Varhaiskasvatussuunnitelma

päiväkoti Villa Navala

1. Johdantoa

1.1. Saatteeksi 1.2. Selitteet 1.3. Päivähoitoyritys Suomen Tenava päiväkodit Oy 1.4. Päiväkoti Villa Navala

2. Arvomme 2.1. Suomen Tenava päiväkodit Oy:n toiminnan arvot 2.2. Tenava päiväkotien arvot päivähoidossa

2.3. Päiväkoti Villa Navalan arvot 3. Kasvatusnäkemyksemme

3.1. Lapsikäsitys 3.2. Oppimiskäsitys 3.3. Aikuinen kasvattajana päiväkodissa

4. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 4.1. Hoito-kasvatus-opetus – kokonaisuus 4.2. Varhaiskasvatusympäristö 4.3. Hoidon aloittaminen ja lapsen päiväkotipäivä 4.4. Toiminnan tavoitteellisuus ja toiminnan näkyväksi tekeminen 4.5. Toiminnan muotoja 4.5.1. Pienryhmätyöskentely 4.5.2. Teematyöskentely

4.5.3. Perustaitojen harjoittelu 4.6. Kieli ja vuorovaikutus 4.7. Lapselle ominainen tapa toimia

4.7.1. Leikkiminen 4.7.2. Liikkuminen 4.7.3. Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen

4.7.4. Tutkiminen 4.8. Sisällölliset orientaatiot

4.8.1. Minä ja mittatikku (matemaattinen orientaatio) 4.8.2. Minä ja muurahaiset (luonnontieteellinen orientaatio) 4.8.3. Minä ja muistojen kirjo (historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio) 4.8.4. Minä ja kauniit asiat (esteettinen orientaatio) 4.8.5. Minä ja hyvät tavat (eettinen orientaatio) 4.8.6. Minä ja suuret kysymykset (uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio) 4.9. Toiminnan arviointi 5. Lapsen henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma 6. Yhteistyö vanhempien kanssa, kasvatuskumppanuus 6.1. Tenava Startti

6.2. Kasvatuskeskustelu 6.3. Vanhempainillat

6.4. Extranet, tiedotteet 6.5. Minun päiväni –lappu

6.6. Muut tapahtumat ja juhlat 6.7. Asiakaspalaute

7. Yhteistyö muiden tahojen kanssa (kumppanuus, verkostot) 8. Erityistarpeet 8.1. Erityistä tukea tarvitseva lapsi 8.2. Eri kieli- ja kulttuuriryhmään kuuluva lapsi

1. Johdantoa 1.1. Saatteeksi Kädessäsi on Tenava päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma. Varhaiskasvatussuunnitelmassa esitellään kaikille Tenava päiväkodeille yhteiset toimintatavat sekä kunkin yksittäisen päiväkodin erityispiirteet. Varhaiskasvatussuunnitelma toimii päiväkodissa annettavan varhaiskasvatuksen perusteena, kaikki päiväkodin toiminta pohjaa siihen. Tenava päiväkotien varhaiskasvatussuunnitelman kirjaamisen lähtökohtana on ollut valtakunnalliset varhaiskasvatuksen perusteet ja ohjeistukset. Varhaiskasvatussuunnitelman muotoutuminen tähän kirjalliseen muotoon on ollut pitkäjänteinen prosessi. Vuosien kuluessa kehittämämme ja dokumentoimamme toimintatavat muodostavat kaikkien Tenava päiväkotien yhteisen osuuden. Jokaisen yksittäisen Tenava päiväkodin kasvattajayhteisö on luonut oman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelman osuuden, lähtökohtana oman päiväkodin erityispiirteet ja – tarpeet. Varhaiskasvatussuunnitelman kirjaamisprosessiin olemme saaneet ohjausta Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian kouluttajilta sekä Helsingin yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitoksen kouluttajilta. Varhaiskasvatussuunnitelman työstäminen on ollut osa Tenava päiväkotien ja Palmenian yhteistä hanketta (Rinnakkaisen päivähoitomallin kehittäminen). Päiväkodissa käytössä oleva varhaiskasvatussuunnitelma koostuu kolmesta, toinen toistaan täydentävästä osasta.

• Valtakunnallinen varhaiskasvatuksen perusteet • Kuntakohtainen varhaiskasvatussuunnitelma

Espoo / Kirkkonummi / Nurmijärvi • Tenava päiväkodit / Tenava päiväkoti

o Lapsen henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma o Päiväkodin esiopetussuunnitelma, mikäli esiopetusta annetaan

1.2. Selitteet Perusteksti valkoisella pohjalla kuvaa Tenava päiväkotien yhtenäisiä toimintatapoja ja toimintamalleja

Perusteksti harmaalla pohjalla kuvaa päiväkodin konkreettisia arjen toiminnansisältöjä sekä toimintatapoja

Perusteksti laatikossa kuvaa Tenava päiväkotien yhteisiä ”tuotteita”

Kursiivinen teksti kuvaa erityisesti alle 3 – vuotiaiden lasten toimintaa

1.3. Päivähoitoyritys Suomen Tenava päiväkodit Oy Suomen Tenava päiväkodit Oy tarjoaa päivähoitopalveluita lapsiperheille. Yrityksen asiakkaita ovat Espoon kaupunki, Kirkkonummen kunta, Nurmijärven kunta sekä lapsiperheet suoraan. Päivähoidon lisäksi välitämme sijaisia päiväkoteihin sekä sairaan lapsen hoitajia yksityiskoteihin. Toimintoihimme kuuluu myös päiväkoti-ikäisille suunnitellun ruuan valmistus ja myyminen. Kolmessa espoolaisessa koulussa toimii myös iltapäiväkerhot, Tenava Klubit. Olemme tietoisesti vuosien kuluessa kasvattaneet toimipisteidemme määrää. Kasvamisen myötä olemme saaneet jatkuvasti lisää osaamista ja ammattitaitoa. Toimintatapojamme olemme jo usean vuoden ajan prosessoineet ja dokumentoineet. Toimintojen jatkuva kehittäminen on meille tärkeää. Haluamme tarjota laadukkaita palveluita lapsiperheiden tarpeisiin.

Toimintatapaamme (ketjumainen toimintatapa), jolla varmistamme päiväkotiemme toiminnan tasaisen laadun, kutsumme pedagogiseksi malliksi. Pedagoginen mallimme on syntynyt ja muokkaantunut vuosien saatossa arjen tarpeista, joita päivähoitotoiminnassa olemme havainneet. Yhteiset toimintatavat mahdollistavat päivähoitohenkilöstön keskittymisen päiväkodeissa olennaisimpaan, varsinaiseen asiakaspalvelutyöhön, lasten hoitoon ja kasvatukseen. Yhteiset toimintatavat on luotu kunkin päiväkodin oman toiminnan pohjaksi. Käytössämme oleva vuosikalenteri luo yhtenäisen toimintarungon ja – rytmin jokaisen Tenava yksikön välille.

Pedagoginen mallimme koostuu päiväkotitoimintaan liittyvistä prosesseista, asiakkuuteen liittyvistä prosesseista sekä henkilöstön sisäisistä prosesseista. Kaikki prosessit pohjautuvat arvoistamme sekä kasvatusnäkemyksestämme.

Pedagogisen mallimme vaalijoina toimivat pedagogit. Pedagogit kiertävät säännöllisesti päiväkodeissa varmistamassa sovittujen toimintatapojen toteutumista sekä tukemassa päiväkotihenkilöstöä heidän työssään.

Toimintatapamme on ratkaisukeskeistä; toimintamme jatkuvaa kehittämistä. Olemme muutosvalmiita tilanteissa, jotka sen vaativat. Ratkaisukeskeisyys lasten toiminnassa tarkoittaa lapsen vahvuuksien korostamista, kannustamista sekä ongelmaratkaisutaitojen opettelua.

1.4. Päiväkoti Villa Navala

Päiväkoti Villa Navala toimii Veikkolassa. Villa Navala sijaitsee luonnonkauniilla paikalla Haapajärven läheisyydessä. Kartano on rakennettu 1600 – 1700 – luvulle ja sitä ympäröi laaja pihapiiri. Päiväkotina Villa Navala aloitti toimintansa huhtikuussa 1996. Villa Navalassa toimii alle kolmevuotiaiden ryhmä erillisessä rakennuksessa, Tuvassa. Ryhmän nimi on Lehdet, jossa on maksimissaan 16 lasta ja neljä ohjaajaa. Kävyt, 3–4 vuotiaat sekä Kivet 5-6 vuotiaat toimivat kartanon päärakennuksessa Villassa. Villassa on noin 50 lasta. Osoite: Navalantie 19, 02880 Veikkola Puhelin: (09) 813 3354 (Villa), (09) 813 3394 (Tupa) Sähköposti: villanavala@tenava.net

2. Arvomme 2.1. Suomen Tenava päiväkodit Oy:n (yrityksen) toiminnan arvot Yrityksen arvot luovat pohjan kaikelle yrityksen toiminnalle:

• Kunnioittaminen Kunnioitamme kumppaneidemme mielipiteitä ja osaamista.

• Avoimuus Avoimuus on tasa-arvoisen kumppanuuden elinehto.

• Jatkuva uudistuminen Uudistumme, jotta voimme palvella paremmin.

• Asiakaslähtöisyys Asiakkaat ovat kaiken toimintamme perusta. (Kumppani = henkilöstö ja asiakkaat)

2.2. Tenava päiväkotien arvot päivähoidossa Olemme jaotelleet päivähoidon arvomme kolmeen osaan: lapsinäkökulmaan, vanhempien kanssa tehtävään yhteistyöhön sekä päivähoitohenkilöstön työtyytyväisyyteen.

Lasten viihtyminen päiväkodissa / lasten kasvun ja kehityksen tukeminen • Turvallisuus; fyysinen kasvuympäristö, aikuisen läsnäolo, rajat • Tekemisen ilo; viihtyvyys, positiivisuus (kannustaminen, huumori) • Yksilö; lapsen ainutlaatuisuuden / persoonallisuuden ymmärtäminen ja tukeminen

Vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö • Avoimuus, aitous, rehellisyys, vastuu • Vanhemmuuden tukeminen • Yhteiset tavoitteet

Työtyytyväisyys • Avoimuus, aitous, rehellisyys, luottamus, joustavuus • Keskusteleminen, asioista sopiminen • Positiivinen ja rakentava palaute • Itsevarmuus • Vastuu työstä

2.3. Päiväkoti Villa Navalan arvot Lapsilähtöisyys

- tästä koko toiminta lähtee - nähdään jokainen lapsi - ei ole ylitsepääsemättömiä ongelmia, kaikkeen löytyy ratkaisu - lapseen tutustutaan kokonaisvaltaisesti - positiivisuus on perusasia, silti voi kohdata tunteensa aidosti - myönteisen palautteen antaminen, kielteinen voidaan sanoa positiivisesti - aitous ja itsehillintä - kyky innostua ja sen salliminen itselleen ja muille

Turvallisuus

- minimoidaan riskitekijät - säännöt / rajat - luodaan turvallinen ympäristö - pidetään huolta lapsista - johdonmukaisuus - rutiinit - ristiriitatilanteet hoidetaan – sovitaan, pyydetään anteeksi - henkilökunnan pysyvyys - luottamuksellisuus – avoimuus - salassapitovelvollisuus

Luovuus

- flow – välineneet - hyväksyntä - itsetunnon vahvistaminen - innovatiivisuus - lasten – ohjaajien – vanhempien ideat

Kunnioitus

- tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus - huomioidaan lapset osana kokonaisuutta - arvostaminen – hyväksyminen - kuunteleminen

3. Kasvatusnäkemyksemme

Kaikkea toimintaamme ohjaava kasvatusnäkemyksemme koostuu lapsikäsityksestä, oppimiskäsityksestä sekä aikuisen roolista kasvattajana päiväkodissa 3.1. Lapsikäsitys

1 Lapsi yksilönä Aktiivinen tutkija / oppija, osallistuva 2 Lapsi osana ryhmää Tasa-arvoisuus / toisten huomioon ottaminen Villa Navalan lapsikäsitys on saanut vaikutteita Reggio Emilian kasvatusnäkemyksestä. Reggio Emilia on kaupunki Pohjois-Italiassa. Reggiolaiset ”SCUOLA INFANSIAT” eli ”pienet koulut” ovat jo pitkään lumonneet pedagogeja syvällisillä kasvatusfilosofioillaan, oppimiskäsityksellään ja ennen kaikkea käytännön ratkaisullaan, joissa teoria on siirretty käytäntöön toimivaksi kokonaisuudeksi. Reggiolainen pedagogiikka on ns. pikkulapsipedagogiikkaa. Koulujen kehittelyä johti pitkään kasvattaja ja uudistaja, professori Loris Malaguzzi. Hänen mielestä lapsella on kyky ilmaista ajatuksiaan lukemattomalla eri tavalla. Loris Malaguzzi puhuu ”lapsen sadasta kielestä”. Villa Navalan toiminnassa sovelletaan reggiolaista ajattelutapaa lapsesta ja siitä on tullut ”elämäntapa”, mikä näkyy leikkikoulumme jokapäiväisessä toiminnassa.

Villa Navalassa lapsi nähdään ainutlaatuisena yksilönä, jolla on rajaton kyky ja halu oppia uusia asioita ja valmiuksia. Lapsella on halu kasvaa ja hän haluaa ymmärtää näkemäänsä ja kokemaansa.

3.2. Oppimiskäsitys Tekemällä oppiminen, tutkiminen ja kokeilu sekä tekemisen ja oppimisen ilo ovat oppimiskäsityksemme avainsanoja. Reggiossa lasten ymmärretään oppivan kokonaisvaltaisesti kaikilla aisteillaan ja kehollaan. Lapset poimivat tietoa ympäristöstään erottelemalla sitä leikiksi ja työksi. Lapsia kannustetaan tekemään havaintoja eri näkökulmista sekä kehittämään omia teorioita. Aikuisen ja lapsen vuorovaikutuksessa on tärkeää tasa-arvoisuus: molempien panos on merkittävä. Lapsi on omassa oppimisprosessissaan päätekijä, eikä pelkkä kohde, objekti. Oleellisia ovat oppimisprosessia syventävät pitkät projektit sekä toiminnan dokumentointi. Villa Navalassa pidetään tärkeänä toiminnan monipuolisuutta ja työskentelyä useilla eri ilmaisualueilla. Lasten kanssa tutkitaan, leikitään, pohditaan, loruillaan, kuvitellaan, lauletaan, tanssitaan, tehdään teatteria, piirretään, maalataan, muovaillaan, rakennellaan, mitataan, lasketaan, kirjoitetaan…

3.3. Aikuinen kasvattajana päiväkodissa Aikuisen rooli on olla tukija, kannustaja, mahdollistaja, innostaja, turvallinen aikuinen. Aikuisen tehtävä on kuunnella lasta, ohjata ja tukea, herätellä lapsen mielenkiinto eri asioita kohtaan, sekä luoda myönteinen oppimisympäristö. Aikuinen dokumentoi lasten työskentelyprosessia: valokuvaa sekä kirjoittaa lasten keskusteluja ja haastatteluja. ARVOSTAMME LUOVUUTTA JA SEN KEHITTÄMISTÄ SEKÄ TUEMME LAPSIA TEKEMÄÄN OMIA OIVALLUKSIA. Haluamme tarjota jokaiselle lapselle haasteita, antaa mahdollisuuden onnistua ja tuntea: ”MINÄ OSAAN”.

4. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 4.1. Hoito-kasvatus-opetus – kokonaisuus Tenava päiväkodeissa varhaiskasvatus huomioi eri-ikäisten lasten tarpeet ehyenä jatkumona pienestä vuoden ikäisestä lapsesta aina kouluikää lähestyväksi eskarilaiseksi. Kaikki päiväkodissa tehtävät toiminnot, lapsen omasta leikistä aina ryhmässä toimimiseen, ovat osa varhaiskasvatusta. Varhaiskasvatusaika on lapsen koko päiväkotiaika. Haluamme tukea lasta omatoimisuuteen, kunkin ikä – ja kehitystason huomioiden. Alle 3 – vuotiaiden lasten varhaiskasvatuksessa olennaisena osana ovat perushoidolliset tilanteet. Omatoimisuuden lisääntymisen myötä lapsen elämänhallintaan liittyvät perustaidot kehittyvät osaamiseksi ja onnistumisiksi. Varhaiskasvatusaikana opitaan ja oivalletaan; kerätään eväitä elämää varten. Pitkän aikavälin varhaiskasvatusajan rinnalle, haluamme Tenava päiväkodeissa nostaa yhden yksittäisen päiväkotipäivän merkityksen ja tärkeyden. Tasapainoinen päivärytmi sekä lapsen tarpeet huomioiva toiminta luovat perustan lapsen jokapäiväiselle kasvua ja kehitystä tukevalle hyvinvoinnille. Tenava päiväkotien varhaiskasvatuksen lähtökohtana on turvallisen kasvuympäristön tarjoaminen. Turvallinen kasvuympäristö on turvallisten fyysisten puitteiden lisäksi hoitoa ja huolenpitoa. Aikuisen läsnäolo ja aito kiinnostus lapseen yksilönä, ovat pohjana lapsen ja aikuisen välisen luottamussuhteen syntyyn. Tämän haluamme tarjota jokaiselle lapselle; tavoitteenamme on kokonaisvaltaisesti hyvinvoiva lapsi.

4.2. Varhaiskasvatusympäristö Tenava päiväkotien varhaiskasvatusympäristön lähtökohtana on kodinomaisen, virikkeellisen ja turvallisen ympäristön tarjoaminen lapselle. Haluamme tukea lapsen tutkimisen ja kokeilun halua sekä leikin kehitystä ympäristöllä, jossa lapsella on mahdollisuus myös pienryhmätyöskentelyyn. Pidämme tärkeänä, että leikkiin ja toimintaan tarvittavat välineet ovat helposti saatavilla ja innostavat lasta toimintaan. Meille on myös tärkeää, että lapset itse saavat olla luomassa ja ylläpitämässä oman ympäristönsä rakenteita. Lasten kanssa pidetään hyvää huolta tavaroiden järjestyksestä ja tutuista paikoista ja panostetaan ympäristön siisteyteen ja viihtyvyyteen. Tarjoamalla lapselle tilaisuuksia kehittää luovuuttaan mielenkiintoisten materiaalien ja välineiden avulla, kasvatamme lapsista ajattelevia ja ongelmanratkaisuun kykeneviä ihmisiä. Varhaiskasvatusympäristöön kuuluu olennaisesti myös päiväkodin tunneilmasto: turvallinen, avoin, jokaista jäsentään kunnioittava ilmapiiri. Opimme tuntemaan toinen toisemme ja hyväksymään toisemme sellaisina kuin olemme. Tunneilmastoon kuuluu yhtä hyvin ilo, suru, huumori ja ajoittaiset pettymyksen tunteet. Reggiolaisessa kasvatuskäytännössä tuodaan esille, että lapsella on monenlaisia oppimisympäristöjä. Lapsen oppimista ei tapahdu vain tietyissä tilanteissa, vaan sitä tapahtuu kaikkialla ja koko ajan, missä lapsi vain liikkuu. Aikuinen voi tukea lapsen kehitystä tutustuttamalla hänet ympäröivän yhteisönsä eri tilanteisiin, antamalla lapselle mahdollisuuden itse löytää ratkaisuja ja selviytymismalleja eri ongelmatilanteissa. Villa Navalan oppimisympäristön lähtökohtana on edellisen lisäksi lapsen halu oppia, tutkia ja leikkiä. Lapsi hankkii tietonsa toimimalla vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. On tärkeää tiedostaa lasten kiinnostuksen kohteet: mihin kysymyksiin he etsivät vastauksia. Fyysinen ympäristö on lapsilähtöinen. Leikkiin ja toimintaan tarvittavat välineet ovat helposti saatavilla ja innostavat lasta toimimaan. On myös välineitä, joita lapsi saa pyytää aikuiselta, kuten pelit ja ”matkalaukkuleikit”. Ympäristön kauniiseen ja harmoniseen suunnitteluun pyritään kiinnittämään huomiota sekä kehittämään sitä jatkuvasti. On tärkeää, että lapset saavat itse olla luomassa ja ylläpitämässä oman ympäristönsä rakenteita. Lasten kanssa pidetään hyvää huolta tavaroiden järjestyksestä ja panostetaan ympäristön siisteyteen ja viihtyisyyteen. Aterioinnin yhteydessä kattaminen, tarjoilu, pöytätavat ja jälkien korjaaminen tulevat tutuiksi. Oppimisympäristö ulottuu lähialueen metsiin asti. Retkeillessämme metsässä, havainnoimme ja tutkimme luontoa KAIKILLA AISTEILLAMME, seuraamme luonnon kiertokulkua ja vuodenaikojen vaihtelua. Retkillä harjoittelemme liikkumista jonossa, omista tavaroista ja kaverista huolehtimista. Retket tarjoavat myös esteettisiä elämyksiä ja kokemuksia lapsille. Kasvuympäristön eräs tärkeä elementti on leikkikoulun ilmapiiri: avoin jokaista jäsentä kunnioittava. On tärkeä hyväksyä toinen toisemme sellaisena kuin olemme. Meidän on saatava näyttää niin ilot kuin surummekin.

4.3. Hoidon aloittaminen ja lapsen päiväkotipäivä Olemme kiinnittäneet Tenava päiväkodeissa erityistä huomiota siihen, että lapsen hoidon ensimmäiset päivät ja viikot sujuisivat erityisen hyvin. Vaikka päivähoidon aloittaminen on iloinen asia, on tilanne uusi sekä lapselle että vanhemmille. Olemme panostaneet paljon aikaa ja ajatusta päivähoidossa aloittamiseen ja luoneet Suomessa ainutlaatuisen viiden askeleen Tenava Startin. (Tenava Startista tarkemmin kohdassa 7.1.)

Aamiainen Aamupala tarjoillaan keittiössä 7:30-8:30 välisenä aikana. Aamupalalla noudatamme hyviä pöytätapoja ja pyrimme luomaan kodikkaan ja lämpöisen tunnelman. Aamupalan jälkeen lapset saavat valita toimintansa/ leikkinsä vapaasti. Aamuhetki Navalassa kokoonnumme ryhmittäin aamupiiriin ennen ohjatun toiminnan alkamista. Aamupiirissä käymme läpi paikallaolijat ja mietimme yhdessä ketkä puuttuvat. Laulamme, seuraamme säätä ja kalenteria. Aamupiirin sisältö vaihtelee projektien ja vuodenaikojen mukaan. Aamupiirin lopuksi lapset jaetaan ohjattuun toimintaan. Alle 3-vuotiaat kokoontuvat aamupiiriin noin puoli yhdeksän aikaan. Aamupiirissä lauletaan, leikitään ja katsotaan säätä. Aamupiirin jälkeen osa lapsista lähtee ulos ja osa jää pienryhmätoimintaan. Toiminta Toiminta Navalassa on monipuolista. Tarjoamme lapsille mahdollisuuden työskennellä ateljessa, jumpata, musisoida, leipoa ja retkeillä. Lapsilla on myös mahdollisuus pajatyöskentelyyn (ompelu, puutyöpaja…). Työskentelemme projekti/ teemaluonteisesti. Aamupäiväulkoilu Navalassa aamupäivä on varattu työskentelylle. Työskentely voidaan toteuttaa myös ulkona. Lapset voivat käydä aamupäivällä ”välitunnilla” ulkona tarpeen ja tilanteen mukaan. Alle 3-vuotiaista osa ulkoilee aamupäivisin. Päivähetki Käsien pesun jälkeen yli 3-vuotiaat kokoontuvat ruokapiiriin. Ruokapiirissä voidaan laulaa, lorutella, lukea tai keskustella. Ruokapiirissä valmistaudutaan miellyttävään ja rauhalliseen ruokailuhetkeen. Alle 3-vuotiaat menevät käsienpesun jälkeen suoraan ruokailemaan. Ruokailu Esikoululaiset toimivat vuorollaan ruoka-apulaisina ja kattavat ryhmälleen lounaspöydän valmiiksi. Lapset ottavat itse ruoka-annoksensa. Noudatamme ruokaillessa hyviä pöytätapoja ja harjoittelemme pöytäkeskustelua. Kannustamme lapsia maistamaan kaikkia ruokalajeja. Ruokailun jälkeen osa lapsista pureskelee ksylitoli- purukumia (vanhempien valinta). Alle 3-vuotiaille ruoka tarjoillaan pöytään. Päivälepo Ruokailun jälkeen lapset siirtyvät päivälevolle. Lepohetkellä kuunnellaan musiikkia tai satua. Kaikille lapsille annetaan mahdollisuus hiljentymiseen, rauhoittumiseen ja nukkumiseen. Pienimmät Navalan lapsista voivat nukkua myös omissa vaunuissa.

Iltapäivätoiminta

Iltapäivällä lapset saavat leikkiä vapaasti. Lapset pyytävät ohjaajalta luvan valitsemaansa leikkiin, ja leikin lopetettuaan siivoavat tavarat paikoilleen. Osalla lapsista on iltapäivisin ohjattu ateljee- työskentely. Iltapäivähetki Ennen välipalaa lapset pesevät kätensä ja siirtyvät pienryhmissä odottamaan kutsua välipalapöytään. Välipala Välipala tarjoillaan keittiössä. Kesäaikana syömme usein välipalan vaihtoehtoisesti ulkona. Alle 3-vuotiaat syövät välipalan pääsääntöisesti Tuvan keittiössä. Ulkoilu Iltapäivisin sään salliessa lähdemme ulos heti välipalan jälkeen. Navalan upeat piha-alueet tarjoavat lapsille mahdollisuuden monipuoliseen liikkumiseen ja leikkiin.

4.4. Toiminnan tavoitteellisuus ja toiminnan näkyväksi tekeminen Päiväkodin toiminnan tavoitteellisuus lähtee yhdessä määritellyistä arvoista, kasvatusnäkemyksestä sekä kunkin päiväkodin ajankohtaisista tarpeista ja tilanteesta. Päivähoidon toiminnan suunnittelussa keskeisenä osana ovat yhteistyö vanhempien kanssa sekä lapsilta saatu palaute ja lasten mielipiteet. Jokaiselle lapselle laaditaan myös oma henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma yhteistyössä vanhempien kanssa. Kauden päätösarviointi tehdään jokaisen kauden päätteeksi. Arvioinnin tarkoituksena on luoda keskustelua ja löytää kehittymiskohteita päiväkodin toimintaan.

Navalassa tehdään toimintakauden alussa alustava toimintasuunnitelma. Teemat ja projektit rytmittävät toimintakauttamme. Viikkopalavereissa käymme läpi ajankohtaisia asioita, ja tiimikokous pidetään noin kerran kuukaudessa. Vanhemmat voivat seurata projektiemme etenemistä mm. valokuvista, seinädokumentaatioista ja ilmoitustauluilta. Dokumentoimme toimintaamme myös lasten kasvun kansioihin. Pyrimme tekemään toimintaamme näkyväksi myös paikallislehden ja näyttelyiden välityksellä.

4.5. Toiminnan muotoja 4.5.1. Pienryhmätyöskentely

Toiminnan sisällöstä riippuen lapset jaetaan erisuuruisiin pienryhmiin työskentelemään. Sopiva ryhmän koko muodostetaan tilan ja työskentelyn mukaan. Pienryhmät ovat tarpeellisia lasten vuorovaikutustaitojen ja itsetunnon kehityksen kannalta. Pienryhmässä hiljainenkin lapsi uskaltaa paremmin ilmaista itseään. Alle 3-vuotiaiden pienryhmä on yleensä 2-4 lasta toiminnan sisällöstä riippuen.

4.5.2. Teematyöskentely

Villa Navalassa työskennellään eri teemojen ympärillä (esim. väriteemat). Teemat syntyvät lasten ja ohjaajien kiinnostusten mukaan. Teema jatkuu niin kauan kuin lasten kiinnostus aihetta kohtaan säilyy. Teeman aihetta työstetään monipuolisesti eri ilmaisualueita käyttäen esim. piirtämällä, maalaamalla, askartelemalla, tanssimalla, draaman avulla sekä musiikin ja liikunnan keinoin. Tärkeintä teematyöskentelyssä on itse prosessi, ei niinkään tuotos. Teemoissa tieto- ja taitosisältö yhdistetään lapsen aikaisempiin kokemuksiin. Tavoitteena on tarjota lapsille haasteita sekä onnistumisen kokemuksia.

4.5.3. Perustaitojen harjoittelu

Pukeminen, wc-toiminnot, liikkuminen päiväkodissa, äänen käyttö ja toisten huomioiminen ovat esimerkkejä perustaidoista, joita lapset harjoittelevat Navalassa aikuisen ohjauksella.

4.6. Kieli- ja vuorovaikutus

Kielellä ja vuorovaikutustaidoilla on tärkeä merkitys lapsen kehityksessä. Kielellistä itseilmaisua painotetaan Navalassa päivittäin kaikissa toiminnoissa. Lasta rohkaistaan ilmaisemaan itseään monipuolisesti, puhumaan ja kertomaan asioistaan, tunteistaan ja mielikuvitusmaailmastaan. Tärkeisiin vuorovaikutustaitoihin kuuluu myös toisen kuunteleminen. Lapsen ajattelun kehitys on monessa suhteessa riippuvainen kielen kehityksestä. Arjen monipuoliset vuorovaikutustilanteet antavat lapselle malleja siitä, mihin kieltä voidaan käyttää. Lasten kanssa harjoitellaan ratkaisemaan mm. ristiriitoja kielellisin keinoin. Sanavarastoa ja käsitteitä kartutetaan teemojen puitteissa. Lasten kanssa lorutellaan, riimitellään ja luetaan satuja päivittäin. Lasten rohkeutta ilmaista itseään tuetaan esim. aamupiirin aikana, jolloin lapset voivat kertoa mm. viikonlopustaan, kertoa päivän sään ja kuukauden ja kertoa omia tarinoita.

4.7. Lapselle ominainen tapa toimia 4.7.1. Leikkiminen

Leikki on osa päivittäistä toimintaamme ja se voi olla ohjattua tai vapaata leikkiä. Lapsi eläytyy leikkiessään, ilmaisee tunteitaan ja kokeilee uusia asioita omilla ehdoillaan, ilman ulkoisia vaatimuksia. Lasten leikkejä tarkkailemalla voivat aikuiset oppia paljon lapsen ajatusmaailmasta. Mielikuvituksessa on leikin voima!

4.7.2. Liikkuminen

Navalan ympäristö ja piha-alueet tarjoavat lapsille mahdollisuuden monipuoliseen liikkumiseen. Lapset leikkivät pihalla perinteisiä liikuntaleikkejä päivittäin. Sisätiloissa pyrimme liikkumaan rauhallisesti kävellen, ja varsinainen liikunta on pääsääntöisesti ohjattua.

4.7.3. Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen

Ateljee-toiminta Kuvataidekasvatus ohjaa lasta kuvalliseen ilmaisuun. Kuvallinen ilmaisu on muodon antamista ajatuksille ja tunteille - ympäristön hahmottamista pala palalta ja selkeyttämistä suhteessa minuuteen. Lapsi etsii vastauksia kysymyksiin: Kuka minä olen? Millaisessa maailmassa elän? Minuuden tutkiminen ja todellisuuden jäsentäminen kuvataiteellisella ilmaisulla voi parhaimmillaan vahvistaa lapsen minäkuvaa syventämällä hänen itsetuntemustaan. Kuvat syntyvät aistihavainnoista, ajatuksista, keskusteluista, aiemmin tehdyistä kuvista, mielikuvituksesta, uusista havainnoista jne. Pystyäkseen ilmaisemaan itseään kuvallisin keinoin lapsi tarvitsee käyttöönsä kuvallisen kielen – kuvataiteen eri tekniikoiden ja materiaalien tuntemuksen. Esimerkiksi lyijykynä, huopakynä, hiili, liidut, vesivärit, peitevärit ja savi ovat materiaaleja, joilla lapsi voi ilmaista itseään. Ateljeessa nämä ilmaisuvälineet tulevat lapsille tutuiksi. Ateljee on myös kokeilujen ja keksimisen paikka. Kuvataide on luonteeltaan avointa ja uutta etsivää, niin myös lapsille. Omaehtoinen ratkaisujen etsiminen ja siitä usein seuraava ahaa-elämyksen kokeminen on olennainen osa ateljee-toimintaa. Usein itse tekemisen prosessi onkin lopputulosta olennaisempi. Ateljeessa työskennellään usein pitkäaikaisempien teemojen ja projektien parissa. Tekniikat voivat vaihtua, mutta työskentelyn sisällöllinen puoli voi pitemmän aikaa käsitellä samaa teemaa. Usein prosessi vie kuitenkin teemaa uusille vesille. Ateljee-työskentelyä ohjaa Ateljerista joka ”saattaa” lapsia kuvataiteen ihmeelliseen maailmaan. Ateljerista antaa taidepedagogista tukea myös ohjaajille.

4.7.4. Tutkiminen

”Tutkiva ote” on olennainen osa kaikessa työskentelyssämme Navalassa. Emme anna lapsille valmiita vastauksia vaan pyrimme siihen, että lapsi oppii tutkimalla sekä kokeilemalla eri vaihtoehtoja. Työskentely tapoihimme kuuluu myös lasten pohdintojen sekä kysymysten havainnointi.

4.8. Sisällölliset orientaatiot 4.8.1. Minä ja mittatikku (matemaattinen orientaatio)

Matematiikan mielenkiintoiseen maailmaan tutustutaan arkisissa toiminnoissa: aamupiirissä lasten laskeminen, ruokailuvälineiden laskeminen, kalenterin seuraaminen, peleissä, lauluissa, leikeissä ja loruissa harjoitellaan matematiikan alkeita päivittäin. Metsäretkillä harjoittelemme myös luontevasti matematiikkaa. Siellä laskemme kivillä ja kävyillä ja harjoittelemme mittaamista eri teemoihin liittyen. Matematiikkaa harjoitellaan hyvin monipuolisesti lasten kiinnostuksen kohteet huomioon ottaen. Tärkeintä on edetä lasten tietojen ja taitojen mukaan ja antaa lapsille positiivisia oppimiskokemuksia sekä onnistumisen elämyksiä.

4.8.2. Minä ja muurahaiset (luonnontieteellinen orientaatio)

Villa Navalan toiminnassa luonto- ja ympäristökasvatus ovat hyvin keskeisellä sijalla. Luonto kiinnostaa lasta ja on tutkimistoiminnan aarreaitta. Lapsi on olemukseltaan kuin salapoliisi tai utelias tutkija, joka haluaa löytää merkityksen ja selityksen kaikelle mitä hän näkee ja kokee. Ympäristön ja luonnon tutkimisessa on olennaista havaintojen tekeminen, aistien monipuolinen käyttäminen, tekemällä ja kokemalla oppiminen, tutkiminen ja pienryhmätyöskentely. Reggiolaisen ajattelutavan mukaan ympäristö on lapsen kolmas kasvattaja, toisten lasten ja aikuisten ohella. Teemme lasten kanssa metsäretkiä lähimetsiin ja pyrimme tarjoamaan heille elämyksellisiä kokemuksia luonnossa. Navalassa ohjaamme lapsia kunnioittamaan elämää ja suojelemaan luontoa. Tärkeää olisi, että lapselle muodostuisi henkilökohtainen vuorovaikutussuhde luonnon kanssa.

4.8.3. Minä ja muistojen kirjo (historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio)

Villa Navala huokuu historiaa. Navalan kartanorakennus, pieni punainen Tupa, sekä upea pihapiiri tarjoavat mahtavat puitteet hyvin onnistuneeseen päivähoitoon. Navalan kartanolla on pitkä historia takanaan ja monta tarinaa kerrottavana. Teemme lapsille lähiympäristöä tutuksi retkeillen, tutkien ja keskustellen. Tutustumme ajankulkuun myös eri teemojen avulla (esim. ikä 0-100 vuotta, vauvasta vaariin teema)

4.8.4. Minä ja kauniit asiat (esteettinen orientaatio)

Villa Navalassa kauniit esineet ja monipuolinen taidekasvatus kuuluvat vahvana osana arkeen. Ateljee on Villan sydän, joka tarjoaa niin silmänruokaa kuin tekemisen riemua. Dokumentaatiot ja muut taideteokset laitetaan harkiten ja kauniisti esille. Kaikilla tavaroilla ja esineillä on oma paikkansa.

4.8.5. Minä ja hyvät tavat (eettinen orientaatio)

Villa Navalassa pidetään tärkeänä toistemme ja ympäristön kunnioittamista. Tapakasvatus kuuluu jokapäiväiseen toimintaan. Ristiriitatilanteet pyritään aina selvittämään keskustelemalla lasten kanssa. Harjoittelemme oikean ja väärän merkitystä, ja opimme löytämään syitä ja seurauksia. Oikean ja väärän eron ymmärtämistä opettelemme esim. satujen, leikin ja draaman kautta. Harjoittelemme myös anteeksi pyytämistä ja anteeksi antamista. Sääntöjä ja eri tapoja kertaamme lasten kanssa päivittäin. Pyrimme Villa Navalassa luomaan turvallisen ja avoimen ilmapiirin, jotta lapsilla ja aikuisilla olisi hyvä olla. Läheisyys ja turvallinen syli ovat aina saatavilla.

4.8.6. Minä ja suuret kysymykset (uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio)

Uskontokasvatukseen liittyvissä asioissa otamme huomioon lasten vanhempien mielipiteet ja vakaumukset. Villa Navalassa keskitymme luterilaiseen uskontoon pohjautuvien kulttuuristen perinteiden säilymiseen. Teemme yhteistyötä Veikkolan seurakunnan kanssa.

4.9. Toiminnan arviointi Villa Navalassa toimintaa, tavoitteiden toteutumista ja työyhteisön toimivuutta arvioidaan mm. henkilökunnan tiimikokouksissa. Tiimikokouksissa keskustellaan ja arvioidaan projektiin liittyvien tavoitteiden toteutumista ja suunnitellaan projektia eteenpäin mm. dokumentointiaineiston avulla. Ohjaajat arvioivat myös omaa työtään, tavoitteitaan ja työtapojaan, sekä itse että työtovereiden kanssa. ” Aikuiset älkää hävittäkö kykyänne ihmetellä asioita.”

- Malaguzzi Lasten kehitystä ja oppimista seurataan myös kasvun kansioiden avulla. Kasvun kansiossa näkyy lapsen työskentely, kehitys ja oppiminen.

5. Lapsen henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsikohtainen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan vanhempien kanssa käydyn ensimmäisen kasvatuskeskustelun ja lapsesta tehtyjen sisältöaluekohtaisten havaintojen pohjalta. Suunnitelmaa tarkennetaan vuosittain käytävien kasvatuskeskustelujen yhteydessä. Lapsen henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma koostuu seuraavasta neljästä osiosta.

• Lapsen vanhempien näkemykset ja havainnot • Lapsen päiväkotipäivä • Lapsen kokonaiskuva • Lapsen omakuva

Lapsen vanhemmat kirjaavat omia näkemyksiä ja toiveita erilliseen lomakkeeseen ennen kasvatuskeskusteluun osallistumista. Lapsen vanhempien näkemykset ja havainnot toimivat kasvatuskeskustelun lähtökohtana. Lapsen päiväkotipäivä – osion tarkoituksena on hahmottaa lapsen päiväkotipäivän toimintojen kautta lapsen taitoja, tietoja ja mahdollisuuksia sekä havainnoida, miten lapsi suoriutuu päivän eri tilanteista. Lapsen kokonaiskuva – osion kautta kartoitetaan lapsen kokonaiskehitystä; minkälainen lapsi on, miten hän käyttäytyy eri tilanteissa ja missä vaiheessa hänen kehityksensä on. Lapsen omakuva – osion ajatuksena on, että lapsi saa itse pohtia itseään; omia ominaisuuksiaan, omaa osaamistaan ja omaa olemistaan päiväkodissa.

6. Yhteistyö vanhempien kanssa, kasvatuskumppanuus Päivähoidon tehtävä on tukea perhettä kasvatustehtävässä ja yhdessä vanhempien kanssa edistää lapsen persoonallisuuden kehitystä. Yhteistyön onnistumisen lähtökohtana on molemminpuolinen luottamus ja avoin vuorovaikutus kaikissa lapseen liittyvissä asioissa. Tarkoituksena on luoda lapselle turvallinen, yhtenäinen kasvuympäristö, minkä mahdollistavat yhdensuuntaiset kasvatusperiaatteet päivähoidossa ja kotona. Päivähoidon kasvattajilla on täydellinen salassapito- ja vaitiolovelvollisuus lasta ja hänen perhettään koskevissa asioissa. Kuuntelemme ja kunnioitamme lapsen vanhemman asiantuntijuutta omaa lasta koskevissa asioissa. Olemme kiinnittäneet Tenava päiväkodeissa erityistä huomiota siihen, että lapsen hoidon ensimmäiset päivät ja viikot sujuisivat erityisen hyvin. Vaikka päivähoidon aloittaminen on iloinen asia, on tilanne uusi sekä lapselle että vanhemmille. Olemme panostaneet paljon aikaa ja ajatusta päivähoidossa aloittamiseen ja luoneet viiden askeleen Tenava Startin. Kehitämme jatkuvasti uusia yhteistyömuotoja mm. tietotekniikkaa apuna käyttäen. Tenava päiväkotien perinteinen viestinviejä päiväkodista kotiin on jo vuosia ollut Minun päiväni – lappu.

6.1. Tenava Startti Olemme kiinnittäneet erityistä huomiota lapsen päivähoidon aloittamiseen. Viiden askeleen Tenava- Startti on syntynyt vuosien kokemuksesta ja yhteistyöstä lasten ja vanhempien kanssa. Päivähoidon aloitus on uusi ja mielenkiintoinen vaihe lapsen elämässä. Viiden askeleen Tenava-Startissa huomioidaan lapsen yksilöllisyys. Tenava päivähoidossa ja Tenava Startissa panostetaan kodin ja päivähoitopaikan väliseen tiedon kulkuun ja yhteistyöhön. Tenava Startin viisi askelta luo lapselle hyvän pohjan tulla mukaan ryhmään ja tutustua uuteen ympäristöön. 1. Päivähoitopaikkaan tutustuminen Perhe on tervetullut tutustumaan Tenava päiväkotiin. Päiväkodin henkilökunta esittelee päiväkodin tilat, toiminnat ja teemat. Tutustumiskäynnin yhteydessä vastaamme päivähoitoon liittyviin kysymyksiin. 2. Tenavasopimus Tenavasopimuksessa sovimme päivähoidon sisällöstä ja yhteistyön muodoista. Käymme yhdessä läpi lapsen tapoja ja tottumuksia sekä vanhempien toiveita. 3. Lapsen tutustumiskäynti ja Starttipaketti Lapsen tutustumiskäynnillä esittelemme ryhmän lapset ja aikuiset. Tutustumme yhdessä ryhmän tiloihin. Laitamme mm. lapsen kuvan ja nimen ryhmän seinälle, josta muut lapset näkevät kuka on tulossa uutena ryhmään. Tutustumispäivän päätteeksi lapsi saa mukaansa Tenavien päivähoidon Starttipaketin. 4. Mahdollisuus toiseen tutustumiskäyntiin Ennen varsinaista päivähoidon aloitusta tarjoamme lapselle mahdollisuuden tutustua hoitopäivään muutaman tunnin ajan yhdessä vanhemman kanssa esim. jos päivähoidon aloitukseen on pitkä aika. 5. Ensimmäinen päivä ja viikko Haluamme tehdä päivähoidon aloituksesta mahdollisimman onnistuneen. Kiinnitämme huomiota siihen, että lapsi löytää paikkansa ryhmässä ja tuntee olonsa tervetulleeksi. Autamme häntä tutustumaan uusiin kavereihin. Halutessaan vanhemmat voivat seurata päiväkodissa lapsensa ryhmän toimintaa. Vanhemmat saavat tietoa lapsen ensimmäisen viikon tapahtumista Tenava Starttiin kuuluvasta päiväkirjasta. Viikon päätteeksi käydään yhteinen keskustelu päiväkirjan havaintojen pohjalta.

6.2. Kasvatuskeskustelu Kasvatuskeskustelun tarkoituksena on lapsen koko päiväkotipäivän hahmottaminen ja lapsen kokonaiskehityksen kartoittaminen. Kasvatuskeskustelu pidetään kerran vuodessa, tarvittaessa useammin. Kasvatuskeskustelut käydään päiväkodissa lapsen vanhempien sekä päiväkodin kasvattajan välillä. Kasvatuskeskustelun aikana laaditaan lapsen henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma. 6.3. Vanhempainillat Vanhempainiltoja pidetään pääsääntöisesti kaksi kertaa vuodessa; ensimmäinen syksyllä toimintakauden alettua, toinen vastaavasti alku vuodesta. Päiväkodin vanhempainilta koostuu Tenava päiväkotien yhteisestä info-osuudesta sekä päiväkodin toimintaa käsittelevästä osuudesta.

Villa Navalassa pidetään tärkeänä avointa, luotettavaa ja perhettä kunnioittavaa yhteistyötä. Vanhempainilloissa juomme aluksi yhdessä kahvit, jonka jälkeen jakaannumme ryhmittäin (lasten ryhmien mukaan) pienryhmiin keskustelemaan. Tällöin keskitytään ajankohtaisiin asioihin (esim. yhteiset arvomme), ja vaihdamme ajatuksia keskenämme lapsista, tavoitteista ym. tärkeistä asioista. Tuvan vanhempainilta pidetään yleensä erikseen.

6.4. Extranet, tiedotteet Extranet on kaikkien Tenava päiväkotien asiakkaiden yhteinen tieto- ja keskustelufoorumi netissä. Extranetin sisältöä kehitetään asiakkaiden toiveiden ja palautteen kautta.

Vanhemmat voivat lukea ajankohtaisista asioista kertovaa informaatiota Villa Navalan ilmoitustauluilta. Tarvittaessa lähestymme vanhempia myös kirjeitse.

6.5. Minun päiväni – lappu Tenava päiväkodeissa lapsen vanhemmille jaetaan päivittäin lapsen päivästä kertova Minun päiväni -lappu. Lappuun kirjataan päivän tärkeimmät lasta koskevat asiat. Minun päiväni –lapun pohjalta on mielekästä käydä kotona lapsen kanssa läpi päiväkotipäivän tapahtumia. Minun päiväni -lappu toimii myös kasvattajien tukena lapsen havainnoinnissa; lappua kirjoittaessaan tulee mietittyä jokaista lasta yksilöllisesti. Tällöin tulee pohdittua lapsen tilannetta ja senhetkisiä tarpeita, joiden pohjalta voi suunnitella koko ryhmän toimintaa. Minun päiväni -lappu on tarkoitettu nopeasti kirjattavaksi. Lapsen päivästä kerrotaan ainoastaan oleellisimmat asiat. Lappua voi kuitenkin käyttää hyvin luovasti jokaisen tarpeiden mukaan. Mikäli lapsesta halutaan kertoa jotain enemmän, voidaan asioista tarkemmat selvitykset tehdä lapun kääntöpuolelle. Tarvittaessa varataan aikaa keskusteluun vanhempien kanssa.

Kuva: Päiväkodissa päivittäin jaettava Minun päiväni -lappu

6.6. Muut tapahtumat ja juhlat Tenava Seikkailu Keväisin järjestettävä Tenava Seikkailu on koko perheen seikkailutapahtuma. Seikkailun tarkoituksena on koota kaikkien Tenava päiväkotien asiakasperheitä yhteiseen tapahtumaan vuosittain vaihtuvan teeman ympärille. Tenava Seikkailuja on järjestetty sekä koulun sisätiloissa että ulkoilmatapahtumina luonnossa. Tenava Seikkailujen teemoja ovat olleet mm. Avaruusseikkailu, Viidakkoseikkailu, Meriseikkailu sekä Talvirieha. Tenava Seminaari Vuosittain järjestettävään Tenava Seminaariin ovat kaikki Tenava päiväkotien asiakkaat tervetulleita. Seminaari tarjoaa mielenkiintoisen luennon ajankohtaisesta lapsen kasvatukseen ja vanhemmuuteen liittyvästä aiheesta. Luennoitsijoina toimivat oman alansa asiantuntijat (ulkopuoliset luennoitsijat). Aiempien Seminaarien aiheita ovat olleet mm. Muksuoppi sekä Lasten mediakasvatus.

Villa Navalassa juhlitaan itsenäisyyspäivän juhlia, ja Navalan perinteiset joulujuhlat vietetään Villa Navalan kauniissa pihapiirissä. Vappuna pukeudumme naamiaisasuihin ja kevätjuhlat meillä kulkee nimellä Olympialaiset. Olympialaiset ”urheillaan” Navalan kartanon nurmikentällä. Muita juhlia vietämme projektiemme rytmittäminä (Valkoinen juhla, Vesiteeman päätösjuhla jne.).

6.7. Asiakaspalaute Toteutamme kerran vuodessa asiakkaillemme asiakastyytyväisyyskyselyn. Kyselyn pohjalta saamme tärkeää palautetta, jonka pohjalta luomme tavoitteita koko päiväkotiyritykselle sekä yksittäisille päiväkodeille. Asiakkaillamme on mahdollisuus antaa palautetta myös varsinaisen asiakastyytyväisyyskyselyn lisäksi mm. sähköpostitse nettisivujemme kautta tai suoraan puhelimitse. Kaikki saamamme asiakaspalautteet kirjataan sekä käsitellään asianmukaisesti. Arvioimme ja kehitämme toimintaamme saamiemme asiakaspalautteiden pohjalta.

7. Yhteistyö muiden tahojen kanssa (kumppanuus, verkostot) Päiväkodit osallistuvat omalla alueellaan yhteistyöhön monipuolisesti eri asiantuntijoiden kanssa. Aluetasolla yhteistyökumppaneita ovat muun muassa koulu, neuvola, konsultoiva erityislastentarhanopettaja, puhe- ja toimintaterapeutti, muut erityistyöntekijät, seurakunta sekä kirjasto ja muu kulttuuritoimi.

Villa Navala tekee tiivistä yhteistyötä kunnan päivähoidon koordinaattorin ja muiden päiväkotien vastuuhenkilöiden kanssa. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat myös neuvola, erityislastentarhanopettaja, seurakunta, kirjasto, alueen muut päiväkodit, Tenava päiväkodit; erityisesti Lapinkylän ruotsinkielinen yksikkö, sekä Villa Metsälampi jonka toiminnassa sovelletaan Reggiolaista näkemystä lapsesta.

8. Erityistarpeet 8.1. Erityistä tukea tarvitseva lapsi Erityistä tukea tarvitseva lapsi integroidaan tavalliseen lapsiryhmään, koska Tenava päiväkodeissa ei ole erityisryhmiä. Tuki- ja kuntoutuspalvelut sekä varhaiskasvatusympäristö järjestetään erityistä tukea tarvitsevalle lapselle niin, että hän voi mahdollisimman täysipainoisesti osallistua muun ryhmän toimintaan, kokea tasavertaista kuuluvuutta ryhmään ja saada tukea terveen itsetunnon ja positiivisen minäkuvan kehittymiseksi. Lääkärinlausunnon saanut lapsi voi olla oikeutettu myös omaan henkilökohtaiseen avustajaan päiväkotiryhmässä.

Villa Navalassa jokainen lapsi on ainutlaatuinen ja arvokas. Jokainen lapsi kasvaa ja kehittyy omassa tahdissaan. Lapselle tehdään yhdessä vanhempien ja mahdollisesti päivähoidon erityistyöntekijöiden kanssa henkilökohtainen hoitosuunnitelma. Erityistä tukea tarvitsevan lapsen hoitosuunnitelmaan sisältyy lapsen kasvulle ja kehitykselle asetettavat tavoitteet sekä arviointi lapsen vahvuuksista ja harjoiteltavista taidoista. Jos lapsella on jo entuudestaan kuntoutussuunnitelma, se yhdistetään hoitosuunnitelmaan. Arviot erilaisten resurssien tarpeellisuudesta tehdään myös yhdessä. Tiimissä suunnittelemme mahdollisia tukitoimenpiteitä lapsen kehityksen ja kasvun tukemiseksi. Teemme tiivistä yhteistyötä erityislastentarhanopettajan kanssa.

8.2. Eri kieli- ja kulttuuriryhmään kuuluva lapsi Kieli- ja kulttuurivähemmistöjen varhaiskasvatuksessa on huomioitava lapsen kulttuuritausta. Lapselle mahdollistetaan suomen kielen opettelu sekä ohjattuna että luonnollisissa tilanteissa tapahtuvana vuorovaikutuksena lasten ja aikuisten kanssa. Lisäksi tavoitteena on tukea lapsen mahdollisuutta kasvaa kahteen kulttuuriin. Lapsen identiteetin kehittymiselle on tärkeää, että hänen kulttuuriinsa kuuluvia asioita arvostetaan ja ne näkyvät päivähoidon arjessa. Oman kulttuurin tukemisen tavoitteena on, että lapsi tulee tietoiseksi omasta kulttuuritaustastaan ja oppii arvostamaan sitä. Kulttuuria tukevan varhaiskasvatuksen tavoitteena on itseään kunnioittava, kulttuuristaan, taustastaan ja kielestään ylpeä, yhteiskuntaan integroitunut kaksikielinen ja – kulttuurinen aikuinen, joka kykenee siirtämään kulttuuriperimäänsä lapsilleen.

Villa Navalassa kielellistä itseilmaisua painotetaan joka päivä arjen kaikissa toiminnoissa. Kaksi tai useampi kielisen lapsen kielenkehitykseen kiinnitetään erityistä huomiota ja tarvittaessa tehdään yhteistyötä esim. erityislastentarhanopettajan kanssa. Kunnioitamme perheiden erilaista kielellistä ja kulttuurista taustaa, ja tuemme lasta kulttuuriin liittyvissä asioissa.