Varsinais-Suomen virtavedet taimenen elinympäristönä
-
Upload
janne-tolonen -
Category
Documents
-
view
199 -
download
0
Transcript of Varsinais-Suomen virtavedet taimenen elinympäristönä
Janne Tolonen
Varsinais-Suomen virtavedet taimenen elinympäristönäMeritaimen-seminaari 4.2.2016
Parainen
• 1. Valonian virtavesihankkeet
• 2. Yhteenveto: Taimen Varsinais-Suomessa
• 3. Taimenen elinympäristöjen tila
• Virtavesien vaellusesteet
• Taimenen lisääntymis- ja poikasalueet
• Vedenlaatu
4. Yhteenveto
Esityksen sisältö
Varsinais-Suomen virtavedet taimenen elinympäristönä
• Parannetaan virtavesien ekologista tilaa virtavesikunnostuksilla. Kunnostuksia toteutetaan Saaristomeren valuma-alueella erityisesti kalastoltaan arvokkaissa virtavesissä. Kunnostusten tavoitteena on muun muassa elvyttää Saaristomeren äärimmäisen uhanalaisia taimenkantoja.
• Kansalaisten aktivointi vesiensuojelutyöhön: Järjestetään virtavesikunnostustalkoita ja tapahtumia. Osallistutaan vesiensuojeluaiheisiin tapahtumiin.
• Hankitaan tietoa virtavesien tilasta: Tehdään virtavesien kunnostustarveselvityksiä, kalastoselvityksiä ja toteutetaan purojen vedenlaadun seurantaa.
Tavoitteet
Valonian virtavesihankkeet 2014-2016
• Saaristomereen laskevissa virtavesissä luonnonvaraisia taimenkantoja, kaikki äärimmäisen uhanalaisia
• Paimionjoki, Purilanjoki, Halikonjoki, Uskelanjoki, Kiskonjoki-Perniönjoki, Punassuon lohioja
• Lähes kaikki populaatiot hyvin pieniä, monet vaellusesteiden yläpuolella
• Lisääntyminen tapahtuu pääasiassa pienissä sivu- ja latvapuroissa
• Merivaelteista taimenta erityisesti Kiskonjoen-Perniönjoen vesistössä, mutta myös muualla
• Populaatiot geneettisesti erilaistuneita (Koljonen ym. 2013)
• Varsinais-Suomessa taimenkantoja myös Kokemäenjoen ja Karjaanjoenvesistöissä
Alkuperäiset- ja sekoittuneet kannat
Taimen Varsinais-Suomessa
• Monesta purosta / vesistöstä taimenkanta kadonnut
• Istutuksilla kotiutettu taimenta Turun seudun virtavesiin
Istutukset tehty vastakuoriutuneilla taimenen poikasilla Kohteina mm. Aurajoki, Hirvijoki, Mynäjoki, Laajoki
Hyviä alustavia tuloksia mm. Aurajoen ja Hirvijoen vesistöistä
Tuloksista tiedetään paremmin lähivuosina
Luonnonvaraista lisääntymistä tapahtunut jo Aurajoella
Istutusperäiset kannat
Taimen Varsinais-Suomessa
Erilaisia elinympäristöjä – savisameista kirkasvetisiin lähdepuroihin
Varsinais-Suomen virtavedet taimenen elinympäristönä
Erilaisia elinympäristöjä – savisameista kirkasvetisiin lähdepuroihin
Varsinais-Suomen virtavedet taimenen elinympäristönä
Mädinkehitys
Poikasvaihe
SmolttivaiheMeri- /
järvivaellus
Kutuvaellus/
kutu
Taimenen elinympäristöt
Saaristomeren taimen
• Tärkeimmät taimenen elinympäristöt puroja, joissa voimakas pohjavesivaikutus
– Hyvälaatuinen viileä vesi
– Pienemmät virtaamavaihtelut (tasaisempi virtaama)
– Vähemmän lajien välistä kilpailua (ravinto, predaatio)
– Harju-alueilla maaperässä soraa lisääntymisalueet
• Taimenen lisääntymisalueiden tila on heikentynyt erityisesti virtavesien patoamisen ja perkausten seurauksena• Useimmat säilyneet alueet pieniä ja erillään
toisistaan (vaellusesteet)
Tärkeimmät alueet
Taimenen elinympäristöt
Esimerkkinä Purilanjoki
Lisääntymisalueiden tila
• Useita vaellusesteitä• Suurin osa uomaverkostosta perattua• Valuma-alueen soita ja metsiä ojitettu• Tiet, siltarummut
• Suomen virtavesissä arviolta tuhansia vaellusesteitä (Esim. Marttinen 2015)
• Varsinais-Suomen virtavesissä ”satoja”, arvio vähintään 150-200 kpl.
Vesivoima- ja muut säännöstelypadot; mm. Paimionjoki Kiskonjoki, Aurajoen Halistenkoski, Maarian allas,
Vanhat mylly- ja sahapadot
Tierummut, pohjapadot
Muut rakenteet (usein laittomia tai ”ikivanhoja”)
esim. vedenottoa varten tehdyt rakenteet, uimapaikat
Vaellusesteet
VaresjokiKiskonjoki Piilioja
Lähde: Varsinais-Suomen ELY-keskus: Saaristomeren valuma-alueen pintavesien
toimenpideohjelma vuosille 2016–2021
Vaellusesteet
Vaellusesteitä
Vaellusesteet
Purilanjoki
Purilanjoki
Juottimenoja
4
18
36
7
15
12
14
0 5 10 15 20 25 30 35 40
Luontainen este
Muu pohjapato
Mylly/sahapato
voimalaitos
siltarumpu
säännöstely
virkistys/vedenotto
kpl
Vaellusesteet(n=106 kpl*)(*Tiedot vaellusesteistä kalataloudellisista kunnostustarveselvityksistä ja koekalastusraporteista +
Valonian virtavesihankkeen tiedot, HUOM. luonnos, tiedot puutteellisia. Sisältää vain Saaristomereen laskevien vesistöjen vaellus
Vaellusesteet Varsinais-Suomen virtavesissä
Vaellusesteet
*Vähiten kartoitettu, valtavasti esteitä jotka osittaisia esteitä/ esteitä osalle lajeista?
• Estävät kalojen vaellukset & liikkumisen
Populaatioiden eristäytyminen
(Meri)vaellus estynyt, sukusiitosriski kasvaa, elinvoimaisuus heikkenee
Patojen yläpuoliset populaatiot voivat toimia ns. lähdepopulaatioina (esim. Uskelanjoki)
Vaellusesteet estävät palautumisen häiriötilan jälkeen (esim. vedenlaatu-ongelma tms.)
Vaellusesteet ja taimen
Pato
Eristäytynyt populaatio LisääntymisalueetHyvä vedenlaatu
Ei hyviä lisääntymis- ja poikasalueita (esim. virtaamavaihtelut, vedenlämpö..)Usein heikompi vedenlaatu Lisääntyminen heikkoa ja satunnaista
• Vesivoimalaitokset
Kiskonjoen Koskenkosken voimalaitos
Paimionjoen voimalaitokset (3 kpl)
Laajoen museovoimala
Pieni yksityiskäytössä oleva laitos Halikonjoella
Paljon koskipintaa-alaa kadonnut ja/tai säänöstelyn takia kelvotonta vaelluskaloille.
Vesivoima Varsinais-Suomen virtavesissä
Vesistö Voimalaitos
Teho
(MW)
Energia
GWh/a Huom.Paimionjoki Askala 1,1 4,6 Kalatievelvoite, ei kalatietä, ei minimivirtaamaa
Paimionjoki Juntola 1,6 3,9 Ei kalatietä
Paimionjoki Juva 1,3 5 Ei kalatietä
Kiskonjoki Koskenkoski 0,4 1,3
Kalatiestrategian kärkikohde. Kalatie parhaillaan
suunnittelussa
Laajoki Korvensuunkoski 0,6 Ei kalatietä
Kuva: Jussi Aaltonen Juntolan patoallas
Kaikki yhteensä 17,7 GWh
Vrt. Halikon Märynymmen 3 voimalan tuulipuisto n.
37,5 GWh
• Kiintoainekuormitus– Erityisesti lisääntymisalueiden soraikkojen
tukkeutuminen
• Jätevesipäästöt– Erityisesti paikallisia ongelmia, esim.
pumppaamojen ylivuodot. Jätevesikuormitus yleisesti pienentynyt (siirtoviemärit).
• Maatalouden hajakuormitus
• Maanviljelysalueiden purojen perkaukset (kunnostusojitus)
Voimistaa eroosiota kiintoaine
Talviaikaiset sateet pahentaneet ongelmia
(Havainnot mm. Uskelanjoelta, Paimionjoelta)
– Huom. Savisameus ei itsestään tarkoita huonoa vedenlaatua
Vedenlaadun ongelmat
Lähde: Varsinais-Suomen ELY-keskus: Saaristomeren valuma-alueen pintavesien
toimenpideohjelma vuosille 2016–2021
Pintavesien ekologinen tila 2013
Taimenen elinympäristöjen kunnostus
1. Lisääntymis- ja poikasalueiden kunnostaminen
2. Vaellusesteiden poistaminen / kalatiet
3. Valuma-alueen vesiensuojelu
4. Lisäksi tärkeää ehkäistä tärkeiden elinympäristöjen tilan heikentyminen. esim. suojelun, neuvonnan ja tiedottamisen kautta
• Luonnonvaraisia uhanalaisia taimenkantoja ja niiden elinympäristöjä tulisi suojella
• Taimenkantojen elvyttäminen edellyttää elinympäristöjen kunnostamista ja vaellusesteiden purkamista / kalateitä
• Heikentyneiden luonnonvaraisten taimenkantojen elvyttäminen vaatii myös onnea! (ollaan jo myöhässä)
• Istutuksilla + kunnostuksilla voidaan taimen kotiuttaa virtavesiin, josta se on jo kadonnut
Yhteenveto
Tervetuloa mukaan !
• Seuraa hankkeiden etenemistä Valonian vesiensuojelu –blogissa: www.vesistojenaarella.wordpress.com
• Valonian verkkosivut: www.valonia.fi/vesi
• Virtavesihanke: www.valonia.fi/virtavesi
• Valonia facebookissa www.facebook.com/valonia
• Valonia twitterissä: @Valonia_keskushttps://twitter.com/Valonia_keskus
• Instagram: @valoniakeskus https://instagram.com/valoniakeskus/
Valonian hankkeet
KIITOS !Ota yhteyttä:
Janne Tolonen, iktyonomi (amk)
Vesiasiantuntija
p. 050 518 7755
Twitter: @JJMTolonen
Valonia - Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus / Varsinais-Suomen liitto
Ratapihankatu 36, 20101 Turku
www.valonia.fi/vesiwww.facebook.com/valoniawww.twitter.com/Valonia_keskus (@Valonia_keskus)
o Aaltonen J. 2009.Uskelanjoen vesistön sähkökoekalastukset vuonna 2006 ja taimenkannan (Salmo trutta L.) DNA-tutkimus. Opinnäytetyö. Kala- ja ympäristötalouden koulutusohjelma. Turun ammattikorkeakoulu. Turku. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200910255107
o Aaltonen J. 2011. Kiskonjoen–Perniönjoen vesistön sähkökoekalastukset vuosina 2007 ja 2009 sekä taimenkannan DNA-analyysi. Salon seudun kalastusalue. Turku.
o Aaltonen J. 2011. Kiskonjoen–Perniönjoen vesistön virtavesien kalataloudellinen kunnostustarveselvitys. Salon seudun kalastusalue. Turku.
o Aaltonen J. 2012. Hirvijoen vesistön toimenpideohjelma. Vesiensuojelun organisointi Hirvijoen valuma-alueella – hanke. Mynäprint Oy. Mynämäki.
o Hakala M. 2014. Vastakuoriutuneiden taimenten (Salmo trutta) istutukset Turun seudun virtavesissä. Opinnäytetyö. Kala- ja ympäristötalouden koulutusohjelma. Turun ammattikorkeakoulu. Turku.
o Koljonen M, Janatuinen A, Saura A & Koskiniemi J. 2013 Genetic structure of Finnish and Russian sea trout populations in the Gulf of Finland area. Working papers of the Finnish Gameand Fisheries Institute 25/2013. Finnish Game and Fisheries Research Institute, Helsinki 2013. http://www.rktl.fi/www/uploads/pdf/uudet%20julkaisut/tyoraportit/healfish_report.pdf
o Koljonen, M.-L., Gross, R. and Koskiniemi, J. 2014 . Wild Estonian and Russian sea trout (Salmo trutta) in Finnish coastal sea trout catches: results of genetic mixed-stock analysis. –Hereditas 151 : 177 – 195. Lund, Sweden. eISSN 1601-5223. http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/hrd2.00070/pdf
o Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy 2015. Kiskonjoen kalatiekohteiden inventointi. Arkeologinen inventointi 2016. http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjhanke/read/asp/hae_liite.aspx?id=116107&ttyyppi=pdf&kansio_id=734
o Laaksonlaita J & Huhta E. (toim.) 2013. Taimen Turun seudun virtavesissä. Kalataloudellinen kunnostustarvekartoitus. Turun ammattikoulun raportteja 165. Turun ammattikorkeakoulu. http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522163851.pdf
o Maveplan 2013. HITOLANJOEN MYLLYKOSKEN KALATIEN RAKENTAMINEN. Rekijoki, Salo. RAKENTAMISTAPA-SELOSTUS / SUUNNITELMA. http://www.healfish.eu/reports/Myllykosken%20kalatiesuunnitelma%20Maveplan%20Oy.pdf (viitattu 5.1.2016).
o Narkiniemi J. 2012. Hirvi- ja Mynäjoen vesistöjen kalataloudellinen kunnostustarveselvitys. Opinnäytetyö. Kala- ja ympäristö-talouden koulutusohjelma. Turun ammattikorkeakoulu. Turku. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205229259
o Nuotio E & Koskiniemi J. 1995. Varsinais-Suomen purotaimenselvitys. Kala- ja riistahallinnon julkaisuja Nro 16/1995. Maa- ja metsätalousministeriö. Helsinki.
o Perkonoja M & Salmi P. 2014. Kiskonjoen Natura 2000-alueen hoito- ja käyttösuunnitelma. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-314-014-1
o Perkonoja M & Salmi P. 2014. Paimionjokilaakson Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelma. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-314-017-2
o Savolainen R. 2014. Kuninkojan vesistön kalataloudellinen kunnostustarveselvitys. Opinnäytetyö. Kala- ja ympäristötalouden koulutusohjelma. Turun ammattikorkeakoulu. Turku.
o Tolonen J. 2012. Aurajoen vesistön kalataloudellinen kunnostustarveselvitys. Opinnäytetyö. Kala- ja ympäristötalouden koulutusohjelma. Turun ammattikorkeakoulu. Turku. https://www.theseus.fi/handle/10024/39157
o Tolonen J. 2013. Halikonjoen vesistön sähkökoekalastukset (2008) ja taimenkannan DNA-analyysi. Salon seudun kalastus-alue. Turku.
o Tolonen J. 2013. Purilanjoen vesistön sähkökoekalastukset (2011) ja taimenkannan DNA-analyysi. Salon seudun kalastus-alue. Turku.
o Tolonen J. 2016. Kiskonjoen Kirkkojärveen laskevien uomien kalataloudellinen kunnostussuunnitelma. Valonia/Varsinais-Suomen liitto. Käsikirjoitus.
o Tolonen J. 2016. Purilanjoen vesistön kalataloudellinen kunnostustarveselvitys. Valonia – Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus/Varsinais-Suomen liitto. Turku.
o Tähtinen J. 2012. Laajoen kalataloudellinen kunnostustarveselvitys. Opinnäytetyö. Kala- ja ympäristötalouden koulutusohjelma. Turun ammattikorkeakoulu. Turku.
o Varsinais-Suomen ELY-keskus 2015. Saaristomeren valuma-alueen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021.
Lähteet(linkit päivitetty 2.2.2016)