

RGT Planet 9 P 2t l ei II sivutähkylät piikkimäiset

Rusalka 6 P 2t p ei

Saana 7 V 2t p ei keskinkert.-tiheä,II tai vähän

A,lyhyehkö mp suora keskilyhyt sivutähkylät pystyt II

Salome 6 P 2t p ei sivutähkylät piikkimäiset

Scarlett 6 P 2t p ei harva-keskinkertainen II,

hieman A mp

hiukan

kohoumaa

lyhyt, suora

jokunen väkänen voi löytyä,

kaleet jyvää lyhyemmät

51

Lajike sort

Ryh

mä

Gru

p

Kan

ta f

äs

te

Ta

ho

isu

us

ra

ds

Ty

vis

uk

a-

se

n k

arv

at

Siv

us

elk

ä-

su

on

ten

vä

kä

se

t

Muoto form

Nu

ok

ku

vu

us Lapakon jaokkeet


Ylä

os

a

Ala

os

a

Ali

n

Soulmate 6 P 2t p ei

Streif 6 P 2 t p ei keskinkertainen, tasaleveä-

sukkulamainen mp

lyhyehkö, taipuu

hiukan

SW Mitja 6 P 2t p ei keskinkertainen, II pp

taipuu jonkin verran sivutähkylät melko pystyt

Tocada 6 P 2t p ei

Trekker 6 P 2t p ei sivutähkylät piikkimäiset

Uta (Nord 11/2412)

9 P 2t l ei A k sivutähkylät piikimäiset,

tähkä härmeetön

Vilgott 6 P 2t p ei antosyaania runsaasti

Vipekka (Bor 12037)

6 P 2t p ei keskinkertainen mp

keskipitkä, taipuu

jonkin verran

Merkkien selitykset: Tähkän nuokkuvuus: vn= voim.nuokkuva, n= nuokkuva, k= keskinkertainen, mp= melko pysty, p= pysty, hp= hyvin pysty

Tähkän muoto: II= tasaleveä, A= kärkeen kapeneva

Tyvisukasen karvat: l= lyhyet, p= pitkät pil. = pilosum, vatsavako karvainen

52

Lajike sort

Ryh

mä

Gru

p

Kan

ta f

äs

te

Ta

ho

isu

us

ra

ds

Ty

vis

uk

a-

se

n k

arv

at

Siv

us

elk

ä-

su

on

ten

vä

kä

se

t

Muoto form

Nu

ok

ku

vu

us Lapakon jaokkeet


Ala

os

a

Altti 1 V 6t p on keskinkertainen, hieman A mp jyrkkä

Alvari 3 V 6t l on tiheys keskinkertainen, II pp jyrkkä härmeetön tähkä

Aukusti 3 V 6t l on tiheys keskinkertainen, II mp jyrkkä aleuronkerros heikosti värillinen

Brage 3 V 6t l on tiheys keskinkertainen, II mp jyrkkä

Edvin 3 V 6t l on keskinkertainen, II k jyrkkä hyvin vähän väkäsiä

Einar 1 V 6t p on keskinkertainen, II k-n jyrkkä

Elmeri 1 V 6t p on harva-keskinkertainen, II k jyrkkä

Erkki 1 V 6t p on tiheä hieman A, lyhyt-keskinkertainen mp jyrkkä aleuronkerros värillinen

Jalmari 3 V 6t l on harva-keskinkertainen, II n jyrkkä

Jorma 15 P 4t p on melko harva, II n jyrkkä kuoreton

Justus 1 V 6t p on harva,, II pp jyrkkä

Jyvä 5 P 4t l on melko harva, II n jyrkkä

Kaarle 3 V 6t l on harva- keskinkertainen II pp jyrkkä

Kunnari(pil.) 3 V 6t l on tiheys keskinkertainen II mp jyrkkä vatsavaon reunakarvat

Polartop 1 V 6t p on tiheä, A,lyhyehkö k hyvin loiva

Ragna 1 V 6t p on harvahko, II n jyrkkä

Severi 1 V 6t p on keskinkertainen, II pp jyrkkä

Tiril 3 V 6t l on harva-keskinkertainen II k jyrkkä

Toria 3 V 6t l on harva, II

Trym 3 V 6t l on II

Vertti I V 6t p on keskinkertainen, II pp loivahko

Vilde 3 V 6t l on harva-keskinkertainen II mp jyrkkä heikot väkäset

Voitto 3 V 6t l on tiheys keskinkertainen, II mp jyrkkä

Wolmari 3 V 6t l on tiheys melko harva, II mp jyrkkä

53

7.3 Kaura


Siemenluokat Perussiemen 1. sp. (B1) Perussiemen 2. sp. (B2) Perussiemen 3. sp. (B3)


Esikasvirajoitukset Perussiemen ja esiperussiemen: vähintään 2 v. siitä, kun viljelyksellä on viimeksi viljelty eri kauralajiketta tai aitoudeltaan tuntematonta saman lajikkeen erää.

Sertifioitu siemen: vähintään 1 v. siitä, kun viljelyksellä on viimeksi viljelty eri kauralajiketta tai aitoudeltaan tuntematonta saman lajikkeen erää.

Eristysetäisyys Viljelysten on sijaittava niin, ettei ole sekoittumisvaaraa puitaessa

Lajikerajoitukset



Ohra, vehnä, ruis, ruisvehnä Monitahoinen ohra ja kaura on vaikea lajitella joissakin tapauksissa => kerro pöytäkirjassa, onko vieras laji moni- vai 2-tahoista ohraa


Perussiemen 2 m2




Kaikilla siemenluokilla 10 m2

Taudit Kaurannoki 1 m2

Ensisijaiset tuntomerkit

Toissijaiset tuntomerkit

- röyhylletuloaika - lehtilavan reunan karvaisuus

- röyhyn muoto - ylimmän solmun karvaisuus

- röyhyn haarojen asento

- jyvän helpeen härmeisyys, väri

- kaleen härmeisyys - jyvän kantakarvojen pituus ja määrä

- kasvin korkeus - jyvän liisteen pituus ja leveys

- jyvän helpeellisyys

- vihneellisyys

54

KAURALAJIKKEIDEN TUNTOMERKIT / Havressorternas kännecken 2016

Lajike Ryhmä Kuoren väri Solmu Lehden

reunakarvat Kantakarvat Röyhylletulo

Vippgång

Kasvin pituus

Växtens längd

Vihneitä Borst

Röyhyn muoto Vippans form

Helpeen härmeisyys

Kaleiden härmeisyys

Sort Grupp Skalets färg Nod Bladskivans

kanthår Basalhår sijoittuminen orientering

asento ställning

Blomfjällets vaxöverdrag

Skärmfjällets vaxöverdrag

Akseli 2 valkoinen, vit kalju, kal ei, nej keskipitkät, medellånga 4 4 2 3 5 5 6

Alku 4 ja 15 valkoinen, vit kalju, kal on, ja keskipitkät, medellånga 4 3 3 5 6 6

Aslak 1 ja 2 valkoinen, vit kalju, kal ei, nej vaihtelee,

omväxlande 5 4 3 3 5 4 7

Avanti 15 valkoinen, vit kalju, kal on, ja keskip.-pitkät

medellånga - långa 6 3 3 3 vaihtelee

omväxlande 3

Avenuda 8, 13 ja

17 kuoreton, saknas

karvainen, hårig on, ja ei, nej 5 5 2 3

ei helpeitä, ej blomfjäll 5

Avenue (Baub 2008.1914) 1 Valkoinen, Vit Kalju, Kal Ei, Nej lyhyet, korta 4 5 1 2 4 6 5

Avetron 1 valkoinen, vit kalju, kal ei, nej lyhyet, korta 4 7 2 3 5 4 5

Belinda 4 valkoinen, vit kalju, kal on, ja lyhyet, korta 6 4 1 3 5 7 6-7

Bettina 4 valkoinen, vit kalju, kal on, ja lyhyet, korta 5 5 2 3 4 7 6

Donna (Bor09091) 4 valkoinen, vit kalju, kal on, ja lyhyet, korta 6 5 1 3 4 6 6

Eemeli 2 valkoinen, vit kalju, kal ei, nej keskip.-pitkät

medellånga - långa 5 5 1 3 6 4 7

Fiia 1 valkoinen, vit kalju, kal ei, nej lyhyet, korta 5 4 4 3 5 3 6

Flocke 1 valkoinen, vit kalju, kal ei, nej lyhyet, korta 4 5 4 4 4 7

Gabby 5 ja 14 keltainen, gul kalju, kal ei, nej keskipitkät, medellånga 5 5 3 3 3 7 7

Harald (Baub 2009.1968) 1 valkoinen, vit kalju, kal ei, nej lyhyet, korta 4 5 1 3 5 5 5

Harmony (NORD 12/9114) 1 ja 2 valkoinen kalju, kal ei, nej

keskipitkät, medellånga 4 6 1 5 4 5

Iiris 4 valkoinen, vit kalju, kal on, ja lyhyet, korta 4 4 2 3 5 5 7

Ivory 1 valkoinen, vit kalju, kal ei, nej lyhyet-keskip.

korta - medellånga 4 6 1 3 6 3 4

Jaak 5 ja 14 keltainen, gul kalju, kal ei, nej lyhyet, korta 5 6 1 2 4 1 5

Julius 2 valkoinen, vit kalju, kal ei, nej keskip.-pitkät

medellånga - långa 5 2 - 3 4 7 6

Lisbeth 7 kuoreton, saknas kalju, kal ei, nej ei, nej 3 7 3 3 6

ei helpeitä, ej blomfjäll 4

Marika 2 valkoinen, vit kalju, kal ei, nej keskip.-pitkät

medellånga - långa 5 5 1 2-3 3 6 4

Matty 1 ja 2 valkoinen, vit kalju, kal ei, nej keskip.-pitkät

medellånga - långa 4 5 1 4 3 5

Meeri 1 ja 2 valkoinen, vit kalju, kal ei, nej keskipitkät, medellånga 4 4 2 3 4 3 5

55

Lajike Ryhmä Kuoren väri Solmu Lehden

reunakarvat Kantakarvat Röyhylletulo

Vippgång

Kasvin pituus

Växtens längd

Vihneitä Borst

Röyhyn muoto Vippans form

Helpeen härmeisyys

Kaleiden härmeisyys

Sort Grupp Skalets färg Nod Bladskivans

kanthår Basalhår sijoittuminen orientering

asento ställning

Blomfjällets vaxöverdrag

Skärmfjällets vaxöverdrag

Mirella 2 valkoinen, vit kalju, kal ei, nej keskipitkät, medellånga 7 6 3 3 4 5 5

Moby 1 valkoinen, vit kalju, kal ei, nej lyhyet, korta 4 3 1 3 5 5

Niklas 1 ja2 valkoinen, vit kalju, kal ei, nej keskipitkät, medellånga 4 7 2 3 5 6 6

Obelix 1 valkoinen, vit kalju, kal ei, nej lyhyet, korta 3 4 1 3 5 4 4

Peppi 2 valkoinen, vit kalju, kal ei, nej pitkät, långa 5 4 2 3 6 4 6

Riina 1 ja 2 valkoinen, vit kalju, kal ei, nej ei sovellettavissa 5 5 2 3 4 5 6

Ringsaker 2 valkoinen, vit kalju, kal ei, nej pitkät, långa

jos löytyy? Om finns 3 5 2 3 4 3 5

Rocky 1 valkoinen, vit kalju, kal ei, nej lyhyet, korta 3 3 3 3 3

Roope 5 keltainen, gul kalju, kal ei, nej pitkät, långa 5 6 2 3 5 4 4

Skarnes 11 keltainen, gul kalju, kal on, ja lyhyet, korta 4 6 1 5 6 6

Sofiina 1 valkoinen, vit kalju, kal ei, nej lyhyet-keskip.

korta - medellånga 3 6 4 3 5 5 7

Steinar 15 valkoinen, vit kalju, kal on, ja pitkät, långa 3 5 2 3 5 5 8

Suomi 1 valkoinen, vit kalju, kal ei, nej lyhyet, korta 7 5 1 2 3 5 5

SW Ingeborg 4 valkoinen, vit kalju, kal on, ja lyhyet-keskip.

korta-medellånga 4 4 2 2-3 3 5 4

SW Vaasa 1 valkoinen, vit kalju, kal ei, nej lyhyet, korta 4 4 3 2 5 6 5

Symphony (Nord 09/128) 1 valkoinen, vit kalju, kal ei, nej lyhyet, korta 5 6 1 5 2 7

Venla 1 valkoinen, vit kalju, kal ei, nej lyhyet, korta 5 5 3 3 5 3 5

Wilhelmiina 15 valkoinen, vit kalju, kal on, ja keskip.-pitkät

medellånga - långa 5 3 1 2 4 4 7

Viviana 15 valkoinen, vit kalju, kal on, ja pitkät, långa 5 3 5 3 4 6 7

Röyhylle tulo: 3 aikaisin, 5 keskinkertaisesti, 7 myöhään Vippgång : 3 tidig, 5 medelmåttig, 7 sen

Pituus: 1 hyvinlyhyt, 3 lyhyt, 5 keskinkertainen, 7 pitkä, 9 hyvin pitkä Längd: 1 mycket kort, 3 kort, 5 medelmåttig, 7 lång, 9 mycket lång

Vihneitä: 1 puuttuu/hyvinheikko, 3 heikko, 5 keskinkertainen, 7 voimakas Borstighet: 1 saknas/mycket svag, 3 svag, 5 medelmåttig, 7 kraftig

Röyhynmuoto haarojen sijoittuminen: 1 toispuoleinen, 2 välimuoto, 3 tasapuolinen Vippans form, vippgrenarnas orientering: 1 ensidig, 2 mellanform, 3 jämlik

Röyhynmuoto haarojen asento: 1 pysty, 3 puolipysty, 5 vaakasuora, 7 riippuva, 9 voimakkaasti riippuva Vippans form, vippgrenamas ställning: 1 upprätt, 3 halvt uppträtt 5 vågrätt, 7 hängande, 9 kraftigt hängande

Helpeen ja kaleiden härmeisyys:1 puuttuu/hyvinheikko, 5 keskinkertainen, 9 hyvin voimakas Blomfjäll och skärmfjäll vaxöverdrag: 1 saknas/mycket svag, 5 medelmåttig, 9 mycket kraftiga

56

7.4 Ruis

Lisääntymistapa

Ristipölytteinen

Siemenluokat, muut kuin hybridit


sertifioitu siemen (C)

Siemenluokat, hybridit

Perussiemen (B) (vanhemmaislinjat)

sertifioitu siemen (C) (hybridisiemen)

Esikasvirajoitukset

Perussiemen: vähintään 2 v. siitä, kun viljelyksellä on viimeksi viljelty eri ruislajiketta tai aitoudeltaan tuntematonta saman lajikkeen erää. Sertifioitu siemen: vähintään 1 v. siitä, kun viljelyksellä on viimeksi viljelty eri ruislajiketta tai aitoudeltaan tuntematonta saman lajikkeen erää. Syysrukiilla perustamisvuosi on esikasvivuosi.

Eristysetäisyys

Muut kuin hybridit Perussiemen 300 m Sertifioitu siemen

250 m

Hybridien vanhemmaislinjaa (esiperus- ja perussiementä) tuotettaessa

kun siementuotanto perustuu hedesteriiliyteen

1 000 m

kun siementuotanto ei perustu hedesteriiliyteen

600 m

Hybridisiementuotannossa

500 m

Lajikerajoitukset



Ohra, kaura, vehnä, ruisvehnä Syysvehnä ehdottomasti merkittävä pöytäkirjaan.

Lajikeaitous koealan koko

Perussiemen 30 m2 Sertifioitu siemen 10 m2 Hybridituotannossa hedesteriilin linjan steriiliyden oltava vähintään 98 %.

Lajipuhtaus koealan koko

Kaikilla siemenluokilla

10 m2

Taudit

Torajyvä

10 m2

Ensisijaiset tuntomerkit Toissijaiset tuntomerkit - kasvuston väri - lippulehden alapuolisen lehden pituus - härmeisyys: lehtituppi, tähkä - korren nukkaisuus tähkän alapuolella - tähkälletuloaika - aleuronikerroksen väri - korkeus - tähkän asento, pituus - tähkän tiheys, muoto

57

RUISLAJIKKEIDEN TUNTOMERKKEJÄ 2016

Lajike Aikaisuus Kasvuston väri Tähkän pituus

Tähkän muoto


Arantes kevät-ruis 3 / \ Tähkän nuokkumisasento vaakasuora

Brasetto 4 harmaa 5 II - / \ hybridi

Caspian 5 harmaa 3 / \ hybridi

Dankowskie Agat 4 3 tähkä härmeinen

Evolo (* 5 harmahtavan vihreä 4 / \ Lyhytkortinen, tähkän nuokkumisasento vaakasuora-alaspäin

Helltop 4 harmahtavan vihreä 4 / \

Iivo 5 keskivihreä 5 II - / \ Tähkä harva - keskinkertainen, tuleentuneena puolipysty - vaakasuorassa

Juuso kevätruis vaalean vihreä 4 I I Tähkän nuokkumisasento vaakasuora, karvoja tähkän alapuolella keskimääräistä runsaammin

Kapitän 5 harmaa 4 II - / \ synteettinen lajike

Kier 3 harmaa 5 II - / \

Picasso (käyttösiemen) (* 5 harmaa 5 I I Hyvin lyhytkortinen, tähkä nuokkuva, keskinkertainen - tiheä

Reetta 5 harmaa 5 I I Tähkän asento puolipysty

Rogo kevätruis 4 / \ tähkän alapuolella hyvin vähän karvoja

Kaikki numeroilla ilmoitetut ominaisuudet on arvosteltu asteikolla 1-9.

Mitä pienempi lajikkeen saama arvo on, sitä aikaisempi tai lyhyempi lajike on kyseisen ominaisuuden suhteen.

Tähkän muoto: I I=tasapaksu, / \=kärkeen kapeneva, \ /=kärkeen levenevä, ( ) = sukkulamainen

(* Hybridivanhempien kuvaukset saatavissa pyydettäessä

58

7.5 Ruisvehnä

Lisääntymistapa

Itsepölytteisiä ja ristipölytteisiä lajikkeita

Siemenluokat, muut kuin hybridit



Siemenluokat, hybridit

Perussiemen (B) sertifioitu siemen (C)

Esikasvirajoitukset

Perussiemen: vähintään 2 v. siitä, kun viljelyksellä on viimeksi viljelty eri ruisvehnälajiketta tai aitoudeltaan tuntematonta saman lajikkeen erää.

Sertifioitu siemen: vähintään 1 v. siitä, kun viljelyksellä on viimeksi viljelty eri ruisvehnälajiketta tai aitoudeltaan tuntematonta saman lajikkeen erää.

Eristysetäisyys

Itsepölytteiset lajikkeet Perussiemen 50 m Sertifioitusiemen 20 m

Ristipölytteiset lajikkeet Perussiemen 300 m Sertifioitu siemen

250 m

Lajikerajoitukset

Ei lajikerajoituksia


Ohra, kaura, ruis, vehnä


Itsepölytteiset lajikkeet

Perussiemen 2 m2 Sertifioitu siemen 1.sp 1 m2


Ristipölytteiset lajikkeet

Perussiemen 30 m2 Sertifioitu siemen 10 m2


Kaikki lajikkeet ja siemenluokat

10 2

59

7.6 Herne

Lisääntymistapa

Itsepölytteinen

Siemenluokat

Perussiemen sp. (B)


Esikasvirajoitukset

Vähintään 2 v. siitä, kun viljelyksellä on viimeksi viljelty eri hernelajiketta tai aitoudeltaan tuntematonta saman lajikkeen erää.

Eristysetäisyys


Lajikerajoitukset

Ei lajikerajoituksia


Tukikasvina käytettävä vilja voi olla sertifioimatonta (sovittava pakkaamon kanssa


Perussiemen 30 m2

Sertifioitu siemen 1.sp 10 m2



Kaikki siemenluokat

10 m2

Taudit


- lehdykällisyys - nivelten lukumäärä

- korvakkeiden marmorointi, antosyaanirengas - korkeus kukinnan jälkeen

- kukan väri - lehdykän koko

- kukkimisaika - korvakkeen koko, muoto

- palon kärjen muoto - kukkien lukumäärä

- purjeen koko, kärkikolon syvyys, alareunan muoto ja piikin esiintyminen

- verholehtien koko ja asento

- palon pituus ja leveys

- kaartuminen, väri

60

HERNEEN LAJIKETUNTOMERKIT/ SORTKÄNNETECKEN HOS ÄRT 2016

lajike/ sort

LA

JIK

ER

AJO

ITU

SR

YH

MÄ

/SO

RT

BE

GR

Ä

NS

NIN

GS

GR

UP

P KORVAKKEET/

STIPLERNA

LE

HD

YK

ÄT

/

SM

ÅB

LA

D

YLÄVERHOLEHDET/ FODRETS

ÖVRE FLIKAR

TERIÖ/ KRONA

SIEMENEN VÄRI/ FRÖS FÄRG

PALKO/BALJ

pituus/

längd

leveys/

bredd

laikkuisuus/

fläckighet

leveys/ bredd

muoto/form

Purjeen leveys/ seglets bredd

Purjeen alareunan muoto/ seglets nederkant, form

pituus/ längd leveys/ bredd Kärjen muoto/

spets form

Antti 1 4 4 4 ei/ nej 4 2 5 9 vihreä/ grön 3 3 2

Astronaute 3 5 3 4 ei/ ne 5 8 keltainen/ gul 4 5 2

Brutus 1 6 6 4 ei/ nej 5 8 vihreä/ grön 4 6 2

Hulda 1 5 ei/ nej 5 1 6 6 vihreä/ grön 5 5 2

Ingrid 3 5 5 5 ei/ nej 5 2 6 7 keltainen/ gul 4 3 2

Jermu 3 5 5 7 ei/ nej 4 2 5 7 keltainen/ gul 1 1 2

Julia 3 5 5 2 ei/ nej 6 7 keltainen/ gul 4 2

Jymy 1 6 5 5 ei/ nej 6 2 7 9 vihreä/ grön 4 4 2

Karita 1 4 ei/ nej 4 2 4 7 vihreä/ grön 4 5 2

Nitouche 1 5 4 3 ei/ nej 5 9 vihreä/ grön 4 4 2

Onyx 3 5 3 5 ei / nej 3 1 5 5 keltainen/ gul 3 5 2

Pinochio 3 4 4 6 ei/ nej 4 2 5 8 keltainen/ gul 6 6 2

Rocket 3 5 5 7 ei/ nej 5 2 5 5 keltainen/ gul 5 4 2

Rokka 1 5 4 6 ei/ nej 5 2 5 8 vihreä/ grön 5 4 2

Sisu 1 5 5 4 ei/nej 4 2 6 6 vihreä/ grön 5 5 2

Stok 1 1 ei/ nej 4 7 vihreä/ grön 4 5 2

Tonga 3 5 3 5 ei/ nej 5 2 5 7 keltainen/ gul 3 5 2

Zekon 1 6 5 4 ei/ nej 4 2 5 7 vihreä/ grön 3 5 2

Kaikki numeroilla ilmoitetut ominaisuudet on arvosteltu asteikolla 1-9./ Gradering har gjorts på skalan 1-9.

Mitä pienempi arvo on, sitä lyhyempi-kapeampi lajike on./ Ju mindre numret är, desto kortare-smalare är sorten.

Laikkuisuus/Fläckighet: 1=hyvin harva/mycket otät, 3=harva/otät, 5=keskinkertainen/medelmåttig, 7=tiheä/ tät, 9=hyvin tiheä/ mycket tät

Yläverholehden kärjen muoto/ Fodrets övre flikar, form: 1=tylppä/ trubbig, 2=terävä/ spetsig

Purjeen alareunan muoto/ Seglets nederkant, form: 1=voimakkaasti ylössuuntautuva/ starkt uppåtgående, 3=ylössuuntautuva/ uppåtgående, 5=suora/ plan, 7=alas taipuva/ nederåt gående, 9=voimakkaasti alas taipuva/starkt nederåt gående

61

7.7 Härkäpapu, lupiinit

Lisääntymistapa

Ristipölytteinen

Siemenluokat

Perussiemen sp. (B)


Esikasvirajoitukset

Vähintään 2 v. siitä, kun viljelyksellä on viimeksi viljelty eri härkäpapulajiketta tai aitoudeltaan tuntematonta saman lajikkeen erää. Vähintään 3 v. siitä, kun viljelyksellä on viimeksi viljelty saman lajin eri lupiinilajiketta tai aitoudeltaan tuntematonta saman lajikkeen erää.

Eristysetäisyys

Siemenlisäykseen tarkoitetut viljelys enintään 2 ha viljelys yli 2 ha Rehukasvituotantoon tarkoitetut viljelys enintään 2 ha viljelys yli 2 ha

200 m 100 m 100 m 50 m

Lajikerajoitukset

Ei lajikerajoitusryhmittelyä

Haitalliset viljelykasvit Muut lupiinilajit


Perussiemen 30 m2

Sertifioitu siemen 10 m2


Perussiemen Sertifioitu siemen

30 m2 10 m2

Taudit Ensisijaiset tuntomerkit, härkäpapu

Ensisijaiset tuntomerkit, lupiini

- kukan tumma laikku - kukan väri - nivelvälien määrä ennen 1. kukkaterttua

- päätylehdykän pituus ylimmän kukkivan nivelen alapuolella

- lehtien väri - kasvin korkeus - palon pituus, leveys, kaareutuvuus - palkojen asento

- palon pituus, katsotaan pääkukinnon puolivälistä

62

7.8 Kitupellava eli ruistankio (Camelina)

Lisääntymistapa

Ristipölytteinen

Siemenluokat

Lajikkeeton kaupallinen (K)

Esikasvirajoitukset

Suositus: vähintään 5 v. siitä, kun viljelyksellä on viimeksi viljelty ristikukkaislajia (suositus tautivaaran takia)

Eristysetäisyys

Ei vaatimuksia

Lajikerajoitukset

Ei rajoituksia


Rypsi, rapsi

Haitalliset rikkakasvit Peltomatara


10 m2

Taudit

Kalkkihomeesta huomautus pöytäkirjaan

Huomautus Camelinan tuotannossa on otettava huomioon se, että rypsin ja rapsin siemen saattavat olla vaikeita lajitella Camelinan sadosta. Siementuotannossa kannattaa noudattaa viiden vuoden lajikiertoa myös tautivaaran takia niin, ettei Camelinan esikasveina ole ollut viiteen vuoteen muita ristikukkaislajeja kuten rypsiä, rapsia tai kaalikasveja.

63

7.9 Pellava

Koskee öljy- ja kuitupellavaa. Lisääntymistapa

Itsepölytteinen

Siemenluokat


sertifioitu siemen 1. sp. (C1) sertifioitu siemen 2. sp. (C2) sertifioitu siemen 3. sp. (C3)

Esikasvirajoitukset

Vähintään 1 v. siitä, kun viljelyksellä on viimeksi viljelty eri pellavalajiketta tai aitoudeltaan tuntematonta saman lajikkeen erää.

Eristysetäisyys


Lajikerajoitukset

Yhdellä tilalla suositellaan viljeltävän vain yhtä lajiketta.



Perussiemen 30 m2



Kaikki siemenluokat 1 m2

Taudit


Kukan väri

Kasvin korkeus

Suomessa siementuotantoa kolmesta lajikkeesta (tilanne 2015)

Ominaisuus Laser Heljä Abacus

kukan väri ja koko

valkoinen, pieni violetti, kooltaan keskinkertainen

valkoinen, pieni - keskinkertainen

terälehdet

laskostuneet eivät laskostuneet laskostuneet

heteen palhon yläosa valkoinen sininen valkoinen

heteen ponsi

kellertävä sinertävä sininen

emin vartalon tyvi

valkoinen sininen valkoinen

siemenkota

pieni pieni - keskinkertainen pieni - keskinkertainen

64

7.10 Auringonkukka

Lisääntymistapa

Itsepölytteinen

Siemenluokat

Perussiemen (B)

sertifioitu siemen (C)

Esikasvirajoitukset

Vähintään 1 v. siitä, kun viljelyksellä on viimeksi viljelty eri auringonkukkalajiketta tai aitoudeltaan tuntematonta saman lajikkeen erää.

Eristysetäisyys

Perussiemen, hybridit 1 500 m

Perussiemen, muut kuin hybridit

700 m

Sertifioitu siemen 500 m

Lajikerajoitukset

Ei rajoituksia.


Lajikeaitous ja lajipuhtaus koealan koko

Perussiemen 30 m2


Hybridituotanto Vähintään kaksi viljelystarkastusta kasvukauden aikana. Hedesteriliteetin havaitsemiseksi ainakin toinen tarkastuskerta on tehtävä kukinnan aikana. Hybridilajikkeita ensimmäisen kerran tarkastavan on ehdottomasti otettava yhteyttä Eviraan ennen ensimmäistä tarkastusta.


Kaikilla siemen luokilla

10 m2

Taudit 1 m2


Otettava yhteys Eviraan

65

7.11 Hamppu

Lisääntymistapa

Ristipölytteinen Lajikkeet voivat olla yksikotisia (hede- ja emikukat samassa kasviyksilössä) tai kaksikotisia (hede- ja emikukat eri kasviyksilöissä, esim. Finola)

Siemenluokat

Siemenluokat riippuvat siitä, onko lajike yksi- vai kaksikotinen

Yksikotiset lajikkeet Kaksikotiset lajikkeet

Perussiemen sp. (B) Sertifioitu siemen 1. sp. (C1) Sertifioitu siemen 2. sp. (C2)

Perussiemen sp , (B) sertifioitu siemen sp. (C)

Esikasvirajoitukset Vähintään 1 v. siitä, kun viljelyksellä on viimeksi viljelty eri hamppulajiketta tai aitoudeltaan tuntematonta saman lajikkeen erää.

Eristysetäisyys Yksikotiset lajikkeet Kaksikotiset lajikkeet


5 000 m 1 000 m


400 m 200 m

Lajikerajoitukset Viljelmällä saa olla siemen- tai muussa tuotannossa kerrallaan vain yhtä lajiketta.



Perussiemen 30 m2



Kaikki siemenluokat 10 m2

Taudit

Lajikkeet Suomessa siementuotantoa Finola-öljyhampusta. Lajikeominaisuuksia

- Kaksikotinen (ks. Kuva) - Hampuksi matala

66

Emikasvi, matalampia kuin hedekasvit

Hedekasvi, korkeampia kuin emikasvit, kukkivana kukat suurempia ja erottuvia

Kuva Kaarina Paavilainen

Kaksikotinen hamppu, lajike

Finola

67

7.12 Rypsi ja rapsi

Tarkastettaessa todetaan, onko rypsiä rapsin joukossa tai rapsia rypsin joukossa.

Rypsiä ja rapsia erottavia tuntomerkkejä

Ominaisuus

Rypsi

Rapsi

Lehtien väri

Puhtaanvihreät Sinertävänvihreät

Koko

Hennompi ja lyhempi (lidut, varsi, kukat jne.)

Kaikin puolin kookkaampi, varsi tanakampi

Lehtilavan karvat

Alimmat lehdet usein karvaiset

Lehdet kaljut (karvattomat)

Alimpien lehtien lapojen vahapinta

Ei ole

On

Juuri auenneet kukat

Ylettyvät nuppuja korkeammalle

Ovat nuppujen tasolla

Varsilehdet

Tyvi ympäröi varren kokonaan

Tyvi ympäröi varren vain osaksi

Rypsi on samaa lajia kuin nauris, ja ne muistuttavat toisiaan. Rypsi ja kiinankaali ovat samaa lajia Rapsi on samaa lajia kuin lanttu ja ne muistuttavat toisiaan. Vahingoittuminen voi vaikuttaa rypsin ja rapsin ulkonäköön ja kasvuun hyvin voimakkaasti. Esimerkiksi nuoren kasvin vahingoittuminen voi saada aikaan voimakkaan kasvun, minkä seurauksena nuorena vahingoittunut kasviyksilö nousee selvästi muuta kasvustoa korkeammalle, ja varsi saattaa olla suhteellisen vankka. Poikkeavia kasveja etsittäessä kannattaa siis aina tutkia poikkeuksellisen suurten rypsi- ja rapsiyksilöiden tyvi sen varalta, että ne ovat vahingoittuneita. Vahingoittuneita kasveja ei lasketa poikkeaviksi. Lehdissä toisinaan havaittavat lehtivihreättömät alueet eivät ole poikkeavuuden merkki. Valtaväristä eroava kukan väri on osoitus poikkeavuudesta. Rypsi- ja rapsihybridit Rypsi- ja rapsihybridien tuotantoon aiotut viljelykset on tarkastettava kolme kertaa kasvukauden aikana. Ensimmäinen tarkastuskerta on ennen kukintaa, toinen kukinnan keskivaiheessa ja kolmas kerta kukinnan lopussa. Hybridituotannossa hedesteriilin linjan steriiliyden oltava vähintään 98 %.

68

7.13 Rypsi

Lisääntymistapa

Ristipölytteinen

Siemenluokat

Perussiemen (B)

Sertifioitu siemen (C)

Esikasvirajoitukset

Vähintään 5 v. siitä, kun viljelyksellä on viimeksi viljelty eri rypsilajiketta tai aitoudeltaan tuntematonta saman lajikkeen erää.

Eristysetäisyys Muut kuin hybridit Perussiemen 400 m



Perussiemen (vanhemmaislinjat)

500 m

Sertifioitu siemen (hybridituotanto)

300 m

Lajikerajoitukset

Yhdellä tilalla sallitaan viljeltävän vain yhtä lajiketta kerrallaan. Rypsi ja kiinankaali ovat samaa lajia. Tilalla voi tuottaa samaan aikaan yhtä lajiketta syysrypsia ja yhtä lajiketta kevätrypsia.


Rapsi, sinappi

Haitalliset rikkakasvit

Peltomatara


Muut kuin hybridit Perussiemen 30 m2 Sertifioitu siemen 10 m2 Hybridituotanto: ota yhteys Eviraan.

Hybridituotanto

Ks. myös luku 7.11. Hybridilajikkeita tarkastavan on ehdottomasti otettava yhteyttä Eviraan ennen ensimmäistä tarkastusta.



30 m2 10 m2

Käytetään lajikeaitouden hylkäystaulukoita, kun kyseessä on vaikeasti siementen perusteella erotettavat lajit. Esimerkiksi rypsi – rapsi.

Taudit

Pahkahome Ilmoitetaan pöytäkirjassa kpl/ 1 m2, jos runsaasti, niin %-arvio.

1 m2

Ensisijaiset tuntomerkit Toissijaiset tuntomerkit - kasvuston väri, aikaisuus - alimpien lehtien liuskoittuneisuus ja

hammaslaitaisuus - kukan väri - lituominaisuudet: palon piikin ja kannan

pituudet, lidun väri - varren pituus, paksuus, lakoontumistaipumus

69

7.14 Rapsi

Lisääntymistapa Ristipölytteinen

Siemenluokat Perussiemen (B) sertifioitu siemen (C)

Esikasvirajoitukset

Vähintään 5 v. siitä, kun viljelyksellä on viimeksi viljelty eri rapsilajiketta tai aitoudeltaan tuntematonta saman lajikkeen erää. Rapsihybridi on tuotettava peltolohkolla, jolla ei ole viljelty ristikukkaisia kasveja viiteen vuoteen.

Eristysetäisyys Muut kuin hybridit

Perussiemen 200 m



Perussiemen 500 m


Lajikerajoitukset Yhdellä tilalla sallitaan viljeltävän vain yhtä lajiketta kerrallaan. Tilalla voi tuottaa samaan aikaan yhtä lajiketta syysrapsia ja yhtä lajiketta kevätrapsia.


Rypsi, sinappi

Haitalliset rikkakasvit Peltomatara


Muut kuin hybridit Perussiemen 30 m2 Sertifioitu siemen 10 m2 Hybridituotanto: ota yhteyttä Eviraan.

Hybridituotanto Ks. myös luku 7.11.. Hybridilajikkeita ensimmäisen kerran tarkastavan on ehdottomasti otettava yhteyttä Eviraan ennen ensimmäistä tarkastusta.



30 m2 10 m2

Käytetään lajikeaitouden hylkäystaulukoita, kun kyseessä on vaikeasti siementen perusteella erotettavat lajit. Esimerkiksi rypsi–rapsi.

Taudit

Pahkahome Ilmoitetaan pöytäkirjassa kpl/1 m2, jos runsaasti, niin %-arvio.

1 m2

Ensisijaiset tuntomerkit Toissijaiset tuntomerkit - kasvuston väri, aikaisuus - lituominaisuudet: palon piikin ja kannan

pituudet, lidun väri - kukan väri - alimpien lehtien liuskoittuneisuus ja

hammaslaitaisuus

- varren pituus, paksuus, lakoontumistaipumus

70

Kevätrypsi 2016 Lajike Varren

pituus lidun palko-osan pituus

lidun palko-osan leveys

lidun nokan pituus

lituperän pituus

Huomautuksia

Apollo 6 6 6 6 6

Aurea CL 4 4 4 2 3 imidazolinoni-herbisidejä kestävä lajike, aikainen

Birta 9 9 6 7 4

Cordelia 7 5 5 5 5

Eos 6 6 5 5 5

Henrika 7 9 8 9 6

Hohto 5 5 5 5 6

Juliet 6 6 5 5 5

Synthia

6 6 6 6 6 Synteettinen lajike. Vanhemmaislinjat Bor 120214a ja Bor 12063.

SW Petita 5 5 5 6 4

SW Rebus 5 5 5 5 5

Tuli 5 4 5 5 5

Valo 6 6 6 4 5

Kevätrapsi 2016 Lajike Varren

pituus lidun palko-osan pituus

lidun palko-osan leveys

lidun nokan pituus

lituperän pituus

Huomautuksia

Belinda 5 4 5 4 3 hybridi, imidazolinoni-herbisidejä kestävä lajike

Brando 6 6 4 6 6 hybridi

Campino 5 5 5 5 5

Cleopatra 4 5 5 5 5

Drago 5 6 5 6 5 hybridi

DK 7150 CL 5 3 4 3 4 hybridi, imidazolinoni-herbisidejä

kestävä lajike

DK 7160 CL 3 4 5 4 5 hybridi, imidazolinoni-herbisidejä kestävä lajike

Highlight 5 7 3 3 4

Ilves 5 3 7 2 8

Majong 6 5 6 5 6 hybridi, varren pituudessa vaihtelua

Marie 5 7 4 6 4 aikainen lajike

Merryl 3 5 5 4 5 aikainen lajike

Proximo 5 3 5 3 5

Sheik 5 5 5 4 7

Smilla 4 6 4 5 6 hybridi

Tamarin 4 4 5 6 7

Thure 2 7 5 6 7 hybridi

Trapper 4 5 6 5 4 aikaisin lajike, hybridi

Wildcat 5 5 5 5 5


Mitä pienempi lajikkeen saama arvo on, sitä aikaisempi/lyhyempi/kapeampi lajike on.

71

7.15 Kumina

Lisääntymistapa

Ristipölytteinen

Satovuosien määrä Ei rajoitusta

Siemenluokat

Perussiemen (B)

sertifioitu siemen (C) Lajikkeeton kaupallinen (K)

Esikasvirajoitukset

Vähintään 2 v. siitä, kun viljelyksellä on viimeksi viljelty eri kuminalajiketta tai aitoudeltaan tuntematonta saman lajikkeen erää. Ei koske lajikkeetonta kaupallista.

Eristysetäisyys Perussiemen 400 m


Lajikkeeton kaupallinen Ei vaatimusta

Lajikerajoitukset Yhdellä tilalla sallitaan viljeltävän vain yhtä lajiketta kerrallaan. Ei koske lajikkeetonta kaupallista.


Pellava


Saunakukka, ohdake, pujo, linnunkaali

Lajikeaitous Perussiemen 30 m2




30 m2 10 m2

Jos kuminan tuotanto on tarkoitettu maustekasvituotantoon, kuminasta voi tuottaa lajikkeetonta kaupallista siementä. Tässä tapauksessa kuminalle ei ole esikasvi- tai eristysetäisyysvaatimuksia, ja muu kuminantuotanto ei rajoita siementuotantoa. Tuotettava siemenluokka on lajikkeetonta kaupallista siementä.

72

7.16 Timotei, nurminata, punanata, ruokonata, koiranheinä


Satovuosien määrä 3 peräkkäistä vuotta muut kuin nurminata, ruokohelpi, ruokonata, timotei, valkomesillä, vuohenherne

4 peräkkäistä vuotta nurminata 5 peräkkäistä vuotta timotei, ruokohelpi, vuohenherne,

valkomesikkä

6 peräkkäistä vuotta ruokonata

Satovuosien laskenta alkaa siitä vuodesta, jolloin korjataan 1. siemensato. Välivuosi ei jatka tai siirrä satovuosien määrää.

Siemenluokat Perussiemen Sertifioitu siemen

Esikasvirajoitukset Vähintään 2 v. siitä, kun viljelyksellä on viimeksi viljelty saman lajin eri lajiketta tai aitoudeltaan tuntematonta saman lajikkeen erää. Perustamisvuosi ei ole esikasvivuosi.

Eristysetäisyys

Alle 2 ha viljelyksillä Perussiemen 200 m Sertifioitu siemen 100 m Yli 2 ha viljelyksillä Perussiemen 100 m Sertifioitu siemen 50 m

Lajikerajoitukset Yhdellä tilalla suositellaan viljeltäväksi samasta lajista vain yhtä lajiketta kerrallaan.


Nurminadalla: raiheinät, timotei

Haitalliset rikkakasvit Nadat, raiheinät: juolavehnä, linnunkaali, peltosaunio, kumina Timotei: hierakat, juolavehnä, peltosaunio, nurmilauha, jauhosavikka, peltoukonnauris, suolaheinät


Perussiemen 30 m2



Kaikilla siemenluokilla

10 m2 Tulos kirjataan, ei aiheuta hylkäystä.

Jos vieras laji on hankala erottaa siementen perusteella, käytetään lajikeaitouden koealoja ja hylkäystaulukkoa. Esimerkiksi raiheinät- nurminata.


- yksilön pituus - lippulehden pituus ja leveys

- kasvutapa, kasvuston väri - tähkän pituus, kun tähkä on täysin kehittynyt

- tähkälletuloaika, kehitysaste - lehtien leveys

Timotei ja nurminata Joissakin mitatuissa ominaisuuksissa esiintyy vaihtelua enemmän kuin toisissa. Lajikekohtainen vaihtelukerroin kertoo, montako prosenttia yksilöt keskimäärin poikkeavat ominaisuuden keskiarvosta. Varren pituudessa esiintyy vähemmän vaihtelua yksilöiden välillä kuin lippulehden ja kukinnon pituudessa. Yksittäisten yksilöiden varren pituus poikkeaa keskimäärin 9–14 % keskiarvopituudesta. Timotein kukinnon pituus poikkeaa 20–25 % ja lippulehden pituus 25–34 % mitatusta keskiarvosta. Nurminadan lippulehden leveys poikkeaa 21–26 % ja pituus 25–32 % mitatusta keskiarvosta. Mitä pienempi vaihtelukerroin on, sitä luotettavampi ominaisuus on poikkeavia yksilöitä määritettäessä.

73

Timotei 2016

Lajike Korren pituus

Kukinnan aikaisuus

Lippulehden pituus

Lippulehden leveys

Tähkän pituus

Huomautuksia

Grindstad 5 2 4 5 3 Aikaisin timotei, kasvusto vaaleaa, korren pituuteen verrattuna lyhyt tähkä

Haukila 6 4 5 5 6

Iki 6 4 5 5 6 Korret alkavat nuokkua tuleentumisen edetessä

Jonatan 6 4 6 5 7

Lidar 4 3 5 5 2 lyhytkortinen ja kukintoinen

Niilo 5 7 6 6 6 Tähkä pitkä ja leveä, korsi nuokkuva

Nokka 7 4 6 6 5 Pitkä (joinakin vuosina). Pysty ja pituuteen verrattuna lyhyehkö lippulehti. Kasvutavaltaan pysty.

Nuutti 3 8 4 5 3 Lyhytkortinen, hento lajike

Rakel 4 3 4 5 3

Rhonia 5 4 5 5 4

Rigel 4 2 4 5 5

Rubinia 6 4 5 5 4

Saga 6 4 6 6 7 Korren pituuteen verrattuna pitkähkö lippulehti, ohuttähkäinen, siro lajike

Switch 6 4 5 6 5

Tammisto II 5 4 5 5 5 Leveälehtinen ja vankka lajike

Tenho 5 4 5 4 5

Tryggve 6 2 7 6 6

Tuukka 5 4 5 5 6 Melko korkea, suhteellisen kapealehtinen

Tuure 5 4 4 5 5

Uula 6 6 5 5 6

Vega 4 3 4 4 5 Aikainen, suhteellisen lyhyt lajike; Hento, kapea tähkä, kasvusto tummempaa kuin Grindstadilla

Vähäsöyrinki 4 4 5 5 6 Kasvusto tummaa

Kaikki numeroilla ilmoitetut ominaisuudet on arvosteltu asteikolla 1-9. Mitä pienempi lajikkeen saama arvo on, sitä aikaisempi/lyhyempi/kapeampi lajike on.

74

Nurminata 2016


Kukinnan aikaisuus

Lippulehden pituus

Lippulehden leveys

Huomautuksia

Antti 6 6 5 6 Korsi hennohko, lehdet kapeita, lakoontuu ensimmäisenä

Boris 6 6 5 6 Punaisempaa kuin Salten, korsi hennohko, lakoontuva

Eevert 5 4 2 2

Fure 7 6 5 6 Korsi vankahko

Ilmari 6 6 5 5

Inkeri 6 7 6 5

Kalevi 5 6 5 5 Lakoontuu helposti, aikaisemmin kuin Antti, lippulehti hieman pidempi ja kapeampi kuin muilla

Kasper 6 7 5 5 Korsi hennohko, lakoontuu, runsaskortisempi kuin Salten

Klaara 5 7 4 5

SW Minto 5 7 4 3

Salten 7 7 5 6 Vankka- ja vähäkortinen, lehdet leveähköt ja kiiltävät, pystyssä viimeisenä

SW Revansch 6 6 5 5

Valtteri 5 7 5 5

Ruokonata


Kukinnan aikaisuus

Lippulehden pituus

Lippulehden leveys

Huomautuksia

Karolina 8 8 6 6 kukinnot nuokkuvat

Kora 9 3 7 6

Retu 9 5 8 7

Swaj 8 3 7 5



75

7.17 Raiheinät

Englanninraiheinä, westerwoldinraiheinä, italianraiheinä Lisääntymistapa

Ristipölytteinen

Satovuosienmäärä

Monivuotiset lajit 3 peräkkäistä vuotta. Satovuosien laskenta alkaa siitä vuodesta, jolloin korjataan 1. siemensato. Välivuosi ei siirrä tai jatka satovuosien määrää.

Siemenluokat Perussiemen sertifioitu siemen

Esikasvirajoitukset

Vähintään 2 v. siitä, kun viljelyksellä on viimeksi viljelty saman lajin eri lajiketta tai aitoudeltaan tuntematonta saman lajikkeen erää. Perustamisvuosi ei ole esikasvivuosi.

Eristysetäisyys Alle 2 ha viljelyksillä Perussiemen 200 m Sertifioitu siemen 100 m Yli 2 ha viljelyksillä Perussiemen 100 m Sertifioitu siemen 50 m



Muut raiheinälajit, nurminata, kumina


Juolavehnä, linnunkaali


Perussiemen 50 m2 Sertifioitu siemen.sp 10 m2


Perussiemen Sertifioitu siemen (muut lajit kuin raiheinät)

30 m2 10 m2

Jos vieras laji on muuta raiheinälajia, käytetään lajikeaitouden koealakokoa ja hylkäystaulukoita. Esimerkiksi englanninraiheinä-italianraiheinä. Jos vieras laji on muuta vaikeasti erotettavaa lajia, käytetään lajipuhtauden koealoja ja lajikeaitouden hylkäystaulukoita. Esimerkiksi englanninraiheinä -nurminata.


- yksilön pituus - lippulehden pituus ja leveys - kasvutapa - tähkän pituus, kun tähkä on täysin

kehittynyt - tähkälletuloaika, kehitysaste - lehtien leveys - kasvuston väri

76

7.18 Puna-apila, alsikeapila, valkoapila


Satovuosienmäärä

3 peräkkäistä vuotta muut kuin valkomesikkä, vuohenherne

5 peräkkäistä vuotta valkomesikkä, vuohenherne Satovuosien laskenta alkaa siitä vuodesta, jolloin korjataan 1. siemensato. Välivuosi ei siirrä tai jatka satovuosien määrää.

Siemenluokat Perussiemen sertifioitu siemen

Esikasvirajoitukset

Vähintään 3 v. siitä, kun viljelyksellä on viimeksi viljelty saman lajin eri lajiketta tai aitoudeltaan tuntematonta saman lajikkeen erää. Perustamisvuosi ei ole esikasvivuosi.

Eristysetäisyys

Alle 2 ha viljelyksillä

Perussiemen 200 m


Yli 2 ha viljelyksillä

Perussiemen 100 m




Alsikeapila: puna-apila, rypsi Puna-apila: alsikeapila, rypsi


Puna-apila, alsikeapila: jauhosavikka, juolavehnä, hierakat, matarat, peltosaunio (saunakukka), peltotaskuruoho, pillike, tähtimöt (puinnissa), tatar


Perussiemen 30 m2



Perussiemen 30 m2


Jos vieras laji on alsikeapilaa puna-apilassa tai päinvastoin, käytetään lajikeaitouden koealakokoa ja hylkäystaulukoita.

Huomautus Puna-apilalla on diploideja ja tetraploideja lajikkeita. Diploidit lajikkeet ovat pienikokoisempia (pituus, lehden koko, kukinto) kuin tetraploidit lajikkeet.


- yksilön pituus - lehtien koko - kasvutapa - valkolaikkuisten kasvien osuus - kukkimisaika, kehitysaste - kasvuston väri - kukinnon väri

77

Puna-apila 2016

Lajike Kukinnan aikaisuus

Varren pituus

Lehden pituus

Lehden leveys

Huomautuksia

Betty 3 4 5 6 Matala, pienilehtinen, vielä aikaisempi kuin Bjursele, tetraploidi

Bjursele 3 4 4 4 Erittäin aikainen, joukossa valkolaikkuisia yksilöitä, muuten kukat tummia, diploidi

Isomäki 8 6 5 4 Diploidi

Jesper 7 5 4 4 Diploidi

Jokioinen 9 5 5 5 Valkokukkaisia yksilöitä n. 5%, jotka kukkivat myöhemmin, myöhäinen, diploidi

Lone 8 7 6 6 Tetraploidi

Perttuli 2 5 4 4 Alkuperäiskasvilajike, diploidi

Saija 5 5 5 5 Diploidi

SW Torun 6 6 6 8 Isolehtinen, tetraploidi

SW Yngve 6 5 5 5 Isolehtinen, tetraploidi

Varte 3 3 6 7 Tetraploidi

Puna-apilan alkuperäiskasvilajikkeet 2015

Lajike Kukinnan aikaisuus

Varren pituus

Lehden pituus

Lehden leveys

Huomautuksia

Lahtua 9 8 (* 5 5

Lyydia 6 5 6 5

Perttuli 7 9 (* 5 5

Sirppilahden Johanna

9 4 4 3

Tarimaalainen 9 6 5 5

Turunen 7 5 (* 5 5

Vesilahtelainen 8 8 (* 5 5

Alsikeapila

Savola 5 4 3 1 harmahtavan vihreä verrattuna muihin alsikeapilalajikkeisiin

(* ei lajikekuvauksessa



78

7.19 Lajikkeeton kaupallinen siemen

Ruokohelpi, tunturinurmikka, vuohenherne, valkomesikkä, viljatatar (ei Camelina ja mustasinappi)


Monivuotisten lajien satovuosien määrä

3 peräkkäistä vuotta Tunturinurmikka

5 peräkkäistä vuotta Ruokohelpi, valkomesikkä, vuohenherne

Siemenluokat Lajikkeeton kaupallinen siemen (K)

Kantasiemenen tulee olla sertifioitua tai hyväksyttyä K

Esikasvirajoitukset Ei rajoituksia

Eristysetäisyys Ei vaatimuksia



Tunturinurmikka: muut nurmikkalajit



30 m2 10 m2

Jos vieras laji on viljelykasvista vaikeasti erotettavaa lajia, käytetään yllämainittuja koealakokoa.

8 Hukkakauran tunnistaminen

Hukkakauran esiintyminen todetaan viljelmäkohtaisesti. Viljelystarkastajan tulee sen vuoksi tarkkailla hukkakauran mahdollista esiintymistä koko viljelmän alueella, myös liikuttaessa siemenviljelyksen ulkopuolella. Erityisesti on tarkkailtava latojen, kotieläinsuojien ja viljankäsittelylaitosten ympäristöjä sekä vesistöjen rantoja. Hukkakauran leviämisriskiä lisäävät myös naapuritilojen hukkakauraesiintymät, eläinten kulkureitit ja peltojen poikki kulkevat sähkölangat.

8.1 Hukkakauran yleistuntomerkit

Hukkakauran havaitsee kasvustosta seuraavien ominaisuuksien perusteella: - pituus, - röyhyn ulkonäkö, - väri

79

Pituus Hukkakauran alkukehitys on hidas. Tultuaan täydelle röyhylle se kohoaa useampien kasvustojen yläpuolelle. Kiikari on hyvä apuväline muuta kasvustoa korkeampien hukkakaurayksilöiden havaitsemiseksi viljelystarkastuksessa. Tähystys on suoritettava kasvuston keskikorkeuden tasolta ja sitä selvästi korkeammat epäilyttävät yksilöt on tutkittava tarkemmin. Tosin eräät hukkakauratyypit saattavat olla normaalia matalakortisempia. Täyden pituutensa hukkakaura saavuttaa vasta heinäkuun puolivälissä. Tämän vuoksi hukkakauran löytämiselle suotuisin ajanjakso sijoittuu yleensä heinäkuun loppupuolelle. Heikkokortisuutensa vuoksi hukkakaura lakoutuu kuitenkin helposti. Lakokasvustossa sen löytämismahdollisuudet huonontuvat suuresti. Hukkakauran kemiallisen torjunnan seurauksena saattaa osa hukkakauroista kehittyä heikoiksi yksilöiksi, joita on vaikea havaita kasvustosta. Röyhyn ulkonäkö Hukkakauran röyhy on hyvin laaja, pitkä ja hentohaarainen poiketen siten selvästi viljellyn kauran röyhystä. Joka tähkylästä esiin työntyvät voimakkaat vihneet antavat röyhylle "piikkisen" ulkonäön. Koska röyhyn haarat ovat pitkä, röyhy alkaa nopeasti tuleentumisen edistyessä roikkua. Röyhyn ulkonäkö on tärkein tuntomerkki etsittäessä hukkakauraa rukiista ja myöhäisemmässä kehitysvaiheessa myös kaurasta. Väri Väri antaa vihjeitä hukkakaurasta lähinnä ennen kasvuston röyhylle tuloa. Hukkakauran lehdet ovat kellertävämmän vihreät kuin useimmilla viljalajeilla. Lehdistö on myös voimakkaasti nuokkuvaa. Tuleentumisvaiheessa voi hukkakauran löytämistä helpottaa meillä yleisempien harmaa- ja ruskeajyväisten hukkakaurojen jyvien tumma väri.

8.2 Hukkakauran tarkemmat tuntomerkit

Hukkakauraksi epäilty yksilö varmistetaan seuraavien tuntomerkkien avulla: - jyvien ulkonäkö - korren solmu - lehtilapojen reunakarvat - alempien lehtituppien nukkaisuus

Seuraavassa esitetyt tuntomerkit koskevat Suomessa yleisimpiä hukkakaurarotuja. Tosin on myös olemassa hukkakauratyyppejä, joihin mainitut tuntomerkit eivät päde. Jos tarkastuksessa ei päästä täyteen varmuuteen, voidaan yksilö lähettää määritettäväksi Evira/SITY (osoite: PL 111, 32201 LOIMAA). Tällöin määritystä varten on lähetettävä koko kasvi, juuria myöten, koska osa tuntomerkeistä on aivan kasvin tyvellä. Kasvia ei kannata sulkea muovipussiin, koska kasvi voi alkaa mädäntyä. Määritys on maksuton.

8.2.1Jyvien ulkonäkö

Jyvän kannan kiinnittymiskohta on hukkakauralla levinnyt vinoksi, soikion muotoiseksi, maljamaiseksi muodostumaksi. Tavallisella kauralla ei maljamuodostumaa ole, vaan kanta on kapea ja jyrkästi päättyvä. Hukkakauralla on jyvän kannan molemmin puolin runsaasti voimakkaita kantakarvoja. Tavalliselta kauralta karvoja on vain muutama, joiden pituus vaihtelee lajikkeen mukaan. Liisteessä on runsaasti karvoja ja se on kärjestään levinnyt vinoksi soikion muotoiseksi muodostumaksi. Tavallisen kauran liiste on kalju, tasaleveä, kärjestään jyrkästi katkaistu.

80

Jyvän kuoressa on monilla hukkakauratyypeillä pitkiä karvoja, mutta karvattomiakin tyyppejä esiintyy yleisesti. Tavallisen kauran kuori on aina kalju, mutta joillakin maatiaiskauratyypeillä voi olla karvainen kuori ainakin tähkylän ulkojyvässä. Hukkakauralla on jokaisessa jyvässä voimakas, kierteinen ja polveikas vihne, joka tuleentuneena on tumma. Tavallisella kauralla vihneitä esiintyy yleensä suhteellisen vähän, ja ne ovat esiintyessään vain tähkylän suurimmassa ns. ulkojyvässä. Tavallisen kauran vihne ei yleensä ole polveikas vaan ± suora. Jyvän väri tuleentuneena on Suomessa esiintyvillä hukkakauratyypeillä yleensä harmaa tai ruskea. Muodoltaan hukkakauran jyvä on pitkä, kapea ja litteä, kaurajalosteiden jyvää selvästi ohuempi.

8.2.2 Korsi ja lehdet

Korren solmu Eräillä kaurajalosteilla (esim. Avenuda, Salo) korren solmun ylä- ja alapuoli ovat karvaiset. Toisilta kaurajalosteilta karvat puuttuvat. Hukkakauralla solmun tienoo on kalju. Joskus voi kuitenkin tavata hukkakaurayksilön, jonka korren solmun ylä- ja alapuolella on karvoja. Tällöin kuitenkin karvojen määrä ja pituus ovat usein huomattavasti suurempia kuin karvasolmuisilla kaurajalosteilla. Lehtilapojen reunakarvat Hukkakauran alimpien lehtien lapojen reunassa ja lavan tyviosassa on pitkiä, tankeita karvoja. Näitä karvoja on aina alimmissa lehdissä ja ne näkyvät hyvin myös kuivuneissa, käpristyneissä lehdissä. Alku, Avanti, Avenuda, Belinda, Bettina, Doreen, Freja, Iiris, Kolbu, Skarnes, Steinar, SW Ingeborg, Wilhelmiina, Vinger ja Viviana ovat tällä hetkellä (2016) viljelyssä olevia lajikkeita, joiden lehtilavan reunassa on hukkakauran tapaan karvoja. Alimpien lehtituppien nukkaisuus Monilla hukkakauratyypeillä alimpien lehtien tupissa on runsaasti nukkamaista karvaa. On kuitenkin myös hukkakauratyyppejä, joilta nämä karvat puuttuvat. Tavallisen kauran lehtitupet ovat käytännöllisesti katsoen aina kaljut.

8.3 Hukkakaura, fatuoidit ja risteytymät

Viljellystä kaurasta voi perinnöllisten häiriöiden seurauksena syntyä silloin tällöin hukkakauraa muistuttavia yksilöitä, joita kutsutaan fatuoideiksi. Tämän vuoksi on tärkeää kyetä erottamaan hukkakaura ja fatuoidi toisistaan. Fatuoidi ei yleensä ole normaalia kasvustoa korkeampaa ja se tulee havaituksi yleensä lähinnä röyhyn voimakkaan, hukkakauramaisen vihneellisyytensä vuoksi. Fatuoidin röyhy muistuttaa jossain määrin sen lajikkeen röyhyä, josta se on muodostunut, mutta fatuoidin röyhy on joka tapauksessa hukkakauran röyhyä selvästi pienempi, lyhythaaraisempi ja tiheämpi. Fatuoidin jyvän kannan, jyvän kantakarvojen sekä liisteen ja vihneen ominaisuudet ovat samanlaiset kuin hukkakauralla. Jyvän kuoressa ei kuitenkaan koskaan ole karvoja. Jyvä on väriltään sen lajikkeen mukainen, josta fatuoidi on syntynyt ja jyvä on hukkakauran jyvää suurempi ja täyteläisempi. Korren solmun ja lehtilapojen reunakarvaisuuden puolesta fatuoidi muistuttaa sitä lajiketta, josta se on muodostunut. Esimerkiksi Belinda-kauran fatuoidin lehtilapojen reunassa on karvoja, ja Salo-kauran fatuoidin solmun ylä- ja alapuolella on karvaa. Lehtitupet ovat fatuoideilla viljellyn kauran tapaan aina kaljut. Hukkakaura-alueelta voi tavata yksilöitä, jotka ovat viljellyn kauran ja hukkakauran risteytymiä. Näillä ominaisuudet ovat usein näiden lajien väliltä. Esimerkiksi maljamainen kanta esiintyy vain ulkojyvässä, jne. Tällaisten yksilöiden arvostelussa on varminta turvautua Evira/SITYyn.

81

8.4 Hukkakauran tunnistustaulukko

OMINAISUUS

HUKKAKAURA FATUOIDI *)

TAVALLINEN KAURA

HUOM!

Korren pituus

hyvin pitkä

hukkakauraa lyhyempi

hukkakauraa lyhyempi

Röyhy

hyvin laaja; pitkä ja hentohaarainen

hukkakauraa pienempi ja tiheämpi

hukkakauraa pienempi ja tiheämpi

Väri tuleentumattomana

Koko kasvi

kellertävän vihreä tummempi tummempi

Helpeiden ja kaleiden härmeisyys

ei lajikkeen mukainen

on tai ei, vaihtelee lajikkeiden välillä

Jyvä

kanta

maljamainen maljamainen kapea, jyrkästi päättyvä

kantakarvat

on on yleensä muutamia, pituus vaihtelee

liiste

karvainen, kärjestä maljamainen

karvainen, kärjestä maljamainen

kalju, kärjestä jyrkästi katkaistu

helpeen (kuoren) karvaisuus

karvainen tai kalju

kalju

kalju vain hukkakauralla voi olla karvainen (maatiaisilla?)

vihneen esiintyminen

jokaisessa jyvässä

jokaisessa jyvässä

vain ulkojyvissä ja siinäkin monilla lajikkeilla harvinainen

vihneen ulkonäkö

voimakas, kierteinen, polveikas

voimakas, kierteinen, polveikas

usein heikko ja suora

väri

yleensä harmaa tai ruskea

viljeltävien lajikkeiden mukainen

viljeltävien lajikkeiden mukainen

muoto

pieni, pitkä, kapea, litteä

hukkakauraa isompi ja pulleampi

hukkakauraa isompi ja pulleampi

Korren solmun ylä- ja alapuolinen karvaisuus

kalju

kalju tai karvainen

kalju tai karvainen

Vain Salolla ja Avenudalla. Jos hk:lla karvoja, niitä on runsaasti –harvinaista.

Lehtilapojen reunakarvoja

on (lähes aina)

on tai ei

on tai ei

Löytyy: Alku, Avanti, Avenuda, Belinda, Bettina, Donna, Doreen, Freja, Iiris, Kolbu, Skarnes, Steinar, SW Ingeborg, Vinger, Viviana, Wilhelmiina

Alimpien lehtituppien nukkaisuus

on tai ei

ei

ei

vain hukkakauralla

*) Viljellystä kaurasta voi perinnöllisten häiriöiden seurauksena syntyä hukkakauraa muistuttavia yksilöitä, joita kutsutaan fatuoideiksi

82

8.5 Hukkakaura, kuvia

Hukkakauran kalju solmu ja lehtilavan tyvi ja reunakarvoja

Hukkakauran alimmat lehtitupet voivat olla nukkaiset

Puhdin fatuoidin jyviä Hukkakauran jyviä

Puhti-lajikkeen fatuoidin röyhy: fatuoidien ominaisuudet muistuttavat emolajiketta

Hukkakauran röyhy

Kuvat: Osmo Ulvinen

Puhti-lajikkeen fatuoidin siemeniä Hukkakauran siemeniä

83

9 Siemenlevintäiset taudit

Viirutauti Viirutaudin tunnistaa ohran lehdillä olevista lehtisuonten suuntaisista viiruista. Viirut ovat aluksi keltaisia, mutta muuttuvat myöhemmin ruskeiksi. Loppukesästä lehdet repeytyvät viirujen kohdalta liuskoiksi. Viirutautiseen kasviin ei kehity kunnollista tähkää, vaan tähkä jää joko osittain tai kokonaan tuppeen. Verkkolaikku Verkkolaikku aiheuttaa ohran lehdille pitkänomaisia, lehtisuonten suuntaisia laikkuja, jotka muodostavat verkkomaisen kuvion. Laikut ovat ruskeita, ja niitä ympäröi keltainen solukko. Verkkolaikusta voi esiintyä myös vaikeammin tunnistettavaa ’’pistetyypin’’ muotoa, jolloin se muistuttaa erehdyttävästi ohran tyvi- ja lehtilaikkua. Verkkolaikku ei vaikuta suoranaisesti tähkän kehitykseen. Ohran- ja vehnänlentonoki Lentonokisen ohran tai vehnän huomaa parhaiten viljan tähkälle tulovaiheessa. Lentonokiset tähkät tulevat esiin muutama päivä aiemmin kuin terveet ja ne erottuvat terveestä kasvustosta mustien, noki-itiömassan täyttämien jyvien ansiosta. Kukintavaiheessa noki-itiöt vapautuvat ja lentävät tuulen mukana pois. Jäljelle jäävät vain tyhjät tähkälapakot. Kaurannoki Kaurannoen tunnistaa parhaiten röyhylle tulovaiheessa. Mustat nokiröyhyt tulevat esiin pari päivää myöhemmin kuin terveet, ja sairaat kasvit jäävät terveitä hieman lyhyemmiksi. Vehnänhaisunoki Vehnänhaisunokiset kasviyksilöt ovat tervettä kasvustoa matalampia. Musta noki-itiömassa on jyvän kuoren sisällä, joten sitä on vaikea havaita. Tähkälle tulovaiheessa haisunokinen tähkä on hieman tummemman vihreä kuin terve tähkä. Viljan kellastuessa sairas tähkä on tervettä vaaleampi ja harmaampi. Haisunokisessa tähkässä jyvät ovat harittavammassa asennossa kuin terveissä tähkissä. Pahanhajuinen itiömassa vapautuu vasta puinnin yhteydessä. Pahkahome Pahkahome on moni-isäntäinen kasvitauti, joka aiheuttaa satotappioita sadekesinä rypsille, rapsille ja sinapille. Lehtihankoihin ja sivuversoihin, joihin on kertynyt mm. kukista kasvijätettä, syntyy aluksi vetisiä laikkuja. Varsi muuttuu vaaleaksi, ja verson yläosa voi kuolla. Taudinaiheuttaja on helppo tunnistaa varren sisälle muodostuvista mustista, pitkulaisista rihmastopahkoista. Märissä oloissa pahkoja muodostuu joskus myös varsien pinnoille. Torajyvä Torajyvän isäntäkasveja ovat kaikki vilja- ja nurmikasvilajit, mutta yleisin se on rukiilla. Kasvitaudin seurauksena tähkään syntyy mustan sinipunaisia rihmastopahkoja eli torajyviä. Kalkkihome Kalkkihome tartuttaa mm. rypsiä, sinappia ja ruistankiota (Camelina). Kukinnan aikana versojen kärjet muuttuvat epämuotoisiksi, ja niitä peittää puhtaanvalkoinen puuterimainen homekerros. Kukat voivat olla ruusukemaisia ja vihreitä. Lopuksi kalkkihomeen saastuttamat latvat muuttuvat likaisen ruskeiksi. Kalkkihome talvehtii siemenessä ja maassa, mutta tärkein tartuntalähde lienee lutukka. Kasvinsuojeluseura julkaisee viljojen ja muiden peltokasvien taudeista oppaita: Ajankohtaisia kasvinsuojeluohjeita. Kasvinsuojeluseuran julkaisuja n:o 100.

84

Siemenlevintäisiä kasvitauteja

Kaurannoki Ohranverkkolaikku Ohranviirutauti

Ohranlentonoki

Ohranlentonoki

85

10 Viljelystarkastusten laskutus

Tarkastaja tekee laskun Eviraan ostopalvelusopimuksessa sovittujen korvausten mukaan. Laskun liitteenä käytetään Eviran valmistelemaa laskuliitettä.

Laskuliitteen muodostus Viljelystarkastaja lähettää viljelystarkastuspöytäkirjat Eviraan vähintään viikon välein. Laskuliite tehdään sen mukaan, minä päivänä pöytäkirja on saapunut Eviraan.

Laskuliitteeseen tulevat tiedot Tiedot saadaan suoraan Eviran sovelluksesta tietyn aikavälin mukaan, esimerkiksi 15.07.–31.07.2015 saapuneista viljelystarkastuspöytäkirjoista. Liitteeseen Eviran sovelluksesta tulevat tiedot perustuvat tarkastajan ilmoituksiin:

- Viljelystarkastusnumero (viljelystarkastaja antama) - Viljelijä - Tarkastuttaja (tarkastuksen maksaja) - Laji - Lajike - Hukkakauran tarkkailulohkon tarkastettu pinta-ala - Siemenviljeltävän lajikkeen tarkastetut hehtaarit

Lisäksi Evirassa lisätään seuraavat tiedot: - Tarkastettujen pinta-alojen mukaan maksettava korvaus - Perusmaksu - Hukkakauran tarkkailulohkon lisäkorvaus - Torjuntaohjeen tuntihinta (perusmaksu sisältyy viljelystarkastuksen perusmaksuun) - Kunnan hukkakaurarekisterissä olevan hukkakauralohkon tarkastus (viljelystarkastaja

täyttää erillisen liitteen) - Yhteensä euroa

Viljelystarkastajan täytettäväksi: Korjaus-, kilometri (km) ja aikasarake

Viljelystarkastaja

Tarkastaa liitteen oikeellisuuden ja tekee tarvittavat korjaukset liitteeseen sekä korjaa liitteen summan oikeaksi.

Lisää ajetut kilometrit ja käytetyn ajan (ei tarvitse eritellä viljelyksittäin, voi olla esim. yhden päivän aikana ajetut km ja aika). Lisää ajettujen kilometrien perusteella veloittamansa matkakorvauksen.

Allekirjoittaa ja päivää liitteen jokaisen sivun. Toimittaa liitteen maaseutukeskukseensa tai yhdyshenkilölle edelleen

laskutettavaksi. Jos tarkastaja on arvonlisäverollinen, hän lisää laskuun arvonlisäveron ja ilmoittaa

laskussa y-tunnuksensa.

Valvontatarkastukset (Duplicate) SITY tekee tarkastuksista erillisen liitteen. Viljelystarkastaja asiatarkastaa ja tarkistaa laskun kuten edellä on esitetty. Tietojen oikeellisuus Tarkastajan on tarkistettava, että kaikki tarvittavat tiedot ovat täytettyinä pöytäkirjassa ja täsmäävät.

- Tarkastettu ala on yhtä suuri kuin hyväksytty ja hylätty ala yhteensä. - Lohkojen pinta-alat täsmäävät tarkastetun siemenviljelyksen pinta-alan kanssa. - Hukkakauran tarkkailulohkon tarkastettu pinta-ala on merkitty.

Laskujen uudelleenkyselyt vähenevät, kun laskuliite on kunnossa eikä tarkastajan tekemää työtä jää laskuttamatta.

86

11 Viljelystarkastuspöytäkirjan täyttöohje

87

Yleisiä ohjeita viljelystarkastuspöytäkirjan täyttämisestä - Käytä sinistä kuulakärkikynää. - Kirjoita selvällä käsialalla. - Kirjoita mieluummin liikaa kuin liian vähän selitystä. - Käytä lisälomaketta, jos tila ei riitä, esim. piirrä hukkauralohkon ja -esiintymän paikka. - Kaikki kohdat on täytettävä. Merkitse viiva, jos kohtaan ei tule mitään tietoja.

1. Esitäyttönumero Järjestelmän antama juokseva numero. 2. Viljelystarkastusnumero Tarkastaja antaa numeron, joka on muotoa E0000 0000 (viljelystarkastajan numero + juokseva numero, josta ensimmäinen numero osoittaa tarkastusvuoden, ja kolme viimeistä numeroa on tarkastajan päätettävissä). Esimerkiksi E0216-5001, joka on tarkastajan E0216 kesän 2015 ensimmäinen tarkastus. 3. Tarkastuttaja Tarkastuksen pyytäjän nimi ja osoite. 4. Nro SITYn tarkastuttajalle antama asiakasnumero. 5. Viljelmän haltija (viljelijä) Viljelijän nimi ja osoite. 6. Nro SITYn viljelijälle antama asiakasnumero. 7. Viljelyksen sijaintikunta Kunta, jossa VILJELYS sijaitsee (jos eri kuin tilatunnuksen mukainen kunta). 8. Nro Viljelyksen sijaintikunnan numero. 9. Puh. Viljelijän puhelinnumerot (tarkastaja korjaa pöytäkirjaan oikeiksi, jos tieto on muuttunut).

10. Kantasiemenen kauppaerät Tähän kohtaan tulostuu kantasiemenen kauppaeränumero, jonka tarkastuttaja on ilmoittanut viljelystarkastuspyynnön yhteydessä. Yliviivaa kauppaerät, joita ei ole käytetty siemenviljelyksen perustamiseen ja lisää kauppaerät, joita ei ole esitäytetty.

11. Vakuuden siemenluokka Viljelystarkastajan on nähtävä käytettyjen kantasiementen vakuustodistukset. Lisäksi tarkastajan tulee pyytää nähtäväkseen lasku tai rahtikirja, josta selviää tilalle toimitetut siemenkilot. Tilalle toimitettujen siemenkilojen perusteella tarkistetaan, onko kylvösiementä tilalla riittävä määrä siemenviljelyksen perustamiseen. Monivuotisista lajeista riittää, että kilot tarkastetaan ensimmäisenä tarkastusvuonna. 12. Kenttänumero ja kenttäkokeen perusteella korkein siemenluokka, jota ko. kauppaerästä voi tuottaa. Tätä tietoa käytetään päätöksentekovaiheessa. 13. Tiltu Tilatunnus, välttämätön tieto.

88

14. Laji Laji, jota tarkastetaan. 15. Lajike Lajike, jota tarkastetaan 16. Viljelymenetelmä luomu Tähän merkitään rasti, jos viljelymenetelmä on viljelijän mukaan luomu. 17. Tuottava siemenluokka Viljelyksen ehdotettu siemenluokka, johon viljelys halutaan tarkastaa kantasiemenestä lukien alenevasti vähintään yhdellä alaspäin. Suositeltavaa on, että viljelys tarkastetaan korkeimpaan mahdolliseen luokkaan. Jos viljakasvin siemenluokka on vakuustodistuksen mukaan ’B’, se tulkitaan B3:ksi. 18. Pyydetyt ha Tarkastuttajan pyytämä pinta-ala. Tarkastaja ei muuta tätä kohtaa. 19. Tarkastetut ha Tähän tarkastaja merkitsee siemenviljelyksen tarkastetut hehtaarit mukaan lukien esim. samalla kantasiemenellä perustettujen muuhun käyttöön tarkoitetut hehtaarit. Hukkakauran tarkkailulohkojen hehtaareja ei merkitä tähän kohtaan. 20.–21. Lohkonumerot Tarkastaja tarkistaa lohkonumerot lohkokirjanpidosta. Lohkoihin kirjataan myös lajikkeen muun tuotannon lohkot, joilta korjataan tuleentunut sato. Muun tuotannon lohkot viljelystarkastetaan, vaikka niiltä ei korjattaisikaan siemensatoa.

22. Kylvövuosi Monivuotisten kasvien kylvövuosi kirjataan satovuosien määrän seuraamiseksi ja sen toteamiseksi, että esikasvit on tarkastettu. 23.–26. Hyväksytty ha, hylätty ha, hylkäyksen syy ja esikasvit sekä vuosi Hyväksytyt ja hylätyt hehtaarit sekä hylkäyksen syy merkitään lohkoittain. Esikasvit kirjoitetaan niille varattuun kohtaan. Monivuotisten kasvien osalta voi merkitä ’ok’ lohkon ensimmäisen satovuoden jälkeen. 27. Huomautuksia Tähän kohtaan merkitään erityiset huomiot viljelykseltä, esim. satoarvio tai selitys lohkon juolavehnäpesäkkeiden sijainnista. Pöytäkirjaan voi lisätä myös erillisiä liitteitä. 28. Muut lajikkeet viljelmällä Tähän kohtaan kirjataan siemenviljeltävän lajin muut lajikkeet. Tähän kohtaan voi kirjata myös viljelmällä viljeltävät muut lajit. 29. Lähin saman lajin viljelys Kahden saman lajin eri lajikkeen viljelystä erottava matka metreinä. Tähän merkitään myös etäisyys tuntemattomiin lajikkeisiin, kesantoihin yms., joista voi aiheutua risteytymisvaara. 30. Risteytymis- / tautien tartuntavaara Viljelystarkastajan arvio vaarasta ja selvitys sen laadusta. 31. Hukkakauraa ei todettu Rasti ruutuun, jos hukkakauraa ei ole löytynyt viljelmältä eikä tarkkailulohkolta.

89

32. Hukkakauraa todettu viljelyksellä (tarkastettavalla viljelyksellä) Esiintymän paikan selvittävä kartta piirretään peruslohkokartalle tai erilliselle jäljentävälle lomakkeelle. Karttaan on merkittävä vähintään viljelijän nimi ja viljelystarkastusnumero tai -numerot, peruslohkon numero, tarkastuspäivämäärä sekä hukkakauran löytymispaikka. Mikäli hukkakaura löytyy kasvulohkolta, piirrä karttaan koko peruslohko ja kasvulohkojen rajat. 33. Hukkakauraa todettu viljelmällä (viljelijän hallitsemilla alueilla). Esiintymästä on piirrettävä kartta, ks. edellinen kohta. 34. Havaittu HK kitketty 35. Lohkolla (numero) Hukkakauraisen lohkon kasvulohkonumero. 36. Kasveja (kpl) Hukkakaurayksilöiden määrä. 37. Eviran hukkakaurakoodi Tarkkailusta kertova koodi tulostuu muodossa vuosi/koodi. Koodi kertoo aina edellisen vuoden tilanteen. Esimerkiksi vuoden 2006 pöytäkirjaan tulostuva koodi 05/361 tarkoittaa, että vuonna 2005 tilalla on tehty 1. vuoden puhtaaksitarkastus. Hukkakaurakoodit 359 Hukkakauraa torjuttu kemiallisesti siemenviljelyksellä 361 Viljelmä hukkakauratarkkailussa, 1. vuosi 362 Viljelmä hukkakauratarkkailussa, 2. vuosi 364 Ruista hukkakauran tarkkailulohkolla, lisää tarkkailuvuosia 365 Kauraa hukkakauran tarkkailulohkolla, lisää tarkkailuvuosia 366 Siemenviljelys hukkakauran tarkkailulohkolla 369 Hukkakauravaara viljelmän ulkopuolelta 372 Hukkakauraa tarkkailulohkolla 374 Hukkakauraa viljelmällä useammalla kuin kahdella lohkolla 375 Hukkakauraa viljelyksellä useammalla kuin kahdella lohkolla 379 Hukkakauraa viljelyksellä kahdella lohkolla 380 Hukkakauraa viljelmällä kahdella lohkolla 381 Hukkakauraa torjuttu tarkkailulohkolla, lisää tarkkailuvuosia 382 Hukkakauran tarkkailulohkolla kesanto, lisää tarkkailuvuosia 383 Hukkakauran tarkkailulohkolla rypsiä, rapsia, lisää tarkkailuvuosia 384 Viljelmä kunnan hukkakaurarekisterissä, 1. puhtaaksitarkastusvuosi 385 Viljelmä kunnan hukkakaurarekisterissä, 2. puhtaaksitarkastusvuosi 386 Hukkakauran tarkkailulohkolla peruna tai kumina, lisää tarkkailuvuosia 387 Hukkakauraa viljelyksellä yhdellä lohkolla enintään 4 yksilöä 388 Hukkakauraa viljelyksellä yhdellä lohkolla enemmän kuin 4 yksilöä 389 Hukkakauraa viljelmällä yhdellä lohkolla enintään 4 yksilöä 393 Hukkakauraa viljelmällä yhdellä lohkolla enemmän kuin 4 yksilöä 496 Viljelmä kunnan hukkakauraluettelossa. Tarkoittaa yleensä sitä, että tilalla on hukkakauralohkojen määrään liittyvä poikkeuslupa. 38. Lohko Hukkakaurarekisterissä olevan lohkon numero. Pöytäkirjaan tulostuu vain kolme lohkoa. Tilalla voi olla useampikin hukkakaurarekisterissä oleva lohko, jos tilalla on hukkakauraan liittyvä poikkeuslupa. Lohkot pitää aina tarkistaa liitteestä, jos pöytäkirjaan on tulostunut kolme lohkoa.

90

39. Laji/lajike Kirjoita tähän lohkolla kasvava kasvilaji ja -lajike viljelystarkastusvuonna. 40. Ha Tarkkailulohkon tarkastettu ha-määrä. 41. Tarkastettu Kyllä tai ei 42. Torjuttu Kyllä tai ei Torjuntaa on kasvinsuojeluaineidenkäyttö, kitkeminen tai esim. niitto. Koealatarkastus: 43. Vieraita lajikkeita Havaittujen selvästi poikkeavien yksilöiden määrä. Kohtaan merkitään poikkeavien yksilöiden kokonaismäärä (kpl), koealojen lukumäärä ja yhden koealan koko (m2). Lisäksi kirjataan ominaisuudet, joiden perusteella vieras lajike on määritetty. 44. Haitallisia viljelykasveja Muut viljeltävät lajit, joita viljelykseltä on löytynyt. Haitallisten viljelyskasvien määrä ilmoitetaan seuraavasti: yksilöiden kokonaismäärä (kpl), koealojen lukumäärä ja yhden koealan koko (m2). Jos haitallisten viljelyskasvien esiintyminen on epätasaista, on tästä erikseen mainittava. Ks. tarkemmin lajikohtaiset sivut. 45. Tautisia, tauti Havaittu tauti ja havaittujen tautisten yksilöiden määrä. Kohtaan merkitään tautisten yksilöiden kokonaismäärä (kpl), koealojen lukumäärä ja yhden koealan koko (m2). 46. Rikkakasvit Rikkakasveista ilmoitetaan runsaimmin esiintyvät lajit. Ks. lajikohtaiset sivut. Rikkakasvien runsautta arvostellaan käyttäen asteikkoa 1 5. Arvo 1 on erittäin vähän ja arvo 5 erittäin paljon. 47. Yleisarvostelu Viljelyksen yleisarvostelu. Huonokuntoiset viljelykset ovat 1, erittäin hyväkuntoiset ovat asteikolla 5 ja keskiverrot 3. 48. Kasvitiheys Arvio. 49. Viljelys jatkamiskelpoinen Monivuotisilla lajeilla. 50.–53. Ehdotetaan hyväksyttäväksi Viljelystarkastuspöytäkirjassa tulee aina olla tarkastajan ehdotus viljelyksen hyväksymiseksi tai hylkäämiseksi. Sen pitää perustua pöytäkirjasta selviäviin tosiseikkoihin. Jos tarkastaja ehdottaa viljelystä hyväksyttäväksi, myös siemenluokka ja sukupolvi on mainittava ja niiden pitää olla sopusoinnussa kantasiemenen luokan ja viljelyksen ominaisuuksien kanssa. Jos tarkastaja ehdottaa viljelystä alempaa siemenluokkaa kuin mihin viljelystä on pyydetty, luokan alennuksen syy on mainittava kohdassa 53. Kohdan 19 pinta-ala pitää olla yhtä suuri kuin kohdat 50 ja 52 yhteensä.

91

Hylkäyksen / luokan pudotuksen syy Jos tarkastaja ehdottaa viljelystä hylättäväksi, syy on aina ilmoitettava. Viljelyksen osan hylkäämistä on ehdotettava vain siinä tapauksessa, että tarkastaja on täysin vakuuttunut siitä, että hylätty osa jätetään pois sadosta siementavaraa korjattaessa ja kunnostettaessa. Osittainen hylkääminen voi tulla kyseeseen esimerkiksi siinä tapauksessa, että yhden lohkon esikasvi on virheellinen tai on olemassa risteytymisvaara. Osittaista hylkäämistä onkin ehdotettava vain, jos hylättävä osa viljelyksestä on selvästi muusta viljelyksestä erotettavissa, esim. omana lohkona tai hylätty ala niitetään. 54.–56. Päivämäärä / Tarkastajan allekirjoitus viljelijän allekirjoitus viljelijä pyytää uusintatarkastusta Allekirjoitukset ovat ehdottoman tärkeitä. Viljelijä voi olla eri mieltä tarkastuksen lopputuloksesta (hyväksytään/hylätään), mutta hänen on vahvistettava, että hänen antamansa tiedot ovat oikein (esimerkiksi kantasiemen on oikein merkitty) ja että tarkastus on tehty. Uusintatarkastuksen pyytäjä maksaa uusintatarkastuksen kulut. Tarkastajan tulee erikseen ilmoittaa Eviraan uusintatarkastuspyynnöstä.

92

12 Kuvia lajikeominaisuuksista

Ohran lapakon jaokkeen alaosa: loiva keskinkert. jyrkkä

Ohran jyvän kannan muoto A: Vako B: Painanne

Ohran tähkän muoto

ka

ksita

ho

ise

t

mo

nita

ho

ise

t

painanne vako

Tyvisukasen karvan pituus

Kuvat: Osmo Ulvinen

A B

93

Vehnän kaleen olan muoto: D lievästi luisu, C ja F: suora, E:kohonnut Kaleen olan leveys: B hyvin kapea, C kapea,

D keskinkertainen, F leveä

on ei

ei on

Vehnän vihneet

Ohra: lapakon jaokkeen kohouma

Vehnän tähkien tiheys ja muoto

Ohran jyvän sivuselkäsuonten väkäset

Kuvat: Osmo Ulvinen

A B C D E F

94

Kauran helpeen härmeisyys

Jyvän kantakarvojen pituus Kauran lehden reunakarvat

Kauran helpeen väri Viljellyn kauran vihne

Kuvat: Osmo Ulvinen

95

Yllä lehdykällinen, alla lehdykätön herne

V-muoto Suora Alassuuntautuva

Herneen kukan purjeen alareunan muoto: V-muotoinen, suora, alassuuntautuva

96

13 Sanasto ja määritelmiä

Esiperussiemenellä (prebasic, PB) siementä, jonka jalostaja tuottaa vastuullaan jalostajan aineistosta ja joka täyttää perussiemenelle asetetut laatuvaatimukset. Esiperussiementä käytetään esiperussiemenen ja perussiemenen tuotantoon. Hybridillä lajiketta, jota tuotetaan risteyttämällä ahtaaseen sukusiitokseen pakotettuja vanhemmaislinjoja. Kun kaksi tällaista vanhemmaislinjaa risteytetään keskenään, nousee perinnöllisen erilaisuuden aste yhtäkkiä voimakkaasti ja sen seurauksena sadontuottokyky lisääntyy. Itseinkompatibiliteetilla sitä, ettei kasviyksilö pysty pölyttämään omalla siitepölyllään tai saman perimän omaavan toisen kasviyksilön siitepölyllä. Kasvi tarvitsee siis siementä tuottaakseen siitepölyä toisesta yksilöstä, joka on perimältään erilainen. Jalostajalla lajikkeen kehittänyttä kasvinjalostajaa. Jalostajan aineistolla (F-materiaali) jalostetun lajikkeen siementä, jota jalostaja tai hänen edustajansa käyttää lajikkeen ylläpitoon tai esiperussiemenen tuottamiseen. Kasvilajikkeella joko valinnan tai kasvinjalostustyön tuloksena syntynyttä, määrätyt ominaisuudet täyttävää (erottuva, pysyvä ja riittävän yhtenäinen) ja rekisteröityä kasvilajin viljelymuotoa. Kenttäkoetarkastuksella Eviran koekentällä suoritettavaa kantasiemenen lajikeaitouden tarkastusta. Lajikeaitoudella sitä, että näyte edustaa tiettyä lajiketta, vastaa siitä tehtyä kuvausta ja on riittävän yhtenäinen l. lajikepuhdas. Lajikkeen edustajalla lajikkeen kehittänyttä kasvinjalostajaa tai muuta lajikkeen käyttöoikeuden omistajaa, jolle jalostaja on siirtänyt kehittämänsä lajikkeen omistusoikeuden. Lajikkeettomalla kaupallisella siemenellä virallisesti viljelystarkastettua ja laboratoriotarkastettua lajipuhdasta siementavaraa, jota saa tuottaa vain erikseen määrätyistä lajeista. Markkinoinnilla kaikkea elinkeinonharjoittajan, myös viljelijän, harjoittamaa siementavaran myyntiä tai myyntiin tarjoamista myyntipisteissä, lehti-ilmoituksissa tai kiertävänä kauppana tai muita sellaisia menekkiä edistäviä menetelmiä käyttäen, joilla tavoitetaan useita mahdollisia ostajia. Kantasiemenen luovuttaminen sopimustuotantoon on myös markkinointia. Perussiemenellä (basic, B) kylvösiementä, joka on tuotettu jalostajan vastuulla yleisesti hyväksyttyjen lajikkeen ylläpitomenetelmien mukaisesti, ja jonka Evira on sertifioinut. Sertifioidulla siemenellä (certified, C) kylvösiementä, joka polveutuu suoraan perussiemenestä tai edellisen sukupolven sertifioidusta siemenestä, ja jonka Evira on sertifioinut. Sertifioimisella siementavaran kauppaerän myyntipäällysten virallista sulkemista ja varustamista vakuustodistuksella sen jälkeen, kun siemenviljelyksen tarkastuksessa ja kunnostetusta siemenerästä virallisesti otetun näytteen laboratorio- ja kenttäkoetarkastuksessa on todettu, että siemenerä on lajikkeeltaan oikein nimettyä ja lajikepuhdasta sekä että se täyttää kysymyksessä olevalle siemenluokalle asetetut laatuvaatimukset. Siemenluokkajärjestelmällä tarkoitetaan siemenerän polveutumista. Jokainen erä voidaan jäljittää siemenluokan perusteella jalostajan aineistoon saakka, jos se on siemenluokkajärjestelmän perustella tuotettua.

97

Standardisiemenellä vihanneskasvien siemeniä, jotka on virallisesti viljelystarkastettu ja laboratoriotarkastettu ja täyttävät ko. siemenluokalle asetetut vaatimukset. Standardisiemenen tulee olla lajikkeeltaan riittävän tunnistettavaa ja puhdasta. Tarkastustodistuksella virallisen tarkastuslaitoksen (Evira/SITYn tai ulkomaisen virallisen tarkastuslaitoksen) antamaa analyysitodistusta tutkitusta näytteestä. Vakuustodistuksella lipuketta, jolla jokainen kyseisen kauppaerän pakkaus on varustettu ja josta selviää erän kauppaerämerkki, siemenluokka sekä tuotanto- ja laatutiedot. Valvontaviranomaisilla maa- ja metsätalousministeriötä, Eviran (SITY), maaseutuelinkeinopiiriä ja kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisia. Valvontaviranomaisten apuna saadaan käyttää maaseudun neuvontajärjestöjen palveluksessa olevia tai muita sopivia henkilöitä. Valvontatarkastuksella valvontaviranomaisen suorittamaa virallista tarkastusta, joka voidaan tehdä liikkeeseen, pakkaamoon tai maatilalle. Viljelmällä tuotantoyksikköä, joka on viljelijän tai viljelijöiden hallitsema taloudellinen tai tekninen kokonaisuus, jota käytetään maa- ja puutarhatalouden harjoittamiseen (=maatila). Viljelyksellä samaa kasvilajiketta kasvavaa yhden tai useamman kasvulohkon muodostamaa aluetta, jota viljelystarkastus koskee. Virallisilla toimenpiteillä Eviran tai Eviran valtuuttaman henkilön tarkastuskeskuksen toimeksiannosta suorittamia maa- ja metsätalousministeriön siementuotantoa koskevien päätösten edellyttämiä tehtäviä ja toimenpiteitä.

14 Yhteystiedot

Viljelystarkastuksiin liittyviin kyselyihin vastaavat Evirassa erityisesti Leena Pietilä (yleisasiat, hukkakaura), puh. 040 833 2481 Maarit Markkula (yleisasiat, hukkakaura), puh. 040 846 9148 Tuula Leino (laskuliitteet, viljelystarkastusilmoitukset), puh. 040 489 3304 Päivi Paju (viljelystarkastusilmoitukset, no-laskuliitteet), puh. 040 489 3307 Antti Pasto (hukkakauran tunnistus), puh. 040 833 2483 Ritva Vallivaara-Pasto (hukkakaura, yleisasiat), puh. 040 833 2482 Kaarina Paavilainen (itsepölytteiset lajit, lajikeaitous, yleisasiat), puh. 040 833 2480 Soile Alander (herneen lajikeaitous), puh. 040 575 5192 Leena Kankaanpää (ohran lajikeaitous), puh. 040 829 4173 Sami Markkanen (ristipölytteisten lajien lajikeaitous), puh. 040 829 4543 Taija Rantanen (kauran lajikeaitous), puh. 040 829 4539 Osoite: Evira / Siementarkastusyksikkö Tampereentie 51 PL 111 32201 Loimaa Puhelin 029 530 0400 (vaihde) Email [email protected]

98

LIITE 1

ILMOITUS TARKASTAJASTA VILJELIJÄLLE __________/________20___ Arvoisa siementuottaja! Asia: Viljelystarkastukset Viljelystarkastusten aika alkaa olla käsillä. Ilmoitan, että olen saanut tarkastettavakseni seuraavat viljelyksenne:

EU-kasvulohkonumero(t) Tarkat pinta-alat Laji / lajike (täydellisinä) _____________________,______ha _______________________ _____________ha _____________________,______ha _______________________ _____________ha _____________________,______ha _______________________ _____________ha _____________________,______ha _______________________ _____________ha _____________________,______ha _______________________ _____________ha _____________________,______ha _______________________ _____________ha Kannattaa tarkistaa, että kaikki tarkastukset ovat mukana. Tässä listassa eivät ole mukana ne tarkastukset, joita liikkeiden omat henkilöt tekevät (alimmat siemenluokat). Viljelystarkastuspöytäkirjassa kysytään EU-lohkonumeroita sekä tarkkoja pinta-aloja. Kannattaa siis varata kasvulohkolomake lähietäisyydelle. Myös kylvösiemenen vakuustodistus, rahtikirja tms. ja esikasvitiedot kuuluvat kysyttäviin asioihin, joten nekin tiedot kannattaa varata valmiiksi. Silloin säästämme enemmän aikaa varsinaiseen ammattiasiaan. Mikäli tarkastukseen liittyvissä asioissa on kysyttävää, kannattaa soittaa suoraan minulle. HUOM! Älä aloita siemenviljelyksen puintia ennen kuin se on tarkastettu! Viljelystarkastus on tehty vasta silloin, kun tarkastaja on antanut siitä viljelystarkastuspöytäkirjan! Terveisin _______________________________ puh. (nimenselvennös)

VILJELYSTARKASTAJAN KÄSIKIRJA 2016 Eviran ohje 13036/3

Documents

Transcript of VILJELYSTARKASTAJAN KÄSIKIRJA 2016 Eviran ohje 13036/3