Vastuussa yritysvastuun selonteko

Yritysvastuun selontekoVastuussa

Julkaistu 3/2009

Vastuussa 2009 | 1

• ympäristö- ja turvallisuusvastuu on Kiillon toimin-nan keskiössä. Raaka-aineiden ja laitteiden on oltava turvallisia tuotannossa. Kiillon tuotteiden tulee olla ympäristöä huomioivia ja turvallisia käyttää. Vastuu ympäristöstä toteutuu vesien, ilman ja maaperän suoje-lussa. Se tarkoittaa myös tehokasta ja säästävää luon-nonvarojen käyttöä ja ilmastonmuutoksen torjumista.

• Sosiaalinen vastuu alkaa yksilöstä, hänen hyvin-voinnistaan ja osaamisestaan. Se on myös vastuuta asiakkaista ja muista kumppanuuksista sekä tuen ulottamista laajemmallekin yhteiskuntaan.

• taloudellisen vastuun kantaminen antaa mahdol-lisuuden huolehtia ympäristöstä, turvallisuudesta ja sosiaalisesta vastuusta. taloudellisesti vastuullinen yritys on kannattava, kilpailukykyinen ja tehokas.

Vastuussa - Kiilto oy:n yritysvastuun selonteko 2009Raportti kaudelta 2006–2008

Tämä on kolmas Kiilto Oy:n yritysvastuun selonteko. Se ku-vaa Kiiltolaista toimintaa ympäristön ja turvallisuuden sekä so-siaalisen ja taloudellisen vastuun alueilla. Tämä selonteko kat-taa Kiilto Oy:n liiketoiminnan, mutta ei muita Kiilto Family -konsernin yhtiöitä. Puhdistus- ja hoitoaineita valmistava sekä siivouskoneita ja -välineitä toimittava KiiltoClean Oy julkaisee oman yritysvastuun selontekonsa.

Kiilto Oy:n yritysvastuun selonteko julkaistaan kolmen vuo-den välein. Käsillä oleva selonteko kattaa vuodet 2006–2008, ja vastuullisuuden uudet tavoitteet on kuvattu vuosille 2009–2011. Selonteko julkaistaan suomeksi ja englanniksi, ja sitä voi tilata puhelimitse numerosta 0207 710 100. Selonteko on luettavissa ja tilattavissa myös osoitteesta www.kiilto.com. Seuraava Kiillon yritysvastuun selonteko ilmestyy maaliskuussa 2012.

| 1

Kiilto Lab

KIILTO OY

Kiilto oy on vuonna 1919 perustettu, kemianteollisuuden tuotteita valmistava

suomalainen perheyritys. yhtiön liiketoimintaa on liimojen ja niihin läheisesti liittyvien tuotteiden kehitys,

valmistus ja markkinointi. Kiillon toimintaa ohjaavat perusajatukset ovat asiakaslähtöisyys, innovatiivisuus, kotimaisuus sekä ympäristön ja ihmisen huomiointi.

Vuonna 2008 Kiilto oy:n liikevaihto oli 61 miljoonaa euroa, ja yritys työllisti 211 henkilöä*. Kiilto oy toimii Suomen

lisäksi tytäryhtiöidensä kautta seitsemässä maassa.

* Tilivuoden keskimääräinen luku. Lukuun ei sisälly vuoden 2008 alusta emoyhtiö

Kiilto Family Oy:öön siirtynyt henkilöstö (24 henkilöä).

2 | Vastuussa 2009

SiSältö:

Kiilto Oy ................................................................................................................................ s. 2

Pitkäjänteisesti vastuullinen ..................................................................................... s. 3

Yritysvastuu 2006–2008, poimintoja .................................................................. s. 4

Kiilto Family ........................................................................................................................ s. 6

Voimakasta kasvua Venäjällä ................................................................................... s. 7

Kiillon visio ja toimintatapa ...................................................................................... s. 8

Ympäristö- ja turvallisuusvastuu ........................................................................ s. 12

Sosiaalinen vastuu ...................................................................................................... s. 22

Taloudellinen vastuu ................................................................................................. s. 28

Pitkät valot päällä ......................................................................................................... s. 32

Kannen kuvassa Kati Salmi Kiillon laboratoriossa.Viereisen sivun kuvassa toimitusjohtaja Antti OK Niemisen kanssa Tiina Niemi ja Anne Falck.

tämän selonteon Kiilto lab -teema kuvaa Kiillon henkeä, jossa korostuvat kokonaislaatu, yhdessä tekeminen ja uuden kehittäminen. Uusi innovaatio – Kiilto labin tuotos – voi olla tuote, palvelu tai työskentelytapa. innovaatiot syntyvät sallivassa ja keskustelevassa työyhteisössä, joka toimii kiinteässä ja avoimessa vuorovaikutuksessa yhteistyökumppaneiden ja asiakkaiden kanssa.

Kiillon tUotteet

liimatParkettilakat

lattia- ja seinätasoitteetVedeneristeet

Keraamisten laattojen saumaus- ja kiinnityslaastit

tiivistys- ja liimamassatohenteet

Valimohartsit

Kiillon aSiaKKaat

Rakennus- ja sisustustarvikekauppaUrakointiliikkeet

Puu- ja metalliteollisuusPaperinjalostus- ja pakkausteollisuus

KenkäteollisuusValimoteollisuus

2 |

Vastuussa 2009 | 3

Pitkäjänteisesti vastuullinenPerheyrityksen johtamisessa korostuvat pitkäjänteisyys ja vas-tuullisuus. Kiilto Oy:n visio on valmistaa ja myydä tuotteita kannattavasti vuonna 2080, tavoitteena alueellinen markkina-johtajuus. Tämä kiteytys konkretisoi pitkäjänteisyyden merki-tyksen koko henkilökunnalle ja sidosryhmille. Kaikessa yksin-kertaisuudessaan visio antaa selkeät tavoitteet myös yrityksen operatiiviselle johtamiselle.

Kiilto on keskittänyt voimavaroja tutkimukseen ja tuoteke-hitykseen, teknisesti osaavaan myyntiin ja asiakaskoulutukseen. Yritys on panostanut voimakkaasti myös toimitusvarmuuden ylläpitoon, vakavaraisuuteen sekä vientiin. Kaikki nämä toimet tukevat pitkäjänteistä ja määrätietoista liiketoimintaa.

Kiillossa vastuullinen johtaminen pitää sisällään vastuun ympä-ristöstä, vastuun jatkuvuudesta ja vastuun henkilöstöstä. Ympäristö-vastuu on korostunut viimeisten 20 vuoden aikana. Ympäristötoi-minta alkoi energian säästönä, jätteiden ja päästöjen minimointina ja kirkastui yhä selvemmin selkeäksi tuotepolitiikaksi. Kiillon jokai-sen uuden tuotteen kehityksen tavoitteena on myös sen käyttö- ja ympäristöturvallisuus. Kiillon tuotekehityksellä ja tuotannolla on-kin ollut erittäin merkittävä rooli siinä, että ympäristölle haitallisia liuotinohenteisia tuotteita valmistetaan ja myydään Suomessa suh-teellisesti vähemmän kuin missään muualla maailmassa.

Jatkuvuuden korostaminen on sekä omistajille että henkilö-kunnalle tärkeä viesti. Se lisää sitoutuneisuutta, on selkeä pää-määrä ja vähentää epätietoisuutta yrityksen suunnasta. Lisäksi se kuvastaa tervettä rohkeutta.

Perheyhtiön henkeen kuuluu pitää huolta omistaan. Se ei tarkoita yritysmaailman lainalaisuuksien unohtamista, vaan yk-sinkertaisesti sitä, että hyvistä henkilöistä halutaan pitää kiinni eikä tulosta ensimmäiseksi yritetä säätää henkilöstöratkaisuilla. Lyhyen tähtäimen ratkaisut, kuten toimintojen ulkoistaminen tai tehtyjen sopimusten aukirepiminen, eivät myöskään kuulu vastuulliseen yritysjohtamiseen.

Kiilto Oy on kantanut yritysvastuunsa hienosti. Sen ansiosta yritys on saanut palvelukseensa vastuullisia ja motivoituneita henkilöitä ja pystynyt pitämään heidät niin hyvinä kuin haas-teellisempinakin aikoina. Nämä henkilöt ovat osaltaan kehittä-neet yhtiötä ja tehneet siitä esimerkillisen oman alansa kehitys-johtajan.

Antti OK NieminenToimitusjohtajaKiilto Oy

| 3

Suomen suurin aurinkovoimala paahtaa energiaa Kiillon Lempäälän tuotantolai-toksille. Tehtaan omalla katolla on kaikki-aan 332 aurinkopaneelia, jotka tuottavat vuodessa noin 60 500 kilowattituntia säh-köä. Määrä vastaa noin prosenttia Kiillon energiantarpeesta.

– Aurinkovoimalan tuottamaa energi-aa ei ladata akkuihin, vaan se johdetaan suoraan verkon kautta tehtaan käyttöön,

kertoo Kiilto Oy:n toimitusjohtaja Antti OK Nieminen.

Aurinkovoimalainvestoinnilla Kiilto osallistuu ponnisteluun ilmastonmuu-tosta vastaan. Voimalan käyttö vähentää tehdasalueen hiilidioksidipäästöjä vuo-dessa 60 000 kiloa ja koko käyttöaika-naan yli kaksi miljoonaa kiloa. Aurin-koenergian käyttöönotto jatkaa Kiillon panostusta puhtaaseen ja luonnonvaro-

ja säästävään tuotantoon. Kiillossa on toteutettu jo kolme energiaohjelmaa, joissa on investoitu energiatehokkuutta parantaviin järjestelmiin ja saavutettu energiasäästöjä tuotannossa.

Kiillon aurinkovoimalaa käytetään hy-väksi myös tutkimuksessa ja opetuksessa yhteistyössä Tampereen teknillisen yli-opiston energiatekniikan alojen kanssa.

aurinko-voimalla ilmastonmuutosta vastaan

Kiilto oy:n liikevaihto

Kiilto oy:n ulkomaisten yhtiöiden

myyntilaskutus

yritysvastuun päämäärät saavutettiinYritysvastuun eri osa-alueilla saavu-tettiin Kiillossa hyviä tuloksia vuosina 2006–2008.

Kiillon tuotantolaitosten energiate-hokkuus parani huomattavasti. Ener-giankulutus kasvoi vuonna 2008 vajaat kolme prosenttia, vaikka yrityksen tuo-tanto kasvoi yli kymmenen prosenttia. Liuottimien käyttö valmistuksessa on laskenut jopa alle yhteen prosenttiin koko tuotannosta. Ongelmajätteiden määrä on hyvin pieni, vain 0,03 pro-senttia tuotannosta.

Uusilla riskienhallinnan toimintata-voilla saatiin kaikkien työtapaturmien määrä kääntymään laskuun.

Kiillon liikevaihto ja henkilöstön määrä ovat kasvaneet tasaisesti, ja yrityk-sen omavaraisuusaste on korkea. Kan-nattava toiminta luo edellytykset yritys-vastuun kantamiseen eri osa-alueilla.

100

80

60

40

20

02006 2007 2008

57,852,2

23,530,4

61,0

34,2

Kiilto-yhtiöiden konsernirakennetta sel-kiytettiin vuoden 2008 alusta. Uusi emo-yhtiö Kiilto Family Oy vastaa konsernin talous- ja tietohallinnosta. Kiilto Family -konserniin kuuluvat Kiilto Oy:n ja sen ulkomaisten tytäryhtiöiden lisäksi mui-den toimialojen kotimaiset yhtiöt Kiil-toplast Oy, KiiltoClean Oy, Intermedius Oy, Metalpak Oy ja Ramport Oy.

Kiilto Family -konsernia johtaa CEO (Chief Executive Officer) Erkki Solja, joka toimi aikaisemmin Kiilto Oy:n toimitusjohtajana, nykyisin hal-lituksen puheenjohtajana. Kiilto Oy:n toimitusjohtajana aloitti vuoden 2008 alusta aiemmin varatoimitusjohtajana toiminut Antti OK Nieminen.

Konserni- rakenne uudistui

Kiilto oy:n liikevaihto ja ulkomaisten yhtiöiden myyntilaskutus 2006–2008

yritysvastuu 2006-2008 poimintoja

MeUR

4 | Vastuussa 2009

Kiillon historian suurin tuotantolaitosinvestointi, kymmenen miljoonan euron laasti- ja tasoitetehdas aloitti toimintansa vuodenvaihteessa 2006–2007. Tehdasin-vestointi lisäsi ratkaisevasti valmistus-kapasiteettia ja mahdollisti tuotevali-koiman laajentamisen.

Laasti- ja tasoitetehdas rakennettiin tuotantotornin malliin, mikä takaa raaka-aineiden täsmällisen sekoitta-misen, korkealaatuisten tuotteiden valmistamisen ja niiden pölytiiviin pakkaamisen. Tehtaan suunnittelus-sa kiinnitettiin erityistä huomiota tuotantotilojen pölyttömyyteen ja tuotantolinjojen puhdistettavuuteen. Uusi tehdas on erittäin pitkälle au-tomatisoitu ja käyttää jokaisessa vai-heessa alan uusinta tekniikkaa.

Muita merkittäviä rakennusinves-tointeja olivat polymerointilaitoksen

automatisointi ja laajennus sekä lähettä-mön laajennus. Kiillon oma raaka-aine-tuotanto eli polymerointi on kasvanut tasaisesti. Polymeroinnin tuotanto käyte-tään korkean vedenkeston liimoihin sekä

muihin vesiohenteisiin liimoihin. Laajen-nus nosti polymerointiprosessin automaa-tioastetta merkittävästi ja henkilöstön työ muuttui mielenkiintoisemmaksi ja fyysi-sesti vähemmän raskaaksi.

ympäristöjohtamiselle ja raportoinnille tunnustustaYmpäristöjohtamisen yhdistys YJY pal-kitsi Kiilto Oy:n kunniamaininnalla selkeästä ja vastuullisesta ympäristöjoh-tamisen kehitystyöstä ja viestinnästä. Palkinnon perusteluissa todetaan, että Kiilto Oy on esimerkillisellä tavalla kehittänyt tuotantonsa ja tuotteidensa ympäristöturvallisuutta ja ottanut ym-päristönäkökohdat hyvin huomioon tutkimuksessa ja tuotekehityksessä. Kiilto on myös raportoinut vastuulli-suusasioiden jatkuvasta parantamisesta, ja yrityksen ympäristö- ja vastuullisuus-viestintä on selkeää ja läpinäkyvää.

Kiilto oy:n investoinnit yhteensä

Kiilto oy:n ympäristö- ja turvallisuusinvestoinnit

ympäristö- ja turvallisuusinvestointien prosenttiosuus

Kiillon perheyrityksellä on takanaan jo 90-vuotinen historia. Yrityksen tarina alkoi vuonna 1919, kun Tampereella perustettiin Teknokemiallinen Tehdas O/Y Santalahti. Yritys tuotti aluksi kosmeettisia aineita, nahkavärejä ja ken-gänkiillokkeita, vahoja ja liimoja sekä huonekalujen spriilakkoja ja kiilloketta. Vuonna 1924 yhtiön nimi muuttui Kiilto Oy:ksi, ja vuonna 1938 alkoi rakennusliimojen valmistus. 1970-luvun alussa Kiilto siirtyi nykyiseen toimipaik-kaansa Lempäälän Sääksjärvelle.

Hylje-saapasrasva oli ensimmäisiä Kiillon menestystuotteita.Tämän selonteon sivuilla kurkistamme myös eilispäivän Kiiltoon vanhojen kuvien kautta.

Uusi tehdas, uudet tuotteet

10

8

6

4

2

0

50 %

40

30

20

10

0

6,5

0,8

5,6

0,5

2006 2007 2008

2,0

0,4

12

20

9

Moni Kiillon viimeaikainen investointi, kuten aurinkovoimala, uusi laasti- ja tasoitetehdas, lähettämön laajennus sekä polymerointilinjojen uudistus, vai-kuttaa merkittävästi myös ympäristöön ja turvallisuuteen. Ympäristö- ja turval-lisuusinvestointien osuus oli Kiillossa katsauskaudella 9–20 prosenttia kaikista investoinneista.

ympäristöinvestointien osuus merkittävä

Close to the customersince 1919

1919 - 2009

MeUR

Vastuussa 2009 | 5

6 | Vastuussa 2009

Kiilto Family -konserniKiilto Oy, Lempäälä toimiala: kemiallisten tuotteiden valmistusKiilto Oy:n aluevarastot ja myyntikonttorit Suomessa: Kuopio, Oulu ja Vantaa Raaka-aineiden säiliövarasto Rauman satamaKiilto Oy:n tytäryhtiöt ulkomailla: Kiilto AB, Täby, Ruotsi ZAO Kiilto-Klei, Pietari, Venäjä OOO Kiilto-Klei R, Ramenskoe, Venäjä OOO Kiilto Kaluga, Malojaroslavets, Venäjä Kiilto-Polska Sp. z o.o., Varsova, Puola varasto, Osielsko Myslecinek, Puola OÜ Kiilto Eesti, Tallinna, Viro SIA Kiilto Latvija, Riika, Latvia UAB Kiilto Lietuva, Vilna, Liettua TOV Kiilto-Klei, Kiova, Ukraina

Intermedius Oy, Tampere toimiala: kenkä- ja tekstiiliteollisuuden tarvikkeet, teräs- ja konepajateollisuuden tarvikkeetKiiltoClean Oy, Lempäälä ja Hankasalmi toimiala: puhdistus- ja hoitoaineet, siivouskoneet ja - välineet Kiiltoplast Oy, Virrat toimiala: muovipinnoitetut paperit ja kartongit graafiseen teollisuuteen, sade- ja suoja- asumateriaalit, muovitetut tekstiilitMetalpak Oy, Lempäälä toimiala: metallipakkauksetRamport Oy, Tampere toimiala: huonekalu- ja puusepänteollisuuden tarvikkeet

Kiilto aB, täby, Ruotsi

Kiilto-Polska Sp. z o.o., Varsova, Puola

Sia Kiilto latvija, Riika, latvia

UaB Kiilto lietuva, Vilna, liettua

ooo Kiilto Kaluga, Malojaroslavets, Venäjä

1987 1995 1997 1999 2004 2005 2007

Kiillon kansainvälinen laajentuminen

Zao Kiilto-Klei, Pietari, Venäjä

oÜ Kiilto eesti, tallinna, Viro

ooo Kiilto-Klei M, Moskova, Venäjä

toV Kiilto-Klei, Kiova, Ukraina

osielsko Myslecinek

Kiilto oy, lempäälä, päätoimipaikka

tytäryhtiö ulkomailla

Varasto

aluevarasto ja myyntikonttori

Raaka-aineiden säiliövarasto

Muiden toimialojen konserniyhtiöt Suomessa

oulu

Kuopio

Vantaa

Virrat

Hankasalmi

tamperelempäälä

Rauma

täby

Pietari

tallinna

Riika

Moskova

Vilna

Varsova Kiova

Malojaroslavets

Ramenskoe

6 |

Vastuussa 2009 | 7

Kiilto Oy on strategiansa mukaisesti laajentunut kansainvälisille markkinoille. Kahden vuosikymmenen aikana on pääosin Itä-meren ympärille perustettu yhtiöitä tuotteiden markkinointia varten. Kiilto Oy toimii tytäryhtiöidensä kautta Ruotsissa, Puo-lassa, Venäjällä, Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Ukrainassa.

Kiillon kansainvälistyminen siirtyi uudelle tasolle, kun tuo-tantotoiminta Venäjällä käynnistyi vuonna 2008. Tuotteiden valmistaminen lähellä asiakasta takaa yritykselle pysyvän jalan-sijan paikallisilla markkinoilla ja toteuttaa Kiillon tavoitetta olla paikallisesti kotimainen toimija.

Zao Kiilto-Klein logistiikkakeskuksen rakentaminen Pietariin käynnistyy.

2008 Helmikuu Kesäkuu Syyskuu Marraskuu 2009

ooo Kiilto Kalugan laasti- ja tasoitetehdas aloittaa toimintansa.

Voimakasta kasvua VenäjälläMoskovan kaakkoispuolella Ramenskoessa toimiva OOO

Kiilto-Klei R tuottaa rakennusliimoja Venäjän ja IVY-maiden markkinoille. Vuonna 2009 alkaa myös teollisuusliimojen val-mistus.

Kiillon toinen tuotantolaitos Venäjälle, laasti- ja tasoitetehdas Malojaroslavetsin kaupunkiin Moskovan lounaispuolelle, on rakenteilla. Kuivatuotteiden valmistus on tarkoitus aloittaa teh-taassa syksyyn 2009 mennessä. Vuoden 2009 aikana aloitetaan uuden logistiikkakeskuksen rakentaminen Pietariin.

ooo Kiilto-Klei Ramenskoen

tuotantotoiminta alkaa.

ooo Kiilto-Klei R, Ramenskoe, Venäjä.

yhtiöön siirtyy Kiilto-Klei M:n toiminta Moskovasta. Urakkasopimus

logistiikkakeskuksen rakentamisesta Pietariin

allekirjoitetaan.

ooo Kiilto Kalugan laasti- ja

tasoitetehtaan peruskivi muurataan.

OOO Kiilto Kalugan laasti- ja tasoitetehtaan peruskivi muurattiin kesäkuussa 2008 Malojaroslavetsin kaupungissa. Ylhäällä oikealla paikallishallinnon edustajia isäntineen, oikealla alhaalla havainnekuva valmiista tehtaasta.

| 7

8 | Vastuussa 2009

VisioKiilto Oy:n visio on olla kannattava liimojen tuottaja ja myyjä myös vuonna 2080. Visio heijastaa pitkät perinteet omaavaa vas-tuullista yritysjohtamista, joka ulottuu kauaksi tulevaisuuteen. Kiillon tavoitteena on saavuttaa, ylläpitää ja vahvistaa markkina- ja kehitysjohtajuuttaan eri tuoteryhmissä Suomen lisäksi koko vientialueellaan.

Kiillon kulttuuriKiillon perusarvot sisältyvät liikeidea-kokonaisuuteen. Yrityksen eteenpäin vievänä voimana ovat vahva yrittämisen henki ja tekemi-sen taito, oma osaaminen. Luotettavuus, tehokkuus, pitkäjänteisyys ja ympäristöstä huolehtiminen koskevat Kiillon suhdetta sen kaik-kiin sidosryhmiin ja kuvaavat koko yhtiön toimintakulttuuria.

Kiillon liikeideaKiillon liikeidean ytimessä ovat ylivoimainen toimialaosaami-nen ja kehitysjohtajuus. Ne kuvaavat toiminnan tarkoitusta ja tavoitetta. Strategiset menestystekijät kuvaavat valittua, tähän tähtäävää ja tätä tukevaa toimintatapaa. Viitekehyksenä, välttä-mättömänä edellytyksenä liikeidean toteuttamiselle on henki-löstöresurssien, ympäristön, turvallisuuden ja laadun onnistunut kytkeytyminen strategisiin menestystekijöihin.

KokonaislaatuKiillon toiminnan avainsana on kokonaislaatu, jossa jokainen työ-vaihe ja osa-alue vaikuttaa lopputulokseen, syntyvään laatuun ja sitä kautta asiakasmielikuvaan. Kokonaislaadun toteutumista Kiil-lon toiminnassa valvotaan laatujärjestelmällä, joka sai ISO 9001 -sertifikaatin jo vuonna 1993. Laatujärjestelmä kattaa tuotekehi-

tyksen, valmistuksen, markkinoinnin, jakelun sekä asiakaspalvelu-, varastointi- ja materiaalitoiminnot. Se kuvaa Kiillon toimintatavat yritys-, osasto- ja työvaihetasoilla. Se velvoittaa koko henkilöstöä sekä myös raaka-ainetoimittajia ja alihankkijoita.

Laatujärjestelmään on integroitu ympäristö- ja turvallisuus-näkökohtien järjestelmällinen huomiointi ja hallinta. Laatujär-jestelmä sisältää ISO 14001 -standardin mukaisen ympäristö-ohjelman, BS 8800 -standardin mukaisen turvallisuusohjelman, Euroopan laatupalkintokriteerien (EFQM) soveltamisen sekä kemianteollisuuden ympäristö-, terveys- ja turvallisuusohjelman Responsible Care (RC) – Vastuu Huomisesta -periaatteet.

laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjärjestelmäLaatu-, ympäristö- ja turvallisuuspolitiikkaKiilto Oy:n liikeideaan kuuluu toiminnan kokonaislaadun jatkuva kehittäminen, tavoitteena laatuylivoima. Kokonais- laatu käsittää varsinaisen tuotteen lisäksi kaikki ne toiminnot ja palvelut, jotka liittyvät tuotteisiin, asiakkaisiin tai muuhun ulkoiseen ja sisäiseen toimintaan. Ympäristö-, terveys- ja turvallisuusnäkökohtien huomioiminen on erottamaton osa kokonaislaatua. Kokonaislaadun ylläpitäminen ja kehittäminen on jokaisen Kiiltolaisen tehtävä ja velvollisuus.

IndikaattoriseurantaLaadun, ympäristön, terveyden ja turvallisuuden tasoa seurataan sisäisten indikaattorien avulla. Nimetyt vastuuhenkilöt kirjaavat seurantatiedot säännöllisesti järjestelmään, josta ne kootusti ke-rätään neljännesvuosittain johdon katselmuksiin. Indikaattorit määrittää ja tavoitteet asettaa prosessin tai toiminnon vastuuhen-kilö, johtoryhmä ja/tai RC-ryhmät.

Kiilto valmistaa ja myytuotteita kannattavasti vuonna 2080,

tavoitteena alueellinen markkinajohtajuus.

toimintaamme ohjaavat liikeideamme, siihen kytkeytyvä Kiiltolainen kulttuuri sekä Kiillon laatu-, ympäristö- ja turvallisuuspolitiikka.

Sitoudumme kaikessa toiminnassamme kestävään kehitykseen sekä huolenpitoon sisäisen ja ulkoisen ympäristömme hyvinvoinnista.

YRITYSVaSTuu

TOIMInTaTapa

VISIO

Kiillon visio ja toimintatapa

8 |

Vastuussa 2009 | 9

• Laatu-, ympäristö- ja turvallisuuspolitiikka sekä -periaatteet

• Laatujärjestelmän ohjeistukset

• Indikaattoriseuranta

• Auditoinnit

• Itsearvioinnit

• Johdon katselmukset

• Ympäristö- ja turvallisuusnäkökohtien tunnistaminen

• Vaikutusten arviointi ja hallinta

• Riskinarviointi

• Ympäristö- ja turvallisuuspäämäärät ja -tavoitteet

• Ympäristö- , turvallisuus- ja työhyvinvointiohjelmat

• Ympäristö- , turvallisuus- ja työhyvinvointiorganisaatio

• Lainsäädännön ja määräysten seuranta

• Koulutus ja tiedotus

Jatkuva parantaminen

toteuttamaan vuonna 1992. Kiilto on ensimmäisenä Suomessa liittänyt ohjelman sertifioituun laatujärjestelmäänsä. Responsible Care -ohjelma on jaettu osa-alueisiin, joita ovat prosessi-, tuote-, kuljetus- ja jäteturvallisuus sekä työsuojelu. Kiillossa RC-työskentelyä ohjaa viisi talon sisäistä asiantuntijatyöryhmää. Keskeinen merkitys on ryhmien suorittamilla talon sisäisillä RC-auditoinneilla ja niiden pohjalta esiin nostetuilla kehitysprojekteilla. Ohjelman kansallisesta ohjaamisesta vastaa Kemianteollisuus ry.

laatuylivoima

Johdon katselmuksetIndikaattorikehitystä, auditointien tuloksia ja prosessikatsauksia tarkastellaan säännöllisesti johdon laatu-, ympäristö- ja turvalli-suuskatselmuksissa.

Responsible Care – Vastuu HuomisestaResponsible Care on kemianteollisuuden kansainvälinen ympäristö-, terveys- ja turvallisuusohjelma, jota Suomessa ja Kiillossa ryhdyttiin

Kiilto Oy:n liikeidea

Strategiset menestystekijät● liikeidean ydin

tuoteneuvontaasiakaskoulutus

Markkinajohtajuus

Vakavaraisuus

yrittäjähenkisyys

Polymerointi

Kilpailukyky

nopea reagointikyky markkinoiden

tarpeisiinoma tuotekehitys

innovaatiokyky

Kokonais- toimittaja

Kattavat tuotevalikoimat

Voimakas markkinointi

nopeat toimitukset

toimitusvalmius

Vienti

tuotanto ja markkinointi

ylivoimainen toimialaosaaminen

Kehitysjohtajuus

KiiltolaiSet

laatU • tURValliSUUS • yMPäRiStö

Kiilto Oy:n laatu-, ympäristö ja turvallisuusjärjestelmän pääelementit:

| 9

10 | Vastuussa 2009

Määräysten mukainen toiminta Päivittäisen toiminnan hallinta

• Alueellisetturvallisuusvastuuhenkilötonnettomuustilanteissa

• Henkilöstöntoimintaonnettomuustilanteessa

• Indikaattoriseuranta• Jätehuolto• Jätteidenkeräysjalajittelu• Kaasun-jamaakaasunhälytykset• KiiltoOy:nasiantuntijatvirka-ajan

ulkopuolella tapahtuvissa onnettomuuksissa• Kulunvalvonta• Käyttöturvallisuustiedotteet

• Laatu-,ympäristö-jaturvallisuus-politiikka ja -periaatteet

• Lait,luvatjaviranomaistarkastukset• Murtohälytysjärjestelmät• Muutjärjestelmäkuvaukset,

työskentely- ja toimintaohjeet• Muutostenhallinta• Organisaatiokaaviotjatoimenkuvat• Palosuojelu-jaensiapuryhmä• Pelastussuunnitelma• Poikkeavattilanteet• RC-työskentely

• Securitas-valvonta• Sisäinenpelastussuunnitelma• Suojainohjeistukset• Suojelusuunnitelmakartat• Säiliö-jayksityöskentelyohjeet• Tapaturmienraportointi• Tulitöidenvalvonta• Turvallisuusjärjestelmänyleiskuvaus• Turvallisuusselvitys• Työsuojelujatyöterveyshuolto• Työmaasäännöt• Vastuullisetvalvojat• Ympäristöjärjestelmänyleiskuvaus

ympäristö-, turvallisuus- ja työhyvinvointiorganisaatio

Ympäristö- ja turvallisuusvastaava

KiiltolaisetToimitusjohtaja

nimetyt vastuuhenkilöt aiheittain

työsuojeluorganisaatio

indikaattorien kirjaajat

ympäristö- ja turvallisuusvastuuryhmä

RC-työryhmät

työhyvinvointitiimi (tyKKi)

HR Manager

Pelastustoimen johtoryhmä

tiedotus

tehdaspaloryhmä

alueelliset turvallisuusvastaavat

ensiapuryhmä

Muut nimetyt vastuuhenkilöt/hälytystilanteet

toiminnan kehittäminen

onnettomuus- ja hälytystilanteet

Vastuut määritellään tarkemmin laatujärjestelmän asiakirjoissa:

TUOTTEET ........................ 74 000 tn

VOC-EMISSIOT ............................3,5 tnCO2-eMISSIOT ..........................960 tn

RAAKA-AIneeT ..................... 64 000 tn

VERKOSTOVESI ....................24 000 m3

ENERgIA Sähkö .......................................6 000 MWhPolttoaineet .........................5 500 MWh

JäTEVESI ........................................18 000 m3

Teollisuusjätevesi .....................10 800 m3

Saniteettivesi .................................6 700 m3

Jäähdytys- ja kasteluvedet ........500 m3

JäTTEETKaatopaikkajäte ................................510 tnOngelmajäte ..........................................21 tn

Kiilto oy Sääksjärven tehdas

2008

Kiilto Oy:n jätevirrat vuonna 2008

10 |

Vastuussa 2009 | 11

ympäristö- ja turvallisuusnäkökohdat ja niiden vaikutukset sekä turvallisuusriskit

Ympäristö- ja turvallisuusseikkojen sekä riskien arviointi ja hal-linta on Kiillossa otettu huomioon yrityksen toiminnan kaikilla tasoilla ja läpi tuotteen koko elinkaaren.

Raaka-aineiden hankintaKiilto Oy käyttää 600-700 eri raaka-ainetta, jotka hankitaan os-totoimituksina eri toimittajilta, pääosin ulkomailta.

Raaka-aineiden valmistajat käyttävät valmistusprosesseissaan kemikaaleja ja energiaa, prosesseissa syntyy jätteitä ja päästöjä, ja raaka-aineiden toimituksiin tarvitaan kuljetus. Näistä syntyy ilmaan päästöjä, kuten VOC-päästöjä* sekä savu- ja pakokaasu-päästöjä. Päästöjen ympäristövaikutus on ilman saastuminen tai veden saastuminen. Jätteiden syntyminen raaka-ainevalmistaji-en valmistusprosesseissa aiheuttaa ensisijaisesti päästöjä, kuten kaatopaikoilla metaania ja ongelmajätelaitoksilla savukaasuja. Näiden vaikutus on ilman saastuminen. Jätteiden syntymisen toissijainen vaikutus on kaatopaikkojen täyttyminen.

Kiilto arvioi tuotekehityksessään ja raaka-ainehankinnassaan yksittäisen raaka-aineen ympäristövaikutuksia karkealla tasolla (raaka-ainetoimittajan antamat tiedot) ja vertaa sen vaikutuksia mahdollisen korvaavan raaka-aineen vaikutuksiin.

Tuotteiden valmistusKiilto Oy:ssä valmistetaan noin 900 erilaista tuotetta. Tuottei-den valmistukseen käytetään energiaa, raaka-aineita ja puhdasta vettä. Kiillon tuotanto toimii suljetun valmistuksen periaatteella: kaikki, mitä reaktoreihin panostetaan, pakataan valmistuspro-sessin jälkeen tuoteastioihin, eikä sivutuotteita synny.

Tuotannossa voi syntyä pieniä määriä pakkaus- tai raaka- ainejätettä, joka ohjataan kaatopaikalle tai ongelmajätelaitok-selle. Pesujen yhteydessä syntyy myös pesuvesijätteitä, jotka päätyvät Kiillon oman selkeyttämön kautta kunnalliseen jäte-vesipuhdistamoon. Orgaanisten liuottimien käytön yhteydes-sä, lähinnä raaka-ainesäiliöiden täytössä, syntyy pieniä määriä VOC-päästöjä.

Energian käyttö synnyttää päästöjä, lähinnä savukaasupääs-töjä, joiden vaikutus on ilman saastuminen. Jätteet synnyttävät päästöjä, kuten savukaasuja ja metaania, ja näiden sekä VOC-päästöjen vaikutus on ilman saastuminen. Jätteiden vaikutus on myös kaatopaikkojen täyttyminen ja pesujätteiden osalta veden saastuminen.

Jätteiden lajit ja määrät sekä energian – sähkön ja maakaasun – käyttö kirjataan vuosittain Ympäristösuojelun vuosiyhteen-vetoon, joka toimitetaan Pirkanmaan ympäristökeskukseen ja Lempäälän kunnan teknisen toimen ympäristövalvontaan.

Tuotteiden jakeluKiilto Oy:n tuotteita toimitetaan kotimaan lisäksi Ruotsiin, Ve-näjälle, Baltian maihin, Puolaan ja Ukrainaan sekä pienempiä määriä myös muihin maihin. Jakelu tapahtuu pääosin rekkakul-jetuksina.

Kuljetus synnyttää pakokaasupäästöjä, joiden vaikutus on il-man saastuminen. Jakelun ympäristövaikutuksia ei ole arvioitu vuositasolla.

*VOC-päästöt(VolatileOrganicCompound)tarkoittaahaihtuviaorgaanisiayhdisteitä.

Tuotteiden käyttö ja hävitysKiilto Oy:n tuotteiden käyttö synnyttää pieniä määriä pesujät-teitä ja muita jätteitä sekä VOC-päästöjä. Tuotteen käytön jäl-keen syntyy pakkausjätteitä, jotka toimitetaan pääsääntöisesti kaatopaikoille.

Jätteet synnyttävät päästöjä, kuten savukaasuja ja metaania, ja näiden sekä VOC-päästöjen vaikutus on ilman saastuminen. Jätteiden vaikutus on myös kaatopaikkojen täyttyminen ja pesu-jätteiden osalta veden saastuminen.

Yhteenveto ympäristönäkökohdista ja niiden vaikutuksistaKokonaisvaikutukseltaan merkittävin ympäristönäkökohta syn-tyy raaka-aineiden, tuotteiden ja jätteiden kuljetuksista. Näiden vaikutuksia voidaan minimoida optimoimalla logistiikkaa mm. seuraavilla toimilla:

kuljetusliikkeen valinta •raaka-aineiden säiliövarastointi•paikalliset tehtaat ulkomaille•tuotteiden suurastiatoimitukset•aluevarastot, suuntakuormat.•

Tehdastoiminnan kannalta merkittävimpiä näkökohtia ovat energian ja veden käyttö sekä jätteet, lähinnä pesuja sekajät-teet, sekä vähemmän merkittävänä ongelmajätteet. Kiilto seuraa indikaattoreilla jätteiden määrää sekä veden ja energian käyttöä. Näille indikaattoreille määritetyt päämäärät ja tavoitteet on esi-tetty tämän selonteon sivulla 19.

Ensisijaisena vaihtoehtona kaikille pesuja muille jätteille on hyötykäyttövelvoite. Jätteiden, energian ja veden määriä hal-litaan ja minimoidaan lukuisin teknisin ratkaisuin ja kattavin ohjeistuksin.

Tuotteiden kehityksessä keskitytään yhä voimakkaammin val-miin tuotteen käytöstä syntyvien haitallisten päästöjen ja muun ympäristön kuormituksen vähentämiseen.

Ympäristövastuu on pysyvästi mukana Kiillon tuotekehityk-sen strategiassa. Sen mukaisesti tavoitteena on jatkuvasti etsiä ja tarjota käyttäjälle ja ympäristölle yhä haitattomampia ja kes-tävämpiä tuoteratkaisuja. Elinkaariajattelu lähtee ympäristöä säästävistä raaka-ainevalinnoista, jatkuu panostuksina yhä puh-taampiin valmistusprosesseihin ja ulottuu tuotteen käyttäjälle annettavaan neuvontaan ja koulutukseen asti.

Toiminnan turvallisuus- ja ympäristöriskitKiillon toiminnan kannalta oleellisimpia riskejä ovat tulipalo ja vaarallisen tai haitallisen aineen vuoto. Muita riskejä ovat hen-kilövahingot, eli vakavaan loukkaantumiseen johtava tapaturma tai erityinen altistuminen kemikaaleille, sekä luonnonmullistuk-set tai levottomuudet, jotka kohdistuisivat tehdasalueen tuotan-tolaitoksiin tai ihmisiin.

Näiden riskien todennäköisyyksiä pienentävät lukuisat tekni-set ja turvallisuusratkaisut, ohjeistukset, koulutukset ja harjoi-tukset sekä käytännön historia.

| 11

12 | Vastuussa 2009

Eero Suojanen (vas.), Mikko Viljanmaa ja Timo Huuhtanen

ympäristö- ja tuoteturvallisuus lähtee tuotekehityksestäKiillon tuotekehityksen yksi kantava visio on olla käyttäjä- ja ympäristöturvallisuu-den edelläkävijä. Ei riitä, että hallitsemme päästöt ja riskit omalla tehtaallamme, vaan tuotteidemme pitää olla myös käytössä turvallisia ja ympäristöä mahdollisimman vähän rasittavia.

Kulunut kausi oli merkittävä kemiante-ollisuuden lainsäädännön kannalta. EU:n uusi kemikaaliasetus REACH velvoittaa kemikaalin valmistajan osoittamaan ai-neen turvallisen käytön. Myös kemikaalien luokitusta, merkintää ja pakkauksia koske-van CLP-asetus tuli voimaan tammikuussa 2009. Kiillossa on varauduttu REACH-asetuksen voimaantuloon jo vuosia, ja sen vaatimusten täyttäminen on jo osa arkista toimintaamme. Kiillossa onkin aina kehi-tetty tuoteturvallisuutta pidemmälle, kuin mitä asetukset vaativat.

Edelläkävijyys vaatii joskus vaikeitakin päätöksiä. Lyhyellä aikavälillä hankalalta tuntuva päätös, esimerkiksi tuotteen tai raaka-aineen korvaaminen turvallisemmal-la vaihtoehdolla, on kuitenkin pidemmälle katsottuna oikea ratkaisu.

Myös prosessiturvallisuus vaatii aina ke-hittämistä. Jatkuva riskien arviointi, muu-toksen systemaattinen hallinta ja ihmisten asenne ovat tärkeitä osatekijöitä turvalli-semman työympäristön saavuttamiseksi.

Mikko Viljanmaa, Tutkimus- ja kehitysjohtaja,ympäristö- ja turvallisuusvastaava

Hankinnat ja kuljetukset tarkkaan valvottujaKiillossa tuotekehitys ja osto-osasto var-mistavat tiiviissä yhteistyössä, että tuot-teemme ovat mahdollisimman vähän ympäristöä rasittavia. Sekä tehtaallemme tulevassa että sieltä lähtevässä tavarassa suosimme suurerätoimituksia aina, kun se on mahdollista. Raaka-aineiden tur-vallinen kuljetus ja käsittely on tarkoin ohjeistettu, ja vaaratilanteiden varalta harjoitellaan säännöllisesti. Seuraamme myös raaka-ainepakkausten määrää ja laa-tua. Emme halua sisään tehtaalle mitään ylimääräistä.

Kiillolla on joukko raaka-aineiden toi-mittajia, joiden kanssa sillä on tiivis strate-ginen kumppanuus. Hankkiessamme raa-ka-aineita vaihdamme samalla molemmin puolin asiantuntemusta. Keskustelemme tapaamisissamme myös ympäristönäkö-kohtia koskevista ideoista, joista parhaat otamme tuotekehityksen pohdittaviksi ja edelleen jalostettaviksi.

Ostotoiminnan vastuu ulottuu ympä-ristön ja työturvallisuuden lisäksi myös asiakkaisiin ja yhteistyökumppaneihim-me. Raaka-aineiden oikea hinta, korkea laatu ja täsmälliset toimitukset ovat lopul-ta Kiillon asiakkaan etu. Avoimella kes-kustelulla voimme ottaa osaa myös toi-mittajiemme riskinhallintaan epävakaissa olosuhteissa ja näin edesauttaa tärkeiden kumppanuuksien jatkuvuutta.

Timo Huuhtanen, Osto-osaston päällikkö

työntekijä luo turvallisimmat olosuhteetMeillä Kiillossa ollaan tarkkoja työtur-vallisuudesta. Kuljemme jatkuvasti kohti ainoaa oikeaa päämäärää: työtapaturmien nollatasoa. Jokainen estetty työtapaturma on tärkeä. Tähän pääsemme tiedostamalla riskit ja parantamalla työsuojelua. Kehi-tettävää löytyy aina uusien raaka-aineiden, laitteiden tai työmenetelmien myötä.

Työntekijä on ammattilainen myös työsuojeluasioissa. Turvallisuuden kannal-ta paras ratkaisu syntyy, kun työntekijän omasta aloitteesta voidaan johtaa yhteisesti hyväksyttävät säännöt. Säännölliset ha-vainnointikierrokset kaikkialla tuotannossa ovat tilaisuus keskustella työntekijöiden kanssa mahdollisista kehitystarpeista ja pa-rannusaloitteista.

Suojainten käyttö on lisääntynyt viime aikoina. Se on hyvä viesti. Työnantaja on hankkinut suojaimia, joita on miellyttävä käyttää.

Tulevaisuuden haaste on varmistaa hen-kilöstön työssäjaksaminen. On kiinnitettä-vä entistä enemmän huomiota työviihtyi-syyteen, ergonomiaan ja henkisen vireyden ylläpitoon, jotta jokainen jaksaisi työssä niin halutessaan, jopa 68-vuotiaaksi asti.

Eero Suojanen, Työsuojeluvaltuutettu

12 |

Kiilto Lab

Keskikuvassa Raija Polvinen, vasemmalla ylhäällä Juha Pasanen.

Vastuussa 2009 | 13

Ympäristö- ja turvallisuusvastuulla

Kiillossa ymmärretään vesien, ilman ja maaperän suojelua, tehokasta ja säästävää

luonnonvarojen käyttöä, tuotteiden, materiaalien ja laitteiden turvallisuutta,

työskentelyturvallisuutta sekä yleistä turvallisuutta.

2006–2008 Kiillossa kehitettiin ainutlaatuisia uusia tuotteita, kuten Kiilto link • -elastinen joustokerros kuivien tilojen laatoitukseen, M1-luokiteltu mattoliima ecomax, pakkasenkestävä vedeneriste Kiilto Keramix sekä Dry Mix -tuotteetjulkaistiin tuotejärjestelmäkokonaisuuksista kuvalliset työohjeet• käynnistettiin uusioraaka-aineiden käyttöön liittyvä laajamittainen • tutkimus.

2009–2011 Kiiltokäynnistää laajamittaisen Paremman ilmaston puolesta • -toimintakampanjanpanostaa erityisesti korjausrakentamiseen liittyvien tuotteiden • kehittämiseen.

| 13

Pakkausuudistus helpottaa tuotteen valintaa

Kiillon rakennustarviketuotteet saivat vuonna 2007 uudet vaatteet. Pakkaukset erottuvat kaupan hyllystä selkeiden, tuo-teryhmien mukaisten väriensä ansiosta. Myös etiketit uudistuivat, ja käyttäjä saa niistä entistä enemmän informaa-tiota. Laajemman tiedon tarkoituksena on helpottaa oikean tuotteen valintaa kuhunkin käyttötarkoitukseen. Myös muutamia tuotenimiä muutettiin uudis-tuksen yhteydessä.

Pakkausuudistuksen vastaanottoa tutkittiin heti käyttäjien ja myyjien kes-kuudessa. Molempien mielestä uudis-tus on ollut hyödyllinen: tuotteet löyty-vät helposti, kertovat käyttökohteesta ja erottuvat kilpailevista tuotteista.

Uusia ympäristöä huomioivia tuotteita

onnettomuusharjoitus testaa valppautta

Kemianteollisuuden laitoksessa turval-lisuus on ensisijaisen tärkeää. Kiillossa harjoiteltiin vaarallisen aineen vuoto- tilanteen varalta syyskuussa 2008. Har-joituksessa kuvitteellinen kemikaalion-nettomuus aiheutti räjähdysvaaran ja uhkasi välittömästi seitsemän henkilön turvallisuutta. Polymeroija Sami Porali teki hälytyksen vuodosta ja ohjasi lähis-töllä työskennelleet turvaan tietämättä, että kyse oli harjoituksesta.

– Porali toimi esimerkillisesti. Har-

joitus sujui hyvin, mutta parannetta-vaakin huomattiin. Suuronnettomuus-harjoitus antoi meille mahdollisuuden kehittää turvallisuuttamme ja toimin-taamme yhä paremmalle tasolle, kertoo ympäristö- ja turvallisuusvastaava Mik-ko Viljanmaa.

Harjoitukselle oli nimetty tarkkai-lijat, jotka arvioivat toimintaa eri osa-alueilla. Vastaava harjoitus järjestetään Kiillossa noin kolmen vuoden välein.

Kuivatuotteiden kysyntä on kasvanut voimakkaasti viime vuosien aikana. Vuonna 2008 Kiilto toi markkinoil-le useita Dry Mix -tuotteita betoni- ja harkkopintojen oikaisuun, muuraukseen ja saumaukseen, kuten Kiilto Sokkeli- ja oikaisutasoite, Kiilto Ohutsaumamuu-rauslaasti, Kiilto Juotosbetonit ja Kiilto Pystysaumabetoni.

Jauhetuotteiden käsittelyyn on kehi-tetty Kiilto Pro Dry Mix® -annostelu-

järjestelmä, joka helpottaa työskentelyä, lisää työturvallisuutta ja vähentää pak-kausjätettä. Dry Mix -tuotteet toimite-taan käsittelyjärjestelmään 1 000 kilon suursäkeissä.

Kiilto on kehittänyt vedeneristyk-seen markkinoiden ainoan pakkastes-tatun tuotteen. Kiilto Keramix on osa vedeneristysjärjestelmää, johon kuuluu useita tuotteita lattialämmitystasoitteis-ta laasteihin. Keramix sopii esimerkiksi

parvekkeiden ja kesäasuntojen veden- eristykseen. Keramix kuivuu nopeasti, ja se kuuluu rakennusmateriaalien tiukim-paan M1-päästöluokkaan.

Kiilto seinäliimat ovat kokeneet mer-kittävän uudistuksen. Uudistetut seinä-liimat on testattu alan ammattilaisten kanssa ja huomiota on kiinnitetty erityi-sesti liimojen entistä helpompaan levitet-tävyyteen.

ympäristö- ja turVaLLisuusVastuu poimintoja

Kuvassa vasemmalla harjoitukseen osallistuneita Kiiltolaisia sekä työterveyshuollon ja pelastuslaitoksen henkilöitä. Oikeanpuoleisessa kuvassa Sami Porali.

14 | Vastuussa 2009


1919 - 2009

Kiilto Link on ainutlaatuinen elastinen joustokerros, jolle Kiilto hakee par-haillaan patenttia. Kiilto Link on vesi-höyryä läpäisevä massa, joka levitetään lattialaatoituksen alle kuivissa sisätilois-sa. Se vähentää betonin kuivumisen ja kutistumisen aiheuttamaa laatoituksen irtoamisriskiä.

Jo 1990-luvulla huomattiin, että si-veltävät vedeneristeet auttoivat vähen-tämään laattojen irtoamisriskiä. Tästä lähti ajatus kehittää vastaavasti toimiva, elastinen tuote myös kuivatiloihin. Kiil-to Linkin kehityksen yhteydessä syntyi yhteistyössä VTT:n kanssa kokonaan uusi testausmenetelmä laattojenkiinni-tystuotteille.

Kuten muutkin Kiillon uudet tuot-teet lähtökohtaisesti, Kiilto Link on käyttäjää ja ympäristöä huomioivasti vesiohenteinen ja täyttää rakennusma-teriaalien tiukimman M1-päästöluoki-tuksen kriteerit.

Patentti haussa Kiilto linkille

Biohajoava liima pakkausteollisuudelle

Oma tuotekehitys on alusta asti ollut Kiillolle tärkeä menestystekijä. Kuvassa toimitusjohtaja Ville Solja tehtaan laboratoriossa vuonna 1924.

Laboratorioteknikko Sirpa Koukkula nimitettiin Kiillon tuoteturvallisuusasi-antuntijaksi 1.3.2007.

Luonnon polymeereihin pohjautuvat liimat ovat kaikella tavoin turvallisia. Esimerkiksi Suomen Rehu on tuottanut rehun joukkoon sekoitettavia vitamiinien annospakkauksia. Pakkaus hajoaa rehun joukkoon. Kuva: Suomen Rehu

tuoteturvallisuus- asiantuntija Kiiltoon

Kiilto on kehittänyt pakkausteollisuudel-le maailman ensimmäisen ominaisuuk-siltaan muovipohjaista vastaavan, mutta luonnonpolymeeripohjaisen liiman. Tä-män maitohappopohjaisen polymeerin hajoamisessa ei ole ongelmaa: liimasauma häviää samalla kuin itse pakkauskin. Li-säksi liiman raaka-aineet ovat peräisin elintarviketeollisuuden jätteestä.

Tärkkelyspohjaisia luonnonpolymee-rejä on käytetty liimoissa liimahistorian

alusta asti. Ongelmana on kuitenkin ol-lut, että ne eivät ole ominaisuuksiltaan vastanneet muovipohjaisia.

Kiillossa uskotaan, että biohajoaville liimoille avautuvat uudet markkinat, kun biohajoavien muovien käyttö yleis-tyy. Jotkut valmistajat tekevät jo pakka-uksia, joissa koko pakkausrakenne on sellainen, että sen voi hävittää kompos-toimalla tai polttamalla.

Kiilto on jo vuosia osallistunut työvoima- ja elinkeinoministeriön ja Elinkeinoelä- män keskusliiton väliseen energiatehok-kuussopimukseen. Sopimuksessa muka-na olevat yritykset ovat sitoutuneet vä-hentämään omaa energiankäyttöään.

Vastuussa 2009 | 15

16 | Vastuussa 2009

1. tUotteetTuoteturvallisuus koskee tuotteen koko elinkaarta ja siihen liittyviä ratkaisuja: raaka-aine- ja pakkausvalintoja, valmis-tusta, jakelua, käyttöä, käyttöopastusta ja tuotejätteen hävitystä. Kiillossa on käy-tössä useita menetelmiä, jotka varmistavat parhaan mahdollisen turvallisuuden läpi tuotteen koko elinkaariketjun. Kiillon asiakas voi luottaa siihen, että hän saa toi-mintavarman, käyttäjälle ja ympäristölle mahdollisimman turvallisen kokonaisrat-kaisun.

Kiillossa käytetään 600–700 eri raaka-ainetta tuotteiden valmistukseen. Raaka-aineet ovat monomeerejä, sideaineita, täy-teaineita, liuottimia ja apuaineita. Kiillon oma raaka-ainetuotanto on vahvaa. Oma polymerointilaitos valmistaa sideaineita erityisesti korkean vedenkeston ja yleensä vesiohenteisiin liimoihin.

Tarkastelujaksolla Kiillossa seurattiin numeerisesti liuottimien käytön vähen-tämistä ja rakennusmateriaalien sisäil-maluokituksen tiukimmat vaatimukset täyttävien M1-luokiteltujen tuotteiden myynnin osuutta. Tavoitteita on tuettu toteuttamalla menestyksekkäästi kaikkien osastojen tuotestrategioita. Tavoitteeksi on mm. asetettu, että Kiillossa saadaan aikaan vähintään kymmenen tuoteturvallisuuteen liittyvää parannusta vuosittain.

Liuottimien käyttö valmistuksessa on koko tarkastelujakson pysynyt jopa alle yhden prosentin. Jaksolle asetettu tavoite alitettiin niin selvästi, että tavoitetta tu-leville vuosille tiukennettiin (ks. kuvaaja 1.1). Kiilto on panostanut voimakkaasti uusien kuivatuotteiden ja niihin liittyvien järjestelmien kehittämiseen, mikä edel-leen vähentää liuottimien käyttöä.

Yhtenä esimerkkinä käyttäjille ja ympä-ristölle edullisista innovaatioista on kuiva-tuotteiden annosteluun kehitetty Kiilto Pro Dry Mix® -järjestelmä, joka sai tavaramer-kin rekisteröintipäätöksen vuonna 2007. Piensäkeistä tapahtuvaan annosteluun

verrattuna järjestelmän etuja ovat paitsi nopeus ja tehokkuus myös työhygienia ja -turvallisuus. Järjestelmän käyttö vähentää lisäksi pakkausjätteen määrää. Kiilto jatkaa Dry Mix -tuotteisiin liittyvien annostelu- ja sekoituslaitteiden kehitystyötä.

Polymeroinnin volyymin kasvu tarkas-telujaksolla lisäsi myös vesiohenteisten tuotteiden tuotantoa.

Kiillon yhtenä pitkän tähtäimen vi-siona on olla johtava tuotejärjestelmien osaaja. Koko järjestelmän saaminen yh-deltä toimittajalta on asiakkaalle luotetta-vuus- ja turvallisuusetu.

M1-luokiteltujen tuotteiden myynti Kiillon kotimaan rakennustarvikemyyn-nistä on jo yli 70 prosenttia. Kiillon ta-voite on, että kaikesta kotimaan rakennus-tarvikemyynnistä yli kolme neljännestä on M1-luokiteltujen tuotteita (ks. kuvaaja 1.2). Tavoite edellyttää yksittäisten tuottei-den lisäksi kattavien M1-tuotejärjestelmi-en kehittämistä ja markkinointia. Uusien tuotteiden kehityksessä säännönmukaise-na tavoitteena on M1-luokitus. Tavoitteen saavuttamiseksi kiinnitetään edelleen huo-miota raaka-ainevalikoimiin sekä jatketaan tuotejärjestelmäkoulutusta.

Yksi Kiillon tuoreimmista uutuuksista on vesihöyryä läpäisevä, elastinen jousto-kerros, jota käytetään lattialaatoituksen alla kuivissa sisätiloissa. Se pienentää betonin kuivumisen ja kutistumisen aiheuttamaa laatoituksen irtoamisriskiä. Kiilto Link on niin ainutlaatuinen tuote, että sille ja koko työmenetelmälle on haussa patentti.

Tuotekehityksessä on lisäksi käynnissä kolme Tekes-rahoitteista tutkimushan-ketta, jotka koskevat Dry Mix -tuotteiden tuoteteknologiaa, uusioraaka-aineiden käyttöä liimateollisuudessa sekä raken-neliimojen palo-ominaisuuksia. Seinä- liimojen reseptiuudistus ja tapetointijär-jestelmän tuonti markkinoille ovat paran-taneet tuotteiden käytettävyyttä ja siten tuoteturvallisuutta.

Tarkastelujakson aikana myös tuote-pakkaukseen liittyvät ympäristönsuoje-

luohjeet (tyhjän tuotepakkauksen ja tuo-tejäänteiden hävitysohje) kartoitettiin, uusittiin ja päivitettiin Internet-sivujen tuoteinformaatioon.

1.7.2008 julkaistiin Kiillon Internet-sivuilla tiedote EU:n REACH-asetukses-ta. Tiedote antaa tuotteiden käyttäjille ja yhteistyökumppaneille lisätietoa ja tilan-nepäivityksen REACH-asetuksen määrä-ysten toteutumisesta Kiillossa. Tuotekehi-tys perehdyttää myös myyntihenkilöstöä tuotteiden kemiaan sekä ympäristö- ja käyttöturvallisuuteen.

Osto jatkaa panostuksiaan säiliökapa-siteetin samoin kuin kierrätysmateriaalin käytön maksimoimiseksi raaka-aine- ja pakkausmateriaalihankinnoissa ja haas-taa toimittajat mukaan ympäristövastuun kantamiseen.

2. PaKKaUKSetTarkastelujaksolla Kiillossa otettiin uudeksi ympäristöpäämääräksi asiakkaille toimitet-tavan pakkausjätteen vähentäminen. Toimi-tuksissa on siirrytty yhä useammin kierrätet-täviin konttipakkauksiin. Konttipakkausten käyttöä on edistetty osallistumalla alusta alkaen asiakkaiden tuotannon ja tehtaiden suunnitteluun. Myös järjestelmien kehittä-minen tähtää pakkausjätteen vähentämiseen. Esimerkiksi kuivatuotteiden Pro Dry Mix® -sekoitusjärjestelmässä käytetään 1000 kilon suursäkkejä. Tulevan kauden tavoitteeksi on asetettu, että kierrätettävissä suurpakka-uksissa toimitettavien määrien osuus koko teollisuusmyynnin määrästä on vähintään 70 prosenttia (ks. kuvaaja 2.1).

Pakkausjätettä pyritään vähentämään myös Kiillon omissa raaka-aineostoissa. Tulevalle tarkastelukaudelle asetetun ta-voitteen mukaan kemiantuotannon säi-liövarastoitavien raaka-aineiden osuus kaikista kemiantuotannon raaka-aine-toimituksista tulisi olla vähintään 80 prosenttia. Nykyisin niiden osuus on 69 prosenttia (ks. kuvaaja 2.2).

Ympäristö- ja turvallisuusvastuuympäristö- ja tuoteturvallisuudessa otettiin Kiillossa vuosina 2006–2008 jälleen merkittäviä edistysaskeleita, ja asetetut tavoitteet saavutettiin tai niitä lähestyttiin. ympäristönäkökohtien huomiointi on ollut Kiillon tuotekehityksen, raaka-ainehankinnan, markkinoinnin ja tuotannon strategioiden keskiössä jo pitkään. työturvallisuuteen panostettiin tarkistamalla toimintatapoja, uudistamalla ohjeita sekä tehostamalla keskustelua työntekijöiden kanssa.

Ympäristö- ja turvallisuusvastuu

16 |

Vastuussa 2009 | 17

1. tUot teet

1.1 Päämäärä: liuottimien käyttö valmistuksessa pienemmäksi

Katsauskauden tavoite: enintään 1,3 % tuotannosta/vuosi

Uusi tavoite 2009–2011: enintään 1,0 % tuotannosta/vuosi

tavoitteiden toteutuminen 2006–2008 ja uudet tavoitteet

2,5

2,0

1,5

1,0

0,5

0

0,700,89 0,83

1.2 Päämäärä: M1-luokiteltujen tuotteiden myynnin kasvattaminen

Katsauskauden tavoite:vähintään 75 % kotimaan rakennustarvikemyynnistä/vuosi

Uusi tavoite 2009–2011: vähintään 75 % kotimaan rakennustarvikemyynnistä/vuosi

100

80

60

40

20

0

72,6 71,6 71,3

2.2 Päämäärä: Pakkausjätteen vähentäminen omissa raaka-aineostoissa

Uusi tavoite vuoden 2011 loppuun mennessä: Kemiantuotannon säiliövarastoitavien raaka-aineiden osuus kaikista kemiantuotannon raaka-ainetoimituksista vähintään 80 %

40

30

20

10

0

-10

100

80

60

40

20

0

100

80

60

40

20

0

14,06

69,0

69,821,76

-0,14

vähintään 80 %

vähintään 70 %

2. PaKKaUKSet

2.1 Päämäärä: asiakkaalle toimitettavan tuotepakkausjätteen määrän vähentäminen

Katsauskauden tavoite: konttitoimitusten volyymin kasvu vähintään 4 %/vuosi

Uusi tavoite vuoden 2009–2011:Kierrätettävissäsuurpakkauksissa(IBC)kotimaassa toimitettavien kg-määrien osuus koko kotimaan teollisuusmyyynnin kg-määrästä vähintään 70 %

enintään 1,3 %

enintään 1,0 %

vähintään 75 %

2006 2007 2008 2009–2011

2006 2007 2008 2009–2011

2006 2007 2008

2008 2011

2008 2009–2011

■ toteutunut tavoite 2006–2008 tavoite 2009–2011


■ lähtötaso 2008 tavoite 2011 loppuun mennessä

■ lähtötaso 2008 tavoite 2009–2011

■ toteutunut tavoite 2006–2008 – Vuoden 2005 lähtötasotiedot ovat katsauskaudella tarkentuneet asetettua tavoitetasoa korkeammiksi, ja toteuma on siten moninkertaisesti ylittänyt asetetun tavoitteen. tavoite korvataan uudella tavoitteella (ks. oikealla.)

vähintään 4 %

Katsauskauden toteuma: Uusi tavoite:

%

%

% %

%

| 17

18 | Vastuussa 2009

3. eneRgianKUlUtUSEnergiankäytön tehostaminen koostuu sekä suurista investoinneista että pienistä toimintatapojen muutoksista tuotannossa ja toimistotiloissa. Näitä molempia toteu-tettiin Kiillossa suunnitelmallisesti tarkas-telukaudella.

Kiillossa otettiin vuonna 2008 käyt-töön Suomen suurin verkkoon kytketty aurinkovoimala, jonka odotetaan vä-hentävän Kiillon hiilidioksidipäästöjä yhteensä yli kaksi miljoonaa kiloa 35 vuoden käyttöaikana. Kaikki tuotanto- ja toimistotilat tarkastettiin energiatehok-kaiden ratkaisujen löytämiseksi. Ener-giankulutusta vähentäviä toimia tehtiin niin tuotantolaitteisiin kuin valaistukseen ja lämmitykseenkin.

Kiilto jatkaa osallistumistaan työ-voima- ja elinkeinoministeriön sekä Elinkeinoelämän keskusliiton väliseen energiatehokkuussopimukseen (ent. ener- giansäästösopimus). Energiatehokkuus-sopimukset ovat väline vastata mm. ener-giapalveludirektiivin Suomea koskeviin velvoitteisiin ja tavoitteisiin.

Kiillon numeerinen tavoite tarkas-telujaksolla oli, että kokonaisenergian kulutuksen kasvu pysyy alle tuotan-non suhteellisen kasvun. Vuonna 2006 yhtiön tuotanto kasvoi 23 prosenttia, ja kokonaisenergian kulutus kasvoi 27,2 prosenttia. Tulos on kuitenkin hyväksyt-tävä, koska vuonna 2006 mittavien teh-daslaajennusten myötä tuotantolaitosten lämmitettävä pinta-ala kasvoi lähes 14 prosenttia. Rakennuspinta-alan kasvu lisäsi myös valaistukseen ja ilmastointiin tarvittavan energian määrää.

Vuonna 2007 energiakulutuksen kasvu oli suunnilleen sama kuin tuotannon kas-vu. Vuonna 2008 energiankulutus kasvoi vain 2,9 prosenttia, vaikka tuotanto kas-voi 10,6 prosenttia (ks. kuvaaja 3.1).

Seuraaville kolmelle vuodelle tavoitteeksi on asetettu, että kokonaisenergian kulutus alenee tuotettuihin tonneihin suhteutet-tuna. Uusien laajennusten suunnittelussa energiatehokkuus on keskeinen kriteeri.

4. VeDenKUlUtUSKiillon tavoitteena on, että jäteveden osuus kokonaisvedenkulutuksesta las-kee. Jätevesiä syntyy Kiillon tuotteiden valmistuksessa erityisesti tuotantolaittei-den pesujen yhteydessä. Pesuja tehostamal-la ja jäteveden selkeyttämön tyhjennystä kehittämällä jätevesien osuutta kokonais-vedenkulutuksesta on saatu pienennetyksi ja asetettua tavoitetta on lähestytty. Veden-kulutuksen seurantaa tuotannossa tarken-nettiin tarkastelukaudella.

Tarkastelukauden tavoite oli laskea jä-teveden osuus kokonaisvedenkulutuksesta alle 72 prosentin. Tavoite pidetään samana tulevallakin kaudella. Jäteveden osuus kai-kesta vedenkulutuksesta oli 74 prosenttia vuonna 2008 (ks. kuvaaja 4.1).

5. Jät teetOngelmajätteiden sekä raaka-aine- ja tuo-tejätteiden vähentäminen alkaa jo tuote-kehityksestä. Ympäristön huomiointi onkin yksi Kiillon tuotekehityksen keskei-simmistä päämääristä. Jätteiden määrää on jatkuvasti vähennetty myös muilla strategisilla ratkaisuilla.

Kiillon tuotanto toimii suljetun valmis-tuksen periaatteella, jolloin kaikki mitä val-mistusreaktoreihin panostetaan, pakataan valmistusprosessin jälkeen tuoteasioihin, eikä sivutuotteita synny. Vesiohenteisten tuotteiden pesuvedet johdetaan ensin saos-tuskaivojen kautta omaan jätevedenselkeyt-tämöön ja vasta sieltä kunnan jäteveden-puhdistamolle. Oman selkeyttämön kautta kunnan puhdistamolle menevän veden kui-va-ainepitoisuus voidaan pudottaa riittävän alhaiseksi, mikä turvaa puhdistamolle elin-tärkeän bakteerikannan toiminnan. Ehdot-tomana sääntönä on, että mitään kemikaalia ei päästetä ympäristöön, ja kaikki jätteiden käsittely ja seuranta on tarkoin ohjeistettu. Prosessivesien suljettu kierrätysjärjestelmä palauttaa valmistuslaitteistojen jäähdytysve-det lämmöntalteenottojärjestelmän kautta uudelleen käyttöön.

Jätteiden määriä seurataan jätelajeit-tain, syntysyittäin ja käsittelytapojen mukaisesti tarkalla kirjanpidolla. Jättei-den syntymistä ja niiden käsittelyn te-hostamista mitataan Kiillossa kolmella indikaattorilla: kaatopaikka- ja ongelma-jätteen määrällä sekä ympäristölle ja ve-denpuhdistamolle aiheutuvien mahdol-listen ongelmien määrällä.

Tavoitteena on, että kaatopaikoille toimitetun raaka-aine- ja tuotejätteen sekä saostuskaivojätteen määrä on alle 0,3 prosenttia tuotannosta. Pakkausjät-teen määrää vähentää se, että osa raaka-aineiden pakkausmateriaaleista voidaan hyötykäyttää toisaalla tuotannossa. Jäte-veden selkeyttämön tyhjennyksen kehit-täminen on vähentänyt saostuskaivojät-teen määrää. Tarkastelujaksolla tavoite saavutettiin vuosina 2006 ja 2007. Vuon-na 2008 kaatopaikkajätteen osuus tuotan-nosta oli 0,4 prosenttia (ks. kuvaaja 5.1). Lukuun sisältyy usealta vuodelta kerättyä kaatopaikkakelpoista dispersiojätettä, jot-ka vuonna 2008 toimitettiin Ekokemille koepolttoon.

Ongelmajätteen määrä on pystytty tälläkin tarkastelukaudella pitämään val-litsevassa tasossa, eli alle 0,04 prosentis-sa tuotannosta (ks. kuvaaja 5.2). Tämän tason on mahdollistanut erityisesti liuo-tinohenteisten tuotteiden korvaaminen muilla vaihtoehdoilla.

Kolmantena jätteisiin liittyvänä pää-määränä on, että tuotannosta aiheutuvat ongelmat kunnan vedenpuhdistamolle tai ympäristölle vähennetään minimiin (ks. kuvaaja 5.3). Tarkastelukaudella ta-pahtui yksi vähäinen vuoto, jossa ilmaan ja maaperään pääsi noin 25–35 kiloa vi-nyyliasetaattimonomeeriä. Höyrystynyt monomeeri kellastutti nurmialueet ja kasvillisuuden päästölähteen läheisyydessä sekä aiheutti hajuhaittaa. Aine on herkästi haihtuvaa, eikä vuodosta jäänyt maastoon epäpuhtauksia. Päästö aiheutui valmistus-laitteistoon kuuluvan ylipainevarolaitteen rikkoontumisesta huollon ja pesun yhtey- dessä.


18 |

Vastuussa 2009 | 19

50

40

30

20

10

0

250

200

150

100

50

0

■ energiankulutuksen kasvu■ tuotannon kasvu ■ lämmitettävän pinta-alan kasvu

■ energiankulutus/tuotettu tonni

27,2

5. Jät teet

5.1 Päämäärä:Kaatopaikalle ohjatun raaka-aine- ja tuotejätteen sekä saostuskaivojen jätteen määrän pienentäminen


Uusi tavoite 2009-2011: enintään 0,3 % tuotannosta/vuosi

100

80

60

40

20

0

75 74 74

5.2 Päämäärä:ongelmajätteen määrän rajoittaminen valitsevaan tasoon


Uusi tavoite 2009-2011: enintään 0,04 % tuotannosta/vuosi

0,5

0,4

0,3

0,2

0,1

0,0

0,05

0,04

0,03

0,02

0,01

0,00

0,26

0,03

0,44

0,03

4. VeDenKUlUtUS

4.1 Päämäärä: Jäteveden osuus kokonaisvedenkulutuksesta pienemmäksi

Katsauskauden tavoite: enintään 72 % kokonaisvedenkulutuksesta/vuosi

Uusi tavoite 2009-2011: enintään 72 % kokonaisvedenkulutuksesta/vuosi

23,0

13,911,5 11,6

0

2006 2007 2008 2008

0,22

0,03

3. eneRgianKUlUtUS

3.1 Päämäärä: energiankäytön tehostaminen

Katsauskauden tavoite: Kokonaisenergian kulutuksen kasvu pysyy alle tuotannon suhteellisen kasvun

Uusi tavoite 2009-2011: Kokonaisenergian kulutus/tuotettu tonni aleneva

2,9

160

10,6

4,7

5.3 Päämäärä: tuotannosta aiheutuvat ongelmat kunnan vedenpuhdistamolle tai ympäristölle minimiin

Katsauskauden tavoite:0 tapausta/vuosi

Uusi tavoite 2009-2011: 0 tapausta/vuosi

5

4

3

2

1

02006 2007 2008

0 ■ toteutunut

1


enintään 0,3

2006 2007 2008 2009–2011

2006 2007 2008 2009–2011

enintään 0,04

2006 2007 2008 2009–2011



enintään 72 %

Katsauskauden toteuma: Uusi tavoite:

1

%

%

KWh/t

%

% tapausta

lähtötaso 2008: 160tavoite 2009–2011: aleneva kehitys

| 19

20 | Vastuussa 2009

6. tuLIpALot JA onnet toMUUDetRiskeihin varautuminen on ennakoivaa ympäristövastuun kantamista, josta hyö-tyvät ennen kaikkea Kiillon työntekijät ja lähiseutujen asukkaat. Toimitusvarmuu-den ja laadun kautta riskienhallinta pal-velee kaikkia Kiillon asiakkaita.

Kiillon päämääränä on nollataso tulipaloissa (ks. kuvaaja 6.1). Tarkastelukau-della sattui yksi tulipalo raaka-aineiden purkamisen yhteydessä, kun kuljetusau-ton purkuletku syttyi tuleen staattisen sähkön aiheuttamasta kipinästä.

Autonkuljettaja ja paikalla olleet Kiillon huoltomiehet saivat tulen sammumaan jauhesammuttimilla. Hälytyksen saanut palokunta kävi paikalla varmistamassa tilanteen. Onnettomuus ei aiheuttanut-henkilövahinkoja eikä muita merkittäviä vahinkoja. Tapaus käsiteltiin poikkeama-raportoinnissa, ja korjaustoimena ohjeis-tettiin kaikkiin monomeeri- ja liuotinkul-jetuksiin erilliset maadoitukset itse autoon ja perävaunuun.

Edellisen kerran Kiillon tuotantolai-toksilla tapahtui tulipalo vuonna 2003.

Kiillon palo- ja pelastusryhmä sekä en-siapuryhmä harjoittelevat aikataulutetun ohjelman mukaisesti. Alkusammutushar-joituksia järjestetään tuotannon ja tutki-muskeskuksen henkilöstölle.

Syyskuussa 2008 Kiillossa järjestettiin suunnitelman mukainen mittava suur-onnettomuusharjoitus, joka kohdistui polymerointilaitoksessa lavastettuun hä-tätilanteeseen. Harjoituksen perusteella päätettiin kytkeä harjoituksen pito ja jälkipuinti turvallisuuden itsearviointiin joka kolmas vuosi. Nyt jälkipuinnissa määritettiin kaksi kehityskohdetta: hen-kilöstön toiminta onnettomuustilanteessa -laatukäsikirjan ohjeen tarkistaminen ja huomiointi Turvallisuusoppaaseen, sekä palo- ja ensiapuryhmän sisäisen tiedon-kulun parantaminen.

Onnettomuus- ja hälytystilanteiden viestinnän tehostamiseksi Kiillossa otettiin käyttöön uusi ProAlert-hälytys- ja viestin-täjärjestelmä vuonna 2006. Järjestelmällä saadaan yhdestä puhelimesta välitetyksi hälytys samanaikaisesti useisiin gsm- ja lankapuhelimiin. Tarkastelukaudella tar-kennettiin myös onnettomuustilanteiden tiedotuskäytäntöjä ja varahenkilöjärjestel-miä. Tehdasalueen opastetaulut uusittiin, mikä helpottaa toimintaa mahdollisessa onnettomuustilanteessa.

Kesällä 2008 valmistui insinöörityönä kokonaan uusittu Pelastussuunnitelma, jonka pohjalta päivitettiin myös sisäinen

pelastussuunnitelma.Kiilto osallistui tarkastelukaudella teol-

lisuuden räjähdysvaarallisten tilojen ja henkilöturvallisuuden HenRi-kehittämis-hankkeeseen. VTT:n hankkeessa luodaan uusi toimintamalli ja koulutusmateriaalia henkilöturvallisuuden parantamiseksi. Toimintamalli kattaa mm. riskienhallin-nan ja turvalliset toimintatavat, suojainten ja suoja-asujen toiminnan varmistamisen sekä ohjeistuksen. Tutkimuksen tuloksia aiotaan hyödyntää useilla teollisuuden-aloilla räjähdysherkissä ympäristöissä.

Toinen onnettomuuksia koskeva pää-määrä Kiillossa on nollatason säilyttämi-nen vaarallisten aineiden kuljetuksiin liittyvissä onnettomuuksissa (ks. kuvaaja 6.2). Tarkastelukaudella tapahtui yksi mer-kittävä onnettomuus vaarallisten aineiden kuljetuksissa. Kyseinen aine oli vinyyli-asetaattimonomeeri. Tapaus ja korjaustoi-met on kuvattu edellä tulipalon kuvauk- sen yhteydessä.

Vuonna 2006 uudistettiin ATEX-räjäh-dyssuoja-asiakirjat EU-direktiivin mukai-siksi. Polymeroinnin malliasiakirja syntyi insinöörityön tuloksena, ja sitä hyödyn-nettiin edelleen muiden räjähdysvaarallis-ten tilojen asiakirjojen laadinnassa.

7. työtaPatURMat Tarkastelujaksolla Kiillossa tarkennettiin työturvallisuuden ohjeistusta ja raportointia sekä annettiin ohjeistus turvallisuuskoulu-tuksesta. Monet kauden toimenpiteistä pe-rustuvat vuonna 2005 tehtyyn työterveys- ja turvallisuustoiminnan itsearviointiin ja siinä määritettyihin kehityshankkeisiin.

Kiilto seuraa työtapaturmien määrää kahdella mittarilla. Yrityksen oma indi-kaattori sisältää kaikki tapaturmat, myös työmatkalla sattuneet ja sellaiset, joista ei aiheudu poissaoloja. Tavoitteena on, että kaikkien työtapaturmien vuosittainen määrä olisi aleneva (ks. kuvaaja 7.1). Mää-rä oli vuonna 2007 nousussa, mistä syystä seurantaa tehostettiin vuonna 2008. Työ-tapaturmista ja sairauspoissaoloista alettiin julkaista kuukausiseurantaa, minkä toivo-taan edistävän tavoitetta. Vuonna 2008 työtapaturmien määrä kääntyikin jälleen laskuun.

Valtakunnallisesti verrattavissa oleva indikaattori mittaa työpaikalla tapahtu-neita onnettomuuksia, joista seuraa vä-hintään kolmen päivän poissaolo. Ta-voitteena on, että näiden työtapaturmien lukumäärä miljoonaa työtuntia kohden vuodessa olisi alle RC-yritysten* keskiar-von (ks. kuvaaja 7.2).

Kiillon oma seuranta perustuu työta-paturmien raportointiin, joka uudistet-tiin vuonna 2006. Uudistuksen pohjana oli laajamittainen analyysi työtapatur-mista kymmnen vuoden ajalta. Samalla tehostettiin ennaltaehkäisevää toimintaa ja työskentelyturvallisuuden valvontaa. Työtapaturmat käsitellään RC-työsuoje-luryhmässä, ja jatkossa pyritään siihen, että aiheutuneen tapaturman tietojen pohjalta laaditaan tarvittaessa uusi työoh-je, joka opastaa oikeaan työtapaan. Työ-suojeluhenkilöstö osallistuu myös uuden henkilön perehdytykseen erityisesti työ-turvallisuusasioissa.

Kiillon sisäinen turvallisuuskoulutus uudistettiin tarkastelukauden alussa katta-vaksi ohjelmaksi ja ohjeistettiin laatukäsi-kirjaan. Koulutusta järjestetään keskeisistä työskentelyyn liittyvistä turvallisuusasiois-ta aiheryhmittäin. Osa koulutuksesta on säännöllisesti toistuvaa, tietyille kohde-ryhmille tietyin taajuuksin pakollista ja toimii perehdyttämisen täydennyksenä ja kertauksena. Koulutukset ovat avoimia muillekin niitä tarvitseville. Koulutuksen antajina toimivat talon omat asiantuntijat, kuten esimerkiksi tuoteturvallisuusvastaa-va, VAK-turvallisuusneuvonantaja, teh-daspalopäällikkö, sähkötöiden johtaja ja työturvallisuuskorttikouluttaja.

Tarkastelujaksolla aloitettiin säännöl-liset havainnointikierrokset tuotannossa. Havainnointikierrosten tavoitteena on synnyttää vuorovaikutustilanteita, joissa työsuojeluvaltuutettu, työsuojelupäällik-kö ja esimies voivat keskustella kasvokkain työntekijöiden kanssa työsuojeluasioista. Havainnointikierroksia tullaan jatkamaan ja niihin osallistuvat myös toimitusjohta-ja, tehdaspäällikkö, tuotantopäällikkö sekä ympäristö- ja turvallisuusvastaava. Kiilto Oy:n turvallisuusopas uusille työnteki-jöille ja vierastyövoimalle päivitettiin.

Riskiarviointien perusteella on ke-hitetty suojainten käyttöä. Turvakenki-en käyttö määrättiin tarkastelukaudella pakolliseksi tuotannon työntekijöille ja suositeltavaksi tuotannon työnjohdolle. Työntekijöille hankittiin yksilölliset kuu-losuojaimet. Päivittäin suojalaseja tarvitse-vat tuotannon työntekijät voivat hankkia yhtiön kustannuksella omilla silmälasi-vahvuuksillaan varustetut suojalasit.

Tarkastelukaudella käynnistettiin rää-tälöity työnopastajakoulutus, johon si-sältyy myös työturvallisuus. Tuotannon työnopastusohjeeseen lisättiin ohjeita työsuojeluvaltuutetun suorittamaan pe-rehdyttämiseen.


* kemianteollisuuden ympäristö-, terveys- ja turvallisuusohjelmaan sitoutuneet yritykset

20 |

Vastuussa 2009 | 21

5

4

3

2

1

0 0

2006 2007 20080

5

4

3

2

1

0 0

2006 2007 20080

25

20

15

10

5

0

25

20

15

10

5

0

2006 2007 2008

2006 2007 2008

13

18

15,6

14

17,6

13,1 13,5

■ toteutunut

■ toteutunut

■ toteutunut

■ Kiilto■ RC-yritysten keskiarvo, vertailuluku vuodelta 2008 saatavilla vasta toukokuussa 2009

6. tuLIpALot JA onnet toMUUDet

6.1 Päämäärä: nollatason säilyttäminen tulipaloissa

Katsauskauden tavoite: 0 kp/vuosi

Uusi tavoite 2009–2011: 0 kpl/vuosi

7. työtaPatURMat

7.1 Päämäärä:nollatason saavuttaminen

Katsauskauden tavoite: Kaikkien työtapaturmien lukumäärä/ vuosi aleneva Tässä Kiillon omassa indikaattorissa ovat mukana kaikki työssä tai työmatkalla sattuneet tapaturmat, riippumatta siitä, aiheutuiko tapaturmasta poissaolo.

Uusi tavoite 2009–2011:Kaikkien työtapaturmien lukumäärä/ vuosi aleneva

7.2 Päämäärä:Vertailutason alittaminen

Katsauskauden tavoite: Vähintään 3 pv työstäpoissaoloon johtaneiden työtapaturmien lukumäärä/miljoonaa työtuntia/vuosionalleRC-yritystenkeskiarvon

Uusi tavoite 2009–2011:Vähintään 3 pv työstäpoissaoloon johtaneiden työtapaturmien lukumäärä/miljoonaa työtuntia/vuosionalleRC-yritystenkeskiarvon

6.2 Päämäärä: nollatason säilyttäminen vaarallisten aineiden kuljetuksiin liittyvissä onnettomuuksissa

Katsauskauden tavoite: 0 kpl/vuosi

Uusi tavoite 2009–2011:0 kpl/vuosi 1

1

8,7


tapausta

tapausta

tapausta

kpl/milj. työtuntia

| 21

22 | Vastuussa 2009

Sopiva työ KiillossaParasta, mitä yritys voi henkilöstölleen tar-jota, on mielekäs työ. Se merkitsee mah-dollisuutta kehittää työtehtävää, kasvaa ammatissa, antaa panoksensa yrityksen me-nestymiseen ja työskennellä yhdessä toisten kanssa. Tässä Kiilto on hyvä.

Useimmat Kiiltolaiset kokevat työtehtä-vänsä sopivan itselleen. Tämä on tärkeää, sillä nykyisen ura-ajattelun mukaan työn sopivuuden kokemus syrjäyttää vanhan ja kapea-alaisen uraputkiajattelun: keskeistä on tehdä työtä, joka sopii itselle. Samalla se antaa mahdollisuuden yhtäältä kasvattaa omaa osaamistaan työtehtävän vaatimuksia vastaavaksi, toisaalta kannustaa muutta-maan työolosuhteita ja -tehtäviä tekijöitänsä paremmin huomioiviksi.

Työhyvinvointi on määritelty Kiillossa kokonaisvaltaisesti. Käytännössä se näkyy laaja-alaisena johtamisen, osaamisen, työyh-teisön ja yksilöllisten tekijöiden kehittämi-senä. Viime vuosina olemme panostaneet erityisesti työterveyshuollon toimivuuteen, työhyvinvoinnin kehittämisresursseihin ja fyysisen kunnon ylläpidon tukemiseen. Esimies–osaaja-valmennuksessa luodun ke-hittämissalkun avulla arjen työtä ryhdyttiin välittömästi kehittämään.

Työ henkilöstövoimavarojen hyväksi Kiillossa jatkuu. Jäsennämme ihmisten ja osaamisen johtamista. Näin varmistamme jatkossakin työssään motivoituneen, osaa-van ja tuloskykyisen henkilöstön. Samalla rakennamme yhdessä työyhteisöä, jossa viihdytään.

Antti Uski, HR Manager

Koulutus on vastuuta asiakkaistaKiillon tavoitteena on olla asiakkaansa pa-ras kumppani ja johtava tuotejärjestelmien osaaja. Kiilto on ollut asiakaskoulutuksen edelläkävijä jo 25 vuotta. Esimerkkejä ja-lostamistamme koulutusohjelmista ovat Remonttikoulu myyntihenkilöille, Kiilto Akatemia viennin tueksi sekä erilaiset mär-kätilakoulutukset. Järjestämme koulutusti-laisuuden käytännössä jokaisena arkipäivä-nä jossain päin Suomea.

Kiillon tuotteet ovat pitkälle kehitetty-jä, teknisiä tuotteita. Niiden optimaalinen käyttö vaatiikin tietoa ja taitoa, jota jaamme asiakkaidemme eduksi tuote- ja käyttökou-lutuksissamme. Työntekijän ja ympäristön turvallisuuden lisäksi kyse on taloudellisesti merkittävistä asioista: aika ja materiaalit ovat arvokkaita, joten erehdykset tulisivat kiinni-tystoimialalla kalliiksi.

Koulutus alkaa aina oman väen valmen-tamisesta. Meillä on Suomessa kaksitoista myyntiedustajaa, jotka kaikki myös kou-luttavat asiakkaita. He kohtaavat viikoit-tain yli 200 asiakasta, koska tieto ja oppi siirtyvät parhaiten kasvokkain. Myyntival-mennukseen sisältyy paitsi tuoteosaami-nen, myös uuden ajan haasteisiin sovitettu asiakkuudenhallinta.

Tulevina vuosina aiomme syventää kor-jausrakentamiseen liittyvää koulutusta. Korjausrakentaminen yleistyy, ja se vaatii nopeutta sekä tuotteelta että tekijältä. Kou-lutuksella voimme lisätä käyttäjien tyyty-väisyyttä ja varmuutta, ja antaa heille eväitä omien palveluidensa kehittämiseen.

Pekka Lahdensivu, Osastonjohtaja, Rakennustarvikkeet

Jaamme osaamistamme, olemme esimerkkinä Avoin viestintä ja yhteistyö sidosryhmien kanssa on luonnollinen osa vastuullisen yri-tyksen toimintaa. Kiillolla on pitkät tuotan-nolliset perinteet ja se tunnetaan alallaan ja ympäristössään vahvana toimijana ja vaikut-tajana. Tällainen tausta herättää luottamusta. Kiillon kanssa on hyvä tehdä yhteistyötä.

Kiilto kiinnostaa mediaa ja myös mui-ta yrityksiä, koska olemme ottaneet isoja askelia vastuullisuuden saralla jo pitkään. ”Kiilto näyttää suunnan” on yksi tunnus-lauseistamme.

Jatkossakin aiomme kampanjoida tär-keiden aiheiden, kuten ilmastonmuutok-sen tai työhyvinvoinnin, tiimoilta. Suuret vaikutukset syntyvät monista pienistä te-oista, ja hyvistä asioista kertominen vie po-sitiivista viestiä eteenpäin.

Vastuullinen markkinointi tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että tuotteiden käyttä-jille tarjotaan heille hyödyllistä tietoa. Tässä Kiilto on edelläkävijä. Kehitämme jatkuvas-ti tuoteoppaita, tietopaketteja, koulutusta ja verkkosivustomme kautta löytyvää tietoa asiakkaidemme eduksi. Myös sisäisessä toi-minnassamme panostamme avoimeen, ak-tiiviseen ja monensuuntaiseen viestintään ja yhteistyöhön. Kiillossa henkilöstö tuntee ja tavoittaa toisensa, ja se näkyy.

Yksi tärkeä osa Kiillon yhteiskunnallis-ta toimintaa on yhteistyö opetusmaailman kanssa. Se lähtee liikkeelle jo alakoululaisten työelämään tutustumisesta ja jatkuu har-joittelijavaihtona tuotekehityksessä ja tuo-tannossa. Kiilto on saanut valtakunnallista tunnustustakin kouluyhteistyöstään.

Armi Mehto, Tiedottaja

Armi Mehto (vas.) Pekka Lahdensivu, Antti Uski, Toni Kemppainen, Juha Moisio ja Antti Saarnijoki

22 |

Kiilto Lab

Vastuussa 2009 | 23

2006–2008 Kiillossa parannettiintyöyhteisön toimivuutta koko henkilökunnan • valmennusohjelmallaoman myyntihenkilöstön tuotekoulutusta• asiakasviestintää ja sisäistä tiedottamista.•

2009–2011 Kiillossa kehitetäänuutta henkilöstöstrategiaa• tuotantohenkilöstön ammattitutkintoon johtavaa koulutusta• viestinnän työkaluja• asiakkuudenhallinnan resursseja.•

Sosiaalisella vastuullaKiillossa ymmärretään henkilöstön

hyvinvoinnin ja osaamisen tukemista, asiakaskumppanuutta ja muuta

sidosryhmäyhteistyötä sekä yleishyödyllisten toimintojen tukemista.

Keskikuvassa Kiiltolaisia vuonna 2006 järjestetyissä Kiilto Olympialaisissa. Oikealla alhaalla Kiillon tuoteneuvojat Markku Lahtinen, Juha Vaani, Tuija Haavisto, Jouni Kantanen ja Kati Salmi. Alhaalla vasemmalla Juha Lummaa, Pertti Lindberg ja Mikko Viljanmaa Jukolan viestissä kesällä 2008. Ylhäällä vasemmalla Timo Ahonen (Kiilto), Ilkka Svala (Prt-Lami Oy), Jani Leiviskä (Pyhännän Rakennustuote Oy), Sami Pellikka (Pyhännän Rakennustuote Oy) ja Tero Mäkinen (Kiilto).

| 23

sosiaaLinen Vastuu poimintoja

Kiilto antaa vuosittain yli 4 500 raken-nusalan ammattilaiselle, myyjälle tai remontin teettäjälle mahdollisuuden saada tietoa tuotteista ja kokeilla niiden käyttöä lastan varressa.

– Kiillon asiakaskoulutuksista on meille paljon hyötyä, sanoo myyntipääl-likkö Juha Moisio RTV-Yhtymän Lah-den toimipisteestä.

– Kartoitamme koulutustarpeet ja suunnittelemme tilaisuudet yhdessä Kiillon edustajan kanssa.

Kuten muillekin asiakkailleen, Kiilto järjestää RTV:lle räätälöityjä koulutus-tilaisuuksia. Koulutettavina voivat olla myyntihenkilökunta tai yrityksen asiak-kaat. Kumppanina Moisiolla on Kiillon Itä- ja Kaakkois-Suomen alueen myyn-tiedustaja Antti Saarnijoki.

– Olemme molemmat tehneet tätä työtä pitkään ja yhteydenpito on mutka-tonta. Antille voin kiertelemättä kertoa, mikä toimii ja mitä voisi tehdä toisin.

RTV Yhtymä on rakentamisen ja si-sustuksen erikoisliike, jolla on myynnis-sä laaja valikoima Kiillon tuotteita. Myös uutuudet luonnollisesti kiinnostavat.

– Itse osallistun Kiillon koulutustilai-suuksiin muutaman kerran vuodessa, vii-meksi tutustuimme Kiilto Link -uutuus-tuotteeseen. Esittely järjestettiin osana asiakastilaisuuttamme. Urakoitsijoiden edustajat pääsivät kokeilemaan tuotteen levitystä ja kyselivät ahkerasti tuotteen ominaisuuksista, Moisio kertoo.

Koulutus auttaa onnistumaan

Suomen alppimaajoukkueen tähdet ovat vierailleet Kiillossa jo kahdesti tutustu-massa Kiiltolaisiin työssään. Kiilto on vuodesta 2007 ollut yksi Suomen alppi-maajoukkueen pääsponsoreista.

Kiilto oli yksi Tampereella kesällä 2008 järjestetyn Jukolan viestin päätu-kijoista ja kolmannen osuuden osuus-isäntä. Kiiltolaiset olivat mukana Ju-kolassa myös kilpailijoina sekä miesten että naisten joukkueilla. Jukolan in-noittamana järjestettiin Kiilto Familyn Suomen yhtiöiden henkilökunnan kesä- juhlakin teemalla Seitsemän Veljeksen Sukujuhla.

Urheilutukea mäkeen ja metsään

Taiteen saralla Kiilto teki koulutus- ja materiaaliyhteistyötä mm. mosaiikkitaiteilija, professori Tuula Lehtisen sekä Lappeenrannan hiekkalinnaveistoskilpailujen kanssa.

Jaana Tikkanen (vas.), Sirpa Koukkula, Kalle Palander, Jessica Honkonen, Tanja Poutiainen, Jukka Leino ja Marcus Sandell.

Juha Moisio

Kiilto-liima kiinnitti hiekkalinnan

24 | Vastuussa 2009

tunnustusta kouluyhteistyöstäKiilto on saanut tunnustuksen mit-tavasta yhteistyöstään koulujen ja oppilaitosten kanssa. Taloudellisen Tiedotustoimiston palkinto annettiin yrittäjäkasvatuksen ja yritystuntemuk-sen edistämisestä. Palkinnon vastaanot-taneen Kiilto Oy:n tutkimus- ja kehi-tysjohtaja Mikko Viljanmaan mukaan kouluyhteistyöllä varmistetaan, että yri-tys houkuttelee osaajia tulevaisuudessa-kin. Kiilto tekee opiskelijoiden kanssa yhteistyötä peruskoulusta lukiolaisiin ja ammattikoululaisista korkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijoihin.

Kiilto esittäytyi työnantajana ke-mian alan opiskelijoille maaliskuussa 2007 ChemBio Works -koulutus- ja rekrytointitapahtumassa.

Osaajien ja esimiesten hyvä yhteistyö on avain työssä viihtymiseen ja sitä kautta yrityksen tuloksellisuuteen. Esimies-työskentelyä ja oman työn aktiivista kehittämistä edistettiin Kiillossa koko henkilöstön kattaneessa Kättä päälle -valmennuksessa vuonna 2008.

– Työhyvinvointi on yrityksen kilpai-lutekijä, joka on suunniteltava ja mää-rätietoisesti toteutettava, sanoo Kiillon HR Manager Antti Uski.

– Se ei ole pelkästään yksilön vaan koko työyhteisön asia.

Yhteistyöllä ja johtamisella voidaan ehkäistä erityisesti kiireen ja työn hen-kisen kuormittavuuden tuomia haittoja. Työmotivaatiota lisäävät mm. mahdolli-suus kysyä ja kommentoida sekä saada avoimesti tietoa ja itselle sopivalla tavalla palautetta.

Valmennuskokonaisuudessa esimiehet pohtivat aluksi itseään johtajina ja omaa johtamistapaansa. Myöhemmin osaajat

ja esimiehet käsittelivät Kiillon arkisesta työstä nousevia kysymyksiä ja pyrkivät esimerkkien kautta rakentamaan parem-pia osaaja–esimiessuhteita. Kiillossa on ollut jo useita vuosia käynnissä työhy-vinvointiohjelma, jonka johtaminen ja motivaatio -painopistealueeseen osaaja– esimiesvalmennus kuului.

Suunnittelijakansio ammattilaisten avuksiKiillon uusi suunnittelijakansio auttaa rakennusalan ammattilaisia jo suunnit-teluvaiheessa valitsemaan oikeat tuot-teet ja työmenetelmät. Kansion tiedot helpottavat insinöörejä, arkkitehteja ja isännöitsijöitä myös remonttien yksi-tyiskohtien, aikataulujen ja budjettien laadinnassa. Tiedoista hyötyvät myös tarjouksia laskevat rakennusliikkeet.

– Jos remontin aikataulu antaa myö-den, voidaan valita edullisempi Kiillon tuote. Jos taas aikataulu on tiukka, kansiosta löytyvät tiedot valikoimissa olevista pikatuotteista, havainnollistaa tekninen neuvoja Stiina Pasanen.

Suunnittelijakansio sisältää Kiillon aiempaa tuotekansiota yksilöidymmän tuotevalikoiman. Kansio sisältää tuot-teiden tekniset tiedot ja työmenetelmät sekä rakenneyksityiskohdat havainnol-lisesti esitettyinä. Suunnittelijakansiosta löytyvät myös lainsäädäntöön ja raken-nusalan laatuvaatimuksiin perustuvat vedeneristeiden sertifikaatit.

– Asiakkaan palvelu on meille ykkös-asia. Suunnittelijakansio on yksi vastaus alan haasteisiin, Pasanen kertoo.

Kiillossa viihdytään - keskimääräinen työsuhteen pituus on nykyisin yli 12 vuotta. Kuvassa yhtiön henkilökuntaa vuodelta 1933.

Valmennuksella eväitä työarjen henkilösuhteisiin

apua vähäosaisille kotona ja kaukanaKiilto toteuttaa jatkuvasti yritysvastuu-taan hyväntekeväisyysprojekteilla koti-maassa ja lähialueilla. Kiilto on tukenut mm. katulasten vastaanottokodin raken-tamista Pietariin, Tampereen Kaupunki-lähetyksen vanhustyötä, Pelastusarmeijan toimintaa sekä huostaan otettujen nuor-ten ryhmäkodin rakentamista Toijalaan.

Kuvassa Lempäälän lukion opiskelijoita harjoittelemassa Kiillon laboratoriossa.

Kuva esimiesvalmennuksesta huhtikuulta 2008, Juhani Siirainen (vas.), Tiina Niemi, Tuula Lahti, Pertti Lindberg, Anssi Asikainen, Jari Leppänen, Ari Ikäläinen, Keijo Salomäki, Sirpa Koukkula, Seppo Nieminen, Jarmo Pikkuharju ja Pekka Isoranta.


1919 - 2009

Vastuussa 2009 | 25

26 | Vastuussa 2009

Sosiaalinenvastuu

Kiillon henkilöstöhallintoa vahvistettiin katsauskaudella uusin rekrytoinnein ja henkilöstön osaamista edistettiin val-mennusohjelmalla. Myös henkilökunnan fyysisestä ja henkisestä hyvinvoinnista huolehdittiin, tavoitteena jaksaminen niin työssä kuin työn jälkeen.

Katsauskaudella jatkettiin myös Kiillon perinteikästä neuvonta- ja koulutustoimin-taa. Asiakasyhteistyössä kumppanista huo-lehtiminen merkitsee sellaisten tietojen ja taitojen tarjoamista, että Kiillon tuotteiden valinta ja käyttö on asiakkaalle vaivaton-ta, turvallista ja tehokasta. Kiilto tiedottaa asiakkailleen ja yhteistyökumppaneilleen myös alaa koskevista säädöksistä ja vaati-muksista sekä niiden vaikutuksista.

1. työHyVinVointiTyöhyvinvointia seurataan Kiillossa kah-della numeerisella indikaattorilla: sairauspoissaolojen määrällä sekä motivaatio- ja ilmapiirikartoituksen tuloksilla. Sairaus-poissaoloissa tavoitteena on, että koko henkilökunnan keskimääräinen poissaolo-prosentti olisi alle kolme (ks. kuvaaja 1.1). Katsauskaudella aloitettiin kvartaaliseuran-nan ohella kuukausittainen seuranta ja ke-hityksestä tiedottaminen. Käyttöön otettiin työterveyshuollon määräämät liikkumisre-septit, joilla pyritään pitkällä aikavälillä vä-hentämään sairastumisriskiä.

Kiiltolaisille järjestetään vuosittain mahdollisuus osallistua kuntotestauk-seen polkupyöräergometritestillä. Testiin osallistuneet saavat tietoa omasta ter-veydentilastaan ja tarvittaessa pääsevät tarkempaan terveyskartoitukseen. Oman vertailuryhmänsä keskimääräisen tason ylittäville maksetaan rahallinen kunto-bonus.

Motivaatio- ja ilmapiirikartoituk-set toteutetaan Kiillossa joka osastolla vuosittain. Tavoitteena on, että tulosten keskiarvo olisi yli 3,95 asteikolla yhdes-tä viiteen (ks. kuvaaja 1.2). Ilmapiiriky-selyiden tuloksia puretaan ja käsitellään osastoiden itsearviointitilaisuuksissa sekä henkilökohtaisissa kehityskeskusteluissa.

Kiillon laaja työhyvinvointiohjelma arvioitiin henkilöstökyselyllä vuonna 2007. Edistystä havaittiin varsinkin fyy-sisen kunnon alueella, johon ohjelman

ensimmäisessä vaiheessa erityisesti panos-tettiin. Vuonna 2008 keskityttiin johta-misen ja motivoinnin kehittämiseen ja toteutettiin laaja valmennusohjelma. Koko henkilöstön kattaneessa esimies–osaajavalmennuksessa työskentely poh-jasi osastoilta valittuihin konkreettisiin kehityshankkeisiin.

Aloitteelliseen toimintaan kannusta-miseksi Kiillossa on sovellettu palkitse-misjärjestelmää. Tulevalle katsauskaudel-le järjestelmää on edelleen kehitetty mm. lisäpalkkion muodossa.

Kiillossa kannustetaan jatkokoulutuk-seen ja ammattitaidon kehittämiseen. Vuonna 2007 promovoitiin kolme tek-niikan tohtoreiksi väitellyttä Kiiltolaista. Katsauskaudella Kiiltolaiset suorittivat työn ohessa mm. johtamisen ja markki-noinnin jatkokoulutuksia. Insinöörityö-nä Kiiltoon syntyi mm. laasti- ja tasoi-tetehtaan pakkauslaitteiden huolto-ohje. Vuonna 2008 kolme kiiltolaista suoritti Kemianteollisuuden erikoisammattitut-kinnon.

Kiillon oma koulutus keskittyy räätä-löidysti täyttämään henkilökunnan oppi-mistarpeita. Katsauskaudella järjestettiin esimerkiksi vientimaiden myyntihenki-löstön tuotekoulutusta, myynti- ja mark-kinointikoulutusta, tietoturvallisuuden ja tietotekniikkataitojen koulutusta sekä kielikoulutusta. 14 Kiiltolaista suoritti Opetushallituksen valvoman työnopasta-jakoulutuksen.

Työn ja muun elämän yhteensovitta-mista helpotettiin. Tasa-arvosuunnitelma päivitettiin ja ohjeistettiin vuorottelu-vapaan ja osa-aikaeläkkeen käytännöt. Katsauskaudella Kiiltoon palkattiin HR Manager vastaamaan henkilöstöresurssi-en kehittämisestä.

2. HenKilöStö

Henkilöstön määrä on kasvanut katsa-uskaudella kuudella prosentilla. Vuonna 2008 Kiilto Oy, mukaanlukien aiemmin Kiilto Oy:n talous- ja hallinto-osastoa edustanut Kiilto Family Oy, työllisti 228 henkilöä kun työntekijöitä katsauskauden alussa oli 216 (ks. kuvaaja 2.1). Työsuh-teet Kiillossa ovat pitkiä. Yli kymmenen vuotta kestäneitä työsuhteita on yli puolet kaikista (ks. kuvaaja 2.3).

3. aSiaKaSKoUlUtUS JA tuoteneuVontAKiillon toimintaperiaatteena on tuottaa asiakkaalle kokonaisratkaisuja. Tärkeä osa on myös tuotteiden käyttöön opastava koulutus, joka lisää asiakkaiden oman toi-minnan tehokkuutta ja tulosta sekä antaa heille varmuutta tuotteiden käyttöön.

Kiillon asiakaskoulutuksiin osallistu-neiden määrä on kasvanut vuosittain: vuonna 2008 koulutettuja oli jo yli 4 600 henkilöä. Kiilto on lisännyt asiakaskou-lutustaan myös aluevarastoilla. Oulun koulutustilat uusittiin ja laajennettiin. Myös Tukholmassa avattiin uusi koulu-tuskeskus katsauskaudella.

Kiillon asiakasneuvonta palvelee niin tuotteiden jälleenmyyjiä kuin niiden käyttäjiä ammattilaisista kotiremontin tekijöihin. Tuoteneuvonta opastaa tuot-teiden valinnassa sekä työtapoihin ja työskentelyolosuhteisiin liittyvissä kysy-myksissä. Kiillon tuoteneuvonta palvelee puhelimitse noin 1 500 asiakasta kuu-kaudessa. Internet- ja sähköpostikysely-jä tulee vuosittain yhteensä noin 1 300 kappaletta (ks. kuvaaja 3.2). Dry Mix -tuotteiden neuvontaa ja asiakaspalvelua vahvistettiin henkilörekrytoinnein.

Sosiaalinen vastuuyrityksen tuloksellisen toiminnan tae ovat vahvat sisäiset ja ulkoiset kumppanuudet, joihin Kiilto panostaa voimakkaasti. Kuluneen kolmen vuoden aikana kehitettiin erityisesti arjen yhteistyön sujuvuutta.

Sosiaaliset näkökohdat ja vaikutukset

Vaikutukset• työkyky• työviihtyvyys• urakehitys• osaaminen• tyytyväisyys

• kilpailuetu• työllistävyys• kansantalous• toiminnankehitys

näkökohdat• henkilöstöresurssienhallinta (saatavuus, pysyvyys, kehittyminen)• kumppanuuksienhallinta(luotettavuus, ongelmanratkaisu, ennakointi, lisäarvo)• yhteiskunnallinenosallistuminen (kehityksen tuki, toiminnan arvostus)

26 |

Vastuussa 2009 | 27

10

8

6

4

2

0

5

4

3

2

1

5,7

3,89

4,3

3,80


4,2

3,99

50

40

30

20

10

0

■ toimihenkilöt■ työntekijät■ kaikki

46

20

35

46

15

32

2006 2007 2008

47

17

34

250

200

150

100

50

0,0

■ kesätyöntekijät■ koko henkilöstö

kesätyöntekijöiden osuus koko henkilöstöstä (%)

48

216

48

230

2006 2007 2008

48

228

■ yli 10 vuotta ketäneet työsuhteet

100

80

60

40

20

02006 2007 2008

49 5254

■ toteutunut ■ toteutunut

5000

4000

3000

2000

1000

0

1400

1300

1200

1100

1000

0

2006 2007 2008 2006 2007 2008

4387

1293

46041324

3631 1224

naisten osuus henkilöstöstä*yli 10 vuotta kestäneet työsuhteet

tuoteneuvontaan internetin ja sähköpostin kautta tulleet kyselyt

Lisäksi puhelinkyselyjä noin 1500 kpl/kuukausi

Kiillossa koulutettujen asiakkaiden määrä

Kuvaaja 2.1

Kuvaaja 3.1 Kuvaaja 3.2

Kuvaaja 2.2

Kuvaaja 2.3

2. HenKilöStö

3. AsIAKAsKouLutus JA tuoteneuVontA

1. työHyVinVointi

1.1 Päämäärä: Sairauspoissaolojen määrän vähentäminen

Katsauskauden tavoite: Koko henkilöstön* keskimääräinen sairauspoissaoloprosentti enintään 3

Uusi tavoite: Koko henkilöstön* keskimääräinen sairauspoissaoloprosentti enintään 3

1.2 Päämäärä: työhyvinvoinnin edistäminen

Katsauskauden tavoite: Henkilöstön* motivaatio- ja ilmapiirikartoituksen tulosten keskiarvo vähintään 3,95

Uusi tavoite: Henkilöstön* motivaatio- ja ilmapiirikartoituksen tulosten keskiarvo vähintään 3,95



asteikko:5 = erittäin hyvä1 = erittäin huono

vähintään 3,95

enintään 3

2006 2007 2008 2009–2011

2006 2007 2008 2009–2011

Henkilöstö* ja kesätyöntekijät

22 % 21 % 21 %

*) luvuissa mukana Kiilto oy:n ja Kiilto Family oy:n henkilöstöt. Henkilöstön määrää kuvaavat luvut kuvaajissa 2.1, 2.2 ja 2.3 ovat kunkin kalenterivuoden lopun lukuja.

%

% henkilöstöstä% henkilöstöstähenkilöä

kpl kpl

| 27

28 | Vastuussa 2009

Kannattavuus on vastuullisuuden perusta

Kiillon kannattavuuden peruspilareita ovat kasvu, pitkäjän-teinen yhteistyö asiakkaidemme kanssa ja ylivoimainen toimi-alaosaaminen. Kiilto on katsauskauden aikana kasvanut kan-nattavasti kaikilla maantieteellisillä toiminta-alueillaan. Kasvu on tuonut mukanaan työtä ja hyvinvointia Suomen yhtiöiden lisäksi tytäryhtiöidemme kasvavalle henkilökunnalle. Kiiltolai-set toimintaperiaatteet on juurrutettu myös tytäryhtiöidemme henkilökunnan ohjenuoraksi.

Kiilto on Suomessa kokonaismarkkina-arvoon suhteutettuna markkinajohtaja. Erityisesti katsauskaudella toimintansa aloittanut laasti- ja tasoitetehdas on auttanut markkinaosuuden vahvistami-sessa. Muissa Kiillon toimintamaissa olemme kokonaismarkkina-arvoon suhteutettuna haastajan asemassa, mutta painopistealueiksi valitsemissamme tuote- ja asiakassegmenteissä olemme pienestä koostamme huolimatta saavuttaneet keskeisen toimijan, ja usein jopa markkinajohtajan, aseman. Kiillon kasvu ja sitä kautta kan-nattavuus jatkuu vahvana. Lähivuosina kokonaismyynnistä jo yli puolet kertyy ulkomailta.

Ainoastaan kannattavasti toimivalla yrityksellä on mahdolli-suus investoida eturintamassa ympäristöä säästävään teknologi-aan. Kiillon päätös panostaa mittavasti aurinkovoimaan tehtiin erityisesti ympäristölähtöisesti, mutta se on kohonneen ener-giahinnan aikana perusteltu myös taloudellisesta näkökulmasta.

Kiillon toimialaosaaminen ja toiminnan laajuus mahdollista-vat sen, että Kiito on esimerkillään edesauttanut koko toimialan kehittymistä vastuullisemmaksi.

Arto Raivio, CFO

tuotanto Venäjällä vahvistuu

Kiillolle on suuri haaste ja mahdollisuus päästä valtaville Venäjän ja IVY-alueen markkinoille, tavoittaa sikäläiset asi-akkaat ja löytää heille parhaat ratkaisut. Viime vuosien laa-jentuminen onkin Kiillon Venäjä-organisaatiolle tunnustus onnistumisesta ja vuosia jatkuneesta hyvästä työstä. Kiitoksen ansaitsee myös kotimaan organisaatio viennin eteen tehdystä pyyteettömästä ja pitkäjänteisestä työstä.

Uskon, että menestyksemme Venäjällä jatkuu. Suhdanteet vaihtelevat, mutta rakentamistarve Venäjän suurilla asunto-markkinoilla säilyy. Jatkossakin painopiste on uudisrakenta-misessa, koska kaupunkirakennetta voidaan vielä väljentää uusille alueille. Korjausrakentamisellekin on koko ajan tar-vetta. Kiilto aloitti rakennusliimojen tuotannon Venäjällä Ramenskoessa vuonna 2008, ja tuotevalikoimaa laajennetaan jatkossa. Tehdasinvestointi Kalugassa otetaan käyttöön vuon-na 2009. Logistiikkakeskuksen rakentaminen Pietariin aloite-taan vuoden 2009 aikana.

Kiilto on vienyt vastuullisen yritystoiminnan mallit myös Venäjälle. Asiakas on sielläkin tärkein yhteistyökumppanim-me. Varmistamme, että hän osaa käyttää tuotteitamme onnis-tuneesti. Otamme laajasti vastuuta myös henkilöstöstämme. Osallistumme sopivassa mittakaavassa myös lähiympäristöm-me kehittämiseen: tuemme paikallisia kouluja ja lastenkoteja sekä toteutamme yhdessä muiden yritysten kanssa pieniä inf-rastruktuuriprojekteja.

Arto Kasanen, Maajohtaja/IVY-alue

Arto Raivio (vas.) ja Arto Kasanen

28 |

Taloudellisella vastuullaKiillossa tarkoitetaan sitä, että yrityksellä

on taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset vastata sidosryhmien

odotuksiin. Siinä onnistuakseen Kiillon tulee olla kannattava, kilpailukykyinen ja tehokas

– mennä eteenpäin, kehittyä ja kasvaa.

Kiilto Lab

Vastuussa 2009 | 29

Arto Raivio (vas.) ja Arto Kasanen

2006–2008 Kiiltorakensi uuden huippumodernin laasti- ja tasoitetehtaan• sai valmiiksi polymerointilaitoksen laajennuksen ja lähettämön • uudistuksen toteutti oulun aluevaraston laajennuksen• aloitti laasti- ja tasoitetehtaan rakentamisen Venäjän Kalugaan• käynnisti liimatuotannon Venäjän Ramenskoessa. •

2009–2011 Kiillon ohjelmassa Venäjän liiketoimintojen kasvattaminen• edelleenlaajentuminen iVy-alueella• Pietarin logistiikkakeskuksen rakentaminen.• tehokkaampi varastonhallintajärjestelmä• kokonaisvaltainen kehityshanke tehtaan pakkaamoalueen kehittämiseksi• kannattavuuden parantamiseen ja aloitteellisuuteen • kytkeytyvä palkitseminen

Kuvassa oikealla alhaalla vuonna 2007 promovoidut tekniikan tohtorit Raija Polvinen (vas.), Mikko Viljanmaa ja Pirjo Laurila. Vasemmalla alhaalla Pietarissa toimivan Kiilto-Klein henkilöstöä. Vasemmalla ylhäällä CEO Erkki Solja sytyttämässä olympiatulta.

| 29

taLoudeLLinen Vastuu poimintoja

Suurempi lähettämö parantaa saatavuuttaUudet, entistä toimivammat lähettä-mötilat parantavat Kiillon tuotteiden toimitusvarmuutta toimitusmäärien kasvaessa.

– Vientimäärämme ovat jatkuvasti kasvaneet. Isojakin vientitilauksia on helppo koota etukäteen uusissa tiloissa. Kiillon toimitusvarmuus on ennestään-kin huippuluokkaa, vanhoillakin tiloilla saavutettiin yli 98 prosentin tarkkuus-tavoite, kertoo tuotantopäällikkö Reino Kuusela.

Vuonna 2008 valmistunut lähettä-mötilojen laajennus toi mukanaan 550 uutta valmiiden lähetysten keruupaik-kaa, mikä tehostaa vanhojen ja uusien lastauspaikkojen käyttöä.

Lähettämön päälle valmistui 400 neliötä uutta konttoritilaa, missä toi-mivat tilauskeskus ja viennin tukitiimi. Osastojen fyysinen läheisyys takaa sau-mattoman yhteistyön toimitusketjussa. Kaikkiaan lähettämörakennuksessa on tilaa 1 300 neliömetriä.

■ Valmistus yhteensä (brutto)

100

80

60

40

20

0

59,7

66,6

2006 2007 2008

73,6

Kiilto oy:n tuotannon valmistusvolyymit

Kiilto aloitti toimintansa vuonna 1919 tässä rakennuksessa Tampereen Pispalassa, josta 1920-luvulla siirryttiin Hatanpäälle. 1970- luvun alussa toiminta siirtyi Lempäälään.

1919 - 2009

2006 2007 2008*

Liikevaihto (MEUR) 52,3 57,8 61,0

Liikevaihto/henkilö (MEUR) 0,2 0,3 0,3

Investoinnit (brutto) (MEUR) 6,5 5,6 2,4

Investoinnit (% liikevaihdosta) 12,4 9,8 4,0

Henkilöstönmäärä(k.a.) 217 230 235

Maksetut verot (MEUR) 2,4 1,2 0,9

Omavaraisuus** (%) 83,7 85,0 81,4

Maksuvalmius** (quick ratio) 3,8 3,9 3,4

* Kiilto oy ja emoyhtiö Kiilto Family oy yhteensä. Vuoden 2008 luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia aiempien vuosien kanssa konsernirakenteessa tapahtuneesta muutoksesta johtuen.**) omavaraisuus ja maksuvalmius ovat konsernitason lukuja.

Kiilto oy:n talouden tunnuslukuja 2006-2008

Vuoden ekonomiteko

Vuonna 2006 Pirkanmaan ekono-mit jakoivat Vuoden pirkanmaalainen Ekonomiteko -kunniamaininnan toimitusjohtaja Erkki Soljalle tunnustuk-sena esimerkillisestä kotimaisen työn ja pirkanmaalaisen elinkeinoelämän edis-tämisestä.

Korkea laatu kuvaa Kiiltoa Kiillon uudistettuja rakennustarvike-pakkauksia ja niiden herättämiä asso-siaatioita tutkittiin pro gradu -työnä. Kiillon persoonallisuutta kuvasivat eri-tyisesti suomalaisuus, nykyaikaisuus ja korkea laatu.

Uusia tuulia Kiilto Family -konsernissaKiilto Family -konsernin hallituksessa aloitti vuoden 2008 alusta perheyrityk-sen uuden sukupolven edustaja. KTM Eeva Solja on erikoistunut brändi- ja markkinointikysymyksiin, ja hän toi-mii Nordic Cosmetics Oy:n Brand Ma-nagerina. Eeva Solja on Kiilto Familyn pääomistajan ja hallituksen puheenjoh-tajan Erkki Soljan tytär.

tuhatta tonnia

Eeva Solja

30 | Vastuussa 2009

■ tuotteiden osuus koko tuotemyynnistä/vuosi tavoite

30

20

10

0

21 22

2006 2007 2008

25

Uusien = alle kolme vuotta markkinoilla olleiden tuotteiden osuus koko tuotemyynnistä

taloUDelliSen VaStUUn KeSKeiSiä toteUMia

Henkilöstöltä pidätetty palkkavero (MEUR)

2006 2007 2008Kiilto Oy 2,3 2,4 2,1

Metalpak Oy* 0,3 0,3 0,3

Kiilto Family Oy** 0,4

Yhteensä 2,6 2,7 2,8

* Kiilto Family -konserniin kuuluva Metalpak oy toimii samassa kunnassa kuin Kiilto oy.** Vuoden 2008 alusta eräät konsernin toiminnot on eriytetty Kiilto Family oy -emoyhtiöön.

Katsauskaudella Kiillon kasvu sekä koti-maan että vientimarkkinoilla oli vahvaa. Alkukautta leimasi viennin voimakas kasvu, kun taas katsauskauden lopulla kotimaan myynnin ja viennin kehitys tasoittui.

Kuluneiden kolmen vuoden aikana Kiilto investoi voimakkaasti uusiin tuotan-tolaitoksiin sekä kotimaassa että Venäjällä. Kotimaan investoinnit katsauskaudella olivat yhteensä 14,5 miljoonaa euroa ja ul-komaiset investoinnit yhteensä kuusi mil-joonaa euroa. Vuonna 2009 Kiilto investoi ulkomaille yhteensä 13 miljoonan euron arvosta.

Vuonna 2006 valmistui Kiillon uusi laasti- ja tasoitetehdas. Tehtaan rakenta-minen oli Kiillon kaikkien aikojen suurin tuotantolaitosinvestointi, noin kymmenen miljoonaa euroa, ja voimakas panostus ko-timaiseen tuotantoon. Polymerointilaitok-sen laajennus ja automatisointi, noin vii-den miljoonan euron investointi, valmistui käyttökuntoon vuonna 2007. Lisäkapasi-teettia hankittiin myös liuotteettomien po-lyuretaaniliimojen valmistukseen, ja Oulun aluevaraston tiloja laajennettiin.

Katsauskaudella Kiilto investoi myös lä-

hettämötilojen laajennukseen, joka paran-taa Lempäälän tehtaiden logistiikan tehok-kuutta ja lisää Kiillon valmiuksia vastata myös kasvavien vientimäärien asettamiin haasteisiin. Lähettämöinvestoinnin arvo oli 2,6 miljoonaa euroa.

Kiillon ensimmäinen ulkomainen tuo-tantolaitos aloitti katsauskaudella toimin-tansa Ramenskoessa Moskovan lähistöllä. Tehdas tuottaa ensivaiheessa rakennuslii-moja, ja sen vuosituotanto tulee olemaan noin 2 500 tonnia. Vuodesta 1999 toimi-neen tytäryhtiön Kiilto-Klei M:n (Mosko-va) toiminta siirtyi Ramenskoeen, ja yri-tyksen nimi muuttui Kiilto-Klei R:ksi.

Kiillon asemaa Venäjän markkinoilla vahvisti myös uuden tytäryhtiön perusta-minen ja päätös investoida toiseen tuotan-tolaitokseen. Malojaroslavetsin kaupunkiin Kalugan alueella on valmistumassa kuiva-tuotteiden tuotantolaitos, jonka peruskivi muurattiin kesällä 2008. Tehdas valmistaa laasteja ja tasoitteita Venäjän markkinoille.

Kiillolle valmistuu tulevan katsauskau-den aikana suuri logistiikkakeskus kuuden hehtaarin tontille Pietariin. Keskus palvelee Kiillon Venäjän toimintojen tarpeita seu-

raavien 5–10 vuoden ajan. Kiillon vahva markkina-asema ja ylivoi-

mainen tuoteosaaminen perustuvat vah-vaan tuotekehitykseen. Kiillon tuotekehi-tyksessä työskentelee 33 henkilöä, mikä on 16 prosenttia koko henkilöstöstä. Tuoteke-hityksessä panostettiin erityisesti innovoin-tiin ja resurssien tehostamiseen. Kauden aikana hyödynnettiin voimakkaasti Tekes-rahoitusta ja harjoittelijayhteistyötä.

Vuonna 2008 tutkimusosastolla oli yhteensä 10 harjoittelijaa, mikä vastasi yhteensä 2,5 henkilötyövuotta. Jatkossa tuotekehityksessä työskentelee lähes sään-nöllisesti 3–5 harjoittelijaa.

Yhtenä tuotekehityksen uusiutumis- ja innovoimiskykyä kuvaavana tunnuslukuna seurataan uusien, alle kolme vuotta mark-kinoilla olleiden tuotteiden osuutta vuosi-myynnistä. Asetettu tavoite – vähintään 20 prosentin osuus – saavutettiin katsauskau-della joka vuosi (ks. kuvaaja 2).

Vuonna 2008 saatiin loppuun yhtiöra-kennemuutos, jonka tavoitteena oli selkiyt-tää konsernirakennetta ja parantaa konser-nin liiketoimintaedellytyksiä ja taloudellisen infomaation tehokkaampaa hyödyntämistä.

Kuvaaja 1

Kuvaaja 2

Taloudellinen vastuuolemalla osaava, luotettava, liiketoimintalähtöinen ja kustannustehokas toimija ja yhteistyökumppani Kiilto rakentaa ja vahvistaa markkina-asemaansa ja taloudellista kilpailukykyään.

näkökohdat •omantoiminnanhallinta •riskienhallittavuus •toiminnantasainenkehitys

Vaikutukset •kannattavuus •kasvu •vakavaraisuus •maksukyky

avaintavoitteet 2009–2011 Kannattavuus: käyttökate > 25 % Omavaraisuus > 60 % Maksuvalmius (quick ratio) > 1,0 %

Kotimaan liiketoiminnan lisäksi kasvu- ja kannattavuustavoitteet ja strategiat on kirjattu myös ulkomaiden yhtiöille, ja niiden toteutumia seurataan ja tie-dotetaan Kiilto Oy:ssä.

Taloudelliset näkökohdat ja vaikutukset

%

Maksetut verot ja vaikutus kunnan veroäyriin

Jos kaikki Kiillon ja Metalpakin ja niiden henkilöstöjen maksamat verot menisivät täysimääräisinä vain Lempäälän kunnalle, olisivat nämä kunnan verotuloista

2006 ..................10,5 %2007 .....................7,1 %2008 .....................5,9 %

vähintään 20 %

Vastuussa 2009 | 31

32 | Vastuussa 2009

Vuosi 2009 jää Kiillon historiaan 90-vuotisjuhlavuotena. Yh-deksän vuosikymmentä jatkunut ja kasvanut teollinen toiminta on varsin kunnioitettava saavutus suomalaiselle perheyritykselle. Pitkäjänteisyys onkin yksi Kiiltolaisen kulttuurin ja Kiillon kas-vustrategian perusulottuvuus. Toiminnan vastuullisuus ja omis-tajien sitoutuneisuus ovat kaksi muuta keskeistä ulottuvuutta.

Vuosikymmenten aikana Kiillosta on kehittynyt kulttuuriltaan vahva ja taloudellisesti vakaa yritys, jonka toimialaosaaminen ja tuotekehitys ovat huippuluokkaa. Tältä pohjalta Kiilto on voi-nut lähteä laajentamaan toimintaympäristöään lähimarkkinoille. Voimakkainta kansainvälinen kasvumme on ollut Venäjällä.

Teimme päätöksen Venäjälle laajentumisesta jo lähes 15 vuotta sitten. Nykyinen hyvä markkina-asemamme siellä on-kin määrätietoisen suunnittelun ja sitkeän työn tulos. Päätim-me alusta lähtien laajentua Kiiltolaisittain – harkitusti, pienin askelin. Selvityksiä, markkinatutkimuksia ja koulutusta seurasi myyntiyhtiöiden perustaminen Venäjälle ja Ukrainaan.

Tällä katsauskaudella siirryimme jälleen uuteen vaiheeseen. Nyt Kiilto on etabloitunut Venäjän markkinoille myös teolli-sesti, meillä on maassa omaa tuotantoa. Tämä tukee periaatet-tamme, jonka mukaan valmistamme tuotteemme lähellä ku-luttajaa. Olemme kansainvälisesti toimiva paikallinen yritys.

Kiilto jatkaa samaan suuntaan tulevinakin vuosina. Paikallinen tuotanto ja paikallisten raaka-aineiden käyttö ovat perusedellytys menestyä Venäjän markkinoilla. Vakaa asema vaatii myös laa-jaa maantieteellistä läsnäoloa. Tuotteidemme ja palvelujemme on oltava tunnettuja Pietarin ja Moskovan lisäksi myös muissa Venäjän miljoonakaupungeissa, toivottavasti joskus Vladivosto-kissa saakka. Laajentumisen edellytykset meillä ovat kunnossa, laajentumisvauhtimme säädämme olosuhteiden mukaan.

Kansainvälinen kasvu on toki vaatinut paljon panostus-ta, mutta se myös vahvistaa Kiillon yhteisiä resursseja. Laaja toiminta-alusta tuottaa etuja ja synergiahyötyjä koko yhtiö-ryhmälle, Kiilto Familylle. Jo pelkästään lähialueiden vienti-kysynnällä on ollut suuri merkitys, kun olemme kehittäneet ja kasvattaneet sekä tutkimus- että tuotantotoimintaamme Suomessa. Laajentuminen on ollut kasvutilaisuus myös Kiillon kulttuurille. Ajatustenvaihto Suomen ja muiden maiden Kiil-tolaisten välillä on innostavaa ja lisäarvoa tuottavaa.

Kiilto on perheyritys, jonka omistajuus on vakaalla pohjalla. Näkyvä omistaja toimii Kiillossa samassa tiimissä työntekijöi-den ja sidosryhmien kanssa. Näin on myös jatkossa. Kasvamme Kiiltolaisittain – harkiten, pitkät valot päällä.

Erkki SoljaCEO, hallituksen puheenjohtajaKiilto Family

Pitkät valot päällä

32 |

Liittymä nro 37Exit no. 37

Kulju

Helsinki 165 kmTurku 145 km

Tampereentie

Liittymä nro 38Exit no. 38Hervanta, Sääksjärvi

Sääksjärvi

130

E12

3

Selonteon julkaisusta vastaa Kiilto Oy:n ympäristö- ja turvallisuusvastuuryhmä/tiedottaja Armi MehtoToimitus ja ulkoasu: Viestintätoimisto Selander & Co. OyKuvat: Marjaana Malkamäki ja Kiilto Oy:n arkistoPaino: Finepress Oy, 2009

tervetuloa Kiiltoon!

Kiilto oy

Käyntiosoite:tampereentie 408,33880 lempäälä

Postiosoite:Pl 250,33101 tampere

Puhelin:0207 710 100(arkisin 8–16)

Fax:0207 710 101

internet:www.kiilto.com

Vastuussa yritysvastuun selonteko

Documents

Transcript of Vastuussa yritysvastuun selonteko