Venäjän yhdysverbin morfo- ja semagrafia

Esko WilkkoHelsingin yliopistoKäännöstieteen laitosKouvola 2007

2

Sisällys

1. Johdanto2. Verbin yhdysosien merkitykset

2.1. Yhdysosa v2.2. Yhdysosa vz-, (vs-)2.3. Yhdysosa voz-, (vos-)2.4. Yhdysosa vy-2.5. Yhdysosa do-2.6. Yhdysosa za- 2.7. Yhdysosa iz- (is-) 2.8. Yhdysosa na- 2.9. Yhdysosa nad- 2.10. Yhdysosa nedo- 2.11. Yhdysosa o-, ob- 2.12. Yhdysosa ot- (oto-, ot -) 2.13. Yhdysosa pere- 2.14. Yhdysosa po- 2.15. Yhdysosa pod- 2.16. Yhdysosa pri- 2.17. Yhdysosa pro- 2.18. Yhdysosa raz- (razo-, raz -, ras-) 2.19. Yhdysosa s- (so-, -) 2.20. Yhdysosa u-

3. Verbin jälkiosien merkityksetKaavio 1. Yhdysosien merkitykset yhdysosien merkityskorpuksesta (217)Kaavio 2. Yhdysosien merkitykset yhdysosien merkityskorpuksesta (146)Kaavio 3. Yhdysverbien osuus verbikorpuksesta (10043)

4. Yhdys- ja jälkiosat yhdysverbikorpuksissa

3

Taulukko 1. Jälkiosien lukumääräiset osuudet yhdysverbikorpuksissa,yhdysverbikorpusten koko ja prosentuaalinen osuus yhdysverbikor-puksestaTaulukko 2. Jälkiosien sijoitukset yhdysverbikorpuksissaTaulukko 3. Yhdysosien ekstensiivinen järjestys jälkiosittain jayhdysverbikorpuksessaTaulukko 4. Yhdysosat ekstensiivisessä järjestyksessä jälkiosien suhteenTaulukko 5. Yhdysosien ekstensiivisyysryhmät jälkiosien suhteenTaulukko 6. Yhdysosat ekstensiivisyysryhmissä jälkiosien jayhdysverbikorpuksen suhteenTaulukko 7. Jälkiosien prosentuaaliset osuudet yhdysverbikorpuksistaTaulukko 8. Yhdysosien intensiivinen keskinäisjärjestys jälkiosien suhteenTaulukko 9. Yhdysosat keskinäisessä järjestyksessä jälkiosien suhteenTaulukko 10. v-yhdysosan keskinäissuhteelliset sijoitukset jälkiosiensuhteenTaulukko 11. vz-yhdysosan keskinäissuhteelliset sijoitukset jälkiosiensuhteenTaulukko 12. voz-yhdysosan keskinäissuhteelliset sijoitukset jälkiosiensuhteenTaulukko 13. vy-yhdysosan keskinäissuhteelliset sijoitukset jälkiosiensuhteenTaulukko 14. do-yhdysosan keskinäissuhteelliset sijoitukset jälkiosiensuhteenTaulukko 15. za-yhdysosan keskinäissuhteelliset sijoitukset jälkiosiensuhteenTaulukko 16. iz-yhdysosan keskinäissuhteelliset sijoitukset jälkiosiensuhteenTaulukko 17. na-yhdysosan keskinäissuhteelliset sijoitukset jälkiosiensuhteen

4

Taulukko 18. nad-yhdysosan keskinäissuhteelliset sijoitukset jälkiosiensuhteenTaulukko 19. nedo-yhdysosan keskinäissuhteelliset sijoitukset jälkiosiensuhteenTaulukko 20. o-, ob-yhdysosan keskinäissuhteelliset sijoitukset jälkiosiensuhteenTaulukko 21. ot-yhdysosan keskinäissuhteelliset sijoitukset jälkiosiensuhteenTaulukko 22. pere-yhdysosan keskinäissuhteelliset sijoitukset jälkiosiensuhteenTaulukko 23. po-yhdysosan keskinäissuhteelliset sijoitukset jälkiosiensuhteenTaulukko 24. pod-yhdysosan keskinäissuhteelliset sijoitukset jälkiosiensuhteenTaulukko 25. pri-yhdysosan keskinäissuhteelliset sijoitukset jälkiosiensuhteenTaulukko 26. pro-yhdysosan keskinäissuhteelliset sijoitukset jälkiosiensuhteenTaulukko 27. raz-yhdysosan keskinäissuhteelliset sijoitukset jälkiosiensuhteenTaulukko 28. s-yhdysosan keskinäissuhteelliset sijoitukset jälkiosiensuhteenTaulukko 29. u-yhdysosan keskinäissuhteelliset sijoitukset jälkiosiensuhteenTaulukko 30. Yhdysverbikorpusten ekstensiiviset ja intensiiviset sijoituksetjälkiosinTaulukko 31. Yhdysosien intensiivisyysryhmät jälkiosien suhteenTaulukko 32. Yhdysosat intensiivisyysryhmissä jälkiosien suhteenTaulukko 33. Yhdysosien ekstensiivisyys- ja intensiivisyysryhmät jälkiosiensuhteen

5

Taulukko 34. Yhdysverbien intensiivisimmät yhdysosa-jälkiosasuhteetTaulukko 35. Yhdysverbien suffiksien -i-, -a- prosentuaaliset erotTaulukko 36. Yhdysverbien suffiksien -e-, -nu- prosentuaaliset erotTaulukko 37. Yhdysverbien jälkiosien osuus yhdysverbikorpuksenjälkiosakorpuksistaKaavio 4. Jälkiosakorpusten osuus yhdysverbikorpuksestaKaavio 5.1. i-jälkiosan osuus yhdysverbikorpuksistaKaavio 5.2. a-jälkiosan osuus yhdysverbikorpuksistaKaavio 5.3. e-jälkiosan osuus yhdysverbikorpuksistaKaavio 5.4 nu-jälkiosan osuus yhdysverbikorpuksistaKaavio 5.5. ti-jälkiosan osuus yhdysverbikorpuksistaKaavio 5.6. muut-ryhmän osuus yhdysverbikorpuksistaKaavio 6.1. Yhdysverbien suffiksien i > a, a > i prosentuaaliset erotKaavio 6.2. Yhdysverbien suffiksien e > nu, nu > e prosentuaaliset erotKaavio 7.1. v-yhdysverbin jälkiosien osuudetKaavio 7.2. vz-yhdysverbin jälkiosien osuudetKaavio 7.3. voz-yhdysverbin jälkiosien osuudetKaavio 7.4. vy-yhdysverbin jälkiosien osuudetKaavio 7.5. do-yhdysverbin jälkiosien osuudetKaavio 7.6. za-yhdysverbin jälkiosien osuudetKaavio 7.7. iz-yhdysverbin jälkiosien osuudetKaavio 7.8. na-yhdysverbin jälkiosien osuudetKaavio 7.9. nad-yhdysverbin jälkiosien osuudetKaavio 7.10. nedo-yhdysverbin jälkiosien osuudetKaavio 7.11. o-, ob-yhdysverbin jälkiosien osuudetKaavio 7.12. ot-yhdysverbin jälkiosien osuudetKaavio 7.13. pere-yhdysverbin jälkiosien osuudetKaavio 7.14. po-yhdysverbin jälkiosien osuudetKaavio 7.15. pod-yhdysverbin jälkiosien osuudetKaavio 7.16. pri-yhdysverbin jälkiosien osuudet

6

Kaavio 7.17. pro-yhdysverbin jälkiosien osuudetKaavio 7.18. raz-yhdysverbin jälkiosien osuudetKaavio 7.19. s-yhdysverbin jälkiosien osuudetKaavio 7.20. u-yhdysverbin jälkiosien osuudetKaavio 8.1. Yhdysverbin i-jälkiosan osuus i-jälkiosakorpuksestaKaavio 8.2. Yhdysverbin a-jälkiosan osuus a-jälkiosakorpuksestaKaavio 8.3. Yhdysverbin e-jälkiosan osuus e-jälkiosakorpuksestaKaavio 8.4. Yhdysverbin nu-jälkiosan osuus nu-jälkiosakorpuksestaKaavio 8.5. Yhdysverbin ti-jälkiosan osuus ti-jälkiosakorpuksestaKaavio 8.6. Yhdysverbin muut-ryhmän osuus muut-ryhmäkorpuksestaKaavio 9.1. v-yhdysverbin jälkiosat jälkiosakorpuksistaKaavio 9.2. vz-yhdysverbin jälkiosat jälkiosakorpuksistaKaavio 9.3. voz-yhdysverbin jälkiosat jälkiosakorpuksistaKaavio 9.4. vy-yhdysverbin jälkiosat jälkiosakorpuksistaKaavio 9.5 do-yhdysverbin jälkiosat jälkiosakorpuksistaKaavio 9.6 za-yhdysverbin jälkiosat jälkiosakorpuksistaKaavio 9.7 iz-yhdysverbin jälkiosat jälkiosakorpuksistaKaavio 9.8 na-yhdysverbin jälkiosat jälkiosakorpuksistaKaavio 9.9. nad-yhdysverbin jälkiosat jälkiosakorpuksistaKaavio 9.10. nedo-yhdysverbin jälkiosat jälkiosakorpuksistaKaavio 9.11. o-, ob-yhdysverbin jälkiosat jälkiosakorpuksistaKaavio 9.12. ot-yhdysverbin jälkiosat jälkiosakorpuksistaKaavio 9.13. pere-yhdysverbin jälkiosat jälkiosakorpuksistaKaavio 9.14. po-yhdysverbin jälkiosat jälkiosakorpuksistaKaavio 9.15. pod-yhdysverbin jälkiosat jälkiosakorpuksistaKaavio 9.16 pri-yhdysverbin jälkiosat jälkiosakorpuksistaKaavio 9.17. pro-yhdysverbin jälkiosat jälkiosakorpuksistaKaavio 9.18. raz-yhdysverbin jälkiosat jälkiosakorpuksistaKaavio 9.19. s-yhdysverbin jälkiosat jälkiosakorpuksistaKaavio 9.20. u-yhdysverbin jälkiosat jälkiosakorpuksista

7

4.1. Yhdysverbien lisämerkitysten merkitsijätTaulukko 38. Yhdysverbikorpusten lisämerkitysten merkitsijätTaulukko 39. Lisämerkitysten merkitsijöiden sijoitus yhdysverbikorpuksissaTaulukko 40. Lisämerkitysten merkitsijöiden määrällinen sijoitusjärjestysTaulukko 41. Yhdysosat lisämerkitysten merkitsijöiden sijoitusjärjestyk-sessäTaulukko 42. Lisämerkitysten merkitsijöiden ekstensiiviset ryhmätTaulukko 43. Yhdysosat lisämerkitysten merkitsijöiden ekstensiivisyys-ryhmissäTaulukko 44. Lisämerkitysten merkitsijöiden prosentuaaliset osuudetjälkiosin yhdysverbikorpuksista ja merkitsijäkorpuksestaTaulukko 45. Yhdysverbien lisämerkitysten merkitsijöiden keskinäinenprosentuaalinen sijoitusjärjestys jälkiosin, yhdysverbikorpuksin jamerkitsijäkorpuksinTaulukko 46. Yhdysosat lisämerkitysten merkitsijöiden keskinäisessäintensiivisyysjärjestyksessäTaulukko 47. Lisämerkitysten merkitsijöiden intensiivisyysryhmätyhdysverbien ja lisämerkitysten merkitsijöiden korpuksissaTaulukko 48. Yhdysosat lisämerkitysten merkitsijöiden intensiivisyys-ryhmissäTaulukko 49. Lisämerkitysten merkitsijöiden ekstensiivisyys- jaintensiivisyysjärjestysTaulukko 50. Yhdysosat lisämerkitysten merkitsijöiden ekstensiivisyys- jaintensiivisyysjärjestyksessäTaulukko 51. Yhdysverbien lisämerkitysten merkitsijöiden ekstensiivisyys-ja intensiivisyysryhmätTaulukko 52. Yhdysosat lisämerkitysten merkitsijöiden ekstensiivisyys- jaintensiivisyysryhmissäTaulukko 53. Lisämerkitysten merkitsijöiden osuus yhdysverbienjälkiosakorpuksista

8

Taulukko 54. Lisämerkitysten merkitsijöiden sijoitus yhdysverbienjälkiosakorpuksissaTaulukko 55. Lisämerkitysten merkitsijöiden keskinäinen sijoitusyhdysverbien jälkiosakorpuksissaTaulukko 56. Yhdysverbien lisämerkitysten merkitsijöidenintensiivisyysryhmät yhdysverbien jälkiosakorpuksissaTaulukko 57. Yhdysosat lisämerkitysten merkitsijöiden keskinäisessäjärjestyksessä yhdysverbien jäkiosakorpuksissaTaulukko 58. Yhdysosat lisämerkitysten merkitsijöiden intensiivisyys-ryhmissä yhdysverbien jäkiosakorpuksissaTaulukko 59. Lisämerkitysten merkitsijöiden keskinäinen sijoitusyhdysverbi- ja jälkiosakorpuksissaTaulukko 60. Yhdysverbien lisämerkitysten merkitsijöiden intensiivisyys-ryhmät yhdysverbi- ja jälkiosakorpuksissaTaulukko 61. Lisämerkitysten merkitsijöiden osuus yhdysverbikorpuksesta,lisämerkitysten merkitsijäkorpuksesta, jälkiosakorpuksesta jälkiosinKaavio 10.1. Lisämerkitysten merktisijät koko yhdysverbikorpuksessajälkiosinKaavio 10.2. Yhdysverbien lisämerkitysten merkitsijöiden osuusmerkitsijäkorpuksesta jälkiosinKaavio 10.3. Yhdysverbien lisämerkitysten merkitsijöiden osuusjälkiosakorpuksista jälkiosinKaavio 11. Yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijöiden osuusmerkitsijäkorpuksestaKaavio 12. Lisämerkitysten merkitsijöiden osuus yhdysverbikorpuksistaKaavio13.1.v-yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijät jälkiosinKaavio13.2.vz-yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijät jälkiosinKaavio13.3. voz-yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijät jälkiosinKaavio13.4. vy-yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijät jälkiosinKaavio13.5. do-yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijät jälkiosin

9

Kaavio13.6. za-yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijät jälkiosinKaavio13.7. iz-yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijät jälkiosinKaavio13.8. na-yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijät jälkiosinKaavio13.9. nad-yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijät jälkiosinKaavio13.10. nedo-yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijät jälkiosinKaavio13.11. o-, ob-yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijät jälkiosinKaavio13.12. ot-yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijät jälkiosinKaavio13.13. pere-yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijät jälkiosinKaavio13.14. po-yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijät jälkiosinKaavio13.15. pod-yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijät jälkiosinKaavio13.16. pri-yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijät jälkiosinKaavio13.17. pro-yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijät jälkiosinKaavio 13.18. raz-yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijät jälkiosinKaavio 13.19. s-yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijät jälkiosinKaavio 13.20. u-yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijät jälkiosinKaavio 14.1. Yhdysverbien lisämerkitsijät i-jälkiosallaKaavio 14.2. Yhdysverbien lisämerkitsijät a-jälkiosallaKaavio 14.3. Yhdysverbien lisämerkitsijät e-jälkiosallaKaavio 14.4. Yhdysverbien lisämerkitsijät nu-jälkiosallaKaavio 14.5. Yhdysverbien lisämerkitsijät ti-jälkiosallaKaavio 14.6. Yhdysverbien lisämerkitsijät muut-ryhmälläKaavio 15.1. Lisämerkitysten merkitsijöiden osuus v-yhdysverbinjälkiosakorpuksistaKaavio 15.2. Lisämerkitysten merkitsijöiden osuus vz-yhdysverbinjälkiosakorpuksistaKaavio 15.3. Lisämerkitysten merkitsijöiden osuus voz-yhdysverbinjälkiosakorpuksistaKaavio 15.4. Lisämerkitysten merkitsijöiden osuus vy-yhdysverbinjälkiosakorpuksista

10

Kaavio 15.5. Lisämerkitysten merkitsijöiden osuus do-yhdysverbinjälkiosakorpuksistaKaavio 15.6. Lisämerkitysten merkitsijöiden osuus za-yhdysverbinjälkiosakorpuksistaKaavio 15.7. Lisämerkitysten merkitsijöiden osuus iz-yhdysverbinjälkiosakorpuksistaKaavio 15.8. Lisämerkitysten merkitsijöiden osuus na-yhdysverbinjälkiosakorpuksistaKaavio 15.9. Lisämerkitysten merkitsijöiden osuus nad-yhdysverbinjälkiosakorpuksistaKaavio 15.10. Lisämerkitysten merkitsijöiden osuus nedo-yhdysverbinjälkiosakorpuksistaKaavio 15.11. Lisämerkitysten merkitsijöiden osuus o-, ob-yhdysverbinjälkiosakorpuksistaKaavio 15.12. Lisämerkitysten merkitsijöiden osuus ot-yhdysverbinjälkiosakorpuksistaKaavio 15.13. Lisämerkitysten merkitsijöiden osuus pere-yhdysverbinjälkiosakorpuksistaKaavio 15.14. Lisämerkitysten merkitsijöiden osuus po-yhdysverbinjälkiosakorpuksistaKaavio 15.15. Lisämerkitysten merkitsijöiden osuus pod-yhdysverbinjälkiosakorpuksistaKaavio 15.16. Lisämerkitysten merkitsijöiden osuus pri-yhdysverbinjälkiosakorpuksistaKaavio 15.17. Lisämerkitysten merkitsijöiden osuus pro-yhdysverbinjälkiosakorpuksistaKaavio 15.18. Lisämerkitysten merkitsijöiden osuus raz-yhdysverbinjälkiosakorpuksistaKaavio 15.19. Lisämerkitysten merkitsijöiden osuus s-yhdysverbinjälkiosakorpuksista

11

Kaavio 15.20. Lisämerkitysten merkitsijöiden osuus u-yhdysverbinjälkiosakorpuksistaKaavio 16.1. Lisämerkitysten merkitsijät yhdysverbien i-jälkiosakorpuksissaKaavio 16.2. Lisämerkitysten merkitsijät yhdysverbien a-jälkiosakorpuksissaKaavio 16.3. Lisämerkitysten merkitsijät yhdysverbien e-jälkiosakorpuksissaKaavio 16.4. Lisämerkitysten merkitsijät yhdysverbien nu-jälkiosakorpuksissaKaavio 16.5. Lisämerkitysten merkitsijät yhdysverbien ti-jälkiosakorpuksissaKaavio 16.6. Lisämerkitysten merkitsijät yhdysverbien muut-ryhmäkorpuksissaTaulukko 62. Lisämerkitysten merkitsijöiden merkityksineen osuusyhdysverbikorpuksen jälkiosakorpuksistaKaavio 17. Lisämerkitysten merkitsijöiden osuus merkityksineenyhdysverbikorpuksen jälkiosakorpuksista

4.2.Lisämerkitysten merkitsijöiden osuus yhdysverbien lisämerkitystenmerkitsijäkorpuksista

Taulukko 63. Lisämerkitysten merkitsijöiden osuus jälkiosilla yhdysverbienlisämerkitysten merkitsijäkorpuksista, ja koko merkitsijäkorpuksestaTaulukko 64. Lisämerkitysten merkitsijöiden sijoitus jälkiosin yhdysverbienlisämerkitysten merkitsijäkorpuksessaTaulukko 65. Lisämerkitysten merkitsijöiden keskinäissuhteellinen sijoitusjälkiosin yhdysverbien merkitsijäkorpuksissaTaulukko 66. Yhdysosat yhdysverbien lisämerkitysten merkitsijäkorpustenkeskinäisessä järjestyksessä jälkiosinTaulukko 67. Yhdysverbien lisämerkitysten merkitsijöidenintensiivisyysryhmät jälkiosin lisämerkitysten merkitsijäkorpuksissa

12

Taulukko 68. Yhdysosat lisämerkitysten merkitsijäkorpustenintensiivisyysryhmissä jälkiosinKaavio 18.1. Lisämerkitysten merkitsijät merkityskorpuksissa i-jälkiosinKaavio 18.2. Lisämerkitysten merkitsijät merkityskorpuksissa a-jälkiosinKaavio 18.3. Lisämerkitysten merkitsijät merkityskorpuksissa e-jälkiosinKaavio 18.4. Lisämerkitysten merkitsijät merkityskorpuksissa nu-jälkiosinKaavio 18.5. Lisämerkitysten merkitsijät merkityskorpuksissa ti-jälkiosinKaavio 18.6. Lisämerkitysten merkitsijät merkityskorpuksissa muut-ryhminKaavio19.1. Lisämerkitysten merkitsijöiden osuus v-yhdysverbinmerkitsijäkorpuksesta jälkiosinKaavio19.2. Lisämerkitysten merkitsijöiden osuus v-yhdysverbinmerkitsijäkorpuksesta jälkiosinKaavio19.3. Lisämerkitysten merkitsijöiden osuus vz-yhdysverbinmerkitsijäkorpuksesta jälkiosinKaavio19.4. Lisämerkitysten merkitsijöiden osuus voz-yhdysverbinmerkitsijäkorpuksesta jälkiosinKaavio19.5. Lisämerkitysten merkitsijöiden osuus vy-yhdysverbinmerkitsijäkorpuksesta jälkiosinKaavio19.6. Lisämerkitysten merkitsijöiden osuus do-yhdysverbinmerkitsijäkorpuksesta jälkiosinKaavio19.7. Lisämerkitysten merkitsijöiden osuus za-yhdysverbinmerkitsijäkorpuksesta jälkiosinKaavio19.8. Lisämerkitysten merkitsijöiden osuus iz-yhdysverbinmerkitsijäkorpuksesta jälkiosinKaavio19.9. Lisämerkitysten merkitsijöiden osuus na-yhdysverbinmerkitsijäkorpuksesta jälkiosinKaavio19.10. Lisämerkitysten merkitsijöiden osuus nedo-yhdysverbinmerkitsijäkorpuksesta jälkiosinKaavio19.11. Lisämerkitysten merkitsijöiden osuus o, ob-yhdysverbinmerkitsijäkorpuksesta jälkiosin

13

Kaavio19.12. Lisämerkitysten merkitsijöiden osuus ot-yhdysverbinmerkitsijäkorpuksesta jälkiosinKaavio19.13. Lisämerkitysten merkitsijöiden osuus pere-yhdysverbinmerkitsijäkorpuksesta jälkiosinKaavio19.14. Lisämerkitysten merkitsijöiden osuus po-yhdysverbinmerkitsijäkorpuksesta jälkiosinKaavio19.15. Lisämerkitysten merkitsijöiden osuus pod-yhdysverbinmerkitsijäkorpuksesta jälkiosinKaavio19.16. Lisämerkitysten merkitsijöiden osuus pri-yhdysverbinmerkitsijäkorpuksesta jälkiosinKaavio19.17. Lisämerkitysten merkitsijöiden osuus pro-yhdysverbinmerkitsijäkorpuksesta jälkiosinKaavio19.18. Lisämerkitysten merkitsijöiden osuus raz-yhdysverbinmerkitsijäkorpuksesta jälkiosinKaavio19.19. Lisämerkitysten merkitsijöiden osuus s-yhdysverbinmerkitsijäkorpuksesta jälkiosinKaavio19.20. Lisämerkitysten merkitsijöiden osuus u-yhdysverbinmerkitsijäkorpuksesta jälkiosinKaavio 20. Yhdysverbien jälkiosien lisämerkitysten merkitsijäkorpustenosuus merkitsijäkorpuksesta

4.3. Lisämerkitysten merkitsijät yhdysverbien jälkiosien lisämerkityksistäTaulukko 69. Merkitsijöiden osuus yhdysverbien jälkiosien lisämerkitys-korpuksistaTaulukko 70. Lisämerkitysten merkitsijöiden sijoitus yhdysverbinlisämerkityksissä jälkiosinTaulukko 71. Lisämerkitysten merkitsijöiden keskinäinen sijoitusyhdysverbien lisämerkityksissä jälkiosien suhteenTaulukko 72. Lisämerkitysten merkitsijöiden intensiivisyyryhmätyhdysverbien lisämerkityksissä jälkiosien suhteen

14

Taulukko 73. Yhdysosat intensiivisyysryhmissä merkitsijöidenlisämerkityksissä jälkiosien suhteenTaulukko 74. Merkitsijöiden osuus yhdysverbien lisämerkityskorpuksista jayhdysverbien korpuksista jälkiosinKaavio 21. Merkitijöiden osuus yhdysverbien jälkiosien lisämerkityksistäKaavio 22.1. Merkitsijöiden osuus yhdysverbin i-lisämerkityksistäKaavio 22.2. Merkitsijöiden osuus yhdysverbin a-lisämerkityksistäKaavio 22.3. Merkitsijöiden osuus yhdysverbin e-lisämerkityksistäKaavio 22.4. Merkitsijöiden osuus yhdysverbin nu-lisämerkityksistäKaavio 22.5. Merkitsijöiden osuus yhdysverbin ti-lisämerkityksistäKaavio 22.6. Merkitsijöiden osuus yhdysverbin muut-lisämerkityksistäKaavio 23.1. Merkitsijöiden osuus v-yhdysverbin jälkiosienlisämerkityksistäKaavio 23.2. Merkitsijöiden osuus vz-yhdysverbin jälkiosienlisämerkityksistäKaavio 23.3. Merkitsijöiden osuus voz-yhdysverbin jälkiosienlisämerkityksistäKaavio 23.4 Merkitsijöiden osuus vy-yhdysverbin jälkiosienlisämerkityksistäKaavio 23.5. Merkitsijöiden osuus do-yhdysverbin jälkiosienlisämerkityksistäKaavio 23.6. Merkitsijöiden osuus za-yhdysverbin jälkiosienlisämerkityksistäKaavio 23.7. Merkitsijöiden osuus iz-yhdysverbin jälkiosienlisämerkityksistäKaavio 23.8. Merkitsijöiden osuus na-yhdysverbin jälkiosienlisämerkityksistäKaavio 23.9. Merkitsijöiden osuus nad-yhdysverbin jälkiosienlisämerkityksistä

15

Kaavio 23.10. Merkitsijöiden osuus nedo-yhdysverbin jälkiosienlisämerkityksistäKaavio 23.11. Merkitsijöiden osuus o-, ob-yhdysverbin jälkiosienlisämerkityksistäKaavio 23.12. Merkitsijöiden osuus ot-yhdysverbin jälkiosienlisämerkityksistäKaavio 23.13. Merkitsijöiden osuus pere-yhdysverbin jälkiosienlisämerkityksistäKaavio 23.14. Merkitsijöiden osuus po-yhdysverbin jälkiosienlisämerkityksistäKaavio 23.15. Merkitsijöiden osuus pod-yhdysverbin jälkiosienlisämerkityksistäKaavio 23.16. Merkitsijöiden osuus pri-yhdysverbin jälkiosienlisämerkityksistäKaavio 23.17. Merkitsijöiden osuus pro-yhdysverbin jälkiosienlisämerkityksistäKaavio 23.18. Merkitsijöiden osuus raz-yhdysverbin jälkiosienlisämerkityksistäKaavio 23.19. Merkitsijöiden osuus s-yhdysverbin jälkiosienlisämerkityksistäKaavio 23.20. Merkitsijöiden osuus u-yhdysverbin jälkiosienlisämerkityksistä

4.4. Yhdysverbien lisämerkitysten merkitsijät merkityksineenTaulukko 75. Yhdysverbien lisämerkitysten merkitsijät merkityksineenTaulukko 76. Yhdysverbien lisämerkitysten merkitsijöiden merkityksineensijoitusTaulukko 77. Yhdysverbien lisämerkitsijöiden merkityksineen määrällinensijoitusTaulukko 78. Yhdysverbien lisämerkitysten merkitsijöiden merkityksineenekstensiivisyysryhmät

16

Taulukko 79. Lisämerkitysten merkitsijöiden merkityksineen osuusyhdysverbikorpuksesta jälkiosin ja yhteensä yhdysverbikorpuksestaTaulukko 80. Yhdysverbien lisämerkitysten merkitsijöiden merkityksineenkeskinäinen sijoitusTaulukko 81. Yhdysverbien lisämerkitysten merkitsijöiden merkityksineenintensiivisyysryhmätTaulukko 82. Yhdysverbien lisämerkitysten merkitsijöiden merkityksineenekstensiivisyys- ja intensiivisyysryhmätKaavio 24. Yhdysverbien lisämerkitysten merkitsijöiden osuus kokoyhdysverbikorpuksesta jälkiosinKaavio 25.1. v-yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijät merkityksineenjälkiosinKaavio 25.2. vz-yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijät merkityksineenjälkiosinKaavio 25.3. voz-yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijät merkityksineenjälkiosinKaavio 25.4. vy-yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijät merkityksineenjälkiosinKaavio 25.5. do-yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijät merkityksineenjälkiosinKaavio 25.6. za-yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijät merkityksineenjälkiosinKaavio 25.7. iz-yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijät merkityksineenjälkiosinKaavio 25.8. na-yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijät merkityksineenjälkiosinKaavio 25.9. nad-yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijät merkityksineenjälkiosinKaavio 25.10. nedo-yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijät merkityksineenjälkiosin

17

Kaavio 25.11. o-,ob-yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijät merkityksineenjälkiosinKaavio 25.12. ot-yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijät merkityksineenjälkiosinKaavio 25.13. pere-yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijät merkityksineenjälkiosinKaavio 25.14. po-yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijät merkityksineenjälkiosinKaavio 25.15. pod-yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijät merkityksineenjälkiosinKaavio 25.16. pri-yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijät merkityksineenjälkiosinKaavio 25.17. pro-yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijät merkityksineenjälkiosinKaavio 25.18. raz-yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijät merkityksineenjälkiosinKaavio 25.19. s-yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijät merkityksineenjälkiosinKaavio 25.20. u-yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijät merkityksineenjälkiosinKaavio 26.1. Lisämerkitysten merkitsijät merkityksineen i-jälkiosinKaavio 26.2. Lisämerkitysten merkitsijät merkityksineen a-jälkiosinKaavio 26.3. Lisämerkitysten merkitsijät merkityksineen e-jälkiosinKaavio 26.4. Lisämerkitysten merkitsijät merkityksineen nu-jälkiosinKaavio 26.5.Lisämerkitysten merkitsijät merkityksineen ti-jälkiosinKaavio 26.6. Lisämerkitysten merkitsijät merkityksineen muut-ryhminKaavio 26.7. Lisämerkitysten merkitsijät merkityksineenyhdysverbikorpuksin

5. Lisämerkitykset yhdysverbikorpuksissaTaulukko 83. Yhdysverbien lisämerkitysten määrälliset osuudet

18

Taulukko 84. Yhdysverbien lisämerkitysten määrällinen sijoitusjärjestysjälkiosinTaulukko 85. Yhdysverbien keskinäinen lisämerkitysten määrällinensijoitusjärjestys jälkiosinTaulukko 86. Yhdysosat lisämerkitysten määrällisessä järjestyksessäjälkiosinTaulukko 87. Yhdysverbien lisämerkitysten ekstensiivisyysryhmät jälkiosinTaulukko 88. Yhdysosat lisämerkitysten ekstensiivisyysryhmissä jälkiosinTaulukko 89. Yhdysverbien lisämerkitysten prosentuaalinen osuusjälkiosin ja prosentuaalinen osuus yhdysverbikorpuksistaTaulukko 90. Yhdysverbien lisämerkitysten keskinäinen prosentuaalinensijoitus jälkiosin ja yhdysverbikorpuksinTaulukko 91. Yhdysosat lisämerkitysten keskinäisessä prosentuaalisessajärjestyksessä jälkiosin ja yhdysverbikorpuksinTaulukko 92. Yhdysverbien lisämerkitysten keskinäis-prosentuaalisetintensiivisyysryhmät jälkiosinTaulukko 93. Yhdysosat lisämerkitysten keskinäisissä intensiivisyysryh-missä jälkiosinTaulukko 94. Yhdysverbien lisämerkitysten ekstensiivisyys- jaintensiivisyysjärjestys jälkiosinTaulukko 95. Yhdysverbien lisämerkitysten ekstensiivisyys- jaintensiivisyysryhmät jälkiosinKaavio 27. Lisämerkitysten osuus yhdysverbikorpuksesta jälkiosinKaavio 28. Lisämerkitysten osuus jälkiosakorpuksistaKaavio 29.1. Yhdysverbin lisämerkitysten osuus i-jälkiosinKaavio 29.2. Yhdysverbin lisämerkitysten osuus a-jälkiosinKaavio 29.3. Yhdysverbin lisämerkitysten osuus e-jälkiosinKaavio 29.4. Yhdysverbin lisämerkitysten osuus nu-jälkiosinKaavio 29.5. Yhdysverbin lisämerkitysten osuus ti-jälkiosinKaavio 29.6. Yhdysverbin lisämerkitysten osuus muut-ryhmin

19

Kaavio 30.1. v-yhdysverbin lisämerkitykset jälkiosinKaavio 30.2. vz-yhdysverbin lisämerkitykset jälkiosinKaavio 30.3. voz-yhdysverbin lisämerkitykset jälkiosinKaavio 30.4. vy-yhdysverbin lisämerkitykset jälkiosinKaavio 30.5. do-yhdysverbin lisämerkitykset jälkiosinKaavio 30.6. za-yhdysverbin lisämerkitykset jälkiosinKaavio 30.7. iz-yhdysverbin lisämerkitykset jälkiosinKaavio 30.8. na-yhdysverbin lisämerkitykset jälkiosinKaavio 30.9. nad-yhdysverbin lisämerkitykset jälkiosinKaavio 30.10. nedo-yhdysverbin lisämerkitykset jälkiosinKaavio 30.11. o-, ob-yhdysverbin lisämerkitykset jälkiosinKaavio 30.12. ot-yhdysverbin lisämerkitykset jälkiosinKaavio 30.13. pere-yhdysverbin lisämerkitykset jälkiosinKaavio 30.14. po-yhdysverbin lisämerkitykset jälkiosinKaavio 30.15. pod-yhdysverbin lisämerkitykset jälkiosinKaavio 30.16. pri-yhdysverbin lisämerkitykset jälkiosinKaavio 30.17. pro-yhdysverbin lisämerkitykset jälkiosinKaavio 30.18. raz-yhdysverbin lisämerkitykset jälkiosinKaavio 30.19. s-yhdysverbin lisämerkitykset jälkiosinKaavio 30.20. u-yhdysverbin lisämerkitykset jälkiosinKaavio 31. Lisämerkitysten osuudeet yhdysverbikorpuksista

5.1. Lisämerkitysten osuus yhdysverbien jälkiosakorpuksistaTaulukko 96. Lisämerkitysten prosentuaalinen osuus yhdysverbienjälkiosakorpuksista ja yhdysverbikorpuksistaTaulukko 97. Lisämerkitysten prosentuaalinen sijoitus yhdysverbienjälkiosakorpuksissaTaulukko 98. Yhdysverbien lisämerkitysten keskinäinen prosentuaalinensijoitus jälkiosakorpuksissaTaulukko 99. Yhdysosat lisämerkitysten keskinäis-prosentuaalissasijoitusjärjestyksessä yhdysverbien jälkiosakorpuksissa

20

Taulukko 100. Lisämerkitysten intensiivisyysryhmät yhdysverbienjälkiosakorpuksissaTaulukko 101. Lisämerkitysten osuus koko yhdysverbikorpuksenjälkiosakorpuksista ja yhdysverbikorpuksestaTaulukko 102. Yhdysverbien lisämerkitysten sijoitus yhdysverbikorpuksenjälkiosakorpuksissa ja verbikorpuksessaTaulukko 103. Yhdysverbien lisämerkitysten ekstensiivisyysryhmätyhdysverbikorpuksen jälkiosakorpuksissaTaulukko 104. Lisämerkitysten ekstensiivisyys- (verbikorpuksenjälkiosakorpuksissa) ja intensiivisyysryhmät (yhdysverbienjälkiosakorpuksissa)Taulukko 105. Lisämerkitysten sijoitus yhdysverbien jälkiosakorpuksissa(intensiteetti) ja yhdysverbikorpuksen jälkiosakorpuksissa (ekstensiteetti)Kaavio 32.1. Lisämerkitysten osuus yhdysverbin i-jälkiosakorpuksestaKaavio 32.2. Lisämerkitysten osuus yhdysverbin a-jälkiosakorpuksestaKaavio 32.3. Lisämerkitysten osuus yhdysverbin e-jälkiosakorpuksestaKaavio 32.4. Lisämerkitysten osuus yhdysverbin nu-jälkiosakorpuksestaKaavio 32.5. Lisämerkitysten osuus yhdysverbin ti-jälkiosakorpuksestaKaavio 32.6. Lisämerkitysten osuus yhdysverbin muut-ryhmäkorpuksestaKaavio 33.1. Lisämerkitysten osuus v-yhdysverbin jälkiosakorpuksistaKaavio 33.2. Lisämerkitysten osuus vz-yhdysverbin jälkiosakorpuksistaKaavio 33.3. Lisämerkitysten osuus voz-yhdysverbin jälkiosakorpuksistaKaavio 33.4. Lisämerkitysten osuus vy-yhdysverbin jälkiosakorpuksistaKaavio 33.5. Lisämerkitysten osuus do-yhdysverbin jälkiosakorpuksistaKaavio 33.6. Lisämerkitysten osuus za-yhdysverbin jälkiosakorpuksistaKaavio 33.7. Lisämerkitysten osuus iz-yhdysverbin jälkiosakorpuksistaKaavio 33.8. Lisämerkitysten osuus na-yhdysverbin jälkiosakorpuksistaKaavio 33.9. Lisämerkitysten osuus nad-yhdysverbin jälkiosakorpuksistaKaavio 33.10. Lisämerkitysten osuus nedo-yhdysverbin jälkiosakorpuk-sista

21

Kaavio 33.11. Lisämerkitysten osuus o-, ob-yhdysverbin jälkiosakorpuk-sistaKaavio 33.12. Lisämerkitysten osuus ot-yhdysverbin jälkiosakorpuksistaKaavio 33.13. Lisämerkitysten osuus pere-yhdysverbin jälkiosakorpuksistaKaavio 33.14. Lisämerkitysten osuus po-yhdysverbin jälkiosakorpuksistaKaavio 33.15. Lisämerkitysten osuus pod-yhdysverbin jälkiosakorpuksistaKaavio 33.16. Lisämerkitysten osuus pri-yhdysverbin jälkiosakorpuksistaKaavio 33.17. Lisämerkitysten osuus pro-yhdysverbin jälkiosakorpuksistaKaavio 33.18. Lisämerkitysten osuus raz-yhdysverbin jälkiosakorpuksistaKaavio 33.19. Lisämerkitysten osuus s-yhdysverbin jälkiosakorpuksistaKaavio 33.20. Lisämerkitysten osuus u-yhdysverbin jälkiosakorpuksista

5.2. Lisämerkitykset yhdysverbien lisämerkityskorpuksissaTaulukko 106. Lisämerkitysten osuus yhdysverbien lisämerkityskorpuk-sista jälkiosinTaulukko 107. Lisämerkitysten keskinäinen prosentuaalinen sijoitusyhdysverbien lisämerkityskorpuksissaTaulukko 108. Yhdysosat lisämerkitysten intensiivisyysjärjestyksessäyhdysverbien lisämerkityskorpuksissa jälkiosin ja lisämerkityskorpuksinyhdysverbikorpuksistaTaulukko 109. Lisämerkitysten intensiivisyysryhmät yhdysverbienlisämerkityskorpuksissa jälkiosin ja lisämerkityskorpuksin yhdysverbikor-puksistaTaulukko 110. Yhdysosat yhdysverbien lisämerkityskorpustenintensiivisyysryhmissä jälkiosin ja lisämerkityskorpuksin yhdysverbikorpuk-sistaKaavio 34. Lisämerkitysten osuus yhdysverbikorpuksen lisämerkityskor-puksesta jälkiosinKaavio 35.1. i-lisämerkityskorpusten osuus yhdysverbien lisämerkityskor-puksista

22

Kaavio 35.2. a-lisämerkityskorpusten osuus yhdysverbien lisämerkityskor-puksistaKaavio 35.3. e-lisämerkityskorpusten osuus yhdysverbien lisämerkityskor-puksistaKaavio 35.4. nu-lisämerkityskorpusten osuus yhdysverbien lisämerkitys-korpuksistaKaavio 35.5. ti-lisämerkityskorpusten osuus yhdysverbien lisämerkitys-korpuksistaKaavio 35.6. muut-lisämerkityskorpusten osuus yhdysverbien lisämerkitys-korpuksistaKaavio 36.1. Lisämerkitysten osuus jälkiosin v-yhdysverbin lisämerkitys-korpuksestaKaavio 36.2 Lisämerkitysten osuus jälkiosin vz-yhdysverbin lisämerkitys-korpuksestaKaavio 36.3 Lisämerkitysten osuus jälkiosin voz-yhdysverbin lisämerkitys-korpuksestaKaavio 36.4 Lisämerkitysten osuus jälkiosin vy-yhdysverbin lisämerkitys-korpuksestaKaavio 36.5 Lisämerkitysten osuus jälkiosin do-yhdysverbin lisämerkitys-korpuksestaKaavio 36.6 Lisämerkitysten osuus jälkiosin za-yhdysverbin lisämerkitys-korpuksestaKaavio 36.7. Lisämerkitysten osuus jälkiosin iz-yhdysverbin lisämerkitys-korpuksestaKaavio 36.8. Lisämerkitysten osuus jälkiosin na-yhdysverbin lisämerkitys-korpuksestaKaavio 36.9. Lisämerkitysten osuus jälkiosin nad-yhdysverbin lisämerkitys-korpuksestaKaavio 36.10. Lisämerkitysten osuus jälkiosin nedo-yhdysverbin lisämerki-tyskorpuksesta

23

Kaavio 36.11. Lisämerkitysten osuus jälkiosin o-, ob-yhdysverbin lisämer-kityskorpuksestaKaavio 36.12. Lisämerkitysten osuus jälkiosin ot-yhdysverbin lisämerkitys-korpuksestaKaavio 36.13. Lisämerkitysten osuus jälkiosin pere-yhdysverbin lisämerki-tyskorpuksestaKaavio 36.14. Lisämerkitysten osuus jälkiosin po-yhdysverbin lisämerkitys-korpuksestaKaavio 36.15. Lisämerkitysten osuus jälkiosin pod-yhdysverbin lisämerki-tyskorpuksestaKaavio 36.16. Lisämerkitysten osuus jälkiosin pri-yhdysverbin lisämerki-tyskorpuksestaKaavio 36.17. Lisämerkitysten osuus jälkiosin pro-yhdysverbin lisämerki-tyskorpuksestaKaavio 36.18. Lisämerkitysten osuus jälkiosin raz-yhdysverbin lisämerki-tyskorpuksestaKaavio 36.19. Lisämerkitysten osuus jälkiosin s-yhdysverbin lisämerki-tyskorpuksestaKaavio 36.20. Lisämerkitysten osuus jälkiosin u-yhdysverbin lisämerki-tyskorpuksesta

6. Yhdysverbien kokonaismerkityksetTaulukko 111. Yhdysverbien kokonaismerkitysten määrä jälkiosin,yhdysverbikorpuksin ja prosentuaalinen osuus koko yhdysverbi-korpuksestaTaulukko 112. Kokonaismerkitysten määrällinen sijoitus yhdysverbi-korpuksissa jälkiosinTaulukko 113. Yhdysverbien kokonaismerkitysten keskinäinen määrällinenjärjestysTaulukko 114. Yhdysosat kokonaismerkitysten määrällisessä järjestykses-sä jälkiosin ja verbikorpuksessa

24

Taulukko 115. Yhdysosien kokonaismerkitysten ekstensiiviset ryhmätjälkiosin ja yhdysverbikorpuksinTaulukko 116. Yhdysosat kokonaismerkitysten ekstensiivisissä ryhmissäjälkiosin ja korpuksinTaulukko 117. Kokonaismerkitysten prosentuaalinen osuus yhdysverbi-korpuksista jälkiosin ja koko yhdysverbikorpuksestaTaulukko 118. Yhdysverbikorpusten kokonaismerkitysten keskinäisetprosentuaaliset sijoitukset jälkiosin ja yhdysverbikorpuksinTaulukko 119. Yhdyosat kokonaismerkitysten keskinäis-prosentuaalisessajärjestyksessä jälkiosin ja yhdysverbikorpuksinTaulukko 120. Yhdysverbien kokonaismerkitysten intensiivisyysryhmätjälkiosin ja korpuksinTaulukko 121. Yhdysosat kokonaismerkitysten intensiivisissä ryhmissäjälkiosin ja korpuksinTaulukko 122. Yhdysverbien kokonaismerkitysten ekstensiivinen jaintensiivinen sijoitusjärjestys jälkiosinTaulukko 123. Yhdysosat kokonaismerkitysten ekstensiivisessä jaintensiivisessä sijoitusjärjestyksessä jälkiosinTaulukko 124. Yhdysverbien kokonaismerkitysten ekstensiiviset jaintensiiviset ryhmät jälkiosinTaulukko 125. Yhdysverbien perus- ja kokonaismerkitysten määrällinensijoitusjärjestys jälkiosin ja yhdysverbikorpuksinTaulukko 126. Yhdysosien perus- ja kokonaismerkitysten intensiivinenkeskinäissuhteellinen sijoitusjärjestys jälkiosinKaavio 37. Yhdysverbikorpuksen kokonaismerkitysten osuudet jälkiosinKaavio 38.1. v-yhdysverbin kokonaismerkitykset jälkiosinKaavio 38.2. vz-yhdysverbin kokonaismerkitykset jälkiosinKaavio 38.3. voz-yhdysverbin kokonaismerkitykset jälkiosinKaavio 38.4. vy-yhdysverbin kokonaismerkitykset jälkiosinKaavio 38.5. do-yhdysverbin kokonaismerkitykset jälkiosin

25

Kaavio 38.6. za-yhdysverbin kokonaismerkitykset jälkiosinKaavio 38.7. iz-yhdysverbin kokonaismerkitykset jälkiosinKaavio 38.8. na-yhdysverbin kokonaismerkitykset jälkiosinKaavio 38.9. nad-yhdysverbin kokonaismerkitykset jälkiosinKaavio 38.10. nedo-yhdysverbin kokonaismerkitykset jälkiosinKaavio 38.11. o-, ob-yhdysverbin kokonaismerkitykset jälkiosinKaavio 38.12. ot-yhdysverbin kokonaismerkitykset jälkiosinKaavio 38.13. pere-yhdysverbin kokonaismerkitykset jälkiosinKaavio 38.14. po-yhdysverbin kokonaismerkitykset jälkiosinKaavio 38.15. pod-yhdysverbin kokonaismerkitykset jälkiosinKaavio 38.16. pri-yhdysverbin kokonaismerkitykset jälkiosinKaavio 38.17. pro-yhdysverbin kokonaismerkitykset jälkiosinKaavio 38.18. raz-yhdysverbin kokonaismerkitykset jälkiosinKaavio 38.19. s-yhdysverbin kokonaismerkitykset jälkiosinKaavio 38.20. u-yhdysverbin kokonaismerkitykset jälkiosinKaavio 39.1. Yhdysverbien kokonaismerkitykset i-jälkiosinKaavio 39.2. Yhdysverbien kokonaismerkitykset a-jälkiosinKaavio 39.3. Yhdysverbien kokonaismerkitykset e-jälkiosinKaavio 39.4. Yhdysverbien kokonaismerkitykset nu-jälkiosinKaavio 39.5. Yhdysverbien kokonaismerkitykset ti-jälkiosinKaavio 39.6. Yhdysverbien kokonaismerkitykset muut-ryhminKaavio 39.7. Yhdysverbien kokonaismerkitykset koko verbikorpuksesta

7. Yhdysverbien perus- ja lisämerkityksetTaulukko 127. Yhdysverbien perusmerkitykset, lisämerkitysten merkitsijät,lisämerkitykset, merkityskorpusTaulukko 128. Yhdysverbien merkitysryhmien määrällinen sijoitusjärjestysTaulukko 129. Yhdysosat merkitysryhmien määrällisessä sijoitusjärjestyk-sessäTaulukko 130. Yhdysverbien merkitysryhmien ekstensiiviset ryhmät

26

Taulukko 131. Yhdysosat merkitysryhmien ekstensiivisissä sijoitusryh-missäTaulukko 132. Lisämerkitysten merkitsijöiden, lisämerkitystenprosentuaalinen osuus yhdysverbikorpuksista, perusmerkitysten osuuskokonaismerkityksistäTaulukko 133. Yhdysverbien merkitysryhmien keskinäinen prosentuaali-nen sijoitusjärjestysTaulukko 134. Yhdysosat merkitysryhmien intensiivisessä sijoitusjärjestyk-sessäTaulukko 135. Yhdysverbien merkitysryhmien keskinäiset prosentuaalisetsijoitusryhmätTaulukko 136. Yhdysosat merkitysryhmien intensiivisissä sijoitusryhmissäTaulukko 137. Yhdysverbien merkitysryhmien ekstensiiviset ja intensiivisetryhmätKaavio 40. Yhdysverbien lisämerkitysten osuus perusmerkityksistäKaavio 41. Perusmerkitysten osuus kokonaismerkityksistä

8. Yhdysverbit keskimääräisestä verbikorpuksesta (502)Taulukko 138. Yhdysverbien prosentuaalinen osuus keskimääräisestäkorpuksestaTaulukko 139. Yhdysverbien määrällinen sijoitus keskimääräisessäkorpuksessa jälkiosinTaulukko 140. Yhdysosat määrällisessä sijoitusjärjestyksessäkeskimääräisessä korpuksessa jälkiosinTaulukko 141. Yhdysosien määrälliset sijoitusryhmät keskimääräisessäkorpuksessa jälkiosinTaulukko 142. Yhdysosat määrällisissä sijoitusjärjestysryhmissäkeskimääräisessä korpuksessa jälkiosinTaulukko 143. Yhdysverbien jälkiosakorpusten määrälliset muutoksetverrattuna keskimääräiseen jälkiosakorpukseenKaavio 42.1. Yhdysverbin osuus keskikorpuksesta i-jälkiosin

27

Kaavio 42.2. Yhdysverbin osuus keskikorpuksesta a-jälkiosinKaavio 42.3. Yhdysverbin osuus keskikorpuksesta e-jälkiosinKaavio 42.4. Yhdysverbin osuus keskikorpuksesta nu-jälkiosinKaavio 42.5. Yhdysverbin osuus keskikorpuksesta ti-jälkiosinKaavio 42.6. Yhdysverbin osuus keskikorpuksesta muut-ryhminKaavio 42.7. Yhdysverbin osuus keskimääräisestä verbikorpuksestaKaavio 43.1. v-yhdysverbi keskikorpuksesta jälkiosinKaavio 43.2. vz-yhdysverbi keskikorpuksesta jälkiosinKaavio 43.3. voz-yhdysverbi keskikorpuksesta jälkiosinKaavio 43.4. vy-yhdysverbi keskikorpuksesta jälkiosinKaavio 43.5 do-yhdysverbi keskikorpuksesta jälkiosinKaavio 43.6. za-yhdysverbi keskikorpuksesta jälkiosinKaavio 43.7. iz-yhdysverbi keskikorpuksesta jälkiosinKaavio 43.8. na-yhdysverbi keskikorpuksesta jälkiosinKaavio 43.9. nad-yhdysverbi keskikorpuksesta jälkiosinKaavio 43.10. nedo-yhdysverbi keskikorpuksesta jälkiosinKaavio 43.11. o-, ob-yhdysverbi keskikorpuksesta jälkiosinKaavio 43.12. ot-yhdysverbi keskikorpuksesta jälkiosinKaavio 43.13. pere-yhdysverbi keskikorpuksesta jälkiosinKaavio 43.14. po-yhdysverbi keskikorpuksesta jälkiosinKaavio 43.15. pod-yhdysverbi keskikorpuksesta jälkiosinKaavio 43.16. pri-yhdysverbi keskikorpuksesta jälkiosinKaavio 43.17. pro-yhdysverbi keskikorpuksesta jälkiosinKaavio 43.18. raz-yhdysverbi keskikorpuksesta jälkiosinKaavio 43.19. s-yhdysverbi keskikorpuksesta jälkiosinKaavio 43.20. u-yhdysverbi keskikorpuksesta jälkiosin

8.1. Yhdysverbin jälkiosat keskimääräisistä jälkiosakorpuksistaTaulukko 144. Yhdysverbin jälkiosien prosentuaalinen osuuskeskimääräisistä jälkiosakorpuksista

28

Taulukko 145. Yhdysverbin jälkiosien sijoitus keskimääräisessäjälkiosakorpuksessaTaulukko 146. Yhdysverbien keskinäinen sijoitus keskimääräisissäjälkiosakorpuksissa jälkiosinTaulukko 147. Keskimääräisten jälkiosakorpusten prosentuaaliset osuudetjälkiosakorpuksistaKaavio 44. Keskimääräisten jälkiosakorpusten prosentuaalinen osuusjälkiosakorpuksistaKaavio 45.1. v-yhdysverbin jälkiosat keskimääräisistä jälkiosakorpuksistaKaavio 45.2. vz-yhdysverbin jälkiosat keskimääräisistä jälkiosakorpuksistaKaavio 45.3. voz-yhdysverbin jälkiosat keskimääräisistä jälkiosakorpuk-sistaKaavio 45.4. vy-yhdysverbin jälkiosat keskimääräisistä jälkiosakorpuksistaKaavio 45.5. do-yhdysverbin jälkiosat keskimääräisistä jälkiosakorpuksistaKaavio 45.6. za-yhdysverbin jälkiosat keskimääräisistä jälkiosakorpuksistaKaavio 45.7. iz-yhdysverbin jälkiosat keskimääräisistä jälkiosakorpuksistaKaavio 45.8. na-yhdysverbin jälkiosat keskimääräisistä jälkiosakorpuksistaKaavio 45.9. nad-yhdysverbin jälkiosat keskimääräisistä jälkiosakorpuk-sistaKaavio 45.10. nedo-yhdysverbin jälkiosat keskimääräisistä jälkiosakorpuk-sistaKaavio 45.11. o-, ob-yhdysverbin jälkiosat keskimääräisistä jälkiosakor-puksistaKaavio 45.12. ot-yhdysverbin jälkiosat keskimääräisistä jälkiosakorpuk-sistaKaavio 45.13. pere-yhdysverbin jälkiosat keskimääräisistä jälkiosakorpuk-sistaKaavio 45.14. po-yhdysverbin jälkiosat keskimääräisistä jälkiosakorpuk-sista

29

Kaavio 45.15. pod-yhdysverbin jälkiosat keskimääräisistä jälkiosakorpuk-sistaKaavio 45.16. pri-yhdysverbin jälkiosat keskimääräisistä jälkiosakorpuk-sistaKaavio 45.17. pro-yhdysverbin jälkiosat keskimääräisistä jälkiosakorpuk-sistaKaavio 45.18. raz-yhdysverbin jälkiosat keskimääräisistä jälkiosakorpuk-sistaKaavio 45.19. s-yhdysverbin jälkiosat keskimääräisistä jälkiosakorpuksistaKaavio 45.20. u-yhdysverbin jälkiosat keskimääräisistä jälkiosakorpuksistaKaavio 46.1. Yhdysverbin i-jälkiosa keskimääräisestä i-korpuksestaKaavio 46.2. Yhdysverbin a-jälkiosa keskimääräisestä a-korpuksestaKaavio 46.3. Yhdysverbin e-jälkiosa keskimääräisestä e-korpuksestaKaavio 46.4. Yhdysverbin nu-jälkiosa keskimääräisestä nu-korpuksestaKaavio 46.5. Yhdysverbin ti-jälkiosa keskimääräisestä ti-korpuksestaKaavio 46.6. Yhdysverbin muut-ryhmä keskimääräisestä muut-korpuksesta

8.2. Yhdysverbien lisämerkitysten merkitsijät keskimääräisestä verbikorpuksestaTaulukko 148. Yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijöiden ja merkitsijäkor-puksen prosentuaalinen osuus keskimääräisestä verbikorpuksesta (502)Taulukko 149. Yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijöiden sijoituskeskimääräisessä yhdysverbikorpuksessa jälkiosin ja merkitsijäkorpuksinTaulukko 150. Lisämerkitysten merkitsijöiden keskinäinen prosentuaalinensijoitus keskikorpuksessa jälkiosin ja merkitsijäkorpuksinTaulukko 151. Lisämerkitysten merkitsijöiden keskinäiset sijoitusryhmätkeskikorpuksessa jälkiosin ja merkitsijäkorpuksinTaulukko 152. Yhdysverbien lisämerkitysten merkitsijöidenprosentuaalinen osuus keskimääräisestä lisämerkitystenmerkitsijäkorpuksesta (182) jälkiosin ja merkitsijäkorpuksin

30

Kaavio 47.1. v-yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijöiden osuuskeskikorpuksesta jälkiosinKaavio 47.2. vz-yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijöiden osuuskeskikorpuksesta jälkiosinKaavio 47.3. voz-yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijöiden osuuskeskikorpuksesta jälkiosinKaavio 47.4. vy-yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijöiden osuuskeskikorpuksesta jälkiosinKaavio 47.5. do-yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijöiden osuuskeskikorpuksesta jälkiosinKaavio 47.6. za-yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijöiden osuuskeskikorpuksesta jälkiosinKaavio 47.7. iz-yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijöiden osuuskeskikorpuksesta jälkiosinKaavio 47.8. na-yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijöiden osuuskeskikorpuksesta jälkiosinKaavio 47.9. nad-yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijöiden osuuskeskikorpuksesta jälkiosinKaavio 47.10. nedo-yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijöiden osuuskeskikorpuksesta jälkiosinKaavio 47.11. o-, ob-yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijöiden osuuskeskikorpuksesta jälkiosinKaavio 47.12. ot-yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijöiden osuuskeskikorpuksesta jälkiosinKaavio 47.13. pere-yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijöiden osuuskeskikorpuksesta jälkiosinKaavio 47.14. po-yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijöiden osuuskeskikorpuksesta jälkiosinKaavio 47.15. pod-yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijöiden osuuskeskikorpuksesta jälkiosin

31

Kaavio 47.16. pri-yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijöiden osuuskeskikorpuksesta jälkiosinKaavio 47.17. pro-yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijöiden osuuskeskikorpuksesta jälkiosinKaavio 47.18. raz-yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijöiden osuuskeskikorpuksesta jälkiosinKaavio 47.19. s-yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijöiden osuuskeskikorpuksesta jälkiosinKaavio 47.20. u-yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijöiden osuuskeskikorpuksesta jälkiosinKaavio 48.1. Yhdysverbien lisämerkitysten merkitsijät keskikorpuksesta i-jälkiosin.Kaavio 48.2. Yhdysverbien lisämerkitysten merkitsijät keskikorpuksesta a-jälkiosin.Kaavio 48.3. Yhdysverbien lisämerkitysten merkitsijät keskikorpuksesta e-jälkiosin.Kaavio 48.4. Yhdysverbien lisämerkitysten merkitsijät keskikorpuksestanu-jälkiosin.Kaavio 48.5. Yhdysverbien lisämerkitysten merkitsijät keskikorpuksesta ti-jälkiosin.Kaavio 48.6. Yhdysverbien lisämerkitysten merkitsijät keskikorpuksestamuut-ryhmin.Kaavio 48.7. Yhdysverbien lisämerkitysten merkitykset keskikorpuksestaKaavio 49.1. v-yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijät keskimääräisestämerkitsijäkorpuksesta jälkiosinKaavio 49.2. vz-yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijät keskimääräisestämerkitsijäkorpuksesta jälkiosinKaavio 49.3. voz-yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijät keskimääräisestämerkitsijäkorpuksesta jälkiosin

32

Kaavio 49.4. vy-yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijät keskimääräisestämerkitsijäkorpuksesta jälkiosinKaavio 49.5. do-yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijät keskimääräisestämerkitsijäkorpuksesta jälkiosinKaavio 49.6. iz-yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijät keskimääräisestämerkitsijäkorpuksesta jälkiosinKaavio 49.7. na-yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijät keskimääräisestämerkitsijäkorpuksesta jälkiosinKaavio 49.8. v-yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijät keskimääräisestämerkitsijäkorpuksesta jälkiosinKaavio 49.9. nad-yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijät keskimääräisestämerkitsijäkorpuksesta jälkiosinKaavio 49.10. nedo-yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijätkeskimääräisestä merkitsijäkorpuksesta jälkiosinKaavio 49.11. o-, ob-yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijätkeskimääräisestä merkitsijäkorpuksesta jälkiosinKaavio 49.12. ot-yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijät keskimääräisestämerkitsijäkorpuksesta jälkiosinKaavio 49.13. pere-yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijätkeskimääräisestä merkitsijäkorpuksesta jälkiosinKaavio 49 14. po-yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijät keskimääräisestämerkitsijäkorpuksesta jälkiosinKaavio 49.15. pod-yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijätkeskimääräisestä merkitsijäkorpuksesta jälkiosinKaavio 49.16. pri-yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijät keskimääräisestämerkitsijäkorpuksesta jälkiosinKaavio 49.17. pro-yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijätkeskimääräisestä merkitsijäkorpuksesta jälkiosinKaavio 49.18. raz-yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijätkeskimääräisestä merkitsijäkorpuksesta jälkiosin

33

Kaavio 49.19. s-yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijät keskimääräisestämerkitsijäkorpuksesta jälkiosinKaavio 49.20. u-yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijät keskimääräisestämerkitsijäkorpuksesta jälkiosinKaavio 50.1. Lisämerkitysten merkitsijät keskimääräisestämerkitsijäkorpuksesta i-jälkiosinKaavio 50.2. Lisämerkitysten merkitsijät keskimääräisestämerkitsijäkorpuksesta a-jälkiosinKaavio 50.3. Lisämerkitysten merkitsijät keskimääräisestämerkitsijäkorpuksesta e-jälkiosinKaavio 50.4. Lisämerkitysten merkitsijät keskimääräisestämerkitsijäkorpuksesta nu-jälkiosinKaavio 50.5. Lisämerkitysten merkitsijät keskimääräisestämerkitsijäkorpuksesta ti-jälkiosinKaavio 50.6. Lisämerkitysten merkitsijät keskimääräisestämerkitsijäkorpuksesta muut-ryhminKaavio 50.7. Yhdysverbien lisämerkitysten kokonaismerkitsijätkeskimääräisestä merkitsijäkorpuksesta

9. Yhdysverbien lisämerkitykset keskimääräisestä yhdysverbikorpuksestaTaulukko 153. Yhdysverbien lisämerkitykset keskimääräisestäyhdysverbikorpuksesta (502)Kaavio 51.1. v-yhdysverbin lisämerkitykset keskimääräisestäyhdysverbikorpuksesta jälkiosinKaavio 51.2. vz-yhdysverbin lisämerkitykset keskimääräisestäyhdysverbikorpuksesta jälkiosinKaavio 51.3. voz-yhdysverbin lisämerkitykset keskimääräisestäyhdysverbikorpuksesta jälkiosinKaavio 51.4. vy-yhdysverbin lisämerkitykset keskimääräisestäyhdysverbikorpuksesta jälkiosin

34

Kaavio 51.5. do-yhdysverbin lisämerkitykset keskimääräisestäyhdysverbikorpuksesta jälkiosinKaavio 51.6. za-yhdysverbin lisämerkitykset keskimääräisestäyhdysverbikorpuksesta jälkiosinKaavio 51.7. iz-yhdysverbin lisämerkitykset keskimääräisestäyhdysverbikorpuksesta jälkiosinKaavio 51.8. na-yhdysverbin lisämerkitykset keskimääräisestäyhdysverbikorpuksesta jälkiosinKaavio 51.9. nad-yhdysverbin lisämerkitykset keskimääräisestäyhdysverbikorpuksesta jälkiosinKaavio 51.10. nedo-yhdysverbin lisämerkitykset keskimääräisestäyhdysverbikorpuksesta jälkiosinKaavio 51.11. o-, ob-yhdysverbin lisämerkitykset keskimääräisestäyhdysverbikorpuksesta jälkiosinKaavio 51.12. ot-yhdysverbin lisämerkitykset keskimääräisestäyhdysverbikorpuksesta jälkiosinKaavio 51.13. pere-yhdysverbin lisämerkitykset keskimääräisestäyhdysverbikorpuksesta jälkiosinKaavio 51.14. po-yhdysverbin lisämerkitykset keskimääräisestäyhdysverbikorpuksesta jälkiosinKaavio 51.15. pod-yhdysverbin lisämerkitykset keskimääräisestäyhdysverbikorpuksesta jälkiosinKaavio 51.16. pri-yhdysverbin lisämerkitykset keskimääräisestäyhdysverbikorpuksesta jälkiosinKaavio 51.17. pro-yhdysverbin lisämerkitykset keskimääräisestäyhdysverbikorpuksesta jälkiosinKaavio 51.18. raz-yhdysverbin lisämerkitykset keskimääräisestäyhdysverbikorpuksesta jälkiosinKaavio 51.19. s-yhdysverbin lisämerkitykset keskimääräisestäyhdysverbikorpuksesta jälkiosin

35

Kaavio 51.20. u-yhdysverbin lisämerkitykset keskimääräisestäyhdysverbikorpuksesta jälkiosinKaavio 52.1. Yhdysverbin lisämerkitykset keskikorpuksesta i-jälkiosinKaavio 52.2. Yhdysverbin lisämerkitykset keskikorpuksesta a-jälkiosinKaavio 52.3. Yhdysverbin lisämerkitykset keskikorpuksesta e-jälkiosinKaavio 52.4. Yhdysverbin lisämerkitykset keskikorpuksesta nu-jälkiosinKaavio 52.5. Yhdysverbin lisämerkitykset keskikorpuksesta ti-jälkiosinKaavio 52.6. Yhdysverbin lisämerkitykset keskikorpuksesta muut-ryhminKaavio 52.7. Yhdysverbin lisämerkitykset keskikorpuksesta

36

1. Johdanto

Työssä tarkastellaan numeerisella menetelmällä venäjän verbin yhdys- jajälkiosien korrelaatiota. Numeerinen tarkastelu paljastaa yhdysverbikorpustenkeskinäiset ja sisäiset morfologiset ja semanttiset suhteet.

Venäjän akatemian sanakirjassa luetellaan 28 yhdysosaa, jotka voivat liittyäkantaverbiin. Enimmillään kantaverbiin voi liittyä 16 yhdysosaa. Kantaverbinjuuresta ja jälkiliitteestä rakentuva merkitys luo perustan, jolle asettuuyhdysosapotentiaali. Työssä tarkastellaan 20 eniten käytetyn yhdysosanesiintymistä jälkiosien, suffiksien -i- (merkitään taulukoissa i), -a- (taulukoissa a),-e- (taulukoissa e), nu- (taulukoissa nu), päätteiden -ti, (- ), (- ), -st’ , (- , -

), -tsh’ (- ) ja vartalovokaalien -o-, -u-, -y- kanssa, esim. , , ,. Infinitiivin pääte -ti (taulukoissa ti) on omassa ryhmässään, kun taas muut

infinitiivin päätteet ja vartalon teemavokaalit ovat ryhmässä muut.

Etuliitteestä, prefiksistä käytetään suomen kieliopin termiä yhdysosa, kun taasverbin affikseista, päätteistä, suffikseista käytetään yleistettyä termiä jälkiosa.Vakiona olevan yhdysosan jälkeen tulevia morfologisia muuttujia, jälkiosia onkuusi. Seitsemäs muuttuja työssä on semanttinen, johon kuuluu yhdysverbinverbin perusmerkitys, lisämerkitysten merkitsijät ja lisämerkitykset suhteessamorfologisiin muuttujiin ja koko verbikorpukseen.

Venäjän yhdysverbin ja yleinen yhdysosien tutkimus jakaantuu kuuteenaihepiiriin: 1) yhdysverbien systeemin tutkiminen; 2) yksityisten yhdysosientutkiminen; 3) vertaileva tutkimus; 4) historiallinen tutkimus, 5) käsitteellinentutkimus, 6) yhdysverbin merkityksen tutkiminen lauseyhteydessä, sanaliitossa.

37

Systemaattisesti yhdysverbiä ovat tutkineet Mazon (1908), Karcevski (1927),Jacobson (1932). Vinogradov (1972), Spencer (1998), Lüdeling (2001), Müller(2003).

Yhdysosien muotoa ja merkitystä ovat tutkineet Aldenhof (1967), Hundnurscher(1968), Günther (1974), Russinova (1976), Shanen (1977), Simeckova (1978),Eroms (1980), Cubberley (1982), Askedal, Janda, Russel (1985), Abraham(1990), Frank, Risch (1994), Olsen, Lindemann, Witt (1998), Penanros (2000),Rich (2003), Dehé (2005).

Yhdysosien vertailevaa tutkimusta ovat tehneet Andersson (1972), Bartschat(1979), Thelin (1980), Hougaard (1982), Russel (1985), Kecskes (1989),Svenonius (1994), Olsen (1996), Müller (1997), van der Auwera (1998), Gruber(1999), Kolehmainen (2000), Lüdeling (2001), Stawnicka (2002), Dehé (2005).

Yhdysosien ja yhdysverbien historiallista kehitystä ovat tutkineet Scherer (1964),Lindemann (1965), Hiltunen (1983), Poliuzhin (1993), Luukkainen (1995), Olsen(1997), Elenbaas (2004).

Yhdysosien merkityksiin liittyviä käsitteellisiä merkityksiä, yhdysosien ns.toimintatapoja ovat tutkineet Boeck (1956), Scheljakin (1972), Bourke (1976),Hamburger, Trost (1983), Flier (1985), Titarenko (1987), Hatav (1989), Martin(1996), Karaulov (1997).

Yhdysverbien merkityksiä lauseyhteydessä, kontekstissa, tapahtumarakenteessa(event strukture), argumenttirakenteessa (argument strukture) ovat tutkineetTowsend (1975), Williams (1981), Dobrushina (2001), McIntyre (2003).

Yhdysosaa on tarkasteltu kieliopillisesti ja semanttisesti pääasiassa kuvailevallamenetelmällä. (Boeck (1956), Comrie (1976), Ku era (1983), Brecht, (1985), Filip

38

(1993), Verkuyl (1999). Tästä menetelmästä eroava tilastollisen menetelmälähtee konseptiosta, jonka mukaan yhdys- ja jälkiosalla on merkityksensä, joidenon venäjän verbin semanttisen synharmonisen periaatteen mukaan sovittavajuuriosan lisäksi toisiinsa. Näin ollen yhdysosan kieliopillinen aspektimerkitysjätetään tässä tilastollis-numeerisessa tarkastelussa pois ja keskitytäänpelkästään yhdysosan ja jälkiosan muoto- ja merkitysopilliseen tilastollis-numeeriseen kuvaukseen, niiden lukumääräisiin relaatioihin. Kieliopillinenaspektimerkitys jää taka-alalle siinäkin mielessä, että se implikoituu nykykielessätai on palautettavissa historiallisesti yhdysosan eksplisiittisesti ilmaistuunmerkitykseen. Kuten tunnettua, usein yhdysosan morfeemimerkitys on hävinnytkielen kehityksessä ja primääriseksi on tullut pelkästään kieliopillinenaspektimerkitys, joka tosin lähemmässä tarkastelussa on palautettavissayhdysosamorfeemin lähtömerkitykseen. Lisäksi on todettava, että laajempikvalifioiva tarkastelu jätetään käsillä olevasta työstä liian massiivisena jayksityiskohtien kyllästämänä pois ja siirretään vastaanottajan huomioinninvaraan.

Ensimmäisiä venäjän verbin rakenteen systematisoijia oli S. Karcevski (1922).Klassilliseksi tulleen verbijärjestelmän esitti A. V. Isa enko (1962). Sittemminsystemaattinen tutkimus siirtyi ensin kantaverbin ja yhdysosanmerkityssukulaisuuteen ja sen jälkeen morfeemitasolle, verbin vartalon jasuffiksin semanttisen yhteensopivuuden tarkasteluun (Kopetsny (1948), Maslov(1948), Poldauf (1954), Jacobson (1966), Sheljakin (1972), Shmelev (1973),Towsend (1975), Avilova (1976), Zuber (1979), Gurevi (1982), Ku era (1983),Brecht (1985), Musteikis (1986), Lehmann (1988), Guiraud-Weber (1990),Mellina (2001), Jab ska 2004. Mainittava on myöskin Tromsan yliopistossaaloitettu venäjän ja muiden slaavilaisten kielten etuliitteiden tutkimushanke, johonosallistuu kokonainen tutkijajoukko, joka on jo julkaissut osan selvityksiään osanollessa valmisteilla.

39

Verbin yhdys- ja juuriosien semanttisen sukulaisuuden lisäksi tutkimus onkohdistunut yksittäisiin yhdysosiin (Filin (1960), Tihonov (1963), Thelin (1980),Cubberley (1982), Janda, Russel (1985), Hamburger (1983), Janda (1986),Iturrioz (1993), Gvozdanovic, Frank (1994), Andreevskaja, Dobrushina, Penanros(1997), Gallant, Krongauz, Spencer, Russel, Svetsinska a, Spencer, Zaretskaya,(1998), Penanros (2000), Filip (2004).

Kuvaileviin tutkimuksiin verrattuna venäjän yhdysverbin tilastollinen kartoitus onjäänyt vähäiselle huomiolle. Tilastollisia selvityksiä suffiksien esiintymisestä eriverbivartaloilla ovat tehneet A. Mazon (1908), V. Vinogradov (1972).Viimeaikaisessa tutkimuksessa V. Kapatsinski (2004) on tilastoinut verbin juurenloppukonsonantin ja suffiksin synharmoniaa.

Työn tutkimusaineisto on kerätty yleiskäyttöön tarkoitetusta S. I. Ožegovinsanakirjasta , . 7- , 1999 ja MarttiKuusisen, Veera Ollikaisen ja Juha Syrjäläisen sanakirjasta Uusi venäläis-suomalainen sanakirja, , osa I-II, Moskova1999. Etuliitteen do- osalta aineistoa on laajennettu Venäjän Akatemian 17-osaisesta sanakirjasta kootuilla verbeillä. Näistä lähteistä yhdysverbejä kertyitutkittavaan korpukseen 10043. Lähdemateriaali on lähinnä venäjän yhdysverbinperusrakenteiden ja -merkitysten esittämistä ja edustaa sanakirjojen laatijoidennäkemystä niistä. Sanakirjan laajetessa laajenee myös tekijän tai tekijöidennäkemys ja vastaavasti siinä esitettävä aineisto. Esimerkiksi yhdysosa za-perussanakirjassa ohittaa määrällisesti semanttisesti täyteläisempien, merkitystäkvalifioivempien merkitystensä ansiosta yhdysosan po-, vaikka viimemainittu onselvästikin venäjän kielen määrällisesti suurin yhdysosa. Esimerkiksi Ozhegovinsanakirjassa yhdysosa po- annetaan yhdysosattomien kantaverbien aspektinmuodostajana, joita ei aina ole kirjattu ylös. Lisäksi perussanakirjan tekijä ei olekatsonut tarpeelliseksi ja mahdolliseksikaan välittää monia yhdysosalla po-muodostettavia modifioivia merkityksiä ns. yhdysverbin toimintatapoja. Näin ollen

40

kerätty korpus ja sen tilastollis-numeerinen tarkastelu edustaa otantatutkintaa,joka antaa orientoivan kuvan venäjän yhdysverbin käyttäytymisestä.

Tutkimuksen työvälineenä on käytetty tietokonetekniikkaa. Työn alkuvaiheessatekijän ajatus oli kiinni perinteellisessä tutkimuksen mediumissa - paperissa japainokoneessa. Tietokone on tällöin vain kirjoituskoneen pidemmälle kehitettyversio. Työn kuluessa ajatus siirtyi paperin rajoitteista tietotekniikan äärettömäännumeeriseen avaruuteen ja sen antamiin mahdollisuuksiin. Tämän ansiostavoitiin operoida useimpia näkökantoja ja säilyttää pylväsdiagrammeissalaadullisesti hyvä värien käyttö.

Kuten tunnettua, tietokoneet ovat vaikuttaneet monen tieteen ja tutkimuksenalueen syntyyn ja kasvuun. Fyysikot ja kemistit ovat olleet tietokoneidentehokäyttäjiä niiden syntyhetkistä alkaen.

Tietokonetekniikkaan perustuva laskennallinen tutkimus on perinteisestikeskittynyt lähinnä numeerisessa muodossa olevan tiedon, datan tuottamiseen jaanalysointiin. Tietokoneet ovat olleet numeromurskaimia, jotka matemaattisten jatilastollisten mallien avuilla ovat pureutuneet yhä mutkikkaampiin ongelmiin.

Tieteellisen tutkimuksen ja tietojenkäsittelyn suhde on muuttumassa ja niidenvuoropuhelu tiivistymässä. Tutkimuksessa on yhä enemmän kyse datantuottamisen lisäksi informaation organisoimisesta ja muuntamisesta tiedoksi.

Laskennallisen tietotekniikan ansiosta työssä on voitu käsitellä suuri tietomäärä,mallintaa numeerisesti suuri ohjelmakokonaisuus, yhdysverbin ääriosienmorfologiset ja semanttiset suhteet. Kolmas vertailun kohde, verbin juuriosa ontietoisesti sivuutettu. Toisaalta sen numeerinen kuvaus edellyttää juuriosienkäsitemerkitysten kehittämistä, siirtymistä suurempiin merkityskokonaisuuksiin.

41

Työn jakaantuu seuraaviin osioihin 1) yhdys- ja jälkiosien merkitykset; 2)yhdysverbikorpukset, joissa kuvataan numeerisesti yhdys- ja jälkiosienjakautuminen niissä; 3) jälkiosakorpukset, joissa kuvataan numeerisestiyhdysosien jakautuminen niissä; 4) merkityskorpukset, joissa esitetäännumeerisesti yhdysverbien perusmerkitysten, lisämerkitysten merkitsijöiden jalisämerkitysten jakautuminen suhteessa yhdys- ja jälkiosiin. Näissä kolmessarakenneosiossa vertaillaan myös yhdys- ja jälkiosien ekstensiivisyyttä(lukumäärää yhdysverbikorpuksessa) ja intensiivisyyttä (keskinäissuhteellistaprosentuaalista osuutta yhdysverbikorpuksissa). Näistä suhteista on tehty omattaulukkonsa, joissa kuvataan yhdys- ja jälkiosien ekstensiivistä ja intensiivistäjärjestystä, jonka perusteella on tehty omat taulukkonsa kuudesta (kolmen ryhmin1-3, 4-6, 7-9, 10-12- 13-15, 16-20) ekstensiivisyys- ja intensiivisyysryhmästä.

Työn nyt valmistuttua kiitän Helsingin yliopiston Käännöstieteen Kouvolanlaitoksen atk-tukihenkilöitä, maistereita Petteri Tykkää ja Teemu Pesosta, jotkalaativat työn vaatimat excel-laskentakaaviot ja auttoivat minua työn eri vaiheissasyntyneissä koneellis-sähköisen tiedonkäsittelyn ongelmissa. Maisteri PäiviPasanen on toimittanut työn verkkoversion, mistä hänelle suuret kiitokset.

Kouvolassa 2007-06-18

Esko Wilkko

42

2. Verbin yhdysosien merkitykset

Venäjän kielessä kantaverbi nimeää toiminnan (mitä), yhdysosa lisääkantaverbiin kuvauksen, miten toiminta tapahtuu. Yhdysverbissä (yhdysosa +kantaverbi) on toiminnan tavan osoitus, esim. leikata/ leikatavähemmäksi, vähentää (leikkaamalla). Jos kantaverbi nimeää yleisesti toiminnan,niin yhdysosa osoittaa yksityisen, erityisen, konkreettisen toiminnan tavan.Kantaverbi edustaa sukukäsitettä ja siitä yhdysosilla muodostetut yhdysverbitlajikäsitettä. Kantaverbeillä on erilainen suvullinen kyky muodostaatoimintatapoja, joita kieliopillisesti ilmaistaan yhdysosin, jotka ovat kantaverbintarkemman toiminnan osoitusmuotoja. Tämä geneerinen potentiaalisuus,toiminnallisten osoitusmuotojen pienempi tai suurempi määrä perustuukantaverbin merkitykseen, joka osoitusmuotojen lisäksi konkretisoituukieliopillisessa valenssissa, kyvyssä muodostaa sanaliittoja toiminnan kohteenaolevan sanan kanssa. Tällöin kohdesanalla on kantaverbin geneerisenäliitännäisjäsenenä vaikutusvaltaa kantaverbin toiminnallis-spesifisen yhdysosanvalintaan. Esimerkiksi, ’puristaa huulet’ (yhteen) ; ’puristaa (käsi)nyrkkiin (yhteen, kokoon, kasaan) ; ’puristaa kättä’ (hetken)

; ’puristaa tilaan’, ’paikalleen’, ’kiinni’ ; ’puristaanenä kiinni’, ’ottaa, pitää nenästä kiinni’ (sukeltaessa) ; ’pidelläkorviaan’ (puristamalla kiinni, melun estämiseksi) ; ’painaa polvetvatsaan’ , vetää vatsa sisään’ ; ’vetääsuu viivalle’, ’tiukaksi’ ; ’oikaista sormet’, ’vääntää (puristamalla)sormet auki’ ; ’painaa nappia’ (päältä puristaen) .

Yhden ja saman yhdysosan merkitys varioituu hieman kohdesanan mukaan.Esimerkiksi, yhdysosa - ( -) merkitsee toiminnan suorittamistatäysimääräisesti (täysin), minkä jälkeen toiminnan jatkaminen ei ole enäämahdollista. Merkitys ’täysin’ saa kohteellisella verbillä kohdesanan mukaanmerkityksiä, jotka konkretisoituvat, differentoituvat vieraaseen kieleen

43

käännettäessä. Esimerkiksi, ’kirjoittaa täyteen’, ’loppuun’, ’piloille’; - ’kirjoittaa vihko täyteen’; - ’kirjoittaa muste loppuun’, -

’kirjoittaa kuulakärkikynä loppuun’, ’piloille’; - , ’kirjoittaa lyijykynä,liitu pätkäksi’, ’nysäksi’; ’kirjoittaa suuret määrät paperia’, ’käyttääkirjoittamiseen suuret määrät paperia; ’kulua loppuun kirjoittamalla,kirjoittamisessa, kirjoittamiseen’; , , ,

, , ’muste, paperi, kuulakärkikynä, lyijykynä,liitu on kulunut loppuun’ (kirjoittamalla), ’lyijykynä, liitu on kulunut nysäksi’(kirjoittamalla), ’liitu on loppunut’ (kirjoittamalla); ’kirjailija onkaiken sanottavansa sanonut’, - ’taiteilija on kuluttanutluomisvoimansa loppuun’, ’taiteilijalla ei ole enää mitään annettavaa’(maalauksillaan), - ’säveltäjä ei enää pysty luomaan uutta’.

Näin ollen kantaverbin yhdysosan valikoitumisen määrää suppea konteksti, jatämä kontekstuaalisesti ehdollistunut yhdysosan valinta on tieteessäkäsitteellistetty yhdysverbin argumenttirakenteeksi. Siinä on erotettavaensinnäkin tekijä-toiminta, tekijän mahdollisuus yhdysosaiseen toimintaan,toiseksi toiminta-kohdesana, toiminnan kohdistaminen kohdesanaan ja senmukaista toiminnan yhdysosaista kuvausta.

Kantaverbin ja yhdysosan merkityksiä voidaan tarkastella dialektisestivaihtamalla suku-laji-kategoriat. Sukumerkityksenä pidetään yhdysosanmerkitystä. Tällöin yhdysverbin kantaverbiosa ilmaisee lajimerkityksiä.Yhdysosan sukumerkityksen mukaan voidaan ottaa lähtökohdaksi sukukäsitettäedustava malliverbi, josta johdetaan samansukuiset yhdysverbit. Esimerkiksi,yhdysosalla sukumerkitykseksi voidaan ottaa vakuuttelu, vakuuttaminen. Tätäsukumerkitystä edustaa malliverbi ’vakuuttaa’, ’saada vakuuttuneeksi’.Malliverbin mukaan etsitään verbit, joissa muuttujana, spesifioivana osana on nytkantaveri: ’suostuttaa’, ’saada suostumaan’ (puhumalla),’suostuttaa’, ’saada suostumaan’ (pyytämällä), ’pyytää suostumaan’,

44

’suostuttaa’, ’saada suostumaan’ (rukoilemalla), ’rukoilla suostumaan’,’suostuttaa’, ’saada suostumaan’ (uskottelemalla), ’saada uskomaan’,’saada suostumaan’ (vaivoin, murtamalla tahto), ’saada taivutetuksi tahtoonsa’,

’suostuttaa ottamaan vaarin’, ’saada ottamaan neuvosta kiinni’,’neuvotuksi’, ’kehottaa’, ’neuvoa’ (tiedottamalla).

Yhdysosalle - voidaan muodostaa myös tiedollinen, kognitiivinen sukumerkitystietäminen, tietoon saaminen, saattaminen. Malliverbi on ’tietää’, ’saadatietää, tietoonsa’, ’tulla tietoiseksi’, jonka mallia seuraavat verbit:’nähdä’, saada näkyviin; – ’kuulla’, ’saada kuuloonsa’,’vainuta’, ’saada vainu’, ’haistaa’, ’vainuta’, ’saada haju, vainu’,

’osata’ (nokkeluuttaan, ’pitää silmällä, silmissään’,’nähdä’, ’saada näkyviin’, ’huomata’; ’selvittää’, ’saada selville’,

’selvittää’, ’saada, tehdä selväksi’; ’täsmentää’, ’saada, tehdäselväksi’, ’selvittää’ (tarkemmin), ’ymmärtää’, ’saada irti’ (tiedollisesti),’päästä perille’; ’ottaa kiinni’ (ajatuksesta), ’tajuta’; ’ottaahuomioon’, ’pitää silmällä’, ’seurata, pysyä perässä, tasalla’(ajatuksellisesti), ’päästä perille’, ’olla perillä’; ’arvata’,’omaksua’, ’oppia’, . ’tiedottaa’, ’saattaa tietoon’.

Yhdysosalla - voidaan muodostaa myös sukumerkitys järjestykseen,järjestyneeseen tilaan saattaminen. Kantaverbi ilmaisee järjestämisen lajit.Malliverbinä on; ’panna järjestykseen’, ’järjestää’. Tähän yhdysosanmukaiseen sukuparadigmaan kuuluvat verbit: ’panna järjestykseen’,’sovittaa, saada järjestykseen’, ’saada asettumaan’ (järjestykseen); -

, ; ’sovittaa yhteen’, ’saada aikaan keskinäinen yhteys’; ’johtaa’, ’ohjata’ (järjestystä); ’säätää’, ’järjestää’

(haluttuun tilaan, kuntoon); ’rauhoittaa’, ’tyynnyttää’, ’saadaasettumaan’ (haluttuun tilaan), ’asettaa’, ’rauhoittaa’;

45

’taltuttaa’, ’rauhoittaa’ (haluttun tilaan); ’kesyttää’, ’taltuttaa’ (halutunoloiseksi), ’järjestää’ ; - .

Sanakirjassa yhdysverbien suomen vastineet annetaan yhdysverbin suppean,kontekstin perusteella. Vastineet ovat ekvivalenttiset kohdekielen kannalta, muttasemanttisesti epätarkkoja lähtökielen kannalta. Lähtö- ja kohdekielensemanttinen variointi poikkeaa, minkä seurauksena lähtökielen yhdysverbinyhtenäinen merkitys kaikissa sen valenssisidoksissa katoaa kohdekielessä, mikäestää yhdysverbin valenssin hallintaan saamista. Yhdysverbin sidosmerkitystenhallitsemiseksi pitäydytään metodologisesti yhdysverbin komponenttienmerkityksissä, pitäen niitä vakiona välittämättä sanakirjan antamista kohdekielenkannalta välttämättömistä kontekstuaalis-situatiivisista muuttujista.Morfeemimerkitysten säilyttämisen ansiosta yhdysverbin merkitysparadigmamuodostuu yhtenäiseksi.

Esimerkiksi yhdysverbin ”mennä pois, poistua” argumenttirakenne onvakio, mutta suomessa tämä vakiomerkitys saa erilaisia semanttisia muuttujia.Lähtökielen ykseys muuttuu kohdekielen moneudeksi. Redukstioperiaatteellayhdysverbin merkitysykseydestä pidetään kiinni. Kohdekielen synnyttämästämoneudesta sitä ei liitetä yhdysverbin merkitykseen, kuten sanakirjan tekee,vaan yhdysverbin sidospareihin, eli yritetään muistaa yhdysverbin kovalenttisetsidokset.

Yhdysverbin merkitys ’mennä pois’, ’poistua’, saa suomessa tämänperusmerkityksen lisäksi 14 sanaliiton mukaan muuttuvaa vastinemerkitystä.Esimerkiksi, ’mennä pois’, ’poistua’; , , ,

;1) ’erota’; , , ; 2) ’pudota’;; 3) ’ottaa’; ; 4)

’irrottautua’; ; ; 5) ’tulvia’ (yli); ; 6) ’ylittää’;, , ; 7) ’tulla’ (esiin, taka-alalta

46

etualalle); , , ; 8) ’ilmestyä’; ; 9) ’päästä’ (taka-alalta

etualalle, edessä olevaan tavoitteeseen, irti vanhasta, entisestä);, , ,

, ,; 10) ’menettää’ (maltti); ; 11) ’kulua

loppuun’, ’loppua’, ’umpeutua’; , ; 12) ’oikaista’;; 13) ’lähteä’ (taka-alalta etualalle);

; 14) ’mennä naimisiin’; .

Suomessa venäjän yhdysverbin sanakirjavastineet tulisi muodostaansystemaattisesti yhdysverbin semanttisen mahdollisuuden mukaan välittämällä 1)yhdysosan ja kantaverbin merkitys; 2) kantaverbin merkitys; 3) yhdysosanmerkitys; 4) syntetisoimalla yhdysosan ja kantaverbin merkitykset kontekstinmukaan. Yleistäen ensin kotoutetaan morfeemitason merkitykset. Sen jälkeen nevieraannutetaan ja annetaan ekvivalenttiset merkitykset.

Yhdysosan ja kantaverbin merkitykset tarjoavat kääntäjälle mahdollisuuden valitavastineen vaihtoehtoisesti niiden mukaan. Esimerkiksi, verbi’pukeutua uudelleen’, ’toisiin vaatteisiin’, ’toisella tavalla’, ’vaihtaa vaatteita’voidaan kääntää joko kantaverbin tai yhdysosan - merkityksenmukaan tai yhdistämällä ne. Esimerkiksi,

. Yhdysosan - merkityksen ollessa ’poikki’,’yli’, ’uudelleen’, ’siirto’ (toiselle, vastakkaiselle puolelle, toiseen kohteeseen)’muutos’ (tilasta toiseen) ja kantaverbin merkityksen ollessa ’pukeutua’voidaan näiden merkitysten perusteella kääntää: ’Luonnonsuojelijat pyytävätSofia Lorenia 1) pukeutumaan tekokuituisiin vaatteisiin’ (yhdysosan merkitystä eivälitetä, kantaverbin merkitys välitetään); 2) ’siirtymään tekokuituvaatteisiin’(yhdysosan merkitys välitetään, kantaverbin merkitystä ei välitetä), 3) ’siirtyä

47

käyttämään’, ’alkaa käyttää tekokuituvaatteita’ (yhdysosan ja kantaverbinmerkitys syntetisoidaan kontekstin mukaan).

Juri Trifonovin romaanista Vanhus tehdyn venäjän yhdysverbien suomenkäännösvastineiden otoksen laajuus oli 213 yhdysverbin käyttöä.Käännösvastineet muodostuivat seuraaviksi: 1) merkitys on välitetty kääntämälläyhdysosan ja kantaverbin merkitys - 28; 2) kantaverbin merkitys on käännetty -65; 3) yhdysosan merkitys on käännetty - 48; 4) käännösvastine on johdettu,syntetisoitu yhdysosan ja kantaverbin merkityksistä, esimerkiksi; antaapois > luovuttaa, heittää pois > hylätä - 60. Näin ollen syntetisoituja merkityksiäon otoksessa eniten. Toiseksi eniten on kantaverbin merkityksen välityksiä,kolmanneksi yhdysosan ja viimeisenä yhdysverbin molempien osien välityksiä.Venäjän veerbin yhdysosan merkitys jää monesti kääntämättä ensinnäkin siitäsyystä, että sen merkitys implikoituu suomen verbin merkitykseen ja toiseksi siitäsyystä, ettei kääntäjä aina tunne yhdysosan merkitystä, joten vastineesta tuleeylimalkainen. Esimerkiksi, pestä astiat (’puhtaaksi’ implikoituu),

lakaista lattia (’puhtaaksi’ implikoituu). Olisi syytä tutkia lähemminyhdysverbien käännösvastineita suomeen ja kohdentaa niitä takaisin venäjänverbin yhdysosan merkitykseen. Toinen lähestymistapa on tutkia päinvastoinkäännöksissä suomesta venäjään niitä suomen rakenteita, joiden perusteellavenäjänkääntäjä argumentoi, päättelee yhdysosavastineen venäjän kielessä.

Tieteessä on havaittu yhdysosan ja kantaverbin merkityssukulaisuus, esimerkiksijos verbi on ’likentää’ niin sukulaismerkitys on ’yhteen’, ’tykö’, ’luo’, ’lähelle’,’lähemmäksi’, venäjäksi , likeentää yhteen, likentää luo, lähelle, lähemmäksi. Yhdysosan merkitys määrää kohdesanat.esimerkiksi, , , , ;

, ,, , , .

48

Kantaverbin merkityksen mukaan yhdysosasukulaisia liittyy siihen pienempi taisuurempi määrä. Monesti yksi ja sama yhdysosa näyttäytyy pintapuolisestisukulaissuhteeltaan täysin vastakkaiselta, esimerkiksi, yhdysosan raz-yksityiskohtainen merkitys ja laaja-alainen merkitys, jotka esiintyvät, esimerkiksi,verbeissä ’kysyä yksityiskohtaisesti, tarkoin’, katsoayksityiskohdittain, tutkia; ’mainostaa laajasti’,

’levittää laajasti’, ’jakaa laajalle’. Tämä ristiriita häviää, kunpalautetaan yhdysosa raz- sen kantamerkitykseen raz ’kerta’ ja otetaanhavainnollistamaan tätä merkitystä verbit ’jakaa’ ja ’leventää’,’laajentaa’, eli ’kertajakaa’, ’kertalaajentaa’. Jakamis- jalaajentamiskertoja voi tehdä lukematon määrä, mistä generoituvat merkitykset’yksityiskohtaisesti’ ( , suunnitella yksityiskohtaisesti,

etsiä uutterasti ja ’laajalti’ ( , puhaltaalaajaksi, laajemmaksi, pullolleen). Suomessa venäjän raz-yhdysosaisenadjektiivin merkitys on täysin vastaava, esimerkiksi, ’kerta kaikkiaan’,’kerrassaan hyvä’, ’kerta kaikkiaan’, ’kerrassaan iloinen’,’kerta kaikkiaan’, ’kerrassaan huimapäinen’.

Venäjän yhdysverbiin liittyy vielä erikoisena piirteenä elliptisyys, sanaheittoisuus,missä tapauksessa yhdysosan merkitys sumentuu. Esimerkiksi, yhdysverbissä

( ) ’huuhtoa pyykki’ ihmetyttää yhdysosan vy- käyttö. Ihmetyshäviää, jos huomaa kyseessä olevan elliptinen käyttö yksityiskohtaisemmankohdesanan ’saippua’ jäädessä pois, eli täydellinen, sanaheitoton rakenne on

. Vastaavasti muovaillapatsas, muovailla patsas esiin savesta,

rakentaa talo, rakentaa talo esiin hirsistä.Yhdysosille on ominaista, että sama merkitys voidaan antaa vektorin eri osiinsijoittuvin yhdysosin, esimerkiksi muovailla patsas (esiin),

muovailla patsas (kokoon). Siis yhdysosan merkitys selventyytäydellisessä rakenteessa, sumentuu elliptisessä.

49

Edellä yhdysosia on käsitelty morfeemeina, joilla on sanastoon kirjattavamerkitys. Venäjän verbin erikoisuus on, että samalla, kun kantaverbiin liitetääntoiminnallinen osoitusmuoto (yhdysosa) tähän leksikaalisesti ekplisiittiseenosoitusmuotoon implikoituu kieliopillinen osoitusmuoto (aspekti), joka osoittaatoiminnan päättyneen, johtaneen tulokseen, olevan toiminnallisesti ainutkertainenkomplekti. Esimerkiksi, verbi ’porata’ saa toiminnallisenosoitusmuodon ’läpi’, ’niin että porauksen tuloksena on aukko’’läpiporata’. Tähän muotoon, kuten suomenkin vastineeseen, implikoituukieliopillinen osoitusmuoto, jonka mukaan toiminta on suoritettu yhden kerran, jasen seurauksena on syntynyt läpimenevä porausaukko, mikä on suoritetuntoiminnan tulos. Siirryttäessä imperfektiseen aspektiin yhdysosa kadottaakieliopillisen osoitusmuodon tehtävänsä ja pitäen vain leksikaalisen merkityksen.Aspektin tehtävän ottaa nyt suffiksit , , , , –’läpiporailla’, ’porailla niin että syntyy aukkoja’. Esimerkiksi aspektiparissa

– ’säilyttää koossa’ (tuloksena) – ’säilytellä koossa’(toimintana) menneestä puhuttaessa merkitysero on vain kieliopillinen, eli ensinmorfeemimerkitys ’koossa’, johon suoraan kantaverbiin liitettynä implikoituutuloksellisuuden merkitys, tässä tapauksessa toiminta on päättynytsäilyttämiseen, esimerkiksi ’olen säilyttänyt tämänmuistissa’. perfektiivinen näkökulma, osoitusmuoto myöntää leksikaalisenmerkityksen ollen täten plus-aspeksti. Imperfektiivisessä aspektissa yhdysosanleksikaalinen merkitys ’koossa’ säilyy muuttumattomana, mutta suffiksi muuttaakieliopillisen merkityksen: ’säilyttelin tätä muistissa’aspektimerkityksen muuttuessa päättymättömäksi, eli aspektimuoto kieltääleksikaalisen merkityksen ’säilyttää’, mikä ei ole päättynyt tulokseen, siihen, ettäasia on säilytettynä muistissa. Imperfektiivinen aspekti on siten miinus-aspekti.Näin ollen venäjän verbillä on yksi ja sama leksikaalinen merkitys, muttakaksinainen kieliopillinen merkitys.

50

A-suffiksisilla verbeillä 1500-luvulla tuli akuutiksi a-suffiksisten yhdysverbienaspektimerkitys. Ongelma ratkesi kahdella tavalla. Ensinnäkin, perfektiivisessäaspektissa suffiksin merkitys ymmärrettiin kohteellisena, kohteeseensuunnattuna, ja näin ollen, esimerkiksi, ’loveta liian syvään, pitkälle’paino säilyi e:llä, kuten kantaverbissä . . Kun suffiksin merkitysymmärrettiin toistuvana, frekventatiivisena, paino lankesi a-suffiksille, ja tämä olisiten imperfektiivinen aspekti. Toinen ratkaisumenetelmä oli muodostaaimperfektiivinen aspekti suffisilla , , joka eksplisiittisesti ilmaisi toistuvaa,jatkuvaa, päättymätöntä toimintaa, esimerkiksi – .Tosin monet verbit, kuten esimerkkiverbikin ( ), säilyttivät kirjakieleenvakiintuneena a-suffiksin iva-suffiksin ollessa tällöin puhekielellinen.

Sanakirjoissa venäjän verbin yhdysosien merkitykset on annettu helpostihavaittavien merkitysten perusteella. Syvempi tutkimus vaatii kuitenkinyhdysosien merkitysten filosofista, innovoivaa, ranskalaisen nykyaikaisentieteellisen menetelmän kehittäjän Descartes’in käsitteen mukaan distinktoivaamerkitysten tutkimista. Tällaisen tutkimuksen tavoitteena on saada yhdysverbienmerkitykset kootuiksi komplekseiksi pyrkimällä samalla saamaan esilleyhdysosan olemuksellisen merkityksen, johon liittyvät konkreettiset, yksityiset jaerityiset merkitykset, jotka ilmentävät yhdysosan olemuksellista merkitystä, elisubstanssista aksidensseihin, ikonostaasista hypostaaseihin. Nämämerkityskompleksit pitäisi edelleen Descartes’in menetelmää seuraten luetteloidakukin merkitysryhmä erikseen, mikä on hyvinkin mahdollista nykyaikaistatietotekniikkaa käyttäen. Tosin tämä on ensin suoritettava käsityönä, mikä on siistodellisesta benediktiinin työtä.

Seuraavassa tarkastellaan venäläisten sanakirjojen antamia yhdysosienmerkityksiä. Niiden merkityksiä tarkennetaan ajattelun kategorioihin liittyvillä jamuilla täsmentävillä merkityksillä, joiden perusteella tehdään lopuksi kompleksis-semanttiset merkityskaaviot. Yhdysosien merkitysluetteloihin lisätään

51

esimerkkejä adverbeista, jotka toistavat omalla tavallaan yhdysosien merkityksiäjopa niin, että suomesta venäjään käännettäessä nimenomaan adverbi antaaviitteen venäjän verbin yhdysosasta.

2.1. Yhdysosa v-

1. liikkeen, toiminnan, olotilan suuntautumista sisään, rajattuun tilaan, ylös(päin),jos sisäänliike edellyttää nousua ylöspäin: ’juosta sisään’ (’ylös’);

; ; ’lentää sisään’; ; ’lyödä sisään’;; ’heittää sisään’; ; . ’heittää (sisään)

peliin’, ’heittää aloitus-, sivurajaheitto’; , ; ’kirjoittaa’ (rajattuuntilaan); ; ’pistää, panna, pujottaa’ (rajattuun tilaan);

; ’kiivetä, kavuta sisään, ylös’; ;

2. merkitykseen sisään liittyen kiinteään, orgaaniseen yhteyteen viemistä,saattaminen osaksi orgaanista, kiinteää yhteyttä, joka kontekstin mukaan saakonkreettiset merkitykset sekaan, joukkoon, väliin, paikalle(en). Kohdesanamäärää, mikä niistä konkretisoituu kohdekielessä. Esimerkiksi, ’kiertää,ruuvata paikalleen’, ’panna paikalleen’ (kiertäen ruuvaten); , ;

’ruuvata paikalleen’; ; ’ruuvautua’, ’mennä(ruuvautumalla) paikalleen’; , ; ’punoa sekaan, paikalleen’ (osaksikokonaisuutta); , ; ’neuloa, virkatapaikalleen’ (osaksi kokonaisuutta); ; ., . ’vetää mukaan’,’sotkea’ (osalliseksi); , ; ., . ’sekaantua,sotkeutua’ (osallisena, osalliseksi), ’puuttua’ (osallisena); , ;

’painaa’ (sisään, sisätilaan > osaksi kokonaisuutta > paikalleen); ;; , ’painaa sisään’ > kuopalle > lommolle >

notkolleen ( , ); ’painua sisään’; ,(näppäin, kosketin), ; ’työntää sisään, paikalleen’ (sisään);

, ; ’työntyä, mennä sisään, paikalleen,

52

kiinni’; ; ’panna, sovittaa, kiinnittääpaikalleen’ (osaksi kokonaisuutta); ’painaa, puristaa sisään, paikalleen’;

, ; . ’painautua’ (tiiviisti vasten,matalaksi); , ; . ’asentaa’ (laite,implantti), ’implantoida’ (osaksi elimellistä kokonaisuutta); ,

, ; ’panna, liittää’ (mukaanosaksi kokonaisuutta); , ;’kytkeä’ (kiinteään yhteyteen, osaksi kokonaisuutta); , ;’kytkeä päälle’, (mukaan, osa kokonaisuuteen) > ’avata’, ’käynnistää’, ’sytyttää’;

, , , , , ; ’liittyä mukaan’(kiinteään yhteyteen, osana kokonaisuuteen); , , , ’alkaatoimia’ (osana kokonaisuutta), ’avautua’, ’käynnistyä’, ’syttyä’; ,

, , , , ; . ’kiertää’, ’ruuvata’, ’panna(kiertämällä) paikalleen’; , ; . ’kiertyä’, ’mennä(kiertymällä) paikalleen’; ’kirjoittaa (rajattuun tilaan, osaksi kokonaisuutta),’sekaan’, ’väliin’, ’paikalleen’; , ;

. ’piirtää sisään’; ; ’sopia’, ’sovittautua’,’asettua’, ’sulautua’ (osaksi kokonaisuutta, ’yhteen’ (muiden kanssa), (muiden)’yhteyteen’); , , ,

, ,

; ’panna, asettaa paikalleen’ (esineellekuuluvaan tilaan, osaksi kokonaisuutta); , ,

, , ; ’panna, pistää, heittää väliin,sekaan’; ; ’rakentaa’ (kiinteään yhteyteen, osaksi kokonaisuutta);

, , ;

3. kiinteän aistinvaraisen, henkisen tai aineellisen yhteyden syntymistä taisynnyttämistä toiminnan kohteeseen. Kiinteän yhteyden saavuttamiseksi toimintaon tällöin hyvin tarkkaa, tarkkaavaista. Kiinteän yhteyden merkitystä vahvistaa vielä

53

partikkeli – : esimerkiksi, ’eläytyä’, ’tunnestautua’ (päästäkseen osaksikohdetta); , ; ’katsoa tarkkaavaisesti’ (päästäkseen sisäänkohteeseen); , ;’paneutua ajatukseen’, ’syventyä ajattelemaan’, ’ajatella tarkoin’ (päästäkseensisään kohteeseen); , ,

; - ; -; ’kuunnella tarkasti’ (tullakseen osalliseksi kohteesta);

, ; ’katsoa tarkoin’ (saadakseen kiinteänyhteyden klophteeseen); , , ’lukea tarkoin’(päästäkseen sisään lukemaansa), ’perehtyä tarkoin’ (lukemalla, lukemaansa);

; ., . ’tunnestautua’ (osaksi kohdetta);; . ’eläytyä’; , ; ’imeytyä, syöpyä (sisään,

(elimelliseksi osaksi kokonaisuutta); ,, .

Esimerkkjä, joissa adverbi toistaa yhdysosan v- merkityksen: ,, , , , ,

, , ; , ,; , .

1. Yhdysosan v- käsitteelinen merkitys on orgaaninen, elimillinen, kiinteä yhteys;osan vieminen kokonaisuuden yhteyteen;2. semanttinen merkitys on sisään;3. semanttis-kontekstuaaliset merkitykset ovat väliin, sekaan, joukkoon, paikalleen,kiinteästi, tarkasti.

54

Yhdysosan v- graafinen kuvaus

2.2. Yhdysosa vz (vs-)

1. ylös, ylöspäin, yläosaan suuntautuvaa liikettä, esimerkiksi, ’juostaylös’; ; ’lentää ylös’, ’nousta ilmaan’; ;’heittää, kiepauttaa, nakata ylös’; ; ’kavuta, kiivetä ylös’;

; ’heilauttaa, nostaa (äkisti), nakata ylös’; ;’heilauttaa, huitaista’ (ylös perusasennosta); , , , ,

; ’hypätä’ (ylöspäin, ylempänä olevaan kohteeseen);;

2. toiminnan, olotilan odottamatonta, äkillistä, hetkellistä, voimallista alkamista,syntymistä. Tämä merkitys on hyvin ilmaisuvoimallinen, ekspressiivinen. Tähänmerkitysluokkaan kuuluu aistimuksia, fysiologisia, mentaalisia ja fysikaalisia ilmöitä(ääni-, kuulo-, näkö-, olotilan synnyttäminen, syntyminen) tarkoittavia verbejä.Esimerkiksi, ’ulvahtaa’; ; ’vetäistä henkeä’, ’huokaista’;

väliinsekaan paikalleen

kiinteästi

tarkasti

osaksi kokonaisuutta

elimillinen yhteys

sisään

55

; ’torkahtaa’, ’ottaa torkut’; ; . ’saadaajatus’, ’saada päähänsä’, ’päättää’ (äkkimiltään, äkisti); ,

; ’karjaista’, ’ärjäistä’, ’ärjähtää’ (käyntiin); ;; ; ’vavahtaa’; ;

’huudahtaa’, ’kirkaista’; , ; ’nyyhkäistä’; ’leimahtaa liekkiin, palamaan’; ; ’alkaa

(kovasti) anoa, rukoilla’; ;

3. integriteetin, eheyden, edeltävän, alkuperäisen asetuksen rikkomista, mikämerkitys on johdettavissa merkityksestä ylös. Konkreettisesti ja erityisestiintegriteetin hävittäminen, eheyden rikkominen ilmenee kohteen fysikaalisenolomuodon, usein pinnan ja mentaalisesti sielullisen olotilan rikkomisena,häiriintymisenä. Esimerkiksi, ’pöyhiä’ (muhkeaksi); ; ’vatkata’,’vispata’ (kuohkeaksi); , ; ’avata’ (rikkomalla eheys),’murtaa’; , ; . ’ravistaa’ (sekaisin); ;’kyntää’ (ylös, rikkomalla pinnanmuoto); ; ’lietsoa raivoon’, ’saattaaraivoihinsa’; ; . ’saattaa kiihdyksiin, kuohuksiin,jalkeille, varpailleen’; , ,

; ’nostaa nostattaa mellakkaan, kapinaan’, ’yllyttää kapinaan’,’lietsoa kapinamielialaan’; ; . ’ruuvata äärimmilleen, kireälle’,’kiristää’, ’hilata ylös’; , ; ’nostaa aallokko, aallokkoon’;

; ’tehdä, saada levottomaksi’, ’aiheuttaa, synnyttäälevottomuutta’; , ; ’kiihottaa’, ’kiihdyttää’ (levottomuuksiin);

; ’päästää karjaisu, karjunta, mylväisy’, ’karjaista’, ’mylväistä’(rikkoen hiljaisuus); ’päästää huudahdus’, ’huudahtaa, parahtaa,kirkaista’ (rikkoen hiljaisuus).

1. Yhdysosan vz- käsitteellinen merkitys on integriteetin, eheyden, asetuksenrikkominen.2. Semanttinen merkitys on ylös.

56

3. semanttis-kontekstuaaliset merkitykset ovat toiminnan äkillinen, voimallinenalkaminen, olotilan äkillinen syntyminen.

Yhdysosan vz- graafinen kuvaus

2.3. Yhdysosa voz-, (vos-)

1. liikkeen, toiminnan suuntautumista ylös, ylöspäin, esimerkiksi,’kohottaa ylös’; ; ’kohottaa’, ’luoda ylös’; ;

’kohottaa ylös’, ’viedä (kantamalla, kannattamalla), kuljettaa ylös’;; ; ’viedä korkealle, pitkälle’;

; ’kohottaa’, ’lausua’ (ylös); , ,; ’kohottaa anovasti, torjuvasti’ (kädet, silmät pyynnön,

suuttumuksen, vastustuksen merkiksi); , ; ’kohottaa’,’rakentaa’ (korkeuksiin); ; ’kasvaa’ (ylös, ylöspain), ’nousta’,’kohota’ (kasvamalla ylöspäin, -suuntaan); , ;

2. toiminnan, olotilan äkillistä, voimakasta alkamista, nostattamista, mikä merkitysliittyy merkitykseen ylös. Esimerkiksi, ’alkaa riemuita’, ’nostaa,nostattaa (hillitön) riemu’; ; ’alkaa (palavasti) haaveilla’;

; ’alkaa hehkua’; ; ’alkaa (kovasti)ylpeillä’, käydä (kovin) ylpeäksi, ’ylpeillä kovasti’; ;

ylös

toiminnan alkaminen olotilan syntyminen

Integriteetin rikkominen

nostatus

57

’alkaa (palavasti) vihata’; , ;’alkaa (tulisesti) rakastaa’; , ;’suuttua’, ’harmistua’ (kovin); ; ’sytyttääliekkiin, palamaan’, ’sytyttää, nostattaa’ (mielenpaloon); ,

; ’syttyä liekkiin, palamaan’;; ; ’nousta

kapinaan, vastustamaan’ .; ;;

3. vastustamista, vastaan, vastustamaan nousemista, mikä merkitys sekin liittyymerkitykseen ylös, esimerkiksi, ’nostaa, kohottaa este’,’estää’, ’panna sulku’; ; . ’kieltää’(vastustaakseen); ; ; ’noustavastaan, vastustamaan’, ’vastustaa’; ; . ’nostaanapina’, ’alkaa napista’, ’napista vastaan’; , ; ’noustakapinaan’ (vastustaakseen); ; . ’nousta vastustamaan’,(alkaa) ’vastustaa’; ; ’saavuttaa voitto’,’voittaa’ (vastustaja); ;

4. aikaisemman olotilan palauttamista, esineen palauttamista entiselleen taitakaisin, mikä sekin liittyy merkitykseen ylös, ylösnostaminen, ylösnouseminen.Esimerkiksi, jos ratsastaja putoaa hevosen selästä, ja hänet autetaan jälleenhevosen selkään, niin mitään uutta ei tapahdu, vaan aikaisempi olotila palautetaanja palautuu ennalleen. Tätä merkitystä mallintava verbi on palauttaa(takaisin, ennalleen), maksaa, saada takaisin, käännyttää (takaisin), esimerkiksi,

, , , ,; palata (takaisin, ennalleen); , ,

, , , ;uudistaa (entiselleen); ; alkaa jälleen, jatkua (entisellään,entiseen palautuen); ; rakentaa entiselleen, ’korjata’

58

(entiselleen); , , ; palauttaa,kuvata (sellaisena kuin oli ollut, tapahtunut); , ;

kuvata romaanissa kansan elämä (alkuperäisen,todellisen mukaan, sellaisena kuin se oli); herättää kuolleista; uudistaa(ihminen sellaiseksi kuin hänen pitää olla ideaalisesti); palauttaa, kuvitella(todellisen kaltaiseksi); ; ; ;

nousta kuolleista (jälleen eläväksi); ;tuottaa (takaisin entiselleen); ; luoda (tapahtumaa vastaava) kuva, kuvata(palauttaen tapahtuma niin kuin se oli todellisuudessa tapahtunut);

; yhdistää (jälleen entiselleen); ;palauttaa, entisöidä, korjata (jälleen entiselleen, entisen veroiseksi),jälleenrakentaa, uudistaa, selvittää, saada selville (sellaisena kuin oli ollut); ,

, , ; palauttaa (syntysijoilleen, entiselleen,entisen kaltaiseksi), synnyttää uudelleen, alkaa vaalia (entisen kaltaisena);

, , ; pyytää (saamaantakaisin), vaatia (palauttamaan, saamaan haltuunsa); ,

;

5. toimintojen ja tapahtumien pariteettia, tasapuolisuutta, samanarvoisuutta,vastavuoroisuutta, mikä ilmenee konkreettisesti toiminnan suorittamisenavastineena, vastaavana toimintana edeltävään toimintaan, tapahtumaan. Suomenkonkreettisia vastineita ovat takaisin, vastaavasti, vuorostaan, vastavuoroisesti javastaan. Ne voivat esiintyä implisiittisinä tai saada eksplisiittinen ilmaisun. Merkitysliittyy ennalleen palauttamisen merkitykseen. Esimerkiksi, korvata(entisen arvoisena, vastaavasti); ; palauttaa (entisellään,vastaavasti), maksaa takaisin; , , ; antaa, palkita(vastineena, vuorostaan, vastaavana korvauksena); ; ;

herättää (vuorostaan) suuttumusta, suututtaa (tekoa vastaavasti);( ,

); suuttua (vastaavasti);

59

(); nousta vastaan, antaa takaisin, vastata samalla mitalla;; palkita (vastaavasti, vuorostaan);

pidättäytyä (vastaavasti, vuorostaan); , kasvaa, kohota, lisääntyä (vastaavasti, vuorostaan);, ; estää (vuorostaan), käydä

(vuorostaan) estämään; ; vastustaa (vastaavasti,vuorostaan); ; käyttää (vuorostaan, vastavuoroisesti)hyväkseen; ; pyytää, vaatia (vuorostaan,vastavuoroisesti); , .

6. toiminnan, olotilan kehittymistä, saattamista lopulliseen pisteeseen, rajakohtaan(eli sellaiseksi, millaiseksi sen pitää olla ja tuleman, olemukselliseen tilaan), mikämerkitys sekin liittyy entiselleen palauttamisen merkitykseen. Esimerkiksi,

’kasvattaa’ (aikuiseksi, olemukselliseen tilaan); ;. ’miehistyä’, . ’kasvaa mieheksi, miehen mittoihin’,

’saavuttaa miehisyys, miehen mitat’, ’kasvaa urhoksi, urhoiksi’, ’tulla, käydäurhoolliseksi’ (jollainen todellinen mies on); ;

.

7) tavallisesta toiminnasta poikkeavaa toimintaa, mihin liittyy toiminnan myönteinentai kielteinen arviointi, suhtautuminen. Samalla yhdysverbi voi olla ylä- taialatyylinen. Poikkeavuutta osoittava merkitys välitetään suomeen venäjänsanaliittoon sopivalla kontekstuaalisella vastinesanalla. Esimerkiksi,vanh. ’sytyttää suitsuke’; iron. ’suitsuttaa turhaan’; ’käydäpuolittain makuuasentoon’; ’käydä löhöämään sohvalle’ (kuin kuningas);

’olla puolittain makuuasennossa’, (maata) ’löhötä’ (kuin ruhtinas);, ; ’ylistää’ (maasta taivaisiin), ’taivastella’;; ’käydä (juhlallisesti) istumaan’, ’nousta (juhlallisesti); ;

’istua (juhlallisena) valtaistuimella’; ’sytyttää’

60

(arvokkaasti); , ; ’pyytää’ (palavasti), ’vedota’(koskettavasti, hellyttävästi), ’kehottaa’ (vetoavasti); , ,

, ; ’laskea’, ’asettaa’ (arvokkaasti, juhlavasti);; ;

8. Kirkollisena ja siten ylätyylillisenä yhdysosan voz- merkitykset voidaan käsittäämyös kirkollisen ajattelun mukaan. Kirkon tarkoituksena on ylentää, viedä ylöstaivaisiin, palauttaa ihminen (sielu) Jumalan yhteyteen, josta hän perisynnin takiaon poikennut pois. Tässä kirkollisessa merkityksessä yhdysosa voz- tarkoittaaihmisen alkuperäisen olemuksen palauttamista 1) ennalleen (Jumalan yhteyteen);2) palauttamista vastaavaan arvoon Jumalan kuvana, kaltaisena; 3) pariteetin,tasapainoisuuden aikaansaamista kahden vastakkaisen ilmiön välille (Jumalan jaihmisen, lankeemuksen ja parannuksen, synnin ja katumuksen, pahanteon jahyvityksen). Tämä merkitsee kaksinapaisuutta ja kaksisuuntaisuutta, tasapainoistavuorovaikutusta ja vastavuoroisuutta osapuolten välillä.

1. Yhdysosan voz- käsitteellinen merkitys on entisen palauttaminen ennalleen;2. Semanttinen merkitys on ylös, jälleen, uudestaan;3. Semanttis-kontekstuaaliset merkitykset ovat vastaan, nostatus, alkaminen,tasapuolisuus, vastavuoroisuus, pariteetti, vastakohtaisuus, olemuksellinenylärajaisuus.

61

Yhdysosan voz- graafinen kuvaus

2.4. Yhdysosa vy-

1. liikkeen, toiminnan suuntautumista sisältä ulos, sisätilasta poistamista,poistumista, esimerkiksi, ’mennä pois, ulos’, ’poistua’; , ,

; ’ajaa pois, ulos’, ’matkustaa pois’, ’poistua’ (kulkuvälineellä);, ; ’ryömiä’, ’kontata’, ’madella’, ’luikertaa pois, ulos, esiin’,

’poistua’ (ryömimällä, konttaamalla, matelemalla, luikertelemalla); ; ’hypätä pois, ulos’, ’poistua’ (hyppäämällä); ,

, , , ; ’kuljettaa, viedä pois’

ylössuuntaus

vastaan

vastakohtaisuus

vastavuoroisuus

tasapuolisuus

nostatus

alkaminen

ylärajaisuus

ylirajaisuus

jälleen uudestaan

pariteetti

ennalleen palautus

e

62

(kulkuvälineellä); , ; ’juosta pois, ulos,esiin’; ; ’hengittää, henkäistä ulos’. Yhdysosan merkityskonkretisoituu usein sen mukaan, mistä suunnasta toiminnan ilmoitus annetaan.Esimerkiksi, lauseessa ’susi meni pois metsästä’ toiminnastaannetaan ilmoitus varsinaisen toimijan, suden suunnalta, mutta lauseessa

’metsästä tuli susi’ toiminnan ilmoitus annetaan sitä seuraavantoimijan suunnasta, vastaavia esimerkkejä ovat ;

; ; , joissailmoituksen suunnan mukaan suomessa voidaan tulkita toiminta varsinaisentoimijan tai toiminnan tarkkailijan suunnalta ’meni’, ’tuli’, ’menivät pois, ulos’, tulivat;

2. poistamista, erottamista, irrottamista, vapauttamista sisä-, tai rajatusta tilasta,esimerkiksi, ’murtaa’ (puitteistaan); ; ’puristaa’(sisätilasta); ; ’lyödä rikki’, ’rikkoa’ (puitteistaan); ;

’ruuvata pois’, poistaa (ruuvaamalla, sisä- rajatusta tilasta); ; ’erottaa’ (sisätilasta); ; ’vetää ulos, pois’ (sisätilasta);

; ’kuormata pois, tyhjäksi’, ’poistaa’, ’tyhjentää’ (sisätilasta);, , ; ’heittää ulos, pois’ (rajatusta

tilasta); ; ’vetää, kiskoa pois’ (sisätilasta); ;’pyyhkiä pois’, ’poistaa’ (pyyhkimällä rajatusta tilasta); ;

3. tavoitteen saavuttamista hartaalla, sinnikkäällä, kärsivällisellä, uutteralla,painokkaalla, pitkäaikaisella, huolellisella, perusteellisella toiminnalla, paneutumista,kestämistä ja kestävyyttä vaativalla toiminnalla:

hautoa (hartaasti); ; kehittää (viimein, pitkäaikaisella työllä);, ; rakentaa, pystyttää (kovalla työllä, kovaa

työtä vaativa); , ; urkkia (sinnitellä), saada viimeinselville; , ; kestää (sinnikkäästi), (jaksaa)pidätellä; selvitä (koettelevasta); , , , , ,

63

; pysyä (tiukasti rajoissa); , , ; pitää(pitkään); ; käyttää, kypsyttää (pitkään, viimein valmiiksi); ,

, , ; saada (kestävyyttään); ;; (jaksaa) punnertaa;

; palvella (pitkään, sinnikkäästi, ansiokkaasti), saada,saavuttaa (pitkällä ja ansiokkaalla palvelulla); , ,

; pyytää (sinnikkäästi ja saada); ; vaatia(tiukasti ja saada); , ; mankua(kovasti ja saada); ; odottaa (sinnikkäästi ja saada), valita, kytätä(sinnikkäästi odottamalla); ; jäljittää (uutterasti ja tavoittaa),päästä viimein jäljille; ;

4. edelliseen liittyen kesto- ja sietokykyä koettelevan toiminnan, olotilan kestämistä.Suomen vastineina ovat, ’jaksaa’, (’saada) kestää’, ’joutua kestämään’, (’saada)sietää’ (kestokykyä koetteleva, hankala), ’joutua sietämään’ (koettelemus), ’malttaa’(olla kärsivällisenä, toimia kärsivällisesti), esimerkiksi, (jaksaa, kestää,malttaa) odottaa; , ; jaksaaseistä, kestää (seisoa kohteen vaativan ajan); , ;jaksaa, kestää istua, olla (paikallaan kohteen vaativan ajan); ,

; joutua makaamaan, malttaa, kestää, jaksaa maata (vaadituntai pitkän ajan); ; (jaksaa, kestää) kuunnella, joutuakestämään, (saada) sietää, kestää (kuuntelemalla), kuunnella kärsivällisesti,suvaitra kuunnella (kohteen vaativan ajan, paneutumista vaativa kohde, hankaliaasioita); , , ; saada kärsiä, joutuakärsimään, joutua, saada kestää (kärsimystä), saada, saavuttaa (kärsimyksenkautta); ; ;

5. toiminnan suorittamista, tapahtumista täysin, tyhjentävästi, kantaverbin vaativaanvalmiusasteeseen. Tätä merkitystä voidaan konkretisoida suomeksi leksikaalisestikantaverbin ja kohdesanan osoittamilla tavoilla, etenkin kohdesanan merkitykseen

64

sopivilla venäjän yhdysosan vastineilla: pois, esiin, loppuun, puhtaaksi,perusteellisesti, kunnolla, kovasti, huolella, kuntoon, tyhjäksi, täysin, valmiiksi,selville. Näitä vastinemerkityksiä ei useinkaan ole tarpeen ilmaista, mutta aina nesisältyvät implisiittisesti venäjän yhdysverbin ja suomen vastaavan verbinsemanttiseen rakenteeseen. Esimerkiksi, pestä (puhtaaksi); ;

kastua (perusteellisesti); ; hoitaa, hoidattaa(kuntoon); ; polttaa (loppuun); ; juoda (loppuun,tyhjäksi); , , ; kuivata (täysin); ,

; kaivaa (valmiiksi); ; puhdistaa (huolella);, , , ; laskea (selville), selvittää (laskemalla);

, ; kiehua (tyhjäksi);, ; palaa (täysin, loppuun); ,

, , ; haalistua kovasti;; kypsyä (täysin, valmiiksi), valmistua

(kypsymällä); , ; nukkua(kunnolla), väsymys pois; louhia (loppuun, tyhjäksi), käyttää (työssä,toiminnassa) täysin loppuun; , ; tehdä, suorittaa(valmiiksi), valmistaa; , ;

6. Pitkäaikaisen, kärsivällisyyttä ja ahkeruutta vaativan toiminnan ja prosessintarkoituksen ja tavoitteen saavuttamiseen liittyy valmistumisen, valmistamisenmerkitys. Tähän merkitysluokkaan kuuluvat verbit muodostavan vy-yhdysosaistenverbien suurimman joukon. vy- yhdysosa on todellinen tekemisen ja tuottamisenyhdysosa. Esimerkiksi, käydä valmiiksi, kypsyä (käymällä);

; keittää munat, liha (valmiiksi > kypsäksi); , ; hautua valmiiksi; ; . . tislata,

polttaa, valmistaa (tislaamalla, polttamalla); , , ; kaivertaa, tehdä, valmistaa, (kaivertamalla); , ;

särmätä, hioa (valmiiksi); ; tehdä, valmistaa (huolella,taidolla); , ; muokata, käsitellä (valmiiksi); , ;

65

kovertaa (esineen valmistamiseksi), tehdä (kovertamalla); ,; . puhaltaa (valmiiksi), tehdä, valmistaa (puhaltamalla);

; . polttaa (esineen valmistamiseksi), valmistaa(polttamalla); , ; kypsyä (viimein valmiiksi), valmistua (viimeinkypsymällä); ; valmistua, tuleentua (valmiiksi); ,

; valssata (esineen valmistamiseksi), tehdä, valmistaa(valssaamalla); ; liimata (esineen valmistamiseksi), tehdä, valmistaa(liimaamalla); ; takoa (valmiiksi), tehdä, valmistaa(takomalla); , ; . kouluttaa (valmiiksi), valmistaa(kouluttamalla); ; kiertää, punoa (esine valmiiksi), tehdä,valmistaa (punomalla); ; polttaa (aine valmiiksi), tehdä, valmistaa(polttamalla); ; valmistua, kypsyä (viimein valmiiksisäilytyksessä); ; muovailla (valmiiksi), tehdä,valmistaa (muovaamalla); ; valaa (valmiiksi), tehdä, valmistaa(valamalla); ; paistaa (valmiiksi, kypsäksi), tehdä, valmistaa, tuottaa(teollisesti); ; . paistua (kunnolla, valmiiksi, kypsäksi), valmistua(paistumalla), kypsyä (valmiiksi); ; sulattaa (valmiiksi), valmistaa,tuottaa (sulattamalla); , ; punoa (valmiiksi), tehdä, valmistaa(punomalla); ; päästää menemään, lähettää valmiina,valmistaa ja panna myyntiin, valmistaa myyntiin, markkinoille, julkaista;

, , ; valmistaa, tuottaa (tekemällääntyöllä), tehdä, kehittää (valmiiksi); , , , , ,

, , , ; lyödä (valmiiksi), tehdä, valmistaa (lyömällä raha, mitalli); ,

; kirjoa (valmiiksi), tehdä (kirjomalla); , .

7. Selvityksen, selvittämisen, tiedonsaannin, opettamisen ja oppimisenmerkitysluokkaan kuuluu suuri määrä vy-yhdysverbejä. Esimerkiksi,

. selviytyä, päästä; , , ;

66

. udella, urkkia (selville, tietoon); , ; tarkistaa (jaoikaista), selvittää (tarkistamalla): , , ;punnita, selvittää, tarkistaa (paino, punnitsemalla): , ;kouluttaa, opettaa (eläin); , ; opettaa, kouluttaa, totuttaa(valjaisiin, satulaan, ajoon); ; jäädä eloon, jatkaa toimintaansa,selvitä; , ; . urkkia selville, tietoonsa;

; . (opetella) päntätä; ; voittaa, päästä,selvitä voittajaksi, selvittää edukseen (kilpailu): , ; selvitä,selviytyä, päästä (taka-alalta etualalle); , ,

, ; . kakistaa kurkku selväksi, selvittää kurkku(kakistelemalla); . mitata (selville), selvittää (mittaamalla);

; laulaa selvästi, puhtaasti: , ;tehdä, suorittaa, täyttää, selvittää, selvitä, suoriutua: , ,

; . oikaista, korjata: , ; korjata, parantaa:; selvittää, irrottaa (sotkeutunut): ;

koputtaa, koputella (saadakseen selville, tietoa), tutkia (koputtelemalla); ; laskea (selville), selvittää (laskemalla), tehdä laskelma:

, ; tallata, talloa (näkyville), tehdä(tallaamalla); , ; panna selviämään (humalasta);

; selvitä (humalasta); . näyttää (tietopainosta, puntarista): ; . selvitä, selvittää(vaivoin), vetää selville (vesille), kiskoa kuiville, auttaa selviämään: ,

, ; opetella; , ; opettaa;, ; oppia, opiskella, lukea

(ammattiin vaadittavat tiedot, ammattiin); , , .,, , ; opiskella itsensä valmiiksi,

valmistua (opiskelemalla, opinnoissa), päättää opinnot, saada opinnot selväksi,käydyksi, päästä, selvitä opinnoista; laskea (selville), selvittää(laskemalla), tehdä laskelma; , ; . laskea,laskelmoida, arvioida, arvata (oikein); ; lukea (tietoonsa),

67

päästä, saada selville, tietää (lukemalla); , ; oikolukea, korjata(lukemalla); ; näyttää, osoittaa, paljastaa; ;tuoda esiin, esittää: ; paljastua, tulla esiin, ilmetä;

, ; selvittää: , ; selvitä, käydä selväksi, tulla selvitetyksi; , .

seljetä, kirkastua; .

8. konkreettisesta merkityksestä pois (joukosta), ulos (tilasta) on johdettavissamerkitys eroon, erottaminen orgaanisesta, kiinteästä yhteydestä, osan poistaminen,poistuminen orgaanisesta, kiinteästä yhteydestä, kokonaisuudesta. Tässämerkityksessä yhdysosa vy- esiintyy usein elliptisissä, sanaheittoisissa rakenteissa.Sen merkitys on tällöin nykykielen kannalta monesti vaikea ymmärtää ja motivoida.Elliptisessä, rakenteessa yhdysosan vy- merkitys on yleisempi, muttapalautettaessa rakenteeseen poisjätetty sana yhdysosan merkitys muuttuuläpinäkyvämmäksi ja konkreettisemmaksi, lähemmäksi vy-yhdysosan perimmäistämerkitystä (pois, ulos, esiin). Esimerkiksi, puristaa (tyhjäksi); ;

; muovailla, tehdä, valmistaa (muovailemalla);, ; huuhtoa (puhtaaksi); ,

; rakentaa (valmiiksi); , . puristaa (tyhjäksi); , ; purkaa (tyhjäksi); , ;

pestä (puhtaaksi); , , , ;

Suomessa yhdysverbin vy- merkitys osan poistaminen orgaanisesta, kiinteästäyhteydestä, kokonaisuudesta, jäsenen joukosta ilmaistaan konkretisoivilla paikan,päämäärän adverbeillä, esimerkiksi, paikaltaan, sijoiltaan, irti, puhtaaksi, sileäksi,täysin, valmiiksi, kuntoon, kuivaksi, tyhjäksi, tyhjiin, loppuun, pohjaan, pohjiaanmyöten tai muilla yhteyteen sopivilla okkasionaalisilla adverbeilla, jotka merkitsevätolotilan tai -muodon muuttumista yhdysverbin argumenttirakenteen osoittamallatavalla. keskeisenä ajatuksena tässä on, ettei toiminnan kohde ole enää entisellä

68

paikallaan, alkuperäisessä olomuodossaan. Esimerkiksi, rikkoaikkunalasi (paikaltaan), lyödä ikkuna sisään; työntää ovi sijoiltaan;

rikkoa ovi sijoiltaan, lyödä ovi sisään; nyrjäyttää(sijoiltaan); , ; nyrjähtää, mennä sijoiltaan; ;kiskaista, nykäistä, nyhtää, repäistä, pois paikaltaan, poistaa (paikaltaankiskaisemalla); , ; kiskaista, nykäistä, (pois paikaltaan), poistaa(paikaltaan kiskaisemalla, nyhtämällä, repäisemällä); , , (

); ruuvata paikaltaan, irrottaa (paikaltaan ruuvaamalla); ,, ; vääntää (paikaltaan), selän taakse; , ;

veistää (valmiiksi, sileäksi) ; silittää (valmiiksi,täysin sileäksi); , ; painaa, pusertaa (paikaltaan, sisään);

; . painaa pohjaan; , , ; lipsahtaa (irti, paikaltaan, otteesta); ; tempautua, riuhtaista itsensä

irti (otteesta); ; irrottautua (osa kokonaisuudesta, jäsen joukosta),nykäistä (irti joukosta), iskeä urh. (irtiottoon, irrottautua pääjoukosta);

, .

9. Yhdysosan vy- merkityksestä pois, ulos sisätilasta voidaan johtaa käsitteellinenmerkitys siirtyminen taka-alalta etualalle, erottautuminen taustasta kuvioksi.Esimerkiksi: tulla näyttämölle (näyttämö – etuala, kulissit – taka-ala), päästä maailmanmarkkinoille (maailmanmarkkinat –etuala, oma maa – taka-ala), tulla, päästä ensimmäiseksi(etualalle); autojono ajoi torille (tori – etuala,kaupunki, katu – taka-ala); siirtää pöytähuoneen keskelle (huoneen keskiosa – etuala, huoneen laitaosa – taka-ala);

lentokone lensi pilvestä (pilvetön taivas – etuala,pilvimuodostelma – taka-ala);

auto ajautui vastaantulevalle kaistalle (vastakkainen ajokaista – etuala,oma ajokaista – taka-ala); sukeltaa pintaan(veden pinta – etuala, syvyys – taka-ala); purjehtia

69

avomerelle (ranta-alue, satama – taka-ala, avomeri - etuala); latoa tavarat pöydälle (pöytä – etuala, säilytystila taka-ala);

kuoriutua (maailma – etuala, munan sisus – taka-ala); poikaset eivät kuoriutuneet ensimmäisistä munista.

Esimerkkilauseita siirtymisestä etualalle: , , , -

, ; « »

; , – . . .

, , , .

10. Taka-alalta etualalle siirtymisen merkitykseen liittyy vaikkakin pienemmässämittakaavassa uuden pintakerroksen siirtäminen, siirtyminen vanhanpintakerroksen eteen, tilalle. Esimerkiksi: . kääntää nurin(takaosa etuosaksi); ; kääntyä nurin (niin ettätakaosa tulee etuosaksi); ; . tapetoida (entinenseinäpinta – taka-ala, uusi tapetti – etuala); , ;tinata (kuparipinta – taka-ala, tinauspinta – etuala); ;sivellä (alkuperäinen pinta – taka-ala, laastipinta - etuala);

; päällystää (alkuperäinen pinta – taka-ala, pinnoite –etuala); , peittää, päällystää (alkuperäinen pinta – taka-ala, uusipinta, matot, laatat – etuala); , .

Adverbi toistaa yhdysosan vy- merkitystä. Esimerkiksi:

70

, , ,,

.,

., , ,

.,

), " ".

, tullamaksamaan jalomielisyys, .

" " ( , ,) .

, a,

"..

. pinta-alaltaan 59 .

, .

.e.

, ,.

71

1. Yhdysosan vy- käsitteellinen merkitys on orgaanisesta, elimellisestä, kiinteästäyhteydestä poisto; osan poistaminen, poistuminen kokonaisuudesta;2. Semanttinen merkitys on sisältä poistaminen, poistuminen;3. Semanttis-kontekstuaalisia merkityksiä ovat ulos, tyhjiin, esiin, taka-alaltaetualalle, selville, eroon, irti; paikaltaan, sijoiltaan, irti, valmiiksi, puhtaaksi,sileäksi¸määrällisiä merkityksiä ovat perusteellisesti, huolellisesti, kärsivällisesti,sitkeästi.

72

Yhdysosan vy- graafinen kuvaus

elimellisestä yhteydestä poisto

sisältä pois, ulos, esiin

osan poistaminen kokonaisuudesta

osista kokonaisuuteen

selvitys

valmistus

taka-alalta etualalle

taustasta kuvioksi

tyhjiin

puhtaaksi

sileäksi

tasaiseksi

entisen pinnan eteen

nurja puoli ylös

paikaltaansijoiltaan

huolellisestisitkeästikärsivällisestipitkään

pitkälle

73

2.5. Yhdysosa do-

1. toiminnan viemistä tiettyyn rajaan asti, aloitetun toiminnan loppuun, tavoitteeseenvieminen, toiminnan loppuosan suorittaminen, toiminnan vieminen täyteenmäärään, suorittaminen täysimääräisenä. Esimerkiksi, juosta asti,saakka, tavoittaa (juoksemalla), juosta kiinni, ehtiä (juoksemalla perille, tiettyynrajaan); , , ; puhua loppuun;

; pelata loppuun; ; mennä, tulla, päästä, ehtiä(tiettyyn rajaan, perille kohteeseen); , , ,

; lukea loppuun, (tiettyyn rajaan asti); , ; ommella loppuun, (tiettyyn rajaan asti); ; syödä loppuun,

(tiettyyn rajaan asti); ; saapua, ajaa perille, (tiettyyn rajaan,tavoitteeseen asti), ehtiä (perille ajamalla); , , ,

; elää (tiettyyn rajaan, ikään, tilaan asti, saakka, loppuun),elämänsä loppuun, loppuajan; , , ;

; uida, purjehtia perille, (tiettyyn rajaan asti, saakka);, ; lentää (tiettyyn rajaan asti, perille), tavoittaa

(lentämällä); , , ;tanssia loppuun (aloitettu), lopettaa tanssi; ; tanssia loppuun,päästä loppuun (tanssissa), lopettaa tanssi; ,

; viedä ammunnat, ampua loppuun;; ;

puhdistaa loppuun; , ; kaataa täyteen; , kaataa (varisevaa), varistaa, ripottaa (ääriään myöten); , kiertää (haluttuun, vaadittuun rajaan), pohjaan asti, ääriasentoon; ; kiertää pohjaan asti, ääriasentoon; ; , ;

2. lisäämistä, täydentämistä tiettyyn, vaadittavaan, haluttuun määrään asti,lisäämistä, täydentämistä jo olevaan määrään. Tässä merkityksessä malliverbi on

74

täydentää (haluttuun, vaadittuun määrään, entisen lisäksi);, ; : lisätä,

täydentää; , , , ; ostaa lisää,täydennykseksi, täydentää (ostamalla); , ;saada lisää, täydennykseksi, loput; , ;

kaataa (varisevaa), varistaa, ripottaa lisää, täydennykseksi, täydentää(kaatamalla varisevaa); ; ruokkia lisää, täydennykseksi,täydentää (ruokkimalla); ; kaataa lisää, täydennykseksi,lisätä, täydentää (kaatamalla); ,

; tankata lisää, täydennykseksi, täydentää polttoaine, ottaapolttoainetäydennys; ; kirjoittaa lisää,täydennykseksi, lisätä, täydentää (kirjoittamalla); , .

3. toiminnan voimallisuutta osoittavan partikkelin - kanssa toiminnan viemistähaluttuun, tavoitettuun ja myös usein vahingolliseen, haitalliseen, epätoivottuunlopputulokseen. Esimerkiksi, saada heräämään, hereille;

; saada yhteys (puhelimella), saada soitetuksi, soittoperille, tavoittaa puhelimella; , ,

, ; saada kutsutuksi, kutsu perille,tavoittaa (kutsulla); , ;

hyppiä (itsensä haitalliseen lopputulokseen), siinä määrin, ettätuloksena on vahinko; ; koheltaa (vahingolliseen lopputulokseen);

, ; , ; lörpötellä (huonoon lopputulokseen), siinä määrin, että tuloksena

on huono loppu; ; . juosta (epätoivottuun lopputulokseen)siinä määrin, että tuloksena on haitta; , ;opiskella (epätoivottuun lopputulokseen), opiskella niin, että lopputulos on huono;

, .

75

4. Yhdysverbin do- merkitysten syntymisen voi ymmärtää hyvin antropos-funktionaalisesti, eli siinä voidaan erottaa alkuaan jaloin ja käsin tapahtuva toiminta.Jalkatoimintaan liittyy kulkeminen perille kohteeseen tai kohteeseen asti,esimerkiksi omenapuulle. Käden toiminta on jalkatoiminnan (päätoiminnan)täydentävä, lopettava toiminta (sivu-, oheistoiminta), eli omenpuulle tultuatavoitetaan kädellä omenaa. Näin ollen yhdysosan do- merkitys jakaantuu kahteentoiminnalliseen aktiin: 1) laaja-alaiseen, suurimittaiseen, suuret ulottuvuudetkattavaan toimintaan, mikä palautuu jalkatoimintaan), 2) suppeaan, pienimittaiseen,lähiulottuvuuden kattavaan toiminnalliseen aktiin, mikä palautuu käden toimintaan.Ensin tavoitetaan kohde (jalkatoiminta), sitten esine (käden toiminta). Kohdesaavutetaan, esine tavoitetaan, esimerkiksi;

.

Adverbi, kohdesanan määresana tai sitä määrittelevä sivulause toistaa yhdysosan

do- merkityksen:

., ,

… ., .

1. Yhdysosan do- käsitteellinen mekitys on toiminnan ulottaminen, ulottuminen.2. Semanttinen merkitys on asti.3. Semanttis-kontekstuaalinen merkitykset ovat tavoittaminen, aloitetun toiminnanloppuunvieminen, täydentäminen.

76

Yhdysosan do- graafinen kuvaus

2.6. Yhdysosa za-

1. toiminnan aloittamista, alkamista (kahdensuunnan liikuntaverbeillä, aisti- jamielentiloja, fysikaalisia ilmiöitä osoittavilla verbeillä). Esimerkiksi, alkaakäyskennellä, kulkea (ilman päämäärää); , ;

, ; alkaa juoksennella, juosta (ilmanpäämäärää); ; sytyttää; , ,

, , ; alkaa hyppiä, hypellä;, , , ; alkaa astella;

; alkaa osoittaa suosiota; alkaa leikkiä, soittaa,näytellä; ; alkaa haukkua;

; alkaa nauraa; ; alkaa antaahajua, alkaa haista; , ;alkaa loistaa; , ; alkaaloistaa, välkkyä, välkehtiä, kimaltaa, kimallella; ;

; alkaa paistaa, valaista, luoda valoa;

ulotus

kohteeseen asti

aloitetun lopetustäydentävä lopetus

täydennys tavoitus

77

; ; sytyttää palamaan; ,, ;

2. sulkemista, ummistamista, peittämistä, täyttämistä, kiinnittämistä paikalleen,tarttumista kiinni, syöttämistä tilaan, ottamista haltuun, varastoon.

esimerkkejä kohteen sulkemisesta, ummistamisesta: sulkea; , ,, , , , , , , , ,

, , , ; puristaa umpeen, kiinni; ;loksauttaa kiinni; , , , ;

puristaa umpeen, kiinni; ; solmia (umpeen, kiinni), sitoa(kiinni, side, siteellä, siteeksi); , , , , ,

;

esimerkkejä kohteen peittämisestä, täyttämisestä: peittääasfaltilla, asfaltoida; , ; rautat. sepelöidä, sorittaa,peittää sepelillä, soralla; ; peittää, häivyttää(peittoon); , ; peittää naamiolla,naamioida (peittoon), maskeerata; , , , ,

; pölyyntyä (peittoon), peittyä, tahriintua pölyyn; ,, ; peittää (suojaansa), suojata (peittoon, verhoon);, , , , ,

; , , ; ;peittää (veden alle); ;

; luistinrata jäädytettiin; täyttää (tulvinnallaan), tulvia(tulvia täyteen); ;

; ; sitoa peittoon, peittää (sitomalla);, , , , ,

, , ; täyttää; , , ,, , , , ; kaivaa (peittoon), peittää

78

(kaivamalla); , , ; , ;kaivaa (peittoon), peittää (kaivamalla); , ; , ;

varistaa, ripotella, kaataa (varisevalla, peittoon, täyteen), peittää, täyttää(varistamalla, ripottamalla, kaatamalla varisevaa); , ,

, , ; ;

3. tarttuminen, takertuminen kiinni, kiinnittäminen, pidättäminen, vangitseminen,pysäyttäminen (paikalleen); paikalleen asettaminen, paikallaan pitäminen.Erotukseksi yhdysosan v- orgaanisesta, kiinteästä paikalleen asettamisestayhdysosa za- ilmaisee rakenteellis-mekaanista ja otteellista paikalleen asettamista,esimerkiksi, vangita; ; pidättää; ,

; pyydystää, ottaa kiinni, vangita suopungilla; ; iskeä, tarttua, tavoittaa, ottaa kiinni (keksillä); ; lyödä, iskeä,

juntata (paikoilleen); , , ; pysähtyä leijumaan,leijua paikallaan; ;ampua harppuunalla, harppunoida, iskeä kiinni harppuunalla; ; ajaa,toimittaa (paikoilleen, oliolle, esineelle tarkoitettuun tilaan); ,

; puristaa, likistää (kiinni, paikoilleen); , ,; juurtua kiinni, piintyä, pysyä, jäädä (kiinni),

jämähtää; ; kiinnittää (paikalleen); ,, , ; harsia, kursia (kiinni);

; puristaa kiinni, likistää, jättää väliin (likistykseen); ,; solmia, sitoa kiinni, kiinnittää (solmimalla, siteellä,

siteeksi); , , ;kahmaista, temmata (otteeseen); ;

; koukata, tarrata, iskeä kiinni (koukulla); ; .hipaista (matkalla), koskettaa; ( ) ; tarttua;

; . ottaa kiinni, ote, tarttua; ;

79

3. toimintaa vahvistavan partikkeli kanssa tai ilman sitä toiminnan viemistäliiallisuuksiin, toiminnan poistumista tavallisista tai sallituista puitteista, toiminnan,liikkeen suuntautumista annetun, tavalliseksi katsotun rajan taakse, (liian) kauastästä rajasta, minne ei pitäisi mennä tai joutua, esimerkiksi, helliäliikaa, piloille, pilata (hellimällä): ; . juosta, puuhata itsensäväsyksiin, väsyä juoksemisesta, puuhista; . innostua, jäädäjaarittelemaan; kuljettaa, viedä, tuoda (kulkuneuvolla, poikkeavan kauas taipaikkaan, minne ei pitäisi); , , ; tuoda (alun perin,kulkuneuvolla kaukaa), . (yleensä) tuoda, toimittaa (etäältä paikalle ja myösensimmäistä kertaa, alun perin);

; , ; viedä (kädestä,taluttaen), johtaa, johdattaa kauas, (paikkaan, mihin ei välttämättä pitäisi);

, , ; . joutua päästään pyörälle, pyöriä,hääriä päänsä pyörälle, itsensä uuvuksiin; , , ;kiertää (taaksepäin, poikkeavaan asentoon, asemaan): ; kähertää, tehdäkiharat; ; nostaa, kohottaa liikaa, liian ylös, korkealle;

, , , , ; . jäädä paikalleenkatselemaan, pysähtyä, jäädä, viehättyä katselemaan, unohtua ihailemaan;

; ajaa, viedä, panna (poikkeavaan paikkaan, tavallistakaukaisempaan paikkaan, paikkaan, mihin ei pitäisi);

; ; mennä, joutua, päätyä(poikkeavan kauas, paikkaan, minne ei pitäisi); , ;

, ; mennä liian pitkälle, kauas, yli (säällisen);; ;

; syöttää, ruokkia liikaa, täpötäyteen,kipeäksi, ähkyyn; ; kehua liikaa, ylettömästi,älyttömästi, mennä liian pitkälle kehuissaan; , ,

, ; äityä, yltyä kerskailemaan,kerskua ylettömästi, älyttömästi; , , ,

; . niittää toisen mailta, mennä, erehtyä niittämään

80

(toisen maa); ; . lääkitä liikaa, väärin:; . . ottaa liikaa lääkettä, aiheuttaa lääkkeillä vahinkoa

itselleen, lääkitä itsensä kipeäksi, sairaaksi; tuoda ohimennen, poiketatuomaan, käydä tuomassa; ; viedä, tuoda, heittää (tutulta paikalta,kauas, pois alkuperäisestä, tavanomaisesta paikasta);

, , ; ; nostaa,kohottaa (taaksepäin, poikkeavaan asentoon); ; ;

; . mennä pitkäksi, mutkat suoriksi, pasmat sekaisin;; ; töniä, tuuppia kipeästi,

mustelmille, täyteen kolhuja; , , ;. puhua väsyksiin, väsyttää puheillaan; , ;

pysähtyä, jäädä keskustelemaan, intoutua keskustelemaan;; , ; puhua (totuudesta

poiketen) palturia; , , - ;. kirjata, panna (varsinaisesta olemisesta poikkeavasti, poikkeavaan arvoon);

!; , ;alentaa liikaa, laskea liian alas; , ,

, ; antaa liian alhainen; ;pysähtyä ajattelemaan, alkaa ajatella tosissaan, vaipua, syventyä ajatuksiinsa,ajattelemaan; , ; pysähtyä katsomaan,katsoa pitkään, kauan, vaipua, syventyä, jäädä katsomaan; , ,

, , , , ; pysähtyäkuubtelemaan, syventyä, paneutua, vaipua kuuntelemaan, kuunnella (hartaasti);

, ; , ; ; ; . syventyä, intoutua lukemaan, paneutua lukemaan;

, ; , ; intoutua leikkimään, pelaamaan, näyttelemään, soittamaan, vaipua

leikin, soiton, pelin lumoihin; ; ;; vaipua haaveilemaan,

haaveiluun; ; . istua, olla (liian) pitkään, jäädä (liian)

81

kauan, pitkään istumaan, olemaan, istua, pysyä pitkään, kauan, unohtua olemaan;, , , , , ,

; , , , , ,; lähettää (kaukaiseen paikkaan), lähettää (oikeasta paikasta,

kohteesta, toimituksesta poiketen) erehdyksessä, väärään paikkaan;

, ; ; ,; vieriä, kieriä (tavallisuudesta poikkeaavaan paikkaan,

minne ei pitäisi) , ;

4. toiminnan, liikkeen suuntautumista kohteen, esineen taakse. Yhdysosanmekityksen toistaa prepositio za ’taakse’, esimerkiksi, mennä taakse;

, , , ; ; mutta ilman prepositiotaaurinko laski; kuu laski; juosta taakse;

, , ; kääntää, kääntyä taakse; ;vieriä, kieriä taakse; .

5. olion, esineen taakse suuntautuneeseen liikkeeseen liittyen pääsuunnastapoikkeavaa liikettä. Esimerkiksi, kun lintu lentää näköesteen taakse ja ilmestyyjälleen näkyviin, sen lennossa tapahtuu katkeama, poikkeama päätoiminnasta,linnun näkyvästä lentoradasta. Esimerkiksi, mennä, tulla, poiketa (matkallapäämäärään); , , , ;

. kipaista, mennä, tulla, poiketa ohikulkiessa, ohimennen;, ( ) ; viedä, tuoda (ohimennen), poiketa

viemään, tuomaan (matkalla päämäärään); ;tuoda, viedä (ohimennen, matkalla varsinaiseen kohteeseen), poiketa viemään,tuomaan; ; , , .

6. taakse suuntautuneeseen liikkeeseen liittyen haltuunottoa, hallintaan saamista,esimerkiksi, ottaa (haltuunsa, mukaansa); , ; . viedä(mukaansa); ; . viedä mukanaan, ottaa valtaansa, vallata, koskettaa

82

(vaikuttavasti): ; varata (ennalta, valmiiksi,haltuunsa); , ; hauduttaa (kulinaaristahaltuunottoa varten): ; värvätä, pestata (saadakseenhallinnalliseen käyttöönsä); ;

, , ;vakuuttaa (pitääkseen otteessaan); ; todistaa, oikeaksi (hallinnollisenpätevyyden osoittamiseksi); , , ; viedäloppuun, päätökseen, päättää, lopettaa (hallinnointi); , , ,

, ; ottaa käyttöön, aloittaa, käynnistää(hallintaa varten); , ; hankkia, hommata(haltuunsa), panna alulle, perustaa (hallinnoidakseen); ,

, ; aloittaa, solmia: , ; vetää,käynnistää (saadakseen toiminta hallintaansa); , , ;nähdä, saada näkyviin (kaukaa, aistinvaraiseen hallintaan); , ;

houkutella, vetää, viedä, kietoa (valtaan, hallintaan); ,; valloittaa (hallintaansa), ottaa hallintaansa; , ;

saavuttaa, voittaa (omakseen); , , ;hankkia (haltuunsa), varata (varastoon); , , ;

7. poikkeavaan toiminnan suuntaan liittyen toiminnan suuntautumista vain esineenpäähän, kärkeen, reunaan, pintaan, joka tulee tämän käsittelyn seurauksenakelvolliseksi kantaverbin ilmaisemaan toimintaan tai epäkelvolliseksi kantaverbinmerkityksen mukaan, esimerkiksi, . sahata ura, uurre (sovittelua,liittämistä varten); ; . viilata pyöreäksi, pyöristää (viilaamalla seuraavaasoveltavaa käyttöä varten); ; terottaa (kärki, pää, pistämistävarten); ; hioa, tahkota teräväksi, teroittaa (työtä suorittava osa,leikkuureuna, kärki hiomalla, tahkomalla, vuolemalla, veistämällä); , ,

; tylsyttää; , ; pelata, soittaa (pinnaltaanpiloille, nuhruiseksi, riekaleiksi); , , , ; talloa(kovaksi käydä); ; jyrätä (kovaksi, tasaiseksi); ;

83

. tasoittaa (pää, kärki, pinta); , ; puhdistaa(pinnoitteesta, karstasta, liasta jne, pää, kärki, pinta seuraavaa käyttöä varten);

, .

Jos ajatellaan, että yhdysosalla on vain yksi semanttinen merkitys muidenmerkitysten ollessa kantaverbiin liittymisen ja sanaliittojen muodostuksenseurauksena syntyneitä kontekstuaalisia mekrityksiä, niin yhdysosan za-semanttinen merkitys on sulkeminen. Voidaan lukea za-yhdysverbien merkityksiäseuraavasti: sulkea umpeen, tukkoon, peittoon, piiloon, esteeksi, paikalleen,pysähdyksiin, haltuun, normaalista poikkeavasti. Esimerkiksi, sulkeasuojaan, suojaksi, piiloon, suojata, piilottaa sulkeuksiin; sulkea peittoonkaivamalla, kaivaa sulkeuksiin; sulkea peittoon levittämällä;sulkea vahvistamalla, vahvaksi, vahvistaa sulkeuksiin; sulkea lyömällä,lyödä sulkeuksiin; sulkea meno, mennä sulkeuksiin.

Osa yhdysosan merkityksistä on myöhemmässä kielen kehitysvaiheessaymmärretty toisella tavalla kuin alun perin. Niinpä esimerkiksi alkuperäinenpaikalleen pysähtymismerkitys muuttui aloittamismerkitykseksi.aistittiin karhu pysähtyi karjumaan. Tämä selittyy sillä, että luonnossa eläimeteivät yleensä päästä ääntään liikkeessä olessaan. Äänen tuottamiseksi nepysähtyvät. Esimerkiksi, hirvikoira ei hauku hirven liikkuessa raviaan. Metsästäjätietää koiran aloittaessa haukun hirven olevan paikallaan, eli hänennäkökulmastaan koira pysähtyi haukkumaan. Samoin visuaaliset ilmiöt olivatnähtävästi alkuaan aisti-ilmiöinä pysähtymistä tarkoittavia. Primitiivinenihminenhän oli olemisessaan äärimmäisen konkreettinen, jopa siinä määrin, ettäilmaisut, joita alkuihminen käytti luonnollisessa naiviudessaan, ovat nykyihmisenkannalta peräti hävettäviä. Esimerkiksi: ymmärrettiinvastaavasti ’kukat kukkivat paikallaan niityllä’, ’kukat pysähtyivät kukkimaanniitylle’; ’tähdet loistivat paikallaan taivaalla’, ’tähdetpysähtyivät loistamaan taivaalla’. Pysähtyminen alettiin myöhemmin mieltää

84

aloittamiseksi, mikä merkitys esiintyy aistihavaintoa, ääni-, valo- ja hajuilmiöitätarkoittavilla verbeillä.

Pysähtymisen merkityksestä on kehittynyt myös kauas suuntaumisen merkitys, silläesineen liike havaitaan vain lähietäisyydeltä, kun taas esineen jatkaessa liikettäkauas se aistinvaraisesti näyttää pysähtyvän, eli liike hitautuu pysähtyen viimeinmitä kauemmas esine loittonee. Lentokone lentää läheltä katsoen suurellanopeudella, mutta kaukaa nähtynä verrattain verkkaisesti, ja se näyttää pysähtyvänhorisonttia kohden. Venäjän kielen kannalta voidaan sanoa, että *lentokone lentääpysähdyksiin. Tähdet ja planeetat liikkuvat suurella nopeudella, mutta suurtenetäisyyksien takia ne näyttävät olevan paikallaan.

Yhdysosan za- yhdestä ja samasta merkityksestä voi erottaa erilaisiailmenemismuotoja. Esimerkiksi, merkitys pysähtyminen voidaan nähdä esiintyvänneljässä ilmenemismuodossa:

1. Liikkeen pysähtyminen tilassa ja ajassa, liikkeen, liikkuvan olion häviäminenkaukaisuuteen; helikopteri pysähtyi leijumaan,leijui paikallaan reaktorin yläpuolelle; ( )neiti jähmettyi (paikalleen) pelosta;

sali sananmukaisesti jähmettyi, hiljeni (liikkumattomaksi) laulajankauniista äänestä; meni kauas metsään, hävisi metsänsyövereihin; ui kauas järvelle, hävisi järven selälle.

2. Valo- ja väri-ilmiöissä valon sammuminen, värin häviäminen, tummuminen(valon, värin vaikutuksen lakkaaminen kokonaan tai poikkeamallaalkuperäisestä); , ; ; nuotiosammui, hiipui; lapset ruskettuivat auringossa;

85

lehdet ovat tummuneet; ruoho on menettänyt värinsä; ilta tummui.

3. Olomuodon muuttuminen, konkreettisesti sakeneminen, jähmettyminen(kiinteäksi lopputuotteeksi), kovettuminen, karheutuminen, kuivuminen (lopultakovaksi): betoni on kovettunut; sulametalli jähmettyi (kiinteäksi); , puuro, laastisakeni; . kädet ovat karheutuneet, kovettuneet;väri kuivui (nestemäisestä kiinteäksi, kovaksi), kovettui (kuivuessaan);

pulla kuivui kovaksi, koppuraksi; puro kuivui(koppuraksi) kevään jälkeen; hyytyä, maksoittua; ;rohtua; ; radioaaltojen värähtelyvaimeni; aurinko kuivatti (kovaksi) kasvimaan.

mummo kuivasi (kovaksi) kukat.

4. Ääni-ilmiöiden muuttuminen kumeaksi, karkeaksi, niiden vaimeneminen,häviäminen, lakkaaminen kuulumasta: hänen äänensä onkarheutunut; . ( ) äänet vaimenivat, hävisivät(kaukaisuuteen), lakkasivat kuulumasta (kaukana); äänethiljenivät (kuulumattomiin); potilas hiljeni (äänettömäksi,liikkumattomaksi); moottori sammui, mykistyi;

kertoja vaikeni; , ; hän huusi jahuhuili kauan ja sitten vaikeni; , ,

hän kirjoitteli kirjeitä, kirjoja ja nyt jostain syystä vaikeni; vihollisen tykkipatteri vaikeni.

Yhdysosan za- käsitteellisiä merkityksiä ovat syöttö ja asetus (alun perin paikkaan,tilaan). Metsästäjä syötti, asetti paikalleen ansoja. Asetusmerkitys haltuunottoa jakäyttöä varten on käsitteellisesti varauksen tekemistä, varausta.metsästäjäesimerkissä metsästäjä asettaessaan ansan tekee varauksen saaliin

86

saamiseksi. Varaus purkautuu ansan lauetessa eläimen mennessä ansaan. Kieli eikuvaa välttämättä toimintoja yksityiskohtaisen konkreettisesti, vaan teleologisesti,päämäärähakuisesti, tavoitellun tuloksen, tehdyn varauksen mukaan lyhennettynä.Esimerkiksi, ’viedä patruuna lukkopesään ja iskuri taakse’ lyhenee tavoitellunlopputuloksen ja tehdyn varauksen mukaan muotoon ’ladata ase’. Tämä on varaus,joka purkautuu laukaistaessa ase, eli varausta seuraa aina varauksen purku.Varaus on venäjän kielessä vakio za-yhdysosainen, sen purku muuttuja, jokatoteutetaan eri yhdysosin. Esimerkiksi, verbeillä ( , ),

( , ) ja ( ), ( ), ( ), ( ) on sama syvämerkitys ’varaus ja purku’.

Varauksessa kantaverbi on muuttujana, kun taas purussa muuttujina on yhdysosaja kantaverbi. Samoin varaus-purkutoiminnoissa esiintyy suuria aikaeroja (nopea –hidas), esimerkiksi, toiminnoilla ladata – laukaista (ase), ladata – purkaa latauksesta(akku) on suuri aikaero, samoin kuin toiminnoissa sytyttää (varauksenteko polttamista varten); ; panna lämpiämään, lämmittää(varauksen teko lämmönsaantia, paistamista, saunomista varten); , ,

polttaa (varauksen purku); , paistaa (lämmönpurkaminen paistamiseen); , kylpeä, peseytyä (lämmönpurkaminen saunomiseen); on selvät ajalliset erot; sytyttää(varaus); ; polttaa (varauksen purku); ;kiinnostua; ; kuunnella; , soittaa ( ),käydä konserteissa (varaukset purut); syödä, raadella(kuoliaaksi) (varaus); ; sulkea (varaus); ;avata (varauksen purku); ; korkittaa, sulkea korkilla, tulpata kiinni(varaus); ; korkata, avata korkki, tulpata auki (varauksenpurku); ; varastoida (varaus); ; polttaa (varauksenpurku); ; sekoittaa (varaus); ; valaa (varauksenpurku); .

87

On myös huomattava, että varauksen valenssin, sidosten määrän mahdollistaakantaverbin merkitys, esimerkiksi, hauduttaa (juotavaksi); ;paistaa (syötäväksi); , , , , ,

. sekoittaa, vaivata (leivottavaksi); ; panna(palamaan); ; asettaa; (ansa pyyntiin); (pommiräjäytykseen); (jyvät varastoon siemeniksi); syöttää (muistiin,talteen); ; merkitä (muistiin, ylös), panna merkki (väliinmuistamista varten); ; laskea perusta (rakentamiseen), perustaa(asumiseen, oleskeluun); ; , , ; valjastaa (ajoon);

, ; kiinnittää (vakuudeksi); ; ostaa(varastoon, myyntiä varten), varata (ostamalla käyttöönsä); , ;

varata, varastoida (käyttöön); , ;hankkia, varata (käyttöönsä; , ; sahata ura, uurre(sovitusta, liitosta varten); ; viilata pyöreäksi, pyöristää (viilaamalla lopulliseentilaan); ; terottaa (kärki, pää pistämistä varten); ;hioa, tahkota teräväksi, teroittaa (varaus kärkiosan toiminnallisuutta varten,konkreettisesti vuolemista, veistämistä, kaivamista, kirjoittamista varten); ,

, ; tasoittaa (lopulliseen kuntoon, tilaan); ,; puhdistaa (seuraavaa käyttöä, vaihetta varten);

, ; ladata (ampumista varten); ; virittää (kuvaustavarten); ; ladata, varata (sähkövirtaan); , ;

pakata (valmiiksi matkaa varten); .

Adverbi toistaa yhdysosan za- merkityksen, ja adverbin käyttöä esiintyy verrattainyleisesti, esimerkiksi:

, - amatöörinyrkkeilijä, ..

., , .

88

, siten .

, kai, .

. ,

.

, . " "

" " .

, . -

.

." - 40 .

, 60 . , .

, , .

, ..

; , ,

, ..

.;

.

89

" " ..

., .

1. Yhdysosan za- käsitteellinen merkitys on syöttö, asetus;2. Semanttinen merkitys on sisätilaan sulkeminen;3. Semanttis-konteksutaaliset merkitykset ovat peittäminen, pysäyttäminen,haltuunotto, paikalleen asettaminen, kauas etääntyminen, tukkiminen, täyttäminen,aloittaminen, lopettaminen, taakse suuntautuminen, poikkeaminen, kiinteytyminen,koveneminen, jähmettyminen, hiljeneminen, vaimeneminen, tummuminen.

90

Yhdysosan za- graafinen kuvaus

paikalleen

haltuunottopysäyttäminen

syöttö

sisätilaan sulkeminen

piilottaminen

kiinteytyminenjähmettyminenkovettuminenkarkeutuminentummuminenvaimentuminenhiljeneminen

aloitus

etääntyminenkauas

valtaanotto

taakse

varausvarastoon

viipyminenuppoutuminenpaneutuminenlopettaminen

täyttäminen

tukkiminen

peittäminen

poikkeaminen

91

2.7. Yhdysosa iz-

1. yhdysosan vy- tavoin liikkeen, toiminnan suuntautumista sisältä, ulos,poistamista (sisältä, joukosta, yhteydestä). Esimerkiksi: säteillä(sisuksistaan); , , ; ,

; syytää (sisuksistaan); , ;, , , , ; .

karkottaa (keskuudesta); , ; vetää pois(sisältä); , , ( ),

; . nostattaa, loihtia (sisältä esiin); , ,; ottaa (pois, eroon sisältä, sisältyvä); , ,

, ,; valita (joukosta, joukkoon sisältyvästä); ,

, , , , , ,; valaa, vuodattaa (sisuksistaan, sisältään); , ,

, , , ; vuodattaa (täysin, tyhjiin); ,, ; ajaa pois, karkottaa (joukosta, keskuudesta);

, , ; poistaa (sisällä oleva, sisältyvä);, , , , ;

2. toiminnan, liikkeen suuntautumista täysin, täydellisesti kohteeseen, kohteen, tilantäyttämistä joka taholta, suunnalta kantaverbin ilmaisemalla toiminnalla. Suomessakäytetään tällöin toiminnan täysimääräisyyttä osoittavia yhdysverbin merkitykseensopivia adverbejä ja objektisanoja, esimerkiksi, kyntää, myllertää(vaoille); , , ; uurtaa (täyteen vakoja);

, ; koluta (täysin); ; haavoittaa(pahoin); , ; raastaa haavoille; , ;leikata, viiltää, pilkkoa (täysin, piloille); ; kirjoittaa (täyteen); ;

piirtää (täyteen); ; . käydä, kulkea,koluta (jalan tai yleensä välineellä kulkien täysin paikat, tila); ;

92

, , , ; juosta, käydä (täysin kohteena olevissa paikoissa)

; matkustaa, kiertää, kierrellä, koluta (ajoneuvolla täysinpaikat, tila); ; matkata, kiertää (pyöräkulkuneuvolla täysinpaikat, tila); ;

3. toiminnan saattamista täyteen lopputulokseen, toiminnan loppumista täysin,täyttymykseen, esimerkiksi, kuluttaa (täysin > loppuun);

, , , , ; käyttääkuluksi, kuluttaa loppuun, pitää risaksi; , , ;paistaa (täysin kypsäksi); , ; paistua(täysin kypsäksi); , ; valmistaa (täysinvalmiiksi); , , ; runnella, ruhjoa(täysin, muodottomaksi); , ; . peseytyä, kylpeä (täysinpuhtaaksi); ; purra, pistellä (pahoin, pahanpäiväisesti);

, ; rikkoontua (täysin, pahoin);, ; mennä (täysin) piloille, huonoksi,

pilaantua, huonontua (täysin); , ; pelästyä (pahoin); kahinaa; (alkaa) pelätä pahoin; , ;

4. toiminnan viemistä ääripisteeseen, äärimmilleen, kantaverbin osoittamantoiminnan suorittamista, tapahtumista täysin, läpikotaisin, perusteellisesti,esimerkiksi: kastua (läpikotaisin); ; ( );

kuivua (läpikotaisin); ; paleltua (tönköksi);; . haukkua (perusteellisesti); ,

; laiskistua (läpeensä), käydä, heittäytyä patalaiskaksi;; hermoilla (äärimmilleen), menettää (viimein)

hermonsa, muuttua, tulla hermoraunikoksi; , ; kärsiä (äärimmäisen paljon); , ,

, ; kärsiä (hermoja raastavasti); ;

93

käydä (äärettömän) hermoksi, hermostuneeksi, menettää (lopullisesti)hermonsa, muuttua, tulla hermoraunioksi, riekaleiksi (hermot); ,

; ;; kulua (lopullisesti työssä), menettää (lopullisesti)

teränsä; , , , ; . käyttää (voimansa loppuun työssä),tulla loppuun kuluneeksi; ,

;

5. kohteen, materiaalin, esineen täydellistä tai loppuun vietyä käyttämistä,kuluttamista kantaverbin ilmaisemaan toimintaan, minkä jälkeen toiminnan kohteitaei enää voi käyttää kantaverbin ilmaisemaan toimintaan. Ainesanoilla on tällöinkaksinainen merkitys: 1) aine kokonaisuudessaan kulutetaan tai kuluu täysin,loppuun; 2) ainesosa, esine käytetään, kulutetaan, kuluu täysin, loppuun,esimerkiksi, kirjoittaa täyteen, loppuun, täyttää (kirjoituksella), käyttää,kuluttaa (loppuun) kirjoittamiseen; , , ,

, ; kuluttaa kirjoittamiseen kaiken liidun;kirjoittaa liitu kuluksi, pätkäksi, nysäksi;

käyttää kirjoittamiseen kaiken paperin; kirjoittaa paperi täyteen; neuloa (täysin loppuun), käyttää, kuluttaa (täysin, loppuun) neulomiseen,

muuttaa neuleeksi, neuleiksi; , , ; . käyttää,kuluttaa saippua (täysin, loppuun); ; . kulua, tullakäytetyksi (täysin loppuun) muuttua kuluksi (saippua);

; sivellä rasva, rasvata (täysin loppuun), käyttää, kuluttaa (täysin,loppuun sivelemiseen, rasvaamiseen); , ;

kulua, tulla käytetyksi (täysin loppuun); ;. kuluttaa (väri täysin, loppuun); ; .

kulua, tulla käytetyksi (väri täysin loppuun); hangata (täysin, loppuun,kuluksi, nysäksi); ; hangata kuluneeksi, piloille, kuluttaa (täysin, loppuunhankauksella); , , ; hankautua kuluneeksi,

94

käyttökelvottomaksi, piloille, kulua (täysin, loppuun, käyttökelvottomaksi, nysäksi,risaksi); ; ; ;

6. Yhdysosa iz- merkitsee yhdysosan vy- tavoin erottamista orgaanisesta,elimellisestä, kiinteästä yhteydestä, osan erottamista kokonaisuudesta,esimerkiksi, säteillä (osan kokonaisuudesta); ,

, ; , (tunteiden kirjosta,kokonaisuudesta osan, ilon, hellyyden); syytää (kokonaisuudestaosan); , ; , ,

(puheen kirjosta, kokonaisuudesta osan, kiroukset, kirosanat, uhkaukset);. karkottaa (osa kokonaisuudesta, joukosta, keskuudesta); ,

; vetää pois, poistaa (kokonaisuuteen kuuluva tai tunkeutuvaosa); , ( ), ; .nostattaa, loihtia esiin, kuuluville (konkretisoida, esineeseen, olioon, ilmiöönkuuluva ominaisuus); , , ; erottaa,ottaa (osa orgaanisesta yhteydestä); , ,

, ;.

Yhdysosat vy- ja iz- tarkoittavat molemmat toiminnan suorittamista täydellisesti,mutta sillä erotuksella, että yhdysosa vy- tarkoittaa täysin siihen liityvinekonkreettisine merkityksineen tyhjentävästi, kauan, pitkään, huolella, vaivoin,selvästi, selvittävästi, valmiiksi. Monien toimintojen konkreettisuudestaa johtuenniitä ilomaisemaan käytetään vain yhdysosaa vy-. Esimerkiksi,työskennellä; työskennellä, louhia tyhjiin, käyttää (tyhjäksi);

; ; puhua, sanoa;sanoa, ääntää (tyhjentävästi, tarkoin, huolella, vaivoin); ,

; puristaa, painaa; puristaa (tyhjiin);, ; kasvaa; kasvaa, venähtää (pitkäksi);; (täyteen mittaansa); sulattaa;

95

sulattaa (valmiiksi), valmistaa, tuottaa (sulattamalla); , ; laskea;, ; laskea (selville), selvittää (laskemalla);

; vähentää (kohteena oleva osa laskemalla); , ;lukea; . lukea (selville, tietoonsa);.

Substantiiveissa esiintyy usein toiminnan täydellisyyttä osoittava yhdysosa iz.Vastaavaan merkityskenttään kuuluvassa verbbissä esiintyy yhdysosa vy-, tai muuyhdysosa, esimerkiksi, huurre, härmä; jäädyttää, pakastaa;kylmettää, päästää kylmettymään, antaa kylmettyä (perusteellisesti); ;kuivattaa pakkasessa; ; tappaa, hävittää pakkasella; ;jäädyttää, pakastaa (säilöön); , ; tihkusade, mutta verbistä

sataa tihuuttaa, sataa tihkua ei esiinny iz- eikä vy-yhdysosaista verbiä,vaan alkaa sataa tihuuttaa; sataa tihuuttaa (jonkin aikaa,hetken (aikaa); riuku-, vitsas-, säleaita; aidat;aidata eroon, erottaa, eristää (aidalla); ; aidata, suojata (aidalla,peitteellä); , , ; lennon loppuvaihe;

; lentää (pois), poistua, lähteä (lentämällä);; ;

; lento (pois), lennolle, lentoon lähtö; närästys;polttaa polttaa pois, hävittää (polttamalla); ; polttaapuhtaaksi, puhdistaa (polttamalla); ; polttaa (merkki), merkitä(polttomerkillä); ; polttaa, tehdä, valmistaa polttamalla; ;näännytys, näännyttäminen; , hävittää, tuhota,tappaa (näännyttämällä)

Konkreettista merkitystä edustaa vain yhdysosa vy-, kun taas samaan kantaverbiinliittyvällä yhdysosalla iz- ei ole tällaista merkitystä, esimerkiksi, ottaa pois,poistaa; ; ottaa tyhjäksi, tyhjentää (ottamalla pois); .

96

Samalla kantaverbillä voi olla molemmat yhdysosat. Tällöinkin yhdysosa vy-merkitsee konkreettista, kun taas yhdysosa iz- yleistä, konkretiasta irroitettuamerkitystä. Esimerkiksi, ottaa esiin, valita (konkreettisesti);

, , , , ; valita (yleisesti, oikeutena); , , ,

, , , , ; kauhoa, ammentaa (konkreettisesti); kauhoa, ammentaa

tyhjiin, tyhjäksi, tyhjentää (kauhomalla, ammentamalla); , ; ammentaa, kuluttaa täysin, loppuun (aineelliset, henkiset

voimavarat); , , ; käsitellätyhjentävästi, loppuun; , .

Yhdysosa iz- yleisen merkityksensä johdosta on rekisteriltään kirjallinen,terminologinen. Niinpä muinaiskirkkoslaavista peräisin olevassa sanassa onyhdysosa iz-, kun taas yhdysosa vy- merkitykseltään konkreettisena liittyyalkuperältään venäläiseen sanaan. Esimerkiksi, pyörittää; ;

pyöräyttää ympäri, nurinpäin, vääristää; , ;. kääntää; , ; kääntää ympäri, nurinpäin; ,

; . nurinkääntyminen; ; terminologinenmerkitys on yhdysosalla iz-, yhdysosalla vy- on puhekielen konkreettinen merkitys,esimerkiksi, kuluttaa (käytössä); ; kuluttaa (loppuun,käyttökelvottomaksi, nukkavieruksi); ; kulua (käytössä);

; , ; kulua (loppuun, piloille, nukkavieruksi); .

Terminologisesti yleisempää, laajempaa ja abstraktista merkitystä ilmaiseeyhdysosa iz-, yhdysosa vy- konkreettisempaa ja suppeampaa merkitystä,esimerkiksi taivuttaa, vääntää (niin, että muodostuu kaarevuus, taitekohta,mutka); ; taivuttaa (luokille, kaarelle, kuperaksi); ;

taipua, vääntyä (niin, että muodostuu kaarevuus, taitekohta, mutka);

97

; taipua (luokille kaarelle, kuperaksi); kirjak.etsiä, löytää (yleistä); puhek. etsiä (esiin), löytää (yksityistä, konkreettista)ovat merkityksiltään samat, mutta edellinen liittyy abstraktisiin, tutkimistaedellyttäviin kohdesanoihin, jälkimmäinen konkreettisiin, arkielämään liittyviinkohteisiin, esimerkiksi; ; , ,

; ; , . Samoin verbiparissa , edellinen on terminologinen ja merkitykseltään laajempi, jälkimmäinen

yleiskielen konkreettinen ja merkitykseltään siten suppeampi yhdysverbi,esimerkiksi, syödä (piloille), syövyttää (rikki); ;

syödä (osa pois kokonaisuudesta, sisus), kirvellä (kovasti, voimakkaasti);; . Molemmat yhdysosat voivat olla

terminologiset omassa merkityksessään, esimerkiksi, ehtyä(louhimalla), louhia tyhjiin; ; kulua (täysin, loppuun); . Iz-ja vy-yhdysosaiset verbiparit tulisi luetteloida elektronisesti ja tällainen luettelo onkinjo tehty Kouvolan kääntäjänkoulutuslaitoksen tietokantaan, mutta toistaiseksi vaillasuomen vastineita ja verbiparien valenssin esittämistä. Tämä työ odottaa tulevaatekijäänsä.

Vastaavissa substantiiveissa terminologisessa käytössä on yhdysosa iz-,yhdysosan vy- ollessa arkielän konkreettisissa merkityksissä, esimerkiksi,kuluminen; , , taivutus, taipuminen, kaarre, mutka,taivekohta; , , ; polveke, taive.

Substantiiveista ja adjektiiveistä välittömästi muodostetut laadullisia muutoksiaosoittavat yhdysverbit tai ensin substantiiveista ja adjektiiveista muodostetuistakantaverbeistä muodostetaan yhdysverbejä molemmilla yhdysosilla. Tällöinmerkityserot perustuvat myös yksityiseen, konkreettiseen tai yleiseen, rekisteriin taisitten pelkästään yhdysosan omaan omituiseen merkitykseen, joka rajaayhdysverbin muodostuksen vain jommalla kummalla yhdysosalla. Esimerkiksi,yltäkylläisyys, hemmottelu, lekottelu, autuus, viehkeys, hellä;

98

helliä, pitää hyvänä, hyväillä; ; ; helliä piloille, tehdä(täysin) herkkähipiäiseksi; tulla, muuttua (peräti) herkkähipiäiseksi,

laiskuus; olla laiskanlainen, laiskotella; tulla, muuttua,heittäytyä (pata) laiskaksi; vanha, raihnainen; rappeutua, rapistua,ränsistyä (prosessi); rapistua, ränsistyä (pahoin), tulla, muuttuanuhruiseksi, nuhraantua (pahoin, tulos); , , ;usko, luottamus; uskoa, luottaa, olla uskossa; menettääuskonsa, luottamuksensa, lakata uskomasta, luottamasta; , ;

kylki; panna uhittelevasti kädet lanteille; pieni, hieno; hienontaa, leikata, pilkkoa, jauhaa, murskata hienoksi, muuttaa

hienoksi, jauheeksi, silpuksi, rouheeksi; , , , , ,; pienentää, pinnallistaa, muuttaa pinnalliseksi; ;

jauhautua, murskautua hienoksi, muuttua (hienoksi, jauheeksi);; , ; , . mitata (konkreettinen

osa kokonaisuudesta), selvittää (mittaamalla), ( ); ; mitata, muuttaa mitoiksi, mittailla; , , ,

; virtsa, kastella; ;; kastella (kunnolla); ; liottaa (viimein

pehmeäksi) pitää liotuksessa (pehmeäksi); ; märkä; kastella;; ; ; ;

kastua (kunnolla); ; liota (valmiiksi, pehmeäksi); , ; . kastua (täysin); ; .

joukkokuolema; , ; tappaa, hävittää (myrkyllä); ; tappaa, hävittää, tuhota (pois, perusteellisesti, myrkyllä), poistaa

(tappamalla, hävittämällä myrkyllä); ; . näännyttää (pahoin);; näännyttää (täysin), nuuduttaa, viedä (täysin) voimat,

, .

Yhdysosan iz- merkityksen täysin mukaisesti toiminnan kohde kokee täydellisenmuutoksen, mistä voidaan johtaa käsitteellinen merkitys, muutos, muuttaminen,

99

muuttuminen. Yhdysosa noudattaa näin ollen ’määrän muuttumisen laaduksi’ lakia.Tämän merkityskategorian malliverbi on muuttaa, esimerkiksi,mitata, muuttaa mitoiksi ( mitta); , , , ,

; laskea, muuttaa luvuiksi ( luku); , ; ilmoittaa, viestittää, muuttaa viestiksi ( viesti, ilmoitus);

; korjata, oikaista, parantaa, *muuttaa oikeaksi,oikaistuksis, paremmaksi ( , , ); , ,

, , , , ;. parantaa, *muuttaa ehjäksi ( kokonainen, ehjä);

valmistaa (täysin), *muuttaa valmiiksi ( ); käyttää (täysin)hyödyksi, muuttaa hyödyksi ( ); silottaa (täysin), muuttaa sileäksi,pyyhkiä pois, *muuttaa täysin sileäksi, poispyyhityksi ( sileä, tasainen);

. värjäytyä, muuttua täysin vihreäksi, sotata itsensä (täysin)vihreään ( vihreä); purra, pistää pahanpäiväisesti ( puraisu,pala, *muuttaa puremiksi’); ; tehdäraajarikoksi, rampauttaa, turmella, runnella (prosessi); tehdäraajrikoksi (tulos), *muuttaa raajarikoksi, turmella, runnella (täysin); (raajarikko, rampa, vaivainen); vääristää, vääntää vääräksi; , ;

käyristää (pois alkuperäisestä muodosta), *muuttaa käyräksi (käyrä); , kierähtää (toiseen suuntaa, sivuun);

; puhek. väistää (muuttamalla tilanteessanokkelasti suuntaa); .

Adverbi, objektina tai määreenä esiintyvä sana (kaikki) toistavat tai myötäilevätyhdysosan iz- merkitystä täysin:

, ,.

- ( ) , , ,: ! ( . ).

100

., .

. ( - ) .

.

1. Yhdysosan iz- käsitteellinen merkitystaso on muutos;2. Semanttinen merkitys on sisätilasta pois, poistaminen orgaanisesta, kiinteästäyhteydestä;2. Semanttis-kontekstuaalinen merkitystaso on täysin, joka suomessa saa erilaisiakonkretisoivia leksikaalisia vastineita;

101

Yhdysosan iz- graafinen kuvaus

2.8. Yhdysosa na-

1) liikkeen, toiminnan suuntautumista kohteen päälle, kohdetta päin, kohteenpintaan, pinnalle, törmäämistä kohteeseen, esimerkiksi, lentää (kohteenpäälle, pinnalle); ; lentää päin, . törmätä (lennossa, vauhdissa,vauhdilla), tavata sattumalta; ;

; ; ;; osua, kompastua (kulkiessa päin), astua,

nousta (päälle); ; . osua, törmätä, kohdata (odottamatta), löytää(kulkiessa); , , ; mennä,tulla, laskeutua (päälle peittämään), peittää (menemällä päälle);

; ; tulla, käydä päälle (äkisti, olotila, tunne);; ; , ; , ;

ajaa päin, päälle, törmätä; , ; törmätä, osua, kohdata, tavata(odottamatta); ; tulla (äkisti, odottamatta) hyökätäpäälle, paikalle); ; ; astua (päin,päälle), kompastua; , , ; törmätä, osua, löytää(odottamatta), kohdata, tavata; , ,

, , ; ,

Muutos

pois yhteydestään täysin

pois tilastaan

102

; juosta päin, päälle, kompastua (juostessa);, ; törmätä, tavata (äkisti, odottamatta); ,

; tulla (nopeasti päälle, eteen, peittämään) vyöryä päin, päälle,peittää (juokemalla päälle); ;

; astua päin, päälle, osua (astuessaan); , , ; ; törmätä päin;

; ; ,; törmätä, osua, kohdata; , ,

, ; törmätä, osua, löytää (äkisti); ,, , ; , painaa

(päälle, pintaa); ; liimata (päälle, pinnalle);; ommella (päälle, pinnalle); ; tarttua,

takertua (tahmea aine pintaan); ;; ; jäätyä (pintaan, pinnalle);

; ;

2. toiminnan määrällistä suorittamista niin, että siihen osallistuu joukko toimijoita taitoiminta kohdistuu joukkoon kohteita, toiminnan kohteiden keräämistä, kertymistä,kasaamista, kasaantumista tietyn, tavallisesti suuren määrän kantaverbinosoittaman toiminnan tuloksena, esimerkiksi, tulla (määrällisesti paljon,suurella joukolla); ;

; juosta, rynnätä, tulla (vauhdilla) paikalla (suurella joukolla,lukumäärältään paljon); ;

; rakentaa (niin, että rakentamisen tuloksena on joukkorakennuksia, rakennelmia); , , , ( ) ;

kantaa (tavallisesti suuren määrän); , , , ; poimia, kerätä (niin, että poiminnan kohteita

kerääntyy määrä); , , , ; paistaa(niin, että tuloksena paistoksia kerääntyy määrä); , ;sahata (niin, että tuloksena sahaustuotteita kerääntyy määrä), sahata kasa,

103

kasoittain; ; kuivata (niin, että tuloksena kuivattuja tuotteitakerääntyy määrän); , , ; suolata(niin, että tuloksena suolattua kerääntyy määrä); , ;

silittää (niin, että tuloksena silitettyjä kerääntyy määrä); ; pilkkoa (niin, että tuloksena pilkottuja kerääntyy määrä), pilkkoa kasa,

kasoittain; ; hakata (niin, että tuloksena hakattuja kerääntyymäärä), hakata kasa, kasoittain; ; tehdä (niin, että tuloksenakerääntyy määrä tehtyjä); ; lypsää (niin, että tuloksenakerääntyy määrä lypsettyä); ; leikata (niin, että tuloksena syntyymäärä leikattua); ; värjätä (niin, että tuloksena kertyy määrävärjättyä); ; ampua (niin, että tuloksena on määrä ammuttuja);

; ; onkia (niin, että tuloksena on määrä ongittuja); ; virkata, neuloa, sitoa (niin, että tuloksena on määrä neuleita), tehdä

(neulomalla, virkkaamalla, sitomalla joukon neule joukon sitomistuotteita);

, , , ; pestä (niin, että tuloksena onmäärä pestyä); ; pyydystää, pyytää (niin, että tuloksena on joukkopyydettyjä); ; ostaa (niin, että tuloksena on määrä ostettua);

, , ; laskea (niin,että tuloksena on määrä laskettavia); , , ,

; kulkea (niin, että tuloksena on kulun määrä);, ,

; ajaa (niin, että tuloksena on aika-, kilometrimäärä),hankkia ajamalla, ajossa, ajolla (rahamäärä); ,

, ; lentää (niin, ettätuloksena on tunti-, kilometrimäärä); , ;

3. partikkelin kanssa täysi- tai runsasmääräistä toimintaa, toiminnan tekijälletuottamaa täysi- tai runsasmääräistä tyydytystä (kyllikseen, tarpeekseen). Tässämorfologisessa rakenteessa yhdysosa na ilmaisee toiminnan määrän ja partikkeli -

siihen liittyvän intensiteetin, taustavoiman, esimerkiksi, puhua

104

kyllikseen, saada tarpeeksi puhuttua; ;istua kyllikseen, (tarpeeksi) pitkän aikaa, saada tarpeekseen

istumisesta, kyllästyä (istua, istumiseen, olla, olemiseen); , , , , , , , ;

ulkoilla kyllikseen, olla ulkona kyllästymiseen asti, juhlia kyllikseen,kyllästymiseen asti (ulkona); ; , ;

, ?; kuunnella kyllikseen,tarpeekseen, kyllästymiseen asti, kyllästyä kuuntelemaan; tietää, oppia (paljonkuuntelemisen, kuulemisen tuloksena), oppia kuuntelemaan; , ,

; ottaa varteen (puhujien tarjoama, ajatukset, neuvot,puheet); , ; , , ;

; ? - ;katsella kyllikseen, tarpeekseen, kyllästymiseen astia, kyllästyä katselemaan,tietää, oppia (paljon katselemisen tuloksena), oppia näkemään; ,

, , , ; . -; nähdä (aivan tarpeeksi paljon, usein), kohdata usein (näkemällä,

enimmäkseen huonoa, elämänsä aikana); , , , , ; ; , ; nauraa kyllikseen, pakahtumiseen asti,

pakahtuakseen; , , , ;syödä kylliksi, kyllikseen, tarpeeksi, tarpeekseen; ,

?; ; saada syödä kyllikseen,tarpeekseen; ;

; . juosta kyllikseen, tarpeekseen, ravata;- ; , ;työskennellä kyllikseen, tarpeekseen, saada tarpeekseen työstä; ;

?; ; , ;

4. kantaverbin ilmaiseman toiminnan täyttämistä, täyttymistä, viemistä kantaverbinedellyttämään tulokseen; esimerkiksi, kirjoittaa (niin, että kirjoittamisen

105

tuloksena on tuote); ; piirtää (niin, että piirtämisen tuloksenaon tuote); ; kirjoittaa koneella, painaa; ;lämmittää (niin, että lämmityksen kohde on täyttynyt lämmöstä); ;

balsamoida; ; rypistää (niin, että tuloksenasyntyy ryppyjä); ; juottaa (kylläiseksi); ;ruokkia, ravita (kylläiseksi); , ; vahingoittaa,aiheuttaa, tehdä, tuottaa vahinkoa; ; ;

; ajaa (niin, että tavoittaa kohteen, ylös, kiinni)tavoittaa (takaa-ajamalla); ; valehdella, puhua palturia;

, ; puhua (vastaan suunnattuja tai muutenkielteisiä puheita), panetella; ; ; nauhoittaa, äänittäälevyttää; , ; . jyrätä (ajettavaksi), ajaa(ajettavaksi, ajojälki); , ; . paahtaa, porottaa(kuumasti, kuumaksi); ; tunnustella (niin, että löytää),löytää (tunnustelemalla, tutkailemalla); ; ;

;

5. puhekielessä edelliseen liittyen toimintaan paneutumista, toiminnansuorittamista huolellisesti, esimerkiksi, silittää (sileäksi),silittää raudalla (sileäksi); , ; puhdistaa (huolellapuhtaaksi); , , ; pestä (kunnolla puhtaaksi);

, , ; . peseytyä, pestä itsensä (kunnolla puhtaaksi);

6. imperfektiivisten verbien kanssa toiminnan suorittamista vaillinaisessamäärässä, pintapuolisesti; esimerkiksi, tapailla (soittamalla); ;

tapailla (viheltämällä); ; tapailla (laulamalla),hyräillä laulua; ;

7. puhekielessä imperfektiivisten verbien kanssa päinvastoin edelliselle ryhmälleintensiivistä toimintaa, esimerkiksi, kirskua, soitella (jatkuvasti,

106

häiritsevästi); ;; kuiskutella, supatella (jatkuvasti, mikä häiritsee);

lueskella (jatkuvasti); ; puhella (jatkuvasti,häiritsevästi);

8. toiminnan suuntautumiseen kohteen päälle, kohdetta päin liittyen tavoittamista,päällehyökkäystä, kiinni-, kimppuun käymistä, esimerkiksi, hyökätäkimppuun; ; . käydä kimppuun, käsiksi;

, ; . käydä kimppuun (sanoin), alkaa pommittaa (sanoin);, ; ajaa ylös, kiinni,

tavoittaa; , ; ottaa, saada kiinni; ;. panetella; ; huutaa

(haukkumistarkoituksessa), haukkua, moittia (huutaen); ;hyökätä (päälle, kimppuun, rajusti, äkisti); ;

; hyökätä, käydä kimppuun; ;; ; ; .

moittia, soimata, syyttää; ; . hyökätä, käydäkimppuun (soimauksin), soimata; ; . hyökätä kimppuun(moittein, haukuin); ; hyökätä; , ,

;

9. Hyökkäämiseen liittyen vallitsevien käyttäytymissääntöjen rikkominen, kohteenvahingoittaminen tai tuhoaminen, esimerkiksi, . sanoa törkeyksiä( ), olla törkeä, nenäkäs, käyttäytyä törkeästi; ;

rikkoa; , ; vahingoittaa, aiheuttaa vahinko(a);; ; ;

puhua (huonoja asioita); , ;tuhota tutka-asema; . . pelata

väärin, tehdä vilppiä, petkuttaa; ; . tehdävahinkoa, haittaa, vahingoittaa, haitata; , ;

107

tehdä ilkivaltaa, ilkitekoja; . pitää kovaa ääntä, suukopua, meteliä,metelöidä, meluta, aiheuttaa häiriötä metelöinnillä; , ,

;

Yhdysosan na- käsitteellinen merkitys on viritys ja malliverbi ’virittää’.Tämä käsitteellinen merkityksen ymmärtämiseksi palautetaan mieleen muinaisenmetsästäjän toiminta. Ensin hän syöttää, asettaa paikoilleen ansat (za-) sittenvirittää ne (na-), esimerkiksi, virittää; , ;

; virittää, säätää; , .

Virityksenä voidaan pitää myös määrän aikaansaamista. Samoin toinenviritykseen liittyvä merkitys on toiminnan suuntaaminen, suuntautuminen (päälle,kohteeseen). Monesti viritysmerkitys tunkee taka-alalle suuntaumismerkityksen,ja välittömästi viristysmerkityksinä voidaan pitää hyvinkin monia na-yhdysverbinmerkityksiä, esimerkiksi, heittää, panna (päälle, kohti virityksenaikaansaamiseksi); ; roiskuttaa, roiskutella(päälle, kohti virityksen tuottamiseksi); ; suunnata (päin,kohti, virityksen aikaansaamiseksi); ; ,

, ; rakentaa (viritelmä); ,; sivellä, harjata (virityksen aikaansaamiseksi), ,

; toimittaa (virityksen aikaansaamiseksi); ,; suunnata (päin, kohti); ;

neuvoa, ohjata, opastaa (oikeaan suuntaan, suunta kohteeseen, antaa viritys);, ; suunnata (kohteeseen); ,

, ; suunnata, tähdätä;, , .

Yhdysosa na- esiintyy viritysmerkityksessä monilla lainasanoilla, jotka kuuluvaterilaisiin erikoisaloihin. Yhdysosa na- muuttaa kantaverbin toiminnallisenmerkityksen viritystilan merkitykseksi, esimerkiksi, harjoituttaa,

108

harjoittaa, valmentaa; , ; antaasähkövaraus, varata sähköllä; , ; silatapronssilla, pronssata; poimuttaa, kouruttaa; , ;

kaivertaa; ; tehdä kasvonaamio,naamioida; ; sanella; , ;

magnetoida; ; kyllästyä alkoholilla; kiillottaa; , ; kouluttaa, opettaa

(tekemään temppuja); ; lajitella; , ,; täyttää murekeseoksella, tehdä murekeseoksella

täytettyjä; ; fileerata; .

Adverbi ja objektina oleva määrää osoittava sana toistavat yhdysosan na-määrällistä merkitystä. Ne esiintyvät verrattain yleisesti yhdysosan na- yhteydessä.

., .

, , , .

" ,.

: ".

" " 200.

... - " " " " ,

.,

.

109

., .

.,

. - -

, ..

, ,

! ( . ).,

, .

25 , .

, .,

, ., :

., ,

, , , .

, ..

" ". 12 .

.

110

, , ,

.

1. Yhdysosan na- käsitteellinen merkitys on viritys;2. Semanttinen merkitys on toiminnan suuntautuminen kohteen päälle, pintaan,päin kohdetta; toiminnan määrä;3. Semanttis-kontekstuaalisia merkityksiä ovat yleensä kohteeseensuuntautumisen, tavoitteisuuden, hyökkäyksen, kimppuunkäymisen, sovittujensääntöjen rikkomisen ja vahingon tuottamisen merkitykset.

111

Yhdysosan na- graafinen kuvaus

2.9. Yhdysosa nad-

Yhdysosa nad- on muodostunut yhdysosista na- ja -, joka tarkoittisuuntaamista päälle lopulliseen tilaan, määrällistä lisäämistä, täydentämistäloppuun asti. Nyt yhdysosa tarkoittaa:

1. esineen pidentämistä, jatkamista tai täydentämistä toisella esineellä,esimekiksi, virkata, neuloa (jatkoksi), jatkaa (virkkaamalla,neulomalla, sitomalla); ; sitoa (jatko), jatkaa (sitomalla), lisätä (sitomallapala, kappale), pidentää (lisäämällä sitomalla kappale); , , ;

panna jatkokappale, jatkaa, pidentää (lisäämällä pala, kappale);, ; liimata jatko, jatkaa, pidentää (lisäämällä liimaamalla

viritys

suuntaus määrä

päälle pinnalle päin

kimppuun tavoitteeseen

täyttymykseen

täyteen tarpeekseenkyllikseen

perusteellisestihuolellisesti

112

kappale, pala); ; rakentaa (jatko-osalla korkeammaksi), korottaa(rakentamalla); ; jatkaa rakennusta, rakentaa (rakennetun päälle jatkoksi);

;

2. toiminnan kohdistumista (pieneen) osaan esineen, kohteen pinnasta,reunasta, esimerkiksi, puraista (pieni osa, pala, kevyesti, hieman);

, ; pureskella, järsiä (esineestä, kohteesta palakerrallaan, paloja); , ; . murennella (paloiksi),taitella, risautella (säröille); murtaa (paloiksi), taittaa, risauttaa(särölle); , ; , ; lyödä lovi; , .

3. Käsitteellisesti yhdysosa nad- merkitsee asetuksen, virityksen lisäystä,korjaamista tai päinvastoin asetuksen, virityksen vähentämistä, alentamistaalkuperäisestä tilasta, esimerkiksi, . lisätä ( ); .antaa lisää, lisätä ( , , ); liimata jatkoksi, jatkaa(liimaamalla, ); lyödä halkeama, halkaista (pinnasta);

; puraista pala; , ; murtaa, taittaasärölle; ; repäistä reunasta, pala; ; revähdyttää, rasittaaliikaa; , , ; kirjoittaa päällekirjoitus, lisätä, panna(viimeiseksi kirjoittamalla); ; kirjoittaa omistuskirjoitus; ;

panna jatkokappale, jatkaa, liittää jatkoksi, pidentää; ,, ; rakentaa yläpuolelle, päälle lisäksi, lisää, lisätä,

korottaa (rakentamalla); ; ; luoda, kaataa, varistaa päälle,yläpuolelle, yläosaan lisäksi, lisätä, korottaa (varisevalla, maa-aineksella);

; veistää (pinnasta, reunasta); ; haljeta(pinnasta), mennä särölle; ; ommella jatkoksi, jatkaa, lisätä(kappale), pidentää (ompelemalla); ; syödä, haukata,puraista pala; .

1. Yhdysosan nad- käsitteellinen merkitys on asetuksen, virityksen muutos;

113

2. Semanttinen merkitys on kantaverbin merkityksestä johtuen pienen osanlisäys, täydennys kohteeseen sen lopulliseen tilaan saattamiseksi, pienen osanpoisto kohteesta, joka muuttaa hieman sen alkuperäistä tilaa;3. Semanttis-kontekstuaalinen merkitys on jatkaminen, pidentäminen, rikkominensärölle

Yhdysosan nad- graafinen kuvaus

2.10. Yhdysosa nedo-

Yhdysosa nedo- on muodostunut kieltopartikkelista ne- ja prepositiosta -, jokatarkoitti toimintaa, jota ei viety loppuun asti. Nyt yhdysosa tarkoittaa tavoitteensaavuttamattomuutta, vaillinaisessa määrin suoritettua toimintaa (ei perille, eiloppuun, vaadittuun tulokseen asti). Yhdysosa on muodostunut kieltosananliityttyä kiinteästi do-yhdysosaiseen verbiin, joka tarkoittaa tavoitteensaavuttamista, loppuun viemistä. Näin ollen yhdysosa nedo- kieltää toiminnan

täydellisen suorittamisen, tavoitteen täydellisen saavuttamisen, esimerkiksi,

Asetuksen, virityksen muutos

osan lisäys, täydennyspintaan, reunaan

osan poisto, vähennyspinnasta, reunasta

jatkaminenpidentäminen

rikkominen

kevyestihieman

114

ottaa, poimia, korjata liian vähän, vajaaksi, puutteellisesti; ,, ; keittää liian vähän aikaa, jättää raa’aksi; ;

kiehua liian vähän aikaa, jäädä raa’aksi, olla vielä raakoja, kovia;; olla kiertämättä loppuun asti, kiinni, jättää vajaaksi,

löysäksi; , ; punnita liian vähän, vajaaksi; ; olla täyttämättä, jäädä tavoitteesta, tehdä vaadittua vähemmän,

jäädä alle (tehtävässä, tavoitteessa), , ; valmistaa,tuottaa vajaa määrä, vajavaisesti, jäädä tuottamatta, tuotantotavoitteesta;

olla huomaamatta, ; olla huolehtimatta, lyödä laimin;; jättää (osan) sanomatta, avoimeksi, olla puhumatta

kaikkea; ; kuormata vajaaksi, vajaa määrä, jäädäkuormaustavoitteesta; , ; . käyttää vajaasti, vajaateholla,jäädä vaille täyttä käyttöä; , ; antaa liian vähän,vähemmän kuin pitää, kuuluu; ; olla tekemättä loppuun,jättää kesken, keskeneräiseksi; , , , ;pitää liian vähän aikaa; ; . alivalottaa; ; ollaajattelematta loppuun asti, jättää raakileeksi, keskeneräiseksi (ajattelulla);

; olla syömättä kyllikseen, syödä liian vähän, jäädä nälkäiseksi,olla aliravittu; syödä liian vähän, saada liian vähän syödäkseen, kärsiänälkää, aliravitsemuksesta; olla paistamatta kypsäksi, paistaa liianvähän aikaa, jättää raa’aksi; , , .

1. Yhdysosan käsitteellinen merkitys on toiminnan tavoitteen saavuttamattomuus;2. Semanttinen merkitys on vaillinaisesti, keskeneräisesti, loppuun astisuorittamatta;3. Semanttis-kontekstuaalinen merkitys on määrällisesti, toiminnallisestivajavaisesti, ajallisesti liian lyhyen ajan.

115

Yhdysosan nedo- graafinen kuvaus

2.11. Yhdysosa o-, ob-

1) toiminnan suuntautumista ympärysmittaa, kehää, reunoja pitkin kohteen,esineen ympäri, toiminnan kohdistumista kohteen, esineen pintaankaikinpuolisesti, kaikilta puolilta, esimerkiksi, juosta ympäri;

, , , ; kantaa ympäri; ;

; tarjoilla ympäriinsä, kiertää tarjoilemassa; ;ympäröidä; ;

; aidata (ympäriinsä), ympäröidä (aidalla, esteellä);; ; ;

kietoa ympäri(lle); ; ; temmata ympäri,ympäröidä; ; ;

; kaivaa ympäri, ympäriinsä, ympäriltä; , ; kaivaa(kaivanto, oja) ympäri(lle), ympäröidä kaivannolla, ojalla; ,

; kaapia ympäriltä, ympäriinsä;, ; katsoa ympäriinsä, joka puolelta; ,

, , , ;tutkia, tutkailla, tarkastaa (ympäriinsä, joka puolelta, haluttua tarkoitusta varten);

tavoitteen saavuttamattomuus

vaillinaisuus keskeneräisyys

vajaa määräriittämätön aika

116

, ; , , ,;

2. liikkeen suuntaa kohteen ohittaen, kiertäen sivuitse, esimerkiksi,juosta ohi, ohittaa, kiertää (juosten); ,

; ajaa ohi, ohittaa, kiertää (ajamalla); , , ,; kantaa ohi (tarjoiluvati), unohtaa tarjoilla, jättää tarjoilematta

(vahingossa); ; !

3. toiminnan kohdistamista, kohdistumista kohteen eri osiin, useisiin kohteisiin,monien kohteiden ottamista kantaverbin ilmaiseman toiminnan piiriin, esimerkiksi,

juosta ympäri, ravata ympäriinsä, käydä (kaikkialla, monissa paikoissa,kaikkien, monien luona); , ; kiertää, käydä(kaikin osin, kaikki kohteet, paikat); , , ,

; antaa lahjaksi, lahjoittaa (monille, yhdelle monta);, ; . soittaa

(ympäriinsä, kaikille, monille, kaikkiin, moniin paikkoihin), tehdä soittokierros;, , ; laukata, ravata, kiertää (tapaamassa

kaikki, monet); ; pestä (kaikkien,monien, kaikille, monille tai yhdelle) pyykki; ,

, ; pestä (yhdelle tarvittava, kaikki, monet);, ; silittää (yhdelle vaatteet, kaikkien vaatteet);

, ; ommella, tehdä vaatteet (yhdelle tarvittavatvaatteet, kaikille, monille vaatteet), varustaa vaattein (yksi, kaikki, monet);

, ;

4. normaalin toiminnan ohi menevää, ohittavaa toimintaa, väärin, virheellisestitehtyä toimintaa, mikä voi ilmetä toiminnan ylenmääräisyytenä, liiallisuutena;

.; syöttää (ohi normaalin) liikaa, väärin; ; juottaa (ohi normaalin) liikaa; ; juottaa makkuriin; ;

117

juoda (ohi normaalin), vatsan pullolleen; , , ; syödä (ohi normaalin) liikaa, vatsa pullolleen, itsensä ähkyyn;

; , ;; ( ) kaventaa (ohi normaalin) liikaa; ;

( ) kärjistää (ohi normaalin, liikaa; ;hankaloittaa (ohi normaalin, kovasti), tehdä (perin) hankalaksi; ;

nauraa (ohi normaalin) pakahtuakseen, tikahtuakseen, itsensäkippuraan, vatsansa kipeäksi; , ;

5. normaalin toiminnan ohi menevää, ohittavaa toimintaa, mikä ohittaa oikeaksikatsotun, aiheuttaa vahinkoa, on petkuttavaa tai muuten virheellistä ja vääräätoimintaa, esimerkiksi, punnita väärin, pettää, huijata punnituksessa;

, ; ;mitata väärin, pettää, huijata mittauksessa; , ;

, !; laskea väärin, pettää, huijatalaskussa; , ; ;

syödä, mennä syömään (toisten) ruoat, mennä toisten ruoille;; juoda, mennä juomaan (toisten) juomat, mennä

toisen juomille; ; sanoa (ohi oikean,vääränä nimenä, nimityksenä, haukkumisena, pahalla), nimittää (pahalla),haukkua (pahalla nimittelyllä); , , , ,

; ;syyttää (väärin perustein, väärin, perusteetta), panetella (perättömästi), parjata;

; , !;?;

6. partikkelin - kanssa, (joka voimistaa toimintaa) normaalin toiminnanohittavaa toimintaa, toiminnan virheellisyyttä, erehtymistä, hairahtumistatoiminnassa, esimerkiksi, / erehtyä; ,

, , , , ( );

118

astua harhaan, kompastua; ; ; .tehdä harha-askel, hairahdus, hairahtua (tekemään väärää); ,

; ;puhua sivu suunsa, vastoin parempaa tietoa, haksahtaa (puhumaan, puheessa);

; . ollatottelematta; , ; !;

kuulla väärin; , ;

7. käsittelyä kantaverbin ilmaisemalla toiminnalla, kohteen varustamistakantaverbin ilmaisemalla toiminnallisella ominaisuudella. Tällöin kantaverbinä voipitää yhdysverbiä käsitellä, työstää; , , ,

, , esimerkiksi, varustaa (tarvittavilla laitteilla,kalusteilla); , , ;

siunata, antaa siunaus; ; metsittää; ,, ; opettaa (varustaa opilla), kouluttaa; ,

, , , ,, ; oppia, saada oppi (opillinen

varustus, varustautua opilla), saada koulutus; ,, , , , , , ;

koristaa, kaunistaa istutuksin, kasvein, käsitellä, varustaa istutuksilla,istutuksin; , , , , , ;maalata, värjätä, (käsitellä maalilla, värillä); , , , , ,

; oppia (käsittelemään, hallitsemaan, taitamaan),omaksua (käsittely, käyttö, hallinta), perehtyä, oppia käyttämään, käsittelemään,hallitsemaaan, taitamaan; , ,

, , , , ;, ; oppia

(käsittelemään, hallitsemaan, käyttämään), perehtyä (käsittelyyn, käyttöön,hallintaan, ominaisuuksiin); ,

, , ; varustaa (laitteilla);

119

, ;takiloida, varustaa takilalla; ; inhimillistää (varustaainhimillisillä ominaisuuksilla), tehdä inhimilliseksi; ,

, ; sakottaa;; rapata, käsitellä, varustaa rappauksella; ;

8. muuttamista, muuttumista kantaverbin, substantiivin, adjektiivinominaisuuteen, kantaverbin, substantiivin, adjektiivin ilmaiseman ominaisuudensynnyttämistä, syntymistä, tällä ominaisuudella varustamista tai varustautumista,käsittelemistä niin, että kantaverbin, substantiivin tai adjektiivin ilmaisemaominaisuus muodostuu. Tähän toiminnalliseen ominaisuuteen kuuluvat selvästierottuvana ryhmänä eläinten poikimista osoittavat yhdysverbit, esimerkiksi,

tehdä, poikia pennut (kissa); vasikoida, tehdä, poikiavasikka, vasikat; karitsoida, tehdä, poikia karitsa, karitsat;tehdä, poikia pennut (koira); jalostaa (varustaa jaloudella, käsitelläjaloksi); , , , , ;

; tehdä rikkaaksi;; tehdä rikkaammaksi, rikastaa, rikastuttaa;

; ; . rikastaa; , ; tehdä murheelliseksi, surulliseksi, huolekkaaksi, murehdittaa,

surettaa, harmittaa, huolestuttaa; ;; tulla, käydä murheelliseksi,

surulliseksi, huolestuneeksi, murehtia, surra, kantaa huolta;

, ; , ;, ; sokaista; ,

, , , ; ; tulla sokeaksi, sokeutua, menettää näkökykynsä; ,

, ; tulla sokeaksi, sokaistua (tunteen vallasta), joutuasokean tunteen valtaan; , ; häväistä, saattaahäpeään; ; häväistä, loukata (kunniaa, arvoa), levittää loukkaavia

120

puheita, huhuja; ;häväistä itsensä, joutua häpeään, häpeämään; tehdä hankalaksi,hankalammaksi, hankaloittaa, tehdä vaikeaksi, vaikeammaksi, vaikeuttaa; ,

, , ,; ;

; tulla kuuroksi, kuuroutua, menettää kuulo;; ; ;

tulla, käydä vanhaksi ja raihnaiseksi; !;; , , ;

tehdä raikkaaksi, raikastaa, virkistää; ; ; , ; piristää;

; piristää, antaa uutta eloa, ehostaa; ,, , ; herättää eloon, kerrata

(mielessä), käydä läpi (mielessään); , , ; tulla, muuttua arvokkaaksi,

vakavamieliseksi, järkeväksi, saada arvokkuutta, vakavoitua, järkevöityä, asettuaaloilleen, alkaa käyttäytyä asemansa mukaisesti; ?;

- .

Yhdysosat o- ja ob- tarkoittavat alun perin morfeemin o- mukaisesti kohdistettua,kohdetta vasten tai vastaan suunnattua toimintaa. Tämän merkityksen mukaanoliota vastassa on ulkoinen maailma, johon hän kohdistaa toimintansa ja joutuuvuorostaan ulkoisen maailman toiminnan kohteeksi. Niinpä maailmaan kohdistuvataistielimet (näkö, tunto, haju) ja yleensä aistitoiminnat ovat o-alkuisia: , *ouhoi (>

), tunto(aisti), tuntea (tuntoaistilla), hajuaisti, haistaa, aistia, tuntea, tuntea (kohteena oleva),

tunnistaa, tajuta, tiedostaa (kohteena oleva), haistaa, haistella.

Kohdetta vastaan suunnatusta toiminnasta seuraa kohteeseen suoranaisestikohdistettu toiminta, kohteen käsittely kantaverbin ilmaisemalla toiminnalla, kohteen

121

varustaminen yhdysverbin juuriosan merkitsemällä ominaisuudella.Kohdehakuisuuteen liittyy vuorostaan kohteen ohittamisen, kiertämisen,ympäröimisen, joka- ja kaikinpuolisen kohdentamisen merkitys. Spatiaaliseenohittamisen merkitykseen liittyy prosessuaalinen merkitys toiminnan viemisestä ohioikeasti katsotun, kohtuullisen määrän tai laadun.

Vastaan-, vasten-merkitys esiintyy selvästi yhdysverbeillä, jotka on muodostettu jovastaan suunnattua toimintaa tarkoitetuista kantaverbeistä, jotka siten ovatmerkitykseltään sukulaisia yhdysosien o-, ob- kanssa:

protestoida vastaan, vastustaa (protestoimalla,.); ; valittaa, hakea muutosta; ;

syyttää (vastaan); ; paheksua, olla vastaan,tuomita (vastaan); , , ; pohtia,käsitellä (kohteena oleva); ; . syyttää, panetella, parjata(*puhua vastaan); ; panna, asettaa nojalleen(vasten); ; tukea, pönkittää (vasten); ;nojautua, tukeutua (vasten); ; ampua (vasten), tulittaa(joka puolelta); .

Kohdistamis-merkityksestä seuraa kohteen käsittelyn merkitys:

työstää, jalostaa; , ; leikata (reunastalyhyemmäksi); , lyhentää (leikkaamalla); repiä, repäistä, katkaista(kohde, ympäri, ympäriinsä, reunasta, pinnasta); , ,

, , , , , ; sahata(reunasta, pinnasta); lyhyemmäksi, pienemmäksi, kapeammaksi, lyhentää,pienentää, kaventaa (sahaamalla); , ; kaivaa (ympäriltä,reunoilata, reunoja pitkin), varustaa ojin; ; veistää (ympäriinsä,reunalta, pinnalta); , .

122

Yhdysosa o-, ob- antaa kohdistuksen ja käsittelyn seurauksena kohteellesubstantiivinadjektiivin, kantaverbin ilmaiseman ominaisuuden, laadun javarustuksen. On neljä tapaa muodostaa o-, ob-yhdysosaisia verbejä: 1)kantaverbistä, 2) yhdysverbistä, 3) substantiivista, 4) adjektiivista. Substantiivistaja adjektiivista voidaan muodostaa ensin yhdysosaton kantaverbi, jostavuorostaan muodostetaan o-, ob-yhdysosainen verbi. Kuitenkaan kaikistasubstantiiveista ja adjektiiveista ei muodosteta yhdysosatonta verbiä.

Useat o-, ob-yhdysverbit muodostetaan suoraan substantiivista tai adjektiivistailman kantaverbin välimuotoa:

takila; takiloida, varustaa takilalla; ;köydet, vaijerit, kettingit, varusteet (laivan), toimittaa köydet,

vaijerit, kettingit; ; varustaa köysin, vaijerein, kettingein, varustaa(yleensä tarvittavin välinein); ,

, ; siunaus, siunauksenanto, siunata, antaa siunaus , siunata (kohde),kohdistaa, antaa siunaus, *varustaa siunauksella; ;

nykyaika; nykyaikaistaa, ajanmukaistaa(varustaa ajanmukaisin vaatimuksin, käsitellä vastaamaan nykyajanvaatimuksia); , , ; ;inhimillistää, tehdä, muuttaa ihmismäiseksi, inhimilliseksi, varustaa ihmismäisilläominaisuuksilla, inhimillisyydellä, antaa inhimilliset ominaisuudet;

, , ; viljely; tehdä, käsitelläviljelykelpoiseksi, -kuntoon, muuttaa viljeltäväksi, viljellyksi, varustaaviljelyominaisuudella; , , ; vihreä (väri,kasvi), viherkasvit, värjätä vihreäksi; , ;viheriöittää, viheriöidä, koristaa, kaunistaa istutuksin, viherkasvein, varustaaviherominaisuudella, istutuksilla, istutuksin; , , ; ehto;

123

ehdollistaa, panna, asettaa ehdoksi, varustaa ehdolla;; rakentaminen, järjestäminen,

rakennelma, järjestys, laite; rakentaa, järjestää; ,, , ; rakentaa, järjestää, panna, laittaa

(käyttö)kuntoon, kunnostaa, varustaa (tarvittavin rakennelmin, laittein, varustein);

, , , ; ;metsittää; , ); ; ; varustaa vedellä,

vesijärjestelmällä, järjestää, tuoda vesi, rakentaa vesijärjestelmä; , ,, ; särmä, särmätä (toiminta);

käsitellä särmikkääksi, särmätä (kauttaaltaan), hioa särmiin; ; kivi, kivettyä, muuttua kivimäiseksi, kivenkovaksi; kivettyä

(ominaisuudeltaan), muuttua kivimäiseksi, kivenkovaksi, saada kiven ominaisuudet;; lasi, lasittua, jähmettyä, muuttua lasimaiseksi

(toimintana); , , lasittua, jähmettyä, muuttua lasimaiseksi(ominaisuudeltaan), saada lasimainen ominaisuus; ; kehys;kehystää, varustaa kehyksin, panna kehyksiin; ; , värjätä,maalata; värjätä, maalata (kohde, ympäriinsä, kauttaaltaan), käsitellävärillä, maalilla; , , , , ;

kuonanmuodostaja(t); käsitellä, varustaakuonanmuodostajalla; ; , ; varustaaotsikolla, otsikoida; ; univormu, sotisopa;varustaa vaatetuksella, sotisovalla, vaatettaa; ; akka,

. käydä, muuttua, tulla akkamaiseksi, epämiehekkääksi, raukkamaiseksi,pikkumaiseksi; sopu, laatu, järjestys; . rakentaa, järjestää, pannakuntoon; , ; . hoitaa, järjestää, panna kuntoon;

; laiskuus, laiskottelu; . tehdä laiskaksi, laiskistaa;opettaa, totuttaa laiskaksi, laiskuuteen; laiskotella, laiskottaa;

muuttua, käydä, tulla laiskaksi, laiskistua; oppia, tottualaiskottelemaan, laiskaksi, laiskuuteen; lehdet; ,tulla, käydä, puhjeta lehteen, saada lehdet; kasvot; . *antaa

124

kasvot, paljastaa; pahe; ; saattaa huonoon huutoon,mustata, häväistä, tahria lokaan; , , ; virtsa;kastella, kostuttaa ; kastella (kohde kauttaaltaan);

; kastella (*ohi, virtsaamalla); ; , . toivo; *varustaa toivolla, antaa toivoa, herättää toivo, tehdä toiveikkaaksi,

toivorikkaaksi; .

Yhdysosan o-, ob- merkityksen tulkinnassa saattaa syntyä kaksijakoisuusyhdysosan monimerkityksisyyden takia. Molemmat tulkinnat ovat merkityksenkannalta perusteltuja, esimerkiksi, takoa (kohde ympäriinsä, jokapuolelta), varustaa (taoksella, vanteilla); ; takoa, verhoilla(kohde ympäriinsä, joka puolelta), käsitellä, varustaa verhouksella, taoksilla,vanteilla, , ; . ripustaa, koristaa(kauttaaltaan ripustuksin), varustaa ripustuksin, koristein; ;

ripustella, ripustaa (kohde ympäriinsä), varustaa (ripustamalla),, ; ., aidata (ympäriinsä),

varustaa aidalla, aitauksella; ,.

Joidenkin kantaverbien kanssa yhdysosa o-, ob- on välittömässä sukulaissuhteessaesimerkiksi ympäröinnin merkityksessä. Kantaverbin toiminta edellyttääkohdistumista kohteen ympäri, ympärille: rengas, sormus;rengastaa; ; rengastaa (ympäri), varustaa renkaalla; ,

); ympyrä; . pyöristää; ;pyöristää (ympyrälleen, pyöreäksi); , , ; pyörittää;

; ympäröidä, käydä, panna, rakentaa ympärille;, ; pyörittää; ; . pyörittää,

kiertää, kääriä, punoa (ympäri(lle); ; punoa; , ,; punoa (ympäri, ympäri)lle, varustaa punoksella, punoksin;

; sitoa, neuloa, virkata; , , , , ;

125

sitoa, neuloa, virkata (ympäri, ympärille, reunalle, reunoille), varustaa(ympäröivällä, reunustavalla) sidoksella; , ,

; . vetää, kiskoa, raahata; ,; peittää, verhota (peittoonsa, ympäriinsä);

, ; pyörittää; , ,, , , , ; pyörittää

(ympäri(lle); ; . pyörittää, kääriä, kietoa (ympäri(lle);; kietoa, kääriä; , ;

kietoa (ympäri(lle); ; kieritellä, vieritellä, kierittää,vierittää; , , ; . kierittää(ympäri, ympäriinsä); ; kierittää, vierittää; ,

; ., . roiskaista (ympäriinsä, kauttaaltaan);, ; vyyhdetä, kääriä;

, , ; kääriä, kietoa (ympäri(lle), varustaakääröksellä; , ; kiertää, käämiä (ympärille), varustaakäämillä; .

Käsittelyn merkitykseen liittyy käsitellä käyttökuntoon, taitoon, oppiin ohittaenkantaverbin toiminnallisen vaikeuden, käsitellen kohde niin, että se tottuu, asettuukantaverbin toimintaan kohteen ollessa eloton, oppii sen kohteen ollessa elollinen,esimerkiksi; ajaa, ajella; opettaa, totuttaa hevonenajoon (hevonen ajaa niin kuin pitää); jauhaa; jauhaa sisään,toimiviksi; ; lentää, lennellä, koelentää; ;(lentokone lentää lentää, niin kuin kuuluu); ajaa, ajella; ;

ajaa sisään (kone toimii, niin kuin kuuluu); , ,harjoitella näytelmä esityskuntoon; polttaa, poltella;

polttaa sisään; ; . käyttää, pitää sopivaksi, sopiviksi,mukavaksi, mukaviksi; , ; soittaa sisään (niin että sointion asettunut kohdalleen); ; . näytellä esityskuntoon, toimivaksi;

. opettaa, kouluttaa, varustaa opilla, koulutuksella;

126

(opiskelijat osaavat ammatin), (opiskelijat osaavatenglannin), , ( ) (poika osaa ajaapolkupyörällä), (sotamiehet osaavat ampuakiväärillä); koeampua, tehdä koeammunta (kivääri onampumakunnossa); ; tottua ammuntaan, tuleen;

; veistää, piiluta (käsitellä veistämällä halutunmuotoiseksi, muotoonsa); ; höylätä (käsitellä höyläämällähalutun muotoiseksi, muotoonsa); ; sorvata (halutun muotoiseksi,muotoonsa); ; polttaa (käsitellä polttamalla haluttun muotoiseksi,muotoonsa); .

Adjektiiveista muodostetaan suoraan tai niistä muodostetuista yhdysosattomistaverbeistä o-, ob- yhdysosaisia verbejä, jotka toteuttavat teollisesti adjektiivinmerkityksen. Adjektiiveista muodostetaan intranssitiivisia verbejä. Tässätapuksessa subjekti saa teollisesti adjektiivin ominaisuuden ja transitiivisia verbejä,missä tapauksessa kohdesana saa teollisesti adjektiivin ominaisuuden, esimerkiksi,

tyhjä, olla tyhjänä, autiona, tyhjentyä (ominaisuus tilana taiprosessina), tyhjentyä, autioitua (ominaisuuden saaminen);

; typerä, tyhmä; typertyä, tyhmentyä (prosessina), tulla, käydä typeräksi (ominaisuuden saaminen);

; tehdä, puhua typeryyksiä, käyttäytyä typerästi, hölmösti, tehdä typeräksi, hölmöksi, typerryttää, hölmistää; , ;

vääntää typeräksi, hölmöksi, tulkita typerästi, hölmösti; , ;vaikea, hankala, vaikeuttaa, hankaloittaa, tehdä vaikeaksi, hankalaksi;

, , , , ; paljas, paljastaa,kuoria paljaaksi; , ; jättää avoimeksi, suojattomaksi; ;paljastua, tulla paljaaksi; , , ;

, . purppuran punainen, punastua, värjäytyäpunaan, punaiseksi, purppuraan; , , ; värjäytyäpunaan, punaiseksi, purppuraan; , ; , värjätä

127

purppuraan, purppuroida (prosessi); värjätä purppuraan, purppuroida,punata, pukea purppuraan; ; , köyhtyä(prosessi); , ; köyhtyä (tulos); , , ,

; köyhdyttää, niukentaa, tehdä köyhäksi, niukaksi;, ; vahva, vahvistua (prosessi),

vahvistua, käydä, tulla vahvemmaksi, vahvaksi, voimistua; , ,, ; kiero(silmäinen); vetää kieroksi, vääräksi; ; käydä, tulla kierosilmäiseksi; .

Yhdysosan o-, ob- käsitteellinen merkitys on kohdistaminen, mihin liittyvät adverbitvasten, vastaan. O-, ob-yhdysosa merkitsee kohdetta vasten suunnattua toimintaa.Joillakin verbeillä, on selvä yhdysosan ja kantaverbin sukulaisuussuhde esimerkiksi

protestoida (vastaan), esittää vastalause, syyttää(vastaan), *puhua vastaan, panetella, suojella, suojata, varjella(vaaraa vastaan), *säilyttää vastaan, suojata, suojella, varjella, vartioida(vaaraa vastaan), viedä voitto, voittaa, päästä voitolle (vastustajasta,vastuksesta); , ; suoriutua, selvitä; ,

, , rohjeta, uskaltaa (vastustaa, haastaa vastus);, ; tiuskia, ärähdellä (vastaan, nalkuttaa

motkottaa, kinailla, torailla (keskenään).

Hyvin suuri osa toiminnoista on kohdistettuja erotuksena kohdistamattomistatoiminnoista, esimerkiksi, ( ); soittaa (yleensä, puhelimella);

soittaa (kohdistetusti), kohdistaa soitto (joukolle valikoituja kohteita);; kysyä (yleensä); kysyä (kohdistetusti), kohdistaa

kysymys (joukolle valittuja mielipiteen, tapahtuman selvittämiseksi), kuulla(esittämällä kysymyksiä joukolle valittuja); , ; katsoa (yleensä); , ; katsoa (kohdistuneesti), kohdistaakatseensa, tarkastaa, tarkastella, tutkia (kohdistuneesti); , , ,

; ampua (hetken aikaa); ampua kohdistuneesti,

128

kohdistaa ammunta, tulittaa (kohdetta); , , , huutaa (kohdistamalla huuto, esimerkiksi, nimellä); ; pyyhkiä,

hieroa, hangata (kohdistamalla); , , , , ; pestä;(kohdistamalla); ; pestä pyykki (kohdistuneesti); ,

; rakentaa (kohdistuneesti); ; puida(kohdistuneesti); ; jauhaa (kohdistuneesti);käsitellä, keskustella, pohtia (vastassa oleva kohde); , ,

.

Myös monet haitalliset, vahingolliset toiminnat ovat varta vasten vastaankohdistettuja. Tahattomina nekin kohdistuvat haitan kokijaa vastaa, esimerkiksi,

haukkua (vahingoittamistarkoituksessa); ;

Advervi toistaa yhdysosan merkityksen.

, , .

., ,

., ,

: ?,

..

, , .

1. Yhdysosan o- ob- käsitteellinen merkitys on kohdistus.2. Semanttinen merkitys on vastaan.

129

3. Semanttiskontekstuaaliset merkitykset ovat ympäri, ympäriltä, ympäriinsä,vasten, alas, ohi, sivuitse (kohteen), ohi normaalin, väärin, virheellisesti,vahingollisesti, ylenmäärin, liiallisesti, käsittely, varustaminen (laitteella,ominaisuudella, laadulla)

Yhdysosan o-, ob- graafinen kuvaus

2.12. Yhdysosa - ( -, -)

1. toiminnan, liikkeen suuntautumista vastakkaiseen suuntaa, pois rajapinnasta,raja-, lähtökohdasta, erottautumista, irtautumista, loittonemista matkan päähän,kohteesta poistumista, poispäin (etäämmäksi), takaisinpäin, sivuun, syrjään,kappaleen matkaa. Käsitteellisesti näitä konkretioita kuvaa merkitys siirtyminenetualalta taka-alalle, esimerkiksi, mennä pois (ääreltä), takaisinpäin,poistua, siirtyä (sivuun, äärestä, luota, loitommalle); , ,

, , , ,, ; , , ; ;

kohdistus

vastaan

ohisivuitse

vastenalas

ohi normaalinväärinvirheellisestivahingollisestiliiallisesti

käsittelyvarustaminenlaitteellaominaisuudellalaadulla

ympäriympäriltäympäriinsä

130

ajaa pois (raja-, lähtökohdasta, sivuun, loitommalle); ,; ; lähteä matkaan; uida, purjehtia, lipua,

ajalehtia pois (raja-, lähtökohdasta; loitommalle, kappaleen matkaa, matkanpäähän), loitota; , ; lähteä matkaan (vesitse);

; hävitä, sukeltaa (näkymättömiin mennessään loitommalle);; juosta pois (ääreltä, raja-,

lähtökohdasta, luota, kappaleen matkaa, matkan päähän, sivuun); ,, , , , ; kuljettaa, viedä,

siirtää (kuljettamalla raja-, lähtöpaikasta määräpaikkaan); ,, ; kuljettaa, viedä pois

(kuljettamalla pois lähtöpaikasta loitommalle, syrjemmälle, sivummalle);, ; viedä (kädestä), johdattaa,

saattaa (ääreltä, raja-, lähtöpaikasta sivummalle olevaan paikkaan,määräpaikkaan); , , ,

, ; , ,, ; ,

; kantaa, viedä (kantaen ääreltä, raja-, lähtökohdastasivummalle, määräpaikkaan); , ,

, , , ,; ; kantaa, viedä, siirtää pois (kantamalla

loitommalle, sivummalle, syrjään); ,, , ; vetää, raahata, viedä,

siirtää (pois, sivuun, sivummalle, lähtöpaikasta määränpäähän);

, , ; vetää, kiskoa, viedä(vetämällä, luota, ääreltä, eroon), erottaa (vetämällä); , ,

; astua, siirtyä (astumalla, matkan päähän, takaisin,sivuun, pois tieltä); , , , ; vetäytyä,perääntyä; taistellen; irrottaa (liimauksesta), poistaa(kiinniliimattu); , , ; irrota (liimauksesta);

, ; ;

131

hangata pois (pinnalta), poistaa (hankaamalla); ,, ; panna pois, sivuun, takaisin, laskea

käsistään, panna, antaa (vähentämällä kokonaisuudesta erillinen erä);, , , , ,

, ; panna sivuun, säästöön, säästää;, ; kallistua, siirtyä (kallistumalla paikaltaan,

kappaleen matkaa, toiseen asentoon, sivuun); ;poiketa (sivuun suunnasta, kurssista, aiheesta); ,

, ;panna takaisin, pois, sivuun; , hinata, siirtää (hinaamallapois(päin), matkan päähän, toisaalle, sivuun); , ;

kääntää (pois suunnasta, toiseen suuntaan, toisaalle, poispäin,sivuun, päinvastaiselle, nurjalle puolelle); , , ;haaroittaa (poispäin, toiseen suuntaan, toisaalle, sivuun), kasvattaa (erillinen),tehdä, rakentaa (erillinen) haara, sivuhaara, -haaroja; , ;taivuttaa, kääntää (toiseen suuntaa, pois entisestä asennosta, takaisin entiseenasentoon, sivuun, ylös-, nurin-, oikein-, alaspäin); , , ,

; pakottaa vetämään, kääntämään, suuntaamaantoisaalle, muualle, harhauttaa; ; suunnata (häiritsevästi)toisaalle, keskeyttää (työssä, toiminnassa, puheessa), häiritä (työtä, toimintaa);

, .

2. osan erottamista, irrottamista, poistamista, loitontamista rakenteellisesta,heterogeenisestä kokonaisuudesta, koostumuksesta, yhteydestä. Tässämerkityksessä malliverbi on jakaa, osittaa erilleen, erottaa, irrottaa (osakokonaisuudesta, yhteydestä); , ,

, ; kääntää, kiertäätakaisinpäin, auki, aukaista (kääntämällä, kiertämällä); ; kiertää irti, irrottaa(kiertämällä); ; . vääntää irti; ; ruuvata

132

takaisinpäin, irti (osa mekaanisesta kokonaisuudesta); ; solmiaauki, irti, aukaista, irrottaa (solmusta, kiinnisidoksesta); , ;

kytkeä irti, irrottaa (osa mekaanisesta kokonaisuudesta);; kytkeä irti (osa mekaanisesta yhteydestä); , ,

; , ; kytkeytyä pois, irti(mekaanisesta kokonaisuudesta, yhteydestä); -

; välttää, kieltäytyä (asiayhteydestä, ajattelemasta, näkemästäasiaa), olla ajattelematta (asiaa), irrottautua (mielessään asiasta); ,

; erottaa (yhteydestä); ; mennä lerpalleen,alkaa roikkua, lerpahtaa, loksahtaa auki; , , ,

, lohkaista, lohkoa irti, irrottaa (lohkaisemalla); irrota;, ; kaataa (yksi tai

osa joukosta luvanvaraisesti); ; ampua (yksi tai osa joukostaluvanvaraisesti); ; juottaa irti, irrottaa (juottamalla, osamekaanisesta yhteydestä); ; erottaa (rajalla), rajata (eroonyhteydestä); ;

3. osan poistamista, vähentämistä tasa-aineisesta, homogeenisestäkokonaisuudesta, koostumuksesta, yhteydestä. Tässä merkityksessä malliverbion vähentää (ottamalla, kaatamalla, varistamalla pois); (

), ; leikata (irti osa tasa-aineisestakokonaisuudesta); ; kaataa (osa tasa-aineisestakokonaisuudesta); ,

; juoda (osa tasa-aineisesta kokonaisuudesta), juodavähemmäksi, naukata, ottaa kulaus, huikat; ; hörpätä,ottaa hörpyt; ( ); kaataa (osa varisevaa tasa-aineisestakokonaisuudesta); ; kaataa (varisevaa vähemmälle); ;

ammentaa, kauhoa (vähemmäksi), vähentää (kauhomalla);; kauhaista (vähemmäksi), vähentää (kauhaisemalla);;

133

4. toiminnasta vierottamista, vierottumista, toiminnan kieltämistä, torjumista,toiminnasta kieltäytymistä. Esimerkiksi: vierottaa (vastatoimintanaopitusta); ; oppia pois, päästä eroon (vastustaentottumusta); ; tottua pois, vierottua (vastustaentottumusta); ; vieraantua, etääntyä (tottumukseltaan);

; saada (puhumalla) kieltäytymään, luopumaan(aikeesta); , , ; kieltäytyä(vastineena aikeeseen, tehtävään, hankkeeseen); ;kieltäytyä (vastineena ehdotukseen, tarjoukseen), sanoutua irti;

; neuvoa olemaan (toimimatta) neuvoa luopumaan(vastineena aikomukseen); ; hylätä, torjua; ,

, , ; . torjua; ; .estää (pahasta); ; miek. torjua; ; torjuasuoralta kädeltä; ; torjua (pallo); ;siirtyä pois tieltä, väistää, väistyä (kallistumalla sivuun); ;heittää tapaisin, sivuun;

5. tarkoittaa kantaverbin ilmaiseman toiminnan jatkamista epätoivottuun,haitalliseen, vahingolliseen tulokseen, esimerkiksi, lyödä - lyödäkipeäksi, kipeästi; ; maata; maata haavautumille,makuuhaavoille; ; istua; istua puuduksiin; ; (kantaverbipuuttuu); halvautua, lakata toimimasta (halvauksen seurauksena);

; ; lakata toimimasta(voimakkaan tunteen, vaikutuksesta, yllätyksen seurauksena), mennä alta (jalat);

, - ;puristaa, likistää; likistää (tunnottomaksi); ;tallata (kipeäksi); ; tanssia;

tanssia jalat alta, (jalat) tunnottomiksi, turraksi, tönköksi; ; kävellä kipeiksi, turraksi, jalat alta; . kuivua;

134

kuivua, kuivettua (lakata olemasta kuivumalla rakenteellisena osana);; . surkastua (rakenteellinen osa toimintakyvyttömäksi); ,;

6. hetkellisesti, väliaikaisesti vastassa olevan toiminnan välttämistä, väistämistä,esimerkiksi, olla (pahimman ajan piilossa), lymytä, lymyillä(suojassa, erossa); ,

; olla (varalla, erossa varsinaisesta toiminnasta); , ; loikoa omineen, olla jouten (puolestaan erossa toiminnasta);

; pysyä erossa (epämieluisasta), torjua (epämieluisa);, , ,

; vaieta (vältelläkseen), torjua (vaikenemalla), ollatorjuvalla kannalla (ja siten vaiti); ;

; , : , , ; seisoa (kytiksessä,

piilossa);

7. toiminnan, olotilan lopettamista, loppuun saattamista, loppumista. Partikkeli – voimistaa toiminnan lopettamista, loppumista esimerkiksi, juosta,

juoksennella; . lakata juoksemasta, juoksunsa, juoksentelemasta;. juosta juoksunsa; , ; lentää,

lennellä; lopettaa lentäminen, lentonsa, lentää lentämisensä; ;, ; . lentää lentämisensä,

lentonsa; ; , - ; purjehtia; lopettaa purjehtiminen, purjehtia

purjehtimisensa; , , .purjehtia purjehtimisensa, saada tarpeekseen purjehtimisesta; ,

, ; ; kulkea, kuljeksia;. lopettaa kulkunsa, kulkea kulkunsa; ; olla

etsijänä, taka-ajajana, hippana (leikissä) - lakata olemasta etsijä,

135

takaa-ajaja, hippa; ajaa, ajella; lakata ajamasta, ajelemasta,ajaa ajonsa, menettää ajo-ominaisuutensa; ;menettää ajokykynsä; en pysty enää ajamaan mökille;elää; elää aikansa, olla aikansa elänyt; ; ;

sotia; . lopettaa sotiminen, sotia sotansa; ;palaa; lopettaa palaminen, kajastaminen, sammua; ,

; jyristä; lakata jyrisemästä, jylisemästä, jyristäjyrinänsä, jylistä jylinänsä; , ; , jymistä, jysähtää, jysähdellä, rämähtää, rämistellä; lakatajymisemästä, jysähtelemästä, rämisemästä, vaieta, lakata kuulumasta (jyminä,jysähtely, räminä); , ; olla kipeä, särkeä;

lakata särkemästä; ; viheltää (tehtaan, laivan pilli);lakata viheltämästä, kuulumasta (vihellys); ;

kävellä, jaloitella, ulkoilla, hurvitella, juhlia; . viettää, pitääloppuun, lopettaa (vietto); ; lypsää; lopettaa lypsy, saadalypsetyksi; puida; lopettaa puinti, saada puiduksi ( );syödä (aamulla), aamupalaa; lopettaa aamupala, saada aamupalasyödyksi; soida, helistä, kilistä; lakata soimasta, helisemästä,kilisemästä, kuulumasta, vaieta pois (helinä, kilinä); ;

soittaa (kello); lyödä (lopettaen välillä taukoon, pitäen välillätauko), lopettaa soitto, soittonsa, lyöminen, lyömisensä, lakata soittamasta,soimasta, lyömästä, soittaa soittonsa, lyödä lyömisensä;

kello löi kaksitoista; kello on lakannut lyömästä, kirkonkello lopetti lyöntinsä; kaikua, kajahtaa, kuulua

(kaikuvina ääninä, kajahduksina); lakata kaikumasta, kajahtamasta,kuulumasta, vaieta pois; , , ;mennä, kulkea; mennä ohi, jäädä taakse, loppua (kausi, aika); ,

, ; syödä, aterioida; . lopettaa syöminen,ateriointi, saada syödyksi (syömiskerta); kuolla (omalta osaltaan);

; kuihtua, surkastua, hävitä, kadota; , ,

136

, , ; puida;lopettaa puinti, saada puiduksi; ; kärsiä; lakatakärsimästä, päästä kärsimyksistä, jättää kärsimykset taakseen (omalta osaltaan);

, , ; - , - ; talvehtia; lopettaa

talvehtiminen; jauhaa; lopettaa jauhaminen, saada jauhetuksi;; kantaa, pitää (pukeutumiseen liittyvää); pitää loppuun;, ; syödä (päivällä); lopettaa (päiväruoan)

syöminen, saada syödyksi (päiväruoka); kyntää; lopettaa kyntö,saada kynnetyksi (omalta osaltaan); ; paiskittiin työt (omaltaosaltamme); juoda; lopettaa juonti, saada juoduksi (omalta osaltaanjuomiskerta); ; huuhtoa, huuhdella; lopettaahuuhtominen, saada huuhdotuksi (omalta osaltaan huuhtomiskerta); ;

viettää juhlaa, juhlia; lopettaa juhlinta, saadajuhlituksi, juhlia (omalta osaltaan); ; työsklennellä;lopettaa, päättää työ (omalta osaltaan), saada tehdyksi (työ); ; kylvää;

lopettaa (omalta osaltaan) kylvö, saada kylvetyksi; ; imeä;. lakata imemästä, jättää imeminen; ; pestä

(pyykkiä); . lakata pesemästä pyykkiä, saada pyykki pestyksi; kärsiä; lopettaa (omalta osaltaan) kärsiminen, saada

kärsityksi, jättää taakseen kärsimys, kärsiä (omalta osaltaan aika, joka on taaksejätetty, jäänyt taakse); ; ampua,ammuskella; lakata, lopettaa ampumasta, ammuskelu, vaieta(ammunta); ; koputtaa, koputella, kolkuttaa, kolkutella;lopettaa, lakata koputtamasta, kolkuttamasta; ); syödä (illalla),illallinen, iltapala; lopettaa syöminen (illalla), lopettaa illallinen, iltapalansyöminen, saada syödyksi (illalla); opiskella, lukea (opiskeluna);lopettaa, päättää lukunsa, opintonsa (omalta osaltaan); ,

; lakata kukkimasta, päättää kukinta (omalta osaltaan), kukkiakukintansa; ; kohista, pauhata, metelöidä;

137

lakata kohisemasta, pauhaamasta, metelöimästä; , , ; leikkiä, soittaa, pelata, näytellä;

lopettaa leikkimästä, soittamasta, pelaamasta, näyttelemästä; , ;

8. toiminnan suorittamista erillisenä toimintaosiona, esimerkiksi, juosta;, kommentoida, ilmaista kantansa; ;

pommittaa (erillinen kerta), suorittaa pommitus; ;viettää talvi, talvehtia; . lentää (erillinen ajanjakso), työskennellälentäjänä (ajanjakso); ; purjehtia, työskennellämerimiehenä, olla merillä (erillinen ajanjakso); ;

. komentaa (erillinen ajanjakso), toimia komentajana,päällikkönä; ; olla (poissa hetken aikaa), suorittaa(ajanjakson vaativa tehtävä); , , , ,

, , ; palvella (erillinen ajanjakso);; poistua (hetkeksi aikaa); ; pelata

(erillinen ajanjakso); ; näytellä (erillisen ajanjakson vaativa osuus);;

9. toiminnan viemistä odotettuun, totuttuun, haluttuun, vaadittuun lopputulokseen,kantaverbin ilmaiseman toiminnan viemistä olotilaan, olomuotoon, joka onesineelle ominainen, joka sille alkuaan ja lopullisesti kuuluu. Malliverbinä on

viimeistellä (lopulliseen muotoonsa); ; hioa, tahkota(terään, teräväksi), teroittaa (hiomalla, tahkoamalla takaisin muotoonsa); ,

, , , , , ; silittää (takaisinmuotoonsa, huolella, kunnolla); , , , kavennukset,

saumat; silitä (takaisin muotoonsa); ,; palautua, tulla (takaisin)

tuntoihinsa, tointua, leppyä (takaisin entiseen olotilaan, entiselleen, ennalleen);; ; ;

; ; takoa (muotoonsa); ,

138

; työstää, hioa (lopulliseen muotoon); , ; harjoitella (lopulliseen muotoon); ; selvitä,

kirkastua (olomuotoonsa); ; ;pestä (vaate takaisin olomuotoonsa); , ; pestä

(ihminen, ruumiinosa, esine takaisin olomuotoonsa); , , , ; korjata (lopulliseen sanamuotoon), toimittaa (painokuntoon);

; hakata (kunnolla, niin, että tuntuu); ;ruokkia - ruokkia (lopulliseen olomuotoon), lihottaa (vaadittuunlopulliseen olomuotoon); , , ; silittää (kosteanliinan alla takaisin muotoonsa); ; höyrystää (haluttuun olotilaan >pehmeäksi, pois); ; ottaa kelpo, kunnon löylyt, saunoakunnolla; ; nukkua (kunnolla, univelka takaisin); kirjoittaa(koneella lopulliseen muotoon); ; kasvattaa (ominaiseenmuotoonsa); , , , ; hangata (alkutilaansa,jälleen puhtaaksi); ; puhdistaa (jälleen entiseen tilaansa);

; veistää, piiluta (muotoonsa); ; parantua(juomalla takaisin entiselleen); ; lihoa, pulskistua,pyöristyä (syömällä halutun muotoiseksi); ;

10. vaaditun lopputuloksen saavuttamiseksi huolella ja tarkuudella tehtyätavanomaisesta poikkeutettua, hiljennettyä, nopeutettua, voimistettua toimintaa,esimerkiksi, hioa; ; astua, askeltaa verkkaan,verkalleen, arvokkaasti, rivakasti; tehdä (verkalleen); ; kopistella(kuuluvasti); ; hakata (kunnolla), rusikoida;

, ; (sanoa) tiuskaista, tokaista; ;työstää, viimeistellä (kunnolla); , ; järjestää

(kunnolla, kuntoon); , ; katsoa (erityisen tarkkaan,kunnolla, erityisesti, ”sillä silmällä”); , , ;ampua, paukutella, napsia (kohde, patruuna kerrallaan, tarkasti, pikatulta); ,

.

139

Yhdysosan ot- käsitteellinen merkitys on vastatoiminta. Toiminnat jakaantuvataktiotoiminnoiksi, jotka tapahtuvat luonnossa välttämättä ihmisen toimittaminamahdollisesti ja reaktiotoiminnoiksi, vastatoiminnoiksi, jotka eivät tapahduvälttämättä, vaan niiden tekemiseen liittyy mahdollisuus, vapaus tehdä niitä taiolla tekemättä. Koski virtaa vapaana, mikä on aktio, välttämätön toiminta,ihminen rakentaa siihen voimalaitoksen, mikä on reaktio, toteutunutmahdollisuus, tai ei rakenna, mikä on potentiaalinen mahdollisuus. Ihminen syö,mikä on välttämätön aktio. Se ei välttämättä johda lihomisreaktioon, vaanmahdollisuuteen lihoa. Reaktiotoiminta voi siten olla toteutunut mahdollisuus.

Joitakin esimerkkejä siitä, miten yhdysosa ot- toimii reaktiofunktiossa: aktio - reaktio , aktio ottaa (lainaksi) - reaktio antaa,

maksaa takaisin, palauttaa; , ; aktio sulkea – reaktio avata; ; aktio saada; – reaktio ,

lähettää; ; aktio , taivuttaa; - reaktio taivuttaa takaisin (entiseen asentoon), suoristaa; , ,; aktio ; – reaktio kirjoittaa takaisin, vastata

kirjeeseen, kirjeessä (myös virallisesti); ; aktiopyydystää, saalistaa – reaktio kaataa (vastaavasti saatuaan luvan);

; aktio sotatoimien alkaminen, tuotantotehtävien kasvaminen – reaktio panna liikekannalle, liikkeelle, toimimaan (hyväksi),

hyödyntämään, järjestää, hankkia, irrottaa (tehtävään); , , , ,

; aktio mennä rikki, rikkoontua – reaktio; , ;

aktio ajaa, leikata; ; - reaktio kasvaa (vuorostaan takaisinentiselleen), kasvattaa (vuorostaan takaisin entiselleen);

, , ( ) ; aktio leikata

140

(lyhyemmäksi, lyhentää (leikkaamalla) – reaktio kasvaa (takaisinentiselleen); , ; aktio– reaktio heijastua;

; aktio - reaktio antaa lausunto, arvio,arvioida; ; aktio kutsua – raktio vastata huutoon,kutsuun; aktio huikata – reaktio huikata takaisin; aktio

laulaa laulua, soittaa säveltä - reaktio , lyödä tahtia; aktio , , –

reaktio reagoida (vastaan); , ,; aktio / auttaa – reaktio kiittää

(vastavuoroisesti); ; aktio ; , tehdä velkaa,tarjota muonat – reaktio maksaa (takaisin) työllä (vastavuoroisesti);

, ; aktio , osoittaa huomiota,vieraanvaraisuutta; maksaa takaisin (vastineena, vastavuoroisesti)korvata; , ,

, ; maksaa, kostaa (vastauksena saamaansa kohteluun);; aktio , -

reaktio antaa vastalahja(ksi); ; vyöryä rantaan -reaktio valua, virrata (vuorostaan poispäin, takaisin);

; heijastaa (reaktiona valoon), välkehtiä, kimallella(heijastaen vuorostaan valoa);

; heijastua, kuvastua (reaktiona valoon);; välkehtiä, hohtaa, kimallella (reaktiona

valoon); , ; vivahtaa, välkehtiä, hohtaa(heijastaessaan valoa); , ; heijastua, kuvastua (reaktiona valoon, tunteeseen);

, , ;kimmahdella, ponnahdella takaisin; ;vastata haukkumiseen haukuilla, antaa takaisin samalla mitalla, haukkua toisiaan

141

(vuoronperään); aktio – reaktio kostaa;;

Adverbi toistaa yhdysosan ot- merkityksen. Yhdysosan ot- kanssa esiintyyverrattain yleisesti sen merkityksen toistavia adverbeja, esimerkiksi:

, - ,

., , ;

-5" .

, , .

,

39 .

..

., - , - ".

".,

,...

,... ( - .).

, .

.

142

,.

, , . - , ,

., ,

..

, - , .

; .

.

.

" ", ., ? , .

( - .) ., ,

..

, ..

, , ,

, .

" ".

143

, .

, , ., ,

, ,.

, ., , ,

. 70-80 , ,

, ., , .

1. Yhdysosan ot- käsitteellinen merkitys on vastatoiminta.2. Semanttinen merkitys on siirtyminen vastakkaiseen suuntaa, lähtö-,rajakohdasta pois-, takaisin(päin), siirtyminen etualalta taka-alalle.3. Semanttis-kontekstuaaliset merkitykset ovat erottautuminen, irtautuminen,loittoneminen, poistuminen matkan päähän, pois-, takaisinpäin, sivuun, syrjäänlähtökohdasta; osan kohteesta tai toisen kohteen erottamista, irrottamista,poistamista, loitontamista kohteesta, johon ne kuuluvat likeisesti (mekaanisesti)yhteen; vapauttamista kantaverbin ilmaisemasta toiminnasta, kantaverbinilmaiseman toiminnan kieltäminen, torjuminen; edeltävän toiminnanvastaustoiminta, reagointi, toiminnallista vastausta, vastavuoroista toimintaaedeltävään toimintaan; kantaverbin toiminnan vieminen epätoivottuun,haitalliseen tulokseen, epätoivotun, haitallisen tuloksen aiheuttaminenkantaverbin osoittamalla toiminnalla; potentiaalisesti vastassa olevan toiminnanvälttäminen, väistäminen; toiminnan, olotilan lopettaminen, päätökseen

144

saattaminen huolella ja tarkuudella, kantaverbin ilmaiseman toiminnan, olotilanvieminen lopulliseen olotilaan, -muotoon, takaisin tilaan, muotoon, jossa esine,kohde on olemukseltaan, tilaan, jossa sen halutaan, vaaditaan olevan.

Yhdysosan ot- graafinen kuvaus

2.13. Yhdysosa -

1. toiminnan suuntaamista, suuntautumista pitkänomaisen tilan, kohteen poikki,yli, toiselle puolelle, esimerkiksi, mennä yli, ylittää (kävellen); ( )

, , ; ajaa, mennä (kulkuneuvolla);, , astua yli; ;

heittää yli; ; kuljettaa, viedä (kuljettamalla yli, toiselle

vastatoiminta

siirtyminen vastakkaiseen suuntaa

etualalta taka-alalletakaisinsivuunsyrjään

torjuntakieltäminenpoikkeaminenosan erottaminen,irrottaminen, poistaminenyhteydestäsuorituksen lopetustoiminnasta irtautuminen

palautus, saattaminenolemukselliseen tilaanvaaditun, halutun tehtäväntehtävän suorittaminen,olotilan aikaansaaminen

145

puolelle); ; viedä, avustaa (kädestä), taluttaa, johtaa,johdattaa, saattaa (yli, toislle puolelle); , ,

, ; ajaa, siirtää (ajamalla yli, toisellepuolelle); , ; kantaa, viedä(kantamalla yli, toiselle puolelle); , ;

2. toiminnan, liikkeen suuntaamista, suuntautumista, siirtämistä, siirtymistäkohteesta toiseen kohteeseen, esimerkiksi, mennä, siirtyä;

, , , ,, , ; muuttaa;

, , , , ; kuljettaa, viedä;, ; viedä (kädestä), taluttaa,

johdattaa; ( ), ; siirtää,kääntää (paikasta toiseen, toiseen asentoon (asteikossa);

, , ; (lähtöpaikasta toiseenpaikkaan, tehtävästä, kielestä toiseen); ,

, , ; ajaa, siirtää (ajamalla lähtöpaikasta toiseen paikkaan);

, , ,; kantaa, viedä (kantamalla), siirtää (paikasta toiseen

paikkaan); , ;siirtää (paikasta toiseen paikkaan), muuttaa (paikkaa); , , ,

, , ; ,; (ajankohdasta toiseen, ajankohtaa); ,

, ; panna (lpaikastatoiseen paikkaan), siirtää (paikkaa, toiseen paikkaan), muuttaa (paikkaa);

; panna, asettaa, järjestää (toiseen paikkaan, järjestykseen, toisella tavoin)vaihtaa (paikkaa, paikat, järjestys), , ,

; siirtyä istumaan (paikaltaan toiseen paikkaan),vaihtaa paikkaa; ; vaihtaa (toiseen kulkuneuvoon, kulkuneuvoa);

146

; « »; siirtääasumaan; ; siirtyä, muuttaa asumaan;

;

3. pitkänomaisen kohteen ja tilan jakamista kahteen osaan, puolittamistakatkaisemalla, esimerkiksi, katkaista, taittaa (poikki); , ;

; sahata poikki, katkaista(sahaamalla); , ; aidata (kahteen osaan), jakaa(aidalla, väliseinällä kahteen osaan); , , ,

, ; ,;

4. kohteen muuttamista, muuttumista olomuodosta toiseen, esimerkiksi, tislata; ; (jatko)jalostaa, käsitellä (toiseen

olomuotoon); , , ; takoa (toiseen muotoon); muuttua (toiseen olomuotoon);

;

5. toiminnan suunnan muuttamista, muuttumista, esimerkiksi, antaa(toisen välityksellä, toiseen suuntaan, toiselle suunnalle, toisaalle, toiselle,toisille), siirtää (suuntaa); ,

; ; antaa, jättää, viedä, luovuttaa(antamalla), siirtää, syöttää (toisaalle); , ,

, , ,, , ; uskoa, antaa

(toisen tehtäväksi); . , ,; antaa, siirtää,

delegoida tehtäväksi (toiselle); , ; lähettää edelleen, siirtää menemään (saatuaan, esim. väärään

osoitteeseen toiseen kohteeseen); ;

147

6. ajanjakson kuluttamista tai käyttämistä kantaverbin ilmaisemaan toimintaan taitoiminnan kohteen vaativan keston ajan. Tavallisia ovat ajankohdan ylittämistämerkitsevät verbit, mutta joukossa on myös esteen ylittämistä, rasituksenkestämistä merkitseviä verbejä, esimerkiksi, talvehtia, viettäätalvi, olla talven yli; , , , ;yöpyä, viettää yö, olla yön yli; , , , ;

. odottaa; , , , ,, odottaa (välillä) ; odottaa (yli, kunnes

on ohi); , ; (saada) kestää, (saada) kärsiä, joutuakärsimään (päässen yli kärsimyksestä); , , ,

;

7. toiminnan toistamista uudelleen tai toisella tavalla, esimerkiksi,tehdä uudelleen, toisella tavalla, muuttaa (tekemällä toisenlaiseksi); ,

, , ; muuttaa (muodostatoiseen muotoon); , ,

, , , ;sulattaa (uudelleen, mikä oli kerran sulatettu); , ;leikata (vaatekappaleet) uudelleen, toisella tavalla, muuttaa (vaatekappaleiden)leikkausta; , ; muuttaa (toiseksi, toisenlaiseksi) .; ,

, ;peittää, kattaa uudelleen, toisella tavalla, vaihtaa (peittämällä uusilla, toisilla);

, , , risu-,lehtimaja; katsoa uudelleen, toisella tavalla, tarkistaa(muutoshakuisesti) muuttaa (näkemällä uudella tavalla); ,

, , ;rakentaa uudelleen, toisella tavalla, muuttaa; ; järjestää toisella tavalla,uuteen uskoon, toiseen muotoon, muuttaa (rakennetta, järjestystä); ,

, , , , ,

148

, , ; virittää (uudelleen); ; lukea uudelleen,uudella, toisella tavalla; , ;

8. toiminnan ylivertaisuutta, paremmuutta toisen toimijan tai toisten toimijoidentoimintaan verrattuna, esimerkiksi, voittaa (pelissä, pelillä);

; huutaa yli muiden, kaiken, pitää kovinta, suurintaääntä; , , ;

; ; voittaa väittely(ssä),lyödä väittelyssä; ; . sylkäistä pisimmälle,olla parempi (taidoissaan, tiedoissaan), viedä pitempi korsi;

; voittaa viekkaudessa, oveluudessa, viekkaudella,oveluudella, olla nokkelampi, viedä voitto (viekkaudella, oveluudella), voittaataitavuuttaan, naruttaa; , ,

; ; ;

9. tavallisen toiminnan, olotilan liiallisuudeltaan, voimallisuudeltaan ylittäväätoimintaa, olotilaa, esimerkiksi, . ylinäytellä;

; ; ylikypsyä, kypsyä (yli,liikaa); , ; suolata (yli tarpeellisen, liikaa); ;

maksaa (yli tavallisen, enemmän, kuin on tarpeen, liikaa), maksaaylihintaa; ; ylikehua, kehua (ylettömästi, ansaittuaenemmän, liikaa); , , ,

, ; , ; ylirasittua;, , , , ;

10. toiminnan lopettamista, lakkaamista toiminnan pitkän keston, voimakkaanilmenemismuodon seurauksena, toiminnan menemistä niin yli, että se ei enäävaikuta, tunnu, kiinnosta, haluta, esimerkiksi, lakata; , ;

, ; lakata haluamasta, menettää voittaa halu;, , , ;

149

päästä yli (kipua tuottavasta); ; mennettää halut, mennä halut (siihen, mitä aikaisemmin halusi,

tahtoi); , , , ,; lakata kärsimästä, olemaan sietämättä, kestämättä > oppia,

tottua kestämään, sietämään, jaksaa kestää, sietää, saavuttaa sietokyky; ,, , , ;

menettää halu viettää hurjaa elämää (jota oli aikaisemminhalunnut viettää), lopettaa hurjastelu, asettua, rauhoittua (hurjan elämän,hurjastelun jälkeen), päästä yli hurjastelusta; ,

; lakata olemaan levoton, lakatahuolehtimasta, kantamasta huolta, lopettaa huolenkanto (kannettuaan huolta),päästä yli huolenkannosta; ;

11. toiminnan lyhyttä ajanjaksoa, keskeytystä, joka katkaiseen aikaisemmantoiminnan, esimerkiksi, pitää lepotauko, -tuokio, levähtää välillä;

, , , , ,; . pitää tupakkatauko, polttaa välillä

tupakka, tupakat; - ; syödä välillä,pikaisesti, häthätää, pitää lyhyt ruokatauko; , ,

; ;

12. kantaverbin toiminnan jakautumista, kohdistumista kaikkiin, moniin kohteisiin,kaikkien, monien toimijoiden kantaverbin osoittaman toiminnan suorittamista,esimerkiksi, tutustuttaa (kaikkiin, moniin);

, ,; tutustua (kaikkiin, moniin);

, , ;; . naittaa (kaikki, monet);; . mennä naimisiin (kaikki, monet);

; ;

150

pyytää, pyydystää (kaikki, monet); ; rikkoa (kaikki, monet); ; sulkea (kaikki,

monet); ; katsoa (kaikki, monet); ,; lukea (kaikki, monet); , ;

13. partikkelin kanssa toimijoita erottavan välitilan ylittävää keskinäistätoimintaa, paikasta toiseen siirtyvää toimijoiden keskinäistä toimintaa,esimerkiksi, vilkaista toisiinsa; vilkuillatoisiinsa; vaihtaa katsetta, iskeä silmää toisilleen;vaihdella, olla vuoroon; ;vaihdella katseita, iskeä (jatkuvasti) silmää toisilleen; .soitella (toisilleen; ; tutustua toisiinsa;

olla kirjeenvaihdossa; ; koputtaa(toisilleen, tilasta toiseen); , ;kuiskailla (keskenään, paikasta paikkaan); ;

14. kahden tai useamman kohteen välillä tapahtuvaa toisiinsa sekoittuvaatoimintaa, esimerkiksi, punoa (toisiinsa); ;sitoa (toisiinsa); ; vuorottaa (keskenään);

) ; sekoittaa (keskenään, toisiinsa); ,; muuttaa (laskemalla vertaamalla keskenään,

toisiinsa); .

Yhdysosa on generoitunut indoeurooppalaisesta yhdysosasta ja prepositiostaper, joka tarkoittaa reunaa. Latinassa ja siihen yhteydessä olevissa kielissä se onsäilynyt tässä muodossa. Kreikassa yhdysosa oli muodossa peri ’reunustus’,esimerkiksi perimetri *reunamitta, ’ympärysmitta’, periskopos ’reunoja luotaavanäky’. Slaavin kielessä avotavun vaikutuksesta syntyivät muodot pre ja pere.Slaavin yhdysosa pere verbin kanssa tarkoitti reunan peräämistä, tavoittelua,esimerkiksi, joen toisen reunan. Merkityshän oli silloin ’siirtyminen yli’, ’poikki’,

151

toiselle reunalle. Tähän voidaan kytkeä muitakin pere-yhdysosan merkityksiä.Alkukantaisen lauman tullessa joen rannalle ja halutessa siirtyä toiselle rannalle,etsittiin ylityspaikka, jota pitkin sitten mentiin jonossa, ei sekavana laumana jarintamana. Muuten on todettavaa, että lauman liikkuminen yleensäkin tapahtuiperäkanaa, jolloin syntyi perässä tulijoille paremmin kuljettavia uria, polkuja.Palataksemme joen ylityksen esimerkkiin, niin peräkkäinen ylitys iskosti tajuntaanajatuksen ’uudelleen’ jokaisen lauman jäsenen ylittäessä kahluupaikkaa pitkinjoen vuorollaan. Näin ollen lauman jäsenet ylittivät joen uudelleen ja uudelleen,eli ’uudelleen’ monistui tajunnassa, ja yhdysosa sai ’monistuksen’ merkityksen,toiminnan osituksen yhä uudelleen ja uudelleen samanlajisiin kohteisiin.Esimerkiksi, Ivantshenkon distributiivinen toimintatapanoudattaa samaa merkitystä kuin lauman joen ylitystapa, eli ylittää joki vuoronperää, perä perää > sulkea ovet vuoron perään, perä perää.

Yhdysosa per poiki muitakin merkityksiä, joista selvin on venäjänensimmäinen, ’ensipalkinto’, ’palkinto ensimmäiselle’, latinan primus’etummainen’, ’etumaisin’ (jonosta), ranskan premier ’ensimmäinen’, espanjanprimero, italian primo, portugalin primeiro, jotka alun perin on täytynyt ymmärtää’reunimmainen’, *perimmäinen, eli se joka kulki ensimmäisenä, ylitti joenensimmäisenä. Suomen perimmäinen ymmärretään nyt merkityksessä’takimmainen’, ’viimeinen’, mutta se esiintyy sanaliitoissa, jotka tarkoittavatselvästi ’ensimmäinen’, esimerkiksi ’perimmäinen totuus’ merkitsee totuus ennenmuita, ’perimmäinen kysymys’ on kysymys ennen muita, ensimmäinen kysymys,josta seuraavat perässä muut kysymykset. Itsekin per on säilynyt sanana jamerkityksenä suomen kielessä, esimerkiksi, perusta (rakennuksen alareuna),periaate (perusaate, ensimmäinen aate, josta seuraa sillä motivoituja aatteita),perisynti (ensimmäinen synti, joka periytyy syntyvälle, periä (ottaa seuraavanasukupolvien jonossa omaisuus haltuunsa), perintö (mikä siirtyy sukupolvienjonossa suvun jäseneltä toiselle), peräosa, perä (rakennelman toinen reuna,esimerkiksi, veneen, laivan), peräsin (vesi- ja ilma-aluksen peräreunalla oleva

152

laite, joka itse asiassa on joen ensimmäisenä ylittävän lauman jäsenenasemassa, eli ohjaa kulkua, peräsin kääntyy ensin, sitten itse alus). Suomessaon myös imaisuja, jotka luotaavat reunaosia ja haasteellisia ääriominaisuuksia,esimerkiksi, perin juurin, perin pohjin, perin viisas, järkevä, vaikea.

Latinan primus ja sen romaanisten kielten muunnokset johtaa ajatuksenvuorostaan slaavin prepositioon ja yhdysosaan pri ’lähellä’, ’luona’, ’yhteydessä’,mikä siten on merkitykseltään lähellä reunaa. Foneettisesti tällainen siirtymä onperusteltavissa suppean e-äänteen muuttumisella i-äänteeksi, eli pre ’reuna’ >pri *reunaosainen, *reunaa lähin, *reunalla oleva, ’reunimmainen’ > ’lähellä’,’luona’, ’yhteydessä’. Tällainen äännemuutos on tapahtunut, esimerkiksi, latinanre-yhdysosan muuttuessa italian ri-yhdysosaksi. Latinassakin näitä pre – privaihteluita esiintyi, esimerkiksi, prevenio ’tulla edessä’, ’edellä’, ’edeltä’, ehtiäensin, precurso ’juosta edessä’, ’edeltäpäin’, precursor ’edelläjuoksija’,’edeltäkävijä’, presideo ’istua edessä’, presidium ’edessä istuvat’, ’turva’, ’suoja’,jonka edessä istuvat antavat, konkr. ’vartijat’, ’vartiosto’, ’varusväki’. Kaikkiinnäihin liittyy ’reunimmaisen’ ydinmerkitys. Armeijan järjestäytymisissä johtajatovat reunimmaiset, laitimmaiset rivimuodostelmassa tai etumaisetjonomuodostelmassa. Yhdysosa pri esiintyy latinan sanoissa princeps ’ensi sijanottava’, principalis ’ensimmäinen’, ’alkuperäinen’ (eli reunimmainen), principatus’ensi sija, ’etumainen asema’, principium ’alku’, ’alkuperä’, ’perustus’, pl’etumaiset rivit’, ’etujoukko’, prior ’etumaisempi’, ’etumaisin’, privus yksitellen.

Adverbi toistaa yhdysosan merkityksen.

, , .

,..

153

, .

, .

" ".

1. Yhdysosan pere- käsitteellinen merkitys on paikallisen tai ajallisen esteentoiselle puolelle perääminen.2. Semanttinen merkitys on siirtyminen kohteeseen, paikkaan.3. Semanttiskontekstuaaliset merkitykset ovat ylittäminen, katkaisu, ulkoisen taisisäisen ilmiön ylimeno, toiminnan lakkaaminen, lopettaminen, ylipääsytoiminnasta, olomuodon, toiminnan muutos, toiminnan uudelleen, uudella tavallasuorittaminen, suunnan vaihtaminen, tavallisen toiminnan rajojen ylittäminen,liiallinen toiminta, voittaminen, paremmuuden osoittaminen toiminnalla.

154

Yhdysosan pere- graafinen kuvaus

2.14. Yhdysosa -

1. toiminnan ajallista rajoitusta, esimerkiksi, juosta (vähän aikaa,rajoitetun ajan); ; katsoa (vähän aikaa, rajoitunajan); , , ; kuunnella (vähän aikaa, rajoittunajan); , , , ; , ;

työskennellä (rajoitetun ajan); , ,; kirjoittaa (rajoitetun ajan);

; puhua (rajoitetun ajan); ;; istua, olla (rajoitetun ajan); ,

perääminen

siirtyminen kohteeseen

ylipoikki

katkikatkaisu

ajanjakson, vastuksen ylitavallisen toiminnan yliparemmuus, voittotoiminnan kestäminenlopetus, lakkaaminen

toiseen olomuotoonuudelleen toimintaan

toisella tavalla toiseen kohteeseentoiminnan syklisyys,jaksotus

155

; ; lukea (rajoitetun ajan); ;.

2. - -, - -, - - suffiksilla toiminnan , kohdistamista, kohdistumista, olotilankestämistä erillisin ajanjaksoin, toistumista ajanjaksoittain; osittamista, osittumistaeri kertoihin; tähän merkitykseen liittyy myös toiminnan pieniasteisuudeenmerkitys, esimerkiksi, ( ) olla kipeä, särkeä (aika ajoin);

; ;( ) huljutella (aika ajoin, silloin tällöin), ravistaa (nestemäistä sisältävää);

, ; , ; ( ) katsella, vilkuilla, pitää silmällä (aika ajoin, silloin tällöin);, , ; ;

( ) kilahdella, kalahdella, kilistä, kilistellä (aika ajoin, sillointällöin); ; ;

( ) . puhua (aika, ajoin);; , ; ( ) pistellä

(aika ajoin); ; ;. ( ) syljeskellä (aika ajoin); , ;

( ) uida (aika ajoin, silloin tällöin, monet kerrat);, ; ( ) . istuskella (aika ajoin, silloin

tällöin, monet kerrat, kauan sitten); , ;, ; . ( )

kuljeskella, käydä (aika ajoin, silloin tällöin, monet kerrat, kauan sitten);

; ;( ) tappaa (aika ajoin, hetkittäin, monet kerrat);

; . lueskella (aika ajoin); , ; ;

3. toiminnan osittamista, osittumista yhteen tai moneen kohteeseen, yhteentoimijaan, joka osittaa toiminnan moniin kohteisiin tai moniin toimijoihin monin

156

toiminnan kohtein, esimerkiksi, puhua (osittaen kohteen, median);; ; jakaa (osiin), osittaa

(jakamalla); ; , ,, ; ? miten

jakaa kaspian meri osiin?; työskennellä (ositettuna eri paikkoihin);; . piilottaa, piilotella (ajallisesti rajoitettuna tai

paikallisesti osittaen); , ; särkeä, rikkoa(osittaen eri kohteisiin); , , ; .teurastaa, tappaa, raadella, (osittaen moniin kohteisiin); ;

; ; leikata (osiin), jakaa osiin (leikkaamalla);; ; pudota, kaatua,

putoilla, kaatuilla (ositettuna moneen toimijaan); ;;

; särkeä, särjeskellä rikkoa, rikoskella (ositettuna yhteentoimijaan, moneen kohteeseen tai toimijaan); ;nyhtää, nyhdellä, kiskoa, kiskoskella, raastaa, raastella (ositettuna yhteentoimijaan moneen kohteeseen tai toimijaan); , ;lentää sisään, mennä rikki, rikkoontua (ositettuna moneen kohteeseen);

, ; sulkea (ositettuna yhteen toimijaan, moniin kohteisiin tai

toimijoihin); , ; kerätä (ositettuna yhteentoimijaan, moneen kohteeseen tai toimijaan); . ; .heitellä (ositettuna yhteen toimijaan, moneen kohteeseen, toimijaan); ,

, , ; pudota, putoilla, lähteä pois(ositettuna moneen toimijaan); ; mennä pois,poistua (ositettuna moneen toimijaan, paikkaan);

; ; . paleltua(ositettuna moniin toimijoihin); !;

; laukata ylös (ositettuna moniin toimijoihin,paikkoihin); ; . kanniskella, tuoda

157

(ositettuna moniin toimijoihin, kohteisiin); , ; kertoa (useat osat); , ;

kirjoittaa, kirjoitella (ositettuna yhteen toimijaan, moniin kohteisiin, toimijoihin;, , ; erota (ositettuna moniin

toimijoihin); ,;

4. toiminnan suorittamista, toteutumista tavallista heikomman asteisena,esimerkiksi, . sylkäistä (kevyesti);

; . pirskottaa, pirskotella, suihkauttaa, suihkia(häthätää, hieman, hetken aikaa); , , ;

; sipaista, sutaista (häthätää, kevyesti,hieman (rasvaa, väriä); , , ;

- ; jäädä jälkeen (hieman, vähin äänin);, ; puuteroida (hieman, kevyesti), sipaista puuteria;

, ; kulua (hieman, osittain); , , ;;

5. kantaverbin tunnusmerkin osittaista lisäämistä, esimerkiksi,korottaa, kohottaa (osittain, puuttuvan osan verran); ,

, , , , ,, , ; alentaa (osittain, arvioidun, tarvittavan

osan verran); , , , , , ,, , , ;

täydentää (puuttuva osa); , , , , ;

6. toiminnan aktualisoitumista, ajankohtaistumista, liikkeen alkamista yhdensuunnan liikeverbeillä, olotilan, tunnetilan syntymistä, esimerkiksi,alkaa juosta; alkaa viedä (kädestä), taluttaa, johdattaa, lähteä viemään,

158

taluttamaan, johdattamaan; alkaa ajaa, lähteä ajamaan; alkaakantaa, lähteä kantamaan; alkaa henkäillä, henkiä;alkaa tuntea; alkaa rakastaa; alkaa vihata;

7. edeltävän toiminnan syytä, seurausta, edeltävän toiminnan jälkeistä toimintaa,esimerkiksi, varjella, säästää (syyn takia, seuraamuksen takia);

. , (syyn takia);, (seuraamuksen

takia, jälkikäteen); selittää (syyn takia), perustella (syy);: , ;

synnyttää (seuraksena, jälkeensä, jäljestäpäin); , ( - .) ;

kiittää (perään, johdosta); saada surmansa,menehtyä (seurauksena, johdosta, takia); lahjoittaa (takia, johdosta);

tutustuttaa (takia, johdosta); punastua (seurauksena,takia); kellastua (seurauksena, johdosta); hukkua(seurauksena, takia, johdosta); lihoa (seurauksena);laihtua (seurauksena, takia); tihentyä, saeta (seurauksena, johdosta);

, , , , ; suudella (päälle,takia);

Yhdysosan jälkeen seuraavan toiminnan merkitys esiintyy selvästi, kun lauseessaon -prepositio tai ajan adverbiaali sivulauseessa, joka ilmaiseepäälausetta aiempaa tekemistäm esimerkiksi,

; , , ;

, . " " , ,

, ;

159

, , ;, .

Rinnastuslauseessa po-yhdysosainen verbi ilmaisee jälkeen tapahtuvaa toimintaa.Yhdysverbiin liittyy adverbi (taas, jälleen), joka korostaa toiminnanjälkeisyyttä toistuvana seuraamuksena. Esimerkiksi: ,

...(ja käyttöön tulivat jälleen, taas seurauksena uhkaukset);, . , ,

(ja jälleen, ja taas seurauksena ruoho kasvoi).

On myös huomattava, että venäjän morfeemilla po (prepositiolla, yhdysosalla) onyhtymäkohtia pohjoismaisten kielten morfeemiin (prepositioon ja yhdysosaan) på.Kyrillinen kirjoitusasu on verrattain hyvin naamioinut tämän yhteyden peittoonsa.Esimerkiksi: ruotsin påverka vaikuttaa - ; påpeka osoittaa - ;påföld seuraus - , på golvet lattialla - lattialla, lattiaa pitkin;på gatan kadulla - kadulla, katua pitkin, på natten yöllä, öisin -

yöllä, öisin, literatura på teknika tekninen kirjallisuus, tekniikkaakäsittelevä kirjallisuus - .

Adverbi toistaa hyvin usein yhdysosan merkityksen.

- , , , - , .

., ,

..

- , , ,,

.

160

, , 20.

- , , ; , " .

- .

, ..

- . ( - .) ? ,

, .,

, ,.

, , , ", ,

., (

), , , . ( . , ).

.; .

. ...

., .

, .

., , .

161

, , , , , , , ,

" "., , ,

., .

-93 1993 ., ,

., ,

- " " , , , .

,, .

; , , , - , .

, , -80,

.,

., . , ,

., ...

, .

1. Yhdysosan - käsitteellinen merkitys on ositus.2. Semanttinen merkitys on rajoitetun matkan, tilan, rajoitetun ajanjakson.3. Semanttiskontekstuaaliset merkitykset ovat hieman, hetken, hetkittäin, sillointällöin, vähän aikaa, vähitellen, jälkeen; pitkin, perään, perästä, jälkeen, jälleen,

162

pitkin pituuttaan, pitkälleen, päälle, syystä, johdosta, takia; seurauksena,mukana, mukaan, mukaisesti puoliksi, osin, osittain, osaltaan, kukin kerrallaan,toinen toisensa jälkeen, toistuvasti, ajallinen aloittaminen.

163

Yhdysosan po- graafinen kuvaus

2.15. Yhdysosa pod-

1. toiminnan suuntaamista, suuntautumista alhaalta ylös(päin). Tällöin malliverbion , esimerkiksi, ottaa, nostaa ylös, kohottaa; ,

; , , , ; heittää ilmaan;, ; nostaa, korjata (ylös); ; hypähtää

(ylös, ilmaan); , ; kaivaa ylös (esiin maasta),nostaa (ylös, kaivamalla); , , ;

ositus

tilaa pitkin

ajallinen rajoitusvähän aikaahetken

määrän rajoitushieman, osittainosin, kukin osaltaan

ajallinen ositusuudelleenhetkittäinsilloin tällöinkukin kerrallaan

toimintatavan rajoituspitkälleenpitkin pituuttaanperään, perässäjälkeenmukaan, mukaisestiuudella tavalla

syy-seuraussuhdetakia, johdostaseurauksena

164

2. toiminnan suuntaamista, suuntautumista kohteen alle, alapuolelle, alaosaan,esimerkiksi, heittää alle; ; panna alle(makaavaan asentoon); ; panna alle(pystyasentoon); ; virrata, valua (alle);

; vierittää, kierittää alle, työntää (vierittämällä, alle,alapuolelle); , ; vieriä, kieriä alle;

; ommella (alle, alapuolelle);, ;

3. toiminnan suorittamista, tapahtumista kohteen alaosassa, alapuolella;esimerkiksi, palaa pohjaan, pohjasta; , , ;kaivaa (alaosasta, juurelta); ; sahata (alaosasta, juuresta);

; huuhtoa, kovertaa (huuhtomalla, alta, alaosasta); ; pestä (alaosa, altapäin, peräpää); ; kastua

(alapuolelta, alaosasta, alta); ; kastella (alaosa,altapäin); ; . vuorata, paneloida(alapuolelta, altapäin); , ;

4. lähestymistä kohteeseen, kohteen luo, ääreen, esimerkiksi, juostaluo; , ; ryömiä luo; ; tulla luo;

, , , , ;panna, asettaa luo, lähelle; ; panna, asettaa, tarjotaluo, lähelle; , , ; ,

; , ; vierittää, kierittää(luo, viereen, ääreen); ;

5. kantaverbin ilmaiseman toiminnan lisäämistä, täydentämistä, korjaamista,parantamista tarvittavaan, haluttuun, vaadittuun määrään, laatuun, tilaan,muotoon, tehtävään, tarvittavan, halutun, vaaditun määrän, laadun, tilan,

165

muodon, tehtävän saavuttamista varten, toiminnan lisäystä, kohteensaattamiseksi haluttuun, tarvittavaan tilaan:esimerkiksi, keittää lisää(että olisi tarpeeksi); , , ; kaataa lisää, lisätä(kaatamalla, tarvittavaa määrää, laatua varten); , ,

; varistaa, kaataa lisää (varisevaa), lisätä(varistamalla, haluttua laatua varten); , ;heittää lisää, lisätä (heittämällä, halutun tilan, laadun saavuttamista varten);

, , ; sekoittaa (lisänä), lisätä (sekoittamalla,halutun laadun saamista varten), jatkaa (sekoittamalla lisää haluttua laatuavarten); , ,

; tehdä nuoremman näköiseksi, nuorentaa (näköä,tarvittavan tilan saamista varten); ;

. antaa (tarvittava opetus), opettaa (vaadittavaa tehtävää varten,vaadittavaan tehtävään, tehtävän vaativa määrä oppia), opettaa (tehtävää varten,tehtävään), opetella (kertaamalla, kohteen hallitsemista varten), kerrata (kohteenhallintaansaamista varten); ,

; ?; , ,, ; . oppia, opiskella lisää,

ammentaa, hakea, saada lisää oppia, lisäoppia (halutun taidon saavuttamistavarten); , ; ,

, ; ruuvata kireämmälle, kiristää(ruuvaamalla tarvittavaan tilaan); , ; silittääparemmaksi, korjata, parantaa (halutun muodon saavuttamista varten);

, , ; virkata (lisää) jatke, pidennys, jatkaa,pidentää (virkkaamalla, halutun muodon aikaansaamiseksi): ;maalata (parantamista varten), parantaa, korjata (maalausta, vaaditunmaalaustuloksen aikaansaamista varten), ehostaa (maalaamalla, halutun(paremman) tilan saavuttamiseksi); , , ,

; . pestä (pesua vaativat kohdat haluttuun tilaankorjaamista varten); ; lakaista (lakaisua vaativat kohdat haluttuun

166

tilaan); , ; lyhentää (tarvittavista paikoista haluttuunmuotoon), korjata (leikkausta); ; korjata (tarvittavin paikoinhaluttuun tilaan); , , , ,

, ; kuivua (märistä paikoista kuivaksi, ajettavaksi,kuljettavaksi); , ; kaapia(puhtaaksi jätteistä, jätteet); , ; makeuttaa(halutun juomis-, syömislaadun saavuttamista varten); , , ;

6. lisäys- täydennys-, parannus-, korjaamismerkitykseen liittyen toiminnansuorittamista tai olotilan esiintymistä tavallista vähäisempänä, heikompana,esimerkiksi, kärähtää; , ; hoitaa, hoidatella,käyttää hoitoonsa (varovaisesti, vähäisessä määrässä); ,

; kastua hieman, saada (hieman) kosteutta;; ; parannella; ;

kuivahtaa; , ; jäätyä riitteelle (hieman, vainpinnasta, pinnaltaan); , ;

7. toiminnan suorittamista salaa, salassa, ympäristöltä piilossa, ympäristönhuomaamatta, esimerkiksi, katsoa salaa, huomaamatta;

, , ; kuunnellasalaa; ; sanoa vaivihkaa (muiltakuulumattomasti), kuiskata, antaa (kahdenkesken, muiden kuulematta,tietämättä) neuvo; , ; ; ,

; vahtia, vartioida salaa, sivussa (poissakatseilta), kytätä, odottaa (näkymättömissä sopivaa hetkeä, tilaisuutta); ,

, ;; hiipiä, pujahtaa vaivihkaa, salaa; , ;

; vaihtaa (salaa, erehdyttämiseksi,epähuomiossa, huomaamattaan); , , ;nauraa, pilkata selän takana; ;

167

8. toiminnan suorittamista toisen toiminnan tai toimijan perässä, toisen toimijantoiminnan toistamista, seuraamista (jäljittelemällä) usein edellisen toimijantoimintaa tukien, kannatellen, esimerkiksi, ulvoa mukana, perässä,säestää (ulvontaa); ; . jäljitellä (ulvontaa); ;

. myötäillä, olla samaa mieltä (sanomalla da), jäljitellä(mielipiteitä); - ; ; säestää,myötäillä; , , ;

säestää (soitolla, soittamalla); , , ;, ; tukea, olla apuna, avuksi, avustaa, myötäillä (pelissä,

näyttämöllä, korttipelissä); , , ;heiluttaa tahdissa, mukana; , ;

9. partikkelin - kanssa toiminnan suorittamista myötämielisyyden saamiseksi,suosioon pääsemiseksi, mieliksi olemiseksi;

. mielistellä, hyvitellä (itsensä suosioon), päästä suosioon(imartelulla, hyvittelyllä), imarrella mielisuosioon; , ,

; nuoleskella, nuolla (suosioonpääsyä varten); - , ; nuoleskella

(suosioonpääsyä varten); ; . nuoleskella(palveluksessa, palvelemalla suosioon); , ;

mielistellä, myötäillä, olla panematta hanttiin; .

10. kohteen tukemista (käsitteellisesti altapäin, kannattelemalla). Tällöinmalliverbi on tukea, kannattaa: , ,

, , , ; pitääyllä: , , , esimerkiksi, valmentaa,kouluttaa (suoritusta varten); ,

, ; puhaltaa (palamisen edistämistä varten);; . tankata, syödä (jaksamista varten), vahvistaa itseään

168

(syömällä välillä); tukea, pönkittää, nojata (tukeen): ,; auttaa (istumaan kulkuneuvoon), istuttaa (tukien):.

Yhdysosan pod- käsitteellinen merkitys on tukihallinta. Suurimmaksi osaksi pod-toiminnoilla pyritään hallitusti tukemaan optimitilan, -laadun, -määrän, -tuloksensaavuttamista, esimerkiksi, ’ilmoitus’, ’sopimus’ on mitätön ilmanallekirjoittamista; , , , ;’kirjekuori’ ilman osoitteen lisäämistä kirjoittamalla;

; ’lomake’ ilman päivämäärän kirjoittamista viimeisenä, täydentävänävaiheena, päälle päätteeksi; , ; lisäksi teksti voivaatia täydennystä parantuakseen lopulliseen muotoonsa;

.

Adverbi toistaa yhdysosan merkityksen. Enimmäkseen yhdysosan merkityksentoistaa paikan (lähelle), määrän (hieman), tarkoituksen adverbiaali (varten).

- . - .

" " , -600 .

, ( - .) , , .

, -.

, , , .

, .

" - .

169

.,

., ,

, ,

., , , .

., , ,

. ( - .) , " "

. ( . , ).

, ( - .) - , , , .

, ,, , - ,

, .

. 100-

) .

,.

170

1. Yhdysosan pod- käsitteellinen merkitys on tukihallinta2. Semanttinen merkitys on suuntautuminen alhaalta ylöspäin.3. Semanttiskontekstuaaliset merkitykset ovat suuntauminen alapuolelle, alaosaan,alle, toiminnan tapahtuminen kohteen alaosassa, alapuolella, suuntautuminenkohteen luo, toiminnan suuntautuminen kohteen tukemiseen, toiminnan lisääminen(tarvittavaan määrään, muotoon, tehtävään, tarvittavan määrän, muodon,tehtävän saavuttamista varten), toiminnan lisäys, täydentäminen, korjaaminen,parantaminen kohteen saattamiseksi (päälle päätteeksi) haluttuun, tarvittavaantilaan, lisäys ja täydennysmerkitykseen liittyen toiminnan suorittaminen tai olotilanesiintyminen tavallista heikommassa määrin, heikompana, toiminnansuorittaminen salaa, salassa, toiminnan suorittaminen toisen toimijan perässä,toisen toimijan toiminnan toistaminen, seuraaminen (jäljittelemällä) useinedellisen toimijan toimintaa tukien, voimistavan partikkelin - kanssa toiminnansuorittaminen myötämielisyyden saamiseksi, suosioon pääsemiseksi.

171

Yhdysosan pod- graafinen kuvaus

2.16. Yhdysosa pri-

1. suuntautumista kohteen luo, kohteeseen, paikkaan, saapumista kohteeseen,paikkaan, vähäpätöisemmän, osan liityminen tärkeämmän, suuremman osan,kokonaisuuden yhteyteen, esimerkiksi, tulla, saapua (jalan, yleensäkulkuvälineellä); , , , ; juosta, tulla(juosten); , ; ajaa, matkustaa (kohteeseen),tulla, saapua (kulkuneuvolla); , ; lentää(kohteeseen), tulla, saapua (lentäen); ; lentää(kohteeseen tuulispäänä); ; kantaa (kohteeseen), tuoda

tukihallinta

suuntautuminen alhaalta ylös

suuntautuminen allealaosaan

suuntautuminen luoääreen, paikalle

kohteen tukeminen

toiminnan lisäystuloksen parannusloppusilauspäälle päätteeksi

päätoimintaa, -toimijaamyötäilevä, mielistelevätoiminta

toissijainen toiminta

salainen toimintaheikkoasteinen toiminta

172

(kantamalla); ; kuljettaa (kohteeseen), tuoda(kulkuneuvolla); , , ,

, ; tuoda (taluttaen, yleensäkulkuneuvolla) taluttaa, johtaa (kohteeseen); ,

, , ; , ; ; ajaa (kohteeseen),

tuoda (ajamalla); , , ; ajaa, tulla laituriin; , ;

2. kohteen rakenteellista, mekaanista likentämistä, kiinnittämistä, liittämistä,yhdistämistä toiseen, toisen yhteyteen, esimerkiksi, siirtää likelle,likemmäksi, kiinni, ääreen; , , ,

, ; sitoa kiinni (kohteeseen),kiinnittää (sitomalla); , , ;

kiinnittää (tekemällä); , , ,; kiinnittää (lujasti koheeseen); ;

liimata kiinni, kiinnittää (liimalla); , ; jäätyä kiinni; ;

; pistää kiinni, kiinnittää (pistämällä);, , ; ommella kiinni, kiinnittää

(ompelemalla); , , , ;koskettaa (kohdetta); , , , ;

kiinnittää, kiinnittyä laituriin;

3. kiinnyttämistä, kiinnittymistä, totuttamista, tottumista kohteen vaativaantoimintaan, toiminnan, olotilan viemistä kohteeseen, päämäärään, tavoitteeseensopivaan tulokseen, toiminnan, olotilan kiinnittämistä, kiinnittymistä sopivaan,mieleiseen kohteeseen, esimerkiksi, opettaa (tottumukseksi), totuttaa(opettamalla); , , ; , , ;

; . löytää (sopiva kohde, );

173

, , , , , , ,, , , , ,

, , ; . pakottaa (vasten pakotetuntahtoa, mutta pakottajan mielestä sopiva kohde); , ,

; pakottaa (pakottajalle sopivaan); ,; vetää, saada (vedetyksi mukaan, toimintaan); ,

, , , , ; ottaa, omia itselleen, pitää omanaan, ottaa

ansio (kohteesta); , , , , ,, , ; nähdä unta;

; ; kaikkea sitäkuvitteleekin; kuvitella, houria, nähdä unta;

; , vaivuinnokkauniin ja näin unta, että olen oleva kuuluisa; sovittaa (mittaa);

, , , , ; ; meni sovittamaan; . katsoa, hakea, löytää, hankkia

(katsomalla sopiva, mieleinen); , , , , ; silittää, pitää hyvänä (mieleistä kohdetta); ,

, , ; .sovittaa (yhteyteen); , , ; tehdä(mitoiltaan, kooltaan) sopivaksi, sopivan kokoiseksi, sovittaa (kohteen mukaan);

, ( , ); sovittaa (sopivan kokoiseksi,kohteen kokoon), tehdä sopivan kokoiseksi; ,

; ; hangata (sopivaksikatsotuksi, sileäksi, tiiviiksi); , ;

hioutua (sopivaksi toisiinsa); ;; tehdä, valmistaa (käyttöön

sopivaksi); , , , panna asetoimintavalmiiksi, , , , , , , valmistaa syötävää; ; ,

174

. laitoin pöytään aamiaista, ruokaa; varata (itselleen käytettäväksi);, , , , ,

;

4. likentämistä, likentymistä puristamalla, puristummalla, tiivistämällä,tiivistymällä ylhäältäpäin kohdistuvan vaikutuksen, painon seurauksena;

silittää (sopivan) sileäksi; , ; painaa,puristaa (sopivan tiiviiksi); , ,

, , ; rusentaa, likistää, litistää (painamalla), jättää (väliin,(puristuksiin); , ; painaa, puristaa (tiiviiksi, tiiviisti):

, , , , , , ; ;

likistää, jättää (väliin, puristukseen); ; painaa ahtaalle, ahdistaa:; painautua (tiiviisti); , , ;

polkea, talloa (maahan, tiiviiksi, linttaan); , , , ,, ; rutistaa, rypistää, talloa (tiiviiksi); , , ;

painua (tiiviiksi, kasaan, sileäksi), rypistyä, silitä (hieman);, ; ; ;

( litteä) painaa litteäksi, littuun, lyttyyn, litistää, lytistää;, ; ; lytistyä,

litistyä, painautua litteäksi; ;;

5. lisäämistä sopivan lopputuloksen saamiseksi. Tähän merkitykseen liittyy myösoheis-, liitännäistoiminnan merkitys, päätoimintaan liittyvän, sitä tukevanlisätoiminnan merkitys, jota voidaan suomeksi välittää merkityksillä ’muun,muiden, entisen lisäksi’, ’saman, yksin tein’, ’samalla’, ’pieneksi osaksisuurempaa kokonaisuutta’, ’muiden mukana, joukossa’, ’siinä samassa’, ’tässäyhteydessä, tilaisuudessa’, ’samaan aikaan’, ’tällöin’, ’tämän ohella’. Tässämerkitysryhmässä malliverbi on lisätä, esimerkiksi, ,

175

, ; , ,; , , ;

. sairastua (samanaikaisesti);", ;

peittää (suojaksi, verhoksi), peittää suojaansa, verhoonsa; , , , ;

, , ; suojata(päätoimintaa tukevana lisätoimintana, lähitukena, oheistoimintana); ,

, , ; ostaa (entisen lisäksi),’muiden mukana, joukossa’, ’siinä samassa’, ’ samalla’, ’yksin tein’, ’tässäyhteydessä’, ’samaan aikaan’, ’samanaikaisesti’, ’tällöin’; ,

, , . 500 …

(saman, yksin tein) -. ( - .) ,

. (tällöin, tässäyhteydessä) « », ;kirjoittaa vielä (määränä), lisäksi, lisätä (kirjoittamalla); , ,

; (lisäksi, samalla), ; ,. 13 -

, . . (lisätä) - ;

laskea lisää, samalla, lisätä (laskemalla, laskuun);, ; lisätä (samalla),

kasvattaa entisestään; , , , ;kasvaa (entisestään), lisääntyä (entisestään); , ,

; pienentää, vähentää (entisestään), vähätellä samalla,tällöin, samassa yhteydessä; , , ,

; pienentyä, vähetä (entisestään), samalla, tällöin,tässä yhteydessä; , ; varistaa, ripotella

176

lisää, lisäksi, kaataa lisää, lisäksi (varisevaa), lisätä (varistamalla, ripottelemalla);, , , ;

6. toiminnan suorittamista, tapahtumista tavallista pienemmässä,rajoitetummassa määrin, vajaa-asteisesti, vajavaisesti, toiminnan pysäyttämistä,keskeyttämistä, viivyttämistä, pitämistä keskeytyksissä, varattuna sopivaa,sovittua tilaisuutta varten, toistaiseksi, hetkeksi, esimerkiksi, säästää(sovittua, sopivaa tarkoitusta, kohdetta varten), pitää (varattuna sopivaatilaisuutta, kohdetta varten); , ,

; ;panna pienemmälle, vähentää (sopivammaksi, valo, ääni, palaminen), hiljentää(sopovammaksi, ääni), himmentää, heikentää (sopivammaksi, väri); , ,

; , , ; vaimentaa, heikentää,himmentää (sopivaksi, suuremman varjoon); ;

; ; laskea (tilaisuuteen, kohteeseen sopivaksi); (puolitankoon),

(sopivampaan asentoon); sulkea, ummistaa raolleen; ,, , , , ; , . käydä

hiljaisemmaksi, tyynemmäksi, hiljetä, tyyntyä, asettua (entisestä, hieman,hetkeksi, hetken ajan); , ; , ;

. kuihtua (normaalitilasta), nyykähtää; , ; pysäyttää, keskeyttää (vähäksi aikaa, hetkeksi,

toistaiseksi); , , , , ; pysähtyä, keskeytyä

(vähäksi aikaa, hetkeksi, toistaiseksi); , , , ; raottaa; , , , ,

, ; kohottautua (ylös, seisaalleen);, ; ; istahtaa (vähäksi

aikaa, välillä, hetkeksi, toistaiseksi), käydä välillä istumaan; , ,, , ;

177

. varata, pitää varalla, varattuna (sopivaan tarkoitukseen, vähäksi ajaksi,hetken aikaa); , , ; ,

, ; pidättää, pidätellä, pitää (toistaiseksi itsellään,hallussaan, hetken aikaa, kevyellä otteella); , , ,

; sipaista puuteria, puuteroida (samalla, tullessaan); ,; sipaista puuteria; ;

jarruttaa (hieman, kevyesti, ajoon sopivasti, ajon yhteydessä),antaa jarrua; , ; ,

; hiljentää, vähentää vauhtia (kulkuneuvo, kulunvalvontaansopivasti); ,

;

7. liittyneenä imperfektiiviseen verbiin päätoimintaan myötäilevästi liittyvää sivu-,oheistoimintaa, päätoimintaan pienen lisän antavaa sivu-, oheistoimintaa,esimerkiksi, sanoa samalla, saatellen sanomalla, puhista(päätoiminnan ohessa); : «

»; , ; »! -; laulaa samalla, ohessa, panna samalla lauluksi

(päätoiminnan ohella); ; ;; ( ) tanssahdellen samalla, ohessa, panna

samalla tanssiksi, ottaa samalla, ohessa tanssiaskeleita; , ; ; ;

, ; ( ) tömistellä samalla, ohessa;, ; ( ) ontua samalla, ohessa;

, ;

8. liittyneenä perfektiiviseen ja imperfektiiviseen verbiin partikkeli - kanssatoiminnan, olotilan hetkellistä voimallisuutta, intensiivisyyttä, hetkellistäintensiivistä paneutumista toimintaan, esimerkiksi, /

katsoa kiinteästi, lähemmin, tarkkailla, tiirata; ,

178

; , ; ,; katsoa kiinteästi, silmäillä

tarkkaan, lähemmin; ; , , ; kuunnella tarkkaavaisesti; ,

, ;

9. liittyneenä perfektiiviseen verbiin partikkelin - kanssa toimintaan tottumista,toiminnan uutuudenviehätyksen katoamista, toimintaan tylsistymistä, esimerkiksi,

. turtua, tulla turraksi, immuuniksi, tottua (paljosta katselusta,näkemisestä), tylsyä katselemaan; , ;

. turtua, tulla turraksi, immuuniksi, tottua (paljostakuuntelusta), tylsyä kuuntelemaan; , ;

turtua, käydä turtuneeksi, immuuniksi, tottua (paljosta silmäilystä,katsomisesta, näkemisestä), tylsyä katselemaan; ;

; ! - ; tottua, sopeutua (pimeyteen);

; ; . käydä totutuksi,tavalliseksi, kyllästyä, ikävystyä (kovasta katselusta, näkemisestä);

; ; turtua, tullaturraksi, käydä immuuniksi, tottua (siedettyään kovasti, paljon), tylsyä(kestämään, kokemaan); , ; ( )latistua, kulua, arkistua, menettää (vaikutuksensa, vaikuttavuutensa), tylsyä(paljosta esilläolosta); ; ,

; , väri; ;; menettää makunsa, kyllästyä, kyllästyttää,

tylsyä (paljosta yhdessä-, esilläolosta, esillepanosta, esittämisestä, kokemisesta);; ;

.

179

Adverbi tai määresana vahvistaa yhdysosan merkitystä.

..

.,

, ., ,

,.

, , ..

,

. " " .

..

, ., ,

. ( . , ).

" "

" " , . " "; ,

, " " " " " "

"., ,

.

180

., " "

. ( - .) ,

, .

( ) , 13..

1. Yhdysosan pri- käsitemerkitys on lähihallinta, lähiympäristön hallinta.Esimerkiksi: käskeä, ottaa (hallintaansa), ;

sammuttaa, lopettaa (hallitusti);; lopettaa (hallitusti lähietäisyydeltä); ;

uhata (hallita uhkaamalla);, ; pitää

(itsellään hallinnassaan); , , " " ;

antaa komennus, lähettää komennukselle, komentaa(lähihallinnollisesti työhön, tehtävään);

, , , - 148 .

2. Semanttinen merkitys on ajallinen tai paikallinen yhteys.Semanttiskontekstuaaliset merkitykset ovat saapuminen kohteen luo, likentäminenkohteeseen, painaminen, tiivistäminen, puristaminen, alentaminen, halventaminen,sopivaan tilaan, muotoon saattaminen, sopivan kohteen valitseminen, lisääminenkohteen yhteyteen, toiminnan tehostaminen, (liiallinen) tottuminen toimintaan.

181

Yhdysosan pri- graafinen kuvaus

2.17. Yhdysosa pro-

1. liikkeen, toiminnan suuntautumista eteenpäin niin, että etenevä liike, toimintatunkeutuu kohteen läpi, puhkaisee sen, minkä seurauksena syntyy aukko,aukkopaikka, väli. Etenevä liike, toiminta suuntautuu painovoiman vaikutuksestamyös alaspäin, painamisen vaikutuksesta sisäänpäin ja paineen vaikutuksestasisältä ulospäin, minkä seurauksena syntyy aukko tai aukkoja etenemistäestävässä kohteessa. Painovoiman ja paineen konkreettisina ilmenemismuotoinaon kaataminen, kaatuminen (maahan, neste), taipuminen, notkahtaminen

Lähihallinta

ajallinen, paikallinen yhteys sopivan yhteyden saavuttaminen

painaminen, puristaminen,tiivistäminen, silittäminen,litistäminen, alentaminen,halventaminen, latistaminen,rajoittaminen, keskeyttäminen

liittäminen, kiinnittäminen,lisääminen, oheistaminen,sovittaminen, suojaaminentarkentaminen, voimistaminen

päätoiminnan myötäily

182

(alaspäin, normaalisti vaakasuorassa olemaan kuuluva esine, katto, lattia, palkki)roikahtaminen, roikkuminen (alaspäin, löysänä, ideaalisti suorana olemaanajateltu esine, pyykkinaru, sähköjohto), painaminen, painuminen (alaspäin),luhistaminen, luhistuminen, romahduttaminen, romahtaminen, sorruttaminen,sortuminen (maahan), esimerkiksi, lyödä aukko, puhkaista, lävistää;

, , , , ; repiä (rei’ille, rikki), rikkoa (painamisvaikutuksesta

syntyneille aukkopaikoille); , , ; murtaa (eteenpäinsuuntautuvalla paineella edestään puhki, eteensä aukko); , ;

sahata (läpi, aukko); , ;porata (läpi, aukko); , , porausreikä, pilkkiavanto,

; pistää, painaa (pistämällä, läpi, niin, että muodostuu aukko),lävistää (pistämällä); läpi, astua naulaan, ,

; ampua (läpi), lävistää (ampumalla, niin, ettämuodostuu aukko); , , maalitaulu;

( ); ; lyödä, hakata(aukko(paikka); avanto, hakkuuaukio, , , tehdänapinreikä; lyödä (niin että paineen vaikutuksesta kohde mene sisäänmuodostaen samalla aukon,halkeaman), lyödä halki, halkaista (lyömällä);

, kallo halki; ryömiä, kontata, madella, mennä (eteenpäin,sisään aukosta, aukon, esteen, läpi); mahtua (menemään eteenpäin, aukosta,ahtaasta kohdasta läpi); , , , .miesaukosta, ahtaasta aukosta, ;

tästä ovesta piano ei mahdu (menemään); , lanka on paksu, se ei mahdu silmästä (menemään);

tönäistä, työntää (tönäisemällä), tuupata (menemään eteen- sisäänpäin);; ; polttaa (läpi, aukko, minkä

seurauksena kohde voi mennä piloille); , ,, ; tunkeutua (eteen-, sisäänpäin);

, ruumaan,

183

käry, , ( ); nyhtää(niin että muodostuu aukkopaikka, väli, harvemmaksi), harventaa (nyhtämällä);

; kitkeä (niin että muodostuu aukkopaikka, väli,harvemmaksi); harventaa (kitkemällä); ; puhdistaa, raivata(avonaiseksi, aukolle), avata (vapaaksi kulkea); , ,

, , , , , ; jättää väliin (aukko, väli toiminnassa);

, , , ; . mitata (ulottuvuus alaspäin, syvyyssuuntaan); , ;

taivuttaa, vääntää vääräksi, käyräksi, notkolle, käyristää (poiketenideaalina pidetystä suorasta); , , taipua, vääntyävääräksi, käyräksi, notkolleen, mennä notkolleen, notkahtaa (poiketen oikeanapidetystä suorasta); ; ,

; painua (alaspäin, notkolle, tiiviimmäksi, kielteisenä taimyönteisenä ilmiönä); , ; polkea, tallata, painaa(maahan); , ; roikahtaa, asettua, mennä roikkuvaanasentoon; roikkua (notkollaan, löysänä);

, ; painaa sisään(rikki, puhki), lommolle; , , ; polkea,talloa (painunut jälki, ura); , , painua sisään, notkolle,lommolle; , , ;kaataa (ohi, maahan), läikäyttää (yli reunan); ;kaatua, valua (ohi kohteen, maahan), läikkyä (kohteen yli, maahan);

; kaataa (varisevaa kohteen ohi, maahan),karisuttaa, varisuttaa, ripotella, tiputtaa (varisevaa, ohi kohteen, maahan);

; kaatua, valua, varista, tippua (kohteen ohi, yli maahan);; kaataa (maahan), luhistaa, romahduttaa;

, ; pudota, suistua, vajota; , ,, , , ; luhistua, romahtaa;

; painua notkolle, lysähtää; ;

184

2. liikkeen, toiminnan suuntaamista, suuntautumista eteenpäin kohdetta pitkin,kohteen läpi, yli, ohi, sivuitse, esimerkiksi, kävellä, kulkea, käydä (jalan,kulkea, mennä yleensä, ohi, eteenpäin), jättää taakseen; ;

aidan suuntaisesti, , , , , , ; joella meni

(menojaan) moottorivene; lentokone menikaupungin yli; laiva meni kaupungin ohi;

lentokone meni ohi matalalennossa;; meni metsän läpi, metsästä eteenpäin, jätti

metsän taakseen, , ohitti sairaalan, , meni puiston ohi, poikani Nozim

kävi Afganistanin sotapolut; juosta (ohi, eteenpäin), jättää taakseen(juoksemalla); , tietä eteenpäin, salin läpi,

pellon yli; juoksi kasvimaiden läpi; juoksi keittiöstä huoneeseen; kuljettaa (eteenpäin,

läpi, yli, ohi); ; , , , ; viedä (kädestä, eteenpäin, läpi, yli, ohi), kävelyttää, taluttaa, johdattaa

(eteenpäin, yli, ohi); , , ; ajaa (eteenpäin, läpi, yli, ohi), ohittaa (ajamalla);

yksityisvilejliän pellon ohi, maatilan ohi, talon ohi;? olemmeko jo ohittaneet Smolenskin?; ajaa

(eteenpäin) kylän suuntaan; ajaa (erehdyksessä, virheellisesti, epähuomiossaohi, epähuomiossa ohi); (epähuomiossa) pysäkin ohi,

(epähuomiossa) asemansa ohi, , (epähuomiossa) talonsa ohi(epähuomiossa), mutkasta ohi, kääntymättä mutkasta (kuten olisipitänyt), liikennemerkin ohi (joka olisi pitänyt huomata);

ajoimme liikennemerkin ohi (sitä huomaamatta), emme huomanneetliikennemerkkiä sen ohi ajaessamme; lentää (eteenpäin, ohi, yli,ohittaa, ylittää (lentäen); ,

185

helikopteri lensi (ohi) rajan suuntaan; kurjet lensivätyli etelää kohden; , , , , ;

lensimme juuri Donin hiilialueen yli, ylitimmejuuri Donin hiililaakion; ;kivi lensi läheltä ohi; kantaa (eteenpäin, ohi);

; ; kiidättää (eteenpäin kovaa vauhtia),porhaltaa (eteenpäin, ohi), ajaa, viedä (mennessään, eteenpäin, vauhdilla);

; ; lauseissa ilmanpersoonaa, kun puhutaan ihmisestä riippumattomista toiminnoista: kiitää, mennä,painella, painua, porhaltaa (ohi, hetkellinen luonnonilmiö, vaara);

auto oli hetkessä kylän ohi; sadepilvi oli hetkessä ohi; ukkonen meni pian

menojaan, ukkonen oli hetkessä ohi; myrsky paineliohi; vaara meni hetkessä ohi; , ,

, odotin tuomiota, mutta onneksi sitä ei tullut; - ei kutsuttu taululle, vaara ohi; ,

hän ajatteli, että osuu, mutta ohi painui; kiitää (vauhdilla)ohi, vilahtaa ohi; ;

; ; ; ;

auto vilahti ohi hurjaa vauhtia; ohivilahti meluisa sorsaparvi; uida, lipua, purjehtia (eteenpäin, ohi),matkata (lipuen, purjehtien eteenpäin ohi), jättää taakseen (purjehtimalla); ,

, . On myös joukko verbejä, joihin implikoituu etenemisenmerkitys, esimerkiksi, vetää (eteenpäin); ; tikata (eteenpäin);

, ; piirtää (viivaa eteenpäin); , , ; ommella (eteenpäin vievästi); ,

, , , ;

186

3. (eteenpäin)kuljetun matkan pituutta, matkan taittamista kohteeseen, kohteestatoiseen, kohteiden välillä, kohteen levittäytymistä matkan päähän, esimerkiksi,

mennä, kulkea (matka); , , , ;, , ,

; ; ajaa (matka); kylätietä (eteenpäin), kylätie, poikkikatua(eteenpäin), poikkikatu, (matka Krimille), (matka)kaupungin keskustaan; ; mistään ei pääseajamaan (eteenpäin); kaikkialla on tiet suljettuna; , ,

, , , , , kappaleenmatkaa, kolmisen kilometriä, satakilometriä liikaa (epähuomiossa); kuljettaa, viedä (kulkuneuvolla,matka); , ,

; kuljettaa (ohjaamalla), viedä, johdattaa (matkakohteeseen); , , ,

viedä, ohjata pallo maaliin, tehdä maali; vetää (eteenpäin, matkakohteeseen); , , , , , johto,

, , vaot, ; ajaa (matka),menemään (eteenpäin, kohteeseen); , ,

; . (ajaa) hurauttaa, (mennä) hurauttaa (matka); ; mennä hurautuin jalan viisi kilometriä; uida,

lipua, purjehtia (matka, kohteeseen), mennä, matkata (lipuen, purjehtien);, (välimatkan) laiturille, (välimatkan)

kaislikon luo, , ; jokeapitkin lipui, meni, matkasi (lipumalla eteenpäin) lautta; ;

vetää (välimatka kohteeseen, kohteiden välille);vetää pyykkinaru (seipäiden välille), ,

sähkölinja, johto, öljyputki, puhelinkaapeli, lämpöjohto; vetää, kiskoa

(käsillä, välineellä, matka kohteeseen);

187

hinaaja kiskoi proomun rantaan asti; ;; ojentaa (eteenpäin, eteensä, ulospäin);

; ulottua, levittäytyä (välimatkan, mitan), jatkua(mitaltaan, ulottuvuudeltaan, matkaltaan); varjoulottui koko uimarannan mitan; metsäulottui monen kilometrin päähän;

rautatehtaan alue jatkui kymmenenkilometriä; päittemme päällä levittäytyitähtitaivas;

4. toiminnan edentämistä kohteen kaikkiin ulottuvuuksiin, kohdistamista,kohdistumista kauttaaltaan, läpikotaisin kohteeseen, esimerkiksi,kalkita (kauttaaltaan, huolella); ( ) ; valkaista (kauttaaltaan,ennalta, ennen käyttöä, kulutusta); pellava, palttinakangas,villa, linkolla sokeri; vaivata, sekoittaa(syvyyteen ja leveyteen, perusteellisesti, huolella); , ;kastella, valella (läpikotaisin, ennalta, ennen käyttöä); ,

, vanu kosteusemulssiolla, kasvovedellä; paita on (läpi)märkä hiestä; kyllästää (läpeensä, hajulla, hajua antavalla);

; ; voidella, rasvata, öljytä (kauttaaltaan, läpikotaisin, ennalta); ,

; suolata (läpikotaisin, ennalta); , ;suolaantua (läpikotaisin); ; tuulettaa (läpikotaisin, välillä,päästämällä sisätilaan ilmaa); , , ; tuulettaa(läpikotaisin, välillä, pitämällä ulkoilmassa); , , ,

; ; tuulettua (läpikotaisin, etukäteen, välillä, sisääntulevallailmalla); ; tuulettua (läpikotaisin, välillä, ulkoilmassa);

; käydä tuulettumassa (välillä ulkona, kävelyllä);; käy tuulettumassa, kävelyllä; . tuulettua

(välillä, tekemällä matka, käymällä huvipaikassa);

188

käyn tuulettumassa ulkomailla; , käy välillätuulettumassa ravintolassa; laskelmoida (etukäteen);

, ; ampua, ammuskella, tulittaa(syvyyteen ja leveyteen, mutta ilman tarkkaa kohdetta); , ;

5. toiminnan etenemistä ohi tavallisen, normaalin, siitä poikkeavaa toimintaa, jokailmenee kuluttamisena, tuhlaamisena, menettämisenä, kadottamisena,hukkaamisena, tuhlaamisena, pilaamisena, pilaantumisena, esimerkiksi,

. kuluttaa, tuhlata syömiseen, ruokaan, syödä (varsinaisen, paremmankäytön ohi); , ; . kulua syömiseen, (ohivarsinaisen, paremman käytön), tulla syödyksi (eikä varsinaiseen, parempaankäyttöön); käyttää, kuluttaa, tuhlata (normaalista poikkeavaanelämiseen, olemiseen); , , ,

; . kuluttaa, hummata (ohi normaalinelämän, olemisen); , , ; juoda(ohi normaalin), kuluttaa, tuhlata (ohi normaalin menevään juomiseen);

; joi vaatteensakin; . juoda (piloille), menettää(juomalla ohi normaalin), pilata (ohi normaalin menevällä juomisella, ruumiillinen,henkinen kyky, taito); , , , , ; .juoda rahansa, itsensä puille paljaille; . savuttaa, tupruttaa(tupakalla läpikotaisin), pilata (polttamalla normaalia enemmän); ,

, ; polttaa, tupruttaa (taivaan tuuliin), kuluttaa,menettää (ylettömällä tupakoinnilla); ; . käyttää,kuluttaa, menettää, tuhlata (matkaan, matkantekoon ohi normaalin), ajella,matkustaa (käyttäen rahaa ohi normaalin, koko rahan edestä); ,

, ajaa taksilla sadalla, sadoilla euroilla; istuapuhki, kuluttaa puhki (istumalla); , , .;

. *istuttaa ohi, panna (menemään), törsätä; ;. hummata; ; . hummata rahansa;

kulua puhki, ränsistyä; , ; luhistaa, romahduttaa, pilata;

189

, , ; . pilata (poikkeavalla katsomisella);, ; ummehtua, pilaantua;

, , ; käydä, hapata (piloille),pilaantua (hapantumalla); ; haista (huonolta,pilaantuneelta); , ,

; . haista, lemuta, löyhkätä; ; saadahaisemaan, lemuamaan, löyhkäämään, pilata ilma (huonolla hajulla, lemulla,löyhkällä); , , ; lahota,mädätä; , , , ;

lahottaa, mädättää, päästää lahoamaan, mätänemään(huolimattomuuttaan); ; pilata; , ,

; menettää, tuhlata rahansarakentelemisiin (saamatta vastinetta);

6. toiminnan keston rajoittamista, rajoittumista ajanjaksoon, aikaväliin.Filosofisesti aika ja paikka muodostavat binaarisen käsiteparin. Kulkuun käytettymatka edellyttää vastaavan ajanjakson kuluttamista, kulumista. Ja tietystijokainen toiminta vaatii vastaavasti suoritusajan, eli kappaleen matkaa, jaksoaikaa, toiminnan jatkaminen eteenpäin ajanjakson. Malliverbi on’jatkaa’ (eteenpäin) < - ’eteenpäin’, kauan, pitkän aikaa, esimerkiksi,

kulkea, kävellä (ajanjakson), ulkoilla; ,; . viettää (ajanjakso juhlimalla), juhlia, hummailla (ajanjakso);

, , ; työskennellä (ajanjakso); ,

, , , ; puhua (ajanjakso); , ; ajaa, ajella,

matkustaa, matkustella (ajanjakso); , , ; haukotella (aikaväli);, ;

190

7. normaalista toiminnasta poikkeavaa toimintaa (huonoon suuntaan: laiminlyönti,huolimattomuus, epäonnistuminen, virheellisyys; hyvään suuntaan:perusteellisuus, huolellisuus. Kun verbiin liittyy partikkeli – toiminnanperusteellisuus korostuu), häviämistä, menettämistä toiminnassa, altavastaavaa,sivusta seuraavaa, sivullista toimintaa, kohteeseen liittyvää oheistoimintaa,etukäteen suoritettua toimintaa, esimerkiksi, epäonnistua, mennämyttyyn; ; , ;

päästää menemään ohi, jättää pois, väliin, jäädä pois, olla tulematta(vaikka pitäisi tai olisi toivottavaa), olla katsomatta (unohtamalla tai muustasyystä), laiminlyödä (normaali, oikeaksi katsottu); , ,

, jättää väliin kokous, jäädä pois tunnilta, , , jättää katsomatta (unohtamalla), unohtaa (katsoa)

pysykää kanavalla, unohtaa katsoatelevisiosarjan kolmas jakso, unohtaa loppuottelu,päästää maaliin, laiminlyödä kaikki ilmoituksenjättöajat, jäädä, myöhästyä raitiovaunusta; (haukotella) . päästää menemään, myöhästyä, ajaa ohi (unohtamalla),unohtaa , ; - ,

; möhliä, tyriä, tuhria; ; jalkapalloilija tyri erinomaisen syötön; ,

; ! älä nuku onnesi ohi!;vartioida niin, ettei huomaa, olla huomaamatta (vaikka vartioi, vartoo), päästääohi, menemään (huonolla vartioinnilla, huomioinnilla); ,

enkä huomannut, kun hän kävi; ( räpytellä silmiään, iskeä silmää) . olla huomaamatta,

antaa mennä, päästää menemään, käsistään, sivu suun; ,, ;

?; povata, ennustaa, laskea, laskelmoida, arvioida, arvellaväärin, erehtyä arvioissaan, laskelmissaan, osua harhaan, haksahtaa (tavallista,odotettua huonompaan); , ; ,

191

mene vain naimisiin, mutta varokin, ettet haksahda (huonoon); ( voidella, rasvata) . ampua, täräyttää ohi, tuhria

(ampumalla ohi, pyssyllä, pelissä); , ohi maalin, tuhrikiekon, ei saanut kiekkoa maaliin, tuhri pallon, ei saanut palloa maaliin;

(tähtäsi tähtäämistään) , ; , ) ampui, mutta ohi maalin; ( huitaista,

heilauttaa) ampua ohi (pyssyllä, pelissä laukaisemalla, potkaisemalla,heittämällä), potkaista, heittää, laukaista ohi; ,

ampui, mutta ohi maalin; , jalkapalloilija ampui, mutta ohi maalin; . ampua ohi, erehtyä,

mennä metsään (arvelussa, ennusteessa, laskelmassa); ,; ;

; vaihtaa (huonompaan); ; seurata (sivusta), valvoa (sivussa suoritusta);

; ; mitata väärin, tehdämittavirhe; , , ; . päästää ohi korvien;

; . kuunnella (sivusta, ohessa,salaa); ; . kuulla sivusta; ;

. päästä hajulle, vihille (sivusta); . toitottaa,mennä toitottamaan (sivullisena, asiasta, joka ei hänelle kuulu);

; vaieta (katsoen parhaaksi pysytellä sivussa); ,. -

; valvoa (sivusta tai etukäteen, ennalta);, , , ; punnita

väärin, liian vähän; ; punnita väärin, liian vähän, tehdä virhepunnituksessa; laskea väärin, tehdä laskuvirhe; ;

laskea (perin) väärin, erehtyä (laskemalla, laskussa, laskelmissa),laskelmoida väärin; laskin väärin tuhat ruplaa;

, paljastui vaje, myyjätär olilaskenut väärin; oletuksissaan; ,

192

halusi hyötyä, mutta laski väärin; , laskin väärin luottaessani tukeesi, apuusi;

menettää (kaupassa), laskea kaupassa väärin, tuhria, törsätä, kuluttaa (rahathuonoilla kaupoilla); ; ;

saada, kärsiä tappiota (kaupalla, kaupassa, kaupanteossa),joutua tappiolle, tappion puolelle (kaupassa) hävitä, menettää (kaiken,omaisuutensa) kaupoilla, tehdä huonot kaupat; ,

! ellei ole kokemusta, kärsii tappioita kaupanteossa; talven aikana menetin kaiken kaupoillani;

panna liian halpa hinta, myydä liian halvalla; . tehdäluvatonta, syyllistyä luvattomuuteen, luvattomaan tekoon;

! taas olet tehnyt luvatonta; ? mitäluvatonta tein?; hävitä; , , , ;hävitä, menettää; ;

, ; hävitä (rahat, rahansapelissä), pelata rahansa; ; hävitä (väittely, väittelyssä,vedonlyönnissä); (pituus- ja leveyssuuntaan, huolella); ,

, , ; kuumentaa (pituus- ja syvyyssuuntaan,pitkänomainen esine, hehkuvan kuumaksi); ; paahtaa (kuumaksi);

, ; kuumentua hehkuvan kuumaksi(pituus- ja syvyyssuuntaan, pitkänomainen kohde); ;

, ; paahtua (läpikotaisin, hyvin);; mankeloida (syvyys- tai pituussuunnassa);

valssata (eteenpäin, pituussuuntaan); , , ; mankeloitua, valssautua (hyvin); ;

maalata (pituus ja syvyyssuunnat, huolella, kauttaaltaan) värjätä(kauttaaltaan); , , ; värjäytyä (hyvin, hyväänlopputulokseen); ; nokeentua (pituus- jaleveyssuuntaan, kauttaaltaan); ;nokeentua (läpikotaisin); ;

193

hapattaa, tehdä (hapattamalla, etenevää prosessia sivusta seuraten); ; hapata (hyvin, hyvään lopputulokseen);; perehtyä, tutkia, tutustua (huolellisesti,

perusteellisesti, etukäteen); , , ; piirtää (paremmin esille, näkyville, selvemmäksi, tarkemmaksi,

voimakkaammaksi), tarkentaa, voimistaa (ääriviivoja, ääriviivoin, yksityiskohdin);, ; tervata (syvyys- ja

pituussuuntaan, kauttaaltaan, pitkulainen kohde); , , ; tervaantua (syvyys- ja pituussuuntaan, hyvin, kauttaaltaan);

; jäätyä, mennä routaan, routia(syvyyssuuntaan); , ,

; tulla jäätävän kylmäksi (syvyys-, ja pituussuuntaan,kauttaaltaan); , ; paleltua (syvyys-, japituussuuntaan); , ; kuivua (syvyys- japituussuuntaan, kauttaaltaan, kohde, jolla on pituus- tai syvyysdimenssio,tilavuusmitta); , , ,

, kuivattaa (syvyys- ja pituussuuntaan,kauttaaltaan); , , , ;

kuivua (hyvin); , , ;kuivattaa itsensä (oheistoimintana lämmöntuottajan ollessa pääosassa,lämmönlähteen ohessa); ; lämmittää (syvyys- japituussuuntaan, kauttaaltaan, ennalta ennen varsinaista käyttöä); ,

, ; lämmitä (hyvin, syvyys- ja pituussuuntaan,kauttaaltaan, kohde, jolla on tilavuussuure); ,

; lämmittää (puilla syvyys- ja pituussuuntaan,kauttaaltaan); , , ; lämmetä (puilla, hyvin, syvyys- japituussuuntaan, tilavuussuureinen kohde, kauttaaltaan);

, , ; . koluta,haravoida (syvyys- ja pituussuuntaan, kohde jolla on tilvuusparametri,perusteellisesti); ,

194

; . ampua (kokeeksi muutaman kerran ennenvarsinaista käyttöä, varsinaiseen ammuntaan liittyvä ennakoiva oheistoiminta)koeampua, kokeilla (ennen varsinaista ampumiskäyttöä); ;kirjoittaa (etukäteen, kirjoille, oheistoimintana ennen varsinaista asumista);

, ; kirjoittaa (lääkemääräys, ennen lääkkeenostamista, oheistoimintana ennen varsinaista lääkkeen ostamista), määrätä(lääke, hoitotoimenpide); , , ,

, , ; , ;

8. tavallisen, normaalin toiminnan ohittavaa, niistä poikkeavaa toimintaalyhytkestoisuudella, lyhytaikaisuudella, hetkellisyydellä, välittömyydellävoimallisuudella, joutavuudella, tavoitteettomuudella, päämäärättömyydellä(tavoitteellisesta toiminnasta poiketen huvikseen, muuten vain); yhdysosaesiintyy usein verbien kanssa, jotka tarkoittavat ääni-, ja valoilmiöitä, jotkayleensä ovat lyhytaikaisia, hetkellisiä; ääni-ilmiöistä eläinten äänet ovatpoikkeavia (ihmisäänestä) ja saavat siten yhdysosan pro-; tavallisesta,normaalista ihmisäänestäkin käytetään yhdysosaa pro-, esimerkiksi,

reagoida (nopeasti, hetkessä, heti, välittömästi, voimakkaasti);, ;

; ; opettaa (kovalla kädellä,kovaotteisesti), läksyttää; näyttää (mitä saaman pitää); ;

jyrähtää, kalahduttaa; , , ; .välähtää, välähdellä; ; pilkahtaa,pilkistää (hetken); ; määkiä, määkäistä;

vinkua, vinkaista; ; surista,pöristä, surahtaa, pörähtää; ; kaakattaa, kotkottaa; kiekua, kiekaista; kukkua,kukahtaa; naukua, naukaista; haukkua, haukahtaa,haukahdella; ; haukahteli; koputtaa, naputtaa, nakuttaa; ;

195

lausua, sanoa, virkkoa (lyhyesti, muutamalla sanalla, muuttuneellaäänellä), (sanoa) murahtaa; sanoa muutama sana tervetuliaisiksi;

sanoi jotain hiljaisella äänellä;puhui, sanoi bassoäänellä, murahti matalalla äänellä;

huutaa, karjua, karjahtaa, kajauttaa, huutaa (kovalla äänellä, tallisestapoikkeavalla äänellä); « »; kuin kukko, kukon äänellä,

kukon tavoin; mumista (hiljaa, epäselvästi),mutista (epäselvää, mistä ei saa selvää); , sekavaa;

kirous; ?;. mökeltää, mumista (suomen vastineet jo poikkeavaa ääntä); epäselvää, , ; jyristä,

jyskyttää, ryskiä, kolista; , ; viheltää; , ; sanoa laulavalla nuotilla, mielevällä äänellä, joikua;

mielistelevästi, lipevästi, ; mitä joiuitte siellä; laulaa (lurittaa), päästellä (ohi normaalin lauluäänen, kovallaäänellä);

; laulaa (äänellään, linnut); ; sanoa(jyräyttää) matalalla äänellä, laulaa (kajauttaa) bassolla, murahtaa;

; ; ottaa muutama askel, kulkea(vähän aikaa, kiireettä, päämäärättä, huvikseen), mennä jaloittelemaan,kävelemään, jaloitella välillä, tehdä (välillä) kävely, käyskennellä (edestakaisin,päämäärättä, muuten vain); , mennä kävelemään puistoon;

tehdä kävely ruokailun jälkeen, ; ; mennä, pyörähdellä (tavallisesta poiketen);

(mennä) pyörähdellä tanssin tahdissa, pyörähdellä (eteenpäin)valssissa, mennä valssia, mennä ripaskaa, pyöriäareenaa tuulimyllynä; . käydä ajelulla (huvikseen, muuten vain),käydä huviajelulla, käydä (huvin vuoksi, päämäärättä, muuten vain);

, , ; !

196

pääsisipä käymään (huvin vuoksi) vanhempien luona; pääsisinpä käymään (puhtaasta)

uteliaisuudesta, mielenkiinnosta Vladivostokiin!; juosta (kovaa)vähän aikaa, kappaleen matkaa (päämäärättä, huvikseen, muuten vain), kipaista(vauhdilla) ohi; , , ; kiitää (kovaa vauhtia, kappaleenmatkaa); lentokone kiisi (kappaleenmatkaa) kiitorataa pitkin, juoksuttaa, juosta (kädet soittimella, nopeasti), näppäillänopeasti (koskettimia, kieliä); juoksuttaa pianonkoskettimilla; käsi näppäili nopeasti kieliä, käsijuoksi kielillä; kävellä, ulkoilla (vähän aikaa, välillä), tehdä kävely,käyskennellä (huvikseen, päämäärättä, muuten vain); , ,

, , , , , , ;käyskennellä, ajella (tarkastellakseen sivusta, tutustuakseen sivusta,tutustumistarkoituksessa); , ;

9. kohteen perusteellista, myös etukäteistä läpikäymistä ja läpiviemistä; yhdysosaliittyy usein vierasperäisiin lainaverbeihin, esimerkiksi,analysoida, tutkia, selvitellä; , , ,

; näyttää, esitellä;; sanella; , , ;

olla välittämättä, ohittaa olan kohautuksella; ;kuvittaa; ; havainnollistaa; ;

tarkastaa; ; ohjeistaa,antaa ohjeet; ; haastatella; ,

; tiedottaa;; . tutkia (etukäteen, läpikotaisin, huolellisesti), tutustua

(etukäteen, tarkoin); , , , ; kirjoittaa (lääkemääräys), määrätä (lääke, hoito, etukäteen);, ; . redaktoida, laatia, päättää, korjata

197

sanamuoto; , , , ; siteerata,lainata; , , , , ;10. Adverbi toistaa yhdysosan pro- merkityksen. Hyvin yleinen on adverbi

’läpeensä’.

.,

..

,.

, , ; .

, , " ".

, .

, , , .

,.

.,

– . 1989 « »,

..

" II".

198

- , .

. .

. ( ) ,

. –

– ,.

( ).

. ( )

., ,

, ., .

91- ., .

. " - ".

« » , .

« »..

, ,

.

199

1. Yhdysosan pro- käsitemerkitys on eteenpäin suuntaaminen, suuntautuminen(syvyys- ja pituussuuntaan, mikä tilasuhde säilyy monien pintamerkitystensyvämerkityksenä).2. Semanttinen merkitys on läpi, ohi, sivuitse.3. Semanttiskontekstuaalinen merkitys on aikavälin (lyhyen tai pitkän) javälimatkan kestävä toiminta, toiminnan eteneminen ohi normaalin, poikkeaminennormaalista tai ideaalista (kuluttaminen, tuhlaaminen, riippuminen notkollaan,notkahtaminen, pilaaminen, pilaantuminen, laiminlyöminen, epäonnistuminen,katoaminen, epätarkkuus, virheellisyys, äänelliset poikkeamat, poikkeaminentavallista parempaan suuntaan, toiminnan huolellisuus, perusteellisuus).

200

Yhdysosan pro- graafinen kuvaus

2.18. Yhdysosa raz-(razo-, raz -, ras-)

1. kohteen jakamista, hajoittamista, rikkomista osiin, kaksiosaisen, -tahoisenkohteen puoliskojen jakamista erilleen, mikä ilmenee myös avaamisena.Malliverbi on ’jakaa kahteen osaan’, ’kahtia’, ’useisiin osiin’, ’hajalle’,esimerkiksi, , , ,

, , ; lyödähajalle, rikki, kahtia, rikkoa, särkeä, hajottaa (lyömällä), halkaista (lyömällä);

, , , , , , , ; avata, levittää auki; , , , ;

eteenpäinsuuntaus

ohi, läpisyvyys- japituusuuntaan

Aika- matkavälin ohi normaalin, ideaalin,normaalista, ideaalistapoikkeaminen

kuluttaminen, tuhlaaminen,pilaaminen, laiminlyöminen,epäonnistuminen,virheellisyys, epätarkkuus,kulkeminen, ajeleminenpäämäärättä, huvikseenroikahdus, notkahdus,painuminen, vajoaminen

perusteellisuushuolellisuuskauttaaltaan

201

murtaa rikki, hajalle, rikkoa, särkeä, hajoittaa (murtamalla), halkaista(murtamalla); , , , ;

purra, puraista, nakertaa, järsiä rikki, hajalle, rikkoa, särkeä, hajottaa(puremalla, nakertamalla, järsimällä); , , ;

lyödä, hakata rikki, hajalle, kahtia, rikkoa, särkeä, halkaista (lyöden,hakaten); , , , , , ;

leikata kahtia, hajalle, kappaleiksi, rikki, rikkoa, särkeä, halkaista(leikkaamalla); , , ,

; vaihtaa pikkurahaksi, pieneksi, pienemmäksi, rikkoa(seteli); , ; avata (kaksiosainen, levälleen, levälleenpakkauksesta); , , ; kääriä auki, avata(käärimällä, rullaamalla, levälleen); , , , ,

, ,

2. hajottamista, erottamista, irrottamista, löysentämistä, löystymistä,höllentämistä, höllentymistä vastakohtana yhdistämiselle, tiukentamiselle,kiristämiselle, esimerkiksi, ottaa (yksi kerrallaan, kunnes otettavatloppuvat, kaikki tarvitsemansa); ;

; , ; ; purkaa, hajottaa (osiin); ,

, , , , , ruuvikerrallaan, ruuvi ruuvilta, tiili kerrallaan, tiili tiileltä, osakerrallaan, osa osalta, osiin; löysätä, löysentää, höllentää (ruuvi,mutteri) , ; ruuvata irti, osiin, irrottaa (osat ruuvaamalla), avata,purkaa (ruuvaamalla); , , ; löysentyä,höllentyä; , ; ;

solmia irti, auki, irrottaa, avata (sidottu); , , rusetti,, , kirjapinkka, , paali; , ,

; siirtää, panna, asettaa (liikkeellä eri tahoille, paikkoihin,hajalleen, erilleen, syrjään, tieltä pois); levittää (liikkeellä hajalleen, erilleen

202

toisistaan); , , , , , , ; ,, ; hajottaa, lahottaa, mädättää;

, , ; hajota, lahota, mädätä;, , ,

; panna (kukin, yksi kerrallaan, eri paikkoihin,kukin paikalleen); , , , ,

, , , , , ; panna levälleen, levittää

(kaksi samanlaista, jotka muuten ovat yhdessä); , , ;purkaa (levälleen pakkauksesta) > pystyttää, laskea, virittää; pystyttääteltta, laskea verkko, virittää ansa;

3. jakamista erillisin osin, osuuksin, osuuksiin, toiminnan suorittamista erillisintoimijoin (kunnes toiminnan kohde kuluu loppuun), esimerkiksi, antaa(erillinen osa, erillisin osin, kerta kerralta, kerta toisensa jälkeen), jakaa (erillinenosa, erillisin osin, kerta kerralta); , , , , ,

, , , , , , ,, ; kaataa, jakaa (kaatamalla erillisiin osiin,

eriin), tarjoilla (kaatamalla erillisinä osina, erinä); ,; ;

kaataa (varisevaa), varistaa, jakaa (kaatamalla variseva eri osin, eri osiin, eriin);; jakaa (lahjoina erillisin osin, erin) antaa lahjaksi,

lahjoittaa (erillisin osin); , , ; punnita ja pakata (erillisin osin), paketoida (erillisin osin),

annostella; , , ; ostaa (kukin toimija tai kohdekerrrallaan, loppuun); , , ;

myydä (kukin kerrallaan, erillisin osin, erin); , ,, , ; juoda (kahden-, monenkesken,

tavallisesti alkoholijuoma, loppuun); , , ,, ( ); viedä,

203

napsia (kukin osaltaan, kerraltaan, kunkin kerrallaan, erinäisin kerroin, kunneskohde loppuu, käsistä); , ; napata,haalia (vähin erin); ; vetää, kiskoa, raahata(kukin kerrallaan, yksi toisensa jälkeen, jaettuna erillisiin osuuksiin, erillisinosuuksin); , , , ;viedä, pihistää (eri kerroin, kunakin kertana, puti puhtaaksi); ,

; anastaa (kerta kerralta, kerta toisensa perään);, ; . varastaa,

varastella (kerrassaan, kerta kaikkiaan); ;ryöstää, ryövätä (kerrassaan, kerta kaikkiaan); ,

, ; varastaa (kerrassaan, kertakaikkiaan); ; kirjoittaa (osioin, osioituna, eri paikkoihin,kohtiin), jakaa, merkitä (kirjoittamalla eri osia, eri paikkoihin, kohtiin);

, , ; , 2009 ;

4. toiminnan levittämistä, leviämistä, hajottamista, hajaantumista eri puolille,tahoille, suuntiin, paikkoihin, kohtiin, kohteisiin; tähän merkitykseen kuuluulaimentaminen, sekoittaminen, sekoittuminen tasa-aineiseksi, liudentaminen,liukeneminen, esimerkiksi, sekoittaa (vetelät ainesosat niin, että nehajaantuvat toisiinsa, tasa-aineiseksi); , ;kaataa, läikyttää (pitkin kohdetta, kohteita); , ,

; asettaa, panna (hajalleen, eri paikkoihin); ; levittää auki, aukaista (levälleen); , , , (

); lähettää (eri paikkoihin, suuntiin), levittää (lähettämällä eritahoille); ; lähettää (kukin, yksi kerrallaan, niin että kaikki onlähetetty); ; kaataa (varisevaa hajalleen), ripottaa, ripotella,pudottaa (varisevaa levälleen, hajalleen), levittää (ripottelemalla); , ,

, , , , , ,; heittää, heitellä (eri suuntiin, hajalleen, sinne tänne, sikin

204

sokin), jakaa (heittelemällä sinne tänne); , , , ,, , ; roiskuttaa, pirskottaa, suihkuttaa (eri

tahoille, suuntiin, sinne tänne, kerta kerralta, kunnes suihkutettava aine loppuu);, , , ;

sekoittaa, vaivata (niin että aineet jakaantuvat hajalleen, hajaantuvat toisiinsatasa-aineiseksi); ; sekoittaa, sekoitella (kunnes sekoitettavataineet hajaantuvat tasa-aineiseksi, sekoitettava aine liukenee toiseenaineeseen); , ; pehmentää (tasaisen pehmeäksi);

, ; laimentaa (juoma), ohentaa (maali); ,; liudentaa (tasa-aineiseksi); , , ; alustaa (liudentamalla ainesosat toisiinsa tasa-aineisiksi > taikina);

taikinanjuuri, , ; ; liueta;, ;

5. partikkelin - kanssa tai ilman sitä kunkin, yksittäisen toimijan tai toiminnanhajaantumista, suuntautumista eri tahoille, paikkoihin, esimerkiksi,lähteä, mennä (eri tahoille), lähteä, mennä (kukin taholleen), hajaantua(menemällä eri suuntiin); vieraat lähtivätkymmeneltä; turistit menivät,hajaantuivat huoneisiinsa; väkijoukko hajaantui;

he lähtivät kotiin; , pelasimmeyöllä yhteen asti, sitten lähdimme (kukin tahollemme); ajaa, mennä,lähteä, matkustaa (ajamalla eri tahoille), ajaa, mennä (kukin taholleen), hajaantua(ajamalla); illallisten jälkeen kaikki lähtivät,

lomille opiskelijat matkustivat kotiin; vieraat lähtivät (tahoillensa) yksi toisensa

jälkeen; torilla autotajoivat eri suuntiin; kuljettaa, viedä (kuljettamalla kukin taholleen, eripuolille, suuntiin, tahoille, kohteisiin); , , , ;

viedä (kädestä, taluttamalla), taluttaa, johdattaa, ohjata (kukin

205

taholleen, eri suuntiin, tahoille, kohteisiin); , ohjata ensiluokkalaiset luokkiin, ohjata

matkustajat hytteihin, viedä vartiot paikoilleen; erottaa (osapuolet), viedäeri suuntiin; tappelijat; , ;kantaa, viedä (kantamalla kukin taholleen, kohteeseensa, eri tahoille, kohteisiin,kullekin vastaanottajalle); ;

; tarjota (kullekin) shampanjaa; ajaa (pois,matkoihinsa, hajalle), häätää, karkottaa (kukin taholleen), eri tahoille, paikkoihin),hajottaa (ajamalla pois); hajottaa töllistelijöiden lauma, ,

; ukkonen ajoi hajalle kokokarjalauman; poliisi hajoitti mielenosoittajat;

ryömiä, madella, kontata (eri suuntiin, kukin taholleen, tahollaan); ravut ryömivät tahoilleen;

; ; kulkea,samota, harhailla (eri suuntiin, kukin taholleen), hajota, hajaantua (kulkemalla erisuuntiin); karjalauma hajosi; ;

; lentää (kukin taholleen, eri puolille, tahoille, suuntiin,hajalleen, hujan hajan, sinne tänne), levitä, levittäytyä (lentämällä);

, ; koko kaupunkiin levisi poppelin nöyhtä;

6. toiminnan kohdistamista, kohdistumista leveänä rintamana, levittämistä,leviämistä, levittäytymistä kohteen koko alaan, kauttaaltaan kohteeseen, kohteeneri tahoille, kaikkialle kohteeseen, esimerkiksi, piirtää (kuvin,kuvioin, kirjavaksi), koristaa (piirtämällä); oppikirja (kuvin), ;

, seinät on piirretty liidulla, graffiteilla; vihreät ikkunaluukut on

koristeltu kauttaaltaan kukin ja linnuin; jakaa viivoihin, viivoilla,viivoittaa; , ; maalata, maalailla (kuvia, kuvioita,kuvin, koreaksi), koristaa, koristella (kuvilla, kuvioin); kuvat kirkon

206

seiniin, koristaa kupoli kuvioin, maalata koristekuvat vatiin, koristella kuvin puuastia, koristella maalaamalla

kukkia, maalata koreaksi kuvioin, , , ,, ; pakkanen koristeli kaikki

ikkunalasit; . koristaa, koristella (kerrassaan, monin koristein,koristavin esinein); , , ,

; koristautua (kerrassaan, kertakaikkiaan, monin koristein, koristavin esinein); ;

miksi olet koristautunut noin kertakaikkisesti?;

7. aikaisemmasta toiminnasta luopumista, aikaisemman toiminnan, olomuodon,olotilan purkamista, aikaisemalle toiminnalle päinvastaista toimintaa, esimerkiksi,

riisua; , , , ; riisuuntua; luopua ajatuksesta, muuttaa mieltään, päättääkin (olla tekemättä

vastakohtana alkuperäiselle ajatukselle); luovuinajatuksesta lähteä kylään; päätin ollakin riitelemättä;

, olin aikeissa soittaa, mutta muutin mieltäni;lakata rakastamasta, pitämästä; , ; , ,

, , , ; - ; unohtaa (opittu taito); , ,

, ; ruuvata (takaisinpäin), auki, aukaista(ruuvaamalla); koneruuvi, puuruuvi; kääntää suunta, toiseensuuntaan, suunnasta, takaisin, ympäri (180 asteeseen saakka); , ,

, ; purkaa kuorma, kuormasta; avovaunu;, roomu; purkaa magneettisuus; , ; sulattaa (pakastuksesta, kylmästä); , ;

purkaa nalli, panos, varaus, lataus; , , ,; saada luopumaan (ajatuksesta, kannasta,

mielipiteestä, näkemyksestä), saada muuttamaan mielensä;; luopua (ajatuksesta, kannasta, mielipiteestä,

207

näkemyksestä), muuttaa mielensä; ; sulaa;, , ; riisua vyö(stä),

ottaa vyö pois, poistaa vyö; , , , , ;riisua, irrottaa, ottaa vyönsä pois; olla pettymys;

; saada luopumaan uskosta; , ; menettää uskonsa; , ,

, , ;

8. tavallista tarkempaa, yksityiskohtaisempaa, voimallisempaa,silmiinpistävämpää, irrottelevampaa, rennompaa, rempseämpää toimintaa. Näitämerkityksiä pohjaa predikaattina esiintyvä substantiivi raz ’kerta’, joka merkitseenopeaa, äkillistä toimintaa, esimerkiksi, – yks kaks,hupsista vain kivi lensi ikkunaan, kivi hupsahti ikkunaan, miesläimäytti, sivalsi, hupsahti selkään, - ,kova koputus ja ovi pamahti auki yks kaks; – pojanvesseli sipaisi omenan ja ei kun pakoon. Suomen vastineet ovatmerkitykseltään täysin vastaavia. Esimerkiksi, loukata kerrassaan,kerta kaikkiaan, kertakaikkisesti; ;

; syyttä suotta loukkasitte noin kertakaikkisesti;loukkaantua kerta kaikkiaan; , , ;

?; kritisoida kerta kaikkiaan,kerrassaan, pataluhaksi; heikentää kerta kaikkiaan, kerrassaan;

; rentouttaa kertakaikkisesti; , ;. voipua, heiketä, väsyä kerrassaan; ;

mennä kerrassaan heikoksi, lysähtää kerta kaikkiaan; ; rentoutuakerrrassaan; ; katsoa kerran jos toisenkin,tarkkaan, tarkoin, tarkastella, tutkia, tutkailla kertakaikkisesti; ,

, , , , tutkailla paljaalla silmällä tähtitaivasta, ;

kysyä, kysellä kerran jos toisenkin, tarkoin, yksityiskohtaisesti;

208

, , ;erottaa (tarkasti katsomalla, tarkkanäköisesti); ,

, ; . pukea kerrassaan koreaksi, pyntätäkertakaikkiaan koreaksi; ; ; .pynttäytyä kerrassaan koreaksi; pynttäytyä kerrassaan teatteriin;

hän on pynttäytynyt kerrassaan kuin tanssiaisiin;

9. partikkelin - kanssa toiminnan kertaantumista vaiheittain yhävoimakkaammaksi, kehittymistä, kehkeytymistä, kasvamista, voimistumista,kiihtymistä korkeimpaan vaiheeseen joka sitten jatkuu sellaisena, esimerkiksi,

syttyä, roihahtaa palamaan; , , ; , posket ja korvat alkoivat hehkua;, ; sydän syttyi paloon;

purskahtaa, yltyä nauramaan; ; , , , . purskahtaa

nauramaan päin naamaa; purskahtaa itkemään, itkuun;, purskahtaa itkeä vollottamaan; alkaa

maistua, päästä makuun; , , kappas, alkoi maistuarasavillit, viikarit; alkaa himoita; ,

; innostua, yltyä leikkimään; ;, ; herätä, viritä, puhjeta raivoamaan,

raivoonsa, yltyä yltymistään; heräsi ruokahalu; myrsky puhkesi, yltyi raivoamaan; päänsärky yltyi

yltymistään; mielikuvitus virisi;puhjeta, yltyä myllertämään, raivoamaan, yltyä tuulemaan, myllertää, raivota,tuulla kovemmin ja kovemmin; , ,

, ; kiihdyttää vauhtiin;, , , , ;

?; minne tuollainen hoppu?; ottaa vauhtia, kiihdyttää;, ; ota vauhtia ja hyppää;

209

ottaa vauhtia (juoksija), juosta vauhtia, kiihdyttää vauhtiin(juoksemalla), kiihdyttää tahtia (juoksija); otti vauhtia,juoksi vauhdin ja hyppäsi; kiihdytti tahtia ja ylittiesteen;

10. suffiksien - -, - - kanssa pitkäaikaista kiireetöntä, rentoa, rempseää,jännitteetöntä, irroittelevaa, leveilevää toimintaa, esimerkiksi,kuljeskella, kulkea (kiireettä, kiireettömästi); , , ;

käydä, käyskennellä, kulkea, kuljeksia, kuljeskella (kiireettä,rennosti, rempseästi, edestakaisin); , , ,

, kuljeksia vapaana (vaikka pitäisi olla pidätetty,vankilassa); (ajella) rehvastella, leveillä, ajella (rempseästi,itsetyytyväisenä); ; , ;

mietiskellä, tuumiskella (kaikessa rauhassa, yrittämättä päättäämitään), jahkailla; mitä tässä jahkailemaan;

, , viisi vuotta jahkaili koko ajan javiimein teki päätöksen, päätti toimia;

11. toiminnan laajenemista, kehittymistä loppu-, äärikohtaansa, esimerkiksi, rikastua kerrassaan, tulla rikkaammaksi; , ,

; tuhota (murskaksi), murskata kerta kaikkiaan; ,, , ; lyödä kerta kaikkiaan murskaksi (kritiikillä);

, , , , ;

12. toiminnan, toimintaan herättämistä, kohteen herättämistä, eli kiihdyttämistävauhtiin. Tässä on omana ryhmänään erilaisten tunnetilojen herättämistä jaheräämistä tarkoittavat verbit. Tunnetiloihin liittyy voimakkuuden momentti, jotensuomen vastineeksi käy nytkin ’kerrassaan’, ’kerta kaikkiaan’, ’kertakaikkisesti’.Malliverbi on herättää; - ; , ,

, . Esimerkiksi, ilostuttaa kerrassaan,

210

tehdä kerrassaan iloiseksi, saada kerta kaikkiaan iloiselle mielelle; ,; . herättää kerrassaan levottomuutta, huolta,

tehdä kerrassaan levottomaksi, huolestuttaa kerrassaan; ,, , ;

huolestua kerrassaan, tulla kertakaikkisen levottomaksi; ,, ; herättää kerrassaan suuttumusta,

suututtaa kerrassaan, saada kerta kaikkiaan suuttumaan; , ,, , ; suuttua kerrassaan;

, ; .harmistuttaa kerrassaan, kerta kaikkiaan; , ,

; . harmistua kerrassaan, kerta kaikkiaan; -, ; herättää suuttumus, suututtaa;

, ; suuttua(kerrassaan); , , ;

herättää suuttumus, suututtaa (kerrassaan); , , ; suuttua, vihastua

(kerrassaan); , , ; . herättääinnostus, innostuttaa, yllyttää kerrassaan; , , ,

; kiihottaa kerrassaan; ; . innostuakerrassaan; , ; saada puhetuulelle,jututetuksi (niin että puhuu), saada juttelemaan, keskustelemaan, puhumaan;

; , , viimein sain juttelemaan kanssani tuon pikkumiehen, tuppisuun;

sytyttää (palamaan); , , , ; sytyttää,virittää (palamaan), kehittää (tarvittava määrä); , , ;pyörittää, kiihdyttää vauhtiin; ; kiihdyttää vauhtiin; ,

, , .

Kuten alussa mainittiin yhdysosalla on semanttinen yhteys substantiiviin raz’kerta’. Esimerkkinä oli verbi ’kertajakaa’, minkä seurauksena kohde

211

on jakaantunut kahteen osaan, mistä tietenkin juontuu ’hajottamisen’ ja siitävuorostaan ’purkamisen’ merkitykset. Jos kertajakoja jatketaan, niin esiin nousee’tarkan’, ’yksityiskohtaisen’ toiminnan merkitys. Toinen esimerkkiverbi oli

’kertalaajentaa’, minkä seurauksena kohde on jakaantunut kahteenlaajentuneeseen osaan, mistä tietenkin juontuu yhdysosan laajentamismerkitys.Näin ollen yhdysosan perusmerkitys on jakaminen, joka on, kuten edellä nähtiinkaksisuuntainen, loputtomiin hienontuva ja loputtomiin karkeutuva, yhäpienempiin entiteetteihin supistuva ja yhä laajempiin entiteetteihin jatkava.Ensimmäisessä tapauksessa alkuperäistä entiteettiä ikään kuin kulutetaan,jälkimmäisessä jatketaan, lisätään.

Ajatellaan taululla olevan suorakulmio. Jaetaan sitä taulukynällä vertikaalisestiosiin, jotka joka kerta pienenevät, kunnes suorakulmion peittää kokonaantaulukynän väri. Syntyy uusi entiteetti, joka on sama suorakulmio, mutta väriltäänerilainen. Se mikä tässä mallissa on primääristä, on aikaisemman entiteetinhäviäminen, katoaminen, menettäminen ja sekundäärisesti uuden entiteetinsyntyminen. Tämä mallittaa toiminnan muuttumisesta toisenlaiseksi, erilaiseksi,jossa aikaisempi toiminta häviää, ja sen tilalle syntyy toinen toiminta. Jotkuttoiminnat ovat dialogisessa parisuhteessa keskenään tai loogisessariippuvuussuhteessa keskenään, jos A niin B. Tästä on esimerkkinä sulkemistaja avaamista tarkoittavat verbit, eli sulkemisen toinen puoli on avaaminen, jossulkee, niin avaa: – ; – ; –

; – ; - ; –. Tällaiset sulkemisen ja avaamisen kerrat polkevat paikallaan,

toistuvat edestakaisina, päinvastoin kuin jakaminen pienentämällä tailaajentamalla. Sulkemis- ja avaamistapahtumat muistuttavat kymmenenjakamista kolmella, jonka tulos on 0,33333333 päättymättömästi.

Toiminnallisia oppositioita on kielessä paljon. Venäjän kielessä ne perustuvatsamaan kuvioon, eli perustan asettavaan toimintaan, esimerkiksi,

212

opetella, oppia, unohtaa (opettelemansa, oppimansa),morfologisesti ’menettää’, ’kadottaa oppimansa’, eli näissä päinvastaisissatoiminnoissa aikaisempi toiminta häviää, katoaa, menetetään, taulunsuorakulmion tavoin. Sanakirjoissa tätä ei selitetäkään aina päinvastaisenatoimintana, vaan menetyksenä, esimerkiksi, - ,

. Päinvastaisenakin toiminta sanakirjoissa selitetään,esimerkiksi, , ’alkaa rakastaa’, ’rakastaa’,

– ’lakata rakastamasta’ , merkityksen ollessamorfologisesti ’menettää rakkauden tunne’ - .vastaavasti verbi voidaan selittää merkitsevän

. Tarkastellaanpa vielä merkitystä ja sen selittämistä verbillä viehättää, ihastuttaa, aiheuttaa, tuottaa

pettymys – . On pakko katsoa,miten sanakirjan tekijä selittää substantiivin, jolla hän selittää verbin;

– , , . Selitys on praktillis-käytännöllinen,

morfologisen merkityksen ollessa – ’viehätyksen’,’ihastuksen kadottaminen’, ’menettäminen’. Morfologisesti verbin merkityksen voijälleen selittää menetyksenä ,

’saada menettämään viehätyksen’, ’ihastuksentunne’, ’aiheuttaa ihastuksen katoaminen’. Mielenkiintoinen ja samalla yhdysosanpäinvastaista merkitystä havainnollistava on substantiivi ’käyttö’, ’kulutus’perustuvat verbit ’kuluttaa’, ’käyttää’ (tuottavaan, hyödylliseen);

; ’kuluttaa’, ’käyttää’ (tuottamattomaan,hyödyttömään), eli ’tuhlata’, ’menettää’ (turhaan), ’hävittää’ (valtionvarat);

, .

Aineita yhdistettäessä vaikuttaa samanaikaisesti jakaminen ja laajentaminen.Aineiden on jakauduttava antaakseen tilaa toisilleen ja siten laajentumisen, koskaseoksesta muodostuu suurempi, kuin yksikään niitä muodostava ainesosa.

213

Aineet jaetaan yhä pienemmiksi ja pienemmiksi entiteeteiksi, kunnes ne häviävättyystin ja syntyy uusi seosta muodostavien aineiden yhteinen laajempi entiteetti,joka on tasa-aineinen, homogeeninen, niin että yksikään ainesosa ei oleerotettavissa erikseen. Konkretisoidaan tätä esimerkillä ’vaivatataikina’. ’Taikina’ on uusi entiteetti, joka on muodostunut sen ainesosista vedestä,maidosta, hiivasta, voista, jauhosta, jotka ovat omia entiteettejään. Taikinanvaivauksessa nämä entiteetit kerta kerralta hajotetaan yhä pienemmiksi, kunnesne häviävät ja muodostavat tasa-aineisen massan – taikinan, jota kaikki jatkavatomalta osaltaan, mutta tasa-aineisena entiteettinä. Näin ollen ainesosienyhdistämisessä, seosten ja liuosten muodostuksessa yhdysosa raz tarkoittaatasa-aineisuuden, homogeenisuuden aikaansaamista. Annetaan vielä muutamiaesimerkkejä ja ajatellaan, mitä niiden tarkoittamassa toiminnassa tapahtuu:

; ;, ; ;

, ; .

Tarkastellaan vielä yhdyosan tarkoittamaa päinvastaista toimintaa. Yhdysosatarkoittaa suunnanmuutosta, esimerkiksi,lehdillä on vastakkaiset suunnat ilmansuuntien mukaan, esimerkiksi, pohjoinen –etelä. Pohjoisen ras muuttuu etelän rasiksi, eli raseilla on kaikki ilmansuunnat.Tämä täydellinen orbis terrae pienoiskoossa. maanpiiri leviää ihmisen ympärilläja hän on sen keskellä. Verbissä venäläinen tajunta ymmärtääensiksi merkityksen päinvastaiseen suuntaa, eli 180 asteen käännöksen.Käytännössä yhdysosa kattaa kaikki käännökset tältä väliltä, esimerkiksi,

, , . Pääasia on, että suunta ei ole enääentisensä.

Filosofisesti historiallista todellisuutta tarkastellessa huomataan, ettäalkuperäinen luonnontila on orbis terrae, joka leviää, on levällään ihmisenympärillä, josta kokoaa tarvitsemansa ja ainesosat joilla hän sulkeutuu orbis

214

terraelta. Ihmisen toiminta on keräämistä ympärille levittäytyvästä maanpiiristä,laajan orvis terraen rajaamista pienemmäksi tilaksi. Raz-olomuoto on synnyttänyts- ja za-olomuodot, jotka ovat sille vastakkaisia raz-olomuodolle ja raz-olomuotoniille. Koottu puretaan - , suljettu ajataan –

, kääritään ja avataan kääröstä, – . Kaava on raz- s – raz, raz – za – raz. Samoin, > > > > , rakkaus on levällään (rakkaudeton tila) > alkaa rakastaa > rakastaa> lakata rakastamasta > rakkaus on levällään (rakkaudeton tila). Kaava on raz –po – raz; , > > > > ,

. Kaava on raz – na – raz; – – – – ; –

– – – ; – – – ; –

– – .

Toiminnallisen suunnan muutoksena voidaan pitää myös yhdysosan raztarkoittamaa voimallista, tavallista suuremman intensiteetin toimintaa,esimerkiksi, , , ( ).Tavallista suuremman intensiteetin asemasta raz-toiminta on tavallistaahkerampaa, uutterampaa, perusteellisempaa, tarkempaa, yksityiskohtaisempaa,esimerkiksi, etsiä kerran jos toisenkin, etsiä uutterasti ja löytää senansiosta, löytää uutteran etsinnän tuloksena; muokata kerran jostoisenkin, möyheäksi, kuohkeuttaa (istutusta varten); ;kehittää, laatia, suunnitella (kerta kerralta ja yhdistämällä kaikki kerrat); ,

; maalata (taiteellisesti) koreiksi, koristaa (taidokkaasti)maalaamalla; , ; värittää (moniväriseksi) ;

; selittää (kerran jos toisenkin, yksityiskohtaisesti).

215

Partikkeli – joka tarkoittaa tavallista voimakkaampaa toimintaa korreloi tällöinmerkityksellään yhdysosan voimallista merkitystä, esimerkiksi, ,

, , , .

Adverbi toistaa yhdysosan raz- merkitystä. Merkityksen toistavan adverbin käyttöyhdysosan raz- kanssa on erittäin yleinen, ellei yleisin kaikista yhdysosista.

, .

, ., ,

., ,

.,

, 268 , 1200.

, .

, , , , -

. "

" , , .;

, ." " ".

" "; , 1.400 .

.

216

" ?, , -

,, .

, , , ,.

, 24 . .

( . , )., , ,

. ( . , ). " " , ,

"., - . , ,

; " , , . " " ( )..."

, 10-11- ,.

, . ( – .) ., , ,

..

..

, - .

217

91- ; , - , , , .

, - , - .

... " ".

.,

, , , .

, - ,, , ,

., .

., ,

, ..

. 13

. - "

" .

1. Yhdysosa raz- käsitemerkitys on jakaminen, jako. Tästä seuraa yhdyosan 1)hajotusmerkitys, 2) yksityiskohtaisen toiminnan merkitys, 3) toiminnanlaajentamisen, leviämisen merkitys.2. Semanttinen merkitys on hajoittaminen, hajoitus.

218

3. Semanttiskontekstuaaliset merkitykset ovat aukaisu, levittäminen,yksityiskohtaistaminen, purkaminen, pirstominen, kiihdyttäminen, herättäminen,voimallistaminen, räikeyttäminen, irrottelu, rentous, rempseys.

219

Yhdysosan raz- graafinen kuvaus

2.19. Yhdysosa s- (so-, s -)

1. liikkeen suuntautumista ylhäältä alas, esimerkiksi, mennä, astua alas,laskeutua (alas, jalan), kulkea alaspäin; astua alas, laskeeutua (jalan)mäeltä, laskeutua hevosenselästä, astua alas astinlaudalta,

laskeutua puhujankorokkeelta, astua askelmat alas, kulkea alaspäin tietä, tie, polku, mennä alas

Jakaminen

kahtia,erilleen

hajottaminen, hajauttaminen(laajalle, yksityiskohtaisesti,tasaisesti, kauttaaltaan, tasa-aineisesti)

irrottaminenerottaminenaukaiseminenlöysääminen

purkaminen liudentaminenlaimentaminen

suunnan vaihtaminenpäinvastaisuus

kiihdyttäminenherättäminen

220

puistoon, kellariin, laskeutua maahan; ajaa alas,alaspäin; auto ajoi loivaa rinnettä alas;

, ajaa tietä alaspäin, ajaa rinnettä alaspäin, alas laaksoon, notkon pohjalle, ,

ajaa alas rantaan, laskea rantaan (laiva); ryömiä, madella, kontata alas; mato mateli alas oksalta; ryömiä alas

(maa)vallilta; kiivetä alas; , , , , ; kieriä, liukua alas; , ;

; virrata, vuotaa alas, alaspäin; vesi valui (alas)notkelmaan; maito valui (alas) pystiin;

hikipisarat valuivat kasvoilta; hillo valui (alaspäin) kaatuneesta purkista; heittää, suistaa alas;

kantamus selästään, ; hevonenheitti ratsastajan selästä; , suistaa juna, sotilasjunaratavallia alas, radalta; heittää pommit, laskea maihinlaskujoukot,laskuvarjojääkärit;

2. poistamista, poistumista kohteen pinnalta, pintaosasta, esimerkiksi,leikata (ajamalla), ajaa pois; , ; hangata pois, poistaa(hankaamalla); , , , ;pestä pois, poistaa (pesemällä); , , ,

; sahata (pois > poikki), katkaista (poistamalla pinnaltasahaamalla); , , ; kaataa (pois > maahan);

; ; , ; kaataa,kellistää, tappaa; , , ; leikata(pois, poikki), katkaista, poistaa (leikaamalla); , , känsä,

juuston kuori; niittää (pois > maahan), katkaista, leikata,ajaa, poistaa (niittämällä viikatteella, koneella); ,

, kuv. niittää, tappaa; ;

221

3. tavallisesti partikkeli - kanssa liikettä eri tahoilta yhteen kohtaan, paikkaan,kokoamista, keskittämistä yhteen kohtaan, paikkaan, esimerkiksi, kulkeayhteen, yhtyä, kohdata toisensa; , ; kokoontua(yhteen); , ;

; juosta kokoon, kokoontua (juoksemalla); ;; kasarminkentälle; yhtyä;

; ; kohdata, tavata toisensa (ajamalla); ;

; kokoontua (yhteen, ajamalla);; ;

; haravoida, haroa kokoon, kasaan, yhteen; ,, kämmenkouraan, ,

; lakaista, haravoida kasaan, yhteen; , heinäsuova, -seiväs, heinät seipäille, heinälatoon,heinäparvelle, navetan-, tallinylisille;

4. kohteiden yhteenlikentämistä, yhdistämistä, yhteenliittämistä, -kiinnittämistä,esimerkiksi. Malliverbi on yhdistää; , ,

, , , , . Esimerkiksi, likentää, lähentää yhteen, toisiinsa,

yhdistää (likentämällä, lähentämällä); elektrodit, , , harpin haarat, , ,

, , ;; sitoa, solmia yhteen, toisiinsa,

yhdistää (sitomalla, solmimalla); , ; kiinnittää yhteen, toisiinsa, yhdistää (kiinnittämällä);

, , , , ;liimata yhteen, toisiinsa, yhdistää (liimaamalla); ; kytkeäyhteen, toisiinsa, yhdistää (kytkemällä); ,

sähköveturi junaan; kytkeytyä yhteen, toiinsa, yhdistyä,

222

takertua toisiinsa (kytkeytymällä yhteen); , ; ; ommella yhteen,

toisiinsa, yhdistää (neulomalla); , minkin nahat; panna, asettaa yhteen, viereen, lähelle, muodostaa, laatia (yhdeksi),

koota, kerätä, tehdä (panemalla, asettamalla yhteen); panna,koota tuolit nurkkaan, huonekalut seinän viereen,

kerätä astiat tarjottimelle, , muodostaalause, yhtälö, taulukko, laatia tehtävä,muodostaa kuvio, laatia teksti, tehdä kokoomateos, ,

, laatia aikataulu, (työ-, toiminta)aikataulu, ,, kustannusarvio, koota juna, , ,

omaisuus, muodostaa hallitus, perustaakuoro (kokoamalla), perustaa teatteriryhmä;

5. partikkelin - kanssa keskinäisesti yhteenvietyä, yhteistä, vuorovaikutteista,keskinäistä toimintaa, esimerkiksi, . sopia ( );

; ; ; kaikki toimivat kuin yhteisestä sopimuksesta;

työskennellä sovussa, sopuisasti, sopuisina, tulla toimeen keskenään (työssä),löytää yhteinen sävel (työssä, toiminnassa); ;

; soittaa yhteen, pelata, näytelläyhteen, pelata yhteispeliä, löytää yhteinen sävel (soitossa, näyttelemisessä,pelissä), luonnistua, sopia yhteen (soittajat, näyttelijät, pelaajat); laulaayhteen, sointua yhteen (lauluäänet); ;

6. kohteiden lähentämistä, yhdentämistä vertailemalla toisiinsa, esimerkiksi, verrata (toisiinsa); ,

, ; tarkistaa (vertaamalla yhdenmukaisuus mallin,esikuvan kanssa); , , ; verrata(todenperäisyyden, yhdenmukaisuuden toteamiseksi); ,

223

jäljennösta alkuteokseen, (todistajien) kertomuksia, kuvia; . mitata (vertaamalla mitattavaa kohdetta

mittasuureisiin); , , , ; verratakeskenään, kokeilla, mitellä (vertailumielessä); ,

; rinnastaa, kontrastoida (vertailemiseksi jayhdenmukaisuuden toteamiseksi), verrata; , ,

, , , ;

7. kohteen siirtämistä toiseen paikkaan ja toiseen muotoon yhteydenalkuperäiseen säilyessä, siirtämällä uudelleen tuottamista, kopiointia (siirtämälläalkuperäisestä kohteesta), kohteen siirtämistä toiseen, usein parempaanmuotoon, verrattuna alkuperäiseen. Kun ymmärretään merkitys kohteidenyhdentämiseksi, niin tähän merkitysryhmään kuuluu suuri joukko verbejä.Malliverbi on kopioida (yhdentää alkuperäisen kanssa);

, , , ; jäljitellä (yhdentääalkuperäiseen); , ,

. Esimerkiksi, kirjoittaa (kopio, siirtämälläyhdenmukaisesti mallin, esikuvan mukaan), kopioida (ja esittää omanaan);

, , , kopioida aine(ja esittää omanaan), kopioida tehtävän ratkaisutoverilta (ja esittää omanaan); maalata jäljennös, maalata mallin, esikuvanmukaan; maalata taulun jäljennös; piirtää jäljennös,piirtää mallin, esikuvan mukaan; , ,

. piirtää maisema (todellisen maiseman mukaan); esittääkauniimpana, kaunistella (yhdentäen kauniiseen); ,

, ; pehmentää, lievittää (olotilaa); , ; maustaa (yhdentämällä hyvään, parempaan, paremmaksi),

antaa, parantaa makua (maustamalla makua parantavalla aineella alkuperäinen);, , ; höystää;

; , ; parantua

224

maultaan (yhdentymällä hyvään, parempaan); mehustua, saada mehua, tullamehukkaammaksi; ; vahvistaa(siirtää, yhdentää vahvempaan olomuotoon, ); ,

, ; sääliä, tuntea sääliä; (siirtää, yhdentää sääliin); , , ,

, , ; pyöristää(siirtää yhteneväksi pyöreään muotoon, ympyrä), parantaa pyöristämällä;

, , ; pehmentää (siirtääpehmeämpään muotoon verrattuna alkuperäiseen, yhdentää pehmeään,

); , , ; pehmetä (siirtyä pehmeämpäänmuotoon verrattuna alkuperäiseen, yhdentyä pehmeään); ,

; tehdä rahkaa, muuttaa rahkaksi(siirtää yhdentämällä rahkan olomuotoon); ; muuttuarahkaksi (siirtyä yhdentymällä rahkan olomuotoon); ;

tunkea ahtaalle, ahtaammalle, rajoittaa (tilankäyttöä, tilaa), haitata(tilankäytössä) (siirtää ahtaammalle, yhdentyä ahtaaseen, tiukka, ahdas);

, , , ;ahtautua, tungeksia (siirtyä, yhdentyä ahtaaseen); , ,

, ; hiljentyä (siirtyä yhdentymällä hiljaiseen olomuotoon, ); ,, , , ; pimetä

(ilta, siirtyä päivästä illaksi, yhdentyä iltaan), kallistua iltaan; ,; hämärtää (siirtää hämärään, pimeään olomuotoon,

yhdentyä hämärään, pimeään, ); , ;hämärtyä, pimetä; , ;

rasvata, voidella, parantaa rasvaamalla, voitelemalla (verrattunaalkuperäiseen olomuotoon, siirtää, yhdentää rasvattuun olomuotoon, );

, , , , ,; siloittaa (siirtää, yhdentää sileään olomuotoon,

), poistaa (silittämällä, saadakseen yhteyden tasaiseen);

225

epätasaisuudet; karheudet, särmikkyys, rypyt, kulmikkuus, , , ,

, ; laskea (alemmaksi), alentaa,pienentää (siirtää alennettuun, matalampaan olomuotoon, yhdentää alempanaolevaan olomuotoon, matala); , , , ,

, pienentää ruoka-annosta; laskea, alentaa, madaltaa,huonontaa; , , kirjailijanperusajatusta; kaventaa (siirtää kapeampaan olomuotoon, yhdentääkapeaan, ); kulkuväylä, talojenväli,

kasvipenkkivälit, , , tehtäväpiiriä, vaikutusalueensa, velvollisuuksien piiri,

, , ; siristää; siristää silmät; kostuttaa(siirtää kosteaan olomuotoon, yhdentää märkään, ); ,

; kastella itsensä (siirtää itsensä, yhdentyämärkään olomuotoon); ; kastua (siirtyä, yhdentyä märkäänolomuotoon), ; houkutella lintu-,sorsapillillä (siirtämällä linnun ääni pilliin, yhdentämällä pillin ääni linnun ääneen,

); saostaa (siirtämällä, yhdentämällä sakeaan, ); ,, ; saeta (siirtyä sakeaan

olomuotoon, yhdentyä sakeaan, ); , , , ; nesteyttää (siirtää nestemäiseen

olomuotoon, yhdentää nesteeseen, ); , ;nesteytyä (siirtyä nestemäiseen olomuotoon, yhdentyä nesteeseen);lyhentää; (siirtämällä lyhyeen, lyhyempään muotoon, yhdentämällä lyhyeeseen,

); , , , , ; supistaa, vähentää; , ;

lyhetä (siirtymällä lyhyempään olomuotoon);, ; lyhentää (puhettaan, esitystään),

supistua, vähetä; ;, , ; suoristaa,

226

oikaista (siirtämällä suoraan olomuotoon, yhdentämällä suoraksi, );, ; oikaista (siirtymällä käyttämään lyhintä tietä);

suoristua (siirtyä suoraan olomuotoon, yhdentyä suoraksi); ; tiivistää nesteeksi (siirtää, yhteyttää nestemäiseen

olomuotoon); , tiivistyä nesteeksi (siirtyä,yhteytyä nestemäiseen olomuotoon); hapattaa (siirtää happamaanolomuotoon, yhdentää happamaan, ); , ; hapata (siirtyähappamaan olomuotoon, yhdentyä happamaan); ;turvautua viekkauteen, käyttää viekkautta (siirtyä, yhdentyä viekkaaseen,

); , , ; tehdä malli (siirtää, yhdentää malliin alkuperäinen, );

, , , ; tehdäkurssinmuutoksia, ohjainliikkeitä, liikehtiä, puikkelehtia (yhdentäen ne tilanteenvaatimuksiin); , ,

; .sekoittaa, sotkea, vaivata (seokseksi, ); , ; lämmittää,kuumentaa (yhdentää lämpöön, kuumaan, , ); ( ),

( ), ( ), , , , ; lämmitä, kuumentua, lämmitellä (itseään, yhtymällä

lämpöön), tulla lämmin, kuuma (olotila); , , , , ; tehdä

syntiä, synnillisiä tekoja (yhdentyen syntiin, )

8. siirtämistä kantaverbin ilmaisemaan kulutusmuotoon, kuluttamista, kulutustakantaverbin ilmaisemalla toimintamuodolla, mikä useimmiten on syömistätarkoittavaa, esimerkiksi, käyttää, kuluttaa rehuksi, syöttää (siirtääkulutettavaksi rehuna); , ;

.; .; . käyttää, kuluttaajuomaksi, juottaa (siirtää kulutettavaksi juomana); ;syödä (siirtää kulutettavaksi syömällä); ; nokkia (siirtää syötäväksi,

227

syönti); , ; syödä(eläin), hotkia; ; . hotkia, ahmia; ,

; napata, siepata; (siirtämällä ote ( , )kohteeseen, yhtymällä otteella kohteeseen); , , ,

, , , , , , , ;

9. kantaverbin ilmaiseman toiminnan suorittamista, toteuttamista (kerralla tai niin,että toiminta antaa tuloksen ja tulos jää pysyväksi), esimerkiksi, tehdä;

, , , , , , ,, , , , , , , ;

polttaa; ; . nikkaroida, loihita (kokoon), kyhätä(kasaan); kottaraisenpönttö, , , ; vaalia,pitää (itsellään), noudattaa (yhteys kohteeseen); , , ;

suoriutua, selviytyä; , , , ; säästää, varjella, säilyttää (yhdessä, koossa, kasassa); ,

, , , sato pilaantumattomana, ,

; vaalia, varjella, säästää (yhdessä, koossa, kasassa); ,, , , , ; hankkia;

, ;

10. lyhytaikaista, hetkellistä, kerran suoritettua, momentaanista toimintaa,esimerkiksi, laulaa; , , ;tanssia; , , ; äänestää; kuolla(eläin); . kuolla kupsahtaa; huljauttaa; , ,

.

228

Adverbi toistaa yhdysosan merkityksen.

, ., , .

, .

., .

, .; " ". ; " ,

" " "., ,

..

1. Yhdysosan s- käsitemerkitys on siirtymä.2. Semanttinen merkitys on yhteen, kasaan, kokoon.3. Semanttiskontekstuaaliset merkitykset ovat poistaminen, toistaminen toisessamuodossa (kopiointi), kuluttaminen, yhdistäminen, yhteenvienti, ääripäidenkohtaaminen, vertailu, keskinäisyys, vuorovaikutteisuus, olomuodonsynnyttäminen ja saavuttaminen, toiminnan lyhytaikaisuus, hetkellisyys,kerrallisuus.

229

Yhdysosan s- graafinen kuvaus

siirtymäsiirtyminen

poistaminen(pinnalta)

alasyhteenkasaankokoon

yhdistäminenliittäminen

kulutus

keskinäisyysyhteisyys

hetkellisyyspysyvyys

likentäminenvertailukopiointisiirtäminen yhteyteenyhteytyminen

230

2.20. Yhdysosa u-

1. toiminnan, liikkeen suuntautumista ääripäästä ääripäähän. Ääripäät voivat ollaelottomia tai elollisia olioita.Molemmat ääripää voivat olla osoitetut, mutta ainakintoinen ääripää joko implikoituu yhdysosan merkitykseen tai on eksplisiittisestiilmaistu, esimerkiksi, , , ,

, , , , , ( , , , ). Esimerkiksi, lähteä,

poistua (jalan tai yleensä kulkemalla ääripäästä, ääripäähän); , ; ; ; , ,

, , , , .; viedä, kantaa(ääripäästä, ääripäähän); , , , ,

, , , selässään säkit, viedä mennessään avaimet, viedä pois tavaransa;

mennä, matkustaa (kulkuneuvolla ääripäästä, ääripäähän); , , , , , ,

; ; . ajaa (matkan, kappaleen matkaa)loitommalle, kauemmas, päähän, loitota; ajaa pienenmatkan päähän joelta; ajoi kolmen kilometrinpäähän kaupungista; lentää pois, matkoihinsa, lähteä (lentäenääripäästä, ääripäähän); , ;

, , ; , , ,

, , , , , , ;

loikkia, laukata pois, pakosalle, kadoksiin (käynnillä, hevosella, ääripäästäääripäähän); ; poikalaukkasi matkaan keppihevosella; , ,

, , ; .valua, vuotaa pois, hukkaan (ääripäästä, ääripäähän);

231

, ; kulua, valua (rahat, pääomat,arvotavara); , , ,

, ;

2. Toiminnan, liikkeen ollessa poistumis-, loittonemissuuntainen lähtö ääripäästäkohteena toinen ääripää siitä generoituu loitontaminen, loittoneminen,poikkeaminen (poistaminen, poistuminen entisestä asennosta, asemasta,suunnasta, loitontaminen, loitontuminen, poikkeaminen suunnasta), eli pyrkimyssiirtyä alkuperäisestä muuhun ääripäähän. Suunnasta poikkeamiseen liittyykohteen välttäminen, väistäminen. Esimerkiksi, loitontaa, siirtääkauemmaksi; ; lähettää (pois, kaukaiseen paikkaan);

, , , ; karkottaa (läheisyydestään,luotaan); , , ; , lähteä(kauas pois), loitontua; , ; jäädä kauas taakse, pieneksipisteeksi; ; etääntyä, ottaa, pitääetäisyyttä; , , ;käännähtää sivuun, välttää kohtaamasta; viedä (pois pääsuunnasta);

; . kallistaa sivulle, kääntää sivuun; ,, ; väistää (muuttamalla asentoa,

suuntaa); , , ; poiketa(suunnasta), kääntyä (sivusuunnalle); , ,

; tehdä mutka;, ; mennä

vinoon, kallelleen (asennosta), sivuun (suunnasta), kallistua (asennosta),poikeata, kääntyä (suunnasta); ,

, , ; . työntää kallelleen, kumoon; , ;

välttää; välttää sakki; paeta; , ; väistää, ; välttyä , ; vetäytyä (pois), luopua; , ,

232

; .- . pelastaa; , , ; .- . pelastua; ,

; antaa (poiketen alkuperäisestä, suunnitelmasta,asemasta); , ,

; antaa, tarjota (pitämänsä tila, paikka), väistyä (tieltä), antaa tietä;, , , , , luopua (asemastaan),

hävitä; , , , ; antaa myöten, periksi,myöntyä, myöntää (antamalla periksi aikaisemmasta kannasta); ,

, , , , ; antaa, luovuttaa, jättää (asemansa toisen valtaan); , ,

; vaihtua (entinen tila toiseksi); , ; . antaa, myydä halvalla (luopuen aikaisemmasta

hinnasta); , , ; tinkiä (myyjäalkuperäisestä hinnastaan); ; jäädä huomaamatta;

, ,;

2.2. tilasuhteiden hallintaan liittyy kaksi päinvastaisina ilmenevää toimintaa.Ensinnäkin, poistaminen, poistuminen äärellisestä tilasta, toiseksi tilaan, tilanrajoihin asettaminen, asettuminen, tilan rajoissa pysyttäminen, pysyminen.Poistamisen malliverbi on ottaa, korjata pois (äärellisestä tilasta);

, , , , ;korjata (pois, hyötykasvit); , , , ,

, ; korjata, korjata, panna (äärelliseen tilaan);, , , , ; ottaa,

vetää alas, sisään (pois toiminnasta); , , , , ;siivota, järjestää (kuntoon äärellinen tila); , , , ,

, , . Äärelliseeen tilaan sijoittamisen malliverbi onpanna, asettaa (rajoitettuun tilaan); ,

, , ; mahduttaa, saada mahtumaan

233

(ajan ja paikan rajoihin); , ;. asettaa, asetella (rajattuun tilaan, myös mukavasti);

, , mahtua (rajattuun tilaan);

, , ; (ajan japaikan rajoihin); ,

; . asettua (rajattuun tilaan, myösmukavasti); ,

. Esimerkiksi: erottaa (työstä), siirtää (reserviin); ,, ; . raahata, vetää (paikaltaan toiseen paikkaan);

, ; viedä pois, poistaa;, ,

, , , ; ottaa pois,poistaa; , , , :ajaa, kuljettaa, viedä (ajamalla paikasta toiseen paikkaan); ,

, ; pesiä, asettuapesimään; , ; asettua (pieneen tilaan, kuin pesään);

, ; juurtua (paikoilleen);, ; juurruttaa

(paikalleen); ; juurtua (elämään, asumaan), kotiutua;, , ; pitää (kiinni, aloillaan); ,, , pidätellä; ; pitää (hallinnassa); , ,

, , , ; pysyä (asetetussa tilassa, paikallaan); ,

, , , ; pysyä, pysytellä, viipyä(asetetussa lilassa, asmissaan, paikallaan); ,

, ;mahtua (makaamaan); ,

, ; mahtua, asettua(rajoitettuun tilaan); ,

234

; panna makuulle (rajoitettuun tilaan);, , ; , ; .

panna mahtumaan, mahduttaa; , ; mahtua (rajoitettuun tilaan);

, ; mahtua (ajan ja paikan rajoihin); , , ; panna istumaan, istuttaa; , ,

, , ; auttaa istumaan, asettaa,asetella istumapaikoille(ahtaaseen tilaan); ,

; istuttaa (pöytään, tekemään, mikä vaatii istuvaaasentoa); , , , , , , ; ,-

. panna (uuniin, paistumaan); ; asettua istumaan,istuutua (rajattuun tilaaan, tavallisesti mukavasti, pitkään); , ,

, , , ; käydä (istumaan, tekemään, mikävaatii istuvaa asentoa); , , ; pysyä(istuma)paikallaan, istumassa, istuimellaan;

, , , , ; jäädä

istumaan (paikalleen), pysyä paikallaan (istumassa),, , ;

. asettaa (rajattuun tilaan, määrättyyn asentoon); , , lautaset pinoon; pysyä

seisoma-, pystyasennossa, pystyssä, jaloillaan; , , ; pystyä

seisomaan; , ; pysyä pystyssä, säilyä ehjänä; ;

. pyyhkiä pois (lähinnä kasvojen alueella ja kädenulottuvilla oleva);, , , ; pyyhkiä kuivaksi, kuivata (pyyhkimällä,

lähinnä kasvojen alueella, ja lähiympäristössä oleva); , , ; kuivata itsensä (lähinnä kasvojen alueelta);, ;

235

2.3. tilan hallintaan liittyy myös kohteen koon, volyymin, määrän, voiman(luonnonilmiöiden) supistamista, pienentämistä, vähentämistä, ahtamista,survomista, painamista, painumista pienempään tilaan, tiivistämistä, tiivistymistä.Oman ryhmänsä muodostavat yhdysverbit, jotka tarkoittavat tilavuudensupistumista lämmön vaikutuksesta ja yhdysverbit, jotka tarkoittavat kohteentilavuuden pienenemistä omalla painolla. Painumisesta pienempään tilaan (useinalaspäin) voidaan johtaa kaksi merkitysryhmää. Ensinnäkin vajoaminen(möyheään), uppoaminen (vetelään) ja putoaminen (ilmavaan), mikäviimemainittu on hetkellistä vajoamista samoin kuin räjähdys on hetkellistäpalamista, aineellinen ja henkinen painostus ja sorto. Toiseksi tilavuudenpienennys voidaan tulkita menetyksenä, katona, hävikkinä, tarkoituksellisenhävikin aiheuttamisen, hävittämisen ollessa tuhoamista ja tappamista.Pienentämisestä ja vähentämisestä voidaan johtaa luonnon-, mielentilanasettumisen, rauhoittamisen, rauhoittumisen merkitykset (luonnonvoimien,ihmisen käyttäytyminen).

2.3.1. Tilavuuden, määrän pienentämisen malliverbejä ovat’vähentää’, ’pienentää’ ( vähemmän, pienempi); ,

, , , , , ; ’vähetä’,

’pienentyä’; , , , , ; ja . ’pienentää’

( pieni, matala); , , ; . pienentyä,mataloitua; , . Tiivistämisen jatiivistymisen malliverbi on tiivistää ( tiivis); , ,

, , , , ; jouduttaa,kiristää (vähentämällä käytettävää aikaa); ,

, ja tiivistyä; , , . Esimerkiksi, ottaa liika, väljät pois, ottaa sisään, kaventaa

(vaate); , , , , ; vetää sisään;

236

, , ; ottaa vähemmäksi, vähentää (ottamalla liikapois); , , ; kallistaa sivuun,painaa alas (pää esteenä, varotoimena); , ,

, , ; vähetä, laskea, lyhentyä (määrä,koko, aste); , ,

, , , ; . painaa alas;; . kiertää, kääntää pienemmälle; , , , ; . painua, taipua alas, painautua kumaraan;

ajaa kovaksi, tiiviiksi, tasaiseksi; , , ; palaapienemmäksi, sulaa pienempään tilaan (polttamisen vaikutuksesta),polttokutistua ; , ; survoa(pienempään tilaan); , ; vetää viivalle; ;kiristää (kapeammaksi) ; kiristää (supistamalla), supistaa(vetämällä kireämmälle); , ; . kutistua;

; käpertyä (pienempään tilaan), painautua (kippuraan); , ;painautua tiiviisti, pienempään tilaan; ; leikata(pois, pienemmäksi, vähemmäksi), lyhentää, pienentää, vähentää, supistaa(leikkaamalla pois, pienemmäksi); , , ,

, , ; . pidättää, vähentää;elatusmaksut; panna pitkälleen, makuulle

(makaavaan asentoon), laskea (pitkälleen, makaavaan asentoon); ,, , , ; tasaiseksi, sileäksi, tiiviiksi;, , , , ; lasketella kovaksi;

; lyhentää; , , , , , ,, , ; lyhentää, tiivistää (askelta); , ;

lyhentyä; , , ; sulkea tiiviisti (aukko); , ;

sulkea tiiviisti (tilaan), panna ja sulkea (rajoitettuun tilaan); ; asettua pitkäkseen, makuulle, käydä levolle, nukkumaan; ,

, , , ; painaa, talloa (pienempään tilaan,

237

tiukkaan, kovaksi); , ; ; painua, tallautua (pienempään tilaan,kovaksi), , ; . ahtaa; ;pienentää (käytettävää tilaa); , ; ahtautua;

, ; talloa tiiviiksi, kovaksi; , , ,, ; tallautua tiiviiksi, kovaksi; , ,

, ; juntata, tallata tiiviiksi, kovaksi;, , ; junttautua, tallautua

tiiviiksi; , , ; leikata,hakata (pois, pienemmäksi, vähemmäksi), pientää, vähentää, lyhentää, supistaa,typistää (leikkaamalla, hakkaamalla); hakata pois marmorinulkonema, ; lyhentää sana, puhe, typistääpyramidi, lyhentää kertomuksen loppua; kiehuavähemmäksi; , ; kuivua (menettäenkosteuden, kovaksi, (pieneksi) käppyräksi); ,

, ; kuivua (täysin tai vähemmäksivedeltään); , ; kuivua (pienemmäksi),pienentyä (kuivumalla); , ; kuivua (menettäen painoa,tilavuutta), laihtua (kuivumalla, luisevaksi, riu’uksi, langanlaihaksi); ,

, ; . kuivatakoppuraksi, käppyräksi; , , , ; . kuivuakoppuraksi, käppyräksi; ; ommella(kapeammaksi), kaventaa, ottaa (saumasta) sisään (ompelemalla); , ,

; kutistua; leninki kutistuu vieläsivulta; keittää nestettä vähemmäksi; , ; paistuapienemmäksi, pienentyä, kutistua, menettää kokoaan (paistossa);

; paistua pienemmäksi, pienentyä (paistumalla uunissa),paistokutistua ( paistokutistuma); ;painua (omalla painollaan tiiviimmäksi); , , .punoa (pienempään tilaan, tiukaksi, tiukasti, tiukalle, kiristäen tiukaksi;

, ; veistää ohuemmaksi, ohentaa (veistämällä); ;

238

ohentaa; , ; ohentua, suipentua; , , ,

; huonontaa, päästää huonontumaan;, , ,

, , ; , , , laskea, alentaa

hinta (tavarasta sesongin lopussa, sekundatavarasta); , ,;

2.3.2. putoaminen, vajoaminen, uppoaminen, esimerkiksi, pudota, vaipua;, , , , ,

; pudota, laskea (arvossa, mittasuureessa);, , ,

; upota, vajota; , , , , ;

vajota, juuttua (vajoamalla tiukkaan); , ,, , ; . vajota (syvälle, vähintäin

polvea myöten); , , ; pudottaa; , ,; laskea; , ; hukkua;

, ; ; upota, vajota (möyheään,pehmeään); , ; upottaa; ,

, ;

2.3.3. kato, menetys, hävikki, esimerkiksi, . kadottaa, menettää(arvokas ominaisuus, esine); , , , , ,

, , ; . kadota, hävitä (arvokas ominaisuus,esine); , , ;menettää (arvokas ominaisuus, arvoa edustava); ,

, , , , , ,, , ;

239

mennä (menetyksenä), kadota, hävitä (arvokas ominaisuus, arvoaedustava); , ,

; . varastaa (pyrkien aiheuttamaan hävikkiä);, , ; varastaa (aiheuttaa tietoisesti hävikkiä);

, , , ; maksaa (rahamäärän pienentyessä,menettäen rahaa); , , , , ;

2.3.4. jyrkkää ääripäätä edustavat vahingoittaminen, tuhoaminen, hävittäminen,tappaminen. Malliverbi on tuhota, hävittää; ,

, , , . Esimerkiksi, tappaa(lyömällä, ampumalla); , , , , , ;

. nitistää; , ; . kuristaa, hirttää; ,; . hirttäytyä; ; kuristaa;

; . näivettää, tukahduttaa; , ; , , , ,

; ajaa näännyksiin, näännyttää ajolla; ; pistää (kipeästi); , ; iskeä hampaansa, purra;

; , ., .- . kolkata;; kuolla (*saavuttaa äärimäärä, *täyttää määrä);

, , , ; tappaa; ,, ; . näännyttää (äärimmilleen, kuoliaaksi);

, , ; . rääkätä(äärimmilleen, kuoliaaksi); , , ; .näännyttää, kiusata, vaivata; , , ;

keksiä (huonoa, vahingllista, tuomittavaa); , , ; hukuttaa; , ; iskeä,

satuttaa, loukata (kipeästi iskulla itseltään jokin ruumiinosa); , ,, ; satuttaa, loukata itsensä

240

(iskeytymällä); , ; likistää,rusentaa, jättää väliin (puristukseen); ;

2.3.5. rauhoittaminen, asettaminen aloilleen, hiljentäminen. Malliverbi on rauhoittaa, tyynnyttää; , , , , ; saada

asettumaan, aloilleen, hiljenemään, lievenemään, lieventää; , , , , , , , ;

asettua aloilleen, rauhoittua; , ; , ; asettua, hiljentyä, tyyntyä, rauhoittua;

, , ; asettua, heiketä,lieventyä; , ,

; . tyytyä (saavutettuun), asettua aloilleen; ,, ; rauhoittaa, saada

asettumaan; asettua, vaimeta, heikentyä, tyyntyä, rauhoittua(luonnonvoimat, käytös, mielentila); , , ,

, , , , ; saada asettumaan, kuriin, hillitä,

rauhoittaa; , ; .; , , ,, ; saada asettumaan, lakkaamaan, pidätetyksi, pidättää; ,, , , ; saada asettymaan tyynnyttää; , ,

; asettua, rauhoittua; , ;, asettua, pystyä lopettamaan (aktiivinen, innostunut, sinnikäs toiminta),

jatkaa itsepintaisesti (venäjässä kieltomuoto); ; asettua, hiljetä,tyyntyä, lakata; , , ; asettua, lakatavaikuttamasta; , , ,taltuttaa; , , ; kukistaa , , ; saadaasettumaan, rauhoittumaan; , , , talttua;

; asettua, hiljetä, rauhoittua; , ,; hiljetä, tyyntyä, lakata kuulumasta,

asettua (menettäen voimansa, kantavuutensa); ,

241

, , , , , , , ; , , , , ;

3. tilan hallintaan liittyy myös, ensinnäkin, toiminnan suuntautumista kohteenkoko alaan (äärestä ääreen, kauttaaltaan), eli tilan ottaminen täydelliseenhallintaan; toiseksi, kohteen asettamista, asettumista sille rajattuun tilaan,kolmanneksi, toiminnan suorittamista, pitämistä, pysyttämistä, hallitsemistaannetuissa puitteissa, rajoissa. Esimerkiksi, . valkaista, vaalentaa(kauttaaltaan); harmaat hiukset vaalensivat ohimot;

vuorten huiput ovat lumen valkaisemat; pellot ovat valkeat lumesta; ripustaa (käytettävissä

olevaan tilaan, niin että ripustettavat ovat tilassa hallitsevina, täyteen,kauttaaltaan); , , ,

, , ; kaunistaa, koristaa (niin että kaunistavat ovat

tilassa hallitsevassa asemassa, runsaasti, täyteen); ,, , , , ;

, ; . kirjoittaa (täyteenkäytettävissä oleva tila); , ;

. mahtua (käsin kirjoitettu tilarajoihin);; istuttaa (niin että istutettavat valtaavan käytettävissä olevan

tilan); , , , ;asettaa (koko käytettävissä olevaan tilaan, täyteen), täyttää (asettamalla kokokäytettävissä olevaan tilaan); , ,

; levittää (peittämään tila, tila peittoon), kattaa, peittää(levittämällä rajatun alueen päälle); levittää portaisiin matto,

levittää pöydälle vahaliina, vuorata höyhenilläpesä; puut levittivät lehtensä maahan;

peittää tie kukin; varistaa, ripotella, kaataa (varisevaa,

242

täyteen, kauttaaltaan peittämään), levittää (varisevaa kauttaaltaan peittämään),peittää (varisevalla kauttaaltaan); ripotella tie hiekalla,

levittää tielle sepeliä, peittää näyttelijätär kukkiin; tuuli levitti maahan kukkia;

lumi ripotteli maan peittoonsa; lehdet peittivätpuistokäytävät; taivas oli tähdessä, tähdet pilkistelivättaivaalta; ahomansikka peitti tienpientareet;

käsien iho oli ihottuman peitossa; , jalokivin koristeltu kruunu; ommella koristeita,

koristuksia, koristaa (käytettävissä oleva tila ompelein, ompeluksin);, paljetein, helmin;

4. tilan hallintaa lähellä on toiminnan hallinta niin, että sillä viedään toiminnankohde tai itse toiminta päätyy lopulliseen, täyttymyksen rajakohtaan, ääripäähän,olemukselliseen tilaan, toisin sanoen toiminnan kohteesta tulee sellainen, kuinhallitsevan toiminnan tuloksena sen kuuluu olla. Toiminnan hallinnassa erottuvatosaamista, pystymistä, kykenemistä, valvontaa vaativat toiminnat (valmistus-,säätö-, hoito-, ohjaus-, johtotoiminnat). Osaamisen, pystymisen, kykenemisenmerkitysvivahde näkyy esimerkiksi verbeissä osata (olla älyllinen,osaamiskyky, äly), *pystyä olemaan älyssä, älyämään; osata opettaa(kiinni tehtävään, virkaan, ), *kiinnittää opettamalla. Johtaminenkin edellyttääennen kaikkea osaamista, suunnan tietämistä ja näyttämistä, ohjausta,ohjeistusta, valvontaa. Tämä katsantokanta näkyy selvästi venäjän verbissä

(subst. näyttö, ohje) osoittaa (konkreettisesti kohdetta); osoittaa,näyttää (tiedollisesti), neuvoa, ohjeistaa, osata neuvoa, pystyä neuvomaan.Primäärinen onkin toiminnan osaava, pätevä hallinta, ja vasta sekundaaristahallitun kohteen päätyminen hallinnan vaatimaan lopputulokseen.

4.1. osaaminen, kykeneväisyys ja niihin perustuvat toiminnat, valmistusprosessit.Oman ryhmänsä muodostavat tiedollista hallintaa osoittavat yhdysverbit, jotka

243

liittyvät aistitoimintoihin (näkö, kuulo, haju) ja yleensä valppauteen. Esimerkiksi,. (osata) hapattaa; , ; . hapata

(sellaiseksi kuin hapattamisella pyritään, valmiiksi); ; hapata (sellaiseksi kuin hapatuksella tavoitellaan, valmiiksi); ,

, ; (osata) kesyttää (hallittavaksi), pystyäkesyttämään; , , , ; kesyyntyä(hallittavaksi); ; . (osata) keittää (sellaiseksi, mihinkeittämisellä pyritään, kypsäksi), keittää kypsäksi, syötäväksi; , ;

keittyä (sellaiseksi, mitä keittämisellä tavoitellaan, kypsäksi, valmiiksisyödä); , , ,

, ; (osata) paistaa(liedellä sellaiseksi kuin pyritään, kypsäksi, valmiiksi syödä); , ;

paistua valmiiksi syödä; , ; paistaa(uunissa sellaiseksi kuin pitää, jotta kohde kelpaa syötäväksi); , ,

; paistua (uunissa valmiiksi syödä, syötäväksi); ,; . (osata) suolata (sellaiseksi kuin pitää; ;

suolaantua, tulla suolaan; ;. valmistua (varastossa maukkaaksi syödä, parhaiten syötäväksi); ,

, ; . (osata) hoitaa, lääkitä (niin,että vaiva häviää); , ; (osata) juurruttaa; ,

, oikeussäännöt; . (osata) sitoa (niin, ettäkohde saadaan hallintaan); , , , ,

; , ; yhdistää (sidoksella); niputtaa (niin, että kohdetulee hallittavaksi); , ,

; saada tietää, saada tieto, tietää; , , , ; (saada) kuulla;

, , , ;kuunnella (ääntä), kuulla (ääni); kuulla isän ääni, kuunnella isää, ,

; (saada) nähdä, saada näkyviinsä;; ;

244

; ; ;.- . (osata) huomata, äkätä, pystyä huomaamaan, äkkäämään;

, , , : , ,

, , , ,

, , ; . nähdä, havaita (kykynä); ,

, ; . nähdä, kyetä, pystyä, ehtiänäkemään (seuraamalla perässä, valvomalla tarkoin); ,

, ; omaksua (hallintaan);, , , ;

oppia (hallintaan), hallita (oppimalla); , ,; saada selville, selvittää, pystyä

selvittämään; , ,, ,

, , , , ; . vahtia (ja nähdä), nähdä

(vahtimalla); , ; ; selvittää (itselleen),tehdä selväksi (itselleen); , ( )

, , ;

4.2. valvonta-, säätö-, säätely-, hoito-, ohjaus- ja johtotoiminnat, esimerkiksi,.- . katsoa perään, valvoa, huolehtia, hoitaa (valvomalla,

katsomalla perään), pystyä valvomaan, huolehtimaan, hoitamaan, suojelemaan(valvomalla); ,

, , , , ; valvoa;

, ; . seurata (perässä), pystyäseuraamaan; ,

245

seurata (ollakseen selvillä, saadakseen hallintaansa,pitääkseen hallinnassaan); ,

, ; valvoa (jotta toiminta jatkuu hallinnassa, hallitusti); – , – ,

, ;. vartioida; , ; (osata) suojella, varjella,

pystyä suojelemaan, varjelemaan; , , , , , ,

; . (osata) vahtia, varjella, pystyä vahtimaan,varjelemaan; , , ; suojata, panna suojaan;

, , ; piilottaa (suojaansivullisilta); ; kätkeä, antaa piilopaikka; , ,

; suojautua; , ,; piiloutua; , ;

(osata) hoitaa kuntoon, järjestykseen, panna järjestykseen, selvittää (panemallajärjestykseen), pystyä selvittämään; , , ,

; hoitua, järjestyä, tullakuntoon, selvitä (järjestymällä, tulemalla hoidetuksi, kuntoon);

, ; koota,muodostaa (toiminnan hallitsemista varten), täydentää (toiminnan hallitsemistavarten tarvittavaan määrään); , ,

, , ; asettaa,suunnata (asettamalla sitä varten tarvittavaan asentoon);

, , , ; asettaa,säätää, määrätä; , ,

, , , , ; kehittää paremmaksi, parantaa (kehittämällä

täydellisemmäksi); , , ; kehittyä (paremmaksi), parantua;

246

,,

; suunnata (ohjaamalla, säätämällä asentoa);, , , , ; järjestää (hallittuun tilaan); , ,

, , , ; järjestää (paikkaan), auttaapääsemään (paikkaan); , ,

, , ; .suoriutua, selvitä, (hallitsemalla työ, tehtävä), saada tehdyksi (työ, tehtävä);

, , , , , hän sai nopeasti syödyksi,

emäntä sai eläimet hoidetuksi, juotetuksi, syötetyksi; panna järjestykseen, tullatoimeen, pärjätä (hallitsemisessa), pystyä hallitsemaan (tilanne, henkilö);

, ;hallita (hillitselemällä), hillitä; , ,

, ; panna kuriin, löytää kuri; ,; hallita; , ; johtaa, hoitaa (hallitsemalla);, , , , ,, , , ; ohjata (hallitsemalla

kulkuneuvoa, laitetta); , , , ,, , , , ,

; johtaa, ohjata, hoitaa (säätämällä), säätää; ,, , ; johtaa, määrätä

(hallitselemalla toimintaa, täysin), hallita (täysin); , , ,

, ,; laillistaa, antaa lain

voima, tehdä lainvoimaiseksi; , , ; . adoptoida (lapsi, poika tai tyttö);

; . ottaa suojatiksi (kuin omaksi pojaksi), maskotiksi;

247

; adoptoida tyttö; ; perustaa;, , ; asettaa, säätää, päättää

(perustaa, asettaa), määrätä; , ,, , , , ,

; . tiedottaa;,

, ; hoitaa; ,

;

5. arkielämän tilanteiden ja toimintojen erilaisia hallitsemismuotoja, kantaverbinilmaiseman toiminnan suorittamista sen merkityksen edellyttämäänlopputulokseen. Tässä merkitysryhmässä oman suuren osionsa muodostavatlaadun toiminnallistamista osoittavat yhdysverbit. Laatuominaisuudenmuuttaminen vastaavaksi toiminnaksi on tavallista arkielämän hallitsemissa.Esimerkiksi, tuudittaa uneen; ; suostuttaa,vakuuttaa (puhumalla), saada suostumaan, vakuuttuneeksi;

; ; ; ; ; ,

; pyytää saada (tehdä, toimia, kontekstin ilmaisematoiminta), pyytää (ja saada), saada (suostumaan, pyytämällä, pyynnöllä);

pyytää maksun lykkäystä, pyytää myymääntavara, pyytää jäämään, saada jäädä kotiin;

; pyytää itku kurkussa; rukoilla (ja saadahaluamansa), pyytää, saada (rukoilemalla pyytämänsä);rukoilla rangaistuksen peruutus; ; rukoillaanteeksianto; pyytää, saada(pyydettyään) lupa lähteä retkelle; , rukoillaarmonanto, pyytää, saada (pyytämällä) armahdus; pyytää (ja saada)anelevan näköisenä, saada anelevalla katseella; tyydyttää,

248

täyttää, suostua (pyydettyyn), oik. tuomita, päättää (eduksi);, , täyttää äänestäjien

vaatimukset, tuomita valitus tuomitun eduksi, tuomitakanne kantajan eduksi; täyttää vaatimukset; ,olla tyytyväinen, saada tyydytys, tyytyä; ,

, , ; . juodahumalaan, humaltua äärimmilleen; , , ;

; . juopua, hurmioitua, joutua hurmoksiin, nauttiasuunnattomasti, valtavasti; , , , , ;

viedä mukanaan, kanssaan (tarttumalla ensin käteen, vyötäröön,olkapäihin); , ,

, ; viedä (pannen seuraamaanperässään); , ,

, ; viedä (haluamaansa toimintaan), saada mukaan, kanssaan

(tekemään haluamaansa toimintaa);, ,

; harrastaa innolla, olla valtavankiinnostunut; , , , , ;innostua kovasti, intoutua kovin, tehdä innolla, innokkaasti, uppoutua, paneutua(innolla), riehua, riehaantua (tekemään, tekemisen meininkiin), joutua valtaan,lumoihin; paneutua innolla työhön, paneutua innollakeskusteluun, ; ,

jouduin, niin lukemisen lumoihin, etten huomannut yön tuloa;, älkää riehuko, hiljentäkää vauhtia;

, älä aja niin lujaa, älä riehaannu; ihastua,hullaantua, hurmaantua (ratkeamispisteeseen);nainen ihastui mieheen toden teolla; , ,

olen näköjään hieman hullaantunut uuteen tuttavaani; sellaiseen kaunottareen kuka tahansa

249

voi hullaantua; napata, siepata, tarrata (kiinni, otteeseen);, , , , ; napata (itselleen, hallintaansa, omistukseensa); ,

; siepata, kaapata, napata(hallintaansa; , , ,

, , , , ; pidentää ( ) , laituri, , ;

kampaus pidensi kasvot; kulmaväri pidensi kulmakarvat; pidentää harjoituksia, , ;

nostaa hintaa ( ); , väestölle suunnattujen palveluiden hintaa, vahvistaa,

lujittaa ( ); , , , ; panna (lujasti paikalleen seisovaan asentoon), kiinnittää (lujasti,

seisovaan asentoon), pystyttää (lujasti kiinnittämällä); panna pylväs(lujasti) paikalleen, pystyttää pylväs, panna masto kannenkiinnikkeisiin, kiinnittää laitteet paikalleen pöytiin;pysyä, säilyä ehjänä, jäädä ehjäksi, selviytyä ehjin nahoin,vahingoittumattomana, jäädä (ehjänä) jäljelle, säilyä (sellaisenaan, ehjä,kokonainen, on tallella); kaikki tavarat säilyivät ehjinä;

, , selviytyä ehjin nahoin vainoista, vainoamisesta, takaa-ajosta; ihmeen

kaupalla selvisin ehjin nahoin taistelusta; harvat selviytyivät sellaisesta tulimyrskystä;

säilyi, on säilynyt , ; yksityiskohdat eivät ole tallella, säilyneet päässäni;

6. kantaverbin ilmaiseman toiminnan viemistä äärirajoille, minkä seurauksenalopputulos on epätoivottu, jopa tuhoisa (liiallinen väsymys, pahoinvointi, rasitus,kuormitus jopa kuolema). Liiallinen toiminta on usein itse aiheutettua, jotailmaisee refleksiivinen partikkeli – . Toinen merkitys tällä partikkelilla on

250

toiminnan intensitiivisyys, voimallisuus, joten toiminta (kantaverbi) viedäänäärirajoille (u-yhdysosa) intensiivisellä, voimallisella toiminnalla ( -partikkeli).Esimerkiksi, masentaa, painaa mieltä; ,

; painaa alas, raskauttaa, tehdä (äärimmäisen)raskaaksi; , ;

. rääkätä (näännyksiin), näännyttää; , , , , ; rasittaa (näännyksiin);

, ; , ;

, piinata (äärimmilleen); , , ; rasittaa (riuduksiin); , ,, , , , ; .

juosta, hääriä, touhuta itsensä väsyksiin, puhki;olen juossut tänään itseni puhki; , olen häärinyt itseni niin puhki, etten jaksa nousta ylös; , ,

olet touhunnut itsesi puhki, poloinen, lepää nyt; keinuttaa,heiluttaa väsyneeksi, pahoinvoivaksi; ,

; tullapahoinvoivaksi keinunnasta, heilunnasta; , ;rasittaa, vaivata (työllä); ,

, , , , , , , ; rasittua (työstä), työskennellä itsensä väsyksiin, väsyä

(harjoittamastaan toiminnasta); , , , , ; . kävellä, ravata, puuhata itsensä väsyksiin, puhki;

, päivän mittaan olenravannut itseni niin puhki, että tässä jaksaa hädin tuskin raahautua vuoteeseen;

. heilua itsensä väsyksiin, puhki, väsyä puhki;heilua itsensä puhki koko päivän, väsyä puhki kovastatyöstä; . väsyä (kävelystä, jaloilla olemista vaativista askareista);

, .

251

Adverbi vahvistaa yhdysosan u- merkitystä

, ,.

,

., " " -

., , .

, .

, .

.,

., , , :

.

1. Yhdysosan u- käsitemerkitys on hallinta.2. Semanttinen merkitys on toiminnan, liikkeen suuntautuminen ääripäästäääripäähän, äärivälissä toimiminen.3. Semanttiskontekstuaaliset merkitykset liittyvät tilan hallintaan ja käyttöön, jaovat lähteminen, loittoneminen, poikkeaminen, poistaminen, pysyttäminen,pysyminen, asettaminen, asettuminen, peittäminen, kattaminen, suojaaminen,supistaminen, pienentäminen, vähentäminen, ahtaminen, survominen,painaminen, painuminen, tiivistäminen, tiivistyminen, vajoaminen (möyheään),uppoaminen (vetelään), putoaminen (ilmavaan), painostaminen, sortaminen,menettäminen, katoaminen, hävittäminen, häviäminen, tuhoaminen, tappaminen,väsyttäminen, rasittaminen, kuormittaminen, rauhoittaminen, rauhoittuminen,

252

asettuminen (luonnonvoimien, henkisten tilojen), osaaminen, maksuminen,oppiminen, pystyminen, kykeneminen, valvominen, valmistaminen (osaavasti),säätäminen, hoitaminen, ohjaaminen, johtaminen, täyttäminen tyydyttäminen.

253

Yhdysosan u- graafinen kaavio

Hallinta

poistaminenpoistuminen

vähentäminenpienentäminenasettaminentiivistäminenpainaminenvajoaminenuppoaminenpakeneminenpoikkeaminen

välttäminenpiilottaminenhävittäminentuhoaminenrasittaminenväsyttäminen

ääripään tavoittaminenääripäissä pysyminenitäminen

pitäminen tilassaasettaminen tilaanpystyminen, päteminenosaaminenomaksuminenoppiminen

valvominensäätäminenhoitaminenjohtaminentyydyttäminenrauhoittaminen

peittäminentäyttäminensuojaaminen

laadun toteuttaminentoiminnassa

254

3. Verbin jälkiosien merkitykset

Toisin kuin yhdysosilla jälkiosilla ei ole paljon merkityksiä. Nillä on korkeintaanparisen merkitystä. Jälkiosa -i- tarkoittaa päämäärähakuista, voimallista,dynaamista toimintaa; jälkiosa -a- - kohteeseen suuntautuvaa, siihen pyrkiväätoimintaa ja jaksottaista, frekventatiivista toimintaa; jälkiosa -e- - olotilaa,olomuotoa, olemista yleensä eri muodoissa; jälkiosa -nu- - olotilan muutosta jakehittymistä.

Jälkiosat -i-, -a- ja -e- vuorottelevat eri kielioppimuodoissa teemavokaalien -i- ja -e- kanssa, esimerkiksi, seistä, seisoskella, seistä (jököttöö);ajaa, ajella, ajaa (rehvakkaasti); kirjoitella, kirjoittaa, onkirjoittamassa; olla istumassa, istuu (napakasti); riippua,olla riippumassa, riippuvassa asennossa, riippuu (pitkällään);liikuttaa, liikutella, liikuttaa, liikuttelee, on tekemässä liikkkeitä,liikuttaa, on liikuttamassa, pitää liikkeessä; heiluttaa, heilutella,heiluttaa heiluttelee, on heiluttamassa, heiluttelemassa, heiluttaa, onheiluttamassa.

Oma tutkimusaiheensa olisi selvittää millaisia geneerisiä, lajitoimitoja kuuluukunkin jälkiosan merkityskategoriaan. Tähän selvitykseen kuuluu silloinkantaverbin vartalo-osan merkityksen mukaan ottaminen. Jälkiosat i ja a ovatlaajuutensa johdosta suuritöiset selvittää. Helpommin selvitettäviä ovatpotentiaaliltaan rajatummat olomuodon ja olomuodon muuttumisenmerkityskategoriat. Lajiryhmien tultua selvitetyksi olisi mielenkiintoista selvittää,mitkä konkreettisten toimintojen osoitusmuodot toteutuvat yhdysosilla.Oletettavasti samanlajiset toiminnat vetävät perässään samanlaisetosoitusmuodot yhdysosilla. Kouvolan kääntäjänkoultuslaitoksen tietokantaan ontehty elektroniset yhdysverbiluettelot yhdysosien merkitysten perusteella.

255

jälkiosien ja kantaverbin vartaloihin perustuvat elektroniset luettelot odottavattekijäänsä.

Esimerkinomaisesti voidaan tarkastella olotila- ja olotilan muutoksen kategorianjoitakin lajeja. Olotilan kategoriaan kuuluu aisti- ja asentotoimintoja tarkoittaviaverbejä. Aistihavaintoja tarkoittavista verbeistä nähdä ja kuulla kuuluvat alkuaanolotilakategoriaan, mutta ne pyrkivät ’kohdistamisen’ ja ’toistuvuuden’ a-kategoriaan. Näköaisti kuuluu edelleen identifikaatioltaan (infinitiivi)olotilakategoriaan, eli , mutta puhekielessä se on vaihtunutmorfeemimerkitykseltään oikeampaan ’nähdä’ (kohde, toistuvasti);

, , , , .

Edelliset esimerkit eivät tarkoita konkreettista aktuaalista näkemistä, vaanyleistettyä näkemistä. Etenkin kielteisenä puhekielessä verbillä on konkreettisennäkemisen merkitys, esimerkiksi; , ,

, , ?

Sitä vastoin verbi ’kuulla’, ’kuunnella’ on jättänyt olotilakategorian ja siirtynyt a-kategoriaan, mihin se morfeemimerkitykseltään kuuluukin erittäin hyvin, eli

’olla kuulolla’ on muuttunut muotoon ’kuulla, kuunnellakohdetta’. Muutokseen on vaikuttanut myös liudentuneet –äänteenkoveneminen ja sitä seurannut e-äänteen redusoituminen, mikä puolestaan onlikentänyt sen redusoituneeseen a-äänteeseen heikossa asemassa. Kuitenkinkirjoitetussa kielessä korjaus näyttää olevan myös epistemeloginen, kognitiivinen.Puhekielessä esiintyy verbi kuulla (myös aika ajoin, silloin tällöin), kuulla(tietoon), tuntea (aistein); ?, ,

?, , , ? ;kielteisenä ’ei kuule’, ’ei kuulu’; ,

.

256

Näiden verbien toimintojen osoitusmuodot ovat määrällisesti hyvin erilaiset. Verbi saa neljä toimintojen osoitusmuotoa; nähdä (yleisellä

tasolla, yksi tai joukkonäkijöitä kaikki, monet kohteet, paljon kohteita, kohteitajonossa, vuoron perään, yhä uudelleen ja uudelleen);

; nähdä (monet näkijät jonona,vuorollaan monia kohteita tai yhden ja saman kohteen)

, ; kokea, joutuakokemaan (yhä uudelleen ja uudelleen) , ,

, ; nähdä näkyjä, olemattomia; ,nähdä, tavata, käydä katsomassa (myös ositettuina moniksi kohteiksi);

, , , , ;nähdä (kokemuksena), kokea, saada kokea (ositettuna moniksi kohteiksi,moniksi kokemuksiksi); , , , ;

. nähdä, saada nähdä, näkyviinsä, pystyä näkemään;, . Verbi saa 8

osoitusmuotoa; nähdä (ennen kuin kohde on lähellä, paikalla, tainäkijän ollessa kaukana kohteesta, matkan päästä, kaukaa); , ,

, , , ; nähdä (edessään tuleva), nähdä ennalta, ennakoida, ennustaa

(näkemällä mielessään), olettaa, arvata (tulevan esiin, esiintyvän näkemyksensä,aikaisemman näkemisensä perusteella); , , ,

, , , , , ;

. nähdä (monistettuna siten, että kohteet tai näkijät ovat monet,yhä uudelleen ja uudelleen, vuoron perään, kukin osaltaan, vuorollaan);

, , , ; nähdä (kieltomuotoisena,

vanhentunut, sairauskohtauksen tai mielenkuohun takia);; olla näkemättä kaikkea, tarpeeksi, jäädä näkemättä, ehtiä

257

mennä sivu suun (näkeminen); . nähdä (ajallisesti rajoitettunatapahtumana > ); ; . nähdä (kauas eteenpäintuleva), nähdä ennalta, ennakoida (näkemyksensä mukaisesti); ,

; nähdä, saada nähdä, näkyviinsä, pystyänäkemään; ,

, , ; , .

Puhekielen verbillä on vain kaksi osoitusmuotoa; kuulla(erottaen sanat); , ,

, ; kuulla(kuuloaistilla, tietoonsa); , , , ,

. Verbillä on 7 osoitusmuotoa; kuulla (ennen kuinäänen tuottaja on lähellä, paikalla, äänen tuottajan ollessa kaukana, matkanpäässä), kuulla kaukaa, kuulla (äänen syöttönä kuuloaistille); ,

, , ; jäädä kuulolle,kuulostelemaan (loppuun asti), ehtiä kuulemaan, olla aikaa kuunnella;

; olla kuulematta loppuun asti, kuulla jonkin verran, kuulla (hetkellinen, hetken aikaa kuuluva ääni); , , ,

; . kuulla (mutkan kautta, muiden (tietolähteiden)välityksellä, evidentiaalisesti); ,

, ; kuulla (saaden sanoistaselvän, vähäisinkin ääni), erottaa (kuulolla monien äänten joukosta erillinen,yksityinen ääni); ,

, , ,; kuulla (kuulolla); , , ,

.

Vertaillessa kahden pääaistin osoitusmuotoja niin molemmilla esiintyy e-olomuodossa aistiminen jo kaukaa tai kaukana oleva kohde ++ (za),

258

aistimustapahtuman hetkellisyys, ajallinen rajoitus, ajallinen ositus ++(po),aistimustapahtuman vaillinaisuus ++ (nedo), aistiminen kykynä, tiedonottamisenaja tiedonsaamisena ++ (u). Erot ovat seuraavat: aistimustapahtuma ositettuna,monistettuna, näkeminen +, kuuleminen -; aistiminen etukäteen, ennalta,näkeminen +, kuuleminen -; aistiminen mediumin välityksellä, kuuleminen +,näkeminen -; aistimustapahtuman loppuun vieminen, kuuleminen +, näkeminen -;aistimuksen erottelutarkkuus, resoluutio, kuuleminen +, näkeminen -.

Yhtäläisyyksiä on neljä, eroja viisi. Niistä kolme positiivisesti erottavaa tekijääosuu kuuloaistin ja kaksi näköaistin kohdalle.

Olotilan muutosta tarkoittavat verbit liittyvät ulkoisen luonnon aiheuttamiinolomuodon muutoksiin, erilaisiin lämpötilan vaikutuksen, energiatuotannonloppumisen muotoihin. Näiden verbien osoitusmuodoissa on suuria määrällisiäeroja riippuen olomuodon muuttumislajista. Katsotaan kolmen verbin,kuihtua, paleltua kuivua osoitusmuotoja. Niistä ensimmäinenon luonnontapahtumana ajallinen, temporaalinen muutos, toinen lämpötilanmuutos, termometrinen muutos, lämmöntuotannon loppuminen, kolmas -kosteustilan muutos, hydrologinen muutos, energiantuotannon loppuminen.

kuihtua, lakastua (pitkän aikaa, minkä seurauksena kuivumisprosessipysähtyy, jää viimein pysähtyneisyyden tilaan, kasvi on kuihtumisen valtaama,minkä merkkinä on kukinnon selvä painuminen, varsien kovettuminen, lehdenvoimakas käpertyminen kuivumisen seurauksena, kasvin elämän loppuminen,kuolema); , , ; kuihtua,lakastua melkein (tuleminen kuihtumisen, lakastumisen vaiheeseen, lähellelopullista lakastumista, vaihe, josta alkaa lopullinen lakastuminen, josta kasvissaon selviä merkkejä, kukinnon painuminen lähelle lopullista nyykähtämistä, lehtilähellä lopullista käpertymistä); ; . kuihtua,lakastua hieman (lakastumisvaiheeseen tuleminen, tulo lähelle

259

lakastumisvaihetta, mistä alkaa lakastumiskehitys, mistä merkkinä kukinnonpienoinen painuminen alaspäin); , ;

. kuihtua, lakastua (ohittamalla kasvuvaihe, kohtaamallalakastumisvaihe, mistä on merkkinä kukinnon painuminen hieman alaspäin,maahan päin); , ; lakata lakastumasta,kuihtumasta, lakastua (eivät enempää kuihdu, lakastu, liekokukat valmiitpoisheitettäväksi), kuihtua lopullisesti (sellaiseksi, kuin lakastunut, kuihtunut onolomuodoltaan); ; kuihtua, lakastua kaikki tyynni(kasvukauden aikana, kaikkialla kasvualueella kuihtuminen ositettuna kauden jaalueen kasveihin, kukin osaltaan, vähitellen, kaikkialla);

; kuihtua, lakastua piloille (kuihtumisen, lakastumiseneteneminen kasvin läpi, tunkeutuminen kasviin läpeensä, mikä koetaanpilaantumisena, menetyksenä); , ; kuihtua, lakastua(kosteuden häviämisestä johtuva tilavuuden, koon pieneminen, kutistuminen,poikkeaminen tuoreen kasvin asennosta, voimakas maahan painuminen,pieneen tilaan käpertyminen, kasvin kuolema);

, , , ,; (8 osoitusmuotoa);

. paleltua, kylmettyä (kylmän pitkäaikainen vaikuttaminen, niinettä kohde joutuu kylmän valtaan, valtaamaksi, kohteen varautuminen kylmällä);

, , , ; .-. paleltua, kylmettyä pahoin (kylmän jatkuvan voimistumisen seurauksena

tilassa, kohteessa, johon se suuntautuu); , ; . paleltua, kylmettyä pahoin (kylmän siirtyessä

kohteeseen kaikkia reunoja myöten, kauttaaltaan, äärestä ääreen); ,, , , ; paleltua

(kylmän siirtyessä kaikkiin kylmätilassa oleviin kohteisiin, jokainen kohdeerikseen ositettuna, kaikki kylmän vaikutustilassa olevat);

, ; . paleltua,

260

kohmettua (muuttumalla täysin kylmäksi, paleltuneeksi); , hän on aivan kohmettunut, kohmeessa; . tulla vilu, viluttaa,kylmettyä (ohittaen lämpimän tilan, kohtaamalla vilutilan, tuntien vilua);

, , ; . paleltua, menehtyäkylmään (pitkin kylmätilaa, saman kylmävaiheen aikana ja samassa kylmätilassakaikkialla, kaikki kylmätilassa olevat, kylmän kokijat erikseen ositettuina);

, ; . paleltua,kylmettyä pahoin (kylmän edetessä, tunkeutuessa kohteeseen läpikotaisin,kiireestä kantapäähän); , , ; värjötellä(kylmässä ajanjakson); ; paleltua(kasvinviljelyssä, poistumalla kylmän vaikutuksesta kasvintuotannosta, kasvinmenettäminen kasvinviljelyssä paleltumisen seurauksena);

. (8 osoitusmuotoa);

kuivua (niin kauan, että kuivuminen syrjäyttää kosteuden, kuivuusvaltaa kohteen, joka kosteuden hävitessä muuttuu kovaksi, kiinteäksi, kuivuudellavarautuminen); , , ; kelottua, kuihtua(kasvin kuivuminen jatkuu kauan aikaa pysähtyen ja stabiloituen viimeinpysähtyneisyyden tilaan, kasvin kuolema kuivumalla); ,

; kuivua (kovaksi, kiinteäksi pintaan, pinnalle kerääntynytalunperin kostea); ; kelottua (kerryttäen määrän);

; kuivua (kuivumisen ohittaessakosteuden, pintaosalta, kohtauspinnalta, johon kohdistuu lämpövaikutus);

, , , ,

; . kuivua (kerta kerralta, kuivemmaksi jokaisellanäkemis-, koetuskerralla, näkemis-, koetusotoksina), kuivahtaa (verrattunaedelliseen näkemis-, kokeilukertaan); , ;

kuivua, kuivahtaa (paikoittain, sieltä täältä, mikä kokonaisuudenkannalta on vähäistä, hiukan tapahtuvaa kuivumista); ,

261

, , , , ,kun oli hiukankin kuivunut, puisto kunnostettiin;

kuivua, muuttua kuivaksi, kuivettua (siirtymällä kuivaanolomuotoon, kovaksi, koppuraksi); , ,

; kuivua liikaa (yli halutun, kovanoloiseksi, kivikovaksi);, ; kuivua (äärellinen tila, kauttaaltaan);

, , , ; kuivua, ehtyä (siirtymällä kuivaan, vedettömään olomuotoon);

, ; kuivua kiinni, kiinnittyä, tarttuakiinni kuivumalla; , , ;lopettaa kuivuminen, kuivua, tulla viimein kuivaksi (niin ettei kohde voi kuivuaenempää, saavuttaa kuiva olomuoto), ehtiä kuivua; ,

; . kuivua (kaikki, monet, jotka ovat tilassa, joka kärsiikuivuudesta, pitkin kuivuuden kärsimää tilaa, saman kuivuusjakson aikana, muttaeri aikoina siinä, samassa kuivuuden kärsimässä tilassa, mutta eri paikoissa,kaikkialla siinä, kuivuminen ositettuna kaikkiin kuivumista kärsivässä tilassaoleviin kohteisiin); ,

; kuivatella, kuivua (hetken); , , ; kuivua (etenevänä prosessina

kosteasta kuivaan olomuotoon, myös syvyyssuuntaan tapahtuvanakuivumisprosessina) kuivua riittävästi, riittävässä määrin; ,

, , ;. kuivua, tulla, käydä kerta kerralta kuivemmaksi (kokemis-,

havaintokertoihin ositettu kuivuminen), käydä kuivemmaksi (kulkemiseen, tie,polku); , , ;kuivua täysin, muuttua kuivaksi (maaperä, vesistö); ,

; kuivua, kuihtua menehtyä kuivuuteen (kasvit);, ; kuivua irti, kuivua ja pudota, irrota, katketa,

pudota kuivuutta (eroaminen, irtoaminen rakenteellisesta kokonaisuudestakuivumalla); ; . kuihtua, kuivettua, näivettyä tönköksi (raajat,

262

kuivettumalla toimintakyvyn menettäminen rakenteellisessa kokonaisuudessa);, ; kuivua, kuihtua (kasvi poistumalla menestyvien

joukosta, luonnontuotannon kannalta menetys); , , ; kuivua (vesistö täysin vedettömäksi tai

menettämällä osan vedestä); laskea (vesistö veden vähetessä); ,; kuivua pienemmäksi, kutistua kuivumalla

(menettämällä kosteus pienentyä tilavuudeltaan, kooltaan); ,; kuihtua, kuivettua (menettämällä tilavuutta, kokoa); ,

, ; kuivua (kosteuden täysinpoistumalla); , , ,

, ; kuivua (veden täysin poistumalla pienehköstävesialtaasta); , , , ;kuivua (kosteuden poistuessa kasvin poistuminen kasvintuotannosta kuivumalla,kasvin menettäminen kuivumalla); ; . kuihtua (ruumis,ruumiinosat poistumalla orgaanisesta yhteydestä); , , ,

; kuivua (poistumalla orgaanisesta yhteydestä samaanaikaan osuneessa kosteuden poistumista aiheuttavan tekijän vallitessa, pitkinaluetta, kaikkialla yhteisellä alueella, missä kosteus puuttuu, ositettuna erikseenkuivuneet, ajoitettuina yhteisen ajan eri aikoihin, paikoitettuna yhteisen paikan eripaikkoihin, kaikki, monet, vähitellen, kaikkialla); ,

. (15 osoitusmuotoa).

Itäslaavit olivat maanviljelijöitä, mistä johtuen kasvien muodonmuutoksethavaittiin hyvin differentoidusti. Elämän kaupunkilaistuessa nykyvenäläiset eivättarvitse näin pitkälle vietyä differentoimista. Nyt riittää lähinnä za-, ob-, po-, u-muutokset.

263

Kuihtumis-, lakastumismuutosten yhteenvetoza-muutos - pitkän aikaa jatkuva, pitkälle menevä kuivumis-, lakastumisprosessi,kuivumis-, lakastumisprosessin pysähtyminen, jääminen paikalleen, kuihtuminenvaltaa kasvin;priza-muutos - tuleminen kuihtumisen, lakastumisen vaiheeseen, lähelle lopullistalakastumista, vaiheeseen, josta alkaa lopullinen lakastuminen, josta on jo selviämerkkejä;pri-muutos – kuihtumis-, lakastumisvaiheeseen tuleminen, tulo lähelle kuihtumis-,lakastumisvaihetta, mistä alkaa varsinainen kuihtumis-, lakastumiskehitys;ob-muutos – kasvuvaiheen ohittaminen, lakastumisvaiheen kohtaaminen;kuihtumis-, lakastumisaltistus, -käsittely;ot-muutos - lakastumisen, kuihtumisen loppuminen, kuihtuneeseen,lakastuneeseen olomuotoon takaisin, jälleen palaaminen luonnonkierrontuloksena;

po-muutos - kasvukauden aikana, kaikkialla kasvualueella kuihtuminen,lakastuminen ositettuna kauden ja alueen kasveihin, vähitellen, kukin osaltaan,kaikki yhdessä ja erikseen;pro-muutos - kuihtumisen, lakastumisen eteneminen kasvin läpi, tunkeutuminenkasviin läpeensä, kasvin pilaantuminen, menettäminen;u-muutos- kosteuden häviämisestä johtuva tilavuuden, koon pieneminen,poikkeaminen kasvavan kasvin asennosta, kasvin voimakas maahanpainuminen, lehden pieneen tilaan käpertyminen;

Paleltumis-, kylmettymismuutosten yhteenvetovy-muutos – paleltuminen kasvinviljelyssä, poistumalla kylmän vaikutuksestakasvintuotannosta, kasvin menettäminen kasvinviljelyssä paleltumisenseurauksena;za-muutos - kylmän pitkäaikainen vaikuttaminen, niin että kohde joutuu kylmänvaltaan, valtaamaksi, kylmällä varautuminen;iz-muutos - muuttuminen täysin kylmäksi, paleltuneeksi;

264

na-muutos - kylmän jatkuva voimistuminen tilassa, kohteessa, johon sesuuntautuu;o-muutos - lämpimän tilan ohimeneminen, kylmän kohdistuminen kohteeseen;kylmäaltistus, kylmäkäsittely;pere-muutos - kylmän siirtyminen kohteeseen äärestä ääreen, kauttaaltaan;kylmän siirtyminen kaikkiin kylmätilassa oleviin kohteisiin kuhunkin vuorollaan;po-muutos - paleltuminen pitkin kylmätilaa, saman kylmävaiheen aikana jasamassa kylmätilassa kaikkialla, kaikki kylmätilassa olevat, eri aika- japaikkaosioina, kylmän kokijat yhdessä ja erikseen ositettuina; vähitellen, kukinkaikkialla kylmän kouriin joutuminen;pro-muutos - kylmän eteneminen, tunkeutuminen kohteeseen läpikotaisin,kiireestä kantapäähän.

Kuivumismuutosten yhteenveto

vy-muutos – kosteuden, veden täysin poistuminen, vesistön kuivuminen, kasvinmenehtyminen, ruumiinosan näivettyminen;povy-muutos – poistuminen orgaanisesta yhteydestä samaan aikaan vallitsevankosteuden häviämisen seurauksena, pitkin kosteuden poistumisaluetta, kaikkiallaalueella, mistä kosteus poistuu, ajoitettuina yhteisen ajan eri aikoihin,paikoitettuna yhteisen paikan eri paikkoihin, vähitellen, kaikkialla, kaikkia yhdessäja ositettuna erikseen, kunkin kasvin vähitellen kaikkialla tapahtuvamenehtyminen, kunkin vesialtaan vähitellen kaikkialla tapahtuva häviäminenkuivumisen seurauksena;

do-muutos – kuivumisen loppuminen, tuleminen viimein kuivaksi, niin ettei kohdevoi kuivua enempää, kuiva olomuoto saavuttaminen;za-muutos – kosteuden kadon jatkuminen kauan, kunnes kuivuminen syrjäyttääkosteuden, valtaa kohteen, kohteen muuttuminen kovaksi, kohteen varautuminenkuivuudella;

265

iz-muutos – kohteen (maaperä, vesistö), jossa on kosteutta ja vettä muuttuminentäysin kuivaksi; kasvin täydellinen muuttuminen kuivaksi, kuihtuneeksi,menehtyminen kuivumismuutokseen;na-muutos - pintaan, pinnalle kerääntyneen alkuaan kostean aineenmuuttuminen kovaksi, kiinteäksi; kuivumismuutoksen alaiseksi joutuneidenesineiden kertymä;ob-muutos - kosteusvaiheen ohittaminen, kuivumismuutoksen kohdistuminenkohteeseen, kohteen pintaosaan, lämpövaikutuksen kohtauspintaan;kuivumisaltistus, kuivumiskäsittely;ot-muutos - eroaminen, irtoaminen rakenteellisesta kokonaisuudesta;toimintakyvyn menettäminen rakenteellisessa kokonaisuudessa;poob-muutos - muuttuminen kuivemmaksi pinnaltaan jokaisella näkemis-,koetuskerralla, näkemis-, koetusotoksina, muuttuminen kuivemmaksi verrattunaedelliseen näkemis-, koetuskertaan;

pere-muutos - siirtyminen kuivaan olomuotoon, kovaksi; kuivuminen ylitarvittavan, kivikovaksi); spatiaalisesti, tila kauttaaltaan; siirtyminen vedettömään,kuivaan olomuotoon;po-muutos - pitkin kuivuuden kärsimää tilaa, saman kuivuusjakson aikana, muttaeri aikoina siinä, samassa kuivuuden kärsimässä tilassa, mutta eri paikoissa,kaikkialla siinä, kuivuminen ositettuna kaikkiin kuivumista kärsivässä tilassaoleviin kohteisiin;pod-muutos - paikoittain, sieltä täältä, mikä kokonaisuuden kannalta on vähäistä,hiukan tapahtuvaa kuivumista;

pri-muutos – kuivumisella kiinnittyminen, kiinnitarttuminen, kiinnittyminen,kiinnitarttuminen, kuivumalla;pro-muutos – etenevänä prosessina kosteasta kuivaan olomuotoon, myössyvyyssuuntaan tapahtuvana kuivumisprosessina, kuivuminen riittävässä määrin;

-muutos kuivumisen eteneminen kerta kerralta kuivemmaksi, kuivumisenosittaminen koetuskertoihin, kuivumisen kohteen muuttuminen kerta kerraltakauttaaltaan kuivemmaksi;

266

u-muutos - kasvista - poistumalla kuivumalla kehittyvien joukosta, mikä onluonnon- ja kasvintuotannon kannalta menetys; vesistöstä - täysin vedettömäksimuuttuminen tai menettämällä osan vedestä, vesistön laskeminen vedenmenetyksen seurauksena; kosteuden menettämisen seurauksena tilavuuden,koon pieneneminen, kutistuminen, kuihtuminen;

267

Kaavio 1. Yhdysosien merkityksetyhdysosien merkityskorpuksesta (217)

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

raz po pri pere s ot prona voz o, ob u pod vy zav vz do iz nad nedo

Taulukko kuvaa yhdysosien merkitysten prosentuaalista osuutta kaikkienyhdysosien yhteenlasketuista merkityksistä. Huomattavaa on, että suurillayhdysverbikorpuksilla na-, o-, ob-, za- yhdysosilla on merkityksiä keskimääräistävähemmän 4-5% välillä.

268

Kaavio 2. Yhdysosien merkityksetyhdysosien merkityskorpuksesta (146)

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

pere raz spod pri prou o, ob povoz vy zaot na izv vz do, prenad nedo, pred

Yhdysosien keskeisimpien merkitysten muodostaessa pienemmänkokonaismerkitysten korpuksen suurimpien yhdysverbien o-, ob-, po-, za- na-yhdysosien merkitykset asettuvat 4-6% välille.

269

Kaavio 3. Yhdysverbien osuusyhdysverbikorpuksesta (10043)

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11

za po o, ob na razs pro vy ot peredo u pri iz podv vz voz nedo nad

Taulukko kuvaa sanakirjantekijöiden kirjaamia yhdysverbejä. Todellisuudessayhdysosa po on produktiivisempi kuin yhdysosa za. Lisäksi Ozhegovinsanakirjasta jäi kirjaamatta kieliopillisia, puhtaasti aspektisia po-yhdysosankäyttöjä. Keskimääräinen korpus on raz-, s-, pro-, vy-, ot-, pere-yhdysosaisillaverbeillä. Seuraavan selvän ryhmän muodostavat do-, u-, pri-, iz-, pod-yhdyososaiset verbit. Pod sikäli, että sen jälkeen pudotus on suuri.

270

4. Yhdys- ja jälkiosat yhdysverbikorpuksissa

Taulukko 1.Jälkiosien lukumäärälliset osuudet yhdysverbikorpuksissa, yhdysverbikorpustenkoko ja prosentuaalinen osuus yhdysverbikorpuksesta

i a e nu ti muut korpus verbikorpus

v- 88 73 15 33 9 6 224 2,3vz- 91 34 10 44 8 9 196 1,9voz- 48 36 5 5 8 4 106 1,0vy- 269 187 27 55 50 12 600 5,9do- 180 144 19 19 15 63 440 4,4za- 440 422 90 70 22 42 1086 10,8iz- 202 161 9 14 4 25 415 4,0na- 317 313 24 33 20 42 749 7,4nad- 14 13 - 1 - 7 35 0,3nedo- 21 26 2 2 - 4 55 0,5o-,ob- 514 254 96 53 14 44 975 9,7ot- 209 226 24 64 13 32 568 5,6pere- 176 169 22 34 15 34 450 4,5po- 344 451 101 49 20 39 1004 9,9pod- 164 108 16 34 12 29 363 3,6pri- 203 122 23 50 16 20 434 4,3pro- 196 279 38 45 15 30 603 6,0raz- 297 256 37 28 19 31 668 6,6s- 268 222 20 60 28 33 631 6,3u- 265 103 20 22 8 23 441 4,4____________________________________________________________________

4306 3599 598 715 296 529 10043

271

Taulukko 2.Jälkiosien sijoitukset yhdysverbikorpuksissa

i a e nu ti muut

v- 1 2 4 3 5 6vz- 1 3 4 2 6 5voz- 1 2 4 5 3 6vy- 1 2 5 3 4 6do- 1 2 4 5 6 3za- 1 2 3 4 6 5iz- 1 2 5 4 6 3na- 1 2 5 4 6 3nad- 1 2 - 4 - 3nedo- 2 1 4 5 - 3o-, ob- 1 2 3 4 6 5ot- 2 1 5 3 6 4pere- 1 2 5 3 6 4po- 2 1 3 4 6 5pod- 1 2 5 3 6 4pri- 1 2 4 3 6 5pro- 2 1 4 3 6 5raz- 1 2 3 5 6 4s- 1 2 6 3 5 4u- 1 2 5 4 5 3

Jälkiosa i on selvästi vallitseva, jälkiosan a ollessa toisella sijalla. Yhdysosillanedo, ot, po, pro jälkiosa a on ensimmäisellä sijalla. Huomattava on myösjälkiosan a toinen sija vz-yhdysverbillä. Suuret yhdysverbit za, po, o, ob japienempi raz-yhdysverbi suosivat kolmantena e- jälkiosaa.

272

Taulukko 3.Yhdysosien ekstensiivinen järjestys jälkiosittain ja verbikorpuksessa

i a e nu ti muut korpus

v- 17 16 15 12 14 18 16vz- 16 18 16 9 15 16 17voz- 18 17 18 18 15 19 18vy- 6 9 6 4 1 15 8do- 13 12 13 16 8 1 12za- 2 2 3 1 3 3 1iz- 11 10 17 17 18 12 14na- 4 3 7 12 4 3 4nad- 20 20 - 20 - 17 20nedo- 19 19 19 19 - 19 19o-, ob- 1 6 2 5 11 2 3ot- 9 7 7 2 12 8 9pere- 14 10 10 10 8 6 10po- 3 1 1 7 4 5 2pod- 15 14 14 10 13 11 15pri- 10 13 9 6 7 14 13pro- 12 4 4 8 8 10 7raz- 5 5 5 14 6 9 5s- 7 8 11 3 2 7 6u- 8 15 11 15 15 13 11

Taulukko on tehty taulukon 1. perusteella siten, että on pantusuuruusjärjestykseen yhdysverbikorpusten jälkiosien määrät. Näin on saatuniiden ekstensiivisyysjärjestys, eli yhdysosien ja jälkiosien määrälliset liittymät.Esimerkiksi, yhdysosalla o, ob on eniten i-jälkiosaliittymiä.

273

Taulukko 4.Yhdysosat ekstensiivisessä järjestyksessä jälkiosien suhteen

i a e nu ti muut

1. o, ob po po za vy do2. za za o, ob ot s o, ob3. po na za s za za, na4. na pro pro vy na, po -5. raz raz raz o, ob - po6. vy o, ob vy pri raz pere7. s ot na, ot po pri s8. u s - pro do, pere, pro ot9. ot vy pri vz - raz10. pri iz, pere pere, pod - pro11. iz - s, u - o, ob pod12. pro do - v, na ot iz13. do pri do - pod u14. pere pod pod raz v pri15. pod u v u vz, voz, u vy16. vz v vz do - vz17. v voz iz iz - nad18. voz vz voz voz - v19. nedo nedo nedo nedo - voz,

nedo20. nad nad - nad - -

Edellisen taulukon ekstensiivinen järjestys esitetään tässä taulukossanimeämällä yhdysosat järjestyslukujen jälkeen. Esimerkiksi, ensimmäiseksiekstensiivisyydeltään asettuvat korrelaatiot o, ob - i; po - a; po - e; za - nu;vy - ti; do - muut.

274

Taulukko 5.Yhdysosien ekstensiivisyysryhmät jälkiosien suhteen (1-3/1; 4-6/2; 7-9/3; 10-12/4; 13-15/5; 16-20/6)

i a e nu ti muut korpus

v- 6 6 5 4 5 6 6vz- 6 6 6 3 5 6 6voz- 6 6 6 6 5 6 6vy- 2 3 2 2 1 5 3do- 5 4 5 5 3 1 4za- 1 1 1 1 1 1 1iz- 4 4 6 6 6 4 5na- 2 1 3 4 2 1 2nad- 6 6 - 6 - 5 6nedo- 6 6 6 6 - 6 6o-, ob- 1 2 1 2 4 1 1ot- 3 3 3 1 4 3 3pere- 5 4 4 4 3 2 4po- 1 1 1 3 2 2 1pod- 5 5 5 4 5 4 5pri- 4 5 3 2 3 5 5pro- 4 2 2 3 3 4 3raz- 2 2 2 5 2 3 2s- 3 3 4 1 1 3 2u- 3 5 4 5 5 5 5

Ekstensiívisyystaulukosta on edelleen muodostettu ekstensiivisyysryhmientaulukko jakamalla ensin kolmen ryhmiin ja viimeinen viiden yhdysosan ryhmään.Näin on muodostettu kuusi yhdys-jälkiosa liittymien esiintymistaajuusyhmää.

275

Taulukko 6.Yhdysosat ekstensiivisyysryhmissä jälkiosien ja yhdysverbikorpuksen suhteen

i a e nu ti muut korpus

1. o, ob za, za za, vy do zaza po po ot s o, ob popo na o, ob s za za, na o, ob

2. na pro ot vy na - naraz raz raz o, ob po po razvy ot vy pri raz pere s

3. s ot na po pri s prou s ot pro pro ot vyot vy pri vz pere raz ot

do4. pri iz pere pere - pro pere

iz pere s pod o, ob pod upro do u na ot iz do

v5. do pri do - pod u pri

pere pod pod raz v pri izpod u v u vz vy pod

6. vz v vz do - vz vvoz vz voz voz iz v vznedo nedo nedo nedo - voz voznad nad - nad - - nedo

276

Taulukko 7.Jälkiosien prosentuaaliset osuudet yhdysverbikorpuksista

i a e nu ti muut

v- 39,3 32,6 6,7 14,7 4,0 2,6vz- 46,4 17,3 5,1 22,4 4,1 4,6voz- 45,3 33,9 4,7 4,7 7,5 3,7vy- 44,8 31,1 4,5 9,1 8,3 2,0do- 40,9 32,7 4,3 4,3 3,4 14,3za- 40,5 38,8 8,3 6,4 2,0 3,8iz- 48,6 38,8 2,1 3,3 0,9 6,0na- 42,3 41,8 3,2 4,4 2,6 5,6nad- 40,0 37,1 - 2,8 - 20,0nedo- 38,2 47,2 3,6 3,6 - 7,2o-, ob- 52,7 26,0 9,8 5,4 1,4 4,5ot- 36,8 39,8 4,2 11,2 2,3 5,6pere- 39,1 37,5 4,9 7,5 3,3 7,5po- 34,2 44,9 10,0 4,9 1,9 3,9pod- 45,1 29,7 4,4 9,3 3,3 7,9pri- 46,7 28,1 5,3 11,5 3,7 4,6pro- 32,5 46,2 6,3 7,4 2,5 4,9raz- 44,4 38,3 5,5 4,2 2,8 4,6s- 42,4 35,2 3,1 9,5 4,4 5,2u- 60,1 23,3 4,5 4,9 1,8 5,2______________________________________________Korpus 42,8 35,8 5,9 7,1 2,9 5,2

Taulukkoon on laskettu jälkiosien prosenttiosuudet yhdysverbikorpuksista.Yhdysosan u hallintamerkitys yhdistyy hyvin jälkiosan i päämäärähakuisuuteen.

277

Taulukko 8.Yhdysosien intensiivinen keskinäisjärjestys jälkiosien suhteen

i a e nu ti muut

v- 15 14 4 2 5 19vz- 5 20 8 1 4 14voz- 6 12 10 14 2 18vy- 8 15 12 7 1 20do- 12 13 14 16 7 2za- 13 6 3 10 14 17iz- 3 7 19 19 18 6na- 11 4 17 15 11 8nad- 14 9 - 20 - 1nedo- 17 1 16 18 - 5o-, ob- 2 18 2 11 17 15ot- 18 5 15 4 13 7pere- 16 10 9 8 8 4po- 19 3 1 13 15 16pod- 7 16 13 6 9 3pri- 4 17 7 3 6 13pro- 20 2 5 9 12 11raz- 9 8 6 17 10 12s- 10 11 18 5 3 9u- 1 19 11 12 16 10

Taulukko 7. perusteella on tehty intensiivisyystaulukko, joka on muodostettupanemalla yhdysverbikorpuksien prosentuaaliset jälkiosaosuudet keskinäiseensuuruusjärjestykseen. Esimerkiksi, yhdysosalla u on i-jälkiosaliittymiä 60,1%korpuksestaan, joten se on intensiivisin jälkiosan i suhteen.

278

Taulukko 9.Yhdysosat keskinäisessä järjestyksessä jälkiosien suhteen

i a e nu ti muut

1. u nedo po vz vy nad 2. o, ob pro o, ob v voz do 3. pri po za pri s pod 4. iz na v ot v pere 5. vy ot pro vy vz nedo 6. voz iz raz s pri iz 7. pod za pri pod do ot 8. raz raz pere pere pere na 9. vz pere vz pro pod s10. s nad voz za raz u11. na s u o, ob na pro12. za voz pod u pro raz13. nad vy vy po ot pri14. do do do voz za o, ob15. pere v ot na po vz16. v pod nedo do u po17. nedo pri na raz o, ob za18. ot o, ob s nedo iz voz19. po u iz iz - v20. pro vz - nad - vy

Taulukon 8. perusteella on nimetty yhdysosat intensiivisyysjärjestyksessä senmukaan, kuinka paljon niillä on jälkiosaliittymiä. Esimerkiksi, prosentuaalisestiyhdysverbikorpuksissa on eniten liittymiä u – i; nedo – a; po – e; vz – nu; vy – ti;nad – muut.

279

Taulukko 10.V-yhdysosan keskinäissuhteelliset sijoitukset jälkiosien suhteen

i a e nu ti muut

2. x3.4. x x15. x16. x19. x

Taulukko 11.Vz-yhdysosan keskinäissuhteelliset sijoitukset jälkiosien suhteen

i a e nu ti muut

1. x5. x9. x x15. x20. x

280

Taulukko 12.Voz-yhdysosan keskinäissuhteelliset sijoitukset jälkiosien suhteen

i a e nu ti muut

2. x6. x10. x12. x14. x18. x

Taulukko 13.Vy-yhdysosan keskinäissuhteelliset sijoitukset jälkiosien suhteen

i a e nu ti muut

1. x5. x x13. x x20. x

281

Taulukko 14.Do-yhdysosan keskinäissuhteelliset sijoitukset jälkiosien suhteen

i a e nu ti muut

2. x7. x14. x x x16. x

Taulukko 15.Za-yhdysosan keskinäissuhteelliset sijoitukset jälkiosien suhteen

i a e nu ti muut

3. x7. x10. x12. x14. x17. x

282

Taulukko 16.Iz-yhdysosan keskinäissuhteelliset sijoitukset jälkiosien suhteen

i a e nu ti muut

4. x6. x x18. x19. x x

Taulukko 17.Na-yhdysosan keskinäissuhteelliset sijoitukset jälkiosien suhteen

i a e nu ti muut

4. x8. x11. x x15. x17. x

Taulukko 18.Nad-yhdysosan keskinäissuhteelliset sijoitukset jälkiosien suhteen

i a e nu ti muut

1. x10. x13. x20. x

283

Taulukko 19.Nedo-yhdysosan keskinäissuhteelliset sijoitukset jälkiosien suhteen

i a e nu ti muut

1. x5. x16. x17. x18. x

Taulukko 20.O-, ob-yhdysosan keskinäissuhteelliset sijoitukset jälkiosien suhteen

i a e nu ti muut

2. x x11. x14. x17. x18. x

284

Taulukko 21.Ot-yhdysosan keskinäissuhteelliset sijoitukset jälkiosien suhteen

i a e nu ti muut

4. x5. x7. x13. x15. x18. x

Taulukko 22.Pere-yhdysosan keskinäissuhteelliset sijoitukset jälkiosien suhteen

i a e nu ti muut

4. x8. x x x9. x15. x

285

Taulukko 23.Po-yhdysosan keskinäissuhteelliset sijoitukset jälkiosien suhteen

i a e nu ti muut

1. x3. x13. x15. x16. x19. x

Taulukko 24.Pod-yhdysosan keskinäissuhteelliset sijoitukset jälkiosien suhteen

i a e nu ti muut

3. x7. x x9. x12. x16. x

286

Taulukko 25.Pri-yhdysosan keskinäissuhteelliset sijoitukset jälkiosien suhteen

i a e nu ti muut

3. x x6. x7. x13. x17. x

Taulukko 26.Pro-yhdysosan keskinäissuhteelliset sijoitukset jälkiosien suhteen

i a e nu ti muut

2. x5. x9. x11. x12. x20. x

287

Taulukko 27.Raz-yhdysosan keskinäissuhteelliset sijoitukset jälkiosien suhteen

i a e nu ti muut

6. x8. x x10. x12. x17. x

Taulukko 28.S-yhdysosan keskinäissuhteelliset sijoitukset jälkiosien suhteen

i a e nu ti muut

3. x6. x10. x11. x12. x18. x

288

Taulukko 29.U-yhdysosan keskinäissuhteelliset sijoitukset jälkiosien suhteen

i a e nu ti muut

1. x10. x11. x12. x16. x19. x

Taulukoissa on erikseen osoitettu taulukon 8. perusteella jokaisenyhdysverbikorpuksen yhdysosan-jälkiosan liittymisten intensiivyysjärjestykset.

289

Taulukko 30.Yhdysverbikorpusten ekstensiivisyys- ja intensiivisyyssijoitukset jälkiosin

i a e nu ti muut

v- 17>15 16>14 15>4 12>2 14>5 18<19vz- 16>5 18<20 16>8 9>1 15>4 16>14voz- 18>8 17>12 18>10 18>14 15>2 19>18vy- 6<8 9<15 6<12 4<7 1-1 15<20do- 13>12 12<13 13<14 16-16 8>7 1<2za- 2<13 2<6 3-3 1<10 3<14 3<17iz- 11>3 10>7 17<19 17<19 18-18 12>6na- 4<11 3<4 7<17 12<15 4<11 3<8nad- 20>14 20>9 - 20-20 - 17>1nedo- 19>17 19>1 19>16 19>18 - 19>5o-, ob- 1<2 6<18 2-2 5<11 11<17 2<15ot- 9<18 7>5 7<15 2<4 12<13 8>7pere- 14<16 10-10 10>9 10>8 8-8 6>4po- 3<19 1<3 1-1 7<13 4<15 5<16pod- 15>7 14>16 14>13 10>6 13>9 11>3pri- 10>4 13<17 9>7 6>3 7>6 14>13pro- 12<20 4>2 4<5 8<9 8<12 10<11raz- 5<9 5<8 5<6 14<17 6<10 9<12s- 7<10 8<11 11<18 3<5 2<3 7<9u- 8>1 15<19 11-11 15>12 15<16 13>10

Taulukkoon on koottu taulukon 3. ekstensiivyysjärjestys ja taulukon 8.intensiivisyysjärjestys. Nuolet osoittavat ekstensiivisyyden tai intensiivisyydensijoitusten vaihtelut suuntaan tai toiseen, tavuviiva – sijoituksen samuuden.

290

Taulukko 31.Yhdysosien intensiivisyysryhmät jälkiosien suhteen

i a e nu ti muut

v- 5 5 2 1 2 6vz- 2 6 3 1 2 5voz- 2 4 4 4 1 6vy- 3 5 4 3 1 6do- 4 5 5 6 3 1za- 4 2 1 4 5 6iz- 1 3 6 6 6 2na- 4 2 6 5 4 3nad- 5 3 - 6 - 1nedo- 6 1 6 6 - 2o-, ob- 1 6 1 4 6 5ot- 6 2 5 2 4 3pere- 6 4 3 3 3 2po- 6 1 1 5 5 5pod- 3 6 5 2 3 1pri- 2 6 3 1 2 5pro- 6 1 2 3 4 4raz- 3 3 2 6 4 4s- 4 4 6 2 1 3u- 1 6 4 4 6 4

Taulukon 8. perusteella intensiivisyyssijoitukset on jaettu kolmen ryhmiin javiimeinen 6. ryhmä neljän yhdysverbin ryhmään.

291

Taulukko 32.Yhdysosat intensiivisyysryhmissä jälkiosien suhteen

i a e nu ti muut

1. u nedo po vz vy nado, ob pro o, ob v voz doiz po za pri s pod

2. pri na v ot vz perevz ot pro s v izvoz za raz pod pri ot

3. pod iz pri vy do otvy raz vz pere pere naraz nad pere pro pod s

4. s pere voz za raz una s u o, ob na prodo voz vy u pro raz

5. za do pod po ot prinad v do voz za vzv vy ot na na o, ob

6. pere pod nedo do u ponedo pri na raz o, ob zaot o, ob s nedo iz vozpo u iz iz - vpro vz - nad - vy

292

Taulukko 33.Yhdysosien ekstensiivisyys- ja intensiivisyysryhmät jälkiosien suhteen

i a e nu ti muut

v- 6>5 6>5 5>2 4>1 5>2 6-6vz- 6>2 6-6 6>3 3>1 5>2 6>5voz- 6>2 6>4 6>4 6>4 5>1 6-6vy- 2<3 3<5 2<4 2<3 1-1 5<6do- 5>4 4<5 5-5 5<6 3-3 1-1za- 1<4 1<2 1-1 1<4 1<5 1<6iz- 4>1 4>3 6-6 6-6 6-6 4>2na- 2<4 1<2 3<6 4<5 2<4 1<3nad- 6>5 6>3 - 6-6 - 5>1nedo- 6-6 6>1 6-6 6-6 - 6>2o, ob- 1-1 2<6 1-1 2<4 4<6 1<5ot- 3<6 3>2 3<5 1<2 4-4 3-3pere- 5<6 4-4 4>3 4>3 3-3 2-2pri- 4>2 5<6 3-3 2>1 3>2 5-5pro- 4<6 2>1 2-2 3-3 3<4 4-4raz- 2<3 2<3 2-2 5<6 2<4 3<4s- 3<4 3<4 4<6 1<2 1-1 3-3u- 3>1 5<6 4-4 5>4 5<6 5>4

Taulukkoon on koottu taulukon 5. ekstensiivisyysryhmät ja taulukon 31.intensiivisyys ryhmät. Nuolet osoittavat muutossuunnat, ajatusviiva – ryhmänsäilymisen muuttumattomana. Esimerkiksi, ensimmäiset ryhmäsijoitukset eivätmuutu liittymillä vy – ti; za – e; do – muut; o, ob – i; za – e; o, ob – e; s – ti.

293

Taulukko 34.Yhdysverbien intensiivisimmät yhdysosa-jälkiosasuhteet

i a e nu ti muut

v- x x xvz- x xvoz- x xvy- x x xdo- x xza- x xiz- x x xna- x xnad- x xnedo- x xo-, ob- x xot- x x xpere- x x x xpo- x xpod- x x x xpri- x x x xpro- x x xraz- x x xs- x x xu- x

294

Taulukko 35.Yhdysverbien suffiksien -i-, -a- prosentuaaliset erot. Päämäärä- jakohdehakuisuus-, dynamiikka- ja frekvenssierot (suuremmasta pienempään)

ero i > a ero a > i sijoitus i > a sijoitus a > i

v- 6,7 6vz- 29,1 15voz- 11,4 10vy- 13,7 11do- 8,2 8za- 1,7 3iz- 9,8 9na- 0,5 1nad- 2,9 4nedo- 9,0 2o-, ob- 26,7 14ot- 3,0 1pere- 1,6 2po- 10,7 3pod- 15,4 12pri- 18,6 13pro- 13,7 4raz- 6,1 5s- 7,2 7u- 36,8 16

Taulukossa tarkastellaan yhdysverbien ja jälkiosien i, a, prosentuaalisia erojaajatellen yhdys- ja jälkiosien merkityksiä. Suurin ero on u-yhdysosan i-jälkiosalla.

295

Taulukko 36.Yhdysverbien suffiksien -e- (olotila), -nu- (olotilan kehittyminen) prosentuaaliseterot (suuremmasta pienempään)

ero e>nu ero nu > e sijoitus e > nu sijoitus nu > e

v- 8,0 15vz- 17,3 16voz- 0 0 1 1vy- 4,6 10do- 0 0 1 1za- 1,9 5iz- 1,2 6na- 1,2 6nad- 2,8 9nedo- 0 0 1 1o-, ob- 4,4 6ot- 7,0 14pere- 2,6 8po- 5,1 7pod- 4,9 11pri- 6,2 12pro- 1,1 5raz- 1,3 4s- 6,4 13u- 0,4 4

Taulukossa tarkastellaan yhdysverbien ja jälkiosien e, nu, prosentuaalisia erojaajatellen yhdys- ja jälkiosien merkityksiä. Suurin ero on vz-yhdysosan nu-jälkiosalla. Jälkiosa nu on vallitsevampi kuin jälkiosa e.

296

Taulukko 37.Yhdysverbien jälkiosien osuus yhdysverbikorpuksen jälkiosakorpuksista

i a e nu ti muut

v- 2,0 2,0 2,5 4,6 3,0 1,1vz- 2,1 0,9 1,6 6,1 0,6 1,7voz- 1,1 1,0 0,8 0,7 2,7 0,7vy- 6,2 5,2 4,5 7,8 16,9 2,2do- 4,2 4,0 3,1 2,6 5,0 11,9za- 10,2 11,7 15,0 9,8 7,4 7,9iz- 4,7 4,4 1,6 1,9 1,3 4,7na- 7,3 8,7 4,0 4,6 6,7 7,9nad- 0,3 0,3 - 0,1 0,01 1,3nedo- 0,5 0,7 0,3 0,2 - 0,7o-, ob- 11,9 7,0 16,0 7,4 4,7 8,3ot- 4,8 6,2 4,0 8,9 4,4 6,0pere- 4,1 4,7 3,6 4,7 5,0 6,4po- 8,0 12,5 16,9 6,8 6,7 7,3pod- 3,8 3,0 2,6 4,7 4,0 5,5pri- 4,7 3,4 3,8 6,9 5,4 3,8pro- 4,5 7,7 6,3 6,3 5,0 5,6raz- 6,9 7,1 6,2 3,9 6,4 5,8s- 6,2 6,1 3,3 8,4 9,7 6,2u- 6,1 2,8 3,3 3,1 2,7 4,4keskiarvo 4,9 5,0 5,0 4,9 5,0 4,3 4,9

Suurimpia osuuksia i-jälkiosalla on yhdysosilla o, ob ja za; a-jälkiosallayhdysosilla po ja za; e-jälkiosalla yhdysosilla po, o, ob ja za; nu-jälkiosallayhdysosilla za, ot ja s; ti-jälkosalla yhdysosalla vy; muut-jälkiosalla – do.

297

Kaavio 4. Jälkiosakorpusten osuus yhdysverbikorpuksesta

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45

i a nu e muut ti

Kaavio on tehty taulukon 7. perusteella. Selvästi erottuvat suurimpinapäämäärähakuisen ja dynaamisen toiminnan jälkiosa i ja kohdehakuisen jatoistelevan toiminnan jälkiosa a. Olotilan muutosta ilmaiseva jälkiosa nu onhieman suurempi kuin olotilaa ilmaiseva jälkiosa e. Siitä vuorostaan vain hiemanjää jälkeen ryhmä muut, joka on selvästi suurempi kuin jälkiosa ti.

298

Kaaviot 5.1. – 5.6. on tehty taulukon 7. perusteella. Yhdysosa u on selvästi i-jälkiosavaltaisin suhteessa korpuksen kokoon. Seuraavana on yhdysosa o, ob.Muita i-jälkiosavaltaisia yhdysosia suhteessa korpuksen suuruuteen on iz, pri, vz,voz, pod. Suurista yhdysosista yhdysosan o, ob jälkeen i-valtaisin on na, sitten zaja viimeisenä po alle 35% osuudella.a, sitten za ja viimeisenä po alle 35%osuudella.

Kaavio 5.1. I -jälkiosan osuusyhdysverbikorpuksista

30 35 40 45 50 55 60 65

u o,ob iz pri vzvoz pod vy raz sna do za nad vpere nedo ot po pro

299

Kaavio 5.2. A -jälkiosan osuusyhdysverbikorpuksista

15 20 25 30 35 40 45 50

nedo pro po na otza iz raz pere nads voz do v vypod pri o, ob u vz

Etenemistä tarkoittava yhdysosa pro ja ositusta tarkoittava yhdysosa po ovat a-jälkiosalla kärjessä, kun ne i-jälkiosalla olivat viimeisinä. Ne näyttävät sopivanhyvin yhteen a-jälkiosan kohdehakuisen ja toistuvuuden merkityksen kanssa.Samoin suuntaa ja määrää osoittava yhdysosa na sijoittuu kärkeen tälläjälkiosalla, vaikkakin määrällisesti i- ja a-jälkiosat ovat sillä lähes tasoissa. Myösvastatoimintaa merkitsevä yhdysosa ot sopii paremmin a-jälkiosankohdehakuiseen merkitykseen, kuin i-jälkiosan päämäärähakuiseenmerkitykseen. Se on i-jälkiosalla kolmannes viimeinen. Tosin silläkinprosentuaaliset osuudet ovat aika lähellä. Sen sijaan yhdysosan izmuutoshakuinen merkitys sopii paremmin päämäärä- kuin kohdehakuisuuteen.Se putoaa jälkiosan i kolmannelta sijalta jälkiosan a seitsemännelle sijalle.

300

Kaavio 5.3. E -jälkiosan osuusyhdysverbikorpuksista

2 3 4 5 6 7 8 9 10 11

po o, ob za v proraz pri vz pere vozu vy pod do otnedo na s iz nad

Olotilaa ja olomuotoa merkitsevään e-jälkiosaan sopii hyvin yhdysosan porajoittava merkitys, yhdysosan o, ob kohdistusmerkitys ja yhdysosan za alkamis-ja loppumismerkitykset. Samoin yhdysosan v integroitumismerkitys ja yhdysosanpro etenemismerkitys. Yhdysosa raz kertaamismerkitsineen ja yhdysosa prilähihallinnan merkityksineen sijoittuvat myös olotilakategoriassa kärkeen.merkittävä on yhdysosien na, s, iz huono menestys olotilakategoriassa. Na eisovi kategoriaan määrä- ja suuntahakuisuudellaan, s siirtymä- ja izmuutosmerkitykseltään.

301

Kaavio 5.4. Nu -jälkiosan osuusyhdysverbikorpuksista

2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24

vz v pri ot spod vy pere pro zao, ob u po voz nado raz nedo iz nad

Nu-jälkiosan olotilan muuttumis- ja kehittymismerkitykseen sopivat hyvin vz-yhdyosan integriteetin, eheyden hävittämismerkitys, yhdysosan v elimellisen,orgaanisen yhteyden merkitys, yhdysosan pri lähihallinnan merkitys, yhdysosanot vastatoiminnan merkitys ja yhdysosan s siirtymismerkitys , yhdysosan podtukihallinnan merkitys ja yhdysosan vy elimellisestä, orgaanisesta yhteydestäerottamisen merkitys. On myös huomattava, että olotilakategoriassa kahdeksanprosentin rajan ylittävät vain yhdysosat po, o, ob ja za, kun olotilan muutoksenkategoriassa kahdeksan prosentin rajan ylittää seitsemän yhdysosaa. Nu-jälkiosalla yhdysosat po, o, ob, za ovat 5-6% välillä.

302

Kaavio 5.5. Ti- jälkiosan osuusyhdysverbikorpuksista

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9

vy voz s vz vpri do pere pod razna pro ot za pou o, ob iz nad nedo

Merkittävää on yhdysosien vy ja voz suuri ero seuraaviin yhdysosiin, joillajälkiosan ti osuus laskee sitten tasaisesti. Yhdysosa s siirtymismerkityksellään,yhdysosa vz ylöspäin suuntautuvalla merkityksellään ja yhdysosa v liikkeensisäänpäin suuntautuvalla merkityksellään muodostavat verrattain tasaisenryhmän johtavien yhdysosien jälkeen. Muuten, jälkiosa ti esiintyy enimmäkseenliikettä ja tapahtumia tarkoittavilla verbeillä. Ti-jälkiosan jakautumiseen vaikuttaaratkaisevasti ti-korpuksen rajallisuus ja yhdysverbikorpuksen suuruus. Tämälainalaisuus on havaittavissa myös edellisissä olotilan ja olotilan muutoksenjälkiosilla e ja nu, joiden potentiaali on myöskin paljon rajallisempi, kuin i- ja a-jälkiosien.

303

Kaavio 5.6. Muut - ryhmän osuusyhdysverbikorpuksista

0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22

nad do pod pere nedoiz ot na s upro raz pri vz o, obpo za voz v vy

Selvästi erottuvat muista yhdysosat nad ja do. Merkitysyhteyttä on vaikeatulkinta, koska tämän ryhmän jälkiosilla ei ole selvästi erottuvaa ja osoitettavaamerkitystä.

304

Kaavio 6.1.Yhdysverbien suffiksien a > i, i > a prosentuaaliset erot

0 5 10 15 20 25 30 35 40

ot nedo po pro napere za nad raz vs do iz voz vypod pri o, ob vz u

Kaaviossa esitetään ensin kasvavassa järjestyksessä, kuinka monta prosenttiayhdysverbeillä a-jälkiosa on suurempi kuin i-jälkiosa ja sen jälkeen, kuinka montaprosenttia yhdyverbeillä i-jälkiosa on suurempi kuin a-jälkiosa. Kaaviossa huomiokiinnittyy a-enemmistöisiin yhdysosiin po ja pro, ja i-enemmistöisiin yhdysosiin u,vz ja o, ob. Mielenkiintoinen on myös a-jälkiosan vallitsevuus yhdysosalla otmerkityskorrelaation kohdetta vastaan ja vastatoiminta perusteella. Huomattavaaon myös se, että a > i ero jää alle 15%, kun i > a erossa viisi yhdysverbiä on yli15%, kuudennen vy-yhdysverbin ollessa samoissa lukemissa kuin suurin a > ieron pro-yhdysverbi.

305

Kaavio 6.2. Yhdysverbien suffiksien e >nu, nu > e prosentuaaliset erot

0 2 4 6 8 10 12 14 16 18(voz) (do) (nedo) raz zao, ob po u pro izna pere nad vy podpri s ot v vz

Suluissa olevat yhdysosat eivät esiinny prosentuaalisen eron vertailussa e > nu,eli e on prosenttia suurempi kuin nu. Ero e > nu jää enimmillään alle 6%. Tämänsuuruinen ero päinvastaisessa prosentuaalisessa vertailussa nu > e onkuudenneksi sijoittuvalla yhdysosalla pod. Seitsemänneksikin sijoittuvalla vy-yhdysosalla ero nu > e on hieman suurempi kuin erossa e > nu toiseksisijoittuvalla o-, ob-yhdysosalla. Muut viisi ylittävät tässä vertailussa 6% rajan.Huomattavan suuri ero nu > e on yhdysosalla vz, mikä selittyy sen integriteetinhävittämisen ja nu-jälkiosan olomuodon muutoksen merkityksellä. Toisaaltayhdysosalla u, joka tarkoittaa hallintaa ei ole paljon eroa olotilan ja olotilanmuutoksen hallinnan välillä samoin kuin yhdysosilla pro (eteneminen), na(suuntautuminen), iz (muuttuminen).

306

Kaavio 7.1. V -yhdysverbin jälkiosien osuudet

0 5 10 15 20 25 30 35 40

i a nu e ti muut

Selvästi erottuvat muista jälkiosat i ja a. Pienemmistä jälkiosista erottuuvuorostaan selvästo jälkiosa nu, jonka merkitys ’olotilan kehittyminen,muuttuminen’ sopii hyvin yhteen yhdysosan merkityksen ’orgaaniseen yhteyteen’kanssa. Myös jälkiosan e ’olotilan merkitys’ ylittää selvästi viiden prosentin rajankun se yhdysosilla vz ja voz jää viiden prosentin pintaan. Joten ’integroituminenolotilaan’ (v) on yleisempi, kuin ’nouseminen olotilaan (vz) ja ’palautuminenolotilaan’ (voz). Yhdysosan liittymät i-jälkosan kanssa jäävät jälkeen yli viisiprosenttia yhdysosien vz, voz, ja vy i-jälkiosaliittymistä.

307

Kaavio 7.2. Vz -yhdysverbin jälkiosien osuudet

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50

i nu a e muut ti

Selvästi erottuu jälkiosa i. Yhdysosan merkitys ’integriteetin hävittäminen’ näyttääsopivan hyvin yhteen yhdysosan i ’dynaamisen toiminnan’ merkityksen kanssa.Merkittävä on myös jälkiosan nu toinen sija, mistä voi päätellä, että yhdysosanmerkitys ’integriteetin hävittäminen’ sopii hyvin yhteen jälkiosan nu merkityksen’olotilan muutos’ kanssa. Tämä merkityskonsepti on yleisempi, kuin yhdysosankorrelaatio jälkiosan a ’kohdehakuisen’ merkityksen kanssa. Huomattava on a-jälkiosaliittymien alhainen määrä, mikä on yhdysosilla v, voz ja vy yli 30%. Tosina-jälkiosaliittymiäkin on niihin verrattuna 5% vähemmän. Nämä menetykset ovatmenneet nu-jälkiosaliittymille. Integriteetin hävittämiskohteita ei näin ollen olekovin paljon.

308

Kaavio 7.3. Voz -yhdysverbin jälkiosien osuudet

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50i a ti e nu muut

Jälkiosa ti edellisiä suurempi lukumäärä selittyy osittain voz-yhdysverbinkorpuksen pienuudella. Suhteessa jälkiosa ti on kuitenkin paljon aktiivisempi kuinjälkiosat e, ja nu, jotka ovat samoissa lukemissa. Jos jälkiosa ti on seurannutedellisten yhdysosien v ja vz ti-jälkiosien määrää, niin ei ole käynyt jälkiosille e janu.

309

Kaavio 7.4. Vy- yhdysverbin jälkiosien osuudet

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50

i a nu ti e muut

Edellisiin verrattuna selvä ero on jälkiosien nu ja ti selvästi suurempi määrä, kuntaas jälkiosa e ei ole seurannut tätä kehitystä. Yhdysosan merkitys ’kiinteästäyhteydestä poistaminen’ korreloi selvästi jälkiosan nu merkityksen ’olotilanmuutos’ kanssa.

310

Kaavio 7.5. Do -yhdysverbin jälkiosien osuudet

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45

i a muut e nu ti

Pienemmistä jälkiosista erottuu selvästi muut-ryhmä. Tämän ryhmän jälkiosienmerkityksiä ei ole kieliopillisesti selvitetty, mutta yhdysosan ’ulottuvuusmerkitys’korreloi ainakin kantaverbin merkityksen kanssa.

311

Kaavio 7.6. Za -yhdysverbin jälkiosien osuudet

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45

i a e nu muut ti

Edellisiin verrattuna a-jälkiosa on ottanut kiinni i-jälkiosan selvän etumatkan.Yhdysosan perusmerkitys ’syöttö’ ja a-jälkiosan merkitys ’kohdentaminen’korreloivat varsin hyvin. Olotilakategorian ja miksei myös sen kehittymisen osuuson myös suuri, mikä selittyy yhdysosan ’alkamis’-, ’päättymis’-, ja’asettamismerkityksillä’.

312

Kaavio 7.7. Iz -yhdysverbin jälkiosien osuudet

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50

i a muut nu e ti

Yhdysosan merkitys ’muutos’ yleensä ja ’täydellinen muutos’ erityisesti korreloiharvinaisen selvästi i-jälkiosan ’päämäärähakuisen’ ja ’dynaamisen’ toiminnankanssa. Paljon tilaa jää myös merkityskorrelaatiolle ’muutos’ – kohdehakuisuus,mitä edustaa a-jälkiliite. Olotilakategoriat jäävät vähäisiksi. Samoin kiinnittäähuomiota, että yhdysosa ei suosi ti-jälkiliitettä.

313

Kaavio 7.8. Na -yhdysverbin jälkiosien osuudet

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45

i a muut nu e ti

Tässä on mielenkiintoista, että i-jälkiosan ’päämäärähakuisuus’ ja a-jälkiosan’kohdehakuisuus’ ja ’toistuvuus’ ovat aika tasapainossa yhdysosan na’suuntahakuisen’ ja ’määrällisen’ merkityksen kanssa. Olotilakategoriat ovatjäävät vähäisiksi.

314

Kaavio 7.9. Nad -yhdysverbin jälkiosien osuudet

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45

i a muut nu

Yhdysosan merkitykset ’virityksen’, ’asetuksen rikkominen’ korreloi voimallisestijälkiosien i ja a kanssa, eli ’suunnata’ ja ’kohdentaa’ nämä toiminnat.

315

Kaavio 7.10. Nedo -yhdysverbin jälkiosien osuudet

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50

a i muut e nu

Yhdysosa on produktiivisempi, kuin sanakirjoissa esiintyvät määrät, jopa niin, ettäsanakirjan tekijät tyytyvät lähinnä esimerkinomaisiin tavallisimpiin kirjaamisiin.Yhdysosan merkitys ’puutteellinen toiminta’ liittyy pääasiassa i- ja a-jälkiosiin.

316

Kaavio 7.11. O -, ob- yhdysverbin jälkiosien osuudet

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55

i a e nu muut ti

I-jälkiosan ero muihin on valtaisa. Yhdysosan merkitys ’kohdentaminen’ korreloiparemmin i-jälkiosan dynaamiikan kanssa, kuin varsinaisen a-jälkiosan’kohdehakuisuuden’ kanssa. Nähtävästi a-jälkiosan osuuden painaa alas sen’frekventatiivinen’, ’toistuvuuden’ merkitys. Ei kohdenneta niinkään toistuvasti,vaan kertakaikkisesti, voimallisesti, tavoitehakuisesti. Olomuodon kategoria onmyös selvästi suutrempi, kuin olomuodon kehittymiskategoria. Kohdennetaantoimintoja mieluummin olomuotoina, kuin niiden kehittämisena.

317

Kaavio 7.12. Ot -yhdysverbin jälkiosien osuudet

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45

a i nu muut e ti

Yhdysosan ’vastatoiminnan’ merkitys sopii parhaiten a-jälkiosan ’kohteellisen’toiminnan kanssa, eli yhdysverbin merkitykseksi muodostuu morfologisesti’vastaankohdentaa’. Samoin sopii yhteen yhdysosan ’erottelun’ merkitys jajälkiosan a toistuvuusmerkitys, eli ’erotella toistuvasti’. Nu-jälkiosan osuus onmyös suuri, mikä merkitsee vastatoimintaa olomuodon muuttumiselle, voima javastavoima. Olotilakategorian osuus on vähäinen. Siihen ei liity vastavoimankäyttöä.

318

Kaavio 7.13. Pere -yhdysverbin jälkiosien osuudet

0 5 10 15 20 25 30 35 40

i a nu muut e ti

Jälkiosat i ja a ovat yhdysosalla verraten samanveroiset. Yhdysverbin’tavoittelumerkitys’, etenkin reunaosien perääminen, ylittäminen reunallepääsemistä varten sivuaa i-jälkiosan ’päämääräisyyttä’ ja a-jälkiosan’kohdehakuisuutta’. Yhdysosan merkitys toiminnan ’uusiminen’ ja siihen liittyvä’monistaminen’ liittyy sopivasti a-jälkiosan ’toistamismerkitykseen’, mikä lisääpere – a korrelaatiota. Nu-jälkiosa on yleisempi kuin e-jälkiosa, mistä voi päätellä,että yhdysosan reunaehtoisuus sopii paremmin kehityskulkuun kuin olotilaan.

319

Kaavio 7.14. Po -yhdysverbin jälkiosien osuudet

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50

a i e nu muut ti

Tuloksista näkyy, että yhdysosan po merkityspotentiaali sopii paremmin a-jälki-,kuin i-jälkiosan kanssa, paremmin e-jälki-, kuin nu-jälkiosan kansssa. Ensinnäkinyhdysosan ’ositusmerkitys’ ja siihen liittyvät ’monistusmerkitys’ sopii yhteen a-jälkiosan ’toistamismerkityksen’ kanssa, toiseksi yhdyosan ’rajaamismerkitys’sopii paremmin yhteen e-jälkiosan ’olotilamerkityksen’, kuin nu-jälkiosan ’olotilanmuutosmerkityksen’ kanssa.

320

Kaavio 7.15. Pod -yhdysverbin jälkiosien osuudet

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50

i a nu muut e ti

Yhdysosan ’tukihallinnan’ merkitys sopii yhteen i-yhdysosan ’päämääräisyyden’ja ’voimallisuuden’ kanssa. Hallinta ilman päämäärää ja voimaa ei ole mitään.Kohteen tukihallinta, mitä edustaa a-jälkiosa, ei ole lähellekään niin merkittävä.Lisäksi hallinta on suoraviivaista, ei toistavaa, tankkaavaa. Kuten yhdysosallapere, yhdysosan pod merkitys suosii kehityskulkua merkitsevää nu-jälkiosaa,olotilakategorian jäädessä vähemmälle. Molemmilla yhdysosilla muut-ryhmä onlähellä nu-jälkiosaa.

321

Kaavio 7.16. Pri -yhdysverbin jälkiosien osuudet

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50

i a nu e muut ti

Yhdysosan lähihallinnan merkitys pitää suurena i-jälkiosan määrää. A-jälkiosallalähellä tukeminen (pod) on hieman merkittävämpi kuin lähellä määräileminen(pri). Vuorostaan kehityskulun määrääminen on tärkeämpi, kuin sen tukeminen.Myös olomuodon lähihallinta (pri – e) ohittaa hieman olomuodon tukihallinnan(pod – e). Yhdysosalla olotilan ohjaus on hieman tärkeämpi, kuin muidentoimintojen (muut) ohjaus. Tukitoimissa muut-ryhmä käy päinvastoin reilustiolotilan tukemisen edellä.

322

Kaavio 7.17. Pro- yhdysverbin jälkiosien osuudet

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50

a i nu e muut ti

Yhdysosan ’etenemismerkitys’ (’eteenpäin’) sopii verrattomasti paremmin yhteena-jälkiosan konkreettisen ’suunta- ja kohdehakuisuuden’, kuin i-jälkiosan yleisen’päämäärähakuisuuden’ kanssa. Yleisen päämäärän, strategian puitteissaeteneminen tapahtuu taktisesti konkreettisiin, yksityisiin kohteisiin, joidenläpikäyminen (taktiikan toteutus) vie lopulliseen päämäärään (strategiantoteutus). Yhdysosan valossa kehityskulun eteneminen on myös tärkeämpi, kuinolotilan eteneminen. Molemmat ohittaavat kuitenkin muut-toiminnat.

323

Kaavio 7.18. Raz -yhdysverbin jälkiosien osuudet

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45

i a e muut nu ti

Yhdyosalla i- ja a-jälkosien osuudet ovat suuret. Yhdysosan ’kerrannaisuuden’merkityksellä on suuri potentiaalistatus. Esimerkiksi ’kerta’ ja ’voimallisuus’, kertakerralta, ’kerrannaisuus’ ja ’toistuvuus’ kuuluvat yhteen. Molemmatvaltamerkitykset sopivat siten hyvin yhdysosan moninaisiin merkityksiin. Voidaanpäätellä, että yhdysosan merkitykset eivät ole ratkaisevassa asemassa, vaan i-toimintojen suuremman potentiaalin ansiosta ne vievät pitemmän korren.Olotilatoimintojen edellemeno olotilan kehittymistoiminnoista selittyy kuitenkinselvästi yhdysosan ’herättämis’- , ’kertaalleen herättämismerkityksestä’, eli’herättää olotila’, ’olla herättämässä olomuoto’. Myös muut-toiminnat meenevätnu-toimintojen edelle.

324

Kaavio 7.19. S -yhdysverbin jälkiosien osuudet

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45

i a nu muut ti e

Yhdysosan ’siirtämismerkitys’ ilmenee siirtämistoimintojen määrätietoisenvoimallisuuden primäärisyytenä verrattuna suunta- ja kohdehakuisuuteen.Molemmat valtamerkitykset sopivat kuitenkin hyvin yhdysosanmerkitysperustaan, ja niinpä edellisen tapaan voidaan päätellä, ettämäärätietoinen tavoitteellisuus ja voimallisuus tarjoaa yksinkertaisestisuuremman potentiaalin yhdysosan käyttöön, kuin suuntaisuus ja kohteellisuus.’Siirtymismerkitys’ käy ilmeisen hyvin yhteen myös ’olomuodon kehittymisen’kanssa, mitä ei voi sanoa itse olomuodosta, joka jää viimeiseksi.

325

Kaavio 7.20. U- yhdysverbin jälkiosien osuudet

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65

i a muut nu e ti

Yhdysosan ’hallinnan’ ja i-jälkiosan ’päämäärähakuisuuden’ merkityksetlankeavat erinomaisesti yhteen. Näyttää siltä, että a-jälkiosan suhteenylähallinnan pienen osuuden paikkaavat ’lähihallinta’ (pri) ja ’tukihallinta’ (pod).’Olomuodon muutoshallinta’ on hieman ’olomuodon hallintaa’ edellä. Hallinnan eritasot tulevat havainnollisesti esiin – johdannaisilla, jotka edustavathallintakategorioiden malliverbejä: näyttää (ohjeena), määrätä(suuntana) (ylähallinta); määrätä (soveltamaan, toimimaan,lähimpänä, ensimmäisenä) (lähihallinta); ohjeellistaa (kytkeytyentoimintaan, tukien), kuiskata, vihjata (ohjeena) (tukihallinta). Yhdysosanhallintamerkityksen potentiaali on aika suuri, eli erilaisia hallintatapoja on paljon,mikä sekin kasvattaa u – i liittymiä.

326

Kaavio 8.1. Yhdysverbin i- jälkiosan osuusi -jälkiosakorpuksesta

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

o, ob za po na razvy s u ot priiz pro do pere podvz v voz nedo nad

Seuraavat kaaviot on tehty taulukon 37. perusteella, jossa yhdysverbienjälkiosakorpukset on laskettu yhteen i-, a-, e-, nu-, ti-, muut-jälkiosakorpuksiksi,joista sitten on laskettu eri yhdysverbien vastaavien jälkiosien prosentuaalisetosuudet. Kaaviot on tehty vertikaaliperiaatteella ylhäältä alas. Kaavion i-jälkiosakorpuksessa suuret yhdysverbikorpukset ovat paikallaan kärjessä. O-, ob-yhdysosan ’kohdistus’- ja i-jälkiosan ’päämäärähakuisuus’ sopivat parhaitenyhteen. Keskisuurista yhdysverbikorpuksista yhdysosilla raz, vy, s, ja u on enitenmerkityspotentiaalia yhdistyä i-jälkiosan merkityksen kanssa. yhdysosan otvastatoiminnan tai vastavoiman merkitys korreloi myös hyvin i-jälkiosandynamiikan kanssa. Mielenkiintoista on myös havaita ’lähihallinnan’ primäärisuusverrattuna ’tukihallintaan’, samoin kuin yhdysosan iz erityisen muutosdynamiikanja jälkiosan yleisen dynamiikan korrelointi.

327

Kaavio 8.2. Yhdysverbin a- jälkiosanosuus a -jälkiosakorpuksesta

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13

po za na pro razo, ob ot s vy pereiz do pri pod uv voz vz nedo nad

Kaavio on muodostettu samoin kuin i-jälkiosakaavio muuttujan ollessa nyt a-jälkiosa. Suurista yhdysverbikorpuksista kärkipaikalla ovat edelleen po, za ja nasillä erotuksella, että nyt kärkipaikan ottaa po, yhdysosan za säilyttäessäpaikkansa ja yhdysosan na korottaessa sijoitustaan yhdellä sijalla. Yhdysosa o-,ob putoaa kärjestä. Sen syrjäyttävät osuuksillaan yhdysosat pro ja raz. Etenkinyhdysosan pro nousu verrattuna i-jälkiosaan on todella huomattava. Yhdysosa izpysyttelee samoissa asemissa. Myös yhdysosa pere nostaa tällä jälkiosallasijoitustaan. Mielenkiintoinen on hallinnan yhdysosien käyttäytyminen. Nesijoittuvat alapään tuntumaan siten, että ensin on ’lähihallinta’, sitten ’tukihallinta’ja viimeisena ’ylä’-, ’yleishallinta’.

328

Kaavio 8.3. Yhdysverbin e- jälkiosanosuus e -jälkiosakorpuksesta

0 2 4 6 8 10 12 14 16 18

po o, ob za pro razvy na ot pri peres u do pod vvz iz voz nedo nad

Kaavio on muodostettu i-jälkiosakaavion tavoin muuttujan ollessa jälkiosa e.Suurista yhdysverbeistä paikkansa kärjessä säilyttävät edelleen po, o, ob, jokaparantaa asemiaan a-jälkiosaan verrattuna ja za, joka menettää toisen sijansayhdysosalla o, ob siirtyen kolmanneksi. Suurista yhdysosa na putoaa todellapaljon. Merkittävää on, että yhdysosa raz on tähän mennessä pitänyt joka kertaviidennen sijansa. Yhdysosa vy sijoittuu samalle paikalle, kuin jälkiosan i kanssa,eli sen merkitys ’sietäminen’, ’kestäminen’ sopii hyvin yhteen ’olotilan’ kanssa.Yhdysosa pere säilyttää sijoituksensa jälkiosaan a verrattuna. Jälleenmielenkiintoinen on hallinnan yhdysosien sijoittuminen. ’Lähihallinta’ ja ’olotila’ onsopivin merkitysyhteys, seuraavana on ’ylähallinnan’ ja ’olomuodon’ yhteys.Viimeiseksi kolmesta hallinnan muodosta sijoittuu ’tukihallinta’, mikä todistaa’olomuodon’ vähäisempää tukemistarvetta, kuin ’lähi’- ja ’ylähallinta’.

329

Kaavio 8.4.Yhdysverbin nu- jälkiosanosuus nu- jälkiosakorpuksesta

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

za ot s vy o, obpri po pro vz perepod v na raz udo iz voz nedo nad

Kaavio on muodostettu i-jälkiosakaavion tavoin muuttujan ollessa jälkiosa nu.Suurista yhdysverbeistä vain za säilyy kärjessä, tällä kertaa ensimmäisenä.yhdysosa o, ob sinnittelee kärjen tuntumassa, mutta po putoaa alaspäin ja natodella paljon. Yhdysosa raz siirtyy entisiltä viidensiltä vakiopaikoiltaan jyrkästialaspäin. keskisuurista kärkeen siirtyvät yhdysosat ot, s ja vy, eli niidenmerkitykset sopivat hyvin ’olotilan kehittymisen’, ’muuttumisen’, kanssa. Po japro putoavat ’olotilakategoriaan’ verrattuna. ’Hallinnan’ yhdysosilla ’lähihallinnan’pri parantaa ’olomuodon muuttumiskategoriassa’, ’tukihallinnan’ pod parantaasijoitustaan ja ohittaa ’yleishallinnan’ yhdysosan u, joka laskee sijoitustaan’muutoshallinnassa’. Todella suuri nousu edellisiin jälkiosiin verrattuna on’integriteetin hävittämisen’ yhdysosalla vz ja kiinteän yhteyden yhdysosalla v

330

Kaavio 8.5. Yhdysverbin ti- jälkiosanosuus ti- jälkiosakorpuksesta

0 2 4 6 8 10 12 14 16 18

vy s za po naraz pri do pere proo, ob ot pod v vzvoz u iz nad nedo

Kaavio on muodostettu i-jälkiosakaavion tavoin muuttujan ollessa jälkiosa ti.Jälkiosalla on vain kieliopillinen verbin päätteen merkitys. Se esiintyyenimmäkseen liike- ja tapahtumaverbeillä. Suuret yhdysverbit za, po, ja nasijoittuvat kärkiryhmään, mutta o, ob putoaa hyvin alas. ’Yhteydestä poistamisen’vy ja ’siirtymisen’ s ovat ensimmäisillä sijoilla. Yhdysosan na hyvä sijoitus selittyysen ’suunta’- ja ’määrämerkityksillä’, ’suunta’ liittyneenä liikeverbeihin ja ’määrä’ –tapahtumaverbeihin. Myös raz, pri, do, pere ja pro sijoittuvat yläpäähän niidenmerkitysten ja liike- ja tapahtumaverbien ansiosta. Näihin liittyvistä hallinnanyhdysverbeistä ’lähihallinta’ on tärkein, sitten ’tukihallinta’, kun taasperänpitäjäryhmään putoaa ’ylähallinta’. Yhdysosan v ’sisään’ ja ’yhteyteen’ onyhdysosan vz ’ylösmerkitystä’ tärkeämpi. Yhdysosa voz on hyvin aktiivinen ollensamoissa yhdysosan vz kanssa.

331

Kaavio 8.6. Yhdysverbin muut- ryhmänosuus muut- ryhmäkorpuksesta

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

do o, ob za na popere s ot raz propod iz u pri vyvz nad v voz nedo

Kaavio on muodostettu i-jälkiosakaavion tavoin muuttujan ollessa jälkiosat muut.Tämänkin ryhmän jälkiosilla on vain kieliopillisen päätteen merkitys.’Ulottuvuuden’ yhdysosa do on suurella erolla ensimmäinen. Muuten suuretyhdysverbit o, ob, za, na, po ovat jälleen kärkiryhmässä sillä erolla, että tälläkertaa niiden kärjessä on yhdysosa o, ob. hallinnan yhdysosista ensimmäisenäon nyt tukihallinnan pod, ja ylähallinnan u on ennen lähihallinnan yhdysosaa pri.keskiryhmän pere, s, ot, raz, pro voidaan ajatella olevan oikealla paikallaan tässämuuttujassa. Muutoksen yhdysosa iz nousee suuresti ylöspäin verrattunaaikaisempiin muuttujiin. ’Mekaanisen yhteyden’ pri on paljon tärkeämpi kuin’kiinteästä yhteydestä poistamisen’ vy. ’Integriteetin hävittämisen’ vz jaelimellisen yhteyden v palaavat jälkijoukkoon.

332

Kaavio 9.1. V -yhdysverbin jälkiosat jälkiosakorpuksista

1 2 3 4 5

nu ti e i a muut

Tässä ja seuraavissa kaaviossa tarkastellaan taulukon 37. perusteellahorisontaalisesti yhdysverbien sisällä havaittavien jälkiosien prosentuaalisiaosuuksia yhteenlasketuista jälkiosakorpuksista. Kaaviossa nu-jälkiosa on selvästivallitseva. Yhdysosan merkitys ’orgaaniseen yhteyteen’ ja nu-jälkiosan merkitys’olotilan muutos’ sopivat hyvin yhteen. Myös ti-jälkiosan osuus on suhteellisestisuuri. Jälkiosat i ja a ovat yhtä suuret.

333

Kaavio 9.2. Vz- yhdysverbin jälkiosat jälkiosakorpuksista

0 1 2 3 4 5 6 7

nu i muut e a ti

Edelliseen verrattuna nu-jälkiosa on vielä merkittävämpi. Samoin i-jälkiosa onsuurempi ja sijoitukseltaan selvästi ylempänä. Yhdysosa ei selvästikään suosi e-ja a-jälkiosaa verrattuna edelliseen, jossa ne ovat määrällisesti suurempia.Suurin ero on ti-jälkiosalla, jonka osuus v-yhdysosalla on huomattavasti suurempija sijoitus toinen, kun se vz-yhdysosalla jää viimeiseksi. Tässä selvin korrelaatioon yhdysosan merkityksen ’integriteetin rikkominen’ ja nu-jälkiosan ’olomuodonmuuttamisen’ välillä. Samoin i-jälkiosa sopii päämäärähakuisuudellaan jadynaamisuudellaan.

334

Kaavio 9.3. Voz -yhdysverbin jälkiosat jälkiosakorpuksista

0 1 2 3ti i a e nu muut

Merkittävä on ti-jälkiosan suuri ero seuraaviin. Myös i- ja a-jälkiosat sijoittuvathyvin. Yhdysosan merkitys ’ennalleen palautus’ hyvin ti-jälkiosaisiin liikeverbeihinja muuhun ti-jälkiosan potentiaaliin. Samoin jälkiosan merkitys sopii i-jälkiosanpäämääräsuuntautuneisuuteen ja a-jälkiosan kohdesuuntautuneisuuteen jatoiston merkitykseen.

335

Kaavio 9.4. Vy -yhdysverbin jälkiosat jälkiosakorpuksista

2 4 6 8 10 12 14 16 18

ti nu i a e muut

Todella huomattava on ti-jälkiosan osuus. Sillä on paljon merkityspotentiaaliayhdysosan merkityksen ’kiinteästä yhteydestä poistamisen’ kanssa. Samoin suuriosuus on nu-jälkiosalla merkityksellä ’olomuodon muutos’. Hyvin sopii kaavioonmyös i-jälkiosan dynamiikka. Olotilakategoria jää edellisistä jälkeen.

336

Kaavio 9.5. Do- yhdysverbin jälkiosat jälkiosakorpuksista

2 4 6 8 10 12

muut ti i a e nu

Muut-ryhmä erottuu muista. Myös ti-jälkiosan osuus on suuri, parisen prosenttiasuurempi, kuin v-yhdysosalla. Jälkiosien i ja a osuus jää edellistä yhdysosaaalhaisemmaksi. Jälkiosan e osuus on prosentin suurempi kuin jälkiosalla v.

337

Kaavio 9.6. Za -yhdysverbin jälkiosat jälkiosakorpuksista

7 8 9 10 11 12 13 14 15 16

e a i nu muut ti

E-jälkiosan osuus on selvästi suurin. Yhdysosan ’alkamis’- , ’loppumis’- ja’asetusmerkitys’ näyttää korreloivan hyvin jälkiosan ’olotilan merkityksen’ kanssa.Samoin se korreloi selvästi nu-jälkiosan ’olotilan muutoksen’ kanssa.Suhteellisesti jälkiosan ’syötön’ ja ’asetuksen’ merkitykset sopivat paremmin a-jälkiosan kohteellisuuden, kuin i-jälkiosan päämääräsuuntautuneisuuden kanssa.Ti-liittymiä on tähän mennessä toiseksi eniten, mutta selvästi vähemmän kuin vy-yhdysosalla.

338

Kaavio 9.7. Iz -yhdysverbin jälkiosat jälkiosakorpuksista

1 2 3 4 5

i muut a nu e ti

Huomattava on muut-ryhmän tunkeutuminen i- ja a-jälkiosaliittymien väliin.Yhdysosan merkitys ’muutos’ sopii hyvin i- ja a-jälkiosien merkityksiin japienemmistä jälkiosaliittymistä ’olotilan muutokseen’.

339

Kaavio 9.8. Na -yhdysverbin jälkiosat jälkiosakorpuksista

3 4 5 6 7 8 9

a muut i ti nu e

Selvä merkityskorrelaatio näkyy yhdysosan suuntautuneisuuden ja a-jälkiosankohdesuuntautuneisuuden välillä. Muut-ryhmä on jälleen tunkeutunutväliryhmäksi, mikä todistaa muut-ryhmän verbien hyväksyvän suuresti yhdysosansuuntahakuisuuden ja määrällisyyden. Myös i-jälkiosan suuri osuus kertoomerkityskorrelaatioista. Etenkin liikeverbeihin liittyvä ti-jälkiosa liittyy voimakkaastiyhdysosan merkitykseen, samoin kuin muutkin ti-jälkiosaiset verbit sopivat nekinhyvin na-yhdysosan suunta- ja määrämerkityksiin. Olotilakategoriat jäävätvähäisemmälle osuudelle, mikä kertoo siitä, että yhdysosan merkitykset,esimerkiksi käsitteellinen merkitys ’viritys’ ei sovi niihin.

340

Kaavio 9.9. Nad -yhdysverbin jälkiosat jälkiosakorpuksista

0 1 2muut i a nu ti e

Muut-ryhmä esiintyy selvästi suurimpana. Jälkiosat i ja a ovat tasoissa. na-jälkiosan tavoin olotilakategoriat ovat pieniä. E-olotilakategoria puuttuu tyystin.

341

Kaavio 9.10. Nedo -yhdysverbin jälkiosat jälkiosakorpuksista

0 1a muut i e nu ti

A- ja muut jälkiosat ovat tasoissa. Olotilakategoriat ovat nyt molemmatedustettuina, kun taas ti-jälkiosa puuttuu, toisin sanoen yhdysosan merkitys eisovi ollenkaan sille.

342

Kaavio 9.11. O-, ob -yhdysverbin jälkiosat jälkiosakorpuksista

4 6 8 10 12 14 16 18e i muut nu a ti

Olotilaa edustava e-jälkiosa on suhteellisesti eniten edustettu, mikämerkitysyhteys liittyy yhdysosan merkitykseen ’ohi meneminen’, ’ohitus’,’kohdentaminen’. E-jälkiosan osuus on prosentin suurempi kuin za-jälkiosalla.Kohdemerkitys liittyy paremmin i-jälkiosan dynamiikkaan, kuin a-jälkiosankohdentamiseen. Za – a-yhdistelmä on paljon merkittävämpi, kuin o, ob - a-yhdistelmä, samoin kuin za – nu verrattuna o, ob – nu. O, ob – muut on sensijaan osuudeltaan hieman suurempi, kuin za – muut.

343

Kaavio 9.12. Ot -yhdysverbin jälkiosat jälkiosakorpuksista

3 4 5 6 7 8 9nu a muut i ti e

Olotilan kehittymiskategorian nu osuus on suurin, mikä liittyy yhdysverbinvastatoiminnan merkitykseen. Samoin selittyy seuraavana olevan a-jälkiosanmerkitys ’vastatoiminta’ – ’kohdistus vastaan’. Muut-ryhmän potentiaali on myössuuri. I-jälkiosan yleisluonteinen merkitys ei näytä sopivan niin hyvin yhteenyhdysosan erityisluonteisen merkityksen kanssa. Prosentuaalisesti edellisiinverrattuna muut-ryhmän ja ti-jälkiosan osuudet ovat myös suurehkot.

344

Kaavio 9.13. Pere -yhdysverbin jälkiosat jälkiosakorpuksista

3 4 5 6 7 8muut ti a nu i e

Muut-ryhmä on suhteellisesti suurin. Ti-jälkiosa on myös hyvissä asemissayhdysosan kanssa. A-jälkiosa on merkittävämpi, kuin i-jälkiosa. Nu-jälkiosansuuruus on tasaveroinen a-jälkiosan kanssa, mikä selittyy sillä, että yhdysosanääritavoitteinen merkitys sopii hyvin olomuodon muutoksen kanssa.

345

Kaavio 9.14. Po -yhdysverbin jälkiosat jälkiosakorpuksista

6 8 10 12 14 16 18e a muut i nu ti

Yhdysosan kaikki jälkiosat saavuttavat korkeita lukuja, joten senmekityspotentiaali kattaa paremmin, kuin muilla yhdysosilla jälkiosienmerkityspotentiaalin. E-jälkiosa on aivan ylivoimainen verrattuna muidenyhdysosien e-jälkiosaosuuksiin. Tässä sivuavat toisensa yhdysosan ’ajallisenrajoituksen’ ja ’olotilan’ merkitys. Myös ’olotilan kehittymisen’ merkitys sopii hyvinyhdysosan merkitykseen. Toinen merkittävä tulos on a-jälkiosan suuri osuus,mikä lyö selvästi i-jälkiosan. Yhdysosan ositusmerkitys ja a-jälkiosan’kohteellisuuden’ ja ’taajuuden’ merkitykset selittävät suurelta osin tämänkorrelaation.

346

Kaavio 9.15. Pod -yhdysverbin jälkiosat jälkiosakorpuksista

2 3 4 5 6 7muut nu ti i a e

Muut-ryhmän suhteellinen osuus on selvästi suurin, joten ryhmässä on paljonpotentiaalia kohdat yhdysosan merkitys. Nu-jälkiosan suhteellisnen osuus ontoisella sijalla, minkä selittää yhdysosan ’tukihallinnan’ merkitys, eli tarve puuttuajälkiosan ilmaisemiin olomuotojen muutoksiin. Myös ti-jälkiosanmerkityspotentiaali soveltuu yhdysosalle. I-jälkiosa päämäärähakuisuus liittyyensisijaisemmin hallinnan merkitykseen, kuin a-jälkiosan kohdehakuisuus.Olotilojen hallinta jää toissijaiseksi.

347

Kaavio 9.16. Pri- yhdysverbin jälkiosat jälkiosakorpuksista

3 4 5 6 7nu ti i muut e a

Verrattuna pod-yhdysosan ’tukihallintaan’ olomuotojen muutoksissa paljontärkeämpi on pri-yhdysosan ’lähihallinnan’ merkitys. Samoin ’lähihallinnan’merkitys ’tukihallintaan’ verrattuna lisää selvästi i-jälkiosan liittymiä. Lähihallintaajaa ’tukihallinnan’ ohi myös ’olotilojen muutosten’ hallinnassa ja lisää a-jälkiosan’kohdehakuisuuden’ osuutta. Yhdysosan ti-jälkiosapotentiaali on myös korkea.

348

Kaavio 9.17. Pro- yhdysverbin jälkiosat jälkiosakorpuksista

4 5 6 7 8a nu e muut ti i

Selvän eron muihin jälkiosiin ottaa a-jälkiosa, mikä kertoo siitä, että yhdysosan’etenemisen’ ja jälkiosan ’kohdehakuisuuden’ merkitykset niveltyvät hyvintoisiinsa. Samoin olomuotojen merkitykset sulautuvat hyvin yhteen yhdysosankanssa. Ti- ja i-jälkiosienkin mahdollisuudet saada pere-liitoksia ovat suuret.Kaiken kaikkiaan tämä yhdysosan ja jälkiosien semanttinen harmonia on suuri.

349

Kaavio 9.18. Raz -yhdysverbin jälkiosat jälkiosakorpuksista

3 4 5 6 7 8a i muut ti e nu

Myös raz-yhdysosa harmonisoituu semanttisesti hyvin kaikkien jälkiosien kanssa.Yhdysosallahan on yhdysosien suurin merkitysvarasto, mikä selittää tätäharmoniaa. Sillä on, mistä sovittaa. Yhdysosan jakamisen merkitys korreloi hyvina-jälkiosan kohteellisuuden ja frekventatiivisuuden kanssa. Samoin se sopii i-jälkiosan suuntautumisen ja dynamiikan merkitykseen. Suurimmat jälkiosat ovatnäin ollen kärjessä ja niistäkin a-jälkiosa on suurempi, kuin i-jälkiosa, vaikkakinero ei ole suuri. Ti-jälkiosa kerää paljon kombinaatioita todennäköisestiyhdysosan hajaantumisen merkityksen ansiosta. ’Olotilakategoria’ on paljonmerkittävämpi, kuin ’olotilan kehittyminen’ liittyen nähtästi olotilojen yhdysosantarkoittamaan kertaantumisen merkitykseen, joka antaa olotilasta otoksia ’kertakerralta’. Kaiken kaikkiaan yhdysosan merkityspotentiaali vetää puoleensajälkiosia verraten tasapuolisesti nu-jälkiosan muodostaessa poikkeuksen. Olotilakerta kerralta otoksineen näyttää syrjäyttävän varsinaisen olotilan kehittymisen.

350

Kaavio 9.19. S -yhdysverbin jälkiosat jälkiosakorpuksista

3 4 5 6 7 8 9 10

ti nu muut i a e

S-jälkiosalla on muiden yhdysosien tavoin yleistävä merkitys, joka kohtaa hyvinjälkiosien merkityksen. Sillä on vy-yhdysosan jälkeen eniten ti-jälkiosaliittymiänähtävästi sen ’siirtymämerkityksen’ ansiosta. Nu-jälkiosaltaan yhdysosa onmyös merkittävä, missä siinäkin ’siirtymä’ ja ’olotilan kehittyminen’, ’muuttuminen’korreloivat selvääkin selvemmin. ’Olotilojen’ sektioiminen erillisinä siirtyminätoimii myös, vaikka tällaisia yhdistelmiä on vähemmän verrattuna nu-jälkiosaan.Ryhmästä muut löytyy myös paljon potentiaalia muodostaa liittymiä s-yhdysosankanssa. Suurten jälkiosien i ja a merkitykset korreloivat melko tasaväkisesti’siirtymämerkityksen’ kanssa. S-yhdysosa on i-liittymiltään samoissa vy-jälkiosankanssa.

351

Kaavio 9.20. U -yhdysverbin jälkiosat jälkiosakorpuksista

2 3 4 5 6 7

i muut e nu a ti

U-yhdysosalla iz-yhdysosan ohella i-jälkiosan suhteellinen osuus on suurin. tästävoi päätellä, että hdysosan ’hallinnan’ merkitys korreloi hyvin i-jälkiosanpäämääräsuuntautuneisuuden ja dynaamisuuden kanssa. Seuraavaksi suurinsuhteellinen osuus on ryhmällä muut, joten siltä löytyy paljon hallintaan liittyvääkantaverbillistä merkityspotentiaalia. ’Hallinnan’ merkityksessä ’olomuodon’hallinnan suhteellinen osuus on suurempi, kuin ’olomuodon muutoksen’ hallinta.’Tuki’- ja ’lähihallinnassa’ nu-liittymiä on selvästi enemmän, eli ’olomuotojenmuutosten’ hallinta siirtyy alemmalle tasolle. Samoin hallinnan ’kohteellisuus’ a-jälkiosan merkityksessä on suurempi ’tuki’-, ja ’lähihallinnalla’, siis jälleenhallinnan alemmilla tasoilla. Ti-jälkiosaliittymien osuus jää alhaiseksi’ylähallinnan’ yleisluonteisuuden, abstraktisuuden ja päinvastoin konkretianpuutteen takia.

352

4.1 Yhdysverbien lisämerkitysten merkitsijätTaulukko 38.Yhdysverbikorpusten lisämerkitysten merkitsijät

i a e nu ti muut merkitsijäkorpus

v- 38 23 3 10 5 5 84vz- 13 11 1 13 3 6 47voz- 18 8 2 2 5 - 35vy- 84 59 9 23 10 11 196do- 48 57 6 7 7 6 131za- 159 115 35 32 13 28 382iz- 68 55 5 7 - 9 144na- 95 93 13 13 11 24 249nad- 3 3 - - - - 6nedo- 1 1 1 - - - 3o-, ob- 171 85 29 18 8 23 334ot- 89 95 16 31 7 18 256pere- 81 72 15 19 11 17 215po- 114 119 27 18 5 17 300pod- 61 48 8 15 7 9 148pri- 69 42 10 10 8 9 148pro- 89 105 24 16 12 15 258raz 119 102 24 16 9 16 276s- 108 93 8 31 16 20 276u- 87 33 9 10 7 13 159

________________________________________________________________1512 1219 235 291 144 246 3647

Verbikorpus 15,0 12,1 2,3 2,9 1,4 2,4 36,3Merkitsijäkor 41,4 33,4 6,4 7,9 3,9 6,7

353

Taulukko 39.Lisämerkitysten merkitsijöiden sijoitus yhdysverbikorpuksissa

i a e nu ti muut

v- 1 2 6 3 4 4vz- 1 3 6 1 5 4voz- 1 2 4 4 3 -vy- 1 2 6 3 4 5do- 2 1 5 3 3 5za- 1 2 3 4 6 5iz- 1 2 5 4 - 3na- 1 2 4 4 6 3nad- 1 1 - - - -nedo- 1 1 1 - - -o-, ob- 1 2 3 5 6 4ot- 2 1 5 3 6 4pere- 1 2 5 3 6 4po- 2 1 3 4 6 5pod- 1 2 5 3 6 4pri- 1 2 3 3 6 5pro- 2 1 3 4 6 5raz- 1 2 3 4 6 4s- 1 2 6 3 5 4u- 1 2 5 4 6 3

Taulukko on muodostettu siten, että sanakirjan numeroima 1. on perusmerkitys.numerosta 2. lähtien muodostuu lisämerkityksiä, joista merkintä 2. tulkitaanlisämerkityksen merkitsijäksi. Suurin osa merkitsijöistä lankeaa i-jälkiosalle. A-jälkiosalla eniten merkitsijöitä on do-, nad-, nedo-, ot-, po- ja pro-jälkiosilla.

354

Taulukko 40.Lisämerkitysten merkitsijöiden määrällinen sijoitusjärjestys

i a e nu ti muut merkitsijäkorpus

v- 16 16 16 12 14 16 16vz- 18 17 18 11 17 15 17voz- 17 18 17 19 16 20 18vy- 10 10 10 4 6 11 10do- 15 11 14 16 10 15 15za- 2 2 1 1 2 1 1iz- 13 12 15 16 18 12 14na- 6 7 8 11 4 2 8nad- 19 19 20 20 18 20 19nedo- 20 20 19 20 20 20 20o-, ob- 1 8 2 6 8 3 2ot- 7 5 5 2 10 5 7pere- 11 9 6 5 4 6 9po- 4 1 3 6 14 6 3pod- 14 13 12 10 10 12 12pri- 12 14 9 12 8 12 12pro- 9 3 4 8 3 9 6raz- 3 4 7 8 7 8 4s- 5 6 12 2 1 4 4u- 8 15 10 12 10 10 11

Suurilla yhdysosilla o, ob ja za on eniten merkitsijöitä i-jälkiosin, kolmanneksinousee raz ohittaen suuren po-yhdysosan, jolla on eniten merkitsijöitä a-jälkiosalla, jossa myös yhdysosalla pro on paljon merkitsijöitä. Za-yhdysosalla oneniten merkitsijöitä e-, ja nu-jälkiosista, s-yhdysosalla ti-jälkiosista.

355

Taulukko 41.Yhdysosat lisämerkitysten merkitsijöiden ekstensiivisessä järjestyksessä

i a e nu ti muut merkitsijäkorpus

1. o, ob po za za s za za2. za za o, ob ot, s za na o, ob3. raz pro po - pro o, ob po4. po raz pro vy na, pere s raz, s5. s ot ot pere - ot -6. na na, s pere o, ob, vy pere, po pro

po7. ot - raz - raz - ot8. u o, ob na pro, o, ob, raz na

raz pri9. pro pere pri - - pro pere10. vy vy vy pod do, ot, u vy

u pod, u11. pere do - vz, na - vy u12. pri iz pod, s - - iz, pod, pri pod, pri13. iz pod - v, u - - -14. pod pri do - v, voz, - iz

po15. v, do u iz pri - vz, voz, do do16. - v v do, iz - - v17. voz vz voz - vz v vz18. vz voz vz,

nedo voz - - voz19. nad nad - - - - nad20. nedo nedo - - - - nedo

356

Taulukko 42.Lisämerkitysten merkitsijöiden ekstensiivisyysryhmät

i a e nu ti muut merkitsijäkorpus

v- 5 6 6 5 5 6 6vz 6 6 6 4 6 5 6voz- 6 6 6 6 5 - 6vy- 4 4 4 2 2 4 4do- 5 4 5 6 4 5 5za- 1 1 1 1 1 1 1iz- 5 4 5 6 - 4 5na- 2 2 3 4 2 1 3nad- 6 6 - - - - 6nedo- 6 6 6 - - - 6o-, ob- 1 3 1 2 3 1 1ot- 3 2 2 1 4 2 3pere- 4 3 2 2 2 2 3po- 2 1 1 2 5 2 1pod- 5 5 4 4 4 4 4pri- 4 5 3 5 3 4 4pro- 3 1 2 3 1 3 2raz- 1 2 3 3 3 3 2s- 2 2 4 1 1 2 2u- 3 5 4 5 4 4 4

Ekstensiivisyysryhmät on muodostettu taulukon 41. merkitsijöiden määrällisensijoitusjärjestyksen mukaan kolmen ryhmin, 16. lähtien viiden ryhmällä. Näin onsaatu selvemmin tarkasteltavia, toisistaan erottuvia morfologisia komplekseja.Za-yhdysosa on ensimmäisessä ryhmässä kaikin jälkiosin.

357

Taulukko 43.Yhdysosat lisämerkitysten merkitsijöiden ekstensiivisyysryhmissä

i a e nu ti muut merkitsijäkorpus

1. o, ob po za za s za zaza za o, ob ot za na o, obraz pro po s pro o, ob po

2. po raz pro vy na s razs ot ot pere pere ot sna na pere o, ob vy pere pro

s po po3. ot - raz - raz - ot

u o, ob na pro o, ob raz napro pere pri raz pri pro pere

4. vy vy vy pod do vy vypere do u vz ot iz upri iz pod na pod pod pod

s u pri pri5. iz pod - v v - -

pod pri do u voz vz izv, do u iz - po do do

6. voz v v do vz v vnad vz voz iz - - vznedo voz vz voz - - voznad - nedo - - - nadnedo - - - - - nedo

358

Taulukko 44.Lisämerkitysten merkitsijöiden prosentuaaliset osuudet jälkiosinyhdysverbikorpuksista ja merkitsijäkorpuksesta

i a e nu ti muut korpus merkitsijäkorpus

v- 16,9 10,2 1,3 4,4 2,2 2,2 37,2 2,3vz- 6,6 5,6 0,5 6,6 1,5 3,0 23,8 1,3voz- 16,9 7,5 1,9 1,9 4,7 - 17,9 0,9vy- 14,0 9,8 1,5 3,8 1,6 1,8 32,5 5,3do- 10,9 12,9 1,3 1,6 1,6 1,3 29,6 3,6za- 14,6 10,6 3,2 2,9 1,2 2,5 34,4 10,4iz- 16,4 12,2 1,2 1,7 - 2,1 33,6 3,9na- 12,7 12,4 1,7 1,7 1,4 3,2 33,1 6,8nad- 8,5 8,5 - - - - 17,0 0,1nedo- 1,8 1,8 1,8 - - - 5,4 0,08o-, ob- 17,5 8,7 2,9 1,8 0,8 2,3 34,0 9,1ot- 15,6 16,7 2,8 5,4 1,2 3,1 44,8 7,0pere- 18,0 16,0 3,3 4,2 2,4 3,7 47,6 5,8po- 11,3 11,8 2,7 1,8 0,5 1,7 29,8 8,2pod- 16,8 13,2 2,2 4,1 1,9 2,4 40,6 4,0pri- 15,9 9,6 2,3 2,3 1,8 2,0 33,9 4,0pro- 14,2 17,4 3,9 2,6 1,9 2,5 42,5 7,0raz- 17,8 15,2 2,1 2,4 1,3 2,4 41,2 7,5s- 17,1 14,7 1,2 4,9 2,5 3,1 43,5 7,5u- 19,7 7,5 2,0 2,2 1,6 2,9 35,9 4,3

Taulukossa lisämerkitysten merkitsijöiden prosentuaaliset osuudetyhdysverbikorpuksista, merkitsijöiden prosentuaaliset osuudetyhdysverbikorpuksesta ja yhteenlasketusta merkitsijäkorpuksesta.

359

Taulukko 45.Yhdysverbien lisämerkitysten merkitsijöiden keskinäinen prosentuaalinensijoitusjärjestys jälkiosin, yhdysverbikorpuksin ja merkitsijäkorpuksin

i a e nu ti muut korpus merkitsijäkorpus

v- 6 12 16 4 4 12 7 16vz- 19 19 19 1 11 5 17 17voz- 7 17 11 13 1 - 18 18vy- 14 13 14 7 8 15 14 10do- 17 7 15 17 9 17 16 15za- 12 11 3 8 15 7 9 1iz- 9 9 18 18 - 13 12 14na- 15 8 13 16 12 2 13 8nad- 18 16 - - - - 19 19nedo- 20 20 12 - - - 20 20o-, ob- 4 15 4 14 16 11 10 2ot- 11 2 5 2 14 4 2 7pere- 2 3 2 5 3 1 1 9po- 16 10 6 15 17 16 15 3pod- 8 6 8 6 6 9 6 12pri- 10 14 7 11 10 14 11 12pro- 13 1 1 9 5 8 4 6raz- 3 4 9 10 13 10 5 4s- 5 5 17 3 2 3 3 4u- 1 18 10 12 7 6 8 11

Taulukosta 44. on katsottu, millainen vertikaalinen yhdysverbien merkitsijöidenkeskinäissuhteellinen järjestys muodostuu. Esimerkiksi, u-yhdysosalla onsuhteessa korpukseensa eniten merkitsijöitä i-jälkiosalla. Tämä on intensiivisyys.

360

Taulukko 46.Yhdysosat lisämerkitysten merkitsijöiden keskinäisessäintensiivisyysjärjestyksessä

i a e nu ti muut

1. u pro pro vz voz pere2. pere ot pere ot s na3. raz pere za s pere s4. o, ob raz o, ob v v ot5. s s ot pere pro vz6. v pod po pod pod u7. voz do pri vy u za8. pod na pod za vy pro9. iz iz raz pro do pod10. pri po u raz pri raz11. ot za voz pri vz o, ob12. za v nedo u na v13. pro vy na voz raz iz14. vy pri vy o, ob ot pri15. na o, ob v po za vy16. po nad do na o, ob po17. do voz s ot po do18. nad u iz - - -19. vz vz vz - - -20. nedo nedo - - - -

361

Taulukko 47.Lisämerkitysten merkitsijöiden intensiivisyysryhmät yhdysverbien jalisämerkitysten merkitsijöiden korpuksissa

i a e nu ti muut korpus merkitsijäkorpus

v- 2 4 6 2 2 4 3 6vz- 6 6 6 1 4 2 6 6voz- 3 6 4 4 1 - 6 6vy- 5 5 5 3 3 5 5 4do- 6 3 5 6 3 6 6 5za- 4 4 1 3 5 3 3 1iz- 3 3 6 6 - 5 4 5na- 5 3 5 6 4 1 5 3nad- 6 6 - - - - 6 6nedo- 6 6 4 - - - 6 6o-, ob- 2 5 2 5 6 4 4 1ot- 4 1 2 1 5 2 1 3pere- 1 1 1 2 1 1 1 3po- 6 4 2 5 6 6 6 1pod- 3 2 3 2 2 3 2 4pri- 4 5 3 4 4 5 4 4pro- 5 1 1 3 2 3 2 2raz- 1 2 3 4 5 4 2 2s- 2 2 6 1 1 1 1 2u- 1 6 4 4 3 2 3 4

Keskinäissuhteellinen intensiivisyys on muodostettu taulukossa suuremmiksikomplekseiksi edellisten ryhmittelyjen tavoin.

362

Taulukko 48.Yhdysosat lisämerkitysten merkitsijöiden intensiivisyysryhmissä

i a e nu ti muut

1. u pro pro vz voz perepere ot pere ot s naraz pere za s pere s

2. o, ob raz o, ob v v ots s ot pere pro vzv pod po pod pod u

3. voz do pri vy u zapod na pod za vy proiz iz raz pro do pod

4. pri po u raz pri razot za voz pri vz o, obza v nedo u na v

5. pro vy na voz raz izvy pri vy o, ob ot prina o, ob v po za vy

6. po nad do na o, ob podo voz s ot po donad u iz - - -vz vz vz - - -nedo nedo - - - -

363

Taulukko 49.Lisämerkitysten merkitsijöiden ekstensiivisyys- ja intensiivisyysjärjestys

i a e nu ti muut

v- 15>6 16>12 16-16 13>4 14>4 17>7vz- 18<19 17<19 18<19 11>1 17>11 15<17voz- 17>7 18>17 17>11 18>13 14>1 -vy- 10<14 10<13 10<14 4<7 6<8 11<14do- 15>17 11>7 14<15 16<17 10>9 15-15za- 2>12 2<11 1<3 1>8 2<15 1<9iz- 13<9 12>9 15<18 16<18 - 12-12na- 6<15 6<8 8<13 11<16 4<12 2<13nad- 19>18 19>16 - - - -nedo- 20-20 20-20 18>12 - - -o-,ob- 1<4 8>15 8>4 6<14 8<16 3<11ot- 7>11 5>2 5-5 2-2 10<14 5>4pere- 11<2 9>3 6>2 5-5 4>3 6>1po- 4>16 1<10 3<6 6<15 14<17 6<16pod- 14>8 13>6 12>8 10>6 10>6 12>9pri- 12>10 14-14 9>7 15>11 8<10 12<14pro- 9>13 3>1 4>1 8<9 3<5 9>4raz- 3-3 4-4 7<9 8<10 7<13 4<10s- 5-5 6>5 12<17 2<3 1<3 4>3u- 8>1 15<18 10-10 13>12 10>7 10>6

Taulukossa esitetään määrällisten, ekstensiivisten merkitsijöiden järjestystenmuutos laadullisiksi, intensiivisiksi järjestyksiksi. Nuolet osoittavat muutoksensuunnan, tavuviiva – sijoituksen muuttumattomuuden, samuuden. Ensimmäineenluku tarkoittaa ekstensiivisyyttä, jälkimmäinen – intensiivisyyttä.

364

Taulukko 50.Yhdysosat lisämerkitysten merkitsijöiden ekstensiivisyys- jaintensiivisyysjärjestyksessä

i a e nu ti muut

1. o, ob-u po- pro za-pro za-vz s-voz za-pere

2. za-pere za-ot o, ob-pere ot, s-ot za-s na-na3. raz-raz pro-pere po-za -s pro- pere o, ob-

s4. po- o, ob raz pro vy na, pere s

raz o, ob v v ot5. s ot ot pere - ot

s s ot pere pro vz6. na na, s pere o, ob, po vy pere,

pov pod po pod pod u

7. ot - raz - raz -voz do pri vy u za

8. u o, ob na pro, raz ot, pri razpod na pod za vy pro

9. pro pere pri - - proiz iz raz pro do pod

10. vy vy vy, u pod do, ot, pod, u upri po u raz pri raz

11. pere do - vz, na - vyot za voz pri vz o, ob

365

i a e nu ti muut

12. pri iz pod, s - - iz,pod,pri

za v nedo u na v13. iz pod - v, u - -

pro vy na voz raz iz14. pod pri do - v, po, u -

vy pri vy o, ob ot pri15. v, do u iz pri - vz, do

na o, ob v po za vy16. - v v do, iz - -

po nad do na o, ob po17. voz vz voz - vz v

do voz s ot po do18. vz voz vz, nedo voz - -

nad u iz - - -19. nad nad - - - -

vz vz vz - - -20. nedo nedo - - - -

nedo nedo - - - -

366

Taulukko 51.Yhdysverbien lisämerkitysten merkitsijöiden ekstensiivisyys- jaintensiivisyysryhmät

i a e nu ti muut korpusryhmä

v- 6>2 6>4 6>5 5>2 4>2 6>4 6>3vz- 6-6 6-6 6-6 4>1 6>4 5>2 6-6voz- 6>3 6-6 6>4 6>4 5>1 - 6-6vy- 4<5 4<5 4<5 2<3 2<3 4<5 4<5do- 5<6 4>3 5<6 6-6 4>3 5<6 5<6za- 1<4 1<4 1-1 1<3 1<5 1<3 1<3iz- 5>3 4>3 5<6 6-6 - 4-4 5>4na- 2<5 3-3 3<4 4<6 2<4 1-1 3<5nad- 6-6 6-6 - - - - 6-6nedo- 6-6 6-6 6>4 - - - 6-6o-,ob- 1<2 3<5 1<2 2<5 2<6 1<4 1<4ot- 2<4 2>1 2-2 1-1 4<5 2-2 1-1pere- 4>1 3>1 2>1 2-2 2>1 2>1 3>1po- 2<6 1<4 1<2 2<5 4<6 2<6 1<6pod- 5>3 4>2 4>3 4>2 4>2 4>3 4>2pri- 4-4 4<5 3-3 5>4 3<4 4<5 4-4pro- 3<5 1-1 2>1 3-3 1<2 3-3 2-2raz- 1-1 2-2 3-3 3<4 2<5 3<4 2-2s- 2-2 2-2 4<6 1-1 1-1 2>1 2>1u- 3>1 5<6 4-4 5>4 4>3 4>2 4>3

Tähän taulukkoon on koottu taulukoista 42. ja 47. vertailua vartenekstensiivisyys- ja intensiivisyysryhmät.

367

Taulukko 52.Yhdysosat lisämerkitysten merkitsijöiden ekstensiivisyys- jaintensiivisyysryhmissä

i a e nu ti muut

1. u-u po-pro za-pro za-vz s-voz za-pereza-pere za-ot o, ob-pere ot-ot za-s na-naraz-raz pro-pere po-za s-s pro-pere o, ob-s2. po-o, ob raz-raz pro-o, ob vy-v na-v s-ots-s ot-s ot-ot pere-pere pere-pro ot-vzna-v na-pod pere-po o, ob-pod vy-pod pere-u

s- po- po-3. ot-voz -do raz-pri -vy raz-u -zau-pod o, ob-na na-pod pro-za o, ob-vy raz-propro-iz pere-iz pri-raz raz-pro pri-do pro-pod4. vy-pri vy-po vy-u pod-raz do-pri vy-raz-pere-ot do-za u-voz vz-pri ot-vz iz-o, obpri-za iz-v pod-nedo na-u pod-na pod-v

s- u- pri-5. iz-pro pod-vy -na v-voz v-na -izpod-vy pri-pri do-vy u-o, ob voz-raz vz-priv, do-na u-o, ob iz-v -po po-ot do-vy6. voz-po v-nad v- do-na vz-o,ob v-ponad-do vz-voz voz-do iz-ot -po vz-donedo-nad voz-u vz-s voz- voz-

-vz -vz nedo-iz nad--nedo -nedo -vz nedo-

368

Taulukko 53. Lisämerkitysten merkitsijöiden osuus yhdysverbienjälkiosakorpuksista

i a e nu ti muut

v- 43,2 29,5 20,0 30,3 55,5 83,3vz- 14,4 32,3 10,0 29,5 37,5 66,6voz- 37,5 22,2 40,0 40,0 62,5 -vy- 31,2 31,5 33,3 41,8 20,0 91,6do- 26,6 39,6 31,5 36,8 46,6 9,5za- 36,1 27,2 38,8 45,7 59,1 66,6iz- 33,8 34,1 55,5 50,0 - 36,0na- 29,9 29,7 54,1 39,4 55,0 57,1nad- 21,4 23,0 - - - -nedo- 4,1 3,8 50,0 - - -o-, ob- 33,2 33,4 30,2 33,9 57,1 52,2ot- 42,3 42,0 66,6 48,4 53,8 56,2pere- 46,0 42,6 68,2 55,9 73,3 50,0po- 33,1 26,4 26,7 36,7 25,0 43,6pod- 37,2 44,4 50,0 44,1 58,3 31,0pri- 33,9 34,4 43,4 20,0 50,0 45,0pro- 43,8 37,6 63,1 35,5 80,0 50,0raz- 40,0 39,8 37,8 39,8 47,3 51,6s- 40,3 41,9 40,0 51,6 57,1 60,6u- 32,8 32,0 45,0 45,4 87,5 56,5

Taulukossa esitetään lisämerkitysten merkitsijöiden osuus yhdysverbienjokaisesta jälkiosakorpuksesta. Esimerkiksi, v-yhdysverbillä on taulukon 38.mukaan mukaan i-jälkiosalla 38 lisämerkityksen merkitsijää ja taulukon 1.mukaan i-jälkiosaliittymiä 88, josta lisämerkityksen merkitsijät ovat 43,2%.

369

Taulukko 54.Lisämerkitysten merkitsijöiden sijoitus yhdysverbien jälkiosakorpuksissa

i a e nu ti muut

v- 3 5 6 4 2 1vz- 5 3 6 4 2 1voz- 4 5 2 2 1 -vy- 5 4 3 2 6 1do- 5 2 4 3 1 6za- 5 6 4 3 2 1iz- 5 4 1 2 - 3na- 5 6 3 4 2 1nad- 2 1 - - - -nedo- 2 3 1 - - -o-, ob- 5 4 6 3 1 2ot- 5 6 1 4 3 2pere- 5 6 2 3 1 4po- 3 5 4 2 6 1pod- 5 3 2 4 1 6pri- 5 4 3 6 1 2pro- 4 5 2 6 1 3raz- 3 4 6 4 2 1s- 5 4 6 3 2 1u- 5 6 4 3 1 2

Taulukon 53. perusteella on horisontaalisesti prosenttiosuuksia tarkastelemallamuodostettu yhdysverbikorpusten lisämerkitysten merkitsijöidenjakautumisjärjestys kussakin yhdysverbin jälkiosakorpuksessa.

370

Taulukko 55.Lisämerkitysten merkitsijöiden keskinäinen sijoitus yhdysverbienjälkiosakorpuksissa

i a e nu ti muut yht. yleissijoitus

v- 3 15 18 16 9 2 63 11vz- 19 11 19 17 15 3 84 17voz- 7 19 10 9 4 - 69 13vy- 15 13 14 8 17 1 68 12do- 17 6 15 12 14 17 81 16za- 9 16 12 5 5 4 51 7iz- 11 9 4 3 - 15 62 9na- 16 14 5 11 10 6 62 9nad- 18 18 - - - - 116 20nedo- 20 20 6 - - - 106 19o-, ob- 12 10 16 15 7 9 69 13ot- 4 3 2 4 11 8 32 2pere- 1 2 1 1 3 12 20 1po- 13 17 17 13 16 14 90 18pod- 8 1 7 7 6 16 45 5pri- 10 8 9 18 12 13 70 15pro- 2 7 3 14 2 11 39 4raz- 6 5 13 10 13 10 57 8s- 5 4 11 2 8 5 35 3u- 14 12 8 6 1 7 48 6

Taulukon 53. perusteella on vertikaalisesti prosenttiosuuksia tarkastelemallamuodostettu yhdysverbikorpusten keskinäiseti suhteellistetut lisämerkitystenmerkitsijät yhdysverbien jokaisessa jälkiosakorpuksessa.

371

Taulukko 56.Yhdysverbien lisämerkitysten merkitsijöiden intensiivisyysryhmät yhdysverbienjälkiosakorpuksissa

i a e nu ti muut yleisintensiteetti

v- 1 5 6 6 3 1 4vz- 6 4 6 6 5 1 6voz- 3 6 4 3 2 - 3vy- 5 5 5 3 6 1 6do- 6 2 5 4 5 6 5za- 3 6 4 2 2 2 3iz- 4 3 2 1 - 5 4na- 6 5 2 4 4 2 3nad- 6 6 - - - - 6nedo- 6 6 2 - - - 6o-, ob- 4 4 6 5 3 3 5ot- 2 1 1 2 4 3 1pere- 1 1 1 1 1 4 1po- 5 6 6 5 6 5 6pod- 3 1 3 3 2 6 2pri- 4 3 3 6 4 5 5pro- 1 3 1 5 1 4 2raz- 2 2 5 4 5 4 3s- 2 2 4 1 3 2 1u- 5 4 3 2 1 3 2

372

Taulukko 57.Yhdysosat lisämerkitysten merkitsijöiden keskinäisessä järjestyksessäyhdysverbien jäkiosakorpuksissa

i a e nu ti muut yleissijoitus

1. pere pod pere pere u vy pere2. pro pere ot s pro v ot3. v ot pro iz pere vz s4. ot s iz ot voz za pro5. s raz na za za s pod6. raz do nedo u pod na u7. voz pro pod pod o, ob u za8. pod pri u vy s ot raz9. za iz pri voz v na iz, na10. pri o, ob voz raz na raz -11. iz vz s na ot pro v12. o, ob u za do pri pere vy13. po vy raz na vz pri voz, o, ob14. u vy do po do po -15. vy na raz pro vz iz pri16. na v vy v po pod do17. do po do vz vy do vz18. nad nad o, ob pri - - po19. vz voz vz - - - nedo20. nedo nedo - - - - nad

Taulukon 55. perusteella yhdysosat luetellaan sijoitusjärjestyksessä.

373

Taulukko 58.Yhdysosat lisämerkitysten merkitsijöiden intensiivisyysryhmissä yhdysverbienjäkiosakorpuksissa

i a e nu ti muut yleissijoitus

1. pere pod pere pere u vy perepro pere ot s pro v otv ot pro iz pere vz s

2. ot s iz ot voz za pros raz na za za s podraz do nedo u pod na u

3. voz pro pod pod o, ob u zapod pri u vy s ot razza iz pri voz v na iz, na

4. pri o, ob voz raz na raz -iz vz s na ot pro vo, ob u za do pri pere vy

5. po vy raz na vz pri voz, o, obu vy do po do po -vy na raz pro vz iz pri

6. na v vy v po pod dodo po do vz vy do vznad nad o, ob pri - - povz voz vz - - - nedonedo nedo - - - -nad

Taulukon 56. perusteella yhdysosat luetellaan intensiivisin sijoitusryhmin.

374

Taulukko 59.Lisämerkitysten merkitsijöiden keskinäinen sijoitus yhdysverbi- jajälkiosakorpuksissa

i a e nu ti muut

v- 6>3 12<15 16<18 4<16 4<9 12>2vz- 19-19 19>11 19-19 1<17 11<15 5>3voz- 7-7 17<19 11>10 13>9 1<4 -vy- 14<15 13-13 14-14 7<8 8<17 15>1do- 17-17 7>6 15-15 17>12 9<14 17<17za- 12>9 11<16 3<12 8>5 15>5 9>4iz- 9<11 9-9 18>4 18>3 - 12<15na- 15<16 8<14 13>5 16>11 12>10 13>6nad- 18-18 16<18 - - - -nedo- 20<20 20-20 12>6 - - -o-, ob- 4<12 15>10 4<16 14<15 16>7 10>9ot- 11>4 2<3 5>2 2<4 14>11 2<8pere- 2>1 3>2 2>1 5>1 3-3 1<12po- 16>13 10<17 6<17 15>13 17>16 16>14pod- 8-8 6>1 8>7 6<7 6-6 6-6pri- 10-10 14>8 7<9 11<18 10<1211<13pro- 13>2 1<7 1<3 10<14 5>2 4<11raz- 3<6 4>5 9<13 10-10 13-13 5<10s- 5-5 5>4 17>11 3>2 2<8 3<5u- 1<14 18>12 10>8 12>6 7>1 8>7

Taulukoiden 45. ja 55. tulokset on kerätty tähän vertailutaulukkoon. Ensin sijoitusyhdysverbikorpuksessa, sitten jälkiosakorpuksessa.

375

Taulukko 60.Yhdysverbien lisämerkitysten merkitsijöiden intensiivisyysryhmätyhdysverbi- ja jälkiosakorpuksissa

i a e nu ti muut korpusintensiteetti

v- 2>1 4<5 6-6 2<6 2<3 4>1 3<4vz- 6-6 6>4 6-6 1<6 4<5 2>1 6-6voz- 3-3 6-6 4-4 4>3 1<2 - 6>4vy- 5-5 5-5 5-5 3-3 3<6 5>1 5<6do- 6-6 3>2 5-5 6>4 3<5 6-6 6>5za- 4>3 4<6 1<4 3>2 5>2 3>2 3-3iz- 3<4 3-3 6>2 6>1 - 5-5 4-4na- 5<6 3<5 5>2 6>4 4-4 1<2 5>3nad- 6-6 6-6 - - - - 6-6nedo- 6-6 6-6 4>2 - - - 6-6o-, ob- 2<4 5>4 2<6 5-5 6>3 4<3 4<5ot- 4>2 1-1 2>1 1<2 5>4 2<3 1-1pere- 1-1 1-1 1-1 2>1 1-1 1<4 1-1po- 6>5 4<6 2<6 5-5 6-6 6>5 6-6pod- 3-3 2>1 3-3 2<3 2-2 3<6 2-2pri- 4-4 5>3 3-3 4<6 4-4 5-5 4<5pro- 5>1 1<3 1-1 3<5 2>1 3<4 2-2raz- 1<2 2-2 3<5 4-4 5-5 4-4 2<3s- 2-2 2-2 6>4 1-1 1<3 1<2 1-1u- 1<5 6>4 4>3 4>2 3>1 2<3 3>2

Taulukoiden 47. ja 56. perusteella on tehty tämä intensiivisyysryhmien vertailevataulukko.

376

Taulukko 61.Lisämerkitysten merkitsijöiden osuus yhdysverbikorpuksesta, lisämerkitystenmerkitsijäkorpuksesta, jälkiosakorpuksesta jälkiosin

i a e nu ti muut korpus

Yhdysverbikorpus 15,0 12,1 2,3 2,9 1,4 2,4 36,3Merkitsijäkorpus 42,8 35,8 5,9 7,1 2,9 5,2Jälkiosakorpus 35,1 33,8 39,3 40,7 48,6 46,5

Kaavio10.1. Lisämerkitysten merkitsijät kokoyhdysverbikorpuksessa jälkiosin

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16i a nu muut e ti

Kaavio on tehty taulukon 61. yhdysverbikorpus perusteella. Suurilla jälkiosilla onluonnollisesti eniten lisämerkitysten merkitsijöitä, muiden jälkiosien potentiaalinjäädessä huomattavasti alhaisemmaksi. Nu-jälkiosan ‘olotilan muutoksella’ onniistä eniten lisämerkitysten merkitsijäpotentiaalia.

377

Kaavio10.2. Yhdysverbien lisämerkitysten merkitsijöiden osuusmerkitsijäkorpuksesta jälkiosin

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45i a nu muut e ti

Kaavio on tehty taulukon 61. merkitsijäkorpus perusteella. Kaavio esittääjälkiosille lankeavien merkitsijöiden prosenttiosuudet koko lisämerkitystenmerkitsijäkorpuksesta.

378

Kaavio 10.3. Yhdysverbien lisämerkitysten merkitsijöidenosuus jälkiosakorpuksista jälkiosin

32 34 36 38 40 42 44 46 48 50ti muut nu e i a

Kaavio on tehty taulukon 61. jälkiosakorpus perusteella. Kaavio esittääyhdysverbien yhteenlaskettujen jälkiosille lankeavien lisämerkitystenmerkitsijöiden prosenttiosuuden yhdysverbien yhteenlasketuistajälkiosakorpuksista. Huomattavaa on, että merkitsijöitä ti-korpuksesta on lähespuolet. Muut-ryhmällä on myös suuri merkintäkyky. Myös nu-jälkiosan ’olotilankehittyminen ja muuttuminen’ ja ja e-jälkiosan ’olotila’ tuottavat paljonlisämerkitysten merkitsijöitä. Nämä jälkiosaryhmät eivät ole morfologis-semanttisesti ekstensiivisiä, mutta ovat semanttisesti intensiivisiä. Suuret i-, ja a-jälkiosaliittymät ovat morfologis-semanttisesti ekstensiivisiä, mutta eivätsemanttisesti intensiivisiä.

379

Kaavio11. Yhdysverbin lisämerkitystenmerkitsijöiden osuus merkitsijäkorpuksesta

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11

za o, ob po s razot pro na pere vyu pod pri iz dov vz voz nad nedo

Suuret yhdysosat za, o, ob, po ovat myös suurimpia lisämerkitysten merkitsijöitä.Neljäs suuri yhdysosa na on pudonnut lisämerkitysten merkitsijänä tästäjoukosta. Sitä suurempia merkitsijöitä ovat s, raz, ot, pro. Myös pere ja vy ovatkeskimääräistä suurempia lisämerkitysten merkitsijöitä.

380

Kaavio 12. Lisämerkityksen merkitsijöidenosuus yhdysverbikorpuksista

5 10 15 20 25 30 35 40 45 50

pere ot s pro razpod v u za o, obiz pri na vy vozpo do vz nad nedo

Kaavio on tehty taulukon 44. perusteella lisämerkitysten merkitsijöidenprosentuaalinen osuus kustakin yhdysverbikorpuksesta. Kaavio esittääpylväsnäytöin lisämerkitysten keskinäiset suhteelliset osuudet eriyhdysverbikorpuksista. Suhteellisessa vertailussa pienemmätyhdysverbikorpusten valenssi ylittää suuret, joista vain za ja o, ob ovat kärjentuntumassa. Suurista yhdysosalla na on enemmän lisämerkityksen merkitsijöitä,kuin yhdysosalla po. Yhdysosat pere, ot, s, pro ja raz ovat lisämerkitystenmerkitsijöinä tuotteliaimmat. Myös pod, v, ja u nousevat korkealle. Pienimmistäkorpuksista etenkin yhdysosan v tuotteliaisuus on korkea, mikä kertoo siitä, että’kiinteään yhteyteen saattaminen’ on hyvin relevantti toiminta. Päinvastoinyhdysosan vy ’yhteydestä poistaminen’ lisämerkitysten merkitsijänä ei oleläheskään niin produktiivinen. Toisesta lähiparista pod voittaa yhdysosan pri.

381

Kaavio 13.1 V -yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijätjälkiosin

0 2 4 6 8 10 12 14 16 18

i a nu ti muut e

Kaaviot 13.1-13.20 on tehty taulukon 44. perusteella. Kaavioissa esitetäänjälkiosille tulleiden lisämerkitysten merkitsijöiden osuudet jokaisestayhdysverbikorpuksesta. yhdysosalla v niitä lankeaa huomattavasti enemmän i-,kuin a-jälkiosalle. Pienemmistä yhdysosista omaa luokkaa on on nu-jälkiosa,mikä todistaa, että yhdysosan ’kiinteään yhteyteen saattaminen’ ja nu-jälkiosan’olotilan muutos’ ovat produktiivinen yhdistelmä. Myös ti-jälkiliite on verrattainproduktiivinen, mitä ei voi sanoa e-jälkiliitteestä, joka lisämerkitysten merkitsijänäjää yhdysosalla viimeiseksi.

382

Kaavio 13.2. Vz- yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijätjälkiosin

0 1 2 3 4 5 6 7i nu a muut ti e

Lähes yhtä suuria merkitsijöitä ovat jälkiosat i ja nu. Niiden tuntumassa on a-jälkiosa. Etenkin nu-jälkiosa suurena merkitsijänä puhuu sen puolesta, ettäyhdysosan ’integriteetin hävittäminen’ ja nu-jälkiosan ’olotilan muutos’ ontuottelias yhdistelmä. Muut-ryhmä on paljon produktiivisempi vz-, kuin v-yhdysosalla, mistä voi päätellä, että ryhmässä on paljon ’olotilan muutoksen’potentiaalia. Sen sijaan ti- ja e-jälkiosat eivät ole v-yhdysosaan verrattuna niinproduktiivisia.

383

Kaavio 13.3. Voz -yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijätjälkiosin

0 2 4 6 8 10 12 14 16 18i a ti e nu muut

Jälkiosa i on omaa luokkaansa. Jälkiosa ti on myös hyvin tuottelias. Jälkiosat e janu ovat varsin tasapäiset, joten yhdysosan ’ennalleen palauttamisen’ ja jälkiosien’olotilojen’ merkitykset ovat hyvin tasapainoiset. Muut-ryhmällä ei ole ollenkaanlisämerkitysten merkitsijöitä.

384

Kaavio 13.4. Vy -yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijätjälkiosin

0 2 4 6 8 10 12 14 16i a nu muut ti e

Suuret jälkiosat ovat odotetusti paikallaan. Nu-jälkiosan ’olomuodon muutos’ javy-yhdysosan ’orgaanisesta yhteydestä’, ’osan kokonaisuudesta poistaminen’ovat produktiivinen yhdistelmä.

385

Kaavio 13.5. Do- yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijätjälkiosin

0 2 4 6 8 10 12 14a i nu ti e muut

Yhdysosan merkitys toiminnan ‘ulottaminen tiettyyn rajaan asti’, ’kohteentavoittelu’ ja jälkiosan a ’kohteeseen suuntautumisen’ merkitys on suhteellisestieniten lisämerkitysten merkitsijöitä tuottava yhdistelmä. Pienemmistä jälkiosistanu ja ti ovat korreloivimmat.

386

Kaavio 13.6. Za -yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijätjälkiosin

0 2 4 6 8 10 12 14 16i a e nu muut ti

Suuret jälkiosat ovat odotetut. Pienemmistä jälkiosan e osuus on nyt suurempi,kuin nu-jälkiosan, vaikka sekin on hyvin edustettuna. Yhdysosan merkitykset’asetus’ ja ’alkaminen’ ovat produktiiviset ’olotilan’ kategorian kanssa, senmerkitys ’loppuminen’ ’olotilan kehittymisen’ kanssa.

387

Kaavio 13.7. Iz- yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijätjälkiosin

0 2 4 6 8 10 12 14 16 18i a muut nu e ti

Suuret jälkiosat säilyttävät asemansa. Pienistä muut-ryhmällä on enitenlisämerkitysten merkitsijöitä.

388

Kaavio 13.8. Na -yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijätjälkiosin

0 2 4 6 8 10 12 14i a muut nu e ti

Suuret jälkiosat ovat tasaisina kärjessä. A-jälkiosan edustus on korkea, jotenyhdysosan ’suuntautuneisuuden’ ja a-jälkiosan ’kohteellisuuden’ merkityksetkäyvät yksiin ja ovat produktiivinen yhdistelmä. Myös yhdysosan merkitys’määrän tuottaminen’ ja a-jälkiosan merkitys ’toistuvuus’ antavat paljonmahdollisuuksia lisämerkitysten merkitsijöille. Muut-ryhmällä on myöspotentiaalia.

389

Kaavio 13.9. Nad -yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijätjälkiosin

8 9i a muut nu e ti

Vain suurimmat ovat edustettuina ja nekin samansuuruisina.

390

Kaavio 13.10. nedo-yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijätjälkiosin

1 2i a e nu e ti

Tasapuolisesti edustettuina ovat i, a, e.

391

0 2 4 6 8 10 12 14 16 18

i a e muut nu ti

Kaavio 13.11. O-, ob -yhdysverbin lisämerkitystenmerkitsijät jälkiosin

Selvästi erottuu i-jälkiosa, jonka osuus on yli puolet suurempi kuin a-jälkiosan.’Kohde’- ja ’päämäärähakuisuudet’, ja ’dynaamisuus’ antaa sijaa lisämerkitystenmerkinnöille. Kolmantena on e-jälkiosa olotilan kohteellistamisena.

392

0 2 4 6 8 10 12 14 16 18a i nu muut e ti

Kaavio 13.12. Ot- yhdysverbin lisämerkitystenmerkitsijät jälkiosin

Lisämerkitysten merkitsijöille näyttää olevan tarvetta jälkiosan a relaatiossayhdysosan merkitessä ’vastatoimintaa’ ja a-jälkiosan ’kohdetta vasten’. Myös i-jälkiosan kanssa yhdysosa tuottaa lisämerkitysten merkintöjä. Yhdysosan’lopettamisen’ merkitys tuottaa myös paljon lisämerkityksen merkitsijöitä jälkiosannu ’olotilan muutoksen’ kanssa. Jälkiosan e suuri produktiivisuus viittaayhdysosan ’lopettamisen’ merkityksen ja e-jälkiosan ’olotilan’ merkityksenantavan tarvetta lisämerkitysten merkintään.

393

2 4 6 8 10 12 14 16 18 20i a nu muut e ti

Kaavio 13.13. Pere- yhdysverbin lisämerkitystenmerkitsijät jälkiosin

Yhdysosan ‘tavoitteen peräämisen’ merkitys ja i-jälkosan ’päämäärähakuisuuden’merkitys tuottaa hyvin lisämerkitysten merkitsijöitä. Myös a-jälkiosan’kohdehakuisuus’ on valenttinen. yhdysosan merkitykset ’siirtäminen’, ’ylimeno’ja ’monistus’ ja nu-jälkiosan ’olotilan muutoksen’ merkitys ovat semanttisestiproduktiiviset. Yhdysosan ’täyttymismerkitys’ tuottaa myös aika hyvin merkitsijöitäe-jälkiosan ’olotilan’ kanssa.

394

0 2 4 6 8 10 12a i e nu muut ti

Kaavio 13.14. Po -yhdysverbin lisämerkitystenmerkitsijät jälkiosin

Yhdysosan ’ajallisen rajoituksen’ ja ’osituksen’ merkitykset säilyttävät asemansaa-jälkiosan ’osittamismerkityksen’ kanssa myös lisämerkitsijöiden merkitijöillä. I-jälkiosa ei jää kuitenkaan paljonkaan jälkeen. Pienten ryhmässä jälkiosa e onyhdysosan kanssa produktiivisin merkitsijä ’olotilan’ rajoituksen, osittamisenansiosta.

395

0 2 4 6 8 10 12 14 16 18i a nu muut e ti

Kaavio 13.15. Pod -yhdysverbin lisämerkitystenmerkitsijät jälkiosin

Yhdysosan ‘tukihallinta’ ja I-jälkiosan ‘päämäärällisyys’ ovat produktiivinyhdistelmä. Myös a-jälkiosan korkea osuus panee ajattelemaan ’tukihallinnan’ ja’kohteellisuuden’ toimivaa yhteyttä. Pienistä produktiivisin on nu-jälkiosan ’olotilankehittyminen’. Myös loput jälkiosat ovat tavallista produktiivisempia.

396

0 2 4 6 8 10 12 14 16i a e nu muut ti

Kaavio 13.16. Pri -yhdysverbin lisämerkitystenmerkitsijät jälkiosin

Yhdysosan ’lähihallinnan’ merkitys ja i-jälkiosan ’päämäärällisyys’ ovat jälleenproduktiivisin yhdistelmä. A-jälkiosan osuus ei ole läheskään niin suuri, kuinyhdysosalla pod. tässä kohteen ’tukihallinta’ on merkittävämpi, kuin ’lähihallinta’.samoin pod-yhdysosaan verrattuna nu-jälkiosan osuus putoaa tuntuvasti, elitässäkin ’tukihallinta’ on ’lähihallintaa’ paljon produktiivisempi. Sen sijaan E- ja ti-jälkiosat ja muut-ryhmä ovat samoissa pod-yhdysosan kanssa.

397

0 2 4 6 8 10 12 14 16 18

a i e nu muut ti

Kaavio 13.17. Pro -yhdysverbin lisämerkitystenmerkitsijät jälkiosin

Yhdysosan ’etenemisen’ ja a-jälkiosan ’’kohdesuuntaisuuden merkitykset ovatproduktiivisimmat. Hyvin se sopii myös i-jälkiosan ’päämäärällisyyden’ kanssa.Yhdysosan merkitys ’läpikäyminen’ on produktiivinen ’olotilan’ kanssa. Jälkiosanti osuus on samoissa pod-yhdysosan kanssa, mutta korkeampi kuin pri-jälkiosalla. Muut-ryhmä on näitä yhdysosia produktiivisempi.

398

0 2 4 6 8 10 12 14 16 18i a nu muut e ti

Kaavio 13.18. Raz -yhdysverbin lisämerkitystenmerkitsijjät jälkiosin

Verrattuna pro-yhdysosaan i-jälkiosa on produktiivisempi, kun taas yhdysosallapro a-jälkiosa on produktiivisempi. Nu-, ja e-jälkiosat ja muut-ryhmä ovat tasaiset.Jälkiosa ti suhteellinen osuus jää alle edellisten.

399

0 2 4 6 8 10 12 14 16 18i a nu muut ti e

Kaavio 13.19. S -yhdysverbin lisämerkitystenmerkitsijät jälkiosin

Yhdysosan ‘siirtymämerkitys’ pitää suuret asemissaan. Selvä produktiivisuus onnu-jälkiosan ’olotilan muutoksen’ kanssa, kun taas ’olotilan’ kategoria ei sovimerkityskuvioon. Ryhmä muut ja jälkiosa ti ovat tavallista produktiivisemmat.

400

0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20i a muut nu e ti

Kaavio 13.20. U -yhdysverbin lisämerkitystenmerkitsijät jälkiosin

Yhdysosan ’ylähallinnan’ merkitys tuottaa merkintöjä i-jälkiosan’päämäärähakuisuuden’ kanssa. Jälkiosan a ’kohdehakuisuus’ kuuluu näköjään’tuki-’ ja ’lähihallinnalle’, ei ’ylähallinnalle’. Pienistä muut-ryhmällä on enitenmerkintäpotentiaalia. E-jälkiosan olotilakategoria on tasoissa yhdysosien pod japri kanssa. Nu-jälkiosan ’olotilan kehittyminen ja muutos’ on produktiivinen pod-ja s-jälkiosien, ’tukihallinnan’ ja ’siirtymän’ kanssa.

401

Kaavio 14.1 Yhdysverbienlisämerkitsijät i -jälkiosalla

1 3 5 7 9 11 13 15 17 19u pere raz o, ob sv voz pod iz priot za pro vy napo do nad vz nedo

Kaaviot 14.1. – 14.6. on tehty taulukon 44. perusteella. Suuristayhdysosakorpuksista vain o, ob on kärjen tuntumassa. Kaukana kärjestä ovatmuut suuret yhdysosat za, na ja po tässä järjestyksessä.

402

Kaavio 14.2. Yhdysverbienlisämerkitsijät a -jälkiosalla

1 3 5 7 9 11 13 15 17pro ot pere raz spod do na iz poza v vy pri o, obnad voz u vz nedo

Yhdysosat pro ja ot nousevat i-jälkiosan paljon alemmista asemista kärkeen.Yhdysosat pere-, raz- ja s- säilyttävät a-jälkiosallakin korkeat asemat. Suuristayhdysosista o, ob putoaa i-jälkiosan kärjen tuntumasta kauas alas, kun taas na japo kohottavat tuntuvasti asemiaan ja za hieman i-jälkiosaan verrattuna. paljonkohottaa asemiaan myös yhdysosa do.

403

Kaavio 14.3. Yhdysverbienlisämerkitsijät e -jälkiosalla

0 1 2 3 4

pro pere za o, ob otpo pri pod raz uvoz nedo na vy dov s iz vz nad

Pro, pere ja ot säilyvät edelleen kärkisijoilla. Suuret yhdysosat za, o, ob ja pomenestyvät nyt hyvin. Yhdysosa na putoaa alemmas a-jälkiosaan verrattuna.Myös pri-yhdysosa kohottaa asemiaan edellisiin jälkiosiin verrattuna, kun taas s-yhdysosa putoaa hyvin alas.

404

Kaavio 14.4. Yhdysverbienlisämerkitsijät nu -jälkiosalla

1 2 3 4 5 6 7

vz ot s v perepod vy za pro razpri u voz o, ob pona iz do nad nedo

Yhdysosa vz nousee edellisten jälkiosien loppupäästä suhteelliselta osuudeltaanensimmäiselle sijalle, ja kärkeen nousee alhaisilta sijoilta myös vy- ja v-yhdysosat, ja e-jälkiosaan verrattuna s-yhdysosa. Yhdysosat ot ja pere säilyttävätasemansa kärjessä, johon nousee vuorostaan pod-yhdyosa. Suuret jäävätkärjestä za-, o-, ob- po-, na-järjestyksessä. Tämä johtunee siitä, että näidenkorpusten kokoon nähden ’olotilan kehittymisen’ ja ’muutoksen’ potentiaali jääpieneksi.

405

Kaavio 14.5. Yhdysverbinlisämerkitsijät ti -jälkiosalla

0 1 2 3 4 5

voz s pere v propod pri vy do uvz na raz ot zao, ob po iz nad nedo

Yhdysosa voz erottuu produktiivisuudellaan. ’Liikkumismerkitykseen’ liittyvätyhdysosat ovat kärjessä. Niistä s-yhdysosan ’siirtymismerkitys’ on produktiivisin.V-yhdysosa säilyttää edellisen jälkiosan sijoitukseen verrattuna asemansakärjessä. Suurille yhdysosille ei jälleen yksinkertaisesti riitä ti-potentiaaliakorpusten kokoon nähden, joten niiden osuudet ovat alhaiset järjestyksen ollessanyt na, za, o, ob, po.

406

Kaavio 14.6. Yhdysverbienlisämerkitsijät muut -ryhmällä

1 2 3 4

pere na s ot vzu za pro pod razo, ob v iz pri vypo do voz nad nedo

Yhdysosa pere sijoittuu jatkuvasti kärkeen. Yhdysosat s, ot, vz ovat kuten nu-jälkiosalla kärjessä. Suurista yhdysosista na on nyt kärjessä. Muuten suurtensijoitukset ovat tällä kertaa hyvin epätasaiset järjestyksessä na, za, o, ob, po.

407

Kaavio 15.1. Lisämerkitysten merkitsijöiden osuus v -yhdysverbin jälkiosakorpuksista

15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85muut ti i nu a e

Kaaviot 15.1. – 15.20 on tehty taulukon 53. perusteella. Kaaviot on tehty taulukonhorisontiaalisuunnassa, mistä käy ilmi, kuinka suuri osuus lisämerkitystenmerkitsijöillä on kunkin yhdysverbin kuudesta jälkiosakorpuksesta, mitenproduktiivisia tässä suhteessa yhdysverbit ovat lisämerkitysten merkitsijöiltään.Yhdysosalla v tämä produktiivisuus lankeaa ensimmäisenä muut-ryhmälle,seuraavan ollessa ti-jälkiosan. Myös i-jälkiosa erottuu vielä. Nu- ja a-jälkiosatovat tasoissa. E-jälkiosa ei ole selvästikään niin produktiivinen, kuin muut. Näinollen ’olotila’ ja ’orgaaninen yhteys’ eivät semanttisesti soinnu yhteen läheskäänniin hyvin, kuin muut merkitysyhdistelmät.

408

Kaavio 15.2. Lisämerkitysten merkitsijöiden osuus vz -yhdysverbin jälkiosakorpuksista

5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70muut ti a nu i e

Muut-ryhmä ja ti-jälkiliite ovat edelleen suhteellisesti produktiivisimmat. Nytkolmantena on edellisen i-jälkiliitteen asemesta a-jälkiliite, mistä voi päätellä, ettäyhdysosan ’integriteetin rikkominen’ ja ’kohteellisuus’ ovat semanttisestiproduktiivinen yhdistelmä. Edelliseen verrattuna i-jälkiliitteen osuus putoaarajusti, e-jälkiliitteen melkoisesti, kun taas nu-jälkiliite pysyy samoissa.

409

Kaavio 15.3. Lisämerkitysten merkitsijöiden osuus voz -yhdysverbin jälkiosakorpuksista

20 25 30 35 40 45 50 55 60 65ti e nu i a muut

Ti-jälkiliite nousee edellisiin verrattuna ensimmäiselle sijalle. ’Olotilakategoriat’sopivat hyvin yhteen yhdysosan ’alkuperäisen olotilan palauttamisen’merkitykseen ja on siten semanttisesti produktiivinen. Myös i-jälkiliitteellä löytyysemanttista potentiaalia, mitä ei voi sanoa a-jälkiliitteestä.

410

Kaavio 15.4. Lisämerkitysten merkitsijöiden osuus vy -yhdysverbin jälkiosakorpuksista

10 20 30 40 50 60 70 80 90 100muut nu e a i ti

Muut-ryhmä on semanttisesti erittäin aktiivinen. Nu-jälkiosan ’olotilan muutos’ jayhdysosan merkitys ’orgaanisesta yhteydestä poistaminen’ on myössemanttisesti tuottelias yhdistelmä. Jälkiliitteet e, a, i ovat tasaisia, kun taas tälläkertaa ti-jälkiosa jää lisämerkitysten merkitsijöillään suhteessa yhdysosan ti-jälkiosakorpukseen viimeiseksi ja osuudeltaan alhaiseksi.

411

Kaavio 15.5. Lisämerkitysten merkitsijöiden osuus do -yhdysverbin jälkiosakorpuksista

5 10 15 20 25 30 35 40 45 50ti a nu e i muut

Ti-jälkiosa on produktiivisin yhdistelmä. Yhdysosan ’tavoite’- ja ’lopetusmerkitys’tuottaa jälkiosin a, nu, e myös paljon merkitsijöitä. Muut-ryhmän osuus jääpieneksi.

412

Kaavio 15.6. Lisämerkitysten merkitsijöiden osuus za -yhdysverbin jälkiosakorpuksista

25 30 35 40 45 50 55 60 65 70muut ti nu e i a

Lisämerkitysten merkitsijöiden osuus jälkiosista on korkea kaikilla jälkiosilla.Jälkiosien nu ja e produktiivisuus selittyy varmaankin yhdysosan ’aloitus’ ja’lopetusmerkityksillä’, jotka sopivat hyvin jälkiosien olotilamerkityksiin. Jälkiosa ajää selvästi jälkiosan i jälkeen.

413

Kaavio 15.7. Lisämerkitysten merkitsijöiden osuus iz -yhdysverbin jälkiosakorpuksista

30 35 40 45 50 55 60e nu muut a i ti

Kokonaisuudessaan tuottelias yhdysosa jälkiosien suhteen paitsi jälkiosan ti, jokapuuttuu kuviosta. ’Olotilakategoriat’ ovat kärjessä suurin osuuksin, mikä puhuusen puolesta, että yhdysosan ’muutosmerkitys’ on niiden kanssa hyvinproduktiivinen. Yhdysosa a on hieman produktiivisempi, kuin yhdysosa i.Kolmasosa niistä merkitsee lisämerkityksiä.

414

Kaavio 15.8. Lisämerkitysten merkitsijöiden osuus na -yhdysverbin jälkiosakorpuksista

25 30 35 40 45 50 55 60muut ti e nu i a

Jälkiosilla muut, ti, e, yli puolet saa lisämerkitysten merkintöjä. Ne ovat melkotasainen muista erottuva joukko. Loppujenkin kolmen jälkiosan osuus on korkea.Niistä erottuu puolestaan selvästi jälkiosa nu. Olotilakategorioiden produktiivisuusliittyy todennäköisesti yhdysosan ’virityksen’ ja ’määrällisen kertymisen’merkityksiin.

415

Kaavio 15.9. Lisämerkitysten merkitsijöiden osuus nad -yhdysverbin jälkiosakorpuksista

21 22 23 24a i e nu ti muut

Lisämerkitysten merkintöjä tulee vain yhdysosille a ja i. Yhdysosan merkitys’virityksen lisäys’ on jälkiosaa i produktiivisempi jälkosan a kohteellisuuden jamäärällisyyden kanssa.

416

Kaavio 15.10. Lisämerkitysten merkitsijöiden osuus nedo -yhdysverbin jälkiosakorpuksista

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55e i a nu ti muut

Vain kolme jälkiosaa on edustettuna. Niistä yhdysosan merkitys ’puutteellisuus’liittyy eniten ’olotilan’ kategoriaan e.

417

Kaavio 15.11. Lisämerkitysten merkitsijöiden osuus o -, ob -yhdysverbin jälkiosakorpuksista

30 35 40 45 50 55 60ti muut nu a i e

Yhdysosan käytettävissä olevat jälkiosakorpukset ti ja muut tuottavat yli puolenkorpuksensa verran lisämerkitysten merkintöjä. Muiden osuus on kolmasosanpaikkeilla. Yhdysosan ’altistumisen’ merkitys sopii hyvin nu-jälkiosan ’olotilankehittymisen’ merkitykseen.

418

Kaavio 15.12. Lisämerkitysten merkitsijöiden osuus ot -yhdysverbin jälkiosakorpuksista

40 45 50 55 60 65 70e muut ti nu i a

Yhdysosa on tavallista produktiivisempi kaikin jälkiosin. ’Olotilakategorian’ suuriosuus selittyy yhdysosan ’lopettamismerkityksellä’. Jälkiosan nu produktiivisuusselittyy ’lopettamismerkityksen’ lisäksi yhdysosan ’vastatoiminnan’ merkityksellä.

419

Kaavio 15.13. lisämerkitysten merkitsijöiden osuus pere -yhdysverbin jälkiosakorpuksista

40 45 50 55 60 65 70 75ti e nu muut i a

Yhdysosa on tähän mennessä kaikista produktiivisin, joten yhdysosanmerkityssisällön valenssi on hyvin suuri. Merkitsijöitä tuottavat yhdysosantoiminnan ’uudelleen’ tai ’uudella tavalla’ tuottaminen, ’tilan täyttämisen’,’ylimenon’ ja ’monistuksen’ merkitykset’. Jälkiosa ti merkitsee todella paljonmerkityksiä. Jälkiosan e suuri osuus liittynee yhdysosan merkityksiin ’uudelleen’’äärimmilleen’ ja ’monistukseen’. Jälkiosan nu suuri osuus selittyy yhdysosan’ylimenon’, ’äärimmilleen viemisen’ ja ’monistuksen’ merkityksiin. Myös suuretjälkiosat tuottavat paljon lisämerkitysten merkitsijöitä.

420

Kaavio 15.14. Lisämerkitysten merkitsijöiden osuus po -yhdysverbin jälkiosakorpuksista

20 25 30 35 40 45muut nu i e a ti

Jälkiosan nu merkitsijöiden tuotto perustuu yhdysosan merkityksiin ’ajallinenrajoitus’ ja ’ositus moniin tekijöihin’, ’moniin kohteisiin’.

421

Kaavio 15.15. Lisämerkitysten merkitsijöiden osuus pod -yhdysverbin jälkiosakorpuksista

30 35 40 45 50 55 60ti e a nu i muut

Jälkiosa ti tuottaa jälleen paljon lisämerkitysten merkitsijöitä. Jälkiosan e ’olotilan’merkitys on semanttisesti produktiivinen yhdysosan ’tukihallinnan’ merkityksenkanssa. Jälkiosat a ja nu ovat tasoissa. Edellinen liittyy ’kohteen’, jälkimmäinen’olomuodon muuttumisen’ tukemiseen. Jälkiosan i ’päämäärähakuisuus’ on liianyleinen yhdysosan lähipiirin konkreettisiin yksityisiin tukihallintoihin ja jäämerkittävästi edellisistä jälkeen.

422

Kaavio 15.16. Lisämerkitysten merkitsijöiden osuus pri -yhdysverbin jälkiosakorpuksista

15 20 25 30 35 40 45 50 55ti muut e a i nu

Yhdysosan ’lähihallinnan’ merkitys tuottaa aivan erilaisen asetelman, kuinyhdysosan pod ’tukihallinta’. produktiivisin on edelleen jälkiosa ti. Muut-ryhmällänäyttää olevan nyt paljon semanttista potentiaalia. Jälkiosan e osuus on myössuuri ’olotilan’ lähihallinnan ansiosta. Suuret jälkiosat ovat tasoissa. Jälkiosa a onhieman suurempi, joten ’kohteellisuus’ sopii merkitsijän tuotoltaan hiemanparemmin ’lähihallintaan’. Määrällisesti pod-yhdysosan ’tukihallinta’ on niidensuhteen produktiivisempi. ’Olotilan kehittyminen’ painottuu ’tukihallintaan’. Ero onhuomattava.

423

Kaavio 15.17. Lisämerkitysten merkitsijöiden osuus pro -yhdysverbin jälkiosakorpuksista

35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85ti e muut i a nu

Jälleen hyvin produktiivinen on jälkiosa ti. Se on yhdysosista toiseksiproduktiivisin u-yhdysosan ollessa produktiivisin. Jälkiosa e on myös hyvinproduktiivinen, samoin muut-ryhmä. Suurista jälkiosa i on huomattavastiproduktiivisempi, kuin jälkiosa a, ja tämä selittyy yhdysosan ’etenemis’- jajälkiosan ’päämäärähakuisella’ merkityksellä. Kokonaisuudessaan hyvin

produktiivinen yhdysosa lisämerkityksien mekinnässä.

424

Kaavio 15.18. Lisämerkitysten merkitsijöiden osuus raz -yhdysverbin jälkiosakorpuksista

35 40 45 50 55muut ti i nu a e

Yhdysosaan pro verrattuna jälkiosan ti osuus putoaa suuresti, mutta muut-ryhmän osuus nousee hieman ollen kärkisijalla. Mielenkiintoinen on tällä kertaajälkiosien i, nu, a, tasaisuus lisämerkitysten merkitsijöistä jälkiosakorpuksissaan.yhdysosan ’jakamisen’ merkitys korreloi hyvin merkitsijöiden tuotossa i-jälkiosan’dynaamisuuden’, a-jälkiosan ’jaollisuuden’ ja nu-jälkiosan ’olotilan muuttuvuuden’kanssa. Yhdysosan ’herätyksen’ ja e-jälkiosan ’olotilan’ merkitys tuottaa myöspaljonmerkitsijöitä.

425

Kaavio 15.19. lisämerkitysten merkitsijöiden osuus s -yhdysverbin jälkiosakorpuksista

35 40 45 50 55 60 65muut ti nu a i e

Muut-ryhmä on edelleen suurin.Ti- ja nu-jälkiosat ovat paljon produktiivisempikuin raz-yhdyosalla. Yhdysosan ’siirtymismerkitys’ sopii hyvin nu-jälkiosan’olotilan kehittymisen’ merkitykseen ja tuottaa siten merkitsijöitä. Suurista a-jälkiosalla on enemmän merkitsijöitä, kuin i-jälkiosalla. Myös e-jälkiosan osuus onkorkea, mikä selittyy ’olotilan täyttymyksellä’, minkä merkityksen s-yhdysosaantaa. Kokonaisuudessaan semanttisesti hyvin produktiivinen yhdysosa.

426

Kaavio 15.20. lisämerkitysten merkitsijöiden osuus u -yhdysverbin jälkiosakorpuksista

30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90ti muut nu e i a

Ti-jälkiosan lisämerkitysten merkitsijöiden suhteellinen osuus on suurin kaikistayhdysosista. Muut-ryhmällä on myös paljon semanttista potentiaalia.Mielenkiintoiset ovat jälkiosat nu ja e, joiden ’olotilan muutoksen’ ja ’olotilan’merkitykset tuottavat tasaisen määrän lisämerkitysten merkitsijöitä, jotenyhdysosan ’hallinnan’ merkitys on näissä tasavertainen, samoin kuin suurillajälkiosilla i ja a, ’päämäärän hallinnan’ ollessa hieman edellä.

427

Kaavio 16.1. Lisämerkitystenmerkitsijät i -korpuksissa

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50

pere pro v ot sraz voz pod za priiz o, ob po u vyna do nad vz nedo

Kaaviot 16.1. – 16.6. on tehty taulukon 53. perusteella vertikaalisesti, mistä käyilmi eri yhdysosien keskinäissuhteelliset osuudet lisämerkitysten merkitsijöilläyhdysosien kuudessa jälkiosakorpuksessa. Kärkiryhmään 46-40% määrilläkuuluvat yhdysosat pere, pro, v, ot, s, raz. Suurista yhdysosista za onensimmäinen, o, ob ja po ovat tasoissa, yhdysosan na on viimeisen. Niiden erotovat tosin verrattain pienet 36-30%.

428

Kaavio 16.2. Lisämerkitystenmerkitsijät a- korpuksissa

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45

pod pere ot s raz

do pro pri iz o, ob

vz u vy na v

za po nad voz nedo

Kärkiryhmään kuuluvat pod, pere, ot, s, raz 44-40% välillä. isojen järjestysmuuttuu i-jälkiosaan verrattuna jyrkästi niiden järjestyksen ollessa o, ob, na, za,po. Niiden prosentuaaliset erot ovat i-jälkiosaan verrattuna suuremmat liikkuen34-26% välillä.

429

Kaavio 16.3. Lisämerkitystenmerkitsijät e -korpuksissa

0 10 20 30 40 50 60 70

pere ot pro iz na nedo pod

u pri voz s za raz vy

do o, ob po v vz nad

Edellisiin jälkiosiin verrattuna kärkiryhmä on suppeampi ja kokonaisuudessaanprosenttiosuudet korkeammat. Kärkiryhmässä ovat pere, ot, pro 68-64% välillä.isojen yhdysosien järjestys on na, za, o, ob, po. prosentuaaliset erot ovat todellasuuret asettuen 54-27% välille.

430

Kaavio 16.4. Lisämerkitystenmerkitsijät nu -korpuksissa

15 20 25 30 35 40 45 50 55 60

pere s iz ot zau pod vy voz razna do po pro o, obv vz pri nad nedo

Jälkiosiin i, a verrattuna kärkiryhmä on jälleen suppeampi. Siinä ovat pere, s, iz56-50% välillä. Jälkiosiin i, a verrattuna prosenttiosuudet ovat jälkiosan e tavoinkorkeat. Suurten järjestys on tällä kertaa za, na, po, o, ob prosenttuaalistenerojen ollessa jälkiosan e tavoin suuret liikkuen 45-34% välillä.

431

Kaavio 16.5. Lisämerkitystenmerkitsijät ti -korpuksissa

10 20 30 40 50 60 70 80 90

u pro pere voz zapod o, ob s v naot pri raz do vzpo vy iz nad nedo

Kärkiryhmässä ovat vain yhdysosat u ja pro 88-80% välillä. Prosenttiosuudet ovatkokonaisuudessaan jälleen korkeat. Suurten järjestys on za,o, ob, na, po erojenollessa suuret 60-25%

432

Kaavio 16.6. Lisämerkitystenmerkitsijät muut -korpuksissa

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

vy v vz za sna u ot o, ob razpro pere pri po izpod do voz nad nedo

Kokonaisuudessaan lisämerkitysten merkitsijöitä on paljon. kärkiryhmäänerottuvat vy ja v 91-84 % välillä. Suurten järjestys on za, na, o, ob, poprosentuaalisen välin ollessa 66-43%.

433

Taulukko 62.Lisämerkitysten merkitsijöiden merkityksineen osuus yhdysverbikorpuksenjälkiosakorpuksista

i a e nu ti muut

88,9 85,9 96,3 106,9 181,1 125,7

80 90 100 110 120 130 140 150 160 170 180 190

ti muut nu e i a

Kaavio 17. Lisämerkitysten merkitsijöiden osuus merkityksineenyhdysverbikorpuksen jälkiosakorpuksista

Selvästi eniten lisämerkityksiä suhteessa kokoonsa tuottaa jälkiosa ti. Muut-ryhmä on myös hyvä merkityksentuottaja. Olotilakategorioista nu onsemanttisesti tuotteliaampi, kuin e. Suuret jälkiosasryhmät ovat semanttisestiekstensiivisiä, vaan ei niin intensiivisiä.

434

4.2.Lisämerkitysten merkitsijöiden osuus yhdysverbienlisämerkitysten merkitsijäkorpuksista

Taulukko 63.Lisämerkitysten merkitsijöiden osuus jälkiosilla yhdysverbien lisämerkitystenmerkitsijäkorpuksista, ja koko merkitsijäkorpuksesta

i a e nu ti muut korpus

v- 45,2 27,4 3,5 11,9 5,9 5,9 2,3vz- 27,6 23,4 2,1 27,6 6,4 12,7 1,3voz 51,4 22,8 5,7 5,7 14,3 - 0,9vy- 42,8 30,1 4,6 11,7 5,1 5,6 5,3do- 36,6 43,5 4,6 5,3 5,3 4,6 3,6za- 41,6 30,1 9,1 8,3 3,4 7,3 10,4iz- 47,2 38,2 3,4 4,8 - 6,2 3,9na- 38,1 37,3 5,2 5,2 4,4 9,6 6,8nad- 50,0 50,0 - - - - 0,1nedo- 33,3 33,3 33,3 - - - 0,08o, ob- 50,3 25,0 8,5 5,3 2,4 6,7 9,1ot- 34,7 37,1 6,2 12,1 2,7 7,0 7,0pere- 37,6 33,5 6,9 8,8 5,1 7,9 5,8po- 38,0 39,6 9,0 6,0 1,6 5,6 8,2pod- 41,2 32,4 5,4 10,1 4,7 6,1 4,0pri- 46,6 28,3 6,7 6,7 5,4 6,1 4,0pro- 33,3 40,7 9,3 6,2 4,6 5,8 7,0raz- 43,1 36,9 5,1 5,8 3,2 5,8 7,5s- 39,1 33,7 2,9 11,2 5,8 7,2 7,5u- 54,7 20,7 5,6 6,3 4,4 8,1 4,3

435

Taulukko 64. Lisämerkitysten merkitsijöiden sijoitus jälkiosin yhdysverbienlisämerkitysten merkitsijäkorpuksessa

i a e nu ti muut

v- 1 2 6 3 4 4vz- 1 3 6 1 5 4voz 1 2 4 4 3 -vy- 1 2 6 3 5 4do- 2 1 4 3 3 4za- 1 2 3 4 6 5iz- 1 2 5 4 - 3na- 1 2 4 4 5 3nad- 1 1 - - - -nedo- 1 1 1 - - -o, ob- 1 2 3 5 6 4ot- 2 1 5 3 6 4pere- 1 2 5 3 6 4po- 2 1 3 4 6 5pod- 1 2 5 3 6 4pri- 1 2 3 3 6 5pro- 2 1 3 4 6 5raz- 1 2 5 3 6 3s- 1 2 6 3 5 4u- 1 2 5 4 6 3

436

Taulukko 65.Lisämerkitysten merkitsijöiden keskinäissuhteellinen sijoitus jälkiosinyhdysverbien merkitsijäkorpuksissa

i a e nu ti muut

v- 7 16 16 3 3 12vz- 20 18 19 1 2 1voz- 2 19 9 14 1 -vy- 9 14 14 4 8 16do- 16 2 15 16 6 17za- 10 11 3 8 13 5iz- 5 5 17 18 - 9na- 13 6 12 17 11 2nad- 4 1 - - - -nedo- 19 11 1 - - -o-, ob- 3 17 5 15 16 8ot- 17 7 8 2 15 7pere- 15 10 6 7 7 4po- 14 4 4 12 17 15pod- 11 13 11 6 9 10pri- 6 15 7 9 5 11pro- 18 3 2 11 10 13raz- 8 8 13 13 14 13s- 12 9 18 5 4 6u- 1 20 10 10 12 3

437

Taulukko 66.Yhdysosat yhdysverbien lisämerkitysten merkitsijäkorpusten keskinäisessäjärjestyksessä jälkiosin

i a e nu ti muut

1. u nad nedo vz voz vz2. voz do pro ot vz na3. o, ob pro za v v u4. nad po po vy s pere5. iz iz o, ob s pri za6. pri na pere pod do s7. v ot pri pere pere ot8. raz raz ot za vy o, ob9. vy s voz pri pod iz10. za pere u u pro pod11. pod za, nedo pod pro na pri12. s - na po u v13. na pod raz raz za pro,

raz14. po vy vy voz raz -15. pere pri do o, ob ot po16. do v v do o, ob vy17. ot o, ob iz na po do18. pro vz s iz - -19. nedo voz vz - - -20. vz u - - - -

438

Taulukko 67.Yhdysverbien lisämerkitysten merkitsijöiden intensiivisyysryhmät jälkiosinlisämerkitysten merkitsijäkorpuksissa

i a e nu ti muut

v- 3 6 6 1 1 3vz- 6 6 6 1 1 1voz- 1 6 3 5 1 -vy- 3 5 5 2 3 6do- 6 1 5 6 2 6za- 4 3 1 3 5 2iz- 2 2 6 6 - 3na- 5 2 4 6 4 1nad- 2 1 - - - -nedo- 6 3 1 - - -o-, ob- 1 6 2 5 6 3pere- 5 4 2 3 3 2po- 5 2 2 4 6 5pod- 4 5 4 3 3 4pri- 2 5 3 3 2 4pro- 6 1 1 4 4 5raz- 3 3 5 5 5 5s- 4 3 6 2 2 2u- 1 6 4 4 4 1

439

Taulukko 68.Yhdysosat lisämerkitysten merkitsijäkorpusten intensiivisyysryhmissä jälkiosin

i a e nu ti muut

1. u nad nedo vz voz vzvoz do pro ot vz nao, ob pro za v v u

2. nad po po vy s pereiz iz o, ob s pri zapri na pere pod do s

3. v ot pri pere pere otraz raz ot za vy o, obvy s voz pri pod iz

4. za pere u u pro podpod za, nedo pod pro na pris - na po u v

5. na pod raz raz za pro,raz

po vy vy voz raz -pere pri do o, ob ot po

6. do v v do o, ob vyot o, ob iz na po do

pro vz s iz - -nedo voz vz - - -

440

Kaavio 18.1. Lisämerkitysten merkitsijätmerkitsijäkorpuksissa i- jälkiosin

25 30 35 40 45 50 55

u voz o, ob nad izpri v raz vy zapod s na po peredo ot pro nedo vz

Kaaviot 18.1. – 18.6 on tehty taulukon 63. ’lisämerkitysten merkitsijöiden osuusjälkiosilla yhdysverbien merkitsijäkorpuksista’ perusteella. Yhdysosa u onsuhteellisesti selvästi suurin. Pienistä yhdysosista voz on hyvin produktiivinen i-jälkiosalla. Suurten järjestys on o,ob, za, na, po. Niiden prosentuaaliset erot ovatsuuret 50-36% välillä. Yhdysosan o, ob ’kohdistuksen’ merkitys ja i-jälkiosandynaamisuus on hyvin produktiivinen yhdistelmä.

441

Kaavio 18.2. Lisämerkitysten merkitsijätmerkitsijäkorpuksissa a- jälkiosin

20 25 30 35 40 45 50 55

nad do pro po iz

na ot raz s pere

nedo pod za vy pri

v o, ob vz voz u

Nad-yhdysosan kärkiasema selittyy korpuksen pienestä määrästä.Mielenkiintoiset ovat yhdysosat do, pro, po. Yhdysosan do ’tavoitehakuisuus’ jayhdysosan pro ’etenemismerkitys’ korreloivat a-jälkiosan ’kohdehakuisuuden’kanssa. Yhdysosan na ’suunnallisuus’ ja ’määrällisyys’ ovat semanttisestiproduktiiviset jälkiosan ’kohdehakuisuuden’ ja ’osittelun’ kanssa. Suuretyhdysosat ovat alempana, za 30%, o, ob 25% osuuksilla. suurten yhdysosiensemanttinen haarukka sijoittuu 39-25% välille. Huomattava on yhdysosan o, obsuuri pudotus a-jälkiosalla 25 prosenttiin verrattuna i-jälkiosaan, jolla se on 50%.Samankaltaisuudet hylkivät nyt toisiaan, eli yhdysosan ’kohdehakuisuus’ ja a-jälkiosan ’kohteellisuus’ eivät selvästikään kertaa toisiaan. Iz-yhdysosan ’muutos’on produktiivisempi i-jälkiosan dynamiikalla - 44%, kuin a-jälkiosan’kohteellisuudella’ - 37%. Raz-yhdysosa säilyttää molemmilla asemansa.

442

Kaavio 18.3. Lisämerkitysten merkitsijätmerkitsijäkorpuksissa e -jälkiosin

0 5 10 15 20 25 30 35

nedo pro za po o, obpere pri ot voz upod na raz vy dov iz s vz nad

Nedo-yhdysosan sijoitus kertoo vähäisestä korpuksesta. Muutenprosenttiosuudet ovat alhaiset, 4-9% välillä. Oikeasti kärjessä erottuvat pro, za,po, o, ob, joiden osuudet ovat 9-7%. Niiden merkitykset sopivat hyvin ’olotilan’kanssa, pro ’etenemisellä’, za ’alkamisella’ ja ’päättymisellä’, po ’kestolla’, o, ob’kohdentamisella’.

443

Kaavio 18.4. Lisämerkitysten merkitsijätmerkitsijäkorpuksissa nu- jälkiosin

0 5 10 15 20 25 30

vz ot v vy spod pere za pri upro po raz voz o, obdo na iz nad nedo

Yhdysosa vz aktivoituu tällä jälkiosalla tavattomasti ja on omaa luokkaansa. Senmerkitys ’integriteetin hävittäminen’ ja jälkiosan ’olotilan muutos’ ovat sitensemanttisesti hyvin produktiiviset. Seuraavat yhdysosat ot, v, vy, s, pod sijoittuvat12-10% välille ja ovat tuotteliaita semanttisesti ot ’loppumisella’, v ’kiinteälläyhteydellä’, vy ’kiinteän yhteyden menettämisellä’, s ’siirtymisellä’, pod’tukihallinnalla’. Suuret yhdysosat sijoittuvat järjestyksessä za, po, o, ob, na.Niiden erot haarukoituvat 8-5% välille.

444

Kaavio 18.5. Lisämerkitysten merkitsijätmerkitsijäkorpuksissa ti -jälkiosin

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15

voz vz v s prido pere vy pod prona u za raz oto, ob po iz nad nedo

Hyvin produktiivinen ja omaa luokkaansa on yhdysosa voz. Sen merkitykset’ylös’, ’ennalleen palautus’ ja ’vastavuoroisuus’ ovat siten semanttisesti tuotteliaatliikunta- ja muillakin näihin merkityksiin sopivilla ti-päätteisillä verbeillä.Seuraavina ovat ’integriteetin hävittämisen’, ’yhteyden’ ja ’siirtymisen’ yhdysosat.Suuret yhdysosat ovat järjestyksessä na, za, o, ob, po ja asettuvat 4,5-0,5%välille.

445

Kaavio 18.6. Lisämerkitysten merkitsijätmerkitsijäkorpuksissa muut -ryhmin

4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14

vz na u pere zas ot o, ob iz podpri v pro raz povy do voz nad nedo

Suurin osuus on taas yhdysosalla vz. Suurista na ja za ovat kärjessä, kun taas o,ob ja po putoavat alemmas, po peräti paljon. Niiden prosentuaaliset erot ovat9,6-5,6%.

446

Kaavio 19.1. Lisämerkitysten merkitsijöiden osuus v -yhdysverbin merkitsijäkorpuksesta jälkiosin

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50i a nu ti muut e

Kaaviot 19.1. - 19.20 on tehty taulukon 63. perusteella. Kaaviot antavatyhdysverbien lisämerkitysten merkitsijöiden ekstensiivisen kuvan. Niinpäyhdysosalla v eniten merkitsijöitä on jälkiosalla i. Jälkiosan a osuus onhuomattavasti alhaisempi. Pienistä jälkiosista ensimmäinen on nu. I-jälkiosan’dynaamisuuden’ merkitys sopii yhdysosan ’kiinteään yhteyteen saattamisen’kanssa. Samoin pienistä jälkiosista jälkiosan nu ’olotilan muutos’ luo semanttistaekstensiivisyyttä yhdysosan merkityksen kanssa.

447

Kaavio 19.2. Lisämerkitysten merkitsijöiden osuus vz -yhdysverbin merkitsijäkorpuksesta jälkiosin

0 5 10 15 20 25 30i nu a muut ti e

Yhdysosan ‘integriteetin hävittämisen’ merkitys tuottaa eniten yhdysosanmerkitsijäkorpuksesta merkintöjä yhdysosan v tavoin jälkiosalla i, jonka osuusputoaa yhdysosaan v verrattuna suuresti. Puolestaan jälkiosa nu nousee toiseksija samoihin osuuksiin jälkiosan i kanssa. Yhdysosan merkitys korreloisemanttisesti hyvin ’olotilan muutoksen’ kanssa. Myös jälkiosa a on verratenproduktiivinen yhdistelmä. ’Muut-ryhmällä on myös paljon ’integriteetinhävittämisen’ semanttista potentiaalia. Myös ti-jälkiosa lisää osuuttaan.

448

Kaavio 19.3. Lisämerkitysten merkitsijöiden osuus voz -yhdysverbin merkitsijäkorpuksesta jälkiosin

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55i a ti e nu muut

Jälkiosalla I on merkitsijöitä saman verran kuin muilla jälkiosilla yhteensä.Yhdysosan ’ennalleen palauttamisen’ merkitys vaatii selvästi i-jälkiosan’päämäärähakuisuutta’ ja ’dynaamisuutta’. A-jälkiosan ’kohteellisyys’ jää selvästijälkeen. Ti-päätteisillä verbeillä yhdysosalla on paljon semanttistaproduktiivisuutta. Olotilakategoriat ovat tasoissa. E-jälkiosan osuus on selvästisuurempi kuin edellisillä yhdysosilla. E-jälkiosalla kysymykseen tulee ’olotilanpalauttaminen ennalleen’, nu-jälkiosalla – ’olomuodon palauttaminen ennalleenkehityksenä’.

449

Kaavio 19.4. Lisämerkitysten merkitsijöiden osuus vy -yhdysverbin merkitsijäkorpuksesta jälkiosin

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45i a nu muut ti e

Yhdysosan merkitys ‘kiinteästä yhteydestä poistaminen’ pitää perusasetelman I –’dynaamisuus’, a – ‘kohteellisuus’, nu – ‘olomuodon muutos’. Yhdysosaan vverrattuna i-jälkiosan osuus putoaa hieman, kun taas a-jälkiosan osuusvastaavasti hieman nousee. Jälkiosan nu osuus pysyy samana. Muut-ryhmä ja ti-jälkiosa ovat lähes samoissa, mutta e-jälkiosan osuus nousee selvästi.

450

Kaavio 19.5. Lisämerkitysten merkitsijöiden osuus do -yhdysverbin merkitsijäkorpuksesta jälkiosin

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45a i nu ti e muut

Osat vaihtuvat tällä kertaa jälkiosilla i ja a. Yhdysosan ’tavoitteellisuus’ on a-jälkiosan ’kohteellisuuden’ kanssa suurin lisämerkitysten merkitsijöiden tuottaja.pienemmät jälkiosat ovat suuremmitta eroitta 5% pinnassa. Niille jää noinviidesosa merkitsijöiden tuotosta.

451

Kaavio 19.6. Lisämerkitysten merkitsijöiden osuus za -yhdysverbin merkitsijäkorpuksesta jälkiosin

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45i a e nu muut ti

Yhdysosan ’syötön’ ja ’asetuksen’ merkitykset yhdistyvät semanttisestiproduktiivisimmin i-jälkiosaan. A-jälkiosa ’kohdehakuisuuksineen’ tuottaa tässäsuhteessa myös hyvän tuloksen. Suuren nousun edellisiin yhdysosiin verrattunatekee e-jälkiosa, joka ohittaa merkitsijöiden tuotoltaan nu-jälkiosan. Muuten’olotilakategoriat’ ovat tasaisina yhdysosan ’syötön ja ’asetuksen alkamisen’ ja’loppumisen’ merkityksillä.

452

Kaavio 19.7. Lisämerkitysten merkitsijöiden osuus iz -yhdysverbin merkitsijäkorpuksesta jälkiosin

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50i a muut nu e ti

Yhdysosan ’muutoksen’ merkitys antaa hyvän merkitsijätuoton i- ja a-jälkiosilla,niiden ’dynamiikalla’ ja ’kohteellisuudella’ ja tällä kertaa myös ’osituksella’, mikäetenkin lisää a-jälkiosan osuutta. Myös nu-jälkiosan ohimeno e-jälkiosasta onmerkitysyhdistelmältään oikea, eli ’muutokset’ liittyvät toisiinsa. Muut-ryhmällä onkolmanneksi eniten merkitsijäpotentiaalia yhdysosan kanssa.

453

Kaavio 19.8. Lisämerkitysten merkitsijöiden osuus na -yhdysverbin merkitsijäkorpuksesta jälkiosin

0 5 10 15 20 25 30 35 40i a muut nu e ti

Yhdysosan käsitteellinen merkityshän on ‘viritys’, joka yksilöityy, eriytyy jakonkretisoituu monin tavoin, mikä on erillisen tarkastelun aihe. Keskeisinä niistäsaadun tuloksen kannalta on ’suunnan’ ja ’määrän’ virittäminen. Molemmatmerkitykset liittyvät kaavion mukaan tasapuolisesti suuriin jälkiosiin. Muut-ryhmällä on kolmanneksi eniten merkitsijöitä. Loput jälkiosat sijoittuvat suurinpiirtein samoin, kuin yhdysosalla do, kuitenkin niin, että e-jälkiosa lisääosuuttaan, ti-jälkiosa vähentää ja jää viimeiseksi.

454

Kaavio 19.9. Lisämerkitysten merkitsijöiden osuus nad -yhdysverbin merkitsijäkorpuksesta jälkiosin

40 50i a e nu ti muut

Merkitsijän antoa esiintyy vain suurilla yhdysosilla merkitsijäkorpuksen ollessahyvin pieni.

455

Kaavio 19.10. Lisämerkitysten merkitsijöiden osuus nedo -yhdysverbin merkitsijäkorpuksesta jälkiosin

30 35i a e nu ti muut

Edeliseen yhdysosaan verrattuna mukaan tulee jälkiosa e merkitsijäkorpuksenollessa jälleen pieni.

456

Kaavio 19.11. Lisämerkitysten merkitsijöiden osuus o- , ob -yhdysverbin merkitsijäkorpuksesta jälkiosin

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55

i a e muut nu ti

Jälkiosa I saa osakseen saman verran merkitsijöitä, kuin muut jälkiosat yhteensä.Yhdysosan ’kohdehakuisuus’ vaatii laajempaa ’päämäärähakuisuutta’ jadynamiikkaa, ei suppeampaa ’kohdehakuisuuden’ toistoa. Jälkiosa e onkolmantena, mikä liittyy ’olotilojen kohdentamiseen’ ja ’olotilalla varustamiseen’.

457

Kaavio 19.12. Lisämerkitysten merkitsijöiden osuus ot -yhdysverbin merkitsijäkorpuksesta jälkiosin

0 5 10 15 20 25 30 35 40a i nu muut e ti

Yhdysosan ’vastatoiminnan’ merkitys ja a-jälkiosan ’kohdehakuisuus’ toimivat nytsemanttisesti ensisijaisesti. Tosin i-jälkiosakaan ei jää paljon jälkeen. Nu-jälkiosan ’olotilan muutos’ sopii yhdysosan ’vastatoimintaan’ ja ’toiminnanloppumiseen’.

458

Kaavio 19.13. Lisämerkitysten merkitsijöiden osuus pere -yhdysverbin lmerkitsijäkorpuksesta jälkiosin

0 5 10 15 20 25 30 35 40i a nu muut e ti

Suurten kohdalla asetelma on jälleen ennallaan. Yhdysosan ’takarajanperäämisen’ merkitys lähentää muut-ryhmää nu-jälkiosaan ja lisää’olotilagategorian’ merkitsijätuottoa. Ne kohottavat myös e-jälkiosan merkitsijäntuottoa. Myös jälkiosan ti semanttinen produktiivisuus on tavallista suurempi.

459

Kaavio 19.14. Lisämerkitysten merkitsijöiden osuus po -yhdysverbin merkitsijäkorpuksesta jälkiosin

0 5 10 15 20 25 30 35 40a i e nu muut ti

Jälkiosa a on suurella osuudella produktiivisin. I-jälkiosa ei jää paljon jälkeen. A-jälkiosan ’ositus’- ja yhdysosan ’osittelumerkitys’ tuottaa paljon merkitsijöitä.Muuten yhdysosan hyvin laaja merkityspotentiaali näkyy selvästi kahdensuurimman jälkiosan merkitsijätuotossa. E-jälkiosan suurin osuus pienistäjälkiosaryhmistä selittyy hyvinkin ’olotilan’ ja yhdysosan ’ajallisen rajoittamisen’merkityksillä. Ti-jälkiosan vaatimaton osuus selittyy vuorostaan sen rajallisellakorpuksella verrattuna a-jälkiosan suureen merkitsijäkorpukseen.

460

Kaavio 19.15. Lisämerkitysten merkitsijöiden osuus pod -yhdysverbin merkitsijäkorpuksesta jälkiosin

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45i a nu muut e ti

Yhdysosan ’tukihallinta’ näyttää kokonaisuudessaan liittyvän hallinnan vaativaanyleiseen päämäärähakuisuuteen ja dynamiikkaan, mitä edustaa i-jälkiosa, kuinsuppeaan ’kohdehakuisuuteen’, mitä edustaa a-jälkiosa ja saa siten kaavionasetelman. Hallinnan asetelmaan sopii myös paremmin ’olotilan muutoksen’, kuinitse ’olotilan’ hallinta, mikä kaaviossa näkyy selvästi nu- ja e-jälkiosien eroina. Ti-jälkiosa on nyt niin sanotusti vakio-osuudessaan viidessä prosentissa.

461

Kaavio 19.16. Lisämerkitysten merkitsijöiden osuus pri -yhdysverbin merkitsijäkorpuksesta jälkiosin

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50i a e nu muut ti

Yhdysosan ’lähihallinnan’ merkitys lisää ’tukihallintaan’ verrattuna osuuttaan.Näin ollen se on i-jälkiosan merkitykseen nähden semanttisesti valenttisempi,kuin ’tukihallinta’, joka vuorostaan on semanttisesti tuottoisampi a-jälkiosan’kohdehakuisuudella’. ’Olotilakategoriat’ ovat tasoissa, kuten pienet jälkiosatkokonaisuudessaan. Etenkin ’olotilan muutos’ kuuluu merkitsijän tuotoltaan’tukihallinalle’.

462

Kaavio 19.18. Lisämerkitysten merkitsijöiden osuus pro -yhdysverbin merkitsijäkorpuksesta jälkiosin

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45a i e nu muut ti

Yhdysosan ‘etenemismerkitys’ ja a-jälkiosan ‘kohdehakuisuus’ on nytmerkitsijöitä eniten tuottava yhdistelmä. Sen lisäksi yhdysosan ’ennakko’- ja’oheistoiminnan’ ja ’ajallisen rajoituksen’ merkitykset lisäävät e-jälkiosan’olotilakategorian’ merkitsijöitä. Loput pienistä ovat taas osuuksiltaan verrattaintasaiset.

463

Kaavio 19.18. Lisämerkitysten merkitsijöiden osuus raz -yhdysverbin merkitsijäkorpuksesta jälkiosin

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45i a nu muut e ti

Raz-yhdysosan ollessa enimmiltään merkitykseltään ilmaisuvoimainen,ekspressiivinen voi ymmärtää dynaamisen i-jälkiosan suurimmanmerkitsijätuoton. ’Jakamismerkitykseltään’ se on semanttisesti valenttinen a-jälkiosan ’osittamismerkityksen’ kanssa. Pienet jälkiosat lukuunottamattajälkiosaa ti ovat tasaiset.

464

Kaavio 19.19. Lisämerkitysten merkitsijöiden osuus s -yhdysverbin merkitsijäkorpuksesta jälkiosin

0 5 10 15 20 25 30 35 40i a nu muut ti e

Yhdysosan ‘siirtymämerkitys’ ja i-jälkiosan ‘päämäärähakuisuus’ antavat enitenmerkintöjä. Myös a-jälkiosan ’kohteellisuus’ antaa hyvän tuoton. Pienetjakautuvat epätasaisesti. Nu-jälkiosan ’olotilan kehittyminen’ on tuottoisa. Ti-jälkiosa nousee keskimääräistä suurempaan tuotokseen. Sen sijaan ’olotila’ ja’siirtymä’ eivät ole tuottoisa yhdistelmä.

465

Kaavio 19.20.Lisämerkitysten merkitsijöiden osuus u -yhdysverbin merkitsijäkorpuksesta jälkiosin

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55

i a muut nu e ti

Yli puolet lisämerkitysten merkitsijöistä asettuu i-jälkiosalle, mikä kertoo siitä, ettäyhdysosan ‘hallinnan’ merkitys on hyvin produktiivinen hallintaan yleensäkinkuuluvan ‘päämäärähakuisuuden’ ja ‘dynamiikan’ kanssa, mitä edustaa i-jälkiosa.’Olotilakategoriat’ eivät ole yhdysosan ’ylähallinnan’ kannalta kovinkaan paljonmerkitsijöitä tuottavat. Ne kuuluvat ’tuki’- ja ’lähihallinnan’ piiriin. Muut-ryhmälläon ’hallintaan’ liittyvää merkitsijätuotantoa pienistä eniten. Jälkiosa ti on jälleentuotoltaan keskimääräinen.

466

Kaavio 20. Yhdysverbien jälkiosien lisämerkitystenmerkitsijäkorpusten osuus merkitsijäkorpuksesta

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45i a nu muut e ti

Kaaviossa esitetään eri jälkiosien kerääminen merkitsijäkorpusten osuudet kokoyhdysverbikorpuksen lisämerkitysten merkitsijäkorpuksesta. Tulokset ovatsuurten kohdalla tavanomaiset. On huomattava ’olotilan kehittymisen’ensisijaisuus ’olotilaan’ nähden. Dynamiikka lyö staattisuuden.

467

4.3. Lisämerkitysten merkitsijöiden osuus yhdysverbienjälkiosien lisämerkityksistä

Taulukko 69.Merkitsijöiden osuus yhdysverbien jälkiosien lisämerkityskorpuksista

i a e nu ti muut lisämerkityskorpus

v- 79,1 71,8 75,0 76,9 29,4 83,3 70,0vz- 72,2 44,0 100,0 76,4 37,5 60,0 59,5voz- 78,2 72,7 66,6 50,0 55,5 - 70,0vy- 56,3 61,4 81,8 46,9 28,5 52,4 54,3do- 77,4 83,8 100,0 50,0 43,7 75,0 72,3za- 63,6 63,9 77,7 60,3 44,8 43,0 61,4iz- 85,0 77,4 83,3 87,5 - 81,8 81,8na- 66,9 72,6 65,0 81,2 44,0 57,1 66,7nad- 100,0 42,8 - - - - 60,0nedo- 50,0 50,0 100,0 - - - 60,0o-, ob- 69,5 68,0 78,3 60,0 44,4 71,8 68,4ot- 61,3 62,9 72,7 72,1 35,0 62,0 62,4pere- 63,7 67,3 55,5 59,3 42,3 65,4 62,3po- 60,3 69,2 57,4 81,8 29,4 51,5 62,5pod- 58,6 64,0 66,6 53,5 35,0 64,3 58,5pri- 66,9 55,2 66,6 62,5 50,0 39,1 59,4pro- 60,1 62,1 60,0 51,6 30,7 62,5 57,8raz- 71,7 58,8 77,7 43,2 29,0 64,0 61,2s- 61,0 59,6 53,3 63,2 34,0 80,0 58,8u- 62,1 66,0 81,8 83,3 36,8 52,0 61,8____________________________________________________yhteensä 65,2 65,0 68,9 61,4 62,7 58,7 62,7

468

Taulukko 70.Lisämerkitysten merkitsijöiden sijoitus yhdysverbin lisämerkityksissä jälkiosin

i a e nu ti muut

v- 6 3 5 4 1 2vz- 4 2 6 5 1 3voz- 5 4 3 1 2 -vy- 4 5 6 2 1 3do- 4 5 6 2 1 3za- 4 5 6 3 2 1iz- 4 1 3 5 - 2na- 4 5 3 6 1 2nad- 2 1 - - - -nedo- 1 2 3 - - -o-, ob- 4 3 6 2 1 5ot- 2 4 6 2 1 5pere- 4 6 2 3 1 5po- 4 5 3 6 1 2pod- 3 4 6 2 1 5pri- 6 3 5 4 2 1pro- 4 5 3 2 1 6raz- 5 2 6 3 1 4u- 3 4 5 6 1 2

469

Taulukko 71.Lisämerkitysten merkitsijöiden keskinäinen sijoitus yhdysverbienlisämerkityksissä jälkiosien suhteen

i a e nu ti muut korpus

v- 18 16 10 14 3 17 17vz- 15 2 17 13 10 7 6voz- 17 18 8 3 17 18 17vy- 2 7 14 2 1 5 1do- 16 20 18 4 12 14 19za- 9 10 11 9 15 2 10iz- 19 19 16 18 18 16 20na- 11 17 5 15 13 6 15nad- 20 1 20 20 20 19 7nedo- 1 3 19 19 19 20 7o-, ob- 13 14 13 8 14 13 16ot- 7 9 9 12 7 8 13pere- 10 13 2 7 11 12 12po- 5 15 3 16 4 3 14pod- 3 11 6 6 8 11 3pri- 12 4 7 10 16 1 5pro- 4 8 4 5 5 9 2raz- 14 5 12 1 2 10 9s- 6 6 1 11 6 15 4u- 8 12 15 17 9 4 11

470

Taulukko 72.Lisämerkitysten merkitsijöiden intensiivisyyryhmät yhdysverbien lisämerkityksissäjälkiosien suhteen

i a e nu ti muut korpus

v- 6 6 4 5 1 6 6vz- 5 1 6 5 4 3 2voz- 6 6 3 1 6 6 6vy- 1 2 5 1 1 2 1do- 6 6 6 2 4 5 6za- 3 4 4 3 5 1 4iz- 6 6 6 2 4 5 6na- 4 6 2 5 5 2 5nad- 6 1 - - - - 3nedo- 1 1 6 - - - 3o-, ob- 5 5 5 3 5 5 5ot- 3 3 3 4 3 3 5pere- 4 5 1 3 4 4 4po- 2 5 1 6 2 1 5pod- 1 4 2 2 3 4 1pri- 4 2 3 5 6 1 2pro- 2 3 2 2 2 3 1raz- 5 2 4 1 1 4 3u- 3 4 5 6 3 2 4

471

Taulukko 73.Yhdysosat intensiivisyysryhmissä merkitsijöiden lisämerkityksissä jälkiosiensuhteen

i a e nu ti muut lisämerkityskorpus

1. nedo nad s raz vy pri vyvy vz pere vy raz za propod nedo po voz v po pod

2. pro pri pro do po u spo raz na pro pro vy pris s pod pod s na vz

3. ot vy pri pere ot vz nadu pro voz o, ob pod ot nedoza ot ot za u pro raz

4. pere za v pri vz raz zana pod za s pere pod upri u raz ot do pere pere

5. o, ob pere o, ob vz na o, ob otraz o-, ob vy v o, ob do povz po u na za s na

6. do v iz po pri iz o, obvoz na vz u voz v vv voz do iz iz voz voziz iz nedo donad do iz

472

Taulukko 74.Merkitsijöiden osuus yhdysverbien lisämerkityskorpuksista ja yhdysverbienkorpuksista jälkiosin

i a e nu ti muut korpus

v- 31,6 19,1 2,5 8,3 4,1 4,1 69,7vz- 16,4 13,9 1,2 16,4 3,8 7,6 59,3voz- 36,0 16,0 4,0 4,0 10,0 - 70,0vy- 23,2 16,3 2,5 6,3 2,7 3,0 54,0do- 27,6 32,7 3,4 4,0 4,0 3,4 75,1za- 25,5 18,5 5,6 5,1 2,1 4,5 61,3iz- 38,6 31,2 2,8 3,9 - 5,1 81,6na- 25,4 24,9 3,5 3,5 2,9 6,4 66,6nad- 42,8 70,0 - - - -nedo- 20,0 20,0 20,0 - - - 60,0o-, ob- 35,0 17,4 5,9 3,7 1,6 4,7 68,3ot- 21,7 23,1 3,9 7,5 1,7 4,4 62,3po- 23,7 24,8 5,6 3,7 1,0 3,5 62,3pere- 23,4 20,8 4,3 5,5 3,2 4,9 62,1pod- 24,1 18,9 3,1 5,9 2,7 3,5 58,2pri- 27,7 16,8 4,0 4,0 3,2 3,6 59,3pro- 19,3 23,5 5,4 3,6 2,7 3,3 57,8raz- 26,4 22,6 3,1 3,5 1,9 3,5 61,0s- 23,0 19,8 1,7 6,6 3,4 4,2 58,7u- 54,4 19,4 4,3 4,6 7,4 9,7 99,8

473

Kaavio 21. Merkitsijöiden osuus yhdysverbien jälkiosienlisämerkityksistä

55 60 65 70muut nu ti a i e

Kaavio on muodostettu siten, että kunkin jälkiosaryhmän lisämerkitykset onlaskettu yhteen, josta sitten on laskettu merkitsijöiden prosentuaalinen osuus.Mitä pienemmäksi merkitsijöiden osuus jää lisämerkityskorpuksista, sitäenemmän ne merkitsevät lisämerkityksiä. Taulukko etenee eniten lisämerkityksiämerkinneistä vähiten merkinneisiin. Mielenkiintoinen tulos on, että a-jälkiosanmerkitsijät tuottavat hieman enemmän merkityksiä, kuin i-jälkiosan merkitsijät.’Olotilakategorioista’ ’olotilan muutos’ on semanttisesti valenttisempi, kuin ’olotila’.

474

Kaavio 22.1. Merkitsijöiden osuusyhdysverbin i- lisämerkityksistä

40 50 60 70 80 90 100 110nedo vy pod pro pos ot u za perena pri o, ob raz vzdo voz v iz nad

Kaaviot 22.1. – 22.6. on tehty taulukon 69. perusteella. Niissä esitetäänlisämerkitysten merkitsijöiden osuudet yhdysverbien kunkin jälkiosanlisämerkityksistä, eli kuinka paljon prosentuaalisesti kussakin jälkiosaryhmässämerkitsijät antavat lisämerkityksiä. Yhdysosan nedo pieni korpus asettaa senetusijalle. Sen jälkeen seuraa aidoimpia tuloksia. Jälleen on muistettava, mitäpienempi on merkitsijän prosenttiosuus, sitä enemmän se merkitseelisämerkityksiä. Eniten lisämerkitysten merkintöjä on yhdysosilla vy ja pod.Yhdysosat pro ja po ovat 40% pinnassa, eli niiden lisämerkitysten tuotto on 60%.niistä alkaa 40% pinnasta tasaisesti aleneva kehitys. Suurista seuraavanamerkitsijöiden lisämerkitysten tuotossa on za (36%), sitten na (33%) ja o,ob(30%). Yhdysosan na merkitsijät merkitsevät kerralla vähän, mutta usein.

475

Kaavio 22.2. Merkitsijöiden osuusyhdysverbin a -lisämerkityksistä

40 45 50 55 60 65 70 75 80 85nad vz nedo pri razs vy pro ot zapod u pere o, ob pov na voz iz do

Yhdysosan vz ’integriteetin hävitys’ ja ’kohteellisuus’ ovat semanttisestisuhteellisesti produktiivisin yhdistelmä. Varsinainen tasainen pudotus alkaayhdysosan pri 45%:sta, eli myös ’lähihallinta’ ja ’kohteellisuus’ on produktiivinen.Suurten järjestys on za (36%), o, ob (33%), po (31%), na (27%).

476

Kaavio 22.3. Merkitsijöiden osuusyhdysverbin e -lisämerkityksistä

40 50 60 70 80 90 100 110

s pere po pro napod pri voz ot vza raz o, ob vy uiz vz do nedo nad

Liikkeen ja ajan dynamiikkaan liittyvät yhdysosat s (53%), pere (45%), po (43%),pro (40%) merkitsevät eniten lisämerkityksiä ’olotilan’ kategoriassa ja verrattainpaljon. Suurista toinen on yhdysosa na (35%), sitten za (22%), o, ob (21%).

477

Kaavio 22.4. Merkitsijöiden osuusyhdysverbin nu -lisämerkityksistä

40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90

raz vy voz do propod pere o, ob za pris ot vz v napo u iz nedo nad

Omaa luokkaansa on yhdysosa raz (57%), mikä selittyy sillä, että senmerkityspotentiaali on yhdysosista muutenkin suurin. Myös hyvin produktiivinenon vy-yhdysosa (54%). Tässä korreloivat hyvin yhdysosan ’eroon kiinteästäyhteydestä’ ja jälkiosan ’olotilan muutos’. Samoin korrelaatiota on yhdysosan voz’ennalleen palauttamisella’ ja ’olotilan muutoksella’(50%), kuten myös yhdysosan’tavoitehakuisuudella’ (50%). Suurten järjestys on nyt o, ob (40%), za (40%), na(19%), po (18%).

478

Kaavio 22.5. Merkitsijöiden osuusyhdysverbin ti -lisämerkityksistä

25 30 35 40 45 50 55 60

vy raz v po pros ot pod u vzpere do na o, ob zapri voz iz nedo nad

Produktiivisin on yhdysosa vy (73%). Tasaisina seuraavat yhdyosat raz (72%), v(71%), po (71%). Vielä korkea tuottavuus on yhdysosalla pro (69%), minkäjälkeen alkaa tasainen pudotus. Loput suurista ovat järjestyksessä na (57%), o,ob (56%), za (55%).

479

Kaavio 22.6. Merkitsijöiden osuusyhdysverbin muut -lisämerkityksistä

30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85

pri za po u vyna vz ot pro razpod pere o, ob do siz v voz nad nedo

Yhdysosa pri on produktiivisin (61%). Seuraavina on kaksi suurta za (57%) ja po(49%), sitten na (43%) ja o, ob (28%).

480

Kaavio 23.1. Merkitsijöiden osuus v -yhdysverbin jälkiosienlisämerkityksistä

20 30 40 50 60 70 80 90ti a e nu i muut

Kaaviot 23.1. – 23.20. on tehty taulukon 69. perusteella. Tarkastelun kohteena onkunkin yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijöiden osuus niiden merkitsemistälisämerkityksistä kussakin jälkiosaryhmässä, joissa on siten yhteenlaskettumerkitsijät ja merkityt merkitykset, joista sitten on laskettu merkitsijöidenprosentuaaliset osuudet. Käänteisesti saadaan merkitsijöiden merkitsemätlisämerkitykset jokaisessa jälkiosaryhmässä. Mitä pienempi on merkitsijän osuus,sitä enemmän se merkitsee merkityksiä. Niinpä yhdysosalla v ti-jälkiosa onmerkitsijöiltään produktiivisin – 70% lisämerkityksiä. Muut jälkiosat jääväthuomattavasti jälkeen, a – 29%, e – 25%, nu – 23%, i – 21%, muut – 17%.

481

Kaavio 23.2. Merkitsijöiden osuus vz -yhdysverbin jälkiosienlisämerkityksistä

30 40 50 60 70 80 90 100 110ti a muut i nu e

Ti-jälkiosan kohdalla tulos on odotettu, mutta merkittävä on a-jälkiosanproduktiivisuus – 56% lisämerkityksiä. Yhdysosan ’integriteetin hävittäminen’ ja a-jälkiosan ’kohdesuuntautuneisuus’ on näin ollen hyvin produktiivinen yhdistelmä.Muut-ryhmällä (40%) on selvästi enemmän merkityspotentiaalia vz- kuin v-yhdysosalla. Jälkiosa i (28%) on semanttisesti produktiivisempi ja nu (23%)samoissa v-yhdysosan kanssa, kun taas e-jälkiosa ei vz-yhdysosalla oleollenkaan produktiivinen.

482

Kaavio 23.3. Merkitsijöiden osuus voz -yhdysverbin jälkiosienlisämerkityksistä

40 50 60 70 80nu ti e a i muut

Nu-jälkiosan ‘olotilan muutos’ ja voz-yhdysosan ‘ennalleen palauttaminen’ ovatproduktiivin yhdistelmä (50%), ti-jälkiosan ollessa nyt toisena (46%). Merkittävätällä kertaa on e-jälkiosan osuuden kohoaminen (33%). Näin ollen ’olotilanennalleen palauttaminen’ on semanttisesti produktiivinen. A-jälkiosan ’kohteenennalleen palautus’ on produktiivisempi (33%) kuin i-jälkiosan ’dynaamisuus’ tai’yleinen ’päämääräsuuntaisuus’ (22%).

483

Kaavio 23.4. Merkitsijöiden osuus vy -yhdysverbin jälkiosienlisämerkityksistä

20 30 40 50 60 70 80 90ti nu muut i a e

Ti-jälkiosa on hyvin produktiivinen (71%). NU-jälkiosan tulos on myös korkea(53%), joten yhdysosan ’kiinteästä yhteydestä poistaminen’ ja ’olotilan muutos’on produktiivinen yhdistelmä. Muut-ryhmässä on merkityspotentiaalia (47%).Suurista jälkiosista i-jälkiosan ’dynaamisuus’ tuottaa hyvin merkityksiä (44%).Myös a-jälkiosa ei ole niin potentiaalinen (39%). Sen sijaan jälkiosa e ei ole kovinproduktiivinen yhdysosan merkityksen ollessa siihen nähden dynaaminen, jotentulos on vaatimaton (18%).

484

Kaavio 23.5. Merkitsijöiden osuus do -yhdysverbin jälkiosienlisämerkityksistä

40 50 60 70 80 90 100 110ti nu muut i a e

Yhdysosa tuottaa ti-yhdistelmällä 57% lisämerkityksiä, nu-yhdistelmällä 50%.Muut-ryhmällä on paljon merkityspotentiaalia yhdysosan ’tavoitehakuisuuden’kanssa (35%). Samoin i-jälkiosan ’päämäärähakuisuus’ ja sitä tukeva’dynaamisuus’ tuottaa paljon lisämerkityksiä yhdysosan merkitykseen liittyen(32%). A-jälkiosan ongelmana on se, että yhdysosan merkitykseen liittyy vaintoinen sen merkityksistä, ’kohdehakuisuus’, mikä alentaa jälkiosan semanttistaproduktiivisuutta (26%). Jälkiosalla e merkitsijöitä ja lisämerkityksiä on yhtäpaljon, joten jälkiosa ei ole semanttisesti intensiivinen yhdysosan kanssa.Jokainen merkitsijä saa vain yhden ’olotilan’ ’loppumisen’ merkityksen.

485

Kaavio 23.6. Merkitsijöiden osuus za -yhdysverbin jälkiosienlisämerkityksistä

40 50 60 70 80muut ti nu i a e

Produktiivisin on muut-ryhmä (57%). Ti-jälkiosa jää hieman jäkeen (55%). Nu-jälkiosa on myös produktiivinen, joten yhdysosan ’syöttämisen’ ja ’lopettamisen’merkitykset on produktiivinen ’olomuodon muutoksen’ kanssa. Myös suuretjälkiosat ovat produktiiviset ja tasoissa – 44% lisämerkityksiä. Jälkiosa e onedellisen yhdysosan tavoin semanttisesti ekstensiivinen, muttei intensiivinen, elijokaiseen merkitsijään liittyy vain yksi lisämerkitys, nimittäin ’olotilan’’lopettamisen’ merkitys.

486

Kaavio 23.7. Merkitsijöiden osuus iz -yhdysverbin jälkiosienlisämerkityksistä

75 80 85 90a muut e i nu ti

Yhdysosa merkitsee eniten lisämerkityksiä a-jälkiosalla (23%), joten yhdysosan’muutoksen’ merkitys on produktiivinen jälkiosan ’kohteellisuuden’ ja’toistuvuuden’ kanssa, jotka molemmat tuottavat osansa lisämerkityksistä. Loputjälkiosat jäävät jälkeen ja ovat ekstensiivisiä, eli merkitsijät merkitsevätkorkeintaan pari lisämerkitystä ja nekin harvakseltaan. Muut-ryhmä merkitsee18%, e-jälkiosa – 17%, i-jälkiosa – 15%, nu-jälkiosa 12%. ’Muutosmerkitykset’hylkivät toisiaan. ’Muutos’ kohdistuu e-jälkiosan ’olotilaan’.

487

Kaavio 23.8. Merkitsijöiden osuus na -yhdysverbin jälkiosienlisämerkityksistä

40 50 60 70 80 90ti muut e i a nu

Ti-jälkiosa on jälleen suhteellisesti produktiivisin (56%). Toisena on muut-ryhmä(43%). Kolmantena on e-jälkiosa (35%), mikä puhuu sen puolestä, ettäyhdysosan ’virityksen’ merkitys on produktiivinen ’olotilan’ kanssa. Jälkiosa ikorreloi semanttisesti paremmin (32%) yhdysosan ’suuntautumismerkityksen’kanssa ’dynaamisella suuntautuneisuudellaan’, kuin a-jälkiosan’kohdesuuntaisuuden kanssa’ (28%). Toinen yhdys- ja jälkiosan merkityksiätuottava korrelaatio on yhdysosan ’määräisyyden’ ja jälkiosan ’toistuvuuden’merkitykset. Merkitsijöiden suuri lukumäärä ja lisämerkitysten pieni kieliiyhdysosan semanttisesta ekstensiivisyydestä ja sen suhteen alentuneestaintensiivisyydestä, eli yhdysosan verbi merktisee harvakseltaan pari merkitystälisää, jotka liittyvät ’suuntaan’ ja ’määrään’. Nu-jälkiosalla ekstensio on myössuuri lisämerkitysten merkintöjen ollessa alhainen (19%). Ekstensiivisiämerkityskorrelaatioita tuottaa yhdysosan ’määrällisyys’ ja jälkiosan ’olotilanmuutos’, toisin sanoen ’määrälliset muutokset’.

488

Kaavio 23.9. Merkitsijöiden osuus nad -yhdysverbin jälkiosienlisämerkityksistä

40 50 60 70 80 90 100 110a i e nu ti muut

Produktiivisuutta esiintyy jälkiosan a kanssa (37%)

489

Kaavio 23.10. Merkitsijöiden osuus nedo -yhdysverbinjälkiosien lisämerkityksistä

40 50 60 70 80 90 100 110i a e nu ti muut

Jälkiosat i ja a merkitsevät 50% lisämerkityksiä.

490

Kaavio 23.11. Merkitsijöiden osuus o -, ob -yhdysverbinjälkiosien lisämerkityksistä

40 50 60 70 80ti nu a muut i e

Jälleen ti-ryhmä on suhteellisesti semanttisesti produktiivisin (56%). Nu-jälkiosanmerkitsijät antavat 40% merkityslisän. Näin ollen yhdysosan ’kohteen käsittelyn’merkitys, mistä seuraa muutos, ja nu-’jälkiosan ’olotilan muutos’ on produktiivinenyhdistelmä. A-jälkiosa ja muut-ryhmä ovat tasaiset (32%), hieman jälkeen jää i-jälkiosa (39%). Yhdysosan ’kohteeseen suunnattu’ merkitys ja a-jälkiosan’kohteellinen’ merkitys on siten hieman produktiivisempi i-jälkiosaa. E-jälkiosa onsemanttisesti ekstensiivinen, eli paljon merkitsijöitä, mutta niiden merkityskenttäjää suppeaksi (22%).

491

Kaavio 23.12. Merkitsijöiden osuus ot -yhdysverbin jälkiosienlisämerkityksistä

30 40 50 60 70 80ti i muut a nu e

Ti-jälkiosa tuottaa paljon merkityksiä (65%). Jäkiosat i, a ja muut-ryhmä tuottavattasaisesti merkityksiä, i – (39%), muut – (38%), a – (37%). Myös jälkiosat nu(28%) ja e (27% ) ovat tasaiset. ’Olotilan’ kategoriat ovat ekstensiiviset,merkitsivät parisen merkitystä.jotka liittyvät ’olotilan vastareaktioon’.

492

Kaavio 23.13. Merkitsijöiden osuus pere -yhdysverbinjälkiosien lisämerkityksistä

40 45 50 55 60 65 70ti e nu i muut a

Ti-jälkiosan merkitsijät merkitsevät paljon lisämerkityksiä (56%). Sen jälkeen erotporrastuvat tasaisin välein. E-jälkiosan merkitsijät antavat verrattain paljonlisämerkityksiä (44%). Yhdysosan ’uudelleen’ ja ’äärimmilleen’ merkityksetsopivat semanttisesti ’olotilan’ merkitykseen. Samoin nu-jälkiosan ’olotilanmuutoksella’ merkityksiä syntyy paljon (41%). Edellisten lisäksi merkityksiätuottaa yhdysosan ’siirtämismerkitys’. I-jälkiosan merkitsijät tuottavat myös hyvinmerkityksiä (38%). A-jälkiosalla merkitsijät eivät tuota niin paljon merkityksiä(23%).

493

Kaavio 23.14. Merkitsijöiden osuus po -yhdysverbin jälkiosienlisämerkityksistä

20 30 40 50 60 70 80 90ti muut e i a nu

Ti-jälkiosalla lisämerkityksiä tulee paljon (70%). Muut-ryhmällä niitä syntyy 48%.E-jälkiosan merkitsijät antavat 42% merkityslisän, i-jälkiosan – 40%, a-jälkiosanvajaat 30%, nu-jälkiosan - 28%. Kokonaisuudessaan hyvin produktiivinen yhdys-jälkiosayhdistelmä.

494

Kaavio 23. 15. Merkitsijöiden osuus pod -yhdysverbinjälkiosien lisämerkityksistä

30 40 50 60 70ti nu i a muut e

Ti-jälkiosa on edlleen produktiivisin (65%). Yhdysosan tukihallinnan’ merkitys onproduktiivinen nu-jälkiosan ’olotilan kehittymisen’ kanssa (47%). I-jälkiosallamuodostuu myös paljon merkityksiä (41%). A-jälkiosa on semanttisestiekstensiivinen, eli merkitsijöitä on paljon, mutta lisämerkityksiä vähän (36%),samoin kuin e-jälkiosa – (33%).

495

Kaavio 23.16. Merkitsijöiden osuus pri- yhdysverbin jälkiosienlisämerkityksistä

30 40 50 60 70muut ti a nu e i

Muut-ryhmän merkitsijät antavat eniten merkityksiä (61%). Verrattuna pod-yhdysosaan ti-jälkiosalla on huomattavasti vähemmän lisämerkityksiä (50%). A-jälkiosa on lisämerkityksiltään hyvin produktiivinen (45%), joten yhdysosan’lähihallinnan’ ja jälkiosan ’kohdehakuisuuden’ merkityksillä on aika laajasemanttinen kenttä. Nu-jälkiosalle lisämerkityksiä tulee myös verrattain paljon(38%). Myös jälkiosien e ja i produktiivisuus on myös aika suuri (33%). kaikenkaikkiaan produktiivinen yhdysosa jälkiosien suhteen.

496

Kaavio 23.17. Merkitsijöiden osuus pro -yhdysverbin jälkiosienlisämerkityksistä

30 40 50 60 70ti nu e i a muut

Ti-jälkiosan osuus on jälleen suurin (69%). Nu-jälkiosa on seuraava (48%), jotenyhdysosan ’etenemisen’ ja jälkiosan ’olomuodon muutoksen’ merkityksillä onpaljon semanttista käyttöalaa. E- ja i-jälkiosien merkitsijät antavat 40%lisämerkityksiä. Myös jälkiosan a ja ryhmän muut merkitsijät antavat paljonlisämerkityksiä (38%). Jälleen hyvin produktiivinen yhdysosa jälkiosiensa kanssa.

497

Kaavio 23.18. Merkitsijöiden osuus raz- yhdysverbin jälkiosienlisämerkityksistä

20 30 40 50 60 70 80ti nu a muut i e

Ti-jälkiosa on produktiivisin (71%) merkitsijöiden lisämerkityksillä. Nu-jälkiosa ontoisena (57%), joten yhdysosan monet merkitykset (’jakaminen’, ’hajottaminen’,’rikkominen’, ’herätys’) tuottavat paljon merkityksiä ’olomuodon muutoksen’kanssa samoin kuin a-jälkiosan ’kohteellisuuden’ ja ’osittamisen’ kanssa (41%).Muut-ryhmällä on merkityspotentiaalia (36%). Jälkiosat i (28%), ja e (22%) ovatekstensiivisiä, eli merkitsijöitä on paljon suhteessa lisämerkityksien tuottoon.

498

Kaavio 23.19. Merkitsijöiden osuus s -yhdysverbin jälkiosienlisämerkityksistä

30 40 50 60 70 80 90ti e a i nu muut

Ti-jälkiosan osuus on jälleen suurin (66%). E-jälkiosa on tällä kertaa toiseksiproduktiivisin (47%), joten yhdysosan ’hetkellisyyden’ ja ’siirtymän’ merkityksetovat produktiiviset ’olotilan’ kanssa. A- ja i-jälkiosilla on produktiivisuuttapyöreästi 40% verran, mikä liittyy lähinnä yhdysosan ’siirtymän’ merkitykseen.Nu-jälkiosan osuus on 37%, mikä sekin liittyy ennen kaikkea’siirtymämerkitykseen’. Muut-ryhmän merkitsijöiden tuotto on vähäinen (20%).

499

Kaavio 23.20. Merkitsijöiden osuus u -yhdysverbin jälkiosienlisämerkityksistä

30 40 50 60 70 80 90ti muut i a e nu

Ti-jälkiosa on produktiivisin (63%). Toisena on muut-ryhmä (48%), joten siitälöytyy potentiaalia vastaamaan yhdysosan ’(ylä)hallinan’ merkitystä. Sille löytyymyös vastinetta i-jälkiosan ’päämäärällisyydestä’ (38%) ja a-jälkiosan’kohteellisuudesta’ (34%). ’Olotilakategoriat’ eivät ole ’hallinnan’ kanssaollenkaan produktiiviset, e - 18% , nu - 16%.

500

4.5. Yhdysverbien lisämerkitysten merkitsijät merkityksineen

Taulukko 75.Yhdysverbien lisämerkitysten merkitsijät merkityksineen

i a e nu ti muut yhteensä

v- 86 55 7 23 22 11 204vz- 31 36 2 30 11 16 126voz- 41 19 5 6 14 - 85vy- 233 155 20 72 45 32 557do- 110 125 12 21 23 14 305za- 409 295 80 85 42 93 1004iz- 148 126 11 15 - 20 320na- 237 221 33 29 36 66 622nad- 6 10 - - - - 16nedo- 3 3 2 - - - 8o-, ob- 417 210 66 48 26 55 822ot- 234 246 38 74 27 47 666pere- 208 179 42 51 37 43 560po- 303 291 74 40 22 50 780pod- 165 123 20 43 27 23 401pri- 172 118 25 26 24 32 397pro- 229 274 64 47 51 39 704raz- 285 276 32 53 40 41 727s- 285 249 23 80 63 45 745u- 227 83 20 22 26 38 416_____________________________________________________________________

3829 3094 576 765 536 665 9465

501

Taulukko 76.Yhdysverbien lisämerkitysten merkitsijöiden merkityksineen sijoitus

i a e nu ti muut

v- 1 2 6 3 4 4vz- 2 1 6 3 5 4voz- 1 2 5 4 3 -vy- 1 2 6 3 4 5do- 2 1 6 4 3 5za- 1 2 5 4 6 3iz- 1 2 5 4 - 3na- 1 2 5 6 4 3nad- 2 1 - - - -nedo- 1 1 2 - - -o-, ob- 1 2 3 5 6 4ot- 2 1 5 3 6 4pere- 1 2 5 3 6 4po- 1 2 3 5 6 4pod- 1 2 6 3 4 5pri- 1 2 5 4 6 3pro- 2 1 3 5 4 6raz- 1 2 6 3 5 4s- 1 2 6 3 4 5u- 1 2 6 5 4 3

502

Taulukko 77.Yhdysverbien lisämerkitsijöiden merkityksineen määrällinen sijoitus

i a e nu ti muut kokonaisijoitus

v- 16 16 16 14 14 17 16vz- 18 17 18 11 17 16 17voz- 17 18 17 18 16 - 18vy- 8 10 11 4 3 11 10do- 15 12 14 16 13 16 15za- 2 1 1 1 4 1 1iz- 14 11 15 17 - 14 14na- 6 7 7 12 5 2 8nad- 19 19 - - - - 19nedo- 20 20 18 - - - 20o-, ob- 1 8 3 7 11 3 2ot- 7 6 6 3 8 5 7pere- 11 9 5 6 7 7 9po- 3 2 2 10 14 4 3pod- 13 13 11 9 8 13 12pri- 12 14 10 13 12 11 13pro- 9 4 4 8 2 9 6raz- 4 3 8 5 6 8 5s- 4 5 9 2 1 6 4u- 10 15 11 15 10 10 11

503

Taulukko 78.Yhdysverbien lisämerkitysten merkitsijöiden merkityksineenekstensiivisyysryhmät

i a e nu ti muut kokonaisijoitus

v- 6 6 6 5 5 6 6vz- 6 6 6 4 6 6 6voz- 6 6 6 6 6 - 6vy- 3 4 4 2 1 4 4do- 5 4 5 6 5 6 5za- 1 1 1 1 2 1 1iz- 5 4 5 6 - 5 5na- 2 3 3 4 2 1 3nad- 6 6 - - - - 6nedo- 6 6 6 - - - 6o-, ob- 1 3 1 3 4 1 1ot- 3 2 2 1 3 2 3pere- 4 3 2 2 3 3 3po- 1 1 1 4 5 2 1pod- 5 5 4 3 3 5 4pri- 4 5 4 5 5 4 5pro- 3 2 2 3 1 3 2raz- 2 1 3 2 2 3 2s- 2 2 3 1 1 2 2u- 4 5 4 5 4 4 4

504

Taulukko 79.Lisämerkitysten merkitsijöiden merkityksineen osuus yhdysverbikorpuksestajälkiosin ja yhteensä yhdysverbikorpuksesta

i a e nu ti muut korpus

v- 38,4 24,5 3,1 10,2 9,8 4,9 91,0vz- 15,8 18,3 1,0 15,3 5,6 8,1 64,3voz- 38,6 17,9 4,7 5,6 13,2 - 80,2vy- 38,8 25,8 3,3 12,0 7,5 5,3 92,8do- 25,0 28,4 2,7 4,7 5,2 3,2 69,3za- 37,6 27,1 7,3 7,8 3,8 8,5 92,4iz- 35,6 30,3 2,6 3,6 - 4,8 77,1na- 31,6 29,5 4,4 3,8 4,8 8,8 83,0nad- 17,1 28,5 - - - - 45,7nedo- 5,4 5,4 3,6 - - - 14,5o-, ob- 42,7 21,5 6,7 4,9 2,6 6,9 84,3ot- 41,2 43,3 6,7 13,0 4,7 8,2 117,2pere- 46,2 39,7 9,3 11,3 8,2 9,5 124,4po- 30,1 28,9 7,3 3,9 2,2 4, 77,7pod- 45,4 33,9 5,5 11,8 7,4 6,3 110,4pri- 39,6 27,2 5,7 5,9 5,5 7,3 91,4pro- 37,9 45,3 10,6 7,8 8,4 6,4 116,7raz- 42,6 41,3 4,8 7,9 5,9 6,1 108,8s- 45,1 39,4 3,6 12,6 9,9 7,1 118,0u- 51,4 18,8 4,5 4,9 5,9 8,6 94,3

505

Taulukko 80.Yhdysverbien lisämerkitysten merkitsijöiden merkityksineen keskinäinen sijoitus

i a e nu ti muut korpus

v- 11 15 16 7 3 13 11vz- 19 18 19 1 10 5 17voz- 10 19 10 12 1 - 14vy- 9 13 15 4 6 12 12do- 17 10 17 15 12 16 17za- 13 14 3 8 15 4 9iz- 14 7 18 18 - 15 16na- 15 8 12 17 14 2 13nad- 18 10 10 - - - -nedo- 20 20 20 - - - -o-, ob- 5 15 5 13 16 8 12ot- 7 2 5 2 13 5 2pere- 2 4 2 6 5 1 1po- 16 9 3 16 17 13 15pod- 3 6 8 5 7 10 5pri- 8 18 7 11 10 6 10pro- 12 1 1 10 4 9 4raz- 6 3 9 8 11 11 6s- 4 5 13 3 2 7 3u- 1 17 11 13 8 3 7

506

Taulukko 81.Yhdysverbien lisämerkitysten merkitsijöiden merkityksineen intensiivisyysryhmät

i a e nu ti muut korpus

v- 4 5 6 3 1 4 4vz- 6 6 6 1 4 2 6voz- 4 6 4 4 1 - 5vy- 3 5 5 2 2 4 4do- 6 4 6 5 4 6 6za- 5 5 1 3 5 2 3iz- 5 3 6 6 - 5 6na- 5 3 4 6 5 1 4nad- 6 4 4 - - - -nedo- 6 6 6 - - - -o-, ob- 2 5 2 5 6 3 4ot- 3 1 2 1 5 2 1pere- 1 2 1 2 2 1 1po- 6 3 1 6 6 5 5pod- 1 2 3 2 3 4 2pri- 3 6 3 4 4 2 4pro- 4 1 1 4 2 3 2raz- 2 1 3 3 4 4 2s- 2 2 5 1 1 3 1u- 1 6 4 5 3 1 3

507

Taulukko 82.Yhdysverbien lisämerkitysten merkitsijöiden merkityksineen ekstensiivisyys- jaintensiivisyysryhmät

i a e nu ti muut korpus

v- 6>4 6>5 6-6 5>3 5>1 6>4 6>4vz- 6-6 6-6 6-6 4>1 6>4 6>2 6-6voz- 6>4 6-6 6>4 6>4 6>1 - 6>5vy- 3-3 4<5 4<5 2-2 1<2 4-4 4-4do- 5<6 4-4 5<6 6>5 5>4 6-6 5<6za- 1<5 1<5 1-1 1<3 2<5 1<2 1<3iz- 5-5 3-3 3<6 4<6 - 5-5 5<6na- 2<5 3-3 3<4 4<6 2<5 1-1 3<4nad- 6-6 6-4 0>4 - - - -nedo- 6-6 6-6 6-6 - - - -o-, ob- 1<2 3<5 1<2 3<5 4<6 1<3 1<4ot- 3-3 2>1 2-2 1-1 3<5 2-2 3>1pere- 4>1 3>2 2>1 2-2 3>2 3>1 3>1po- 1<6 1<3 1-1 4<6 5<6 2<5 1<5pod- 5>1 5>2 4>3 3>2 3-3 5>4 4>2pri- 4>3 5<6 4>3 5>4 5>4 4>2 5>4pro- 3<4 2>1 2>1 3<4 1<2 3-3 2-2raz- 2-2 1-1 3-3 2<3 2<4 3<4 2-2s- 2-2 2-2 3<5 1-1 1-1 2<3 2>1u- 4>1 5<6 4-4 5-5 4>3 4>1 4>3

508

5 10 15 20 25 30 35 40

i a nu muut e ti

Kaavio 24. Lisämerkitysten merkitsijöiden merkityksineenosuus koko yhdysverbikorpuksesta jälkiosin

I-jälkiosan osuus lisämerkitysten tuotossa on suurin. A-jälkiosa on toisenakymmenkunta prosenttia jääneenä. Pienten jälkiosien osuudet jävät vähäisiksi 7-5 prosentin välillä. Suurin niistä on nu-jälkiosa noin 7% osuudella. ’Olotilankehittyminen’ ja ’muutos’ on semanttisesti relevantimpi kuin itse ’olotila’.

509

0 5 10 15 20 25 30 35 40

i a nu ti muut e

Kaavio 25.1. V -yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijätmerkityksineen jälkiosin

Kaaviot 25.1. – 25.20. on tehty taulukon 79. perusteella. Niissä esitetäänyhdysverbien semanttisesti aktiivisin osa ja sen osuus jokaisestayhdysverbikorpuksesta. kaaviossa on mielenkiintoinen nu-jälkiosan suurin osuuspienistä, mikä kertoo yhdysosan ’kiinteään yhteyteen saattamisen’ ja jälkiosan’olotilan muutoksen’ semanttisesta produktiivisuudesta.

510

0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20

a i nu muut ti e

Kaavio 25.2. Vz -yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijätmerkityksineen jälkiosin

A-jälkiosa on produktiivisin, mikä kertoo yhdysosan ‘integriteetin hävittämisen’ jajälkiosan ‘kohdehakuisuuden’ semanttisesti produktiivisesta yhdistelmästä. I-jälkiosa sopii paradigmaan ’dynaamisuudellaan’. Jälleen nu-jälkiosan osuus onsuuri nousten i-jälkiosan tuntumaasn, mikä kertoo yhdysosan ja ’olotilanmuutoksen’ produktiivisuuden puolesta. Sen sijaan ’olotilakategoria’ ei sovisemanttisesti yhdysosan dynamiikkaan.

511

0 5 10 15 20 25 30 35 40

i a ti nu e muut

Kaavio 25.3. Voz -yhdysverbin lisämerkitystenmerkitsijät merkityksineen jälkiosin

Yhdysosan suurimman lisämerkityskuorman ottaa i-jälkiosa, jonka ‘dynamiikka’sopii siten yhdysosan ’ennalleen palauttamiseen’. Ti-jälkiosalla pienistä on enitenmerkityspotentiaalia yhdysosan merkityksen kanssa. ’Olotilakategorioiden’produktiivisuus jää alhaiseksi. Muut-ryhmä ei ole edustettuna ollenkaan.

512

0 5 10 15 20 25 30 35 40

i a nu ti muut e

Kaavio 25.4. Vy -yhdysverbin lisämerkitystenmerkitsijät merkityksineen jälkiosin

Asetelma on samanlainen, kuin yhdysosalla a sillä huomattavalla erolla, että nu-jälkiosa lisää, kun taas ti-jälkiosa menettää osuuttaan, mikä jälkimmäinenjohtunee jälkiosan rajallisesta potentiaalista ja yhdysosan suuremmastakorpuksesta. ’Olotilan muutos’ on semanttisesti tuottoisampi vy-yhdysosan’kiinteästä yhteydestä poistamisen’ kanssa, kuin v-yhdysosan päinvastaisenmerkityksen kanssa.

513

2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 30

a i ti nu muut e

Kaavio 25.5. Do -yhdysverbin lisämerkitystenmerkitsijät merkityksineen jälkiosin

Edellisiin verrattuna i-jälkiosa putoaa suuresti, kun taas a-jälkiosa säilyttääasemansa, mikä kertoo yhdysosan ’tavoite-’ ja jälkiosan ’kohdehakuisuuden’produktiivisuudesta.

514

0 5 10 15 20 25 30 35 40

i a muut nu e ti

Kaavio 25.6. Za- yhdysverbin lisämerkitystenmerkitsijät merkityksineen jälkiosin

Suurten jälkiosien asetelma on ennallaan. Pienten jääminen 8-7 prosentinpaikkeille kertoo niiden potentiaalin vähäisyydestä suhteessa yhdysosan suureenkorpukseen.

515

0 5 10 15 20 25 30 35 40

i a muut nu e ti

Kaavio 25.7. iz -yhdysverbin lisämerkitystenmerkitsijät merkityksineen jälkiosin

I-jälkiosa pitää asemansa edellisiin verrattuna, mutta a-jälkiosa lisää semanttistatuottoaan. Yhdysosan ’muutoksen’ merkitys ja jälkiosan ’kohteellisuus’ ovat sitensemanttisesti tuottoisa yhdistelmä.

516

2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 30 32

i a muut ti e nu

Kaavio 25.8. Na -yhdysverbin lisämerkitystenmerkitsijät merkityksineen jälkiosin

Yhdysosan ’suuntamerkitys’ ja i-jälkiosan ’päämäärähakuisuus’ antavatsuurimman merkitystuoton. Toisaalta ’suunta’- ja ’määrämerkitykset’ ja a-jälkiosan ’kohdehakuisuus’- ja ’osittamismerkitykset’ lisäävät ja lähentävät sitämerkityksentuotossa i-jälkiosaa. Pienistä muut-ryhmällä on enitenmerkityspotentiaalia. Mielenkiintoinen ti-jälkiosan suurempi produktiivisyysverrattuna e- ja nu-jälkiosiin.

517

15 17 19 21 23 25 27 29

a i muut ti e nu

Kaavio 25.9. Nad- yhdysverbin lisämerkitystenmerkitsijät merkityksineen jälkiosin

Yhdysosan merkitys ‘virityksen’, ‘asetuksen lisäys’ antaa eniten merkityksisäjälkiosan a ‘kohteellisuuden’ kanssa.

518

3 4 5 6a i e ti e nu

Kaavio 25.10. Nedo- yhdysverbin lisämerkitystenmerkitsijät merkityksineen jälkiosin

Merkityksiä on vähän. Suuret jälkiosat ovat tasoissa.

519

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45

i a muut e nu ti

Kaavio 25.11. O-, ob -yhdysverbin lisämerkitystenmerkitsijät merkityksineen jälkiosin

Yhdysosan merkityspotentiaali liittyy selvästi i-jälkiosan ‘päämäärähakuisuuteen’

ja ‘dynaamisuuteen’. Merkityksentuotto a-jälkiosan kanssa jää puoltavähemmäksi. ’Olotilakategorioista’ e on tuottoisampi, mikä liittyy yhdysosan’käsittelyn’ ja ’varustamisen’ merkityksiin – ’olotilalla varustaminen’.

520

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45

a i nu muut e ti

Kaavio 25.12. ot -yhdysverbin lisämerkitystenmerkitsijät merkityksineen jälkiosin

Suurten jälkiosien merkityksentuotto on korkea. Yhdysosan ’vastatoiminnan’merkitys ja a-jälkiosan ’kohdemerkitys’ tuottavat aktiivisimmin merkityksiä. I-jälkiosa ei jää paljon jälkeen. Pienistä nu-jälkiosa on aktiivisinmerkityksentuottaja, mikä liittyy yhdysosan ’vastatoiminnan’ ja ’olotilanmuutoksen’ merkityksiin.

521

5 10 15 20 25 30 35 40 45 50

i a nu muut e ti

Kaavio 25.13. Pere -yhdysverbin lisämerkitystenmerkitsijät merkityksineen jälkiosin

Suuret yhdysosat tuottavat hyvin aktiivisesti merkityksiä. Yhdysosan merkitys’edessä olevan ajallisen tai paikallisen rajan perääminen’ on semanttisestiaktiivisin i-jälkiosan ’päämäärähakuisuuden’ kanssa. Myös ’kohteen perääminen’a-jälkiosaan liittyen on semanttisesti hyvin aktiivinen. Pienistä nu on jälleenaktiivisin ’olotilan muutoksellaan’, mutta myös jälkiosan e ’olotila’ lähentelee10%:ia, mikä liittyy ’olotilan’ äärirajan ’peräämiseen’, ’ylittämiseen’.

522

2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 30 32

i a e muut nu ti

Kaavio 25.14. Po -yhdysverbin lisämerkitystenmerkitsijät merkityksineen jälkiosin

Suuret jälkiosat ovat lähes tasoissa. Pariin edelliseen yhdysosaan verrattunaaktiivisuus on kuitenkin alhaisempi. Pienistä e selvästi suurin, joten ‘olotilanajallisella rajoittamisella’ on niistä eniten valenssia.

523

5 10 15 20 25 30 35 40 45 50

i a nu ti muut e

Kaavio 25.15. Pod -yhdysverbin lisämerkitystenmerkitsijät merkityksineen jälkiosin

I-jälkiosalla esiintyy suurta aktiivisuutta. Yhdysosan finaalinen merkitys ’varten’ ja’tukihallinta’ tuottavat semanttista aktiivisuutta ’päämäärällisyyden’ kanssa. Ero a-jälkiosaan on suuri, vaikka silläkin aktiviteettia on melko paljon. Pienistä nu onaktiivisin merkityksien tuottajayhtymä, mikä perustuu ’tukihallintaan’ ja’olotilanmuutokseen’.

524

5 10 15 20 25 30 35 40

i a muut nu e ti

Kaavio 25.16. Pri- yhdysverbin lisämerkitystenmerkitsijät merkityksineen jälkiosin

I-jälkiosa on hyvin aktiivinen yhtymä. Näin ollen ’lähihallinta’ ja ’päämääräisyys’on semanttisesti hyvin produktiivinen. Edellisellä ’tukihallinnalla’ a-jälkiosa onaktiivisempi kuin pri-yhdysosan ’lähihallinnalla’. Eniten merkityksiä tuottaakuitenkin yhdysosan merkityssarja ’sopiva’, sovelias’, ’soveltuva’ , joka sopii hyvinyhteen a-jälkiosan kohteellisuuden’ kanssa, eli ’kohteeseen sopiva’. Pientenjälkiosien osuus jää vähäiseksi.

525

5 10 15 20 25 30 35 40 45 50

a i e ti nu muut

Kaavio 25.17. Pro- yhdysverbin lisämerkitystenmerkitsijät merkityksineen jälkiosin

A-jälkiosa on semanttisesti toimeliain yhdysosan kumppani. Yhdysosan merkitys’eteenpäin’ ja jälkiosan ’kohteeseen’ tuottaa siis korkean valenssin. Tällä kertaa i-jälkiosa jää toiseksi, mutta sekin korkealla merkityksen tuotolla. Pienistäjälkiosista e on produktiivisin, joten ’eteenpäin’, ’läpi’, ’ajanjakso’ ’olotilaa’ onniistä produktiivisin yhdistelmä.

526

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45

i a nu muut ti e

Kaavio 25.18. Raz -yhdysverbin lisämerkitystenmerkitsijät merkityksineen jälkiosin

Suuret jälkiosat ovat aivan tasapäiset ja molemmat korkealla merkityksentuotolla. Yhdysosan ’jakokerran’ merkitys tuottaa lähes yhtä korkean semanttisenaktiivisuuden i-jälkiosan ’päämäärällisyyden’ ja ’dynaamisuuden’, kuin a-jälkiosan’’kohteellisuuden’ ja ’osituksen’ kanssa. yhdysosan ’jakamisen’ merkitys tuottaasuuren joukon siihen liittyviä yksityisiä ja erityisiä merkityksiä, jotka nostavatosaltaan suurten jälkiosien aktiivisuutta. Pienten jälkiosien aktiviteetti nouseekokonaisuutena ottaen. Aktiivisin yhtymä on nu, joten ’jakaminen’ ja ’olotilanmuutos’ on niistä produktiivisin yhdistelmä.

527

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50

i a nu ti muut e

Kaavio 25.19. S -yhdysverbin lisämerkitystenmerkitsijät merkityksineen jälkiosin

Suuret jälkiosat ovat nyt todella aktiivisia merkityksen tuottajia. Yhdysosanajallisen ja paikallisen ’siirtymän’ ja jälkiosien merkitykset ovat hyvinproduktiivinen yhdistelmä. Pienten jälkiosien aktiivisuus on edellisiä yhdysosiakorkeampi. Niistä aktiivisin on nu, tarkemmin sanottuna ’siirtymä’ ja ’olotilankehittyminen’ on produktiivinen yhdistelmä. ’Siirtyminen’ ja liikeverbien ti-jälkiosatuottaa edellisiä yhdysosia korkeamman merkitystoimeliaisuuden.

528

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55i a muut ti nu e

Kaavio 25.20. U- yhdysverbin lisämerkitystenmerkitsijät merkityksineen jälkiosin

I-jälkiosan aktiivisuus on tavallista korkeampi, kun taas a-jälkiosan aktiivisuus ontavallista alhaisempi. Yhdysosan ’ylähallinnan’ merkitys ja i-jälkiosan’päämäärällisyys’ on yhdistelmä, joka ottaa kantaakseen merkityskuormanvaltaosan muiden jälkiosien merkityskuorman jäädessä yhteensäkin alle i-jälkiosaan keskittyvän merkityskuorman. sen sijaan pienten merkityskuorma onlähinnä keskimääräistä tasoa.

529

Kaavio 26.1. Lisämerkitysten merkitsijätmerkityksineen i - jälkiosin

5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55

u pere pod s o, obraz ot pri vy vozv pro za iz napo do nad vz nedo

Kaaviot 26.1. – 26.7. on tehty taulukon 79. perusteella. Kaavioissa esitetäänyhdysosien keskinäisesti suhteutetut merkitysaktiviteetit.

530

Kaavio 26.2. Lisämerkitysten merkitsijätmerkityksineen a - jälkiosin

5 10 15 20 25 30 35 40 45 50

pro ot raz pere spod iz na po naddo pri za vy vo, ob u vz voz nedo

531

Kaavio 26.3. Lisämerkitysten merkitsijätmerkityksineen e- jälkiosin

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11

pro pere za po o, obot pri pod raz vozu na s nedo vyv do iz vz nad

532

Kaavio 26.4. Lisämerkitysten merkitsijätmerkityksineen nu - jälkiosin

2 4 6 8 10 12 14 16

vz ot s vy podpere v raz za propri voz u o, ob dopo na iz nad nedo

533

Kaavio 26.5. Lisämerkitysten merkitsijätmerkityksineen ti -jälkiosin

2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14

voz s v pro perevy pod raz u vzpri do na ot zao, ob po iz nad nedo

534

Kaavio 26.6. Lisämerkitysten merkitsijätmerkityksineen muut - ryhmin

2 4 6 8 10

pere na u za otvz pri s o, ob propod raz vy po viz do voz nad nedo

535

Kaavio 26.7. Lisämerkitysten merkitsijätmerkityksineen yhdysverbikorpuksin

10 30 50 70 90 110 130

pere s ot pro podraz u vy za priv o, ob na voz poiz do vz nad nedo

Kaaviossa esitetään yhdysverbien aktiiviset merkityksentuottajat, lisämerkitystenmerkitsijät niiden tuottamine merkityksineen, joiden osuus on laskettuyhdysverbien korpuksista. kaaviosta ilmenee, että yhdysosien pere, s, ot, pro,pod, ja raz aktiivinen merkityksen tuoton osa on suurempi kuin niidenyhdysverbikorpukset. Yhdysosien u, vy, za, pri ja v aktiivinen merkityksen tuotonosa on 90% paikkeilla korpuksesta.

536

5. Lisämerkitykset yhdysverbikorpuksissaTaulukko 83.Yhdysverbien lisämerkitysten määrälliset osuudet

i a e nu ti muut yhteensä

v- 48 32 4 13 17 6 120vz- 18 25 1 17 8 10 79voz- 23 11 3 4 9 - 50vy- 149 96 11 49 35 21 361do- 62 68 6 14 16 8 174za- 250 180 45 53 29 65 622iz- 80 71 6 8 - 11 176na- 142 128 20 16 25 42 373nad- 3 7 - - - - 10nedo- 2 2 1 - - - 5o-,ob- 246 125 37 30 18 32 488ot- 145 151 22 43 20 29 410pere- 127 107 27 32 26 26 345po- 189 172 47 22 17 33 480pod- 104 75 12 28 20 14 253pri- 103 76 15 16 16 23 249pro- 143 169 40 31 39 24 446raz- 166 174 18 37 31 25 451s- 177 156 15 49 47 25 469u- 140 50 11 12 19 25 257_____________________________________________________________________Yhteensä 2317 1875 341 474 392 419 5818Verbikorpus 23,0 18,6 3,4 4,7 3,9 4,2 57,9Jälkiosakorp. 53,8 52,1 85,6 66,3 132,4 79,2

537

Taulukko 84.Yhdysverbien lisämerkitysten määrällinen sijoitusjärjestys jälkiosin

i a e nu ti muut

v- 1 2 6 4 3 5vz- 2 1 6 3 5 4voz- 1 2 5 4 3 -vy- 1 2 6 3 4 5do- 2 1 6 4 3 5za- 1 2 5 4 6 3iz- 1 2 5 4 - 3na- 1 2 5 6 4 3nad- 2 1 - - - -nedo- 1 1 3 - - -o-, ob- 1 2 3 5 6 4ot- 2 1 5 3 6 4pere- 1 2 4 3 5 5po- 1 2 3 5 6 4pod- 1 2 6 3 4 5pri- 1 2 6 4 4 3pro- 2 1 3 5 4 6raz- 2 1 6 3 4 5s- 1 2 6 3 4 5u- 1 2 6 5 4 3

538

Taulukko 85.Yhdysverbien keskinäinen lisämerkitysten määrällinen sijoitusjärjestys jälkiosin

i a e nu ti muut verbikorpus

v- 16 16 16 15 12 17 16vz- 18 17 18 11 17 15 17voz- 17 18 17 18 16 - 18vy- 6 10 12 2 3 12 9do- 15 14 14 14 14 16 15za- 1 1 2 1 5 1 1iz- 14 13 15 17 - 14 14na- 9 8 7 12 7 2 8nad- 19 19 - - - - 19nedo- 20 20 18 - - - 20o-, ob- 2 7 4 8 11 4 2ot- 7 6 6 4 8 5 7pere- 11 9 5 6 6 6 10po- 3 3 1 10 12 3 3pod- 12 12 11 9 8 13 12pri- 13 11 9 12 14 11 13pro- 8 4 3 7 2 10 6raz- 5 2 8 5 4 7 5s- 4 5 9 2 1 7 4u- 10 15 12 16 10 7 11

539

Taulukko 86.Yhdysosat lisämerkitysten määrällisessä järjestyksessä jälkiosin

i a e nu ti muut verbikorpus

1. za za po za s za za2. o, ob raz za vy, s pro na o, ob3. po po pro ot vy po po4. s pro o, ob ot raz o, ob s5. raz s pere raz za ot raz6. vy ot ot pere pere pere pro7. ot o, ob na pro na raz, s, ot

u8. pro na raz o, ob ot, - na

pod9. na pere pri, s pod - - vy10. u vy - po u pro pere11. pere pri pod vz o, ob pri u12. pod pod vy, u na, po vy pod

pri13. pri iz - - - pod pri14. iz do do do do, iz iz

pri15. do u iz v - vz do16. v v v u voz do v17. voz vz voz iz vz v vz18. vz voz vz, voz - - voz

nedo19. nad nad - - - - nad20. nedo nedo - - - - nedo

540

Taulukko 87.Yhdysverbien lisämerkitysten ekstensiivisyysryhmät jälkiosin

i a e nu ti muut verbikorpus

v- 6 6 6 5 4 6 6vz- 6 6 6 4 6 5 6voz- 6 6 6 6 6 - 6vy- 2 4 4 1 1 4 3do- 5 5 5 5 4 6 5za- 1 1 1 1 2 1 1iz- 5 5 5 6 - 5 5na- 3 3 3 4 3 1 3nad- 6 6 - - - - 6nedo- 6 6 6 - - - 6o-, ob- 1 3 2 3 6 2 1ot- 3 2 2 2 3 2 3pere- 4 3 2 2 2 2 3po- 1 1 1 4 4 1 1pod- 4 4 4 3 3 4 4pri- 4 4 3 4 5 4 4pro- 3 1 1 3 1 4 3raz- 2 1 3 2 2 3 2s- 2 2 3 1 1 3 2u- 4 5 4 5 4 3 4

541

Taulukko 88.Yhdysosat lisämerkitysten ekstensiivisyysryhmissä jälkiosin

i a e nu ti muut verbikorpus

1. za za po za s za zao, ob raz za vy, s pro na o, obpo po pro ot vy po po

2. s pro o, ob ot raz o, ob sraz s pere raz za ot razvy ot ot pere pere pere pro

3. ot o, ob na pro na raz, s, otu

pro na raz o, ob ot, - napod

na pere pri, s pod - - vy4. u vy - po u pro pere

pere pri pod vz o, ob pri upod pod vy, u na, po vy pod

pri5. pri iz - - - pod pri

iz do do do do, iz izpri

do u iz v - vz do6. v v v u voz do v

voz vz voz iz vz v vzvz voz vz, voz - - voz

nedonedo nedo - - - - nedo

542

Taulukko 89.Yhdysverbien lisämerkitysten prosentuaalinen osuus jälkiosin ja prosentuaalinenosuus yhdysverbikorpuksista

i a e nu ti muut verbikorpus

v- 21,4 14,3 1,8 5,8 7,6 2,6 53,5vz- 9,2 12,7 0,5 8,6 4,1 5,1 40,3voz- 21,7 10,3 2,8 3,7 8,5 - 47,1vy- 24,8 16,0 1,8 8,1 5,8 3,5 60,1do- 14,0 15,4 1,3 3,2 3,6 1,8 39,5za- 23,1 16,5 4,1 4,9 2,6 5,9 57,2iz- 19,2 17,1 1,4 1,9 - 2,6 42,4na- 18,9 17,1 2,6 2,1 3,3 5,6 49,7nad- 8,5 20,0 - - - - 28,5nedo- 3,6 3,6 1,8 - - - 9,0o, ob- 25,2 12,8 3,8 3,0 1,8 3,3 50,0ot- 25,5 26,6 3,8 7,5 3,5 5,1 89,7pere- 28,2 23,7 6,0 7,1 5,7 5,7 76,6po- 18,8 17,1 4,7 2,2 1,7 3,3 47,8pod- 28,6 20,6 3,3 7,7 5,5 3,8 69,6pri- 23,7 17,5 3,4 3,7 3,7 5,3 57,3pro- 23,7 28,0 6,6 5,1 6,4 3,9 73,9raz- 24,8 26,0 2,7 5,5 4,6 3,7 67,5s- 28,0 24,7 2,3 7,7 7,4 3,9 74,3u- 31,7 11,3 2,5 2,7 4,3 5,6 58,2

543

Taulukko 90.Yhdysverbien lisämerkitysten keskinäinen prosentuaalinen sijoitus jälkiosin jayhdysverbikorpuksin

i a e nu ti muut korpus

v- 13 15 16 8 2 15 11vz- 18 17 19 1 11 8 17voz- 12 18 9 11 1 18 15vy- 8 13 14 2 5 13 7do- 17 14 18 14 13 15 17za- 11 12 4 11 16 1 10iz- 14 10 17 18 - 17 15na- 15 11 11 17 15 4 13nad- 19 7 - - - - 19nedo- 20 20 15 - - - 20o-, ob- 6 16 6 15 3 4 11ot- 5 2 5 6 14 7 1pere- 3 5 2 7 6 2 2po- 16 9 3 16 17 14 14pod- 2 6 8 5 7 11 5pri- 9 8 7 13 12 6 9pro- 10 1 1 10 3 9 4raz- 7 3 10 9 8 12 6s- 4 4 13 3 9 10 3u- 1 19 12 3 9 3 8

544

Taulukko 91.Yhdysosat lisämerkitysten keskinäisessä prosentuaalisessa järjestyksessäjälkiosin ja yhdysverbikorpuksin

i a e nu ti muut korpus

1. u pro pro vz voz za ot2. pod ot pere vy v pere pere3. pere raz po s, u o, ob, u s

pro4. s s za - - na, pro

o, ob5. ot pere ot ot vy - pod6. o, ob pod o, ob pere pere pri raz7. raz nad pri v pod ot vy8. vy pri pod raz raz vz u9. pri po voz pro s, u pro pri10. pro iz raz voz - s za

za11. za na na - vz pod v, o, ob12. voz za u pri pri raz -13. v vy s do do vy na14. iz do vy o, ob ot po po15. na v nedo o, ob na v, do voz, iz16. po o, ob v po za iz -17. do vz iz na po iz vz, do18. vz voz do iz - voz -19. nad u vz - - - nad20. nedo nedo - - - - nedo

545

Taulukko 92.Yhdysverbien lisämerkitysten keskinäis-prosentuaaliset intensiivisyysryhmätjälkiosin

i a e nu ti muut

v- 4 5 6 2 1 3vz- 5 4 6 2 1 3voz- 2 5 4 3 1 -vy- 4 5 6 2 1 3do- 5 3 6 2 1 4za- 5 6 3 4 2 1iz- 3 2 5 4 - 1na- 5 3 4 6 1 2nad- 2 1 - - - -nedo- 3 2 1 - - -o-, ob- 4 6 1 5 2 3ot- 6 4 5 2 1 3pere- 6 5 3 4 1 2po- 5 4 1 6 3 2pod- 4 5 6 2 1 3pri- 4 6 3 5 1 2pro- 6 3 2 5 1 4raz- 5 3 6 2 1 4s- 5 4 6 2 1 3u- 3 6 4 5 1 2

546

Taulukko 93.Yhdysosat lisämerkitysten keskinäisissä intensiivisyysryhmissä jälkiosin

i a e nu ti muut korpus

1. u pro pro vz voz za otpod ot pere vy v pere perepere raz po s, u o, ob, u s

pro2. s s za - - na, pro

o, obot pere ot ot vy - podo, ob pod o, ob pere pere pri raz

3. raz nad pri v pod ot vyvy pri pod raz raz vz upri po voz pro s, u pro pri

4. pro iz raz voz - s zaza

za na na - vz pod v, o, obvoz za u pri pri raz -

5. v vy s do do vy naiz do vy o, ob ot po pona v nedo o, ob na v, do voz, iz

6. po o, ob v po za iz -do vz iz na po iz vz, dovz voz do iz - voz -nad u vz - - - nadnedo nedo - - - - nedo

547

Taulukko 94.Yhdysverbien lisämerkitysten ekstensiivisyys- ja intensiivisyysjärjestys jälkiosin

i a e nu ti muut verbikorpus

v- 16>13 16>15 16-16 15>7 12>2 17>15 16>12vz- 18-18 17-17 18<19 11>1 17>10 15>7 17<18voz- 17>12 18-18 17>9 18>10 16>1 - 18>16vy- 6<8 10<13 13<14 2-2 3<5 12-12 9>7do- 15<17 14-14 14<18 14>13 14>12 16>15 15<18za- 1<11 1<12 2<4 1<10 5<15 1-1 1<10iz- 14>4 13>2 15-15 17-17 - 14>10 14-14na- 9<15 8<11 7<11 12<17 7<14 2<4 8<13nad- 19-19 19>7 - - - - 19-19nedo- 20-20 20-20 18>15 - - - 20-20o-, ob- 2<6 7<16 4<6 8<14 11>4 4-4 2<12ot- 7>5 6>2 6>5 4<5 8<13 5<6 7>1pere- 11>3 9>5 5>2 6-6 6-6 6>2 10>2po- 3<16 3<9 1<3 10>16 12<17 3<13 3<14pod- 12>2 12>6 11>8 9>4 8<8 13>10 12>5pri- 13>9 11>8 9>7 12-12 14>11 11>5 13>9pro- 8<10 4>1 3>1 7<9 2<4 10>8 6>4raz- 5<7 2<3 8<10 5<8 4<8 7<11 5<6s- 4-4 5>4 9<13 2<3 1<9 7<9 4>3u- 10>1 15<19 13>12 16>3 10>9 7>3 11>8

548

Taulukko 95.Yhdysverbien lisämerkitysten ekstensiivisyys- ja intensiivisyysryhmät jälkiosin

i a e nu ti muut korpus

v- 6>5 6>5 6-6 5>3 4>1 6>5 6>4vz- 6-6 6-6 6-6 4>1 6>4 5>3 6-6voz- 6>4 6-6 6>3 6>4 6>1 6-6 6-6vy- 2<3 4<5 4<5 1-1 1<2 4-4 3-3do- 5<6 5-5 5<6 5-5 5>4 6>5 5<6za- 1<4 1<4 1<2 1<4 2<5 1-1 1<4iz- 5-5 5>4 5<6 6-6 - 5<6 5<6na- 3<5 3<4 3<4 4<6 3<5 1<2 3<5nad- 6-6 6<3 - - - - 6-6nedo- 6-6 6-6 6>5 - - - 6-6o-, ob- 1<2 3<6 2-2 3<5 4<6 2<5 1<4ot- 3>2 2>1 2-2 2-2 3<5 2-2 3>1pere- 4>1 3>2 2-2 2-2 2-2 2<5 4>1po- 1<6 1<3 1-1 4<6 4<6 1<5 1<5pod- 4>1 4>2 4>3 3>2 3-3 5>4 4>2pri- 5>3 4>3 3-3 4-4 5>4 4>2 5>3pro- 3<4 2>1 1-1 3-3 1<2 4>3 2-2raz- 2<3 1-1 3<4 2<3 2<3 3<4 2-2s- 2-2 2-2 3<5 1-1 1-1 3-3 2>1u- 4>1 5-5 4-4 6>5 4>3 3>1 4>3

549

Kaavio 27. Lisämerkitysten osuus yhdysverbikorpuksestajälkiosin

0 4 8 12 16 20 24i a nu muut ti e

Kaavio on tehty taulukon 83. perusteella. Siinä esitetään lisämerkitystenjakaantuminen yhdysverbien jälkiosille, joiden osuudet on laskettu kokoyhdysverbikorpuksesta. Suuret jälkiosat erottuvat selvästi pienistä, joidenosuudet jäävät alle 5%.

550

Kaavio 28. Lisämerkitysten osuus jälkiosakorpuksista

50 60 70 80 90 100 110 120 130 140ti e muut nu i a

Kaavio on tehty taulukon 83. perusteella. yhdysverbien jälkiosille jakaantuneidenlisämerkitysten osuudet on laskettu koko yhdysverbikorpuksen jälkiosienmuodostamista korpuksista. Jälkiosa ti ainoana muodostaa lisämerkityksiä yli ti-korpuksen lukumäärän. E-jälkiosan lisämerkitysten osuus on toisena yli 80% e-jälkiosakorpuksesta. Muut-ryhmä hipoo 80%. Nu-jälkiosan lisämerkitykset ovatnoin 65% nu-jälkiosakorpuksesta. Suuret jälkiosakorpukset i ja a eivät ole niinintensiivisiä jääden 50% paikkeille lisämerkityksiä niiden korpuksista.

551

Kaavio 29.1. Yhdysverbinlisämerkitysten osuus i -jälkiosin

0 5 10 15 20 25 30 35

u pod pere s oto, ob raz vy pri proza voz v iz napo do vz nad nedo

Kaaviot 29.1. – 29.6. on tehty taulukon 89. perusteella. Kaavioissa esitetäänlisämerkitysten jakaantuminen eri jälkiosille, joiden prosentuaaliset osuudet onsitten laskettu yhdysverbikorpuksista. Semanttisesti kaikkein produktiivisin on u-yhdysverbin i-jälkiosa, jonka osuudelle tulee yli 30% u-yhdysverbinlisämerkityksistä. Seuraavan erottuvan ryhmän muodostavat yhdysosat pod, pereja s. Yhdysosat ot, o, ob, raz ja vy ovat i-jälkiosan osuudella 25% pinnassa.

552

Kaavio 29.2. Yhdysverbinlisämerkitysten osuus a -jälkiosin

0 5 10 15 20 25 30

pro ot raz s perepod nad pri po izna za vy do vo, ob vz u voz nedo

Lisämerkitysten tuotto ei ole niin laajaa, kuin i-jälkiosalla, jolla 25%lisämerkityksiä korpuksesta ylittää kahdeksan yhdysosaa. A-jälkiosalla sen tekeevain neljä yhdysosaa – pro, ot, raz, ja s. I-jälkiosalla yli 20% lisämerkityksiäyhdysverbikorpuksestaan on viidellä yhdysosalla, kun a-jälkiosalla 20% ylittäävain kolme yhdysosaa – pere, pod, ja nad.

553

Kaavio 29.3. Yhdysverbinlisämerkitysten osuus e -jälkiosin

0 1 2 3 4 5 6 7

pro pere po za oto, ob pri pod voz razna u s vy nedov iz do vz nad

554

Kaavio 29.4. Yhdysverbinlisämerkitysten osuus nu -jälkiosin

1 2 3 4 5 6 7 8 9

vz vy s pod otpere v raz pro zavoz pri do o, ob upo na iz nad nedo

Verrattaessa ‘olotilakategorioiden’ lisämerkitysten tuottoa havaitaan ‘olotilankehittymisen’ ja ’muutoksen’ olevan lisämerkityksen tuotoltaan selvästikorkeampi, kuin ’olotila’. Kuudesta prosentista ylöspäin nu-jälkiosalla onlisämerkitysten tuotossa mukana kuusi yhdysosaa – vz, vy, s, pod, ot ja pere, kun

e-jälkiosalla on vain kaksi yhdysosaa – pro ja pere, jotka nekin jäävät alle 7%.Nu-jälkiosalla sen sijaan viisi yhdysosaa ylittää reilusti 7%.

555

Kaavio 29.5. Yhdysverbin lisämerkitystenosuus ti- jälkiosin

1 2 3 4 5 6 7 8 9

voz v s pro vypere pod raz u vzpri do ot na zao, ob po iz nad nedo

Yhdysosa voz on aktiivisin lisämerkitysten tuottaja ti-päätteellä suhteessakorpukseensa. seuraavina erottuvat v ja s. Kuuden prosentin ylittäjä on vielä pro.

556

Kaavio 29.6. Yhdysverbin lisämerkitystenosuus muut -ryhmin

1 2 3 4 5 6

za pere u na priot vz s pro podraz vy po o, ob viz do voz nad nedo

Osuudet jäävät kokonaisuudessaan pienten jälkiosajoukon alhaisimmiksi. Mikäänyhdysosa ei ylitä kuutta prosenttia. Seitsemän yhdysosaa ylittää viisi prosenttia.

557

0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22

i a ti nu muut e

Kaavio 30.1. V -yhdysverbinlisämerkitykset jälkiosin

Kaaviot 30.1. – 30.20. on tehty taulukon 89. perusteella. Lisämerkitysten tuottoesitetään jakaantuneena jälkiosiin. V-yhdysosalla selvästi korkein lisämerkitystentuotto on i-jälkiosalla. V-yhdysosalla suurin lisämerkitysten tuotto lankeaa i-jälkiosalle, mikä selittyy yhdysosan ’elimellisen yhteyden’ ja i-jälkiosan’päämäärähakuisuuden’ merkityksillä. Olotilakategorioista nu on huomattavastiproduktiivisempi kuin e, eli yhdysosan merkitykseen sopii paremmin ’olotilanmuutos’, kuin pelkkä ’olotila’. pienistä jälkiosista produktiivisin on kuitenkin ti-jälkiosa.

558

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13

a i nu muut ti e

Kaavio 30.2. Vz- yhdysverbinlisämeerkitykset jälkiosin

Yhdysosan merkitys ‘integriteetin hävittäminen’ ja a-jälkiosan ‘kohdehakuisuuden’merkitys ovat semanttisesti tuottoisimmat. Jälkiosa nu on myös hyvinproduktiivinen ’olotilan muutoksen’ merkityksellään. Jälkiosan e ’olotilan’ merkitysei sovi yhdysosan merkityskenttään.

559

2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22

i a ti nu e muut

Kaavio 30.3. Voz- yhdysverbinlisämerkitykset jälkiosin

Jälkiosa I on hyvin vallitseva. Pienistä jälkiosista merkittävä on ti-jälkiosanmerkitystuottoisuus.

560

2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26

i a nu ti muut e

Kaavio 30.4. Vy- yhdysverbinlisämerkitykset jälkiosin

Jälkiosa I on omassa luokassaan. Pienistä jälkiosista nu ja ti ovat semanttisestituotteliaat. Jälleen ’olotilakategoria’ ei näytä sopivat kovinkaan hyvin yhdysosansemanttiseen piiriin.

561

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16

a i ti nu muut e

Kaavio 30.5. Do -yhdysverbinlisämerkitykset jälkiosin

Jälkiosa a on tuotteliain, joten yhdysosan ’tavoite’- ja jälkiosan ’kohdehakuisuus’sopivat merkityksen tuoton kannalta hyvin yhteen. Pienistä jälkiosa ti ontuotteliain. ’Olotilakategorian’ osuus on pieni.

562

2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24

i a muut nu e ti

Kaavio 30.6. Za -yhdysverbinlisämerkitykset jälkiosin

Suurten jälkiosien asetelma on tavanomainen. Pienissä on muutoksia edellisiinyhdysosiin verrattuna. Muut-ryhmä on tuotteliain, e-jälkiosan tuotteliaisuuskohoaa huomattavasti yhdysosan toiminnan ’alkamisen’ merkityksen ansiosta.

563

0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20

i a muut nu e ti

Kaavio 30.7. Iz- yhdysverbinlisämerkitykset jälkiosin

Jälkiosien I ja a ero on supistunut pariin prosenttiin. Pienistä muut on

produktiivisin.

564

2 4 6 8 10 12 14 16 18 20

i a muut ti e nu

Kaavio 30.8. Na -yhdysverbinlisämerkitykset jälkiosin

Suurten jälkiosien ero on verrattain pieni. Pienistä muut on selvästi produktiivisin.Jälkiosa ti on produktiivisempi, kuin ’olotilakategoriat’, joista ’olotila’ sopiimerkityksen tuoton kannalta paremmin yhdysosan ’virityksen’ merkitykseen, kuin’olotilan muuttuminen’.

565

8 10 12 14 16 18 20 22

a i muut ti e nu

Kaavio 30.9. Nad- yhdysverbinlisämerkitykset jälkiosin

Jälkiosa a on selvästi jälkiosaa I semanttisesti produktiivisempi. Näin ollenyhdysosan merkitys ’virityksen lisäys’ sopii jälkiosan a ’kohdehakuisuuden’merkitykseen.

566

1 2 3 4

i a e ti e nu

Kaavio 30.10. Nedo- yhdysverbinlisämerkitykset jälkiosin

Jälkiosat I ja a ovat tasaväkiset. Pienistä vain ’olotilakategoria’ on edustettuna.Kokonaisuutena ottaen semanttinen tuotteliaisuus on vähäistä.

567

1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25

i a e muut nu ti

Kaavio 30.11. O -, ob- yhdysverbinlisämerkitykset jälkiosin

Jälkiosan I merkityksen tuotto on enemmän kuin muilla jälkiosilla yhteensä.Pienistä jälkiosista e on tällä kertaa produktiivisin, joten yhdysosan’ominaisuudella varustamisen’ ja ’olotilan’ merkitykset korreloivat hyvin toisiaan.

568

3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27

a i nu muut e ti

Kaavio 30.12. Ot- yhdysverbinlisämerkitykset jälkiosin

Jälkiosa a on produktiivisin, vaikkakin pienellä erolla jälkiosaan i. Yhdysosan’vastatoiminnan’ ja jälkiosan a ’kohteellisuus’ ovat näin ollen produktiivisinyhdistelmä. Pienistä nu on selvästi produktiivisin, joten ’vastatoiminta’ ja ’olotilanmuutos’ on niistä merkityksiä tuottavin yhdistelmä.

569

5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29

i a nu e ti muut

Kaavio 30.13. Pere- yhdysverbinlisämerkitykset jälkiosin

Suuret jälkiosat ovat totutulla paikallaan. Pienistä aktiivisin lisämerkitystentuottaja on jälkiosa nu, mikä liittyy yhdysosan ’ylimenon peräämisen’merkitykseen. ’Olotila’ aktivoituu merkitysten tuottajana yhdysosan ’uusimisen’merkityksellä.

570

1 3 5 7 9 11 13 15 17 19

i a e muut nu ti

Kaavio 30.14. Po -yhdysverbinlisämerkitykset jälkiosin

Suuret ovat paikallaan parin prosentin erolla. Pienistä lisämerkityksiä tuottavin on’olotilakategoria’, mikä liittyy yhdysosan ’ajallisen rajoituksen’ merkitykseen.

571

2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 30

i a nu ti muut e

Kaavio 30.15. Pod- yhdysverbinlisämerkitykset jälkiosin

Yhdysosan ‘tukihallinnan’ merkitys ja i-jälkiosan ‘päämäärähakuisuus’ vetävätkaulaa a-jälkiosan ’kohdehakuisuuden’ semanttiseen produktiivisuuteen. Pienistäjälkiosista suurin on jälleen nu-jälkiosa, ’olotilakategorian’ jäädessä sen sijaanjälleen viimeiselle tilalle. On myös huomattava ti-jälkiosan aktivoituminen.

572

2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24

i a muut nu ti e

Kaavio 30.16. Pri- yhdysverbinlisämerkitykset jälkiosin

Suurilla jälkiosilla tilanne on yhdysosan pod kaltainen, mutta pienemmilläprosenttiosuuksilla. Pienistä jälkiosista nyt on muut-ryhmä aktiivisin, muidenollessa melko tasoissa. Samoin ’olotilakategoria’ on edelleen viimeisenä, mikäkertoo siitä, että yhdysosan ’lähihallinta’ ei ole tässä suhteessa merkityksellinen.

573

2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 30

a i e ti nu muut

Kaavio 30.17. Pro- yhdysverbinlisämerkitykset jälkiosin

Yhdysosan merkitys ‘eteneminen’ tuottaa eniten merkityksiä a-jälkiosan

‘kohdehakuisuuden’ kanssa. Pienten jälkiosien tilanne on täysin muuttunuttavanomaisesta asetelmasta jälkiosien e ja ti ollessa verrattain tasapäiset.’Olotilakategorian’ aktiivisuus selittyy yhdysosan ’ajallisen läpimenon’merkityksellä. Jälkiosan ti menestys selittyy vuorostaan yhdysosan ’paikallisenläpimenon’ merkitykseen yhdistyneenä ti-päätteisiin liikeverbeihin. Lisäksi ti-teonsanoja riittää myös ’ajallisen läpimenon’ merkitykseen.

574

2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 28

a i nu ti muut e

Kaavio 30.18. Raz- yhdysverbinlisämerkitykset yhdysosin

Suuret jälkiosat ovat tasaväkiset hieman yli prosentin erolla. A-jälkiosa onaktiivisin yhdysosan kumppani. Selitys löytyy suurelta osin yhdysosan ’jakamisen’ja jälkiosan ’kohteellisuuden’ ja ’toisintamisen’ merkityksistä. Jälkiosa nu onjälleen kolmantena ja aktiivisimpana pienistä jälkiosista, mistä voi päätelläyhdysosan merkityksen sopivan hyvin ’olomuodon muutokseen’.

575

2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 30

i a nu ti muut e

Kaavio 30.19. S- yhdysverbinlisämerkitykset jälkiosin

Suuret jälkiosat ovat ennallaan suhteessa toisiinsa. Tosin niiden prosenttiosuudetovat tavallista suuremmat. Pienistä jälkiosista suurimpina ja melko tasaväkisinäovat jälkiosat nu ja ti, nu – ’olotilan muutoksella’ yhdistyneenä yhdysosan’siirtymämerkitykseen’, ti – liikuntaverbeillä ja muilla yhdysosan merkitykseensopivilla teonsanoilla. Jälleen ’olotilakategoria’ on viimeinen melkoisen alhaisellakorrelaatiollaan yhdysosan merkitykseen.

576

2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 30 32i a muut ti nu e

Kaavio 30.20. U -yhdysverbinlisämerkitykset jälkiosin

Verrattuna edellisiin yhdysosiin i-jälkiosa on ylivoimaisen suurin merkitysten

tuottaja. Sen ’päämääräisyys’ ja yhdysosan ’ylähallinta’ ovat semanttisestiverrattomasti produktiivisin yhdistelmä. Pienistä jälkiosista suurin on muut-ryhmä,josta siis löytyy eniten potentiaalia vastineeksi yhdysosalle. Jälkiosa ti pitääpintansa liikeverbien ja muun teonsanaston ansiosta. ’Olotilakategoriat’ eivät ole’hallintaan’ liittyen kovin otollisia merkitysten tuottajiksi.

577

Kaavio 31. Lisämerkitysten osuudetyhdysverbikorpuksista

0 10 20 30 40 50 60 70 80

pere s pro ot pod raz u

vy za pri v o, ob na po

voz iz vz do nad nedo

Kaavio on tehty taulukon 89. perusteella. Seitsemänkymmentä ja sen yli meneviälisämerkityksiä yhdysverbin korpuksesta on yhdysverbeillä pere, s, pro, ot ja pod.Kuusikymmentä prosenttia ja sen yli lisämerkityksiä on yhdysverbeillä raz, u javy. Viisikymmentä ja sen yli lisämerkityksiä on yhdysverbeillä za, pri, v, o, ob jana. neljäkymmentä prosentti ylittäviä lisämerkitysosuuksia on yhdysverbeillä po,voz, iz ja vz. Lähes neljäkymmentä prosenttia on yhdysverbillä do.

578

5.1. Lisämerkitysten osuus yhdysverbien jälkiosakorpuksista

Taulukko 96.Lisämerkitysten prosentuaalinen osuus yhdysverbien jälkiosakorpuksista jayhdysverbikorpuksista

i a e nu ti muut korpus

v- 54,5 43,8 26,6 39,4 188,8 66,6 53,5vz- 19,8 73,5 10,0 38,6 100,0 111,1 40,3voz- 47,9 30,5 60,0 80,0 112,5 - 47,1vy- 55,4 51,3 40,7 89,1 70,0 175,0 60,1do- 34,4 47,2 31,5 73,7 233,3 12,7 39,5za- 56,8 42,6 50,0 75,7 131,8 154,7 57,2iz- 39,6 44,1 66,6 57,1 - 44,0 42,4na- 44,8 57,5 83,3 48,5 125,0 100,0 49,8nad- 21,4 53,8 - - - - 28,5nedo- 9,5 7,7 50,0 - - - 9,1o-, ob- 47,8 49,2 38,5 56,6 128,5 72,7 50,0ot- 69,3 66,8 91,6 67,2 153,8 90,6 72,2pere- 72,1 63,3 122,7 94,1 173,3 76,4 76,6po- 54,9 38,1 46,5 44,9 85,0 84,6 47,8pod- 63,4 69,4 75,0 82,3 166,6 48,2 69,7pri- 50,7 62,3 65,2 32,0 100,0 115,0 57,3pro- 72,9 60,5 105,2 68,9 260,0 80,0 73,9raz- 55,9 67,9 48,6 132,1 163,1 80,6 67,5s- 66,0 70,2 75,0 81,6 167,8 75,7 74,3u- 52,8 48,5 55,0 54,5 237,5 108,7 58,2

579

Taulukko 97.Lisämerkitysten prosentuaalinen sijoitus yhdysverbien jälkiosakorpuksissa

i a e nu ti muut

v- 3 4 6 5 1 2vz- 5 3 6 4 2 1voz- 4 5 3 2 1 -vy- 4 5 6 2 3 1do- 4 3 5 2 1 6za- 4 6 5 3 2 1iz- 3 4 1 2 - 6na- 6 4 3 5 1 2nad- 2 1 - - - -nedo- 2 3 1 - - -o-, ob- 5 4 6 3 1 2ot- 4 6 2 5 1 3pere- 5 6 2 3 1 4po- 3 6 4 5 1 2pod- 5 4 3 2 1 6pri- 5 4 3 6 2 1pro- 4 6 2 5 1 3raz- 5 4 6 2 1 3s- 6 5 4 2 1 3u- 5 6 3 4 1 2

580

Taulukko 98.Yhdysverbien lisämerkitysten keskinäinen prosentuaalinen sijoitusjälkiosakorpuksissa

i a e nu ti muut korpus

v- 10 16 16 16 4 14 11vz- 18 1 19 17 14 4 17voz- 13 19 9 6 13 - 15vy- 8 11 15 3 17 1 7do- 17 14 18 8 3 17 18za- 6 17 11 7 10 2 10iz- 16 15 7 11 - 16 16na- 15 9 4 14 12 6 13nad- 19 10 - - - - 19nedo- 20 20 11 - - - 20o-, ob- 14 12 16 12 11 13 12ot- 3 5 3 10 9 7 4pere- 2 6 1 2 5 11 1po- 9 18 14 15 16 8 14pod- 5 3 5 4 7 15 5pri- 12 7 8 18 14 3 9pro- 1 8 2 9 1 10 3raz- 7 4 13 1 8 9 6s- 4 2 5 5 6 12 2u- 11 13 10 13 2 5 8

581

Taulukko 99.Yhdysosat lisämerkitysten keskinäis-prosentuaalissa sijoitusjärjestyksessäyhdysverbien jälkiosakorpuksissa

i a e nu ti muut

1. pro vz pere pro pro pere2. pere s pere raz u za3. ot pod ot vy do pri4. s raz na pod v vz5. pod ot pod, s s pere u6. za pere - voz s na7. raz pri iz za pod ot8. vy pro pri do raz po9. po na voz pro ot raz10. v nad u ot za pro11. u vy za, iz o, ob pere

nedo12. pri o, ob - o, ob na s13. voz u raz u voz o, ob14. o, ob do po na vz, pri v15. na iz vy po - pod16. iz v v, o, ob v po iz17. do za - vz vy do18. vz po do pri - -19. nad voz vz - - -20. nedo nedo - - - -

582

Taulukko 100.Lisämerkitysten intensiivisyysryhmät yhdysverbien jälkiosakorpuksissa

i a e nu ti muut

v- 4 6 6 6 2 5vz- 6 1 6 6 5 2voz- 5 6 3 2 5 -vy- 3 4 5 1 6 1do- 6 5 6 3 1 6za- 2 6 4 3 1 6iz- 6 5 3 4 - 6na- 5 3 2 5 4 2nad- 6 4 - - - -nedo- 6 6 4 - - -o-, ob- 5 4 6 4 4 3ot- 1 2 1 4 3 3pere- 1 2 1 1 2 4po- 3 6 5 4 6 3pod- 2 1 2 2 3 5pri- 4 3 3 6 5 1pro- 1 3 1 3 1 4raz- 3 2 4 1 3 3s- 2 1 2 2 2 4u- 4 4 3 5 1 2

583

Taulukko 101.Lisämerkitysten osuus koko yhdysverbikorpuksen jälkiosakorpuksista jayhdysverbikorpuksesta

i a e nu ti muut korpus

v- 1,1 0,9 0,6 1,8 5,7 1,1 1,2vz- 0,4 0,7 0,1 2,3 2,7 1,9 0,8voz- 0,5 0,7 0,5 0,6 3,0 - 0,5vy- 3,4 2,6 1,8 6,8 11,8 3,9 3,6do- 1,4 1,9 1,0 1,9 5,4 1,5 1,73za- 5,8 5,0 7,5 7,4 9,8 12,3 6,2iz- 1,8 1,9 1,0 1,1 - 2,0 1,75na- 3,29 3,5 3,3 2,2 8,4 7,9 3,7nad- 0,06 0,2 - - - - 0,09nedo- 0,04 0,05 0,1 - - - 0,04o-, ob- 5,7 3,4 6,2 4,2 6,1 6,0 4,8ot- 3,36 4,2 3,6 6,0 6,7 5,5 4,1pere- 2,9 2,9 4,5 4,4 8,8 4,9 3,4po- 4,4 4,7 7,8 3,0 5,7 6,2 4,7pod- 2,4 2,08 2,0 3,9 6,7 2,6 2,51pri- 2,39 2,11 2,5 2,2 5,4 4,3 2,4pro- 3,3 4,7 6,7 4,3 13,1 4,5 4,4raz- 3,8 4,8 3,0 5,1 10,4 4,7 4,5s- 4,1 4,3 2,5 6,8 15,8 4,7 4,6u- 3,25 1,4 1,8 1,6 6,4 4,7 2,55

584

Taulukko 102.Yhdysverbien lisämerkitysten sijoitus yhdysverbikorpuksen jälkiosakorpuksissa javerbikorpuksessa

i a e nu ti muut korpus

v- 16 16 16 15 12 17 16vz- 18 17 18 11 17 15 17voz- 17 18 17 18 16 - 18vy- 6 10 12 2 3 12 9do- 15 14 15 14 14 16 15za- 1 1 2 1 5 1 1iz- 14 13 14 17 - 14 14na- 8 7 7 12 7 2 8nad- 19 19 19 - - - 19nedo- 20 20 - - - - 20o-, ob- 2 8 4 8 11 4 2ot- 7 6 6 4 8 5 7pere- 11 9 5 6 6 6 10po- 3 3 1 10 12 3 3pod- 12 12 11 9 8 13 12pri- 13 11 10 13 14 11 13pro- 9 4 3 7 2 10 6raz- 5 2 8 5 4 7 5s- 4 5 9 3 1 7 4u- 10 15 13 16 10 7 11

585

Taulukko 103.Yhdysverbien lisämerkitysten ekstensiivisyysryhmät yhdysverbikorpuksenjälkiosakorpuksissa

i a e nu ti muut

v- 4 5 6 2 1 3vz- 5 4 6 2 1 3voz- 3 5 4 2 1 -vy- 4 5 6 2 1 3do- 5 3 6 2 1 4za- 5 6 3 4 2 1iz- 3 2 5 4 - 1na- 5 3 4 6 1 2nad- 2 1 - - - -nedo- 3 2 1 - - -o-, ob- 4 6 1 5 2 3ot- 6 4 5 2 1 3pere- 6 5 3 4 1 2po- 5 4 1 6 3 2pod- 4 5 6 2 1 3pri- 4 6 5 2 1 3pro- 6 3 2 5 1 4raz- 5 3 6 2 1 4s- 5 4 6 2 1 3u- 3 6 4 5 1 2

586

Taulukko 104.Lisämerkitysten ekstensiivisyys- (verbikorpuksen jälkiosakorpuksissa) jaintensiivisyysryhmät (yhdysverbien jälkiosakorpuksissa)

i a e nu ti muut

v- 4>3 5>4 6-6 2<5 1-1 3>2vz- 5-5 4>3 6-6 2<4 1<2 3>1voz- 3<4 5-5 4>3 2-2 1-1 -vy- 4-4 5-5 6-6 2-2 1<3 3>1do- 5>4 3-3 6>5 2-2 1-1 4<6za- 5>4 6-6 3>5 4>3 2-2 1-1iz- 3-3 2<4 5>1 4>2 - 1<6na- 6>5 4>3 3>4 5<6 1-1 2-2nad- 2-2 1-1 - - - -nedo- 2<3 3>2 1-1 - - -o-, ob- 5>4 4<6 6>1 3<5 1<2 2<3ot- 4<6 6>4 2<5 5>2 1-1 3-3pere- 5<6 6>5 2<3 3<4 1-1 4>2po- 3<5 6>4 4>1 5<6 1<3 2-2pod- 5>4 4<5 3<6 2-2 1-1 6>3pri- 5>4 4<6 3<5 6>2 2>1 1<3pro- 4<6 6>3 2-2 5-5 1-1 3<4raz- 5-5 4>3 4<6 2-2 1-1 3<4s- 6>5 5>4 4<6 2-2 1-1 3-3u- 5>3 6-6 3<4 4<5 1-1 2-2

587

Taulukko 105.Lisämerkitysten sijoitus yhdysverbien jälkiosakorpuksissa (intensiteetti) jayhdysverbikorpuksen jälkiosakorpuksissa (ekstensiteetti)

i a e nu ti muut

v- 10<16 16-16 16-16 16->15 4<12 11<16vz- 18-18 1<17 19>18 17>11 4<17 17-17voz- 13<17 19>18 9<17 6<18 13<16 -vy- 8>6 11>10 15>12 3>2 17>3 1<12do- 17>15 14-14 17>15 8<14 10<16 17>16za- 6>1 17>1 11>2 7>1 10>5 2>1iz- 16>14 15>13 7<14 11<17 - 16>14na- 15>8 9>7 4<7 14>12 12>7 6>2nad- 19-19 10<19 - - - -nedo- 20-20 20-20 11<18 - - -o-,ob- 14>2 12>8 16>4 12>8 11-11 13>4ot- 3<7 5<6 3<6 10>4 9>8 7>5pere- 2<11 6<9 1<5 12>6 5<6 11>6po- 9>3 18>3 14>1 15>10 16>12 8>3pod- 5<12 3<12 5<11 4<9 7<8 15>13pri- 12<13 7<11 8<10 18>13 14-14 3<11pro- 1<9 8>4 2<3 9>7 1<2 10-10raz- 7>5 4>2 13>8 1<5 8>1 9>7s- 4<5 2-2 5<9 5>3 6<10 12>7u- 11>10 13<15 10<13 13<16 2<10 5<7

588

Kaavio 32.1. Lisämerkitysten osuusyhdysverbin i -jälkiosakorpuksesta

0 10 20 30 40 50 60 70 80

pro pere ot s podza raz vy po vu pri voz o, ob naiz do nad vz nedo

Kaaviot 32.1. – 32.6. on tehty taulukon 96. perusteella. Yli 70% on yhdysverbeilläpro ja pere. Yli 60% on yhdysverbeillä ot, s ja pod. Yli 50% on yhdysverbeillä za,raz, vy, po, v, u ja pri. Yli 40% on yhdysverbeillä voz, o, ob ja na. Yli 30% onyhdysverbeillä do ja iz. kaksikymmentä prosenttia ja sen yli on yhdysverbeillä nadja vz. Yhdysverbi nedo jää alle 10%.

589

Kaavio 32.2. Lisämerkitysten osuusyhdysverbin a -jälkiosakorpuksesta

0 10 20 30 40 50 60 70 80

vz s pod raz otpere pri pro na nadvy o, ob do u izv za po voz nedo

Yli 70% on yhdysverbeillä vz ja s. Yli 60% on yhdysverbeillä pod, raz, ot, pere, prija pro. Yli 50% on yhdysverbeillä na, nad ja vy. Yli 40% on yhdysverbeillä o, ob,do, u, iz, v ja za. Yli 30% on yhdysverbeillä voz ja po. Yhdysverbi nedo jää jälleenalle 10%.

590

Kaavio 32.3. Lisämerkitysten osuusyhdysverbin e -jälkiosakorpuksesta

0 20 40 60 80 100 120 140

pere pro ot na pods pri iz voz uza nedo raz po vyo, ob do v vz nad

Erot aivan kärjessä ovat selvemmät edellisiin jälkiosiin verrattuna. Yli 120%lisämerkityksiä e-jälkiosaltaan on yhdysverbillä pere. yli 100% on yhdysverbilläpro, yli 90% on yhdysverbillä ot, yli 80% on yhdysverbillä na. Kuusikymmentäprosentti ja sen yli on yhdysverbeillä pod, s, pri, iz ja voz. Yli 40% onyhdysverbeillä u, za, nedo, raz, po ja vy. Yli 30% on yhdysverbeillä o, ob, ja do.Yli 20% on yhdysverbillä v. Yli 10% on yhdysverbillä vz.

591

Kaavio 32.4. Lisämerkitysten osuusyhdysverbin nu -jälkiosakorpuksesta

20 40 60 80 100 120 140

raz pere vy pod svoz za do pro otiz o, ob u na pov vz pri nad nedo

Yhdysverbi raz on ylivoimainen yli 130% osuudellaan. Yli 90% on yhdysverbilläpere. Kahdeksankymmentä prosenttia ja sen yli on yhdysverbeillä vy, pod, s javoz. Yli 70% on yhdysverbeillä. Yli 70% on yhdysverbeillä za ja do. Yli 60% onyhdysverbeillä pro ja ot. Yli 50% on yhdysverbeillä iz, o, ob, ja u. Yli 40% onyhdysverbeillä na ja po. Yli 30% on yhdysverbeillä v, vz ja pri.

592

Kaavio 32.5. Lisämerkitysten osuusyhdysverbin ti -jälkiosakorpuksesta

50 100 150 200 250 300

pro u do v peres pod raz ot zao, ob na voz vz pripo vy iz nad nedo

Erittäin semanttisesti produktiivinen yhdysosa-jälkiosayhdistelmä. Yli 250% onyhdysvebillä pro. Yli 230% on yhdysverbeillä u ja do. Yli 180% on yhdysverbillä v.Yli 170% on yhdysverbillä pere. Yli 160% on yhdysverbillä s, pod ja raz. Yli 159%on yhdysverbillä ot. Yli 130% on yhdysverbillä za. yli 120% on yhdysverbeillä o,ob ja na. Yli 110% on yhdyvebillä voz. Sata prosenttia on yhdysverbeillä vz ja pri.Yli 80% on yhdysosalla po. Yli 70% on yhdysosalla vy. Lisämerkitysten tuotonhaarukka on tässä vertailuyhdistelmässä kaikkein laajin.

593

Kaavio 32.6. Lisämerkitysten osuusyhdysverbin muut -ryhmäkorpuksesta

0 50 100 150 200

vy za pri vz una ot po raz propere s o, ob v podiz do voz nad nedo

Tässä vertailuryhmässä erottuvat muusta joukosta yhdysverbit vy ja za.yhdysverbillä vy on yli 170% ja yhdysverbillä za yli 150% lisämerkityksiä. Yli110% on yhdysverbeillä pri ja vz. Sata ja sen yli prosenttia on yhdysverbeillä u jana. Yli 90% on yhdysverbillä ot. Tasan 80% ja sen yli on yhdysverbeillä po, raz japro. Yli 70% on yhdysverbeillä pere, s ja o, ob. Yli 60% on yhdysverbillä v. Yli40% on yhdysverbeillä pod ja iz. Yli 10% on yhdysverbillä do.

594

20 40 60 80 100 120 140 160 180 200ti muut i a nu e

Kaavio 33.1. Lisämerkitysten osuus v -yhdysverbin jälkiosakorpuksista

Kaaviot 33.1. – 33.20 on tehty taulukon 96. perusteella, jossa vertaillaan kunkinyhdysverbin sisäistä lisämerkityksen tuottoa suhteessa yhdysverbin kuhunkinjälkiosakorpukseen. Ti-jälkiosan merkityksentuotto on aivan ylivoimaineen muihinjälkiosaryhmiin verrattuna.

595

0 20 40 60 80 100 120muut ti a nu i e

Kaavio 33.2. Lisämerkitysten osuus vz -yhdysverbin jälkiosakorpuksista

Ti-jälkiosa on edelleen hyvin produktiivinen. Suurista jälkiosista todellaproduktiivinen on a-jälkiosa.

596

20 40 60 80 100 120ti nu e i a muut

Kaavio 33.3. Lisämerkitysten osuus voz -yhdysverbin jälkiosakorpuksista

Ti-jälkiosa on edelleen produktiivisin. Jälkiosat nu ja e ovat tällä kertaasemanttisesti hyvin produktiiviset johtuen yhdysosan ’ennalleen palauttamisen’ jajälkiosien ’olotilojen’ merkityksestä.

597

40 60 80 100 120 140 160 180muut nu ti i a e

Kaavio 33.4. Lisämerkitysten osuus vy -yhdysverbin jälkiosakorpuksista

Muut-ryhmä on omaa luokkaansa. Seuraavana suurella produktiivisuudella onnu-jälkiosa johtuen yhdysosan ’elimellisestä’, kiinteästä yhteydestä poistamisen’ja jälkiosan ’olotilan muutoksen’ merkityksestä. edellisiin yhdysverbeihinverrattuna ti-jälkiosan produktiivisuus laskee merkittävästi. Suuret jälkiosat ovatmelko tasaiset produktiivisuuden ollessa korkea.

598

0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 220 240ti nu a i e muut

Kaavio 33.5. Lisämerkitysten osuus do -yhdysverbin jälkiosakorpuksista

Ti-jälkiosa on erittäin produktiivinen. Yhdysosan ’tavoitehakuisuuden’ ja’lopettamisen’ merkitykset yhdessä nu-jälkiosan ’olotilan muutoksen’ kanssatuottaa toiseksi paljon lisämerkityksiä. Suurista semanttisesti aktiivisempi on a-jälkiosa ’kohdehakuisuudellaan’.

599

40 60 80 100 120 140 160muut ti nu i e a

Kaavio 33.6. Lisämerkitysten osuus za -yhdysverbin jälkiosakorpuksista

Muut-ryhmä on produktiivisin, joten siinä on paljon yhdysosan ‘syötön’ ja’asetuksen’ merkityksiin sopivaa teonsanastoa. Ti-jälkiosa on edelleen hyvinproduktiivinen johtuen yhdysosan useamman merkityksen tuottamastavalenssista. Nu-jälkiosa on produktiivinen johtuen yhdysosan erilaisista’asetuksen’ mahdollisuuksista. ’Olotilakategorian’ valenssia lisää yhdysosan’asetuksen alkamisen’ merkitys. Suurista i-jälkiosa on paljon produktiivisempi,kuin a-jälkiosa. Nähtävästi ’syöttö’ ja ’asetus’ tähtäävät kaukaisempia päämääriäkuin pelkkää ’syötön’ ja ’asetuksen kohdetta’.

600

30 40 50 60 70e nu a muut i ti

Kaavio 33.7. Lisämerkitysten osuus iz -yhdysverbin jälkiosakorpuksista

yhdysosan ‘muutoksen’ merkitys kohdistuu semanttisesti voimallisimmin‘olotilakategorioihin’. Muutoksen tie on kivetty monin lukumääräisin muutoksin,jotka täysimääräisinä aiheuttavat lopullisen muutoksen. Juuri tämä’täysimääräisyyden’ merkitys on produktiivinen ’olotilakategorioiden’ kanssa,’olotila’, ’olotilan muutos’ täysimääräisenä’. Suurista a-jälkiosa onproduktiivisempi ’kohteellisuuden’ merkityksellä.

601

30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130ti muut e a nu i

Kaavio 33.8. Lisämerkitysten osuus na -yhdysverbin jälkiosakorpuksista

Ti-jälkiosa on selvästi produktiivisin. Merkittävä on e-jälkiosaan kohdistuva suurimerkityksentuotto. Yhdysosan ’virityksen’ merkitys liittyy semanttisesti hyvintuottoisasti ’olotilan’, ’olomuodon’ merkityksiin, ’olotilan, -muodon viritys’.’Virityksen’ lisäksi yhdysosan ’suuntahakuisuuden’ merkitys lisää a-jälkiosan’kohteellisuuteen’, ’kohdehakuisuuteen’ liittyen merkityksentuottoa. Kaikenkaikkiaan yhdysosan kolme merkitystä: ’viritys’, ’määrä’ ja ’suunta’ tuottavatekstensiivisesti kaikin jälkiosin hyvän merkityslisän.

602

20 25 30 35 40 45 50 55a i e nu ti muut

Kaavio 33.9. Lisämerkitysten osuus nad -yhdysverbin jälkiosakorpuksista

Yhdysosan merkitys ’virityksen lisäys’ kohdistuu semanttisesti pääosin a-jälkiosan ’kohdemerkitykseen’.

603

5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55e i a nu ti muut

Kaavio 33.10. Lisämerkitysten osuus nedo -yhdysverbin jälkiosakorpuksista

‘Olotilakategorian’ pieni korpus antaa vääristyneen kuvan. Oikean kuvan antavatsuuret jälkiosat.

604

30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130ti muut nu a i e

Kaavio 33.11. Lisämerkitysten osuus o -, ob -yhdysverbin jälkiosakorpuksista

Ti-jälkiosa on hyvin produktiivinen. Muut-ryhmässä on myös paljon teonsanastoa,joka vastaa semanttisesti produktiivisesti yhdysosan ’kohdistamisen’, ’käsittelyn’ja ominaisuudella varustamisen’ merkityksiä. Ne ovat produktiiviset myös nu-jälkiosan ’olotilan muutoksen’ kanssa. suuret omat verraten tasaiset, mutta a-jälkiosan ’kohteellistaminen’ vie pitemmän korren. ’Olotilankin’ tulos on melkohyvä lähes 40%.

605

60 70 80 90 100 110 120 130 140 150 160ti e muut i nu a

Kaavio 33.12. Lisämerkitysten osuus ot -yhdysverbin jälkiosakorpuksista

Ti-jälkiosa on jälleen ylivertaisen produktiivinen. Yhdysosan ’vastatoiminnan’ jasiihen liittyvä ’lopettamisen’ merkitys antaa korkea merkitystuoton e-jälkiosalla jamuut-ryhmässä. Loput jälkiosat ovat melko tasaiset ja myös korkeatmerkityksentuotoltaan. Kaiken kaikkiaan yhdysosa on semanttisestikorkeatuottoinen kaikin jälkiosin. Tosin tuotto on yhdysosan na tavoinekstensiivinen, ei niinkään intensiivinen.

606

60 80 100 120 140 160 180

ti e nu muut i a

Kaavio 33.13. Lisämerkitysten osuus pereyhdysverbin jälkiosakorpuksista

Yhdysosan ’ajallisen, paikallisen ja määrällisen ylimenon’ ja ’uudelleen, uudellatavalla suoritetun toiminnan’ merkitykset antavat korkea merkitystuoton kaikinjälkiosin. Kaikkien jälkiosien tuotto on tavallista suurempi, eikä mikään mene alle60%.

607

30 40 50 60 70 80 90ti muut i e nu a

Kaavio 33.14. Lisämerkitysten osuus po -yhdysverbin jälkiosakorpuksista

Ti-jälkiosa ja muut-ryhmä ovat tasoissa. Edellisiin verrattuna ti-jälkiosanproduktiivisuus on pudonnut tuntuvasti. Suurista i-jälkiosa on paljon a-jälkiosaaproduktiivisempi, joten yhdysosan merkityspotentiaali kohdistuu voimallisesti i-jälkiosaan. ’Olotilakategorioiden’ tuotto on myös korkea lähinnä yhdysosan’ajallisen rajoittamisen’ ja ’kausatiivisen’ merkityksen ansiosta.

608

40 60 80 100 120 140 160 180ti nu e a i muut

Kaavio 33.15. Lisämerkitysten osuus pod -yhdysverbin jälkiosakorpuksista

Ti-jälkiosan tuotto on jälleen korkeissa lukemissa. ’Olotilakategorioiden tuotto ontavallista korkeampi yhdysosan ’tukihallinnan’ ansiosta, mikä näyttäytyysemanttisesti aktiivisempana ’olotilan muutoksessa’. Suurista a-jälkiosa tuottaaaktiivisemmin merkityksiä ’kohteellisuuden’ ansiosta, mutta myös i-jälkiosantuotto on hyvä.

609

20 40 60 80 100 120muut ti e a i nu

Kaavio 33.16. Lisämerkitysten osuus pri -yhdysverbin jälkiosakorpuksista

Muut-ryhmä on aktiivisin merkityksen tuottaja, joten ryhmästä löytyyteonsanastoa korreloimaan yhdysosan ’lähihallinnan’ ja siihen liittyvän’oheistoiminnan’ merkityksiä. Ti-jälkiosan aktiivisuus putoaa verrattuna edellisiinyhdysosiin. Jälkiosat e ja a ovat tasaväkiset molempien osuuksien pudotessatuntuvasti pod-yhdysosaan verrattuna. Mielenkiintoista on, että ’lähihallinnassa’’olotilan lähihallinta’ on semanttisesti merkittävämpi, kuin ’olotilan muutoksenlähihallinta’, jonka osuus jää alhaiseksi. Edelleen kiinnostavaa on, että a-jälkiosan ’kohteen lähihallinta’ on primäärisempi laajemman ja siksikaukaisemman ’päämäärän lähihallintaa’. I-jälkiosan tuotto on kuitenkin korkeatällä kertaa sen ’dynaamisuuden’ ansiosta ’päämäärällisyyden’ jäädessä tälläkertaa tuottamattomaksi merkitysosaksi.

610

40 60 80 100 120 140 160 180 200 220 240 260 280ti e muut i nu a

Kaavio 33.17. Lisämerkitysten osuus pro -yhdysverbin jälkiosakorpuksista

Ti-jälkiosainen merkitystuotto on todella valtaisa. Myös kaikin jälkiosinmerkityksen tuotto on todella suurimittaista. Yhdysosan ’etenemisen’ merkitys jasiihen liittyvät yksityiset johdannaiset on semanttisesti hyvin yhteensopivakaikkien jälkiosien merkitysten suhteen. Mikään jälkiosa ei jää alle 60%lisämerkityksiä.

611

40 60 80 100 120 140 160 180

ti nu muut a i e

Kaavio 33.18. Lisämerkitysten osuus raz -yhdysverbin jälkiosakorpuksista

Ti-jälkiosan tuotto on jälleen tavanomaisen korkea. Erittäin semanttisestiaktivoitunut on nu-jälkiosa. Yhdysosan ’jakamisen’ merkitys tuottaa paljonyksityisiä johdannaismerkityksiä, joista toiminnan ’toiseen, päinvastaiseensuuntaan jakamisen’ merkitys, mikä konkreeettisesti ilmenee ’avaamisena’ jahajoittamisena’, on produktiivinen olotilan muutoksen’ kanssa. muut-ryhmänproduktiivisuus on myös korkea. Suurista a-jälkiosa on edellä molempienmerkitystensä ’kohteellisuuden’ ja ’osittamisen’ ansiosta, jotka korreloivat hyvinyhdysosan perus- ja johdannaismerkityksiä. Tosin i-jälkiosankin tuotto lähentelee60%. E-jälkiosan tuotto lähentelee vuorostaan 50% yhdysosan ’herätyksen’merkityksen ansiosta, ’olotilan herätys’.

612

60 70 80 90 100 110 120 130 140 150 160 170ti nu muut e a i

Kaavio 33.19. Lisämerkitysten osuus s -yhdysverbin jälkiosakorpuksista

Ti-jälkiosan yhteys tuottaa jälleen paljon lisämerkityksiä. Nu-jälkiosan tuotto onkorkea, johtuen yhdysosan ’paikallisen ja ajallisen siirtymän’ merkityksestä. Muut-ryhmä ja e-jälkiosa ovat tasapäiset ja korkeatuottoiset. ’Olotilan’ merkitykseenliittyvä yhdysosan ’hetkellisyys’ antaa semanttisia mahdollisuuksia. Suurista a-jälkiosa on i-jälkiosaa tuottoisampi, joskin jälkimmäisenkin tuotto on korkea.kaiken kaikkiaan tuottoisa yhdysosa kaikkien jälkiosien suhteen. Yhdysosalla eiole paljon merkityksiä, mutta ne ovat erittäin valenttisia.

613

40 60 80 100 120 140 160 180 200 220 240ti muut e nu i a

Kaavio 33.20. Lisämerkitysten osuus u -yhdysverbin jälkiosakorpuksista

Ti-jälkiosa on todella semanttisesti tuottoisa. Muut-ryhmässä on paljonteonsanastoa, joka sopii yhdysosan ’ylähallinnan’ merkitykseen ja tuottaa sitenrunsain mitoin lisämerkityksiä. Yli 50% lisämerkityksiä saavat jälkiosat e, nu ja ijälkiosan a jäädessä alle sen. ’Olotilakategorioiden’ merkityskeskiö liittyyyhdysosan ’luonnonvoimaiseen hallintaan’. I-jälkiosa, joka yhdysosalla esiintyyylivoimaisesti eniten, ei pysty semanttiselta produktiivisuudeltaan pitämään tätäasemaansa. Sen sijaan a-jälkiosa, jonka alkuasetelma on verrattain alhainen onsiihen nähden semanttisesti aktiivinen lisämerkitysten tuottaja.

614

5.2. Lisämerkitykset yhdysverbien lisämerkityskorpuksissa

Taulukko 106.Lisämerkitysten osuus yhdysverbien lisämerkityskorpuksista jälkiosin

i a e nu ti muut

v- 40,0 26,6 3,3 10,8 14,1 5,0vz- 22,8 31,6 1,2 21,5 10,1 12,6voz- 46,0 22,0 6,0 8,0 18,0 -vy- 41,2 26,0 3,0 13,5 9,7 5,8do- 36,8 39,1 3,4 8,0 9,2 4,6za- 40,3 28,9 7,2 8,5 4,6 10,4iz- 45,4 40,3 3,4 4,5 - 6,2na- 38,0 34,3 5,3 4,3 6,7 11,2nad- 30,0 70,0 - - - -nedo- 40,0 40,0 20,0 - - -o, ob- 50,4 25,6 7,9 6,1 3,7 6,5ot- 35,3 36,8 5,3 10,5 4,8 7,0pere- 36,8 31,0 7,8 9,2 7,5 7,5po- 39,3 35,8 9,8 4,6 3,5 6,8pod- 42,5 29,6 4,7 11,0 7,9 5,5pri- 41,3 30,5 6,0 6,4 6,4 9,2pro- 32,0 37,9 8,9 6,9 8,7 5,4raz- 36,8 38,6 3,9 8,2 6,8 5,5s- 37,7 33,2 3,2 10,4 10,0 5,3u- 54,4 19,4 4,3 4,6 7,4 9,7

615

Taulukko 107.Lisämerkitysten keskinäinen prosentuaalinen sijoitus yhdysverbienlisämerkityskorpuksissa

i a e nu ti muut korpus

v- 9 17 16 4 2 16 16vz- 20 11 19 1 3 1 17voz- 3 19 8 11 1 - 18vy- 7 16 18 2 5 11 9do- 16 4 14 10 6 17 15za- 8 15 6 8 15 3 1iz- 4 2 15 17 - 10 14na- 12 9 10 18 12 2 8nad- 19 1 - - - 18 19nedo- 9 3 1 - - - 20o-, ob- 2 18 4 14 16 9 2ot- 17 7 9 5 14 7 7pere- 14 12 5 7 9 6 10po- 11 8 2 16 17 8 3pod- 5 14 11 3 8 13 12pri- 6 13 7 13 13 5 13pro- 18 6 3 12 7 14 6raz- 15 5 13 9 11 12 5s- 13 10 17 6 4 15 4u- 1 20 12 15 10 4 10

616

Taulukko 108.Yhdysosat lisämerkitysten intensiivisyysjärjestyksessä yhdysverbienlisämerkityskorpuksissa jälkiosin ja lisämerkityskorpuksin yhdysverbikorpuksista

i a e nu ti muut korpus

1. u nad nedo vz voz vz za2. o, ob iz po vy v na o, ob3. voz nedo pro pod vz za po4. iz do o, ob v s u s5. pod raz pere ot vy pri raz6. pri pro za s do pere pro7. vy ot pri pere pro ot ot8. za po voz za pod po na9. v na ot raz pere o, ob vy

nedo10. - s na do u iz u

pere11. po vz pod voz raz vy -12. na pere u pro na raz pod13. s pri raz pri pri pod pri14. pere pod do o, ob ot pro iz15. raz za iz u za s do16. do vy v po o, ob v v17. ot v s iz po do vz18. pro o, ob vy na - nad voz19. nad voz vz - - - nad20. vz u - - - - nedo

617

Taulukko 109.Lisämerkitysten intensiivisyysryhmät yhdysverbien lisämerkityskorpuksissajälkiosin ja lisämerkityskorpuksin yhdysverbikorpuksista

i a e nu ti muut korpus

v- 3 6 6 2 1 6 6vz- 6 4 6 1 1 1 6voz- 1 6 3 4 1 - 6vy- 3 6 6 1 2 4 3do- 6 2 5 4 2 6 5za- 3 5 2 3 5 1 1iz- 2 1 5 6 - 4 5na- 4 3 4 6 4 1 3nad- 6 1 - - - 6 6nedo- 3 1 1 - - - 6o-, ob- 1 6 2 5 6 3 1ot- 6 3 3 2 5 3 3pere- 5 4 2 3 3 2 4po- 4 3 1 6 6 3 1pod- 2 5 4 1 3 5 4pri- 2 5 3 5 5 2 5pro- 6 2 1 4 3 5 2raz- 5 2 4 3 4 4 2s- 5 4 6 2 2 5 2u- 1 6 4 5 4 2 4

618

Taulukko 110.Yhdysosat yhdysverbien lisämerkityskorpusten intensiivisyysryhmissä jälkiosin jalisämerkityskorpuksin yhdysverbikorpuksista

i a e nu ti muut korpus

1. u nad nedo vz voz vz zao, ob iz po vy v na o, obvoz nedo pro pod vz za po

2. iz do o, ob v s u spod raz pere ot vy pri razpri pro za s do pere pro

3. vy ot pri pere pro ot otza po voz za pod po nav na ot raz pere o, ob vynedo

4. - s na do u iz upo vz pod voz raz vy perena pere u pro na raz pod

5. s pri raz pri pri pod pripere pod do o, ob ot pro izraz za iz u za s do

6. do vy v po o, ob v vot v s iz po do vzpro o, ob vy na - nad voznad voz vz - - - nadvz u - - - - nedo

619

Kaavio 34. Lisämerkitysten osuus yhdysverbikorpuksenlisämerkityskorpuksesta jälkiosin

5 10 15 20 25 30 35 40i a nu muut ti e

Suurten yhdysosien lisämerkitysten osuus on noin 72% lisämerkityskorpuksesta.

620

Kaavio 35.1. I -lisämerkityskorpusten osuusyhdysverbien lisämerkityskorpuksista

20 25 30 35 40 45 50 55

u o, ob voz iz podpri vy za v nedopo na s pere razdo ot pro nad vz

Kaaviot 35.1. – 35.6. on tehty taulukon 106. perusteella. Yhdysverbit u ja o, obovat jo perusasetelmaltaan i-valtaiset, ja ne säilyttävät i-jälkiosalla asemansalisämerkitystenkin tuotossa. Myös voz-yhdysverbi on i-valtainen ja säilyttääasemansa. Iz-yhdysverbi on hyvin produktiivinen i-jälkiosaltaan.

621

Kaavio 35.2. A- lisämerkityskorpusten osuusyhdysverbien lisämerkityskorpuksista

10 20 30 40 50 60 70

nad iz nedo do raz pro otpo na s vz pere pri podza vy v o, ob voz u

Yhdysverbi iz on edelleen produktiivinen. Yhdysverbi do on produktiivisempi a-,kuin i-jälkiosalla, samoin yhdysverbi pro. Semanttisesti aktivoitunein a-jälkiosallaverrattuna i-jälkiosaan on kuitenkin yhdysverbi vz.

622

Kaavio 35.3. E- lisämerkityskorpusten osuusyhdysverbien lisämerkityskorpuksista

0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22

nedo po pro o, ob pere za privoz ot na pod u raz doiz v s vy vz nad

Suurista yhdysverbeistä kärjessä ovat po, o, ob, ja za. Pienemmistä kärjessäovat pro, pere , pri ja voz.

623

Kaavio 35.4. Nu- lisämerkityskorpustenosuus yhdysverbien lisämerkityskorpuksista

4 6 8 10 12 14 16 18 20 22

vz vy pod v ot s pereza raz do voz pro pri o, obu po iz na nad nedo

A-jälkiosan ohella vz-yhdysverbin semanttinen valenssi asettuu nu-jälkiosalle.Näiden kahden osalle tulee yli puolet vz-yhdysverbin lisämerkityksistä.yhdysverbin ’integriteetin hävittäminen’ ja jälkiosan ’olomuodon muutos’ on näinollen semanttisesti valenttinen yhdistelmä. Samoin yhdysosan vy ’kiinteästäyhteydestä poistaminen’ on hyvin valenttinen ’olotilan muutoksen’ kanssa.Semanttisesti aktiivisia ovat myös yhdysosat pod, v, ot ja s. Vy-yhdysosallepäinvastaisena merkitykseltään ’kiinteään yhteyteen saattaminen’ v-yhdysosa onmyös semanttisesti aktivoitunut ’olotilan muutoksen’ kanssa.

624

Kaavio 35.5. Ti- lisämerkityskorpusten osuusyhdysverbien lisämerkityskorpuksista

2 4 6 8 10 12 14 16 18

voz v vz s vy do propod pere u raz na pri otza o, ob po iz nad nedo

Muusta joukosta selvästi erossa ja hyvin aktiivisia ovat yhdysosat voz ja v.Aktiivisia ovat myös yhdysosat vz, s, vy, do ja pro.

625

Kaavio 35.6. Muut- lisämerkityskorpustenosuus yhdysverbien lisämerkityskorpuksista

4 5 6 7 8 9 10 11 12 13

vz na za u pri pere otpo o, ob iz vy raz pod pros v do nad voz nedo

Yhdysosa vz on jälleen aktiivinen, joten muut-ryhmässä on teonsanastoa, jokaluo valenssia yhdysosan ’integriteetin hävittämiselle’. Suurista na ja za ovatkärjessä, joten valenssia löytyy ’viritykselle’ ja ’syötölle’. Myös ’ylä- ja’lähihallinnalle’ kohdistuu valenssia reilusti muita yhdysosia enemmän.

626

Kaavio 36.1. Lisämerkitysten osuus jälkiosin v - yhdysverbinlisämerkityskorpuksesta

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45i a ti nu muut e

Kaaviot 36.1. – 36.20. on tehty taulukon 106. perusteella. 72% lisämerkitystentuotosta tulee isojen jälkiosien kontolle. Pienistä ti-jälkiosa yltää varsin hyvääntuottoon, nu-jälkiosankin ylittäessä 10%. ’Olotilakategoria’ tuottaa vähän.

627

Kaavio 36.2. Lisämerkitysten osuus jälkiosin vz- yhdysverbinlisämerkityskorpuksesta

0 5 10 15 20 25 30 35a i nu muut ti e

Pienet jälkiosakorpukset lisäävät edelliseen verrattuna huomattavasti osuuttaanisojen yhteisen osuuden pudotessa 55%. Etenkin nu-jälkiosa on aktiivinenlähennellen a-jälkiosaa. E-jälkiosan osuus putoaa edellisestä ja jää hyvinalhaiseksi.

628

Kaavio 36.3. Lisämerkitysten osuus jälkiosin voz- yhdysverbinlisämerkityskorpuksesta

5 10 15 20 25 30 35 40 45 50i a ti nu e muut

I-jälkiosan ylivoimainen aktiivisuus erottuu selvästi. Pienistä aktivoituu vuorostaanti-jälkiosa. E-jälkiosa osoittaa edelleen vähäistä aktiivisuutta.

629

Kaavio 36.4. Lisämerkitysten osuus jälkiosin vy- yhdysverbinlisämerkityskorpuksesta

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45i a nu ti muut e

Suurten yhdysosien osuus on 67%. Nu-jälkiosa aktivoituu. Ti-jälkiosan aktiivisuuson yhdysverbien v ja vz luokkaa.

630

Kaavio 36.5. Lisämerkitysten osuus jälkiosin do -yhdysverbinlisämerkityskorpuksesta

0 5 10 15 20 25 30 35 40a i ti nu muut e

Suurten yhdysverbien osuus on jälleen korkea 77%. Pienistä aktiivisin on ti-jälkiosa kuitenkin alhaisemmalla aktiivisuudella kuin v, vz, ja vy-yhdysverbeillä.Myös nu-jälkiosa on ei saavuta niiden aktiivisuuden tasoa. Sen sijaan e-jälkiosaon niitä aktiivisempi.

631

Kaavio 36.6. Lisämerkitysten osuus jälkiosin za- yhdysverbinlisämerkityskorpuksesta

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45i a muut nu e ti

Suurten jälkiosien osuus on 69%. Muut-ryhmästä löytyy pienistä enitenvalenssipotentiaalia. ’Olotilakategoriat’ ovat tällä kertaa verrattain tasapäiset, jaetenkin kiinnittää huomiota e-jälkiosan voimakas aktivoituminen edellisiinyhdysosiin verrattuna.

632

Kaavio 36.7. Lisämerkitysten osuus jälkiosin iz - yhdysverbinlisämerkityskorpuksesta

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55

i a e muut nu ti

633

Kaavio 36.8. Lisämerkitysten osuus jälkiosin na- yhdysverbinlisämerkityskorpuksesta

0 5 10 15 20 25 30 35 40i a muut ti e nu

Suurten osuus on 72%. Ryhmä muut ylittää 10%, ti-jälkiosa päihittää’olotilakategoriat’, joista e aktivoituu jossain määrin, kun taas nu putoaa ensikertaa alle 5%.

634

Kaavio 36.9. Lisämerkitysten osuus jälkiosin nad- yhdysverbinlisämerkityskorpuksesta

20 30 40 50 60 70 80a i e nu ti muut

Vain suuret ovat edustettuina, ja niistä a-jälkiosa on ylivoimaisen aktiivinen.

635

Kaavio 36.10. Lisämerkitysten osuus jälkiosin nedo-yhdysverbin lisämerkityskorpuksesta

10 20 30 40 50i a e nu ti muut

Suuret ovat tasoissa. Pienistä on edustettuna vain e-jälkiosa.

636

Kaavio 36.11. Lisämerkitysten osuus jälkiosin o-, ob-yhdysverbin lisämerkityskorpuksesta

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55i a e muut nu ti

I-jälkiosa ottaa osalleen hieman yli puolet lisämerkityksistä suurten jälkiosienosuuden ollessa pyöreästi 75%. Pienistä aktiivisin on e-jälkiosa, jonka ’olotilan’ jayhdysosan ’ominaisuudella varustamisen’ merkityksillä on täten valenssia.

637

Kaavio 36.12. Lisämerkitysten osuus jälkiosin ot- yhdysverbinlisämerkityskorpuksesta

0 5 10 15 20 25 30 35 40a i nu muut e ti

Suurista a-jälkiosa on tällä kertaa semanttisesti aktiivisempi. Näin ollenyhdysosan ’vastatoiminta’ ja siihen liittyvä ’lopettamisen’ merkitys ja jälkiosan’kohteellisuus’ on hyvin valenttinen yhdistelmä. Tosin i-jälkiosa ei jää paljonkaanjälkeen. Suurten jälkiosien osuus on 72%. Pienistä nu-jälkiosa on jälleenaktiivisin, e-jälkiosankin ylittäessä taas 5%.

638

Kaavio 36.13. Lisämerkitysten osuus jälkiosin pere-yhdysverbin lisämerkityskorpuksesta

5 10 15 20 25 30 35 40i a nu e ti muut

Suurten asetelma on tavanomainen, ja niiden osuus on 68%. Pienistä nu-jälkiosaon aktiivisin, mutta jää alle 10% loppujen ollessa hyvin tasaväkiset.

639

Kaavio 36.14. Lisämerkitysten osuus jälkiosin po- yhdysverbinlisämerkityskorpuksesta

0 5 10 15 20 25 30 35 40i a e muut nu ti

Suurten osuus on 75%. Pienistä e-jälkiosa on aktiivisin lähennellen 10%. Nu-jäkiosa jää tällä kertaa alle 5%.

640

Kaavio 36.15. Lisämerkitysten osuus jälkiosin pod-yhdysverbin lisämerkityskorpuksesta

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45i a nu ti muut e

Suurten osuus on 72%. Pienistä nu-jälkiosa on jälleen aktiivisin ylittäen 10%.kuitenkin todellinen aktivoituja on ti-jälkiosa.

641

Kaavio 36.16. Lisämerkitysten osuus jälkiosin pri- yhdysverbinlisämerkityskorpuksesta

5 10 15 20 25 30 35 40 45i a muut nu ti e

Suurten osuus on pyöreästi 72%. Pienistä muut-ryhmä on aktiivisin muidentasaisina ylittäessä 5%.

642

Kaavio 36.17. Lisämerkitysten osuus jälkiosin pro- yhdysverbinlisämerkityskorpuksesta

5 10 15 20 25 30 35 40a i e ti nu muut

Suurten osuus on 70%. A-jälkiosan valenssi on i-jälkiosaa korkeampi, jotenyhdysosan ’etenemisen’ ja jälkiosan ’kohdehakuisuuden’ merkitykset ovatsemanttisesti hyvin tuottoisa yhdistelmä. Pienistä e- ja ti-jälkiosat ovat tasaisinaaktiivisimmat. ’Olotilan muutoksen’ semanttinen liikkumavara on niitä alhaisempi.

643

Kaavio 36.18. Lisämerkitysten osuus jälkiosin raz- yhdysverbinlisämerkityskorpuksesta

0 5 10 15 20 25 30 35 40a i nu ti muut e

Suurten osuus on 75%. Niistä a-jälkiosa on hieman produktiivisempi, kuin i-jälkiosa. Nyt on muistettava, että yhdysosalla on kaikista yhdysosista enitenmerkityksiä ja ne näyttävät suosivan hieman enemmän a-jälkiosan’kohteellisuutta’ ja ’toisintoa’. Pienistä nu-on aktiivisin, mutta ti-jälkiosanakivoituminen on myös merkillepantava.

644

Kaavio 36.19. Lisämerkitysten osuus jälkiosin s- yhdysverbinlisämerkityskorpuksesta

0 5 10 15 20 25 30 35 40i a nu ti muut e

Suurten osuus on 71%. Pienistä nu- ja ti-jälkiosat ovat tasoissa, ja etenkinjälkimmäisen aktivoituminen on merkittävä.

645

Kaavio 36.20. Lisämerkitysten osuus jälkiosin u- yhdysverbinlisämerkityskorpuksesta

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55i a muut ti nu e

Suurten osuus on pyöreästi 74%. I-jälkiosalle asettuu yli puolet lisämerkityksistä.Yhdysosahan on lähtökohdiltaankin reilusti i-valtainen. Pienistä semanttisestiaktiivisin on muut-ryhmä, joten siitä löytyy teonsanastoa ja sen valenssiavastineeksi yhdysosan ’ylähallinnan’ merkitykselle. Ti-jälkiosa on myös tavallistaaktiivisempi ’olotilakategorioiden’ jäädessä tasaisesti alle 5%.

646

6. Yhdysverbien kokonaismerkitykset

Taulukko 111.Yhdysverbien kokonaismerkitysten määrä jälkiosin, yhdysverbikorpuksin japrosentuaalinen osuus koko yhdysverbikorpuksesta

i a e nu ti muut yhteensä korpus (%)

v- 136 105 19 46 26 12 344 3,4vz- 109 59 11 61 16 19 275 2,7voz- 71 47 8 9 17 4 156 1,5vy- 418 283 38 104 85 33 961 9,5do- 242 212 25 33 31 71 614 6,1za- 690 602 135 123 51 107 1708 17,0iz- 282 232 15 22 4 36 591 5,8na- 459 441 44 49 45 84 1122 11,1nad- 17 20 - 1 - 7 45 0,5nedo- 23 28 3 2 - 4 60 0,6o-,ob- 760 379 133 83 32 76 1463 14,5ot- 354 377 46 107 33 61 978 9,7pere- 303 276 49 66 41 60 795 7,9po- 533 623 148 71 37 72 1484 14,7pod- 268 183 28 62 32 43 616 6,1pri- 306 198 38 66 32 43 683 6,8pro- 339 448 78 76 54 54 1049 10,4raz- 463 430 55 65 50 56 1119 11,1s- 445 378 35 109 75 58 1100 10,9u- 405 153 31 34 27 48 698 6,9_____________________________________________________________________

6623 5474 939 1189 688 948 15861

647

Taulukko 112.Kokonaismerkitysten määrällinen isijoitus yhdysverbikorpuksissa jälkiosin

i a e nu ti muut

v- 1 2 5 3 4 6vz- 1 3 6 2 5 4voz- 1 2 5 4 3 6vy- 1 2 5 3 4 6do- 1 2 6 4 5 3za- 1 2 3 4 6 5iz- 1 2 5 4 6 3na- 1 2 6 4 5 3nad- 2 1 - 4 - 3nedo- 2 1 4 5 - 3o-, ob- 1 2 3 4 6 5ot- 2 1 5 3 6 4pere- 1 2 5 3 6 4po- 2 1 3 5 6 4pod- 1 2 6 3 5 4pri- 1 2 5 3 6 4pro- 2 1 3 4 5 5raz- 1 2 5 3 6 4s- 1 2 6 3 4 5u- 1 2 5 4 6 3

Kokonaismerkitykset ovat yhdysverbikorpusten kaikki merkityksetperusmerkityksistä lisämerkityksiin. Eniten kokonaismerkityksiä kiinnittyy i-jälkiosaan.

648

Taulukko 113.Yhdysverbien kokonaismerkitysten keskinäinen määrällinen järjestys

i a e nu ti muut korpus

v- 16 16 16 14 15 17 16vz- 17 17 17 12 17 16 17voz- 18 18 18 18 16 19 18vy- 7 9 9 4 1 15 9do- 15 12 14 16 13 5 14za- 2 2 2 1 4 1 1iz- 13 11 15 17 18 14 15na- 5 4 8 13 6 2 4nad- 20 20 - 20 - 18 20nedo- 19 19 19 19 - 19 19o-, ob- 1 6 3 5 10 3 3ot- 9 8 7 3 9 6 8pere- 12 10 6 8 7 7 10po- 3 1 1 7 8 4 2pod- 14 14 13 11 10 12 13pri- 11 13 9 8 10 12 12pro- 10 3 4 6 3 10 7raz- 4 5 5 10 5 9 5s- 6 7 11 2 2 8 6u- 8 15 12 15 14 11 11

649

Taulukko 114.Yhdysosat kokonaismerkitysten määrällisessä järjestyksessä jälkiosin javerbikorpuksessa

i a e nu ti muut korpus

1. o, ob po po za vy za za2. za za za s s na po3. po pro o, ob ot pro o, ob o, ob4. raz na pro vy za po na5. na raz raz o, ob raz do raz6. s o, ob pere pro na ot s7. vy s ot po pere pere pro8. u ot na pere, po s ot

pri9. ot vy vy, pri pod ot raz vy10. pro pere - raz o, ob, pro pere

pod,pri

11. pri iz s pod - u u12. pere do u vz - pod, pri

pri13. iz pri pod na do - pod14. pod pod do v u iz do15. do u iz u v vy iz16. v v v do voz vz v17. vz vz vz iz vz v vz18. voz voz voz voz iz nad voz19. nedo nedo nedo nedo - nad nedo20. nad nad - nad - nedo nad

650

Taulukko 115.Yhdysosien kokonaismerkitysten ekstensiiviset ryhmät jälkiosin jayhdysverbikorpuksin

i a e nu ti muut korpus

v- 6 6 6 5 5 6 6vz- 6 6 6 4 6 6 6voz- 6 6 6 6 6 6 3vy- 3 3 3 2 1 5 3do- 5 4 5 6 5 2 5za- 1 1 1 1 2 1 1iz- 5 4 5 6 6 5 5na- 2 2 3 5 2 1 2nad- 6 6 - 6 - 6 6nedo- 6 6 6 6 - 6 6o-, ob- 1 2 1 1 4 1 1ot- 3 3 3 1 3 2 3pere- 4 4 2 3 3 3 4po- 1 1 1 3 3 2 1pod- 5 5 5 4 4 4 5pri- 4 5 3 3 4 4 4pro- 4 1 2 2 1 4 3raz- 2 2 2 4 2 3 2s- 2 3 4 1 1 3 2u- 3 5 4 5 5 4 4

651

Taulukko 116.Yhdysosat kokonaismerkitysten ekstensiivisissä ryhmissä jälkiosin ja korpuksin

i a e nu ti muut korpus

1. o, ob po po za vy za zaza za za s s na popo pro o, ob pro pro o, ob o, ob

2. raz na pro vy za po nana raz raz o, ob raz do razs o, ob pere pro na ot s

3. vy s ot po pere pere prou ot na pere po s otot vy vy, pri pri ot raz vy

4. pro pere s raz o, ob pro perepri iz u pod pod u upere do - vz pri pod pri

pri5. iz pri pod na do iz pod

pod pod do v u vy dodo u iz u v - iz

6. v v v do voz vz vvz vz vz iz vz v vzvoz voz voz voz iz voz voznedo nedo nedo nedo - nedo nedonad nad - nad - nad nad

652

Taulukko 117.Kokonaismerkitysten prosentuaalinen osuus yhdysverbikorpuksista jälkiosin jakoko yhdysverbikorpuksesta

i a e nu ti muut korpus

v- 60,7 46,8 8,5 20,5 11,6 5,3 3,4vz- 55,6 30,1 5,6 31,6 8,1 9,7 2,7voz- 66,9 44,3 7,5 8,5 16,0 3,7 1,5vy- 69,6 47,1 6,3 17,3 14,1 5,5 9,5do- 55,0 48,2 5,7 7,5 7,0 16,1 6,1za- 63,5 55,4 12,4 11,3 4,7 9,8 17,0iz- 67,9 55,9 3,6 5,3 0,9 8,6 5,8na- 61,3 58,8 5,8 6,5 6,0 11,2 11,1nad- 48,5 57,1 - 2,8 - 20,0 0,4nedo- 41,8 50,9 5,4 3,6 - 7,2 0,6o-, ob- 77,9 38,8 13,6 8,5 3,3 7,8 14,5ot- 62,3 66,3 8,1 18,8 5,8 10,7 9,7pere- 67,3 61,3 10,9 14,6 9,1 13,3 7,9po- 53,1 62,0 14,7 7,0 3,7 7,1 14,7pod- 73,8 50,4 7,7 17,0 8,8 11,8 6,1pri- 70,50 45,6 8,7 15,2 7,3 9,9 6,8pro- 56,2 74,3 12,9 12,6 8,9 8,9 10,4raz- 69,3 64,3 8,2 9,7 7,5 8,4 11,1s- 70,52 59,9 5,5 17,2 11,9 9,2 10,9u- 91,8 34,7 7,0 7,7 6,1 10,9 6,9_____________________________________________________Verbikorpus 65,6 54,3 9,3 11,8 6,8 9,4 157,3

653

Taulukko 118.Yhdysverbikorpusten kokonaismerkitysten keskinäiset prosentuaaliset sijoituksetjälkiosin ja yhdysverbikorpuksin

i a e nu ti muut korpus

v- 14 15 7 2 4 19 16vz- 16 20 16 1 8 10 17voz- 10 17 11 13 1 20 18vy- 6 14 13 4 2 18 9do- 17 13 15 15 11 2 14za- 11 10 4 10 15 9 1iz- 8 8 19 18 18 13 15na- 13 7 14 17 13 5 4nad- 19 9 - 20 - 1 20nedo- 20 11 18 19 - 16 19o-, ob- 2 18 2 12 17 15 3ot- 12 2 9 3 14 7 8pere- 9 5 5 8 5 3 10po- 18 4 1 16 16 17 2pod- 3 12 10 6 7 4 13pri- 5 16 6 7 10 8 12pro- 15 1 3 9 6 12 7raz- 7 3 8 11 9 14 5s- 4 6 17 5 3 11 6u- 1 19 12 14 12 6 11

654

Taulukko 119.Yhdyosat kokonaismerkitysten keskinäis-prosentuaalisessa järjestyksessäjälkiosin ja yhdysverbikorpuksin

i a e nu ti muut korpus

1. u pro po vz voz nad za2. o, ob ot o, ob v vy do po3. pod raz raz ot s pere o, ob4. s po pro vy v pod na5. pri pere pere s pere na raz6. vy s pri pod pro u s7. raz na v pri pod ot pro8. iz iz raz pere vz pri ot9. pere za ot pro raz za vy10. voz nad pod za pri vz pere11. za nedo voz raz do s u12. ot pod o, ob o, ob u pro pri13. na do vy voz na iz pod14. v vy na u ot raz do15. pro v do do za o, ob iz16. vz pri vz po po nedo v17. do voz s na o, ob po vz18. po o, ob nedo iz iz vy voz19. nad u iz nedo - v nedo20. nedo vz - nad - voz nad

655

Taulukko 120.Yhdysverbien kokonaismerkitysten intensiivisyysryhmät jälkiosin ja korpuksin

i a e nu ti muut korpus

v- 5 5 3 1 2 6 6vz- 6 6 6 1 2 4 6voz- 4 6 4 5 1 6 6vy- 2 5 5 2 1 6 3do- 6 5 5 5 4 1 5za- 4 4 2 4 5 3 1iz- 3 3 6 6 6 5 5na- 4 3 5 6 5 2 2nad- 6 3 - 6 - 1 6nedo- 6 4 6 6 - 6 6o-, ob- 1 6 1 4 6 5 1ot- 4 1 3 1 5 3 3pere- 3 2 2 3 2 1 4po- 6 2 1 6 6 6 1pod- 1 4 4 2 3 2 4pri- 2 6 2 2 4 3 4pro- 5 1 1 3 2 4 3raz- 3 1 3 4 3 5 2s- 2 2 6 2 1 4 2u- 1 6 4 5 4 2 4

656

Taulukko 121.Yhdysosat kokonaismerkitysten intensiivisissä ryhmissä jälkiosin ja korpuksin

i a e nu ti muut korpus

1. u pro po vz voz nad zao, ob ot o, ob v vy do popod raz pro ot s pere o, ob

2. s po za vy v nod napri pere pere s pere na razvy s pri pod pro u s

3. raz na v pri pod pro proiz iz raz pere vz ot otpere nad ot pro raz vy vy

4. voz za pod za pri pere pereza nedo voz raz do u uot pod u o, ob u pri pri

5. na do vy voz na pod podv vy na u ot raz dopro v do do za o, ob iz

6. vz pri vz po po nedo vdo voz s na o, ob po vzpo nedo nedo iz iz vy voznad iz iz nedo - v nedonedo - - nad - voz nad

657

Taulukko 122.Yhdysverbien kokonaismerkitysten ekstensiivinen ja intensiivinen sijoitusjärjestysjälkiosin

i a e nu ti muut

v- 16>14 16>15 16>7 14>2 15>4 17>16vz- 17>16 17<20 17>16 12>1 17>8 16<17voz- 18>10 18>17 18>11 18>13 16>1 19>18vy- 7>6 9<14 9<13 4-4 1<2 15>9do- 15<17 12<13 14<15 16>11 13>11 5<14za- 2<11 2<10 2<4 1<10 4<15 1-1iz- 13>8 11>8 15<19 17<18 18-18 14<15na- 5<13 4<7 8<14 13<17 6<13 14<15nad- 20>19 20>9 - 20-20 - 18>1nedo- 19<20 19>11 19>18 19-19 - 19-19o-, ob- 1<2 6<18 3<2 5<12 10<17 3<15ot- 9<12 8>2 7<9 3-3 9<14 6<7pere- 12>9 10>5 6>5 8-8 7>5 7>3po- 3<18 1<4 1-1 7<16 8<16 4<17pod- 14>3 14>12 13>10 11>6 10>7 12>4pri- 11>5 13<16 9>6 8>7 10-10 12-12pro- 10<15 3>1 4>3 6<9 3<6 10>7raz- 4<7 5>3 5<8 10<11 5<9 9<14s- 6>4 7>6 11>8 2<5 2<3 8>6u- 8>1 15<19 12-12 15>14 14>12 11-11

658

Taulukko 123.Yhdysosat kokonaismerkitysten ekstensiivisessä ja intensiivisessäsijoitusjärjestyksessä jälkiosin

i a e nu ti muut

1. o, ob po po za vy zau pro po vz voz nad

2. za za za s s nao, ob ot o, ob v vy do

3. po pro o, ob ot pro o, obpod raz raz ot s pere

4. raz na pro vy za pos po pro vy v pod

5. na raz raz o, ob raz dopri pere pere s pere na

6. s o, ob pere pro na otvy s pri pod pro u

7. vy s ot po pere pereraz na v pri pod ot

8. u ot na pere, pri po siz iz raz pere vz pri

9. ot vy vy, pri - ot razpere za ot pro raz za

10. pro pere - raz o, ob, pod, propri

voz nad pod za pri vz

11. pri iz s pod - uza nedo voz raz do s

659

12. pere do u vz - pod,pri

ot pod o, ob o, ob u pro13. iz pri pod na do -

na do vy voz na iz14. pod pod do v u iz

v vy na u ot raz15. do u iz u v vy

pro v do do za o, ob16. v v v do voz vz

vz pri vz po po nedo17. vz vz vz iz vz v

do voz s na o, ob po18. voz voz voz voz iz nad

po o, ob nedo iz iz vy19. nedo nedo nedo nedo - nad

nad u iz nedo - v20. nad nad - nad - nedo

nedo vz - nad - voz

660

Taulukko 124.Yhdysverbien kokonaismerkitysten ekstensiiviset ja intensiiviset ryhmät jälkiosin

i a e nu ti muut

v- 6>5 6>4 6>3 5>1 5>2 6-6vz- 6-6 6-6 6-6 4>1 6>3 6-6voz- 6>4 6-6 6>4 6>5 6>1 6-6vy- 3>2 3<4 3<5 2-2 1-1 5<6do- 5<6 4<5 5-5 6>5 5>4 2>1za- 1<4 1<4 1<2 1<4 2<5 1<3iz- 5>3 4>3 5<6 6-6 6-6 5-5na- 2<5 2<3 3<5 5<6 2<5 1<2nad- 6-6 6>3 - 6-6 - 6>1nedo- 6-6 6>4 6-6 6-6 - 6-6o-, ob- 1-1 2<6 1-1 1<4 4<6 1<5ot- 3<4 3>1 3-3 1-1 3<5 2<3pere- 4>3 4>2 2-2 3-3 3>2 3>1po- 1<6 1<2 1-1 3<6 3<6 2<6pod- 5>1 5>4 5>4 4>2 4>3 4>2pri- 4>2 5<6 3>2 3-3 4-4 4>3pro- 4<5 1-1 2>1 2<3 1<2 4-4raz- 2<3 2>1 2<3 4-4 2<3 3<5s- 2-2 3>2 4<6 1<2 1-1 3<4u- 3>1 5<6 4-4 5-5 5>4 4>2

661

Taulukko 125.Yhdysverbien perus- ja kokonaismerkitysten määrällinen sijoitusjärjestys jälkiosinja yhdysverbikorpuksin

i a e nu ti muut korpus

v- 17>16 16-16 15<16 12<14 14<15 18>17 16-16vz- 16<17 18>17 16<17 9<12 15<17 16-16 17-17voz- 18-18 17<18 18-18 18-18 15<16 19-19 18-18vy- 6<7 9-9 6<9 4-4 1-1 15-15 8<9do- 13<15 12-12 13<14 16-16 8<13 1<5 12<14za- 2-2 2-2 3>2 1-1 3<4 3>1 1-1iz- 11<13 10<11 17>15 17-17 18-18 12<14 14<15na- 4<5 3<4 7<8 12<13 4<6 3>2 4-4nad- 20-20 20-20 - 20-20 - 17<18 20-20nedo- 19-19 19-19 19-19 19-19 - 19-19 19-19o-, ob- 1-1 6-6 2<3 5-5 11>10 2<3 3-3ot- 9-9 7<8 7-7 2<3 12>9 8>6 9>8pere- 14>12 10-10 10>6 10>8 8>7 6<7 10-10po- 3-3 1-1 1-1 7-7 4<8 5>4 2-2pod- 15>14 14-14 14>13 10<11 13>10 11<12 15>13pri- 10<11 13-13 9-9 6<8 7<10 14>12 13>12pro- 12>10 4>3 4-4 8>6 8>3 10-10 7-7raz- 5>4 5-5 5-5 14>10 6>5 9-9 5-5s- 7>6 8>7 11-11 3>2 2-2 7<8 6-6u- 8-8 15-15 11<12 15-15 15>14 13>11 11-11

662

Taulukko 126.Yhdysosien perus- ja kokonaismerkitysten intensiivinen keskinäissuhteellinensijoitusjärjestys jälkiosin

i a e nu ti muut

v- 15>14 14<15 4<7 2-2 5>4 19>16vz- 5<16 20-20 8<16 1-1 4<8 14>10voz- 6-10 12<17 10<11 14>13 2>1 18-18vy- 8>6 15>14 12<13 7>4 1<2 20>9do- 12<17 13-13 14<15 16>15 7<11 2-2za- 13>11 6<10 3<4 10-10 14<15 17>9iz- 3<8 7<8 19-19 19>18 18-18 6<13na- 11<13 4<7 17>14 15<17 11<13 8>5nad- 14<19 9-9 - 20-20 - 1-1nedo- 17<20 1<11 16-18 18<19 - 5<19o-, ob- 2-2 18-18 2-2 11<12 17-17 15-15ot- 18>12 5>2 15>9 4>3 13<14 7-7pere- 16>9 10>5 9>5 8-8 8>5 4>3po- 19>18 3<4 1-1 13<16 15<16 16<17pod- 7>3 16>12 13>10 6-6 9>7 3<4pri- 4<5 17>16 7>6 3<7 6<10 13>8pro- 20>15 2>1 5>3 3<9 12>6 11<12raz- 9>7 8>3 6<8 17>11 10>9 12<14s- 10>4 11>6 18>17 5-5 3-3 9<11u- 1-1 19-19 11<12 12<14 16>12 10>6

663

Kaavio 37. Yhdysverbikorpuksen kokonaismerkitysten osuudetjälkiosin

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70i a nu muut e ti

Kaavio on tehty taulukon 111. perusteella. Suuret yhdysosat vievät valtaosankokonaismerkityksistä. I-jälkiosa vie niistä yli 10% enemmän kuin a-jälkiosa.Pienistä jälkiosista nu on suurin kokonaismerkitysten tuottja. Muut-ryhmä ja e-jälkiosa ovat tasoissa hieman alle 10% osuudella. Ti-jälkiosan korkea valenssinostaa sen tuottamat kokonaismerkityksen lähelle 7%. Perusosuudesta i-jälkiosanousee 42,8%:sta 65,6%:iin kokonaismerkityksissä, a-jälkiosa 35,8%:sta53,3%:iin, e-jälkiosa 5,9%:sta 9,3%:iin, nu-jälkiosa 7,1%:sta 11,8%:iin, ti-jälkiosa2,9%:sta 6,8%:iin, muut-ryhmä 5,2%:sta 9,4%:iin. Yhdysverbikorpuksen100%:sta. kokonaismerkitysten määrä nousee 100%:sta 157,9%:iin. I-jälkiosanmerkityslisä yhdysverbikorpuksen jälkiosien perusmerkityksiin verrattuna on53,8%, a-jälkiosan – 52,1%, e-jälkiosan – 57%; nu-jälkiosan – 66,9%, ti-jälkiosan– 132,4% , muut-ryhmän – 79,2%, verbikorpuksen – 57,9%.

664

Kaavio 38.1. V- yhdysverbin kokonaismerkitykset jälkiosin

5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65i a nu ti e muut

Kaaviot 38.1. – 38.20. on tehty taulukon 117. perusteella. Kaaviot esittävätkokonaismerkitysten osuutta yhdysverbikorpuksesta jakaantuneena jälkiosille. I-jälkiosa on selvästi eniten merkityksiä tuottava v-yhdysosan jälkiyhdisteosa.Pienistä selvästi produktiivisin on nu-jälkiosa. Perusmerkitysten osuudenverbikorpuksesta prosentuaaliset muutokset ovat i-jälkiosalla 39,3 > 60,7, a-jälkiosalla 32,6 > 46,8, e-jälkiosalla 6,7 > 8,5, nu-jälkiosalla 14,7 > 20,5, ti-jälkiosalla 4,0 > 11,6, muut-ryhmällä 2,6 > 5,3, osuus verbikorpuksesta 2,3 > 3,4.I-jälkosan merkityslisä on yli 21%, a-jälkiosan 14%. Pienistä jälkiosista ti-jälkiosanmerkityslisä on suurin yli 7%. Seuraavana on nu-jälkiosa lähes 6%. Pieninmerkityslisä on e-jälkiosan vähän vaille 2%.

665

Kaavio 38.2. Vz -yhdysverbin kokonaismerkitykset jälkiosin

5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60i nu a muut ti e

I-jälkiosalle kohdistuu valtaosa kokonaismerkityksistä. Seuraavana on nu-jälkiosa. Muut-ryhmä on 10% pinnassa, mikä on paljon korkeampi, kuinedellisellä yhdysosalla. Vuorostaan e-jälkiosa putoaa viimeiseksi pienelläosuudella. Perusmerkitysten osuuden verbikorpuksesta prosentuaalisetmuutokset ovat i- jälkiosalla 46,4 > 55,6 a-jälkiosalla 17,3 > 30,1, e-jälkiosalla5,1 > 5,6, nu-jälkiosalla 22,4 > 31,6, ti-jälkiosalla 4,1 > 8,1, muut-ryhmällä 4,6 >9,7 osuus verbikorpuksesta 1,9 > 2,7. I-jälkiosan merkityslisäys jää alhaiseksivähän yli 9%. A-jälkiosan merkityslisäys on lähes 13%. Pienistä jälkiosista suurinmerkityslisä on nu-jälkiosan yli 9%. Pienin on e-jälkiosan puoli prosenttia.

666

Kaavio 38.3. Voz -yhdysverbin kokonaismerkitykset jälkiosin

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70i a ti nu e muut

I-jälkiosan semanttinen tuotto on suuri. Myös a-jälkiosa on verratenproduktiivinen. Pienistä ti-jälkiosa on suurin merkitysten tuottaja.Perusmerkitysten osuuden verbikorpuksesta prosentuaaliset muutokset ovat i-jälkiosalla 45,3 > 66,9, a-jälkiosalla 33,9 > 44,3, e-jälkiosalla 4,7 > 7,5, nu-jälkiosalla 4,7 > 8,5, ti-jälkiosalla 7,5 > 16,0, muut-ryhmällä 3,7 > 3,7, osuusverbikorpuksesta 1,0 > 1,5. I-jälkiosan merkityslisäys on yli 21%, a-jälkiosan yli10%. Pienistä jälkiosista ti-jälkiosan merkityslisäys on suurin yli 8%.

667

Kaavio 38.4. Vy- yhdysverbin kokonaismerkitykset jälkiosin

5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70i a nu ti e muut

I-jälkiosa on edelleen semanttisesti todella aktiivinen ja tuottoisa. Pienistä nu- jati-jälkiosa ovat hyvin aktiivisia. ’Olotilakategoria’ jää aktiviteetiltaan alhaisimmaksi.Perusmerkitysten osuuden verbikorpuksesta prosentuaaliset muutokset ovat i-jälkiosalla 44,8 > 69,6, a-jälkiosalla 31,1 > 47,1, e-jälkiosalla 4,5 > 6,3, nu-jälkiosalla 9,1 > 17,3, ti-jälkiosalla 8,3 > 14,1, muut-ryhmällä 2,0 > 5,5, osuusverbikorpuksesta 5,9 >9,5. I-jälkiosan merkityslisäys on lähes 25%, a-jälkiosan16%. Pienistä jälkiosista semanttisella aktiivisuudella erottuvat nu-jälkiosa yli 8%ja ti-jälkiosa lähes 6% merkityslisäyksillä. Pienin meerkityslisäyss on e-jälkiosanalle 2%.

668

Kaavio 38.5. Do -yhdysverbin kokonaismerkitykset jälkiosin

5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60i a muut nu ti e

A-jälkiosa on hieman aktiivisempi edellisiin yhdysverbeihin verrattuna. Pienistämuut-ryhmä on aktiivisin. Perusmerkitysten osuuden verbikorpuksestaprosentuaaliset muutokset ovat i- jälkiosalla 40,9 > 55,0, a-jälkiosalla 32,7 > 48,2,e-jälkiosalla 4,3 > 5,7, nu-jälkiosalla 4,3 > 7,5, ti-jälkiosalla 3,4 > 7,0, muut-ryhmällä 14,3 > 16,1, osuus verbikorpuksesta 4,4 >6,1. I-jälkiosan merkityslisäyson vähän yli 14%, a-jälkiosan yli 15%. Pienistä jälkiosista suurimmatmerkityslisäykset vaikkakin vaatimattomat on nu- ja ti-jälkiosan yli 3%. pieninmerkityslisäys ojn e-jälkiosan yli 1%.

669

Kaavio 38.6. Za -yhdysverbin kokonaismerkitykset jälkiosin

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65i a e nu muut ti

Suuret jälkiosat antavat korkean valenssin. Pienistä e-jälkiosa on tuotteliain,joskin nu-jälkiosa seuraa tiiviisti perässä. Muut-ryhmäkin hipoo 10% rajaa.Perusmerkitysten osuuden verbikorpuksesta prosentuaaliset muutokset ovat i-jälkiosalla 40,5 > 63,5, a-jälkiosalla 38,8 > 55,4, e-jälkiosalla 8,3 > 12,4, nu-jälkiosalla 6,4 > 11,3, ti-jälkiosalla 2,0 > 4,7, muut-ryhmällä 3,8 > 9,8, osuusverbikorpuksesta 10,8 > 17,0. I-jälkiosan merkityslisäys on 23%, a-jälkiosan yli16%. Pienistä jälkiosista suurin merkityslisäys on muut-ryhmän 6%. Nu-jälkiosanmerkityslisäys on vähän vaille 5%. E-jälkiosan merkityksentuotto lisääntyyverrattuna edellisiin yhdysosiin vähän yli 4%. Ti-jälkiosalla merkityksentuotto onalhaisin vajaa 3%.

670

Kaavio 38.7. Iz- yhdysverbin kokonaismerkitykset jälkiosin

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70i a muut nu e ti

Suuret ovat omassa luokassaan pienten jäädessä tällä kertaa edellisiäyhdysverbejä heikoimmiksi. Perusmerkitysten osuuden verbikorpuksestaprosentuaaliset muutokset ovat i- jälkiosalla 48,6 > 67,9, a-jälkiosalla 38,8 > 55,9,e-jälkiosalla 2,1 > 3,6, nu-jälkiosalla 3,3 > 5,3, ti-jälkiosalla 0,9 > 0,9, muut-ryhmällä 6,0 > 8,6, osuus verbikorpuksesta 4,0 > 5,8. I-jälkiosan merkityslisäyson vähän yli 19%, a-jälkiosan hieman yli 17%. Pienistä jälkiosista suurinmerkityslisäys on muut-ryhmän yli 2% ja nu-jälkiosan tasan 2%. Pientenjälkiosien semanttinen aktiivisuus on muita yhdysosia alhaisempi.

671

Kaavio 38.8. Na -yhdysverbin kokonaismerkitykset jälkiosin

5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65i a muut nu ti e

A-jälkiosa lähenee merkityksentuotossa i-jälkiosaa. Pienistä muut-ryhmä kerääeniten merkityksiä muiden tuoton jäädessä hyvin alhaiseksi. Perusmerkitystenosuuden verbikorpuksesta prosentuaaliset muutokset ovat i- jälkiosalla 42,3 >61,3, a-jälkiosalla 41,8 > 58,8, e-jälkiosalla 3,2 > 5,8, nu-jälkiosalla 4,4 > 6,5, ti-jälkiosalla 2,6 > 6,0, muut-ryhmällä 5,6 > 11,2, osuus verbikorpuksesta 7,4 >11,1. I-jälkiosan merkityslisäys on 19%, a-jälkiosan 17%. Pienistä jälkiosistasuurin merkityslisäys on muut-ryhmän yli 5%, sitten ti-jälkiosan yli 3%.‘Olotilakategorioiden’ merkityslisäykset ovat alhaisimmat yli 2%.

672

Kaavio 38.9. Nad -yhdysverbin kokonaismerkitykset jälkiosin

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60a i muut nu e ti

A-jälkiosa ohittaa i-jälkiosan. Pienistä muut-ryhmä on hyvin aktiivinen, muttapelkästään ekstensiivisesti. Perusmerkitysten osuuden verbikorpuksestaprosentuaaliset muutokset ovat i- jälkiosalla 40,0 > 48,5, a-jälkiosalla 37,1 > 57,1,nu-jälkiosalla 2,8 > 2,8, muut-ryhmällä 20,0 > 20,0, osuus verbikorpuksesta 0,3 >0,4. I-jälkiosan merkityslisäys on yli 8%, a-jälkiosan 10%.

673

Kaavio 38.10. Nedo -yhdysverbin kokonaismerkitykset jälkiosin

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55a i muut e nu ti

Suurin merkityksen tuottaja on edelleen a-jälkiosa. Pienistä edelleen merkityksiäeniten kokoaa muut-ryhmä. Perusmerkitysten osuuden verbikorpuksestaprosentuaaliset muutokset ovat i- jälkiosalla 38,2 > 41,8, a-jälkiosalla 47,2 > 50,9,e-jälkiosalla 3,6 > 5,6, nu-jälkiosalla 3,6 > 3,6, muut-ryhmällä 7,2 > 7,2, osuusverbikorpuksesta 0,5 > 0,6. I-jälkiosan merkityslisäys on yli 3%, a-jälkiosansamoin yli 3%. Pienistä jälkiosista suurin on e-jälkiosan 2%. Kaikin jälkiosinmerkityksen tuotto on alhainen.

674

Kaavio 38.11. O - Ob -yhdysverbin kokonaismerkityksetjälkiosin

0 10 20 30 40 50 60 70 80i a e nu muut ti

Suurista i-jälkiosa on omaa luokkaansa. Pienistä eniten merkityksiä kokoaa e-jälkiosa. Nu-jälkiosa ja muut-ryhmä ovat melko tasaiset noin 3% lisäyksellä ti-jälkiosan lisäyksen jäädessä vajaaseen pariin prosenttiin. Perusmerkitystenosuuden verbikorpuksesta prosentuaaliset muutokset ovat i- jälkiosalla 52,7 >77,9, a-jälkiosalla 26,0 > 38,8, e-jälkiosalla 9,8 > 13,6, nu-jälkiosalla 5,4 > 8,5, ti-jälkiosalla 1,4 > 3,3, muut-ryhmällä 4,5 > 7,8, osuus verbikorpuksesta 9,7 > 14,5.I-jälkiosan merkityslisäys on yli 25%, a-jälkiosan vähän vaille 13%. Pienistäjälkiosista e-jälkiosan merkityslisäys lähes 4% on suurin. Pienin merkityslisäys onti-jälkiosan vähän vaille 2%.

675

Kaavio 38.12. Ot -yhdysverbin kokonaismerkitykset jälkiosin

5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70a i nu muut e ti

A-jälkiosa on produktiivisin, joten yhdysosan ‘vastatoiminta’ ja jälkiosan’kohteellisuus’ on tuottoisin yhdistelmä. Tosin i-jälkiosa ei jää kovin paljonjälkeen. Pienistä nu-jälkiosalle tulee eniten merkityskuormaa, joten tässäkin’vastatoiminta’ ja ’olomuodon muutos’ toimii semanttisesti aktiivisesti.Perusmerkitysten osuuden verbikorpuksesta prosentuaaliset muutokset ovat i-jälkiosalla 36,8 > 62,3, a-jälkiosalla 39,8 > 66,3, e-jälkiosalla 4,2 > 8,1, nu-jälkiosalla 11,2 > 18,8, ti-jälkiosalla 2,3 > 5,8, muut-ryhmällä 5,6 > 10,7, osuusverbikorpuksesta 5,6 > 9,7. I-jälkiosan merkityslisäys on yli 25%, a-jälkiosan yli26%. Pienistä jälkiosista nu-jälkiosan merkityslisäys on suurin yli 7%. Muidenkinpienten jälkiosien merkityslisäykset ovat edellisiin yhdysosiin verrattuna tasaisenkorkeat 4-5%.

676

Kaavio 38.13. Pere -yhdysverbin kokonaismerkitykset jälkiosin

0 10 20 30 40 50 60 70i a nu muut e ti

Kaikkien jälkiosien semanttinen aktiviteetti on kaavion mukaan korkeaa.Perusmerkitysten osuuden verbikorpuksesta prosentuaaliset muutokset ovat i-jälkiosalla 39,1 > 67,3, a-jälkiosalla 37,5 > 61,3, e-jälkiosalla 4,9 > 10,9, nu-jälkiosalla 7,5 > 14,6, ti-jälkiosalla 3,3 > 9,1, muut-ryhmällä 7,5 > 13,3, osuusverbikorpuksesta 4,5 > 7,9. I-jälkiosan merkityslisäys on tähän mennessä suurinhieman yli 28%. Myös a-jälkiosan merkityslisäys on suuri lähes 24%. Pienilläjälkiosillalla merkityslisäykset ovat tasaisen korkeat 6% luokkaa. Erittäinsemanttisesti tuottoisa yhdysosa jälkiosineen.

677

Kaavio 38.14. Po -yhdysverbin kokonaismerkitykset jälkiosin

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65a i e muut nu ti

A-jälkiosa tuottaa enemmän merkityksiä, kuin i-jälkiosa. E-jälkiosa aktivoituuhuomattavasti erottuen selvästi muista pienistä jälkiosista. Yhdysosan ’ajallinenrajoitus’ ja jälkiosan ’olotila’ ovat siten tuottoisa yhdistelmä. Muut-ryhmä ja nu-jälkiosa ovat tasaiset. Perusmerkitysten osuuden verbikorpuksestaprosentuaaliset muutokset ovat i- jälkiosalla 34,2 > 53,1, a-jälkiosalla 44,9 > 62,0,e-jälkiosalla 10,0 > 14,7, nu-jälkiosalla 4,9 > 7,0, ti-jälkiosalla 1,9 >3,7, muut-ryhmällä 3,9 > 7,1, osuus verbikorpuksesta 9,9 > 14,7. Kaikin jälkiosinmerkityslisäys on verrattain korkea. I-jälkiosalla se on 19%, a-jälkiosalla 17%.Pienistä jälkiosista suurin merkityslisäys on e-jälkiosan vähän vaille 5%. Pieninmerkityslisäys on ti-jälkiosan vaille 2%.

678

Kaavio 38.15. Pod -yhdysverbin kokonaismerkitykset jälkiosin

0 10 20 30 40 50 60 70 80i a nu muut ti e

Suurella erolla a-jälkiosaan i-jälkiosa on semanttisesti tuottoisin. Pientenjälkiosien semanttinen tuotto on jälleen korkea. Perusmerkitysten osuudenverbikorpuksesta prosentuaaliset muutokset ovat i- jälkiosalla 45,1 > 73,8, a-jälkiosalla 29,7 > 50,4, e-jälkiosalla 4,4 > 7,7, nu-jälkiosalla 9,3 > 17,0, ti-jälkiosalla 3,3 > 8,8, muut-ryhmällä 7,9 > 11,8, osuus verbikorpuksesta 3,6 > 6,1.I-jälkiosan merkityslisäys on yli 28%, a-jälkiosan yli 20%, nu-jälkiosan lähes 8%,ti-jälkiosan yli 5%. Semanttisesti erittäin tuottoisa yhdysosa jälkiosineen.

679

Kaavio 38.16. Pri- yhdysverbin kokonaismerkitykset jälkiosin

0 10 20 30 40 50 60 70 80i a nu muut e ti

I-jälkiosa on produktiivisin vaikkakin semanttinen aktiivisuus laskee hiemanverrattuna pod-jälkiosaan. Pod-yhdysosaan verrattuna myös a-jälkiosanmerkitystuotto laskee jonkin verran. Pienten jälkiosien merkitystuotto on edelleenkorkea. Perusmerkitysten osuuden verbikorpuksesta prosentuaaliset muutoksetovat i- jälkiosalla 46,7 > 70,5, a-jälkiosalla 28,1 > 45,6, e-jälkiosalla 5,3 > 8,7, nu-jälkiosalla 11,5 > 15,2, ti-jälkiosalla 3,7 > 7,3, muut-ryhmällä 4,6 > 9,9, osuusverbikorpuksesta 4,3 > 6,8. I-jäkiosan merkityslisäys on lähes 24%, a-jälkiosan yli17%. Pienistä nu-jälkiosa on kokonaisuutena produktiivisin, mutta muut-ryhmänmerkityslisäys on suurin yli 5%. Semanttisesti erittäin aktiivinen yhdysosajälkiosineen.

680

Kaavio 38.17. Pro -yhdysverbin kokonaismerkitykset jälkiosin

0 10 20 30 40 50 60 70 80a i e nu ti muut

A-jälkiosa suurella erolla i-jälkiosaan on semanttisesti tuottoisin.’Olotilakategoriat’ ovat tasoissa samaten kuin ti-jälkiosa ja muut-ryhmämerkitystuoton ollessa korkean. Perusmerkitysten osuuden verbikorpuksestaprosentuaaliset muutokset ovat i- jälkiosalla 32,5 > 56,2, a-jälkiosalla 46,2 > 74,3,e-jälkiosalla 6,3 > 12,9, nu-jälkiosalla 7,4 > 12,6, ti-jälkiosalla 2,5 > 8,9, muut-ryhmällä 4,9 > 8,9, osuus verbikorpuksesta 6,0 > 10,4. Yhdysosan ‘etenemisen’ja jälkiosan ‘kohdehakuisuuden’ merkitykset ovat siten semanttisesti hyvintuottoisat. Yhdysosan ‘ajallisen ja paikallisen läpimenon’ merkitys on vuorostaantuottoisa ‘olotilakategorioiden’ kanssa. I-jälkiosalla merkityslisäys on yli 23%, a-jälkiosalla hieman yli 28%. Pienistä jälkiosista suurimmat merkityksen lisäykseton e- ja ti-jälkiosalla yli 6%. Erittäin tuottoisa yhdysosa jälkiosineen.

681

Kaavio 38.18. Raz -yhdysverbin kokonaismerkitykset jälkiosin

0 10 20 30 40 50 60 70i a nu muut e ti

Suurten jälkiosien merkitystuotto on jälleen korkea keskinäisen eron ollessapieni. Pienten jälkiosien merkitystuotto on verrattain tasainen tuoton ollessatasaisen korkeaa. Perusmerkitysten osuuden verbikorpuksesta prosentuaalisetmuutokset ovat i- jälkiosalla 44,4 > 69,3, a-jälkiosalla 38,3 > 64,3, e-jälkiosalla5,5 > 8,2, nu-jälkiosalla 4,2 > 9,7, ti-jälkiosalla 2,8 > 7,5, muut-ryhmällä 4,6 > 8,4,osuus verbikorpuksesta 6,6 > 11,1. I-jälkiosalla merkityslisäys on lähes 25%, a-jälkiosalla 26%. Pienistä suurimmat merkityslisäykset on nu- ja ti-jälkiosalla 5%luokkaa. Semanttisesti erittäin tuottoisa yhdysosa jälkiosineen.

682

Kaavio 38.19. S -yhdysverbin kokonaismerkitykset jälkiosin

5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75i a nu ti muut e

Suurten jälkiosien merkitystuotto on hyvin korkea. Pienistä nu-jälkiosa ontuottoisin. Ti-jälkiosan tuotto on myös korkea lähennellen 10%. Perusmerkitystenosuuden verbikorpuksesta prosentuaaliset muutokset ovat i- jälkiosalla 42,4 >70,5, a-jälkiosalla 35,2 > 59,9, e-jälkiosalla 3,1 > 5,5, nu-jälkiosalla 9,5 > 17,2, ti-jälkiosalla 4,4 > 11,9, muut-ryhmällä 5,2 > 9,2, osuus verbikorpuksesta 6,3 >10,9.I-jälkiosalla merkityslisäys on 28%, a-jälkiosalla yli 24%, nu-jälkiosalla lähes 8%,ti-jälkiosalla yli 7%. Pienein merkityslisäys on e-jälkiosalla yli 2%. Semanttisestierittäin tuottoisa yhdysosa jälkiosineen.

683

Kaavio 38.20. U -yhdysverbin kokonaismerkitykset jälkiosin

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100i a muut nu ti e

I-jälkiosan semanttinen tuotto on aivan ylivertainen, kun taas a-jälkiosan tuotto ontavallista alhaisempi. Pienistä muut-ryhmä on tuottoisin, loppujen jäädessätasaisesti alle 10%. Perusmerkitysten osuuden verbikorpuksesta prosentuaalisetmuutokset ovat i- jälkiosalla 60,1 > 91,8, a-jälkiosalla 23,3 > 34,7, e-jälkiosalla4,5 > 7,0, nu-jälkiosalla 4,9 > 7,7, ti-jälkiosalla 1,8 > 6,1, muut-ryhmällä 5,2 >10,4, osuus verbikorpuksesta 4,4 > 6,9. I-jälkiosan merkityslisäys on tähän astisuurin yli 31%, a-jälkiosan lisäys on vain hieman yli 11%. Pienistä jälkiosistaeniten lisää merkityksiä perusmerkityksiin verrattuna muut-ryhmä reilusti yli 5%,seuraavaksi ti-jälkiosa hieman yli 4%. ‘Olotilakategoriat pitävät perää yli 2%merkityslisäyksillä. Semanttisesti tuottoisa yhdysosa jälkiosineen tuoton ollessakuitenkin a-jälkiosan ja ‘olotilakategorioiden’ suhteen epätasaisesti jakautunut.

684

Kaavio 39.1. Yhdysverbienkokonaismerkitykset i -jälkiosin

40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90 95

u o, ob pod s privy raz iz pere vozza ot na v provz do po nad nedo

Kaaviot 39.1. – 39.7. on tehty taulukon 117. perusteella. Niissä esitetään kunkinyhdysosan jälkiosille kohdistuva merkityskuorma. Kaavioista ilmeneeyhdysverbien keskinäisesti suhteutetut jälkiosille tulevat kokonaismerkitykset.

685

Kaavio 39.2. Yhdysverbienkokonaismerkitykset a- jälkiosin

20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75

pro ot raz po peres na iz nad zanedo pod do vy vpri voz o, ob u vz

686

Kaavio 39.3. yhdysverbienkokonaismerkitykset e- jälkiosin

3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15

po o, ob pro za perepri v raz ot podvoz u vy na dovz s nedo iz nad

687

Kaavio 39.4. Yhdysverbienkokonaismerkitykset nu -jälkiosin

0 5 10 15 20 25 30 35vz v ot vy spod pri pere pro zaraz o,ob voz u dopo na iz nedo nad

688

Kaavio 39.5. Yhdysverbienkokonaismerkitykset ti- jälkiosin

0 2 4 6 8 10 12 14 16 18

voz vy s v perepro pod vz raz prido u na ot zapo o, ob iz nad nedo

689

Kaavio 39.6. yhdysverbienkokonaismerkitykset muut -ryhmin

2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22

nad do pere pod nau ot pri za vzs pro iz raz o, obnedo po vy v voz

690

Kaavio 39.7. Yhdysverbien kokonaismerkityksetkoko yhdysverbikorpuksesta

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17

za po o, ob na razs pro ot vy pereu pri pod do izv vz voz nedo nad

691

7. Yhdysverbien perus- ja lisämerkityksetTaulukko 127.Yhdysverbien perusmerkitykset, lisämerkitysten merkitsijät, lisämerkitykset,merkityskorpus

Perusmerkitykset Merkitsijät Lisämerkitykset Merkityskorpus

v- 224 84 120 344vz- 196 47 79 275voz- 106 35 50 156vy- 600 196 361 961do- 440 131 174 614za- 1086 382 622 1708iz- 415 144 176 591na- 749 249 373 1122nad- 14 6 10 45nedo- 21 3 5 60o-, ob- 975 334 488 1463ot- 568 256 410 978pere- 450 215 345 795po- 1004 300 480 1484pod- 363 148 253 616pri- 434 148 249 683pro- 603 258 446 1049raz- 668 276 451 1119s- 631 276 469 1100u- 441 159 257 698_______________________________________________________________Yhteensä 10043 3647 5818 15861Korpus (%) 100 36,3 57,9 157,9

692

Taulukko 128.Yhdysverbien merkitysryhmien määrällinen sijoitusjärjestys

Perusmerkitys merkitsijä Lisämerkitys Kokonaismerkitys

v- 16 16 16 16vz- 17 17 17 17voz- 18 18 18 18vy- 8 9 9 9do- 12 14 15 14za- 1 1 1 1iz- 14 13 14 15na- 4 7 8 4nad- 20 19 19 20nedo- 19 20 20 19o-, ob- 3 2 2 3ot- 9 6 7 8pere- 10 8 10 10po- 2 3 3 2pod- 15 11 12 13pri- 13 11 13 12pro- 7 5 6 7raz- 5 4 5 5s- 6 15 4 6u- 11 10 11 11

693

Taulukko 129.Yhdysosat merkitysryhmien määrällisessä sijoitusjärjestyksessä

perusmerkitys merkitsijä lisämerkitys kokonaismerkitys

1. za za za za2. po o, ob o, ob po3. o, ob po po o, ob4. na raz s na5. raz pro raz raz6. s ot pro s7. pro na ot pro8. vy pere na ot9. ot vy vy vy10. pere u pere pere11. u pod, pri u u12. do - pod pri13. pri iz pri pod14. iz do iz do15. pod s do iz16. v v v v17. vz vz vz vz18. voz voz voz voz19. nedo nad nad nedo20. nad nedo nedo nad

694

Taulukko 130.Yhdysverbien merkitysryhmien ekstensiiviset ryhmät

Perusmerkitys merkitsijä Lisämerkitys Kokonaismerkitys

v- 6 6 6 6vz- 6 6 6 6voz- 6 6 6 6vy- 3 3 3 3do- 4 5 5 5za- 1 1 1 1iz- 5 5 5 5na- 2 3 3 2nad- 6 6 6 6nedo- 6 6 6 6o-, ob- 1 1 1 1ot- 3 2 3 3pere- 4 3 4 4po- 1 1 1 1pod- 5 4 4 5pri- 5 4 5 4pro- 3 2 2 3raz- 2 2 2 2s- 2 5 2 2u- 4 4 4 4

695

Taulukko 131.Yhdysosat merkitysryhmien ekstensiivisissä sijoitusryhmissä

perusmerkitys merkitsijä lisämerkitys kokonaismerkitys

1. za za za zapo o, ob o, ob poo, ob po po o, ob

2. na raz s naraz pro raz razs ot pro s

3. pro na ot provy pere na otot vy vy vy

4. pere u pere pereu pod, pri u udo - pod pri

5. pri iz pri podiz do iz dopod s do iz

6. v v v vvz vz vz vzvoz voz voz voznedo nad nad nedonad nedo nedo nad

696

Taulukko 132.Lisämerkitysten merkitsijöiden, lisämerkitysten prosentuaalinen osuusyhdysverbikorpuksista, perusmerkitysten osuus kokonaismerkityksistä

Merkitsijät Lisämerkitykset Perusmerkityksetkokonaismerkityksistä

v- 37,5 53,5 65,1vz- 23,9 40,3 71,2voz- 32,4 47,1 67,9vy- 32,6 60,1 62,4do- 29,7 39,5 71,6za- 35,1 57,4 63,5iz- 34,7 42,4 70,2na- 33,2 49,8 66,7nad- 17,1 20,0 83,3nedo- 5,4 9,0 91,6o-, ob- 34,8 50,0 66,6ot- 45,0 72,2 58,0pere- 47,7 76,6 56,6po- 29,9 47,8 67,6pod- 40,7 69,7 58,9pri- 34,1 57,3 63,5pro- 42,8 73,9 57,5s- 43,7 74,3 57,3raz- 41,3 67,5 56,1u- 36,0 62,8 63,2

697

Taulukko 133.Yhdysverbien merkitysryhmien keskinäinen prosentuaalinen sijoitusjärjestys

Merkitsijät Lisämerkitykset Perusmerkitykset (vähiten)kokonaismerkityksistä

v- 7 11 11vz- 18 17 17voz- 17 15 15vy- 14 8 7do- 16 18 18za- 9 9 9iz- 11 16 16na- 13 13 13nad- 19 19 19nedo- 20 20 20o-, ob- 10 12 12ot- 2 4 5pere- 1 1 2po- 15 14 14pod- 6 5 6pri- 12 10 9pro- 4 3 4s- 3 2 3raz- 5 6 1u- 8 7 8

698

Taulukko 134.Yhdysosat merkitysryhmien intensiivisessä sijoitusjärjestyksessä

Merkitsijät Lisämerkitykset Perusmerkitykset(vähiten) kokonaismerkityksistä

1. pere pere raz2. ot s pere3. s pro s4. pro ot pro5. raz pod ot6. pod raz pod7. v u vy8. u vy u9. za za za, pri10. o, ob pri -11. iz v v12. pri o, ob o, ob13. na na na14. vy po po15. po voz voz16. do iz iz17. voz vz vz18. vz do do19. nad nad nad20. nedo nedo nedo

699

Taulukko 135.Yhdysverbien merkitysryhmien keskinäiset prosentuaaliset sijoitusryhmät

merkitsijät Lisämerkitykset Perusmerkitykset (vähiten)kokonaismerkityksistä

v- 3 4 4vz- 6 6 6voz- 6 5 5vy- 5 3 3do- 6 6 6za- 3 3 3iz- 4 6 6na- 5 4 4nad- 6 6 6nedo- 6 6 6o-, ob- 4 4 3ot- 1 2 2pere- 1 1 1po- 6 5 5pod- 4 2 2pri- 4 4 3pro- 2 2 2raz- 2 2 1s- 1 1 1u- 3 3 3

700

Taulukko 136.Yhdysosat merkitysryhmien intensiivisissä sijoitusryhmissä

Merkitsijät Lisämerkitykset Perusm. kokonaismerkityksistä1. pere pere raz

ot s peres pro s

2. pro ot proraz pod otpod raz pod

3. v u vyu vy uza za za, pri

4. o, ob pri -iz v vpri o, ob o, ob

5. na na navy po popo voz voz

6. do iz izvoz vz vzvz do donad nad nadnedo nedo nedo

701

Taulukko 137.Yhdysverbien merkitysryhmien ekstensiiviset ja intensiiviset ryhmät

Merkitsijät Lisämerkitykset Perusmerkitykset (vähiten)kokonaismerkityksistä

v- 6>3 6>4 6>4vz- 6-6 6-6 6-6voz- 6-6 6>5 6>5vy- 3<5 3-3 3-3do- 5<6 5<6 4<6za- 1<3 1<3 1<3iz- 5>4 5<6 5<6na- 3<5 3<4 2<4nad- 6-6 6-6 6-6nedo- 6-6 6-6 6-6o-, ob- 1<4 1<4 1<3ot- 2>1 3>2 3>2pere- 3>1 4>1 4>1po- 1<6 1<5 1<5pod- 4-4 4>2 5>2pri- 4-4 5>4 5>3pro- 2-2 2-2 3>2raz- 2-2 2-2 2>1s- 5>1 2>1 2>1u- 4>3 4>3 4>3

702

Kaavio 40. Yhdysverbien lisämerkitystenosuus perusmerkityksistä

0 10 20 30 40 50 60 70 80

pere s pro ot podraz u vy za priv o, ob na po voziz vz do nad nedo

Kaavio on tehty taulukon 132. perusteella.

703

Kaavio 41. Perusmerkitysten osuuskokonaismerkityksistä

50 55 60 65 70 75 80 85 90 95

raz pere s pro otpod vy u pri zav o, ob na po voziz vz do nad nedo

Kaavio on tehty taulukon 132. perusteella.

704

8. Yhdysverbit keskimääräisestä verbikorpuksesta (502)

Taulukko 138.Yhdysverbien prosentuaalinen osuus keskimääräisestä korpuksesta

i a e nu ti muut korpus

v- 17,5 14,5 2,9 6,5 1,8 1,2 44,6vz- 18,1 6,7 1,9 8,7 1,6 0,8 39,0voz- 9,5 7,1 0,9 0,9 1,6 0,8 21,1vy- 53,6 37,2 5,3 10,9 9,9 2,4 119,5do- 35,8 28,7 3,8 3,8 2,9 12,5 87,6za- 87,6 84,0 17,9 13,9 4,4 8,3 216,3iz- 40,2 32,0 1,8 2,8 0,8 4,9 82,6na- 63,1 62,3 4,8 6,5 3,9 8,3 148,6nad- 2,8 2,6 - 0,2 - 1,4 6,9nedo- 4,2 5,1 0,4 0,4 - 0,8 10,9o-, ob- 102,4 50,6 19,1 10,5 2,8 8,7 194,2ot- 41,6 45,0 4,8 12,7 2,6 6,3 113,1pere- 35,0 33,6 4,4 6,7 2,9 6,7 89,6po- 68,5 89,8 20,1 9,7 3,9 7,7 200,0pod- 32,6 21,5 3,2 6,7 2,4 5,7 72,3pri- 40,4 24,3 4,6 9,9 3,2 3,9 86,4pro- 39,0 55,5 7,5 8,9 2,9 5,9 120,0raz- 59,1 50,9 7,3 5,5 3,8 6,1 133,0s- 53,4 44,2 3,9 11,9 5,5 6,5 125,7u- 52,8 20,5 3,9 4,4 1,6 4,6 87,8

705

Taulukko 139.Yhdysverbien määrällinen sijoitus keskimääräisessä korpuksessa jälkiosin

i a e nu ti muut

v- 17 16 12 15 14 17vz- 16 18 16 9 15 18voz- 18 17 18 18 16 19vy- 6 9 6 4 1 15do- 13 13 14 14 7 1za- 2 2 3 1 3 3iz- 11 11 17 17 18 12na- 4 3 7 12 5 4nad- 20 20 - 20 - 16nedo- 19 19 19 19 - 20o-, ob- 1 6 2 5 11 2ot- 9 7 8 2 12 8pere- 14 10 10 10 9 6po- 3 1 1 7 4 5pod- 15 14 15 10 13 11pri- 10 11 9 6 7 14pro- 12 4 4 8 10 10raz- 5 5 5 13 6 9s- 7 8 11 3 2 7u- 8 15 12 15 17 13

706

Taulukko 140.Yhdysosat määrällisessä sijoitusjärjestyksessä keskimääräisessä korpuksessajälkiosin

i a e nu ti muut

1. o, ob po po za vy do2. za za o, ob ot s o,ob3. po na za s za za4. na pro pro vy po na5. raz raz raz o, ob na po6. vy o, ob vy pri raz pere7. s ot na po do, pri s8. u s ot pro - ot9. ot vy pri vz pere raz10. pri pere pere pere pro pro

pod11. iz iz, pri s - o, ob pod12. pro - v, u na ot iz13. do do - raz pod u14. pere pod do do v pri15. pod u pod v, u vz vy16. vz v vz - voz nad17. v voz iz iz u v18. voz vz voz voz iz vz19. nedo nedo nedo nedo - voz20. nad nad - nad - nedo

707

Taulukko 141.Yhdysosien määrälliset sijoitusryhmät keskimääräisessä korpuksessa jälkiosin

i a e nu ti muut

v- 6 6 4 5 5 6vz- 6 6 6 3 5 6voz- 6 6 6 6 6 6vy- 2 3 2 2 1 5do- 5 5 5 5 2 1za- 1 1 1 1 1 1iz- 4 4 6 6 6 4na- 2 1 3 4 2 2nad- 6 6 - 6 - 6nedo- 6 6 6 6 - 6o-, ob- 1 2 1 2 4 1ot- 3 3 3 1 4 3pere- 5 4 4 4 3 2po- 1 1 1 3 2 2pod- 5 5 5 4 5 4pri- 4 4 3 2 3 5pro- 4 2 2 3 4 4raz- 2 2 2 4 2 3s- 3 3 4 1 1 3u- 3 5 4 5 6 5

708

Taulukko 142.Yhdysosat määrällisissä sijoitusjärjestysryhmissä keskimääräisessä korpuksessajälkiosin

i a e nu ti muut

1. o, ob po po za vy doza za o, ob ot s o,obpo na za s za za

2. na pro pro vy po naraz raz raz o, ob na povy o, ob vy pri raz pere

3. s ot na po do, pri su s ot pro - otot vy pri vz pere raz

4. pri pere pere pere pro propod

iz iz, pri s - o, ob podpro - v, u na ot iz

5. do do - raz pod upere pod do do v pripod u pod v, u vz vy

6. vz v vz - voz nadv voz iz iz u vvoz vz voz voz iz vznedo nedo nedo nedo - voznad nad - nad - nedo

709

Taulukko 143.Yhdysverbien jälkiosakorpusten määrälliset muutokset verrattunakeskimääräiseen jälkiosakorpukseen

i a e nu ti muut korpus

v- -127 -107 -15 -5 -6 -20 -278vz- -124 -146 -20 +6 -7 -17 -306voz- -167 -144 -25 -33 -7 -22 -396vy- +54 +7 -3 +17 +35 -14 +98do- -35 -36 -11 -19 +-0 +37 -62za- +225 +242 +60 +32 +7 +16 +584iz- -13 -19 -21 -24 -11 -1 -87na- +102 +133 -6 -5 +5 +16 +247nad- -201 -167 - -37 - -19 -467nedo- -194 -154 -28 -36 - -22 -447o-,ob- +299 +74 +66 +15 -1 +18 +473ot- -6 +46 -6 +26 -2 +6 +66pere- -39 -11 -8 -4 +-0 +8 -52po- +129 +271 +71 +11 +5 +13 +502pod- -51 -72 -14 -4 -3 +3 -139pri- -12 -58 -7 +12 +1 -6 -68pro- -19 +99 +8 +7 +-0 +4 +101raz- +82 +76 +7 -10 +4 +5 +166s- +53 +42 -10 +22 +13 +7 +129u- +50 -77 -10 - 16 -7 -3 -61___________________________________________________________________Keskim.215 180 30 38 15 26 502pros. 42,8 35,8 5,9 7,5 2,9 5,1 4,9

710

Kaavio 42.1. Yhdysverbin osuuskeskikorpuksesta i -jälkiosin

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110

o, ob za po na razvy s u ot priiz pro do pere podvz v voz nedo- nad-

Kaaviot 42.1. – 42.7. on tehty taulukon 138. perusteella. Niissäyhdysverbikorpukset on pantu samalle viivalle verrattuna 502 verbin suuruiseenkeskikorpukseen. Keskimääräiseen korpukseen vertaaminen antaa suurennetunkuvan yhdysverbikorpukseen sisältyvistä tapahtumista.

711

Kaavio 42.2. Yhdysverbin osuuskeskikorpuksesta a -jälkiosin

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

po za na pro razo, ob ot s vy pereiz do pri pod uv voz vz nedo nad

712

Kaavio 42.3. Yhdysverbin osuuskeskikorpuksesta e -jälkiosin

0 5 10 15 20 25

po o, ob za pro razvy na ot pri peres u do pod vvz iz voz nedo nad

713

Kaavio 42.4. Yhdysverbin osuuskeskikorpuksesta nu -jälkiosin

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14

za ot s vy o, obpri po pro vz perepod v na raz udo iz voz nedo nad

714

Kaavio 42.5. Yhdysverbin osuuskeskikorpuksesta ti- jälkiosin

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

vy s za na poraz pri do pere proo, ob ot pod v vzvoz u iz nad nedo

715

Kaavio 42.6. Yhdysverbin osuuskeskikorpuksesta muut -ryhmin

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13

do o, ob za na popere s ot raz propod iz u pri vyvz nad v voz nedo

716

Kaavio 42.7. Yhdysverbin osuuskeskimääräisestä verbikorpuksesta

0 50 100 150 200 250za po o, ob na razs pro vy ot pereu do pri iz podv vz voz nedo nad

Kaavio on tehty taulukon 138. perusteella.

717

Kaavio 43.1. V -yhdysverbi keskikorpuksesta jälkiosin

0 2 4 6 8 10 12 14 16 18

i a nu e ti muut

Kaaviot 43.1. – 43.20 on tehty taulukon 138. perusteella.

718

Kaavio 43.2. Vz -yhdysverbi keskikorpuksesta jälkiosin

0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20

i nu a e ti muut

719

Kaavio 43.3. Voz -yhdysverbi keskikorpuksesta jälkiosin

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

i a ti e nu muut

720

Kaavio 43.4. Vy -yhdysverbi keskikorpuksesta jälkiosin

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55

i a nu ti e muut

721

Kaavio 43.5. Do -yhdysverbi keskikorpuksesta jälkiosin

0 5 10 15 20 25 30 35 40

i a muut e nu ti

722

Kaavio 43.6. Za -yhdysverbi keskikorpuksesta jälkiosin

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90

i a e nu muut ti

723

Kaavio 43.7. Iz -yhdysverbi keskikorpuksesta jälkiosin

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45

i a muut nu e ti

724

Kaavio 43.8. Na -yhdysverbi keskikorpuksesta jälkiosin

0 10 20 30 40 50 60 70

i a muut nu e ti

725

Kaavio 43.9. Nad -yhdysverbi keskikorpuksesta jälkiosin

0 1 2 3

i a muut nu e ti

726

Kaavio 43.10. Nedo -yhdysverbi keskikorpuksesta jälkiosin

0 1 2 3 4 5 6

a i muut e nu ti

727

Kaavio 43.11. O -, ob -yhdysverbi keskikorpuksesta jälkiosin

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110

i a e nu muut ti

728

Kaavio 43.12. Ot -yhdysverbi keskikorpuksesta jälkiosin

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50

a i nu muut e ti

729

Kaavio 43.13. Pere -yhdysverbi keskikorpuksesta jälkiosin

0 5 10 15 20 25 30 35 40

i a nu muut e ti

730

Kaavio 43.14. Po -yhdysverbi keskikorpuksesta jälkiosin

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

a i e nu muut ti

731

Kaavio 43.15. Pod -yhdysverbi keskikorpuksesta jälkiosin

0 5 10 15 20 25 30 35

i a nu muut e ti

732

Kaavio 43.16. Pri -yhdysverbi keskikorpuksesta jälkiosin

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45

i a nu e muut ti

733

Kaavio 43.17. Pro -yhdysverbi keskikorpuksesta jälkiosin

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60

a i nu e muut ti

734

Kaavio 43.18. Raz -yhdysverbi keskikorpuksesta jälkiosin

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60

i a e muut nu ti

735

Kaavio 43.19. S -yhdysverbi keskikorpuksesta jälkiosin

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55

i a nu muut ti e

736

Kaavio 43.20. U -yhdysverbi keskikorpuksesta jälkiosin

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55

i a muut nu e ti

737

8.1. Yhdysverbin jälkiosat keskimääräisistä jälkiosakorpuksistaTaulukko 144.Yhdysverbin jälkiosien prosentuaalinen osuus keskimääräisistäjälkiosakorpuksista

i a e nu ti muut

v- 40,9 40,5 50,0 94,3 60,0 23,0vz- 42,3 18,9 33,3 125,7 53,3 34,6voz- 22,3 20,0 16,6 14,3 53,3 15,4vy- 125,1 103,9 90,0 157,1 333,3 46,1do- 83,7 80,0 63,3 54,3 100,0 242,3za- 204,6 234,4 300,0 200,0 145,6 161,5iz- 93,9 89,4 30,0 40,0 26,6 96,1na- 147,4 173,9 80,0 94,3 133,3 161,5nad- 6,5 7,2 - 2,8 - 26,9nedo- 9,7 14,4 6,6 5,7 - 15,4o-, ob- 239,0 141,1 320,0 151,4 93,3 169,2ot- 97,2 125,5 80,0 182,8 213,3 123,0pere- 81,8 93,9 73,3 97,1 100,0 130,0po- 160,0 250,5 336,6 140,0 133,3 150,0pod- 76,2 60,0 53,3 97,1 80,0 111,5pri- 94,4 67,7 76,6 142,8 106,6 76,9pro- 91,1 155,0 126,6 128,5 100,0 115,4raz- 138,1 142,2 123,3 80,0 126,6 119,2s- 124,6 123,3 66,6 171,4 186,6 126,9u- 123,2 57,2 66,6 62,8 53,3 126,9

738

Taulukko 145.Yhdysverbin jälkiosien sijoitus keskimääräisessä jälkiosakorpuksessa

i a e nu ti muut

v- 4 5 3 1 2 6vz- 3 6 5 1 2 4voz- 2 3 5 6 1 4vy- 3 4 5 2 1 6do- 3 4 5 6 2 1za- 3 2 1 4 6 5iz- 2 3 4 5 6 1na- 3 1 6 5 4 2nad- 3 2 - 4 - 1nedo- 3 2 4 5 - 1o-,ob- 2 5 1 4 6 3ot- 4 2 6 1 5 3pere- 5 4 6 3 2 1po- 3 2 1 5 6 4pod- 4 5 6 2 3 1pri- 3 6 4 1 2 5pro- 6 1 2 3 5 4raz- 2 1 4 6 3 5s- 4 5 6 2 1 3u- 1 5 3 4 6 2

739

Taulukko 146.Yhdysverbien keskinäinen prosentuaalinen sijoitus keskimääräisissäjälkiosakorpuksissa jälkiosin

i a e nu ti muut korpus

v- 17 16 15 12 14 17 16vz- 16 18 16 9 15 16 17voz- 18 17 18 18 15 18 18vy- 6 9 6 4 1 15 8do- 13 12 13 16 8 1 12za- 2 2 3 1 4 3 1iz- 11 10 17 17 18 13 14na- 4 3 7 12 5 3 4nad- 20 20 - 20 - 19 20nedo- 19 19 19 19 - 20 19o-, ob- 1 6 2 5 11 2 3ot- 9 7 7 2 2 9 9pere- 14 10 10 10 8 6 10po- 3 1 1 7 5 5 2pod- 15 14 14 10 13 12 15pri- 10 13 9 6 7 14 13pro- 12 4 4 8 8 11 7raz- 5 5 5 14 6 10 5s- 7 8 11 3 3 7 6u- 8 15 11 15 15 7 11

740

Taulukko 147.Keskimääräisten jälkiosakorpusten prosentuaaliset osuudet jälkiosakorpuksista

i a e nu ti muut

4,99 5,00 5,01 4,89 5,06 4,91

Kaavio 44. Keskimääräisten jälkiosakorpusten prosentuaalinenosuus jälkiosakorpuksista

0 1 2 3 4 5 6ti e a i muut nu

Kaavio on tehty taulukon 147. perusteella. Jokaisen muuuttujan keskimääräisenjälkiosakorpuksen osuus muuttujien jälkiosakorpuksista on viiden prosentinpinnassa.

741

Kaavio 45.1. V -yhdysverbin jälkiosat keskimääräisistäjälkiosakorpuksista

20 40 60 80 100nu ti e i a muut

Kaaviot 45.1. – 45.20 on tehty taulukon 144. perusteella. Kaavioissa jokaisenjälkiosan keskimääräisestä korpuksesta on laskettu jokaisen yhdysverbinjälkiosien osuudet.

742

0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 220 240ti nu a i e muut

Kaavio 45.2. vz -yhdysverbin jälkiosatkeskimääräisistä jälkiosakorpuksista

743

Kaavio 45.3. Voz -yhdysverbin jälkiosat keskimääräisistäjälkiosakorpuksista

10 20 30 40 50 60

ti i a e muut nu

744

Kaavio 45.4. Vy -yhdysverbin jälkiosat keskimääräisistäjälkiosakorpuksista

40 80 120 160 200 240 280 320 360ti nu i a e muut

745

Kaavio 45.5. Do -yhdysverbin jälkiosat keskimääräisistäjälkiosakorpuksista

50 100 150 200 250muut ti i a e nu

746

Kaavio 45.6. Za -yhdysverbin jälkiosat keskimääräisistäjälkiosakorpuksista

100 150 200 250 300 350e a i nu muut ti

747

Kaavio 45.7. Iz -yhdysverbin jälkiosat keskimääräisistäjälkiosakorpuksista

20 30 40 50 60 70 80 90 100muut i a nu e ti

748

Kaavio 45.8. Na -yhdysverbin jälkiosat keskimääräisistäjälkiosakorpuksista

60 80 100 120 140 160 180a muut i ti nu e

749

Kaavio 45.9. Nad -yhdysverbin jälkiosat keskimääräisistäjälkiosakorpuksista

0 5 10 15 20 25 30muut a i nu e ti

750

Kaavio 45.10. Nedo -yhdysverbin jälkiosat keskimääräisistäjälkiosakorpuksista

5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16muut a i e nu ti

751

Kaavio 45.11. O-, ob- yhdysverbin jälkiosat keskimääräisistäjälkiosakorpuksista

40 80 120 160 200 240 280 320 360

ti nu i a e muut

752

Kaavio 45.12. Ot - yhdysverbin jälkiosat keskimääräisistäjälkiosakorpuksista

60 80 100 120 140 160 180 200 220ti nu a muut i e

753

Kaavio 45.13. Pere - yhdysverbin jälkiosat keskimääräisistäjälkiosakorpuksista

70 80 90 100 110 120 130 140muut ti nu a i e

754

Kaavio 45.14. Po - yhdysverbin jälkiosat keskimääräisistäjälkiosakorpuksista

125 150 175 200 225 250 275 300 325 350e a i muut nu ti

755

Kaavio 45.15. Pod - yhdysverbin jälkiosat keskimääräisistäjälkiosakorpuksista

50 60 70 80 90 100 110 120muut nu ti i a e

756

Kaavio 45.16. Pri - yhdysverbin jälkiosat keskimääräisistäjälkiosakorpuksista

60 70 80 90 100 110 120 130 140 150nu ti i muut e a

757

Kaavio 45.17. Pro - yhdysverbin jälkiosat keskimääräisistäjälkiosakorpuksista

90 100 110 120 130 140 150 160a nu e muut ti i

758

Kaavio 45.19. S - yhdysverbin jälkiosat keskimääräisistäjälkiosakorpuksista

50 75 100 125 150 175 200ti nu muut i a e

759

Kaavio 45.20. U - yhdysverbin jälkiosat keskimääräisistäjälkiosakorpuksista

50 60 70 80 90 100 110 120 130muut i e nu a ti

760

Kaavio 46.1. Yhdysverbin i -jälkiosakeskimääräisestä i -korpuksesta

0 50 100 150 200 250o, ob za po na razvy s u ot priiz pro do pere podvz v voz nedo nad

Kaaviot 46.1. – 46.6. on tehty taulukon 144. perusteella.

761

Kaavio 46.2. Yhdysverbin a -jälkiosakeskimääräisestä a -korpuksesta

0 50 100 150 200 250 300

po za na pro razo, ob ot s vy pereiz do pri pod uv voz vz nedo nad

762

Kaavio 46.3. Yhdysverbin e -jälkiosakeskimääräisestä e -korpuksesta

0 50 100 150 200 250 300 350po o, ob za pro razvy na ot pri peres u do pod vvz iz voz nedo nad

763

Kaavio 46.4. Yhdysverbin nu -jälkiosakeskimääräisestä nu -korpuksesta

0 50 100 150 200

za ot s vy o, obpri po pro vz perepod v na raz udo iz voz nedo nad

764

Kaavio 46.5. Yhdysverbin ti -jälkiosakeskimääräisestä ti -korpuksesta

0 50 100 150 200 250 300 350

vy ot s za napo raz pri do perepro o, ob pod v vzvoz u iz nad nedo

765

Kaavio 46.6. Yhdysverbin muut -ryhmäkeskimääräisestä muut -korpuksesta

0 50 100 150 200 250do o, ob za na popere s u ot razpro pod iz pri vyvz v voz nad nedo

766

8.2. Yhdysverbien lisämerkitysten merkitsijät keskimääräisestäverbikorpuksesta

Taulukko 148.Yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijöiden ja merkitsijäkorpuksenprosentuaalinen osuus keskimääräisestä verbikorpuksesta (502)

i a e nu ti muut merkitsijäkorpus

v- 7,5 4,6 0,6 1,9 0,9 0,9 16,7vz- 2,6 2,2 0,2 2,6 0,6 1,2 9,3voz- 3,6 1,6 0,4 0,4 0,9 - 6,9vy- 16,7 11,7 1,8 4,6 1,9 2,2 39,0do- 9,5 11,3 1,2 1,4 1,4 1,2 26,9za- 31,6 22,9 6,9 6,3 2,6 5,5 76,1iz- 13,5 10,9 0,9 1,4 - 1,8 28,7na- 18,9 18,5 2,6 2,6 2,2 4,8 49,6nad- 0,6 0,6 - - - - 1,2nedo- 0,2 0,2 0,2 - - - 0,6o-, ob- 34,0 16,9 5,7 3,6 1,6 4,6 66,5ot- 17,7 18,9 3,2 6,1 1,4 3,6 50,9pere- 16,1 14,3 2,9 3,8 2,2 3,4 42,8po- 22,7 23,7 2,9 3,8 0,9 3,4 59,7pod- 12,1 9,5 1,6 3,6 1,4 1,8 29,5pri- 13,7 8,3 1,9 1,9 1,6 1,8 29,5pro- 17,7 20,9 4,8 3,2 2,4 2,9 51,4raz- 23,7 20,3 4,8 3,2 1,8 3,2 54,9s- 21,5 18,5 1,6 6,1 3,2 3,9 24,9u- 17,3 6,5 1,8 1,9 1,4 2,6 31,6

767

Taulukko 149.Yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijöiden sijoitus keskimääräisessäyhdysverbikorpuksessa jälkiosin ja merkitsijäkorpuksin

i a e nu ti muut

v- 1 2 6 3 4 4vz- 1 3 6 1 5 4voz- 1 2 4 4 3 -vy- 1 2 6 3 5 4do- 2 1 5 3 3 5za- 1 2 3 4 6 5iz- 1 2 5 4 - 3na- 1 2 4 4 6 3nad- 1 1 - - - -nedo- 1 1 1 - - -o-, ob- 1 2 3 5 6 4ot- 2 1 5 3 6 4pere- 1 2 5 3 6 4po- 2 1 5 3 6 4pod- 1 2 5 3 6 4pri- 1 2 3 3 6 5pro- 2 1 3 4 6 5raz- 1 2 3 4 6 4s- 1 2 6 3 5 4u- 1 2 5 4 6 3

768

Taulukko 150.Lisämerkitysten merkitsijöiden keskinäinen prosentuaalinen sijoituskeskikorpuksessa jälkiosin ja merkitsijäkorpuksin

i a e nu ti muut merkitsijäkorpus

v- 16 16 16 13 14 17 16vz 18 17 18 11 17 15 17voz- 17 18 17 18 14 - 18vy- 10 10 10 4 8 11 9do- 15 11 14 16 12 15 14za- 2 2 1 1 4 1 1iz- 13 12 15 16 - 12 13na- 6 6 8 11 6 2 7nad- 19 19 - - - - 19nedo- 20 20 18 - - - 20o-, ob- 1 8 2 6 10 3 2ot- 7 5 6 2 12 5 6pere- 11 9 6 5 6 6 8po- 4 1 3 6 14 6 3pod- 14 13 13 10 2 12 11pri- 12 14 9 13 10 12 11pro- 7 3 4 8 5 9 5raz- 3 4 4 8 9 8 4s- 5 7 10 2 1 4 15u- 9 15 10 13 2 10 10

769

Taulukko 151.Lisämerkitysten merkitsijöiden keskinäiset sijoitusryhmät keskikorpuksessajälkiosin ja merkitsijäkorpuksin

i a e nu ti muut merkitsijäkorpus

v- 6 6 6 5 5 6 6vz- 6 6 6 4 6 5 6voz- 6 6 6 6 5 - 6vy- 3 4 4 3 3 4 3do- 5 4 5 6 4 5 5za- 1 1 1 1 2 1 1iz- 5 4 5 6 - 4 5na- 2 2 3 4 2 1 3nad- 6 6 6 6 6 6 6nedo- 6 6 6 6 6 6 6o-, ob- 1 3 1 2 4 1 1ot- 3 2 2 2 4 2 2pere- 4 3 2 3 2 2 3po- 2 1 1 3 5 2 1pod- 5 5 5 4 1 4 4pri- 4 5 3 5 4 4 4pro- 3 1 2 4 2 3 2raz- 1 2 2 4 3 3 2s- 2 3 4 1 1 2 5u- 3 4 4 5 1 4 4

770

Taulukko 152.Yhdysverbien lisämerkitysten merkitsijöiden prosentuaalinen osuuskeskimääräisestä lisämerkitysten merkitsijäkorpuksesta (182) jälkiosin jamerkitsijäkorpuksin

i a e nu ti muut merkitsijäkorpus

v- 20,8 12,6 1,6 5,5 2,7 2,7 46,1vz- 7,1 6,0 0,5 7,1 1,6 3,3 25,8voz- 9,9 4,4 1,1 1,1 2,7 - 19,2vy- 46,7 32,4 4,9 12,6 5,5 6,0 107,7do- 26,3 31,3 3,3 3,8 3,8 3,3 71,9za- 87,3 63,2 19,2 17,6 7,1 15,4 209,9iz- 37,3 30,2 2,7 3,8 - 4,9 79,1na- 52,2 51,1 7,1 7,1 6,0 13,2 136,8nad- 1,6 1,6 - - - - 3,3nedo- 0,5 0,5 0,5 - - - 1,6o-, ob- 93,9 46,7 15,9 9,9 4,4 12,6 183,5ot- 48,9 52,2 8,8 17,0 3,8 9,9 140,6pere- 44,5 39,5 8,8 10,2 6,0 9,3 118,1po- 62,2 65,4 14,8 9,9 2,7 9,3 164,8pod- 33,5 26,3 4,4 8,2 8,2 4,9 81,3pri- 37,9 23,0 5,5 5,5 4,4 4,9 81,3pro- 48,9 57,7 13,2 8,8 6,6 8,2 141,7raz- 65,4 56,0 13,2 8,8 4,9 8,8 151,6s- 59,3 51,1 4,9 17,0 8,8 10,9 151,6u- 47,8 18,1 4,9 5,5 8,2 7,1 87,3

771

Kaavio 47.1. V -yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijöidenosuus keskikorpuksesta jälkiosin

0 1 2 3 4 5 6 7 8i a nu ti muut e

Kaaviot 47.1. – 47.20 on tehty taulukon 148. perusteella.

772

Kaavio 47.2. Vz -yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijöidenosuus keskikorpuksesta jälkiosin

0 1 2 3i nu a muut ti e

773

Kaavio 47.3. Voz -yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijöidenosuus keskikorpuksesta jälkiosin

0 1 2 3 4i a ti nu e muut

774

Kaavio 47.4. Vy -yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijöidenosuus keskikorpuksesta jälkiosin

0 2 4 6 8 10 12 14 16 18i a nu muut ti e

775

Kaavio 47.5. Do -yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijöidenosuus keskikorpuksesta jälkiosin

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12a i nu ti muut e

776

Kaavio 47.6. Za -yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijöidenosuus keskikorpuksesta jälkiosin

2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 30 32i a e nu muut ti

777

Kaavio 47.7. Iz -yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijöidenosuus keskikorpuksesta jälkiosin

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14i a muut nu e ti

778

Kaavio 47.8. Na -yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijöidenosuus keskikorpuksesta jälkiosin

2 4 6 8 10 12 14 16 18 20i a muut nu e ti

779

Kaavio 47.9. Nad -yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijöidenosuus keskikorpuksesta jälkiosin

0 1i a e nu ti muut

780

Kaavio 47.10. Nedo -yhdysverbin lisämerkitystenmerkitsijöiden osuus keskikorpuksesta jälkiosin

1 2i a e nu ti muut

781

Kaavio 47.11. O -, ob -yhdysverbin lisämerkitystenmerkitsijöiden osuus keskikorpuksesta jälkiosin

0 4 8 12 16 20 24 28 32 36i a e muut nu ti

782

Kaavio 47.12. Ot -yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijöidenosuus keskikorpuksesta jälkiosin

0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20a i nu muut e ti

783

Kaavio 47.13. Pere -yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijöidenosuus keskikorpuksesta jälkiosin

0 2 4 6 8 10 12 14 16 18i a nu muut e ti

784

Kaavio 47.14. Po -yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijöidenosuus keskikorpuksesta jälkiosin

0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24a i nu muut e ti

785

Kaavio 47.15. Pod -yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijöidenosuus keskikorpuksesta jälkiosin

0 2 4 6 8 10 12 14i a nu muut e ti

786

Kaavio 47.16. Pri -yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijöidenosuus keskikorpuksesta jälkiosin

0 2 4 6 8 10 12 14i a e nu muut ti

787

Kaavio 47.17. Pro -yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijöidenosuus keskikorpuksesta jälkiosin

2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22a i e nu muut ti

788

Kaavio 47.18. Raz -yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijöidenosuus keskikorpuksesta jälkiosin

0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24i a e nu muut ti

789

Kaavio 47.19. S -yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijöidenosuus keskikorpuksesta jälkiosin

0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22i a nu muut ti e

790

Kaavio 47.20. U -yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijöidenosuus keskikorpuksesta jälkiosin

0 2 4 6 8 10 12 14 16 18i a muut nu e ti

791

Kaavio 48.1. Yhdysverbienlisämerkitysten merkitsijät

keskikorpuksesta i -jälkiosin

0 5 10 15 20 25 30 35

o, ob za raz po sna ot u pro vypere pri iz pod dov voz vz nad nedo

Kaaviot 48.1. – 48.7. on tehty taulukon 148. perusteella.

792

Kaavio 48.2. Yhdysverbienlisämerkitysten merkitsijät

keskikorpuksesta a -jälkiosin

0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24

po za pro raz otna s o, ob pere vydo iz pod pri uv vz voz nad nedo

793

Kaavio 48.3. Yhdysverbienlisämerkitysten merkitsijät

keskikorpuksesta e -jälkiosin

0 1 2 3 4 5 6 7

za o, ob pro raz otpere po na pri vyu pod s do izv voz vz nedo nad

794

Kaavio 48.4. Yhdysverbienlisämerkitysten merkitsijät

keskikorpuksesta nu -jälkiosin

0 1 2 3 4 5 6 7

za ot s vy perepo o, ob pod pro razvz na v pri udo iz voz nedo nad

795

Kaavio 48.5. Yhdysverbienlisämerkitysten merkitsijät

keskikorpuksesta ti -jälkiosin

0 1 2 3 4

s za pro na perevy raz o, ob pri doot pod u v vozpo vz iz nedo nad

796

Kaavio 48.6. Yhdysverbienlisämerkitysten merkitsijät

keskikorpuksesta muut -ryhmin

0 1 2 3 4 5 6

za na o, ob s otpere po raz pro uvy iz pod pri vzdo v voz nedo nad

797

Kaavio 48.7. Yhdysverbienlisämerkitysten merkitsijät

keskikorpuksesta

0 10 20 30 40 50 60 70 80

za o, ob po raz proot na pere vy upod pri iz do sv vz voz nad nedo

798

Kaavio 49.1. V -yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijätkeskimääräisestä merkitsijäkorpuksesta jälkiosin

0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22i a nu ti muut e

Kaaviot 49.1. – 49.20. on tehty taulukon 152. perusteella.

799

Kaavio 49.2. Vz -yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijätkeskimääräisestä merkitsijäkorpuksesta jälkiosin

0 1 2 3 4 5 6 7 8i nu a muut ti e

800

Kaavio 49.3. Voz -yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijätkeskimääräisestä merkitsijäkorpuksesta jälkiosin

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10i a ti e nu muut

801

Kaavio 49.4. Vy -yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijätkeskimääräisestä merkitsijäkorpuksesta jälkiosin

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50i a nu muut ti e

802

Kaavio 49.5. Do -yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijätkeskimääräisestä merkitsijäkorpuksesta jälkiosin

0 5 10 15 20 25 30 35a i nu ti e muut

803

Kaavio 49.6. Za -yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijätkeskimääräisestä merkitsijäkorpuksesta jälkiosin

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90i a e nu muut ti

804

Kaavio 49.7. Iz -yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijätkeskimääräisestä merkitsijäkorpuksesta jälkiosin

0 5 10 15 20 25 30 35 40i a muut nu e ti

805

Kaavio 49.8. Na -yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijätkeskimääräisestä merkitsijäkorpuksesta jälkiosin

0 10 20 30 40 50 60i a muut e nu ti

806

Kaavio 49.9. Nad -yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijätkeskimääräisestä merkitsijäkorpuksesta jälkiosin

0 1 2i a e nu ti muut

807

Kaavio 49.10. Nedo -yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijätkeskimääräisestä merkitsijäkorpuksesta jälkiosin

0 1i a e nu ti muut

808

Kaavio 49.11. O -, ob -yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijätkeskimääräisestä merkitsijäkorpuksesta jälkiosin

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100i a e muut nu ti

809

Kaavio 49.12. Ot -yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijätkeskimääräisestä merkitsijäkorpuksesta jälkiosin

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55a i nu muut e ti

810

Kaavio 49.13. Pere -yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijätkeskimääräisestä merkitsijäkorpuksesta jälkiosin

0 10 20 30 40 50i a nu muut e ti

811

Kaavio 49.14. Po- yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijätkeskimääräisestä merkitsijäkorpuksesta jälkiosin

0 10 20 30 40 50 60 70a i e nu muut ti

812

Kaavio 49.15. Pod -yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijätkeskimääräisestä merkitsijäkorpuksesta jälkiosin

0 5 10 15 20 25 30 35i a nu ti muut e

813

Kaavio 49.16. Pri- yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijätkeskimääräisestä merkitsijäkorpuksesta jälkiosin

0 5 10 15 20 25 30 35 40i a e nu muut ti

814

Kaavio 49.17. Pro -yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijätkeskimääräisestä merkitsijäkorpuksesta jälkiosin

0 10 20 30 40 50 60a i e nu muut ti

815

Kaavio 49.18. Raz -yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijätkeskimääräisestä merkitsijäkorpuksesta jälkiosin

0 10 20 30 40 50 60 70i a e nu muut ti

816

Kaavio 49.19. S -yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijätkeskimääräisestä merkitsijäkorpuksesta jälkiosin

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60i a nu muut ti e

817

Kaavio 49.20. U -yhdysverbin lisämerkitysten merkitsijätkeskimääräisestä merkitsijäkorpuksesta jälkiosin

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50i a ti muut nu e

818

Kaavio 50.1. Lisämerkitysten merkitsijätkeskimääräisestä merkitsijäkorpuksesta i -

jälkiosin

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

o, ob za raz po sna ot pro u vypere pri iz pod dov voz vz nad nedo

Kaaviot 50.1. -50.7. on tehty taulukon 152. perusteella.

819

Kaavio 50.2. Lisämerkitysten merkitsijätkeskimääräisestä merkitsijäkorpuksesta

a -jälkiosin

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70

po za pro raz otna s o, ob pere vydo iz pod pri uv vz voz nad nedo

820

Kaavio 50.3. Lisämerkitysten merkitsijätkeskimääräisestä merkitsijäkorpuksesta e -

jälkiosin

0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20

za o, ob po pro razot pere na pri vys u pod do izv voz vz nedo nad

821

Kaavio 50.4. Lisämerkitysten merkitsijätkeskimääräisestä merkitsijäkorpuksesta

nu -jälkiosin

0 2 4 6 8 10 12 14 16 18

za ot s vy pereo, ob po pro raz podvz na v pri udo iz voz nad nedo

822

Kaavio 50.5. Lisämerkitysten merkitsijätkeskimääräisestä merkitsijäkorpuksesta ti -

jälkiosin

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

s pod u za prona pere vy raz o, obpri do ot v vozpo vz iz nad nedo

823

Kaavio 50.6. Lisämerkitysten merkitsijätkeskimääräisestä merkitsijäkorpuksesta

muut -ryhmin

2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16

za na o, ob s otpere po raz pro uvy iz pod pri vzdo v voz nad nedo

824

Kaavio 50.7. Yhdysverbienlisämerkitysten kokonaismerkitsijät

keskimääräisestä merkitsijäkorpuksesta

0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 220

za o, ob po raz spro ot na pere vyu pod pri iz dov vz voz nad nedo

825

9. Yhdysverbien lisämerkitykset keskimääräisestäyhdysverbikorpuksestaTaulukko 153.Yhdysverbien lisämerkitykset keskimääräisestä yhdysverbikorpuksesta (502)

i a e nu ti muut korpus

v- 9,5 6,3 0,8 2,6 3,4 1,2 23,9vz- 3,6 4,9 0,2 3,4 1,6 1,9 15,7voz- 4,6 2,1 0,6 0,8 1,8 - 9,9vy- 29,7 19,1 2,2 9,7 6,9 4,2 71,9do- 12,3 13,5 1,2 2,8 3,2 1,6 34,6za- 49,8 35,8 8,9 10,5 5,7 12,9 123,9iz- 15,9 14,1 1,2 1,6 - 2,2 35,0na- 28,3 25,5 3,9 3,2 4,9 8,3 74,3nad- 0,6 0,4 0,2 - - - 1,9nedo- 0,4 0,4 0,2 - - - 0,9o-,ob- 49,0 24,9 7,3 5,9 3,6 6,3 97,2ot- 28,9 30,0 4,4 8,5 3,9 5,7 81,6pere- 25,3 21,3 5,3 6,3 5,1 5,1 68,7po- 37,6 34,2 9,3 4,4 3,4 6,5 95,6pod- 20,7 14,9 2,4 5,5 3,9 2,8 50,4pri- 20,5 15,1 2,9 3,2 3,2 4,6 49,6pro- 28,5 33,6 7,9 6,1 7,7 4,8 88,8raz- 33,0 34,6 3,6 7,3 6,1 4,9 89,8s- 35,2 31,0 2,9 9,7 9,3 4,9 93,4u- 27,9 9,9 2,2 2,4 3,8 4,9 51,2_____________________________________________________________________Verbikorpus 23,0 18,6 3,4 4,7 3,9 4,2 57,9

826

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

i a ti nu muut e

Kaavio 51.1. V- yhdysverbin lisämerkityksetkeskimääräisestä yhdysverbikorpuksesta jälkiosin

Kaaviot 51.1. – 51.20. on tehty taulukon 153. perusteella.

827

0 1 2 3 4 5

a i nu muut ti e

Kaavio 51.2. Vz- yhdysverbin lisämerkityksetkeskimääräisestä yhdysverbikorpuksesta jälkiosin

828

0 1 2 3 4 5

i a ti nu e muut

Kaavio 51.3. Voz- yhdysverbin lisämerkityksetkeskimääräisestä yhdysverbikorpuksesta jälkiosin

829

2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 30

i a nu ti muut e

Kaavio 55.4. Vy- yhdysverbin lisämerkityksetkeskimääräisestä yhdysverbikorpuksesta jälkiosin

830

0 2 4 6 8 10 12 14

a i ti nu muut e

Kaavio 51.5. Do -yhdysverbin lisämerkityksetkeskimääräisestä yhdysverbikorpuksesta jälkiosin

831

5 10 15 20 25 30 35 40 45 50

i a muut nu e ti

Kaavio 51.6. Za- yhdysverbin lisämerkityksetkeskimääräisestä yhdysverbikorpuksesta jälkiosin

832

0 2 4 6 8 10 12 14 16

i a muut nu e ti

Kaavio 51.7. Iz - yhdysverbin lisämerkityksetkeskimääräisestä yhdysverbikorpuksesta jälkiosin

833

2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 28

i a muut ti e nu

Kaavio 51.8. Na- yhdysverbin lisämerkityksetkeskimääräisestä yhdysverbikorpuksesta jälkiosin

834

0 1 2

a i e nu ti muut

Kaavio 51.9. Nad- yhdysverbin lisämerkityksetkeskimääräisestä yhdysverbikorpuksesta jälkiosin

835

0 1

i a e nu ti muut

Kaavio 51.10. Nedo- yhdysverbin lisämerkityksetkeskimääräisestä yhdysverbikorpuksesta jälkiosin

836

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50

i a e muut nu ti

Kaavio 51.11. O -, ob- yhdysverbin lisämerkityksetkeskimääräisestä yhdysverbikorpuksesta jälkiosin

837

0 5 10 15 20 25 30

a i nu muut e ti

Kaavio 51.12. Ot- yhdysverbin lisämerkityksetkeskimääräisestä yhdysverbikorpuksesta jälkiosin

838

0 5 10 15 20 25 30

i a nu e ti muut

Kaavio 51.13. Pere- yhdysverbin lisämerkityksetkeskimääräisestä yhdysverbikorpuksesta jälkiosin

839

0 5 10 15 20 25 30 35 40

i a e muut nu ti

Kaavio 51.14. Po- yhdysverbin lisämerkityksetkeskimääräisestä yhdysverbikorpuksesta jälkiosin

840

2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22

i a nu ti muut e

Kaavio 51.15. Pod- yhdysverbin lisämerkityksetkeskimääräisestä yhdysverbikorpuksesta jälkiosin

841

2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22

i a muut nu ti e

Kaavio 51.16. Pri- yhdysverbin lisämerkityksetkeskimääräisestä yhdysverbikorpuksesta jälkiosin

842

0 5 10 15 20 25 30 35

a i e ti nu muut

Kaavio 51.17. Pro- yhdysverbin lisämerkityksetkeskimääräisestä yhdysverbikorpuksesta jälkiosin

843

0 5 10 15 20 25 30 35

a i nu ti muut e

Kaavio 51.18. Raz- yhdysverbin lisämerkityksetkeskimääräisestä yhdysverbikorpuksesta jälkiosin

844

0 5 10 15 20 25 30 35

i a nu ti muut e

Kaavio 51.19. S- yhdysverbin lisämerkityksetkeskimääräisestä yhdysverbikorpuksesta jälkiosin

845

2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 28

i a muut ti nu e

Kaavio 51.20. U- yhdysverbin lisämerkityksetkeskimääräisestä yhdysverbikorpuksesta jälkiosin

846

Kaavio 52.1. Yhdysverbin lisämerkityksetkeskikorpuksesta i- jälkiosin

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50

za o, ob po s razvy ot pro na upere pod pri iz dov voz vz nad nedo

Kaaviot 52.1. – 52.7. on tehty taulukon 153. perusteella.

847

Kaavio 52.2. Lisämerkitykset a- jälkiosinkeskimääräisestä yhdysverbikorpuksesta

0 5 10 15 20 25 30 35 40

za raz po pro sot na o, ob pere vypri pod iz do uv vz voz nad nedo

848

Kaavio 52.3. Lisämerkitykset e- jälkiosinkeskimääräisestä yhdysverbikorpuksesta

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

po za pro o, ob pereot na raz pri spod vy u do izv voz vz nedo nad

849

Kaavio 52.4. Lisämerkitykset nu- jälkiosinkeskimääräisestä yhdysverbikorpuksesta

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11

za vy s ot razpere pro o, ob pod povz na pri do vu iz voz nad nedo

850

Kaavio 52.5. Lisämerkitykset ti- jälkiosinkeskimääräisestä yhdysverbikorpuksesta

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

s pro vy raz zapere na ot pod uo, ob v po do privoz vz iz nad nedo

851

Kaavio 52.6. Lisämerkitykset muut- ryhminkeskimääräisestä yhdysverbikorpuksesta

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13

za na po o, ob otpere raz s u propri vy pod iz vzdo v voz nad nedo

852

Kaavio 52.7. Yhdysverbin lisämerkityksetkeskikorpuksesta

0 20 40 60 80 100 120 140za o, ob po s razpro ot na vy pereu pod pri iz dov vz voz nad nedo