VÄRIEN VAIKUTUKSET

• värien avulla voi luoda erilaisia vaikutuksia eli tuottaa mielleyhtymiä, mielikuvia ja tunnelmia

• Johann Wolfgang von Goethe tutki väriä psykologisesti, fysiologisesti, teoreettisesti ja esteettisesti (siis melko kokonaisvaltaisesti)

• Goethe loi värikolmion, jolla hän todensi eri värialueiden vaikutuksia

V Ä R I O P P I A

GOETHEN VÄRIKOLMIO

Mikä on alaosan vaikutus?

Komlementtivärit sekoituksineen, jotka ovat päävärien hallitsemat

VÄRIKONTRASTITVÄRIVASTAKOHDAT

värikontrasteja voi käyttää hienovaraisesti toisiaan täydentäen tai huomiota

herättävän vastakkaisesti

• värikontrasteja voi hyödyntää taideteoksen värisommittelussa ja ympäristön värisuunnittelussa (käyttögrafiikka, arkkitehtuuri, teollinen muotoilu yms.)

• värikontrasteilla voi luoda harmonisia tai disharmonisia vaikutuksia

• värit kertovat katsojalle, onko haluttu luoda tasapainoinen tunnelma vai onko tarkoitus ilmaista ristiriitaa, voimakkaita tunteita jne.

Värioppia Johannes Ittenin mukaan

Seitsemän värikontrastia:

1. Sävykontrastiyksinkertaisin erottelutapa: keskenään selvästi erilaisten värien muodostama kontrasti, esim. sininen, punainen ja keltainen

2. Tumma-Vaalea-kontrastitumman ja vaalean muodostama vahtakohta, saman värin eri valöörit

3. Kylmä-Lämmin-kontrastikylmiä värejä esim. siniset, violetit ja vihreät (vesi, taivas, jää)lämpimiä värejä esim. ruskeat, punaiset, oranssit (tuli, valo)

4. Komplenttikontrastivastavärien muodostama kontrasti, esim. punainen / vihreä

5. SimultaanikontrastiVäri muuttaa vieressä olevaa väriä vastavärinsä suuntaan; selvimmin havaittavissa kun vieressä oleva väri on neutraali (musta, harmaa tai valkea)

6. KylläisyyskontrastiKylläiset, puhtaat värit / alikylläiset värit kuten murretut tai taitetut värit

7. MääräkontrastiToista väriä paljon, toista vain vähän

VALÖÖRIKONTRASTI

• tumman ja vaalean värin vastakohtaisuus, valoisuuserot

• luonnossa valöörierot näkyvät jyrkimmillään esim. kirkkaana kevättalvipäivänä lumihangella, jolle heittyy jyrkät siniset puiden varjot ja loivimmillaan taas keskitalven pimeänä aikana, kun on pilvistä ja kaikki näyttää harmaalta ilman varjoja

• kuvataiteissa erityisesti yksivärinen (mustavalkoinen) sarjakuva, valokuva, elokuva ja grafiikka ovat valöörin avulla ilmaisevia

Valööritutkielma Van Goghin maalauksesta

SÄVYKONTRASTI

• puhtaiden värien kontrasti

• tyypillistä lasten kuvissa, kansantaiteessa, naivisteilla, uusekspressionismissa...

• käytetään vain väriympyrän puhtaita sävyjä

KULÖÖRIKONTRASTIKYLMÄ-LÄMMIN VASTAKOHTA

• käytetään värejä väriympyrän vastakkaisilta puolilta, esim. sinisiä ja vihreitä yhdistellään erilaisten punaisten kanssa

KULÖÖRIKONTRASTIKulöörikontrasti

KOMPLEMENTTIKONTRASTITÄYDENNYSVÄRI-, VASTAVÄRIVASTAKOHTA

• käytetään väriympyrän vastaväripareja sommittelun pohjana

• vaikutus häiritsevä, jos värejä on yhtä paljon ja yhtä voimakkaina

• kineettisyys ja optiset harhat käyttävät usein komplementtivärejä

OPTINEN SOMMITELMA

• luonnossa vastaväriharmonia, vastakkaisia värejä ei ole yhtä paljon

• sisustuksessa, tekstiileissä, muotoilussa harmonisella vastavärien käytöllä saadaan mielenkiintoisia väriyhdistelmiä

KVALITEETTIKONTRASTILAATUVASTAKOHTA

• värejä sommitellaan kylläisyysvaihteluja hyväksi käyttäen

• yhdistellään puhtaita sävyjä murrettuihin, taitettuihin ja ohennettuihin sävyihin

• siis värien puhtausaste vaihtelee

Kylläisten ja vähemmän kylläisten värien yhdistelyä

KVANTITEETTIKONTRASTIPINTA-ALA-, MÄÄRÄVASTAKOHTA

• tässä sommittelumenetelmässä huomioidaan sävyjen valoisuusvaikutuksia

• esim. keltainen on monta kertaa valoisampi sävy kuin violetti

• harmonisessa kuvassa keltaista on vain pikkiriikkisen ja violettia tai muuta tummaa väriä paljon

• esim. Gallen-Kallelan Lemminkäisen äiti -maalauksessa pieni mehiläinen ja valojuovat tummaa Tuonelanvirtaa vasten ”pistää tehokkaasti silmään” (s. 114, Kuvataide)

Värin pinta-alan vaikutus

molemmissa sommitelmissa samat värit

SAMANAIKAISUUSKONTRASTISIMULTAANIKONTRASTI

huomioidaan se optinen tosiasia, että kun katsomme jotain väriä, silmämme muodostaa samalla sen vastavärin (ns. optinen harha)

Seuraava dia: tuijota ensin tiiviisti vasemmalla olevaa väriä, siirrä sitten katseesi oikealle valkoiselle alueelle, mitä näet?

Jos vieressä oleva väri on vastaväri, värien raja-alue on ”liikkuva, vilkkuva”, kineettinen (rasittaa silmiä)

• simultaanikontrastia ei voi maalata, koska väri ”tapahtuu” silmän ja aivojen yhteistyössä

• ilmiön voi huomioida esim. maalauksen värejä suunnitellessaan, sisustus- tai vaatetusvärejä valitessaan, suunnitellessa materiaalien ja esineiden värejä erilaisille vammaisryhmille